MetsänomistajatMetsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 1/2015 • 8.5.2015

sivu 19

Putkeen meni!

Sirkka Savukari

sivu 9

Heli Tulla on yksi kolmesta metsävaravastaavista metsäneuvijistamme

sivu 18

Talviunilta on herätty!

Auringonlaskut ovat kauniita myös keväisin,mutta metsätalous ei todellakaan ole auringonlaskun ala.

Tehtyjä ja vireillä olevia metsäteollisuusinvestointeja on maassamme tällä hetkellä ennätyksellisen paljon ja vaikka suurimmat investoinneista eivät ole aivan lähialueellamme, on niillä positiivinen vai-kutus tuleviin puumarkkinoihin myös täällä Kaakonkulmalla.

Metsänomistajat Kaakko 2

Julkaisija Metsänhoitoyhdistys KaakkoVastaava päätoimittaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913

Sivunvalmistus SSS OyPainopaikka: Salon Lehtitehdas 2015

Pääk

irjo

itu

s

Metsänomistajat Kaakko

METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

Kevään tulo saa aina metsäväessä vipinää aikaan. Joku tekee polttopuita, joku toinen taas hoitaa taimikoita, joku ajaa viimeiset puu-kuormat pois ennen rospuuttoa. Joillakin on istutukset, toisella talvituhojen tarkastelu, kuka meistä metsänomistajista tekee metsässä mitäkin.

Pari viimeistä viikkoa on ollut ilo silmälle ja korvalle. Monta vuotta uudistuksen alla ollut Kemera-laki on nyt saatu kirjoihin ja kansiin ja uusi laki astuu näillä tiedoin voimaan 1.6.2015.

Meille etelän väelle ehdot ovat kohtuulliset. Säännöksiin tulee muutoksia ja ennakkoilmoi-tukset tulee jättää riittävän ajoissa ennen töiden aloitusta. Kyllä tätä lakiuudistusta on monta vuotta jouduttu odotettamaankin!

Myös muuten metsärintamalta kuuluu myön-teistä: Äänekoskelle tulee uusi tehdas ja

rakennustyöt alueella ovat saaneet aikaan pal-jon positiivista mielialaa ja uskoa metsäsektorin

kehittymiseen ja puunjalostuksen säilymiseen kotimaassa. Myös MTK on kantanut kortensa kekoon ilmoittaen lisäävän sijoituksiaan suo-malaiseen biotalouteen lähtemällä osakkaaksi Kuopioon rakennettavaan tehdasinvestointiin. Meitä kaakkois-suomalaisia metsänomistajia myhäilyttää mm. Sunilan tehdasinvestoinnit. Suomalainen teollisuus tarvitsee jatkossakin puu-ta, meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että raaka-aineena kotimainen puu säilyttää asemansa tuoden työtä ja toimeentuloa alueelle ja vieläpä siten, että me metsänomistajatkin saamme vihreästä kullastamme asiallisen hinnan.

Metsänhoitoyhdistyksen työt eivät päättyneet yhdistyslain muutokseen ja metsähoitomaksun poistumiseen. Jatkossakin meidän tulee yhdessä hoitaa metsänomistajajäsentemme taloudellisia ja metsänhoidollisia etuja, sekä kouluttaa ja pitää puolemme metsäalan kehityksessä. Kiitos Teille kaikille jäsenyytemme edelleen lunastaneil-le. Harmillista oli jäsenmaksulaskutuksen

kompuroinnit perusmaksuissa, mutta kun jo-tain tekee, niin virheitä sattuu. Jäsenet tekevät yhdistyksen. Käyttämällä yhdistyksen palveluita ja jäsenetuja, saamme parhaimman vastikkeen jäsenmaksuillemme.

Tulkaa mukaan kuulemaan uusimpia uuti-sia metsärintamalta ja tapaamaan toisia met-sänomistajia kesäkuun 11. päivän iltana Pal-vaanjärvelle. Samassa yhteydessä käydään läpi metsätaitoradan tehtäviä ja vietetään kesäiltaa yhdessä. Kun uudet metsänhoitosuosituksetkin julkaistiin viime vuonna, on meillä nyt hyvä tilaisuus päivittää omia tietojamme ajan tasalle.

Metsätaitoilun SM-kisatkin järjestetään taas vuoden tauon jälkeen tänä vuonna.

Talven ja kevään aikana on ollut muutakin kuin myötätuulta. Käykää tarkastamassa kii-reesti talven tuulien tuhot metsissänne, mikäli ette ole vielä sitä tehneet, jotta mahdollisesti aiheutuneet tuhot jäisivät mahdollisimman pie-niksi. Yllättävästi löytyy katkenneita latvoja ja kaatuneita puita. Muutenkin metsään kannattaa tehdä retkiä; teeren ja metson soidinmenot ovat

käynnissä, korvasienet nousevat poimittaviksi ja ainahan siellä voi kuunnella tuulen suhinaa; sitä metsäistä myötätuulta.

Toimeliasta kesää taimikoissa ja nuoren met-sän hoidossa, hoidettavaa kyllä on varmaan meillä useimmilla. Tekemällä hoitotyöt ajallaan, varmistamme metsän parhaan tuoton tulevai-suudessa.

Vesomisiin!

TerveisinSavukarin Sirkka

Myötätuulessa!

Miksi näin? Siksi, että juuri täällä asiat toimivat. Meillä on metsänomistajat, joiden palvele-minen on mutkatonta ja muka-vaa. Ja meillä on erinomaisen hy-vin ammattitaitoinen ja motivoi-tunut henkilökunta, jotka myös tykkäävät työstään. Yhteistyöm-me Marjomaan Heikin kanssa on sujunut, jos mahdollista, odotettuakin paremmin. Mutta paitsi meitä Heikin kanssa, myös kaikkia muitakin palvelukses-sanne olevia uskoakseni vaivaa ainakin jossain määrin tietty riit-tämättömyyden tunne. Emmekä me tästä tunteesta eroon pääse, pikemminkin päinvastoin. Työ metsänhoitoyhdistyksessä ei ole vain työ, se on elämä.

Meidän on vain tehtävä asi-oita koko ajan vähän paremmin, vähän tehokkaammin ja vähän enemmänkin. Valitettavasti vaa-lien jälkeinen hallitusneuvotte-luihin kytkeytyvä suunnitelma

yhteiskuntasopimuksesta kaatui. Tuottavuuden kasvua tämä maa olisi kipeästi tarvinnut. Mutta onko kuitenkin niin, että niin metsänomistajat, kuin myös metsänhoitoyhdistyksen metsu-rit, urakoitsijat ja toimihenkilöt ovat jo vuosia omaa yhteiskun-tasopimustaan toteuttaneet. Met-sänomistajat ovat mukisematta turvanneet metsäteollisuuden puuhuollon, vaikka puun reaa-lihinnat ovat olleet jo pidem-män aikaa loivassa laskussa ja metsänhoitoyhdistyksissä on jo vuosia totuttu tekemään aina vaan enemmän samalla taksalla tai palkalla. Toivottavasti näihin talkoisiin saataisiin mukaan suo-malaisia laajemminkin.

Jäsenmaksuistamme

Metsänhoitoyhdistyksen muo-dostavat metsänomistajat. Olem-me jäseniämme varten. Met-sänhoitoyhdistyksen jäsenyyteen liittyy aivan oleellisena osana metsänomistajien edustajien-sa välityksellä päättämä jäsen-maksu. Tällä katetaan metsän-omistajien tiedotus, neuvonta, koulutus, metsäsertifiointi, hal-linto, toimistopalvelut ja monet muut sellaiset metsänomistajille yhteisesti tärkeät asiat, joista

emme kellekään voi laskua ku-luistamme ja ajastamme esittää. Omistajien linjaus on olut se, että pyrimme pitämään mah-dollisimman kattavan jäsenpei-ton alueemme metsänomistajien keskuudessa. Tähän on tähdätty mm. sillä, että yhden jäsenyyden kattohinnaksi vahvistettiin täksi vuodeksi 200 €. Yhdistyksen hallitus ja valtuusto näkivät asi-an niin, että jäsenmaksu kuiten-kin peilaa jossakin määrin edel-leen metsänomistajan omistamaa tai hallitsemaa metsäpinta-alaa, vaikka jäsenyydestä koituu yh-distykselle käytännössä samat kulut niin pienen kuin suurem-man metsäalan omistajasta. Yh-distyksen kokonaisrahoituksesta tietenkin valtaosa tulee muusta kuin jäsenmaksuista, mutta jä-senmaksujen merkitystä ei silti voida väheksyä. Korostan silti sitä, että meille on tärkeämpää pitää Sinut jäsenenämme, kuin saada jäsenmaksusi. Mutta em-me tietenkään silti voi pitää jä-senyyttäsi yllä, jos jäsenmaksu jää maksamatta. Tämä lehti on kuitenkin lähetetty myös kaikil-le niille metsänomistajille, jotka eivät ole yhdistyksemme jäsen-maksua maksaneet, mutta jotka eivät myöskään ole jäsenyydes-tämme ilmoittaneet eroavansa.

Seuraava lehtemme jaellaan vain jäsenmaksunsa maksaneille met-sänomistajille. Edelleenkin vain muutama prosentti metsänomis-tajista on meille eroilmoituksen jättänyt, mutta valitettavasti noin joka viides metsänomis-taja ei ole vielä jäsenmaksuaan maksanut, kun tätä kirjoitan. Samalla kun kiitän Teitä kaikkia, jotka olette jäsenmaksunne mak-saneet, kannustan myös kaikkia Teitä, jotka ette ole sitä vielä maksaneet, hoitamaan asian. Jos jäsenmaksukirje jäsenkortteineen on jo hukassa, niin soittamalla numeroon 010 321 4350 tai lä-hettämällä sähköpostia osoittee-seen kaakko@mhy.fi, lähetämme Teille uuden jäsenyyskirjeen.

Asiakaslupauksemme on, että mitä kattavampi jäsenyys saa-vutetaan ja mitä enemmän jäse-nemme palveluitamme käyttävät, sitä enemmän Te kaikki metsän-omistajat jäsenyydestänne hyö-dytte. Metsänhoitoyhdistyslain muutos on sujunut kaikkinensa yli odotusten ja metsänomistaji-en sitoutuneisuus yhdistykseen on ollut suorastaan kiitettävää. Mutta silti koen suurta surua jokaisesta metsänomistajasta, joka ei halua jäsenenämme enää jatkaa. Jossain asiassa olemme hänen asiansa hoidossa epäon-

nistuneet, mutta kunpa saisimme vielä mahdollisuuden osoittaa, mihin parhaimmillamme pys-tymme.

Hyvää kesää kaikille!Jarmo Haimila

Toiminnanjohtajan tervehdys

Yhteiskuntasopimuksen mallioppilaitako?Metsänhoitoyhdistyksissäpaiskitaan nykyisin aika pitkiä työpäiviä. Tiedän ja tunnustan olevani aivan erityisen onnekas siinä, että olen nimenomaan Metsän-hoitoyhdistys Kaakon toi-minnanjohtaja.

Metsänomistajat Kaakko 3

Metsänomistaja teettää omalla metsäneuvojallaan puunmyyntisuunnitelman. Metsäneuvoja ja metsänomistaja yhdessä valitsevat markkinoille hyvin kelpaavan kesäkorjuukelpoisen uudistushakkuukohteen. Myytävää puuta kertyy kahden hehtaarin alueelta noin 500 m³, metsänomistaja antaa valtakirjan puiden myymiseen ja samalla sovitaan myös uudistamistöistä.

Metsänomistaja saa jäsenalennusta • puunmyyntisuunnitelman laatimisesta 30 euroa• valtakirjakaupan kuluista noin 150 euroa • muokkauksesta ja taimista noin 200 euroaJäsenalennukset yhteensä 380 euroaKäyttämällä em. palveluja tuli nykyisen jäsenmaksun hinnalla alennusta keskikokoisen n. 25 ha tilan metsänomistajalle,jonka jäsenmaksu on siis n. 100 €, neljän vuoden jäsenmaksujen verran.

Metsänhoitoyhdistysten rooli on he-rättänyt uuden mhy-lain myötä paljon keskustelua. On mm. esitetty väitteitä, että Suomessa harjoitettu metsäpolitiik-ka olisi metsänhoitoyhdistysten, siis met-sänomistajien omien yhdistysten syytä.

Metsänhoitoyhdistykset ovat metsän-omistajien itsensä perustamia yhdistyk-siä. Ne olivat 1990-luvun puoliväliin saakka selkeästi osa valtion virallista metsähallintoa, kun valtiovalta valvoi ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa metsäkeskusten välityksellä. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoi-sesti kehitetty metsäomistajien omaksi

palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien yhdistystensä toimin-nan. Niiden palvelu- ja edunvalvon-tatoiminta on juuri sillä tasolla kuin metsäomistajat ovat itse linjanneet.

Fanaattisuus on pahasta niin met-sänhoidossa kuin kaikessa muussakin. Viimeisen neljän vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä oli metsäomistajien suurempi valinnanvapaus: metsäomis-tajan tulee voida käsitellä omia metsiään haluamallaan tavalla. Metsäomistaja-organisaatiolla oli tässä uudistustyössä

vahva rooli ja väitän, että lopputulos olisi ollut metsäomistajien kannalta huo-mattavasti huonompi ilman MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta.

Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädän-tö uudistettiin. Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi ja loppukin napanuora valtiovaltaan kat-kaistaan. Metsäomistajat ovat jäseninä yhdistyksissä, maksavat niille jäsenmak-sua ja päättävät yhdistysten toiminnasta.

Niin metsänomistajien kuin kansa-talouden kannalta yhdistyen toiminta

puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta. Huolimatta haasteel-lisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten toimivis-ta puumarkkinoista. Esimerkiksi EU-alueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuu-teen on metsäomistajien yhteistyön ja omien yhdistysten puute.

Metsänomistajien näkökulmasta: ter-vemenoa neuvostoliittolainen reaalisosi-alismi ja tervetuloa metsänhoitoyhdis-tystoiminta!

Juha Hakkarainen, Metsäjohtaja, MTK

Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset

Kotimaassa heikko rakenta-misaktiviteetti vähentää saha-tavaran kysyntää. Vientikysyn-tä on myös hiljentynyt, minkä johdosta viime vuoden aikana kohonneita lopputuotevarasto-ja ei ole saatu pienennettyä. Ennusteen mukaan paperiteol-lisuuden tuotantomäärä puto-aa edelleen. Paperiteollisuuden heikkoa tilannetta lieventää kuitenkin sellun ja kartongin hyvä kysyntä.

PTT:n ennusteen mukaan metsäteollisuuden lopputuot-teiden tuotannon notkahdus tänä vuonna heijastuu myös hakkuisiin ja puukauppaan. Viime vuoden alun nousuhuu-ma taittui loppuvuotta kohden. Tämä on näkynyt alkuvuonna vaisumpana puukauppana. Tä-män vuoden puukaupat ovat Luonnonvarakeskuksen (LU-KE) puukauppaseurannan mu-kaan koko maassa reilun nel-jänneksen jäljessä edellisvuot-ta. PTT:n ennusteen mukaan kehitys kuitenkin tasoittuu vuoden loppua kohti. Koko vuoden puuntarpeen ennus-tetaan olevan lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Kevään edetessä kohden

kesää on ostajien aktiivisuus lisääntynyt. Kesä vilkastuttaa rakentamista ja siten puun tarve kasvaa. Kesäkorjuukoh-teisiin on kiinnostusta, sekä pääte- että harvennushakkuu-kohteisiin. Metsänhoitoyhdis-tysten mukaan mänty- ja koi-vutukilla on paras menekki. Kuusitukinkin kysynnässä on hienoista piristymistä havait-tavissa. Ostajien puuntarpeissa on kuitenkin vaihteluja.

Puunhintataso on pysynyt suhteellisen vakaana alkuvuo-den heikosta kysynnästä huo-limatta. PTT:n ennusteen mu-kaan mäntytukin nimellinen vuosihinta nousee hieman ja kuusitukin vastaavasti hieman laskee, joten kokonaisuudes-saan havutukkien keskimääräi-nen vuosihinta pysyy vakaana. Kuitupuun vuotuisen keskihin-nan PTT arvioi hieman las-kevan.

Metsäteollisuudella massiiviset investointisuunnitelmat

Metsäteollisuuden kaikkien investointisuunnitelmien toteu-tuessa puunkäyttö lisääntyisi reilusti yli 10 milj. m3 vuodes-sa. Metsä Group ilmoitti juu-ri muutama päivä sitten, että suurinvestointi Äänekoskelle toteutetaan. Samana päivänä Kotkassa toimiva Kotkamills ilmoitti paperikoneen tuo-tantosuunnan vaihdosta kar-tonkiin. Tämä lisää tehtaan

puunkäyttöä n. 0,5 miljoonalla kuutiometrillä. Investoinneissa pisimmällä ovat UPM ja Stora Enso. UPM:n Kymin tehtaiden investoinnin ja Stora Enson Varkauden tehtaan hienopa-perikoneen muuttaminen aal-topahvin raaka-ainetta tuotta-vaksi odotetaan valmistuvan jo tänä vuonna. Puuta näille laitoksille tarvitaan lisää n. 2 miljoonaa kuutiometriä. Li-säinvestointien vaatima puun-hankinta tehtaille alkanee jo tämän vuoden puolella. Kaik-ki nämä uutiset ovat olleet toivottuja ja metsänomistajat ovat ottaneet ne mielihyvällä vastaan.

Metsänhoitoyhdistykset tuntevat alueensa puumarkkinat

Puukaupan suunnittelu on hyvä aloittaa omasta met-sänhoitoyhdistyksestä. Puu-kauppaa suunnitellaan met-sänomistajan omista ja hänen metsänsä lähtökohdista. Met-sänhoitoyhdistyksessä on paras tieto kulloisestakin puumark-kinatilanteesta. Yleisen mark-kinatiedon ja hinnan lisäksi heillä on vahva osaaminen koko puukaupan lopputulok-seen vaikuttavista tekijöistä, puukauppasopimuksen teosta hakkuun ja katkonnan val-vontaan.

Hannu RipattiKenttäpäällikköMTK metsälinja

Ostajien puuntarpeissa vaihtelua - mänty- ja koivutukilla paras menekkiHuhtikuun alussa PTT julkai-si ennusteen metsäsektorin näkymistä vuosille 2015 ja 2016. Sen mukaan sahata-varamarkkinoilla alkuvuosi on ollut haasteellinen.

Tässä esimerkki jäsenedusta puukaupallisessa palvelussamme

Heli Tulla

Metsänomistajat Kaakko 4

Metsävarallisuuden asiantuntija

Osuuspankki on maamme paras maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden osaaja. Meiltä saat asiantuntija-apua kaikissa maatalouden rahoitusasioissa, pankkipalveluissa sekä vakuutuksissa. Astu siis tuttuun lähikonttoriisi ja totea itse: saat laajan tarjonnan kaikista finanssipalveluista sekä parhaan asiantuntemuksen - aina paikallisesti. Tarjontaamme kuuluvat mm. maksuliike, rahoitus, varainhoito, vahinkovakuutukset, lainopilliset palvelut sekä henkilövakuutukset. Tule käymään Osuuspankissa tai lue lisää osoitteesta op.fi/maatalous.

Yhdessä hyvä tulee.

Yksinkertaistettuna liiketulos kertoo, kuinka paljon metsän-omistaja saa vuosittain yhdeltä metsähehtaarilta keskimäärin rahaa. Metsätalouden liiketu-los saadaan, kun vuotuisista bruttokantorahatuloista vähen-netään metsien hoitoon käyte-tyt kustannukset sekä metsien hallintokulut, joita ovat mm. metsänhoitomaksut sekä mat-ka-, puunmyynti-, koulutus- ja jäsenmaksukulut.

Mahdollisuudet liiketoimintatuloksen kasvattamiseen paranevat entisestään

Käynnissä oleva metsäteolli-suuden voimakas investointi-aalto tulee muuttamaan puun kulkuvirtoja Suomessa. Huo-mattava osa Pohjois-Savon, Etelä-Savon pohjoisosien ja Häme-Uusimaan alueen puis-ta, jotka aikaisemmin ovat tulleet Kaakkois-Suomen teh-taille suuntautuvat jatkossa Keski-Suomeen Metsä Groupin uudelle Äänekosken biotuote-tehtaalle ja Stora Enson Varka-uden uudelle kartonkikoneelle.

Kun lisäksi huomioidaan, että UPM:llä on Kuusankos-kella parhaillaan käynnis-sä sellulinjan uudistus, jo-ka lisää raaka-ainetarvetta

800 000 kuutiota, tulee puun kysyntä nousemaan Kaakkois-Suomessa lähivuosina aivan uudelle tasolle.

Metsien käyttöastetta vara kasvattaa

Kaakkois-Suomen metsi-en suurin kestävä vuotuinen tukki- ja kuitupuun hakkuu-mahdollisuus on 4,6 mil-joonaa kuutiota. Viimeisen

viiden vuoden aikana Kaak-kois-Suomessa on hakattu tukkia ja kuitua keskimäärin 4,0 miljoonaa kuutiota vuo-dessa, joten tukin ja kuidun kestävistä hakkuumahdolli-suuksista on vuosittain jäänyt käyttämättä 0,6 miljoonaa kuutiota.

Metsäteollisuuden kasva-va puuntarve mahdollistaa myyntimäärien kasvattami-

sen kestävien hakkuumahdol-lisuuksien tasolle, joka lisää kaakkois-suomalaisten met-sänomistajien kantorahatu-loja noin 20 miljoonalla eu-rolla. Liiketoimintatuloksessa se merkitsee lisäystä noin 30 euroa hehtaarille.

Pekka Vainikkaelinkeinopäällikkö

Suomen metsäkeskus,Kaakkoinen palvelualue

Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- Ja K-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 43,6 82,5 130,4 211,1 211,9 143,8 180,1 63,8 119,3 119,6 113,2 46,8 42,5 15,7

Yksityismetsien liiketulos metsäkeskusalueittain vuonna 2014, €/hehtaari

0

50

100

150

200

250

Ahvenanmaa

Rannikko

Lounais-

Suomi

Häme-Uusim

aa

Kaakkois-

Suomi

Pirkanmaa

Etelä-Savo

Etelä- Ja K-Pohjanmaa

Keski-Su

omi

Pohjois-Sa

vo

Pohjois-Karja

la

Kainuu

Pohjois-Pohjanmaa

Lappi

Koko m

aa

€/ha

Yksityismetsätalouden liiketulos vuonna 2014 maan korkein

Kaakkois-Suomi jatkaa edelleen ykkössijalla

Metsien korkea hyödyntämisaste, hyvä kantohintataso sekä kohtuullisen matalat metsänhoitokustannukset ovat nostaneet viime vuosina Kaakkois-Suomen yksityismetsätalouden liiketuloksen maan korkeimmaksi.

Yksityismetsätalouden liiketulos oli viime vuon-na Kaakkois-Suomessa maan korkein. Liiketulos oli Kaakkois-Suomessa 211,9 €/hehtaarilta, kun koko maan keskiar-vo oli 99,2 €/hehtaari. Myös vuosina 2011-13 Kaakkois-Suomen yksi-tyismetsien liiketulos oli maan korkein.

OP MiehikkäläOP LuumäkiOP Kymenlaakso

Metsänomistajat Kaakko 5

Tuki kuitenkin haettava ennen työn aloittamista

Kemera-lain uudistuksen ta-voitteena oli luoda metsätalo-uden tukijärjestelmästä kan-nustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä yksinkertaistaa jär-jestelmää.

Uusi laki vastaa kohtuullisen hyvin näihin tavoitteisiin. Mii-nuspuolelle jää se, että uudet EU:n määrittelemät valtiontuen suuntaviivat tuovat hieman lisä-byrokratiaa, sillä rahoituksen ha-keminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista.

Mikä muuttuu?

Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito muuttu-vat kahdeksi erilliseksi työla-jiksi joihin molempiin voi ha-

kea tukea. Taimikon varhais-hoidon tukea myönnetään 0,7 – 3 metrisen taimikon hoitoon.

Uudesta laista on jätetty pois vähämerkityksellisiä työlajeja kuten pellonmetsitys, kantojen nosto ja pystykarsinta. Met-sän uudistamiseen ei myöskään enää saa tukea. Esimerkiksi myrskytuhojen varalle onkin hyvä olla vakuutus.

Energiapuun korjuun tuki poistuu, mutta rankojen ke-räilyä nuoren metsän hoito-kohteilta tuetaan korotetulla hehtaarituella.

Laki sai vihdoin myös EU:n komission hyväksynnän

Näillä näkymin laki tulee voimaan kesäkuun alusta

EU-vaatimusten mukaises-ti uusi kemera-laki edellyttää

ennakkohakemusta kaikkien työlajien osalta eli ns. jälkira-hoitteisuus ei enää uuden lain mukaan ole mahdollista. Töitä

ei myöskään voi aloittaa ennen kuin tukihakemus on toimi-tettu metsäkeskukseen. Näillä näkymin töihin voi siis tulla

runsaan kuukauden katkos.

Lea Jylhä,metsäasiantuntija, MTK

Uuden yhdistyksen perus-taminen tuli ajankohtaiseksi, kun metsänomistajien liittojen toiminta loppui 31.12.2014. Alueellisten ryhmäsertifikaattien haltijaksi tarvittiin uusi taho ja tehtävän otti hoitaakseen uu-si MTK:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Sahojen perustama yhdistys.

Kestävän Metsätalouden Yh-distyksen toimintaa johtaa serti-fiointiasiamies Aija Rahikainen ja yhdistyksen nettiosoite on www.kestavametsa.fi.

Kriteereiden poikkeamia korjattu

Nykyinen ryhmäsertifiointi to-teutetaan 13 maakunnan alueella ja vuosi 2015 edetään vanhaan malliin. Ensi vuosi tuo muutok-sia sertifiointiin, kun käyttöön otetaan uudet vaatimukset ja aluejakokin luultavasti muuttuu. Uusi toteutustapa valmistellaan kuluvan vuoden aikana.

Viime vuonna tehdyissä tar-kastuksissa havaittiin Häme-Uusimaan alueella kolme lievää poikkeamaa: kulotusmäärien vähäisyydessä, vesistöjen osin puutteellisissa suojakaistoissa sekä korjuuvaurioiden kriteerit ylittävässä osuudessa. Kehitys-suunta näissä kaikissa kohdissa on kuitenkin ollut positiivinen.

Vuoden 2014 aikana toteu-tettiin sekä metsänhoidollisia kulotuksia että luonnon mo-nimuotoisuuden lisäämiseen pyrkiviä säästöpuuryhmien polttoja tuplamäärä aiempiin vuosiin verrattuna, kiitokset siitä toimeen tarttuneille toi-mijoille ja mukaan lähteneille metsänomistajille.

Vesiensuojeluun liittyvää koulutusta järjestettiin alueel-la laajasti.

Korjuujäljen laatu on paran-tunut aiemmin ongelmallisilla energiapuukohteilla, kun ko-kemusta korjuusta ja kohdeva-linnasta on kertynyt. Optimaa-lisia korjuukelejä on kuitenkin harvoin ja korjuujäljen laatua tulee kehittää edelleen, esimer-kiksi omavalvontaa lisäämällä ja henkilöstöä kouluttamalla.

Avainasemassa ovat myös metsänomistajat, sillä oikeaan aikaan tehdyt metsänhoitotyöt sekä riittävä ennakkoraivaus ennen hakkuita ehkäisevät korjuuvaurioiden syntymistä.

Ryhmäsertifiointi on kustannustehokasta

PEFC-ryhmäsertifiointi on osoittanut toimivuutensa suo-malaisessa pienmetsätalou-dessa. Jokaista metsätilaa tai yritystä ei tarkasteta erikseen, vaan metsistä ja toimenpiteistä kerätään yhteenvetotietoa ja tarkastukset kohdistetaan sa-tunnaisotannalla alueelle. Näin

sertifiointi on kustannuksiltaan kohtuullinen.

Metsänhoitoyhdistyksen jä-senmetsänomistajat ovat mu-kana sertifioinnissa edelleen yhdistysten entisten päätösten mukaisesti ilman eri maksua. Myös aiemmin ilmoittautunei-den yritysten mukana olo on voimassa. Uusia todistuksia ei metsänomistajille nyt lähetetä. Yrittäjien mukanaolo voidaan

tarkastaa nettipohjaisesta re-kisteristä.

Uudet yrittäjät sekä ne met-sänomistajat, jotka eivät ole metsänhoitoyhdistyksen jäse-niä, voivat ilmoittautua mu-kaan sertifiointiin Kestävän Metsätalouden Yhdistykseen.

Jukka HujalaHannu Ripatti

MTK metsälinja

PEFC –metsäsertifiointiin pieniä muutoksiaAlueellinen PEFC-metsäser-tifiointi jatkuu pienin uu-delleenjärjestelyin. Vuoden vaihteessa aloitti toimin-tansa Kestävän Metsätalou-den Yhdistys, joka hallinnoi sertifikaatteja kaikkien mu-kana olevien metsänomis-tajien ja metsätoimijoiden puolesta. Metsänhoitoyh-distysten jäsenet ovat mu-kana sertifioinnissa edel-leen oman yhdistyksensä jäsenyyden kautta.

Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää

Uusi kemera-tukijärjestelmä • Taimikon varhaishoito, tuki 160 €/ha • Nuoren metsän hoito, tuki 230 €/ha • Nuoren metsän hoidon tuki on 450 €/ha, jos hoitotyön yhteydessä poiste-

tut rungot kerätään pois kohteelta • Juurikäävän torjunta, tuki 75 €/ha • Suometsän hoito (kunnostusojitus), tuki 40 % hankkeen kokonais-

kustannuksista • Metsätien perusparannus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista • Uuden metsätien tekeminen, tuki 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista • Metsän terveyslannoitus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista • Ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnonhoitotöihin tuki määräytyy

erikseen kohteen mukaan

KEMERA tuki on haettava aina ennen työn aloittamistaUutta kemeratukea on haettava aina ennakkoon. Työn voi aloittaa heti hakemuksen teon jälkeen seuraavissa työmuodoissa: - Taimikon varhaishoito- Nuoren metsän hoito- Juurikäävän torjunta - Suometsän hoitoon sisältyvä piennartien teko

Metsäkeskuksen on hyväksyttävä hakemus ja sen toteuttamissuunnitelma ennen työn aloittamista seuraavissa työmuodoissa:- Terveyslannoitus- Suometsän hoito- Metsätien tekeminen- Metsäluonnon hoito- Ympäristötuki

Uutta KEMERA tukea saa jatkossa myös taimikon varhaishoitoon. Kaikissa työmuodoissa tuki pitää hakea ennen työn aloittamista. Laki on edelleen jumissa Brysselissä. Hakemuksia voi tehdä vasta, kun laki on hyväksytty.

Metsänomistajat Kaakko 6

Toimenpiderajoitukset vähentävät hakkuumahdollisuuksia

Kaavan laatimisen ajaksi voi-daan kaava-alueelle määrätä toimenpiderajoitus ja maisema-työlupavaatimus. Toimenpide-rajoitus voidaan määrätä myös kaavamääräyksissä. Silloin kaa-va-alueella ei saa suorittaa kaa-van toteuttamista vaikeuttavaa toimenpidettä, esimerkiksi mai-semaa muuttavaa puiden kaata-mista tai maankaivamista, ilman maisematyölupaa. Yleiskaava-alueilla toimenpiderajoitus ja maisema-työlupavaatimus ovat voimassa, jos kaavassa tai kaa-vamääräyksissä niin määrätään. Asemakaava-alueilla useimmat maisemaa muuttavat toimenpi-teet vaativat maisematyöluvan automaattisesti, ellei kaavassa toisin määrätä.

Luonnonvarakeskus, entinen Metsäntutkimuslaitos, teki Ete-lä-Suomessa 32 kunnan alueella tutkimusta erilaisten kaavamää-räysten vaikutuksista metsätalou-teen. Rajoitetun puuntuotannon, koskee lähinnä uudistushakkuita, piirissä oli pahimmillaan jopa 17 % kunnan metsä- ja kitumaan pinta-alasta. Tämä, lisättynä puu-nostajien vähäisempi kiinnostus

ostaa puuta maisematyölupavel-voite alueilta, voi vähentää ko. kunnan alueen kantorahatuloja jopa neljänneksellä. Vaihteluväli kuntien kesken on toki suuri, mutta kunta- ja biotalouden nä-kökulmasta näin suuret vaikutuk-set ovat masentavia.

Kaavamerkinnät ja – määräykset selkeiksi

Kaavamääräyksillä voidaan rajoittaa metsien käyttöä mai-seman, luonnonarvojen tai vaikkapa virkistys-tarpeiden turvaamiseksi. Luonnonarvoja kaavassa merkitään esimerkiksi, SL, MY tai luo- merkinnällä, virkistys- ja ulkoilualueita VL ja MU sekä maisema-alueita ma -merkillä. Erilaisia variaatioita näiden käytöstä on useita. Näi-hin kaavamerkintöihin ja – mää-räyksiin voi olla liitetty myös maisematyölupavaatimus. Ky-seisten kaavamerkintöjen käyttö on viimeaikaisissa kaavoissa li-sääntynyt, etenkin kaupunki- ja taajama-alueilla ja niiden lähei-syydessä tehtävissä kaavoissa. Kuntaliitosten myötä tällaisia kaupunkialueille tarkoitettuja kaavamääräyksiä leviää alueille, joissa niillä ei ole tarkoituksen-mukaista tarvetta, valitettavasti myös metsätalousalueille.

Kaavamerkinnät ovat pääosin aluemerkintöjä. Monesti alueen merkintä on epämääräinen ja liian laaja. Tämä korostuu eten-kin luo- ja MY- merkintöjen käytössä. Sellaisia pienialaisia, pistemäisiä tai muuttuvia koh-teita, kuten metsälakikohteet, liito-orava jne., jotka otetaan jo muun lainsäädännön kautta toiminnassa huomioon, ei tulisi merkitä aluemerkinnällä kaa-vaan.

Ylimääräistä työtä aiheutuu myös kyseisten merkkien kaa-vamääräysten selvittämisestä, etenkin luo- merkintöjen. Niistä ei aina käy selville, mikä tai mitä

halutaan turvata. Usein tietoa joutuu hakemaan kaavaselostuk-sesta tai erillisestä kaavan liittee-nä olevasta selvityksestä. Tämä tekee kaavan tosiasiallisten vai-kutuksien selvittämisestä han-kalaa. Kaavamääräykset eivät saa olla kohtuuttomia ja niiden tulee olla selkeitä ja vaikutukset helposti ymmärrettävissä.

Maisematyölupa

Vaikka kaavassa on maisema-työlupavaatimus, niin aina ei kui-tenkaan maisematyölupaa tarvita, jos toimenpide on vaikutuksiltaan vähäinen. Kaavamääräykset tulee kuitenkin lukea tarkkaan. Vä-häiseksi toimenpiteeksi voidaan katsoa sellainen toimenpide, joka ei vaikuta kaavoituksessa alueel-le määrättyyn käyttötarkoituk-seen tai siihen ympäristöön ja maisemaan, jossa alue sijaitsee. Käytännössä metsänhoidollisesti oikein tehtyjen taimikonhoitojen ja harvennushakkuiden ei voita-ne katsoa muuttavan maise-maa. Uudistushakkuu ja voimakas maanmuokkaus saattavat vaatia maisematyöluvan. Suojelu- tai virkistysalueilla, maisema-alueil-la, ranta-alueilla, luontoarvoja omaavilla ja taajama-alueilla on luvanhakukynnys alhaisempi, johtuen alueiden erikoisominai-suuksista ja kaavassa määrätystä käyttötarkoituksesta. Maisema-työlupaa ei voida myöntää kaa-vassa olevien suojelumääräysten vastaisesti esim. luonnonsuoje-lukohteilla.

Monesti maisematyölupavaati-mus lisää vain turhaa byrokratiaa ja kustannuksia. Maisematyölu-van hinta vaihtelee kunnittain kympeistä useisiin satasiin. Maan-omistajien on tarkoin seurattava, ettei maisematyöluvan hakemista edellytetä kaavamääräyksissä ko-vin kevyin perustein.

Metsänhoitoyhdistys tekee edunvalvontaa kaavoituksessa

Metsänhoitoyhdistys pyrkii vaikuttamaan omalla toimi-alueellaan kaavoitukseen, jos kaavalla on metsätaloudellisia vaikutuksia. Mhyt ovat tehneet muistutuksia vireillä olevista kaavoista, kiinnittäen huomioi-ta etenkin aiemmin kerrottuihin seikkoihin. Tätä työtä jatketaan metsänomistajien hyväksi.

Metsänhoitoyhdistys on luon-teva paikka aloittaa oman asian eteenpäin vienti. Mhy:n lisäksi tä-män vuoden alusta maakuntaan on saatu lisäresurssia maan- ja metsänkäyttöasioihin vaikuttavi-en kaavojen ja ohjelmien seuran-taan ja käytännön vaikuttami-seen. Toimintaa tehdään vahvassa yhteistyössä metsänhoitoyhdis-tyksen ja alueen maataloustuotta-jien kanssa. Keskusliitto MTK:lla

on Kaakkois-Suomeen sijoitettu alueen metsäasiantuntija, Hannu Ripatti. Toimipaikka on Kou-volassa tuottajaliiton toimiston yhteydessä.

Hannu RipattiKenttäpäällikkö

/metsäasiantuntijaMTK ry

Kaava voi rajoittaa metsänkäyttöäKaavoituksella ohjataan maankäyttöä. Yleiskaava on metsänomistajan kan-nalta tärkein maa- ja met-säomaisuuden käyttöön vaikuttava kaavamuoto. Sen laatii kunta. Kaavamää-räykset eivät saa johtaa met-sänomistajan kannal-ta kohtuuttomiin vaikutuk-siin. Jokaisen maanomista-jan on siten syytä seurata maakunnan ja oman met-säpaikkakunnan alueella tapahtuvaa kaavoitusta.

Mitä Kaakossa menossa?Virolahtihttp://www.virolahti.fi/FI/Palvelut/Tekniset%20palvelut/Kaavoitus/Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan tarkistusHarvajanniemen ja Vaahterikon tuulivoimalakaavat

Miehikkälähttp://www.miehikkala.fi/FI/Palvelut/Tekniset%20palvelut/Kaavoitus/Kaavoituskatsaus/Tuulivoimalakaavat Kiviojankangas ja Muurikkala tutkittavanaSuur-Miehikkälän yleiskaavan laadintatarvetta tutkitaan

Virolahden ja Miehikkälän rakennusjärjestykset muutetaan 2015 aikana

Öljy, hiilen ja maakaasun käyttöön perustuva maail-manjärjestys tikittää viimeistä suoraa. Kasvihuonekaasujen voimakas lisääntyminen ilma-kehässä ja valtameriin kertyvä muovi- ja muu tekokuitupohjai-nen jäte aiheuttavat maailman-laajuisia ympäristöongelmia. Maailma on hukkumassa muo-vijätteeseen. Kaikkialla merissä on jo mikroskooppisen pieneksi hajonnutta muovia. Suurin jä-tepyörre on USA:n ja Japanin välissä. Se on EU:n kokoinen jätelautta. Kaikki öljypohjaiset tuotteet on jo korvattavissa puupohjaisilla tuotteilla. Jopa autoteollisuus saattaa mullis-tua nanosellukuitujen ansiosta.

Muutos uusiutuvien biomasso-jen laajempaan hyödyntämiseen on käynnissä. Suomelle se on suuri mahdollisuus. Meillä näitä resursseja on neljänneksi eniten maailmassa kansalaista kohden.

Rakentaminen tuottaa 40 % kaikista kasvihuonekaasuista. Betoni, teräs ja lasi kuluttavat voimakkaasti energiaa valmis-tusprosesseissa. Puurakenteet toimivat energiatehokkuuden lisäksi myös parhaina hiilinie-luina. Kun rakennetaan, pitäi-si sen jatkossa perustua yhä vahvemmin puuhun niin Suo-messa kuin muuallakin. Puura-kentamisen edistäminen pitää nostaa Suomen EU politiikan kärkiteemaksi. Paikallisestikin voidaan olla viisaita: Pudasjär-ven hirsikoulukampus on hieno esimerkki tästä.

Biotaloudessa on myös kysy-mys politiikan suunnan muu-toksesta. Ei ole viisasta rakentaa

Suomea uudestaan. Pitää olla resurssiviisas. Biotalous vaatii hajautetumpia rakenteita kuin fossiilitalous. Luonnonvarat ovat maaseudulla ja biojalos-tamot maakunnissa ympäri Suomea metsien ympäröiminä. Politiikalla pitää huolehtia, et-tä meillä on riittävästi inno-vaatioita, mutta myös riittä-vää työvoimaa ja koulutusta maaseutualueilla. Valtakunnan resursseja ei pidä tuhlata yrityk-seen rakentaa Suomi uudestaan. Suomi kansakuntana voi omilla päätöksillään tehdä biotalou-desta kansantalouden veturin – sen kuuluisan uuden Nokian. Meille globaalit ongelmat ovat iso mahdollisuus kansakuntana.

Miten uudet äänekosket varmistetaan? Puuta meillä tutkitusti on, eikä maailmaa pelasteta museoimalla metsiä suojelualuiksi. Puumarkkinoilla kannattaa uskoa markkinata-louteen: lisätä avointa kilpai-

lua, kehittää kauppatapoja ja tilastointia sekä lisätä kaikin keinoin markkinainformaatiota ja uusia kauppatapoja. Nämä ovat alan sisäisiä tehtäviä eikä siihen tarvita politiikkoja. Poli-tiikkatoimilla pitää kannustaa aktiiviseen metsien hoitoon – uutta kemeraa ei pidä kuohita, kun laaditaan leikkauslistoja. Sukupolvenvaihdosten edistämi-nen ja yrittäjämäisen metsätalo-uden verotuksen keventäminen ovat välttämättömiä toimia. Verotuksen kiristäminen tai pakkomaksujen kehittäminen johtaisivat päinvastaiseen ke-hitykseen. Politiikkapäätöksiin pitää jatkossa tehdä maaseutu- ja elinkeinovaikutusten arviointi ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi. Huonoja säädöksiä pi-tää purkaa. Liikennerahat on suunnattava alempiasteiseen tieverkkoon ja perusväylänpi-toon. Uusiin pisaroihin ei ole varaa. Eduskunnan pitää olla myös jämeränä kansainvälisissä

ilmastoneuvotteluissa. Metsien käyttöä – joka siis voi pelastaa maailman ohessa myös Suomen talouden – ei pidä kahlita pane-malla ministerien nimiä pape-reihin, jotka museoivat metsät. Eväät ovat tiedossa. Tulevan hallituksen politiikalla ratkais-taan, pelastaako biotalous Suo-men ja maailman?

Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan pj,

MTK r.y.

Metsien käyttö pelastaaSuomen metsäyhdistyk-sen nuorisohankkeen is-kulause - metsien käyttö pelastaa maailman – on osuva vastaus maailmaa polttaviin haasteisiin.

Metsänomistajat Kaakko 7

Julkisen sääntelyn vähentämi-nen ja hallinnon toimintatapojen muuttaminen on välttämätöntä kilpailukykymme parantami-selle, uusille investoinneille ja yritystemme kasvulle. Tulevan

hallituksen tulee aidosti sitou-tua sääntelyn purkamiseen ja sen on ryhdyttävä välittömästi töihin konkreettisten päätösten tekemiseksi sekä Suomessa että EU-lainsäädännössä.

Julkisen hallinnon palveluita on kehitettävä poikkihallinnol-lisesti asiakasnäkökulmasta si-ten, että yrittäjä ja kuluttaja saa tarvitsemansa palvelut yhdeltä

luukulta. MTK esittää lainsää-dännöllisten määräaikojen aset-tamista erilaisille yritystoimin-nan kehittämistä hidastaville lupamenettelyille kuten ympä-ristölupien käsittelylle. Päätök-sentekoa hidastava viranomais-ten keskinäinen valitusoikeus-mahdollisuus on poistettava. Lupaprosessien läpimenoaikoja on nopeutettava muun muassa kehittämällä hallinnon ja palve-

luiden digitalisointia ja asetta-malla lupaprosessien käsittely-nopeus julkisen hallinnon viras-tojen ja virkamiesten keskeisiksi tulostavoitteiksi. Tällöin myös lupamaksujen hinnat alenevat maksuperustelain mukaisesti. Maataloudessa konkreettisia yksinkertaistettavia asioita on pitkä lista.

Sääntelyn vähentäminen

edellyttää myös hallintora-kenteiden muuttamista. MTK kannustaa tulevaa hallitusta rohkeisiin päätöksiin koskien esim. aluehallinnon uudista-mista. Organisaatiomallien pohdinnan sijaan on aidosti mietittävä, kuinka hallinto voi auttaa asiakasta eikä päinvas-toin. Myös byrokratiaa kasvat-tavista uusista lakihankkeista tulee nyt pitäytyä.

Jäsenyyksien ja asiakkuuk-sien hallinta ja metsänomis-tajarekisterin ylläpito otetaan nyt meillä ihan erityiseksi työksi ja meillä on homman vastuuhenkilöksi nimetty pal-veluneuvoja Anne Marttila-Inkilä. Valtakunnallisesti hoi-detussa jäsenkirjepostitukses-sa kaikki ei nimittäin mennyt ihan putkeen. Monet met-sänomistajat saivat kokonaan aiheettomia kirjeitä ja jotkut jopa useamman eri kirjeen, joissa oli ristiriitaisia ja vää-riä tietoja ja niin edelleen. Vaikka osa virheistä johtui meistä riippumattomista syistä, niin osattomia näihin virheisiin emme toki olleet itsekään. Metsänhoitoyhdis-tykset eivät ole enää saaneet verottajalta sitten vuoden 2012 jälkeen päivitystietoja ja jonkin verran tuplaposti-tuksia aiheutti myös fuusi-omme vuoden 2014 alusta. Likikään kaikkia aiemmin molempien yhdistysten met-sänomistajina olleiden tietoja ei ollut yhdistetty ja kaikkia purettuja kuolinpesiä ei ollut purettu ja muutoinkin met-sänomistajarekisterimme ei ollut niin ajantasainen kuin itse kuvittelimme sen olevan.

Jäsenpostituksen yhteystietona oli Annen puhelinnumero; miten Anne selvisit?

- Pääsääntöisesti metsän-omistajilla oli tieto, että jä-senyys metsänhoitoyhdistyk-sessä on vuoden alusta 2015

vapaaehtoista, mutta moni antoi palautetta siitä, että miksi metsänomistajan pitäisi erikseen erota yhdistyksestä, koska ei ole koskaan mihin-kään liittynytkään

- Aivan kaikki eivät ole ka-kistelematta nielleet sitä, että eroilmoitukset täytyy tehdä kirjallisina. Ihmiset ovat kui-tenkin pääosin ymmärtäneet asian, kun olen heille selvit-tänyt, että yhdistyksen jäse-nyyden päättymisen myötä päättyy myös jäsenyys PEFC-ryhmäsertifioinnin piirissä, siksi tarvitaan kirjallinen do-kumentti eroamisesta.

- Viitenumerohässäkkä, jo-hon osalliseksi ilman omaa syytään joutuivat myös osa naapurimetsänhoitoyhdistyk-sistämme, vaikutti meillä-kin siten, että jotkut jättivät aluksi meille jäsenmaksunsa maksamatta, kun olivat maa-

kuntalehdistä lukeneet, että laskuissa on virheellisiä viite-numeroita, ja että niitä ei pidä maksaa, vaan uudet laskut ovat tulossa. Tämä uutisoin-ti ei viitenumeroiden osalta koskenut metsänhoitoyhdistys Kaakkoa millään lailla.

- Maaliskuu ja huhtikuu olivat ruuhkaisia, mutta nyt tilanne on tasaantunut. Jä-senrekisteriä päivitetään nyt kaikin keinoin ajantasalle, mutta tärkeää olisi, että met-sänomistajat tiedostaisivat sen, että enää ei ole mitään viranomaiskanavaa, josta me tiedot saamme automaattises-ti. Olkaa siis edelleen aktiivi-sesti yhteydessä meihin kai-kista omistus- ja tilatietojen muutoksista meihin päin

- Jossain määrin ristiriitais-takin ohjeistusta oli aluksi sii-nä, että kuinka menetellään jäsenyyksien ja jäsenmaksujen

suhteen tilanteissa, joissa met-sänomistajalla on paitsi yksin, myös yhdessä perheenjäse-niensä kanssa yhteisomistus-jäsenyys meidän rekisterissä

- Pinta-alatietojen päivityk-sen yhteydessä on ilmennyt metsänomistajien yllätys sii-tä, että mhy:n rekisteri ei ole ajantasainen. Metsänomis-tajat olettavat, että mhy:llä jatkuvasti ajantasalla olevat tiedot jäsenrekisterissä. Siihen kyllä pyritään, mutta tästä eteenpäin tietojen ylläpito on jatkuva prosessi

- Ilahduttavinta on se, et-tä vaikka eroilmoituksia on tullut niin samalla on saatu myös lukuisia uusia jäseniä. Ja tietenkin myös se, että vaikka joku on soittanut vä-hän tuohtuneenakin vääristä pinta-alatiedoistaan tai muista virheistä jäsenpostituksestaan, niin hetken rupattelun jälkeen

he ovat kuitenkin päättäneet ilman muuta pysyä yhdistyk-semme jäsenenä ja onpa nämä virheellisten tietojen korjaus johtanut joskus suoraan työ-tilaukseenkin neuvojillemme!

- Suurin osa yhteydenotoista on tullut sähköpostilla, puhe-limitse, jäsenkirjeen mukana tulleella jäsentietojen muu-toslomakkeella, mutta myös henkilökohtaiset käynnit toi-mistolla lisääntyivät

- Sekin on ollut ilahdutta-vaa, että monet ovat myös soittaneet ja ilmoittaneet, että heidän tilatiedoistaan puut-tuu jonkin tilan hehtaarit ja pyytäneet lähettämään las-kun, jossa on maksuperus-teena kaikki heidän hallit-semansa hehtaarit. Kaakon metsänomistajat ovat reilua porukkaa, eivätkä halua olla vapaamatkustajina yhdistyk-sessämme!

Metsänomistajat haluavat pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäseninäValtakunnallisesti orga-nisoitu jäsenkirjelähetys helmi-maaliskuun vaih-teessa aiheutti viikkoja jatkuneen yhteydenot-tosuman myös metsän-hoitoyhdistys Kaakossa, vaikka meillä ei sitä val-takunnallisestikin pal-jon huomiota saanutta virheellisten viitenume-roiden aiheuttamaa häs-säkkää ollutkaan.

Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen aloitettava karsimalla byrokratiaaSuomen kilpailukyvyn pa-rantaminen edellyttää tule-valta hallitukselta nopeita ja järeitä toimia.

Metsänomistajat Kaakko 8

Pysy kartalla metsäsi tarpeista!

Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja. Siihen kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin.

MMetsäsuunnitelma: 60€ perusmaksu + 15€/ha + ALV 24%Ota yhteys metsäsuunnittelijoihimme ja kysy lisää!

Arto Karjalainen Antti Laari0400 482166 044 7826 087

Metsäselain velltukset-ta käyyöön vuodeksi 2015! Metsänomistajat Kymenlaakso • Vanhamaantie 22 • 47200 Elimäki www.mhy../kymenlaakso • www.metsanomistajat..

Metsäsuunnitelma aina taskussa mukanaMobiilimetsäsuunnitelma

vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä olevat metsä-suunnitelman kuviotiedot. El-lei tietoja ole, saat palvelun jatkossa käyttöösi tilaamalla uuden metsäsuunnitelman.

Tilaa uusi metsäsuunnitelma omalta metsäasiantuntijaltasi nyt!

Metsäselain sisältää:

• Metsäsuunnitelmat, kuvio-

tiedot ja asiointipalvelut metsänomistajille ja asian-tuntijoille.

• Tarkimmat ja ajantasai-simmat maastokartat ja ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen.

• Teemakartat hakkuu- ja hoitotöistä.

• Hakkuutuloarviot sekä hoi-totöiden kustannusarviot.

• Oman sijainnin tarkka näyttö kartalla.

• Toimii myös ilman verkko-

yhteyttä (offline-tila)• Android- ja Windows

Phone -versiot jo sovel-luskaupoissa, iOS tulossa huhtikuussa.

Tulossa olevia ominaisuuksia:

• Reitin, valokuvien ja muis-tiinpanojen tallennus

• Lisää teemakarttoja ja esim. hakkuu- ja hoito-töille teemoitus kiireelli-

syyksien mukaan• Yhteydenpito metsänhoi-

toyhdistykseen Metsäselaimen kautta

• Metsäsuunnitelmatietojen päivitys sovelluksessa

Palvelu on saatavissaelokuusta 2015 alkaen.

Metsäselain Windows Metsäselaimen kuviotiedot Metsäselain Android

Metsänhoitoyhdistys Kaakko

Tilaa uusi

metsäsuunnitelma

metsäasiantuntijaltasi

nyt ja saat

jäsenetuna maksutta

mobiilimetsä-

suunnitelman!

Mhy Kaakko tarjoaa met-säselaimen jäsenetuna kaikille jäsenilleen. Met-säselain perustuu maas-tokarttasovellukseen, jo-ka tarjoaa metsänomis-tajalle mahdollisuuden metsäsuunnitelmatie-tojen tarkastelemiseen omalla mobiililaitteella.

KAAKKO

Metsänomistajat Kaakko • Sibeliuskatu 34 B • 49400 Haminawww.mhy.fi/kaakko • www.metsanomistajat.fi

Metsäsuunnitelma: 150 e perusmaksu + 16 e/ha + ALV 24%Ota yhteys metsäsuunnittelijoihimme ja kysy lisää!

Tarja Mäkelä-Hietala 0500 556 912Antti Alho 040 865 6798Heli Tulla 0400 882 055

Metsänomistajat Kaakko 9

Yksi uusiin tehtäviin siirty-neistä neuvojista on Heli Tul-

la. Heli on jo metsäneuvojan työssä laatinut suunnitelmia metsänomistajille, joten siir-tyminen uuteen tehtävään oli helppoa. -Suunnittelutehtävissä suurimman osan työajasta saa viettää maastossa, hymyilee Heli. Työvälineenä toimii kos-ketusnäyttöinen maastomik-ro, johon ladataan tarvittavat kartta-aineistot. Kaikki maas-totieto kerätään maastomik-roon. -Maastomikro vähentää toimistotöissä käytettävän ajan määrää, sillä huolellisella maastotyöllä kaikesta maas-tossa kerätystä tiedosta saa

koostettua valmiin metsäsuun-nitelman helposti, kertoo Heli. Maastomikron lisäksi käytös-sä ovat edelleen vanhat tutut välineet; relaskooppi puuston pohja-pinta-alan selvittämi-seen, hypsometri puun pituu-den ja talmeter paksuuden mittaamiseen.

Metsäsuunnitelma laaditaan metsänomistajan tarpeiden mukaan

Metsäsuunnitelma on hy-

vä työkalu metsänomistajalle metsäomaisuuden hoitoon. Metsäsuunnittelussa otetaan huomioon metsänomistajan tarpeet, mitä hän arvostaa metsässään ja kuinka hän ha-luaa metsäänsä hoitaa. Suun-nitelman tarkoitus on auttaa metsänomistajaa saavutta-maan tavoitteensa. -Suunni-telmallisuus edistää metsien hoitoa ja käyttöä, kiteyttää Heli.

Metsäsertifioinnistakin löy-tyy oma kriteeri metsäsuun-nittelulle. Kriteerin mukaan yli 20 hehtaarin suuruisten tilojen osalta metsäsuunnitel-man kattavuuden tulee olla vähintään 50 prosenttia. Tä-män vuoksi suunnitelma on syytä pitää ajan tasalla. Met-säsuunnitelma on voimassa 10 vuotta.

Metsäsuunnitelmassa on ehdotus metsänhoitotöistä ja niiden kiireellisyydestä, hakkuista, hakkuutavoista ja niiden ajankohdista. Ehdo-tukset perustuvat puustosta kerättyyn tietoon sekä puus-ton kasvuun. Suunnitelmassa huomioidaan myös luontoar-vot. Löytyykö metsästä tär-keitä elinympäristöjä, joiden käsittelystä on säädetty met-sälaissa.

Mikä on metsäarvio?

Metsäarviota tarvitaan sil-loin, kun halutaan selvittää metsän arvo. Metsän arvo on yleensä tarpeen selvittää perunkirjoitusta, sukupol-

venvaihdosta tai tilakauppaa varten. Metsäarviota varten kerätään samanlaista puus-to- ja maapohjatietoa kuin metsäsuunnitelmaa tehdes-sä. Metsän arvon laskemi-seksi käytetään summa-arvo menetelmää, jossa metsän arvo muodostuu puuston hakkuuarvon, mahdollisen odotusarvon, taimikoiden ja maapohjan arvon summasta. Lopuksi tehdään kokonais-arvon korjaus tilakohtaisesti. Kokonaisarvon korjauksella huomioidaan metsätilan eri-tyispiirteet, kuten tieyhteydet, tilakoko, puuston laatu sekä vuotuiset metsään kohdistu-vat hallintokulut. Tällaisia ovat esimerkiksi vakuutukset ja verot.

Metsänhoitoyhdistysten sähköinen SilvaNetti -palvelu on pian korvautumassa puhelimessa toimivalla metsäselaimella.

Hypsometrillä mitataan puun pituutta.

Metsäsuunnitelma on metsän käyttöohje

Tämän vuoden alusta Met-sänhoitoyhdistys Kaakkoon on valittu kolme metsäva-ravastaavaa, jotka vastaa-vat metsäsuunnittelusta yhdistyksen alueella. Työn-kuvaan kuuluvat metsä-suunnitelmat, metsäarviot ja tuhoarviot. Kaikki met-sävaravastaavat siirtyivät pestiin metsäneuvojan työstä.

Metsänomistajat Kaakko 10

6

89

7

7

Anne Marttila-Inkiläpalveluneuvoja010 321 4350

anne.marttila-inkila@mhy.fi

Pekka Simolametsäneuvoja0500 556 914

pekka.simola@mhy.fi

Jarmo Haimilatoiminnanjohtajakiinteistövälittäjä

0500 556 913jarmo.haimila@mhy.fi

Kaakon metsäasiantuntijat palveluksessasiTaavetin toimistoRiihitie 1, 54500 TaavettiSähköposti: kaakko@mhy.fi, etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/kaakko

MetsänomistajatMETSÄ-SAVOKAAKKO

Ossi Alatalometsäneuvoja0500 556 911

ossi.alatalo@mhy.fi

Tarja Mäkelä-Hietalametsäneuvoja

metsävaravastaava, Luumäki0500 556 912

tarja.makela-hietala@mhy.fi

2

31

1

4

Heli ja Marjaana ovat vielä Virolahden toimistollamme,mutta Heli siirtyy pian Haminan toimistolle ja

Marjaana Miehikkälän toimistolle.Tässä aukeamalla on toimihenkilömme sijoitettuna

jo näihin tuleviin toimistoihinsa.

Metsänomistajat Kaakko 11

9

10

Kaakon metsäasiantuntijat palveluksessasi

Pekka Finckemetsäneuvoja0400 925 249

pekka.fincke@mhy.fi

Markus Anttilametsäneuvoja0400 925 348

markus.anttila@mhy.fi

Auvo Heimolametsäneuvoja0400 419 500

auvo.heimola@mhy.fi

Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina

Heikki Marjomaakenttäpäällikkö0400 882 010

heikki.marjomaa@mhy.fi

Virpi Salovaaratoimistonhoitaja

040 589 0700virpi.salovaara@mhy.fi

Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä

Hannu Lavonenmetsäneuvoja0400 955 835

hannu.lavonen@mhy.fi

Reino Pietikäinenmetsäneuvoja, LKV

0400 505 984reino.pietikainen@mhy.fi

Marjaana Hellämetsäneuvoja040 833 9463

marjaana.hella@mhy.fi

4

Heli Tullametsäneuvoja

metsävaravastaava, Hamina0400 882 055

heli.tulla@mhy.fi

5

6 7 8

9 10

Antti Alhometsäneuvoja

metsävaravastaava,Miehikkälä ja Virolahti

040 865 6798antti.alho@mhy.fi

11

3

Miehikkälä

4

Metsänomistajat Kaakko 12

Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKVjohtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa

Turvallinen metsän ammattilainen välittää

Metsätiloja myynnissä: Lemi, Keskisenpää (eteläisempi palsta), n. 19,4 ha puustoinen (3.130 m³) määräala, josta peltoa 1,26 ha Syntymäinen järven rannalla. Rajoittuu pohjois-rajastaan Syntymäniementiehen. Hp. 112.000 € / tarjous 28.5. mennessä / Kivistö

Lemi, Keskisenpää (pohjoisempi palsta), n 26 ha määräala ja 2,2 ha kiinteistö, joissa on peltoa yhteen-sä n. 5,1 ha. Rajoittuu osittain Syntymäniementiehen. Hp. 115.600 € / tarjous 28.5.2015 mennessä/ Kivistö

Luumäki, Keskinen (Viuhkola), 5,8 ha, jolla myös tilan talouskeskus, sekä Keskisenjärven rantaviivaa n. 170 m ja rannassa oikeus talouskeskukseen liittyvän rantasaunan rakentamiseen. Rannassa on jo keskeneräiseksi jäänyt hirsinen rantasauna. Hp. 110 000 €/ tarjous / Haimila

Luumäki, Tervajärvi, Kurjentien päässä n. 7,0 ha mää-räala metsäpalsta, jolla mäntyvaltaista puustoa n. 1 000 m³. Hp. 39 000 € / tarjous / Haimila

Luumäki, Vainonen (Lakkala ja Tapavainola), yht. 16,5 ha tilakokonaisuus, joka koostuu neljästä rekiste-riyksiköstä ja jolle on v. 1965 rakennettu ja v. 2010 pe-ruskorjattu omakotitalo, jossa lämmintä alaa n. 250 m² kahdessa kerroksessa. Talo on asuinkäytössä ja se tarjoaa paljon mahdollisuuksia niin asumiselle kuin harrastamiselle. Näyttöaika sovitaan tarpeenne mukaan. Hp. 185 000 €/tarjous /Haimila

Rautjärvi, Innasennurkka, 10,1 ha, tila rajoittuu ete-läpäästään Silamus järveen. Hp. 22.000 € / tarjous 4.6.2015 mennessä/ Kivistö

Ruokolahti, Kaljula (Salosaari), 4,3 ha, puustoinen (n. 725 m³) pääasiassa uudistuskypsää- ja varttunutta kasvatusmetsää. Hp. 31.000 € / tarjous 28.5.2015 mennessä/ Kivistö

Ruokolahti, Lassila, 6,7 ha puustoinen (1.235 m³) tila rajavyöhykkeellä, Hp. 48.000 € /tarjous 2.6.2015 men-nessä/ Kivistö

Savitaipale, Kunttula, 11,5 ha. Erillisellä n. 0,4 ha:n palstalla kohtuullisessa kunnossa oleva hirsirunkoinen talo pihapiireineen kesäkäyttöön. Sähköt ja oma kaivo. Metsäpalstalla, n. 11,2 ha, mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Hp. 70.000 € / tarjous 4.6. klo 10.00 mennessä / Tiainen

Virolahti, Yläpihlaja, 11 ha, hyvin hoidettu tila, puustoa 1017 m³. Tilan läpi menee tuleva moottoritie VT7.Hp. 38.000 €/tarjous, viimeistään 18.5.2015 /Marjomaa

Muut kohteet:Luumäki, Anjala, kolme aurinkoista vapaa-ajan asuin-tonttia n. 5 000 m²:n tontilla Syvän Vehkjärven rannassa. Tontit myydään joko yhdessä tai erikseen. Hp. 36 000 €/tontti/tarjous/Haimila

Luumäki, Huopainen, kolme vapaa-ajan asuintonttia Yläkivijärven rannassa Sianniemessä alle 10 km päässä kuntakeskus Taavetista. Hp. 85 000 €/tontti / tarjous / Haimila

Rautjärvi, Korpjärvi. 3,1 ha tila Purnujärven rannalla.1 rantarakennuspaikka. Ranta aukeaa etelään. Ranta on matala ja järvi rehevä kesäisin. Tilalla vanhoja peltopals-toja. Osittain taimettuneet. Hp. 19.000 € / Kivistö

Ruokolahti, Kaljula, Kaunis kaakkoon/ etelään avautuva 4.790 m³ suuruinen rantatontti Vuorinen järven rannalla.Tontilla vanha ja huonokuntoinen saunamökki. Vuorijärven-tie kulkee tontin halki. Hp. 35.000 € / Kivistö

Ruokolahti, Rautiala, 3 omakotitalotonttia. 1 tontti rajoittuu osittain Käringin järveen ja viereinen järvestä laskevaan puroon pohjoisrajaltaan. Hp:t Käringinran-nantie 9: 12.000 €, Käringinrannantie 11: 19.000 € ja Käringinrannantie 12: 6.000 € / tarjous / Kivistö

Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: www.metsatilat.fiJarmo Haimila, LKV, puh. 0500 556 913julkinen kaupanvahvistaja

Riihitie 1, 54500 TAAVETTI

Heikki Marjomaa, myynties. puh. 0400-882 010julkinen kaupanvahvistajaSibeliuskatu 34 B, 49400 HAMINA

Reino Pietikäinen,LKV, puh. 0400-505984Keskustie 15 C 49700 Miehikkälä

Erkki Kivistö, LKV, puh. 0400 158 082julkinen kaupanvahvistaja Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI Lomalla 14.-24.5.2015

Jouni Tiainen, LKV, puh. 0400 158 369julkinen kaupanvahvistaja Lavolankatu 10, 50600 Lappeenranta

Marjo Sipola, LKV, puh. 040 571 7871 julkinen kaupanvahvistaja Vanhamaantie 22, 47200 ELIMÄKI

Jari Ursin, LKV, puh. 0400-354989 julkinen kaupanvahvistajaVanhamaantie 22, 47200 ELIMÄKI

Metsänhoitoyhdistys Kaakon metsurit:

Jari Pynnönen

Antti Lavonen

Heikki Värri

Jarmo Kiri Juha Kylmälä

Mika Saareks

Raimo Maaskola

Risto PaukkunenTero Parkko Seppo Partila

Timo-Pekka Seuri

Ville Huomolin,metsäylioppilas, harjoittelija

Esko Monola

Tuomo Monola

Pauli Syrjänen

Metsänomistajat Kaakko 13

Vapaaehtoisuuteen perus-tuvan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimin-taohjelman (METSO) suosio maanomistajien keskuudes-sa jatkuu vuodesta toiseen. Vuonna 2008 käynnistynees-sä ohjelmassa turvattiin viime vuonna ennätyksellisen suuri metsäpinta-ala, mikä osoittaa luonto- ja virkistysarvoista kiinnostuneiden metsänomista-jien löytäneen ohjelman ja luot-tavan vapaaehtoiseen suojeluun ja luonnonhoitoon. METSOssa tapahtuu paljon muutakin, ker-too ohjelman tuore tilannekat-saus.

Valtio ja metsänhoito-yhdistykset osallistuvat METSOon

Vuonna 2014 Metsähalli-tus suojeli 13 000 hehtaaria valtion talousmetsiä osana

METSO-ohjelmaa. Suojelluilla alueilla on erityinen merkitys monimuotoisuudelle ja ne tuke-vat alueellisia matkailuyrityksiä ja virkistyskäyttöä. Ohjelmaan tuli valtiolta mm. suuria yhte-näisiä kohteita, joiden veroisia ei maanomistukseltaan pirs-toutuneilta yksityismailta ole juurikaan saatavilla - hyvänä esimerkkinä kansallispuistoksi perustettu Teijon retkeilyalue Lounais-Suomessa. Metsähal-litus ottaa myös talousmetsien hoidossa monimuotoisuuden vastuullisesti huomioon ja on ollut edelläkävijä esimerkiksi riekkosoiden ennallistamisessa.

Useissa tutkimuksissa on todettu metsänhoitoyhdistys-ten olevan taho, jolta metsän-omistajat haluavat mieluiten vastaanottaa metsien moni-muotoisuuden turvaamiseen liittyvää neuvontaa. Metsän-hoitoyhdistyksille suunnatun

kyselytutkimuksen perusteel-la METSO tunnetaan yhdis-tyksissä varsin hyvin ja siitä ollaan valmiita kertomaan niille metsänomistajille, joilla on ohjelmaan sopivia met-siä. Yhdistysten saama ta-loudellinen hyöty kohteiden välittämisestä ohjelmaan ei vastaa metsänhoidosta saata-vaa tuottoa, mutta METSO nähdään osana hyvää asia-kaspalvelua.

Metsien vapaaehtoinen turvaaminen hyödyttää monia

METSOn rahoitus ja hen-kilöstöresurssit ovat supistu-massa. METSO-ohjelmasta hyötyvät kuitenkin niin met-sänomistajat, metsäteollisuus kuin valtiokin. METSO on myös hyvä esimerkki eri-laisten toimijoiden sujuvasta

yhteistyöstä sekä yksi koti-maisen metsäteollisuuden ekologisen ja sosiaalisen kes-tävyyden edistäjistä. Ennen

kaikkea METSOsta hyötyy suomalainen metsäluonto ja sitä kautta jokainen luon-nossa liikkuva veronmaksaja.

METSO on metsien monimuotoisuuden turvaamista monella rintamalla

Lämmin, kuiva kesä saattaa laukaista tuhoepidemian uudelleen käyntiin

Kaakkois-Suomi oli vuosina 2011-13 maan pahinta kirjanpai-najatuhoaluetta. Vuonna 2013 Kaakon metsänhoitoyhdistyksen alueella jouduttiin hakkaamaan 170 hehtaaria kirjanpainajien tu-hoamia järeitä kuusikoita. Tuho-hakkuiden puustomäärä oli noin 45 000 kuutiota. Huomattava osa hakatusta puusta oli ehtinyt pilaantumaan jo niin pahoin, et-tä se hinnoiteltiin joko kuitu- tai energiapuuna.

Viime kesän ”suotuisat sääolo-suhteet” eli kylmä ja märkä kesä hillitsi kirjanpainajien lisäänty-mistä ja tuhomäärät laskivat edellisvuosia pienemmiksi. Mhy Kaakon alueella kirjanpainajan tuhoamia metsiä hakattiin 73 hehtaarin alalla.

Tuhouhka edelleen olemassa

Vaikka viime vuonna säästyt-tiinkin pahemmilta kirjanpai-najatuhoilta, ei tuhouhka ole poistunut. Talvehtinut kirjanpai-najakanta on edelleen normaa-lia suurempi. Jos tuleva kesä on kuiva ja lämmin sääjakso kestää pitkään, ehtivät kirjan-painajat lisääntymään kahdesti kesän kuluessa, mikä laukaisee tuhoepidemian jälleen liikkeelle.

Torju tuhoja ennakolta

Kirjanpainajatuhot kohdistu-vat pahiten vanhoihin, yli 85-90 vuoden ikäisiin kuusikoihin. Ai-nut tuhojen ennakkotorjuntaan varmasti tepsivä lääke on hakata ajoissa vanhat, yli-ikäiset kuusi-kot pois, ennen kuin ne joutuvat tuhon kohteiksi.

Mikäli vanhojen kuusikkojesi

lähistöllä on alueita, joilla tuhoja on aikaisempina vuosina esiin-tynyt, kannattaa jo heti touko-kuun lopulta lähtien käydä sään-nöllisesti tarkkailemassa omia kuusikoitaan. Mikäli merkkejä kirjanpainajien iskeytymisestä al-kaa esiintyä, on alueella tehtävä pikainen hakkuu, jos haluaa saa-da arvokkaan tukkipuun myytyä tukin hinnalla.

Pekka Vainikka elinkeinopäällikkö

Suomen metsäkeskus,Kaakkoinen palvelualue

Tästä kuusikosta ei paljon kuusitukkia myydä. Kuva otettu kolme-neljä kuukautta kirjanpainajien iskeytymisen jälkeen.

Kirjanpainajauhka ei ole poistunut

Kimmo Syrjänen

Tyypilliset METSO-kohteet ovat kooltaan 5-20 hehtaaria, laajat noin 50-300 hehtaaria. Ne voivat pitää sisällään useita elinympäristöjä.

50 %:n energiaomavaraisuus synnyttäisi bioenergia-alalle 15 000 uutta työpaikkaa. Sa-malla Suomeen syntyisi 4,5 mil-jardin investoinnit. Tuontiener-gian vuosittainen lasku pienenisi 3 miljardia. Tämä ilmenee Bio-

energia ry:n tiedotteesta.

Vuonna 2014 Suomessa käy-tetystä energiasta 35 % oli koti-maista, 65 % energiasta tuotiin ulkomailta, mikä maksoi Suo-melle lähes 7 miljardia euroa. Puolet suomalaista –skenaarion mukaan vuonna 2030 lasku pie-nenisi, lähes puoleen eli 4 miljar-diin euroon.

Energiaomavaraisuuden nos-

taminen edellyttää, ettei puulla korvata toista kotimaista, turvet-ta. Turpeen käyttö on laskenut jyrkästi viime vuosina ja sen käyttö on palautettava 2000-lu-vun hyvien vuosien tasolle.

Työtä, investointeja ja helpotusta kauppavajeeseen

Kotimaiset polttoaineet työl-

listävät suoraan ja välillisesti tällä hetkellä 30 000 henki-löä. Määrä nousisi 50 %:n energiaomavaraisuuden myötä 45 000 henkilöön. Puuenergia ja turvetuotanto työllistävät erityisesti alueilla, joilla työ-paikkoja on erittäin rajallisesti.

Puolet suomalaista – skenaa-riossa vahvistetaan, että mah-dollisuus on sekä puuenergian

että metsäteollisuuden kas-vuun. Vuonna 2013 puun käyt-tö, mukaan lukien hakkuu-tähteet, oli 69 miljoonaa m³, joka voidaan nostaa kestävästi vuosina 2020 – 2030 101 mil-joonaan kuutiometriin.

Energiapuu ja –turve voivat tuoda Suomeen 15 000 uutta työpaikkaaSuomen on mahdollista tuottaa puolet tarvitse-mastaan energiasta ko-timaisista lähteistä.

Metsänomistajat Kaakko 14

Rakennettava koulu on lähes 800 oppilaan moderni oppimis-ympäristö. Samalla avataan tietä hirrelle osallistua mittavalle uu-delle julkisen rakentamisen toi-mialalle. Rakennuskompleksissa on neliöitä 9800, joihin sijoite-taan ala- ja yläkoulujen lisäksi lukiolaiset ja kansalaisopisto.

Rakennusmateriaaliksi valikoi-tui hirsi, koska se on kestävä ja terveellinen vaihtoehto. Vihreää kultaa kasvaa Suomessa enem-män kuin sitä pystytään nykyisin käyttämään. Pudasjärven hirsi-koulun tarvitseman 2100 kuutio-

metrin puumäärän kasvaminen tapahtuu kasvukauden aikana Suomen metsissä kymmenessä minuutissa.

Paikallista hirsiosaamista hyödyntäen

Työt rakentamisalueella alkoi-vat toukokuussa 2014 massan-vaihdolla ja varsinainen raken-taminen syksyllä 2014. Pääura-koitsijana toimii Lemminkäinen Talo Oy, joka on tilannut hir-siosat asennettuina paikalliselta Kontiotuote Oy:ltä. Rakennuk-sen arkkitehtisuunnittelusta on

vastannut Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy.

Hirsikampuksen työmaalla paiskii töitä 44 henkilöä, jois-ta noin puolet on paikallisia. Projekti työllistää merkittävästi pudasjärvisiä myös muilta aloil-ta: teollisuudesta kuljetustyöläi-siin, konemiehiin, jätehuoltoon ja siivousliikkeisiin, sekä paljon muita.

Etenkin pudasjärveläinen hir-siosaaminen on edustettuna. Pu-dasjärveläinen Kontiotuote Oy toimittaa rakennukseen yli 28

kilometriä hirttä, josta valtaosa on järeää 275 millimetrin vah-vuista lamellihirttä. Se tarkoittaa noin 2 100 kuutiometriä, joiden valmistamiseen tarvitaan 8 300 kuutiota pyöreää puuta.

Kaikki tuo raaka-aine on os-tettu lähialueen metsistä ja jalos-tettu Pudasjärvellä. Hirsiraken-tamiseen käytetyt varat jäävät aina hyödyntämään kotimaan kansantaloutta. Raaka-aineeseen käytetyt rahat menevät kanto-rahatuloina metsänomistajille ja koko valmistusketju on koti-maista työtä.

Hirsikoulukampus raivaa tietä hirrelle julkisrakentamisessa

Maailman suurin hirsi-koulukampus valmistuu Pudasjärvelle kevään 2016 aikana. Aiemmin ei ole missään toteutettu vastaavaa julkista raken-nuskokonaisuutta mo-dernista massiivihirrestä. Noin 8500 asukkaan Pu-dasjärvelle hanke on erit-täin merkittävä ja se on saanut laajasti huomiota kotimaassa sekä myös kansainvälisesti.

Pudasjärven hirsikoulun havainnekuva pohjoisen suunnalta. Taustalla oleva sininen on koulun vieressä virtaava Iijoki.

Hirsikoulun rakennustyömaa vieressä kulkevalta Oulu-Kuusamo valtatieltä katsottuna. Hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesikattotyöt heinäkuussa.

Metsänomistajat Kaakko 15

Aikataulu pitää

Suunnitelmien mukaisessa ai-kataulussa on pysytty ihailtavan hyvin, kertoo liiketoimintajohta-ja Esa Kemppainen Lemminkäi-seltä. Kampukselle rakennetaan neljä rakennusta, joista kolme on hirsirakenteisia ja yksi on betonirunkoinen.

Vastaava mestari Esa Ylisuuta-la lupaa, että hirsityöt valmistu-vat toukokuussa ja vesikattotyöt heinäkuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen voidaan panostaa sisätöihin. Viimesilaukset pyri-tään tekemään toukokuun 2016 loppuun mennessä.

Ratkaisu huoneilmaongelmiin

Hankkeen suunnittelussa hyö-dynnetään hirren erityisominai-suuksia. Hirsirakenteisten tilo-jen valaistusolosuhteet, hirren akustiset ja kosteutta tasaavat ominaisuudet vaikuttavat posi-tiivisesti huoneilmanlaatuun.

Puupinta on tunnetasolla posi-tiivinen, lämmin ja puhdas ma-teriaali, joka edistää rauhallisen ja luovan oppimisympäristön rakentamista. Tavoitteena on hyödyntää näitä hirren positii-visia ominaisuuksia erityisesti nuorten ja aikuisten terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tavalla.

Tällä huimalla kouluhank-keella on tarkoitus etsiä uusia ratkaisuja yleisemminkin julki-sia rakennuksia vaivaaviin huo-neilmaongelmiin. Muun muas-sa Opettajien Ammattijärjestö OAJ on julistanut selvityksen, jonka mukaan sisäilmaongel-mat ovat huomattavan yleisiä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa.

- Pudasjärven kaupungin omis-tamissa 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä on esiintynyt paljon sisäilmaongel-mia. Sen sijaan viime vuosina rakennetuista hirsirakenteisis-ta toimistorakennuksista sekä 1200-neliöisestä päiväkodista on saatu käyttäjiltä niin hyvää palautetta, että Pudasjärven kaupunki päätti jatkaa valittua hirsirakentamisen linjaa myös uudessa koulukampuksessa, to-teaa Kontiotuote Oy:n toimitus-johtaja Jalo Poijula.

Pudasjärvellä on jo saatu hy-viä kokemuksia hirsirakennuk-sista julkisen sektorin käytössä. Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyksi 2014 hoitopaikaksi yli sadalle lapselle.

Uudet tilat ovat saaneet hy-vää palautetta henkilökunnal-ta sekä tietenkin tärkeimmil-tä asiakkailta: lapsilta. Hirsi materiaalina luo viihtyisän ja lämpimän ympäristön, sekä oikealla suunnittelulla kaikille pienryhmille on luotu rauhalli-set erilliset tilat.

Lisäksi tällä hetkellä ainakin Tyrnävällä, Kuhmossa ja Lau-kaassa on menossa koulujen rakentaminen puusta.

Jenny Kärki, Heimo Turunen

Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyllä 2014 hoitopaikaksi yli sadalle lapselle. Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta henkilökunnalta ja lapsilta.

Hirsikoulurakennustyömaa on herättänyt laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti. Kuvassa kiinalaisliikemiesryhmä tutustumassa koulun hir-sirakennelmiin. Oikealla Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula ja vieraiden isäntänä ollut Rovaniemen Hirsitalot Oy:n toimitusjohtaja Timo Kähkönen.

Työ- ja elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispääl-likkö Markku Karjalainen (keskellä) sanoo Pudasjärven kaupungin hirsirakentamisen olevan erimerkillistä koko Suomen alueella. Vasem-malla kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki ja oikealla viime syksystä lähtien kaupunginjohtajana toiminut Tomi Timonen.

Pudasjärven kaupungin vs. tekninen johtaja Eero Talala asettamassa paljon tietoa tuleville polville sisältävän teräslieriön rakennuksen pe-ruskiven muuraustilaisuudessa viime marraskuussa.

Metsänomistajat Kaakko 16

Taimet kasvatetaan tilausten mukaan

Nykyaikainen taimituotanto perustuu etukäteen tehtäviin

tuotantosopimuksiin. Vain pie-ni murto-osa taimista myydään suoraan tarhoilta ilman etukä-teistilausta. Valtaosan taimista välittävät sopimuksen tehneet metsänhoitoyhdistykset, metsä-yhtiöt ja metsäpalveluyrittäjät. Jotta välittäjät osaavat varau-tua oikeisiin taimitarpeisiin, on luonnollisesti tärkeää, että metsänomistajat tekevät taimi-tilauksensa ajoissa. Näin var-mistetaan metsänviljelyketjun toimivuus, tuotetaan oikea ja todellista tarvetta vastaava mää-rä tarvittavia puu- ja taimilajeja.

Taimien kasvatus alkaa jo maaliskuussa

Taimituotanto tarhoilla aloi-tetaan jo maaliskuun alussa, jolloin ensimmäiset kylvöt tehdään lämmitettäviin kas-vihuoneisiin. Taimitarhoilla käytetään siemenviljelyksiltä saatavaa siemenainesta, jonka itävyys on lähes sata prosent-tia. Näin varmistetaan taimi-en tasalaatuisuus ja saadaan kaikki metsänjalostuksen hyö-dyt siirrettyä uuteen puusuku-polveen ja metsänomistajien eduksi. Laadulliset ja kasvu-nopeuteen liittyvät hyödyt ovat parhaimmillaan useita kymme-niä prosentteja paremmat kuin jalostamattomilla alkuperillä.

Alkukasvatus taimilla jat-kuu kasvihuoneissa 2-3 kuu-kautta, jonka jälkeen taimet siirretään ulos karaisukentille. Siellä kasvatusta jatketaan tai-

men kasvatusiästä riippuen jo-ko syksyyn 1-vuotisilla taimilla tai vielä seuraavan kesän ajan 2-vuotisilla taimilla. Suurin osa taimista pakataan loka-joulukuun aikana pakkasva-rastoihin. Näissä varastoissa lämpötila pidetään tarkasti säädeltynä muutamassa pak-kasasteessa ja näin varmiste-taan taimien hyvä säilyvyys seuraavan kevään istutuskau-delle. Pakkasvarastoidut taimet on istutettava juhannukseen mennessä, jotta ne saavutta-vat riittävän lämpösumman talveentuakseen seuraavana syksynä ajoissa.

Tänä päivänä kaikki met-sänviljelyssä käytettävät taimet ovat paakkutaimia.

Tukkimiehentäi - havupuiden taimituholainen

Tukkimiehentäi on runsaan senttimetrin mittainen tumma pitkäkärsäinen kuoriainen. Täi on nuorten taimikoiden tu-holaisista pahimpia, koska se tuhoaa havupuiden taimia istu-tusta seuraavien kolmen vuo-den aikana. Tukkimiehentäi nakertaa nuorten havupuun-taimien kuoreen epämääräi-sen muotoisia laikkuja, jolloin rikkoutunut kuori heikentää veden ja ravinteiden virtausta.

Jos syönti ulottuu taimen ympäri, se kuolee. Tukkimie-hentäit voivat vioittaa jopa 80 % kuusen- tai männyntaimis-ta, ellei taimia ole käsitelty torjunta-aineella. Hakkuun jälkeisenä keväänä tai kesänä havupuuntaimet ovat alttiim-pia tukkimiehentäin syönnille, sillä havupuukantojen tuore pihkantuoksu houkuttelee täit paikalle ravinnon syöntiin ja lisääntymään.

Torjunta-ainekäsittely tukki-miehentäitä vastaan tehdään taimitarhalla. Torjunta-aine levitetään ruiskulla taimen rungolle. Luonnon olosuhteet, esim. vesisade, lumi ja pakka-nen liuottavat torjunta-ainetta ja heikentävät näin sen anta-maa suojaa tukkimiehentäitä vastaan.

Torjunta-aineen levityksen jälkeen taimen rungolle ruis-kutetaan vielä TukkiTapio -suoja, joka kuivuttuaan estää torjunta-aineen liukenemisen luonnonolosuhteiden vaiku-tuksesta ja varmistaa näin te-hoaineiden pysymisen taimen rungolla. Suojaus ei vahingoita taimea tai estä sen tervettä ja tehokasta kasvua.

Uusi menetelmä antaa pit-kävaikutteisemman, noin 4-5 vuoden, torjuntasuojan tuk-kimiehentäitä vastaan. Se on myös ympäristöystävällinen, sillä tehoaineet eivät pääse kulkeutumaan rungolta maa-perään tai vesistöön.

Matti Katajistomarkkinointipäällikkö

Taimi-Tapio Oy

Taimituotanto SuomessaMetsäpuiden taimituo-tanto Suomessa on jo pit-kään vakiintunut noin 160 miljoonan taimen tasolle. Vielä 1980-luvulla metsän-viljelymäärät olivat lähes sata miljoonaa tainta suu-rempia, mutta muuttuneet ja monipuolistuneet metsi-en käsittelytavat ovat pie-nentäneet viljelymääriä. Suurin osa tuotettavista taimista on erikokoisia kuusen ja männyn taimia.

Kuvat Sanna Vornanen

Pienet sirkkataimet ennen koulintaa isompiin potteihin.

Kevät on kiireisintä kylvöaikaa taimitarhoilla. Kylvö suoritetaan koneel-lisesti liukuhihnatyönä.

Toiminta kasvihuoneissa on automatisoitu kastelujärjestelmää myöten.

Taimi-Tapio Oy on yksi valtakunnallisista taimi-tuottajista, jonka vuosi-tuotanto on noin 25-30 miljoona tainta. Yhtiöllä on kolme taimitarhaa, jotka sijaitsevat Alastarol-la, Heinolassa ja Imatralla. Suurin tarhoista sijaitsee Heinolan Vierumäellä. Tä-män tarhan tuotanto on 15 miljoonaa tainta vuo-dessa ja se on yksi Suo-men suurimmista taimi-tarhoista. Valta-osa taimis-ta on erikokoisia kuusen paakkutaimia.

Metsänomistajat Kaakko 17

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK lisää sijoi-tuksiaan suomalaiseen biotalo-uteen ja lähtee Finnpulp Oy:n osakkaaksi. Finnpulp Oy val-mistelee Kuopioon 1,4 miljardin euron tehdasinvestointia havu-sellun ja muiden biotuotteiden tuotantoon. MTK:n ja kahden suomalaisen teollisen sijoittajan mukaantulo vahvistaa Finnpulp Oy:n hanketta, joka olisi Suo-men historian suurin biotalous-investointi.

− Päätöksemme taustalla on vahva luottamus biotalouden kasvuun ja Suomen metsäsek-torin kilpailukykyyn, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

− Näemme, että globaalissa taloudessa tapahtuu merkittävä murros ja siirtyminen biotalou-den aikaan. Maailma tarvitsee selvästi enemmän uusiutuvista luonnonvaroista kestävällä taval-la valmistettuja tuotteita. Tässä vallankumouksessa haluamme

olla mukana, Marttila toteaa.MTK näkee kasvun mahdol-

lisuuksia suomalaisessa metsä-teollisuudessa. Puuta on paljon reservissä, metsät kasvavat en-nätystahtia ja alan osaamisem-me on maailman kärkeä. Uu-det investoinnit puuta käyttä-vään teollisuuteen kannustavat hyvään metsänhoitoon, tuovat työtä suomalaisille ja edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa.

− Puumarkkinoiden toimin-taa on viime vuosina kehitetty määrätietoisesti. Sadattuhannet metsänomistajat ovat vastanneet haasteeseen ja markkinoilla on merkittävä puun ylitarjontatilan-ne. Uuden tehtaan puuhuolto ei siten ole ongelma, Marttila sanoo.

MTK uskoo, että uusi hal-litus valmistelee selkeän ohjel-man puumarkkinoiden varmis-tamiseksi myös tulevaisuutta ajatellen.

− Kun metsänomistajien suku-polvenvaihdoksia edistetään ja

metsätilojen koko kasvaa mal-tillisesti, saadaan markkinoille lisää puuta Finnpulpin tehtaan tarvitsema määrä, Marttila sa-noo.

MTK sijoittaa Finnpulp Oy:n osakepääomaan 500 000 euroa. MTK tekee päätökset lisäsijoi-tuksista yhtiöön myöhemmin.

− Suomi tarvitsee puheiden sijaan tekoja. Sijoittajan näkö-kulmasta hanke on erittäin mie-lenkiintoinen, koska se on glo-baalissa mittakaavassa poikke-uksellisen kilpailukykyinen. Tä-män mittaluokan teollinen hanke kestää erilaisia markkinasuhdan-teita. Investoinnissa yhdistyvät Suomen luontaiset vahvuudet, merkittävät mittakaavaedut se-kä tehdasalueen tuomat kustan-nushyödyt, MTK:n talousjohtaja Heikki Laurinen sanoo.

LisätietojaPuheenjohtaja Juha Marttila,

puh. 020 413 2340 Talousjohtaja Heikki Laurinen,

puh. 040 520 0260

Kohteesta maksettava korvaus on kiinteän omaisuuden siirrosta

tai sen pysyvästä käyttöoikeudes-ta määrättävä korvaus. Tällöin muodostuu myyntivoittoa, joka on verovelvollisen ilmoitettava myyntivoittoverotuksen lomak-keella 9. Hankintameno oletta-ma on 80 prosenttia, eli korva-uksesta on veronalaista tuloa 20 prosenttia.

Haitankorvaus on kiinteistön omistajan omistukseen jäävän

omaisuuden käytölle aiheutu-van pysyvän haitan tai käytön vaikeutumisen korvaamista. Nämä haitat voivat olla esi-merkiksi kulkuyhteyksien vai-keutumisen aiheuttamia hait-toja, joista saadaan korvaus. Jos haitan korvaus on makset-tu metsätalouteen kohdistuvan haitan perusteella, ilmoitetaan haitan korvaus metsätalouden

tulona 2 C-lomakkeella. Mikäli vahingonkorvaukset

liittyvät verovelvollisen tulon-hankintaan ja tulevat veroalaisen tulon sijaan, vahingonkorvauk-set katsotaan korvausten mak-suvuoden veronalaiseksi tuloksi. Myös tulonhankintaan kohdis-tuvien kustannusten perusteella maksetut vahingonkorvaukset ovat veronalaista tuloa.

Puuston vahingoittumisesta tai poistamisesta saatu vahingon-korvaus tilanteessa, jossa puus-toa ei lunasteta maapohjineen, on metsätalouden pääomatuloa.

Puustolle mahdollisesti mak-setut odotusarvolisät ovat met-sätalouden pääomatuloa ja ne ilmoitetaan 2 C-lomakkeella.

Heikki Marjomaa

Tie- ja sähkölinjakorvausten verokohteluTie- ja sähkölinjatöiden yhteydessä maanomista-jille maksetaan korvauk-sia sekä maapohjan käyt-tökorvauksista, sekä myös puuston menetyksistä ja muista haitoista.

Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu

Onhan henkilö-, yhteys- ja tilatietosi oikeinmetsänomistaja-rekisterissämme?Voidaksemme palvella Teitä mahdollisimman hyvin ja pitääksemme metsänomistajien asiakastiedot kaikin puolin kunnossa, pyydän olemaan minuun yhteydessä aina kun tiedoissa on pieniäkäänmuutoksia.

Tavoitat minut puhelimitsenumerosta 010 321 4350ja sähköpostitse osoitteestakaakko@ mhy.fija henkilökohtaisestiTaavetin toimistoltammetoimistoaikaan osoitteesta Riihitie 1 54500 TAAVETTI

Pidellään yhteyttä!

Anne

MTK lähtee Finnpulp Oy:n osakkaaksi − päätöksen taustalla vahva luottamus biotalouden kasvuun

Metsänomistajat Kaakko 18

TAPIO SILVA Oypuh. 0294 32 6000

www.tapio.fi

Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä

Vapun jälkeisenä maanantaina metsäneuvojamme Tarja Mäkelä-Hietala törmäsi taas vaihteeksi tuoreisiin karhun jälkiin ajellessaan mönkkärillään taimia metsureidemme istutuskohteelle. Tarjan toimialueella karhun jäljet ei ole mitenkään harvinainen näky, mutta tällä kertaa Tarjakin joutui vähän vilkuilemaan sivulleen, kun tie oli edellisenä päivänä lanattukin …

Sitten kun tie käy kaposeksi, vaihdetaan pickuppi mönkkäriin, jottei metsureidemme tarvitsisi oikein pitkiä matkoja taimia kohteelle kuljettaa käsipelissä. Metsänhoitoyhdistys Kaakko toimittaa vajaan miljoonan taimia tänäkin vuonna metsänomistajillemme. Mo-nesta muusta asiasta meitä on voitu moittiakin, mutta ihan heti eilen ei ole kantautunut korviin, että olisimme toimittaneet huonoja taimia. Vaikka muusta tingittäisiinkin, niin metsät uudistetaan parhaalla saatavissa olevalla viljelymateriaalilla.

Lauantaina 14.3. vietettiin metsänhoitoyhdistyksen maalislauantaita. Taavetin toimiston väellä oli nokipannu kuumana Pärsäniemen laavulla.

Samaisena lauantaina Suurmiehikkälän kodalla oli myös tulet ja ladulla vielä hiihdeltiin kevään viimeiset kilometrit hienossa kevätsäässä.

Valtatien 7 uuden tielinjauksen puuston poisto alkaa olla loppusuoralla. Paikoin poisto on ollut aika haasteellistakin, mutta toistaiseksi kaikki on sujunut ongelmitta.

Sirkka Savukari

Heikki Marjomaa

Sirkka Savukari

Tarja Mäkelä-Hietala

Tarja Mäkelä-Hietala

Metsänomistajat Kaakko 19

Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKVKauppakatu 25 A • 87100 Kajaani www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi

MetsänomistajatKAINUU

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra.

Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.

Ota suunnaksi Metsänomistajat!

Minna KauppiK

UVA

: MA

rK

Us

lAU

KK

An

en

Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma.Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustanmetsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan.

Ota suunnaksi Metsänomistajat!

Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKVKauppakatu 25 A • 87100 Kajaani www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi

MetsänomistajatKAINUU

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra.

Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.

Ota suunnaksi Metsänomistajat!

Minna Kauppi

KU

VA: M

Ar

KU

s lA

UK

KA

nen

KAAKKO

Metsänhoitoyhdistys Kaakko • p. 010 321 4350• www.mhy.fi/kaakko • kaakko@mhy.fi

Metsätaitokalenteri 2015Pohjois-Vehkalahden Metsänystävien ja Metsänhoitoyhdistys Kaakon metsätaitokilpailut Palvaanjärvellä 11.6.2014 klo 18.00Sarjat: miehet, naiset, nuoret (< 18 v.)

Avoimet metsänhoitoyhdistysten jäsenten SM-metsätaitokilpailut pidetään tänä vuonna perjantaina 7.8.2015 klo 7.00-18.00 Hartolassa, Krouvin lavalla (Kalhontie 459, 19630 Kalhonkylä)Sarjat: miehet, naiset, nuoret (< 18 v.) joukkuekilpailu. Avoimeen kilpailuun voivat osallistua myös ei-jäsenet.

Harjun oppimiskeskuksen perinteisetKaakkois-Suomen mestaruuskilpailutHarjun oppimiskeskuksella Virolahdellatorstaina 24.9.2015 klo 10.00Sarjat: miehet, naiset, nuoret (< 18 v.) joukkuekilpailu.Avoimeen kilpailuun voivat osallistuamyös ei-jäsenet, mutta heille kisa on maksullinen.

Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot.Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

Metsänomistajat

Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä.

Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä.

Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi.

Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot.Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

Metsänomistajat

Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä.

Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä.

Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi.

Harkitsetko metsätilan myyntiä tai ostoa ?Kaakkois – Suomen Metsätilat Oy LKV on johtava metsätilojen välittäjä omalla toimi-alueellaan. Tarjoamme markkinoiden kattavimman palveluverkon ja parhaan osaami-sen metsään liittyvien kohteiden myynnissä. Metsänhoitoyhdistys Kaakon LKV metsä-asiantuntijat tekevät metsätilakauppaa Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:n kautta.

Tutustu tarjontaamme www.metsatilat.fi – sivustolla tai kysy välitystarjousta. Välitämme metsätilojen lisäksi tontteja. Rekisteröitymällä tilavahti-palveluumme saat sähköpostiisi tiedon myyntiin tulevista tiloista sinua kiinnostavilla alueilla.

Kysy lisää välityspalvelustamme:

Maalislauantaina maistui makkara niin isoimmille kuin pienemmille vieraillemme.

Isoveli Henri pitää putkea, kun pikkusisko Saara nostaa Istuttaja-Ellaa istutusputkelle. Yhteispelillä se sujuu.

Virolahden metsäneuvoja Marjaana Hellä tarkastaa, että taimet ovat kaikin puolin ok. EU:n luonnonsuojelulainsäädännön (lintudirektiivi ja

luontodirektiivi) toimivuustarkastukseen(‘fitness check’) sisältyvä julkinen kuuleminen on avattu. Kuuleminen on avoinna 30.4.-24.7. välisenä aikana. Toimivuustarkastuksessa selvitetään, onko nykyinen sääntelykehys oikeasuhteinen ja tarkoituksenmukainenja toimiiko se odotetulla tavalla. Siinä arvioidaan lainsäädännön merkityksellisyyttä, tuloksellisuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja EU:n tuomaalisäarvoa. Lisätietoja suomenkielellä:http://ec.europa.eu/environment/consultations/pdf/nature_fitness/intro_fi.pdf Linkki kuulemissivustoon:http://ec.europa.eu/environment/consultations/nature_fitness_check_en.htm

Terveisin,Janne Pitkänen

Ylitarkastaja

Maa- ja metsätalousministeriöLuonnonvaraosasto,

luonnon virkistyskäyttöyksikkö

Mahdollisuus vaikuttaa EU:n luonnonsuojeludirektiiveihin

Reino Pietikäinen, LKV0400 505 984, reino.pietikainen@mhy.fi

Heikki Marjomaa, myyntiesittelijä,julkinen kaupanvahvistaja0400 882 010, heikki.marjomaa@mhy.fi

Jarmo Haimila, LKV, julkinen kaupanvahvistaja0500 556 913, jarmo.haimila@mhy.fi

Heli Tulla Jarkko Hirvikallio Sirkka Savukari

Metsänomistajat Kaakko 20

ONNISTU PUUKAUPASSA! Tilaa puunmyyntisuunnitelmaTilaa metsänhoitoyhdistykseltä puunmyyntisuunnitelma eli leimaus. Aluevastaava lähtee yksin tai yhdessä metsän-omistajan kanssa metsään suunnittelemaan puukauppaan tulevat metsäkuviot.

Tutustu leimausselosteeseenPuukauppaan tulevista kuvioista laaditaan leimausseloste, josta selviävät hakkuukuviot ja puun arviomäärät puutavaralajeittain sekä hakkuutavoittain. Lisäksi metsänomistaja saa kirjallisen hinta-arvion puukauppatuloista. Puu-nostajat kilpailutetaan leimausselosteen mu-kaisilla puumäärillä. Valmis leimikko on tuote, jonka avulla puunostajat on helppo kilpailuttaa.

Kilpailuta puukauppaMetsänomistaja voi valtuuttaa metsänhoi-toyhdistyksen kilpailuttamaan leimikon eli pyytämään tarjoukset kaikilta alueen puun-ostajilta, tekemään puukaupan ja hoitamaan korjuun valvonnan. Tällöin kyseessä on puu-kaupan toimeksianto. Yli 80 prosenttia puunmyyntisuunnitelman teettäneistä valitsee puukaupan toimeksiannon.

Puunostajat paremmuus- järjestykseen Puunostajien tarjoukset laitetaan parem-muusjärjestykseen Mhy:n tietojärjestelmässä. Ohjelma huomioi puunostajien tarjoaman yksikköhinnan lisäksi tukin katkonnan. Järjes-telmästä löytyy suurempien puunostajien osalta katkonta-aineistoa yhteensä satojatuhansia

Päätä kenelle myytMhy:n aluevastaava esittelee tarjousvertailunyhteenvedon. Metsänomistaja päättää tehdäänkö puukauppa ja minkä ostajan kanssa. Aluevastaava laatii puunostajan kanssa metsänhakkuusopimuksen. Metsänomistaja saa ennakkomaksua 20-30% puukaupasta kk kuluessa metsähakkuusopimuksen allekirjoit-tamisesta.

Puunkorjuu alkaaPuunkorjuun alkaessa metsänomistaja saa il-moituksen siitä. Mhy:n aluevastaava suorittaakorjuun valvonnan ja tarkistaa että korjuu suoritetaan metsänhakkuusopimuksen mukai-sesti. Metsänomistajalle toimitetaan kirjallinen korjuun valvontaraportti.

MittaustodistusPuunkorjuun jälkeen laaditaan mittaustodistus. Mittaustodistuksen laadinnan yhteydessä tark-istetaan puumäärät hakkuukoneen mittalistalta. Metsänomistaja saa loppumaksun puukaupasta noin kk kuluessa mittaustodistuksen allekirjoit-tamisesta.

Puun kaukokuljetus suoritetaan metsänhakkuusopimuksen mukaan.Tiestön kunto tarkistetaan puun kuljetuksenjälkeen.

2.

3.

1.

4.

5. 6.

7. 8.

Valmistaudu puukauppaan ajoissa ja tilaa puunmyyntisuunnitelma

www.mhy.fi/kaakko

omalta metsäneuvojaltasi tai toimistolta puh. 040 589 0700

kuutioita.