LIIKUNNAN RIEMU

Neurologia-seminaari22.5.2014

TtT Niina SavikkoAsiantuntija / Espoon kotihoito

Ei sidonnaisuuksiaKuva: Ossi Gustafsson

Esityksen tavoite

• Kuulijoilla on käsitys siitä miten laajasti muistisairaiden liikunnallista kuntoutusta on tutkittu.

• Kuulijat ymmärtävät muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen merkityksen.

• Kuulijat tietävät muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksesta toimintakykyyn sekä sen kustannuksista.

Esityksen sisältö

Liikunnallisen kuntoutustutkimuksen taustaa tavoite kulku päätulokset turvallisuus ja sitoutuminen johtopäätökset

Kannattaako muistisairaita ihmisiä kuntouttaa?

Kuva:Papunet

Tutkimuksen taustaa

• Muistisairaudet ovat ikääntyneillä ihmisillä tärkein tekijä, joka johtaa• toimintakyvyn heikkenemiseen

• avuntarpeeseen

• erilaisten palveluiden ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen

Tutkimuksen taustaa

• Katsauksissa löysimme tutkimuksia (N=44) liikunnan vaikutuksesta kotona ja laitoksissa asuvien muistisairaiden – liikunta- ja toimintakykyyn (N=21)

– kognitioon (N=12)

– neuropsykiatrisiin oireisiin (N=11)

• Tulokset niistä ristiriitaisia ja tutkimusten metodologinen laatu usein heikko (N=24).

Tutkimuksen tavoite

• Selvittää voiko Alzheimerin tautia sairastavien liikunnallisella harjoittelulla• parantaa liikunta- ja toimintakykyä

• parantaa muistitoimintoja sekä vähentää käytösoireita ja masentuneisuutta

• lykätä laitokseen joutumista

• vähentää palveluiden käyttöä

• parantaa omaishoitajien elämänlaatua

• Selvittää kustannukset sekä kuolleisuus

Tutkimuksen tavoite

• Selvittää voiko Alzheimerin tautia sairastavien liikunnallisella harjoittelulla• parantaa liikunta- ja toimintakykyä

• parantaa muistitoimintoja sekä vähentää käytösoireita ja masentuneisuutta

• lykätä laitokseen joutumista

• vähentää palveluiden käyttöä

• parantaa omaishoitajien elämänlaatua

• Selvittää kustannukset sekä kuolleisuus

Tutkittavat kuntoutusmuodot

• Kotikuntoutus (N=70)– 1h x 2/vk vuoden ajan fysioterapeutin ohjauksessa

– räätälöity perheiden tarpeisiin

• Ryhmäkuntoutus (N=70)– 4 h x 2/vk vuoden ajan päiväkeskuksessa

– 10 hlö / ryhmä, 2 fysioterapeuttia

– lounas, taksit

• Vertailuryhmä (N=70)– tavanomainen kunnallinen hoito

Sisäänotto- ja poissulkukriteerit

• saa KELAn Alzheimer lääkekorvausta

• suomenkielinen

• puoliso samassa osoitteessa

• helsinkiläinen, espoolainen tai vantaalainen

• täyttänyt 65 vuotta, ei työelämässä

• ei terminaalivaiheen sairautta tai vaikeaa toispuolihalvausta

• pystyy liikkumaan omatoimisesti (apuvälinein tai ilman)

• haurastumisen (frailty) merkkejä (ainakin yksi seuraavista):– kaatunut vähintään kerran viimeisen vuoden aikana

– liikuntakyky heikentynyt tai kävelynopeus hidastunut

– paino laskenut vuoden aikana

Poiminta Kelan Alzheimer lääkekorvausrekisteristä:puoliso asuu samassa osoitteessa (N=1264)

Kriteerit täyttävät (N=210)Hoitajan haastattelu ja tutkimukset

N=70 Kotikuntoutusryhmä N=70 Ryhmäkuntoutusryhmä N=70 Vertailuryhmä

Randomointi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja kustannukset, pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutuminen, kuolleisuus, kotona asumisen kesto (N=210)

Halukkaat osallistumaan tutkimukseen; palauttivat kyselyn (N=497)

Kuolleet ennen yhteydenottoa (N=12)Muuttaneet tai ei tavoitettu (N=95)

3 kk haastattelu

N=39 6 kuollut

12 laitoksessa

N=4010 kuollut

12 laitoksessa

N=3616 kuollut

9 laitoksessa

N=61

Eivät täyttäneet sisäänottokriteerejä (N=96)Kieltäytyneet (N=84)

Puhelin- haastattelu

Inte

rven

tio

N=57

N=51

N=68

N=64

N=59

N=65

N=59

N=51

24 kkhaas-tattelu

6 kk haastattelu

12 kk haastattelu

Käytetyt mittarit

• Toimintakyky: FIM Functional Independence Measure, fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn osiot

• Molempien puolisoiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja niiden hinta

• Turvallisuus: kaatumispäiväkirjat, murtumat

• Sitoutuminen: osallituminen kuntoutukseen

Tutkittavat - muistisairaat

Taustatekijä Ryhmä-

kuntoutus-

ryhmä

(N = 70)

Koti-

kuntoutus-

ryhmä

(N = 70)

Vertailu

-ryhmä

(N = 70)

P-

arvoa

Keski-ikä, ka

(SD)

78

(5,1)

78

(5,4)

78

(5,3)

0,82

Miehiä, % 64 57 63 0,66

Koulutus < 8

vuotta, %

33 41 41 0,53

ka = keskiarvo; SD = keskihajonta.aLuokittelevien muuttujien ero on testattu χ2-testillä ja jatkuvienei-normaalisti jakautuneiden muuttujien erot ryhmien välillä on testattu Kruskall-Wallisin testillä.

Aika, kk3 6 12

FIM

/ k

oko

na

isp

iste

mä

ärä

n m

uu

tos

alk

util

an

teest

a

-20

-15

-10

-5

0

5

10VertailuRyhmäkuntoutusKotikuntoutus

He

ikke

ne

min

en

Pa

ran

tum

ine

n

Aika, kk3 6 12F

IM /

mo

torise

t to

imin

na

t, p

iste

ide

n m

uu

tos

alk

util

an

tee

sta

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4VertailuRyhmäkuntoutusKotikuntoutus

He

ikke

ne

min

en

Pa

ran

tum

ine

n

Aika, kk3 6 12F

IM /

ko

gn

itio

n t

oim

inn

at,

pis

teid

en

mu

uto

s a

lku

tila

nte

est

a

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4VertailuRyhmäkuntoutusKotikuntoutus

He

ikke

ne

min

en

Pa

ran

tum

ine

n

• Kotikuntoutusryhmässä toimintakyvyn heikkeneminen hidastui merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään

ero alkoi näkyä 6 kk kohdalla, 12 kk kohdalla vielä selvempi

• Ryhmäkuntoutuksessa ero ei muodostunut yhtä selväksi

Vaikutus toimintakykyyn

Vakioitu iällä, sukupuolella ja liikkumisen apuvälineillä

Palveluiden käyttö

• Suurimmat erot erikoissairaanhoidon sairaalavuorokausissa ja kotipalvelukäynneissä

• Vertailuryhmä 25 618 €/omaishoitoperhe/henkilö/vuosi

Ryhmäkuntoutus 16 567 €/omaishoitoperhe/henkilö/vuosi

Kotikuntoutus 18 854 €/omaishoitoperhe/henkilö/vuosi

• Ero ryhmäkuntoutus- ja vertailuryhmän välillä merkitsevä (ikä, sukupuoli ja CDR vakioitu p=0,031), mutta kotikuntoutuksen ja vertailuryhmän ero p=0,13.

Kustannukset

  Ryhmä-

kuntoutus

Koti-

kuntoutus

Vertailu-

ryhmä

Palveluiden kulut

kahden vuoden

seurannassa, €

2 133 635 2 443 670 2 822 887

Intervention kulut,

€512 291 426 757 -

YHTEENSÄ, € 2 645 926 2 870 427 2 822 887

Metropoli.fi

Komplikaatiot ja sitoutuminen

• Kaatumisia vähemmän molemmissa interventio-ryhmissä kuin vertailuryhmässä (vertailu 171 kpl, ryhmä 101, koti 86).

• Murtumissa ei ollut eroja ryhmien välillä.

• Molempiin kuntoutuksiin sitouduttiin hyvin, kotikuntoutukseen (med. 81/89) vielä paremmin kuin ryhmäkuntoutukseen (med. 75/89).

Hyvä Sanoma ry.

Johtopäätökset

• Kotona tapahtuva liikunnallinen kuntoutus hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä.

• Ryhmäkuntoutus vähentää muiden palveluiden käyttöä merkitsevästi.

• Molemmat kuntoutusmuodot vähentävät kaatumisia.

Shutterstock, Colourbox

Luotiin turvallinen kuntoutusmalli, joka parantaa Alzheimerin tautia sairastavien toimintakykyä lisäämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia.

Mitä tarvitaan, että muistisairaiden liikunnallinen

kuntoutus tulisi osaksi palvelujärjestelmää?

Onko syitä miksi et puhuisi muistisairaiden liikunnallisen

kuntoutuksen puolesta yhteistyöverkostoissasi?

Tutkimuksen toteutus• Koordinoija Vanhustyön keskusliitto

• Päärahoittaja Kela

• Interventioiden toteutus Suomen Fysiogeriatria ja Oulunkylän kuntoutussairaala

• Tutkimuksen toteuttajat Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat

• Tutkimusta tukevat Sohlbergin säätiö ja Kuningas Kustaa V ja kuningatar Viktorian säätiö

Kiitos!

Kuva: Hilavitkutin.com (www.dailymail.co.uk)

• Burgener SC, Yang Y, Gilbert R, Marsh-Yant S. The effects of a multimodal intervention on outcomes of persons with early-stage dementia. Am J Alzheimers Dis Other Demen 2008; 23: 382-94.

• Christofoletti G, Oliani MM, Gobbi S, Stella F, Bucken Gobbi LT, Renato Canineu P. A controlled clinical trial on the effects of motor intervention on balance and cognition in institutionalized elderly patients with dementia. Clin Rehabil 2008; 22: 618-26.

• Eggermont LH, Blankevoort CG, Scherder EJ. Walking and night-time restlessness in mild-to-moderate dementia: a randomized controlled trial. Age Ageing 2010; 39: 746-9.

• Friedman R, Tappen RM. The effect of planned walking on communication in Alzheimer’s disease. J Am Geriatr Soc 1991; 39: 650-4.

• Hauer K, Schwenk M, Zieschang T, Essig M, Becker C, Oster P. Physical training improves motor performance in people with dementia: a randomized controlled trial. J Am Geriatr Soc 2012; 60: 8-15.

• Kemoun G, Thibaud M, Roumagne N, ym. Effects of a physical training programme on cognitive function and walking efficiency in elderly persons with dementia. Dement Geriatr Cogn Disord 2010; 29: 109-14.

• Kwak YS, Um SY, Son TG, Kim DJ. Effect of regular exercise on senile dementia patients. Int J Sports Med 2008; 29: 471-4.• McCurry SM, Gibbons LE, Logsdon RG, Vitiello MV, Teri L. Nighttime insomnia treatment and edu cation for Alzheimer’s

disease: a randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2005; 53: 793-802.• McCurry SM, Pike KC, Vitiello MV, Logsdon RG, Larson EB, Teri L. Increasing walking and bright light exposure to improve

sleep in community-dwelling persons with Alzheimer's disease: results of a randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2011; 59: 1393-402.

• Miu DKY, Szeto SL, Mak YF. A randomized controlled trial on the effect of exercise on physical, cognitive and affective function in dementia subjects. Asian J Gerontol Geriatr 2008; 3: 8-16.

• Rolland Y, Pillard F, Klapouszczak A, ym. Exercise program for nursing home residents with Alzheimer's disease: a 1-year randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2007; 55: 158-65.

Lähteitä 1/2

• Steinberg M, Leoutsakos JM, Podewils LJ, Lyketsos CG. Evaluation of a home-based exercise program in the treatment of Alzheimer's disease: the Maximizing Independence in Dementia (MIND) study. Int J Geriatr Psychiatry 2009; 24: 680-5.

• Shaw C, McNamara R, Abrams K, ym. Systematic review of respite care in the frail elderly. Health Technol Assess 2009; 13: 1-224.

• Stevens J, Killeen M. A randomized controlled trial testing the impact of exercise on cognitive symptoms and disability of residents with dementia. Contemp Nurse 2006; 21: 32-40.

• Sung HC, Chang SM, Lee WL, Lee MS. The effects of group music with movement intervention on agitated behaviours of institutionalized elders with dementia in Taiwan. Complement Ther Med 2006; 14: 113-9.

• Tappen RM, Roach KE, Applegate EB, Stowell P. Effect of a combined walking and conversation intervention on functional mobility of nursing home residents with Alzheimer disease. Alzheimer Dis Assoc Disord 2000; 14: 196-201.

• Teri L, Gibbons LE, McCurry SM, ym. Exercise plus behavioral management in patients with Alzheimer disease: a randomized controlled trial. JAMA 2003; 290: 2015-22.

• Toulotte C, Fabre C, Dangremont B, Lensel G, Thévenon A. Effects of physical training on the physical capacity of frail, demented patients with a history of falling: a randomised controlled trial. Age Ageing 2003; 32: 67-73.

• Van de Winckel A, Feys H, De Weerdt W, Dom R. Cognitive and behavioural effects of music-based exercises in patients with dementia. Clin Rehabil 2004; 18: 253-60.

• Williams CL, Tappen RM. Effect of exercise on mood in nursing home residents with Alzheimer's disease. Am J Alzheimers Dis Other Demen 2007; 22: 389-97.

Lähteitä 2/2

FIM = Functional Independence Measure, fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn osiot (Pollak ym. 1996)

Guralnik (Short Physical Performance Battery=SPPB) = liikuntakyky ja tasapainotestit (Guralnik ym. 1994)

Kielellinen sujuvuus (Morris ym. 1989, Mirra ym. 1991) Kellotaulun piirtäminen = Clock Drawing Test (Morris ym. 1989, Sunderland ym. 1989, Mirra

ym. 1991, Shulman ym. 1993) MMSE = Mini Mental State Examination (Folstein ym. 1975) CDR = Clinical dementia rating scale (Hughes ym. 1982), sum of boxes (Fillembaum ym. 1996) NPI = Neuropsychiatric Inventory (Cummings ym. 1994, 1997) Cornell Scale for Depression in Dementia (Alexopoulos ym. 1988) MNA= Mini Nutritional Assessment (Guigoz ym. 2002) Zarit Burden Interview (Zarit ym. 1980) GDS = Geriatric Depression Scale (Yesavage ym. 1982-83) RAND-36= RAND-36 –Item Health Survey (Hays ym. 1993)

Mittarilähteet

Ryhmien välillä ei eroa muutoksessa

• Liikuntakyky (SPPB)

• Yleinen kognitio (MMSE)

• Masentuneisuus (Cornell)

• Neuropsykiatriset oireet (6kk NPI-yhteispisteet) –ärtyisyys väheni ryhmäkuntoutuksessa ja lisääntyi muissa

• Omaishoitajien kokema stressi käytösoireista, masentuneisuus, kuormittuneisuus tai elämänlaatu

• kotikuntoutus 13 hlö ryhmäkuntoutus 13 hlö vertailuryhmä 11 hlö

• Ei eroa ryhmien välillä

Laitostuminen

Aika, kuukautta

0 3 6 9 12 15 18 21 24

Laito

stum

inen

, %

0

5

10

15

20

25

30

35

40Kontrolli

Ryhmäkuntoutus

Kotikuntoutus

p=0.96

• joko kuolema tai laitoshoitoon päätyminen:kotikuntoutus 26 % ryhmäkuntoutus 31 % vertailuryhmä 36 %

• Ei eroa ryhmien välillä

Kotona asumisen kesto

Aika, kuukautta

0 3 6 9 12 15 18 21 24

Asu

u ko

tona

, %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kontrolli

Ryhmäkuntoutus

Kotikuntoutus

p=0.38