PERJANTAI 16.9.2011

KOLUMNISTI LAAJA TUNNUSVIIDAKOSSA S.18

METSÄ-LUSTO LIITTEENÄ

SATAMAIDON PIINAVIIKOT S. 3

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

VAMMALAN

HYÖTYKERÄYS OYKIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

Seuraava MaaseutuLusto

ilmestyy14.10.

Tässä numerossa

SONNIVASIKOILLE UUTTA TILAA

SIVUT 6-7

ajankohtaista

Satamaidon toimitusjohtaja Jar-mo Oksman myöntää suoraan, ettei hän odottanut kuluttajien reagoivan kuten tapahtui Porin maitohankintapäätösten jälkeen. Palveluliikelaitos päätti vaihtaa Satamaidon Valioon maidon toi-mittajana, mikä laskennallisesti olisi merkinnyt noin 35 000 eu-ron nimellistä säästöä.

– Kaupunki ei katsonut koko-naisuutta, ja sitä mitä päätös vai-kuttaa kaikkeen muuhun, Oks-man laskee tänään.

Porin päättäjät lähtivät hake-maan säästöjä roimasti paisunees-ta Palveluliikelaitoksen ruokalas-kusta. Mutta kun seudun asukkai-den jupina yltyi, päätös joutui uu-delleen harkintaan. Palveluliike-laitoksen suurimmat asiakkaat, koulutuslautakunta ja perustur-valautakunta saavat vielä antaa lausuntonsa maidontoimittajas-ta, mutta henki on tänään Sata-maidon puolella.

Oksman sanoo, että hekin ovat investoineet esimerkiksi Porin Veden jätevedenkäsittelyyn 600 000 euroa, yritys maksoi maidos-ta tuottajille 18,6 miljoonaa eu-roa, maksoi palkkoja työntekijöil-le 2,6 miljoonaa. Palveluja yritys

osti 6,3 miljoonalla ja ostaahan Satamaito energian ja veden kau-pungin liikelaitoksilta.

– Isoja summia, toimitusjohta-ja sanoo.

Oksman sanoo yhtiön periaat-teena olevan, että se ostaa läheltä kun se on mahdollista. Tuolloin tuetaan aluetaloutta. Kaupunki hankkii maitotaloustuotteet Ke-sprolta. Palveluliikelaitos silti voi itse päättää, tilaako Kesprolta Sa-tamaidon vai Valion tuotteita.

Muutaman tilan tuotantoSatakunnassa yhteishankintaren-kaaseen kuuluu 12 kuntaa. Sata-maito on toimittanut hankin-tarenkaalle 1,4 miljoonan litraa maitoa vuositasolla, osan on toi-mittanut Valio, mutta Porissa isot laitokset ovat juoneet paikallista.

Porin päätös vaihtaa oma toi-mittajaa olisi tiennyt miljoonan litra menestystä alueelliselle mei-jerille. Aivan varmaa ei vielä ole, miten päätöksen käy, mutta Pal-veluliikelaitos toteuttanee lauta-kuntien tahtoa.

Miljoona litraa on 3,3 prosent-tia Satamaidon vuosituotannosta, eli 5–6 tilan vuosituotanto.

– Ei se olisi vaikuttanut inves-tointisuunnitelmiin. Olemme in-

vestoineet tänne tosi paljon vii-me vuosina, Oksman tyytyy sa-nomaan.

Toimitusjohtaja myöntää, että tapaus on jonkinlainen heräte lä-hiruokaa koskevassa keskustelus-sa. Yleensä kuluttaja päättää aina, ja yleensä siinä maitohyllyn edes-sä, mitä ja kenen maitoa hän os-taa.

Nyt esimerkiksi täysmaidon myynti on kasvanut 10 prosentil-la, ja voita on myyty 12 prosent-tia aiempaa enemmän. Rasvai-sempien tuotteiden suosion kas-vu liittyy rasvakeskusteluun, näin Oksman uskoo.

Uusia isojaMutta maitotalouden hän uskoo menestyvän Suomessa, sillä nur-mirehu tai heinä mahdollista-vat naudoille hyvät elinolot. Tä-nään maitotuotteiden kulutus on kovassa kasvussa Kiinassa, Lä-hi-idässä ja Afrikassa. Kysynnän kasvu noilla alueilla on tuotantoa suurempaa, mutta tänään Sata-maito ei pysty juuri tätä hyödyn-tämään.

– Siellä juustot ja jogurtit kas-vattavat markkinoitaan.

Oksman sanoo meijerin tuot-tajista 2–3 investoivan vuosit-

tain, ja suunta on isompaa. Nor-maalia on laittaa sen verran isol-leen, että robottilypsy kannattaa – 50–70 lehmän kokoon. Uutta syntyy muun muassa Luvialle ja Huittisiin.

Lähiruokaa pöydässäVaikka Porin meijerin tuotannos-ta oltiin sipaisemassa siivu, Oks-man itse ei omien sanojensa täs-tä yöunia menettänyt. Tuotantoa olisi vain sopeutettu.

Meijerijohtaja sanoo olevansa lähiruokaintoilija.

– Riistaa metsästä ja perunatkin ovat kasvaneet kilometrin päässä, hän tiivistää lähiajattelua.

INFO

Satamaito lyhyesti maidontuottajia 240-250 vuosituotanto maitotuot-

teita 45 miljoonaa litraatuotannosta 60 prosenttia

Satakuntaan, Etelä-Suomeen 28 prosenttia

investoinnit viime vuonna noin kolme miljoonaa euroa, tänä vuonna suunnilleen sa-maa luokkaa

Miljoonan litran maitokohu lähiruuastaKuluttajat käänsivät poliitikkojen mielen Porissa päälaelleen.

SATONEN KIRJOITTAASIVU 4

HIRVIKÄRPÄNEN HAKEE ISÄNTÄÄ

MARTTANEUVONTAA UUDESSA KEITTIÖSSÄ

SIVUT 8

Toimitusjohtaja Jarmo Oksman yllättyi kuluttajien reaktiosta. Maito nostatti tunteita.

SIVU 17

Hallitusohjelmassa luvataan turvata perheviljelmien tuotantoedellytykset. Tämä lupaus pitää nyt lunastaa.

KOTIMAINEN MAATALOUS on ahtaassa ra-ossa. Tuotantokustannusten kasvua on vaikea saada takaisin tuotantohinnoissa. Rakenteellis-ta kehitystä suurempaan tilakokoon on tapah-tunut vauhdikkaasti, mutta sekään ei yksin rii-tä ratkaisuksi. Viime kädessä suomalaisen maa-talouden tulevaisuus on suomalaisen kulutta-jan käsissä.

JYRKI KATAISEN hallitus on nostanut yhdek-si politiikan kärjekseen lähiruokastrategian. Ta-voitteena on löytää aiempaa selvästi enem-män lähiruoalle kanavia pellolta ruokapöytään. Tavoitteena on sekä lisätä kuluttajien mahdol-lisuuksia ostaa paikallista ruokaa, että parantaa paikallisen tuotannon kannattavuutta. Avain-asemaan nousevat alkuperämerkinnät, joiden kattavuutta tulee lisätä. Kun kuluttajalla on tie-to siitä mistä ruoka on peräisin, niin silloin va-linnanmahdollisuus on hänellä.Maatalouspoliittisessa keskustelussa usein

nousee esille tuottajan saama vähäinen osuus lopputuotteen hinnasta suhteessa teolli-suuden ja kaupan osuuteen. Tämän suhteen muuttamiseksi on vaadittu uutta lakia tuotta-ja/toimialaorganisaatioista, jonka tarkoitukse-na on parantaa tuottajien neuvotteluasemaa. Lakiesitystä selvitetään parasta aikaa maa- ja metsätalousministeriössä, mutta siltä ei kan-nata odottaa liikaa. Jokainen ketjun porras toi-mii omasta kannattavuusnäkökulmastaan jär-kevällä tavalla.

EUROOPAN UNIONIN maatalouspolitiikan uudistus on käynnissä parasta aikaa. Suomalai-sen maatalouden toimintaedellytysten kannal-ta on tärkeää, että menestymme neuvotteluis-sa. Ei ole kuitenkaan realistista olettaa, että täs-sä taloudellisessa tilanteessa Suomen maata-louden tuki kasvaisi, vaikka Suomen neuvotte-lutavoitteita onkin komissiossa ja parlamentis-sa hyvin ymmärretty. Menestymällä tukineu-

votteluissa mahdollistetaan kotimaisen elintar-viketuotannon toimintaedellytykset, mutta ei ratkaista nykyisiä kannattavuusongelmia.

VIIME KÄDESSÄ valta on siis kuluttajalla. Lainsäädännön keinoin voimme vaikuttaa sii-hen, että kuluttaja tietää milloin hän valitsee kotimaisen ja ulkomaisen ruoan välillä. Jos ku-luttajan koriin päätyy laadukkaamman koti-maisen tuotteen sijasta edullisempi ulkomaa-lainen, niin on aivan varmaa, että ulkomaalai-sia tuotteita on kaupan hyllyllä entistä enem-män. Silloin häviäjinä eivät ole vain suoma-laiset tuottajat, vaan myös kotimaisesta tuo-tannosta riippuvaiset elintarviketeollisuuden työntekijät.Sastamalassa valtuutettu Ilkka Naatula jätti aloitteen aterioiden pääraaka-aineiden alkupe-rämerkinnöistä Sastamalan kaupungissa. Aloit-teen idean mukaisesti koulujen ja päiväkotien ruokalistan yhteydessä olisi maininnat ruoan

raaka-aineiden alkuperämaista. Tämä on erin-omainen tapa myös pedago-gisesti opettaa suomalais-ta nuorisoa ottamaan sel-vää ruokansa alkuperäs-tä. Juuri tällaisia avauk-sia suomalainen maa-talous nyt tarvitsee.

Pääkirjoitus

KOLUMNI Arto Satonen

SITAATIT

Suomalaisen ruoan tulevaisuuden ratkaisee suomalainen kuluttaja

kansanedustaja, maa-ja metsä-talousvaliokunnan jäsen

Ministeri Urpilainen on vähätellyt maatalousleikkausten määrää vertaamalla niitä koko maatalouspolitiikan menoihin. Analyysi on lyhytjänteinen, väärä ja vaarallinen.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila 6.9.

Kehyskuntien kustannuksella kasvukeskuksia suosiva veroremontti osaltaan ohjaa kehitystä kohti vahvoja peruskuntia. Mielenkiintoista on seurata, miten kuntien valtionosuuksien leikkaukset kohdistuvat eri kuntiin.

PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm 12.9.

Metsä- ja energiateollisuuden välinen viiva alkaa olla melko lailla veteen piirretty.

TEM:n ylijohtaja Esa Härmälä 2.9.

Maan hallitus on ollut tällä viikolla bud-jettiriihessä vääntämässä kättä. Maa-talouden kannalta budjetin eduskun-takäsittelyyn jää vielä paljon paran-nettavaa. Valtiovarainministeriön

esitys olisi viemässä maatalousbudjetista sata mil-joonaa euroa.

Budjettiesityksen yksi suuri huolenaihe liittyy sii-hen, millaisen signaalin se antaa Suomesta ulos-päin ja erityisesti Euroopan unioniin. Kun budjet-tiesityksen leikkaukset osuvat maatalouden kan-

salliseen tukeen ja luonnonhaittakorvaukseen, niin samalla Suomi antaisi EU:lle miltei luvan koskea myös EU:n kautta tuleviin tukiin. Ajan-kohta tällaisen signaalin antamiselle juuri nyt on huono, koska EU:n maatalouspolitiikan ja -budje-

tin kokonaistarkastelu on aivan kohta edessä. Jos Suomi alkaa itse leikata tukiaan, on vaikea perus-tella, miksei muitakin leikkauksia voitaisi tehdä.

Maataloustukien leikkaukset osuvat siksikin huo-noon aikaan, koska moni maatalouden sekto-reista on kannattavuusongelmissa. Leikkaukset ja alan kannattavuusongelmat vaikeuttavat myös alan tulevaisuutta ja uusien sukupolvien lähtemis-tä maatalousyrittäjiksi. Hallitusohjelmassa luva-taan turvata perheviljelmien tuotantoedellytyk-set. Tämä lupaus pitää nyt lunastaa.

Suomesta lähtee väärä signaali

nimityksiä

Pirkanmaan metsäkeskuksessaMoteista megawa-teiksi Pirkanmaal-la -hankkeelle pro-jektivastaavaksi on nimitetty agrolo-gi (AMK) Perttu Ojakoski.

Projektissa edis-tetään ensisijaisesti puun, mutta myös muiden kiinteiden biopolttoaineiden käyttöä ja siihen liitty-vää yrittäjyyttä Pirkanmaalla.

Hankkeen keskeisin tehtävä on kunnissa tehtävä aktivointityö sekä potentiaalisten biolämmityskiinteistöjen kartoitus. Hank-keessa kehitetään kuntakohtainen ns. Mo-teista Megawateiksi - tiedote, jonka avul-la on tarkoituksena herättää keskustelua ja aktivoida kuntia siirtyä käyttämään ko-timaista puuta energian lähteenä. Puu on päästötön biopolttoaine ja puun energia-käytöllä on merkittävät aluetalousvaiku-tukset.

Hankkeen muita tehtäviä on järjestää lyhytkestoista koulutusta ja retkeilyä, an-taa ensivaiheen neuvontaa kiinteistölle ja maatiloille lämmitysjärjestelmiin liittyen sekä toimia maakunnallisena toimialan yhteystahona.

Perttu Ojakoski, joka siirtyi tehtävään Pohjois-Pohjanmaalta bioenergianeuvo-jan tehtävistä.

Pertun tavoittaa numerosta 040-673 5006.

Suomen ympäristökeskuksen tuoreen sel-vitykseen mukaan merimetsojen lanta ja pesimätavat vaikuttavat lintujen pesimä-alueiden kasvistoon paikallisest. Suorat vaikutukset näkyvät lähinnä puustossa ja välittömästi pesäyhdyskunnan alueella. Vanhemman tutkijan Terhi Ryttärin mu-kaan merimetsojen vaikutus saarten kas-vistoon on osittain samanlaista kuin lok-kien.

–Ne lannoittavat oleskelualueitaan hy-vin voimakkaasti. Paikoittain edes lintu-luodoille tyypilliset typensuosijajäkälät ei-vät kestä merimetsojen lantakuormitusta.

Merimetsojen kallioisilla pesimäsaaril-la Suomenlahdella sadevedet levittävät ja laimentavat merimetsojen lantaa kallioi-den rakoihin ja juotteihin. Niissä lisära-vinteiden myötä kukoistavat lintuluodoille luonteenomaiset merisaunio, ruoholauk-ka, vadelma ja keltamaksaruoho. Vaik-ka osa putkilokasvilajistosta hyötyy meri-metsojen tuomasta lannoituksesta, osalle se on haitta.

Selvimmin ylimääräisestä lannoitukses-ta kärsivät happamilla mailla viihtyvät var-pukasvit ja kataja sekä myös mänty ja koi-vu. Lannan lisäksi puuvartiset kasvit kär-sivät merimetsojen aiheuttamista mekaa-nisista vaurioista, kun linnut katkovat ok-sia pesänrakennustarpeiksi. Eniten pesän-rakennuksesta kärsivät katajat ja männyt. Puuvartisten ja typpeä karttavien kasvila-

jien hävitessä saarilta ravinteita suosivien lajien kuten maltsojen ja horsmien osuus kasvaa.

Kasvillisuus toipuu nopeastiMerimetsojen pesinnällä on maisemal-lisia vaikutuksia, jotka ovat havaittavissa heti ensimmäisen pesintävuoden jälkeen. Lannan peittämä pesä- ja oleskelualue sekä kuolevat puut näkyvät kauas. Saarien kas-vusto toipuu kuitenkin nopeasti, jos meri-

metsopopulaatio poistuu alueelta tai pie-nenee.

Kalansyöjinä merimetsot eivät levitä kasvien siemeniä.

–Merimetsoyhdyskuntien suojeluksessa elää kuitenkin esimerkiksi lokkeja, joiden mukana saarille kulkeutuu myös niille var-sin epätyypillisiä lajeja, kuten tomaatti ja auringonkukka, Ryttäri kertoo.

Merimetso on Itämeren piirissä voimak-kaasti levittäytyvä ja rauhoitettu pesimä-lintu.

Merimetsojen vaikutus luultua pienempi

Saariston kasvisto toipuu nopeasti, jos merimetsopopulaatio muuttaa. Kasvit ovat palan-neet Sköldharunin luodolle vain vuosi merimetsojen lähdön jälkeen. Merimetson pesimäluoto Östergaddenissa. Kuva: Terhi Ryttäri

Perttu Ojakoski.

www.carawayfinland.fiCaraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa Närpiössä (Porin jaVaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

koti ja rakentaminen

– Kivasti meni ja väkeä kä-vi runsaasti, sekä paikka-kuntalaisia että alan am-mattilaisia, juuri niin kuin oli tarkoituskin, toteaa Ju-ha Levonen tyytyväisenä nautakasvattamon raken-tamisen teemapäivän jäl-keen.

Avoimien ovien tilaisuus

pidettiin puintien aloittelun aikaan elokuun alkupuolel-la, kun karsinoiden varus-telu ei ollut vielä aivan val-mis. Nyt kasvattamoon on jo otettu ensimmäiset mai-torotuiset sonnivasikat si-sään kasvamaan.

– Eläimet tulevat toistai-seksi kokonaan yhteistyö-kumppanilta Porin puoles-ta. Näin terveysasiat suju-

vat mahdollisimman mal-likkaasti, kertoi isäntä.

KilpailutettuKasvattamon toimintamal-lina on päädytty pelkkään sonnikasvatukseen kylmä-pihatossa. Lisäksi tilalla harjoitetaan sikataloutta. Tukien vyöhykkeittäisyys on johtanut teurashieho-

jen kasvattamiseen käytän-nössä kokonaan parempien tukien alueella, C-vyöhyk-keellä Pohjois-Satakunnas-sa ja siitä pohjoiseen. Lyp-sytilat kasvattavat pitohie-honsa edelleen pääosin it-se.

– Kasvattamon kook-si valittiin 250 paikkaa eri syistä. Kaikki kapasiteet-ti lanta- ja rehuvarasto-

Uuden sonnikasvattamon avoimet ovet Huittisissa

Harjunmaan perinteikäs sikatila Huittisissa on rakentanut kerralla kaikki toisen tuotantosuunnan rakennukset sonnivasi-koiden lihottamiseksi teruasmittoihin lähinnä kotoisella rehulla.

koti ja rakentaminen

PLUS

Omaa ja naapureiden nautakarjaa aiemmin hoitanut maanviljelijä tu-li teemapäivään aidolla uteliaisuu-della ja kutsuttuna enemmän mui-den asioiden kuin lainkaan omi-en nautakarjarakennushankkeiden tähden.

Tapio Loimaalta on osallistunut rakennustöihin lähinnä omalla ky-lällään ja hän arvelee nyt meneillään olevan varsin hiljaisen maaseutura-kentamisen vuoden osaltaan lisää-

vän teemapäivien kävijämääriä. – Ammattilaisetkin ehtivät nyt

paremmin poikkeamaan työmaa-esittelyissä, vaikka näin arkena ja työpäivänä, loimaalainen totesi.

Vierailijällä oli alan seuraa tilavie-railulla niin kotikunnasta kuin kau-empaakin.

– Kyllä oli kaikenpuolisen tyr-nevästi tehty ja lantaliikenteen ja rehuliikenteen erottaminen oli koh-dallaan kans, hän sanoi rakenteis-ta.

Kylää ja pitäjää tuntevana hän ar-

vioi, että jatkossakin tällaisten nur-men käyttöä laajentavien tilojen kannattaa pyrkiä yhteistyöhön nur-mirehun hankinnan, lannanlevityk-sen ja konetöiden tähden naapurei-den ja paikkakuntalaisten kanssa.

Kylmäkasvattamojen toimintape-riaate on näillä kulmilla jo yleises-ti hyväksytty.

– Kyl se nautaeläin vaan siellä toi-meen tullee, kun on kuivat alustat ja tuulen suojaa, märkä alusta se vaan kylmän tekee, Tapio huomautti.

Kävijän kokemaa

ja myöten rakennettiin tä-nä vuonna kerralla, kilpai-luttaen ja mahdollisimman edullisesti. Tila tulee tuot-tamaan pääosan nurmire-huista itse, mutta opittavaa on, kun nurmea ei ole vil-jelty kolmeenkymmeneen vuoteen, LSO:n neuvon-ta- ja tuotannonohjausteh-tävissäkin pätevöitynyt vil-jelijä, agronomi Juha Levo-nen sanoo.

Selkeät kuljetusyhteydet ovat Harjunmaan kasvatta-mon yksi tunnuspiirre. Päi-vittäisen rehunkäsittelyn ja viikoittaisen lannankäsitte-lyn pyöränjäljet eivät kos-ke toisiinsa. Lantalan ja kas-vattamon välillä on kova-pohjaista vara-aluetta vaik-ka siirtokuljetuksia odotta-ville eläimille. Lanta työn-netään suoraan katettuun lantalaan alamäkeen. (ku-va oik.)

Juha Levonen on valinnut järeät mitoitukset metalli-siin karsinarakenteisiin ja oman metsän männyt lu-jaan niskapuomiin. Katto-rakenteet ja kantavat palkit ovat terästä ja karsinoiden seinät betonielementeistä.(kuva alh.)

koti ja rakentaminen

Satakunnan Marttojen uu-det tilat avautuivat syys-kuun alussa. Porin keskus-tassa Valtakadulla sijaitse-vat hulppeat 400 neliömet-rin tilat kiiltelevät uutuut-taan, vaikka toiminta on lähtenyt ripeästi käyntiin.

Elokuun alusta martta-piiri sai myös uuden koti-talousneuvojan, kun noor-markkulainen Teija Mä-kelä aloitti työt. Hän siir-tyi kotitalousneuvojaksi työskenneltyään 22 vuo-den ajan A. Ahlström Osa-keyhtiön Vierastoiminnan palveluksessa.

– Iso syy työpaikan vaih-toon olivat työajat. Juhla-palvelua tehdään suurella sydämellä ja sitoutuen, jo-ten joulut, uudet vuodet ja muut juhlapyhät tuli työs-kenneltyä monen vuoden ajan, hän kertoo.

Mäkelä opiskeli työn ohella restonomiksi ja am-matilliseksi opettajaksi, jo-ten uusi työ vastaa hyvin koulutusta.

– Tässä voin nyt yhdistää juhlapalvelutyön ja opetta-

misen. Aiemmassa työssä-ni arvostettiin kotitalout-ta ja se sama on tässäkin työn ydin, kotona tekemi-sen ja kotitalouden arvos-taminen. Myös kokemuk-seni liiketoiminnan kehit-tämisestä on hyväksi nyt, kun me kehitämme toimin-taamme uusissa tiloissa.

Mäkelän lisäksi martto-jen palveluksessa toimivat edelleen toiminnanjohta-ja Raija-Liisa Heinonen ja kotitalousneuvoja Sari Rai-ninko.

Kaikille opetustaMarttojen uusissa tilois-sa on marttapiirin toimis-tojen lisäksi kahvila, vuok-rattava kokous- tai juhlati-la 70 hengelle, Marttapal-velut Oy:n toimitilat sekä opetuskeittiö, johon kuuluu erillinen havaintokeittiö.

– Keittiö on nyt testat-tu ja se toimii. Kursseille mahtuu 15 henkilöä, Mä-kelä kertoo.

Syksyn uutuus marttojen toiminnassa ovat kaikille avoimet yleisöluennot tors-taisin ja ruokakurssit keski-

viikkoisin. Ruokakursseil-le ilmoittaudutaan tapah-tumaviikon maanantaihin mennessä.

– Molempia on jo pidet-ty, joskin lisää väkeä toi-vomme molempiin. Jäsen-kursseille on sen sijaan ol-lut runsaasti kysyntää.

Syksyn aikana on luvassa yleisöluentoja muun mu-assa perintöverotuksesta tai tyrnistä. Kursseilla ope-tellaan kokkaamaan muun muassa sieniruokia ja kas-tikkeita. Marttojen kurs-si- ja luentoaikataulu löy-tyy osoitteesta www.mar-tat.fi/jarjesto/alueellinen_toiminta/satakunta/avoi-met_kurssit/

Nuoret mukaanTeija Mäkelä toivoo, että myös nuoret tulisivat roh-keasti mukaan marttojen toimintaan.

– Täällä voi opetella vaik-ka sen, miten hyvää ruokaa voi tehdä kotona halvalla. Tv-kokit ovat innostavia, mutta täällä oppii todel-lisuutta. tervetulleita ovat niin tytöt kuin pojatkin.

Opetuskeittiön yhtey-dessä sijaitsevassa havain-tokeittiössä on havaintoka-mera, jonka avulla isompi-kin joukko voi seurata työ-vaiheita television kautta. Varsinaisessa opetuskeitti-össä ohjaaja on koko ajan läsnä ja kaikki saavat teh-dä itse ruokaa. Ruokakurs-sipäivän voi yhdistää esi-merkiksi yrityksen illan-viettoon tai tyky-päivän ohjelmaksi.

– Työpäivät tässä ovat kaikki erilaisia ja koko ajan tapaa mielenkiintoisia ih-misiä. Tällä viikolla on oh-jelmassa esimerkiksi sieni-tentti, lastenkutsut, sieni-retki, kalaruokakurssi sekä ruokakurssit Sininauhassa ja maahanmuuttajille, Mä-kelä iloitsee.

Martat aloitti uusissa tiloissaKotitalousneuvoja Teija Mäkelä esittelee Satakunnan marttojen uutta opetuskeittiötä.

Tässä lehdessä

Päätoimittaja Rauno Numminen

Jakelu: 17.000 kpl Taitto: Lalli OyMainosmyynti: Paino: Merja Hietaranta-Mäkinen IPrint 2011

Kaikkia puutavaralajeja ostetaan .................................. s.10

Etelä-Suomen kangasmaatparhaita lannoituskohteita....... s.11

Kannattava metsätalous .......... s.12

Halko, höyry ja hinaaja- sillä puu kulki......................... s.14

Harkiten hankintahakkuille...... s.15

Energiapuuta nuorista metsistä ..................... s.16

Valtiovarainionisteriön valmistelema budjet-tiesitys kohtelee kovalla ” kirveellä ” met-sänomistajia ja vesittää hallitusohjelmassa

sovittuja metsäsektorin tavoitteita. Yhteismetsien osalta budjettiesitys on erityisen huono, koska sii-nä vesitetään ne lupaukset, joita yhteismetsien pe-rustajille ja osakkaille on annettu.

Nuoren metsän hoitoon varatut varat jäävät mur-to-osaan siitä, mitä tuleville vuosille oli kaavailtu ja mitä nuorien metsin hoito edellyttäisi. Metsien kasvatus on pitkäjänteistä työtä ja kaukana tulevai-suudessa häämöttävät hyödyt vaativat valtion tu-kea alkuvaiheessa. Muuten työt jäävät tekemättä ja tuloksena on risukoitunut Suomi. Sahojen on tur-ha odotella tukkia oman maan metsistä. Toisaalta jo nyt pitkät junavaunurivistöt ja puuta pullistele-vat proomut lisäävät kulkuaan naapurimaista koti-maamme sahoille. Puun myynnistä metsänomista-jille tulevat puunmyyntitulot jäävät saamatta. Sen sijaan rahat valuvat kotimaasta ulkomaisille puun myyjille. Myös kuitupuun saanti vaarantuu hoita-mattomista metsistä. Polttoon sopivaa puuta met-siin kyllä kertyy, mutta sitäkään ei kenenkään kan-nata sieltä kerätä, jos budjettiesitys tulee nykymuo-dossaan voimaan. Polttopuun energiatukea ollaan leikkaamassa murto-osaan metsäsektorin yhdessä määrittelemästä tarpeesta.

Hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu met-sien pirstoutumisen estäminen. Yhtenä keinona tä-

hän on yhteismetsien perustaminen. Yhteismetsi-en perustamista on vauhditettu muun muassa ve-roedulla. Pääomatulovero on niillä 26 prosenttia. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä yhteis-metsiltä on poistettu yhteisöverotuksen status. Jat-kossa niitä tullaan verottamaan samoin kuin mui-takin puun myyjiä. Vaikka alhaisempi veropro-sentti ei olisikaan pääasiallinen syy yhteismetsän perustamiseen, niin jonkinlainen vaikutus sillä kuitenkin päätöksentekoon on. Pahinta on se, et-tä nyt kun monia uusia yhteismetsiä on perustet-tu, niin budjettiesityksessä petetään annetut lupa-ukset. Tällaisessa tilanteessa yhteismetsiin kuulu-vien metsänomistajien tulisi vaatia yhteismetsälain avaamista niin, että yhteismetsästä irtaantuminen tulee ilmoitusluontoiseksi asiaksi.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys on vas-ta esitys. Maa-ja metsätalousministeriön tulee nyt pitää huolta siitä, että aikaisemmin annetut lupa-ukset pidetään ja metsäsektorille turvataan sellai-set eurot, että kannattava metsätalous on edelleen mahdollista Suomessa.

Lisätietoja:

Suomen Metsätilanomistajien Liitto ryraunonumminen@hotmail.com0500 328 333

2/2011

Säästöpankin rahastoja hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Mitäpä jos sijoittaisitKotimaahan?Metsäähän

sinulla jo on.

SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAAsijoittaa varansa suomalaisiin osakkeisiin. Siis siihen sijoittamallasinusta tulee usean suomalaisen yrityksen osaomistaja. Eläköönrahastosijoittamisen helppous! Jatketaan tästä meillä konttorissa.Varaa oma aikasi osoitteessa www.saastopankki.fi/huittistensp

Eura • Huittinen • Kokemäki • PoriSäkylä • Ulvila • Vammala • Äetsä

Puh. 010 841 5700

������������ ������������ ���������� ����������� ��� ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������ ������������������� ������������

�� ������������������� ����������������������������������� ��������������������� �������������������� ������������������������

�����������������

������������������� ����������� ����� ���� �!"�#$ ��%� ������������ ����� ���� �!"�#$#��%������������� ����� ���� �!"�##&��'''� ����������(�

������������

�� �������������������������������

metsä

”Metsäliittoa kiinnostavat kaikki puu-tavaralajit”, toteaa Metsäliiton Rau-man piirin piiripäällikkö Pekka Kan-tola. Tehtaat ovat hyvässä vauhdissa ja puuta tarvitaan. Pelkästään Rau-man tehdas käyttää puuta yli 3.5 mil-joonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Kaikkein kiinnostavimpia ovat tällä hetkellä kesäkorjuukelpoiset leimi-kot. Kauppaa käydään yhtä hyvin pys-ty- ja hankintakaupoilla. ”Metsäliito hankintaesimiehet kiertävät ahkeras-ti toimialueellaan, mutta myös met-sänomistajat voivat ottaa yhteyttä tut-tuun ostomieheensä”, kehottaa Pekka Kantola. Puun hinta on tällä hetkellä Kantolan mielestä hyvällä tasolla lop-putuotteiden hintoihin verrattuna ja mitta sekä laatuvaatimukset ovat py-syneet ennallaan. ”Jos metsä vaatii ennakkoraivausta, niin ennakkorai-vauksen kustannukset voidaan sisäl-lyttää ennakkomaksuun”, toteaa Pek-ka Kantola. Näin ollen metsänomis-tajalle ei koidu kustannuksia raivauk-sesta ennen puukauppatulojen saan-tia.

Metsäliitto tarjoaa uutena muoto-na kaikille omistajajäsenilleen, jotka ovat oikeutettuja puukaupan bonuk-siin, mahdollisuuden hankkia eri-laisia metsätalouteen ja vapaa-aikaan liittyviä palveluita ja tuotteita verkko-kaupasta. Ostoksien maksamiseen voi käyttää osittain puukaupoista saatu-ja bonuksia. Metsäliitto alkaa mak-saa bonuksia, kun neljän edellisvuo-den yhteenlasketut puukaupat ylittä-vät 500 kuutiometriä tai jos kyseessä on sopimusasiakas. Metsäliiton verk-kokaupassa tuotteita ja palveluita tar-

joavat Elfving, Uittokalusto, Metsä-kustannus ja OP-Pohjola. Verkkokau-pasta voi hankkia etuseteleitä Stihl-merkkisten moottorisahojen ja turva-varusteiden ostoon jälleenmyyjäliik-keistä. Uittokaluston metsätarvikkeet ja vapaa-ajan asut toimitetaan tilaa-

jan toivomalla tavalla kotiin samoin kuin Metsäkustannukselta tilatut kir-jat. Lisäksi verkkokaupan välityksellä saa alennusta OP-pohjolan metsäva-kuutuksista.

Piiripäällikkö Pekka Kantola Metsäliitosta

Kaikkia puutavaralajeja ostetaan, hinta ok

Piiripäällikkö Pekka Kantola Metsäliitosta lupaa metsänomistajille veloitukset-toman metsäretken Metsäliiton metsäammattilaisen kanssa. Metsäretken aika-na voidaan selvittää sekä hakkuumahdollisuudet että tarvittavat metsän hoito-työt. Kannattaa ottaa yhteyttä.

metsä

MetsäntutkimuslaitosParkanon toimipaikka

Tutkimmemm. metsiin perustuvaan

yritys- ja elinkeinotoimintaan sekä metsäekosysteemin rakenteeseen

ja toimintaan liittyviä asioita.

Maksullisina palveluina tarjoamme:

tilaustutkimuksiakemiallisia analyysejä ja muita

laboratoriopalvelujakoulutus- ja retkipalveluja

Kaironiementie 54, 39700 Parkanopuh. 010 2111, fax 010 211 4001

etunimi.sukunimi@metla.fihttp://www.metla.fi/pa/

••

•

Hehtaari levitys muutamassa minuutissa

Huomioiden isojen varas-topaikkojen edulliset suun-nittelu- ja kuljetuskustan-nukset sekä kuviokohtaiset lisätyöt on helikopterilevi-tys edelleen kustannusteho-kas menetelmä. Hehtaarin levitykseen kuluu aikaa 3-5 minuuttia. Nopeus sääs-tää aikaa ja rahaa. Maasta tehtävän koneellisen levi-tyksen yksikköhinta voi ol-la edullisempia kuin lento-levityshinta, mutta pienten varastojen rahti- ja muiden yleiskustannusten huomi-oiminen nostaa sen koko-naiskustannukset samal-le tasolle lentolevityksen kanssa.

Maalevitysmenetelmä

on käytännössä poissuljet-tu juurikäävän leviämisen riskialueilla. Juuristovauri-oiden välttämiseksi maa-levityksen käyttö rajoittuu vain hyvin kantaviin kan-gasmaan kohteisiin, joissa puusto on riittävän harvaa tai joilla on riittävän tiheä ja säännöllinen ajouraverk-ko. Lannoitteiden käsilevi-tykseen ei työvoimaa enää löydy muutoin kuin maan-omistajien omana työnä pienille alueille. Toisaalta esimerkiksi nuorten kuu-sikoiden lannoitus maas-ta käsin miestyönä, puhu-mattakaan koneesta, ei on-nistu, koska kuusen elävä latvus ulottuu lähes maa-han saakka ja puuston ti-heys on suuri.

Etelä-Suomen kangasmaat parhaita lannoituskohteita

Puuston iällä ja rakenteel-la tukkipuun ja kuitupuun suhteen on suurin merki-tys lannoituksen kannatta-vuuteen. Tuottavampia lan-noitusmetsiä ovat kuivah-kojen ja tuoreiden kankai-den tukkipuumänniköt ja tuoreiden kankaiden tuk-kipuukuusikot. Näillä koh-teilla lannoituksella aikaan-saatu kasvunlisäys on kaik-ki arvokasta tukkipuuta.

Kangasmailla puuston kasvun ns. minimitekijä on yleisesti typen puute. Kasvu määräytyy pitkälti sen mu-kaan millainen on maan typpitila. Yksinkertainen typpilannoitus kesällä tuo

parhaimman taloudelli-sen tuloksen. Etelä- ja Län-si-Suomessa on hivenra-vinteista harvoin puutetta. Täällä metsät saavat oman pienen boorilisäyksen vuo-sittain. Tarvittava boori on osaksi peräisin meriltä tuu-len mukana tulevassa sade-vedessä.

Kangasmetsien lannoi-tuksissa Etelä-Suomessa nyrkkisääntönä voidaan pi-tää, että yhden kuutiomet-rin lisäkasvun tuottami-seen tarvitaan 10 kg typ-peä. Suosituksien mukai-sella typpimäärällä N 150 kg/ha saadaan siten kas-vunlisäystä noin 15 m3.

Etelä-Suomen kangasmaat parhaita lannoituskohteita

Nykyaikaiset paikkatieto-ohjelmistot ja GPS-seuranta mahdollistavat tarkan kuvioittaisen levityksen. Lannoiterakeet pu-toavat ilmasta tasaisesti levitysalueelle.

metsä

Paitsi puun hinta vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen myös metsänkasvatuksesta aiheutuvat kustannukset. Kustannuksia syntyy kun metsiä halutaan kasvattaa tehokkaasti. Tukkipuuta on tuotettava mahdollisimman nopeasti, koska se tuo tulon metsän-omistajalle. Seuraavassa muutamia käytännön kokemukseen perustuvia kokemuksia ja näkemyksiä metsän kasvatuksesta. Ne perustuvat kirjaviisauden sijaan henkilökohtaisiin kokemuksiin lähes kolmenkymmenen viiden vuoden ajalta. Metsänomistaja – ole hyvä ja käytä kokemukset ja ajatukset hyväksesi.

Kannattava metsätalous

Harvenna metsä heti, kun se alkaa näyttää liian tiheältä. Harvennustarpeen voit tar-kistaa vielä mittaamalla rela-skoopilla. Jokaisessa harven-nuksessa tulee rahaa kas-saan. Muista se! (vas.)

Uudista vanha metsä ajoissa. Älä kasvata lahoa. Lahosta puusta saat parhaimmillaan kymmenesosan terveen tu-kin hinnasta. Pönttölahosta ei kukaan maksa mitään !(oik.)

Jos metsän uudistamisalalla kasvaa mäntyjä ja maapohja ei ole lehtoa, niin uudista alue luontaisesti. Muista kuitenkin raivata alue ja muokata maaperä. Näin säästät kustannuksia. Sillä onko ensimmäinen hakkuu viisi vuotta ennemmin tai myöhemmin ei ole suurta merki-tystä metsänomistajalle.

metsä

Pidä metsätietosi ajan ta-salla. Osallistu koulutuksiin. Metsäasiat muuttuvat jatku-vasti. Jos et tunne metsän kasvatuksen tukimuotoja metsätulojen verotusta, olet netto häviäjä !

Metsäsäätiön tavoitteena on kertoa koululaisille met-sän, uusiutuvan luonnon-varan, kestävästä hoidosta ja käytöstä. Koulujen met-säretkillä oppilaat tutus-tuvat monenlaisiin metsä-alan töihin, työpaikkoihin ja työntekijöihin. Tietoa saa myös opettaja, joka kantaa sitä mukanaan opetustyös-sä vuodesta toiseen.

Metsäsäätiön tuella mak-setaan retkipäivien bussi-kulut. Tuki on ratkaiseva metsäretkien toteutumisel-le. Kuntien koulutoimi tai koulut eivät pysty matkoja maksamaan. Metsäammat-tilaiset ovat aina olleet in-nokkaita järjestämään met-säpäiviä. Retkellä pitää tu-tustua nimenomaan metsä-talouteen ja siihen liittyviin elinkeinoihin. Opettajan li-säksi retkillä on aina muka-na metsäammattilainen.

Tuki näyttää konkreetti-sesti maakuntien metsävä-elle, mitä Metsäsäätiön va-roilla tehdään. ”Metsäalan toimihenkilöt ja metsän-omistajat näkevät, mitä yh-teisillä rahoilla voidaan saa-da aikaan”, sanoo Metsäsää-tiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Metsäsäätiö rahoittaa metsäalankouluyhteistyötä

Metsäsäätiömaksu on metsänomistajille vapaaeh-toinen. Sen suuruus on 0.2 prosenttia puukaupan eu-romäärästä pystykaupassa ja 0.1 prosenttia hankinta-kaupassa. Periaate on sel-lainen, että jos puun myy-jä maksaa metsäsäätiömak-sun niin puun ostaja mak-saa saman määrän. Pait-si kouluyhteistyöhön käy-tetään metsäsäätiömaksua moneen muuhun metsän-omistajan kannalta tärke-ään kohteeseen kuten ko-

timaisen puun puoles-ta puhumiseen maailmal-la. Metsäsäätiömaksu on isommassakin puukaupas-sa enimmillään muuta-man satasen, joten metsän-omistajan kannattaa suh-tautua siihen myönteisesti, kun puunostaja sitä hänel-le esittää. Metsäsäätiömak-su on metsänomistajalle vä-hennyskelpoinen metsäve-rotuksessa.

Huolehdi siitä, että metsässäsi on hyvä tiestö. Motolla juontaminen pitkiä matkoja metsäs-sä pienentää kantorahatuloja. Valtio tukee uuden tien rakentamista 40 prosentilla ja van-han tien kunnostusta 60 prosentilla. Myös tukkeutuneet ojat kannattaa perkauttaa ajoissa. Puun juuret eivät pidä tulvavedestä.

metsä

Raskasta rautaa, halkoja kannella, savua ilmassa ja höyrykoneen hiljainen ää-ni – siinä se on höyrylaivan teho ja tenho. Höyrylaiva Näsijärvi II käyttää halko-motin verran puuta kym-menen merimailin purjeh-dukseen kevyellä kuormal-la. Haloilla laivan tuhannen litran säiliön vesi lämmite-tään lähes kahteen sataan asteeseen. Moottoriin joh-dettava höyry saa männän liikkumaan ja parimetrisen potkurin pyörimään. Tahti on hidas. Potkurissa run-saat sata pyörähdystä mi-nuutissa, mutta ison potku-rin teho on sitäkin rajum-

pi. Kun perässä on puuta hinauksessa saman verran mitä mahtuu kymmeneen tukkirekkaan, niin voimaa tarvitaan. Vaikka Suomessa on arviolta toistasataa höy-rylaivaa liikenteessä, niin puun kuljetukseen niitä ei enää käytetä. Höyrylai-va Näsijärvestä poiketen useimpien muiden höyry-laivojen ”voimaveden” läm-mitys hoidetaan käytännöl-lisyys syistä polttoöljyllä ei-kä haloilla.

Tekniikka ja halot työllistävätHöyrylaivan starttaus pi-

Halko, höyry ja hinaaja – sillä puu kulki

Höyryhinaaja Näsijärvi II valmiina lähtöön.

Vihreä metsä, sininen vesi, vaalea neito ja koivuhalot – sii-nä on suomalaisuuden syvin olemus.

METSÄ-VALTONEN OY• Hakkuut, metsänhoitotyöt

• Hakkuutähteiden haketusta ja poiskuljetusta• Polttopuun ja hakkeen myynti

• Ostamme puuta pystystä ja tienvarrelta

Rauma, Karikummuntie 8Jari 0400 595 160, Tuomo 040 557 6203

metsä

tää aloittaa jo vuorokausi ennen matkalle lähtöä, sil-lä ison höyrykattilan veden lämmitys vie aikaa. Mat-kaan pääsy vaatii kipparin lisäksi konemiehen, läm-mittäjän ja kansimiehen tai joskus parikin. Kippa-ri huutelee komentosillalta torven kautta ohjeita kone-huoneeseen. Yhteistyön on pelattava saumattomasti, sillä koneen vauhdin sääte-ly tapahtuu höyryn syöttöä säätelemällä. Kippari voi komentosillaltaan säädel-lä vain laivan kulkusuun-taa. Konemiehen ja läm-mittäjän homma on hiki-nen. Lämmittäjän on hei-tettävä pesään taukoamat-ta ja konemiehen on olta-va käsi kaasukahvalla tark-kana reagoimaan kipparin komentoihin. Höyrylai-va Näsijärvellä kaikki tie-sivät mitä tekivät ja matka taittui. Höyrylaivan uljas-ta, mutta ääneltään hiljais-ta menoa pysähtyivät ihai-lemaan monet kanssa ve-neilijät. Käsi nousi helposti lippaan tai heilutukseen.

Kaupunki omistaa ja yhdistys hallinnoiVuonna 1929 Varkauden konepajalla rakennetun alkuperäiseltä nimeltään Neptunin ja sittemmin Nä-sijärvi II nimetyn höyry-laivan omistaa Tampereen kaupunki. Vuoden 1981 alusta alkaen aluksen hal-tijana on toiminut Tampe-reen Pursiseura ry. Kuu-sikymmentä tonnia paina-va, yli kaksikymmentä met-riä pitkä ja viisi metriä le-veä höyrylaiva tekee mak-simissaan kymmenen sol-mun vauhdilla risteilyjä Tampereelta. Mukaa mah-tuu maksimissaan neljä-kymmentä henkilöä.

Hankintapuulle on kysyn-tää ja moni metsänomis-taja harkitsee metsään me-noa motit ja eurot mieles-sään. Ajatus on kannatetta-va sekä metsän- että met-sänomistajan kunnon kan-nalta. ”Metsätyöt kannat-taa kuitenkin aloittaa maltti mielessään”, kehottaa Län-si-Suomen Diakonialaitok-sen osastonlääkäri, geri-atrian erikoislääkäri Mar-kus Halminen. Metsässä tehtävä työ rasittaa sekä li-haksia että verenkiertoeli-miä. Olisi hyvä, jos ennen metsätöiden aloittamista olisi kropan treenausta ta-kana muutaman kuukau-den verran. Treeniä saa to-ki metsässäkin, mutta työt on syytä aloittaa rauhalli-sesti. ”Jos metsänomistajal-la on todettu sydänperäisiä sairauksia, kannattaa sel-laisia liikkeitä välttää, mis-sä kädet nousevat yli vyö-tärölinjan”, neuvoo Markus Halminen. Näin voi käydä moottorisahan kanssa työs-kennellessä. Tässä mielessä raivaussaha on turvallisem-pi työkalu.

Ravintoon kannattaa kiinnittää huomiota met-sään mennessä. Nopea-vaikutteisia hiilihydraatte-ja kuten suklaata kannat-taa välttää ja käyttää sen si-jaan pitkävaikutteisia hiili-hydraatteja kuten täysjyvä-leipää. Näin energiaa riittää pidempään raskaissa met-sätöissä. Tärkeää on naut-tia myös valkuaista sisäl-tävää ravintoa kuten lihaa, kalaa ja kananmunia. Nes-tetasapainosta pitää myös pitää huolta.

Länsi-Suomen Diakonia-

Harkitenhankintahakkuille

laitoksen yhteydessä toimii DiaVire, joka tarjoaa tutki-mus-, hoito- ja kuntoutus-palveluja. Uutena kuntou-tuspalvelumuotona on en-simmäisten joukossa Suo-messa CorusCardio-sydän-kuntoutusohjelma, joka so-veltuu sekä sellaisille hen-kilöille, joille on tehty esi-merkiksi pallolaajennus et-tä sellaisille henkilöille, jot-ka kuuluvat sydän- ja veri-suonitautien riskiryhmään. Toki muutkin voivat osal-listua oman kuntonsa pa-

rantamiseen menetelmäl-lä. ”Jo kuuden kuukauden harjoittelulla voi merkittä-västi parantaa hapenotto-kykyään ja rasituksen sie-toaan”, lupaa Markus Hal-minen. Samalla veren ko-lestroli- ja sokeriarvot las-kevat, rasvaprosentti alenee ja lihasmassa kasvaa, paino putoaa, olo paranee ja vi-reystila paranee. Kokonai-suudessa alttius sairastua kakkostyypiin diabetek-seen sekä sydän-ja verisuo-nitauteihin vähenee.

Jos metsässä työskennel-lessä tulee huono olo ja sy-dänvaivoja kannattaa men-nä makuulle. Näin veren-paine laskee. Jos sydänvai-vat eivät mene ohi muuta-massa minuutissa kannatta naputella puhelimeen nu-mero 112 ja pyytää apua paikalle. Tärkeää on tiedos-taa itse missä on ja kertoa myös metsään lähtiessään kotijoukoille, minne on menossa. ”Oman sijainnin tarvittaessa osoittava gps-paikannin olisi hyvä turva-varuste jokaiselle metsään menijälle”, neuvoo Mar-kus Halminen. Esimerkik-si sydänkohtauksessa jokai-nen minuutti on elintärkeä. Hoitoon pitää päästä mah-dollisimman nopeasti, jotta suuremmilta sydänvauriol-ta vältyttäisiin.

Geriatrian erikoislääkäri Markus Halminen Porin Dia-konialaitokselta kehottaa kaikkia metsänomistajia kuntoilemaan jo ennen met-sään menoa. Kävely- ja hölk-kä ovat hyviä keinoja rasittaa sopivasti lihaksia sekä hengitys-ja verenkier-toelimiä.

Lääkärin neuvo

KONEHUOLTO ARI HIRVIKOSKI

Puh: 0400 223 851

metsä

Taimikonhoito pitäisi met-sässä tehdä aina ajallaan eli viimeistään siinä vaiheessa, kun lehtipuut alkavat hai-tata kasvatettavaksi valittu-jen puiden kasvua. Yleensä käy niin, että nopeakasvui-nen koivu valtaa männikön ja alkaa varjostaa mäntyjen kasvua ja piiskaa mänty-jen latvoja. Jos taimikon-hoito on viivästynyt, voi tilanteen korjata koneelli-sella energiapuun korjuul-la. Korjuussa käytetään me-netelmää, jossa kone kerää useamman rungon oksi-neen kouraan ja nämä run-got ajetaan tien varteen. Tällainen nipsu-menetel-mällä tehtävähakkuu on-nistuu vain, jos metsässä tehdään näkemäraivaus, missä poistetaan läpimital-taan alle neljä senttiset run-got. Jos niitä ei poisteta on monitoimikoneella han-kala kerätä energiapuuksi kelpaavat rungot. Energia-puun korjuu on kannatta-vaa taimikossa, missä puus-

ton pituus on kymmenkun-ta metriä.

Energiapuun korjuussa määritellään poistettavalle puustolle kuutiohinta. Ker-tymä on keskimäärin viiti-senkymmentä kiintokuu-tiota hehtaarilta ja kuutio-hinta tämän päivän hin-noin noin 15 euroa kiin-tokuutiolta. Näkemäraiva-uksen hinta riippuu taimi-kon tiheydestä, mutta kus-tannus on useimmiten sa-maa luokkaa valtiolta saa-tavan nuoren metsän hoi-don tuen kanssa. Useim-missa tapauksissa puun os-taja tekee näkemäraivauk-sen ja hakee myös valtion tuet. Näin metsänomista-jan taimikossa tehtäväs-tä energiapuun korjuusta saama puun myyntitulo on keskimäärin 500-1000 eu-roa hehtaarilta.

Energiapuuta korjataan myös yhdistelmämene-telmällä nuorista metsis-tä, joissa kasvaa jo kuitu-puu kokoisia puita. Tällai-

sessa tapauksessa kuitupuu laitetaan omaan pinoon ja energiapuu omaan pinoon. Puut kerätään metsästä kar-sittuina, Näin ravinteet jää-vät oksissa metsiin. Kai-kelle puutavaralle määritel-lään yksi hinta. Lehtipuul-la on oma kuutiohinta, sa-moin havupuilla. Myös täl-laisessa metsässä tehtävästä työstä valtio maksaa nuo-ren metsän hoidon tukea.

Jos taimikko on jäänyt hoitamatta ja nuori kasva-tusmetsä riukuuntunut, on tärkeää tehdä metsässä no-peasti jotain. Energiapuun korjuu nipsu-menetelmäl-lä taimikosta tai yhdistel-mäkorjuuna nuoresta met-sästä on metsänomistajalle hyvä vaihtoehto, Metsä tu-lee kasvukuntoon, poltto-laitokset saavat kotimaista energiaa ja metsänomista-jan tilillekin rapsahtaa ra-haa.

Metsäliiton hankintaesimies Tapani Pöysti tarkastelee hoitamatta jäänyttä taimikkoa. Puuston pituus on nyt noin kuusi metriä. Energiapuun korjuuseen tämä taimikko soveltuu noin viiden vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa puuston pituus lähentelee jo kymmentä met-riä ja energiapuuta kertyy tien varteen viitisenkymmentä kiintokuutiota.Metsäomaisuuttaan ei kannata päästää tämän näköiseksi vaan tehdä hoitotyöt ajoissa. Jos näin on kuitenkin käynyt, kannattaa metsä laittaa heti kuntoon eikä odottaa metsän me-noa vielä huonompaan kuntoon. Taloudellisia tappioita syntyy vuosi vuodelta enemmän ja arvokkaan tukkipuun saanti viivästyy ja pahimmassa tapauksessa jää kokonaan saa-matta.

Energiapuutanuorista metsistä

maaseutu

Loppukesän ja alkusyksyn riesana metsässä kulkijoil-le ovat hirvikärpäset. Hir-vikärpänen kuuluu täikär-päsiin ja sen varsinainen isäntäeläin on hirvi. Ai-kuiset hirvikärpäset elävät talven yli hirven turkissa. Niiden ravintona on hir-ven veri. Hirvikärpänen ei muni hirven nahkaan eikä hirvessä ole hirvikärpäsen toukkia. Hirvikärpäsnaa-raan sisällä muodostuu yk-si kerrallaan valmiita touk-kakoteloita, jotka putoa-vat enimmäkseen hirven makuupaikoille. Koteloista kuoriutuu elo-syyskuussa aikuisia hirvikärpäsiä, joi-den on yritettävä löytää hir-vi tai muuten ne kuolevat.

Nyt runsaimmillaanHirvikärpästä esiintyy laa-jasti pohjoisella pallonpuo-

liskolla. On täysin mahdol-lista, että Suomessakin hir-vikärpästä on ollut mennei-nä aikoina eikä se olisi var-sinaisesti tulokaslaji. Se, et-tä hirvet 1800-luvulla am-muttiin Suomesta suku-puuton partaalle, selittäisi myös hirvikärpäsen katoa-misen luonnostamme. Tä-män oletuksen puolesta pu-huu se, että Ruotsissa tiede-tään olleen hirvikärpäsiä jo 1700-luvulla.

Hirvikärpäsiä esiintyy eniten juuri syyskuun al-kupuoliskolla ja lämpimi-nä päivinä ne ovat aktiivi-simmillaan. Hirvien tal-vehtimisalueilla ja muu-tenkin hirvien suosimilla paikoilla hirvikärpäsiä voi olla todella runsaasti. Siel-lä metsässä kulkijan kimp-puun saattaa lentää parvit-tain hirvikärpäsiä. Niitä voi kulkijaan kertyä satoja päi-vän aikana.

Vaikea suojautuaHirvikärpänen iskeytyy ih-miseen vahingossa luullen ihmistä hirveksi. Se ei siis muni ihmisen ihoon eikä muuallekaan, mutta ilmei-sesti se yrittää joissain tapa-uksissa imeä verta ihmises-

tä. Joka tapauksessa ihmi-sen iho altistuu puremasta hirvikärpäselle ja seurauk-sena on allergisia ihoreak-tioita eli näppylöitä tai pau-kamia. Altistuminen tapah-tuu vähitellen vuosien ku-luessa, joten satunnaiselle metsässä kävijälle harvem-min seuraa muuta kuin in-hottavaa hirvikärpästen nyppimistä ja lievää ku-tinaa. Työkseen metsässä kulkeville hirvikärpänen on paljon ikävämpi otus.

Suojautuminen hirvikär-pästä vastaan on vähin-täänkin haasteellista. Tänä vuonna markkinoille on tullut karkoteainekin hir-vikärpästä vastaan, mut-ta ainakaan metsäkeskuk-sen metsäsuunnittelijat ei-vät ole ainetta kovin tehok-kaana pitäneet. Jo aiemmin myyntiin tullut hirvikärpä-sanorakki estää aika tehok-kaasti hirvikärpäsen pääsyn iholle, mutta sen pitäminen yllä on varsin tukalaa. Myös

sääskihuppu auttaa, jos hir-vikärpäsiä on oikein run-saasti. Vaalea vaatetus eh-kä vähentää hirvikärpä-sen iskeytymistä, ei kuiten-kaan kaikkien mielestä. Te-hokkainta on välttää mene-mistä metsään siellä, missä hirvikärpäsiä on oikein pal-jon. Allergialääkkeet autta-vat iho-oireisiin.

Tänä vuonna hirvikärpä-set ilmaantuivat metsään ehkä jonkun verran tavan-omaista myöhemmin ja voi olla, että niitä on vähem-män kuin aiemmin. Tämän suuntaista ovat kertoneet muutamat metsäammatti-laiset Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kuitenkin hirvikärpäsiä voi olla run-saasti tänäkin vuonna hir-vien oleskelupaikoilla aina ensimmäisiin kunnon pak-kasöihin asti.

esittelijä, MHLounais-Suomen metsäkeskus, Turku

Hirvikärpäset - syysmetsän vitsaus

Katso lisää www.karvianyrityspalvelu.fi tai soita 040 195 4432

HOMESANEERAUS JA DESINFIOINTI

Myynti 0400 246 240 • Päivystys 0400 226 622

TEUVO VEHKALAHTI

ALAN OLLA hukassa näitten salasanojen ja käyttäjä-tunnusten kanssa. Jokapäiväisessä elämässä kuluu yhä enemmän aikaa muistella ja kokeilla, mikä koodi kuuluu mihinkin käyttöön. Vakiotunnusten käyttö ei auta, ne ai-heuttavat kuulema tietoturvariskin ja ohjelmien päivi-tykset vaativat aika-ajoin nieluunsa uudet merkinnät. Helposti muistettavat koirien nimet ja niiden syntymä-ajat eivät olekaan ikuisia käyttiksiä.

TYÖELÄMÄN KÄYTTÄJÄTUNNUSVAATIMUKSETovat lisääntyneet radikaalisti sähköisten tietojärjestelmi-en ansiosta. Aamulla ensimmäiseksi yön suljettuna ol-lut kännykkä vaatii käynnistyäkseen numerosarjan. Au-ton liikkeelle lähtöön en tarvitse vielä alkolukkoa, se kai hoituisi kuitenkin puhaltamalla eikä numerosarjalla. Toi-mistoon tultua läppäri vaatii käynnistyäkseen omat nu-meronsa. Itse työntekoon kuuluu massiivinen määrä sa-lasanoja ja käyttäjätunnuksia. Lupahallintaohjelma, kau-riskaatoilmoitusten tarkistus, matkalaskun väsäämi-nen, asiahallintaohjelmisto, suurpetohavainto-ohjel-ma, hirvihavainto-ohjelma, kännykkähavaintotestiohjel-ma ja muutamat muut työssä niin tärkeät työkalut vaati-vat käynnistyäkseen juuri oikeat merkkisarjat. Ja siinä si-tä muistelemista riittää, varsinkin jos niitä on joutunut muuttamaan. Pahimmillaan edessä on ohjelmaan pää-syn ikuinen esto, tai ainakin esto siihen asti kunnes saa jonkun ohjelmaa hallitsevan muuttamaan lukituksen.

TÖITTEN JÄLKEEN pankkiautomaatilla käynti vaatii oman lukunsa, samoin laskujen maksu kotitietokoneel-ta. Laskujen maksun takia täytyy muistaa pitää muka-naan avainlukulistaa ja viivailla siitä yli käytetyt nume-rot. Lisäksi tietysti täytyy muistaa, että numeroita ei saa laittaa sähköpostiin vaikka joku niitä siellä kyselisi pan-kin nimissä. Auton tankkaaminen automaatilla alkaa ol-la tiedettä. Lukuisten valintojen, koodien ja eurosum-man ennakoinnin jälkeen saat lirautettua tankkiisi me-novettä.

ONNEKSI ILLALLA voi rentoutua raskaan työpäivän jäl-keen. Voi vaikka lähteä koiran kanssa metsälle tai käydä katsomassa riistakameran otokset tai sitten vain katsel-la telkkaria. Koiralle täytyy tietenkin laittaa gps-lähetin. Sen löytää metsästä sen kanssa paremmin ja jos sudet tai autot uhkaavat sitä, niin paikalle voi mennä nopsasti pelastushommiin. Lähettimessä on tietenkin oma käyt-täjätunnuksensa ja salasanansa. Jollei lukusarjaa käyte-tä, niin kaikki, jotka tietävät koirasi puhelinnumeron voi-vat seurata sen työskentelyä. Se on tietysti aika noloa, jos koira sattuu hölmöilemään oikein kunnolla. Jälkikä-teen koiran työskentelyn voi tarkastaa palvelimelta in-ternetin kautta – tosin vain silloin kun muistat tunnuk-set. Riistakameran saa ohjelmoitua ottamaan videota tai kuvia tietyin välein, tosin muutoksiin tarvitaan kameral-le annetut tunnusluvut.

NO, KATSELLAAN sitten telkkaria ja rentoudu-taan. Kanavien paikat ovat tosin päivitysten ansiosta taas muuttuneet ja kai uudelleen ha-kuunkin tarvitaan tunnuksia tai sitten joku hieman yli kymmenvuotias, joka käyttää näitä laitteita paljon näppärämmin.

Urjala

Hanna ja Jaakko Honkaniemen maatilalla on tänä vuonna käynyt totuttua enemmän matkailijoita. Taustalla laiduntava ylämaan karja on osa toimivaa kokonaisuutta.

KOLUMNI Reima Laaja

Salasana

riistanhoidonneuvojaSuomen riistakeskus Satakunta

Nuutajärven Lasikylä

Maaseutumatkailu

Urjala

Urjalalaiset Hanna ja Jaak-ko Honkaniemi ovat vuo-sisatojen takaiset perin-teet omaavan maatilan 13. isäntäpari. He saivat tilan haltuunsa vuonna 1989, ja ovat siitä asti aktiivisesti ke-hittäneet maatilan toimin-toja markkinatilanteiden sekä omien voimavarojen-sa mukaisesti.

– Täällä pidettiin lypsy-karjaa 70-luvun alkuun as-ti, mutta siitä luovuttiin. Kun saimme Hannan kans-sa tilan itsellemme, otim-me tänne lihakarjaa. Mei-dän mielestä karja kuuluu maalle, Jaakko Honkanie-mi hymähtää.

Suurin muutos maatilal-la lienee kuitenkin Honka-niemien päätös lähteä yrit-tämään tilanhoidon ohes-sa myös matkailupuolella. Idea pulpahti esiin 90-lu-vun puolivälissä, kun maa-tilan päärakennus oli toi-minut varapaikkana lähei-sen kartanon asiakkaille. Piharakennuksia kunnos-

tettiin, mökki valjastettiin yöpyjille ja pian Honkanie-mien tiluksille tuotiin kävi-jöitä linja-autolla.

Kaupunkilaiset hakevat rauhaaNykyisin Honkaniemien tila tarjoaa majoituksen li-säksi juhla- ja kokouspalve-luja, retkeilytoimintaa sekä elämyksiä maatilalla. He os-tivat myös oman kartanon lähes naapurista ja remon-toivat sen uuden veroiseksi yöpyjille ja juhlaväelle. Ke-sän jokainen viikonloppu kartanolla on ollut varattu erilaisille tilaisuuksille, ku-ten häille, ja itse maatilalla-kin kävijöitä riittää.

– Matkailijoita on tänä kesänä ollut enemmän kuin ennen ja varsinkin majoit-tujien määrä on lisäänty-

nyt, Hanna Honkaniemi kertoo.

Yrittäjäpariskunta ar-velee, että maaseutumat-kailun suosion nousu joh-tuu kaupunkilaisten kasva-neesta halusta lähteä maalle viettämään vapaa-aikaansa, pois kaupungin meluista ja kiireestä.

– Täällä ei ole muuta häiriötä kuin peurat, jot-ka saattavat syödä kukat pihasta, Jaakko naurahtaa kartanon viheriön äärellä.

Kesäkuun tilastot nousussaHonkaniemet kertovat pai-nopisteen olevan yhä maa-tilan pyörittämisessä, mut-ta matkailupuoli nostaa päätään koko ajan. Suh-danteen muutokselle on ti-lastollisestikin katetta, vah-vistaa Kimmo Aalto Maa- ja Metsätalouden Keskus-liitosta.

– Koko kesän tilastot tule-vat vasta syyskuussa, mutta kesäkuun lukemat maaseu-tumatkailun määristä olivat

nousussa, hän toteaa.Osasyynä Aalto pitää

lämmintä kesää, mutta taustalla on toki monimut-kaisempiakin selityksiä il-miölle.

– Suomalaisten matkailu on muuttunut. Nyt liiku-taan enemmän, suositaan lyhyempiä matkoja ja esi-merkiksi viikonloppureis-sailu on lisääntynyt.

Hän mainitsee myös yh-teyden lähi- ja luomuruoka-buumiin sekä ulkomaalais-ten kasvaneen kiinnostuk-sen suomalaista maaseutua kohtaan.

– Venäläisten merkitys on todella suuri, ja sieltä päin matkailuyrittäjät ha-kevatkin kasvua. Saksassa taas on meneillään suoma-laisten mökkien markkinat, hän muistuttaa.

Urjalassa Hanna ja Jaak-ko Honkaniemi ovat sil-minnähden tyytyväisiä mo-nipuoliseen työnkuvaan-sa sekä maatilallisina, et-tä matkailuyrittäjinä. Kak-soisroolin toteuttamisen voisi luulla ottavan voimil-

le, mutta Hanna Honkanie-mi kertoo toisin.

– Matkailijoista saa lisää

voimavaraa viljelyyn, hän vakuuttaa.

nosteessa UrjalassakinSuomalaisten matkailutottumukset muuttuvat. Nyt suositaan lyhyempiä matkoja ja viihdytään kotimaassa. Myös maaseutumatkailu hyötyy trendistä.

Täällä ei ole muuta häiriötä kuin peurat.

Maatilataloudenrahoituspäällikkö

Maatilatalouden rahoituspäällikkö,MMM, AgronomiMaria Grannipuh. 029 041 2352gsm. 050 511 8541maria.granni saastopankki.fi

Asiantuntemukseni on käytössäsi, kun suunnittelet esimerkiksi

sukupolvenvaihdosta

maatilasi kehittämistä

perheesi taloudellista

hyvinvointia

finanssivarallisuutesi

kasvattamista

Ota yhteyttä!

www.lähisäästöpankki.fiTampereentie 4, 31760 Urjala, p. 029 041 2350

palveluksessasi Urjalassa ja Forssassa!

Maaseudun viehätys näkyy jo matkailutilastoissakin.

Karvia

Syksyn riistanmetsästys-kaudet ovat käsillä ja met-sämiehet sekä -naiset pu-haltelevat pölyjä huomio-vaatteistaan. Metsästäjät liikkuvat mieluusti tutuilla mailla, mutta myös uusia alueita ja kokemuksia hae-taan. Tällöin matkailualan yrittäjien ja metsästysseu-rojen paikallinen yhteistyö nousee arvoonsa.

Karviassa muualta tul-leelle eränkävijälle toimi-va paketti onkin jo koossa. Monenlaista riistaa kuhi-sevat metsät ja kalaisat ve-det kokeneessa opasseuras-sa yhdistyvät majoitusmah-dollisuuteen saunoineen ja ruokineen.

– Meillä ovat majoitus-puitteet valmiit, täysi yllä-pito metsästäjille, kertoo karvialainen matkailuyrit-

täjä Kirsti Tupala.Hänen tiluksensa sijait-

sevat hyvien metsästys-maiden kupeessa ja matka majoituksesta metsälle tait-tuu vaikka jalan. Kalastajia ja sorsastajia yöpyy Tupa-lan majoitustiloissa tämän tästä, pienriistan ja hirvi-en metsästäjiä hieman vä-hemmän.

– Metsästysseuran kans-sa he täällä liikkuvat, Kirs-ti Tupala sanoo vierailevis-ta metsästäjistä, ja lisää et-tä hirviä näkee lähimmil-lään aivan muutaman sa-dan metrin päässä majoi-tuspaikasta, läheisten met-

säteiden varrella.– Aika lailla luonnon kes-

kellä täällä ollaan, hän nau-rahtaa.

Itsenäistä matkailuaMetsästyksestä omien sa-nojensa mukaan mitään tietämätön Tupala jättää it-se metsäreissujen organi-soinnin ilomielin paikal-lisille metsästysseuroille. Metsästysseurat hoitavat byrokratian, kuten lupien hankinnan ja vieraskortti-en myynnin, sekä opasta-vat hyville apajille.

Metsästyksestä Karvi-an korvissa kiinnostuneet ulkopaikkakuntalaiset ot-tavat yhteyttä, lähtökoh-dista riippuen, joko met-sästysseuraan tai majoi-tuspaikkaan. Kirsti Tupala mainostaakin matkailun ja metsästyksen yhdistämisen

Kalastus ja metsästys Karviassa kiinnostavat Saksassa asti

Metsästys-seuran kanssa he täällä liikkuvat.

mahdollisuutta internetis-sä. Yhteydenoton tulles-sa kumpainenkin taho in-formoi toista, ja asiakkaal-le räätälöidään tälle sopiva kokonaisuus.

Paikallisesta metsästys-seurasta kerrotaan, että

suositun sorsastuksen ohel-la kävijät haluavat pyytää jänistä, rusakkoa ja sepel-kyyhkyä. Hirvestys vaatii jo enemmän järjestelyä, ja mahdollisesta saaliista jou-tuu maksamaan erikseen.

Metsästysmatkailulla

Suomessa on rahkeet nous-ta pienoiseksi menestysta-rinaksi maaseudun elinkei-nojen joukossa. Kiinnostu-neita riittää nimittäin naa-purikunnista aina Keski-Eurooppaan asti.

– Tänäkin syksynä on ollut puhetta että Saksas-ta olisi tulossa metsästäjä-ryhmä. Sitä ei ole tosin vie-lä varmistettu, Tupala ker-too. Hänen mielestään met-sästysmatkailu on ehdotto-masti itsenäinen matkailu-muoto. Sellainen jota voi-taisiin kehittää siinä missä muutakin turismia.

Suomalaista luontoa on yritetty muuttaa rahaksi jo useamman kymmenen vuoden ajan.

Poimintoja syksyn metsästysajoista:10.8.–31.10. sepelkyyhky20.8.–31.12. sorsalinnut1.9.–29.2. metsäjänis ja rusakko24.9.–31.12. valkohäntäpeura, metsä- ja kuusipeura,

hirviKetun metsästys on lähes ympärivuotista

Lähde: Suomen riistakeskus, www.riista.fi

INFO

SEPPO ROPPONEN

Ostetaankuituvaltaisia leimikoita

paikalliseen energiakäyttöönpysty- ja hankintakaupalla.

Pyydä tarjous!Jukka Ohrankämmen

puh. 0400 591 784 | www.energiapalvelu.fi

maaseutu

SAKSASSAKIN AIEMMIN hevostyttönä kunnostautunut Henna Virkkunen piiskaa nyt vuorostaan kunnallispamp-puja. Kuntaministeri piirtää kätyreineen Vuorikadun kam-mioissa kuntakarttaa, jota moni kuntaihminen jo etukä-teen karttaa.

VITSAILLAAN, ETTÄ kun Suomen kuntakartan sanotaan olevan hevosaikakaudelta, niin kuntaministeri palauttaa toimintatavoillaan meidät tsaarinaikaan. Ehkä hänelle voi-taisiinkin suoda lempinimi keisarinna Henna. Tähän men-nessä Hennan on ajateltu puhdistavan hiukset, nyt puh-distuu se hiusten alapuolella olevakin.Hennan mies on kunnanjohtaja - vissiin Hankasalmel-la. Siitäkö tämä hankaluus johtuu? Halu vapauttaa siip-pa pienkunnan paineista? No ei tietystikään. Ministeri vain haluaa jäädä Suomen hallintohistoriaan historiallisen kuntauudistuksen toimeenpanijana. Eihän se nyt mikään kummoinen juttu ole. Tottelivathan ne hevosetkin.

ON SE muuten kumma, kun sitä vikurointia esiintyy mel-kein siellä ministerin kotikulmilla ja vielä omista uskolli-sista joukoista. Eihän Keski-Suomen kulmilta ole kuin he-vonheitto Sysmään, jossa kunnanhallituksen puheenjoh-taja on ryhtynyt kuntakapinan puuhamieheksi ja kokoo-mustaa porukoita hirnumaan Hennan aikomuksia vas-taan.

HYVÄ KUNTALAINEN, kuntatalouden (mahdollinen) ku-rimus on yhteinen ilomme. Kuntahallinnon kurimuksen pykääminen on herrojen ja hennojen huvia. Siitä pääse-vät tosin kaikki nauttimaan, vaikka pääsylipun hinta on vielä auki. Keskitysleirejä on rakennettu kautta aikojen ja monenlaisia. Syksyn tullen tunnelmakin alkaa tiivistyä.

MAAUSKO

Keisarinnan komennossa

Varsinais-suomalainen Tei-jon alue on yhdistelmä his-torian raudanvalmistusta, teollisuustoimintaa ja mo-nipuolista luontoa. Värik-käiden vaiheiden näkymi-nen rakennuksissa ja luon-nossa tekevät alueesta mo-nipuolisen ja persoonalli-sen retkikohteen.

Ruukkeja ja hiilimiilujaSalon kaupungissa, entises-sä Perniön kunnassa sijait-sevalla Teijolla on värikäs ja pitkä historia. Teollinen toi-minta Teijolla alkoi 1600-luvun lopulla, kun alueelle rakennettiin ensimmäinen rautaruukki. Myöhemmin raudan valmistusta ja jalos-tusta oli kaikkiaan kolmella kylällä Kirjakkalassa, Ma-tildassa ja Teijolla. Alueella on valmistettu mm. puima-koneita, puhelin- ja lennä-tinkoukkuja sekä nappeja.

Raudan valmistuksen jäljet näkyvät yhä alueel-la. Teijon kylällä on usei-den teollisten rakennusten joukossa nähtävillä masuu-nirakennus piippuineen. Masuunissa rautamalmis-ta ja hiilestä valmistettiin rautaa aina 1900 – luvun alkuun asti.

Pieni kivikirkko mäen päällä on rakennettu vuon-na 1830 kiitokseksi ihmis-

kunnan säästymiseltä en-nustetulta vedenpaisumuk-selta. Kirkon vieressä sijait-sevalla Teijon kartanolla on ikää yli 240 vuotta.

Luonnossa raudanval-mistuksesta kertovat vielä hiilimiilut. Miilut erottu-vat painanteina maastossa ja niissä saattaa olla ympä-ristöstään poikkeavaa kas-villisuutta. Teollisuustoi-mintaa varten alueen lähes kaikkiin järviin on raken-nettu pato.

Monipuolista käyttöäEntisille kartanonmaille on 1991 perustettu Metsähalli-tuksen hallinnoima Teijon retkeilyalue. Alueen män-tyvaltaisia kangasmetsiä elävöittää jääkauden hio-mat kalliot, järvenranta-suot ja monipuolisen kas-vilajiston korpipainanteet. Retkeilyalueen kyljessä on kolme luonnonsuojelualu-etta, joilla suojellaan kei-

dassuota, linnustoa ja leh-toa. Retkeilyalueella voi törmätä luonnontilan pa-lauttamistoimiin, ennallis-tamiseen. Poltetun pysty-metsän ja tukittujen ojien tarkoituksena on taata vaa-tiville eläin- ja kasvilajeil-le sopivat elinolosuhteet. Metsätaloutta harjoitetaan valtion alueella retkeilyn asettamin ehdoin.

MetsäänMerkityt polut kulkevat monipuolisessa luonnossa kallioilta, metsän läpi alas

suon pitkospuille. Nuotio-paikalla voi nauttia eväät ja halutessaan voi yöpyä laa-vulla tai teltassa.Kalasta-jalle löytyy haastetta alu-een järviltä. Sieni ja marja-apajat ovat jokamiehen oi-keuksin kaikkien käytettä-vissä.

Retkeilijät käyttävät aluetta noin 75 000 ker-taa vuodessa, kertoo asia-kasneuvoja Jaana Heino.Vertailun vuoksi mainitta-koon, että vastaava luku lä-heisellä Tammisaaren kan-sallispuistolla on 47 000 ja Liesjärven kansallispuistol-la 31 000.

Mikä sitten saa lähte-mään syksyiseen metsään? ”Vakio makkaranpaisto-paikka, joka on siisti, taa-peroystävällinen ja siellä on aina kuivia puita” vastaa sa-lolaisen perheen äiti Heljä Juuti. Perhe suuntaa tutul-le nuotiopaikalle syksyisin

Retkellä Teijossa

Kirkon vieressä sijaitsevalla Teijon kartanolla on ikää yli 240 vuotta. Suo ja karpalo, se on tätä ai-

kaa Teijon maisemissa.

pahimman hirvikärpäsajan jälkeen.

Teijon retkeilyalueel-le pääsee autolla Kemiön, Perniön ja Salon suunnal-ta. Maastoon lähtöä hel-pottavat viitoitetut reitit ja ennakkoon hankittu kartta esimerkiksi osoitteestaretkikartta.fi.

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustuksetrakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

NOVALAB OYwww.novalab.fi

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

www.novalab.fi

Rehu-,lanta- ja

salmonella-analyysit

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

koneet ja laitteet

Avoimet viljelymaisemat, niityt ja vanhat laidunhaat ovat umpeutumassa. Kar-jatilojen vähentyminen on saanut vanhat laidunne-tut niityt ja hakamaat kas-vamaan umpeen. Perin-

nemaisemat ovat tärkei-tä maaseudun viihtyvyy-den, vetovoimaisuuden sekä kulttuurihistoriallis-ten arvojen säilyttämisen vuoksi ja usein näillä alu-eilla sijaitsee myös vanho-

ja rakennuksia ja rakentei-ta, kuten heinälatoja, aitoja, maitolaitureita.

Mahdollisuutena maise-mien hoitoon on maata-louden ympäristötuen eri-tyistuet. Ympäristötuen si-

toumuksen tehneet viljeli-jät ja rekisteröityneet yh-distykset ovat oikeutettuja hakemaan maisemanhoi-toon liittyviä tukia.

Suunnitelman valmiste-luun kannattaa ryhtyä jo syksyllä

Ympäristötuen erityis-tukien hakuaika on ker-ran vuodessa keväällä mui-den peltotukihakujen yhte-ydessä. Nyt onkin hyvä ai-ka suunnitella, mitä alueita ensi vuonna voisi hakea so-pimusten ja hoidon piiriin. Suunnitteluvaiheessa kan-nattaa kääntyä asiantunti-jan puoleen, jos itse ei ole varma asiasta.

Satakunnan rannikko-seudulla (Rauma, Eurajo-ki, Luvia, Pori ja Merikar-via) on mahdollista saa-da apua erityistukialueiden suunnittelussa, ProAgria Satakunnan/maa- ja koti-talousnaisten VeturiVih-reä- hankkeen tavoitteena on järjestää hoitoa sellai-sille alueille, jotka ovat ar-vokkaita luonnon ja maise-man kannalta. Myös muu-alla Satakunnassa neuvon-taa on mahdollista saada.

Jos sinulla on laidunta-vaa karjaa tai otollisia aluei-ta, niin ota yhteyttä ProAg-ria Satakunta/Sanna Seppä-lä puh: 050 5902085

Umpeutumassa olevat maisemat hoitoon

Merenrantojen laiduntaminen pitää maiseman avoimena ja hillitsee mm. järviruo´on kas-vua. Kuvassa laidunnetun ja laiduntamattoman alueen eron näkee hyvin, etualalla laidun-nettua niittyä.

Muinaisuudesta ja arke-logiasta kiinnostuneille avautuu mahdollisuus tu-tustua maakunnan omiin kohteisiin lauantaina päi-vän kestävällä retkellä 1.10. Euraan, Nakkilaan, Kiukai-siin ja Ulvilaan suuntautu-valla retkellä oppaina toi-mivat museoviraston tutki-ja Leena Koivisto ja Sata-kunnan Museon museoleh-tori Carita Tulkki.

Markan hinta on 20-30 euroa riippuen osallistuja-määrästä. Ilmoittautumi-nen on viimeistään keski-viikkona 28.9. museolehto-ri Tulkille.

Sukellus muinaispaikoille

Liikenneonnettomuuksi-en tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että turvavyön käyttö pelastaisi vuosittain lähes 50 henkeä.

Kuluvan viikon aikana (12.–18.9.) poliisi on val-vonut tehostetusti turva-vöiden ja kypärien käyt-töä liikenteessä eri puolilla Suomea. Valvontaviikon ai-kana poliisi on kiinnittänyt kiinnittää huomiota myös koulukuljetusten turvalli-suuteen.

Vöillä 50 pelastuu

Teollisuustie 31, 39700 Parkanopuh. (03) 458 9958, fax (03) 448 5518

Avoinna ma 9.00–17.00, ti–pe 8.00–16.00

Henkilö- ja pakettiautot ilman ajanvarausta(raskaskalusto ajanvarauksella)

Aikaa varaamattawww.parkanonautokatsastus.fiTervetuloa!

Pori Mikkola, Itäkeskuksenkaari 8,28130 Pori, puh. 020 720 3400

Satakuntalainen tuottajaHaluaisitko tullarakentamaankanssammevalikoimiammeja vahvistamaanlähialueemmeomien tuotteidennäkyvyyttäkaupassamme?Itsenäinen K-citymarket-kauppias onlaadun takuumies kaupassaan ja vastaamyös valikoimien kehittämisestä yhdessäyhteistyökumppaneiden kanssa.

Haluamme olla aktiivisesti mukana tuomassaasiakkaillemme uusia lähiruokaherkkujayhä monipuolisemmista valikoimista.Lähiruoka ja paikallinen ruokaosaaminenovat arvoja, jotka vahvistavat tuoreudenja laadun merkitystä kaupassamme.

Tuottaja, haluaisitko sinä tuotteinesi tullatäydentämään valikoimiamme alueemmeparhaaksi ja asiakkaidemme iloksi?

Ota reilusti yhteyttä niin sovitaan säveletyhteispelille. Soittamalla tai sähköpostilla.

K-citymarket kauppiasJari Puumalapuh. 0400 722 769jari.puumala@citymarket.fi

koneet ja laitteet

Heijastin on hyvä uusia säännöllisesti. Laadukas-ta heijastinta ei silmämää-räisesti erota. Liikennetur-va kehottaa kiinnittämään huomiota heijastimien pak-kausten merkintöihin, han-ki vain CE-hyväksytty sekä tyyppitarkastettu heijastin.

– Kun hankkii heijasti-men on syytä tarkistaa, et-tä se on CE-hyväksytty. Sil-loin se täyttää turvallisuus-tuotteiden standardien vaa-timukset. CE-hyväksytys-sä (EN13356) heijastimes-sa on riittävän paljon hei-jastavaa pintaa ja materiaa-li on tarkoitukseen sopivaa. Myyntipakkauksesta löyty-vät myös käyttöohjeet, Lii-kenneturvasta viestitetään.

Heijastimet eivät ole ikui-sia. Heijastin on voinut naarmuuntua eikä se täl-löin enää heijasta riittävästi. Samoin voi käydä lasten ul-koiluhaalareille, kun ne on pesty riittävän monta ker-taa. Tällöin heijastavan ma-teriaalin teho voi vähentyä huomattavasti.

Viime vuonna taajamissa

tehdyissä Liikenneturvan tarkkailuissa 44 prosenttia jalankulkijoista käytti hei-jastimia. Heijastinta onkin syytä käyttää myös kaupun-gissa, sillä autoilijan voi ol-la vaikea havaita valojen ja varjojen seassa liikku-vaa jalankulkijaa. Vuodes-ta 2003 laki on velvoittanut jalankulkijaa yleensä käyt-tämään asianmukaista hei-jastinta pimeän aikaan tiel-lä liikuttaessa.

Varmista että ostama-si heijastin on asianmukai-nen ja siitä löytyy ainakin seuraavat tiedot:- CE- EN 13356, heijastin (EU-standardi)- tyyppitarkastuksen suorittaneen laitoksen tiedot (esim.Työterveyslai-tos = TTL / Finnish institute of Occupational Health = FIOH)- käyttöohjeet- valmistaja

Päivitä heijastin

Nyt nekin on järjestet-ty – nimittäin ensimmäi-set kaasuautojen kokoon-tumisajot.

Kaasuautoja on Suomes-sa jo lähes tuhat. Kaasun tankkausasemaverkosto al-koi rakentua vuonna 2004, kun kaasukäyttöisiltä ajo-neuvoilta poistettiin aiem-min voimassa ollut erittäin korkea käyttövoimavero.

Nykyinen tankkausasema-verkosto mahdollistaa aja-misen jo suurelle osalle suomalaisia.

Täysin uusiutuvan ja ko-timaisen biokaasun rooli on lähiaikoina kasvamassa merkittävästi liikennekäy-tössä. Vuoden 2011 lopul-la kaasuverkkoon aletaan syöttää maakaasun laatuun jalostettua biokaasua. Bio-

kaasun jakelu laajenee täl-löin myös nykyisille maa-kaasun tankkausasemille. Liikennebiokaasun tank-kausasemahankkeita on vi-reillä monin paikoin myös kaasuverkon ulkopuolel-la, kuten Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Lau-kaassa on tankkauspiste, ja Jyvässeudulla ajaa biokaa-sulla jo 50 kaasuautoilijaa.

Kaasuautoilu heräämässä

Viime numeron ”Yrit-täjät ja asiakkaat koh-tasivat Punkalaitumel-la” -juttuun haastateltu tekstiilialan yrittäjä on nimeltään Laura Jonk-ka, eikä Leena Jonkka, kuten jutussa virheel-lisesti luki. Lisäksi hän on asunut Punkalaitu-mella yksitoista vuotta jutussa ilmoitetun vuo-den sijaan. Pahoittelem-me virheellisiä tietoja.

OikaisuYli 500 000 auton käyttövoimavero alenee vuonna 2012Henkilö- ja kuorma-auto-jen ajoneuvoveron käyttö-voimavero eli entinen die-selvero alenee 1.1.2012. Henkilöautoissa alennus on 18 prosenttia. Kuorma-au-tojen käyttövoimavero ale-nee 29–45 prosenttia akse-lien lukumäärästä ja veto-laitteesta riippuen.

Vuoden 2009 lopussa ajo-neuvoliikennerekisterissä oli käyttövoimaveron alai-sia, liikennekäytössä ole-via henkilöautoja noin 460

000, pakettiautoja 270 000 ja kuorma-autoja noin 90 000. Noin 20 prosenttia kaikista henkilöautoista on dieselkäyttöisiä.

Uudet veroperusteet tu-levat voimaan vuoden mit-taisella siirtymäajalla. Siir-tymäaikana verolipulla nä-kyy sekä vanhan että uu-den veroperusteen mu-kaan laskettua veroa. Kah-ta eri veroperustetta sisäl-täviä verolippuja lähetetään 2.1.2011–1.1.2012. Käyttö-

voimaverollisten autojen verolippujen mukana lähe-tetään muutoksesta kerto-vaa tiedotetta.

Käyttövoimaveron ta-so on mitoitettu siten, että bensiini- ja dieselkäyttöi-sen henkilöauton verorasi-tus on suurin piirtein yh-tä suuri noin 25 000 kilo-metrin vuotuisella ajosuo-ritteella.

Pakettiautojen käyttövoi-mavero ei muutu.

Lähes kaikki on uutta. Näin voisi luonnehtia Sampo-Rosenlew Oy:n tuorein-ta luomusta, Comia-mal-lia. Valmistaja sanoo sisäl-lyttäneensä uutuuteen 500 uutta osa tai ominaisuutta – uusi runko, uusi mootto-ri... Uusi malli korvaa Sam-po 2000-malliston.

Lista on pitkä. Valmis-taja sanoo Comian tehok-kuuden kulmakiveksi vai-vatonta puhdistettavuutta. Sivusuojien alta voit hel-posti irrottaa heittokuljet-timen kaistat, seulat, kohli-men pohjat sekä viljasäiliön ruuvit pelto-olosuhteissa ja puhdistaa ne yksitellen. Comian helppo puhdistet-tavuus on ominaisuus, jota mm. siemen- ja luomuvilje-lijät osaavat arvostaa.

Uusi hiljainen ohjaamo on suunniteltu pitkää työ-

päivää ajatellen. Uusi kyy-närnoja, siihen integroidut ajokahva ja puintisäätimet, uusi katseen korkeudelle sijoitettu mittaripilari sekä käden ulottuvilla sijaitseva ohjainkonsoli helpottavat puimista.

Monella pöytäleveydellä Comian leikkuupöydän sanotaan toimivan kaikil-la viljalajikkeilla ja kaikissa olosuhteissa Leikkuupöy-dän geometria ja terän op-timoitu etäisyys syöttöruu-villle ovat vuosikymmenien tuotekehittelyn tulosta. Eri-tyistä huomiota on kiinni-tetty syöttöruuvin isoon halkaisijaan ja laonnosto-kelan muovipiikkeihin. Co-miaan löytyy pöytäkoko 3,1 metristä aina 5,1 metriin.

Uusi runko on hitsat-

tu viimeisintä CMT-MIG tekniikkaa käyttäen Poris-sa. Sen suunnittelussa on alusta alkaen huomioitu paras mahdollinen tuotta-vuus ja ajettavuus. Isompi-en mallien tavoin siinä U-palkki yhdistää etu- ja ta-ka-akselin. Se painaa lä-hes 150 kg enemmän, mut-ta siinä on yli 40 elementtiä vähemmän.

Kolmella koneellaComian uusi tehokas Si-su Power 3rd Generation TurboDiesel –moottori on entistä ympäristömyöntei-sempi – hiljaisempi ja pie-nikulutuksisempi. Moot-torin vääntöalue ja tasai-nen käynti ovat optimaali-sia puintiin. Se on helppo huoltaa. Moottorin jääh-dytyksen hoitaa itsestään

puhdistuva pyörivä imu-verkko, joka on varustettu tehokkaalla imurilla. Sen ansiosta voit työskennel-lä keskeytyksettä kaikissa olosuhteissa.

Uusittu iso moottoriti-la on suunnittelu huollon helppoutta ajatellen: mm. vanhojen nesteiden poisto onnistuu maasta käsin. Co-mia C4, 4 sylinterinen 150 hv Sisu Power moottoril-la 3,9 m leikkuupöytä, Co-mia C6, 6-sylinterinen 185 hv Sisu Power moottori 4,2 m leikkuupöytä, Comia C8 6 – sylinterinen 210 hv Sisu Power moottori. 4,5 m leik-kuupöytä

Uutuuden esittelykier-ros, Sampo Roadshow, Ag-rimarketin konekeskuksis-sa on Turussa 22.9., Porissa 23.9. ja Seinäjoella 30.9.

Comia Porista