Embed Size (px)
Citation preview
Lasten ja vanhempien osallisuus koulun toiminnan ja yhteisöllisen kouluhyvinvoinnin
kehittämisessäEsimerkkinä Monitoimijuus koulussa -hanke
Lastensuojelu toimivan arjen tukena – LASTEN KASTE LAPISSA –aloitusseminaari 8.4.2014Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Marja Pulju Merja Laitinenyliopisto-opettaja, kehittäjä-sosiaalityöntekijä professoriLapin yliopisto Lapin yliopisto
Sisällys
o ”Monitoimijuus koulussa” –hanke taustana
o Lasten ja vanhempien osallisuus
o Kouluhyvinvoinninedistämisessä
o Tiedontuottamisen prosesseissa
o Avauksia monitoimijuuteen
• Lapin yliopiston harjoittelukoulun hallinnoima hanke, jossa ovat mukana Layn sosiaalityön ja luokanopettajakoulutus
• Euroopan sosiaalirahaston ja Lapin ELY-keskuksen rahoittama• Toiminta-aika 1.2.2013-30.6.2014. Jatkoaikaa haettu marraskuun 2014
loppuun saakka raportointia varten • Hankkeen www-sivut: www.ulapland.fi/monitoimijuus• Työtiimi:
• Koordinaattori, kehittäjä-opettaja Hennariikka Kangas • Yliopisto-opettaja, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Marja Pulju• Rehtori Eija Valanne• Erityispedagogiikan yliopistonlehtori Suvi Lakkala • Luokanopettajakoulutuksen professori Tuija Turunen• Sosiaalityön koulutuksen professori Merja Laitinen
Monitoimijuus koulussa -hanke
Hankkeen praktinen tausta
• Koulun toimijoiden havainnot siitä, etteivät opettajien asiantuntemus ja tieto riitä yksin vastaamaan niihin psykososiaalisiin tarpeisiin, joita lapsilla on ja jotka näkyvät koulun hyvinvoinnin tilassa– neuvottomuus
• Yhteiset ammatilliset pohdinnat ennaltaehkäisevän työn ja hyvinvointia edistävän työn mahdollisuuksista koulussa– koulu tieteiden välisen kehittämistyön, koulutuksen ja
tiedon tuottamisen areenana • Kysymys siitä, miksi tieteiden välistä yhteistyötä ei tehdä
jo yliopisto-opintojen aikana?
Layn harjoittelukoulu toiminnan kontekstina
• Rovaniemellä sijaitseva alakoulu, jossa luokka-asteet 1-6 • Oppilaita noin 350, perusopetusryhmiä 18• Erityispiirteitä:
– musiikkipainotteisuus, liikuntapainotteinen luokka– opettajankoulutustehtävä– rooli kokeilu- ja kehittämiskouluna – lasten kulttuuritaustojen moninaisuus
”Koulu on semmonen paikka tällä hetkellä, joka omalla olemuksellaanja toiminnallaan tuo sitä hyvinvointia tähän yhteiskuntaan” (Niskala
2013)
Koulun hyvinvoinnin tilasta (Niskala 2013)
• Eriarvoisuus lasten hyvinvoinnissa
– Fyysinen ulottuvuus: suuret erot (liikunta- ja ruokailutottumukset)
– Sosiaalinen ulottuvuus: lähisuhteet määrittäjinä• Vanhempien erilaiset työ- ja elämäntilanteet suodattuvat lasten arkeen ja
näkyvät siinä, miten perhe ja lähisuhteet toimivat lapsen hyvinvoinnin tukena / tai sen rapauttajana
• Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa esimerkiksi lapsen– harrastusmahdollisuuksiin ja sitä kautta osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden
mahdollisuuksiin ja sosiaaliseen asemaan
– Taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivat perheet:• ovat tuoneet haasteellisuutta koulumaailmaan• Itsekeskeiset vaatimukset ja palveluodotukset (koulu ratkomaan myös vapaa-
ajan asioita)
• Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa lapsen hyvinvointiin – lapsi koulun ja kodin leikkauspisteessä: yhteinen ymmärrys
ja yhteinen tavoite– hyvinvoivan kouluyhteisön edellytys
• Koulu matalankynnyksen paikkana– helppo lähestyä– turvallinen ja luotettava paikka, missä lapsen asioista
ollaan kiinnostuneita– väylä tukipalveluihin pääsemiselle (Niskala 2013)
TAVOITTEET:
Poikki- ja monitieteisen tutkimus- ja opiskelutoiminnan kehittäminen Lapin yliopiston luokanopettajakoulutuksen ja
sosiaalityön koulutuksen välillä
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen sosiaalisin ja pedagogisin menetelmin
Lasten ja vanhempien toimijuuden vahvistaminen ja osallisuuden paikkojen etsiminen kouluyhteisössä
Varhaisen vaikuttamisen ja yhteisöllisen työn nostaminen koulun toimintakulttuurin painopisteeksi
Monitoimijuusmallin käsitteellistäminen ja luominen käytännön työn sekä koulutuksen tueksi
TOIMINTA JA TOIMIJAT:
Lapsi ja perhe
Luokkahyvinvointia tukeva työ
Varhaisen vaikuttamisen ja
ennaltaehkäisevän toiminnan
ryhmät
Sosiaalisia taitoja tukeva
temaattinen kerhotoiminta
Osallistava välituntitoiminta
Kokemusasiantuntijaryhmä
vanhemmille
Kouluyhteisö
Yhteisöllinen
oppilashuoltotyö
Sosiaalityön
menetelmien
soveltaminen (esim.
Lapset puheeksi –
menetelmä, lapsen
hyvinvointia tukevat
ryhmätoiminnot)
Yliopisto
Luokanopettajakoulutuksen ja sosiaalityön
koulutuksen välinen
o opinnäyteryhmä
o yhteisharjoittelu
o julkaisutoiminta
o opintomoduulin alustaminen
Lasten, vanhempien ja kouluyhteisön osallisuus toimintojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
Monitoimijuus koulussa -hanke
Osallisuus lähtökohtana kouluhyvinvoinninedistämisessä
• Lapsen ja vanhempien tiedon ja toimijuuden kunnioittaminen ammattilaisten rinnallao eettinen lähtökohta: itsemääräämisen, vapauden,
yhteisöllisyyden ja velvollisuuden tunnistaminen ja niille ”tilan etsiminen”
• Lapsen subjektiuden tunnistaminen – toimijuuden ja tiedon tuottamisen tilojen etsiminen aikuisten määrittämässä ympäristössä
• Osallisuuden ymmärtäminen toimintana, tietona, tunteena ja kokemuksena• Vrt. erot osallistuminen, osallistaminen
• Lasten oikeuksien sopimuksen periaatteiden eläväksi tekemistä• Opettajien tiedon ja osaamisen vahvistaminen liittyen
lasten suojelun ja hoivan ulottuvuuksiin (protection) (esim. lapset puheeksi –menetelmä, lapsen hyvinvointia vahvistavat menetelmät)
• Lasten voimavarojen ja resurssien vahvistaminen (provision) (esim. tyttökerho, erilaiset ryhmät)
• Lasten päätöksenteon mahdollisuuksien lisääminen (participation) (kerho- ja välituntitoiminta, tutkimus –lapset kanssatutkijoina ja tiedon keruun suunnittelijoina)
• Osallisuuden luonne yhteisöllistä ja vastavuoroista
Erilaiset roolit osallisuuden konkretisoijina
• lapset ja vanhemmat ovat…– kokemustiedon antajia, asiantuntijoita kehittämistyössä– toimintojen suunnittelijoita– osallistujia ja toteuttajia– jo tehdyn arvioijia ja kehittäjiä– kanssatutkijoita tiedon tuottamisessa
Kuvauksia lapsen osallisuuden rakentumisesta kehittämistyön kontekstissa
o Subjektitasoiset menetelmäto Tavoitteena: lapsen oman toimijuuden ja kyvykkyyden vahvistamineno Menetelminä: monitoimijaisesti ohjatut kuntouttavat ryhmätoiminnot
(kohdentuneet esim. keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden, tunnesäätelyn, sosiaalisten taitojen ohjaamiseen)
o Havaintoja: o Lasten itsearvioinnit osoittavat, että heidän taitonsa ovat vahvistuneet
esimerkiksi koulutehtäviin keskittymisessä, omien tunteiden tunnistamisessa sekä yhteistyön tekemisessä eri lasten kanssa
o Toiminnat ovat lisänneet lapsen tietoisuutta omasta toimijuudestasekä kykyä oman toimijuuden arviointiin
o Kuntouttaviin ryhmiin ohjautuminen tapahtuu usein aikuislähtöisestio Kuntouttavissa ryhmämuodoissa korostuu vanhempien kanssa tehtävän
yhteistyön merkitys (heijastuu lapsen motivaatioon ja taitojen omaksumiseen)
o Yhteisötasoiset menetelmät o Tavoitteena: tilan ja toimintamahdollisuuksien luominen lapsen
sosiaaliselle toimijuudelleo Menetelminä: luokkahyvinvointia tukevat työskentelyt, temaattiset
kerhotoiminnot, osallistava välituntitoimintao Havaintoja:
o Luokkatasoinen työ on toiminut varhaisena tukena osallistaen ja tukien luokan kaikkia lapsiao Esimerkkinä työskentelyjakso yläkouluun siirtymisen
tukemisessao Temaattinen kerhotoiminta koulupäivän osana on tuonut yhteen
eri-ikäisiä lapsia. Kerhojen vahvuutena ollut myös se, että toiminta on tavoittanut lapsia, joiden tunne- ja kaveritaidoista on ollut huolta
o Lapsen tiedon huomioon ottaminen ja osallistaminen on näkynyt toimintaan sitoutumisessa ja sen merkitykselliseksi kokemisessa
o Tiedollinen ulottuvuus o Tavoitteena: tuottaa tietoa lapsen hyvinvointia tukevista
yhteisötasoisista menetelmistä kouluyhteisööno Menetelminä: monitoimijainen ajattelumalli, vuoropuhelu
kouluyhteisön toimijoiden kanssa, yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminta, tutkimus- ja julkaisutoiminta
o Havaintoja: o Kouluyhteisön pääoma on vahvistunut kehittämistyön myötä
o Koulusosiaalityön yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä ote ja resurssi
o Lapsilähtöiset menetelmät sekä tutkimustyö ovat tuoneet esille lapsen tiedon ja toimijuuden mahdollisuudeto Oikeus osallistua, ilmaista mielipiteitä,
vaikutusmahdollisuudet, merkitys kouluviihtyvyydelle o Toiminnoista saatu tieto on huomioitu koulun hyvinvointityössä
Kuvauksia vanhempien osallisuuden vahvistamisesta kehittämistyön kontekstissa
o Vanhempien tietoa ja ideoita hyödynnetty toimintojen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa
o Vanhempien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia tuettu sovelletun tulevaisuus verstas – menetelmän avulla o Menetelmä on toiminut tiedonkeruun välineenä o Sisältänyt kolme vaihetta:
o Ongelmavaihe o vanhempainilloissa, wilmakyselyllä kerätty tieto
osallisuuden ja kouluhyvinvoinnin teemoihino Ideointivaihe
o kokemusasiantuntijatyöo Todentamisvaihe
o Kehittämisideoista toimintasuunnitelma
o Kokemusasiantuntijatyö koulun kehittämisen tukena o Vanhemmista muodostuva kokemusasiantuntijaryhmäo Vanhempien asiantuntijuuden hyödyntämineno Pohtivat koulun toimintojen kehittämistä sekä koti-kouluyhteistyötäo Kehittämisideat jaetaan ja reflektoidaan koulun henkilökunnan kanssao Kehittämisideat hyödyksi koulun toiminnan suunnitteluun o Huomioita:
o kokemusasiantuntijatyö voi tuoda uutta pontta vanhempia osallistaviin rakenteisiin
o tärkeää tiedostaa vaikuttamisen mahdollisuuksien ja rajoitusten tasapainottelu (ryhmän hallinnan ja toiminnan säätelyn kysymykset)
OSALLISUUS KOULUSSA
Sosiaalinentila ja
toiminta
Jaettuasiantunti-
juus
Eettinenkohtaami-
nen
Yksilönasiantunti-
juus ja kokemus
Mistä osallisuudessa on kyse – kouluun kontekstoituvaosallisuus
Tiedostetutvaltasuhteet
Aitovaikuttamis- ja toiminnanmah-
dollisuus
?Avoin
ympäristö
Toiminnallinen subjekti
Lasten ja vanhempien osallisuus tiedon tuottamisessa
o Lapsen ja vanhemman asiantuntijuus on tiedostettu voimavara ja hankkeen toimintojen kehys
o Esimerkkejä, millä tavoin tietoa on tavoitettuo Hankkeen käytännöissä
o Erilaiset kyselyt (kartoitus-, arviointi- ja palautekyselyt)o Lasten hyvinvointihaastatteluto Toiminnalliset ilmaisutavat (leikki, piirrokset, kuvakollaasit,
animaatiot jne.)o Välitön ja kerrottu arkitietoo Lasten ja vanhempien kokemustietoo Havainnointi, etnografia
Esim. Marja Pulju (kesken) ammatillinen lisensiaattitutkimus:Lapsen hyvinvoinnin rakentuminen kouluympäristössä
• Etnografinen tutkimusote
• Aineistona: – Tarinatyöpajat – kollektiivisesti kerrottu tarina– Eläytymistarinat – kehystarinaan pohjautuen kirjoitettu tarina
• Tutkimus muodostaa lasten narratiiveihin pohjautuvaa tietoa kouluhyvinvoinnista; millaisia hyvinvointia vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä lapset kokevat kouluympäristön sisältävän. Tutkimuksessa on läsnä hyvinvoinnin subjektiivinen kokemus sekä myös kollektiivisesti muodostettua lasten hyvinvointitietoa.
”Tuntuu hyvältä, kun on tarpeeksi kavereita. Sitte saa ruokaa ja vettä, eikä tartte olla huolissaan mistään jutusta”
(2. luokkalaisen lapsen toteamus kouluhyvinvoinnista)
Esim.Spets, Ida (2014):
”Olisipa minullakin edes yksi ystävä.” Yksinäisyys lasten silmin. • Aineisto on kerätty 7-12 -vuotiailta lapsilta sadutusmenetelmää ja
ryhmäkeskustelua ja piirtämistä käyttäen.• Tuloksia: Lasten kokema yksinäisyys näyttäytyy kokonaisvaltaisena, koulusta kotiin
siirtyvänä ilmiönä. Lasten tuottamissa saduissa yksinäinen lapsi kuvataan onnettomana ja surullisena, jolla on paha olla. Yksinäisyys kuvastuu negatiivisena ilmiönä, johon liittyy vahvasti erilaisuus, syrjäytyminen, kiusaaminen ja kaverittomuus. Lasten yksinäisyys on läsnä myös kotona.
”Matkalla mietin mitä tekisin kotona. Ajattelin, että pelaisinko koneella vai lukisinko kirjaa. Yksin tulisin kuitenkin olemaan, koska äiti ja isä ovat aina töissä. (6lk. Satu yksinäisen Mian päivästä.)”
• Tutkimus osoittaa, että lapsilla on ainutlaatuinen kyky tiedon tuottamiseen. Tutkija toteaa, että ”lasten tiedot ja taidot yllättivät minut.” Tärkeintä on antaa lapsille erityinen paikka ja tila, jossa lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi.
– Lapsilla paljon käytäntöihin ja instituutioon liittyvää tietoa, jos sitä halutaan kuulla
Esim. Kirsi Hietanen ja Maria Ylitalo (kesken): Maahanmuuttajavanhempien osallisuuden tukeminen
kouluyhteisössä.
• Aineisto koostuu yhdeksän maahanmuuttajataustaisen vanhemman (4 isää ja 5 äitiä) haastatteluista
• Tutkimuksen tavoitteena syventää keskustelua vanhempien ja koulun yhteistyösuhteista
• Haasteena kielellisten ja kulttuurillisten erojen tunnistaminen ja ylittäminen
– kasvatusroolien epäselvyydet– erilaiset kasvatuskäsitykset– asenteet ja välillinen syrjintä– tiedon puute– yhteisen kielen puute
Millaisia huomioita osallisuudesta on tavoitettu?
o Osallisuus edellyttää osallisuutta edistävää toimintaympäristöäo Toiminnallisuus lisää osallisuuden tunnetta, erityisesti lasten kohdallao Osallisuus edellyttää myös sen valmiuksien kehittämisestä o Osallisuus vahvistaa ymmärrystä itsestä kouluyhteisössä toimivana
subjektina (lapset, vanhemmat, opettajat…)o Lapsen tiedon kysyminen ja huomioon ottaminen vahvistaa
osallisuuden/osallistumisen motivaatiota ja sitoutumistao Osallisuus on merkittävä ennaltaehkäisevä tekijä yksilön hyvinvoinnille sekä
yhteisöjäsenyyksiin kiinnittymistä tukeva tekijäo Lasten ja vanhempien asiantuntijuuden näkyväksi tekemiseen sisältyy myös
haasteita (koulun rakenteiden luomat reunaehdot, tehdäänkö tilaa yhteiselle toimijuudelle)
o Tarve ajantasaistetuille ja konkreettisille osallisuuden muodoille ja tutkimustiedolle
Tietoisuus
Valta
Tieto
Sensitiivisyys
Ristiriitaisuus
TulkI nnalliS uus
Kieli
Arvot
TOI
MIJAT
PROSESSIT
KÄYTÄNNÖT
RAKENTEET
Toimijuus
Osallisuus
Yhteisöllisyys
DIALOGISUUS
NEUVOTELTAVUUS
Horisontaalinen
Vastavuoroinen
Erilaisuutta arvostava
Käsitteellinen perusta
Suhteen luonne
Tieteidenvälisyys
Eettisyys
Ammatillis-tieteellinen perusta
Dynaaminen
Joustava
Situationaalinen
Toiminnan luonne
Avauksia monitoimijuusmalliin (luonnos 9.4)
Monitoimijuus
• Edellyttää jaettua toimijuutta: yhteistyötä ja yhteistoiminnallisuutta, jossa päämääränä on yksilön ja yhteisön elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantaminen
• Sopimuksellista ja tavoitteellista toimintaa, jossa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi jaetaan kokemuksellista, professionaalista ja organisatorista asiantuntijuutta
• Tiedon ja osaamisen yhdistämisellä ja jakamisella voidaan saavuttaa vuorovaikutteisessa neuvottelusuhteessa jotain sellaista, mitä kukaan yksittäinen toimija ei voi tavoittaa tai tuottaa
• Antaa mahdollisuudet ennakoivaan, tukevaan ja edistävään toimintaan.
Kirjallisuus:Hankkeessa tehtävät opinnäytetutkimukset
• Minna Niskala (2013): Lasten hyvinvoinnin moniammatillinen tukeminen koulussa. Laadullinen tapaustutkimus oppilashuoltoryhmän käsityksistä. Pro gradu-tutkielma. (sosiaalityön koulutus)
• Ida Spets (2014): ”Olisipa minullakin edes yksi ystävä.” Yksinäisyys lasten silmin. Pro gradu-tutkielma. (sosiaalityön koulutus)
• Kirsi Hietanen ja Maria Ylitalo (tulossa): Maahanmuuttajavanhempien osallisuuden tukeminen kouluyhteisössä. Pro gradu-tutkielma. (luokanopettajakoulutus)
• Anne Kauppinen (tulossa): Koulukuraattorin ja opettajan välinen yhteistyö. Kandidaatin tutkielma. (sosiaalityön koulutus)
• Enni Keloneva (tulossa): Vanhempien osallisuus koulun kehittämistoiminnassa. Pro gradu-tutkielma. (luokanopettajakoulutus)
• Jutta Kemppainen (tulossa): Lasten osallisuus koulussa. Pro gradu-työ. (luokanopettajakoulutus) • Janica Mustonen (tulossa): Kouluhyvinvoinnin edistäminen koulun ja asiantuntijaverkoston
yhteistyönä. Pro gradu-tutkielma. (sosiaalityön koulutus)• Seita Torikka (tulossa): Koulukiusaaminen lasten hyvinvoinnin haasteena. Kandidaatin tutkielma.
(sosiaalityön koulutus)• Elli-Noora Varajärvi (tulossa): Yläkouluun siirtymisen tukeminen oppilaiden tarpeiden pohjalta. Pro
gradu-tutkielma. (luokanopettajakoulutus)
Kirjallisuus:Hankkeessa tehtävät opintosuoritukset
• Komulainen, Suvi (tulossa): Yhteistyötaitojen vahvistaminen luokkayhteisön sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa. Käytännönopetusjaksoon sisältyvä kehittämistehtävä. (sosiaalityön koulutus)
• Minkkinen, Katri (tulossa): Lapsen sosiaalisen toimijuuden rakentuminen koulun sosiaalisessa toimintaympäristössä. Käytännönopetusjaksoon sisältyvä kehittämistehtävä. (sosiaalityön koulutus)
• Ylävaara, Elina (tulossa): Monitoimijuus koulussa –tiedonhankintaa. Sosiaalityön erityiskysymykset ja kohdeilmiöt – opintojaksoon sisältyvä tehtävä. (sosiaalityön koulutus)
Kirjallisuus:Muu hankkeeseen liittyvä tiedontuotanto
• Kangas, H. & Pulju, M. & Lakkala, S. & Laitinen, M. & Turunen, T. (painossa): Monitoimijuus koulussa. Tieteidenvälinen toiminta osaksi opettajankoulutusta. Teoksessa Nyyssölä K. & Karjalainen A. & Lauriala A. & Mahlamäki-Kultanen, S. & Rautiainen A. & Helin, E. & Räkköläinen, M. & Pohjonen P. Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Helsinki: Opetushallitus.
• Kangas, H. & Pulju, M. & Lakkala S. (käsikirjoitus): Yhdessä toimimalla kohti hyvinvoivaa koulua. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Monitoimijuuskoulussa -hankkeessa. Teoksessa Korkki J. & Atjonen, P. & Happonen, H. & Lehikoinen-Suviranta T. & Patrikainen, R. Harjoittelukoulujen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan julkaisu 2014. Joensuun normaalikoulu, Itä-Suomen yliopisto.
• Monitoimijuus koulussa -hankkeen kokoomateos (tulossa) • Pulju, M. (tulossa): Lapsen hyvinvoinnin rakentuminen kouluympäristössä
(työnimi). Sosiaalityön ammatillinen lisensiaattitutkimus. Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoistumislinja. Lapin yliopisto.
