Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 2/2016 · Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 2/2016 Metsänomistajat LOUNAMETSÄ LÄNSIMETSÄ Ennakkoraivaus on korjuutyön

2/2016 Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti

Metsänomistajat LÄNSIMETSÄLOUNAMETSÄ

Ennakkoraivaus on korjuutyön laadun tae

sivut 10

Energiapuukaupassa korostuu huolellinen varastointi – moteista megawateiksi

sivut 14

Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit marras-kuussa

sivu 4

Talousmetsien luonnon-hoito toimii, liito-orava ei ole enää uhanalainen

sivut 21

Metsänomistaja!Äänestä metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa. Näin vaikutat metsäetujesi valvontaan ja tulevaisuuden metsäpalveluihin. Postivaalit 4. – 25.11.2016.

Lisätietoa metsänhoitoyhdistyksistä sekä osoitteesta www.mhy.� .

VALTUUSTOVAALIT

4.–25.11.2016

Metsänhoitoyhdistysten

ÄÄNESTÄ!

Metsänomistajat

Mhy Lounametsän jäsenedut

sivut 28

”Hallituksesta uusia näkökulmia metsään”

2

MHY jäsenlehti 2/2016

Sisä

sivu

illa:

Tulevaisuus näyttää metsäpuolella hyvältä ................................................................................................ 3

Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit marraskuussa ........................................................................ 4-5

Metsälajeilla pyyhkii hyvin ........................................................................................................................ 6-7

Metsien suojelupinta-ala kasvanut Lounais-Suomessa ............................................................................. 7

Puu on uudistuva, ekologinen, puhdas raaka-aine ................................................................................. 8-9

Ennakkoraivaus on korjuutyön laadun tae .......................................................................................... 10-11

Säästöpuut tekevät tehtävänsä kaaduttuaan .......................................................................................12-13

Energiakaupassa korostuu huolellinen varastointi – moteista megawateiksi ................................. 14-15

Metsävaratieto julkiseksi, mutta kuinka kattavasti? ................................................................................16

MTK vaatii ministeri Tiilikaista hoitamaan metsävaratietoasian kuntoon .............................................17

Metsätilan omistajanvaihdos ......................................................................................................................19

Metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin tulossa kehno kannustin ............................................................. 20

Talousmetsien luonnonhoito toimii – liito-orava ei ole enää uhanalainen ........................................... 21

Metsäsäätiö – 20 vuotta ja 30 jaettua miljoonaa ................................................................................. 22-23

Turvallisesti metsätöissä ............................................................................................................................. 25

Valppaana vanhojen tieoikeuksien kanssa ............................................................................................... 27

Mhy Lounametsän jäsenedut 2016 ............................................................................................................ 28

Valtakunnallisten yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenetuja ............................................................... 29

Metsätoimihenkilöuutisia ...................................................................................................................... 30-31

Puheenjohtajan palsta .................................................................................................................................31

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ........................................................................................................ 32-33

Metsälannoitus on tuottava sijoitus .......................................................................................................... 34

Jäsenpalvelulomake .................................................................................................................................... 35

Lounametsässä tapahtuu ............................................................................................................................ 36

2


Sisä

sivu

illa:

Puulla parempiin päiviin ............................................................................................................................... 3

Henkilöstöuutisia ........................................................................................................................................ 4-5

Katkonnan merkitystä puukaupassa aliarvioidaan ................................................................................ 6-7

Byrokratiaa purkamaan ................................................................................................................................ 8

Puuta on kysyntään verrattuna runsaasti tarjolla ...................................................................................... 9

Kiinteistömarkkinat 2015 .............................................................................................................................11

Loikaksen metsissä tapahtuu – taimikotkin perataan ajallaan ...........................................................12-13

Fixteri pelastaa nuoren metsän kasvukunnon .................................................................................... 14-15

Lounametsä panostaa suometsien hoitoon ......................................................................................... 16-17

Metsänomistaja ja geokätköily ............................................................................................................. 18-19

Vain kolme poikkeamaa – mutta sitä sitkeämpiä ..................................................................................... 21

Energiapuun käyttömääriin roima korotus Lounais-Suomessa ......................................................... 22-23

Lounametsä Louna-Jukolassa ..................................................................................................................... 24

Metsien tyttö – Minna Kauppi..................................................................................................................... 25

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenedut hyötykäytössä ........................................................................... 26-27

Myönteistä kehitystä metsärintamalla ...................................................................................................... 28

Jäseniltamissa Raisiossa kuultiin puhetta Suomen huipulta .................................................................. 28

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä pidetty hyvin kiinni .................................................................. 29

Kuolinpesän tulevaisuus pesän osakkaiden käsissä .................................................................................31

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ........................................................................................................ 32-33

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenedut 2015 ............................................................................... 34

Jäsenpalvelulomake .................................................................................................................................... 35

Lounametsässä tapahtuu ............................................................................................................................ 36

Myyntikohteet Varsinais-SuomiMETSÄTILATnLaitila, Malko Hatonpelto 7:63 3,4 ha Hp.15 000 € Tarj. 5.10.nMynämäki, Ihalainen Anttila 1:27 määräala n. 40 ha Hp.106 000 € Tarj. 10.10.

MAATILAT

nMynämäki, Halso Retula 1:67 ja Vähälä 1:1 8,6 ha Tarj. 4.10.nLaitila, Pato Saari 6:27 määräala n. 0,5 ha Tarj. 5.10.nRauma, Kodisjoki Matoniitty ja Suosalo 1,2 ha Tarj. 5.10.

Myyntikohteet SatakuntanEura Panun palsta 3:102 18,3 ha Hp. 105 000 € Tarj. 3.10.

3


Metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan aikai-semmin. Uutta puuta kasvaa joka vuosi yli 6 m³ lisää hehtaarille. Vastaavasti vuotuinen hakkuupoistuma on keskimäärin alle 4 m³ hehtaarilta. Tämä on johtanut metsiemme terveydentilan heikkenemiseen ja ylitihey-den ja lahoavien vanhojen metsien osuuden kasvuun. Varttuneitten ja uudistuskypsien metsien osuus on Lounametsän alueella 60 %, mikä on 15 % yli tavoite-jakauman. Meillä on hyvä mahdollisuus nostaa selvästi metsiemme käyttöastetta ja tarjota puuta lisääntyviin käyttötarpeisiin.

Tukki tuo tilin

Kuusitukin sahaus on kysyttyä, mutta myös mäntytuk-kia tarvitaan enenemässä määrin sahojen teriin. Erityi-sesti yksityiset sahat ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan aktiivisia ja tärkeitä yhteistyökumppaneita metsänomistajille. Tukkipuusta metsänomistajat saavat valtaosan metsiensä tuotoista. Tukin hinta on pysynyt melko vakaana jo pidemmän ajan, eikä näköpiirissä ole merkittäviä muutospaineita. Yksityisten sahojen raaka-aineen saanti on pitkälti kiinni metsänomistajien haluk-kuudesta myydä puuta heille markkinahintaan. Vakaat ja toimivat puumarkkinat ovat sekä metsänomistajalle, että sahurille eduksi.

Energiapuulla lisääntyvä kysyntä

Lounametsän alueelle on rakennettu useita uusia puul-la toimivia lämpölaitoksia. Tämä on lisännyt polttokäyt-töön menevän puun määrää merkittävästi. Metsän-omistajilla on hyvä mahdollisuus laittaa nuoret kasva-tusmetsät tuottavaan kuntoon energiapuuhakkuiden avulla. Metsänhoitoyhdistyksellä on oma energiapuun ostoon ja myyntiin keskittyvä yhtiö, Lounapuu Oy, jolla on toimitussopimuksia kaikenlaisesta energiapuusta. Korjuu voidaan toteuttaa hankintapalveluna metsän-

omistajan toiveiden mukaan ja harvennettavan koh-teen ehdoilla. Kuusivaltaisten päätehakkuiden oksat ja kannot ovat haluttua energiapuuta. Niitä kerätään enenevässä määrin talteen ja metsänomistaja saa niistä lisätuloa uudistamiskustannusten kattamiseen.

Puuta metsästä kannattaa tarjota myyntiin hakkuu-mahdollisuuksien puitteissa tasaisesti, ja kilpailuttaen. Näin toimien metsistä saadaan paras mahdollinen tuot-to metsänomistajan kannalta. Tasainen puun myynti kilpailuttamalla antaa myös keskimäärin oikean hinnan ja ennen kaikkea metsien terveydentila säilyy hyvänä. Pysyy siinä samalla oma kukkarokin kunnossa!

Järjestyksessä viidennet valtuustovaalit lähestyvät

Nyt käytävät valtuustovaalit ovat ensimmäiset Länsi-metsän ja Lounametsän yhdistymisen jälkeen. Nykyi-nen valtuusto on muodostunut kummankin metsän-hoitoyhdistyksen edellisissä vaaleissa valituista jäsenis-tä. Kulunut vaalikausi on ollut merkittävää aikaa oman metsänhoitoyhdistyksemme historiassa. Yhdistymisen jälkeen Lounametsä on nyt yksi isoimmista yhdistyksis-tä, jonka toimintaa on aktiivisesti kehitetty palvelemaan entistä paremmin metsänomistajajäseniä. Ole sinäkin vaikuttamassa tulevaan kehitykseen asettumalla eh-dokkaaksi tai äänestämällä ehdokasta, joka ajaa sinulle tärkeitä metsällisiä asioita.

Yhteistä hyvää tulevaisuutta rakentaen,

Harri TasanenjohtajaMetsänhoitoyhdistys Lounametsä

Vastaava toimittaja: Hannu Justen • 044 533 8242 • [email protected]: Irja-Liisa Makkonen • 040 766 9679 • [email protected]

Toimituskunta: Harri Tasanen, Hannu Justen, Irja-Liisa MakkonenISSN: 2323-9204 (painettu) ISSN: 2323-9212 (verkkojulkaisu)

Sivunvalmistus: Pia Tuononen | Paino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi, painosmäärä 8 400 kplSeuraava Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lehti ilmestyy huhtikuussa 2017

Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.lounametsa.mhy.fi Kansikuva: Mhy Lounametsän hallituksen naisjäsenet Anna Setälä, Hanna Pyhäranta ja Ritva Toivonen

Tulevaisuus näyttää metsäpuolella hyvältä

Jäsenlehti

Metsänomistajat LÄNSIMETSÄLOUNAMETSÄ

4


Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit marraskuussa

Valtuutetut päättävät, millaista edunvalvontaa ja millaisia palveluita metsänomistajille tarjotaan. Kun vuoden 2015 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä metsänhoi-toyhdistysten yhteiskunnalliset velvoitteet ja toiminnan rajoitteet ovat vähentyneet, voidaan yhdistyksiä kehittää jatkossa entistäkin enemmän metsänomistajien näkökul-masta ja tarpeista lähtien.

Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Sään-tömääräisten asioiden lisäksi valtuusto voi esimerkiksi antaa evästyksiä yhdistyksen toimintaan tai ottaa kantaa ajankohtaisiin metsäasioihin. Kokouksissa saa myös hyvää ajankohtaista tietoa metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta, puukauppatilanteesta ja muista ajankohtaisista metsäasi-oista.

Asetu tai aseta ehdolle

Jos olet kiinnostunut valtuuston työskentelystä ja koet, että sinulla on siihen annettavaa, lähde rohkeasti ehdokkaaksi. Voit halutessasi kysyä kokemuksia myös nykyisiltä valtuute-tuilta. Jos tiedät yhdistyksen jäsenen, joka mielestäsi sopisi edustamaan jäseniä valtuustossa, kannusta häntä asettu-maan ehdolle. Joka tapauksessa jäsenenä kannattaa käyt-tää äänioikeuttaan ja äänestää vaaleissa.

Lisätietoa vaaleista, ehdolle asettumisesta ja ehdokaslo-makkeen saat omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi. Ohei-sessa taulukossa on vaalien tärkeitä päivämääriä.

Kaikkiaan valitaan 2 500 valtuutettua

Koko maassa metsänhoitoyhdistysten valtuustoihin vali-taan yhteensä noin 2 500 valtuutettua ja varavaltuutettua.

Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot vuosiksi 2017–2020 valitaan 4.–25.11. käytävillä postivaa-leilla. Vaalien ehdokasasettelu on jo loppusuoralla ja loppuu 14.10. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää valtuusto, joka muodostuu jäsenten ehdottamista ja vaaleilla valitsemista val-tuutetuista.

Tärkeitä päivämääriä Mhy-vaaleissa

14.10. viimeistään On jätettävä ehdokashakemukset metsänhoitoyhdistykseen.

4.11. mennessä Äänestysliput tulevat metsänhoitoyhdistysten jäsenille postitse.

25.11. viimeistään Äänestysliput lähetettävä täytettynä omaan metsänhoitoyhdistykseen.

5.12. mennessä Vaalien tulokset julkaistaan.

Valtuustojen koko vaihtelee metsänhoitoyhdistyksittäin yhdistyksen säännöistä riippuen. Yleisesti valtuuston koko vaihtelee 15 ja 40 valtuutetun välillä.

Tämän hetken valtuutetuista naisia on 12 prosenttia. Sa-moin etämetsänomistajia. Valtuutettujen keski-ikä on 55 vuotta. Naisten osuus kaikista metsänomistajista on noin kolmannes. Tavoitteena onkin saada naisia myös metsän-hoitoyhdistysten valtuustoihin enemmän. Paras vaikutta-vuus saataisiin, kun toimintaan lähtisi mukaan mahdolli-simman monipuolisesti kaikenikäisiä naisia ja miehiä. Tä-män hetken valtuutetuista ammatiltaan suurin osa, eli 49 prosenttia, on maatalousyrittäjiä. Toiseksi suurin ryhmä on palkan-saajat 20 prosentilla. Muita yrittäjiä valtuustoissa on 19 ja eläkeläisiä 10 prosenttia.

MHY Lounametsän valtuusto

Lounametsä on jaettu kahteen vaalipiiriin, A vaalipiiri on entisen Lounametsän mhy:n alue ja B vaalipiiri on entisen Länsimetsän mhy:n alue. Valtuustoon valitaan 38 valtuutet-tua ja 14 varavaltuutettua, jakaantuen puoliksi kummalle-kin vaalipiirille.

Lasse Lahtinen kenttäpäällikkö MTK metsälinja

5


Metsänomistaja, asetu ehdolle!Tule mukaan etulinjaan päättämään mm. palvelu-valikoimastamme ja hinnoittelusta yhdessä muiden metsänomistajien kanssa. Asetu ehdolle heti tai viimeistään 14.10.2016 mennessä.

Lisätietoa metsänhoitoyhdistyksistä sekä vaaleista osoitteesta www.mhy.� .

VALTUUSTOVAALIT

4.–25.11.2016

Metsänhoitoyhdistysten

ASETU EHDOLLE!

Metsänomistajat

6


Metsälajeilla pyyhkii hyvin

Hietaneilikka Dianthus arenarius on erittäin uhanalainen harjujen paahde-rinteiden laji. Sen elinympäristöt tarvit-sevat säilyäkseen luonnonhoitoa, jotta ne pysyvät avoimina. Laji on aiemmin hyötynyt metsäpaloista harjuilla. Hieta-neilikan elinympäristöt on helppo ottaa huomioon metsänkäsittelyssä.

Suomen lajimääräksi arvioidaan vä-hintään 45 000. Arviolta puolet lajeista asuu metsissä. Lajien uhanalaisuutta seurataan säännöllisillä arvioinneilla ja tulokset kootaan ns. Punaiseen kir-jaan. Vuonna 2010 tehdyn tuoreim-man arvioinnin mukaan uhanalaisia metsälajeja on maassamme 814. Jul-kisuudessa tuodaan usein esille vain uhanalaisten metsälajien osuus kaikis-ta uhanalaisista, joita on 2247. Kaikista metsälajeista uhanalaisia on kuitenkin vain alle 4 prosenttia.

Tuore tutkimus kertoo lisää iloisia uutisia metsälajien kehityksestä vuo-sien 2000 ja 2010 välillä.

”Metsälajien häviämisriski ei ole enää heikentynyt. Varmuudella voi-daan sanoa, että uhanalaistumisen kiihtyminen on metsissä saatu py-sähtymään”, kertoo tutkimusta koor-dinoinut Luonnontieteellisen keskus-museon yksikönjohtaja Aino Juslén. ”Kovakuoriaiset ja luteet reagoivat ympäristön muutoksiin nopeiten. Sik-si varsinkin niillä menee nyt hyvin”, Juslén jatkaa.

Myös metsien lintulajistossa uhan-alaisten lajien osuudet olivat selvästi

Tutkimukset kertovat hienoja uutisia metsälajien elämästä. Uhanalaistuminen on metsissä liki pysäh-tynyt. Muissa elinympäristöryhmissä huono kehitys jatkuu edelleen.

pienemmät kuin koko lajistossa. Uu-den tutkimuksen mukaan esimerkiksi valkoselkätikan kannat ovat nyt ennä-tyksellisen suuret. Säästöpuita ja suojelua

Metsien monimuotoisuus turvataan suojelulla ja talousmetsien luonnon-hoidolla. Suojelu on keskitetty maan-omistajille vapaaehtoiseen METSO-ohjelmaan, eikä uusia suojeluohjelmia ole tällä hallituskaudella tulossa. MET-SOn etenemistä rasittaa nyt huono rahatilanne, ja vain luontoarvoiltaan parhaat kohteet päätyvät sopimuk-seen. Hyviä kohteita kannattaa silti ehdottomasti tarjota. Pysyvät sopi-mukset tehdään ELY-keskuksen ja määräaikaiset sopimukset metsäkes-kuksen kanssa.

Vähäisten suojelurahojen aikana ta-lousmetsien luonnonhoito korostuu entisestään. Selkeimmin luonnonhoi-to näkyy metsissä säästöpuiden muo-dossa.

”Säästöpuiden merkitys alkaa näkyä metsälajien uhanalaisuuden hyvässä kehityksessä”, Aino Juslén arvioi. ”Var-

sinkin järeiden haapojen säästäminen on tehokasta luonnonhoitoa. Paran-tamisen varaa on eniten kulotusten määrässä.”

Säästöpuut kannattaa keskittää ryh-miin, joihin jätetään kaikki puut koske-matta. Hakkuissa säästetty puu muo-dostaa uhanalaisille eliöille arvokasta lahopuuta kuoltuaan. Säästöpuut tulee jättää käsittelyjen ulkopuolel-le tulevissa metsänkäsittelyissä, jot-tei niiden tehoa monimuotoisuuden edistämiseksi menetetä.

Säästöpuut ja monet muut luon-nonhoidon toimet, kuten vesistöjen suojakaistat, ovat metsäsertifioinnin vaatimuksia. PEFC-sertifioinnin kritee-rit on uudistettu äskettäin: mm. sääs-töpuiden määrä on tuplattu ja suoja-kaistoja levennetty.

Talousmetsien luonnonhoitoa kehitetään

Luonnonhoidon parhaita käytäntöjä on lisäksi selvitetty ja koulutettu met-säalan toimijoille Maa- ja metsätalous-ministeriön Monimetsä-hankkeessa. On huomattu, että monimuotoisuu-den edistäminen talousmetsissä tar-koittaa usein myös hakkuita ja siten puun myyntituloja maanomistajalle. Näin on esimerkiksi lajirikkaimmissa lehdoissa: kuusten poistolla saadaan tilaa ja valoa arvokkaille lehtolajeille. Paahderinteiden hoitohakkuilla vaiku-tus on sama, mutta siellä kulotuksella saavutettaisiin vielä rutkasti parempia tuloksia.

On mielenkiintoista, että juuri leh-doissa ja paahteisilla elinympäristöillä

Kuva: Kimmo Syrjänen

7


Metsien suojelupinta-ala kasvanut Lounais-SuomessaLuonnonvarakeskus on julkaissut tuoreet tiedot metsien suojelupinta-aloista. Ne osoittavat suojellun metsän määrän merkittävää kasvua edelliseen vuodelta 2008 olevaan tilastoon verrattuna.

SATAKUNTA

Suojeltuja metsiä on Satakunnassa kaikkiaan 26 500 hehtaaria, eli 4,9 pro-senttia metsä- ja kitumaan alasta. Pää-osa tästä on lakisääteisten suojelualu-eiden metsiä, joita on 25 200 hehtaa-ria, eli 4,7 % metsä- ja kitumaan alasta. Lisäksi talousmetsien monimuotoi-suuden suojelukohteita metsissä on 1300 hehtaaria, eli 0,2 % pinta-alasta.

VARSINAIS-SUOMI

Suojeltuja metsiä on Varsinais-Suo-messa kaikkiaan 36 100 hehtaaria, eli 6 prosenttia metsä- ja kitumaan alasta. Pääosa tästä on lakisääteisten

suojelualueiden metsiä, joita on 34 600 hehtaaria, eli 5,8 % metsä- ja ki-tumaan alasta. Lisäksi talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteita metsissä on 1500 hehtaaria, eli 0,2 % pinta-alasta.

Suojelualueen määrän kehityksen arviointia vaikeuttaa suojeluluokituk-sen ja aluejaotuksen muuttuminen. Suuruusluokkana voidaan esittää suojelupinta-alan lisääntyneen seit-semässä vuodessa 5000 ha eli yli vii-denneksellä. Suojelualueita on tullut lisää pääasiassa maanomistajien va-paaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman myötä. METSO-ohjelman rahoitusta on viime vuosina leikattu

merkittävästi, ja se tulisikin palauttaa entiselle tasolleen. Arvokkaita koh-teita kannattaa silti tarjota suojeluun joko metsä- tai ELY-keskukselle.

Merkittävin tekijä metsälajien mo-nimuotoisuuden turvaamiselle on kuitenkin se, miten monimuotoisuus turvataan talousmetsien toimenpi-teissä. Metsien sertifioinnin ja uudiste-tun ohjeistuksen ansiosta metsälajien uhanalaistumisen vauhti on saatu hi-dastumaan.

Lisätietoja:MTK-metsälinja, ympäristöasiantuntija Markus Nissinen, 040 5731131

asuu puolet uhanalaisista metsälajeis-ta. Luonnonhoidon toimia kannattai-sikin keskittää lisää näihin pinta-alal-taan usein pieniin elinympäristöihin.

Metsälajeille voi povata entistä pa-rempaa tulevaisuutta. Nykyiset luon-nonhoidon toimenpiteet näkyvät la-jiston parempana hyvinvointina usein vasta vuosien päästä. Tutkimusten va-lossa metsälajit pärjäävät, eikä syytä panikointiin ole.

Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK-metsälinja

Haapariippusammal Neckera penna-ta on kookkaiden haapojen rungoil-la kasvava vaarantuneeksi luokiteltu sammal. Se viihtyy latvukseltaan sul-keutuneissa iäkkäissä tuoreissa kan-gasmetsissä ja lehdoissa. Laji taantuu edelleen metsänkäsittelyn vuoksi. Jät-töpuuhaapojen on todettu soveltuvan joillekin uhanalaisille kovakuoriaisille. Haapariippusammalen tapaisten sul-keutuneen metsän lajien osalta jättö-puiden merkitys saadaan selville vasta vuosikymmenten kuluessa.

Kuva: Kimmo Syrjänen

8


Suomen talouden tukevin jalka on puujalka

Meistä monet muistavat varmasti ajan, jolloin sanottiin, että metsäteol-lisuus on auringonlaskun ala. Suomen talouden yksi jalka oli puujalka, jon-ka uskottiin olevan lopullisesti laho. Tänä päivänä puheet auringonlaskus-ta ovat laantuneet. Metsästä saata-vat tuotteet ovat nousseet uudelleen vientiteollisuutemme avaintuotteik-si. Neljännes Suomen nettoviennistä tulee metsäsektorilta. Metsä on kui-tenkin luonnonvara, joka on ikuinen. Suomi on metsätalouden ja metsä-teollisuuden suurvalta. Me olemme eläneet metsästä koko sen ajan, jon-ka Suomi on ollut olemassa. Ellei met-

Puu on uudistuva, ekologinen, puhdas raaka-aine

Juuri ennen auringonlaskua nähtiin Janne Koiviston hakkuunäytös.

Lauri Kontron, Maaseudun tulevaisuuden entisen päätoi-mittajan, referoitu puhe met-sänomistajien ja maatalous-tuottajien jäseniltamissa Raision Huvilinnussa 9.9.2016.

säteollisuutta olisi syntynyt Suomeen 1800-luvulla, koko maan kehitys olisi saanut toisenlaisen suunnan. Biotalo-us on asia, josta on tullut Suomen ta-louden uusi veturi. Biotalous ei tar-koita paluuta vanhaan esiteolliseen aikaan vaan askelta eteenpäin, kohti kestävää ja luonnonmukaista taloutta.

Ilmastonmuutos

Maailman ongelmista huoli ilmaston-muutoksesta on tänä päivänä yksi päällimmäisistä. Ilmaston lämpenemi-nen on johtanut jo nyt yllättäviin sää-tilan muutoksiin ja ennen muuta ääri-ilmiöiden lisääntymiseen. Pariisissa solmittiin äskettäin suuri ilmastosopi-mus. Tämä sopimus on historiallinen ja hyvä uutinen on, että suurimmat saastuttajat, Kiina ja Yhdysvallat ovat ilmoittaneet tulevansa mukaan sopi-mukseen. Maapallolla alkaa sittenkin olla toivoa.

Suomi on pieni tekijä maailman me-nossa, niin tässäkin. Me olemme lisäk-si jo nyt, emme ilmaston muutoksen aiheuttaja, vaan sen jarruttaja. Suo-

men metsät sitovat hiiltä kaksi kertaa niin paljon kuin mitä suomalaiset itse päästöinä ilmakehään aiheuttavat. Ja metsät sitovat hiiltä sitä enemmän, mitä paremmin metsiä hoidetaan.

Metsän kestävä käyttö pelastaa maailman

Metsä tarvitsee hoitoa. Maapallo tar-vitsee hoidettuja metsiä, jotta tämä telluksemme voisi pelastua. On tämän vuoksi käsittämätöntä, että meilläkin on ajattelua, jonka mukaan puun li-sääntyvä käyttö olisi ympäristön kan-nalta vahingollista. Asia on täsmäl-leen päinvastoin; mitä paremmin met-siämme hoidamme ja mitä paremmin ne kasvavat, sitä paremmin voi myös maapallo.

Maailman tulevaisuus on metsissä ja niiden kasvussa. Metsätaloudessa Suomikin on suurvalta.

9


Lauri Kontro nosti puheessaan esille monta metsänomistajalle tärkeää asiaa.

Mhy Lounametsän metsäiltamiin saapui yli 400 metsänomistajaa.

Puu on uudistuva, ekologinen, puhdas raaka-aine

Puun käytön merkitys ymmärretään tänä päivän kuitenkin valistuneissa piireissä entistä paremmin. Puu on uudistuva, ekologinen, puhdas raa-ka-aine, joka tuo meille hyvinvointia ja vaurautta. Puusta ei tehdä enää pelkkää kakkosnelosta ja sellua, vaik-ka nekin ovat tärkeitä. Äänekoskelle rakennettava uusi sellutehdas, uudel-ta nimeltään biotuotelaitos, tuottaa kymmeniä, ellei satoja erilaisia raaka-aineita teollisuuden tarpeisiin. Puuta tarvitaan rakentamisessa, siitä teh-dään kemiallisia jatkojalosteita, siitä voidaan valmistaa muoveja ja lääkkei-tä. Puukuidusta tehdyt vaatteet ovat vähintään yhtä hyviä kuin puuvilla-vaatteet. Ero on siinä, että puuvillan viljelyä ei voida lisätä, mutta metsässä on varakangasta paljon jäljellä. Lisään-tyvä puun käyttö kuuluu biotalouden tavoitteisiin. On myös tärkeää, että jul-kinen valta itse edistää niitä tavoittei-ta, joita se on itse lausunut. Tärkeä asia on julkinen rakentaminen.

Puurakentamisella hometalot olisi voitu estää

Suomi on betonirakennusten luvat-tu maa. Meillä kesti kauan, ennen kuin edes rakennusmääräykset sallivat sen,

että isoja rakennuksia voitiin rakentaa puusta. Nyt voidaan, kun säädöksiä on muutettu. Seinäjoen asuntomessuilla esiteltiin viisikerroksinen puukerrosta-lo. Näitä nousee jatkossa lisää.

Suomessa on vakava homekouluon-gelma. Miten meille on voinut syntyä suuri joukko julkisia rakennuksia, joissa kaikissa on sisäilmaongelma, on suuri kysymysmerkki. Mihin Suomesta kato-si betonin mukana rakentamisen taito? Vastatkoon se, joka osaa. Kun katsoo niitä tuhansia hometaloja, joita Suomi on pullollaan, ei hyvästä jäljestä, prii-masta puhumattakaan voi puhua.

Joka tapauksessa on tosiasia, että lähivuosina kunnat joutuvat investoi-maan valtavia summia uusiin koulu-rakennuksiin. Puu tarjoaa useimmis-sa tapauksissa näihin rakennuksiin hy-vän materiaalivaihtoehdon. Myös ark-kitehtuurille puu antaa uusia mahdol-lisuuksia. Suomalainen laadukkaan ra-kentamisen taito on kyettävä palaut-tamaan takaisin.

Puu on lämmin ja terveellinen materiaali

Oikein rakennetussa puukoulussa ei ole home- eikä sisäilmaongelmia. Puu kestää pitkään, pidempään kuin be-toni. Suomi on täynnä yli sata vuotta vanhoja puukouluja, mutta etsikääpä sellainen betonikoulu. Puusta voidaan rakentaa hyvin ja edullisesti, jos halu-taan. Puurakentaminen tuo tavallisesti myös työtä paikkakunnalle. Jokainen

puukoulu voisi olla oman kuntansa maamerkki. Vehmaan kunnanhalli-tus on lehtitietojen mukaan esittänyt puukoulun rakentamista Vehmaalle. Valtuusto ratkaissee asian lähiaikoina. On kaikki syy onnitella vehmaalaisia kunnanisiä ja -äitejä ennakkoluulot-tomasta päätöksestä. Juuri näin pitää kunnissa toimia. Jos vanha koulu jou-dutaan purkamaan sisäilmaongelmi-en takia, on tilalle rakennettava koulu, joka on ekologinen, terveellinen ja kestävä. Puurakennus on sitä.

Suomi ei olisi Suomi ilman laajaa metsänomistajien joukkoa

Yksityismetsät ovat edelleen suoma-laisen metsätalouden selkäranka. Met-sänomistajia on kaikissa kansalaisryh-missä, niin maalla kuin kaupungeissa. Metsänomistajien panoksesta riippuu paljon talouden tuleva kehitys. Val-tiovallan tehtävänä on huolehtia, että metsänomistus ja metsänhoito ovat kannattavia toimintoja. Metsänhoito on pitkäjänteistä toimintaa, sen vuok-si metsäpoliittisten ratkaisujenkin on tähdättävä kauas tulevaisuuteen. Metsänomistajat odottavat johdon-mukaisuutta ja ennustettavuutta niin vero- kuin muissakin ratkaisuissa.

Metsänomistajien on puolestaan ol-tava valmiita saattamaan puu liikkeel-le. Silloin kun markkinat toimivat, on myös metsänomistajien toimittava ja tartuttava tilaisuuteen. Puukauppa on aina iloinen asia.

10


Ennakkoraivaus on korjuutyön laadun tae

Ainespuukertymä ja sen laatu parane-vat ja kantorahatulo kasvaa konehak-kuun tuottavuuden nousun myötä. Korjuujälki on huomattavasti parem-paa, kun kasvamaan jääneitä puita ei ole kolhittu.

Kaadettavien puiden tyvillä ja nii-den välittömässä läheisyydessä oleva alikasvos haittaa konetyötä eniten. Se aiheuttaa häiriöitä teräketjulle, rikkoo teräketjuja, laippoja ja hydrauliikan letkuja sekä estää monitoimiosan vientiä rungolle. Runsas alikasvos es-tää kuljettajan näkyvyyttä poistetta-vien puiden valinnassa ja apteerauk-sessa. Puun tyveltä on syytä poistaa kaikki alikasvokset ja muualtakin mm. leimikon puuston tiheydestä ja puiden koosta riippuen yli 1-2 m alikasvokset.

Alikasvoksen ollessa runsasta ja näkyvyyttä haittaavaa se raivataan niin, että hakkuukoneen kuljet-taja voi esteettä valita ajourien paikat ja poistettavat puut. Ennakkoraivaus parantaa leimikkoa puu-kaupan kohteena tai täysin hoitamattomissa kohteissa yleensäkin mahdollistaa leimikon myynnin. Ennakkoon raivaaminen mahdollistaa paremman kasvatettavan puuston valinnan ja parantaa kasvu-olosuhteita.

Petri Lähteenmäki Raumalle metsäasiantuntijaksi

Raumalta kotoisin oleva, pian pari vuotta tie- ja oja- asiantuntijana Mhy Lounametsässä ollut Petri Lähteenmäki siirtyy Raumalle Rannikko-tiimiin metsäasiantuntijaksi. Hän hoitaa uuden työnsä ohella osittain tie- ja oja-asioita. Rannikko-tiimi on toiminut jo jonkin aikaa kahden metsäasiantuntijan voimin, mutta nyt saadaan tiimiin täysi miehitys. Ilkka Vuoristo siirtyi hoitamaan Lapin aluetta Jouni Vaimalan eläkkeelle jäännin jälkeen ja Arto Mäkitalo vastaa koko Eurajoen alueesta.

Ennakkoraivauksessa on tärkeää pois-taa näkyvyyttä ja puiden kaatoa hait-taavat alikasvokset.

11


Petri Lähteenmäki ja metsuri Arto Kohtamäki tutkimassa työmaakarttaa. Vaikka Arto on Mhy:n nuorin palkkametsuri, on hänelläkin työuraa takana jo yli 25 vuotta.

Kuvassa lahotukkia, jonka määränpää on Saksa. Kyseiselle puutavaralajille saadaan pientä lisähintaa verrattuna kuitu- ja energiapuuhun. Lisäksi kesällä kuusikuitupuun ostomäärät ovat olleet rajallisia, jolloin tukkileimikoita on saa-tu paremmin sahojen tarvetta vastaava määrä korjuuseen kun kaikki leimikon puut on saatu myydyksi.

12


Säästöpuut tekevät tehtävänsä kaaduttuaan

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kasvatus- ja uudistus-hakkuukohteille jätetään pysyvästi sekä säästöpuita että järeää runkola-hopuustoa. Säästöpuut ovat eläviä, maamme luontaiseen lajistoon kuulu-via puita. Runkolahopuustolla tarkoi-tetaan rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 cm paksuja keloja ja muita kuollei-ta pystypuita, pökkelöitä ja maapuita. Hakkuissa pysyvästi jätettyjen säästö-ja lahopuiden lukumäärä on yhteensä keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarilla leimikkotasolla. Leimikon säästöpuut voidaan keskittää yhteen tai useampaan ryhmään. Säästöpui-den merkitys tulee tiedostaa metsikön myöhemmissä käsittelyissä niin, ettei niitä korjata pois niiden kaaduttua.

Osa lahopuulla elävästä lajistosta voi säilyä hakkuualoille jätetyissä sääs-töpuuryhmissä ja lahopuissa. Kololin-nut voivat käyttää edellisen puusuku-polven säästöpuita pesäpuinaan. Uu-distamisvaiheessa säästöpuuryhmillä on myös maisemallista merkitystä. Säästöpuuryhmän sijoittamisella vai-kutetaan uudistusalaa ympäröivään lähi- ja kaukomaisemaan. Kun sääs-töpuuryhmät jätetään uudistusalan reunaan esim. vesistön suojakaistalle, metsän uudistaminen ei vaikeudu.

Kokonaan kuolleet, lahoamassa olevat puut kannattaa jättää hakkuussa pys-tyyn. Monissa niissä on jo valmiiksi ko-loja.

Säästöpuut ovat hakkuussa säästettäviä puita, jotka jätetään leimikolle pysyvästi. Leimikolla olevan säästettävä runkolahopuuston lisäksi elävistä säästöpuista tulee keloja, pökkelöitä ja maapuita. Nämä ovat tärkeitä elinympäristöjä suurelle joukolle uhanalaisia tai harvinaistuneita lajeja.

13


Lain mukaan metsänomistaja velvoitetaan korjaamaan metsästä pois tuulenkaatoja, jos kaatuneita kuusia on yli 10 m³/ha tai mäntyjä yli 20 m³/ha. Velvoite koskee em. määrät ylittävää määrää. Vanhat jo kuivuneet muutamien runkojen tuulenkaatorydöt ovat hyvää säästöpuuainesta.

Säästöpuiksi jätetään:lpetolintujen pesäpuutljäreät katajatlvanhat palokoroiset puutlaiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitälmuodoltaan poikkeukselli- sia puuyksilöitäljaloja lehtipuitalkookkaita haapojalpuumaisia raitoja, tuomia ja pihlajialtervaleppiälkolopuita

Edellä lueteltujen ja järeän runkolahopuuston puuttuessa jätetään säästöpuiksi biolo-gisen monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä, rinnan-korkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm paksuja puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi.

14


Energiapuukaupassa korostuu huolellinen varastointi – moteista megawateiksi

Nykytietämyksen mukaan puusta saa sitä enemmän lämpöä, mitä vähem-män se sisältää vettä. Puun energiasi-sältö saadaan selville, kun kuivan puun lämpöarvosta vähennetään puun si-sältämän veden höyrystymiseen tar-vittavan energian määrä. Energiasisäl-tö megawattitunteina (MWh) on lähes poikkeuksetta maksuperusteena met-sähaketoimituksissa. Se saadaan joko

Hakkeena toimitettavasta energiasta maksetaan myyjälle toimitetun energiasisällön mukaan mega-watteina. Puun myyjälle tilitetään kuitenkin mittauslain mukaisesti kiintokuutioina. Miten moteista saadaan megawatteja mahdollisimman paljon?

Valtteri Katunpää esittelee oikeaoppisesti tehtyä hakkuutähdevarastoa avoimella, tuulisella ja kuivalla paikalla. Usein on kan-nattavampaa ja suorastaan pakko tehdä uusi liittymä hyvälle varastopaikalle sen sijaan että ajetaan hakkuutähteet ja kannot huonoon ja liian ahtaaseen varastoon.

punnitsemalla toimitettavan hakkeen massa ja mittaamalla siitä kosteus, tai lukemalla tuotetun energian määrä suoraan laitoksen mittarista.

Laadukkaan ja kannattavan energia-toimituksen perustana on kuiva ener-giapuu. On välttämätöntä varastoida energiapuu huolellisesti, jotta kiinto-kuutiosta puuta saataisiin mahdolli-simman paljon energiaa megawattei-

na. Energiapuulle hyvä tavoitekosteus on noin 30 prosenttia, koska monet lämpölaitokset eivät voi käyttää sen kuivempaa polttoainetta. Eikä ympäri-vuoden ulkona varastoitu puu voi syk-syn sateissa rutikuivaa ollakaan. Miten energiapuu tulisi varastoida, että se kuivuisi tehokkaasti ja pysyisi kuivana?

15


Hakenäytteitä pidetään 16 tuntia uunis-sa kosteuden määrittämiseksi kuiva-ai-nepitoisuuden kautta. Kuva: Teemu Kin-nala, VSV energia Oy

Hyvä energiapuuvarasto

Varastoinnin merkitys energiapuun kuivuuteen ja laatuun on erittäin mer-kittävä. Tärkein tekijä on energiapuu-varaston sijainti: varaston pitäisi olla avoimella paikalla, joka on ympäröi-vää maastoa korkeammalla. Paikan tulisi olla siis tuulinen, kuiva ja aurin-koinen. Lisäksi varastolle on mentä-vä hyväkuntoinen tie, jossa on tilava kääntöpaikka. Toinen merkittävä asia on kasan rakenne ja koko: kasan tu-lisi olla kapea, korkea, iso, peitetty ja irti maasta. Näin tuuli pääsee puhal-tamaan kasan läpi eikä maakosteus tai vesisade ja lumi pääse kasan sisälle. Energiapuuvarastossa pitäisi olla vä-hintään 40 kiinto-m³ puuta, tämä tar-koittaa yli 100 irtokuutioita. Suurempi varaston koko parantaa hakkeen laa-tua ja helpottaa kosteudenhallintaa. Valmiiksi palstalla kuivunut energia-puu pysyy myös parempana kasassa, koska kuivasta tavarasta ei saa tehtyä niin tiivistä kasaa kuin tuoreesta tai märästä.

Tien oltava hyvässä kunnossa

Varastopaikan valinnassa on hyvä huomioida myös tienhoidolliset asiat. Ohiajavat autot ja lumenauraajat heit-tävät aivan tienvarressa sijaitsevaan varastokasaan epäpuhtauksia kuten sepeliä ja hiekkaa, mikä aiheuttaa on-gelmia hakkureille ja loppukäyttäjäl-le. Ojien päälle ei varastoja kannata perustaa. Haketuskalusto on raskas-ta, jolloin varastopaikalle johtavien teiden tulee olla kantavia. Haketuk-sen kannalta kasan tulisi olla varastol-ta pois lähdettäessä tien vasemmalla puolella!

Kasan muoto

Energiapuukasat on järkevää teh-dä mahdollisimman korkeiksi ja hie-man etunojaan, jotta vesipinta-alaa olisi mahdollisimman vähän. Etuno-ja-asennossa päällimmäisistä puista muodostuu lippa suojaamaan puiden tyviä sateelta. Latvusmassakasassa li-pan teko on vaikeaa, mutta jo pysty-suorat reunat parantavat varastoau-man ominaisuuksia huomattavasti.

Perustettava energiapuukasa on tehtävä mahdollisimman korkealle maasta epäpuhtauksien ja maakos-teuden välttämiseksi. Kasan alle on

laitettava aluspuut, jotka ovat sitä pa-remmat mitä isommat ne ovat. Hyviä aluspuita ovat esimerkiksi laholumpit, jotka ovat yleensä melko järeitä pölk-kyjä. Epäpuhtaudet ovat suurin ongel-ma, varsinkin isäntälinjan pellonreu-narisuissa. Maasta irti revityt juuripaa-kut ja kuormaimella maasta poimitut hiekkakasat ja kivet aiheuttavat on-gelmia hakkureille.

Kasan peittely

Kasan peittely parantaa haketettavien energiapuiden laatua. Tämän vuoksi kasat on peiteltävä huolellisesti. Pa-ras vaihtoehto on käyttää peitepape-ria, jonka voi hakettaa puun sekaan. Peitteen tulisi olla niin kattava, että se peittää latvukset ja taittuu myös kasan etureunan yli. Käytännössä kuitenkin rankakasan peittämiseen riittää neljä metriä ja kokopuukasaan kuusi metriä leveä paperi. Latvusmassakasat peite-tään pääosin neljän metrin paperilla.

Peittämisen kustannukset saadaan takaisin parempana energiasisältönä, hakkeen laatuna ja vapaampana ha-ketusajankohtana. Peitetyn kasan kos-teus on 5-10 % alhaisempi, kuin peittä-mättömän kasan kosteus. Peittämisen hyödyt korostuvat talven haketuk-sissa. Peittämättömän kasan talviha-ketuksessa lumi ja jää joutuvat hel-pommin hakkeen sekaan ja kastelevat valmista polttoainetta. Tämän vuoksi peittämättömien kasojen talvihaketus

ei ole järkevää.Kaikkia peittämättömiä kasoja ei

kuitenkaan pystytä hakettamaan kui-van kesän aikana, koska toimituskiinti-öt ovat rajallisia. Talviaikaan keskitym-me peitettyjen varastojen hakettami-seen, joista myös maksamme parem-min.

Valtteri Katunpää metsäenergia-asiantuntija Mhy Lounametsä

www.lounapuu.fi

Muista nämä perustaessasi energiapuuvarastoa

uVaraston sijainti – avoin ja tuulinen, kuiva ja aurinkoinen, kelirikkokelpoisen tien varrella.

vVaraston koko – vähintään 40 m³ eli yli 100 irto-m³ risua tai 80 irto-m³ rankaa.

wEnergiapuun puhtaus – puu on puuta: ei juuripaakkuja, maata, rautaa, muovia, rakennusjätettä tms.

xKasan muoto – korkea, harva ladonta, pystysuorat reunat ja lippa etureunaan.

yPeittely – peitä kasa peittopaperilla huolellisesti mahdollisimman kuivaan aikaan.

zKulkukelpoisuus – varastolle tulisi päästä milloin vain puoliperävaunurekalla ja hakkurilla.

16


Metsävaratieto julkiseksi, mutta kuinka kattavasti?Digitalisaation myötä metsävaratiedon saatavuus ja kiinnostavuus ovat lisääntyneet. Hallitusohjel-maan linjattu metsätiedon parempi hyödyntäminen on metsäomistajienkin näkökulmasta perusteltu tavoite. Keskustelussa metsävaratiedon julkisuudesta on kuitenkin huolestuttavia piirteitä.

Suomi sai EU:lta virallisen huomautuk-sen metsätietojärjestelmien tietojen-luovutuksesta. EU:n mukaan kyseiset tietojenluovutukset eivät ole ympä-ristödirektiivin mukaisia ja julkiset ym-päristötiedot olisi luovutettava ilman perusteluvaatimuksia. Kuitenkin jo nyt osa toimijoista tulkitsee, tarkoituk-sella tai tietämättömyyttään, kysei-sen vaatimuksen merkitsevän kaiken metsävaratiedon luovuttamista ilman perusteluvaatimuksia ja metsänomis-tajaa kuulematta.

Voimassa olevat lait, mm. henki-lötietolaki ja laki Suomen metsäkes-kuksen metsätietojärjestelmästä, ra-

joittavat julkisenkin metsävaratiedon luovuttamista. Tällä hetkellä metsäva-ratietoa voidaan luovuttaa metsäalan toimijoille ainoastaan metsänomista-jan suostumuksella.

Metsänomistajat eivätsuosi tietojenluovutusta

Selvä enemmistö yksityisistä metsän-omistajista ei halua metsävaratietojaan käytettävän ilman suostumustaan. Ke-vään 2016 Metsätutkan mukaan 81 % metsänomistajista edellyttää, että metsävaratiedon antaminen pitää pe-rustua metsänomistajan lupaan.

Metsänomistajien järjestö haluaa olla mukana kehittämässä ja stan-dardoimassa metsävaratietoa - tämä on kaikkien toimijoiden etu. Emme kuitenkaan halua luovuttaa kaikkea metsävaratietoa julkiseksi. Se ei ole metsänomistajan etu. Koko metsäbio-talouden etu on löytää metsäomista-jien tietosuojaa kunnioittava ratkaisu.

Samuli KokkoniemikenttäpäällikköMTK metsälinja

Vakka-Suomen Voima -konsernin ilme on uudistunut. Tunnistat meidät nimellä VSV Yhtiöt.Lämpöliiketoimintaa kutsumme nimellä VSV Lämpö.

Asiakaspalvelu (02) 8800 880, [email protected] Lämmön vikapalvelu 0440 826 824

Vihtorinkatu 2, Laitila ma-ke 9-16, to 10-16, pe 10-15 Poraajantie 5, Uusikaupunki ajanvaraus etukäteen www.vsv.fi www.facebook.com/vsvyhtiot twitter.com/vsvyhtiot

17


Metsävaratietolakia ollaan uudista-massa, koska EU-komissiolle on vali-tettu, että Suomen metsävaratietolaki rikkoo vuonna 2003 säädettyä EU:n ympäristötietodirektiiviä. Ympäristö-tietodirektiivin tavoitteena on, että ih-miset saavat tietoa heidän terveyteen-sä ja elämänlaatuunsa vaikuttavasta ympäristöstä.

– Tämä on ihan hyvä tavoite. Yksi-tyismetsän puuston kuutiotilavuus kuitenkaan tuskin vaikuttaa kenen-kään terveyteen millään lailla. Satojen tuhansien metsänomistajien elämän-laatuun sen sijaan vaikuttaa se, saako hän itse päättää, kuka hänen metsä-omaisuuttaan tarkastelee, veistelee Marttila.

Bryssel ja kansalaiset saavat mai-niosti tietonsa Suomen metsien tilasta

MTK vaatii ministeri Tiilikaista hoitamaan metsävaratieto-asian kuntoon

ilman yksityismetsien tirkistelyä eikä EU ole vaatimassa metsävaratietoja julkisiksi missään muussakaan jäsen-maassa. Sen sijaan kotimaiset toimijat, Metsäteollisuus ja Metsäkeskus etu-nenässä, näyttävät yrittävän käyttää EU:ta keppihevosena omien hankkeit-tensa edistämisessä.

Metsänomistajien oikeustajua koet-telee myös se, että metsätietojen avaa-minen tosiaan koskisi ainoastaan yksi-tyismetsiä. – Jos katsoo asiaa EU:n ym-päristötietodirektiivin kannalta, eikö kyseeseen pitäisi tulla nimenomaan valtion ja kuntien hallussa olevien vir-kistysmetsien tietojen julkisuus? Niillä voisi kuvitella olevan jollekulle jota-kin merkitystä, Marttila ihmettelee. – Nyt hallitus on ottamassa isoa loikkaa kohti metsäomaisuuden sosialisointia.

MTK:n mielestä ns. hilatieto voidaan hyvin vapauttaa julkiseksi. Se täyttäi-si kirkkaasti ympäristötietodirektiivin vaatimukset ja mahdollistaisi myös metsänomistajille suunnattavien di-gitaalisten palvelujen kehittämisen. - Emme halua, että tiedot kenenkään metsäomaisuudesta olisivat ympä-ristöjärjestöjen, metsäteollisuuden tai tirkistelevien naapureiden käsissä, Marttila toteaa.

Marttila patistaa ministeri Tiilikaista pikimmiten lopettamaan pyrkimykset heikentää metsänomistajien nykyis-tä tietosuojaa kotikutoisella lainsää-däntöhankkeella. - Tarjoamme kerän rautalankaa, josta voi vääntää niin kotimaassa kuin Brysselissäkin suoma-laisten metsänomistajien haluaman ja hyväksymän mallin.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii ministeri Tiilikaista panemaan pisteen kotikutoiselle metsä-varatietovedätykselle ja hoitamaan asian kuntoon Brysselissä. MTK auttaa vääntämällä rautalangasta, jos tehtävä ei muuten onnistu.

18


Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu

VAIHTAMALLA PARANEE?

Entä jos

EURAJOEN, HUITTISTEN, KALANNIN, LIEDON, MIETOISTEN JA PYHÄRANNAN SÄÄSTÖPANKKI | www.saastopankki.fi

19


Metsätilan omistajanvaihdos

Jos useita halukkaita jatkajia:– luovutetaanko yhdelle vai useammalle jatkajalle– jos luovutetaan yhdelle lapselle lahjana tai alihintaan, miten muita hyvitetään– jos luovutus useammalle yhteisomistukseen; jaetaanko saajien kesken, luovutetaanko koko- naisena yhteisomistukseen muodostaen yhty- mä vai liitetäänkö yhteismetsään– luovutettaessa yhteisomistukseen, tehdäänkö myös yhteisomistajien välinen kirjallinen yhteis- hallintosopimus

Varmista ajoissa– onko kiinteistötoimituksia tekemättä (esim. lohkomattomia määräaloja)– onko perinnönjaot ja ositukset tehty– ovatko lainhuudot ajan tasalla

Lähes kaikki metsänomistajat miettivät jossakin vaiheessa metsätilansa tulevaisuutta. Parhaimmassa tapauksessa luovutus jatkajalle on suunniteltu tapahtuma jo omistajan elinaikana. Metsätilan suku-polvenvaihdosta pidetään turhaan monimutkaisena tai erityistaitoja vaativana asiana. Metsänomista-jan on vain itse päätettävä, kuka on jatkaja sekä mietittävä omat taloudelliset ja muut tavoitteet.

Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on huolehtia metsän hoidosta. Edunval-vontavaltuutuksella voidaan varautua tulevaisuuden yllättäviin tapahtumiin, sekä antaa valtuudet omistusjärjeste-lyiden loppuun saattamiseen. Testa-mentilla voidaan varautua äkilliseen poismenoon tilanteessa, että suku-polvenvaihdos syystä tai toisesta lyk-kääntyy.

Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa on tehtävä kolme tärkeää päätöstä:

– luopumispäätös– päätös jatkajasta– taloudelliset ja muut tavoitteet

Näiden päätösten jälkeen eri luovu-tustapojen vertailussa sekä päätöksen toimeenpanossa ja asiakirjojen laadin-nassa on helppo käyttää ulkopuolista asiantuntija-apua esimerkiksi metsän-hoitoyhdistyksestä.

Ratkaisuvaihtoehtojen vertailu edel-lyttää perehtymistä omaa tilannetta

koskeviin perimys-, avioliitto- ja vero-säännöksiin. Verosäännökset kattavat perintö- ja lahjaverotuksen, luovutus-voittoverotuksen, metsävähennyksen sekä varainsiirtoverotuksen säännök-set.

Tilasta voidaan luopua elinaikana tai kuoleman kautta. Tilakauppa voidaan tehdä täyteen hintaan tai sen alle. Lahjoitettaessa perillisille on syytä lahjakirjaan ottaa maininta onko lah-joitus tarkoitettu ennakkoperinnöksi vai ei. Jos tilan omistus siirtyy vasta kuoleman kautta, tulee mietittäväksi edetäänkö perintökaaren mukaan vai halutaanko tilan kohtalosta määrätä testamentilla. Jos luopujat ovat jo iäk-käitä, kannattaa monesti harkita suku-polven ylittämistä.

Pirjo Laakso talouspäällikkö OTM omaisuusjärjestelyt, lakiasiat Metsänhoitoyhdistys Lounametsä

– onko rajat löydettävissä ja riidattomat– onko metsätila molempien puolisojen nimissä– onko tila velkojen vakuutena

Mitä asiakirjoja voidaan tarvita?– lainhuutotodistus; kenellä viimeisin lainhuuto– rasitustodistus; onko vahvistettu kiinnityksiä tilaan tai muita rasitteita– kiinteistörekisterin ote– kiinteistörekisterikartta– kaavoitusasiakirjat ja –kartat – perukirjat, perinnönjakokirjat– tila-arvio– metsäsuunnitelma

20


Metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin tulossa kehno kannustinMetsätilojen sukupolvenvaihdoksiin tarvittaisiin ihan oikea kan-nustin. Nyt ehdotettu ”metsälahjavähennys” on MTK:n mielestä yhtä tyhjän kanssa.

Valtiovarainministeriö on laatinut oman esityksensä metsätilojen su-kupolvenvaihdosten edistämiseksi. Tämä ”metsälahjavähennys” on moni-mutkainen matemaattinen laskenta-kaava, jolla pieni osa metsätiloista sai-si lahjaverosta huojennusta tulevien puunmyyntitulojen yhteydessä.

Hallitusohjelman mukaan, mutta rimaa hipoen

Hallitusohjelman mukaan metsäpo-liittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tulee edistää sukupolvenvaihdoksia, li-sätä metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeuttaa perikuntien elinkaarta.

Suomalaiset metsätilat ovat pieniä, metsäomistajien keski-ikä on korkea ja eläkeläisten osuus metsäomistajista on liki puolet.

Viimeisen vuosikymmenen aikana metsätilojen rakenne on merkittävästi muuttunut. Pienten tilojen määrä on edelleen kasvanut, mutta myös suur-ten tilojen määrä on kääntynyt sel-keään kasvuun. Kiitos tästä kuluu toi-mivalle metsävähennysjärjestelmälle. Tutkimustiedon mukaan tilakoko ei selitä metsätalouden kannattavuutta tai puunmyyntiaktiivisuutta.

Paljon byrokratiaa – vähän vaikutuksia

VM esittää, että vain sellaiset metsäti-lat, joiden laskennallinen tuottoarvo ylittää 40 000 euroa, tulisivat metsä-lahjavähennyksen piiriin. 40 000 eu-ron tuottoarvon raja merkitsisi sitä, että ainoastaan 18 % puhtaista met-sätiloista pääsi huojennuksen piiriin. Kun huojennus kohdentuu nimen-omaan tuon kynnysarvon ylittävään

osaan, valtaosalla myös mukaan pää-sevistä tiloista sillä ei olisi käytännössä mitään vaikutusta. Vielä kaksi kertaa keskikokoista suuremmillakin metsäti-loilla huojennus olisi varsin marginaa-linen.

Esitetyllä mallilla ei olisi mitään vaikutusta pienten ja keskikokoisten metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin, eikä näin ollen myöskään niiden ”pirs-toutumisen” estämiseen. Itseasiassa korkea kynnysarvo ja alhainen huo-jennus sukupolvenvaihdoksessa saat-taisi jopa kiihdyttää tilojen jakamista.

MTK:n mielestä pääosan metsätiloista on oltava verohuojennuksen piirissä

MTK:n näkemyksen mukaan spv-mal-lin tulee olla mahdollisimman katta-va, mikäli todella haluamme edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Jos huojennuksen piiriin pääsee aino-astaan muutama prosentti suomalai-sista metsäomistajista, sillä ei ole sen enempää positiivisia yksityistaloudel-lisia kuin kansantaloudellisiakaan vai-kutuksia.

Laskentamallia pitäisi muuttaa niin, että todellinen huojennus on selvästi esitettyä suurempi. Nykyisillä pää-omatulon veroasteilla raja-arvon yli menevään osaan kohdistuvasta lah-javerosta hyvitettäisiin enimmillään, kun kyseinen lahjaveron osa on vä-hintään 150 000 euroa, runsaat 74 pro-senttia. Tällaisia tiloja ei Suomessa ole montaa. Normaaleilla suurillakin met-sätiloilla huojennus jäisi muutamaan kymmeneen prosenttiin maksetusta lahjaverosta.

Metsätilojen sukupolvenvaihdos-ten edistämiseksi tarvitsemme kat-

tavan, kannustavan ja yksikertaisen spv-järjestelmän, aivan kuten muus-sakin elinkeinotoiminnassa. Metsätilo-jen rakennekehityksen edistämiseksi MTK esittää metsävähennyksen nos-tamista 60 prosentista 80 prosenttiin, hallitusohjelman mukaisesti. Nykyi-nen metsävähennys ei ole vaikutta-nut metsänomistajien keski-ikään las-kevasti, mutta sillä on ollut ratkaiseva vaikutus metsätilojen rakennekehi-tykseen.

MTK:n mallin taloudelliset vaikutuk-set pysyvät hyvin hallitusohjelman budjettiraamissa. Ja mikäli puun ky-syntä tulevaisuudessa kasvaa, puu-kaupan kasvu puolestaan lisää tulo-verokertymää, välillistä verokertymää sekä vientituloja.

Juha Hakkarainen metsäjohtaja MTK

21


Talousmetsien luonnonhoito toimii – liito-orava ei ole enää uhanalainen

Liito-oravakannat kestävällä tasolla

Nisäkkäiden uhanalaisuus väheni kar-hun, ilveksen, euroopanmajavan ja lii-to-oravan osalta. Nämä lajit ovat tämän hetkisessä luokittelussa silmälläpidet-täviä, eivätkä enää varsinaisesti uhan-alaisia. Metsäjänis ja saukko poistuivat uhanalaisten lajien listalta kokonaan.

Metsätalouden on aiemmin katsot-tu vaikuttaneen liito-oravakantoihin negatiivisesti. Tuoreessa Ympäristö-ministeriön selvityksessä kuitenkin ilmeni, että metsätalouden luonnon-hoitotoimet ovat tehonneet ja ta-lousmetsien luonnonhoidolla saavu-tetaan parhaat monimuotoisuusvai-kutukset. Säästöpuilla, suojakaistoilla sekä arvokkaiden elinympäristöjen ja lajiesiintymien turvaamisella on pa-rannettu talousmetsien monimuotoi-suutta tavoitteiden mukaan.

Vaikka liito-oravakanta on kestä-vällä tasolla, lajin suojelustatus säilyy ennallaan. ”Liituri” pysyy luontodi-rektiivin lajilistalla, kunnes toisin pää-tetään. Direktiivisuojelu toteutetaan Suomessa luonnonsuojelulain nojalla. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdys-alue tulee turvata hakkuissa. Ministe-riöiden ohjeen mukaisesti hakkuita ei saa tehdä 10–15 metrin säteellä ko-lopuusta, ja lisäksi metsänomistajan

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdys-paikat huomioidaan tästä eteenpäin Ta-pion neuvontamateriaalia hyödyntäen. Tiedon jalkautus vaatii laajan koulutus-kierroksen alan toimijoiden kesken. Jos metsässä on järeitä haapoja, on myös liito-oravan läsnäolo todennäköistä.

Ympäristöministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan metsälajit voivat Suomessa hyvin eikä esimerkik-si liito-orava ole enää uhanalainen laji. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen metsätaloudessa on jalkautunut toimintatapoihin hyvin.

on jätettävä maksimissaan 20 metrin välein hyppypuut ympäröivään met-sään. Reviiri ja elinpiiri -käsitteet eivät kuulu vaaditun suojelun laajuuteen.

Elinympäristöjen rajauskäytäntö muuttuu

ELY-keskukset eivät enää rajaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaik-koja maastoon. Mikäli eduskunta hy-väksyy luonnonsuojelulain muutok-sen, muutos astuu voimaan kesäkuun alusta alkaen.

Miten hakkuissa sitten toimitaan, kun lisääntymis- ja levähdyspaikat täytyy kuitenkin turvata? Vastuu on nyt metsäorganisaatioilla ja maan-omistajilla. Tiedossa olevat lisäänty-mis- ja levähdyspaikat näkyvät hak-kuita suunniteltaessa kartalla. Tulee huomata, että luonnonsuojelulaki tur-vaa kaikki liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat, ja myös vastaan tule-

vat uudet kohteet täytyy turvata. Joka tapauksessa Metsäkeskus ei ala valvoa luonnonsuojelulain noudattamista.

Lajitiedon oikeellisuuteen päästään vaikuttamaan uhanalaisten lajien suo-jelun toimintaohjelman päivityksessä. MTK:n ja metsähoitoyhdistysten pää-linjat ovat valmistelussa hyvin muka-na: luontokartoittajille luodaan selvät kriteerit (kenen tahansa tuottama tie-to ei kelpaa), kartoitustiedon tulee olla ajantasaista ja oikeellista, sekä korva-uskäytäntöjä selkiytetään.

Liito-oravan positiivinen kannanke-hitys on yksi osoitus talousmetsissä tehtävien luonnonhoitotoimien te-hokkuudesta. Suomalainen metsäta-lous on kestävää paitsi puumäärien kuin myös luonnon monimuotoisuu-den suhteen.

Markus Nissinen kenttäpäällikkö / ympäristöasiantuntija MTK

22


Metsäsäätiö – 20 vuotta ja 30 jaettua miljoonaa

”Metsäsäätiö on erinomainen osoitus siitä, miten yhteistä intressiä voidaan viedä eteenpäin”, sanoo Suomen Met-säsäätiön hallituksen puheenjohtaja-na toimiva metsäpäällikkö Jorma Län-sitalo Stora Ensosta. ”Hyvä perinne, yhteinen arvomaailma ja ymmärrys tulevaisuuden haasteista ovat saaneet metsäalan toimijat puhaltamaan yh-teen hiileen Metsäsäätiön riveissä jo 20 vuoden ajan. Säätiön varat kerty-vät pienistä puroista, mutta yhdessä saadaan paljon aikaan.”

Metsänomistajat ja puunostajat ovat jo 20 vuoden ajan antaneet puukaupoista vapaaehtoista metsä-säätiömaksua. Varoilla on tehty pitkäjänteistä työtä oman toimialan elinvoimaisuuden hyväksi.

Metsäsäätiö rahoittaamm. PEFC-sertifioinnin markkinointia.

Toimialan omaa rahaa

Viime vuonna metsänomistajat läh-tivät mukaan metsäsäätiömaksuun 37000 puukaupassa. Kun puunmyyjä päättää osallistua, niin myös puunos-taja maksaa saman summan säätiölle. Näistä puukaupoista kertyi 1,9 miljoo-naa euroa.

Kerättyjen varojen käytöstä päättää puunmyyjistä ja ostajista koostuva hallitus. Metsäsäätiön merkitys met-säalan tulevaisuuden puolestapuhu-

jana on huomattava, sillä se rahoittaa vuosittain noin 1,5 miljoonalla eurolla paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä projekteja. Yhteensä Metsäsäätiön 20 toimintavuoden aikana on jaettu pe-räti 30 miljoonaa euroa apurahoja.

Säätiön rahoituksesta suurimmat potit saavat puunkäytön ja puuraken-tamisen edistäminen sekä koululais- ja nuorisotyö. Lisäksi Metsäsäätiö rahoit-taa viestintää päättäjille ja yhteiskun-nan vaikuttajille, PEFC-sertifioinnin markkinointia, metsäelinkeinon sosi-

23


aalista ja taloudellista tutkimusta sekä viestintää metsäalan sisällä ja suurelle yleisölle.

Yhteistyössä puurakentamisen eteen

Suomalaisen puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön edistäminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on aina ollut Metsäsäätiön ykköstehtävä-nä.

”Mitä ymmärrettävämpiä ja lähei-sempiä hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mu-kana”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Par-viainen. ”Erityisesti maakunnalliset keräykset tietyn puurakentamishank-keen hyväksi ovat lisänneet innostus-ta niin metsänomistajissa kuin asiaa markkinoivissa toimihenkilöissä.”

Maakunnallisia keräyksiä on ollut kymmenkunta eri puolilla Suomea. Hankkeissa eri toimijat tekevät töitä paitsi toimialan hyväksi niin myös tu-keakseen paikallista elinkeinoelämää

ja työllisyyttä. Parhaillaan Etelä- ja Keski-Pohjan-

maalla on käynnissä vuoden kestävä keräys, josta saatavat varat käytetään puurakentamisen liiketoimintaprofes-suurin perustamiseen Vaasan yliopis-toon. Hankkeen tavoite on lisätä puun käyttöä kerrostalo- ja julkisessa raken-tamisessa. ”Vaikka hanke voi kuulos-taa abstraktilta, niin tosiasiassa met-sänomistajalla on harvoin näin selvä mahdollisuus vaikuttaa puun käytön lisäämiseen valtakunnallisesti”, Parvi-ainen muistuttaa.

Lapsille ja nuorille innostavaa metsäkasvatusta

”Pitkäaikainen ja systemaattinen kou-lulais- ja nuorisotyö on ollut Metsäsää-tiön loistavimpia rahoituskohteita. On tärkeää, jos olemme saaneet annettua pienenkin ruiskeen metsäalasta tule-

vaisuuden osaajille, Länsitalo iloitsee. Metsäsäätiö rahoittaa muun muassa

yläkoululaisten valtakunnallista Met-sävisaa ja 5-6 -luokkalaisten tutustu-mista metsäalan töihin Yrityskylä-op-pimisympäristössä. Tärkeä ja kouluis-sa hyvin vastaanotettu on säätiön kul-jetusavustus, joka mahdollistaa noin 8000 koululaisen osallistumisen met-säammattilaisten järjestämille metsä-päiville joka vuosi. Kaikkiaan Metsä-säätiön koululaisyhteistyö kohdistuu noin 50 000 koululaiseen vuosittain.

”Lasten metsäkasvatus on hyvin tunnettu Metsäsäätiön toimintamuo-to ja metsänomistajat kokevat sen tär-keäksi”, Parviainen kertoo kokemuk-sistaan kentällä.

Lupa kukoistaa

Viime aikoina on kuulunut useita posi-tiivisia uutisia, kuinka metsäteollisuus taas investoi kotimaahan. Metsäelin-keinon kannalta tilanne on lupaava ja innostava. Toimialalla riittää mahdolli-suuksia.

24


Metsääsi hoidetaan säännöllisesti. Miten varallisuuttasi hoidetaan? Metsäsi kasvaa ja voi parhaiten, kun siitä huolehditaan hyvin. Varallisuutesi toimii samalla tavalla ja me olemme valmiita huolehtimaan siitä puolestasi yhä parempiin tuloksiin. Näyttöäkin meillä on. Ota yhteyttä ja kysy lisää sijoittamisen ratkaisuistamme.

Rauma Kalliokatu 2 02 838 5599

Turku Eerikinkatu 6 B 02 524 1000

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Luvian Saha Oy | Sahantie 1, 29100 LuviaPuh. 020 779 1100 www.luviansaha.fi | www.luviawood.fi | www.puutavaratalo.fi

Myy leimikkosi yhdelle Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostajista. Me ymmärrämme puidesi todellisen arvon. Luvian Sahalla syntyvät tarkkaan valituista raaka-aineista korkealuokkaiset LuviaWood-massiivipuutuotteet. Tutustu tuotteisiin osoitteessa www.luviawood.fi tai tule Puutavarataloon (Tehdastie 3, Luvia).

Ota yhteyttä hankintaesimieheemme ja tee puukaupat nyt!

Mikko SampolahtiGSM 0400 791 [email protected]

Hankinta-alue: Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpäästä Vihteljärvi, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia, Sastamala, Ulvila, läntinen Pirkanmaa

Hankinta-alue: Ahlainen, Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää(pl. Vihteljärvi), Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kristiinankaupunki, Merikarvia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Siikainen

Lassi NieminenGSM 0400 591 [email protected]

Hankinta-alue: Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, Karinainen, Koski, Kylmäkoski, Loimaa, Marttila, Mellilä, Somero, Tammela, Tarvasjoki, Urjala, Valkeakoski, Ypäjä

Matti RiitamaaGSM 0400 484 [email protected]

Hankinta-alue: Alastaro, Aura, Huittinen, Köyliö, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Säkylä, Yläne

Salla-Mari KetoGSM 0400 791 [email protected]

Hankinta-alue: Eura (vt 12:n eteläpuoli), Eurajoesta eteläiset kylät, Laitila, Lappi, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki, Vehmaa

Reijo OjalaGSM 0400 520 [email protected]

Hankinta-alue: Eurajoki (pl. eteläiset kylät), Eura (vt 12:n pohjoispuoli), Luvia, Nakkila, Pori

Johanna LemmettyGSM 0400 425 [email protected]

25


Tapaturmien syyt ovat muuttuneet, kun ne aiemmin liit-tyivät metsureiden töihin. Nykyisin varsinkin puunkorjuu tehdään koneellisesti, mutta koneidenkin kanssa työsken-neltäessä on monia vaaran paikkoja. Ammattimies osaa työskennellä turvallisesti, mutta korjuutyössä suurimmat vaarat kohdistuvatkin varomattomiin sivullisiin, esimerkiksi työtä liian lähelle katsomaan tuleviin.

Monet puunkorjuuta tekevät tahot ovat viime vuosina laatineet uusiksi turvaohjeensa. Niitä moni metsänomista-ja on ihmetellyt, harmistuneesti ottanut ne vastaan ja jopa kokenut ohjeiden rajoittavan metsänomistajan kulkemista omilla maillaan. Siihen ei kuitenkaan ole syytä, sillä ohjeis-tus ja varoitukset on tehty nimenomaan suojelemaan niin

HAKKUUTYÖMAA

ASIATTOMILTAPÄÄSY KIELLETTY!

KÄYTÄHUOMIOLIIVIÄ!

TURVAETÄISYYS HAKKUUKONEESEEN 90 m!Ilmoita koneeseen ennen kuin liikut leimikolla!Urakoitsija:

Koneen kuljettaja:

Työmaan yhteyshenkilö:

MetsänomistajatLOUNAMETSÄ

Kuvista selviää huomioliivin merkitys puunkorjuutyömaalla. Ilman kirkkaita värejä esim. motoa lähestyvää tulijaa on lähes mahdotonta havaita ajoissa varsinkaan, kun työ vaatii kaiken huomion. Molemmissa kuvissa henkilö seisoo samassa koh-dassa.

Turvallisesti metsätöissäMetsätyö on ollut yksi tapaturma-altteimpia työlajeja Suomessa. Koneellistumisen myötä tapaturmi-en määrä on laskenut, mutta työssä on yhä keskiverto töitä enemmän vaaroja.

Muista nämä turvaohjeet, kun menet puunkorjuutyömaalle!

uNoudata puun korjaajan ohjeistusta.vPue päällesi huomioliivi tai muuten kirkkaanvärinen, näkyvä vaatetus.wSoita koneen kuljettajalle ja kerro tulostasi äläkä sittenkään lähesty konetta ennen kuin kuljettaja on antanut luvan ja kone on pysähtynyt.xOta tarvittaessa yhteyttä työnjohtoon, mikä Metsänhoitoyhdistyksen korjuussa tarkoittaa tiimin metsäesimiestä tai leimikkosi tehnyttä metsäasiantuntijaa.

metsänomistajaa, kuin muita metsässä liikkujia.Yksi huonosti tunnetuista vaaratekijöistä on moton kat-

keava teräketju, jota teräketjuluodiksikin sanotaan. Uusissa tehokkaimmissa motoissa teräketjun pyörimisnopeus on niin kova, että katketessaan ja lähtiessään lentoon ketju tai sen osa voi tappaa ihmisen jopa 80 metrin matkalla. Liian lähelle motoa tulevaa uhkaavat myös kaatuva puu tai sen mukanaan kaatama puu tai puista karsiutuvat oksat. Ko-neen alle jääminenkin uhkaa, sillä esim. ajokoneen kuljetta-ja ei näe lainkaan taakse, kun kuormatilassa on puita. Vaik-ka koneiden nopeudet ovat pieniä niin pitää muistaa, että jalankulkija voi helposti kompastua oksiin tai maaston epä-tasaisuuksiin ja hidaskin kone ehtii aiheuttamaan vahinkoa.

26

MHY jäsenlehti 2/2016MHY jäsenlehti 1/2013

Puukaupparahat kasvavat myös hakkuun jälkeen, kunhan niille löytyy juuri sinulle sopiva sijoitus- tai talletusmuoto. Tule omaan Osuuspankkiisi keskustelemaan tavoitteistasi.Yhdessä hyvä tulee.

Puusta voijalostaa melkein mitä vain.Esimerkiksi arvopapereita.

Karjalan, Lokalahden, Lounais-Suomen, Maskun, Merimaskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paattisten, Rymättylän, Sauvon, Taivassalon, Turun Seudun ja Vakka-Suomen Osuuspankki.

Eura, Honkilahti, Karjala, Lappi, Lokalahti, Lounaisrannikko, Lounais-Suomi, Länsi-Suomi, Merimasku, Mynämäki-Nousiainen, Paattinen, Rymättylä, Säkylä, Taivassalo ja Turun seutu

Kavastontie 120, 25460 KiskoPekka Uusitalo, puh. 0500-636983

[email protected]

www.puut.fi

PUUT- taimitarha

Puunhankinnassa korostuvat kokemus, kokonaisvaltaisuus, ammattitaito ja korjuujälki.

Haluathan parhaan kokonaisratkaisunmetsällesi ja itsellesi?

Myy siis puusi meille.

WESTAS GROUPwww.westas.fi

OSTAJISSA ON EROJA

Näkemyksiä puusta.

27


Valppaana vanhojen tie-oikeuksien kanssa

Itä- ja Pohjois-Suomessa vanhat tie-dot ovat kulkeneet uudempien asia-kirjojen mukana, ja siellä tieoikeudet saadaan rekisteriin arkistoja selvittä-mällä. Lounais-Suomessa ja eteläises-sä Suomessa historiatiedot ovat jää-neet uusien tietojen alle ja näillä alu-eilla tieoikeuksien ajantasaistaminen toteutetaan alueellisilla tietoimituk-silla. Toimituksia on jo tehty erityisesti Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ja alkuvuodesta muuallakin eteläises-sä Suomessa.

Alueellinen tietoimitus

Alueellisissa tietoimituksissa tietyn alueen kiinteistöjen kulkuyhteydet käydään läpi. Käytössä olevat ja muut tarpeelliset tieoikeudet merkitään re-kisteriin ja tarpeettomat tieoikeudet lakkautetaan.

Alueellinen tietoimitus koskee ker-rallaan noin 200-300 kiinteistön omis-tajaa. Työ alkaa kiinteistönomistajien kuulemisella. Maanmittauslaitos lä-hestyy maanomistajia kirjeellä, jossa omistajia pyydetään merkitsemään karttaotteeseen heidän käyttämän-sä kulkureitit. Kiinteistön omistajien vastausten ja tarvittavien arkistoselvi-tysten perusteella laaditaan ehdotus alueen tieoikeuksista. Toimituksesta pidetään kokous, johon kiinteistön-omistajat kutsutaan. Kokouksessa kä-sitellään alueen tieoikeudet; esitellään tie-ehdotus, kuullaan kiinteistöjen omistajia ja annetaan päätös tieoi-keuksista. Toimitusten internet-sivuilla asianosaiset pääsevät esimerkiksi tu-

Tietoimitus menossa Laitilan Leinmäel-lä. Mukana toimitusinsinööri Pekka Hei-no oikealla, Mhy:n Kari Laiho ja maan-omistajan edustaja Tuomas Rantala.

Maanmittauslaitos on käynnistänyt laajan hankkeen saattaakseen yksityisteiden tiedot sähköiseen muotoon. Tavoitteena on, että asiakkaat ja viranomaiset löytävät tiedot vaivattomasti. Kiinteistöre-kisterissä olevat tieoikeudet ja merkinnät ovat puutteellisia ja saattavat poiketa käytössä olevista teis-tä ja kulkuyhteyksistä.

tustumaan tie-ehdotukseen jo ennen varsinaista kokousta.

Kymmenen vuoden urakka

Tieoikeuksien ajantasaistaminen on suuri urakka. Työn arvioidaan vie-vän kymmenisen vuotta ja yhteensä 700 henkilötyövuotta. Hankkeen ar-vioidaan tuovan kustannussäästöjä ja mm. lyhentävän kiinteistötoimitusten kestoaikoja. Kattavasta kiinteistöre-kisteristä hyötyvät kaikki kiinteistöjen tietoja tarvitsevat.

Toimituksiin kannattaa osallistua ja valvoa etujaan

Kun kutsu alueelliseen tietoimitukseen tulee, kannattaa maanomistajan olla paikalla vaikuttamassa omien oikeuk-

siensa puolesta. Toimitus koskee kaik-kia niitä kiinteistöjä ja yhteisiä alueita, joilla on tiluksia tai tieoikeuksia toimi-tusalueella. Jos toimituskokouksesta on tiedotettu lainmukaisesti, toimitus voidaan suorittaa, vaikka asianosai-nen olisikin poissa kokouksesta. Käyt-tämättömät tieoikeudet voidaan siis poistaa, vaikka maanomistaja ei pai-kalle toimitukseen tulisikaan.

Varsinais-Suomessa tietoimitukset on saatu valmiiksi jo Oripään ja Raision osalta ja työtä tehdään tällä hetkellä Auran, Koski TL:n, Kemiönsaaren, Lie-don, Loimaan, Marttilan, Maskun, My-nämäen, Naantalin, Paraisten, Pöytyän, Salon, Sauvon ja Vehmaan kunnissa.

Lasse LehtinenkenttäpäällikköMTK

28


METSÄNHOITOYHDISTYS LOUNAMETSÄN JÄSENYYS KANNATTAA

Mhy Lounametsän jäsenedut 2016

Hyviä syitä olla Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsen: 1. Jäsenalennus asiantuntijapalveluista -20 %, urakointitöistä ja materiaaleista -10 %.

2. Puukauppapalvelut. Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista yli 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja ostajakohtaiset katkonta- ja runkohinta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija.

3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Vaikutamme kaava-, laki-, ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunval- vonta-asioissa. Mhy:n j MTK:n erityisasiantuntijat ovat käytettävissäsi.

4. Mhy Lounametsän jäsenlehti ja Maaseudun tulevaisuuden Metsänomistajanumerot. Jäsenedun arvo n. 40 €/v.

5. Ilmainen PEFC-metsäsertifiointi. Jäsenedun arvo 30 €/v.

6. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu

7. Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 € + Aarteita Suomen luonnosta –kirja.

8. Metsäselain-mobiilisovellus ilmaiseksi älypuhelimeen: Asennettavissa myös tietokoneeseen. Metsäsuunnitelmatiedot metsäselaimeen: Ajan tasalla olevan metsäsuunnitelman tiedot kuviokarttoineen Metsäselaimeen. Koko Suomen tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen. Suomen karttatiedot jäsenedun arvo 40 €/v.

9. PK-Puu: 10% alennus normaalihintaisesta puutavarasta.

Tämän vuoden alussa on hyvä aika laittaa jäsenkorttiasiat kuntoon ja ladata metsänhoitoyhdistyksen jä-senkortti älypuhelimeen Pivo-sovel-luksen avulla. Näin ollen paperista jä-senkorttia ei tarvitse erikseen kantaa mukana.

Pivo on mobiililompakkosovellus, josta löytyy monia etuohjelmia alenn-uskuponkeineen ja nyt myös metsän-hoitoyhdistyksen jäsenkortti. Sovellus on täysin ilmainen ja sen voi ladata kaikkiin älypuhelimiin.

Pivoon rekisteröidytään omalla pu-helinnumerolla, joten mikäli rekiste-röinti ei onnistu, tarkista Mhy:stä että järjestelmään on kirjattu oikea puhe-linnumero. Pivossa jäsenkorttisi kul-kee aina kätevästi mukana ja esimer-kiksi valtakunnalliset jäsenedut on helppo tarkistaa missä vain. Edun tai alennuksen saa käyttöön näyttämäl-lä kassalla mobiilijäsenkorttia Pivosta.

Jäsenkortti sähköisenä Pivo-sovelluksellaSovelluksesta tekee helpon se, ettei

Pivon käyttöön tarvita avainlukulisto-ja. Sisäänkirjautuminen tapahtuu vain nelinumeroisella pin-koodilla.

On hyvä muistaa, että myös pa-perinen jäsenkortti kannattaa ottaa

talteen, sillä metsänhoitoyhdistysten omat edut saattavat vaatia myös pa-perisen kortin olemassa oloa.Lisätietoja: Annamari Rajoo, metsäasiantuntija, MHYP, 040 580 3981

Olemme ainoa toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät jäsenmaksut myös netistä www.mhy.fi/lounametsa -> oma yhdistyksesi -> metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenedut. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa.

29


LähitapiolaEtuja omaisuusvakuutuksistalKotivakuutuksista 10 % alennus.lMetsävakuutuksesta 10 % alennus. Alennus metsäva- kuutuksesta edellyttää asiakkaalta joko LähiTapiolan koti- tai maatilavakuutusta. lKorotettu 15 % alennus metsävakuutuksesta on mahdollinen, jos asiakkaalla on vähintään 10 000 euron sijoitus LähiTapiolan säästö henkivakuutuksessa.

Esimerkkilaskelmia: 1. 60 peltohehtaarin viljatila, metsää 60 ha, isäntä ja emäntä ovat tuottajayhdistyksen ja Mhy:n jäseniä: Vuosimaksu € Jäsenetu % € Maatilavakuutus 1 500 € 10% 150 € Metsävakuutus 360 € 10% 36 € Yhteensä 1 860 € 186 €

2. 200 neliön omakotitalo, metsää 60 hehtaaria, Mhy:n jäsenyys: Vuosimaksu € Jäsenetu % € Kotivakuutus 400 € 10% 40 € Metsävakuutus 360 € 10% 36 € Yhteensä 760 € 76 €

Valtakunnallisten yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenetujaVakuutus ja rahoitus lLähiTapiolalOP-ryhmälNordealTuotevastuuvakuutuslWebWakka-talousohjelma

Viestintä ja yhteydetlHajaKaista- nettiyhteys toimi- vuustakuullalJäsenverkko ReppulMaahengen kirjat lMainio lSähköiset uutiskirjeet lSähköinen jäsenkortti

Virkistys ja vapaa-aika lHoliday Club ResortslHoliday Club -kampanjatarjouslSokos-hotellitlRestel-hotellit ja ravintolatlKunnonpaikkalViking Line

Energia ja polttoaineet lEnegialNeste OyjlSt1lE85-muunnossarjalTeboil

Neuvonta ja lakiapulMTK:n veropuhelin Veropuhelin neuvoo maanantaisin klo 9-12 Jäsenetuhintaista veroneuvontaa numerosta 0600 17999. Puhelun hinta 1,18 € min + paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu.lTyönantajapalvelut Neuvontaa työehtosopimusten tulkinta- ja soveltamiskysymyksistä numerosta 0600 17444. Puhelun hinta on 1,19 euroa minuutilta + paikallisverkkomaksu tai matkapuhelinmaksu.lMTK:n asianajajarengaslMaanomistajien Arviointikeskus

Muut edut ja bonukset lSumeko - m-pyörät, mopotlIsku lRuokaasuomesta.fi lAGAn kaasutlVolkswagenlKärcher-pesurit lHankkijalK1 KatsastajatlRamirent lValtra-traktori ja Sampo puimurilCan-Am-mönkijät ja Lynx-moottorikelkatlHyvää Suomesta -merkki lKultajousi lGrollsilta työvaatteet, suojaimet lEkokem

SisustaminenlIsku

Tarkempia esimerkkejä valtakunnallisista jäseneduista:

Sokos Hotellit ja Radisson Blu -hotellitMetsänhoitoyhdistysten jäsenille vapaa-ajan majoituksiin kausittain vaihtuvia tarjouksia. Va-raukset tehdään nettilinkin kautta. Jäsenkortti esitettävä sisään kirjoittautuessa. Mhy:n jäsenil-le 15 % alennus.

K1-katsastajat8 % alennus.

Holiday Club resortslHuipputarjous 28.2.2017 saakka. Mahdol- lisuus vuokrata lomasesongin ulkopuolisia lomahuoneistoja valituista kohteista edulli- seen kampanjahintaan 195 euroa/viikko. Etu on voimassa 28.2.2017 saakka.Alennus vähintään 15 % seuraavista kohteista:lTurun Caribia-hotellilSaimaa-hotelli, Villas ja loma-asunnotlTampereen Kylpylä-hotelli ja loma-asunnotlKatinkulta-hotelli, Villas ja loma-asunnotlKuusamon Tropiikki-hotelli, Villas ja loma- asunnotlSalla-hotelli ja loma-asunnotlSaariselkä-hotelli ja loma-asunnotlLoma-asuntokohteet: Airisto, Calahonda, Rönnes, Ähtäri, HannunkivilPunkaharju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos, Ellivuori ja Naantali

Kaikista eduista saat tarkempaa tietoa netistä osoitteista www.mtk.fi/jasenyys/jasenedut/ www.mhy.fi/lounametsä

30


MetsätoimihenkilöuutisiaUutta nuorta kokemusta Lounametsään

Metsäasiantuntijan töitä puoliksi Kuhan-kuonon ja Mynäsalon tiimeissä hoitanut Jussi Posio siirtyy kokonaan Kuhankuonoon ja Eero Anttila siirtyy yrittäjäksi. Uusiksi toi-mihenkilöiksi Mynäsalon tiimiin on valittu metsänhoitaja Jaakko Kittamaa alueenaan Kustavi, Taivassalo ja Lokalahti ja metsäin-sinööri Jukka Iivari Vehmaan ja Mynämäen–Karjalan alueelle.

Turun toimistossa pitkään palvellut Jukka Elovaara siirtyy lokakuun alusta viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä. Kesästä saak-ka hän on harjoitellut vapaalla oloa pitäen pois kertyneitä lomia. Jukan jälkeen toimis-totiimiä vetää talouspäällikkö Pirjo Laakso ja uutena henkilönä toimistotehtäviin palkat-tiin toimistoassistentti Tanja Reunanen.

Vanhojen toimihenkilöiden toimenku-vissa tapahtuu muutamia muutoksia. Pet-ri Lähteenmäki siirtyi Rannikko-tiimiin Rau-man (pl. Lappi ja Kodisjoki) metsäasiantun-tijaksi mutta hoitaa lisäksi osittain tie- ja oja-asioita. Jussi Posio keskittyy kokonaan Kuhankuonon tiimin asiantuntijatehtäviin alueenaan Naantali ja tiimin pohjoisosat. Tiina Vuoristo on palannut äitiyslomalta Py-häjärven metsäesimiehen tehtäviin.

Tanja Reunanen:Olen aloittanut toukokuussa toimistoassistentin tehtävissä Louna-metsän Turun toimistossa. Aiemmin työskentelin Infra-alan yrityk-sessä toimistonhoitajana 16-vuoden ajan. Olen kotoisin Liedosta ja perheeseeni kuuluu mieheni lisäksi kaksi jo kotoa pois muuttanutta tytärtämme, 17-vuotias poikamme sekä Norfolkin terrierimme Jake.

Olemme vastikään hankkineet pienen metsäpalstan Piikkiöstä, jos-ta toivottavasti tulee myös uusi harrastus koko perheelle. Vapaa-ajalla ulkoilen koiran kanssa, sauvakävelen ja luen kirjoja.

Jaakko Kittamaa: Tervehdys!

Olen Jaakko Kittamaa, kotoisin Uudenkaupungin ja Lokalahden puolivälin tietämiltä. Lapsuuden ja nuoruuden koulut kävin näissä samoissa paikoissa. Lukion jälkeen jatkokoulutuspaikaksi valitsin Helsingin yliopiston maatalo-us-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden opinnot. Metsänhoitajak-si valmistuin vuonna 2006. Valmistumisen jälkeen työskentelin suomalaisen toimijan palveluksessa vähittäiskaupan alalla Baltiassa. Veri veti takaisin met-säalalle ja vuodesta 2007 olen työskennellyt metsäteollisuuden palvelukses-sa puunhankinnan eri tehtävissä. Tätä kautta metsänhoitoyhdistyskenttä ja myös Mhy Lounametsä ovat tulleet yhteistyökumppaneina minulle tutuiksi.

Työpaikan vaihtamisessa minua motivoi erityisesti mahdollisuus vaihtaa näkökulmaa metsäteollisuuden puolelta metsänomistajien ja heidän oman yhdistyksensä puolelle. Syntymäseudulleni Vakka-Suomeen minua vetävät juurieni lisäksi sukutilani Uudenkaupungin saaristossa, jonka sivutoimisena viljelijänä, yhdessä isäni kanssa, olen toiminut vuodesta 2011 lähtien. Perhee-seeni kuuluu kaksi alle kouluikäistä lasta ja Raumalla toista korkeakoulutut-kintoaan (tavoitteena lastentarhanopettajan tutkinto) opiskeleva vaimo.

Vapaa-ajan harrastuksiini kuuluvat maanpuolustustyö, järjestötoiminta, vesiurheilu, metsästys ja kalastus. Iltaisin minua pitävät liikkeessä myös per-heeseemme kuuluvat kaksi espanjanvesikoiraa.

Odotan kovasti tulevan toimialueeni metsänomistajien tapaamista!

31


Puheenjohtajan palsta

Jukka Iivari: Kiitän Mhy Lounametsää minua kohtaan osoitetusta luottamuk-sesta, kun olen tullut valituksi metsäasiantuntijan tehtävään. Pidän asiantuntijan tehtävää todellisena unelmatyönä. Monipuolinen työ, jossa saan tarkkailla metsäasioita metsänomistajien näkökulmasta ja sen lisäksi liikkua luonnossa ja tutustua metsänomistajiin.

Aikaisempi työkokemukseni on UPM Silvestan toteuttamista Ca-runan sähkölinjahakkuista. Niitä on tehty myös sillä alueella, jossa tulen Lounametsässä työskentelemään. Kyseisessä työssä on ollut omat haasteensa ja se on ollut minun osaltani täysin toimistotyötä Keski-Suomesta käsin. Nyt onkin mukava päästä jalkautumaan yh-delle alueelle aivan käytännön työhön.

Tällä tietoa minulla ja perheelläni, johon kuuluvat vaimo ja 4- ja 1-vuotiaat tyttäret, on tarkoitus asettua Vehmaalle asumaan. Toivo-tan kaikille hyvää alkanutta syksyä yhteistyön merkeissä!

Metsänomistajan näkökulmasta har-mittavan suuri osa kasvavasta kysyn-nästä tulee kuitu- ja energiapuuhun ja vain pieni osa investoinneista suun-tautuu tukkipuun käyttöön. Jos raa-kapuumarkkinat toimisivat kunnolla, luulisi kuitupuun hintaan lähivuosina kohdistuvan nousupainetta. Pelkään, että tätä painetta tullaan pienentä-mään pyrkimällä siirtämään puuta yhä enemmän tukkipinosta kuitupinoon. Siksi puunmyyntisopimuksen ja sen noudattamisen valvonnan merkitys tulee yhä kasvamaan.

Ilmastopolitiikan voisi maalaisjär-jellä luulla tukevan kestävää metsien käyttöämme. Vaikka metsämme kas-vavat huomattavasti niiden käyttöä enemmän, ei niiden laskeminen hii-linieluiksi näytä kovinkaan helposti kansainvälisissä pöydissä onnistuvan. Mikäli niitä ei nyt lueta hiilinieluiksi, voidaan niitä alkaa hakkuiden lisään-tyessä pitää päästölähteinä, vaikka hakkuut jäävätkin kasvua pienemmik-si. Kyse on kuitenkin kansallisesti niin merkittävästä asiasta, että siihen on pakko saada Suomelle hyvä ratkaisu.

Puurakentamisen lisääminen voi-si auttaa edellä mainituissa asioissa. Valitettavasti puurakentamisen taito on Suomessa päässyt heikkenemään. Tätä osoittaa esimerkiksi se, että puu-rakentamisen professori Aalto-yli-

opistoon valittiin Itävallasta. Onneksi asiaan on Suomessakin herätty. On ollut hienoa lukea uusista hirrestä ra-kennettavista kouluista. Siinä sitä on todellista hiilinielua, jos missä.

Maanomistajille tärkeää maankäyt-tö- ja rakennuslakia ollaan parhaillaan muutamassa. Aikaisemmat muutok-set ovat vieneet sitä maanomistajien näkökulmasta tiukempaan suuntaan. Siksi nyt olisi tärkeää ottaa askel taak-sepäin ja lisätä jälleen maanomistajien vastuuta ja mahdollisuuksia huolehtia omistamistaan alueistaan.

Tätä kirjoittaessani, ei maa- ja met-sätalousministeri ole vielä tullut esiin linjauksellaan metsävaratietojen saa-tavuudesta. Uskon siihen, että ratkai-su tulee olemaan metsänomistajan omaa määräämisoikeutta tukeva. Ny-kyisessä oikeusvaltiossa pitäisi olla sel-vää, että metsänomistajalla on oikeus määrätä omien metsätietojensa julki-suudesta. Virkamiesten väite siitä, että julkisilla varoilla kerätyn tiedon tulisi olla julkista, on naiiviudessaan suoras-taan huvittava. Väitän, että julkisilla varoilla kerätään paljon tietoa, johon vain harvoilla on oikeus päästä käsiksi.

Ilman toimivaa edunvalvontaa, ei metsänomistajilla olisi mitään mah-dollisuutta vaikuttaa tässä mainittui-hin asioihin. Näiden asioiden lisäksi on monia muitakin isoja ja pienempiä

asioita, joilla on vaikutusta meihin metsänomistajiin. Onneksi meillä on niissä tukenamme metsänhoitoyhdis-tyksemme lisäksi myös MTK:n huippu-osaajat niin maakunnissa, Helsingissä kuin Brysselissäkin.

Erkki Haavisto Metsänhoitoyhdistys Lounametsä varapuheenjohtaja, MTK:n metsäjohtokunnan jäsen

Viime aikoina on esillä ollut monta metsäteollisuuden investointia. Vaikka kaikki näistä eivät toteutui-si, niin nyt jo toteutuneet ja päätetyt investoinnit tulevat lisäämään puun kysyntää merkittävästi.

32


Hallinto

Mynäsalo-tiimiVirastotie 1, 23100 Mynämäki

Pekka Tolkkimetsäesimies050 567 3093

www.mhy.fi/lounametsasähköposti: [email protected]. 02 240 6000

Teemu Katunpäätiiminvetäjä, metsäasiantuntijaMynämäki (Mietoinen)0500 780 569

Maija Viirrosmetsäesimies045 894 6555

Vakka-tiimiAnttilantie 4, 23800 Laitila

Kari Laihotiiminvetäjä,metsäasiantuntija, Laitila eteläinen0440 722 070

Harri SuominenmetsäasiantuntijaKodisjoki, Laitila pohjoinen + Polttila ja itäpuolinen alue Pyhärannasta0440 722 071

Markku Haapaniemi metsäasiantuntijaPyhäranta, Pyhämaa, 0400 884 774

Timo Junnila metsäesimies044 533 8245

Arto Mäkitalotiiminvetäjä, metsäasiantuntija, Eurajoki044 533 8243

Ilkka Vuoristo metsäasiantuntija, Lappi 044 533 8246

Rannikko-tiimiKirkkotie 6, 27100 Eurajoki

Harri Tasanenjohtaja0500 560 544Turku

Hannu Justenmetsäpäällikkö044 533 8242Laitila

Irja-Liisa Makkonentoimistoassistentti, palkanlaskenta, jäsenasiat040 766 9679Turku

Marjo Marila toimistoassistentti, puumaksut, laskutus050 430 5621Eura

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä

Rannikko

Vakka

Mynäsalo

Kuhankuono

32


Jaakko KittamaametsäasiantuntijaKustavi, Taivassalo, Lokalahti0500 785 169

Jukka IivarimetsäasiantuntijaMynämäki (Karjala), Vehmaa 0440 722 072

Pirjo Laaksotalouspäällikkö,taloushallinto, kirjanpito, puumaksut040 766 9683Turku

Tanja Reunanen toimistoassistentti, ostolaskut, laskutus050 375 2687Turku

Petri LähteenmäkimetsäasiantuntijaRauma0400 328 882

33


Kuhankuono-tiimiKuralankatu 2, 20540 Turku

Mikko Kaamanentiiminvetäjä, metsäasiantuntijaRaisio, Lieto, Rusko, Turku eteläosat0400 922 467

Santtu RaimorantametsäasiantuntijaNousiainen, Masku0500 540 605

Seppo Lähteenahometsäesimies0400 325 126

Peimari-tiimiVistantie 19, 21530 Paimio

Tapani Holmijokitiiminvetäjä, metsäasiantuntijaSauvo, Kaarina0400 824 201

Juuso Rihkometsäesimies0400 142 863

Pyhäjärvi-tiimiSatakunnankatu 18, 27510 Eura

Mikko Knuutilatiiminvetäjä,metsäasiantuntijaKiukainen ja Eura pohjoinen +erityisasiantuntija, lannoitus044 533 8241

Tero LähteensuometsäasiantuntijaSäkylä + Eurasta valtatie 12 eteläosa + Tuiskulan + Kauksuon alueet044 533 8250

Anssi RinnemetsäasiantuntijaHonkilahti ja HinnerjokiKoskenkylänraitti 21 A, 27650 Honkilahti044 533 8240

Metsänomistajien palvelupiste HelsingissäMhyp OyTuomo Pesälä, metsälakimiesPL 6, 93101 PudasjärviPuhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo 9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4,01 €/min. + pvm/mpm)[email protected]


Jukka HaatajametsäasiantuntijaSimonkatu 6 (PL 510), 00101 HelsinkiPuh. 020 413 2495, GSM 040 720 [email protected], [email protected]

Rannikko

Mynäsalo

Pyhäjärvi

Kuhankuono

Peimari

33


Tiina Vuoristometsäesimies 044 533 8247

Olli RantanenmetsäasiantuntijaPaimio, Piikkiö0500 218 561

Jussi PosiometsäasiantuntijaNaantali, Nousiainen, Rusko, Turku pohjoisosat 0500 780 568

Timo Vesterinenerityisasiantuntijakiinteistönvälittäjä LKV0500 812 792Kotitoimisto: Hakkeenpääntie 73,23310 TAIVASSALO

Erityispalvelut

Arto Leinoerityisasiantuntija, tiet ja ojatLaitila044 533 8248

Petri Lähteenmäkierityisasiantuntija, tiet ja ojat Eurajoki0400 328 882

Valtteri Katunpäämetsäenergia-asiantuntija Laitila050 443 3360

34


Metsänlannoitus on tuottava sijoitus

Metsänlannoitus on tuottavin puuntuotannon investoin-ti. Parhaita kohteita ovat 2. ja 3. kehitysluokan harvenne-tut havupuuvaltaiset metsät (30-60- vuotiaat männiköt ja kuusikot). Typpilannoitus nopeuttaa puuston järeytymistä. Kasvun paranemisen ansiosta voidaan metsikön kiertoai-kaa lyhentää ja siten saada puunmyyntitulot nopeammin.

Järeyttä lisää lannoituksella

Lannoituksen vaikutusaika on 6-8 vuotta ja lisäkasvu tyy-pillisesti 15-20 mottia hehtaarilla. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin vuotuista sisäistä korkoa lannoitusinvestoinnille, mikä koostuu lannoite- ja levityskustannuksista. Lannoi-tuksella saadaan enemmän ja laadukkaampaa tukkia pää-tehakkuussa. Sahateollisuuden tärkein puulle asettama laa-tukriteeri on järeys, lannoituksella lisätäänkin juuri puuston järeyttä. Tämä on etu niin hakkuussa, kuljetuksessa kuin jalostuksessakin.

Kangasmaiden lannoituksia tehdään aikaisintaan ensi-harvennuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että puiden oksaisuuslaatu on jo määräytynyt ja lannoitus ei voi sitä enää heikentää. Päinvastoin laatu paranee sen takia, että vähäoksaisen tyvitukin ja terveoksaisen latvatukin osuus kertymästä lisääntyy. Lannoituskustannukset vähenne-tään puunmyyntiverotuksessa kertapoistona. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista takaisin metsään. Esimerkiksi varttuneen 50-60 vuotiaan kasvatusmetsän harvennus tuottaa noin 2000 € tulon hehtaarilta. Lannoi-tuskustannus on tästä noin viidesosa.

Helikopteri levittää gps:n avulla

Metsänhoitoyhdistys suunnittelee, hankkii lannoitteet sekä kuljetus- ja levityspalvelun, hoitaa toteutuksen, valvoo levityksen ja tekee tarvittavat tilitykset. Lannoitelajista riip-puen yksi kangasmetsän lannoituskerta maksaa 300-400 euroa/ha (verovähennyksen jälkeen 210-280 euroa/ha). Lannoitushanke toteutetaan useiden tilojen yhteishank-keena. Lannoitus tehdään lentolevityksenä helikopterilla, mikä mahdollistaa apulannan levityksen pieniltä varastoil-ta puustoa ja maastoa vahingoittamatta. Lisäksi lannoite kyetään levittämään täsmälleen oikeaan paikkaan. Jotta lentolevitys olisi kannattavaa, pitää kopterin voida lannoit-

Metsänlannoitus käy vauhdikkaasti. Lannoitesuppilo on täy-tettävä muutaman minuutin välein. Suppilossa on omalla moottorilla toimiva keskipakolevitin, joka levittää lannoit-teen 20-30 metrin kaistalle.

Nyt syksyllä on aika suunnitella ensi vuoden kasvatuslannoituksia. Hyvin hoidetuissa, harven-netuissa ja terveissä metsiköissä kasvatuslannoi-tuksella saadaan hyvä tuotto lannoituskustan-nuksille. Lannoitteiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet reilusti viime vuosina joten nyt on edullista lannoittaa metsiä.

taa yhdeltä nousupaikalta vähintään 12 hehtaaria. Lannoi-tus toteutetaan keväällä kasvukauden alussa, kun maa on lumeton ja roudaton.

Metsänhoitoyhdistys vastaa hankkeesta. Oikean määrän lannoitetta pitää osua oikeaan kohteeseen. Kilomäärää ja lannoitteen tasaista levittymistä mitataan maastoon ase-tettujen suppiloiden avulla. Lisäksi helikopteri piirtää kar-talle levityslinjat gps:n avulla.

Keväällä 2017 lannoitushanke tehdään Paimion ja Nauvon alueelle. Lisätietoa saa alueen metsäasiantun-tijoilta!

Mikko Knuutilametsäasiantuntija, lannoituksen erityisasiantuntijaMhy Lounametsä

✃

35


Met

sänh

oito

yhdi

stys

Lou

nam

etsä

Tunn

us 5

0137

6600

003

VAST

AUSL

ÄH

ETYS

Vast

aano

ttaja

mak

saa

post

imak

sun

Mot

taga

ren

beta

lar

porto

t

Taita

täs

tä

Maksuton metsäsuunnitelman

mobiilisovellus

metsänhoitoyhdistysLOUNAMETSÄ

• maksuton PEFC sertifiointi• jäsenhintaiset palvelut ja tuotteet• maksuttomat koulutustilaisuudet• maksuton neuvonta

• jäsenlehti 2 krt vuodessa• PK-puu Oy 10 % alennus puutavarasta• metsäsuunnitelman mobiilisovellus

Yhdistyksen jäsenedut

10 % alennus puutavarasta

LOU

NA

MET

SÄ

Tunn

us 5

0132

8900

003

VAST

AU

SLÄ

HET

YS

Vast

aano

ttaj

a m

aksa

a p

ostim

aksu

n M

otta

gare

n b

etal

ar

por

tot Ta

ita tä

stä

2.

Taita tästä 1.

✃

Luki

jan

pal

velu

kort

ti

Mu

uto

kset

vo

i teh

dä

myö

s os

oit

tees

sa:

htt

p://

ww

w.lo

un

amet

sa.m

hy.fi

*)Tä

llä a

siaki

rjalla

voi

t ant

aa su

ostu

muk

sen

met

sätie

toje

si (e

sim. m

etsä

suun

nite

lma

ja la

serk

eila

usai

neist

o) k

äsit-

tely

yn k

aiki

lla o

mist

etui

lla ti

loill

a. S

uost

umuk

sen

peru

stee

lla S

uom

en M

etsä

kesk

ukse

n tie

tojä

rjest

elm

ään

sisäl

tyvä

t m

etsä

tieto

si vo

idaa

n lu

ovutt

aa M

etsä

nhoi

toyh

dist

ys L

ouna

met

sä ry

:lle.

Luo

vutu

ksen

saaj

a vo

i käs

itellä

met

sätie

toja

ja

liitt

ää n

e om

iin ti

etoj

ärje

stel

miin

ja ta

rjota

met

säta

lout

een

liitt

yviä

pal

velu

ita k

uten

hoi

taes

saan

sopi

mia

nne

toi-

mek

siant

ojan

ne ja

ant

aess

aan

asia

kass

uhte

esee

n lii

ttyv

ää n

euvo

ntaa

. Tie

toje

n lu

ovut

us v

oi ta

paht

ua M

etsä

kesk

uk-

sen

tarjo

aman

sähk

öise

n pa

lvel

un k

autta

tai m

uulla

väl

inee

llä. T

ieto

ja e

i luo

vute

ta u

lkop

uolis

ille.

Tie

toja

säily

tetä

än

toist

aise

ksi j

a an

netu

n su

ostu

muk

sen

voi p

eruu

ttaa

vapa

amuo

toise

lla k

irjal

lisel

la il

moi

tuks

ella

. Eht

oja

noud

atet

aan

met

sänh

oito

yhdi

styk

sen

henk

ilötie

tola

in re

kist

erise

lost

een

muk

aan.

Leik

kaa

täyt

etty

lom

ake

ja ta

ita se

kah

tia tä

mä

puol

i sisä

llepä

in. T

eipp

aa ta

i nid

o ki

inni

ja p

udot

a

lähi

mpä

än p

ostil

aatik

koon

. Ole

mm

e m

aksa

neet

pos

timak

sun

puol

esta

si.

�Jäsenpalvelulomake

Suostumus metsätiedon käsittelyyn. *) ks. lisätiedot

Osoitteeni on muuttunut/ omistajatiedot ovat muuttuneet (täytä myös jäsenyyskohta)

Tilaan metsäsuunnitelman mhy:n toimialueella oleville tiloille jäsenhintaan 75 € + 15 €/ha (+alv.). Alueen metsäasiantuntija ottaa yhteyttä tilauksen saatuaan!

��

Omistajan nimi

Henkilötunnus/Y-tunnus

Osoite *)

Postinro ja –toimipaikka *)

Uusi omistaja

Uusi osoite

Uusi postinro ja –toimipaikka

Puhelinnumero *)

Sähköpostiosoite

Metsätilan sijaintipaikkakunta *) Metsäpinta-ala, ha *) Metsätilan kiinteistötunnus *)

Omistusmuoto Yksinomistus Yhdessä puolison kanssa Yhtymä Kuolinpesä Liityn kannatusjäseneksi� � � � �

Päiväys / 2016

Allekirjoitus

BAS2 - Posti Oy

Metsänomistajat LÄNSIMETSÄMe teemme metsänomistajan

eteen enemmän.


www.mhy.fi/lounametsa

Turku, Metsäkeskuksen toimisto, Kuralankatu 2 pe 14.10 klo 17:00 Rauma, Urheilutalo Ooperi, Vanha Turuntie 56 to 20.10 klo 17:30 Mynämäki, Valtuustosali, Keskuskatu 21 to 27.10 klo 17:30 Eura, Kunnantalon valtuustosali pe 28.10 klo 17:00

Kahvitarjoilu puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset viikkoa ennen tilaisuutta:[email protected] tai 040 525 3676

Tilaisuus on maksuton.

Asioina– metsän omistusjärjestelyt elinaikana– kuolinpesien omistusjärjestelyt– muut asiaan liittyvät (mm. metsävähennys, hallintaoikeus)

Tilaisuuden alustajana toimii Minnamari Tuovinen Suomen Metsä-keskuksen Metsien aktiivinen ja toimiva omistus -hankkeesta (MATO-hanke). Asiantuntijoina tilaisuudessa: Pirjo Laakso ja Timo Vesterinen Metsänhoitoyhdistys Lounametsästä.

Tilaisuudessa on myös mahdollisuus varata henkilökohtaisia neuvonta-aikoja.

Yhteystiedot:

Metsänhoitoyhdistys LounametsäTimo Vesterinenkiinteistövälittäjä LKVmetsän arvioinnit, kiinteistöjen välitykset0500 812 [email protected]

Pirjo Laaksotalouspäällikkö OTM, LKVomaisuusjärjestelyt, lakiasiat040 766 [email protected]

Suomen MetsäkeskusMinnamari Tuovinenmetsäneuvoja/projektipäällikköMetsien aktiivinen ja toimiva omistus -hanke040 525 [email protected]

Metsät perilliselle -kiertue Raivaussaha-kurssi EurajoellaRaivaussaha on metsänomistajan tärkein metsätyökalu!

Tunnetko itsesi epävarmaksi raivaus- sahan huollon ja käytön suhteen?

Osaatko tehdä puulajivalinnan niin taimikonhoidossa kuin varhaisperkauksessa?

Mikä on ennakkoraivauksessa jätettävä ja mikä poistettava puu?

19.10.2016 klo 18:00 alkaen teoriaosuus Eurajoella Kaffekellarissa (Kirkkotie 3, Eurajoki)

22.10.2016 klo 9:00-n. 13:00 maastossa (paikka sovitaan myöhemmin)

Ilmoittautuminen 14.10.2016 mennessä Ilkka [email protected] tai p. 044-5338246

Glögipäivät joulukuussaTurku 12.12 klo 13:00-16:00 Mynämäki 13.12 klo 9:00-15:00Paimio 14.12 klo 9:00-15:00Eurajoki 14.12 klo 14:00-17:00Eura 21.12 klo 13:00-16:00 Laitila 21.12 klo 13:00-16:00

TERVETULOA!

Documents

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 2/2016 · Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 2/2016 Metsänomistajat LOUNAMETSÄ LÄNSIMETSÄ Ennakkoraivaus on korjuutyön