Mhy Lakeus tiedote 2 2016 pakatut kuvat - Metsänomistajat · Porre Vesa maatalousyrittäjä Kurikka Kurikka Sillanpää Tuija maatalousyrittäjä Kurikka Kurikka Yli-Krekola Erkki

• 24.10.2016 2/2016

Lakeuren Lairalla Metsänhoitoyhdistys Lakeuden, Kurikan ja Isojoen -Karijoen jäsenlehti

ILMAJOKI, ISOJOKI, JALASJÄRVI,

JURVA, KARIJOKI,

KAUHAJOKI, KURIKKA,

TEUVA

Sivut 4-5

Uusia toimihenkilöitä ja – alueita

Sivut 6-8

Valtuustovaaliehdokkaat

Sivut 12-13

Metsä vaihtaa omistajaa

Sivut 14-15

Metsurin vinkit sahan kunnossapitoon

Tuli apuna metsäluonnon hoidossa

Sivu 19

Valopilkkuja puukaupassa ja puurakentamisessa

Sivu 2 2/2016 Lakeuren Lairalla

Pellervon taloustutki-muksen ennusteen mukaan puukaupois-sa ja hakkuissa ylle-tään ennätystasolle tänä ja ensi vuonna. Vaikka puun käyttö jää vielä selvästi alle lamaa edeltäneiden vuosien tason, selittyy hyvä vire kotimaisen puun käytön kasvulla.

Tänä vuonna ylletään ensimmäistä kertaa yli 60 miljoonan kuution hak-kuumäärään. Nousua on erityisesti kuitupuulajien hakkuukertymissä. Siitä huolimatta tukkimarkki-nat määrittelevät hyvin pitkälle puukaupan tah-din. Sahatavaran vienti on ennätysvauhdissa ja se on painottunut kuuseen. Mäntysahatavaran mark-kinoilla on epävarmuut-ta.

Myös kotimaassa sahata-varan menekin ennuste-taan viimein kääntyvän kasvuun lisääntyvän ra-kentamisen myötä. Pien-talojen rakentamisessa puun osuus on jo erittäin korkea. Todelliset kasvun mahdollisuudet ovatkin kerrostalorakentamisessa ja julkisissa rakennuksis-sa.

Puurakentamisen vauh-dittamiseksi käynnistet-tiin pari vuotta sitten hanke puurakentamisen liiketoimintaprofessuurin perustamiseksi Seinäjoel-le. Alueen metsänomista-jat ja puunostajat osallis-

tuivat hankkeen rahoi-tukseen puukaupoista Suomen Metsäsäätiölle lahjoittamiensa mene-kinedistämismaksujen kautta. Keräys onnistui erinomaisesti ja se oli osaltaan mahdollistamas-sa sitä, että puurakenta-misen liiketoimintapro-fessoriksi valittu Katja

Lähtinen aloitti työnsä syyskuussa.

Puukerrostaloista valta-osa tehdään CLT-runkoisina. CLT tarkoit-taa ristiinliimattua puuta,

jota valmistetaan Suo-messa toistaiseksi vain yhdessä tehtaassa Kuh-mossa. Osa rakentamises-sa käytetyistä CLT-levyistä onkin jouduttu tuomaan ulkomailta.

Alajärvelle ollaan perus-tamassa CLT-levyjä val-mistavaa tehdasta ja CLT Plant Oy ilmoitti perusta-vansa Kauhajoelle poh-joismaiden suurimman levytehtaan, jonka on tar-koitus käynnistyä vuo-den kuluttua. Kotimaan lisäksi CLT-levyillä on

myös vientinäkymiä. Metsänomistajan kannal-ta nämä uutiset ovat erin-omaista luettavaa! Viime-aikaiset isot investointi-uutiset ovat liittyneet kuitupuun käytön lisään-tymiseen. Vastapainoksi puumarkkinat tarvitsevat myös lisääntyvää tukin käyttöä.

Perinteisempää puumate-riaalia edustava hirsira-kentaminen on myös vii-me vuosina tehnyt näky-västi tuloaan julkiseen rakentamiseen. Modernil-la hirsirakentamisella voi myös olla valoisa tulevai-suus, kunhan liian tiukal-la energiatehokkuuden sääntelyllä ei tehdä siitä mahdotonta. Julkisten vanhojen betoniraken-nusten sisäilma- ja ho-meongelmat ovat valitet-tavan yleisiä. Niinpä Suo-meen on noussut jo useita hirsisiä päiväkoteja ja kouluja viime vuosina.

Puukaupassa alueellam-me kysytyin puutavarala-ji on ollut viime aikoina kuusitukki. Kesäkorjuu-kelpoiset kuusivaltaiset päätehakkuut ovat men-neet hyvin kaupaksi. Lu-vian Sahan metsäpäällik-kö Heikki Vuorisen mu-kaan kuusitukin kysyntä näyttäisi jatkuvan vahva-na, mutta mäntysahata-varan kauppa on epävar-mempaa. Myös Isojoen Sahan metsäpäällikkö Mikko Peltoniemi on s a m o i l l a l i n j o i l l a : ”Kuusitukki on mäntyä

(Jatkuu sivulla 3)

Metsänomistajan kannalta viime aikaiset uutiset puun

käytöstä ja investoinneista ovat erinomaisia, Mhy La-

keuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen toteaa.

Kuva

: Antti V

äisälä

ja nyt näyttää pitkästä aikaa siltä, että mänty-kuidun kysyntä on sel-västi piristynyt viime vuosista. Ja sitähän met-sissä kyllä riittää.

Puiden hintojen PTT en-nustaa pysyvän hyvin vakaina myös ensi vuon-na. Metsätalouden kan-nattavuus ja metsänomis-tajien saamat puunmyyn-titulot kääntyvät nou-suun puukaupan vilkas-tumisen myötä. Jokaisen puukaupan kohdalla kaupan rahalliseen lop-putulokseen vaikuttavat yksikköhintojen lisäksi myös eri puutavaralajien mitat ja toteutunut kat-konta.

Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa tukkien mini-

Sivu 3

miläpimittoja on viime aikoina nostettu ja joilla-kin sahoilla on otettu käyttöön tukille läpimit-taan perustuvia eri hinta-luokkia. Meidän alueel-lamme muutokset tukki-en mitoissa ovat toistai-seksi olleet maltillisem-pia, mutta mittoihin kan-nattaa kiinnittää entistä tarkemmin huomiota tar-jouksia vertailtaessa.

Jussi Parviainen toiminnanjohtaja

Metsänomistajat Lakeus

2/2016 Lakeuren Lairalla

halutumpaa, vaikka mo-lempia ostetaankin.” Pel-toniemi mainitsee myös talven korjuuseen vielä mahtuvan kohteita ja kauppaa on tarkoitus teh-dä sitä mukaa, kun näh-dään miten pitkään talvi-kelejä riittää. Mäntytukin kysyntä vaihtelee ostajit-tain ja esimerkiksi Keite-leen saha Alajärvellä on keskittynyt männyn sa-haamiseen.

”Kesäkorjuukelpoiset kohteet ovat haluttuja, myös mäntytukki kel-paa”, kertoo metsäasia-kaspäällikkö Juho Hon-

kela UPM:ltä. Talven puut alkavat kuitenkin olla jo hankittuna ja hän muistuttaakin, että han-

(Jatkoa sivulta 2) kintahakkuille mielivän metsänomistajan kannat-taa tehdä puukaupat etu-käteen varmistaakseen puidensa menekin.

Vaikka puukauppamää-rät ovat koko maan tasol-la olleet selvässä nousus-sa, ei alueellamme ole vielä vastaavaa piristy-mistä tapahtunut. Ostajil-ta onkin tullut toiveita, että enemmän puuta saisi olla tarjolla.

Osittain muuta maata laimeampi puukauppa-tahti selittyy alueemme mäntyvaltai suudel la . Kaikilla ei ole markkina-tilanteeseen parhaiten sopivia kuusikoita laittaa myyntiin. Mutta harven-nukset kannattaa aina pyrkiä tekemään ajallaan

040 481 0900

Hyypäntie 9, KAUHAJOKI • Riihitie 3, ILMAJOKI • Kauppatie 3, JURVA

Savelankuja 2, JALASJÄRVI • Porvarintie 18, TEUVA

Juho Teppo metsäasiantuntijaksi Ilmajoelle


Metsäalalle Juho Tep-po lähti kouluttautu-maan saatuaan kesä-töitten kautta kannus-tusta hakeutua Tuo-marniemen metsä-kouluun.

Juho on kasvanut maa- ja metsätilalla Alavuden Sulkavankylällä. Metsä-töihin hän osallistui pik-kupojasta lähtien. Jo ylä-asteikäisenä hän otti tun-tumaa sahan kanssa työs-kentelyyn ja mopoikäise-nä löytyi töitä metsäkes-kuksen kunnostusojitus-työmailla apumiehenä. Karttaan suunnitellun linjauksen pohjalta Juho kävi "kepittämässä" oja-linjaa maastoon.

Lukion ja armeijan jäl-keen vuonna 2008 alkoi-vat opinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tuomarniemen insinööri-linjalla parinkymmenen muun opiskelijan kanssa. Biologia ja maantieto oli-vat läpi kouluajan olleet kiinnostavia aineita Ju-holle ja Tuomarniemellä alkaneissa opinnoissa näiden aihealueiden osaamista syvennettiin

entisestään. Opinnäyte-työn hän teki työharjoit-telun ohessa UPM Met-sälle.

Valmistumisen jälkeen Teppo sai töitä Otso Met-säpalveluilta. Toimenku-vaan kuuluivat tiehank-keitten hoitaminen, ojitus ja puukauppa. Toimipiste sijaitsi tuolloin Kauhajo-ella.

Metsänhoitoyhdistys La-keus haki metsäasiantun-tijaa Ilmajoelle keväällä 2016. Juho Teppo tuli va-lituksi ja aloitti työt 13.6.2016. Työparina tuli-si toimimaan entinen koulukaveri Suokkaan Jarkko.

Juho asuu avopuolisonsa kanssa Seinäjoen Pajuluo-malla ja vuoden vaihteen tienoilla odotetaan per-heenlisäystä. Vapaa-ajallaan Juho käy paini-treeneissä. Hän on har-rastanut sitä jo seitsen-vuotiaasta alkaen. Edel-leen Juho kilpailee silloin tällöin ja käy antamassa vastusta nuoremmilleen. Myös jalkapalloa hän pe-laa 5-divisioonassa kesäi-sin Alavuden Peli-Veikkojen porukassa.

Kyyhkyjahti ja sorsastus vievät miehen metsälle syksyisin. Kalavesien ää-rellä kasvaneelle vetouis-telu ja pilkkiminen kuu-luvat luontaisesti harras-tuksiin. Hirsityöt ovat alkaneet kiinnostaa niin, että muutamia latoja on syntynyt veistelyn tulok-

sena ja meneillään on hir-sisaunan rakennusprojek-ti. Juho Teppo sanoo viih-tyvänsä uudessa työssään hyvin. "Saan olla tekemi-sissä ihmisten kanssa, työ on monipuolista ja työil-mapiiri on hyvä!"

Maija-Liisa Mäki-Ranta Metsänomistajat Lakeus

Juho aloitti työt elokuun alkupuolella Ilmajoella.

Kuva

: Mhy La

keus

Juha Ala-Seppänen Teuvalla

Mhy Lakeuden Teuvan alueella yhtenä metsäasiantuntijana on loppuvuo-

teen asti Juha Ala-Seppänen. Juha on valmistunut metsätalousinsinööriksi

(AMK) viime jouluna ja työskennellyt jo opiskeluaikanaan mhy Lakeuden

palveluksessa.

Juhan tavoittaa puhelimitse numerosta 050 308 0681 tai sähköpostilla

[email protected]

Isojoelle ja Karijoelle uusi metsäneuvoja


Syyskuun lopussa aloitin metsäneuvojan tehtävät Sami Hanka-niemen siirryttyä Iso-joen sahan palveluk-seen. Työtehtävää odotan innolla ja mie-lenkiinnolla.

Työalueeseeni kuuluvat Isojoki ja Karijoki. Työ-tehtäviin kuuluvat koko-naisvaltaisesti metsänhoi-toyhdistyksen tarjoamat palvelut metsäneuvon-nasta metsänhoitotöiden toteutukseen. Työkoke-

musta olen hankkinut oman metsäpalveluyri-tykseni kautta ja metsän-hoitoesimiehen tehtäväs-tä Metsä Groupilla, yh-teensä kahdeksan vuoden ajalta.

Vapaa-ajalla minuun voi hyvinkin ”törmätä” met-sässä tai saha käsissä. Syksyn teemaani kuuluu vahvasti hirvikoirien kanssa liikuskeleminen ja kotona Kauhajoen Ko-konkylässä päristelen ympärivuotisesti mootto-risahalla, harjoitellessani

Metsänhoitoyhdistyksen nimenä säilyy Lakeus ja sen toimialueeseen kuu-luvat jatkossa Ilmajoki, Kurikka, Kauhajoki ja Teuva. Kurikasta entisten Jurvan ja Jalasjärven kun-tien alueet kuuluivat jo ennestään Lakeuteen.

Kaikki kuusi toimistoa säilyvät entisillä paikoil-laan ja tutut toimihenki-löt palvelevat metsän-omistajia. Yhdistymisen jälkeen Metsänhoitoyh-distys Lakeuden palve-luksessa on 22 toimihen-

kilöä. Jäseninä yhdistyk-sellä on noin 6300 met-sänomistajaa. Alueen yk-sityismetsien vuosittai-nen hakkuumahdollisuus on 800 000 m3.

Yhdistymisen tarkoituk-sena on kehittää metsän-omistajille tarjottavia pal-veluja ja tarjota niitä kil-pailukykyisesti ja laaduk-kaasti. Suuremmalla yh-distyksellä on paremmat mahdollisuudet tarjota entistä monipuolisempia palveluja metsänomista-jille. Lakeus pystyy järjes-

Metsänhoitoyhdistys-ten valtuustot päätti-vät ylimääräisissä ko-kouksissaan kesäkuun lopussa hyväksyä so-pimuksen Lakeuden ja Kurikan fuusiosta. Yh-distyminen tapahtuu vuoden 2017 alussa. Tänä syksynä järjes-tettävät metsänhoi-toyhdistyksen val-tuustovaalit järjeste-tään kuitenkin jo yh-dessä.

tämään alueellaan katta-vat metsätie- ja ojapalve-lut sekä metsäomaisuu-den hallinnan palvelut, jotka sisältävät kaikki metsätilojen omistusvaih-doksiin ja kiinteistönväli-tykseen liittyvät asiat.

Toimihenkilöiden yhteys-tiedot toimialueineen ja tehtävineen löytyvät tä-män lehden keskiaukea-malta.

Jussi Parviainen Metsänomistajat Lakeus

Metsänhoitoyhdistykset Lakeus ja Kurikka yhteen

kilpasahausta.

Parhaiten minut tavoittaa puhelimella numerosta 0400 317 422 tai sähkö-posti l la osoitteesta: [email protected]

Juho Paananen Metsänomistajat Isojoki-

Karijoki

MYYDÄÄN HAKETTA

Soita 0400 760 794

Juho Paananen aloitti met-

säneuvojana Isojoella ja

Karijoella syyskuussa.


ovat omat vaalipiirin-

sä, joiden valtuusto-

paikat on kiintiöity

jäsenmäärien suhtees-

sa. Äänestää voi ehdo-

kasta siitä vaalipiiris-

tä, minkä alueella suu-

Tällä kertaa Metsän-

hoitoyhdistys Lakeu-

den vaaleissa on kol-

me vaalipiiriä. Yhdis-

tymissopimuksen mu-

kaan ”vanha” Lakeus,

Ilmajoki ja Kurikka

rin osa jäsenen metsä-

pinta-alasta sijaitsee.

Tämä selviää jokaisel-

le jäsenelle postissa

tulevasta äänestysma-

teriaalista. Äänestys-

numerot ilmoitetaan

myös postitse tulevas-

sa vaalimateriaalissa.

Lisätietoja niin vaa-

leista kuin ehdokkais-

takin löydät net-

tisivuilta osoitteesta:

www.mhy.fi

Valtuustovaaliehdokkaat -Metsänhoitoyhdistys Lakeus

Ehdokkaat Mhy Lakeuden valtuuston vaalissa ILMAJOEN VAALIPIIRI Ehdokas Ammatti Kotikunta / metsän sijaintipaikkakunta

Autio Marja lomituspalvelusihteeri Ilmajoki Ilmajoki Hannuksela Tuomas maanviljelijä Ilmajoki Ilmajoki Kankaanpää Timo maanviljelijä Ilmajoki Ilmajoki Knuuttila Kari J. maatalousyrittäjä Ilmajoki Ilmajoki Latva-Koivisto Timo maanviljelijä Ilmajoki Ilmajoki Loukasmäki Jaakko maanviljelijä Ilmajoki Ilmajoki Mäki-Latvala Veikko maanviljelijä Ilmajoki Ilmajoki Perälä Esa maanviljelijä Ilmajoki Ilmajoki Perälä Simo maanviljelijä Ilmajoki Ilmajoki Rajala Seppo maatalousyrittäjä Seinäjoki Seinäjoki Sihto Outi maatalous- ja metsätieteiden maisteri Ilmajoki Ilmajoki Valkama Jukka maanviljelijä Ilmajoki Ilmajoki Viitala Juha huoltoteknikko/maanviljelijä Ilmajoki Ilmajoki Yli-Ojanperä Kari maanviljelijä Ilmajoki Ilmajoki

Ehdokkaat Mhy Lakeuden valtuuston vaalissa KURIKAN VAALIPIIRI Ehdokas Ammatti Kotikunta / metsän sijaintipaikkakunta

Haapoja Jussi maatalousyrittäjä Kurikka Kurikka Hakala Taisto maatalousyrittäjä Kurikka Kurikka Hirvelä Kirsti yrittäjä Kurikka Kurikka Kaistila Riina maatalousyrittäjä Kurikka Kurikka Korpi-Tassi Jussi maatalousyrittäjä Kurikka Kurikka Kotiranta Juha toimitusjohtaja Kurikka Kurikka Kurjenluoma Pekka yrittäjä Kurikka Kurikka Käkelä Heikki Kurikka Kurikka Mikkilä Juha maa- ja metsätalousyrittäjä Kurikka Kurikka Pajala Pia laskentasihteeri Kurikka Kurikka Panttila Teppo maanviljelijä Kurikka Kurikka Porre Vesa maatalousyrittäjä Kurikka Kurikka Sillanpää Tuija maatalousyrittäjä Kurikka Kurikka Yli-Krekola Erkki sähköinsinööri Kurikka Kurikka


Ehdokkaat Mhy Lakeuden valtuuston vaalissa LAKEUDEN VAALIPIIRI Ehdokas Ammatti Kotikunta / metsän sijaintipaikkakunta

Antila Timo merivartija Kurikka Jurva, Laihia Hakala Heikki eläkeläinen Teuva Teuva Hakala Herman metsänhoitaja, metsätieteiden tohtori Espoo Teuva, Jurva Hangasluoma Ossi maanviljelijä, eläkeläinen Kauhajoki Kauhajoki Järviharju Matti merikapteeni, yrittäjä Ilmajoki Kauhajoki Kangas Matti agrologi, metsätalousyrittäjä Kauhajoki Kauhajoki, Joensuu, Isojoki Keskikoivisto Kari ilmastointiasentaja Teuva Teuva Ketola Riitta perushoitaja Seinäjoki Jurva Kiukkonen Olli toimittaja, maanviljelijä Kauhajoki Kauhajoki Koivulahti Kari nuohooja Kurikka Jalasjärvi Koivuniemi Ari maanviljelijä Kauhajoki Kauhajoki Kytöharju Rami metsäkone-/polttopuuyrittäjä Kauhajoki Kauhajoki Kytölä Kai maanviljelijä Kurikka Jalasjärvi Latva-Kyyny Marko asiakasvastaava Kurikka Jurva Latva-Pukkila Manu liikennemyymäläpäällikkö evp. Kauhajoki Kauhajoki Lehtinen Janne projektityöntekijä Kurikka Jalasjärvi Lehtinen Jari maanviljelijä Kauhajoki Kauhajoki Leppälä Minna yrittäjä Kurikka Jalasjärvi Leppänen Timo maanviljelijä Kurikka Jalasjärvi Liimatainen Mikko maatalousyrittäjä Teuva Teuva Marttila Kyösti maanviljelijä Kurikka Jalasjärvi, Kauhajoki Marttila Mikko maanviljelijä Kurikka Jurva Niemelä Pertti eläkeläinen, rehtori Kurikka Kurikka Niemelä Antti maanviljelijä Kurikka Jalasjärvi Niemi Erkki maanviljelijä Kurikka Jurva Närvä Martti eläkeläinen Kurikka Jurva Pentinmäki Anneli emäntä Kurikka Kauhajoki, Jalasjärvi Pietilä Esko opistoupseeri evp. Lapua Jurva Piipari Pertti metsätyönjohtaja Kauhajoki Jalasjärvi Pulli Seppo maanviljelijä, eläkeläinen Teuva Teuva Rahkola Ilkka maatalousyrittäjä Kauhajoki Kauhajoki Rantakoski Seppo maanviljelijä Teuva Teuva Rintala Jarmo maanviljelijä, koneyrittäjä Teuva Teuva, Jurva Rintala Jussi maanviljelijä Teuva Teuva Saarela Markku maatalouslomittaja Kurikka Jalasjärvi Seilo Mikko maatalousmyyjä Kurikka Jalasjärvi Soini Paavo agrologi, asfalttityöntekijä Kurikka Jalasjärvi Säntti Tuomo maanviljelijä Kurikka Jalasjärvi Takamäki Timo maanviljelijä, urakoitsija Kurikka Jalasjärvi Tampsi Kari perusopetuksen lehtori Kauhajoki Kauhajoki Toppari Juha-Matti yrittäjä Kurikka Jalasjärvi Varpula Seppo metsätalousyrittäjä Kurikka Jurva Vilponen Jaakko talousjohtaja Helsinki Jalasjärvi, Kauhajoki, Ilmajoki Yli-Kokko Tuomas lehtori, maanviljelijä Kauhajoki Kauhajoki Yli-Korhonen Jarmo maanviljelijä Kauhajoki Kauhajoki Äijö Tommi maanviljelijä Kauhajoki Kauhajoki

Vaikuta oman yhdistyksesi toimintaan — äänestä! Metsänhoitoyhdistyksen valtuusto on jäsentensä näköinen ja ajaa jäsenten-sä haluamia asioita, kun mahdollisimman moni antaa äänensä kuulua. Muista käyttää päätösval-taasi ja äänestä!

Metsänomistajat Lakeus Jussi Parviainen


siin kokouksiin aina, kun hallitus tai valtuuston jäsenet katsovat sen tar-peelliseksi. Valtuuston tehtävänä on hyväksyä yhdistyksen toiminta-suunnitelma ja budjetti, vahvistaa toimintakerto-mus ja tilinpäätös sekä päättää varojen käytöstä. Jäseniltä perittävästä jä-senmaksusta päätös teh-dään vuosittain syysko-kouksessa. Valtuusto va-litsee myös yhdistykselle hallituksen ja yhdistyk-sen edustajan MTK:n

Metsänhoitoyhdistyk-sissä ylintä päätösval-taa käyttävät valtuus-tot, jotka valitaan nel-jäksi vuodeksi kerral-laan. Tänä syksynä jä-senet pääsevät käyt-tämään äänioikeut-taan, sillä vuosille 2017-2020 valitaan uudet valtuutetut.

Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen sään-tömääräiseen kokouk-seen ja lisäksi ylimääräi-

metsävaltuuskuntaan. Uusi metsänhoitoyhdis-tyslaki vähensi toiminnan rajoitteita ja yhdistyksiä voidaan kehittää entistä paremmin metsänomista-jien omista tarpeista läh-tien. Valtuustot päättävät mihin suuntaan toimin-taa kehitetään.

Jokainen äänioikeutettu jäsen saa postitse vaali-materiaalin lokakuun loppuun mennessä. Ää-nestysaika päättyy 25.11. ja vaalien tulos on selvillä joulukuun alkupäivinä.

Ehdokkaat valtuuston vaalissa METSÄNHOITOYHDISTYS ISOJOKI-KARIJOKI RY Ehdokas Ammatti Kotikunta

Alatalo Tapio insinööri Isojoki

Asukas Ari maanviljelijä Isojoki

Eloranta Jari maanviljelijä Karijoki

Halkola Tero maanviljelijä Isojoki

Jaakkola Anna-Kaisa agrologi AMK Merikarvia

Jaakkola Matti yrittäjä Isojoki

Jaakola Jouko maanviljelijä Isojoki

Jokipii Ari maanviljelijä Karijoki

Junttila Jukka maanviljelijä Isojoki

Järvenpää Jaakko harvesterimyyjä Karijoki

Koivula Teemu maanviljelijä Isojoki

Korkeamäki Asko maanviljelijä, metsäinsinööri Karijoki Luoma Seppo maanviljelijä Karijoki

Malm Jyrki maanviljelijä Karijoki

Mattila Marko opettaja Isojoki

Nummela Pertti maanviljelijä Isojoki

Peltoniemi Harri yrittäjä Isojoki

Piikkilä Juha maanviljelijä Isojoki

Pöllänen Kalevi yrittäjä Karijoki

Rantakallio Jouni maanviljelijä Isojoki

Saarikoski Matti teknikko Isojoki

Viitikko Erkki maanviljelijä Isojoki

Äänestysnumerot ilmoitetaan postissa tulevassa vaalimateriaalissa. Lisätietoja myös nettisivuilta

www.mhy.fi

Ennakkoraivaus tar-koittaa puunkorjuuta haittaavan alikasvos-puuston ja risukon poistamista ennen varsinaista korjuutyö-tä. Metsänomistaja voi suorittaa työn omatoimisesti tai käyttää ammattimet-suria. Ennakkoraivat-tu kohde on puunos-tajalle kiinnostavampi kohde, työjäljestä tu-lee siistimpi ja se lisää hakkuun tuottoa.

Tavoitteena on parantaa näkyvyyttä metsässä, jol-loin korjuujälki paranee, työ nopeutuu ja puusto-vauriot vähenevät. Kone-hakkuun tuottavuus nou-see ja puusta saatava kan-tohinta paranee. Leimi-kon kiinnostus kasvaa puunostajia ajatellen. En-nakkoraivattu kohde näyttää laadukkaammal-ta ja siistimmältä. Työ myös vähentää hakkuu-koneella tehtävää risukon kaatoa, joka on hidasta ja kallista.

Raivattu puu parantaa metsänpohjan kantavuut-ta ja suojaa juuristovau-rioilta. Metsän monimuo-toisuuden ja luontokoh-teiden säilymisen kannal-ta hyvin suunniteltu ja ennakkoraivattu kohde toimii varmemmin kuin raivaamaton risukko. En-siharvennuskohteille en-nakkoraivaus on monesti Kemera -tukiehtojen täyt-tymisen edellytys.

Motit liikkeelle Etelä– ja Keski-Pohjanmaalla Motit liikkeelle on koulutushanke, jonka tavoitteena on luoda Etelä– ja Keski-Pohjanmaan metsänomis-tajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen. Koulutusten avulla lisätään metsänomistajien tietoi-suutta omistamiensa metsien mah-dollisuuksista. Hanke kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen ja luo edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa met-sien monipuoliseen hyötykäyttöön, hyvään metsänhoitoon ja metsä-luonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseen. Koulutukset koos-tuvat starttikoulutuksista ja syven-tävistä koulutuksista. Olet tervetul-lut oppimaan omaisuutesi hoitoon liittyviä asioita.

Koulutustarjontaa voit seurata netissä: www.metsakeskus.fi/motit-liikkeelle


Ennakkoraivauksella laatua hakkuuseen Ennakkoraivaus kannat-taa suorittaa kohteella, jossa aluspuusto haittaa hakkuukoneenkuljettajan näkyvyyttä. Tärkeää on saada raivattua risukko pois runkojen tyviltä ma-talaan kantoon. Tällöin koneen kouran saa mah-dollisimman alas ja kan-not jäävät lyhyiksi. Ajouran kohtien ja pois-tettavien puiden valinta helpottuu. Eli hakkuuko-neen kuljettajan näköken-tän parantuessa korjuu-vauriot vähenevät ja puun laadun tarkkailu onnistuu paremmin.

Yleensä ennakkoraivaus-kohteet ovat nuoria har-

vennusmetsiä, jossa alus-kasvillisuus on päässyt kasvamaan häiritsevään mittaan. Myös vart-tuneempia harvennuksia ja päätehakkuualueita raivataan aina tarpeen vaatiessa. Raivatuilla päätehakkuualoilla met-sänuudistaminen helpot-tuu eikä allikasvosvesak-ko varjosta suotta kasva-tettavia taimia.

Ennakkoraivaus suositel-laan tehtäväksi lumetto-mana aikana ja hakkuuta edeltävänä vuonna. Täl-löin risukko ehtii kaatu-maan ja tasaantumaan ennen varsinaista korjuu-työtä. Liian ajoissa tehty

työ saattaa osaltaan men-nä hukkaan uuden risu-kon kasvaessa tilalle.

Raivaustyötä suoritetta-essa on tärkeää muistaa työturvallisuus. Metsurin turvavarusteet on syytä olla kunnossa. Melulta ja risuilta suojaa metsurin-kypärä, säältä ja iskuilta suojaavat takki, housut ja tukevat metsurinsaap-paat. Hansikkaat kannat-taa valita kelin ja suojaa-vuuden mukaan. En-siapupakkaus on myös syytä pitää mukana. Hy-vä ja laadukas vaatetus lisää työmukavuutta ja työtehoa.

Jarkko Suokas Metsänomistajat Lakeus


Metsänhoitoyhdistys Lakeus

Metsänhoitoyhdistys Isojoki-Karijoki

Mika Jokinen Juho Paananen

toiminnanjohtaja metsäneuvoja

Isojoki Isojoki, Karijoki

p. 0400 849 104 p. 0400 317 422 Sähköpostit: [email protected]

Jussi Parviainen

toiminnanjohtaja

p. 0400 758 890

Paula Eerikäinen

toimistonhoitaja

Teuva

p. 040 481 0901

Esa Kuoppala

metsäasiantuntija

Hangaskylä, Harjankylä,

Aronkylä ja Ikkeläjärvi

p. 0400 188 099

Jussi Rintamäki

metsäasiantuntija

Jurva

p. 040 848 8405

Markku Salmirinne

metsäasiantuntija

Hyyppä, Nummijärvi

p. 040 578 8581 Aaro Envall

metsäesimies,

puunkorjuu

Kauhajoki ja Teuva

p. 0400 362 953

Maria Niemelä

metsäasiantuntija

Päntäne, Uuro ja Kokonkylä

p. 050 338 7798

Juha Yläkoski

erityisasiantuntija,

tila-arviot ja metsä-

suunnittelu

p. 0400 179 475

1 1

2

2

3

4

Tapio Muotio

metsäasiantuntija

Teuva

p. 040 723 9755

3

4

5

Juha Ala-Seppänen

metsäasiantuntija

Teuva

p. 050 308 0681

2

Maija-Liisa Mäki-Ranta

toimistonhoitaja

Ilmajoki

p. 06 - 4246 376

Metsänhoitoyhdistys Lakeus


Metsänhoitoyhdistys Kurikka

Jussi Myllyniemi Manu Sillanpää Päivi Krekola

toiminnanjohtaja metsäneuvoja toimistonhoitaja

p. 040 8405 755 p. 040 5078 118 p. 06 - 4501 017 Sähköpostit: [email protected]

Esko Liukku


kiinteistönvälitys,

kaupanvahvistaja,

LKV

p. 0400 179 476

Pasi Leppiniemi


tie– ja ojapalvelut

p. 050 368 5807

Timo Järvilehto



kaupanvahvistaja,

KiAT, LKV

p. 040 705 7166

Jarkko Suokas

metsäasiantuntija

Ilmajoen länsiosat

p. 0400 260 791

Juho Teppo

metsäasiantuntija

Ilmajoen itäosat

p. 0400 260 792

Olavi Rasku

metsäasiantuntija

Jalasjärven eteläosa

p. 0400 366 598

Ari Syrjälä

metsäasiantuntija

Jalasjärven pohjoisosa

p. 0400 314 808

Antti Väisälä

metsäesimies,

puunkorjuu

Ilmajoki, Jurva ja

Jalasjärvi

p. 0400 760 794

3

5

6

7

8

9

6

7

8

9

Maija-Leena Rasku

toimistonhoitaja

Jalasjärvi

p. 040 481 0900

Esa Kuoppala



myyntineuvottelija

p. 0400 188 099

Huomaathan muuttuneet puhelinnumerot!

Metsä vaihtaa omistajaa


Aina silloin tällöin jol-lekin metsäpalalle ei tahdo löytyä sen het-kistä omistajaa tai omistajatiedot ovat jääneet päivittymättä. Tila on myyty pois, saatu perintönä tai vaikkapa perikunta on niin hajanainen ja yh-teystiedot ovat vaja-vaisia. Metsätoimi-henkilö saa olla välillä aikamoinen salapoliisi selvittääkseen, kuka omistaa mitäkin.

Törmäsin tämän kaltai-seen tapaukseen, kun olin tarkastelemassa jäsen-maksuja asiakasrekiste-ristä. Jäsenmaksu oli toki maksettu, mutta osin omistajille kuuluneet tilat oli lahjoitettu neljälle lap-senlapselle ja Helena-isoäiti oli maksanut jäse-nyyden totutusti, kuten aina aikaisempinakin vuosina.

Soittelun ja sähköposti-viestittelyn avulla selvisi lopulta, kuka omistaa mitäkin palstaa. Tiloja oli hoidettu aktiivisesti iso-vanhempien aikana met-sä nho i t o y hd i s t yk sen kautta, mutta omistajien ikääntyessä hoitotarpeita oli ehtinyt kertyä jonkin verran. Metsäpalstoilla oli taimikoita, joissa ilme-ni perkaustarvetta. Myös varttuneemmat puustot kaipasivat harvennusta ja rajat olivat päässeet pai-koitellen hieman epäsel-viksi.

Harri-isä, Ilkka ja hänen äitinsä Tiina. ”Mitä kaut-ta ootta tavannu mennä mettähän?” kysyin. ”Pitää myöntää, ettei me oikeastaan tiedetä, mettä-tirehtööri menee edeltä nyt vaan”, vastattiin hy-myillen. Päästiin lopulta metsätiellä siihen koh-taan, mistä metsään piti lähteä. Enää vain ku-misaapasta jalkaan tai mitä nyt kullakin oli.

Olin jo toimistolla val-mistellut metsäselaimet latauskoodeineen ja an-noin ne tuoreille metsän-omistajille asennettavaksi älypuhelimiin. En ollut vielä itsekkään ehtinyt saada saapasta jalkaan,

kun pojat jo totesivat: ”Tämähän pelittää, hyvin näyttää, missä ollaan!” Ihmetys oli vanhemmilla suuri, mikä Metsäselain?. Metsäselain on sovellus, joka näyttää metsäsuun-nitelman sähköisesti äly-laitteessa. Siitä näkee oman metsäpalstan tie-dot, kiinteistönrajat ja karttanäytöltä oman si-jainnin. Taustalle saa myös halutessaan ilma-kuvan. ”Paperikartat ovat siis historiaa”, todet-tiin. Ei välttämättä, mutta näille nuorille älykännyk-kä-sovellus on mukava tapa saada innostumaan metsänomistuksesta.

(Jatkuu sivulla 13)

Nykyomistajilla, Antilla, Ilkalla, Jaakolla ja Vil-

malla, oli jonkinlainen käsitys metsistään, koska olivat olleet Ilmari-isoisänsä mukana istutta-massa metsää. Mutta missä metsät sijaitsivat, se oli unohtunut näiltä nuorilta aikuisilta. Sovit-tiin, että ei auta muu kuin mennä katsomaan, missä palstat oikein ovat.

Ajankohdaksi päätettiin huhtikuinen lauantai, kun lumet olivat sulaneet metsästä. Ajankohta lä-hestyi, lähtöpisteeksi oli sovittu Kurikan tori. Met-sään lähtijöiksi oli uskal-tautuneet veljekset Antti ja Jaakko, vahvistuksena

Keväisellä metsäretkellä tiloja kiertämässä olivat mukana Harri Lintala (vas.), Jaakko

Lintala, Ilkka Jäppinen, Antti Lintala ja Tiina Isokangas-Jäppinen sekä koira Molly.

Kuva

: Jussi M

yllyniemi

Jalkauduttiin metsään ja etenimme kuviolta toisel-le kuin sissipartio konsa-naan. Pysähdyimme aika tiheään, nuoreen met-sään. ”Viidakko”, todet-tiin kuin yhdestä suusta. ”Tämän kunnostukseen saisi Kemera -tukea”, ker-roin. Kestävän metsäta-louden rahoituslain mu-kaiset tuet eivät olleet tuttuja uusille metsän-omistajille. Hyvillä mielin mahdollinen rahallinen apu hoitotöihin otettiin vastaan. Työ on joka ta-pauksessa tehtävä, muu-ten kasvu taantuu täysin. ”Kyllä tästä pelimerkkejä jää vielä viivan alle ja seuraavassa harvennuk-sessa tuleekin jo tukki-pöllejä kasalle”, laskeske-lin.

”Taisin olla appiukon mukana tällä paikkaa jotain raivausta tekemäs-sä”, muisteli Harri. ”Nuori vävyn alku olin silloin, jotain 80-lukun

(Jatkoa sivulta 12) Mikäs oli kulkiessa, olitte niin mukavaa porukkaa. Tätähän kaikki suositte-lee, mene metsään, ren-toudut ja saat uutta, el-vyttävää voimaa kohdata työelämän haasteet”, hei-tin leikkisästi. ”Saas näh-dä, mutta mulla ainakin on huomenissa jalat luul-tavasti kipeät tästä metsä-reissusta!” naurahdettiin välittömästi takaisin.

Jussi Myllyniemi Metsänomistajat Kurikka

aikaa taisi olla. Kyllä met-tä on muuttunut sitten viime käynnin! Olisi pitä-ny käydä perkailemassa jo aiemmin, vai kuinka?” ”Nyt tulee kuntoon”, loh-duttelin.

Palailtiin kohti autoja ja päästyämme takaisin metsätien varteen Tiina loihti esiin mahtavat eväät, jotka nautittiin ihaillen samalla keväistä heräilevää metsäluontoa. Sen voi jopa kuulla!

”Nyt kun ollaan tankattu ja hieman huilattu, men-nään katsomaan nämä Antin ja Jaakon metsät. Nehän ovat vierekkäin”, ehdotin. Veljesten palsto-ja kiertäessä kuului pien-tä veljellistä naljailua, kummanko pala on pa-remmassa kunnossa ja kummallako sitten oli-kaan enemmän niitä mot-teja kasvamassa. Hoito-kohteita löytyi kummas-takin, että siltä osin voisi sanoa vertailua tasapelik-si.

”Mennäänhän vielä Vil-mankin metsään?”, kysyi Tiina äiti. Sinne oli hie-man ajamista ja käveltä-vääkin, mutta metsä löy-dettiin. Kehotin ottamaan kuvia tuliaisiksi.

”Kyllä me tämäkin met-sänhoitoyhdistyksessä hoidetaan kuntoon , mut-ta tien kantavuuden kan-nalta tämä olisi talvella tehtävä kohde”, neuvoin. ”Nuorta puustoa pitää harventaa ja se on juuri sopivan kokoista paikalli-


selle lämpölaitokselle energiarankana. Voitte jättää tämän meidän huo-leksemme, hoidamme käytännön junailut puo-lestanne.”

Neuvontapäivä vierähti iltapäivään. Metsät oli nähty ja todettu. Oli aika lähteä takaisin asfalttivii-dakkoon. ”Hienoa, että on tämä metsänhoitoyh-distys olemassa. Näin etämetsänomistajia kun ollaan, ei nämä tulisi oi-kein itse hoidettuna kun-toon”, porukasta todet-tiin. ”Sinulta meni lauan-taipäivä työn merkeissä”, neuvottavat totesivat. ”Niin tuo meni, pidän sen sitten joskus vapaana.

Metsäselain, älylaitteessa

näkyvä metsäsuunnitelma.

Metsurin vinkit sahan kunnossapitoon


Ammatikseen metsä-töitä tekevällä työka-lut on ammattilaisille suunniteltuja vehkei-tä. Nykyraivaussahat ovat kehittyneet huol-tovapaampaan suun-taan. Muutamilla huoltotoimenpiteillä vältetään suuremmat ongelmat.

Kaikki polttomoottorit tarvitsevat raikasta ilmaa ja puhdasta polttoainetta. Tämän varmistamalla päästään raivaussahan-kin kanssa jo pitkälle. Ilmansuodatin on syytä pitää puhtaana. Hyvissä olosuhteissa riittää puh-distus kerran viikossa. Suodattimen voi pestä haalealla vedellä ja as-tianpesuaineella, paperi-set suodattimet on puh-distettava paineilmalla.

”Tärkein raivaussahan huoltokohde on terä”, sanoo metsänhoitoyhdis-tys Lakeuden metsuri Arto Leppälä. Lokakuun alkupäivinä Artolla on työn alla leimikon ennak-koraivaus Ilvesjoen yh-teismetsällä. ”Huonosti pystyvä terä rasittaa sa-

nitys ja terän kunto muu-tenkin. Terän on oltava täysin ehjä, halkeamia ei saa o l la . Tulppa-avaimella terää napautta-essa kirkas kilahdus ker-too terän olevan ehjä. Rikkinäisestä terästä läh-tevä ääni on särähtävä.

Talviset olosuhteet tuovat lisähaastetta raivaussa-han päivittäiselle huollol-le. Suuremmilta murheil-ta yleensä välttyy, kun kantaa sahan metsästä illalla pois. Paras olisi säilyttää sahaa yöt huo-neenlämmössä niin, että kertynyt kosteus ehtii hävitä. Keskitalvella, lu-misten puiden aikaan, saha nielee lunta työpäi-vän mittaan aika lailla. Varsinkin taimikonhoito-töissä lumen pöllyäminen on ongelma. Saha liikkuu sahurin selän takana ja pudottaa puista lunta, jopa painuu hangen alle. Lumi sulaa ilmansuodat-

timeen ja aiheuttaa käyn-tihäiriöitä. Uudempien ammattisahojen vakiova-rusteena onkin talvikäyt-töön suunnitellut ilman-suodattimet ja niin kut-suttu ”talviluukku”, jon-ka kautta kaasuttimelle saadaan lämmintä ilmaa moottoritilasta. Monet ammattimiehet käyttävät kahta ilmanpuhdistinta; puolipäivässä vaihdetaan puhdistin kuivaan.

Kaasuvaijerin jäätyminen keskeyttää talvisen työ-maan varmasti. Maasto-olosuhteissa sulattami-nen on hankalaa ja aikaa vievää. Leppälän Arto tapaa rasvata vaijerin syystalvella. ”Rasvaus pitää tehdä niin, että öljy tulee läpi vaijerista kaa-sukahvalta moottoritilaan asti. Yhdellä alkutalven rasvauksella pärjää, kun pitää sahaa yöt lämpi-mässä.”

Ammattimetsurit sekoit-tavat vielä sahan polttoai-neet 98 –bensiinistä ja

(Jatkuu sivulla 15)

han voimansiirtoa varsin-kin järeämpää puuta kaa-dettaessa. Lisäksi työ käy raskaaksi ja tympeäksi huonolla terällä sahatta-essa.” Hyvä tapa on näyt-tää viilaa terälle joka tan-killisen jälkeen. Kulma-vaihteeseen olisi hyvä kurkistaa ainakin kerran viikossa. Vaseliinia lisä-tään, jos tarvetta. Kulma-vaihteen koppaa ei kui-tenkaan saa täyttää vase-liinilla, sitä eivät stefat kestä ja ylimääräinen ras-va pullahtaa runkoput-keen. Riittää, kun rattaat on vaseliinissa.”

Terää teroitettaessa on syytä tarkistaa terän kiin-

”Hiirenpesä” kannattaa siivota pois aika ajoin.

Paperinen ilmansuodatin

kannattaa puhdistaa pai-

neilmalla säännöllisesti.

Leppälä Arto ja työpari.

Kuva

: Antti V

äisälä

Kuva

: Antti V

äisälä

Kuva

: Antti V

äisälä

Turvallinen metsän ammattilainen välittää

www.metsatilat.fi

Metsätilat - Maatilakiinteistöt - Metsäomaisuuden asiakirjat

Kilpailukykyiset palkkioperusteemme: 4,5 % (sis. alv 24 %) tai sopimuksen mukaan (minimi 2 250 €)

Kauppatie 3, 66300 Jurva • Savelankuja 2, 61600 Jalasjärvi

ESKO LIUKKU kiinteistönvälittäjä, LKV,

julkinen kaupanvahvistaja

puh. 0400 179 476

[email protected] TIMO JÄRVILEHTO

kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT,

julkinen kaupanvahvistaja

puh. 040 7057 166

[email protected]

ESA KUOPPALA myyntineuvottelija

puh. 0400 188 099

[email protected]

saksalaisella valtamerkil-lä. ”Nykysahat on tehty niin huoltovapaiksi, että

hyvälaatuisesta kaksitah-tiöljystä. Jos sahan käyttö on satunnaista, on järke-vää käyttää valmista pienkonebensiiniä. Niissä seossuhde on aina oikea ja säilyvyys parempi. Lit-rahinta on tietysti sitten aivan eri luokkaa kuin omissa sekoituksissa. Sa-hat kuitenkin kehittyvät ja jo nyt ruotsalaisvalmis-taja myöntää pidemmän takuun koneille, joissa käytetään vain pien-konebensiiniä.

Vesa-Pekka Koivula Ja-lasjärveltä on myös La-keuden metsureita. Vesa-Pekka on sahannut aina

(Jatkoa sivulta 14) suurempia huoltotoimen-piteitä ei tarvita. Terä on oltava kunnossa ja syty-tystulppakin kannattaa vaihtaa valmistajan ohjei-den mukaan.” Vesa-Pekka säilyttää sahaa työ-maalla kesää talvea eikä ongelmia ole ollut. ”Kaasuvaijeri jäätyy yleensä kahvasta. Syksyl-lä otan kahvan auki ja puhdistan paineilmalla. Rasvaus riittää pitämään vaijerin sulana koko tal-ven.”

Sahan ikääntyessä tulee kulmavaihde jossain vai-heessa tiensä päähän. Kytkinkään ei kestä koko sahan käyttöaikaa. Mo-


lemmat ovat huoltova-paita, terän kunto tietysti vaikuttaa voimalinjan kestävyyteen.

Vesa-Pekan mukaan kan-nattaa silloin tällöin puh-distaa koko saha paineil-malla. Samalla kannattaa kiristellä kaikki ruuvit ja tarkistaa tärinänvaimen-t i m i e n k u n t o . ”Vaimenninkumien ja –jousien vaihdolla sahasta tulee tukevampi ja sa-haustuntuma paranee.”

Antti Väisälä Metsänomistajat Lakeus

Koivula Vesa-Pekka.

Kuva

: Antti V

äisälä


miseksi uusi yksikkölas-kelma.

Tehdyn suunnitelman pohjalta haettiin Kemera -tukea perusparannuksen

nettu 80-luvun alkupuo-lella. Kunnostustarve tu-likin nyt ajankohtaiseksi, koska ajan saatossa tien ojat olivat tukkeutuneet ja hoidosta huolimatta tierunko oli kulunut ja menettänyt kuperan muotonsa. Tällöin vesi on aiheuttanut tielle kanta-mattomia kohtia, painu-mia ja syviäkin kuoppia.

Hanke sai alkunsa viime syksynä tiekunnan koko-uksen tehtyä päätöksen tien kunnostamisesta. Tämän jälkeen laadittiin tarkempi suunnitelma ja kustannusarvio töistä sekä kustannusten jaka-

Syyskuun puolessavä-lissä alkoivat Mhy La-keuden toteuttamana Kauhajoella sijaitsevi-en Hirvimäen ja Har-rinkallion metsätei-den perusparannus-työt.

Työt aloitettiin tiealueen raivauksella, ojien perka-uksella ja tierungon muo-toilulla. Samassa yhtey-dessä uusittiin rumpuja ja rakennettiin metsäliit-tymät tiloille sekä kun-nostettiin kohtaamis- ja kääntöpaikat.

Alun perin tiet on raken-

kuluihin. Myönteinen päätös saatiin kesällä.

Tien perustyöt valmistu-vat lokakuun puoleen väliin mennessä. Tien kunnostustyöt jatkuvat ensi vuonna tien pinta-materiaalin eli murskeen toimituksella. Valmiina työt ovat syksyllä 2017.

Muistathan, että tiellä ja erityisesti työmaa-alueilla liikkuvien kannattaakin lähestyä työssä olevia koneita erityisellä varo-vaisuudella.

Pasi Leppiniemi Metsänomistajat Lakeus

Hirvimäen metsätien perusparannus

Muistithan arvonnan! Mukaan pääset tekemällä/teettämällä taimikon varhaishoitoa 1 ha,

taimikonhoitoa tai nuoren metsän hoitoa 2 ha.

Kilpailuaika on 1.1.2016 - 31.12.2016. Mhy Lakeus ja Mhy Isojoki-Karijoki arpovat osallistuneiden kesken raivaussahan.

Mhy Kurikka luovuttaa voittajalle 300 euron lahjakortin paikalliseen liikkeeseen.

Ilmoittaudu omalle metsäasiantuntijallesi, omaan metsänhoitoyhdistykseen!

Rungon muoto on palautettu. Vain uusi pinta puuttuu.

Kunnostustarve näkyi hy-

vin sateen jälkeen. Lähesty koneita varovaisuudella metsätielläkin.

Kuva

: Pasi Lep

piniemi

Kuva

: Pasi Lep

piniemi

Kuva

: Pasi Lep

piniemi

-terveyslannoituksen tuki on 30 % , kohteen vähim-mäisala 2 ha.

-metsätien perusparan-nuksiin tuki on 35 % ko-konaiskustannuksista ja uuden tien tekoon 20 %.

Kaikkiin työlajeihin pitää tehdä ennen töiden aloit-tamista rahoitushakemus. Nuoren metsän hoidossa ja terveyslannoituksessa on hakusulku tällä tietoa vuoden loppuun asti. Taimikon varhaishoidon osalta hakusulku puret-tiin lokakuun alkupuolel-la.

Työmaat, joista hakemus on jätetty ennen 7.5., voi tehdä, mutta uusia työ-maita ei voi aloittaa. To-teutusselvityksiä toivo-taan tämän vuoden puo-lella, että töihin varatut rahat saataisiin maksa-tukseen.

Kun hakusulku aukeaa vuoden alussa, on mie-lenkiintoista nähdä, kau-anko haku pysyy auki. Varmistakaa haku– ja tukiehdot ennen hake-musten tekoa.

Esa Kuoppala Metsänomistajat Lakeus


Kemera –tilannekatsaus

Reilun vuoden voi-massa ollut Kemera -laki on alkanut muis-tuttaa lasten pihaleik-kejä; sääntöjä muute-taan kesken pelin ja kukaan ei oikein tun-nu tietävän millä säännöillä tällä het-kellä pelataan. Pakos-takin on juolahtanut mieleen ajatus, että päätöksentekijät ovat vieraantuneet jo liian kauaksi ruohonjuuri-tason tai paremmin-kin varpukasvillisuu-den realiteeteista.

Tukea on saatavilla taimi-kon varhaishoitoon, nuo-

renmetsän hoitoon, suo-metsän hoitoon, terveys-lannoitukseen ja metsä-tien rakennukseen:

-varhaishoito on alle 3 metrisen taimikon perka-usta, tuki 160 €/ha.

-nuoren metsän hoito on rinnankorkeudelta alle 16 cm:n ja tiheän puuston harventamista. Poistuma pitää olla vähintään 1500 runkoa hehtaarilta. Tuki on 230 €/ha ja jos koh-teelta kertyy pienpuuta vähintään 35 m3/ha, on tuki silloin 430 €/ha.

-suometsän hoidossa tuki on 60 % toteutuneista kustannuksista, kun hankkeen koko on yli 5 ha

Kari Kiili 4. SM -metsätaitoiluissa Sm-metsätaitokilpailut pidettiin syyskuun puolivälissä Sastamalassa. Teuvalainen Kari Kiili sijoittui neljänneksi vain 2 pistettä voittajalle hävinneenä. Sadan parhaan joukkoon yltivät lisäksi Kyösti Marttila (21.), Seppo Var-pula (57.) ja Antti Mäki-Latvala (94). Joukkuekilpailussa mhy Lakeuden 3 joukkue oli sijalla 16.

Omat kilpailut pidettiin elokuun lopulla Kurikassa Tuot-tajain majalla. Kilpailijoita oli mukana kaikkiaan noin 60, joista osa tosin alueemme ulkopuolelta. Yleisen sarjan parhaat alueeltamme olivat: 1. Rintala Jussi (174 pistet-tä), 2. Mäki-Latvala Antti (163), 3. Pulli Seppo (160), 4. Panttila Teppo (159) sekä 5. Marttila Kyösti (157).

Naisten sarjassa 1. Sillanpää Tuija (131), 2. Ketola Sanna (116), 3. Isoniemi Riitta (110) ja 4. Yli-Keturi Tellervo (101).

Nuorten sarjassa 1. Mäki-Latvala Ossi (142), 2. Panttila Miska (110) ja 3. Panttila Mika (91).

Taimikon varhaishoidon osalta tukihaku avattiin loka-

kuun alkupuolella.

Kuva

: Maria Niemelä


Suunnistus ja jokamiehenoikeus

kan ja Ilmajoen rajoilla. Kyseisessä kilpailussa kaikille kilpailualueen maanomistajille lähetet-tiin tiedotuskirje reilu vuosi ennen varsinaista kilpailua. Jos maanomis-tajalla oli jotain esteitä maastonsa käyttämiseen, kirjeen mukana tulivat yhteystiedot, keneen olla yhteydessä asiasta. Muu-tama yhteydenotto tuli maanomistajilta koskien lähinnä talojen lähialuei-den käyttöä. Yksikään maanomistaja ei kieltänyt koko tilansa käyttämistä suunnistuskilpailuun.

Suunnistuskartoissa pel-lot ovat kiellettyä aluetta, ellei järjestäjä toisin il-moita. Samoin tonttialu-eet merkitään karttaan kielletyiksi alueiksi. San-tavuoren maastossa paril-ta pellon omistajalta ky-syttiin erikseen lupa pel-

ohjeista suunnistuskilpai-lujen järjestäjille. Syys-kuussa Rasti-Kurikka järjesti viestin Suomen mestaruuskilpailut Santa-vuoren maastoissa Kuri-

”Suomessa jokamie-henoikeus takaa kai-kille mahdollisuuden liikkua metsässä. Yk-sittäinen suunnistaja voi liikkua luonnossa vapaasti, kuten kuka tahansa ulkoilija, mut-ta suuremmista ta-pahtumista on aina sovittava maanomis-tajan kanssa. Maan-omistajaan tulee ottaa yhteyttä jo kartante-kovaiheessa ja selvit-tää minkälaiseen käyttöön maanomis-taja on valmis luvan antamaan.”

Alkuteksti on suora lai-naus suunnistusliiton

lon ylitykseen. Yksittäi-nenkin alue, esimerkiksi pieni taimikko, voidaan merkitä karttaan kielle-tyksi alueeksi, jos maan-omistaja niin haluaa.

Jokaiselle rastille tehdään ns. rastipukki, mihin k i i n n i t e t ä ä n e m i t -leimasin. Rastipukkien rakentamiseen käytettiin maastosta löytyvää hak-kuujätettä, kuivia puita tai tuulenkaatoja. Tavoit-teena oli tehdä ekopukke-ja luonnon omista materi-aaleista.

Santavuoren SM -viestissä oli mukana noin 950 suunnistajaa. Santa-vuoren maasto on pää-osin kovapohjaista kan-gasta tai kalliota, mikä jo sinällään ehkäisee jälkien tuloa. Kilpailuja ennen oli parin–kolmen viikon sa-teeton jakso, joten maape-rä oli myös kuivaa. Sam-maleeseen painuneita uria oli havaittavissa enemmän väliaikarastien ja viimeisen rastin lähet-tyvillä, missä kaikki kil-pailijat kävivät. Varsinai-sessa maastossa kilpailijat hajaantuivat niin eri rei-teille, että isompia uria tuli vähän.

Esa Kuoppala kilpailujen ratamestari

Viimeisellä rastilla Santavuoren kisoissa miesten kärki

Jani Lakasen ja Aki Saaren johdolla.

Kuva

: Juhan

i Heittola

Violetilla poikkiviivoituk-

sella merkitään karttaan

kulkukiellossa oleva alue,

Pistepelto on automaatti-

sesti kiellettyä aluetta.


Lakeuren Lairalla –jäsenlehti

Vastaava toimittaja: Maria Niemelä, p. 050 3387798 • [email protected] Toimitus: Jussi Parviainen, Jussi Myllyniemi, Mika Jokinen, Maija-Liisa Mäki-Ranta, Jarkko Suokas, Antti Väisälä, Esa Kuoppala ja Maria Niemelä

Seuraava Lakeuren Lairalla –lehti ilmestyy huhtikuussa 2017.

Sivunvalmistus: Metsänhoitoyhdistys Lakeus Paino: I-Print, Seinäjoki, painosmäärä 7200 kpl ISSN 2323-4261 Kansikuva: Puu palaa säästöpuuryhmän poltossa. Kuva: Aaro Envall

Säästöpuuryhmä poltettiin Keskikylässä

Kesäkuussa Jalasjär-ven Keskikylässä met-sänhoitoyhdistys La-keuden väki poltti säästöpuuryhmän tal-kootyönä. Metsien sertifiointi vaatii kulo-tuksen lisäämistä ja säästöpuuryhmien poltto on yksi tapa huolehtia kriteerin täyttymisestä.

Pystypuita polttamalla saadaan metsään laho-puuta ja hiiltynyttä puu-ainesta. Tämä on yksi tapa lisätä luonnon moni-muotoisuutta ja lajikirjoa. Aiemmin kulotus oli Ke-mera -varoin tuettu met-sänuudistamistoimen-pide. Kulotus on kuiten-kin melko hintavaa ja vaatii kohteelta paljon. Säästöpuuryhmän poltto

onnistuu pienelläkin pai-kalla eikä sido työväkeä niin paljon kuin kulotus. Toki ennakkovalmistelut ja jälkivartiointi pitää teh-dä huolella.

Poltettava kohde pitääkin tietää jo hakkuuta suun-niteltaessa. Hakkuun ai-kana varmistetaan, että kohteella on riittävästi palavaa ainesta. Muokka-uksen yhteydessä teh-dään palokuja puuryh-män ympärille ja huoleh-ditaan mahdollisuuksien mukaan veden saannista.

Vastaavia kohteita tarvi-taan tulevaisuudessakin, joten jos olet kiinnostu-nut asiasta, ota se pu-

Sytytys tapahtuu kuten

kulotuksessakin, tuulen

alapuolelta.

Mitä enemmän palokuor-

maa on, sitä korkeammalle

tuli nousee. Kun savu häl-

venee, hiiltyneet rungot

tulevat näkyviin.

Kuva

: Maria Niemelä

Kuva

: Maria Niemelä

Sytytyksen jälkeen tulta ohjataan vastatuuleen, reunoil-

ta keskelle päin. Hieman puuskainen tuuli aiheutti pien-

tä jännitystä, mutta isommilta palokarkulaisilta onneksi

säästyttiin. Kuva

: Aaro Enva

ll

heeksi seuraavalla kerral-la hakkuukohdetta suun-niteltaessa. Metsänpohjan poltto tulee tehdä aina metsäammattilaisen val-

vonnassa. Tällöin vakuu-tusturva on kunnossa.

Maria Niemelä Metsänomistajat Lakeus

MHY ISOJOKI-KARIJOKI ISOJOEN TOIMISTO Kristiinantie 13, 64900 Isojoki

p. 06 - 2631 211

KARIJOEN TOIMISTO Alakyläntie 2, 64350 Karijoki

MHY KURIKKA Vanhatie 18, 61300 Kurikka p. 06 - 4501 017

MHY LAKEUS

p. 040 4810 900

[email protected]

ILMAJOEN TOIMISTO Riihitie 3, 60800 Ilmajoki

JALASJÄRVEN TOIMISTO Savelankuja 2, 61600 Jalasjärvi

JURVAN TOIMISTO Kauppatie 3, 66300 Jurva

KAUHAJOEN TOIMISTO Hyypäntie 9, 61800 Kauhajoki

TEUVAN TOIMISTO Porvarintie 18 , 64700 Teuva

KATSO TARKEMMAT

YHTEYSTIEDOT

KESKIAUKEAMALTA!

LISÄTIETOJA NETTISIVUILTA:

www.mhy.fi

www.metsanomistajat.fi

Lauantaina 25.2.2016 MM-kisojen ohjelmassa:

klo 12:00 maastohiihto, naiset skiathlon 7,5 + 7,5 km

klo 14:30 maastohiihto, miehet skiathlon 15 + 15 km

klo 17:30 mäkihyppy, miehet HS 100

Kuva

: Lee

vi Väh

älä

Jäsenetu-

na kisa-

matka

Lahden

Jäsenetuna

kisamatka

Lahden

MM-kisoihin

25.2.2017

Lippuja rajoitettu määrä, varaa omasi!

50 € Liput jäsenille. Sisältää kuljetuksen ja

pääsyn kaikkiin lauantain kisoihin.

Mhy Lakeus ja Kurikka

järjestävät jäsenilleen

metsänomistajamatkan

Lahden MM-kisoihin

helmikuussa 2017.

Documents

Mhy Lakeus tiedote 2 2016 pakatut kuvat - Metsänomistajat · Porre Vesa maatalousyrittäjä Kurikka Kurikka Sillanpää Tuija maatalousyrittäjä Kurikka Kurikka Yli-Krekola Erkki