Perjantai 16.4.2010 n Numero 3n

MetSiin SUUnniteLMia S.3

KOHti PieniÄ aUtOja S.25

HYGieniaa MetSÄLLe S.20

16.4.20102 MAASEUTU

Tässä numerossa

SIVU 11■

16.4.2010 3MAASEUTU

LUSTO/Jukka Silvast

Kun metsäsuunnitelmien tekoon yleensä tarjotaan mahdollisuut-ta ja uusia kulmakuntia otetaan suunnittelun piiriin, tilauksia ai-nakin Lounais-Suomen metsä-keskuksen mukaan tehdään noin 50-60 prosentille metsäpinta-alasta.

Keskuksessa suunnitelmien hyötyyn uskotaan vankasti. Suun-nitelma laaditaan yli kahdeksan hehtaarin tiloille.

Laadinta vauhdittuu aina ke-väällä, jolloin lumet sulavat, ja maasto metsänpohjineen paljas-tuu.

– Menen heti metsään kun lu-met sulavat. Haluan nähdä, mil-laista aluskasvillisuutta aloilla on, kouluttaja ja suunnittelija Ilkka Laurila sanoo.

Laurila suuntaa vielä huhti-kuun aikana Rudanmaan kulmal-le Porin Noormarkkuun, josta on jo tullut työtilauksia. Hänen vuo-siurakkaansa kuuluu noin 1 600 hehtaarin kartoittaminen metsä-keskuksen alueella.

Paljon rästissä hoitotöitäEsimerkiksi Porin kaupunki tu-kee ajankohtaisella Rudanmaal-la kahdella eurolla hehtaarille suunnitelman tekoa, jolloin met-sänomistajan kuluksi jää 6,50 eu-roa hehtaarille. Laurila muistut-taa, että valtion Kemera-tuki tai-mikon ja nuoren metsän hoitoon

hehtaarille on suunnitelmassa mukana olevalla alueella 42 eu-roa, eli 10 prosenttiyksikköä kor-keampi kuin ilman suunnitel-maa.

Laurila korostaa, että suunni-telma antaa metsänomistajalle vastauksen, mitä, missä ja mil-loin kannattaa metsässä tehdä hoito- tai hakkuutöitä tehdä. Sa-malla työt pannaan kiireellisyys-järjestykseen.

Esimerkiksi Rudanmaan kul-man tilalliset ovat saaneet tar-jouskirjeen jo maaliskuun alus-sa.

– Metsänomistajat helposti so-keutuvat sille, milloin olisi esi-merkiksi se harventamisen ai-ka. Jostain syystä rästit ovat aika-moiset. Aika vaan kuluu, eikä oi-kea-aikaiseen taimikonhoitoon tai harvennukseen ole lopulta ole pitkää aikaa, kun viivästys alkaa haitata kasvua.

Laurila jatkaa, että ellei metsän-omistaja itse pääse tai ehdi hoi-

totöihin, kannattaa todella ottaa ammattimetsurit apuun.

Hän myös korostaa, ettei met-

sä ei tuota, ellei siellä tehdä hoi-totöitä.

LuontopainotteisuuttaMetsäsuunnitelmat ovat voimas-sa kymmenen vuotta. Paperissa tarkastellaan ensimmäisen viiden vuoden aikana tehtävät erittäin kiireelliset työt ja seuraava viisi-vuotisjakso kattaa vähemmän kii-reelliset. Mutta nykypäivään so-vellettuna on tarjottu mahdolli-suutta suunnitella metsänhoito luontopainotteisesti, jopa suojel-tavaksi. Laurilan mukaan esimer-

kiksi suojeluun tähtäävät alat ovat pieniä, mutta mahdollisuus tähän tarjoutuu ennakkoon lähetetyssä kyselykaavakkeessa.

Laurilan mukaan omistajaa metsänhoitoon motivoi hakkuu-tuotto, mutta muutamat ovat ha-lunneet suunnitelman luontopai-notteisesti.

Metsäpäivitystä omistajalleSuunnittelijoilla tietysti on eri ta-poja kohdata maanomistaja. Ilkka Laurila haluaa ensin kiertää met-sälön yksin, ja ottaa maanomis-taja mukaan kierrokselle, kun pa-perilla on jo jotain valmista. Pin-ta-alansa hyvin tuntevien met-sänomistajien kanssa suunnitel-ma voidaan käydä läpi pirtinpöy-dän ääressä, mutta monelle omis-tajalle kierros kumikengät jalassa metsässä voi olla hyvä mahdolli-suus päivittää maastotiedot.

Laurila ottaa tavoitteekseen ke-rätä tiedot maastosta 30 hehtaa-rin alalta päivässä. Rudanmaal-la tehtiin edellinen suunnitelma-kierros vuonna 1993.

Metsäsuunnitelmasta saa rahallisen hyödyn

Lounaisessa Suomessa tehdään töitä merkityillä alueilla. Metsänomistajia on jo lähestytty ainakin osas-sa aluetta.

Jostain syystä rästit ovat aikamoiset.

lkka Laurilan kevääseen kuu-luu suunnittelutyö Porin uudessa itäisessä osassa.

JUURIKÄÄPÄ ISKEE KESÄHAKKUISSA ILMAN KÄSITTELYÄ

LAMMELAN KOULULLE UUSI ELÄMÄ

Metsänomistajat helposti sokeutuvat sille, milloin olisi esimerkiksi se harventamisen aika. Jostain syystä rästit ovat aikamoiset.

SIVUT 18-19■

SUKUPOLVEN-VAIHDOS PITÄÄ TEHDÄ TAIDOLLA

SIVU 7■

PISTIÄISET TUHOAVAT KASVATUSMETSIÄ

SIVU 8■

ISOJEN PÖLKKYJEN KIMPPUUN PIENELLÄ KONEELLA

SIVU 27■

Suomalainen kuluttaja ostaa tänä päi-vänä maitonsa halvemmalla kuin kukaan muu Euroopassa. Niin, vaikka Suomessa ruoan ar-vonlisävero on alentamisesta huolimatta edel-leen EU:n korkeimpia.

tuottajan kannalta tilanne on hälyttävä. Kaupan osuus maitopurkin hinnasta on EU-jä-senyyden aikana kasvanut merkittävästi ja ku-luttajahinta on pudonnut, minkä vuoksi tuot-tajahinnat ovat alentuneet viime viikkoina.

maito on pääministeriä myöten herättä-nyt tänä vuonna paljon keskustelua ja tuntei-ta. Hyvä niin! Suomalaiset ruoan- ja erityisesti maidontuottajat ovat voineet todeta, että ko-timaisuudella on merkitystä. Ensimmäisen ker-ran kauppa joutui myöntymään kuluttajien paineessa.

tuottajajärjeStöSSä SuomalaiSia maidontuottajia, valiolaisia, satamaitolaisia, ar-

laingmanlaisia ja muita ei mitenkään erotella eri kasteihin. Omistajuudella ja maidon raaka-aineella on kuitenkin merkityksensä, totta kai.

kaupan ylivalta on herättänyt keskuste-lua, ja aivan aiheesta. Maidossa asian voi kul-minoida yhteen sanaan: dumppaukseen. Suo-meen tuodaan Ruotsista maitoa, jota myydään kuluttajille jo 60 snt/l hinnalla, kun samaan ai-kaan ruotsalaiset kuluttajat maksavat siitä noin 80 snt/l. Täysin epäeettistä, harhaanjohtavaa ja vastuutonta toimintaa kaupalta!

kaikiSSa euroopan maissa tuoretuotteet ovat pääsääntöisesti kotimaisia. Väliportaiden osuuden kasvu ja tuottajien aseman heikkene-minen maitokaupassa on johtanut aivan uu-teen ilmiöön Keski-Euroopan maitokaupassa. Itävallassa ja Saksassa alkuvuonna lanseerattu “reilun kaupan maito” toimii kuten kehitysmai-den reilun kaupan hedelmät. Itävallassa maito-purkista maksetaan 10 snt/l lisähintaa suoraan

tuottajille. Saksalaiset reilun maidon tuottajat saavat takuuhinnan 40 snt/l, kun tuottajahin-nat muuten ovat alle 28 snt/l.

Sitähän reilu kauppa pitäisi olla. Tulonjako on oikeudenmukainen, ja ketjun alkupää saa työtä ja vaivaa vastaavan hinnan maidosta. Ti-loilta vaaditaan lisäksi ympäristötoimia, ja leh-miä on ruokittava nurmivaltaisesti. Kaupan pi-tää olla reilua, tuli tuote kehitysmaasta tai ko-timaasta.

viime vuoden maitotaistelut ovat saaneet Euroopassa ja nyt myös Suomessa aikaan uu-den ilmiön: kuluttajat ovat asettuneet puo-lustamaan maidontuottajia. Tämä on tärkeä ja rohkaiseva viesti niin tuottajille, meijereil-le kuin poliittisille päättäjillekin. EU:ssa hiotaan nyt uutta lakia maitokiintiöiden jälkeiseen ai-kaan. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia so-pia tuotantomääristä ja ohjata tuotantoa niihin tuotteisiin, joita kuluttajat haluavat. EU:n suun-

taus tuottaa paljon ilman lisäarvoa on joutu-massa romukoppaan, mutta valitettavasti hol-lantilaiset ja tanskalaiset edelleen dumppaavat markkinoilla lisää maitoa.

korkealaatuiSta SuomalaiSta juustoa, EU:n puhtainta tuoremaitoa, luomumaitoa, yö-maitoa, terveysvaikutteisuutta - sitä suomalai-set maidontuottajat ja meijerit tarjoavat jo tä-nä päivänä. Ehkäpä huomenna kaupassa on li-sää reiluutta ja tuottaja saa kotimaisesta mai-dostaan oikean hinnan. Lehmä on sympaatti-nen, mutta suomalainen maidon- tuot-taja se vasta onkin.

Perjantaina 16.4.2010n

Pääkirjoitus

PANTSEN KUPPILA

KOLUMNI n Sami Kilpeläinen

SITAATTI

Ensin tehdään päätös uusiutuvan energian lisäämisestä, vasta sen jälkeen esitys lisäydinvoiman tarpeesta.

Reilua maitoa

“Maatalouden tuottavuuden kasvu on ollut merkittävää EU-jäsenyyden aikana, mutta tuottavuuden kasvu ei ole hyödyttänyt alkutuottajia.”

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila 6.4.

Vaikka energiapoliittista keskustelua hallitsee ydinvoiman lisärakentamiseen liittyvät kysymyk-set, niin tosiasiassa lisäydinvoiman tarve kytkey-tyy suoraan siihen, millainen ratkaisu uusiutuvan energian käytön lisäämisestä tehdään. Monimuotoisen energiapäätöksen taustalta löyty-vät kaksi toisiinsa kietoutuvaa asiaa. Ensinnä Suo-mi on sitoutunut lisäämään merkittävästi uusiutu-van energian käyttöä. Toiseksi Suomen pitää turva- ta oma energiatarpeensa kaikissa olosuhteissa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on kerto-nut julkisuudessa marssijärjestyksen: ensin teh-dään päätös uusiutuvan energian lisäämisestä, vasta sen jälkeen esitys lisäydinvoiman tarpeesta. Puulla tulee joka tapauksessa olemaan merkittä-vä rooli uusituvan energian paketissa. Puun käyt-tö energiantuotannossa voi hyvinkin jopa miltei kolminkertaistua.

Puun tarve kasvaa

Sami KilpeläinenKirjoittaja on MTK:nmaitoasiantuntija

16.4.2010 5MAASEUTU

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

VAMMALAN

HYÖTYKERÄYS OYKIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustuksetrakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

EU-lainsäädäntö määrää, että lastenruuissa ei saa olla torjunta-ainejäämiä. Usein vauvan ruuat valmistetaan-kin luomutuotteista. Pienil-le lapsille aletaan kuitenkin varsin varhain syöttämään esim. puuroja, jotka valmis-

tetaan viljojen hiutaleista.

Kasvusääteissä erojaSuomalaista ruokaa mai-nostetaan puhtaaksi ja ter-veelliseksi. Suomessa kui-tenkin kauraa lukuun ot-

tamatta myös kaiken leipä-viljan viljelyssä suositellaan kasvunsääteiden käyttöä. Kauraa pidetään terveysvai-kutteisena viljana, josta suu-ri osa myydään Suomen ra-jojen ulkopuolelle, mikä eh-kä puolestaan puoltaa vilja-kauppiaita suosittelemaan kasvunsääteistä luopumis-ta. Kasvunsääteet lyhentä-vät kortta ja mahdollistavat korkeamman typpilannoi-tuksen käytön. Kasvunsää-teitä on monenlaisia, joiden turvallisuudessa on suuria eroja. Klormekvattiklori-dia sisältävät kasvunsääteet jättävät aina viljaan jäämiä. Yleisesti myös kauralla käy-tetty Moddus jättää ilmei-sesti jäämiä. Klormekvatti-kloridia sisältävät kasvun-sääteet (esim. CCC, 3C, Cy-cocel 750) ovat tehokkaita ja halpoja ja viljelijät suosivat niiden käyttöä.

Klormekvattikloridin käyttö on EU-laisäädän-nössä lisäselvitysten pii-

rissä. Cerone on kasvusää-teistä suhteellisen vaaraton, kuitenkaan kaikki maatalo-uskaupat eivät edes mainit-se Ceronen käyttömahdol-lisuutta omissa ohjeissaan. Terpal on vaarattomampi kuin klomekvattikloridia sisältävät aineet. Kaikkein suurimmat kasvunsääde-määrät käytetään suomalai-selle rukiille. Osa ruislajik-keista on hyvin heikkokor-tisia. Erittäin heikkokorti-sia ovat erityisesti kevät-rukiit. Kevätrukiiden kyl-vösiemenkauppiaat kehu-

vatkin, kuinka kaksi kertaa CCC:tä ruiskuttamalla ru-kiin saa pysymään pystyssä. Käyttöohjeissa on kuitenkin hyväksytty vain yksi CCC-ruiskutuskerta.

Monissa muissa maissa esim. Ruotsissa kasvunsää-teiden käytöstä on koko-naan luovuttu. Ruotsin vilja-sato on turvallisempaa eten-kin lasten puurohiutaleiden raaka-aineena. Suomessa ei erikseen tuoteta puuro-hiutaleita lapsille, vaan al-le vuoden ikäiset lapsetkin saavat tyytyä syömään kas-vunsääteillä tuotettuja puu-rohiutaleita.

Pienin panoksinSuomessa viljan hinta on yleensä sitä matalampi, mi-tä korkeampia satoja saa-daan. Tämän hetkinen vil-jan ylituotanto, täynnä ole-vat varastot ja matala hinta-taso puoltavat matalan lan-noitustason ja pienien vil-

jelypanosten käyttöä. Liias-ta lannoituksesta ja kasvin-suojeluaineiden käytöstä kannattaa luopua viljan vil-jelyssä jo pelkästään kannat-tavuussyistä ainakin silloin, kun ei itse ole käyttämäs-sä satoa esim. omien eläin-ten rehuksi. Jos kasvunsää-teitä käyttää, kannattaa va-lita ainakin elintarvikevil-jan tuotannossa ihmisten turvallisuuden ja terveyden takia Cerone muiden kas-vunsääteiden sijasta tai luo-pua kokonaan kasvunsää-teiden käytöstä. Rehuviljan myynnissä ei katsota sako-lukua, valkuaista tai mui-takaan laatuominaisuuksia. Heikkosakolukuista ruista voi käyttää sikojen rehuse-oksissa jopa 20 prosenttia, kuten esim. Puolassa käyte-tään sikojen normaaliruo-kinnassa.

Marketta SaastamoinenFT, MMM

Suomalainen vilja sisältää kasvunsäädejäämiä

Monissa muissa maissa esim. Ruotsissa kasvun-sääteiden käytöstä on kokonaan luovuttu.

tiina ahonen

LUSTO/ Vea-Pekka Järvelä

ProAgria Keskusten Liit-to on myöntänyt valtakun-nallisen Farmari–Suomen Maatalousnäyttely 2011 järjestämisoikeuden maa-seutualueiden yrittäjiä pal-velevalle asiantuntijajärjes-tö ProAgria Satakunnal-le. Suurtapahtuma vyöryy Poriin viikkoa juhannuk-sen jälkeen kesällä 2011. Farmari-näyttelyn järjeste-lyistä vastaa ProAgria Sa-takunta, joka juhlii samal-la toimintansa 150-vuotis-juhlavuotta.

– Farmari-näyttelyitä on järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Näyttelyiden jär-jestelyvastuuta on pyritty kierrättämään ympäri Suo-mea, ja kesällä 2011 vuoros-sa on läntinen Suomi. Tun-tuu hienolta, kun näytte-ly saadaan nyt ensimmäis-tä kertaa Poriin, ProAgria Satakunnan toimitusjohta-ja Timo Junnila iloitsee.

Sopiva rakoKesän alku Farmari-näyt-tely järjestetään Mikke-lissä perinteistä ajankoh-taa noudattaen heinä–elo-kuun vaihteessa. Näytte-ly sijoittuu Mikkelin Ravi-radan maastoon. Kirjurin-luoto Arenalla järjestettä-vän näyttelyn ajankohta on

aikaisemmin kesällä kuin Farmari näyttelyt yleensä.

– Tavallista varhaisempi ajankohta johtuu Arenan muiden suurten tapahtu-mien ajankohdista. Uskon, että kesäkuun loppukin so-veltuu hyvin näyttelyn ajan-kohdaksi. Viljelyiden kan-naltakin juhannuksen jäl-keinen viikonloppu sopii kävijöille mainiosti. Luo-tan siihen, että väki lähtee kyseisenä ajankohtana vilk-kaasti liikkeelle.

Farmari-näyttely on am-mattilaistapahtuma, joka järjestetään kerran kesässä eri puolella Suomea. Junni-lan mukaan pitkät perinteet

omaavasta näyttelystä ha-kevat tietoa alan ammatti-laiset ja kuluttajat.

Suunnittelu vauhtiinEdellisen kerran Satakun-nassa on järjestetty maata-lousnäyttely vuonna 1994 Ulvilan Ravanissa. Silloin

näyttelyyn tutustui noin 70000 näyttelyvierasta.

– Viime vuosina kävijä-määrä on pyörinyt samois-sa lukemissa. Mikkelis-sä yleisötavoite on asetet-tu noin 80000 kävijän tie-tämiin. Meillä tavoitteet tu-levat olemaan samansuun-taisia–eli liikutaan jossain 70000–80000 välillä.

Junnilan mukaan Pro-Agria Satakunta käynnisti näyttelyn järjestelyt välit-tömästi varmistuksen tul-tua.

– Järjestelyt käynnistyvät suunnittelulla ja tilannetta kartoitetaan erilaisten yh-teistyötahojen kanssa.

Viime vuosina Farmari-näyttelyihin on osallistu-

nut noin 500 näytteilleaset-tajaa.

– Todennäköisesti sa-manlaisissa luvuissa liiku-taan Porissakin. Kaksi–kol-masosaa näytteilleasettajis-ta on vakiojoukkoa ja loput ovat lähialueiden yrittäjiä.

Junnila korostaa tulevan tapahtuman erinomaisia puitteita.

– Lähellä, mutta kui-tenkin tarpeeksi laajalla ja luonnonläheisellä alueel-la. Myös perinteet puolta-vat Kirjurinluodon sovel-tuvuutta tulevan tapahtu-man pitopaikkana. Samai-sella paikalla on järjestetty jo vuonna 1911 Satakun-nan Maanviljelysseuran 50-vuotisjuhlanäyttely.

maaseutu16.4.20106 MAASEUTU

Leader on yksi Euroopan Unionin ohjelmista. Sen ideana on tuoda maaseu-dun paikallista näkökulmaa ja voimavaroja kehittämis-työhön. Leader -tyyppistä toimintaa on ollut unionis-sa 1990-luvun alusta alka-en, ja sen vaikuttavuus on ollut yksi parhaista EU-oh-jelmien joukossa. Toisin sa-noen vähällä rahalla on saa-tu paljon tuloksia.

Satakunnassa toimii vii-si Leader-toimintaryhmää, jotka kannustavat maaseu-dun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisää-mään sen viihtyisyyttä se-kä synnyttämään uusia työ-paikkoja ja yrityksiä. Käy-tännössä Leader-tuen pii-riin kuuluu koko Satakun-ta lukuun ottamatta Porin ja Rauman keskusta-aluei-ta.

Satakunnan toiminta-ryhmien myöntämän Lea-der-tuen avulla on käynnis-tynyt kahden vuoden aika-na yli 180 erilaista hanket-

ta. Yhteensä Satakunnassa Leader-tukea myönnettiin viime vuonna lähes kaksi miljoonaa euroa ja hank-keiden kokonaiskustan-nukset nousivat 3,5 mil-joonaan euroon. Tälle vuo-delle Satakunnan toiminta-ryhmät voivat myöntää ra-hoitusta erilaisiin hankkei-siin yhteensä noin 2,6 mil-joonaa euroa.

Käytännössä Leader-hankkeen rahoitus muo-dostuu julkisesta tues-ta (EU, valtio kunta) sekä hankkeen toteuttajan yksi-tyisestä rahoituksesta. Sa-takunnassa jokainen kun-ta maksaa kuntarahaa toi-mintaryhmälle asukaslu-vun mukaisella euromää-rällä. Kuntarahan maksa-minen on välttämätöntä, jotta Leader-ohjelmaa voi-daan toteuttaa. Kuitenkin on huomioitavaa, että tä-mä kuntien maksama raha moninkertaistuu. Esimer-kiksi Karhuseudulla (Po-ri, Ulvila, Kokemäki, Nak-

kila, Luvia ja Harjavalta) kunnan sijoittamaa yhtä euroa kohden kuntaan on sijoitettu yhdeksän euron edestä EU:n, valtion ja ha-kijan yksityistä rahaa. Tä-mä on siis kunnan kannal-ta ehdottomasti tuottavaa toimintaa ja kuntien kan-nattaa ehdottomasti pitää kiinni tästä EU-hyvästä, jo-ka jokaisen kunnan alueelle on mahdollista saada.

Nykyinen Leader-oh-jelmakausi kestää vuoden 2013 loppuun. Vielä ei ole päätöstä siitä, kuinka tuol-loin jatketaan. Tärkeää on, että Leader –toimintatapa jatkuu ja maaseutua saa-daan kehitettyä jatkossa-kin.

Titta StrömbergSatakunnan maaseutuohjelman tie-dottajatitta.stromberg@pyhajarviseutu.netwww.satasilta.vuodatus.net

Leader tuotti hyvää

Tuntuu hienolta, kun näyttely saadaan nyt ensimmäistä kertaa Poriin. Farmari-messujen pitopaikka Poriin varmistui juuri viimeisillä lumilla. Timo Junnilan joukot saavat tehdä töitä valmistel-

lakseen tapahtumaa silti vielä seuraavankin talven yli.

Pori sai Farmari-näyttelynLUSTO kim hUOvinLahTi

Suomen Luonnonsuojelu-liitto, Suomen Latu ja Suo-men Partiolaiset käynnis-tävät LUMO2010-vuoden kunniaksi Luontohaaste-kilpailun kunnille ja seura-kunnille.

Osallistuakseen haaste-kilpailuun kunnan tai seu-rakunnan tulee vuoden 2010 aikana tehdä suojelu-päätös yhdelle tai useam-malle omistamalleen mer-

kittävälle luontoalueelle. Suojeltavat alueet voivat ol-la esimerkiksi metsää, suo-ta tai vesiluontoa – tai yh-distelmä erilaisia luonnon-alueita.

Luonnonsuojeluliitos-ta muistutetaan, että luon-non monimuotoisuuden vuosi tarjoaa mahdollisuu-den kasvattaa ihmisillekin tärkeiden luonnonaluei-den verkostoa Suomessa.

Siksi jokainen haasteeseen osallistunut kunta ja seura-kunta huomioidaan.

– Ihmiset saavat käsityk-sensä luonnon monimuo-toisuudesta usein lähel-lä olevan luonnon kautta, Luonnonsuojeluliiton pu-heenjohtaja Risto Sulka-va evästi kilpailuun osal-listuvia.

Suojelualueista haastekisa

Vuoden 2009 arvonlisäve-roja palautetaan yli 90 000 maa- ja metsätaloudenhar-joittajalle sekä muulle alku-tuottajalle lähes 115 mil-joonaa euroa. Vastaavas-ti arvonlisäveroa vaaditaan maksettavaksi maksuunpa-nopäätöksillä yli 21 miljoo-naa euroa runsaalta 7 000 alkutuottajalta. Palautus- ja maksuunpanopäätök-

set saapuivat postitse ku-luneella viikolla niille al-kutuottajille, joiden arvon-lisäveron verokautena on kalenterivuosi (ns. vuosi-il-moitusmenettely). Alv-pa-lautusten maksaminen al-kaa huhtikuun puolessa vä-lissä. Maksuunpanojen erä-päivä on 12.5.2010.

Alkutuottajien palautuk-set ja maksuunpanot kirjat-

tiin nyt ensimmäistä kertaa verotilille, joten uusia ve-rotiliasiakkaita tuli yhdellä kertaa lähes 100 000. Vero-tiliin tutustuminen ei vielä tässä vaiheessa ole palau-tuksen saajille välttämätön-tä, koska palautuksen saa-minen ei vaadi asiakkaalta toimenpiteitä.

Verotilillä näkyy

maaseutu 16.4.2010MAASEUTU 7

Tapio Hietaoja (vas.), Eero Koivisto ja Kalevi Koivisto muistelevat, kuinka kolmikko sai aikaan onnistuneen sukupolvenvaihdoksen muutamassa viikossa.

Metsätilan sukupolven-vaihdoksessa erittäin tärkeäksi seikaksi muodostuu kauppahinnan määrittele-minen.

PLUS

EL KNMAASEUTU

MAASEUTUEL K N

Oman tilan puuta kuluu myös asuintalon lämmitykseen. Polttopuita Eero ja Kalevi Koivisto tekevät vielä yhdessä.

LUSTO / Kim Huovinlahti

Kalevi Koivistolla tulee näinä päivinä täyteen puo-li vuotta metsätilan isän-tänä Siikaisten Leväsjoel-la Pohjois-Satakunnassa. Kun Eero ja Pirkko Koi-visto myyjinä ja hänen poi-kansa Kalevi Koivisto puo-lisonsa Annen kanssa os-tajina allekirjoittivat met-sätilan kauppakirjan viime vuonna lokakuun 16. päi-vä, niin kauppaa oli alettu valmistella Pro Agria Sata-kunnan avustamana vasta syyskuun lopussa. Silloin tilan omistaja Eero Koivis-to soitti suunnitteluagrolo-gi Tapio Hietaojalle, jonka toimenkuvaan kuuluu juu-ri sukupolvenvaihdossuun-nittelu. Eero Koiviston vies-ti oli selkeä: nyt pitäisi alkaa

valmistella kauppaa. Tilan-ne oli Tapio Hietaojalle tut-tu, koska hän oli aiemmin valmistellut Eero Koiviston toisen tilan kauppaa tämän tyttärelle.

– Tämä metsätilan su-kupolvenvaihdos eteni hy-vin nopeasti ja se johtui sii-

tä, että asiat olivat hyväs-sä järjestyksessä ja tavoi-te oli myyjällä sekä ostajal-la koko ajan selvä, muiste-lee Hietaoja kuusi kuukaut-ta myöhemmin Koivistojen tuvassa.

Peltoa mukanaKoivistojen kohdalla suku-polvenvaihdos tehtiin rei-lun 50 hehtaarin metsäti-laan. Kalevi Koivistolle pit-kään pohditun kotitilan os-taminen tuli ajankohtaisek-si, kun perhe alkoi tarvita viime vuoden jälkipuolis-kolla uutta kotia. Tilan os-taminen tuli ajankohtaisek-si. Kaupan yhteydessä Kale-vin vanhemmat muuttivat kotitilalta Siikaisten kes-kustaan rivitaloon ja Kale-vi muutti perheensä eli vai-

Onnistunut sukupolvenvaihdos - tarvitsee tahtoa ja taitoa

monsa ja kolmen lapsensa kanssa Leväsjoelle.

– Päätyöni on Satateräk-sellä ja metsätilan hoito on mieluisaa osa-aikatyötä, sa-noo Kalevi Koivisto.

Koivistojen tilakaupas-sa oli metsän lisäksi mu-kana myös peltoa, joka on

vuokralla sekä asuinraken-nus, talousrakennuksia ja irtaimistoa.

Suunnitteluagrologi Hie-taoja sanoo, että asumisen järjestäminen on yleen-sä sukupolvenvaihdoksissa yksi tärkeimmistä tekijöis-tä, mikä on otettava huo-

mioon.– Tässäkin kaupassa asu-

misen järjestäminen oli myyjällä taustalla ja ostajan osalta asumiskysymys rat-kesi sillä tavalla, että myy-jä muutti uuteen kotiin, sa-noo Hietaoja.

Kauppahinta tärkeäToiseksi merkittävin teki-jä on kauppahinta. Kolmas huomioonotettava seik-ka sukupolvenvaihdokses-sa on sitten mahdollisten muiden sisarusten tarpeet, jotka on otettava nekin kau-passa huomioon.

Metsätilan sukupolven-vaihdoksessa erittäin tär-keäksi seikaksi muodostuu kauppahinnan määrittele-minen. Se on tehtävä tar-kasti. Koivistojenkin kau-passa verottajalta pyydet-tiin ennakkoratkaisu luon-noskauppakirjalla. Metsäti-lakaupassa kauppahinnan on oltava

vähintään 3/4 verotta-jan hyväksymästä arvos-ta tai muuten tulee ostajal-le merkittävät lahjaveroseu-raamukset kaupasta.

– Jos tila myydään verot-tajan mielestä liian halval-la, tulee siitä kovat lahjave-roseuraamukset, muistut-taa Hietaoja.

Hae ennakkopäätösSiksi ennakkopäätös kaup-pahinnan hyväksyttävyy-destä kannattaa verottajal-ta hankkia, jottei myöhem-min tule ikäviä jälkiseuraa-muksia.

Kun kauppahinta on saa-tu sovittua ostajan ja myy-jän välillä ja kun verotta-jakin sen vielä hyväksyy, on edessä rahoitusneuvot-telut. Koivistojen kaupas-sa rahoittajana oli paikal-linen pankki. Kalevi Koi-visto kiittelee tutun pankin apua.

– Palvelu oli hyvää ja asi-antuntevaa.

Kauppaan ottamaan-sa lainaa Koivisto lyhentää kuukausierissä. Ja kun edel-linen isäntä Eero Koivisto on hoitanut metsiä hyvin, niin Kalevi Koivisto toteut-taa hakkuita metsäsuunni-telman mukaisesti. Metsäs-tä irtoaa puunmyyntituloja vähintään se, mitä lainan-hoitokuluihin (korko ja ly-hennys) menee.

Pro Agria Satakunnan suunnitteluagro-logi Tapio Hietaoja on vuosittain avitta-massa kymmenissä sukupolvenvaihdok-sissa. Tarve on kuitenkin paljon suurem-pi. Hänen mukaansa nyrkkisääntö suku-polvenvaihdokseen on, että se kannattaa tehdä silloin kuin aika tuntuu oikealta.

– Sitten kannattaa olla nopeasti liikkeel-lä.

Hän nimeää tärkeimmäksi tekijäksi on-

nistuneelle sukupolvenvaihdokselle sen, että tavoite on selvä ja tahtotila selkeä se-kä myyjällä että ostajalla.

Hietaoja muistuttaa, että sukupolven-vaihdoksilla turvataan myös yhteisiä etu-ja. Tilat eivät pirstaloidu ja metsätilojen omistajat ovat osaksi ikääntyneitä. Heillä ei ole tarvetta puukauppojen tekemiseen. Vaihdokset vauhdittavat siten myös puu-kauppoja.

Metsätilojen sukupolvenvaihdoksille on tarvetta

metsä16.4.20108 MAASEUTU

Juha Suni

Alkaneen vuoden metsäta-louden tuotantoon liittyvi-en riskien lista kasvoi heti vuoden alussa myyrien ja hyönteisten jatkoksi suurel-la lumikuormalla Onnek-si vakavat lumituhot jäivät vain paikoittaisiksi. Kevät on kaikkein paras aika tar-kastaa oman metsän voin-ti.

Varaudu harvennukseenJos lumen alas murtamia männynlatvoja ja luokille taipuneita, latvastaan ko-ko talveksi hankeen juut-tuneita koivuja löytyy pie-neltä alalta useita, on syytä valmistella ripeästi metsik-köön lievä harvennushak-kuu, jossa vauriopuut ote-taan samalla talteen. Lie-vän hakkuun jälkeen teh-dään myöhemmin uusi harvennus, kun kasvatet-tavien runkojen lumikuor-man kestävyys on ensin

saatu lisääntymään tuntu-vasti. Hyönteistuhoalueilla näitäkin hakkuita on syytä viivästää.

Yhä myyrävahinkojaEdellistalvi periytti metsä-talouteen pahat myyrien ai-heuttamat taimikkotuhot. Kaikkia ei löydetty, tutkit-tu eikä korjattu uusinta- tai täydennysistutuksin vielä viime kevään havaintojen perusteella. Metsätalous-suunnittelija Jouko Huuh-ka Lounais-Suomen met-säkeskuksesta arvioi, että taimetkaan eivät riittäneet viime kevään löydöksien korjaamiseen, eikä kaikkia korjaustarpeita vielä ilmoi-tettu metsänhoitoyhdistyk-siin.

Myyrät etenivät heini-koita myöten. Siksi vauri-oituneita nuoria ja pieniä alle metrin taimistoja löy-tyy enemmän kylien ja pel-tojen liepeiltä ja reheviltä metsänkasvupaikoilta. Ka-

rut takametsät pääsivät vä-hemmin vaurioin. Kuiten-kin myyrät soivät toissa tal-vena kaikkia puulajeja.

Toiminnanjohtaja Su-vi Kokkola täydensi myy-räkuulumisia sillä havain-nolla, että karummatkin viimevuosien taimikoi-den istutusalueet on syytä tarkastaa. Myyräpaine oli niin suuri, että tuhoja on tavallista useammilla kas-vupaikkatyypeillä.

Metsänhoitoyhdistys Karhun Kokkola muistut-ti edelleen korvausasioista. KEMERA-varoista korvat-tava tuho on sellainen, jossa on jäänyt alle 600 kehitys-kelpoista tainta hehtaaril-le. Siihen saa uudet taimet ilmaiseksi ja 20 prosenttia apua ihmis- ja konetyökus-tannuksiin. Tämän lisäk-si metsävakuutukset kor-vaavat yhtiöittäin vaihtele-vaan alarajaan asti metsätu-hojen, myös myyrien aihe-uttamia tuotos- ja puusto-vahinkoja. Pienetkin, kym-

menien aarien tuhoalat, on syytä täydennysistuttaa, sil-lä muuten tuotannon ja laa-dun alenema kiusaa met-sikköä koko kiertoajan.

Taimien jakelukauden ja kesän palveluista Karhus-sa vastaa osaltaan uusi toi-mihenkilöharjoittelija Tai-na Löytökorpi Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hän hoitaa taimiasioita ja vastaa aikuisopiskelijan ru-

Myyrätuhoja yhä taimikoissa – pistiäiset kasvatusmetsissä

Mäntypistiäistuhojen odo-tetaan vaimenevan epide-mian syntyalueella, mutta tuhoalue laajenee edelleen.

Piskuinen mäntypistiäisen vuoksi metsänomistajan kannattaa olla tarkkana.

juha suni

metsä 16.4.2010MAASEUTU 9

KEMERA-varoista korvattava tuho on sellainen, jossa on jäänyt alle 600 kehitys-kelpoista tainta hehtaarille

tinoitunein ottein osaltaan asiakaspalvelusta vuorol-laan eri kunnissa.

Pistiäisennuste tehtyMetsäntutkimuslaitos jul-kaisi pääsiäisen edellä vii-me vuodenmunintanäyt-teisiin perustuvan ennus-teen ruskomäntypistiäisen tuhojen jatkokehityksestä ensi kasvukaudella. Muu-tamissa osissa maatamme torjuntakynnys olisi ylitty-nyt jo viime vuonna, mut-ta Maa-ja metsätalousmi-nisteriö on haluton teke-mään mitään nykyisen lain mukaisia toimia esimerkik-

si tuhojen leviämisen hi-dastamiseksi Pohjois-Sata-kunnasta Hämeenkangasta

myöten Pirkanmaalle.Yli 36 asteen pakkanen

olisi auttanut, samoin nyt toukokuussa tehtävä bio-loginen lentoruiskutustor-junta. Uusi laki on val-misteilla, mutta ensi ke-sän tuhot nyt vain tapah-tuvat. KEMERA-varoista tullaan tarjoamaan elvytys-lannoitusta tuhon laannut-tua muutaman vuoden ku-luttua. Porin Yyterin tähti-kudospistiäistuho on astet-ta vakavampi, puille tappa-va, mutta esiintymä on vie-lä pienialainen.

Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjan-maan metsänomistajissa herättää kasva-vaa suuttumusta se, että Metsähallituk-sen mailta alkunsa saavien metsätuhojen leviämisen estämiseksi ei tunnuta tehtä-vän mitään, toisin kuin ennen. Pääsiäi-sen edellä Maa- ja metsätalousministeriö teki nimenomaan sen sisältöisen päätök-sen kuluvan kevään osalta. Päätös herät-ti metsänomistajajärjestön laatimaan tie-dotteen: “MMM väheksyy satojen mil-joonien eurojen hyönteistuhoja” Asias-sa on kuitenkin paitsi saamattomuutta, myös ristiriitaisia pohjatietoja matkassa.

Porin Yyterin metsätuho on erityisen tappavaa lajia. Sen pyrkimystä laajentua kohti rannikon muita kasvupaikkoja on seurattava edelleen, vaikka loishyönteiset saattavatkin pysäyttää tuhon tänä vuon-na, saneeraushakkuiden jälkeen. Honka-joella noin 15 vuotta sitten koettiin pilk-kumäntypistiäistuho ja se pysäytettiin kemikaalein kansallispuiston rajalle. Ky-seessä oli eri laji kuin tällä kertaa. Ny-kyinen tuho, ruskomäntypistiäinen, tulisi pysäyttää biologisella virusruiskutuksel-la sen seuraavien leviämissuuntien kär-kiin, vaikkapa Suomenselälle tai Pohjan-kankaalle. Tätä tuhoa ei voi sammuttaa

“liekkeihin päin”, tuhon näkyessä, kuten ennen koettuja lukuisia metsäpaloja.

Metlan Antti Poutun kertoman mu-kaan viimeinen ajankohta virusruisku-tusten valmistelulle on vuosittain joulu-kuu. Tällöin päätökset voidaan tehdä hal-linnon aikataulussa ja metsäeläintieteen kriteerein: tunnetaan munien määrä ja loisittujen munien osuus niistä. Nyt mi-nisteriön julkistama päätös ei ole aito, sil-lä oikea hetki oli neljä-viisi kuukautta sit-ten. Invaasion pysäyttävää 36 asteen pak-kasta tavattiin ehkä parissa pisteessä Poh-janmaan ylänköalueilla.

Pakkasten odotteluun, ylihintaisten he-likopterien tilaamiseen Norjasta ja Kana-daan siirretyn törjuntaviruskannan etsis-kelyyn ei ole mitään syytä langeta jatkos-sa. Metsätuhoihin on nyt varattu seu-rantaan aivaiset 7000 euroa vuodessa se-kä lisäksi Metlan ja MMM:n virka-aikaa. Kotimainen, esimerkiksi ilmavoimien tai lentolannoitusyritysten avun periaatteet tulisi olla ennalta sovittuna ja tuhojen en-nakointikykyä on kohotettava.

Juha Suni

KOMMENTTI

����� ��• ��� 020 772 9251 • �������������

������ �� ��

����������������� ����

��������������������������� �� ��������������������������������� ��������� �������� �������������������������� ����������������������

������������������������

On mukava saada lasku, joka on jo maksettu OP-bonuksilla.Yhä useammat Osuuspankin asiakkaat maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensapankkiasioinnistaan saamillaan bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi.Tutustu osoitteessa op.fi /bonus tai tule käymään.

metsä16.4.201010 MAASEUTU

���������������������������������� �������� ��������� ������ �������� ����������� �� ���������������������� ��������� ��������������������������������������������������������

���������������������

�������������������������������������������������������� ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������

����������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������� ��

������������������

������������������

�������������������������

����������������

���������������

2,10 % 2,40 % 3,00 %

metsä 16.4.2010MAASEUTU 11

Kevät tuo uudet juurikää-pätartunnat hakattaviin metsiin, ellei niitä torjuta kantokäsittelyllä. Jos juu-rikääpäitiöt pääsevät kan-tojen puuainekseen, tulee taudista ikuinen vitsaus ky-seiseen metsikköön ja siel-lä kasvavat havupuut alka-vat menettää arvoaan.

Juurikääpä on metsiem-me pahin lahottajasieni. Se leviää kesäaikaisissa hak-kuissa lähinnä tuoreiden kantojen kautta. Kantoon päästyään juurikääpäitiöt alkavat kasvaa ja leviävät viereisiin puihin juuriyhte-yksien avulla.

Juurikääpä aiheuttaa vuosittain 40 – 50 miljoo-nan euron menetykset, suurimmat metsänomista-jille puun arvon alentumi-sina. Taudin aiheuttamat puuainemuutokset alenta-vat metsän tuottoa ja muut-tavat puun käyttömahdolli-suuksia, pahimmillaan sa-hatukista polttopuuksi.

Juurikäävän torjuntaJuurikääpää voidaan torjua vain estämällä uudet tar-tunnat. Tämä tapahtuu kä-sittelemällä kannot kanto-käsittelyaineella kesäaikai-sissa hakkuissa. Kantokä-sittelyaine ehkäisee juuri-kääpäitiöiden pääsyn kan-non puuainekseen. Hyvä

torjuntateho edellyttää kan-topinnan täydellistä peitty-mistä käsittelyaineella se-kä aineen käyttöohjeiden tarkkaa noudattamista.

Koneellisissa hakkuissa hakkuukone levittää kaa-don yhteydessä kantokä-sittelyainetta kantopinnal-le. Moottorisahahakkuissa kantokäsittely tehdään le-vittämällä käsittelyainetta erillisenä työnä hakattujen kantojen pinnalle, viimeis-tään muutaman tunnin ku-luttua kaadosta.

Kattava kantokäsitte-ly kesäaikaisissa hakkuissa on juurikäävän leviämisen riskialuilla tärkeää. Poikke-uksellisen tärkeää torjunta on alueilla, jonne tauti ei ole vielä levinnyt. Valitet-tavasti näillä alueilla kan-tokäsittelyä ei aina mielle-tä tärkeäksi. Kantokäsittely laajeni yk-

sityismetsiin 2000-luvun alkuvuosina, kun kanto-käsittely hyväksyttiin Ke-mera-tuettaviin töihin. Tu-ki mahdollistaa yksityisille metsänomistajille kustan-nuksettoman kantokäsit-telyn. Torjunta-aine ja osa levityskustannuksista kor-vataan Kemera-varoista, puunkorjuuyritykset mak-savat loput levityskustan-nukset.

Kantokäsittelyä toteute-taan tällä hetkellä kattavas-ti niin metsäteollisuusyri-tysten pystykauppojen kor-juussa kuin yritysten omi-en metsien hakkuissa. Met-

sänhoitoyhdistysten omas-sa korjuussa kantokäsitte-lyä tehdään vaihtelevasti.

Moottorisahalla hakatta-vien kesäkohteiden kanto-käsittely on toistaiseksi ol-lut vähäistä, vaikka nekin kuuluvat Kemera-korvaus-ten piiriin. Tämä on johtu-nut helppokäyttöisen kan-tokäsittelyaineen puuttees-ta. Tulevana kautena on saatavissa markkinajohta-jasta PS-kantosuoja-2:sta

myös pienkäyttöön tarkoi-tettu 10 litran pakkausko-ko.

Korvaus vaihtelee Kemera-tuen korvausalu-eet määräävät käytännös-sä kantokäsittelyalueen ra-jat. Kuusivaltaiset kohteet korvataan koko torjun-ta-alueella, mäntyvaltaiset vain Kaakkois-Suomessa sekä niiden kuntien alueel-

la, missä Metsäntutkimus-laitos on havainnut män-nyn tyvitervastautia. Koska Metsäntutkimuslaitoksel-la ei ole ollut resursseja sel-vittää systemaattisesti tyvi-tervastaudin esiintymisen laajuutta, on moni tyviter-vastautikunta edelleen tor-junnan ulkopuolella. Män-tyvaltaisten hakkuukohtei-den kantokäsittelyn pikais-ta laajentamista koko kan-tokäsittelyalueelle on esi-tetty monella taholla. Se oli mukana myös nyttemmin siirtyneessä uudessa Ke-mera-lakiesityksessä. Olisi syytä tehdä pikainen eril-lispäätös kantokäsittelyn mäntyalueen laajentami-sesta. Näin pystyttäisiin es-tämään monen männikön juurikääpätartunta Kemi-ra-lain uudistusta odotel-taessa.

Metsänomistajan näkökulmaKantokäsittelyn toteutus kesäaikaisissa hakkuissa on tärkeää metsiemme tervey-den kannalta. Suurin hyö-ty kantokäsittelystä on met-sänomistajille. Jos juurikää-pä pääsee metsään, siitä ei pääse eroon. Kantokäsitte-lystä pitää sopia puukaupan yhteydessä. Siitä ei tule kus-tannuksia yksityisille met-sänomistajille.

Juurikääpäitiöt tulevat kantoihin yleensä varsin lä-heltä. Siksi alueen kaikkien kesähakkuukohteiden kan-tokäsittely on tärkeää juu-rikääpätartuntojen vähen-tämiseksi. Kaikki hakkuu-työtä tekevät toimijat tulee saada kantokäsittelyasian toteutuksen taakse.

Markku Mäkelä markku.makela@kotikone.fi JL-tuotteet Oy

Juurikääpä leviää kesähakkuissa

Kaatokone levittää torjunta-aineen samalla kun se kaa-taa puun. Moottorisahalla kaadettaessa työ pitää tehdä erikseen.

Kantokäsittely pitää laittaa hyvinkin pian puunkaadon jälkeen.

Kantokäsittely laajeni yksityismetsiin 2000-luvun alkuvuosina, kun kantokäsittely hyväksyttiin Kemera-tuettaviin.

MetsäntutkimuslaitosParkanon toimipaikka

Tutkimme mm. metsiin perustuvaan

yritys- ja elinkeinotoimintaan sekä metsäekosysteemin rakenteeseen

ja toimintaan liittyviä asioita.

Maksullisina palveluina tarjoamme:

tilaustutkimuksiakemiallisia analyysejä ja muita

laboratoriopalvelujakoulutus- ja retkipalveluja

Kaironiementie 54, 39700 Parkanopuh. 010 2111, fax 010 211 4001

etunimi.sukunimi@metla.fihttp://www.metla.fi/pa/

••

•

ttöinen nleik-

NA

a kotipi-ip ja

NA

Juurikääpä aiheuttaa kuusella maannousemaa ja män-nyllä tyvitervatautia. Metsissämme on useita muitakin la-hottajasieniä, mutta juurikääpä on niistä pahin seuraavis-ta syistä:

Juurikääpä aiheuttaa suurimman osan kuusen ja män-nyn lahosta

Se vaivaa erityisesti hyväkasvuisia metsiäKerran metsämaahan päästyään juurikääpä säilyy tar-

tuntakykyisenä 30 – 40 vuottaIlmaston lämpeneminen edesauttaa juurikäävän leviä-

mistä määrällisesti ja alueellisesti

■

■■

■

INFO

metsä16.4.201012 MAASEUTU

Metsäsektorin toiminta vil-kastuu hiljaiselon jälkeen kuluvana ja ensi vuonna yleisen taloustilanteen pa-rantuessa. Viennistä riip-puvainen Suomen metsäte-ollisuus lisää tuotantoaan ja vientiään kysynnän lisään-tyessä maailmanmarkki-noilla.

PTT ennustaa kysynnän kasvun olevan kuitenkin vielä melko hidasta, eikä 2000-luvun alun tuotanto-määriä tai kannattavuutta vielä saavuteta. Myös met-sätaloudessa hakkuut ja puukaupat jäävät aiemmin totuttua vähäisemmiksi, vaikka selkeä parannus vii-me vuoteen verrattuna on-kin odotettavissa.

PTT:n tuoreimmassa en-nusteessa maailman talous-kasvu ja sen myötä metsä-teollisuustuotteiden ky-syntä elpyvät hiljalleen tä-nä ja ensi vuonna. Suomen metsäteollisuuden kilpai-lukykyä parantaa euron heikentyminen Yhdysval-tojen dollariin ja Ruotsin kruunuun verrattuna. Ko-timaassa sahatavaran ky-syntää vauhdittaa alhainen korkotaso.

Eri tahtiinPaperin tuotanto nousee Suomessa hieman tänä vuonna kysynnän kasvaes-sa. PTT arvioi paperin tuo-tannon ja viennin kasva-van 5–10 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna pa-perin tuotanto kasvaa en-nusteemme mukaan hie-man loivemmin. Käynti-asteet jäävät edelleen mel-ko alhaisiksi. Elpyvästä ky-synnästä huolimatta Eu-roopassa vallitseva pape-

rin ylitarjonta ei anna tä-nä vuonna mahdollisuuk-sia Suomen paperin vien-tihintojen nousuun. PTT arvioi paperin keskimää-räisen vientihinnan laske-van muutamalla prosentil-la viime vuoden keskihin-nasta, vaikkakin eri pape-rilajien välillä on vaihtelua. Ensi vuodeksi odotamme vientihintaan nousua, jos kysyntä jatkaa elpymistään ja Euroopan ylikapasiteet-tia puretaan.

Kartongin valmistukses-sa ja viennissä tilanne on paperin tuotantoa parem-pi. Kartongin vientihintoi-hin ennustamme muuta-man prosentin kasvua se-kä tälle että ensi vuodelle. Sellun vienti Suomesta kas-vaa PTT:n arvion mukaan tänä vuonna yli neljännek-sen viimevuotisesta. Kasvu tasaantuu ensi vuonna. Sel-lun vientihinnan arvioim-me nousevan tänä vuon-na noin neljänneksen vii-mevuotisesta keskihinnas-ta ja pysyvän ensi vuonna tämän vuoden keskimää-räisellä tasolla tai nouse-van hieman.

Viime vuonna kemial-linen metsäteollisuus teki PTT:n arvion mukaan nol-latuloksen Suomessa. PTT ennustaa kannattavuuden nousevan plussan puolel-le tänä vuonna kartonki- ja selluteollisuuden vetä-mänä.

Sahoille valoaViime vuoden lopulla ta-pahtui selkeä käänne saha-tavaran kysynnässä maail-manmarkkinoilla, ja tuo-tanto on nyt nousussa. En-nusteemme mukaan sa-hatavaran kysyntä kasvaa edelleen vientimarkkinoil-la ja pysyy vahvana koti-maassa tänä ja ensi vuonna. PTT ennustaa Suomen sa-hatavaran tuotannon nou-sevan tänä vuonna lähelle yhdeksää miljoonaa kuu-tiometriä eli yli 15 prosen-tilla viime vuoden pohjalu-kemista. Käyttöaste jää kui-tenkin edelleen alhaiseksi. Suomen sahatavaran vien-ti kasvaa tänä vuonna 6-8 prosenttia ja ensi vuon-na noin kymmenyksen PTT:n ennusteen mukaan.

Vientihinnat nousevat reilu kymmenen prosenttia tänä vuonna.

Myös metsäteollisuu-den puunkäytön ennuste-taan lisääntyvän, Suomessa 56 miljoonaan kuutiomet-riin ja ensi vuonna edelleen noin 60 miljoonaan kuutio-metriin. Tuonti kasvaa hie-man tänä ja ensi vuonna, mutta jää uudelle, alhai-semmalle tasolle Venäjän tuonnin romahdettua. PTT ennustaa kotimaan mark-kinahakkuiden lisääntyvän noin kymmenen prosent-tia viimevuotisesta eli 46 miljoonaan kuutiometriin. Vuodeksi 2011 ennustam-me hakkuihin vajaan kym-menyksen kasvua tämän-vuotisesta. Kasvusta huoli-matta hakkuut jäävät vielä 2000-luvun keskimääräisiä hakkuita alhaisemmiksi.

Puukaupat lisäänty-vät arvion mukaan yksi-tyismetsissä tänä vuon-na. Kauppoja vauhdittaa viimeistä vuotta voimas-sa oleva myyntiveron hel-potus. PTT ennustaa puu-kaupan lisääntyvän noin 50 prosenttia viime vuodesta. Puun keskihinta nousee ar-viomme mukaan noin vii-si prosenttia viime vuoden keskihinnasta. Vuosi 2011 tulee olemaan haasteellinen kotimaan puumarkkinoil-la. Puun hinta nousee ar-viomme mukaan 1?3 pro-sentilla. Puukauppa ei juu-rikaan vilkastu tämänvuo-tisesta, jollei metsänomis-tajia saada aktivoitua te-kemään kauppoja nykyistä enemmän.

Tutkimusjohtaja Paula HornePellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT

Metsäsektori toipuu hiljalleen

jukka silvast

metsä 16.4.2010MAASEUTU 13

Maa- ja metsätalousminis-teriö käynnistää ministeri Sirkka-Liisa Anttilan joh-dolla tehdyn ”Metsätalou-den edistämisorganisaatioi-den kehittämishanke 2009” suositusten mukaisesti 2-vuotisen Suomen metsä-osaamisen viennin edistä-misprojektin. Sen tarkoi-tuksena on lisätä koordi-noidusti metsien kestävän hoidon ja käytön osaami-

sen vientiä. Työn lähtökoh-tana ovat Suomen ja EU:n kansainvälisen metsä- ja ympäristöpolitiikan tavoit-teet sekä Suomen metsä-osaamisen viennin resurs-sipohja ja sen kehitysmah-dollisuudet.

Jo aikaisemmin tehty Kansallinen metsäohjelma 2010 tunnisti suomalaisen metsätalouden osaami-sen mahdollisuudet kehit-

tyä vientituotteeksi. Kes-tävä metsätalouden edis-täminen, metsäsuunnit-telu, valtakunnan metsi-en inventointi, metsätalo-uden edistämisorganisaa-tiot sekä kansallinen met-säohjelma ja METSO ovat esimerkkejä aihealueista ja prosesseista, joita voidaan hyödyntää metsäosaami-sen viennissä ja joille to-dennäköisesti on potenti-

aalista kysyntää.

Esteet tietoonNyt käynnistyvän projek-tin päätarkoitus on toisaal-ta kartoittaa niitä hallinnol-lisia ja käytännöllisiä estei-tä ja vaikeuksia, jotka hait-taavat tai vähentävät suo-malaisen metsäosaamisen vientiä, ja toisaalta myös ehdottaa uusia myöntei-

siä keinoja tämän viennin edistämiseksi. Selvitys eh-dotetaankin tehtäväksi laa-jassa ja avoimessa yhteis-työssä metsäalan järjestö-jen ja kansainvälisen met-säosaamisen viennin toi-mijoiden sekä muiden hal-linnonalojen kanssa.

Ministeriö palkkaa teh-tävään johtavaksi metsä-asiantuntijaksi MH, MMT h.c. Jan Heinon, joka on

tätä ennen toiminut FAO:n apulaispääjohtajana johta-en sen metsäosastoa, Met-sähallituksen pääjohtajana sekä maa- ja metsätalous-ministeriössä eri tehtävis-sä, muun muassa metsä-osaston osastopäällikkönä. Hän aloitti työnsä ministe-riössä 12.4.2010.

Heino kehittämään metsäosaamisen vientiä

Suuri määrä 2000-luvul-la istutetuista taimikoista kaipaa kipeästi varhaishoi-toa eli heinäystä tai lehti-puiden poistamista havu-puiden päältä. On tärke-ää, että seuraat taimikkosi heinäystarvetta 2–3 vuotta istutuksesta. Lehtipuiden poisto istutetun havupuu-taimikon päältä sinun kan-nattaa tehdä tai teettää kuu-den vuoden kuluttua istu-tuksesta, tämän jälkeen jo-kainen vuosi lisää 20 pro-senttia kustannuksia. Met-säkeskukset haluavat in-nostaa metsänomistajia mittavaan hoitourakkaan ja käynnistävät aiheen edistä-miseksi Päivä taimikollesi -varhaishoitokampanjan.

Tavoitteena on, että met-sänomistajat innostuvat tekemään tai teettämään varhaishoidon kohteillaan.

Metsäkeskukset ovat huo-lestuneita pienten taimikoi-den varhaishoidon laimin-lyönnistä, joka näkyy pien-ten taimikoiden heikos-ta laadusta. Hyviksi arvioi-tujen pienten taimikoiden osuus on pienentynyt 54 prosentista 41 prosenttiin 2000-luvulla. Vajaatuot-toisia tai laadultaan vain välttäviä pieniä taimikoita

on reilusti kahden vuoden metsänuudistamisen mää-rä. Heikon laadun syitä on monia – suurimpina taimi-en tukehtuminen heinään tai vesakkoon. Näitä syitä voidaan ehkäistä panosta-malla erityisesti taimikoi-den varhaishoitoon – hei-näntorjuntaan ja vesakon poistoon.

Metsäkeskukset muistuttavatMonille metsänomistajille, joilla on varhaishoitoa vaa-tivia taimikoita, lähetetään hoitoon kannustava kirje. Mukana on tietoa kohtees-ta ja materiaalia varhais-hoidosta. Vaikka kirjet-tä ei luukustasi kolahtaisi-kaan, kannattaa sinun tar-kistaa alle kymmenvuo-tiaat taimikkosi, jo muu-

taman vuoden myöhästy-minen heinän tai vesakon poistossa voi vaarantaa tai-mikkosi kehityksen. Var-haishoitoa tehdessäsi näet työsi jäljen heti ja samalla tulee päivittäinen kuntoi-luannoskin huomaamatta. Mikäli et itse ehdi, osaa tai jaksa löydät apua tarvitta-essa, ota rohkeasti yhteyttä metsäasiantuntijoihin.

Käytä siis päivä taimikol-lesi ja varmista päivänpais-te taimillesi. Hoidettu elin-voimainen taimikko on myös kaunis katsella. Sitä kelpaa esitellä vaikkapa tu-levalle metsänomistajalle – perilliselle.

Veikko IittainenkehittämispäällikköPirkanmaan metsäkeskus

Raivaa valoa taimillesi

Jotain tarttis tehdä, istutetut havupuutaimet tukahtuvat lehtipuuston alle.

Työn jälki näkyy, havupuilla on nyt päivänpaistetta ja kasvu pääsee vauhtiin.

Varhaishoitoa tehdessäsi näet työsi jäljen heti ja samalla tulee päivittäinen kuntoilu-annoskin huomaamatta.

puh.

SEK

PR

O

KEVÄÄN SUUR-TAPAHTUMA PORISSA

KULTALOIMIKULTALOIMITAPIOLA SATAKUNTA SENIORTAPIOLA SATAKUNTA SENIOR

La24.4.klo 13

maaseutu16.4.201014 MAASEUTU

ProAgria Satakunnan yri-tyspalveluissa nähtiin jäl-leen vilkas vuosi. Yhteen-sä vuonna 2009 palveltiin noin 180 toimintaansa ke-hittävää ja/tai investoivaa satakuntalaista yritystä.

Yrittäjiä tuettiin mm. lii-ketoimintasuunnitelmien ja kannattavuuslaskelmi-en tekemisessä sekä yritys-tukihakemusten täyttämi-sessä. Investointitukia ha-ettiin yrityksiin yhteensä 13,3 miljoonan euron in-vestointeihin, josta avus-tuksen osuus nousi yhteen-sä 3,3 miljoonaan euroon.

Yhteistyö maaseudun yri-tystukia myöntävän ELY-keskuksen asiantuntijoi-den kanssa on tiivistä: noin

70 prosenttia ELY-keskuk-sen myöntämistä maa-seutualueiden tuki- ja tu-en maksatushakemuksista kulkee vuosittain ProAgria Satakunnan kautta. Yhteis-työmalli on osoittautunut hyväksi, sillä Satakunnan ELY-keskus on mitattu val-takunnan tasollakin tehok-kaaksi tukien käsittelijäksi: Satakunnassa raha siis liik-kuu liukkaasti.

Neljänneksellä maatilakytkösViime vuoden aikana Pro-Agria Satakunnan palvelu-ja käyttivät eniten matkai-luyritykset sekä metalli- ja puuteollisuus. Toisaalta suurimpia investoijia olivat

elintarvikeyritykset. Maa-tilakytkentäisten yritysten osuus on noin neljännes koko asiakasmäärästä.

Verkostoitumista ja koulutusta Kaikki ProAgria Satakun-nan yritysneuvojat ovat mukana ELY-keskuksen järjestämässä yritysneuvo-ja-koulutuksessa. Toisaal-ta olemme myös itse ol-leet kouluttamassa yrittä-jiä markkinoinnin ja ta-loushallinnon eri teemois-ta useissa tilaisuuksissa ym-päri maakuntaa ja sen ulko-puolellakin.

Viime vuonna tehostet-tiin myös yrityspalvelu-ja koskevaa viestintää se-

kä yrityskenttään että si-dosryhmille, jotta yhä use-ammat yritykset löytäisivät ELY-keskuksen ja toimin-taryhmien yritystuet sekä ProAgria Satakunnan pal-velut.

ProAgrian yrityspal-veluissa työskentelee täl-lä hetkellä kuusi pienyri-tysten kehittämisen asian-tuntijaa. Maksuton yritys-neuvontamme on osa Yri-tysMASVA -hanketta, jol-la tuetaan maaseutualuei-den elinkeinoelämän ke-hitystä. Hanketta rahoitta-vat Satakunnan ELY-keskus Manner-Suomen maaseu-tuohjelmasta sekä alueelli-set elinkeinoyhtiöt POSEK, RSK ja PSKK.

Tarjoamme myös mo-

nipuolisia asiantuntijapal-veluja pienyritysten rahoi-tuksen, talouden ja markki-noinnin suunnitteluun sekä yrittäjävaihdokseen.

ProAgria Satakunta on maaseutualueiden yrittäjiä palveleva asiantuntijajär-jestö, jonka tavoitteena on tukea suomalaisen maaseu-dun kilpailukykyä, elinvoi-maisuutta ja hyvinvointia. Järjestö tarjoaa monipuoli-sia asiantuntijapalveluja se-kä maataloudelle että muil-le maaseudulla toimivil-le yrityksille. Olemme osa valtakunnallista ProAgria yhtymää, jossa työskente-lee yhteensä 1 300 maaseu-dun elinkeinojen asiantun-tijaa.

Irmeli PihalaviestijäProAgria Satakuntairmeli.pihala@proagria.fi

INFOAsiakkaiden toimialajakauma:

matkailu 25%metalli-ja puualan

pienteollisuus 17%hoiva ja hyvin-

vointi 8%hevostalous 8%lämpö- ja

bioenergia 8%elintarviketeollisuus

4%muu palvelu-

tuotanto 30%

■■

■

■■

■

■

Maaseutuyritysten kehittämisessä jälleen vilkas vuosi takana

Juhla- ja ruokapaikkoja

maaseutu 16.4.2010MAASEUTU 15

Jukka Kontulainen on nimitetty Pro-Agria Satakunnan maatilan energia-neuvojaksi.

Hän on Mavin hyväksymä energia-suunnitelman laatija. Energiasuunni-telmien lisäksi hänen tehtäviinsä kuu-luu maatilan energian käyttöön liittyvä neuvonta.

Kontulainen työskentelee Maaseu-dun uusiutuvat energiat Satakunnassa -hankkeessa.

n NIMITYKSIÄ

Jouko Perttu jatkaa Kehit-tämisyhdistys Pyhäjärvi-seutu ry:n hallituksen pu-heenjohtajana. Hallituk-seen tuli silti kuusi uutta jä-sentä, ja neljä henkilöä jäi sivuun.

Vuosikokous pidettiin

17.3. Kiukaisissa. Paikal-la oli 26 henkilöä ja seitse-män edusti valtakirjalla.

Hallituksen kokoonpano noudattaa maa- ja metsä-talousministeriön edellyt-tämää kolmikantaa, jossa paikat jakaantuvat tasapuo-

lisesti paikallisen julkisen tahon (kunnan), yhdistys-ten ja yksittäisten asukkai-den kesken. Vuosikokouk-sessa erovuorossa on puo-let hallituksen jäsenistä ja toimikausi on kahden vuo-den mittainen. Puheenjoh-

taja valitaan vuodeksi ker-rallaan.

Yhdistyksen hallituk-sessa enimmäisajan, kol-me peräkkäistä toimikaut-ta, toimineet Tapani Alho Eurasta, Riitta Isotalo Sä-kylästä sekä Lassi Kauko ja

Pyhäjärviseudun hallitus uusiutui

Söörmarkkulainen Pekka Niemelä on valittu Karhu-seutu ry:n uudeksi puheen-johtajaksi. Hallituksen uu-siksi jäseniksi valittiin Kau-ko Ketola Kokemäeltä, Joel Blom Ulvilasta, Jark-ko Storberg Noormarkus-ta ja Jorma Virtanen Har-javallasta. Uusia varajäse-niä ovat Santtu Ahlman (Ulvila), Tapio Huhtanen (Noormarkku) ja Markku Isoviita (Harjavalta).

Hallituksessa jatkavat Reino Leppiniemi ja Ai-la Korkeaoja Porista, Rei-jo Viinamäki Nakkilasta, Matti Luotola Luvialta se-kä Marja-Terttu Ruoho-mäki Ulvilasta. Varajäse-ninä jatkavat Tarja Räik-könen (Pori), Juha Tenho

(Ulvila), Minna Katajala (Kokemäki), Martti Hent-tonen (Nakkila), Mar-ja Kaski (Luvia) ja Timo Wallin (Pori).

Sydämellään mukanaUudeksi puheenjohtajak-si valittu Niemelä on tutus-tunut Karhuseutu ry:n toi-mintaan vuonna 2003 osal-listuttuaan Kansainvälinen Karhuseutu -koulutukseen ja lisäksi hän toimi viime vuoden.

– Koulutus avasi silmäni näkemään kaikki ne mah-dollisuudet, joita tämä toi-minta mahdollistaa. Var-maan sillä hetkellä pala sieluani jäi koukkuun tä-hän toimintaan. Karhuseu-

dun hallituksen luotsaami-sen uskon hoituvan hyvin, koska tiedän, että hallituk-sen jäsenet ovat antautu-neet koko sydämellään tä-hän maaseudun kehittä-mistyöhön, joka on jat-kuvaa toimintaa ja paras-ta edunvalvontaa meidän kaikkien hyväksi. Luotan yhteistyön voimaan ja ke-hitykseen. Kaikki ne ihmi-set, jotka toimivat maaseu-dun kehittämistyössä, teke-vät arvokasta työtä talkoo-hengessä ja välttämättä em-me vielä ymmärrä, kuinka mittavat ja hyvät vaikutuk-set tällä tekemisellämme on tulevaisuuteen ja kan-sainväliseen toimintaan se-kä yhteisöllisyyteen, kiteyt-tää Niemelä.

Leader paras työkalu

Leader-metodi on Nieme-län mielestä parhaita kek-sintöjä maaseudun elävä-nä ja asuttuna pitämiseen. Hän uskoo, ettei ole parem-paakaan työkalua, jolla ke-hittämistyötä voisi tehdä. Työ on ihmiselle parasta terapiaa ja Leader- hank-keiden avulla käynniste-tyillä erilaisilla yritysmuo-doilla ja toimilla, me yhdes-sä luomme uutta innovatii-vista työllistävää toimin-taa maaseudulle ja samalla teemme asuinympäristöm-me viihtyisäksi ja turvalli-seksi itsellemme ja lapsil-lemme.

Niemelä Karhuseudun uusi puheenjohtaja

Olli Taimi Köyliöstä palkit-tiin ansiokkaasta ja aktiivi-sesta toiminnasta Pyhäjär-viseudun maaseudun ke-hittämisen hyväksi.

Uusia jäseniä ovat An-ne Valtonen Eurasta, Maa-ria Vaihevuo ja Juha Ja-

lava Köyliöstä sekä Pekka Tupala, Krista Virtanen ja Terhi Lehto Säkylästä.

Vuosikokous pidettiin 17.3. Kiukaisissa. Paikalla oli 26 henkilöä ja seitsemän edusti valtakirjalla.

Jukka Kontulai-nen

maaseutu16.4.201016 MAASEUTU

NOVALAB OYwww.novalab.fi

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

www.novalab.fi

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

ww

w.p

elto

siem

en.f

i

jps-

mai

nos.

fi

• Viljakasvit, useita lajikkeita• Rypsit; APOLLOBOR, HOHTOBOR ja CORDELIABOR

• Kaikki nurmikasvit• KAROLINABOR ja RETUBOR-ruokonadat

• Myös Luomu-siemenet

Sertifioidut siemenet

Sastamala • Puh. 0400 777 192 • (03) 513 0259

Kysy tarjous!

JUNTTILAN TILAJUNTTILAN TILA

maaseutu 16.4.2010MAASEUTU

n MAAUSKO

17

Närpiössä kuminaa jalosta-vassa Caraway Finland Oy:ssa mennään kevääseen ta-vallaan taskut täynnä. Koko 5 000 kuminahehtaarin so-pimuskiintiö on täynnä.

– Enää ei ole mahdolli-suus ottaa lisää mukaan, yrityksen omistaja ja toi-mitusjohtaja Torbjörn En-gelholm sanoo.

Yritys kävi vielä helmi-kuussa viljelijäillassa esit-telemässä sopimusviljelyä Porissakin. Toimitusjohta-ja sanoo uusia tulleen mu-kaan myös Porin seudulta.

Yritys on pyrkinyt keskit-tämään sopimustuottajansa rannikolle, Porista Ouluun ulottuvalla alueella.

– Savimaa on kaikkein parasta kuminalle, hän tii-vistää.

Kuminaöljyä maailmalleJos keväällä kylvää kumi-naa peltoon, ensimmäi-senä kesänä ei tule satoa. Kasvu alkaa tuottaa toise-na vuonna ja pelto tuottaa ennen ensimmäistä kyntöä 3-4 vuotta.

Yritysjohtaja muistuttaa, että monet viljelijät vaih-tavat kasvin peltolohkol-ta toiselle, sillä kuminapel-loille jää typeä viljelyn jäl-keen, että se kattaa valmiik-si puolet viljanviljelymaan tarpeesta.

Caraway Finland tislaa kuminasta kuminaöljyä, jota käytetään muun mu-assa Yhdysvalloissa leivon-taan, muuallakin sham-pooseen ja parfyymiin se-kä Italiassa erityisesti ruu-anlaittoon. Öljystä ja säki-

tetystä kuminasta jää vain kaksi prosenttia Suomeen. Markkinat ovat siten lähes kokonaan ulkomailla.

Engelholm sanoo, että he kokeilevat parhaillaan yrttien kasvattamista, sekä erilaisia kuminalajikkeita.

Viimeksi mainittuja on ol-lut koekasvatuksessa jo vii-si vuotta. Yrteistä hän ei ha-lua vielä sen enempää pu-hua, kokeilut ovat kesken.

Kuminakiintiö täynnä

Tärkeimmät kuminan tuottajamaat ovat Egypti, Hollanti, Puo-la, Saksa, Unkari, Tsekko-slovakia, Liettua ja myös Suomi. Eniten kuminaa kulutetaan Yhdysvallois-sa ja Saksassa. Suomes-sa viljelypinta-ala vuonna 2006 oli 22 300 hehtaaria.

INFO

caRaway

Moni on jo löytänyt kuminasta pelloilleen tuottavan erikoiskasvin.

RouTa kukkii mukavasti niin alemmalla kuin ylem-mälläkin tieverkolla. Entisajan talvella on vaikutuksen-sa. Teissä on railoja, kuoppia ja painanteita siihen mal-liin, että on kuin laivalla matkustaisi. Raskaalla liiken-teellä on sivuteillä tekemistä, ettei suistu tien sortumi-sen myötä metsän tai pellon puolelle.

Tien kunnossapiTo saattaisi tänä keväänä vaa-tia erillistä lisärahoitusta. Jos lisäbudjetit eivät valmis-tu teiden kannalta ajallaan, niin annettaisiin ainakin tiehallinnolle ennakkolupa ylityksiin. Maausko on us-kossa kiertänyt tämän Satakunnan tieverkkoa ja koke-nut tilanteen poikkeuksellisuuden. Silmä tarkkana on saanut olla varsinkin päällystetyillä teillä, joilla kuopat ovat teräväreunaisina todellisia renkaiden syöjiä.

pääTieveRkkomme on viimeisen 50 vuoden ai-kana kehittynyt siihen malliin, ettei linjapiileistä juuri-kaan komenneta matkustajia ulos työntöhommiin. Ei-kä rautateilläkään tänä talvena ole tarvinnut työntää, kunhan on vain muuten ollut mukava ulkoilla aina pre-sidenttiä myöten.

nasTaRenkaaT ovaT paljon kehittyneet, mutta ovat silti melkoisia tienpinnan nylkijöitä. Varsinkin sa-dekelillä urat loistavat ja loiskuvat. Ja nämä varsinkin pääteillä. Sateella onkin turvallisempaa ajaa niillä kak-si- tai kolminumeroisilla teillä kuin näillä valtaväylillä.

Topakka liikenneminisTeRi Vehviläinen on var-maankin jo tarttunut teiden kuntoon, joten me kansa-laiset saanemme huolettomina odotella ruskettuneita asfalttimiehiä ja muita adonismallisia teidemme varsil-le. Kyllä kruunu teistään huolta pitää! Vai kuinka?

Kruunun teillä

Maittavat jaravitsevat reseptit

vihreakeiju.�champ.�

Metsämiesten Säätiön ra-hoittaman Kasvun eväät –ohjelman seminaari- ja työ-pajapäivässä Jyväskyläs-sä 8.4.2010 paneuduttiin puunkorjuu-, metsäener-gia- ja kuljetusyritysten se-kä metsäpalvelu- ja pientai-mitarhayritysten kasvuun ja kilpailuedun saavutta-miseen. Koolla oli reilut 60 yrittäjää, toimihenkilöä ja asiantuntijaa.

Metsäalan koneyrittäjien liikevaihdon kasvu 2001-2006 ei merkinnyt tulos-kunnon kasvua, vaan las-kua. Jyväskylässä oli esillä tutkimus, johon otti osaa 32 puunkorjuuyritystä ja 30 puunkuljetusyritystä. Ne olivat alan suurimpia osakeyhtiöitä, jotka oli-vat kasvattaneet liikevaih-toaan vuodesta 2001 vuo-teen 2006.

Jyväskylässä paneudut-tiin puunkorjuu-, metsä-energia- ja kuljetusyritysten sekä metsäpalvelu- ja pien-taimitarhayritysten kas-vuun ja kilpailuedun saa-vuttamiseen. Koolla oli rei-lut 60 yrittäjää, toimihenki-löä ja asiantuntijaa.

Erikoistutkija Pekka Mä-kinen Metlasta huomaut-ti, että koneyrittäjillä liike-vaihto kasvoi keskimäärin 79 prosenttia, mutta net-

totulos laski 43 prosenttia. Yleensä kannattava kasvu oli lähtenyt asiakkaan toi-veesta. Kaikkein kannat-tavimmat yritykset olivat suurimpia, ja parhaat yri-tykset olivat lisänneet ul-kopuolisten palvelujen os-toja, Mäkinen korosti.

Hän jatkoi, ettei kasvu ei ole oikotie onneen, vaan yrityksen talouden täytyy olla kunnossa ennen kas-vua. Usein kuljettajapula oli kasvun esteenä.

Kuljetusyritysten liike-vaihto oli ajanjaksolla 2001-2006 kasvanut 67 prosenttia nettotuloksen samanaikai-sesti laskiessa 49 prosent-tia. Aalle 1,5 M€ yritykset kasvoivat kuljetusyrityksis-tä kannattavimmin.

Iltapäivän työpajassa to-dettiin, että puunkorjuu-puolella kasvu on kantanut hyvää hedelmää, ja kas-vua on myös näköpiirissä. Puunkuljetuksen markki-noiden todettiin kuitenkin olevan kypsät, joten siellä kasvu olisi haettava muil-ta aloilta. Kasvua voi hakea myös palvelua kehittämäl-lä – ei pelkästään määrää li-säämällä.

Jyväskylän seminaarin luennot, työpajojen tulokset ja lisää tutkimusohjelmasta: www.tts.fi/kasvunevaat

Koneyrittäjien tuloskunto laskenut

rakentaminen16.4.201018 MAASEUTU

Pia Rauhalammi

Porilainen yrittäjä Tarmo Huhtanen etsi pitkään van-haa maatilaa tai vastaavaa suurta rakennusta maaseu-dun rauhasta. Tammikuus-sa tärppäsi Merikarvial-ta, miehen synnyinseudul-ta. Kunta laittoi Lammelan koulun myyntiin, ja raken-nuksesta muotoutuu par-haillaan Tarmon unelmien täyttymyksenä juhlatalo.

– Tämä koulu on loista-va. Tässä on kaikki valmii-na. Huonejärjestys, sosiaa-litilat, keittiö, iso piha, mies luettelee remontin keskellä innostuneena.

Samaa opinahjoa on Tar-mo aikoinaan käynyt, mut-ta omien sanojensa mu-kaan ei kovinkaan ansiok-kaasti.

Koulu on valmistunut vuonna 1960. Sitä voidaan lämmitykseen suhteen pi-tää edelläkävijänä, sillä kes-kuslämmitteinen talo läm-piää hakkeella. Alkuperäi-nen lämmönlähde oli öl-jy, mutta säästösyistä se ai-koja sitten vaihdettiin hak-keeseen.

Lämpöpumppua ei re-montin yhteydessä taloon asenneta. Sen aika tulee mietittäväksi tuonnempa-na.

Mikäli aikataulu pitää, koulu avataan yleisölle äi-tienpäivänä lounaan mer-keissä. Visioissaan Tarmo Huhtanen näkee juhlata-lon sunnuntailounaiden li-säksi erilaisten yksityistilai-suuksien, kokousten, kurs-sien ja leirien paikkana. Oi-

keastaan vain taivas on ra-jana, niin paljon miehellä on suunnitelmia.

Remontti tehdään vanhaa kunnioittaen, mutta pietee-tin tarkkuudella. Vastaava-na mestarina toimii Tar-mon veli Esko Huhtanen, joka myös on koulun enti-siä oppilaita.

Tilaa kyläläisilleLammelan ala- ja yläkou-lu suljettiin kyläläisten tiu-kasta vastustuksesta huoli-matta viime syksynä. Kylä-toiminta on vilkasta ja kou-lun pihaan jääkin kylätoi-mikunnan monitoimitila asukkaiden käyttöön.

Merikarvian keskustas-ta koululle on noin 20 kilo-metriä ja Porista vajaa 40. Merenrantaan on matkaa nelisen kilometriä. Ruoka-salin peräseinää tulee ko-

ristamaan valtava majakka-taideteos. Se luo merellistä dramatiikkaa miljööseen.

– Koulun remontointi elävöittää Merikarviaa mo-nin tavoin. Minulla on suh-teita taide- ja muotimaail-maan. Tiedä, mitä kaikkea saamme aikaan, omistaja kertoo arvoituksellisesti.

Kokonaispinta-alaltaan 480 neliön taloon saadaan leirejä ajatellen petipaikko-jakin runsaasti vaikka avoi-meen ullakkotilaan.

Ala- ja yläkoulun opet-tajat sekä talonmies ovat asuneet talossa. Yläkoulun opettajan kolmion Tarmo kaavailee omaan käyttöön-sä kesäasunnoksi. Vintti-kerroksessa sijaitsevasta talonmiehen yksiöstä tul-lee hääsviitti.

Kellarikerroksessa on ne-liöitä peräti 138. Saunaosas-tosta muotoutuu aikoinaan

Lammelan koulu saa uuden elämän

SÄHKÖLIIKE E.J. LEHTO OYLoimijoentie 4 · 32700 Huittinen

Puh. (02) 560 1640 · fax (02) 560 1649esa.lehto@ejlehto.fi · www.ejlehto.fi

rakentaminen 16.4.2010MAASEUTU 19

Öljylämmitys on aikoinaan vaihdettu hakkeeseen. Koulun entinen oppilas, nykyinen omistaja Tarmo Huhtanen kokei-lee, miltä lapiohommat maistuisivat, sillä keskuslämmityk-sen hoitaa paikkakuntalainen mies.

Hienot retroportaat vievät vinttikerrokseen, jonne tullee hääsviitti.

Lammelan koulu avaa ovensa äitienpäivänä, mikäli remont-timiesten aikataulu pitää.

”spa”, kuten omistaja asian leikkisästi ilmaisee.

Rakennus kätkee sisäänsä nostalgisia esineitä. Kella-rissa on perunankuorijako-neen vieressä Porin Mainio -pata. Ullakolla on varas-toituna esimerkiksi monet vaalit nähnyt uurna. Jokai-nen Lammelan koulun op-pilas on ihaillut alaluokassa

ollutta pyörillä liikuteltavaa hiekkalaatikkoa. Se sijoite-taan retroleluineen juhlata-lon leikkihuoneeseen kaik-kein lasten käyttöön.

Koulussa sillä saivat leik-kiä vain kokeissa menes-tyneet. Tarmo ei kuulunut sanojensa mukaan siihen joukkoon.

maaseutu16.4.201020 MAASEUTU

Katso lisää www.karvianyrityspalvelu.fi tai soita 040 195 4432

Koulutettu metsästäjäYleensä riistanhoidonneuvoja seisoo joukkojen edes-sä kouluttaen, neuvoen, näyttäen ja opastaen erilaisia asioita. Viime kuussa pääsin itse koulunpenkille opiskelemaan ja ker-tamaan asioita. Jos Evira suo, niin minusta on tulossa koulutet-tu henkilö, ja vieläpä koulutettu metsästäjä. Läpäisin parin päi-vän koulutuksen ja kokeet, eikä rimakaan heilunut – ainakaan pahasti.

KoulutuKsen otsiKKona oli ” Hirvenmetsästäjien terve-ys- ja hygieniakoulutus” ja sen järjesti pilottihankkeena Agro-polis Oy. Euroopan parlamentti ja neuvoston asetuksessa Nro 853/2004 otetaan kantaa luonnonvaraisen riistan lihan markki-noille tuloon ja jalostukseen. Tällaisen riistanlihan ja riistan kel-vollisuuden on oltava virkaeläinlääkärin tarkastamaa. Luon-nonvaraisen riistan lihantarkastus on täten kunnan tehtävä-nä olevaa elintarvikevalvontaa. Eli jos lihaa aiotaan myydä esi-merkiksi ravintoloihin tai siitä aiotaan teettää jalostuslaitokses-sa omaan käyttöön esimerkiksi makkaraa tai säilykkeitä, niin ru-hot tulee tarkastuttaa. Tarkastus voidaan tehdä myös metsäs-tysseuran lahtivajalla edellyttäen, että teurastus ja käsittely voi-daan tehdä siellä tarpeeksi hygieenisesti. Kunnan elintarvike-valvontaviranomaisen tulee etukäteen tarkastaa tilat tarkoituk-seen sopiviksi. Metsästäjän omassa taloudessa käytettävää lihaa ei edelleenkään tarvitse tarkastaa. Tietysti omavalvonnan tulee pelata, ei kai kukaan halua kotonakaan syödä hygieenisesti ar-veluttavaa tai sairaan eläimen lihaa.Tarkastuspaikalla pitää olla tarkastettavan eläimen pää ja sisä-elimet mahaa ja suolia lukuunottamatta. Asetuksessa 853/2004 todetaan, että jos koulutettu henkilö on tarkistanut pään ja si-säelimet ja ne ovat olleet kunnossa, niin niitä ei tarvitse olla mu-kana lihantarkastuksessa. Tähän asti koulutetuksi metsästäjäk-si on kelvannut ainoastaan eläinlääkäri. Jos hirviporukkaan on

kuulunut yksityiseläinlääkäri, niin hän on voinut toimia tällaise-na koulutettuna metsästäjänä. Pilottihankkeessa asiasta kiin-nostuneista metsästäjistä koulutettiin tällaisia henkilöitä. Nyt sitten kaikki riippuu siitä, hyväksyykö Evira koulutuksen käynei-

tä alkutarkastuksen tehtävään.Koulutus oli melkoinen tietopläjäys. Siinä käytiin läpi muun muassa riistaeläinten mahdollisia sairauksia ja eläimessä taudis-ta kertovista muutoksista. Riistaeläinten käsittely, kuljetus, sisä-elinten ja suoliston oikeaoppinen poisto sekä hygieeninen kä-sittely käytiin läpi melkoisen perusteellisesti. Vuosien varrella maakuntaa kierrellessä on nähnyt monenlaista saalis- ja lihakä-sittelyä. Ihan aina ne eivät ole täyttäneet kaikkia oikeaoppisuu-den vaatimuksia. Koulutuksen tarvetta on laajemmassakin mit-takaavassa. Nykyajan valistuneet perheenpäät eivät enää hy-väksy sitä, että kotiin kannetaan likaisessa muovipussissa kir-veellä kiireessä pilkottuja ja suolensisällön ja neulasten kirjo-maa riistanlihaa. Kenties niihin paloihin on sitten jalostunut sitä riistanlihan makua.

vuosia sitten maakunnassa ollessani aloin suo-listaa peuraa ja kaivoin taskusta kertakäyttö-käsineet. Ympärille kertyneet metsästä-jät alkoivat kysellä, että pelkääkö neu-voja käsiensä likaantuvan. Totesin, että en pelkää sitä, mutta pelkään, että peu-ran liha likaantuu likaisista käsistäni. On-neksi silloinkin sai viran puolesta olla hie-man erikoinen. On ollut mukavaa vuosien kuluessa nähdä, että yhä useammalla jahti-henkilöllä tällaisia hanskoja on mukana ja nii-tä myydään jo metsästystarvikeliikkeissäkin. Näin ne käytännöt muuttuvat. Hiljalleen pa-la palalta.

KOLUMNI n Reima Laaja

Reima LaajariistanhoidonneuvojaSatakunnan riistanhoitopiiri

tilitoimistot palvelevat

Toiselle nylkymiehistä on jo eksynyt hansikaspari kä-teen.

LUsto/jUKKa siLvast

maaseutu 16.4.2010MAASEUTU 21

SeuraavaMaaseutu

ilmestyy 7.5.

Suomen Metsästäjäliitto on arvioinut, että susia on enemmän kuin mitä RKTL on laskenut. Metsästäjäliit-to arvioi, että Suomessa on jopa 362 sutta, ja että susi-kanta jatkaa kasvuaan. Su-det ovat myös levittäyty-neet koko maahan eteläi-sintä Suomea myöten.

Metsästäjäliitto on tehnyt arvion Suomen susikannas-ta käyttämällä aiempia las-kentatuloksia ja piiriensä paikallistuntemusta. Met-sästäjäliiton piirit ovat ar-vioineet omalla alueellaan liikkuvien susien määrän viimeisen kahden viikon ai-kana. Arvioinnissa on otet-tu huomioon Riista- ja ka-

latalouden tutkimuslaitok-sen äskettäisen selvityksen ohella tuoreiden riistalas-kentojen tulokset sekä pe-toyhdysmiesten ja metsäs-tysseurojen omilta alueil-taan tekemät havainnot.

Samojakin lukujaMetsästäjäliiton arvio su-sien kokonaismäärästä on 279–362 sutta. Metsästä-jäliiton arvio on suurempi kuin RKTL:n esittämä vä-himmäisarvio. RKTL on arvioinut susien vähim-mäiskannaksi 150–160 yk-silöä. Metsästäjäliitto on pyrkinyt arvioimaan susi-en todellisen määrän täl-

lä hetkellä. Viidellä alueel-la Metsästäjäliiton arvio on sama kuin RKTL:n mini-miarvio.

Lopullista totuutta on vaikea selvittää, ja aihees-ta on käyty median väli-tyksellä laajoja keskustelu-ja. Mutta esimerkiksi Sata-kunnan 25 sutta on sama kuin RKTL:n arvio.

Metsästäjäliiton arvio Varsinais-Suomen kannak-si on 15-20 yksilöä, Pohjois-Hämeen 9-12, Etelä-Häme 5-6 ja Pohjanmaa 6-10 yk-silöä, joka sekin on sama RKTL:n kanssa. Metsästä-jäliiton mielestä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa susia on ”varsin paljon”.

Kahta ilmaa susista

Käsi- ja taideteollisuusliit-to Taito ry jakaa joka toi-nen vuosi valtakunnalli-sen Taito-palkinnon, joka on käsityöalan merkittävin yrittäjyyden tunnustuspal-kinto. Palkinnon tarkoituk-sena on tuoda julkisuuteen

menestyviä käsityöyrittä-jiä ja -yrityksiä. Näin kan-nustetaan yrittäjiä positii-visilla menestystarinoilla ja vahvistetaan yleistä käsi-työn laatukäsitystä.

Taito-palkinnon suuruus on 6 000 euroa ja sen lah-

joittaa Tapiola-ryhmä. Alu-eellisista ehdokkaista Taito-palkintoraati valitsee valta-kunnallisen palkinnon saa-jan.

Valtakunnallinen Tai-to-palkintoraati on myön-tänyt Satakunnan ehdok-

kaalle tunnustuksen alueel-linen Taito-käsityöyrittäjä. Satakunnan Taito-käsityö-yrittäjätunnustus ojennet-tiin euralaiselle Mari Syré-nille Porissa viime viikol-la. Sitä ojentamassa olivat Tapiola-ryhmän Satakun-nan paikallisjohtaja Kim-mo Suomi ja Satakunnan käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Rossi.

Satakunnan Taito-käsityöyrittäjäksi Mari Syrén

Mari Syrén ja Tapiolan Satakunnan paikallisjohtaja Kimmo Suomi.

Palkitsemisperusteet val-takunnallisen Taito-käsi-työyrittäjän valinnassa se-kä alueyhdistysten teke-missä ehdotuksissa ovat:

yrityksen ammattimai-nen toimintatapa

yrityksen kannattavuustuotteiden omaleimai-

suuskorkeatasoinen muo-

toilu ja laatutuotteilla perusteltu

käyttötarkoituseettinen ja kestävän

kehityksen periaatteiden mukainen toiminta

■

■■

■

■

■

INFOHanna-Leena Rossi

autot16.4.201022 MAASEUTU

Autoalan suhdanteista huo-limatta Kia onnistui myös vuonna 2009 kasvattamaan myyntiään maailmanlaa-juisesti. Sen kunniaksi Kia Motors Europe myöntää nyt poikkeuksellisen pit-kän seitsemän vuoden teh-dastakuun Kia-autoille.

Nyt Kia tarjoaa siis tä-män poikkeuksellisen pit-kän seitsemän vuoden tai 150 000 km:n takuun jo-kaiseen Euroopassa myy-tävään Kiaan.

– Tavoitteenamme on nousta maailman johtavak-si autovalmistajaksi asia-kastyytyväisyydellä mitat-tuna. Uusi, koko mallistoa koskeva seitsemän vuoden Kia-takuu on merkittävä askel kohti tätä päämäärää, toteaa Kia Motors Europen operatiivinen johtaja Paul Philpott.

Kia-takuu koskee kaik-kia Euroopassa 1.1.2010 jälkeen rekisteröitäviä ja myytäviä autoja. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan takuu on voimassa ilman kilometrirajaa.

Takuu ei koske normaa-lia kulumista kuten renkai-den, jarrupalojen tai kyt-kimen kulumista. Huol-to-osille ja akulle takuu on kaksi vuotta ja audiolaitteil-le kolme vuotta tai 100 000 km. Puhkiruostumatto-muustakuu on mallin mu-kaan 7-12 vuotta ja maa-litakuu viisi vuotta tai 150 000 km.

Suomessa myytävien au-tomerkkien yleisin takuu-aika on kaksi tai kolme vuotta. Muutamalla mer-killä takuu kattaa neljä tai viisi vuotta.

Takuusta kilpailuvaltti

LUSTO/Jukka Silvast

Kone-Forum 2010 -näytte-ly ajoittuu tänä vuonna lo-kakuulle. Juhlanäyttely 14.–16.10. on kahdeksas Tam-pereella järjestettävä ko-nemessutapahtuma. En-simmäinen näyttely pidet-tiin Lahdessa 2001.

Tulevan syksyn kolmi-päiväiseen tapahtumaan odotetaan 30 000 kävijää. Näyttelyn kohderyhmänä ovat maatalouden ammat-tilaiset ja koneurakoitsijat.

Kone-Forum siirtyi vuo-den 2008 näyttelyn jälkeen joka toinen vuosi järjestet-täväksi. Juhlavuoden ta-pahtumassa on uutuutena viisi näytteilleasettajaa, jär-jestäjinä ovat Agrimarket, K-maatalous, Konekesko, Agritek ja Yrittäjien Maa-

talous. – Uutta on Yrittäjien

Maatalouden, Agritekin ja Konekeskon mukanaolo. Se tietää automaattisesti monipuolisempaa tarjon-taa, markkinointipäällikkö Matti Karlsson K-maatalo-us-ketjusta sanoo.

Karsson uskoo, että loka-kuu ajankohtana sopii hy-vin viljelijätalouksille.

TraktorivetoisiaJärjestäjät tarjonnallaan keskittyvät maatalouden ammattilaisten koneiden ja tarvikkeiden uutuuksi-en esittelyyn. Se käynnis-tää tulevan kauden ennak-kohankinnat ja on maatalo-uskaupan tärkein tapahtu-ma vuoden aikana.

Pääosassa ovat maatalo-

ustuotannossa käytettävät koneet, kuten traktorit, pui-murit, maataloustyökoneet ja konetarvikkeet. Maata-louden tuotantotarvikkeet, kuten siemenet, kasvinsuo-jeluaineet, lannoitteet ja re-

hut sekä maatilarakentami-sen tuotteet ovat esillä tänä-kin vuonna. Bioenergia ja maatilaurakointi ovat syk-syn näyttelyssä kiinnos-tuksen kohteena ja näky-västi esillä osastoilla.

– Ydin on traktoreilla toi-

mivien koneiden tarjon-nassa.

Näyttelypaikkaan, Tam-pereen Messu- ja Urheilu-keskus Pirkkahalliin on il-mainen sisäänpääsy. Näyt-teilleasettajat järjestävät kuljetuksia tapahtumaan eri puolilta Suomea.

K-maatalous itse järjes-tää kesällä työnäytöksiin keskittyviä tapahtuma toi-saalla.

– Pääteemamme on tänä vuonna nurmiviljely. 16.ke-säkuuta meillä on Maa-ningalla nurmeen ja hei-nään keskittyvä tapahtu-ma. 4.elokuuta Kannukses-sa teemana on rehunteko. Heinäkuussa Oripäässä on Okra-näyttely. Monipuoli-nen kesä on tulossa, Kars-son ennakoi.

Kone-Forum lokakuussa

Ydin on traktoreilla toimivien koneiden tarjonnassa.

autot 16.4.2010MAASEUTU 23

Renault Clio täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yhteen-sä yli 10 miljoonaa Clioa on tänä aikana myyty yli 100 maassa. Clio on ainoa-na mallina valittu kaksi ker-taa Vuoden Autoksi. Se oli myös kokoluokkansa en-simmäinen, kun saavut-ti vuonna 2000 neljä tähteä EuroNcap törmäystestissä. Vuonna 2005 Clio sai täydet viisi tähteä, jälleen luokkan-sa ensimmäisenä.

Juhlavuoden kunniak-si Renault tuo markkinoil-le kaksi uutta Renault Clio erikoismallia: Clio Anniver-saryn sekä Clio S:n. Niistä Clio Anniversary on joko 5-ovinen tai Sport Tourer far-mariversio, 1,2 16V 75 hv tai Tce 100 moottorilla varus-tettuna. Clio S erikoismalli on saatavana 3- ja 5 ovise-na. Siinä on TCe 100 turbo-moottori, jonka CO2-pääs-töt ovat 129 g/km.

Sporttinen juhlamalli Renault Clio S.

Cliolle uutta ilmettä

Teollisuustie 31, 39700 Parkanopuh. (03) 458 9958, fax (03) 448 5518

Avoinna ma 9.00–17.00, ti–pe 8.00–16.00

Henkilö- ja pakettiautot ilman ajanvarausta(raskaskalusto ajanvarauksella)

Aikaa varaamattawww.parkanonautokatsastus.fi Tervetuloa!

autot16.4.201024 MAASEUTU

Suomen luonnonsuojelu-liitto ehdottaa tiesuolauk-sen korvaamista muura-haishappoon perustuval-la kaliumformaatilla erityi-sesti pohjavesialueilla.

– Hyvälaatuinen pohjave-si on erityisen tärkeää suo-malaisille, sillä pohjavettä käyttää talousvetenä Suo-messa noin 3,5 miljoonaa ihmistä. Vesilaitosten jaka-masta talousvedestä noin 60 prosenttia on pohjavettä, muistuttaa luonnonsuojelu-

päällikkö Ilpo Kuronen.Jopa noin 500 pohjave-

sialuetta on Suomessa listat-tu niin sanotuiksi riskialu-eiksi ihmisen toimintojen takia. Nämä likaantumiselle alttiit pohjavesialueet sijait-sevat useimmiten samoil-la alueilla kuin parhaat, ta-lousvesikäyttöön kelpaavat pohjavesiesiintymät. Har-jut ja Salpausselät ovat tär-keitä pohjavesialueita, mut-ta myös hyviä rakennus- ja soranottopaikkoja.

Liikenteessä käytetään huomattavia määriä liuk-kaudentorjunta-aineita, erityisesti pohjavesille hai-tallista natriumkloridia eli suolaa. Sitä käytetään maas-samme noin 90 000 tonnia vuodessa.

–Tiesuolauksesta on siir-ryttävä ympäristöystäväl-lisiin vaihtoehtoihin kuten muurahaishaposta valmis-tettuun kaliumformiaattiin. Se on yhtä tehokas kuin suola, mutta biologisesti ha-

joavana yhdisteenä se ei ai-heuta haittaa luonnolle, ker-too LUMO2010-teemavuo-den koordinaattori Hanne-le Ahponen.

Formiaatit ovat noin 15 kertaa kalliimpia ainei-ta kuin suola. Niiden käy-tön on arvioitu tulevan kui-tenkin halvemmaksi yhteis-kunnalle, kun kloridi-yh-disteiden aiheuttamat syö-pymisvahingot vähenevät. Tämä vähentää esimerkiksi autojen ruostumista.

Muurahaishappo avuksi pohjavesialueilla

Subaru tuo markkinoille Impreza WRX STI:stä Pu-

re Performance Pleasure -erikoisversion, joka tarjoaa

saman huippusuoritusky-vyn, luotettavuuden ja tur-vallisuuden entistä edulli-sempaan hintaan. Sen hinta asettuu 59 778,24 euroon.

Tehokkaan ja täydellises-ti varustellun version ym-pärille on kehittynyt into-himoisia faniklubeja, joil-le tärkeintä autossa on sen tekniikka. WRX STI:n sää-dettävän keskitasauspyöräs-tön sekä älykkään SI-Drive -

järjestelmän avulla kuljetta-ja voi säätää autoaan toivo-mallaan tavalla taloudelli-sesta ajotavasta aina maksi-maaliseen suorituskykyyn.

Uuden Impreza WRX STI ”PPP”:n vakiovarusteiden lista on myös hieman WRX STI -versiota lyhyempi. Esi-merkiksi integroitu navi-gaatiojärjestelmä on jätet-ty pois.

Urheilullisuus pinnalla

Subaru Impreza WRX STI Pure Performance Pleasure -eri-koisversio.

SATAMOTORSRisteenkatu 4, 38700 KANKAANPÄÄ

Puh. (02) 578 3795 Fax (02) 578 3725

www.satamotors .com

autot 16.4.2010MAASEUTU

PLUS

25

LUSTO/ Vesa-Pekka Järvelä

Suurten ajoneuvojen osuus tullee lähivuosina Suomen teillä vähenemään. Vasta julkaistu tutkimus todis-taa pienempien ajoneuvo-jen vetovoiman kasvaneen. Suomessa, Tanskassa, Ruot-sissa ja Norjassa järjestetyn verkkopohjaisen kyselyn tulos on kiistaton.

Tutkimukseen kerättiin edustava otos 16–70-vuo-tiaista miehistä ja naisista.

– Neljässä pohjoismaassa linja oli yhteneväinen. Suo-malaisautoilijoista peräti 71 prosenttia uskoo, että pien-ten autojen osuus liiken-teessä kasvaa, Nissan Nor-dic Europe Oy:n maajohta-ja Antti Jokela paljastaa.

Jokelan mukaan tutki-mustulokset osoittavat, et-tä lähes puolet kaikista

pohjoismaisista autoilijois-ta tulisi toimeen nykyistä pienemmällä autolla.

– Erityisesti ne perheet, joissa on 1–2 henkilöä, us-kovat tulevansa todennä-köisesti toimeen nykyistä pienemmällä menopelillä. Yli 45-vuotiaista suurten ja keskisuurten autojen omis-tajista puolestaan 59 pro-senttia arvioi ajavansa tällä

hetkellä turhan suurella au-tolla, kertoo Jokela.

Tutkimukseen osallis-tuneilta kuluttajilta kysyt-tiin myös niitä kriteereitä, joiden vuoksi valinta tu-lee kohdistumaan juuri ny-kyistä pienemmän koko-luokan ajoneuvoihin. Va-lintakriteereiden kärkeen nousivat polttoaineen ku-lutus, auton hinta, turval-lisuus ja hyvä ajettavuus. Neljän tärkeimmän kritee-rit jälkeen seuraavina tuli-vat matkustamon tilavuus, ajoneuvon merkki ja malli sekä matalat CO2-päästöt.

– Juuri pienen auton va-linnassa hinta tai merkki eivät ole yhtä keskeisessä asemassa kuin yleensä au-ton valinnassa. Ekologisuus sen sijaan on yhä tasaisessa kasvussa, korostaa Jokela.

Maajohtaja Antti Jokelan mukaan Nissa-nin tuotestrategian ytimessä ovat päästöt-tömät autot.

– Nissan LEAF -sähköautojen tuotanto alkaa Sunderlandissa vuoden 2013 alussa. LEAF on maailman ensimmäinen, mas-savalmisteinen päästötön auto ja edustaa

yhtiön visiota ympäristöystävällisen au-toilun tulevaisuudesta. Yhtiö investoi kui-tenkin myös erilaisiin päästöjä alentaviin teknologioihin, kuten puhtaisiin diesel-ratkaisuihin, tehokkaisiin polttomootto-reihin sekä hybrideihin.

Vähän pienempäänkin ajoneuvoon mahtuu raavaita miehiä. Nissan-malliston matkusta-mon tilavuutta testasivat maajohtaja Antti Jokela (edessä) ja AutoPalin Oy:n toimitusjoh-taja Petri Arvo.

Lähes puolet kaikista pohjois-maisista autoilijoista tulisi toimeen nykyistä pienemmällä autolla.

Sähköautojen suuntaan

Kansa kaipaa pienempiä autoja

koneet ja laitteet16.4.201026 MAASEUTU

koneet ja laitteet 16.4.2010MAASEUTU 27

LUSTO/Jukka Silvast

Kovin hätäiselle hydrauliikal-la varustettua pientä halkaisu-konetta tuskin on suunniteltu. Kun hahloon asennetaan yksi puun pätkä kerrallaan, laitetaan kahdella kädellä puristusmeka-nismi liikkeelle ja kerätään lo-pulta puun palat koneen vieres-tä parempaan talteen, kysymys on kirveen verkkaisesta, joskin helpottavasta apurista.

– Näistä mitkään mallit eivät ole nopeita, myyjä Marko Aro-la Pyssykankaan Talouskaupas-ta tietää.

Hänellä itsellään on koke-musta vastaavasta laitteesta, jol-laisen saa markkinoilta 150–500 euron hintaan, tasosta, laa-dusta ja puristusvoimasta riip-puen. Arola sanoo, että erääs-tä halvasta myynnissä olleesta mallista tuli harmia, ja se jätet-tiin pois hyllystä. Nyt he mark-kinoivat luottamaansa 5 000 ki-lon puristusvoiman omaavaa konetta.

– Näissä halkaisulaitteissa

yleensä pumpputuotot ovat ai-ka pieniä.

Isojen kimppuunArola korostaa, että kun mo-lemmat käyttäjän kädet sido-taan koneen hallintaan, sillä saadaan poistettua riski, missä käsi voisi jäädä pöllin ja halkai-sijan väliin.

– Tällainen on tehty vaik-ka kesämökin saunapuiden te-koon, tai isojen juuripölkkyjen halkaisuun – sellaisten, joita ei saada kirveellä palasiksi. Itse tein klapeja isosta, yli 50 senttiä paksuista pölleistä.

Kyseiset halkaisukoneet ovat suhteellisen keveitä, nakkila-laistenkin myymä malli vain 50 kiloa. Väliin saadaan laitet-tua maksimissaan noin puolen metrin mittainen pölkky.

– Malleja on ainakin 20 eri-laista, Arola muistuttaa.

Hitiksi saakkaMutta jonkinlainen hittituote

halkaisijasta on tullut, sillä nii-tä ostavat tänään kotitaloudet, iäkkäämmätkin ihmiset. Yk-si pölkky kerrallaan koneeseen lappeelleen, kahden käden yh-teistoimintaa puristimen käyn-nistämiseksi ja kone hoitaa hal-kaisun.

– Tämä on äärimmäisen yk-sinkertainen laite. Siinä on vain yksi liikkuva osa. Jos joitain on-gelmia tulee, ne tulevat lähinnä sähkömoottoriin tai hydrauli-pumppuun.

Arola pohtii, että kun halkai-sija tekee kirveen työn, ja ovat-ko ihmiset sitten hieman lais-kistuneet.

– Ja onhan se kirves vaaralli-nen taitamattomien käsissä.

Mutta jos haetaan urakka-miesten laitteita, Marko Arolal-la on lääke toisesta sarjasta. Iso perinteisempi klapikone, hin-naltaan noin 6 000 euroa, voi-daan varustaa sähkömoottoril-la, 13 hevosvoiman polttomoot-torilla, tai se voidaan liittää trak-torin voimanottoon. Mutta tä-mä on taas luku sinänsä.

Hankalasti halkaistaville

Noin 50-kiloinen kone siirtyy vaikka miehen sylissä lyhyen matkan. Marko Arolalla on kokemusta myös halkaisukoneen käyttäjänä.

16.4.201028 MAASEUTU

UUTUUS!

299 €

339 €

539 €

539 €

Kevyt ja helppokäyttöinen bioleikkaava ruohonleik-kuri. ABS-runko.

HUSQVARNA M46

Kompakti ja vankka kotipi-han leikkuri. BioClip ja sivullepuhallus.

HUSQVARNA LB 48*

Tehokas leikkuri, jossa portaa-ton vetonopeus ja kätevä säh-kökäynnistys. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

HUSQVARNA LC 48 VE*

Edistyksellistä ergonomiaa ja ainutlaatuiset säätömahdolli-suudet. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

HUSQVARNA LC 48 e*