Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön. Osallisuus osio sivut_177-222

kulmia

nuorisotiedotus- ja-neuvontatyöhön

ISBN 952-473-135-5

Näkökulm

ia nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöhön

2

Näkökulm


3

Johdanto: Näkökulmia nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöhön | Päivi Timonen-Verma ja Jaana Fedotoff Nuorisotiedotus – jälleen etusijalla Euroopassa | Jon Alexander s. 3– ERYICA vuonna 2002 | Jon Alexander s. 813 kysymystä nuorisotiedotuksen etiikasta ja lisäpohdintaa | Jo Labens, Milla Härmä s. 21Nuorisotiedotuksen etiikka | Milla Härmä s. 25Ammattitaito on kykyä tehdä eettisiä arvopäätöksiä ja tietosisältövalintoja neuvontatilanteessa nuoren kanssa | Päivi Timonen-Verma s. 49Nuorisotiedotus – monipuolinen ja haastava työmuoto | Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi s. 59 Neuvonta osana nuorisotiedotustyötä | Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi s. 63Päivä Kompassissa – tasapainoilua rutiinien ja reagoinnin välillä | Milla Härmä s. 69Neppi, nuorisotiedotus- ja -neuvontapalvelujen kehittämishanke Oulussa | Pirjo Kovalainen ja Jaana Fedotoff s. 75Nuorisotiedotuksen sisällöllinen kehittäminen projektien avulla | Merja Tervo s. 81Nuorisotiedotuspalvelujen suunnitelmallinen markkinointi | Kati Valjus s. 89Nuorisotiedotus lisänä avoimen toiminnan nuorisotyöhön | Päivi Timonen-Verma s. 96Nuorisotiedotus eurooppalaisella pelikentällä: ERYICA:n puheenjohtajan 2000–2003 mietteitä | Päivi Timonen-Verma s. 99Nuorisotiedotus- ja -neuvonta Suomessa | Päivi Timonen-Verma s. 107Nuorisotiedotuskeskus Kompassin 20-vuotishistoriaa | Une Hirvonen s. 149Oulun 10-vuotias nuorten tiedotus- ja neuvontapalvelu | Kukka-Maaria Laukkanen s. 163

Working Together – Yhdessä työskentely -työkirja Beneluxmaiden nuorisotiedotusverkosto s. 177– Työkirjan osa 1 Nuorisotiedotus: uusi tulevaisuus s. 182 – Työkirjan osa 2 Nuorten osallistuminen: uusi ammattitaito s. 187 – Työkirjan osa 3 Working Together –Yhdessä työskentely –konferenssin raportti s. 201

Nuorisotiedotuspalvelujen kehittäminen yleisten kirjastoverkostojen avulla – kokemuksia HollannistaMarian Koren s. 223

Synpunkter på undomsinformations- och -rådgivningsarbetet | Päivi Timonen-Verma ja Jaana Fedotoff s. 257 Kompassen – Informationscentrum för undomar, 20 år | Une Hirvonen s. 261Informations- och -rådgivningstjänsten för ungdomar i Uleaborg 10 år | Kukka-Maaria Laukkanen s. 273

Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöstä annetut suositukset s. 283– Euroopan nuorisotiedotussuositus ja työn periaatteet (ERYICA) s. 284– EUROOPAN NEUVOSTON MINISTERIKOMITEAN suositus s. 286– Opetusministeriön suositus s. 288

Sisältö

2003

Näkökulm


2

Näkökulm


176

Näkökulm


177

Working Together – Yhdessä työskentely -työkirja

177

Beneluxmaiden nuorisotiedotusverkosto ja Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA

Näkökulm


178

Näkökulm


179

(1) Mihin tätä työkirjaa tarvitaan?

Tämä työkirja on tarkoitettu ensisijaisesti nuorisotiedotustyöntekijöille (asiakas-neuvojille, kouluttajille ja esimiehille). Työkirjan toivotaan innostavan myös päätöksentekijöitä ja nuoria. Järjestöjen johto- ja vastuuhenkilöt voivat käyttää sitä apuna ottaessaan huomioon nuorten osallistumisen osaksi järjestönsä toiminta-kulttuuria. Lukijat joutuvat jonkin verran käyttämään aikaansa tämän työkirjan sisällön tutkimiseen voidakseen soveltaa sitä omaan toiminta- ja työkulttuuriinsa. Toivomme, että he kuitenkin saavat tästä työkirjasta ideoita uusien mallien toteut-tamiseen.

Työkirja ei käsittele pelkästään nuorten osallistumista nuorisotiedotustyöhön, koska kaikki maat eivät tunnista nuorisoti-edotustyötä omana erillisenä työmuotona nuorisotyössä. Nuorisotiedotustyötä teke-vien ammattitausta voi olla hyvin moni-nainen, esimerkiksi sosiaali-, kriisi- tai muu kunnallinen työ. Toivomme silti mah-dollisimman monen ammattialan edustajan hyödyntävän tämän työkirjan tietoja ja malleja nuorten osallistumisen toteutta-miseksi ja mahdollistamiseksi. Työkirja on yksi väline työn lähtökohtia pohdittaessa ja kehittäessä. Työmuodon kehittämisen lähtökohtana tulee kuitenkin aina olla jokaisen maan omat, senhetkiset olosuh-teet ja erilaiset kohderyhmät. Erityisesti eri ikäryhmät tulee huomioida. Toivotta-vasti tämä työkirja tarjoaa näkökulmia ja neuvoja toimintojen suunnitteluun.

(2) Luvut, työkirjan sisältö

”Yhdessä työskentely” -johtoryh-mä kirjoitti vuoden 2000 alussa Julkilausuman (Julkilausuma esitellään myöhemmin tässä työkirjassa), jossa pohditaan nuorisotiedotuksen ja nuorten osallistumisen välistä yhteyttä.

Tämä julkilausuma oli perustana marraskuussa 2000 järjestetylle konferenssille, ja siksi se on otettu tähän mukaan työkirjaan alkuperäisessä muodossaan.

Nuorten osallistumista pidetään sekä työmenetelmänä, jossa nuoret otetaan mukaan työhön, mutta myös työn yhtenä tavoit-teena, jossa nuorten osallistu-mista tuetaan ja kannustetaan. Molemmat vaihtoehdot herät-tävät kysymyksiä ja tarvetta keskustella. Kehitellessämme konferenssissa käytännön esi-merkkejä nuorten aktivoimiseksi mukaan nuorisotiedotustyöhön jaoimme nuorten osallistumisen kahteen eri osioon. 1. Nuorten osallistuminen tiedon tuotta-miseen ja levittämiseen ja 2. Nuorten osallistuminen nuori-sotiedotustyön kokonaisvaltai-seen järjestämiseen. Laadimme tämän työkirjan osat I ja II julkilausuman, konferenssin tulosten ja myöhemmin pidetyn asiantuntijakokouksen tuotosten perusteella.

Työkirjan osa 1 ”Nuorisotiedotus: uusi tulevaisuus” sisältää johto-päätöksiä, suosituksia ja käytännön vinkkejä antaen eurooppalaiselle nuorisotiedotustyölle uusia virikkei-tä päätöksentekoon ja käytännön tason työhön.

Työkirjan osa 2 ”Nuorten osallistu-minen: uusi ammattitaito” esitte-lee ammattitaidon kehittämisen puitteet antaen perusteet käytän-nön työntekijöille koulutuksen ja eri tyyppisten nuorisotiedotustyön koulutus- ja kurssitoiminnan ta-voitteiden määrittämiseksi. Kaiken kaikkiaan nuorten tulisi olla mukana aktiivisesti ja enenevässä määrin nuorisotiedotustyön kaikissa toi-minnoissa, huolimatta siitä, onko kysymyksessä internetin käyttö, nuorisotiedotuspalvelun järjestämi-nen vai menetelmät, joiden avulla nuorille annetaan tietoa.

Työkirjan osa 3 sisältää ”Yhdessä työskentely” -konferenssin ra-portin noudattaen konferenssin rakennetta. Tekstiä on täydennetty muutamilla konferenssiin osallistu-neiden nuorten mielipiteillä, jotka konferenssin raportoija on kerännyt paikan päällä tehdyillä haastatte-luilla tai jälkikäteen sähköpostilla. Palaute osallistujilta kerättiin arviointilomakkeella. Arvioinnin yhteenveto löytyy alkuperäisessä englanninkielisessä julkaisussa, liitteessä 4.

Näkökulm


178

Working Together –Yhdessä työskentely -työkirja

Johdanto

Tekijänoikeudet Working Together – Yhdessä työskentely -työkir-jan tekstiin on Beneluxmaiden nuorisotiedotusverkostolla

Näkökulm


178

Näkökulm


179

(3) Konferenssipähkinänkuoressa

Konferenssin avauksen jälkeen Alanko-maiden Stichting Alexanderin johtaja Jan Laurens Hazekamp liitti toisiinsa nuorten osallistumisen ja nuorisotiedotuksen ja si-sällytti mukaan myös kytkennän demokra-tiaan. Nuorten osallistuminen aktiivisesti nuorisotiedotustyöhön edesauttaa selvästi työn laadun parantamista ja kohderyhmän tuntemusta.Konferenssin tärkein osuus oli 16 pilottiprojektin esittely 9 Euroopan maan nuorten esittelemänä. Projektit oli valittu etukäteen, kriteereinä nuorten aktiivinen osallistuminen tiedon tuottami-seen ja levittämiseen sekä nuorisotiedo-tustyön kokonaisvaltainen järjestäminen. Esityksistä ilmeni, että monet keskukset työskentelevät yhdessä nuorten kanssa, mutta se ei ole helppoa eikä automaat-tinen osa toimintaa. Työryhmissä kes-kusteltiin tarkemmin pilottiprojekteista. Projektit on esitelty myös tässä työkirjas-sa. Gentin yliopiston professori Koen Raes Belgiasta esitteli konferenssissa lyhyen katsauksen nuorten kysymyksiin, tee-moihin, normeihin ja arvoihin – sekä henkilökohtaisiin että ryhmäkohtaisiin – ja kuinka nuoret kehittyvät itsenäisiksi kansalaisiksi. Hän perusti esityksensä tutkimustietoon liittäen aiheeseen myös historiallisen näkökulman. Lopuksi hän kytki esittelemänsä aiheen nuorisotiedo-tustyöhön esittelemällä luettelon nuo-risotiedotustyön nykyisistä ja tulevista tavoitteista ja tehtävistä.

Konferenssin osallistujat käsit-telivät myös nuorten osallistu-mista osana nykyisin tehtävää nuorisotiedotustyötä. Keskustelu jatkui pohdinnalla nuorisotiedo-tustyöstä vuonna 2010. Konfe-renssin päätöstäysistunnossa osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että nuorten osallistuminen on nuorisotiedotustyön tavoite ja päämäärä. Kuinka tämä tavoite voidaan saavuttaa ja toteuttaa, on avoin kysymys, johon ei löydy yleispätevää vastausta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan vielä lisää aloitteita ja kokeiluja. Tutkimme myös niitä ulkoisia tekijöitä, jotka vaikut-tavat nuorten osallistumiseen nuorisotiedotustyöhön. Nämä ulkoiset tekijät liittyvät kysymyk-siin: ”Missä nuorisotiedotustyötä tehdään?” ja ”Millaisia yhteistyö-muotoja tarvitaan?”.


Näkökulm


180

Näkökulm


181

Konferenssi ei käsittele nuorten osallistumista ja nuorisotiedo-tusta erillään toisistaan vaan näiden kahden välistä vuorovai-kutusta huomioiden nyky-yh-teiskuntaa koskevia sosiologisia tutkimustuloksia, erityisesti kuinka nyky-yhteiskunta vai-kuttaa nuorten tapaan oppia, ja kuinka he käsittelevät tietoa oppimisprosessissaan.

Nuorisotiedotustyön mene-telmin on tuettu kokonais-valtaisella lähestymistavalla jo vuosia aktiivisesti nuorten kasvua itsenäisyyteen. Nuori-sotiedotustyö pyrkii antamaan nuorille yleistiedon nuorille avoinna olevista mahdollisuuk-sista ja tilaisuuksista. Annettu tieto on silti vain yksi osa, jolla tuetaan nuorten kasvua. Nuoren tukemiseen tarvitaan myös muita välineitä ja osallis-tuminen on näistä yksi. Useilla Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA:n jä-senillä on kokemusta erilaisista nuorten osallistumisprojekteis-ta, toiset vielä etsivät lähesty-mis- ja toteutustapoja.

Nuorten osallistumista koskeva tämänhetkinen tietotaito on pohjana osallisuuskeskustelulle. Nuorten osallistuminen ei ole uusi asia. Tutkijat, nuorten kans-sa työskentelevät, asiantuntijat, edelliset seminaarit (ERYICA, 1998, Skotlanti; Benelux-jär-jestöt, 1999, Bryssel) ja todella menestyksekkäät osallistumis-projektit antavat viitekehyksen nuorten osallistumisen käsitteel-le ja eri näkökulmille. Tätä jo olemassa olevaa tietoa hyödyn-täen voimme keskustella käsit-teellisesti ja konkreettisesti siitä ”mitä nuorten osallistuminen merkitsee nuorisotiedotustyölle vuonna 2010?”

Nuorisotiedotustyöntekijöiden tulee saada uusia oivalluksia sii-tä, mitä nuorten osallistuminen voi merkitä heidän työssään ja kuinka he voivat toteuttaa sitä käytännössä. Olemassa olevia ideoita vahvistetaan ja asete-taan laajempaan teoreettiseen viitekehykseen. Viranomaiset tulevat huomaamaan, että nuori-sotiedotusala voisi olla ihanteel-linen yhteistyökumppani heidän pyrkiessään kehittämään nuorten yhteiskunnallista osallistumista.

Nuorten osallistuminen nuorisotiedotustyön tavoitteena ja työmenetelmänä -Julkilausuma

Työkirjan toivotaan antavan selkeän kuvan siitä, mitä nuo-risotiedotustyön tulisi tehdä nuorten osallistumisen suhteen tulevien kymmenen vuoden aikana. Se antanee myös käyttökelpoisia vihjeitä tämän näkemyksen toteuttamiseksi.Sen vuoksi selvennämme joitakin näkökulmia nuorten osallistumisen ja nuorisotiedo-tuksen yhteensovittamiseksi. Nämä näkökulmat voidaan jakaa kahteen ryhmään:• nuorten osallistuminen

työmenetelmänä ja nuorten mukaanottaminen nuorisotie-dotustyöhön

• nuorten osallistuminen ta-voitteena sekä nuorten tuke-minen heidän osallistuessaan keskusteluun viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten rakenteiden kanssa.


Näkökulm


180

Näkökulm


181

Nuorten osallistuminen nuorisotiedotustyön työmenetelmänä

Nuorisotiedotuskeskus voi kytkeä nuoret mukaan sen toiminnan kaikkiin osa-alueisiin; tiedon keräämiseen, sen välittämiseen kohde-ryhmälle, tiedotusmateriaalien laatimiseen ja tiedonjakeluun.

Tämä lähestymistapa on virkistävä ja haasta-va, mutta se myös poikkeaa totutusta käytän-nöstä eikä ole aina helppo saada toimivaksi. Tämä tuli ilmi ERYICA:n seminaarissa Blair-gowriessa, Skotlannissa vuonna 1998, jossa useat nuorisotiedotuskeskukset vertasivat käy-tännön kokemuksiaan nuorten osallistumisesta nuorisotiedotustyöhön. Seminaarin vertailujen perusteella on listattu tämän lähestymistavan etuja ja haittoja. Working Together – Yhdessä työskentely -konferenssissa esiteltiin erilai-sia hyviksi havaittuja käytäntöjä Benelux- ja muista maista. Esitellyt käytännöt antavat perustan havaittujen esteiden ymmärtämiselle ja mahdollisille ratkaisuille. Nuorten mukana-ololla nuorisotiedotuskeskusten toiminnassa voidaan saavuttaa positiivisia tuloksia työn laadun kannalta, edellyttäen, että meillä on uskallusta kyseenalaistaa ja muuttaa omia työtapojamme.

Nuorten osallistuminen nuorisotiedotuksen tavoitteena

Annettaessa nuorille tietoa ja tukea heille avoinna olevista mahdollisuuksista toteuttaa itsenäistä elämää, nuorten osallistuminen on välttämätön edellytys nykyaikana. Nuorten osallistuminen tulee yhä tärkeämmäksi yhteis-kunnallisen elämän kaikilla tasoilla ja kaikilla aloilla. Osallistuminen siihen mitä tapahtuu

omassa elinympäristössä kasvattaa nuoren elinympäristön tuntemusta ja mahdollistaa paremman oman elämän hallinnan. Nuorten itsenäisyyden edistäminen on välttämätön edellytys nuoren kasvulle.

Pohdimme, pitäisikö nuorisotiedotustyön ottaa kantaa tässä suhteessa, ja kuinka suuri on nuorisotiedotustyön vastuu tässä asiassa. Perinteisesti me sijoitamme nuorisotiedotus-työn yhteiskunnallisten rakenteiden ja nuorten väliin. Joka tapauksessa me kuitenkin välitäm-me nuorille yhteiskunnallista tietoa. Pitäisikö meidän laajentaa tämä tiedonvälittäjän rooli kaksisuuntaiseksi, jossa nuorisotiedotustyön tehtävä on nuorten tukeminen sekä nuorten mielipiteiden, näkemyksien ja tunteiden välit-täminen yhteiskunnalle?

Tästä näkökulmasta esittelemme näiden ky-symysten ratkaisemiseksi muutamia toimivia käytännön esimerkkejä Benelux- ja muista maista. Esimerkit innostavat ehkä kysymään mitkä ovat työmme rajat; pitäisikö nykyistä nuorisotiedotuskeskuskäsitettä mukauttaa näihin uusiin vaatimuksiin vai täytetäänkö vaatimukset täysin nykyisessä mallissa? Pitäi-sikö meidän hoitaa uudet tehtävät itse vai olisiko toivottavaa tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa? Entä työmme vahvuudet ja heikkoudet, jotka joko tukevat tai heikentävät työmme tavoitteen toteutumista? Millaisia vaikutuksia uusilla tavoitteilla on esimerkiksinuorisotiedotustyöntekijöiden koulutukseen?

Julkilausuman kirjoitti: Working Together, Yhdessä työskentely -konferenssin ohjausryhmä.


Näkökulm


182

Näkökulm


183

(Työkirjan osa 1) Nuorisotiedotus: Uusi tulevaisuus

Nuorten osallistuminen on nuorisotiedotustyön tavoite ja työmenetelmä

Konferenssin osallistujien mie-lestä nuorten osallistuminen on nuorisotiedotustyön yksi ta-voite. Euroopan eri maissa tätä näkökulmaa pidetään eneneväs-sä määrin yhä tärkeämpänä.

Julkilausuma osoittaa, että nuorten osallistuminen nuori-sotiedotustyön tavoitteena on luonteeltaan poliittinen ja stra-teginen kysymys. Konferenssin perusteella näyttäisi siltä, että nuorisotiedotustyön olemassa olevaa käsitystä pitäisi muoka-ta. Käsityksen tarkentaminen ei välttämättä johtaisi itse nuorisotiedotustyön uudellee-norganisointiin. Tämän lisäksi on selvää, että yhteistyö mui-den tahojen kanssa on erittäin tärkeää. Kaiken kaikkiaan nuorisotiedotustyöllä on monta vahvaa puolta, ja se tarjoaa monessa maassa hyvän lähtö-kohdan nuorten osallistumisen aktiiviselle kannustamiselle.

Nuorisotiedotustyön tavoit-teissa on myös omat heik-koutensa. Vaikka nuorten osallistumisesta on olemassa selkeä näkökanta, ei ole välttämättä selvää, että nuo-risotiedotuskeskuksen toimin-taperiaatteissa huomioidaan tämä näkökanta, puhumat-takaan siitä, että nuorten osallistumista toteutettaisiin käytännössä. Tarvitaan paljon keskustelua paikallisella, kan-sallisella ja eurooppalaisella tasolla ennen kuin nuorten osallistumisesta tulee luon-nollinen osa toimintaa.

Nuorten osallistumisen to-teuttaminen riippuu käytän-nössä koetuista, luoduista ja käytetystä tilaisuuksista ja mahdollisuuksista. Menetel-mänä nuorten osallistuminen on parhaimmillaan silloin, kun tarkoitetaan nuorten kokonaisvaltaista mukana-oloa nuorisotiedotustyössä. Nuorten aktiivinen osallistu-minen nuorisotiedotustyöhön antaa tärkeän sysäyksen myös nuorten osallistumiselle yhteiskuntaelämään.

Nuorten ottaminen mukaan nuorisotiedotustyöhön antaa nuorille kannustavan esimerkin kehittyä itsenäiseksi yhteiskun-nan jäseniksi.

Jotta nuorisotiedotustyössä voidaan työskennellä todella yhdessä nuorten kanssa tarvitaan paljon tietoa, asennetta ja tai-toja. Tämä tarkoittaa, että nuo-risotiedotustyöntekijöiden tulisi tarkkailla omaa käyttäytymistään nuorten kanssa, keskustella siitä nuorten ja kollegoidensa kanssa ja tarvittaessa muuttaa lähesty-mistapaansa.

Nuorten tulee olla luottavaisia yhteistyössään nuorisotiedotus-työntekijöiden kanssa ja nähdä heidät (ja nuorisotiedotustyön) yhteistyökumppanina niiden asioiden toteuttamisessa, joita he haluavat tehdä.

Nuorten osallistuminen työme-netelmänä on myös taitojen kehittämistä ja oppimista. Jos halutaan ottaa nuoria mukaan aktiiviseen tiedon tuottamiseen ja levittämiseen tai jos halutaan antaa heille osavastuu organi-saatiosta, pitää ensin pohtia miten menetellä ja toimia.

Tähän työkirjan osaan sisältyy johtopäätöksiä, suosituksia ja käytännön vinkkejä, jotka perustuvat Julkilausumaan, konferenssin tuloksiin ja myöhemmin pidetyn asiantuntijakokouksen tuotoksiin. (1.1) Working Together -konferenssin johtopäätökset (1.2) Suosituksia nuorisotiedotustyöhön (1.3) Käytännön vinkkejä

Näkökulm


182


(1.1) Working Together -konferenssin johtopäätökset

Näkökulm


182

Näkökulm


183

Nuorten osallistuminen on yhteistyötä

Yhteiskunta ja samalla myös nuorisotiedotustyö muuttuu osittain globalisaation, äärimmäisen yksilöllisyyden ja tietoja viestintäteknolo-gian vielä tuntemattomien mahdollisuuksien johdosta. Konferenssin avauksessa Nico Meisch ERYICAsta totesi, että nuorisotiedotustyönteki-jän ammatti muuttuu yhteiskunnan muuttuessa. Benelux-maiden nuorisoasioita käsittelevän hal-litusten välisen ryhmän edustaja Jos van Rillaer esitti mielipiteensä siitä, että nuorisotiedotus-työntekijän pitäisi toimia yhteistyössä nuorten kanssa, ja että nuoria tulisi harkita yhtiötyö-kumppaneiksi nuorisotiedotustyöhön.

Jan Laurens Hazekampin alustuksesta ilmeni, et-tä aikuisten kehittämät uudet menetelmät eivät useinkaan houkuttele nuoria. Jos halutaan saada nuoret aktiivisesti mukaan, täytyy toimintoja aloittaa ja kehittää yhdessä heidän kanssaan. Projektien esittely osoitti tämän saman asian. Jopa onnistuneimmilla osallistumisprojekteil-la on ollut vaikeuksia pitää nuoret aktiivisina koko projektin ajan. Koen Raes tekee selväksi, että nuoria ei voida pitää nyky-yhteiskunnassa yhteneväisenä ryhmänä. Nuorisotiedotustyön pi-täisi kuunnella ja toimia luonteeltaan erilaisten ryhmien kanssa. Yhteistyöhön nuorten kanssa liittyy vielä yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävä ulottuvuus, joka ehkäisee yksilökeskeisyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Nuorten osallistuminen alkaa alusta

Konferenssin tulokset osoittavat, että on olemassa riittävästi oikeutusta ja tukea tehdä nuorten osallistumisesta tavoite ja sisältö nuorisotiedotustyölle. Tutkimusten, kirjallisuuden ja kokemuksen mukaan nuor-ten mukaanottaminen nuorisotiedotustyöhön pitäisi alkaa nuorten omasta kiinnostuksesta ja halun ottaa nuoret mukaan tähän työhön pitää johtaa todelliseen, ei vain symboliseen osallistumiseen. Vain silloin voidaan teh-dä aloitteita ja kehittää toimintoja, jolloin yhteinen tavoite on nuorten mahdollisimman aktiivinen osallistuminen.

Ottaen huomioon, että nuorten osallistuminen nuorisotiedotustyöhön monella paikkakunnalla ei ole vielä alkanut, on kokemusten, ideoi-den ja menetelmien vaihto hyvin tärkeätä. Nuorisotiedotustyöntekijöiden ja nuorten yhteistyön lisätavoitteena on palvelumuodon tunnettavuuden levittäminen ja koulutus lähtökohtana olemassa olevan nuorisotiedo-tuspalvelun nykyisen laadun säilyttäminen.

Näiden johtopäätösten perusteella voimme an-taa eräitä suosituksia. Suositukset liittyvät lä-hinnä nuorten osallistumisen kannustamiseen nuorisotiedotustyön tavoitteena. Käytännön vinkit (katso 1.3 jäljempänä) koskevat lähinnä menetelmällisiä näkökulmia nuorten mukaan ottamiseen nuorisotiedotustyössä.


Näkökulm


184

Näkökulm


185

(1.2) Suosituksia nuorisotiedotustyöhön

Uusi tavoite• On tärkeätä tarkastella lähemmin kuinka oikeu-

tettua ”nuorten osallistuminen tavoitteena” on. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi tämän työkirjan avulla ja muun olemassa olevan alan kirjallisuu-den perusteella.

• On myönteistä edistää aktiivisesti tavoitteen toteutumista paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Näin ollen on tärkeätä levittää tätä työkirjaa mahdollisimman laajalle ja sisällyttää aihe konsultaatioiden, järjestöjen ja viranomaisten asialistoille.

• Eurooppalaisen nuorisotiedotusverkoston (ERYI-CA), kansallisten verkostojen ja paikallisten nuo-risotiedotuspalveluiden on tärkeätä puoltaa tätä tavoitetta aktiivisesti PR- ja julkaisutyössään. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi, että paikalli-set tiedotuskeskukset sekä yhteistyökumppanit tarkastavat tavoitteitaan (ja imagoaan).

Uudet yhteistyökumppanit• Nuorisotiedotustyön pitää suuntautua enemmän

nuorten käyttämiin epävirallisiin ja virallisiin paikkoihin kuten oppilaitoksiin, sosiaali-kult-tuurityön tahoihin ja paikkoihin, joissa nuoret viettävät vapaa-aikansa.

• Nuorisotiedotustyöntekijöiden pitää olla ajan-tasalla nuorten järjestämien ja käynnistämien toimintojen suhteen (yhdistykset, nuorten valtuustot jne.) ja ottaa niihin osaa.

• Nuorisotiedotuskeskusten ja kansallisten verkostojen pitää tehdä enemmän yhteistyötä ja ylläpitää yhteyksiä niiden ammattimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka edistävät nuorten osallistumista.

Uudet taidot• Ottaen huomioon, että on erittäin tärkeätä

työskennellä ja toimia yhdessä, tulee yhteistyös-sä erityisesti hyödyntää sosiaali-kulttuurillisen nuorisotyön ammattitaitoa.

• On tarpeen myös tarkistaa nuorisotiedotustyön-tekijän ammatillista profiilia. Kyky käsitellä nuoria ja työskennellä heidän kanssaan on huo-mattavan tärkeätä.

• Nuorisotiedotustyöntekijöiden kouluttaminen yhteistyöhön nuorten kanssa tulee laittaa etusi-jalle. Meidän tulee kehittää lyhyellä aikavälillä yksityiskohtaista ”Yhdessä työskentely” -ai-heista koulutusta. Koulutuksen pohjana voi olla työntekijöiden kasvava ammattitaito (katso Osa 2) ja/tai kolmansien osapuolten olemassa olevi-en koulutusmateriaalien muokkaaminen (kuten ERYICA:n tuottama koulutusmateriaali http://www.eryica.org).

• Kiinnittämällä huomio nuorten osallistumiseen, tässä tapauksessa nuorten mukaan saamiseen nuorisotiedotustyön kaikkiin toimintoihin, pitäi-si tästä osa-alueesta tulla nuorisotiedotustyön kaiken tyyppisen koulutuksen ja kurssitoiminnan vakituinen osa.


Näkökulm


184

Näkökulm


185

(1.3) Käytännön vinkit

Uudet sykkeet• Kokemusten vaihto, mieluimmin nuorten kans-

sa, on välttämätöntä nyt ja tulevaisuudessa. Paikalliset ja kansalliset nuorten osallistumis-ta ja nuorisotiedotusta käsittelevät konferens-sit voivat toimia apuvälineenä kokemusten vaihdossa.

• On välttämätöntä laatia projektitietokanta kaikkien kokemusten seurantaan ja levittämi-seen. Se voidaan tehdä alueellisella tai kan-sallisella tasolla. Tietokanta voisi olla vieläkin arvokkaampi jos sen sisältämät rekisteritiedot olisivat käytettävissä eurooppalaisella tasolla.

• Tähän työkirjaan sisältyy joukko vinkkejä, jotka voidaan ottaa käyttöön sellaisenaan, koska ne ovat tarpeeksi selkeitä ja itsestään-selviä. Joitakin ehdotuksia täytyy kehitellä edelleen ja kokeilla ennen kuin ne voidaan toteuttaa käytännössä. Kokeiluprojektien kannustaminen, muun muassa varmistamalla niiden rahoitus, voi antaa uusia kokemuksia. Kansallisten verkostojen ja ERYICA:n pitäisi kannustaa uusia kokeiluja tällä alalla.

• Kansallisten nuorisotiedotusverkostojen ja eu-rooppalaisen verkoston (ERYICA) pitäisi ”Yh-dessä työskentely” -konferenssin ja työkirjan perusteella laatia ja viedä eteenpäin nuorten osallistumista koskeva selkeä kannanotto. Kansallisella tasolla tämä saattaa viimein johtaa nuorten osallistumissuosituksiin ja eu-rooppalaisella tasolla Eurooppalaisen nuoriso-tiedotussuosituksen mahdollisiin lisäyksiin.

• Viimeisenä, muttei vähäpätöisimpänä, ajatuk-sena on antaa potkua nuorten osallistumiseen nuorisotiedotustyössä järjestämällä toinen eurooppalainen ”Yhdessä työskentely” -kou-lutustilaisuus, mahdollisesti jo vuoden 2003 toisella puoliskolla.

Jan Laurens Hazekampin ja Koen Raesin alustuksista saim-me yleisiä käytännön vinkkejä:• Nuoria tulee pitää yhteistyökumppaneina.• Nuoria tulee käyttää tutkijoina, konsultteina, päätöksente-

kijöinä ja/tai laaduntarkkailijoina.• Lyhyen tähtäimen tavoitteet tulee esittää nuorille toiminto-

jen aikana.• Eri kohderyhmille tulee valita sopivat tavoitteet.• Visuaalista materiaalia tulee käyttää nuoria kiinnostavalla

tavalla.• Internetyhteyksien käyttö tulee mahdollistaa nuorille mah-

dollisimman erilaisissa paikoissa tiedonetsintään, nettisivu-jen tekemiseen ja mielipiteiden vaihtoon.

• Huomio tulee kiinnittää nuorten ryhmien välisiin eroavai-suuksiin.

• Täytyy huolehtia siitä, että nuorille tarjottava tieto on ajantasalla ja se on sellaisessa muodossa jota nuoret ym-märtävät.

• Nuorisotiedotuskeskusta tulee markkinoida muista tahoista riippumattomana, itsenäisenä palveluna.

Pilottiprojektien esittelyjen perusteella on esitetty vastaa-vanlaisia kommentteja. Sekä nuorisotiedotustyöntekijät että nuoret itse ovat innokkaita työskentelemään vertaisryhmien kanssa. Se tuntuu olevan kaikille osapuolille itsestäänselvyys. Projektien osallistujat huomauttivat, että ongelmien syntyes-sä nuorten ja nuorisotiedotustyöntekijöiden välisessä vuoro-vaikutuksessa on tärkeätä avoimuus. Projekteja ja esittelyjä koskevien kommenttien perusteel-la esitämme seuraavia nuorten osallistumista nuorisotie-dotustyössä koskevia ehdotuksia:• Käytännössä on helppoa järjestää vuorovaikutteisia lyhyt-

kestoisia toimintoja tiedotusmateriaalien tuottamiseksi yhdessä nuorten kanssa.

• Vertaiskoulutus näyttää olevan tehokas tiedonvälitystapa kuten malli nuorista neuvojista osoittaa (katso projektit).

• Lopuksi, nuorten asiakasraati on hyväksi todettu tapa saada nuoret mukaan nuorisotiedotustyöorganisaatioon.


Näkökulm


186

Näkökulm


187

Nuorten osallistumistakoskeva tarkistuslista• Nuorten osallistuminen kuuluu organisaationi toi-

mintaperiaatteisiin tai organisaationi tukee nuorten osallistumisprojekteja. KYLLÄ/EI

• Työntekijöillä on nuorten kanssa viestintään vaaditta-vat taidot. KYLLÄ/EI

• Nuorilla on tarpeelliset viestintätaidot. KYLLÄ/EI• Vaatimukset nuorten kiinnostuksen ylläpitämiseen

projektissa on täytetty (projekti on nopea, hauska ja opettavainen). KYLLÄ/EI

• Nuoret palkitaan jälkikäteen. KYLLÄ/EI• On solmittu sopimus osallistumisasteesta, päätök-

senteosta, yhteistyötavasta, toimenkuvasta, tuesta, aikataulusta, jne. KYLLÄ/EI

• Nuorille on tehty PR-suunnitelma prosessin läpinäky-vänä pitämiseksi. KYLLÄ/EI

• Yhteistyöstä ulkoisen verkoston kanssa on tehty päätös ja yhteistyötä on toteutettu. KYLLÄ/EI

• Valittu menetelmä on nuorille sopiva. KYLLÄ/EI

Marianne Velthuis ehdottaa tohtorinväitöskirjassaan tarkistuslistaa johtamisen apuvälineeksi (“Youth Parti-cipation in Youth Information Centres – JIC’s. a hype? A must?”, M. Velthius, Rijks Universitet Leiden, Nether-lands). Alla oleva tarkistuslista voi olla toimintaperi-aatteen kehittämisen työkaluna nuorten osallistumisen osalta.

Toimintaperiaate nuortenosallistumisen osalta• sisältyy toimintasuunnitelmaan• realistiset tavoitteet• kohdennetut resurssit: -rahat, -aika toteuttamiseen• nuorten osallistuminen päätöksentekoon• työntekijöiden koulutus• toimintaperiaatteiden kehittäminen jaksoittain• jatkon varmistaminen• rajojen määrittäminen• arviointi• visio projektista, metelmistä ja kohderyhmästä

Nuorten mukaan saaminen ja tuki nuorille• selkeät tehtävät• nuorisotiedotuspalvelun odotusten määrittele-

minen nuorten osallistumiselle • tarkentaa mitä nuoret voivat nuorisotiedotus-

palvelulta odottaa (tukea, kannustusta)• nuorten osallistuminen toisten nuorten akti-

voimisessa • parhaiten nuorille sopivan menetelmän käyt-

täminen• yksittäisen nuoren kykyjen huomioonottami-

nen• kannustus (huviretki, raha, todistus)

Nuorten tehtävien tulisi olla• mielekkäitä• vaihtelevia, valinnanmahdollisuus tehtävissä• kehittäviä tietojen, asenteiden ja taitojen

osalta• nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin suun-

tautuvia

Kuten aikaisemmin totesimme, huomio täytyy kiinnittää koulutukseen ja kursseihin yhteis-työssä nuorten kanssa. Seuraavassa annamme ehdotuksen ammattitaidon lisäämiseksi. Nuorten osallistuminen ei ole yksinkertainen eikä itses-täänselvä tavoite. Alla konferenssin osallistujien innostavia lausumia:• anna mennä, äläkä lannistu• tee yhteistyöstä hauskaa ja miellyttävää• ota huomioon kohderyhmän monipuolisuus ja

spontaanisuus• hyväksy myös mahdolliset työrutiinien muu-

tokset• perusta toimintasi omaan ammattitaitoosi,

mutta älä tyrkytä sitä nuorille• koe nuorten osallistuminen mahdollisuutena ja

haasteena.


Näkökulm


186

Näkökulm


187

(Työkirjan osa 2) Nuorten osallistuminen: uusi ammattitaitoTässä luvussa esitämme käytännön työntekijöille perustaa nuorisotiedotustyön koulutusmuotojen kehittämiseen. (2.1) Johdanto (2.2) Puitteet ammattitaidon lisäämiselle (2.3) Edellytyksiä nuorten osallistumiselle (2.4) Osallistumismenetelmiä (2.5) Yleisiä ammatillisen osaamisen alueita

(Työkirjan osa 2) Nuorten osallistuminen: uusi ammattitaito

(2.1) JohdantoKonferenssin alustukset antavat näkökulmaa am-mattitaidon lisäämiseen. Jan Laurens Hazekamp puhuu nuorten arvovaltaisemman aseman puo-lesta, joka voisi toteutua esimerkiksi antamalla nuorten työskennellä tutkijoina. Nuoret voivat aivan hyvin toimia konsultteina, tiedottajina, päätöksentekijöinä ja laaduntarkkailijoina. Nämä eri roolit voivat antaa heille tilaisuuden työs-kennellä yhdessä aikuisten kanssa hyödyllisellä tavalla.

Koen Raas antaa yleiskuvan nuorten asemas-ta nyky-yhteiskunnassa, jolle on tyypillistä ihmisten yksilöityminen ja yksilöllinen omakuva. Tästä syystä nuoret ovat monin tavoin haa-voittuvaisia. Tämä näkökohta täytyy huomioida työskenneltäessä nuorten kanssa. Tutkielmassaan ”Improved Social Education” (Micha de Win-ter, 2000) Micha de Winter osoittaa vastaavia lähestymistapoja. Hän käyttää termiä “osallistu-mispedagogiikka” kuvaamaan yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien luomista nuorille. Tämä ei tarkoita ainoastaan sitä, että saadaan aikuiset kuulemaan heitä, vaan myös sitä, että tutkitaan kriittisiä kysymyksiä, asetetaan erilai-sia vastakkaisia argumentteja ja etsitään uusia ratkaisuja yhdessä nuorten kanssa. Tämä luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja poistaa nuorten kasvamiseen liittyvän tyhjyydentunteen. Näin voidaan vähentää syrjäytyneestä yhteiskunnalli-sesta asemasta seuraavat vahingolliset vaikutuk-set kuten itsekeskeisyys. Olennaiset kolmannet tahot/henkilöt, joihin nuorilla on hyvät suhteet, osoittavat heille millaisia vaikutuksia heidän käytöksellään on ympäristöön ja vahvistavat sosiaalisen todellisuuden tunnetta.

Kyky ilmaista itseään on erityisen tärkeä, kun se yhdistetään sosiaaliseen haavoittuvuuteen. Nämä näkökannat oikeuttavat nuorisotiedotuksen päätavoitteen eli nuorten itsenäisyyteen kannus-tamisen tarjoamalla korkealaatuista, valikoitua ja jäsennettyä tietoa, jotta nuoret voivat tehdä oikeanlaisia päätöksiä. Nuorisotiedotustyö luo edel-lytyksiä nuorten osallistumiselle antamalla nuorille mahdollisuuden saada tietoa ja olla mukana.

Edellisessä luvussa totesimme, että nuorisotiedotus-työntekijöiden ja nuorten koulutus on ensimmäinen edellytys nuorisotiedotuksen laadun ylläpitämiseksi ja nuorten osallistumisen kehittämiseksi tällä toi-minta-alueella. Tietoja, asenteita ja taitoja täytyy kehittää, jotta opimme luontevaan vuorovaikutuk-seen nuorten kanssa, tekemään yhteistyötä heidän kanssaan ja saamaan heidät mukaan osallistumis-projekteihin. Konferenssin aikana nuorten esiteltyä erilaisia osallistumisprojekteja paljastui työryhmissä useita näkökohtia, jotka lisäävät nuorten motivaa-tiota olla aktiivisesti mukana.

Aikaisemmassa, Blairgowriessä Skotlannissa vuonna 1998 pidetyssä konferenssissa teimme jo koonnin tavoista, joilla voitaisiin voittaa nuorisotiedotus-työntekijöiden ja nuorten kokemat sosiaaliset ja ulkoiset esteet nuorten osallistumiselle. Seminaarin suosituksiin sisältyi ryhmätyöskentelyä, viestintää, yhteistyötä, omien toimintojen peilaamista ja pa-lautteen antamista ja saamista. Suositeltiin myös, että koulutuksen pitäisi olla hauskaa ja mielen-kiintoista kaikille, ja että nuoret olisivat mukana koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä.

Näkökulm


187


Näkökulm


188

Näkökulm


189

(2.2) Puitteet ammattitaidon lisäämiselle

Näiden kaikkien johtopäätösten ja suositusten perusteella eli Yhdessä työskentely -konferens-sin, Skotlannin seminaarin ja alan kirjallisuu-den tulosten pohjalta, olemme hahmottanet ammattitaidon lisäämisen puitteita. Nuorten osallistumisen mahdollistaminen ja toteuttami-nen omassa organisaatiossa vaatii kokonaisen prosessin läpikäymisen. Prosessi koostuu useam-masta vaiheesta vaatien erilaisia ammatillisen osaamisen osa-alueita. Osa-alueet voidaan jakaa kolmeen eri osaan A – C.

A. Nuorten osallistumisen edellytysten tunnis-taminen ja luominen

Nämä edellytykset liittyvät kaikkeen siihen toimintaan, joka tapahtuu ennen ensimmäistä kohtaamista nuoren tai nuorten ryhmän kanssa sekä myös toiminnan suunnitteluun yhdessä nuorten kanssa. Olemme kehitelleet tätä luvussa 2.3: ”Edellytyksiä nuorten osallistumiselle”.

B. Nuorten osallistumisen menetelmiäNämä edellytykset koskevat toiminnan toteutta-mista. Osallistumisen tavasta riippuen valitaan yksi tai useampia menetelmiä. Olemme kehi-telleet joitakin osallistumismenetelmiä luvussa 2.4. ”Osallistumismenetelmiä”.

C. Ammatillisen osaamisen alueitaTarvitaan erilaisia ammatillisia taitoja, jotta voi-daan mahdollistaa nuorten osallistuminen nuo-risotiedotustyöhön eli yhteistyön toteuttaminen nuorten kanssa. Näihin taitoihin kuuluvat vies-tintä, projektityyppinen työskentely, julkisuus, tutkimus, arviointi ja määrättyjen käsitteiden välittäminen. Näkökulmia asiaan tähän luvussa 2.5: ”Yleisiä ammatillisen osaamisen alueita”.

Toiminnan toteuttaminen koostuu neljästä vaiheesta, joita pohdimme alaluvuissa 1, 2, 3 ja 4:• vaihe 1: ennen yhteydenottamista• vaihe 2: toiminnan valmisteluvaihe• vaihe 3: toiminnan täytäntöönpanovaihe• vaihe 4: toiminnan kehittäminen.

Jokaista vaihetta varten täytyy määritellä erikseen oppimistavoitteet. Työntekijöiden ja nuorten oppimis-tavoitteet tulee erottaa toisistaan. Oppimistavoitteet määritellään nykytilanteen analyysin pohjalta pitäen mielessä toivottu kehitystavoite. Työntekijöiden tulee olla tietoisia omista vahvuuksistaan ja heikkouksis-taan, unohtamatta että kaikki oppimistavoitteet täytyy huomioida. Käytäntö on osoittanut, että lupaavat osallistumistoiminnat voivat silti epäonnistua, koska osallistumisprosessin kaikissa osa-alueissa ei ole ollut tarvittavaa ammattitaitoa.

Seuraava taulukko havainnollistaa koko prosessin täsmentäen sen eri vaiheita ja oppimistavoitteita. Tau-lukon jälkeen selostetaan prosessi ja annetaan joitakin oppimistavoitteisiin liittyviä ideoita. Emme väitä, että tämä olisi tyhjentävä selostus asiasta. Tämä materiaali on tarkoitettu käytettäväksi välineenä ammattitaidon lisäämiseen kehittämistyötä tehdessä.


Näkökulm


188

Näkökulm


189

A. Edellytyksiä osallistumiselle Organisaatio/työntekijä NuoretVAIHE 1 Organisaation tilanne MääritteleEnnen Osallistuminen ja visio oppimis-yhteyden ottamista Osallistuminen ja toimintaperiaatteet tavoitteet Osallistuminen ja päätöksenteko Saavutettavuus ja mielikuva Organisaation saavutettavuus Tietoisuus organisaation ja työntekijöiden mielikuvista

Yhteyden Toiminta-aloite Määrittele Määritteleottaminen Idea, aloite, olemassaoleva oppimis- oppimis- toiminto tavoitteet tavoitteet

Organisaatio / työntekijä ja nuoret yhdessäVAIHE 2 Toiminnan luonne ja asema Määrittele MääritteleToiminnan Toiminnan tavoite oppimis- oppimis-valmistelu Toiminnan kohderyhmä tavoitteet tavoitteet Kohderyhmän analyysi Mukana olevien tehtävät ja tehtävien luonne Sopiminen yhteistyöstä Yhteistyösopimukset

B. Osallistumismenetelmät Organisaatio / työntekijä ja nuoret yhdessä VAIHE 3 Osallistumisen muodot/menetelmät MääritteleToiminnan (neuvosto, ryhmä käyttäjiä, paneeli, oppimis-käytäntöönpano keskustelu, tutkimus, vertais- tavoitteet koulutus: nuoret tekevät ennalta ehkäisevää työtä, antavat tietoja tai neuvovat jne.)

C. Yleisiä asiantuntemuksen alueita Organisaatio / työntekijä ja nuoret yhdessäVAIHE 4 Viestintä, projektityyppinen MääritteleToiminnan lähestymistapa, julkisuus/PR, oppimis- kehittäminen verkostoituminen, arviointi, tutkimus, jne. tavoitteet

Näkökulm


189


Näkökulm


190

Näkökulm


191

(2.3) A. Edellytyksiä nuorten osallistumiselle

• Organisaation tilanneTyöntekijät voivat analysoida organisaationsa siten, että he tunnistavat nuorten osal-listumisen tarpeet suhteessa organisaation toimintapoli-tiikkaan ja toiminnan laadun mittareihin, analysoiden toimenpiteet tarpeiden täyt-tämiseksi.

Esimerkki: Nuorisotiedotustyön-tekijän tehtävänä on suunnitella alueensa nuorisotiedotuskeskus-ten (YIC) organisaatio. Hän halu-aa tehdä sen yhdessä nuorten kanssa. Minkä näköisen YIC:n pitäisi olla, mitä sen pitäisi pitää sisällään, mikä lähesty-mistapa toimii hyvin jne. Kaikki alueen YIC:t tulisivat olemaan samannäköisiä, joten suunnitte-lutuloksen vaikuttavuus on suuri. Ottaessaan kontaktia nuoriin hän tiedostaa, että nuorten tarjoamat ideat saattavat olla hyvinkin erilaisia kuin organisaa-tion johdon. Kahden kuukauden kuluttua hänen on määrä jäädä lomalle, ja hän pelkää työn jäävän puolitiehen. Hän toivoo, että johto olisi yhtä kiinnostu-nut nuorten mielipiteistä kuin hän itse.

Onko olemassa nuorisopoliittista näkemystä nuorista? Jos on, millainen se on?

Onko olemassa nuorisopoliittista näkemystä koskien yhteistyötä nuorten kanssa? Onko organisaatiolla olemassa näkemyksiä laatu-toimenpiteistä? Kuinka nuoret huomioidaan niissä? Mikä on organisaatiokaavio? Mikä on nuorten asema siinä ja mitkä ovat heidän velvollisuutensa?

Yllä olevassa alueellisen nuorisotyön kattojärjestön organisaatiokaaviossa nuorten asiakaspalaute ja - kehittämisryhmä antaa neuvoja johdolle (joko sen pyynnöstä tai ilman pyyntöä) niistä nuorisopo-liittisista ehdotuksista, jotka liittyvät 12–23-vuoti-aiden kohderyhmään.

Ryhmän nuoret jäsenet voivat antaa neuvoja, koska he osallistuvat organisaation yksiköiden erilaisiin toimintoihin, ja näin ollen heillä on riittävästi tietoja työstä ja kohderyhmästä.

Osallistumisprojektit eivät voi toimia ilman nuoriso-poliittista näkemystä osallistumisesta. Päätöksen-tekijät eivät voi saada hyödyllisiä neuvoja nuorilta elleivät nuoret ole mukana toimeenpanotasolla.

Nuorten anti voi kohdistua myös yksiköihin tai toimeenpanotasoon (esimerkiksi jotakin toimintaa ohjaavaan komiteaan). Tämä heijastuu vuorostaan ko. tahon kirjoitettuun nuorisopoliittiseen näke-mykseen. Tällä tavalla nuoret osallistuvat organi-saation toimintaan.

johtokunta/lautakuntajohto/esimiestaso – asiakaspalaute ja - kehittämisryhmäyksiköt

Vaihe 1 – ennen yhteydenottamista ja yhteydenottaminen

Näkökulm

ia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön

190


Näkökulm


190

Näkökulm


191

Mitä osallistumisen astetta näkemys ennakoi?Amerikkalainen sosiologi Hart on tunnistanut seuraavat osallistumisen asteet:1 Manipulaatio: nuoria käytetään toimenpiteitä

varten. Aikuiset määräävät nuorten mielen-kiinnon kohteet nuorten tietämättä.

2 Somistaminen: nuoret ovat mukana ”somista-massa” aikuistoimintaa.

3 Sovitteleminen: nuorilla on sananvaltaa, mut-ta sen tarkoitus on lähinnä myötävaikuttaa myönteiseen mielikuvaan eikä niinkään antaa heille todellista vaikutusvaltaa.

(Huom. Nämä kolme astetta eivät mahdollista todellista osallistumista)

4 Nuoret ovat mukana toiminnoissa aikuis-ten aloitteesta (nuorille on annettu hyvät taustatiedot toiminnasta ja he päättävät itse osallistuvatko he vai eivät).

5 Aikuiset kysyvät neuvoja nuorilta ja tiedotta-vat nuorille tekemistään projekteista.

6 Nuoret osallistuvat tasa-arvoisesti aikuisten aloitteesta.

7 Nuoret tekevät aloitteen ja ovat vastuussa – (Hart antaa ymmärtää, että tämä ei ole realistinen tilanne).

8 Nuoret tekevät aloitteen. Aikuiset ja nuoret tekevät päätökset yhdessä.

(Huom. Tätä luokittelua on kritisoitu rajalli-sesta käyttökelpoisuudestaan ja yksipuolisuu-destaan, mutta se on hyvin käyttökelpoinen osallistumisasteen havainnollistamiseen).

Kuinka päätöksentekoon organisoitu?Käyttäen vielä edellä olevaa esimerkkiä YIC:ten orga-

nisoimisesta, nuorisotiedotustyöntekijä työskente-lee nuorisotyöorganisaatiossa, johon on perustettu nuorten asiakaspalaute ja -kehittämisryhmä. Työntekijä ottaa mukaan nuoria toimeenpanotasolla saadakseen tietää, miltä YIC:n pitäisi näyttää. Tämä palaute/lausunto välitetään nuorisovaltuustolle. Päätöksentekoprosessi on melko epämääräinen: ”Johto pohtii nuorisovaltuuston lausuntoa tämän nimenomaisen asian päätöksentekoprosessissa.” Lausunto ei siten ole sitova. Työntekijä laatii luon-noksensa projektisuunnitelmaksi ja luovuttaa sen esimiehensä kautta johdolle. Hän voi toimeenpanna projektin.

* Saavutettavuus ja mielikuvaTyöntekijät tutkivat objektiivisesti organi-saationsa saavutettavuutta ja miettivät omia toimiaan ensimmäisen yhteyden luomisessa ja ylläpitämisessä nuoriin.

Nuoret tekevät aloitteentoiminnan aloittamiseksi

Nuori on ottanut pitkän askeleen esittämällä kysymyksen tai idean. Työntekijä osoittaa kiitollisuutensa, aktivoi ja rohkaisee lisäkon-takteihin.

Milan on aina ollut innokas käyttämään hyväkseen taitoansa nettisivujen luomisessa. Hän käy sattu-moisin YIC:ssa ja huomaa, että nettisivut ovat päi-vityksen tarpeessa. Sitä paitsi nettisivut ovat hänen mielestään sopivammat vanhuksille kuin nuorille. Kotona hän miettii, mikä olisi oikea lähestymis-tapa. Hän palaa YIC:hen ja ehdottaa työntekijälle uuden, nuorille sopivan nettisivuston luomista, ja päivitetään riittävästi. Työntekijä on innokas, koska hän oli ollut huolissaan IT-tietämyksen puutesta organisaatiossa. Hän pyytää Milania tekemään luon-noksen ideoittensa pohjalta, sopien samalla uudesta tapaamisesta. Lopuksi Milan laatii YIC:lle toimivan ja kauniin saitin.


Näkökulm


192

Näkökulm


193

Työntekijä tekee aloitteentoiminnan aloittamiseksi

Työntekijä on tietoinen organisaationsa ilmeestä (imago, saavutettavuus, avoimuus jne.). Työntekijä on tietoinen luomastaan mielikuvasta (innostunut, helposti lähestyt-tävä, ottaa nuoret vakavasti, käyttää oikeata kieltä). Työntekijällä on mahdollisuus käydä paikoissa, jossa nuoret tapaavat (koulu, sosi-aali-kulttuurityö, kirjastot, nuorisoyhdistyk-set, itseohjautuvat ryhmät jne.). Työntekijä on tietoinen ensimmäisen yhteydenoton tärkey-destä. Ne, joihin otetaan yhteyttä edustavat projektia ja kohderyhmää. Työntekijä tuntee kohderyhmän (esimerkiksi ikä, etninen tausta, vaikeasti saavutettavat nuoret) ja muokkaa lähestymistapansa sen mukaisesti. Esimerkiksi aloittaen projektin rekrytoimalla ”vertaisia” kohderyhmästä.

Esimerkki: Työntekijä haluaa saada YIC:lle uudet ja trendikkäät nettisivut. Vain harvat nuoret tulevat hänen nuorisotiedotuskeskukseensa (YIC) monitoi-mitaloon. Hän myös selvitti, että kävijöiden joukos-sa ei ole ollut tietokoneita tuntevia nuoria.

Kaupungin aluekoulutuskeskuksessa käy opiskeli-joita koko alueelta, jossa hän opettaa ehkäisyä. Opiskelijat eivät kuitenkaan tule YIC:een, koska se on liian kaukana. Hän ehdottaa uuden nettisivuston tekemistä aluekoulutuskeskuksen oppilastyönä. Opiskelijat voivat ansaita sillä opiskelupisteitä ja työstää sivustoa opiskeluaikanaan aluekoulutuskes-kuksessa.

Työntekijä ja nuori voivat muuttaa yhteyden-oton tarkoituksenmukaiseksi toiminnaksi

Nuori tietää mitä haluaa ja omasta aloittees-taan pystyy puhumaan siitä ja vaihtamaan mielipiteitä. Työntekijä pystyy tunnistamaan nuoren kyvyt, muuttamaan hänen kysymyksen-sä – jota ehkei ole vielä kysytty – yhteiseksi päämääräksi ja motivoimaan hänet työskente-lemään yhdessä hyvän asian parissa.

Työntekijä tietää, kuinka nuoria motivoidaan, ja kuinka heidät sitoutetaan projektiin

Nuoret rakastavat oppimista, erityisesti koulutyön ulkopuolella. Muiden nuorten tapaaminen ja hauskanpito on yksi keskeisim-mistä nuorten kiinnostuksen kohteita. Niinpä kokouksissa tarjotaan nuorille ilmaiseksi virvoitusjuomia, pikkupurtavaa ja hedelmiä. Ilmapiiri on vapautunut ja huoleton, tavalla joka johtaa hyviin tuloksiin. Yleisesti ottaen nuoret haluavat olla mukana ja olla autta-vaisia. Nuoret tietävät mitä heiltä odotetaan määrätyssä toiminnassa. He tietävät vastuunsa ja velvollisuutensa vastuun ottamisessa.

Kun Erikiltä kysyttiin, miksi hän valmistelee ja pitää kuukausittaisen puheohjelman YIC:ssa esitellen uutta nuorisotiedotusaihetta, hän vastaa: ”Halu-an tehdä jotakin hyödyllistä, ja sen avulla auttaa muita nuoria”. (Erik, 17-vuotias)

Näkökulm


192


Näkökulm


192

Näkökulm


193

Vaihe 2 – Toiminnan valmistelu

• Suunnitellun osallistumisen luonne

Nuoria ja heidän panostaan pidetään nuori-sotiedotustyön perustana. He ovat läheisesti mukana nuorisotiedotuskeskuksen luomisessa, sen organisaatiossa, tiedon välittämisessä ja nuorisotiedotusmateriaalin tuottamisessa. Nuorten osallistuminen on rakenteellisella tavalla liitetty organisaatioon. Nuoret ja YIC:n työntekijät toimivat yhdessä kes-kuksen johtoryhmässä tasavertaisesti.

Nuoret tulevat sattumalta mukaan projektien perusteella, mutta pysyvät mukana koko pro-sessin ajan (vuosi).

Astèr osallistuu koulussa ennalta ehkäisevään valistustoimintaan kaksi kertaa vuodessa. Mark osallistuu YIC:n nuorisopaneeliin tehdäkseen kyse-lytutkimuksen nuorten suhtautumisesta urheiluun.

• Osallistumisprojektin tavoite

Osallistumisprojektin globaalisen tavoitteen asettaminen

Mitä nuorten kanssa halutaan saavuttaa?Esimerkin nuorisotyöntekijä määritteli tavoitteekseen

laatia yhdessä nuorten kanssa suunnitelma YIC:en perustamisesta alueelle.

Määrittele ongelmatOngelman määritys vetoaa nuoriin ja tekee sen ymmärrettäväksi. Kuinka organisoida nuorisotiedotuskeskus siten, että se houkut-telee mahdollisimman monia nuoria ja toimii tehokkaasti?

Hahmota tulokset, jotka haluat saavuttaa

Pystyäkseen mittaamaan projektinsa onnistuneisuutta, täytyy määritellä aiottu tulos. Pitäisi olla selvä mistä projektin vaiheesta on kysymys: nuorisopoliittisten toimenpiteiden valmistelu, kehittäminen, toimeenpano vai arviointi.

Esimerkin nuorisotyöntekijän tehtävänä on tehdä ennakkosuun-nitelmat projektin eri näkökulmista nuorisotiedotuskeskus YIC:n toteuttamiseksi. Tuloksena on

• kuvaus siitä, minkä näköinen YIC on• kuvaus siitä, kuinka projekti viedään läpi käytännössä • kuvaus projektin tarpeista suhteessa käytettävissä oleviin

taloudellisiin resursseihin• projektiehdotus esitettäväksi nuorisovaltuuston kautta

johdolle

* Osallistumisprojektin kohderyhmä

Aluksi tulee määritellä kohderyhmä, joka halutaan mukaan projektiin sekä se ryhmä, joka projektilla ha-lutaan tavoittaa. Termit, kuten kaikki 13–25-vuotiaat nuoret, ovat määritelmiä, jotka eivät anna tarpeeksi yksityiskohtaista kuvaa niistä nuorista, joiden kanssa ja joita varten halutaan työskennellä. On syytä tehdä kohderyhmäanalyysi eli ryhmää tulee kuvailla mää-rällisten tietojen perusteella kuten ryhmän koko, ikä, sukupuoli, tulo- ja koulutustaso ja sen tunnusmerkkien mukaan esimerkiksi jäsenten motivaatio ja mielenkiin-to. Kohderyhmäanalyysi yhdistetään tavoitteeseen ja aiottuihin tuloksiin. Sen jälkeen voidaan päättää millä keinoin kohderyhmä pyritään saavuttamaan.

Esimerkin nuorisotyöntekijä haluaa työstää YIC:ten perusta-missuunnitelman sellaisen ryhmän kanssa, joka peilaa YIC:n tulevaa kohderyhmää. Tämä tarkoittaa 12–25-vuotiata nuoria. Työntekijä vierailee alueen kouluissa ja löytää ryhmään mu-kaan 3 nuorta: yhden 13-vuotiaan (alaryhmä 12–14), yhden 17-vuotiaan (alaryhmä 15–19) ja yhden 21-vuotiaan (alaryh-mä +20). Kaksi poikaa ja yksi tyttö. He edustavat kaikki eri kulttuureja.

193


Näkökulm


194

Näkökulm


195

Kun nämä ehdot on tutkittu ja päätetty, voidaan suunnitelma luovuttaa päätöksentekijöille, jotka päättävät, hyväksyvätkö he suunnitelman ta-voitteen ja aiotun tuloksen. Elleivät he hyväksy niitä, suunnitelmia voidaan vielä tarkistaa. Jos vastaus on myönteinen, tulee projektia varten arvioida tarvittavat ajalliset ja rahalliset resurs-sit. Päättele onko jatkuvuus taattu ja varmista, ettei projekti ole riippuvainen ainoastaan yhdes-tä henkilöstä. Nuoret ja nuorisotyöntekijä esittelevät yllättävän

suunnitelman: kolmen YIC:n perustamista nuoriso-keskuksiin ja yhden omaan, erilliseen tilaan. Nuorin (13) antaa ymmärtää, ettei hän ylipäätään halua mennä mihinkään YIC:een, riippumatta siitä, kuinka se on järjestetty. Hän ei tule käyttämään sitä huoli-matta sen sijainnista tai houkuttelevaisuudesta.

Tästä voi päätellä, että nuorimman kohderyhmän paras lähestymistapa olisi kohdata heidät paikkois-sa, jossa sen nuoret kokoontuvat. Tämä vaikuttaa käytettävään menetelmään.

Keskimmäisen ikäryhmän (15–19) suositus YIC:lle oli, että YIC:t toimisivat itsenäisinä, riippumattomina muista toimijoista, koska saavutettavuus ja käyttö-aste olisi parempi. Nuorisovaltuusto yhtyy johto-päätöksiin ja kannattaa menetelmän ja sijainnin hyväksymistä. Johto on yllättynyt, mutta ymmärtää ehdotuksen pohjana olevan hyvät perustelut.

Nuorille luvattiin tutkia eri menetelmiä ja malleja, sijainnin vaihtamiseksi ei luvattu lisärahoitusta. Nuorisovaltuuston kanssa käydyissä yhteisneuvotte-luissa he päätyivät kolmivaiheiseen suunnitelmaan: organisoidaan ensimmäinen YIC-piste ja vasta sen jälkeen etistään paikka toiselle YIC-pisteelle. Nuorisokeskuksiin liittyvät YIC:t saavat myös uuden sisustuksen. Alun perin nuorten neuvot koskivat vain YIC:en käytännön organisointia, mutta loppuen lopuksi he antoivat neuvoa myös tiedonjakelutavas-ta, joka on nykyisin käytössä oleva menetelmä.

• Mukana olevien nuorten tehtävät ja profiilit

Nuorilla hyödyllinen ja selvästi määritelty tehtävä. Velvollisuudet, oikeudet ja tehtävien rajat on määritelty hyvin. Tehtävänkuvauk-sen täytyy olla nuorille niin selkeä, että he osaavat kertoa muille mitä he ovat tekemäs-sä. Tämä on hyvin tärkeätä muiden nuorten suhtautumista ajatellen. Se vaikuttaa suoraan heidän motivaatioonsa (selostaminen ystävil-le, vanhemmille ja perheelle).

Efrim on jäsenenä aivoriihessä, joka seuraa kaupungin nuorisotrendejä. Yhdessä nuorisotiedotustyönte-kijän kanssa aivoriihi selvittää mitkä suuntaukset ovat ajankohtaisia, jotta YIC:t voivat sopeuttaa toimintaansa niiden mukaan. Esther osallistuu YIC:n nuorten opintoryhmään, joka tekee ajankohtai-siin asioihin keskittyvää ennaltaehkäisevää työtä kouluissa. Laaditaan profiili nuorista, jotka voisivat olla sopivia tehtävään. Seuraavat luonnehdinnat si-sältyvät niiden nuorten profiilihahmotelmaan, joita otetaan mukaan YIC:n ja Terveysviraston yhteiseen ennaltaehkäisevään vertaisryhmän työskentelyyn. ”Nuoret,

• joiden on helppo ilmaista itseään• jotka ovat kiinnostuneita aiheesta ”seksin kaut-

ta leviävät sairaudet” eivätkä pelkää puhua siitä samanikäistensä kanssa

• jotka ovat ryhmiensä epävirallisia vetäjiä (ei johta-jia) tai joilla on riittävä pääsy ryhmään

• jotka ovat käytettävissä vähintään kaksi tuntia viikossa kuuden viikon aikana”.


Näkökulm


194

Näkökulm


195

• Sovitun vahvistaminen yhteistyösopimuksen muodossa

Osallistujat (työntekijät) tietävät, minkä muo-toista yhteistyötä projektissa tarvitaan. He voivat laatia sopimuksen projektiin osallistu-vien nuorten kanssa. Työntekijä ottaa huomi-oon projektin erityisvaatimukset sekä jokaisen nuoren henkilökohtaisen tilanteen. Nuoret käyvät koulua tai ovat työssä, ja se täytyy ot-taa huomioon aikataulua laadittaessa. Se mitä nuorelta vaaditaan pitää olla sopusoinnussa hänen voimavaroihinsa. Saattaa olla tarpeen sisällyttää sopimukseen tietoja projektin sisäl-löstä tai työolosuhteista.

• Työntekijöiden tehtävät ja profiilit

Työntekijöillä on selkeä tehtävä ja suhde nuoriin. Heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty. Työntekijän toimeksiannon ja toiminnan kuvaukseen sisältyy, että hänellä on tarvittavat ominaisuudet nuorten kanssa työskentelemiseen. Näihin voivat sisältyä:

• Kyky kommunikoida kohderyhmän nuorten kanssa.

• Kyky olla yhteistyössä ehdotetuissa projekteis-sa mukana olevien nuorten kanssa.

• Tietoisuus siitä, mitä voimavaroja ja omi-naisuuksia kohderyhmä tarvitsee projektin tavoitteiden saavuttamiseksi.

• Sopimukset työntekijöiden ja nuorten välillä

Nuoret ja työntekijät tuntevat omat oikeuten-sa ja velvoitteensa. Kokousajat, työntekijöiltä saatava tuki, projektin kesto ja toimeksianto sekä velvoitteet on selostettu selkeästi.

Opintoryhmä ”Ehkäisyä koulussa” kokoontuu joka tiistai klo 16–17 Jette Boswinkelin huoneessa. Hän tarjoaa kahvia, teetä ja keksejä. Ryhmän jäsenet laativat kokousraportit vuorotellen. Jäsen joka ei pääse saapumaan kokoukseen ilmoittaa poissaolos-taan viimeistään tuntia ennen kokousta. Sam hoitaa vaadittavat valokopiot jne.

Nuorille tarjottava ”palkinto” on etukäteen sovittu. Palkinnot voivat vaihdella: rahallinen korvaus, lahjoja, todistus tai sertifikaatti, konsertti- tai elokuvalippuja jne.

Jeten projektissa mukana olevat saavat lipun kon-serttiin tai yhden valitsemansa kirjan jokaisesta ennaltaehkäisytapahtumaan osallistumisesta. Heille myös järjestetään vähintään yksi viikonloppukoulu-tus vuodessa jossakin muualla.

Näkökulm

ia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön

195


Näkökulm


196

Näkökulm


197

(2.4) B. OsallistumismenetelmiäKäytettävä menetelmä liittyy läheisesti valittuun osallistumismuotoon. Nuorten ja työntekijän välinen viestintäaste on myös hyvin tärkeä (katso luku 2.5).

Vaihe 3 – toiminnan täytäntöönpano eli toteuttaminen

Osallistumismuodot nuorisotiedotuksessa

Nuorisovaltuusto:• Nuoret muodostavat

neuvoston/valtuuston, joka antaa neuvoja päätöksenteki-jöille, joko heidän pyynnös-tään tai ilman että heiltä on sitä pyydetty.

• On olemassa erilaisia mal-leja nuorisovaltuustoista/neuvostoista, jotka toimi-vat kunnissa, yhteisöissä ja yhdistyksissä.

• Aloite voi tulla nuorten taholta tai yhteisön työnte-kijöiltä.

Nuorten paneeli:• Nuorisopaneeleja on järjes-

tetty eri tavoin. Osanottajat jakavat kokemuksensa ja mie-lipiteensä tietystä aiheesta.

• Aloite tulee tavallisesti jolta-kin järjestöltä tai viranomai-selta.

Nuorten keskustelutilaisuudet:• Nuoret keskustelevat mää-

rätystä aiheesta valittuaan tietyn näkökulman aiheeseen.

• Aloite tulee tavallisesti viran-omaisilta.

Nuoret tekevät tutkimustyötä:• Nuoret tutkivat jotain kysy-

mystä, prosessoivat ja esitte-levät saamiaan tietoja.

• Aloite tulee tavallisesti joltain yhteisöltä tai viran-omaiselta.

Nuoret tiedottavat / tekevät ennaltaehkäisevää tiedotus-työtä:• Nuoret antavat tietoja tai

ennaltaehkäiseviä neuvoja ikäisilleen, yleensä jostakin tietystä aiheesta.

• Aloite tulee nuorelta tai joltain järjestöltä.

Nuoret antavat neuvoja:• Nuoret antavat muille nuorille

neuvoja kysymyksiin, jotka huolestuttavat kysyjiä. Nuo-ret voivat myös ohjata heidät asianomaiseen, tarvittavaan palveluun.

• Aloite tulee yleensä yhtei-söltä.

• MenetelmäOsanottajat (nuoret ja työnte-kijät) pystyvät ajattelemaan ja toimimaan järjestelmällisesti. Työntekijät arvioivat menetel-män käyttökelpoisuutta. Mene-telmän valinta riippuu valitusta osallistumismuodosta. Alla oleva luettelo ei ole tyhjentävä. Jo-kaiseen osallistumisen muotoon voi sisältyä enemmän kuin yksi menetelmä.


Näkökulm


196

Näkökulm


197

Joitakin esimerkkejä käytetyistä menetelmistä ja koulutusmuodoista:Vertaisryhmä ennaltaehkäisijänä• Nuoria, jotka sopivat ennalta määrättyyn

profiilin etsitään mukaan toimintaan. Heille annetaan haastattelutekniikka-, viestintätai-toja projektin sisältökoulutusta.

• He saavat koulutusta myös tutkimuksen teke-misessä, tietojen prosessoinnissa ja analysoin-nissa sekä tulosten esittelyssä.

Kehittämisryhmä tai laaturyhmä• Lähtökohtana on ongelma tai tarve parantaa

työn laatua.• Nuoret ja aikuiset ovat ryhmässä tasavertaisia

toimijoita.• Nuoret ja työntekijät etsivät ratkaisuja hyvin

määritellyn, tavoitteellisen suunnitelman pohjalta.

• Nuorisotiedotustyöntekijöitä koulutetaan prosessin ohjaamiseen.

Nuorisoneuvojien kouluttaminen• Nuoria koulutetaan tukemaan omassa lähi-

piirissään olevia muita nuoria esimerkkinä tukioppilastoiminta. Ideana on, että nuoret tavallisesti kysyvät tietoja ystäviltään ja per-heeltään ja vasta sen jälkeen ottavat yhteyttä johonkin organisaatioon.

• Nuorisoneuvojia opetetaan ohjaamaan tiedon tai avun tarpeessa oleva nuori oikeaan, kysy-jälle tarpeelliseen palveluun.

Tarvittavat taidot paneelikeskusteluja javäittelyjä varten• Nuoret oppivat esittämään mielipiteensä.• Nuoret oppivat pitämään esityksen/

alustuksen, puntaroimaan, analysoimaan ja vakuuttelemaan.

Laatukriteerien käyttäminen laadunparantamiseksi• Joissakin maissa on kehitelty nuorisotie-

dotuksen laatukriteereitä. Eri tahot ovat laatineet laadun parantamiseen tähtääviä toimintasuunnitelmia. Nuorisotiedotus-työntekijät oppivat käyttämään tarkastus-listamenetelmää ja tekemään töitä laadun parantamiseksi. Tämä vaatii myös muiden menetelmien, kuten laaturyhmien, käyttöä.

Kouluta kouluttajat Kouluttajat tarjoavat nuorille kattavan koulutuksen. Kouluttajia kouluttavat joko määrättyjen alojen kuten viestinnän tai laa-dun tarkkailun ulkopuoliset asiantuntijat tai nuorisotiedotustyöntekijät, joilla on koke-musta koulutuksen järjestämisestä.


Näkökulm


198

Näkökulm


199

Vaihe 4 – toiminnan kehittäminen

• Viestintä nuorten ja työnteki-jöiden välillä

Työntekijät pystyvät kommu-nikoimaan nuorten kanssa ja saavuttamaan heidät paikoista, joissa he oleskelevat. Myös nuo-rilla on tarvittavat viestintätai-dot, ja he pystyvät lähestymään työntekijöitä ja päätöksenteki-jöitä.

Nuorten tarvitsemat viestintä-taidotMitä on viestintä?• Tehdään ero lähettäjän, vastaan-

ottajan ja sanoman välillä.• Tehdään ero sanallisen ja ei-

sanallisen viestinnän välillä ja harjoitellaan näitä eroavaisuuk-sia.

Arvioidaan omat viestintäkyvyt• Mitkä ovat viestinnälliset vah-

vuuteni ja heikkouteni?• Millaisena muut näkevät minut?

Palautteen antaminen• Mielipiteeni projektista, yhteis-

työstä jne. ja kuinka ilmaista mielipiteet?

Kysyminen ja kuunteleminen• Kuinka kysyn oleellisia kysy-

myksiä, ja kuinka pääsen asian ytimeen?

• Erilaiset kuuntelumenetelmät ja niistä valitseminen.

Työntekijöiden tarvitsemat viestintätaidotOmien viestintätaitojen vahvistaminen ja kehittäminen suhteessa nuoriin• Millaisena nuoret näkevät minut?• Mitä viestinnällisiä heikkouksia näen itsessäni

ja miten toimin asian suhteen?

Kanssakäymisen harjoittelu ja palautteen antaminen• Mitkä ovat viestintävahvuuteni ja –heikkou-

teni?• Pystynkö yhteistyöhön siten, että aiotut

tavoitteet saavutetaan?• Kuinka annan palautetta nuorten ja työtove-

reiden toiminnasta?

Kysyminen ja kuunteleminen• Millaisia kysymyksiä esitän nuorille, ja miten

teen sen tehokkaasti?• Millä tavalla kuuntelen?

Kokoustekniikat, viestintävälineiden käyttö• Nuoret oppivat osanottajaroolin, kokouksen

päämäärän, asialistan ja raportin laadinnan sekä erottelemaan erityyppistä viestintää.

• Nuoret oppivat käyttämään nykyaikaisia vies-tintävälineitä kuten video, radio, televisio ja internet.Tarvittavat taidot riippuvat siitä, mitä nuorilta odotetaan. Jos nuorisotiedotuskeskuksilla on asiakaspalaute- ja kehittämisryhmä tietävät nuoret kuinka tapaamisia järjestetään. Ver-taisryhmä osaa haastatella ja tietää aiheen. On olemassa myös yleisten taitojen kursseja, jotka eivät suoranaisesti ole suunnattu nuoril-le, mutta jotka voivat olla hyödyksi projekti-työskentelylle.

• Projektisuuntautunut lähestymistapa

Osanottajat pystyvät ymmärtämään projektin, järjestämään sitä osittain itsenäisesti ja toteuttamaan sitä käytännössä (nuoret ja työntekijät). Projektin organisoiminen vaatii monia taitoja, joita opitaan koulutusjak-soissa. Jaksot tulee suunnitella jo projektin valmisteluvaiheessa.

Miltä projekti näyttää?Käyttääkö organisaatiosi erityistä projektin hallintamallia? Jos niin on, käytä nuorison osallistumisprojektin yksikertaisinta versiota, eli sellais-ta, jossa on mahdollisimman vähän vaiheita, ja joka on mahdollisimman selkeä. Jos työntekijän täytyy itse valmistella projektiesitys, hän voi toimia seuraa-vasti:

• Hahmottaa visio, tavoite, kohderyhmä, vaadittavat vaiheet, nykytilanne, jul-kisuus, osallistujat, rahoitus/budjetti, vaadittava aika, vetäjä, organisaatio, tiedotus ja dokumentaatio.

• Toimia kolmessa vaiheessa: projektin määrittely, toteutus ja loppuvaihe. Projektin aikana tulee tehdä päätös vaiheesta toiseen siirtymisestä. Jo etukäteen tulee olla selvillä, ku-ka tekee päätöksen jatkamisesta ja päätöksen tulee perustua edellisen vaiheen arviointiin.

• Projektilla on selkeä alku ja loppu.


(2.5) C. Yleisiä ammattillisen osaamisen alueita

Näkökulm


198

Näkökulm


199

Vaihe 1: MÄÄRITTELY Vaihe 2: TOIMEENPANEMINEN Vaihe 3: LOPPUVAIHE

Visio Tarpeet, painopisteet Lyhyt määrittely; projekti nimetään Visio näyttää olevan oikea

Tavoite Globaalinen määrittely Tavoitteen yksityiskohtainen määrittely Tuloksia mitataan kohderyhmittäin

Kohderyhmä Väliaikainen määrittely Tarkka kohderyhmä Kohderyhmälle ilmoitetaan seurannasta

Vaiheet Väliaikainen suunnitelma Määrittele täsmälliset tehtävät, velvollisuudet Ilmoitetaan projektin päättyminen (kuka, milloin); koulutus, toteuttaminen selkeästi

Tutkimus Konsultoidaan viiteryhmiä Prosessin selostus; Lopullinen arviointi, tuen saamiseksi edistymisen seuranta johtopäätösten ja suositusten muotoilu

Julkisuus Ensimmäiset ideat Viestintäsuunnitelma; toteuttaminen Arviointi

Osallistujat Alustava suunnitelma Yhteistyösopimusten teko. Työnjako Jäähyväiset, palkitseminen, projektin työntekijöistä ja mahdolliset ulkopuoliset tuet seuranta ja nuorten mukaansaamisesta

Talous Kustannusten arviointi, Työskentely sovitun budjetin raameissa Esitetään lopputilitykset alustava budjetti

Tarvittava aika Yleisarvio Yksityiskohtainen aikataulu Projektin päätöksen suunnittelu

Johtaminen Nuorisotiedotustyöntekijä Tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet Nuorten kiittäminen esittelee alustavan projektin yhteistyösopimusten mukaisesti

Projektin kulun Tarkistetaan kiinnostus Välitetään tietoja kaikille tarvittaville tahoille Arvioidaan koko projekti organisoiminen projektin toteuttamiseen, tarkistetaan toimintasuunnitelma ja visio Projektin päätöstilaisuus

Tiedotus ja Alustava projektiehdotus Kirjallinen työsuunnitelma Lopputuotteen ja/taidokumentointi Suunnittelun ja tarvittavan Väliraportit raportin esittäminen tutkimuksen, dokumentoinnin ja rahoituksen hahmotelma

Jatka/älä jatka vaiheeseen 2 Jatka/älä jatka vaiheeseen 3

Näkökulm


199


Näkökulm


200

Näkökulm


201

• Verkostoituminen Työntekijät voivat käyttää olemassa olevaa verkostoa tehokkaasti tai he voivat luoda uusia yhteyksiä menestyksellistä yhteistyötä varten.Verkoston käyttö: Ota projektiin mukaan olennaiset yhteistyökumppanit. Herätä heidän mielenkiintonsa, painota projektista saatavaa hyötyä ja käytä heidän osaamistaan. Ota nuoret mukaan tasa-arvoisena kumppani-na, asiantuntijana, tukena ja antamassa palautetta. Ole itse aktiivisesti yhteydessä verkostoon, älä jää odottamaan nuorisotiedotuskeskukseen, että ulkopuoliset kollegat ottavat sinuun yhteyttä.

• Julkisuus ja suhdetoiminta (PR)Nuoret ja työntekijät voivat laatia ja toteuttaa yksinkertaisen viestintäsuunnitelman. Mitkä ovat viestintätavoitteet? Keitä ovat sisäiset ja ulkoiset viestintätahot? Mitä viestintävälineitä käytetään?

Esimerkki nuorten osallistumisprojektin viestintäsuunnitelmasta:

200


KOHDE IDEALAARI TIEDOTTAMINEN MOTIVOINTI OSALLISTUMISEEN TAI JÄRJESTÄMISEEN SISÄINENEsimies Keskustelu projektista ja seurantaraporteista ProjektiJohto Seurantaraportit Nuorten laatiman projektisuunnitelman esittelyULKOINEN 12–18-vuotiaat Juhlat, nuorten alaryhmien Nettisivut, lehdistökonferenssi, artikkeli Avausjuhlat, puskaradioviestintänuoret haastattelu, työskentely koululehdessä, mainoslehtiset vertaisryhmän välityksellä paikoissa, joissa nuoret tapaavat Kunta Puhuminen päätöksentekijän Seurantaraportit kanssaRahoittajat, sponsorit SeurantaraportitYhteistyöverkostoon kuuluvien laitosten Projektiin liittyvät kokoukset, Nettisivut, uutislehtinen, työntekijät haastattelut lehdistökonferenssi, mainoslehtiset

Näkökulm


200

Näkökulm


201

(Työkirjan osa 3) Yhdessä työskentely –konferenssin raporttiTämä luku sisältää Brysselissä 2.-5. marraskuuta 2000 pidetyn Yhdessä työskentely -konferenssin raportin (3.1) Avausistunto(3.2) Nuorten osallistuminen, nuorisotiedotus ja innovaatio(3.3) Projektiesittelyt(3.4) Työryhmien tulokset(3.5) Tiedottamista organisoimalla: nuorisotiedotuskeskusten uudet haasteet(3.6) Nuorten osallistumisen nykykäytäntö(3.7) Nuorisotiedotustyö tulevaisuudessa(3.8) Konferenssin päätös (Työkirjan osa 3) Yhdessä työskentely -konferenssin raportti

(3.1) AvausistuntoNico Meisch, ERYICA:n puheenjohtaja ja Lu-xemburgin Perhe- ja nuorisoasiainministeriön edustaja toivotti kaikki tervetulleiksi konferens-siin, joka hänen mielestään oli omistettu hyvin ajankohtaiselle teemalle: ”Tämän konferenssin aihe on enemmän kuin kuvaus siitä, mitä on jo tapahtumassa nuorten osallistumisen ja nuoriso-tiedotuksen suhteen. Konferenssissa käsitellään nuorisotiedotuksen kahta peruskysymystä: tiedo-tus osallistumisen ehtona ja tiedotus viestintä-keinona.Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA loi vuonna 1993 Eurooppalaisen nuo-risotiedotustyön periaatteet, Eurooppalaisen nuorisotiedotussuosituksen. Euroopan neuvosto on antanut jäsenvaltioilleen samaa aihetta kos-kevan suosituksen. Kuullessamme nuorten pro-jektien esittelyt ERYICA:ssa tullaan arvioimaan, ovatko ERYICA-verkoston ajamat arvot edelleen ajankohtaisia, ja jäsenet keskustelevat myös mitä strategisia painopisteitä voimme kehittää tulevaisuuden yhteistyölle verkoston puitteissa. Osallistuminen tarkoittaa, että pystyy itse tekemään oikeat valinnat laadukkaan ammatti-maisen tiedotuksen avulla. Nuorisotiedotus on kehittynyt välineestä tavoitteeseen, siitä on tullut symboli, ja se on osa tietoyhteiskunnan sosiaalista identiteettiä.

Kyky hyödyntää tietoa luo ryhmän, joka on tietoyhteiskunnan osa ja ryhmän, joka on sen ulkopuolella, koska sen jäsenet eivät pysty käyttämään tiedotusvälineitä. Ei enää riitä, että tietää miten ja mistä voi saada tietoja, täytyy vielä kehittää taidot tiedon hankintaan ja tun-tea uusimmat teknologiat. Internet on kaikille yhteinen, hyvä tiedotusväline, jonka avulla on helppo taltioida suuri määrä tietoa, ja tiedon etsiminen vaatii yhä vähemmän aikaa.Tämän johdosta tiedotustyöntekijän työnkuva muuttuu. Onko kuilu tietoa antavan henkilön ja nuoren tietoa kysyvän henkilön välillä kaven-tumassa? Kuinka tähän uuteen todellisuuteen pitäisi suhtautua? Mikä on ammattilaisten rooli? Entä tiedon laatu? Mikä on tiedon saatavuuden esteenä? Eikö ole totta, että olemme täällä, jotta voimme kohdata tämän uuden todellisuu-den yhdessä, rakentaa uutta tietoyhteiskuntaa yhdessä? Uudet taidot hämmentävät myös monia aikuisia. Onneksi nuoret pystyvät käyttämään uusia teknologioita helpommin kuin aikuiset. He ovat kehittäneet taidon etsiä haluamansa tiedot tietokoneella, esimerkiksi käyttäen avainsanoja ja hakukoneita. Tämä konferenssi on konkreetti-nen askel nuorisotiedotuksen kehittämisessä.”

Näkökulm


201


Näkökulm


202

Näkökulm


203

Jos van Rillaer, Belgian Flaamiyhdyskuntami-nisteriön kulttuuriviraston pääjohtaja, edusti konferenssissa Beneluxmaiden viranomaisia. Hän viittasi erilaisiin useissa Beneluxmaissa viime aikoina hyväksyttyihin nuorten osallistumista koskeviin aloitteisiin.”Nuorten ja yhteiskunnan väliset suhteet muuttuvat, koska yhteiskunta muuttuu. Median lisääntynyt vaikutusvalta sekä globalisaatio tarjoavat paljon erilaisia arvoja ja käyttäyty-mismalleja sisältävää tietoa. Ne ovat joskus aivan vastakkaisia nuorten todellisuuskäsityk-sille. Ennen vanhaan nuoret pystyivät helposti tukeutumaan sosiaaliseen verkostoonsa kuten perheeseensä, naapureihin, luokkatovereihin silloin, kun heidän mieltään askarrutti jokin. Tänä päivänä se ei enää ole itsestään selvää. Henkilökohtaiset ystävyyssuhteet ovat tärkeitä. Tämä kehityssuunta pakottaa pohtimaan nuorten osallistumista yhteiskuntaan. Nuoret haluavat osallistua enemmän, erityisesti koulussa ja muussa sosiaalisessa kanssakäymisessään. Nuor-ten mielestä heillä on oikeus osallistua. Olemas-sa olevat osallistumiskanavat tuntuvat nuorista ikävystyttäviltä ja aikuisille tarkoitetuilta.

Tämän konferenssin tavoitteena on keksiä yhdyssiteitä nuorisotiedotuksen ja nuorten osallistumisen välille. Se voi epäilemättä antaa panoksensa luovien menetelmien ja lähestymis-tapojen kehittämiseen nuorten tarpeiden tyy-dyttämiseksi. Konferenssi myös varmasti antaa panoksensa nuorisotiedotuksen kehittämiseen lähestymällä nuorten osallistumista menetelmä-nä, joka tulee olemaan ratkaisevan tärkeä askel nuorisotiedotuksen kehittämisessä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Neuvotteleminen asi-oista on tyypillinen piirre vanhempien ja lasten välisissä suhteissa, mielikuva, joka heijastuu muihin tilanteisiin, myös nuorisotiedotustyö-hön. Päätökset tehdään yhdessä keskustelu- tai yhteistyökumppanien kesken. Asiantuntijan ja nuoren välinen suhde muuttuu, mikä aiheuttaa ilmapiirin muutoksen, sen että esteiden yli joko päästään tai ei, mikä määrää tiedotuskeskuksen menestyksestä.”


Näkökulm


202

Näkökulm


203

(3.2) Nuorten osallistuminen, nuorisotiedotus ja innovaatio

Jan Laurens Hazekamp, Stichting Alexanderin johtaja, Alankomaat (yhteenveto).Esitellessään aihepiirinsä Jan Laurens Hazekamp hahmotteli yhtäläisyyksiä nuorten elämässä demokraattisissa Alankomaissa ja entisessä Neu-vostoliiton kommunistisessa järjestelmässä. Hän oli yllätyksekseen huomannut, että tavassa, jolla molemmissa maissa suhtaudutaan nuoriin, ja osallistumismuodoissa on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmat kulttuurit näkevät nuoret erilaisina ihmisinä, ihmisinä, jotka kuuluvat ääreisryh-mään tai eivät ole osa yhteiskuntaa. He ovat palvelujen ja nuorisopolitiikan kohteina, mutta heitä ei pidetä tasa-arvoisina kumppaneina. Tämä on outoa.

Aikomusten ja todellisuuden välillä on kuilu. Euroopan neuvoston ansiosta nuorison osallistu-miselle on annettu suuri painoarvo hollantilai-sessa nuorisopolitiikassa. Jo kymmenen vuoden ajan sosiaalialan ja nuorten auttamisen parissa työskentelevillä viranomaisilla sekä kouluilla on ollut lakisääteinen velvollisuus organisoida nuorten osallistumista. Helpommin sanottu kuin tehty! Jokainen nuori haluaa osallistua. Todellinen taito on tarjota heille mahdolli-suus osallistua konkreettisesti johonkin omalla tavallaan. Pullonkaulana on, miten perustella mahdollisuuksien tarjoaminen järjestöissämme omalla tavallamme. Meidän pitää muuttaa liian aikuismaista ajattelutapaamme ja organisaatio-kulttuuriamme siten, että suhtaudumme vakavis-samme nuoriin.

Jan Laurens Hazekamp antoi useampia esimerk-kejä siitä, että organisaatiot toimivat usein nuorten stereotyyppien mukaisesti, haluttomas-

tikin. Nuoria pidetään kiusantekijöinä, osaamattomina ja heidän ei ajatella osaavan asioista. Monet aikuiset tuntevat itsensä epävarmoiksi ja epämukaviksi nuorten läheisyydessä, elleivät he ole hyvin määritellyssä suh-teessa nuoriin (opettaja – oppilas, työntekijä – asiakas). Tämä lähestymistapa pitää muuttaa. Nuoret voidaan ottaa mukaan heidän osaamisensa perusteella. Mikä on haasteemme? Minkä haasteen edessä ovat erityisesti nuorisotiedotuskeskukset?

Nuorisotiedotuskeskukset ovat nuorten ja yhteiskunnan välikäsinä, ne antavat tietoja tilaisuuksista ja mah-dollisuuksista ja auttavat nuoria tekemään valintoja elämässään. Nuoret kertovat keskuksille yhteiskuntanä-kemyksistään, kiinnostuksen kohteistaan ja toivomuksis-taan.

Ei riitä, että kehitetään ja toteutetaan uusi malli, jolla saadaan nuoret osallistumiaan organisaatioon. Aikuis-ten ja organisaatioiden, joissa he työskentelevät täytyy oppia pitämään nuoria kumppaneina työssään, organi-saatiossaan ja toimintaperiaatteessaan. Tämä edellyttää kulttuurin muutosta, joka on aina vaikea asia.

Tarvitaan uusi näkökulma usein käytetyn menetelmän lisäksi, jossa tutkitaan toivomuksia nuorisopaneelien ja haastattelujen avulla. Aikuiset voivat tehdä mitä haluavat kerätyillä tiedoilla ilman, että nuoret ovat enää mukana prosessissa. Nuorten täytyy pystyä vaikuttamaan asioihin tehdessään yhteistyötä asiantuntijoiden, pää-töksentekijöiden ja poliitikkojen kanssa. Nuorille voidaan esimerkiksi antaa tutkimustehtävä, jonka he toteuttavat kokonaan itse; laativat kysymykset, suorittavat haastattelut, prosessoivat tiedot ja vetävät johtopäätökset. Tällä tavalla he keräävät tietoja, jotka tuodaan aikuisten tietoon. Nuoret pitävät toisten nuor-ten haastattelemisesta, jopa vapaaehtoiselta pohjalta.


Näkökulm


204

Näkökulm


205

He katsovat pystyvänsä lähesty-mään viranomaisia ja järjestö-jä. Muita mahdollisia rooleja ovat konsultin, suunnittelijan, valvojan ja päätöksentekijän roolit. Todellinen yhteistyö-prosessi voidaan aloittaa usein ammattilaistyöntekijöitä häm-mästyttävien tulosten esittelyn jälkeen.

Jotta pystyttäisiin antamaan nämä eväät nuorille, täytyy tehdä yhteistyötä taidokkaiden ja kokeneiden asiantuntijoiden kanssa, jotka on koulutettu työskentelemään nuorten kans-sa. Nämä työntekijät tuntevat työntekijöiden ja nuorten panoksen välisen tasapainon ja luovat ilmapiirin, jossa oppi-minen ja hauskanpito vuorot-televat. Ensin täytyy yhdessä harjoitella tarvittavia taitoja.

Jan Laurens Hazekamp suosit-teli vertaiskasvattajia toimi-maan tutkijoina, konsultteina, päätöksentekijöinä ja suun-nittelijoina. Nuoret koulutta-vat muita nuoria. Prosessi on kahdensuuntainen: nuoret ja aikuiset oppivat yhdessä mistä demokratiassa oikeastaan on kysymys.

Edellä mainitusta lähestymis-tavasta on nuorisotiedotus-keskuksille seuraavia etuja:

* Tiedon laatu paranee* Tiedotus on lähempänä eri

kulttuureista olevien nuorten ja tähän asti tavoittamatto-mien nuorten tarpeita

* Nuorisotiedotuskeskusten työ ja asema paikallisessa yhteisössä rikastuu nuorten osallistumisen edistämisen myötä

* Nuorisotiedotuskeskusten työ paranee, kun nuoret voivat arvioida sen laadun

* On joka tapauksessa tarpeen tukea nuoria edellä maini-tuissa rooleissa jakamalla ammattimaista kokemustam-me tutkijoina, konsultteina, päätöksentekijöinä ja laadun-tarkkailijoina nuorten kanssa.

Näkökulm


204


Näkökulm


204

Näkökulm


205

(3.3) ProjektiesittelytKolmessa työryhmäistunnossa nuoret itse esitte-livät 16 projektia ja yhden projektin istuntojen ulkopuolella. Projektit oli valittu konferenssin järjestäjille lähetettyjen monien nuorisotiedo-tuskeskusten osallistumisprojektien joukosta. Valitsemiskriteerinä olevat mm. nuorisotiedotuk-sen ja nuorten osallistumisen välisen suhteen eroavaisuudet eri maissa, valittu lähestymistapa, menetelmä ja visio Euroopassa, projektin virkis-tävä ja innoittava arvo sekä nuorten osallistu-minen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Valitut projektit voidaan luokitella seuraavasti:1. Projektit, joissa nuoret osallistuivat tiedotus

materiaalien tuotantoon2. Projektit, jotka kohdistuvat nuorten osallistu-

miseen tiedon vuorovaikutteiseen ja proaktii-viseen välitykseen

3. Projektit, jotka kohdistuvat nuorten osallistu-miseen nuorisotiedotustyön järjestämisessä ja nuorisotiedotuskeskusten organisaatiossa.

Projektit, joissa nuoret osallistuivat tiedotusmateriaalien tuotantoon

NUORTEN LEHTI J.FK, FELDKIRCH, ITÄVALTA• Kohderyhmä: Nuoret (12–19-vuotiaat) Feldkir-

chissä.• Päämäärä: Nuorille tiedotetaan tapahtumista,

projekteista ja kiinnostavista aiheista.• Yhteys konferenssin teemaan: Nuorisotiedo-

tuskeskus antaa tietoa, nuorisotyöntekijät antavat tilat ja apuvälineet. Nuoret organi-soivat projektin itse ja kiinnittävät siihen paikallisten päättäjien huomion.

• Kuvaus: Kahdeksasta nuoresta koostuva toimitus yhdessä kahden aikuisen valvojan kanssa julkaisee joka toinen kuukausi nuortenlehden, jossa on noin 8 sivua/lehti. Toimitus päättää sisällön (18 aihetta), suorittaa tutki-mukset, kirjoittaa jutut ja laatii taittoehdotuksen, jonka ammattilainen sen jälkeen viimeistelee. Lehden 15 000 kappaletta jaetaan kaikkiin kotitalouksiin, kouluihin ja paikkoihin, joissa nuoret tapaavat. Lehdellä on myös nettisivut, joilla nuoret voivat ehdottaa käsiteltäviä aiheita.

AMT DER STATD FELDKIRCH, JUGENDREFERAT, Yhteyshenki-lö: Wolfgang Straus, Schmiedgasse 1-3, A-6800 Feldkirch, ÖsterreichPuh. +43 55 22 304 1263, Fax +43 55 22 304 1119, Sähköposti: [email protected]

JIP PUHEOHJELMA, JIP RIJNWAARDEN, ALANKOMAAT• Kohderyhmä: 13–20-vuotiaat nuoret• Päämäärä: Tutustuttaa nuoret nuorisotiedotuspiste JIP:n

kolmen kuukauden teemaan ja esitellä teemaa nuoria miellyttävällä tavalla.

• Yhteys konferenssin teemaan: Puheohjelma on kasva-tuksellista toimintaa, joka on nuorisotyöntekijöiden ja nuorten aikuisten järjestämää.

• Kuvaus: JIP puheohjelma on nuorten versio televisiossa esitettävästä puheohjelmasta. Päämääränä on tutus-tuttaa nuoret nuorisotiedotuksellisiin teemoihin, ja saada heidät kiinnostumaan niistä (JIP valitsee kolmen kuukauden välein uuden teeman työlleen). Jokaisessa puheohjelmassa on vakioelementtejä: musiikkiesitys, joku ammatti, paikalliset teemaan liittyvät ”kuumat uutiset”. Nuoret pitävät aiheesta aivoriihen, valitsevat mielenkiintoiset näkökulmat ja huolehtivat julkisuuden saamisesta. Nuoret vetävät ohjelman todella vauhdik-kaasti ja innostuneesti. Nuorisotyöntekijät neuvovat ja auttavat, jos ja kun siihen on tarvetta.

STICHTING JONGEREN RIJNWAARDEN / JIP RIJNWAARDENYhteyshenkilö: Claudia Peters, Trachelweg 1, NL-6915 SE Lobith, NetherlandsPuh. +31 316 54 27 94, Sähköposti: [email protected]


Näkökulm


206

Näkökulm


207

ALGEBRASTA PYJAMAAN, CIDJ, BELGIA• Kohderyhmä: Ranskan- ja flaaminkielisiä nuoria

kouluissa ja nuorisotaloissa sekä yksittäisiä nuoria. Nuoria, joita kiinnostaa yhteistyö nuorisotyöntekijöinä projektissa.

• Päämäärä: Nuorten maahanmuuttajien tietoisuuden herättäminen syntyperästään.

Projekti pyrkii:– kiinnostuttamaan suurempaan vastuullisuuteen– kehittämään arabikulttuurin parempaa tietämystä– taistelemaan äärioikeistolaisryhmittymien ahdaskatsei-

sia mielipiteitä vastaan • Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret ovat itse luoneet

arabikulttuurin näyttelyn ja laatineet siitä julkaisun. Tarvittiin neutraali ja objektiivinen, aiheeseen em-patialla suhtautuva viesti. Nuorten piti tulla toimeen keskenään ja hyväksyä kulttuurieroavaisuutensa ja erilaiset asenteensa.

• Kuvaus: Useita toimintoja ja keskusteluja ”Algebrasta pyjamaan” -nimisen näyttelyn ympärillä. Nuorisotyö-koulutusta saaneet nuoret vetivät projektin ranskan ja flaamin kielillä.

CENTRE D´INFORMATION ET DE DOCUMENTATION POUR JEUNESYhteyshenkilö. Catherine Van Cauter, 120, rue de Laeken, B-1000 Bruxelles, Belgium, Puh. +32 2 219 5412, fax: +32 2 218 7803, Sähköposti: [email protected]

VÄKIVALLAN JUURET, LA RAFALE, BELGIA• Kohderyhmä: 6-18-vuotiaat nuoret sekä nuorisotyönte-

kijät, opettajat, nuorisotyössä mukana olevat tahot ja päätöksentekijät.

• Päämäärä: Tämä lyhytfilmi kertoo väkivallan juurista ja pyrkii innostamaan keskusteluun kaikissa niissä paikoissa, joissa voi tavata nuoria.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuorisoryhmä nimeltä ”La Rafaele” on tehnyt filmin; kirjoittanut käsikir-joituksen, näytellyt filmissä ja tuottanut sen. Ryhmä johtaa keskusteluja näytettyään filmin.

• Kuvaus: ”Väkivallan juuret” (Racines de violence) on kuuden Brysselin köyhästä kaupunginosasta kotoisin olevan nuoren tekemä filmi. Se käsittelee väkivallan lähteitä kaupungeissa. Filmi on kokonaisuudessaan nuorten tekemä; se on ranskankielinen, ja sen kesto on 13 minuuttia.

LA RAFAELE, Yhteyshenkilö: Nazira El Maoifik, 104, rue Van Hamme, B-1140 Bruxelles, Belgium, Puh: +32 2 248 1276, Sähköposti: [email protected]

CD-ROM ”REDE RECREIO” VERTIGEM, PORTUGALI• Kohderyhmä: Kaikenikäiset nuoret.• Päämäärä: Luoda tietokanta keräämällä suuri määrä

tietoaineistoa (asiakirjoja ja riippumattomia tutkimuk-sia) yhteen tuotteeseen, ja mahdollistaa tiedon käyttö järjestäytyneellä ja helpolla tavalla.

• Yhteys konferenssin teemaan: CD-ROM oli yksinomaan nuorten keksimä, kehittämä, tuottama ja arvioima.

• Kuvaus: Projekti käsittää tietoa luonnosta ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista sisältävän CD-ROMin tuot-tamisen. Se pyrkii myös antamaan tärkeän panoksen Sierras de Aire-maakunnan ja Candeeiros-luonnonpuis-ton kehittämiseen. CD-Rom on tärkeä tiedotusväline, joka antaa nuorille mahdollisuuden löytää kaikki Portugalin maakunta Extremaduran kylien tarjoamat mahdollisuudet. Tieto on jaettu kahteen vuorovaikut-teiseen osaan:

1) opetuksellista, lähinnä luonnontieteellistä laatua olevaa tietoa luonnonpuistossa työskentelevien tai tutkimustyötä suorittavien avuksi

2) tietoa palveluista, toiminnoista, projekteista ja tuot-teista urheilun ja vapaa-ajan alalla.

Yhteyshekilö: Rui Cordeiro, Portela de Vale de Espinho, P-2480-216 Arrimal, Portugal, Puh. +351 91 91 18 619, fax: +351 244 85 63 39Sähköposti: [email protected]


Näkökulm


206

Näkökulm


207

WWW.GENERATION.NET MODENAN KAUPUNKI, ITALIA• Kohderyhmä: Nuoret Euroopassa.• Päämäärä: Www.generation.netin tarkoitus on

luoda tiedotuskanava nuorten ideoiden ja mie-lipiteiden vaihtoon, jotta mahdollistettaisiin erilaisten kulttuurien ja yhteiskuntien parempi ymmärtäminen Euroopan unionissa sekä tarjo-ta vastauksia ja ratkaisuja nuorten ongelmiin.

• Yhteys konferenssin teemaan: Modenalaiset nuoret kirjoittavat artikkeleita heitä kiinnos-tavista teemoista. He työskentelevät yhdessä nuorisotiedotustyöntekijöiden ja muiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa.

• Kuvaus: Www.generation.net on nuorille suun-nattu ja nuorten kirjoittama lehti. Projektin yhteistyökumppanit ovat nuorisotiedotuksen alalla toimivia järjestöjä, jotka panostavat projektiin etätyönä. Nuoret saavat lehtimies-koulutusta. Modenan kaupunki antaa nuorille ammattimaista tietotaitoa ja auttaa taitossa ja editoinnissa. Aiheet käsittelevät sellaisia kysymyksiä kuin työ, uudet trendit, seksi, liikkuvuus ja kulttuuri eri puolella Eurooppaa. Jutut ja katsaukset on julkaistu verkkosivuilla italiaksi, ja jokaisesta on joko täydellinen käännös tai yhteenveto toisella virallisella EU-kielellä. Seuraavat viisi järjestöä osallistu-vat projektiin ja tuottavat artikkeleita: Infor Jeunes Brussels (Belgia), Centre Règional d’Information Jeunesse du Pays de la Loire (Ranska), Vertigem (Portugali), Galician nuo-risovirasto (Espanja) ja Information Shop for Young People (Iso-Britannia).

CITY OF MODENA – Marketing and Communica-tion Service, Yhteyshenkilö: Claudio Forghieri, Piazza Grande 17, I-41100 Modena, Italia, Puh. +39 059 206456, Fax: +39 059 206612, Sähköposti: [email protected]

Projektit: nuorten osallistuminen tiedon välittämiseen, proaktiivinen välitys

EUROOPPAA KÄSITTELEVÄ NUORISOTIEDOTUSLINJA NUORISOTIEDOTUSKESKUS MII, KRAKOVA, PUOLA• Kohderyhmä: Krakovalaiset koululaiset ja opiskelijat.• Päämäärä: Tutkia ja kuvailla Euroopan Unionin jäsenmaita

koskevat tiedontarpeet laatia tiedotusaineistoa ja jakaa sitä kohderyhmälle.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret vetävät projektia. He huo-maavat tiedon arvon; kuinka tärkeätä on järjestää tiedot hyvin ja kerätä olennaiset tiedot.

• Kuvaus: Projekti organisoitiin kolmessa vaiheessa:1) tutkittiin nuorten puolalaisten Eurooppaa koskevia tiedontar-

peita; nuoret laativat kyselylomakkeen ja lisäsivät kysymyksiä siitä, millaisia tietoja nuoret puolalaiset voisivat antaa Euroo-palle; lopuksi suoritettiin kyselytutkimus.

2) tarvittavat tiedot kerättiin ja analysoitiin.3) tiedot välitettiin kohderyhmälle.Kuudesta tärkeästä elementistä tehtiin roolileikkejä, joita käy-tettiin kouluissa. Yhdessä ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa laadittiin tiedotuspaketti, joka on saatavissa nuorisotie-dotuskeskuksista. MII / YOUTH INFORMATION CENTRE, Yhteyshenkilö: Malgorzata Druzynska5 Beszowa Street, PL – 31-134 Krakow, Poland, Puh. +48 12 43 00 045, Fax: +48 12 42 96 569, Sähköposti: [email protected] YOUTH ENQUIRY SERVICE (YES) PERTH YOUTH ENQUIRY SERVICE, SKOTLANTI• Kohderyhmä: 14-25-vuotiaat nuoret ja vapaaehtoisia toisen

asteen 4. luokalta Perthissä. • Päämäärä: 1. Parantaa tietoisuutta kaikista niistä palveluista, joita YES voi

tarjota nuorille.2. Koota tarpeellista nuorisotiedotuksellista tietoa saataville.3. Tunnistaa kohderyhmän tiedontarpeet.4. Saada mukaan vapaaehtoistyöntekijöitä, ja saada heidät osal-

listumaan henkilökohtaiseen portfolio-koulutusjärjestelmään. 5. Kouluttaa vapaaehtoisia YES-keskuksen kaikissa toiminnoissa

ja vertaiskasvatustyössä.

Näkökulm


207


Näkökulm


208

Näkökulm


209

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret osallistuvat nuo-risotiedotuskeskuksen kaikkiin toimintoihin.

• Kuvaus: Nuoret pyrkivät kartoittamaan muiden ikäis-tensä nuorten tietämystä, kiinnostuksen kohteita ja tarpeita. He myös arvioivat mitä mahdollisuuksia YES:llä on tyydyttää nämä tarpeet ja aloittivat nuorten kouluttamisen vapaaehtoistyöntekijöiksi. Tämän kou-lutuksen kautta valittiin ryhmä nuoria vertaistiedotus-työhön kouluissa.

PERTH YOUTH ENQUIRY SERVICE, Yhteyshenkilö: Jack Cockin, 10 St. John’s place, GB – Perth PH1 5SZ, Scot-land, Puh. +44 1738 63 99 09, Fax: +44 1738 44 07 22, Sähköposti: [email protected]

DOC.SHOP DOC.SHOP, ALANKOMAAT• Kohderyhmä: 12–24-vuotiaat nuoret, jotka asuvat tai

käyvät koulua Rotterdamin Prins Alexander-kaupungin-osassa.

• Päämäärä: 1) tarjota kohderyhmälle tietoa, neuvontaa ja tukea antamalle heille mahdollisuus tehdä omia valintoja 2) kannustaa nuoria osallistumaan keskuksen kaikkiin toimintoihin, yhteiskuntaan ja omaan ympä-ristöönsä.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret osallistuvat tii-viisti nuorisotiedotuskeskuksen luomiseen ja työhön.

• Kuvaus: Doc.shop on nuorten tiedotus- ja toiminta-keskus, joka on nuorten hoitama. Nuoret voivat tulla tiedotuskeskukseen tai liittyä johonkin projektiin. Kes-kuksen perustamisesta lähtien nuoret osallistuvat eri työvaiheisiin: aiheiden valinta, keskuksen ulkonäkö ja imago, mainostaminen ja keskuksen projektit. Nuoret voivat tulla keskukseen ja surffata Internetissä, etsiä töitä ja saada tietoa, neuvoja ja tukea ammattilaisilta tiedotustyöntekijöiltä. Ryhmätoimintoihin kuuluvat:

• Alex Action: seitsemäntoista 13-18-vuotiasta nuorta, jotka haluavat organisoida toimintoja muille

nuorille ja puhua paikallisten viranomaisten kanssa nuorten oikeuksista ja toivomuksista. He tutkivat omaa ympäristöään.

• Polttamista, juomista, huumeita ja pelaamista koskevia ennaltaehkäisykampanjoita mukaan lukien työskentelyä vertaisryhmissä.

•”Praatpaal”-projekti, vastaava kuin nuorten neuvo-jien projekti Belgiassa.

• Lehti, nettisivut ja sanomalehtijuttuja, jotka ovat nuorten toisille nuorille tekemiä.

DOC.SHOP, Yhteyshenkilö: Annet van der Vat, Strese-mannplaats 8, NL – 3068 JL Rotterdam, Netherlands, Puh. +31 10 420 23 13, Fax: +31 10 421 35 78, Sähköposti: [email protected]

PUHELINPALVELU NUORILTA NUORILLEMISSS, SLOVENIA• Kohderyhmä: Apua tarvitsevat lapset, varhaisnuoret

sekä puhelinneuvontaa antavat 14–18-vuotiaat nuoret.• Päämäärä: Auttaa lapsia, joilla on ongelmia sekä tukea

lapsia ja oppia ottamaan vastuuta kohderyhmästä; nuoret saavat koulutusta tätä työtä varten.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret neuvojat tekevät työnsä omavaraisena ryhmänä: he keräävät tietoa ja auttavat toisiaan metodologian kanssa. Projekti on sijoitettu nuorisotiedotuskeskukseen, joka antaa koulu-tusta ja teknistä tukea.

• Kuvaus: Samanikäiset lapset kuin neuvojat soittavat kysymyksineen ja ongelmineen. Tällä hetkellä on yli 60 nuorta puhelinneuvojaa. Kysymykset koskevat pääosin ongelmia koulussa ja sosiaalista ympäristöä soittajien tullessa köyhistä oloista. Puhelinneuvojat tarjoavat apua, mutta samalla he lisäävät omia tietojaan ja itseluottamustaan.

MISSS, Yhteyshenkilö: Ljubo Raicevic, Kunaverjeva 2, SLO – 1000 Ljubljana, Slovenia, Puh.: +386 1 510 16 70, Fax: +386 1 510 16 70, Sähköposti: [email protected]


Näkökulm


208

Näkökulm


209

HELPOKSI TEHTY NEUVONTATHE CHILDREN’S SOCIETY, ISO-BRITANNIA• Kohderyhmä: 15–16-vuotiaat nuoret sekä 14–20-vuotiaat

nuoret ohjausryhmän jäsenet.• Päämäärä: Antaa neuvoja ja tietoja oikeuksista, velvolli-

suuksista ja vastuista. Toimia yhteistyössä nuorten kans-sa, jotta kohderyhmän tarpeet voisi tunnistaa paremmin. Suunnitelmien pohjaksi nuoret järjestivät konferenssin, jossa he saattoivat tehdä nuorisotiedotuskeskuksia koske-via ideoitaan ja toivomuksiaan tunnetuiksi.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuorilla on mahdollisuus osallistua tiedotuskeskuksen kaikkiin toimintoihin. Heitä koulutetaan ja yhteistyön vaikutukset ovat molemmin puolin nähtävissä.

• Kuvaus: Neuvonta- ja tiedotusprojekti, joka toimii ”nuo-rilta nuorille” - periaatteella. Projektissa pyritään nuorten kanssa työskentelemällä voittamaan heidän estonsa neu-vojen hankkimisen ja tiedotuspalvelujen suhteen. Nuoret järjestävät kouluissa neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia käyttämällä erilaisia toimintatapoja kuten tietokilpailu-ja, musiikkia ja tietokoneita saadakseen nuoret mukaan. Nuorista koostuva ohjausryhmä antaa neuvoja käytetystä menetelmistä ja aineistoista. Työn toisena tavoitteena on vaikuttaa paikallisiin neuvonta-, tiedotus- ja tukipalve-luihin, jotta nuorten erityistarpeita alettaisiin huomioi-maan. Tavoitteisiin pyritään pääsemään nuorten itsensä organisoiman konferenssin avulla. Tämä yhteistyö on johtanut seuraaviin tuloksiin:

• Projektissa mukana oleville nuorille: paremmat mahdol-lisuudet koulutuksen avulla, vaikuttamismahdollisuuksien paraneminen

• Aikuisille työntekijöille: enemmän uskottavuutta, luo-tettavuutta ja mielekkyyttä!

• Kohderyhmälle: ammattilaisten panoksesta on suuri hyöty.

THE CHILDREN’S SOCIETY, Advice Development Project, Yhte-yshenkilö: Sarah Cheesmond, Prospect House, Muglet Lane, GB – Maltby S66 7JU, South Yorkshire, UK, Puh.: +44 1709 81 21 42, Fax: +44 1709 79 08 63, Sähköposti: [email protected]

NETSURFER 2JIP ROTTERDAM, ALANKOMAAT• Kohderyhmä: Nuoret, työttömät ja/tai nuoret, joilla

ei ole tekemistä päivisin koulun keskeyttämisen takia tai yhteiskunnallisesta asemastaan johtuen.

• Päämäärä: Kohderyhmän saavuttaminen tarjoamal-la helposti saatavilla olevia tiedotuspalveluita paikoissa, joissa nuoret tapaavat ja joissa heillä on mahdollisuus etsiä itsenäisesti tietoja internetistä.

• Yhteys konferenssin teemaan: Projekti suuntautuu nuorilta nuorille ja käyttää vuorovaikutteisia vies-tintävälineitä liikkuvassa tiedotuskeskuksessa.

• Kuvaus: Infobussi, jossa oli mahdollista vierailla konferenssin aikana, mutta joka ei ollut yksittäisen työryhmän aiheena, on liikkuva tiedotuspiste ja In-ternetkahvila. Bussi on ollut toiminnassa liikkuvana nuorisotiedotuspisteenä vuodesta 1988. Tiedotus- ja neuvontapalvelut muodostavat vieläkin osan sen tarjonnasta. Myöhemmin lisättiin tietokonevarustus ja internet-yhteydet tarpeellisei lisärahoituksen löydyttyä. Tekniset ongelmat ratkaistiin ja bussi tukee erityisesti huono-osaisia nuoria tiedon etsin-nässä. Tämän tuen tarjoavat toiset, erityisesti tätä tarkoitusta varten koulutetut nuoret. He tietävät mitä nuoret pitävät mielenkiintoisena ja opettavat muille maailmanlaajuisen netin salat. Suosittuja aiheita ovat työ, opiskelu, musiikki, chatit ja pelit. Kahdeksan kuukauden aikana bussi tavoitti 485 nuorta.

JIP ROTTERDAM, Yhteyshenkilö: Marc Boes, Mathenes-serlaan 173, NL – 3014 HA Rotterdam, Netherlands, Puh.: +31 10 436 57 30, Sähköposti: [email protected]

Näkökulm


209


Näkökulm


210

Näkökulm


211

Projektit, joissa nuoret osallistuvat nuorisotie-dotuskeskustyön järjestämiseen ja nuorisotie-dotuskeskusten organisaatioon.

KUNNALLISET TIEDOTUSPISTEETSERVICE NATIONAL DE LA JEUNESSE, LUXEMBURG• Kohderyhmä: Kunnallisen tiedotuspisteen sijain-

tikunnan nuoret työttömät.• Päämäärä: Kansallisen ja kansainvälisen tiedon

jakelu nuorille ja sellaisten paikkojen luominen, joissa nuoret työttömät voivat työskennellä.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret jakavat tiedotuskeskuksessa tietoja muille nuorille.

• Kuvaus: Kunnalliset tiedotuspisteet (”PIC”) ovat Valtakunnallisen nuorisotiedotus- ja -vaihto-keskuksen toimipisteitä ja niitä on eri puolilla Luxemburgia. Tavoitteena on saada nuoret jakamaan kansallista ja yleistä tietoa. Nuoret hakevat tiedon ja muuntavat sen siten, että se on kohderyhmän mielestä mielenkiintoista ja esittävät sen sitten käyttäen näyttökortteja, joihin on tehty yhteenvedot eri, pääosin nuoria kiinnostavista, teemoista. PIC:ien nuoret työn-tekijät ovat vertaisryhmänä tilapäissopimuksella työskenteleviä työttömiä. Heidän käytännönlä-heinen koulutuksensa perustuu periaatteeseen ”työn kautta oppiminen”. Tarkoituksena on valmentaa nuoria monimutkaisempiin töihin.

SERVICE NATIONAL DE LA JEUNESSE, Yhteyshenkilö: Raymonde Müller16 Place de la Gare, L – 1616 Luxemborg, Grand Duchy of Luxemburg, Puh.: +352 47 86 481, Fax: +352 46 41 86, Sähköposti: [email protected]

NUORTEN TIEDOTUSPISTEPENART YOUTH PROJECT, WALES• Kohderyhmä: Penarthissa asuvat nuoret.• Päämäärä: Tuoda yhteen ryhmä nuoria, joilla on motivaatiota

luoda jokin palvelu kohderyhmälle, esimerkiksi tiedotuskeskus. Tunnistaa nuorten tarpeet ottamalla heidät mukaan päätöksen-tekoprosessiin.

• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret ovat antaneet kasvot niil-le tarpeille, jotka he tunnistivat yhdessä vertaistensa kanssa.

• Kuvaus: Nuorten perustama projekti nuorten hyväksi. He pyö-rittävät nuorten tiedotuspistettä ja nuorten kahvilaa ”Youth Zone”. Tiedotus kattaa kaikki nuorisotiedotuksen aiheet. Tietoja ovat jakamassa nuoret ja vapaaehtoistyöntekijät, jotka saavat tehtävään koulutusta. Vahvana puolena on käyttäjäryhmän pa-nos. He kokoontuvat kerran kuukaudessa ja pohtivat käsiteltä-viä aiheita. Laitoksen johto hyväksyy ehdotukset käsiteltäviksi aiheiksi. Käyttäjäryhmän kaksi jäsentä istuu johtoryhmässä ja johtoryhmän jäsen on tarkkailijana käyttäjäryhmässä.

PENARTH YOUTH PROJECT, Yhteyshenkilö: Mick Conroy, 1a Stanwell road, Penarth CF64 2EZ, Glamorgan, Wales, Puh.: 44 29 2040 53 05, Fax: 44 29 2040 52 05, Sähköposti: [email protected]

ALUEELLINEN NUORISOPROJEKTIKOKKOLAN NUORISOVALTUUSTO, SUOMI• Kohderyhmä: 15–25-vuotiaat nuoret.• Päämäärä: Nuorisotiedotuksen ja muiden nuorten palvelujen

kehittäminen neljässä kunnassa.• Yhteys konferenssin teemaan: Nuoret vetävät projektin itse.• Kuvaus: Tämän länsisuomalaisen projektin ensimmäinen askel

oli antaa nuorille osanottajille katsaus siitä, mitä nuorisotie-dotus on. Toinen askel oli motivoida nuoria luomaan nuorisoti-edotuskeskuksia omiin kotikuntiinsa. Uusien tiedotuskeskusten käynnistämisen jälkeen kolmas askel on kehittää yhteistyötä niiden nuorten ryhmien välillä, jotka edelleen ovat mukana ja laatia ja toteuttaa tulevaisuuden suunnitelmia. Kaksi jäljellä olevaa nuorten ryhmää ovat hyvin aktiivisia ja heillä on yh-teistä projektia koskevia suunnitelmia. Projektiin osallistuvien ammattilaisten kannalta tärkein elementti oli saada apua niiltä nuorilta, jotka ovat heidän tärkein ”työkalunsa” ja jotka todella tuntevat nuorten tarpeet. Nuorille tärkeä osa on osallistuminen nuorisotiedotustyöhön, mikä merkitsee paljon heidän elämäl-leen ja tulevaisuudelleen.

NUORISOTIEDOTUS- JA NEUVONTAKESKUS NAPAYhteyshenkilö: Mika Pietilä, Torikatu 13, 67100 Kokkola, Puh. 06 831 32 64 Fax: 06 831 32 64, Sähköposti: [email protected]

Näkökulm


210


Näkökulm


210

Näkökulm


211

(3.4) Työryhmien tuloksetEsitellyt projektit synnyttivät hyvän keskustelun. Pilotti-projektien esittelyn saama yleinen reaktio keskusteluissa oli, että projektien sisällöt eroavat toisistaan. Projektien sisällön esittely ja niihin liittyvä aineisto antaa niistä hyvin innostuneen kuvan ja projektiesittelyn jälkeen voi lähteä konferenssista kotiin mukanaan paljon uusia ideoita. Kaikki projektit ovat hyviä esimerkkejä nuorten osallistumisesta, ja ne jäävät mieleen. Kritiikkiä esitet-tiin myös. Käytetty kieli on usein liian vaikeaa, nuoret eivät ymmärrä kysymyksiä, ja tulkkaus hidastaa koko prosessia.

Työryhmien yksittäisiä projektia koskevat huomautukset ovat hyvin vaihtelevia. Luokittelemme ne seuraavasti:A. Nuorten osallistumisen lähtökohdatB. Nuorten osallistumisen ehdotC. Johtopäätökset ja toteamuksetD. EhdotuksetE. Huomautukset

A. Osallistumisen lähtökohdatMetodologia• Projektisuunnitelmassa mainitaan samanarvoisuus

nuorten ja työntekijöiden välisessä yhteistyössä.• Nuoret voivat nostaa esiin omat velvollisuutensa pro-

jektissa.Toimintaperiaate• Työ perustuu nuorten tarpeisiin ja noudattaa heidän

standardejaan ja arvojaan. Tämä voidaan todeta tutki-muksella.

B. Nuorten osallistumisen ehdotNuoret• mukava ilmapiiri, hauskanpito• oppimisen mahdollisuus• tuen saaminen työntekijöiltä ja ympäristöltä • hyödyllisyys, paremman yhteiskunnan saavuttaminen

Työntekijät• Nuoret ovat tietoisia siitä, mikä tapahtuu heidän välit-

tömässä ympäristössään (mitä ryhmiä on olemassa ja mitä ne tekevät).

Menettelytavat• Selosta mitä kriteerejä tiedotustyöntekijän pitäisi

noudattaa, sillä projektin onnistuminen riippuu työn-tekijän tuesta (näkemys, tietoa nuorten oppimisesta, ajattelusta jne.)

• Sovi (kirjallisesti) nuorten osallistumisasteesta ja osal-listumismahdollisuuksista.

C. Johtopäätökset ja julkilauselmatNuoret• Nuoret saavat muita ikäisiään nuoria mukaan projek-

teihin.• Projektiin osallistuvat nuoret todella kiinnostuvat

asiasta.• Osallistuminen projektiin nostaa nuorten itseluotta-

musta.• Nuoret pitävät tällaisesta oppimismenetelmästä koska

se on erilainen kuin koulussa.• Vertaisten ja nuorisotyöntekijöiden välinen yhteistyö

on arvokasta molemmille ryhmille: he oppivat toinen toisiltaan.

Työntekijät• Nuorisotiedotustyö ei ole vain vastausten antamista,

vaan myös innostamista kysymyksiin.• Nuoret ovat tarkkasilmäisiä projektin laadun suhteen.• Nuorten läsnäolo lisää tiedotuspalvelun saavutetta-

vuutta, sillä nuorten antamat tiedot ovat helpommin ymmärrettävissä ja vähemmän uhkaavia. Nuoret innos-tavat toinen toisiaan.

• Nuorisotiedotustyöntekijä on taustalla oleva neuvoja. Hän takaa, että nuori voi olla oma itsensä, hän sovit-telee, tukee ja innostaa.

• Työntekijä antaa palautetta nuoren toiminnasta.


Näkökulm


212

Näkökulm


213

• Vertaisten ja nuorisotyöntekijöiden välinen yhteistyö on arvokasta molemmille ryhmille: he oppivat toinen toisiltaan.

Metodologia• Vertaisryhmät ovat erittäin hyvä työmenetel-

mä, jota voi käyttää myös nuorten ja yhteis-kunnan väliseen viestintään.

Menettelytavat• Viranomaisten täytyy reagoida nopeasti nuor-

ten esittämiin huomautuksiin nuoriso-ohjelmi-en osallistumistavoista.

D. EhdotuksetNuoret• Jatka, älä luovuta, vaikka aina ei olisikaan

niin hauskaa. Puhu kaikista yhteistyön kulues-sa syntyneistä ongelmista.

Työntekijät• Tee nuorisotiedotustyöstä hauskaa, jännittä-

vää, vuorovaikutteista, erityistä ja nopeaa.• Houkuttele nuoria pääasiallisten toimintojen

avulla ja nimeä aihe, josta annat tietoa.• Käytä selkeätä ja yksinkertaista kieltä.• Nosta nuorten motivaatiota esimerkiksi anta-

malla vapaalippuja tapahtumiin tai antamalla heille todistus tai diplomi.

• Luo markkinointimielessä esittelysivu tie-tokoneisiin, jossa on tietoa sijainnista, aukioloajoista ja nuorisotiedotuskeskuksen nettisivuista.

Metodologia• ”Tekemällä oppii”: anna nuorten viedä asioi-ta eteenpäin äläkä puhu liikaa.• Muodosta käyttäjäryhmiä antamaan palau-tetta projektin sisällöstä.

Menettelytavat• Erottele selvästi toisistaan tiedotus, neuvonta

ja avustaminen. Tee nuorten osallistumisesta osa nuorisotyötä ja nuorisotiedotusta, ei osa nuorten sosiaalityötä.

• Kehitä kansallisella tasolla tasalaatuisia nuori-sotiedotusmahdollisuuksia.

E. HuomatuksetNuoret• Nuorisotiedotus voi olla nuorten valtuustojen

ja nuorisoneuvostojen pysyvä toiminto.Työntekijät• Nuorilla pitää olla syy olla yhteistyössä työn-

tekijöiden kanssa, ei toisin päin.Metodologia• Nuorten osallistuminen vertaisryhmien kautta

on proaktiivista, koska nuoret osallistujat tietävät mitä ryhmässä tapahtuu ja pystyvät reagoimaan siihen.

• Nuorisotiedotuskeskus ei ole nuorisotalo. Pitempään keskuksessa oleskelevat saattavat pelästyttää pois muut nuoret asiakkaat.

Menettelytapoja• Joko tarvitaan aikuisia/työntekijöitä tai sitten

ei.• Jos asiakasystävällisyys tai taloudellinen tuki

vaarantuu, päätöksentekijöiden pitää/ei pidä reagoida.

Working Together –Yhdessä työskentely - työkirja

Näkökulm


212

Näkökulm


213

(3.5) Tiedottamista organisoimalla:Nuorisotiedotuskeskusten uudet haasteet Koen Raes, Ghentin yliopiston professori, Belgia

Nuorisotiedotuskeskusten työn muutoksiin vaikuttavat kohderyhmien (postmodernisten yhteiskuntiemme nuoret) arvojen, näkökanto-jen, elämäntyylien ja kiinnostuksen kohteiden muutokset.

Nuoret ovat ihmisiä, jotka käyvät koulua1960-lukuun verrattuna suurin osa nuorista käy koulua. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suurem-pi osa nuorista on riippuvaisia vanhemmistaan, ja että he asuvat kotona. Kuusikymmentäluvun radikalismi on häipynyt, vanhemmat ja nuoret ovat vähemmän vastakkain. He jakavat samat arvot ja normit, vaikka nuorilla ne ovat jyrkkä-piirteisempiä.

Nuorten väliset luokkaerotToisen asteen yleiskoulussa käyvien nuorten ja ammattilais- tai teknistä koulutusta saavien nuorten arvojen ja normien välillä ja nuorten ja heidän opettajiensa arvojen ja normien välillä on vielä olemassa suuria eroja. Ammattilais- tai teknistä koulutusta saavilla nuorilla on auto-ritaarisempi ajatusmaailma, he ovat etnosent-risempiä ja kannattavat suuremmassa määrin rankaisemista. Molempien ryhmien nuorilla on vain vähän luottamusta politiikkaan, vaikka se käy ilmi eri tavalla. 10 % nuorista myöntää avoimesti olevansa rasistisia.

Yksinäiset nuoretPienenevä perhekoko, joustavat työajat, koh-tauspaikkojen väheneminen ja vapaan tahdon tunnistaminen johtaa monen nuoren sosiaaliseen eristäytymisen. He tuntevat olevansa väärinym-märrettyjä, ja ettei heitä kukaan kaipaa, ottaen täten askeleen lähemmäksi itsetuhoa. Itsetu-holuvut ovat vakaat, mutta korkeat. Ne nuoret, jotka eivät ole itsevarmoja, ja joita kiusataan, muodostavat suuremman riskiryhmän.

Avuttomat nuoretMonista kohteliaista käyttäytymismalleista ja tavoista on luovutettu autoritäärisyytensä vuoksi, mutta niiden tilalle ei ole tullut uutta etikettiä. Siksi nuoret eivät usein tiedä, miten heidän pitäisi käyttäytyä, sillä he ovat menettäneet perustan ajattelulleen.

Korostetun yksilölliset nuoret”Zonder Maskers” – Ilman maskeja on Marc Echardusin (1999, Bryssel) tutkimus, joka antaa käsityksen nuorten vakaumuk-sista. Näyttää siltä, että nuoret ovat korostetun yksilöllisiä. Ystävyys on hyvin vanha arvo, ja se antaa nuorille mahdollisuu-den olla oma itsensä ja päästää tunteensa valloilleen. Itsensä kehittäminen ja löytäminen sekä tunne siitä, että voi tehdä mitä haluaa, ovat hyvin tärkeitä asioita nuorille.

Tahto normien lähteenäIhminen kokee itse valitsemansa asiat tärkeämpänä kuin asiat, joita tarjotaan hänelle. Tämä tarkoittaa myös, että nuoret pitävät ystävää veljeä tärkeämpänä. Tai täsmällisemmin: nuoret pitävät tärkeämpänä sitä, mitä he luulevat itse valitsevansa. Yhteiskunnan määrittely vaikuttaa näihin valintoihin enemmän kuin nuoret aavistavat. Tästä voidaan johtaa joitakin ennustuk-sia. Ensisijaisista ryhmistä tulee yksipuolisempia kulttuuriltaan, koska valitaan ystäviä, joilla on sama koulutus ja samat kult-tuuriharrastukset. Monet nuoret tulevat yhä enemmän yksinäi-simmiksi, koska heitä ”ei ole valittu”. Ihmissuhteet muuttuvat haavoittuvimmiksi, koska valitut ihmissuhteet vaativat enem-män ponnisteluja kuin ”ei-valitut” ihmissuhteet kuten perhe ja naapurit.

Lyhyen aikavälin näkökulmatNuoret sitoutuvat konkreettisiin ihanteisiin, usein lyhyeksi ajaksi. He ovat kiinnostuneita yhteiskunnasta ja ovat haluk-kaita lähtemään mukaan kampanjoihin. Näillä toiminnoilla on kunnollinen arvopohja, eivätkä ne välttämättä aiheuta suu-rempia poliittisia reaktioita. Nuoret tuntevat vahvaa yhteyttä etiikan ja estetiikan välillä, heidän mieltymyksensä yhtyvät. Esimerkiksi musiikkimaku (esteettinen) on myös eettinen miel-tymys (he puolustavat sitä).


Näkökulm


214

Näkökulm


215

Vapaa-aika ja identiteettiNuoret samaistuvat vahvasti vapaa-aikaan, jossa musiikki, vaatetus ja ilta ulkona ovat hyvin tärkeitä asioita. He pitävät sitä enemmän omana ympäristönään kuin perhettä tai koulua. Se on heidän sosiaalisen ympäristönsä integroitu osa, joka ilmaisee heidän omia arvonäkökantojaan.

Subjektiivisesti yksilölliset nuoretNuoret pitävät usein itseään hyvin yksilöllisinä, mutta se ei kuitenkaan pidä paikkaansa (Elchar-dus, 1999). Nuoret ammentavat arvonsa yhtei-söllisiltä identiteeteiltä suuremmassa määrin kuin he itse käsittävät. He kokevat kuitenkin nämä arvot hyvin yksilöllisellä tavalla. Tutki-mukset osoittavat jopa väärää tietoisuutta: luul-laan mielipide omaksi, vaikka se onkin ryhmän muodostama. Tämä asenne kuitenkin vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin: yhteinen yksilöllisyys ei ole sama asia kuin kollektivismi.

Uusi pakanallisuusTutkimus kertoo myös, että monet nuoret (noin 20 %) uskovat ennustamiseen, reinkarnaatioon ja ufoihin. Rockmusiikin, televisiosarjojen ja elokuvien teemat kuvastavat tätä. Nuoret näyt-tävät etsivän jotain tämän maailman toiselta puolen.

PohdintaaEdellä mainittu tutkimus hahmottelee yksilöllis-tymisen ongelmat verrattuna ryhmänormeihin ja -arvoihin. Mitä vähemmän nuoret ovat tietoi-sia yksilön ja ryhmän välisistä vaikutteista ja suhteista, sitä pienemmät ovat mahdollisuudet profiloitua yhteiskunnan itsevarmoiksi jäseniksi. He ovat yksilöinä voimattomia, mutta voivat saada voimaa ryhmänä. Olemassaolevat nuori-sojärjestöt kuten partioliike vetävät puoleensa

vain keski- ja yläluokan nuoria. Vapaa-ajasta tulee tärkeä ja se kulutetaan ryhmässä, mutta sen kokeminen säilyy silti hyvin yksilöllisenä. Tärkein opetus minkä tutkimuksesta voi oppia on, että yksilöllistyminen ja yksilöllinen minäkuva eivät vaikuta myönteisesti yhteenkuuluvuuden sosiaaliseen tunteeseen eivätkä suuriin unelmiin. Ihmiset kokevat, että heidät heitetään omien voimavarojensa varaan, mikä tekee heidät voimattomiksi ja äärioikeistolaisten ryhmien helpoksi saaliiksi.

Nuorisotiedotuskeskusten uudet tehtävätJohtopäätökset nuorisotiedotuskeskusten työn kannalta:• Nuorisotiedotuskeskusten pitäisi aktiivisesti lähestyä nuo-

ria ja tarjota nuoria kiinnostavia toimintamahdollisuuksia. Tämä tehdään yhteistyössä verkoston kanssa sosiaalisen eristymisen välttämiseksi. Sen lisäksi se luultavasti innos-taa uudenlaiseen, vapaampaan luokkatietoisuuteen.

• Esittele ennaltaehkäisevässä työssä lyhyen tähtäimen tavoitteet nuorille. Älä kampanjoi tupakanpolttoa vastaan, koska se aiheuttaa keuhkosyöpää, vaan koska tyttö ei halua suudella ”tuhkakuppia” eikä poikaa, jolla on ruskeat ham-paat. Poimi kohderyhmälle soveltuvat tavoitteet.

• Käytä visuaalista kieltä, koska nuoret eivät ole tottuneita ottamaan vastaan vaikutteita kirjallisesta kielestä vaan elokuvien ja television kautta.

• Rakenna internet-yhteyksiä ja tarjoa nuorille tilaisuus surf-faamiseen, mielipiteitten vaihtoon ja nettisivujen luomi-seen useissa eri paikoissa.

• Nuorisoryhmien välisiin eroavaisuuksiin kiinnitetty huomio määrittelee sopivimman välineen lähestyä, huomioiden myös nuorten kiinnostuksen kohteet.

• Nuorisotalojen tarjoama tieto on ajankohtaista ja perustuu nuorten kiinnostuksen kohteisiin, eikä edusta koulujen käyttämää ”tulet tarvitsemaan sitä myöhemmin” -lähesty-mistapaa.

• Tiedotuskeskusten pitää esitellä itseään riippumattomina laitoksina, jotka eivät liity sosiaalialan tai lainopillisiin tahoihin.


Näkökulm


214

Näkökulm


214

Näkökulm


215

(3.6) Nuorten osallistumisen nykykäytäntö

Vuonna 1998 Perthin nuorisokyselypalvelu jär-jesti ERYICA-verkoston puitteissa konferenssin Blairgowriessa1, Skotlantissa tehdäkseen arvioin-tia siitä, mitkä ovat esteet nuorten osallistumi-selle nuorisotiedotustyöhön sekä mahdollisuudet näiden esteiden ylittämiseen. Konferenssi haluaa mennä pidemmälle, ei vain listata ko. asioista. He haluavat, että ajattelemisen, puhumisen ja nuorten osallistumisen toteuttamisen välille muodostetaan linkki työryhmätyöskentelyn aika-na. Nuoret ja nuorisotiedotustyöntekijät ilmaise-vat henkilökohtaiset päämääränsä työskennellä nuorten osallistumisen parissa nuorisotiedotuk-sessa esteistä huolimatta.

Nuoret ja työntekijät osallistuvat yhdessä tähän työryhmään. Se koostuu kahdesta osasta.

Nuorten osallistuminen? Kyllä, mutta....?

Jotta nuorten osallistuminen onnistuisi, täytyy tutkia myös vastaväitteitä. Pullonkaulojen poh-timinen ja myönteisten ratkaisujen etsiminen ovat menestyksen avaimia. Monia argumentteja puolesta ja vastaan on keskusteluissa esitetty ns. ”nuorten osallistumisen puolesta” ja ”nuor-ten osallistumista vastaan” -ryhmien välillä.

Nuorten osallistumista puoltavat mainitsivat joitakin myönteisiä vaikutuksia. Ilo työskennellä nuorten kanssa, nuorilla on virkistäviä ajatuk-sia, he ovat innokkaita ja kriittisiä. Sen lisäksi nuoret pystyvät erinomaisesti olemaan yhteis-työssä ammattimaisella tavalla, koska heillä on tarpeeksi kokemusta, he tietävät kuinka ilmaista itsensä ja he osaavat tehdä päätöksiä. Nuoret puhuttelevat omaa ikäryhmäänsä paremmin kuin

työntekijät. Yhteiskunnalla on velvollisuus antaa nuorille tilaisuus työskennellä demo-kraattisessa yhteiskunnassa.

Vastaväitteinä esitetään, että nuoria ei lähestytä oikealla tavalla, eikä heitä aina oteta tosissaan. Heidän vertaisensa nauravat osallistuville nuorille. Työntekijöillä on toi-saalta kielteinen kuva heidän kohderyhmänsä sitoutumisesta ja kyvystä; ”He haluavat mennä ulos, he eivät ole vastuullisia eikä heillä ole aikaa. Työ nuorten kanssa vaatii paljon energiaa ja aikaa, ja tulos on minimaalinen. Työntekijät voivat itse tehdä sen paremmin ja nopeammin”.

Kun tulen kotiin, aloitan....Toisessa osassa jokainen nuori ja nuorisotiedo-tustyöntekijä laati henkilökohtaisen ohjelman, josta aloittaa. Nämä suunnitelmat on ryhmi-telty ja koottu yhteen.

Tiedotusmateriaalin tuotannon osalta esitettiin seuraavat ideat:

Kansainvälisen koulutusohjelman järjestä-minen, sosiaaliseen tasoon, kulttuuritaus-taan jne. perustuvien uusien materiaalien ja menetelmien kehittäminen, nuorten seuran-taryhmän organisoiminen aineiston arvioimi-seksi, nuorisovaltuustojen saaminen mukaan toimintaan esimerkiksi tekemään yhdessä projektityötä (esimerkiksi nuortenosallistumis-oppaan tai tietoa sisältävien internet sivujen tekeminen); kokeilun aloittaminen, jossa nuoret toimisivat tiedotustyöntekijöinä sekä samanlaisen keskustelun järjestäminen kuin työryhmissä käytiin.


Näkökulm


215

Näkökulm


216

Näkökulm


217

Tiedonvälittämisen osalta ehdotettiin: nuorisovaihto, palautteen antaminen tästä konferenssista ja kunnon menetelmien kehit-täminen, tutkimuksen suorittaminen, jossa selvitettäisiin millä tavalla nuoret haluavat saada tietoa, tiedottaminen ystäville mahdol-lisuuksista, nuorisoneuvojaprojektin aloit-taminen, nuorisopaneelin organisoiminen ja lopuksi, nuorten osallistumisen sisällyttämi-nen nuorisotyöntekijöiden tehtävänkuvaan.

Nuorisotiedotuksen ja nuorten osallistumi-sen järjestämisen osalta esiteltiin seuraavat ideat:• Nuoret mukaan tiimikokouksiin, esittelyihin ja

kunnallisiin elimiin, neuvonta- ja ohjausryh-miin jne.

• Nuorten vaikutusvallan lisäämisen valmistele-minen (tekemällä menettelytavat läpinäkyviksi ja nuorille avoimiksi) tutkailemalla osallistu-misen rajoja.

• Solmimalla sopimuksia, jotka ovat ymmärrettä-viä ja selkeitä jokaiselle.

• Ottamalla työprosessissa toinen asema työn-tekijänä.

• Laatimalla ammattimaisen nuorten osallistu-misen suunnitelmat, joissa on edustettuna suuri määrä erilaisia rooleja.

• Kansallisen tutkimustoiminnan aloittaminen erottaen kaupunki- ja maalaisympäristöt.

Suunnitelmista tuli esille myös nuorten osallistuminen rekry-tointiin. Tässä muutama idea:

Nuorten palkitseminen vapaaehtoistyöstä esimer-kiksi antamalla todistus; 16–20-vuotiaden pitkäaikais-työttömien palkkaaminen nuorisotiedotuskeskukseen; annetaan nuorten, jotka jo ovat mukana nuorisotiedo-tuskeskuksen toiminnassa saada mukaan kaksi muuta nuorta; annetaan nuorten puhua alueen ongelmista epävirallisessa viikonloppu-tapahtumassa ja pyydetään heitä parantamaan tilannet-ta; tehdään selvitys mistä syystä nuoret jättävät pro-jektin; nuorten motivaation parantaminen esittelemällä osallistumisesimerkkejä eri maista; nopea reagoiminen, kun nuoret haluavat osallis-tua ja lopuksi, jutun kirjoit-taminen konferenssista.


Näkökulm


216

Näkökulm


217

(3.7) Nuorisotiedotustyö tulevaisuudessa

Työryhmän teemana oli, miltä nuorisotiedo-tuskeskus näyttää vuonna 2010? Nuorisotiedo-tuskeskuksen pitäisi olla seuraavien kriteerien mukainen. Se on ajan hengessä vuonna 2010, nuoret ovat aktiivisesti mukana kaikessa toimin-nassa ja tällaisen keskuksen voi löytää mistä tahansa Euroopan maasta. Konferenssiyleisölle kuvailtiin humoristisesti vuonna 2010 sopiva nuorisotiedotuskeskuksen malli. Työryhmät oli jaettu kohderyhmittäin nuorille ja aikuisille.

Nuoret uskoivat, että vuonna 2010:• nuorisotiedotuskeskuksia on paljon enemmän• tiedotus on nuoria lähellä, jokaisella on mahdol-

lisuus käyttää internetiä• kaikki käyttävät kehon sisälle rakennettuja

tietokoneita• kouluilla on ja koulut antavat paljon enemmän

hyvälaatuista tietoa, kouluilla on oma tiedo-tuskeskus, ja sitä on mahdollista käyttää oman ryhmänsä kanssa vähintään yhden oppitunnin verran viikossa

• nuorten osallistumista on paljon enemmän kaikilla tasoilla

• valtio kääntyy automaattisesti nuorten puoleen• nuorilla on vaikutusvaltaa omassa kunnassaan• kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on nuori-

soparlamentti, joka käsittelee ennalta ehkäise-vää työtä ja maailmanlaajuisia ongelmia

• nämä parlamentit ovat tiiviissä yhteydessä nuo-risotiedotuskeskuksiin

• nuorille on omat mediat kuten televisio ja radio• naapurimaiden kanssa on kulttuurivaihtoa, joka

sisältää yhteistyötä esimerkiksi musikaali- tai jonkin toisen suuren teeman ympärillä.

Nuorisotiedotustyöntekijöi-den mukaan vuonna 2010: Toiminnot:• toimivat paikoissa, joissa

nuoret tapaavat• mielenkiintoisia palvelui-

ta ja ohjelmia (myydään popkonserttien lippuja, mielenkiintoisten tuotteiden alennuskortteja, tapahtumien järjestämistä)

• toimintoja kehitetään tarve-selvitysten pohjalta

• käytetään vertaiskoulutusme-netelmää

• järjestetään työryhmiä nuor-ten toivomista teemoista, nuorten itsensä vetäminä

Henkilökunnan taidot: • on helposti lähestyttävissä,

ystävällinen• on joustava, myös työajan

suhteen• puhuu nuorille ymmärret-

tävällä ja selkeällä tavalla ammattisanastoa vältellen

• on luotettava

Ryhmän moninaisuus:• erilaisia erikoistumisia• nuoret työntekijät, tai aina-

kin mielletään• hyvät viestintätaidot

• nuorten tukeminen ja oh-jaaminen, herkkyys aistia niiden nuorten tarpeita, jotka tuntevat etteivät he kuulu mihinkään ryhmään

• Een beetje get / un peu de folie / crazy / hieman hullu!

Sijainti / fyysinen paikka• helppopääsyinen sijainti• vapaa internetin käyttö• tiedon valinta perustuu

nuorten kieleen ja tyyliin hyvin määriteltyjen kriteerien mukaan

Organisaatio / johto• käytetään erilaisia menetel-

miä kuten henkilökohtaista neuvontaa

• verkoston sisällä selkeät sopimukset sekä selkeät yhteydet nuorisopolitiikan kehittämiseen

• vähimmäislaatuvaatimusten määrittely, myös eurooppalai-sessa yleissopimuksessa

• nuorten osallistumisen mah-dollistaminen paikallisella tasolla

• säännölliset arvioinnit ja tarkistukset


Näkökulm


218

Näkökulm


219

(3.8) Päätösistunto

Tämän istunnon valmistelemi-seksi keräsimme ehdotuksia, huomautuksia, etuja ja haitto-ja, lähestymistapoja ja ideoita useista esityksistä. Nämä väit-tämät esitettiin täysistunnossa ja niiden esittelystä vastasivat JIP Rijnwarden Alankomaista (eräs pilottiprojekteista) sekä päivän puheenjohtaja.

Seuraavaksi kysymysten ja yleisöpalautteen aihekohtainen yhteenveto:

Sosiaalinen tärkeysNuoret pärjäävät paremmin yhteiskunnassa, jos he voivat osallistua yhteiskunnan kehit-tämiseen. Tämä ei ole muoti-villitys, se on välttämättömyys. Nuorten osallistuminen johtaa yhteiskunnan ajattelumaailman muutokseen. Ilman nuoria ei ole tulevaisuutta.

Nuorten asiantuntemusNuoret eivät itse halua tulla asiantuntijoiksi, he eivät halua tehdä kaikkea, ammattilaisia tarvitaan yhä. Nuoret voivat tehdä enemmän kuin vain osal-listua tiedotusaineiston tuotan-toon, he voivat myös osallistua nuorisotiedotuskeskuksen sisällölliseen työhön ja siihen liittyvän työn prosesseihin.

Menetelmälliset näkökohdat

Esimerkiksi nuorisovaltuustoja käyttämällä voidaan antaa nuo-rille tilaisuus tiedottaa muille nuorille. Tiedon laatu paranee nuorten ollessa tietoisia siitä, mistä muut nuoret ovat kiin-nostuneita. Nuorten käyttämis-tä nuorisotiedotustyön parissa voidaan verrata jalkapallo-joukkueen uusiin pelaajiin. He ovat hyviä, mutta eivät vielä kokeneita. Annamme heille eväitä, jotta he voivat koulut-taa itseään ja muita kasvamaan ammattilaisiksi. Useimmat konferenssin osanot-tajat suhtautuvat innokkaasti ja myönteisen kriittisesti nuorten osallistumiseen. Tämä asenne luo mahdollisuuden osallistu-misen hyvään järjestämiseen ja sen ehtojen määrittelyyn.

Nuorten osallistumisen ulkoisia ehtoja

Ulkoiset ehdot ovat tapaus-kohtaisia, ja tästä syystä liian moninaisia keskusteltaviksi täysistunnossa. Ulkoiset ehdot ovat toisaalta lueteltavissa. Niiden perusteella voidaan kehittää menetelmä nuorten osallistumiseen.

VerkostoNuorisotyöjärjestöt, nuoriso-valtuustot, koulut ja kirjastot muodostavat joitakin esi-merkkejä, joita voidaan antaa nuorisotiedotustyöverkoston jäsenistä. Nuorisotiedotusta nuorisovaltuustojen toimintana pidetään vahvana puolena, kos-ka se johtaa rinnakkaisilmiöön. Tiedon välitystä nuorille par-haalla mahdollisella tavalla, ja täten nuorisotiedotus mahdol-listaa nuorten osallistumisen.

Vuorovaikutus osallistumi-sen ja tiedotuksen välillä luo proaktiivisen tilanteen, jota voidaan käyttää mielipiteiden vaihtoon ja verkoston aktivoi-miseen. Nuorisotiedotuskeskus on nuorisotyön osana, eikä sen välttämättä tarvitse sijaita erillään. Työskentely paikois-sa, joissa nuoret tapaavat tuo nuorisotiedotuksen paikkoihin, jossa nuoret myös kysyvät tietoja. Koulu on erinomainen tapaamispaikka.


Näkökulm


218

Näkökulm


218

Näkökulm


219

LaatuNuorisotiedotuskeskuksen toi-minnan pitää perustua nuorten todellisiin tarpeisiin. Se ei saisi olla jonkun laitoksen näyteik-kunana, eikä mielikuva nuoriso-valtuuston tehokkuudesta.

Kasvatusmenetelmienkehittäminen

Nuorisotiedotukselle työmuo-tona ja työskentelylle niissä paikoissa, joissa nuoret tapaa-vat, ei aina anneta sen oikeata arvoa. Muut palvelut arvostavat sitä usein vain silloin, kun annetaan sosiaaliapua. Nuoriso-tiedotus ei ole nuorten sosiaa-lipalvelua. Menetelmällisessä koulutuksessa täytyy alusta alkaen ottaa hyvin selkeä kanta tähän.

Muut seikat, joihin täytyy kiinnittää huomiota:• Menetelmien pitää perustua

nuorten kunnioittamiseen ja heidän itsemääräämisoikeu-teensa.

• Nuorisotiedotus on kunnallis-ten viranomaisten ja nuorten välikappale. Nuoret tuntevat joskus, että heihin ei suhtau-duta vakavasti. Viranhaltijat pelkäävät joskus yhteyksiä nuoriin, koska he ajattelevat, että nuoret ovat arvaamat-tomia.

• Nuorisotiedotustyöntekijät voivat raportoida nuorisotyö-verkostoa muutoksista. He voivat viedä vastuualueitaan verkoston toimintaan esimer-kiksi luoden pitkän tähtäyk-sen suunnittelun mallin.

• Nuorisotiedotustyöntekijät vaihtavat tietoja ja toiminto-ja verkoston sisällä.

JohtopäätösNuorten osallistuminen on nuorisotiedotustyön keskeinen tehtävä. Nuorisotiedotuksen fyysinen sijainti on hyvin tärkeä. Tiedo-tuksen tulisi tapahtuu siellä, missä nuoret ovat, jolloin nuoret voivat itse määritellä paikan, missä tietoa haluavat saada. He myös määrittävät ta-van, jolla työ tehdään. Verkostoon kuuluvien organisaatioiden täytyy olla yhteistyössä, ja heillä täytyy olla hyvät yhteydet keskenään. Nuorten osallistuminen ei ole vain keskeisin tehtävä ja menetelmä, se on erityisesti nuori-sotiedotuksen tilaisuus saada nuoret mukaan ja vahvistaa verkostoa.


Näkökulm


219

Näkökulm


220

Näkökulm


221

Mietteitä konferenssistaNico Meisch (ERYICA:n puheenjohtaja, 2000):

Nuorten osallistuminen on ajan-kohtainen asia, se on yhteiskunnan perustavaa laatua oleva etu, koska se edesauttaa muutosten aikaansaamista tässä yhteiskunnassa. Ollessamme kasvotusten nuorten kanssa huomaamme, että aikuisen ja nuoren välinen suhde ei ole ”aikuinen opettaa nuorta” -opetuksellinen. Ei, nuori on itsenäinen ja vastaa omas-ta toiminnastaan, joka vie suhteen todellisen yhteistyön tasolle. Onneksi konferenssissa ei ole tehty sitä ereh-dystä, etteikö olisi hyväksytty, että aikuisten ja nuorten välillä on eroja. Nuorten ja aikuisten erilaisten roolien johdosta on todellakin huomattavissa eroja. Silti nuoret ja aikuiset voivat olla yhteistyössä kumppaneina. Tämän konferenssin tuloksista keskustellaan ERYICA:n yleiskokouksessa konferens-sin jälkeen. Tulokset sisällytetään ERYICA:n toimintasuunnitelmaan, ja niiden ideoiden läpiviemiseksi, jotka vaativat asianmukaisen käytännön

toteuttamisen, tehdään ehdotuksia.

Raymonda Verdyck (Beneluxmaiden Valtiollinen Nuorisoasiainryhmä)

Rouva Verdyck painottaa kahta näkökulmaa. Ensinnäkin konferenssin organisatorinen näkökulma. Hänen mielestään on aikamoinen saavutus järjestää konferenssi viiden yhteis-työkumppanin kanssa kolmesta eri maasta. Tämä konferenssi vaati kahden vuoden val-mistelut, ja tulokset olivat rohkaisevan hyviä. Niin monen nuoren ja aikuisen kerääminen yh-teen on jo nuorten osallistumisen esimerkki!

Nuorisotiedotus ja nuorten osallistuminen kuuluvat yhteen täydentäen toisiaan. Kes-kustelu päätöksenteon vallasta merkittävissä asioissa; kenellä on valta-asema? Tosiasia on, että tämä kysymys esitettiin, tarkoittaa sitä, että nuoria on läsnä. Raymonda Verdyck antaa ymmärtää, että Beneluxmaiden valtiollinen nuorisoasiainryhmä tulee jatkossakin käsit-telemään nuorten osallistumista ja nuori-sotiedotusta kiinnittäen erityistä huomiota nuorisotiedotuskeskusten tavoitettavuuteen, erityisesti vähäosaisten nuorten kannalta, nuorten osallistumismenetelmien kehittä-miseen asian laajimmassa merkityksessä konkreettisesti eikä muodollisten rakenteiden kannalta ja nuorten virkistyttävään luontee-seen yhteistyökumppaneina yleensä. Nuori-soasiainryhmällä on hallussaan konferenssin johtopäätökset, ja se suunnittelee jo jatkoa


Teksti ja tekijänoikeudetWorking Together – Yhdessä työskentely -työryhmä,Beneluxmaiden nuorisotiedotusverkosto

Näkökulm


220

Näkökulm


221

prosessille.

Toimituksen lisäys:1 Vuonna 1998 Skotlannin nuorisotiedotus-verkosto ja ERYICA järjestivät Blairgowriessa seminaarin: Nuoret tiedottavat nuorille -ver-taisryhmäkasvatuksen näkökulma nuorisotie-dotustyössä. Tämä seminaari oli ERYICA:njäsenjärjestöjen keskuudessa alkusykäyksenä hyvien käytänteiden välittämiselle nuoria osallistavasta työmenetelmästä. Skotlannin seminaarissa tuloksena päädyttiin yhteiseen päätelmään, että vertaisryhmätiedottaminen on (Blairgowrie, Skotlanti 30.3.–5.4.98 seminaari-raportti http://www.lasipalatsi.fi/~timoska/blairg/index.html):

• Samanikäiset jakavat kokemuksia ja tietoja keskenään tasa-arvoisesti. Käsite sisältää kou-lutuksen, tuen ja neuvonnan vertaisryhmässä.

• Ryhmä, jolla on jotain yhteistä, jakavat koke-muksia keskenään.

• Prosessi, jossa asioihin perehtyneet nuoret jakavat tietonsa ja kokemuksensa toisille nuo-rille turvallisessa ympäristössä.

• Luonnollinen prosessi, jota ilmenee ryhmissä, joilla on jotain yhteistä keskenään ja jotka jakavat kokemuksiaan ja tietojaan positiivises-sa oppimisprosessissa.

• Tasa-arvoinen opettamis- ja oppimisprosessi turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä niiden ihmisten välillä, joilla on sama pää-määrä.


Näkökulm


222

Näkökulm


223