Naapurina voimala

naapurina

10 kaikki YHDEssÄ pEli-iloN puolEsTa

12 puHDasTa ENErGiaa

17 ElÄMÄÄ YDiNvoiMaN kaNssa

18 lEikkaa MuisTipEli TalTEEN

Naapurinsa kullakin

1 | 2009

NaapurinaVoimala.indd 1 3.8.2009 14.18

Fortumin ydinvoimalaitos on tuottanut sähköä Loviisassa yli kolmenkymmenen

vuoden ajan. Tänä aikana ydinvoima on herättänyt voimakasta keskustelua, puo-

lesta ja vastaan. Enemmistö Loviisan-seudun asukkaista suhtautuu kuitenkin

myönteisesti Fortumiin ja ydinvoimaan. Voimalaitoksen turvallisuus, hyvät käyt-

tökokemukset ja toimivat

naapurisuhteet ovat vah-

vistaneet myönteistä suh-

tautumista. Käynnissä

olevaa Fortumin hanketta

uuden ydinvoimalaitos-

yksikön rakentamiseksi

Loviisan Hästholmenin

saarelle kannatetaan laa-

jasti, mikä on luonnolli-

nen edellytys hankkeen

toteuttamiselle.

Ydinvoimahankkeen li-

säksi Fortum selvittää yh-

dessä Loviisan kaupungin

kanssa mahdollisuuksia

tuulivoimapuiston toteut-

tamiseksi mantereelle,

voimalaitoksen pohjois-

puolelle. Kaikessa energi-

antuotannossa, niin tuu-

li- kuin ydinvoimassa, on

hyvät ja huonot puolen-

sa. Fortumin tavoitteena

on pitkäjänteisesti yhdessä lähialueiden asukkaiden ja ympäröivän yhteiskunnan

kanssa hakea ratkaisuja, jotka perustuvat kestävään kehitykseen ja haittojen mi-

nimointiin.

Avoin keskustelu naapureiden kanssa on tärkeää. Hyvä esimerkki tästä on vuo-

rovaikutus Loviisa 3 -hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisessä. Ydinvoima-

ja tuulivoimahankkeet edellyttävät vielä paljon selvityksiä ja erilaisten ratkaisujen

arviointia. Uskon vahvasti, että hyvät naapurisuhteemme luovat erinomaiset edel-

lytykset tälle työlle. Hyviin naapurisuhteisiin kuuluu, että voimme keskustella ja

vaihtaa mielipiteitä avoimesti ja rehellisesti toista kunnioittaen, vaikka olisimme-

kin joskus eri mieltä.

Fortum on Loviisan-seudulla monessa mukana, ja sen tuki on merkittävä mo-

nelle seudun tapahtumista. Esimerkkeinä mainittakoon uimarannan Fortum-lai-

va, Ungernin paviljongin katon korjaus, nuorten jalkapalloilun valmennuksen tu-

keminen, Sibelius-päivät, Wanhassa Wara Parempi sekä tuet nuorisourheilulle ja

urheiluseuroille. Tämä on osa paikallista yhteiskuntavastuutyötämme, jota teem-

me paikallisten ihmisten kanssa.

Fortumin toiminta-ajatuksena on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö se-

kä kestävän kehityksen edelläkävijä. Teemme jatkuvasti työtä kehittääksemme

toimintaamme ja naapuriyhteistyötä. Fortum on hyvä energiayhtiö ja naapuri.

23 46

10

121416

1718

pÄÄkirJoiTus

NaapuriNsa kullakiN

aJaNkoHTaisTa

akTiivisia ElÄkEpÄiviÄ loviisassa:kulttuurivaikuttaja tuija-riitta Lindholm

kaikki YHDEssÄ pEli-iloN puolEsTaHarri isotalo sparraa jalkapallon juniorivalmentajia

pÄÄsTÖTÖNTÄ ENErGiaa

kYsY HJÖrDiksElTÄ

TulEvaisuus: hiiliniukkaa energiaa, aaltovoimaa ja sähköautoja

koluMNi: elämää ydinvoiman kanssa

MuisTipEli

Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin.

päätoimittaja: peter tuominen, [email protected]: Fortum Loviisan voimalaitosatomitie 700, pL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 45 55011www.fortum.fi

toimitus: peak press & productions oyLaivurinkatu 2, 07920 Loviisa, puh: 019 535 552www.peakpress.nettoimituspäällikkö: Noora Lintukangasad: Milla ketolainentoimittajat: päivi ahvonen, seppo iisalo, reija kokkola ja Harri Mannonenkuvaajat ja kuvittajat: päivi ahvonen, kristina elo, susa Heiska, Lauri Henttonen, tomi parkkonen ja Jukka salminen

painopaikka: art-print

| sisältö |

Hyvä naapuri

naapurina

| pääkirJoitus | peter tuominen, edunvalvontapäällikkö

10

kuva: päivi aH

voN

eN

kuva: päivi aH

voN

eN


Jollakin on naapurina metsä, toisella junarata. Yhden naapuri asuu

heti seinän takana, toisen kilometrin päässä. Naapuri ihastuttaa

tuomalla lahjaksi korillisen omenoita syksyllä. Naapuri vihastuttaa

leikkaamalla nurmikkoa aikaisin sunnuntaiaamuna. Naapurista

on turvaa matkoilla ollessa: joku ainakin katsoo hieman kotini

perään. Naapuri lainaa tikkaita, kananmunia tai akkuporakonetta.

Naapurista on moneksi ja naapuruus toimii kumpaankin suun-

taan. Naapuruuden ydin on luottamus.

Nämä hirvet on kuvattu Hästholmenin saarella, voimalaitoksen

aidan vieressä. Heidänkin naapurinsa on voimala.

NaapuriNsa kullakiN

naapuruus

O

teksti: Noora LiNtukaNgas | kuva: peak press

Naapurina voimala 3


4 Naapurina voimala

4

5

2

1

72

ajankohtaistakooNNut: Noora LiNtukaNgas

1. svartholmaVaikka päiVittäinen svartholman reittiliikenne lop-puukin jo 16.8., pääsee saareen vielä viikonloppuisin vesibussilla elokuun loppuun saakka. Lauantaisin ja sunnuntaisin lähtö on klo 12 ja paluu klo 16. vielä ehtii siis piknikille tai kesäkahvila svartholmaan nauttimaan valkosipulietanoita.Lisää tietoa: www.saaristolinja.com

4. kesäjuhla ungerillaFortumlaiset kokoontuiVat kesäkuun alkupuolella viettämään lauantaipäivää Bastion ungernille. Heikki paasosen juontamassa henkilöstön virkistystilaisuudes-sa oli leppoisa tunnelma: koolle oli kutsuttu fortumlaiset perheineen, ja ohjelmaa oli tarjolla kaikenikäisille.

Lapsia viihdyttivät mainio pellekaija pum -duo sekä Loviisan tanssi- ja sirkuskoulun sasu peistolan ohjeis-tamat sirkustreenit. ohjelmaan kuului myös leikkimie-linen valokuvauskilpailu, poniajelua, opastettu kierros ehrensvärdin polulla sekä iltapäivätanssit paviljongilla. Musisointi jatkui illan hämärtyessä aina puolille öin saakka.

voiMaLaitokseN vuosiHuoLto aLkaa 23.8. se tuo kaupuNkiiN YHteeNsä viitiseNsataa uutta tYöNtekiJää NoiN viideN viikoN aJaksi.

2. Juoksupaidattoukokuussa järjestetyssä Helsinki City run -juok-sutapahtumassa oli mukana myös voimalaitoksen jouk-kue. parisenkymmentä juoksua enemmän tai vähem-män harrastanutta puolimaratoonaria karautti näyt-tävästi matkaan samanlaisissa juoksupaidoissa. paidat oli varta vasten painatettu tilaisuutta varten. tekstinä niissä oli toiveikkaasti ”Loviisa 3 – vain lupa puuttuu”.

Miltä Loviisa näyttää Hästolmenilta katsottuna?

6

3. sähköauto nähtävilläpyhtään saaristomarkkinat järjestetään 14.-15.8. siltakylän Lököressä. pyhtään vuoden suurin tapahtu-ma järjestetään jo 17:ttä kertaa. Markkinoilla on esillä myös Fortumin sähköauto.

sähköauto on esillä myös Loviisan Wanhassa Wara parempi -tapahtumassa 29.-30.8.

Lisätietoa: www.pyhtaa.fi/palvelut/saaristomarkkinat, www.wanhassa-wara-parempi.fi

3 >

3

kuvat: päivi aH

voN

eN


5. Cafe port uudistuiVoimalaitoksen Vastaanot-

tokeskus Café port sai keväällä uuden ilmeen. vanhat kahvilara-kenteet on korvattu modernim-milla ratkaisuilla: haitariovet vaih-dettiin kiinteiksi seiniksi, mikä teki tilasta selkeämmän ja viihtyisäm-män. tila sai myös panoraama-seinän, jota komistaa loviisalaisen valokuvataiteilija arto Wiikarin ot-tama valtava maisemakuva.

Café portiin pääsevät kaikki voi-malaitoksella vierailevat ryhmät. kahvin juonnin lomassa oppaat kertovat voimalaitoksen toimin-nasta ja näyttävät esittelyvideon. tekeillä on myös uusi multime-diaesitys voimalaitosvierailun elä-vöittämiseksi.

7. salibandyn suomen mestariloViisan ydinVoimalaitoksella nosturinkuljetta-jana työskentelevä peik salminen on tuore salibandyn suomen mestari helsinkiläisen ssv:n pelipaidassa. Harjoitusmatkat lyhenevät syksyllä merkittävästi, sillä salminen palaa Loviisan torin riveihin.

Naapurina voimala 5

3888on voimalaitoksessa

vierailleiden lukumäärä viime

vuodelta

6. loviisan päivä ja Taitajain yötiistaina 25.8. vietetään Loviisan päivää. päiväsaikaan torilla on markkinahumua, iltapäivällä musiikki- ja tans-siesityksiä, aina klo 20.30 saakka.

purjehdusseura öNs järjestää dunkahällin ympäripurjehduksen kevytveneille ja purjelaudoille Loviisanlah-della. ehrensvärdin luontopolulla, urheilupaviljongin kupeessa on oppaita paikalla, Loviisan ilmailijat järjestää lennokkaita esityksiä ruotsalaisen koulukeskuksen kentällä ja myös Bongan linna on illalla avoinna vierailijoille. alkesanterin pihalla voi tarkkailla taiteilijoita työssään ja kirjastossa kuulla punkbändi snotty Fingersiä. Loviisan iltahämärissä itä-uudenmaan oppaat ja Loviisan kaupungin Hywät asukkaat tekevät opastetun kierroksen. Lähtö tapahtuu torilta klo 19.30.Lisää tietoa ja tarkempia aikatauluja löydät Loviisan kaupungin sivuilta: www.loviisa.fi

kuva: päivi aH

voN

eN


6 Naapurina voimala


eläkepäiviäTuija-Riitta Leppämäestä tuli kesällä Lindholm,

kun hän avioitui Alfinsa kanssa. Aktiivinen elä-

keläinen on alueen kulttuurivaikuttaja.

aktiivisia

tuija-riitta ja alF lindholmin kodissa Loviisan

Chiewitzinkadulla on rauhallinen tunnelma. Valoa ja

avaruutta on saatu yhdistämällä kaksi asuntoa. Seu-

rustelu Alfin kanssa toi Tuija-Riitan muutama vuosi

sitten Loviisaan keskeltä Helsingin kiihkeintä ydintä.

Kun pariskunta pohti yhteen muuttamista, Alfia huo-

lestutti se, että tuleva vaimo joutuu luopumaan kau-

niista kodistaan Helsingissä. Oli nimittäin selvää, et-

tä pankinjohtajan työstä eläkkeelle jäänyt Tuija-Riit-

ta muuttaa Loviisaan, sillä Alf työskentelee Fortu-

milla Loviisassa. Tuija-Riitta ei jäänyt haikailemaan

Fredrikinkadun asuntoaan, vaikka hän ikkunoistaan

näkikin oman konttorinsa.

– Sanoin Alfille, ettei koti ole seinistä kiinni. Toin

paljon esineitä ja huonekaluja Fredrikinkadulta tän-

ne. Nyt minulla on kaunis koti Loviisassa, Tuija-Riit-

ta hymyilee.

Helsingin sykettä hän ei ole kaivannut. Koska mat-

kan varrella on ollut riittämiin kiirettä ja muutakin

kuin auringonpaistetta, tuntuu elämä slow cityssä

mukavalta.

– Ihastuin Loviisaan heti.

– Ehkä me aina täällä asuneet olemme liiankin tottu-

teksti: reiJa kokkoLa | kuvat: susa Heiska

loviisassa

>>

Naapurina voimala 7


8 Naapurina voimala

>> neita kaupunkimme kauneuteen, Alf puolestaan pohtii.

Tuija-Riitta on viettänyt suurimman osan elämäs-

tään Turussa ja Helsingissä. Uuden kodin suunta oli-

si ollut luontevammin lännessä kuin idässä, sillä su-

vulla on kesähuvila Piikkiössä Turun seudulla. Tui-

ja-Riitta toteaa pilke silmissään palanneensa lähem-

mäs juuriaan.

– Olen syntynyt Viipurissa.

Alf on lähtöisin Liljendalista ja koukattuaan Kos-

kenkylän kautta hän asettui asumaan Loviisaan vuon-

na -75. Työt Fortumilla prosessinhoitajana alkoivat

vuonna 1976, joten takana on pitkä ura saman yhtiön

palveluksessa. Nykyään Alf toimii työnjohtajana.

– Eläkkeeseen on vielä muutama vuosi. Sitten meil-

lä on enemmän aikaa meidän yhteiseen intohimoom-

me golfin pelaamiseen, hän hymyilee.

romanttinen kihlaus

Amorin nuoli osui Lindholmeihin muutama vuosi sit-

ten vappuaattona. Tuija-Riitta oli kyläilemässä Lovii-

O Tuija-riitta on ollut itse aktiivinen tutustuja.-Meillä on vieraillut valtavasti väkeä.


Ja kuMMaLLakiN oN oLLut rättisitikka.

saan muuttaneen ystävänsä luona, ja he päättivät pii-

pahtaa paikalliseen ravintola Ziltoniin, jossa myös Alf

otti kevättä vastaan.

Tapaaminen johti toiseen, ja romanttinen kihla-

us tapahtui vuonna 2006 Kiinassa Shanghain Keltai-

silla vuorilla. Kiinan kulttuuri on aina kiinnostanut

Tuija-Riittaa, joten Alfin 30-vuotisen työuran kun-

niaksi myönnetylle palkintomatkalle lähdettiin siis

Kiinaan. Alf kosi Tuija-Riittaa lumoavan Huangshan-

vuoriston maisemissa aamuauringon valossa.

– Siellä kihlautuvilla on tapana nousta vuorille, lu-

kita ketjuun lukko ja heittää avaimet alas. Näin me-

kin kihlauduimme, Tuija-Riitta ja Alf kertovat.

Ihan täydellisesti he eivät traditiota noudattaneet,

sillä kummallakin on avain tallessa kaulaketjussa.

– Häitä vietimme kesäkuussa Liljendalissa ison vie-

rasjoukon kanssa. Häälahjojen sijasta pyysimme ha-

lukkaita lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyystilille.

Nämä lahjarahat aiomme lahjoittaa johonkin lovii-

salaisten nuorten hyväksi tarkoitettuun kohteeseen,

Tuija-Riitta sanoo.

Avioparia yhdistää myös kuuluminen Odd Fellow-

hyväntekeväisyysjärjestöön.

– Ja kummallakin on ollut rättisitikka, he nauravat.

rakkaus ei yksin riitä

Osittain pankinjohtajan työn takia Tuija-Riitta on ai-

na ollut erittäin aktiivisesti mukana erilaisissa yhdis-

tyksissä. Puheenjohtajuuksia ja muita toimia on ol-

lut ja on edelleen niin paljon, ettei hän edes yritä las-

kea niitä. Seeprahan ei tunnetusti pääse raidoistaan.

– Tiesin, että rakkaus ei yksin riitä viihtymiseeni.

En voi vain istua kotona ja sanoa, että tässä olen, tee

minut onnelliseksi. Tarvitsen ympärilleni ystäviä, te-

kemistä, harrastuksia ja kulttuuria.

Eipä siis ihme, että Tuija-Riitta on mukana aktii-

visesti Loviisan kulttuuri- ja ympäristövaikuttajana.

Yksi pesti on Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike

ry:n puheenjohtajuus. Yhdistys järjestää muun mu-

assa Wanhassa Wara Parempi -tapahtumaa.

– Kunnia WWP:n erinomaisesta menestyksestä ei

kuulu minulle, mutta täytyyhän heillä puheenjohta-

ja olla, hän hymyilee.

Sosiaalisesti aktiivinen nainen on huomannut ol-

leensa aitiopaikalla tutustuessaan uuteen kotikau-

punkiinsa ja sen asukkaisiin.

– Jos en olisi kotoutunut Loviisaan, olisi pitänyt

katsoa peiliin. Alfin avulla olen tutustunut alkuperäi-

siin loviisalaisiin, ja tuttavien kaut-

ta olen tutustunut uusloviisalaisiin.

Pankinjohtajana hän tuntee yri-

tysmaaliman lait läpikotaisin. Puo-

lison työt voimalaitoksella eivät ole

herättäneet kiivaita keskusteluja.

Samaa mieltä on Alf:

– Tuttavapiirissäni on ydinvoiman kannattajia ja

vastustajia. Kunnioitan kaikkien mielipidettä. Mie-

lestäni yksi hienoimmista yhtiömme toimintape-

riaatteista on nollalinja. Fortumilaiset eivät käy-

tä päihteitä työpäivinään eivätkä niitä edeltävinä-

kään. Se viestittää turvallisuuden tärkeydestä, Alf

painottaa. •

Naapurina voimala 9


| yhteiskuntavastuu |

Pari sanaa yhteiskuntavastuusta

Loviisalainen erityisopettaja ja ”kolmosdivarin mies” Harri Isotalo sparraa

jalkapallon juniorivalmentajia Fortum Tutor -ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena

on sytyttää pelaamisen kipinä nappulaliigalaisiin.

Yhteiskuntavastuu tarkoittaa etenkin yri-tysten pyrkimystä toimia vastuullisesti niin omassa yhteiskunnassaan kuin muissakin maissa. Yhteiskuntavastuun synonyymejä ovat yritysvastuu, vastuullinen yritystoimin-ta, hyvä yrityskansalaisuus sekä kestävän kehityksen mukainen yritystoiminta.

viime aikoina on viritelty keskustelua uu-desta, ympäristön ja yhteiskunnan paremmin huomioon ottavasta markkinataloudesta:

Jos ”kapitalismi 1.0”:ssä yritysten ainoa tehtävä oli tehdä voittoa osakkeenomista-jille, on ”kapitalismi 2.0” malli, jossa yhtiöt ottavat vastuuta ympäröivästä yhteiskun-

nastakin, mutta niiden ympäristö- ja yhteis-kuntavastuu jää usein pinnalliseksi ja pr:n tasolle. ”kapitalismi 3.0” taas tarkoittaa, että vastuullisuus on kiinteää ja myös kannattava osa yritysten ydinliiketoimintaa.

Ylioppilaslehdessä todetaan jo vuonna 2004, että ”yhteiskuntavastuun korostami-nen on luonut markkinat, joissa yritysten ja järjestöjen on ollut luonnollista kohdata toi-sensa. kun esimerkiksi perinteinen urheilun sponsorointi on kärsinyt doping-käryistä, yritykset etsivät nyt riskittömyyttä.”

Näin arvelee myös Nuorisuomi-sivusto vuonna 2007: ”Yritykset näkevät lasten ja

nuorten urheilun urheiluhengen ja reilun pelin kasvattajina, kun taas ammattilaistason urhei-lu mielletään viihteeksi ja medianäkyvyyden kanavaksi. Yritykset olivat saavuttaneet spon-soroinnille asettamansa tavoitteet parhaiten nuorisourheilun, liikuntatapahtumien ja kan-sallisen tason huippu-urheilun yhteydessä.”

Mainostajien Liiton toimitusjohtaja ritva Hanski-pitkäkoski kertoo alkuvuoden ekono-mi-lehdessä, että sponsoroinnin trendit ovat muuttumassa. ”urheilu säilyy tärkeänä. kult-tuuribuumi oli vuosituhannen alussa ja on jo hieman ohi, kun taas yhteiskunnallisuus on vahvassa nousussa.”

teksti: Harri MaNNoNeN | kuva: toMi parkkoNeN

– mä olin Vaahtosammuttimen kokoinen kakkosmaalivahti, enkä

päässyt pelaamaan sekuntiakaan. Mun rooli oli heitellä kiviä.

Näin alkoi Harri isotalon jalkapalloura Loviisan Riennon ju-

nioreissa.

Nyt Isotalo on erityisopettaja, futisvalmentaja ja ”valmentajien

valmentaja”: hänet valittiin hiljattain valtakunnalliseen Fortum Tu-

tor -ohjelmaan.

Palloliiton ideoima ja Fortumin rahoittama ohjelma kehittää al-

le 12-vuotiaiden juniorien valmennusta. Tutoreita on kaikkiaan 41

Maarianhaminasta Rovaniemelle ja Vaasasta Lappeenrantaan.

Harjoittelun laadun parantamisen lisäksi tutoreiden tehtävä-

nä on innostaa nuoria ja auttaa heitä löytämään liikunnan riemu.

Kaikkien pitäisi päästä pelaamaan, jotta kenenkään ei tarvitsisi hei-

tellä kiviä kentän laidalla. Kuten tutorohjelman iskulause sanoo:

”Jalkapallo on maailman puhutuin kieli. Sanoja ei tarvita kun on

pallo”.

kolmen mallin harjoituskäyntejä

Latinalaista alkuperää oleva sana tutor merkitsee holhoajaa, suoje-

lijaa tai opintojen ohjaajaa.

Mitä junnuvalmentajien tutor käytännössä tekee?

– Ajan kentälle ja seuraan harjoitukset. Sen jälkeen käydään val-

mentajan kanssa keskustelu, Harri Isotalo vastaa.

– Se on malli A. Malli B on, että vedän harjoituksesta jonkin osi-

on. Malli C on, että vedän koko treenin.

Fortum Tutor -ohjelmaan osallistuvien tutoreiden kanssa on teh-

ty vuoden mittaiset sopimukset. Ne päättyvät ensi vuoden huhti-

kuussa. Palloliitto vastaa tutoreiden koulutuksesta.

Kullekin tutorille on nimetty yksi tai useampia seuroja, joiden

valmentajia hän sparraa. Isotalon seurat ovat FC Loviisa ja LPJ eli

Lapinjärven Pallojunnut.

monipuolisuutta isältä tyttärelle

FC Loviisasta puhuessaan Harri Isotalo käyttää pronominia ”me”. Hä-

nen tyttärensä emmi aloitti futiksen seurassa kahdeksanvuotiaana,

ja isästä tuli joukkueen valmentaja.

Välillä Harri Isotalo veti myös FC Loviisan miesten edustusjouk-

kuetta nelosessa.

– Huomasin aika nopeasti, että minulla oli 24 motivoituneempaa

tyttöä kuin alasarjan miehet, hän sanoo.

Lähteet: www.ek.fi., ekonomi-lehti 2/09, www.nuorisuomi.fi, Ylioppilaslehti 05/04, www.wikipedia.org

kaikki yhdessäpeli-ilon puolesta

10 Naapurina voimala


O Harri isotalo haluaa tuoda lasten ja nuorten harjoitteluun suunnitelmallisuutta.

Naapurina voimala 11

– Parhaimmillaan harjoittelimme tyttöjen kanssa

neljä kertaa viikossa. Harjoituksissa oli keskimäärin

18,7 tyttöä paikalla, ja sehän oli järkyttävän hyvin.

Hän vannoi monipuolisuuden nimiin: tytöt pelasi-

vat yhdessä myös jääkiekkoa ja salibandya.

Samaan tapaan Harri Isotalo urheili itsekin nuo-

rena.

– Pikkukaupungissa kun oltiin, harrastettiin mo-

nia lajeja. Jalkapallo ja jääkiekko menivät rinnakkain,

yleisurheiltiin aina kun mahdollista, pelasin tennis-

tä, hiihdin kilpaa.

harjoittelun punainen lanka

Heti armeijan jälkeen Harri Isotalo pääsi töihin luo-

kanopettajaksi. Tehtyään hommaa vuosikausia hän

opiskeli kasvatustiedettä Helsingin yliopistossa.

Jalkapalloa hän pelasi Riennon lisäksi Loviisan To-

rissa, FC Loviisassa, Tikkurilan Palloseurassa, ja kot-

kalaisessa Peli-Karhuissa.

Isotalo sanoo olevansa ”kolmosdivarin mies”. Mik-

si hänestä ei tullut liigapelaajaa?

– Meitä on paljon, jotka saavat selitellä… Mä en viit-

si selitellä.

Emmi-tytär käy Sotungin liikuntapainotteista lu-

kiota Vantaalla ja kuuluu Tikkurilan Palloseuran lii-

gajoukkueeseen.

– Halusin antaa omalle tytölle mahdollisuuden, et-

tei tarvitse joskus selitellä, Harri Isotalo sanoo.

– Haluan viestittää, että Loviisasta voi tulla tyttö-

ja poikapelaajia. Meillä alkaa olla harjoittelussa pu-

nainen lanka.

tutoroinnin tulos: kausisuunnitelma

Tutorit ovat sitoutuneet työskentelemään vuoden ai-

kana 200 tuntia. Harri Isotalo tutoroi kuuttatoista

joukkuetta. Hän pyrkii käymään kunkin joukkueen

harjoituksissa vähintään kolmesti.

Millaisia tuloksia Fortum Tutor -ohjelma voi par-

haimmillaan tuottaa?

– En kuvittele, että tämän jälkeen LPJ voittaa jon-

kin junnupelin 4–0, Isotalo sanoo ja nauraa.

Mutta suunnitelmallisuutta tutorointi harjoitte-

luun parhaimmillaan tuo.

– Jos joku valmentaja vaikka saisi kimmokkeen kir-

joittaa ylös harjoitussuunnitelman. Parhaimmillaan

se voisi johtaa siihen, että valmentaja tekee kausi-

suunnitelmankin.

Jalkapalloa pelaavat Suomessa tuhannet lapset ja

nuoret. Tavoite on, että kaikki pääsevät osallistu-

maan ja pelaamaan yhdessä sekä löytävät liikunnan

riemun. •

tutoreihin ja Fortum tutor -ohjelmaan Voi tutustua osoitteessa www.fortumtutor.fi


| ympäristö |

uusiutuVa ja päästötön tuuliVoima on nopeim-

min kasvavia energiamuotoja maailmassa. Eniten tuu-

livoimaa tuotetaan Saksassa, Espanjassa, Yhdysvallois-

sa, Intiassa ja Tanskassa. Ruotsissa tuulivoimaloita on

noin 1100. Suomessa määrä jää runsaaseen sataan.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli tuulivoimaa

143 megawattia. Ne tuottivat noin 0,3 prosenttia säh-

kön kokonaiskulutuksesta. Uusia hankkeita on kui-

tenkin paljon vireillä, ja suunnitelmissa on lähivuosi-

na moninkertaistaa tuulivoimaloiden määrä.

Potentiaalia on erityisesti rannikko-, saaristo- ja

tunturiseuduilla sekä merellä.

Julkisuudessa on puhuttu jo-

pa 2 000–3 000 uuden voima-

latornin pystyttämisestä, mut-

ta se voi olla ylimitoitettu lu-

ku. Minimitavoite on nostaa

tuulivoimatuotanto 2 000 megawattiin vuoteen 2020

mennessä. Se tarkoittaisi sitä, että tuulivoimatuotan-

to kasvaisi nykyisestä yli 13-kertaiseksi.

teknologia kehitysVaiheessa

Tuulisähköä tuotetaan muuntamalla tuulen ilma-

virta pyörimisliikkeeksi, joka edelleen pyörittää ge-

neraattorissa sähköä. Tuulivoimatuotanto on tehok-

kaimmillaan, kun tuulen voimakkuus on 12–14 met-

riä sekunnissa. Siksi tuulivoimalaitokset pyritään si-

joittamaan tuuliolosuhteiltaan tasaisen, voimakkaan

tuulen alueille.

Voimaloiden kokoa kasvattamalla tehoja on vii-

me vuosina lisätty merkittävästi. Kun aikaisemmin

keskivertotuulimylly ylsi 45 metrin korkeuteen, nyt

tavallinen korkeus on 90 metriä. Korkealla tuulee

enemmän – siinä yksi syy kehitykseen.

Myös roottorien siivet ovat pidentyneet ja tekni-

set ratkaisut parantuneet. Paljon tehdään myös tut-

kimus- ja kehitystyötä tuulivoimalaitosten meluhait-

tojen vähentämiseksi. Uusia hiljaisempia materiaale-

ja ja teknisiä ratkaisuja on otettu käyttöön, ja ennen

kaikkea uudet tuulivoimalat pyritään sijoittamaan

alueille, joissa haitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Fortum sitoutunut kestäVään kehitykseen

Tuulivoima Suomessa sai alkunsa vuonna 1986 Imat-

ran Voiman Inkoon Kopparnäsin tuulivoimalasta.

Viime vuoden lopulla tuulivoimaloita oli jo 118.

Fortumilla ei ole tällä hetkellä omia tuulivoimaloi-

ta – osuuksia tuulivoimayhtiöissä kylläkin – ja vireillä

on useita omia tuulivoimaprojekteja eri puolilla Suo-

mea. Yksi niistä on Loviisassa.

Fortumin strategiassa kestävän kehityksen tuke-

minen ja uusiutuvien energialähteiden käyttäminen

on keskeisellä sijalla. Tuulivoiman lisäksi yhtiö satsaa

muun muassa aaltovoiman kehittämiseen. •

Tuulisähkö on puhdasta, päästötöntä energiaa. Päästöjä ei tule sen

enempää maaperään, veteen kuin ilmaankaan. Toisessa vaakaku-

pissa painavat maisema- ja meluhaitat voimalan läheisyydessä.

päästötöntä energiaa

suuNNiteLMissa oN

LäHivuosiNa MoNiNkertaistaa

tuuLivoiMaLoideN Määrä.

teksti: seppo iisaLo | kuva: sHutterstoCk



Loviisan kaupunki päätti keväällä aloittaa neuvottelut tuulivoimarakentamisesta Loviisanlahden itärannalle. Fortum on mukana neuvotteluissa. Mistä on kysymys, Fortumin tuulivoimapäällikkö jouni tolonen?

– olemme kiinnostuneet rakentamaan alueelle seit-semän tuulivoimalaitosta, joiden teho olisi noin 2–3 megawattia. tuulipuiston paikka kaavassa merkityllä alueella mahdollistaa sen, että laitokset voidaan liittää lähellä sijaitsevan Fortumin ydinvoimalaitoksen kyt-kinlaitokselle.

onko sijainnista jotain erityistä hyötyä?– ennen kaikkea hyötynä on se, että teiden, kaapelei-den ja ilmajohtojen rakennustarve on vähäinen.

entä mahdolliset melu- ja maisemahaitat?– alustavan suunnitelman mukaan kaikki seitsemän tuulivoimalaitosta sijoitetaan Hästholmeniin johtavan atomitien läheisyyteen vähintään noin 500 metrin etäi-syydelle rantaviivasta. pyrimme siihen, että meluhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lopullinen sijoitussuun-nitelma tehdään huolellisen melu- ja vilkuntamallinnuk-sen sekä muiden ympäristöselvitysten jälkeen.

millaisella aikataululla hanke on tarkoitus toteuttaa?

– tuulipuiston esisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi alkoi keväällä, mutta meillä ei ole vielä sopi-musta kaupungin kanssa maa-alueesta, jolle voimalat rakennettaisiin. alueesta on kiinnostunut toinenkin yhtiö, ja kaupunki neuvottelee molempien kanssa. Jos päätös on meille myönteinen, turbiinien pystytys, asennus ja käyttöönotto ajoittuisi todennäköisesti vuoteen 2012.

Pian myös Loviisassa?

NYt tuuLivoiMaLLa tuotetaaN

säHköstä suoMessa

0,3 %




tällä palstalla Hjördis svensson vastaa naapurien puutarhanhoitoon liittyviin kysymyksiin. Jos sinulla on visainen kysymys, voit lähettää sen Naapurina voimala -lehden toimitukseen osoitteeseen [email protected].

omenapuuni tuottavat joinakin vuo-sina “liikaa” omenoita. silloin olen satoni kanssa pulassa, enkä tiedä mi-tä niillä kaikilla tehdä. onko sinulla ehdotuksia? sato kannattaa luonnollisesti hyödyntää viimeistä omenaa myöten. Loviisan seu-dulla on useampia mehuasemia, joissa voi puristaa tuoretta mehua nautitta-vaksi läpi talven. omenasoseen teko on-nistuu kotikonstein ja sitä voi hyödyntää

leivonnaisissa, letuissa, viilissä ja muissa herkuissa - tai nauttia jopa sellaisenaan.

kutsu myös kaverit poimimaan ome-noita itselleen ja laita talon eteen kori, josta ohikulkijat voivat napsia omenoita.

sitten meillä on tietysti ”ongelmaome-nat”. Jos sinulla on kotikomposti, laita ne sinne. Loput voi viedä jäteasemalle veloi-tuksetta.

apua. tomaattini eivät ehdi kaikki kyp-syä ja ilmat kylmenevät. mitä teen? poimi vihreäksi jääneet tomaatit ja laita ne huoneenlämpöön ikkunalaudalle. siinä ne kypsyvät ja punertuvat pikkuhiljaa ja niitä voi käyttää pitkin syksyä. peitä tomaatit sanomalehtipaperilla niin ne eivät nahistu.

tonttini hukkuu lehtiin syksyisin. mi-tä niille voi tehdä? käytä kompostilaatikkoa niin saat lehdet pysymään paremmin koossa pienellä

alalla. Muista jättää osa lehdistä maatu-maan, sillä ne ovat hyvää ravinnetta vaik-ka pensaiden alla tai kasvimaalla. Jos oma komposti on täynnä, voit myös kuljettaa lehdet jäteasemalle.

Voiko nurmikon kylvää myös syksyllä?kyllä voi, vuodesta riippuen ehkä jopa syyskuun puoleen väliin saakka. syksyllä kylvetty nurmikko säästää kastelun vai-van. Muista kuitenkin kylvää siemenet ajoissa, jotta nurmikko ehtii juurtua en-nen pakkasten tuloa.

mitä teen jos halla uhkaa? usein elokuun lopun yöhalla palelluttaa hallanarat vihannekset (esim. tomaat-ti, kurpitsa, kurkku). suojaa ne harsol-la, peitteellä tai vaikka sanomalehdellä. Myös kasvien suihkuttaminen märäksi auttaa. vesi tosin jäätyy pinnalle kuurak-si, mutta estää paleltumisen.

Kysy Hjördikseltä!



miten saan yrteistäni mahdollisim-man hyvän sadon? olethan muistanut parturoida yrttejä pitkin kesää? se tuuhentaa niitä. Jos olet istuttanut yrtit maahan, voit laittaa ne syksyllä ruukkuihin ja jatkaa satokautta ikkunalaudalla. kun valon määrä hiipuu ja yrtit eivät enää kasva, koko sato kor-jataan. itse käytän esimerkiksi basilikasta kaiken varsia myöten ja valmistan pestoa pakastimeen. rosmariinit ja lipstikat sekä monet muut yrtit voi kuivata.

olen kuullut, että yrttejä voi kuivata mikrossa. pitääkö tämä paikkansa? kyllä. Yrttien kuivattaminen sujuu helpos-ti ja nopeasti mikroaaltouunissa. samalla ne myös säilyttävät värinsä paremmin.

Laita lautasen päälle muutama ruutu talouspaperia, siihen päälle kourallinen yrttejä ja mikro pyörimään. aloita varo-vaisesti ja tarkkaile yrttejä, jotta ne eivät

kärähdä! kun yrtit ovat kuivan ja rapean tuntuisia, ovat ne valmiita.

olen katsellut puitani ”sillä silmällä” ja päätellyt, että ne ovat ilmeisesti leikkaamisen tarpeessa. koska puita leikataan?en tiedä, mitä puita tontillasi on, mutta kaikilla puilla on oma optimaalinen leik-kausajankohtansa. tarkista se ja kysy neuvoa puiden leikkaamiseen perehty-neiltä naapureilta. väärin leikattuja pui-ta näkee usein. vaurioita on vaikea tai mahdoton korvata ja hyvänkin puun saa väärällä leikkauksella voimaan huonosti.

mieheni rakastaa raparperihilloa. on-ko raparperin kasvu todella jo ohi al-kukesän jälkeen? ei suinkaan. itse yllytän raparperin vielä elokuussa kasvamaan nyhjäisemällä van-hat lehdet pois niin että raparperipus-

kaan jää pari kolme lehteä. sen jälkeen lannoitan kasvin ja raparperi innostuu työntämään lisää uusia varsia!

mistä kasveista sinä hjördis itse tyk-käät puutarhassasi?sekä kukka- että hyötypuutarhassa suo-sin vanhoja vahvoja lajikkeita. kukista pidän mm. akileijoista ja vanhoista mal-voista. Hyötypuutarhaan kylvän joka kevät mangoldia. sitä kasvoi jo isoäitini puutarhassa. Mangoldinlehtiä käytetään kuten pinaattia, mutta sen maku on vä-hän hienostuneempaa jos niin voi sanoa. 1800-luvulla perunaa yleisempi maa-ar-tisokka on myös suosikkejani. Mukuloista saa herkullisia keittoja, muhennoksia ja pataruokia. Maa-artisokka on muuten auringonkukan sukulainen.

kuvat: sHutterstoCk | kuvitus: Jukka saLMiNeN



| uutiset |

Fortum ja ruotsalainen laitevalmistaja seabased suunnittelevat täysimittaisen aal-tovoimalaitoksen rakentamista ruotsin länsirannikolle. valmistuttuaan laitos olisi lajissaan maailman suurin ja sen sähköntuotantoteho olisi 10 megawattia.

aaltovoima on kehitysasteella oleva teknologia, jonka mahdollisuuksia vasta selvitetään. pelkästään itämeren aaltovoimapotentiaalin arvioidaan suurin piirtein vastaavan suomen kaikkien kotitalouksien vuotuista sähkönkulutusta.

Hiilidioksidipäästöt kuriin

suomen ensimmäinen täysin sähköllä toimiva taksiauto aloitti lii-kennöinnin pääkaupunkiseudulla toukokuussa.

Helsinki-vantaan lentokenttää tukikohtana pitävä sähköautotaksi tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden kokea tulevaisuuden ympäris-tömyötäisen kulkuneuvon edut. Yhdellä latauksella auto kulkee noin 160 kilometriä.

sähkömoottori on jopa kolme kertaa perinteistä polttomoottoria tehokkaampi ja siten myös sähköauton päästöt ovat huomattavasti pienemmät. Myös auton moottorimelu on lähes olematon. sähkö-autot ovat omimmillaan nimenomaan kaupunkiliikenteessä, jossa matkat ovat lyhyitä ja nopeudet suhteellisen alhaisia.

Fortum käynnisti vuonna 2008 pohjoismaisen sähköautoprojektin, joka tuo ladattavat autot ja lataustolpat aluksi espooseen ja tukhol-maan.

tavoitteena on, että sähköautojen käyttöönotto käy vaivattomasti, kun autonvalmistajat muutaman vuoden kuluessa tuovat ladattavat

hybridit ja täyssähköautot kuluttajienkin markkinoille.sähköautoilla tarkoitetaan hybridi- ja täyssähköautoja, joihin säh-

kö ladataan suoraan verkosta. Jos sähköauto ladataan uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä, ei ajaminen aiheuta lainkaan hii-lidioksidipäästöjä.Lisää tietoa: www.fortum.fi /sahkoauto

viime vuonna Fortumin sähköntuotannosta eu:n alueella peräti 92 % oli hiilidioksi-divapaata. tämä ilmenee kesäkuussa julkaistusta Fortum and Climate Change 2009 -raportista.

Fortum on myös sitoutunut lisäämään tuotantolaitostensa energiatehokkuutta ja asettanut Co2-päästörajan yhtiön autoille. Lisäksi tavoitteena on vähentää 10 prosentilla lentomatkustamisesta johtuvia Co2-päästöjä.Fortum & Climate Change -raportti on luettavissa englanniksi osoitteessa www.fortum.com/sustainability/climate

kooNNut: seppo iisaLo

O

aaltovoimalla sähköäO

täYsiN päästöttöMästisähköautolla

kuva: Lau

ri HeN

ttoN

eN

täYsiN päästöttöMästi

kuva: Lau

ri HeN

ttoN

eN


Pääkaupunkiseudun kasvatille Loviisa merkitsi lapsuusajan mielikuvissa keskellä

tietä töröttävää kirkkoa, kun mökkimatkoilla Luumäelle poikkesimme ostamaan

suklaa-päärynä-jäätelöä kioskilta.

Myöhemmin toki Loviisa iskostui mieleeni nimenomaan ydinvoimalakaupun-

kina. Teinivuosina 70-luvun lopulla mielenkiinnon kohteeni olivat aivan muual-

la kuin energiatuotannon pohtimisessa. Fysiikan opettajamme Suomalaisessa yh-

teiskoulussa oli kuitenkin intohimoinen ydinvoiman kannattaja. Vaikka fysiikka-

kin sattui olemaan niitä asioita, jotka jäivät muiden kiinnostuksen kohteiden jal-

koihin, muistan fyssantunneilta yhden tapahtuman.

Opettajamme oli juuri ollut perehtymiskäynnillä Loviisan voimalaitoksessa.

”Jouduimme matkalla toteamaan, että ydinvoima on hengenvaarallista. Lintu tör-

mäsi bussin ikkunaan ja kuoli”, hän leukaili. Vai oliko se ampiainen? Olipa hyvä

vitsi, ajattelin happamasti. Mutta jäipähän jotain tylsistyneen oppilaan mieleen.

Musiikissakin otettiin 80-luvulla kantaa ydinvoimaan. Teinivuosina mankka pau-

hasi täysillä ”uraani halkeaa… kaikilla muilla mailla paitsi Suomella se on riskiä

vailla”. Eppujen kriittinen kannanotto jäi silti jokseenkin laimeaksi, vaikka tart-

tuvaa biisiä rallatettiin ihan hulluna.

Kun muutto Loviisan kupeeseen Pernajaan tuli muutama vuosi sitten ajankohtai-

seksi, en oikeastaan vaivannut mieltäni voimalaitoksella. Enemmänkin pohdin Lo-

viisan alueen rikostilastoja, työllisyystilannetta, kouluja ja nuorison harrastusmah-

dollisuuksia. Tsernobylin onnettomuuden jälkeen olen elänyt siinä uskossa, että las-

keumat eivät katso ydinvoimalan paikkaa, vaan tuhot kulkeutuvat omia teitään. En

siksi pelkää voimalaitoksen kupeessa asumista sen enempää kuin muutenkaan mah-

dollista ydinonnettomuutta. Ehkäpä myös kaupunkimme kauneus ja idyllisyys toi-

mii liennyttävänä seikkana ajatukselle, että lähellä on tämä mielipiteitä jakava ener-

giantuottaja. Ja jostain syystä eivät myöskään helsinkiläiset tuttavamme ole kertaa-

kaan kyselleet, miltä nyt tuntuu asua sillä vaarallisella alueella. Enemmänkin kaikki

pohtivat työmatkan pituutta – siis Helsingistä katsottuna.

Ydinenergiaa pohtiessani olen jättänyt fuusiot ja fissiot sik-

seen, mutta luonto- ja turvallisuusasiat ne mietityttävät. Mis-

sä ja miten sitä välttämätöntä energiaa oikein pitäisi tuottaa?

Vaikutukset työllisyyteen ja elinkeinoelämään? Aikoinaanhan

voimalaitos toi mukanaan paljon väkeä Loviisan alueelle, mut-

ta samalla rantautui alkoholin voimakas käyttö, ja Loviisaan pe-

rustettiin ensimmäinen aa-kerho. Kaksiteräinen miekka siis se-

kin. Enpä ole viisasten kiveä löytänyt Loviisan metsistä tai ran-

noilta. Olisi helpompi olla, jos voisi vannoa yhden ja oikean rat-

kaisun nimiin. Ehkä me pikkukaupunkilaiset juuri siksi jutte-

lemme mieluummin säästä ja muista arkeamme askarruttavis-

ta asioista. Me vain elämme ydinvoiman kanssa, ja sillä sipuli.

Elämää ydinvoiman kanssa

reija kokkola, toimittaja | kolumni |

kirjoittaja on muuttanut pernajaan kolmisen vuotta sitten.

kuva: päivi aH

voN

eN



mu

iSt

ipe

Li

min

ne

SSp

eL

Irro

ta s

ivut

ja

liim

aa n

e pa

hvill

e.

Leik

kaa

kort

it ir

ti ja

vie

tä

peli-

hetk

i ys

tävi

en k

era!

Lösg

ör

sido

rna

och

klis

tra

dem

på

en p

apps

kiva

. Kl

ipp

seda

n ut

kor

ten

och

spel

a m

inne

sspe

let

med

din

a vä

nner

!

LEIK

KAA

TALT

EEN!

KLIP

PA U

T!

© k

risT

iNa

ELo

© k

r isT

iNa

ELo

© k

risT

iNa

ELo

© k

r isT

iNa

ELo

© k

risT

iNa

ELo

© k

ris T

iNa

ELo

© k

ris T

iNa

ELo

© k

ris T

iNa

ELo

© k

r isT

iNa

ELo

© k

r isT

iNa

ELo

© k

ris T

iNa

ELo

© k

r isT

iNa

ELo

NaapurinaVoimala_SWE.indd 18 3.8.2009 14.20

Lovi

isal

aine

n

kris

tina

Elo

on

pitk

än li

njan

taite

ilija

. Hän

kuva

a m

aailm

aa

mie

likuv

ien

ja

satu

mai

sten

hahm

ojen

siiv

ittäm

änä.

kris

tina

Elon

eläm

änilo

iset

öljy

värit

eoks

et

saav

at k

atso

jan

hym

yile

mää

n.

kons

tnär

en

kris

tina

Elo

från

Lovi

sa b

eskr

iver

värld

en m

ed

sinn

ebild

er o

ch

fabe

lfigu

rer.

Henn

es

livsb

ejak

ande

olje

mål

ning

ar få

r

betr

akta

ren

att l

e.

ww

w.k

ristin

aelo

.fi

© k

risT

iNa

ELo

© k

r isT

iNa

ELo

© k

risT

iNa

ELo

© k

r isT

iNa

ELo

© k

risT

iNa

ELo

© k

ris T

iNa

ELo

© k

risT

iNa

ELo

© k

r isT

iNa

ELo

© k

ris T

iNa

ELo

© k

ris T

iNa

ELo

© k

risT

iNa

ELo

© k

r isT

iNa

ELo

NaapurinaVoimala_SWE.indd 19 3.8.2009 14.21

Documents

Naapurina voimala