Embed Size (px)
Citation preview
Nro 4 • Perjantaina 30. tammikuuta 2004 55. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E
Kurkijokelaisen, hiitolalaisen ja karjalalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä
SisäsivuillaTÄNÄÄN
LAATUAEDULLISUUTTA
AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus
KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky
Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760
(Kaupungintaloa vastapäätä)
KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ
Ken tietää komeistanaisista sivulla ............................. 3Aune Korhonen jatkaa sivulla .... 4Ensimmäisen päätoimittajanmuistolle sivulla .......................... 4Arvi Heinonensotasyksystä sivulla ..................... 5Mielipiteitä sivulla ...................... 6Aino Koppikettupirskatista sivulla ............... 7
JATKUU SIVULLA 4
Kuka olet ja mitäSinulle kuuluu?
Aune Korhonen, synty-nyt Kurkijoen Rummun-suon Puntalan ryhmässä1926. Olen asunut jo kau-an Kolilla. Aviossa, 5 lastaja 4 lastenlasta.
Minkälaista työtä olettehnyt?
Sota-aikana maanvilje-lys-töitä kotona Karjalassaja noin puoli vuotta Patal-joonan esikunnan toimis-tossa. Sitten liikeapulaise-na, postissa ja konttorissa.
Avioiduttua maanviljelys-tä, karjan, lasten,- vanhus-ten ja taloudenhoitoa.
Harrastukset ja luotta-mustoimet?
Luottamustoimia muu-tamia, harrastukset luke-minen, käsityöt, maalaus,kirjoittaminen ja ikuinenaikuisopiskelu.
Mitä karjalaisuusSinulle merkitsee?
Karjalaisuus on minulleverenperintönä tullut itses-tään selvä asia. olen peri-nyt luonteenlaatuni ja ta-pani elää elämääni gee-neissä. Sanon vieläkin mieja sie.
Mitä karjalaisperinteitäedelleen ylläpidätelämässäsi? Miten oletkokenut oman karjalai-suutesi?
Äidin opettamia ruokiaja käsitöitä teen. Olenmyös yrittänyt muistaavanhempien neuvot ettäemme elä yksin tässä maa-ilmassa, “arvaa oma arvo-si anna arvo toisellekin”.
Oletko käynyt kotiseu-tumatkoilla? Kokemuk-sesi siellä?
Olen monta kertaa. Hy-viä kokemuksia että monetkukkivat lunnonkasvit ko-tiraunioiden piirissä olivatlisääntyneet. Jotkut ome-
na- ja kirsikkapuut sinnit-telivät vielä elossa. Järkyt-tävintä oli omaisten- kuinmyös sankari-hautojen tu-hoaminen. Viljelemättä jä-tetyt hyvät pellot. ja ylei-nen huolimattomuus.Kerro joku muistosiKarjalasta.
Olen Kurkijokelaisessakertonut aikaisemminuseita jo kolmen vuos-kymmenen ajan.
Onnellinen lapsuus-muistosi?
Lapsuudesta muistanvain onnellisia päiviä, au-rinkoa, perheyhteyttä,eläinystävät, hyvät naapu-rit ja kauniin kukkivanmaiseman.
Mitä ajatteletKarjala-kysymyksestä?
En usko näkeväni sitä
AuneKorhonen
Se virallinennuoruuden
kuva.
Laina-sis-kon pyöränkyydissä 2-vuotiaana.
Oma nurkkataidenäytte-lyssä, 2001.(Alh. vas.)
Koulun lo-pettajaiset,
1942.(Alh. oik.)
AuneKorhonen
Karjala-matkalla v. -92. Olihan sentään rappuset jääneet.
Perjantaina 30. tammikuuta2 – 2004 – N:o 4
Helmikuun heleät
30.1.2004
Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖ
Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitus
Toimitus: Päätoimittaja Maire Soiluvaja kaikki Kurkijokelaisen ystävät
Konttori: Vesikoskenkatu 13 As 21, 3220 LoimaaAvoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14
puh. (02) 762 2551Matkapuh. 050-521 3336
,
Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättäjääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Lehden vas-tuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sat-tuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituksestamaksetun hinnan palauttamiseen.
ILMOITUSHINNAT: (Kaikki ilmoitukset)
Etusivu ............ 60 centtiä/mmMuut sivut ....... 45 centtiä/mm
Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alen-nus. Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse an-nettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa.
TILAUSHINNAT:vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat .....39 euroaMuualle ........... 46 euroa
E-mail:[email protected]: LSOP 523900-4897
Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki
ISSN 0782-5668
Lehti ilmestyy perjantaisin, mutta vuoden aikana onjoitakin kaksoisnumeroita juhlapyhien aikoihin.Painosmäärä 2000 kpl.
KARJALAISUUS ELÄÄ- RUNOT ja KUVAT KERTOVAT
la 20.03.2004 klo 14.00 KARJALATALO, YLÄSALI (2.kerros)
( Käpylänkuja 1, HELSINKI )
Runoryhmä-KANERVAT, ohj. Elvi ArminenMusiikki Yrjö LuukkonenUUSINTAESITYS YLEISÖN PYYNNÖSTÄKirjojen- ja arpojen myyntiä klo 13.00 alkaen.
pääsymaksu T E R V E T U L OA!Järj. Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin
KULTTUURITOIMIKUNTA.
Hartaus sunnuntaiksi 1.2.4. sunnuntai loppiaisesta
Kukatyynnyttäisimyrskyn?
pidetään lauantaina 7.2.2004 kello 13.00 alkaen KarjalatalonKäkisalmisalissa, osoite Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki.Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 § mukaiset asiat.Tervetuloa kokoukseen! Johtokunta
Hiitolaiset ry
VUOSIKOKOUS
Tapahtumia
Rakkaamme
Toivo EmilTAITONENs. 10.05.1917 Kurkijokik. 03.01.2004 Loimaa
KaivatenHilkkaAntti ja Riitta Susan, Pasi, Sofia ja EmiliaJaakkoSukulaiset ja ystävät
Niin kuin muuttolintusten tiekotoa kauas matka vie.Jää turvaksi Herrani rakkaiden luohaltuusi kaikki uskoa suo.
Siunaus toimitettu läheisten läsnä-ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.
Rakkaamme
Anna LyyliVUOHELAINEN
s. 9.10.1907 Kurkijokik. 10.1. 2004 Loimaan aluesairaala
Kaipauksella muistaenJorma ja OiliHeikki, Pirjo, Pekka ja MarjaKaarina ja JarmoJarkko, Sanna, Konsta ja AlpoAimo perheineenmuut sukulaiset ja ystävät
Niin pienet, pienet on piirit maan,mut taivas on suuri ja laajaja taivas on kuultava korkeuttaanja taivas on tähtinen, taaja.Yks vaan on taivas, yks Jumaka vaan,on jokaisella se sielussaan,ja taivas on rauha täytetyn työn.
Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myös Ori-pään palvelutalon henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta.
o.s. Rasilainen, ent. Heinonen
Muistan kuinka lapsena kesämökillä järvellä soudellessatuuli saattoi joskus yllättää pienen veneilijän. Aina eivätvoimat tuntuneet riittävän ponnistellessa lähestyvän uk-kosmyrskyn tuulta vastaan. Vaahtopäiset aallot keikuttivatpelottavasti soutaen ponnistelevaa.
Se oli elävä hetki muistella pyhäkoulussa opittua Raa-matun kertomusta Jeesuksesta, joka tyynnytti myrskyn. Olimielikuvitusta kiihottavaa ajatella olevansa Pietari, jokahaluaa Mestarin lailla kävellä veden päällä.
Ajan kanssa on elämä tuonut vastaan suurempiakinmyrskyjä kun ukonilman lapsena kesämökillä. Luonnon-voimia väheksymättä: elämän suurimmat vastatuulet taikaiken kumoon kaatavat rajuilmat repivimmillään ovat si-säisen kokemusmaailman ilmiöitä.
Elämän ruhjeet ja epäonnistumiset, haaveitten romah-tamiset, läheisten ja kanssaihmisten aiheuttamat petty-mykset, joutuminen silmäkkäin oman kyvyttömyyden jarikkinäisyyden kanssa voivat olla konsanaan raastavampiakuin luonnonilmiöiden rajuus.
Puita ympäriltä kaatava trombi voi jäädä muistikuviinkoko elämän ajaksi. Itse kokemus on ohi muutamassa mi-nuutissa. Mutta entä kun sisäinen myrsky ei ota laantuak-seen? Mitä sitten, jos koko elämää koskevaan "auta Herra,me hukumme" -huutoon ei tunnukaan olevan vastaajaa?Lapsen kuolema, tieto puolison uskottomuudesta tai irtisa-nominen voivat romahduttaa koko elämän. Eikä mistääntule palokuntaa sammuttamaan paloa, ei pelastusmiehis-töä raivaamaan raunioita!
Raamatussa kuvaillaan niitä, jotka "pysyvät lujana, ku-ten pysyy se, joka ikään kuin näkee Näkymättömän".(Hepr. 11:27)
Koko elämän tuhoavan myrskyn riepotellessa on arvo-kasta, että osaa ja yrittää, edes "ikään kuin", nähdä Nä-kymättömän. Kun sisäinen kipu polttaa sietämättömästi,kun elämän tulehtuneet haavat verestävät avoimina, se onkutsu kohottaa katse Näkymättömään - todellisuuteen,mikä on olemassa, vaikka sen läsnäoloa ei aistikaan. Seauttaa muistamaan, että nyt päättymättömän tuntuisestiriehuvasta myrskystä huolimatta menneisyydessä ja yhtähyvin myös tulevaisuudessa, on aivan varmasti minuakinvarten tyyntä, on auringonpaistetta, iloa ja lepoa.
Hän, joka haluaa sitoa itsensä ja toivonsa Näkymättö-mään on se, joka uskoo, että koko elämän sortuessa Elämämyös kannattelee. Sellainen luottamus on lahjaa.
Raamattu kertoo, kuinka Herramme ennen myrskyntyynnyttämistä oli yksinäisyydessä rukoilemassa. Se onNäkymättömän katselemista.
Esa-Matti Peura
1. Minä vuonna Suomenensimmäiset liikenne-valot otettiin käyttöönHelsingissä?
2. Kuinka pitkän matkanliito-orava pystyy liitä-mään?
3. Mikä on muinaisen Ne-vajärven nykyinennimi?
4. Kuka valittiin Jeesuksenopetuslapseksi JuudasIskariotin tilalle?
5. Minkä romaanihahmonesikuva Viljam Pylkäsoli?
6. Mikä sairaala on Tilk-ka?
7. Millainen on ihmisoike-usjärjestö Amnesty In-tenationalin tunnus?
8. Kuinka vanha keksintöon purukumi?
9. Mikä on maiva?10. Mikä on Pekka Puu-
pään vaimon nimi?
Päivä pitenee tasaisesti. Aamusta ja illastasen jo huomaa, kun on tarkkana. Päivän pite-neminen vaikuttaa suoraan ihmisen jaksami-seen, energiatasoon. Ihminen on niin riippu-vainen valosta. Tuntuu, että mitä vanhem-maksi tulee, sitä enemmän voimia määrääntodella vaikuttaa valo. Kuinka talven pimeinäaamuina herätessään kaipaakaan sitä, kunkevätaurinko herättää ilman herätyskelloa jaenergiaa on heti vaikka pienelle kylälle.
Ensi viikolla vietämme runoilija Runeber-gin päivää. Ennen vanhaan runoilijoilla olisuuri merkitys ihmisille, jopa kokonaisen kan-san jaksamiselle. He loivat valoa, intoa ja kai-pausta johonkin kauniimpaan, suurempaan -kuten vaikka itsenäisyyteen.
Nykyrunoilijoille ei sellaista asemaa anneta- liekö ansaitusti. Nykyrunous on monelle täy-sin ymmärtämätöntä - ennen säkeet olivat sel-keitä silti, vaikka niissä saattoi olla suurikinsalattu ajatus takana.
Aika muuttaa kaikkea, kieltäkin. Ennenopetettiin pilkkusääntöjä, nyt pilkut saavatesiintyä tai olla esiintymättä tekstissä lähesmiten sattuu. Välimerkkien käyttö kaikkiaan
on muuttunut, teksteissä näkee jopa monenrivin välimerkittömiä, käsittämättömiä lause-hirviöitä.
Ilmari Kianto ei kirjoittaessaan miettinytpilkkuja. Kun sitten kustannustoimittaja lä-hetti hänen tekstinsä takaisin ja pyysi laitta-maan pilkut paikalleen, ratkaisi Kianto asianomalla tavallaan. Hän löi kirjoituskoneellaanarkillisen pelkkiä pilkkuja, lähetti paperin jakäsikirjoituksen takaisin kustantajalle jamukana lappunen: Laittakaa itse paikalleen.
Niinhän se on. Kuka tahansa voi opetellapilkkusäännöt tai säännöttömyyden, muttaRunebergin tai Kiannon tapaan pystyy vainharva kirjoittamaan. Sisältö on aina tärkeäm-pi - se sanottakoon rohkaisuksi kaikille Kur-kijokelaiseenkin kirjoittaville.
Runopalstamme on saanut paljon kiitostaja siksi haluankin muistuttaa, että otammemielellämme siihen vastaan tekstejänne.
Ihminen kaipaa valon lisäksi myös kau-neutta, silmiinsä ja sieluunsa. Sitä tarjoavatrunopalstamme runot, siksi ne ovat tärkeä osalehden sisäktöä.
Maire Soiluva
Perjantaina 30. tammikuuta 2004 – Nro – 4 – 3
Karjalan Liiton ja sen jäsenseurojentilaisuuksia vuonna 2004
Tilaisuudet Karjalatalolla Helsingissä ellei toisin mainittu.Karjalan Liitto ry, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki, puh. 09 –7288 170
Helmikuu7.2. Karjalan Liiton hiihtomestaruuskilpailut, Imatra7.2. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Lahti7.-8.2. Lehtiseminaari Viipurissa7.-13.2. Kirjallisuusviikko Ylläksellä14.2. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Pohjois-Karjala14.2. Karjalaiset vanhan ajan iltamat, Orimattila, järj.
Ovaskan ja Munukan sukuseurat19.2. Pitäjäesittelyssä Jaakkima ja Käkisalmi28.2. Kalevalan päivän juhla; monitoimitapahtuma yhdessä
nuorisoliiton kanssa29.2. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Salo29.2. Terijokelaisten talvitapaaminen ja Kysele Terijoesta -
kyselytunti, Mäntsälä
Maaliskuu13.-14.3. Sukututkimus ja sukuseuratoiminta internetissä -
kurssi13.-14.3. Hengelliset päivät, Turku14.3. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Satakunta18.3. Pitäjäesittely, aiheena Laatokka20.3. Karjalaisuus elää - runot ja kuvat kertovat, järj. Uuden-
maan Karj.seur.piiri20.-21.3. Pitäjäyhteisöjen seminaari -risteily22.3. Kaurakiisseliä ja muita karjalaisia ruokia -ruokakurssi,
Hämeenlinna, järj. Karj.seur. Etelä-Hämeen piiri27.3. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Varsinais-Suomi
lauantai, tammikuun 30
Ken tietää?
SuruArkana tulit luoksenisuru silmäsi täytti,koko olemuksesiraskaat tunteesi näytti.Pienen kätesi arastilaskit kädellein,silloin lapseni, sinutnostin polvellein.
Suuret kyynelkarpalotnousi silmiisi, pienoinen,sinut rintaani painoinmitään kysynyt en.Hiljaa nyyhkytitminä tukkaasi silitin,silloin rauhoituithiljaa kuiskasit.
Terttu-täti, meidän isämuutti eilen kotoa pois,tuo lapsosen tuskayksin raskas kantaa ois.Sinun silmistäs ilooli kadonnut kokonaankaipausta ja ikävää,oli mielesi tulvillaan.
Terttu Ketola
Suuret kiitokset viime viikon kuvasta tulleista tiedoista! Kyseessä oli äitienpäiväjuhlaSoskuan kansakoululla vuonna 1933. Suuri osa kuvassa olleista henkilöistä tunnistettiinja nimet saatiin kirjattua museon arkistoon.
Tämän viikon kuvassa ryhmä nuoria istuu kesäauringossa talon portailla. Mistähän onkyse ja missä ollaan? Tiedot kuvasta pyydetään osoitteeseen Kurkijokimuseo, Kojonpe-räntie 446, 32260 Kojonperä tai puhelimitse 050-4036050 Ulla Clerc tai sähkö[email protected].
Tiina Repo Turusta (Loimaa, Alas-taro) on valmistunut oikeustieteenkandidaatiksi Turun yliopiston oike-ustieteellisestä tiedekunnasta.
Valmistuneita
Talviselle KurkijoelleAjattelen sinua valkoisessa talvessasi,lapsuuden kaunis kumpuileva maa!Lämpimän paksu on lumisenpehmeä peltojen vaippa-tasainen, hohtava Laatokan pinta.Kuka hiihtäen kulkee siellä,sitä valkoisen valkoista tietä?-Niin armasta kotitietä,ja mäkeä, metsää ja lumista joenvartta!Kauniina muistoissa vielävalkea - vihreä pelto, metsä ja maa!
Sirkka-Liisa Erlund
30.1. pe Irja31.1. la Alli1.2. su Riitta2.2. ma Aamu, Jemina3.2 ti Valo4.2 ke Armi, Ronja5.2 to Asser
J.L.Runeberginpäivä
Kuva Kurkijokimuseon kokoelma.
IltatähtiNiin kirkas on iltatähti,taivaalla illoin loistaa.Se antaa turvallisuutta,että meistä pidetään huolta.Kaikki on käsissä Herran,hiuskarvakaan katoa ei,näin olen kuullut sanottava jo lapsena.Tähti loistaa niin kirkkaana aina,näkyy mulle ikkunaan.Ihaillen sitä katson,mietin mitä sille laulaisin?On ollut kirkkaita kuutamoöitäja päivällä paistanut aurinko.On talvinen luontokin kaunismikä meille taas annettu on.
Annakaisa
Eivät olleetaivan valmiitaMinulla on enää vähän päiviä jäljellä,virkahtaa vanha mies.En ehtinyt valmistaa kaikkia,antakaa nämä vaatekääröt asiakkaille takaisin.Minulla on enää vähän päiviä jäljellä,voimat vähenevät vähenemistään.
Näin ihmeellisen unen:Oli paljon, paljon valmiita vaatteita,takkeja housuja...Eivät ne olleet aivan valmiita,takeista puuttuivat niskanauhat,se on takissa viimeinen työvaihe.
Minä olen väsynyt kaikkeen.Rukoilkaa minun kanssaniMinulla on vähän aikaa jäljellä.Herra, tapahtukoon Sinun tahtosi.
-Vuoden 1944 tapahtumista kirjoitettu 1978.Aini Katri Lepistö
1.käskyMinä olen Internetsinun jumalasi,rakasta minuayli kaiken.Aloita aamulla,palvele päivällä,ihaile illalla,ylistä yöllä.
Jos rukousyhteys katkeaaniin sekin pulma ratkeaa:varalla on kaksi,kännykkä ja faksi.
Eero Toiviainen
Aikui-suuteenKun se on lapsenkenkä,räsynukkeja punainenmansikkamaito.Kun se on tuoksuvaaamuelämän suvessaja käenkukunnassa.Kun se on kuritusja anteeksiantonousevassa nuoruudessa.Kun se on huomisenkaipuulapsenkengistäaikuisuuteen.
Aili Hellin Kurri
– Kalakurjet Nikolain-pilkit lauan-taina 21.2. Säkylän Pyhäjärvellä.Loimaan kaupungin Vaapukkaran-nassa. Kilpailu alkaa klo 9. Kilpailunjälkeen hernekeitto ja kahvitarjoilu.Ilmoittautumiset Sainille ja Martillep. 02-7631 442 tai 040-7709 853.
– Kalakurjet Kurkijoen pilkkimat-kalle 26-28.3. Ilmoittautumiset vii-meistään 29.2. mennessä Sainilleja Martille.
Avoin yleisötilaisuus Porissa la 7.2.2004 klo 13.00,Ravintola Liisan Puisto, Liisankatu 20
Katsaus "Karjalan palautuksen" nykytilanteeseen, Aluepalautus ry:ntoimintaan, sekä omaisuuden takaisinhakumenettelyn esittely ym.
T e r v e t u l o a ! Järj. Aluepalautus ry, Porin seudun ryhmä
- omat maat takaisin -
Valkoistaorjakauppaa
Vatikaanin sanomalehti Ob-servatore Romano hyökkäsitiistaina " moraalitonta filmi-teollisuutta ja " huonomainei-sia kauneuskilpailuja vastaan,joita voidaan verrata raakaanvalkoiseen orjakauppaan".
Filmituottajat ja ohjaajatovat pääsyyllisiä filmiteolli-suuden moraalittomuuteen taiainakin sen moraalin puuttee-seen. Vastaväite, että " yleisöhaluaa juuri sellaista" , onväärä, väittää lehti.
IlmoituksiaHetekoita
Taajapohjaisia 9950,-patjoja 2300,-Pormestarinsohva 15 000,-Huonekaluliike TUPAVastapäätä entistä linja-autoasemaa, puh. 429
______________________Saapunut
Palon kysyttyjä naistenmustia hyviä ulstereita.Miehille sarkahousuja,
hyviä ja halpoja .Myös paljon muuta lämmintä
pakkasta vastaan.LOIMAAN VAATETUS
puh. 278_____________________
Kurkijokelaisessa maailmalta
Perjantaina 30. tammikuuta4 – 2004 – N:o 4
JATKOA SIVULTA 1
päivää että Karjala palau-tuisi oikeille omistajille.Ehkä joskus tulevaisuu-dessa vaan ei meidän, siel-lä syntyneiden elämän ai-kana.
Olen suurimman osanelämästäni asunut Poh-jois-Karjalassa. Karjalai-suus täällä ei ole samaa
kuin koti-Karjalassa..,Elämän evakkona”olen
kulkenut.Mitkä ovat tärkeimmätasiat elämässäsi?
Toivon rauhan säilyvänmaassamme ja maailmas-sa. Terveyttä toivon itselle-ni ja läheisilleni.Miten olet siirtänytperinteitä ...
Kaikki lapseni ovat ol-
leet Karjala-matkoilla, sa-moin 2 lastenlasta. Olenkertonut heille Karjalasta,.
Miten Sinun mielestäsiperinteitä pitäisi säilyt-tää?
Hellien, hoivaten, tyr-kyttämättä.Mitä mieltä olet Kurki-jokelainen -lehdestä?
Kurkijokelainen on leh-
ti jota odotetaan. Ehdotanettä lapset saisivat taasoman nurkkansa. Heissä-hän on karjalainenkin tu-levaisuus. Vanhemmatmuistelkaa ja kirjoittakaaettä “mahti ei mene maanrakohon vaikka mahtajatmenevät. “Minkälaisia tulevaisuu-densuunnitelmia Sinul-la on?
Tulevaisuuden suunni-telmia ei kyllä tässä iässämonia ole. Parempi eläätäysillä tätä päivää.
Kenelle haluat lähettääterveisiä?
Terveisiä lähetän ikä-polveni ihmisille yleensä jaerittäin kotikyläni -ja myö-hemmille koulutovereille.Kirjoittakaa Kurkijokelai-
seen. Teillä on hyviä muis-toja ja taitoa.
Kenet haastat seuraa-vaksi?
Haastan Einari Savolai-sen Lappeenrannasta. Hänon ahkera kotiseutu-mat-kaaja, ystävällinen ja va-kaa mielipiteiltään.
Lyyli-siskoja äiti Kolinhuipulla,1952.
Puntalanryhmäläisiäjälkikasvui-
neen koti-raunioilla,
1995.
Koko perhe koolla täyttäessäni 70 v.Ukki ja mummi ihailevat tyttärenpoikaa.
Toivo Taitonen sai iäi-syyskutsun Loimaalla 3.tammikuuta 2004. Hän olisyntynyt Kurkijoen Elisen-vaarassa 10. toukokuu-ta1917 maanviljelijän poi-kana.
Toivo Taitonen kuuluisiihen “vanhojen kurkijo-kelaisten“, jo harvaksikäyneeseen “raskaaseensarjaan“ joka teki kurkijo-kelaista elämänmuotoa ja- kulttuuria tunnetuksiparhaalla mahdollisella ta-valla uusilla asuinsijoillaLoimaalla.
Toivo Taitonen sai kes-kikoulun todistuksen Haa-pamäen yhteiskoulusta.Maamieskoulukurssin hänsuoritti Parikkalan maa-mieskoulussa. Myöhem-min hän suoritti SOK:nmainoskoulun ja kehittitietojaan monilla muillakursseilla ja itseopiskelul-
la. Näin hän sai valmiudetkohtalon hänelle varaamiamonipuolisia tehtäviä am-mattia, luottamustoimia jaharrastuksia varten.
Taitosen vanha sukuti-la jäi rajan taakse. Uusimaatila löytyi LoimaanOnkijoelta missä ToivoTai-tonen toimi maanviljelijä-nä 1940 - luvun lopulta1970 - luvulle saakka jol-loin hän heikentyneen ter-veytensä takia luopui ti-lanpidosta ja muutti Loi-maan Kojonperälle, mistäkäsin hän toimi 10 vuodenajan M - Tietokeskuksenhaastattelijana Varsinais -Suomen alueella.
Maanviljelyksen ohellaToivo Taitonen toimi aika-naan Oy. Volvon ja Hank-kijan myyntikonsulttinarunsaat 10 vuotta.
Toivo Taitonen kuuluiLoimaan kunnanvaltuus-toon kolme vaalikautta,
toimi monissa kunnallisissa lau-takunnissa ja Haaran kansakou-lun johtokunnan puheenjohtaja-na. Hän kuului myös Loimaanosuuspankin ja OsuuskauppaSaviseudun hallintoneuvostoi-hin. Maalaisliitto - Keskustapuo-lueen Loimaan kunnallisjärjes-tössä hän toimi puheenjohtajana15 vuotta.
Harrastuksina Toivo Taitosel-la oli Lions - työ, Pohjola - Nor-den järjestön työ sekä Autoliitonjärjestötoiminta hänen toimiessaAutoliiton Loimaan osaston pu-heenjohtajana sekä V -S:n piirinjohtokunnassa.
Myös karjalaisuus olilähellä Toivo Taitosen sy-däntä. Hän oli aikanaanpaikallisen Loimaan seu-dun Karjalaisten johtokun-nan jäsen ja perustamassaSanomalehti Kurkijoke-laista toimien sen ensim-mäisenä päätoimittajana.Saatuaan lehden hyvin“käyntiin“ hän luopui teh-tävästä muiden töiden ta-kia.
Eläkepäivillään ToivoTaitonen toimi ahkerastiEläkeliiton Loimaa yhdis-tyksen riveissä ollen vuosi-kaudet sen puheenjohtaja-na. Näinä vuosina tulivattunnetuksi hänen järjestä-mänsä “hyvän tuulen mat-kat“ joilla hän toimi vetä-jänä vaimonsa Hilkankanssa. Matkoja tehtiinkotimaan lisäksi Ruotsiin,Saksaan,Viroon, Neuvos-toliittoon sekä VenäjälleKarjalan kotiseutumatko-jen avauduttua.
Toivo Taitonen tuli tun-netuksi siitä, että asialle,jonka hän katsoi omak-seen, hän antautui innolla,täytin sydämin. Puolittais-ta mukanaoloa hän ei hy-väksynyt.
Toivo Taitonen osallis-tui sekä talvi - että jatko-sotaan. Sotilasarvoltaanhän oli ylikersantti. Hänsai mm. urhoollisuusmita-lin, sodan 1939 - 40 muis-tomitalin, sodan1941muistomitalin sekä muistaansioistaan Eläkeliitonkultaisen ansiomerkin,keskuskauppakamarin ho-peisen ansiomerkin, kes-kustapuolueen hopeisenansiomerkin ja SOK : nmerkin.
Toivo Taitosta jäivät lä-hinnä kaipaamaan puoli-so, kaksi poikaa, yksi po-jan tytär miehensä kanssasekä kaksi lapsenlapsen-lasta jotka olivat isopapansilmäteriä.
AH.
ToivoTaitonen
in meroriam
Perjantaina 30. tammikuuta 2004 – Nro – 4 – 5
Vuoden 1939 syksy jäimieleeni kuivana pakkas-syksynä. Olin täyttänyt sa-man vuoden tammikuussa10 vuotta ja kävin Räihä-vaaran kansakoulussa ylä-koulun kolmatta luokkaayhdessä reilua vuotta van-hemman veljeni Aarnenkanssa. Koulun pitäminenlopetettiin heti sodan sy-tyttyä.
Puut olivat olleet vah-vassa huurteessa jo alku-
Sotasyksysyksystä lähtien ja vedetvähissä. Meillä saatiin kai-vosta talousvesi, muttakaivosta johtava oja jokatoi vettä saunan edessä ole-vaan lammikkoon ehtyi,joten saunavedet ja karjanjuottovedet piti hakeamuualta. Alkutalvesta eilunta ollut kovinkaan run-saasti, mutta talven mit-taan luntakin tuli ihan riit-tävästi. Pakkasta tuntuijoskus olevan vähän liikaa-kin.
Vesipulaan tarjosi avunlähellä Soskuanjokea mail-lamme oleva lähde. Muis-tan, että isäni oli aikanaanlaittanut lähteeseen puu-tynnörin, mistä oli hyvä ot-taa vettä. Ns.pitkän rekeenoli isäni laittanut suurenpuisen vesitynnörin. tila-vuus ehkä noin 300 - 400litraa. Lähteeltä käytiinHelka- hevosellamme ha-kemassa vettä lähes päivit-täin karjalle sekä sauna -ja pyykkivedeksi. Pyykki-hän pestiin käsipelillä sau-nan kodassa missä oli suu-ri muuripata veden läm-mittämiseksi.
Syksyllä 1939, Mosko-van neuvottelujen alettuameille tuli Elisenvaarassarautatieläisenä olevan isä-ni veljen Pekan perhe,Mari- täti ja pojat Rauno jaLauri sekä tytär Airi Eli-senvaarasta evakkoon,vaikka ei sitä sanaa sanaataidettu silloin vielä tun-tea. Lisäksi meillä oli isänisisaren lapsia, neljä hen-keä, Lahdenpohjastamyös mahdollisesti tulevaasotaa paossa.
Mieleeni ovat jääneetisäni sanat vieraillemme: -En teille esitä mitään las-kua ylläpidostanne, tehkäätyötä miten haluatte niinollaan tasapelissä. Melkoi-nen lupaus, koska ruoka-pöydässä oli kahdeksanylimääräistä suuta. No,taisivat vieraamme joskusruokatarpeita hankkia.Toki naiset auttelivat äitiänavettatöissä, pyykinpe-sussa sekä sisäaskereissa.
Isä sai palvelusastumis-määräyksen heti sodanalettua. Mieleeni jäi, ettäisän viimeisellä vedenha-kumatkalla näin ensim-mäisen kerran isän itke-vän. Täyttäessämme vesi-tynnöriä lähteellä hän sa-noi kyynelsilmin meille po-
jille, että pitäkää huoltatöistänne ja äidistä.
Renkipoika avuksiMeillä pojilla oli isän so-
taan lähdön jälkeeni tullutveden ja karjanrehujenajon lisäksi muitakin hom-mia. Kuitenkin aikaa riittiserkkupokien kanssa aska-reiden ohessa moniin sota-leikeihin. Erilaiset itseteh-dyt puupyssyt olivat kovaasanaa siihen aikaan.
Joskus tammikuussa1940 meille saatiin renki-pojaksi äitini serkun poi-ka, jotakin 16 - 17 vuotiasViljo Kärhä. Talven aika-nahan oli hakattava jaajettava pihaan seuraavanvuoden polttopuut ja teh-tävä monia askareita, jot-ka olivat meille poikasilleliian raskaita.
Talvisodan alettua pe-lättiin myös kaasuhyökkä-yksiä ja niinpä neuvottiintekemään kotoisia kaasu-naamareita. Piti polttaauunissa koivupuuta hiilek-si, sammuttaa ne ja laittaasopivan kokoisiin harso-pusseihin mitkä voitiin si-toa suun ja nenän eteen.Näiden toimivuutta kokeil-tiin siten, että noustiin ka-tolla ja hengitettiin savu-piipusta tulevaa savua, jaihme ja kumma: ei käynythäkä henkeen.
Toinen totinen paikkaoli sen, kun piti laittaa ik-kunoihin pimennysverhot,ettei pieninkään valonsädepäässyt ulos. Kirkkainapakkaspäivinä piti varoatulen sytyttämistä uuniin,ettei savu kavaltanut vi-hollisen lentokoneille asut-tuja taloja.
Toimi oli aiheellinen,sillä talvisodan aikana Eli-senvaaran asemaa pommi-tettiin usein ja rajusti. Oli-han kysymys sotakalustonkuljetukselle merkittävästä
risteysasemasta. Lentoko-neiden reitit olivat sellai-sen, että koneet joko meni-vät tai tulivat pois juurikotimme päältä. Lieneeköollut tahaton sattuma, et-tei pommilastia sopinutpalauttaa takaisin, silläkerran putosi pari, kolmepommia kotimme lähellerunsaan puolen kilometriinkangasmaastoon katkais-ten kärrytien. Ikkunat he-lisivät meilläkin, mutta ei-vät menneet rikki.
Kerran näimme kunElisenvaaran ilmatorjuntapudotti viholliskoneen.Tarkkaa putoamispaikkaaemme tietenkään voineethavaita, mutta renkipoi-kamme Viljo, utelias kunoli, lähti hiihtäen putoa-mispaikan suuntaan ja va-jaan 10 kilometrin päästä
hän löysikin koneen jään-nökset. “Sotasaaliikseen“hän otti silkkisen valkoisenlaskuvarjon. Oli kuulem-ma löytänyt lentäjän toisensaappaan, missä oli kat-kennut jalka sisällä. Toistasaapasta ei kuitenkaanlöytynyt, joten eihän yh-dellä saappaalla mitäänvirkaa ollut ja se jäikin sit-ten sinne.
Näin kului sotatalvi jakääntyi kohti kevättä. Ti-lanne rintamalla kävi päi-vä päivältä vakavammaksija niinpä maaliskuun alku-päivinä alettiin puuhatayleistä evakuointia tee-malla vanhat ja lapset en-sin. Tähän palataan myö-hemmin.
Arvi HeinonenÄitini äiti Anni Kärhä asui lapsuuskodissanisyytinkiläisenä. Hän kuoli pari vuotta ennen
sotasyksyä.
Isäni Antti Heinonen oli kertausharjoituksissasyksyllä 1938, jolloin oheinen kuva on otettu.
Helmikuun 5. 1804syntyi pietarsaarelaisenmerikapteenin perheeseenesikoispoika, joka sai ni-mekseen Johan Ludvig.Pojan isän isä oli muutta-nut aikoinaan RuotsistaSuomeen. Äiti oli pietar-saarelaista Malmien kaup-piassukua. Äidiltään tule-va kansallisrunoilijammeperi tunneherkkyyttä jataiteellista lahjakkuutta jaisältään sai osakseen va-kaan elämänryhdin, rak-kauden luontoon ja huu-morin.
Näillä edellä mainituillaperityillä lahjoilla oli JohanLudvig Runebergillä run-saasti käyttöä, sillä hänenkynästään on lähtenyt pal-jon suomalaisen luonnon jaaidon kansanluonteen ku-vausta ja todella herkilläkynänpiirroilla. Vaikka ru-noilija kirjoitti ruotsiksi, olihänen runojensa sisältösuomalaista, isänmaallistaja aitoja kansallistunteitaherättävää tekstiä, jotkaon käännetty suomen kie-lelle.
Kansallisrunoilijamme syntymästä 200 vuotta
Meidän kaikkien tunte-ma Runebergin runo onMaamme, joka on yksiVänrikki Stoolin tarinoi-den runoista. Tämä runosävellettynä kaikuu kaikis-sa suomalaisissa, vähänkinisänmaallisissa juhlissasekä kansainvälisissä ur-
heilukilpailuissa, joissavoittajan korokkeelle nou-see suomalainen. Oli hie-noa katsella viimeksi ku-varuudulta, kun Suomennuoret leijonat voittivatMM-jääkiekossa pronssi-mitalit. Silloin jokainenpelaajapoika yhtyi tuohon
lauluun. Tuo poikien laulukelpaa hyväksi esimerkik-si meille kaikille suomalai-sille eritoten tuppisuille.
Runeberg kirjoittautuisyksyllä 1822 opiskele-maan Turun akatemiaan.Samaan aikaan sielläaloittivat opintonsa Lönn-rot ja Snellman. Nähtäväs-ti vasta Turussa tuossapohjalaisessa nuorukaises-sa heräsi ja voimistui sevoimakkaaksi kohonnutsuomalainen isänmaan-tunne, joka oli hänelletienviittana siitä lähtienläpi koko elämän. Seurateki kaltaisekseen!
Kotiopettajan ajatNuorena ylioppilaana
hän lähti kotiopettajaksiRuovedelle ja Saarijärvelleansaitakseen opiskelura-hoja, sillä koti ei voinuthäntä enää rahoittaa, kos-ka isä oli sairastunut. Nuoajat tuolla Suomen luon-nonkauneilla sydänmaillajättivät nuoreen mieheenpysyvät jäljet, joista hänkirjoitti seuraavasti:
"Vuonna 1826 aloitin
Hirvenhiihtäjät, mielessälämpimät muistot niistäaution ihanista seuduistaja niistä yksinkertaisista,karkeatekoisista, muttavakavista ja hartaista ih-misistä, joiden keskelläolin elänyt kaksi edellistävuotta."
Runoilijan Helsinginajoista täytyy mainita Lau-antaiseura, jonka yhtenäperustajana hän oli. Tuos-sa yhteisössä kokoontuivatsen ajan merkittävimmätnuoret, joista jo aiemminmainittujen Lönnrotin jaSnellmannin lisäksi monimuu 1800-luvun keula-hahmo loi pohjaa maammekansalliselle herätykselle.Suurimman osan elämäs-tään hän toimi Porvoossaopettajana ja tuona aikanahän kirjoitti pääosan tuo-tannostaan. Elämänsä vii-meiset 14 vuotta joutui ru-noilija viettämään liikun-takyvyttömänä Porvoonkodissa, joka nykyisin mu-seona. Kansallisrunoili-jamme kuoli 6.5.1877.
Runeberg oli Suomenluonnon löytäjä, näkijä ja
kansamme suuri opettaja,joka tuotannossaan antaahyviä neuvoja tämänkinajan ihmiselle. Ottakaam-me ne opetukset vastaan,sillä hän on runoilija, jon-ka tuotanto on vieläkinvoimissaan. Tähän lop-puun sopii hyvin Runeber-gin tuotannosta runo Läh-teellä, jonka me monetolemme oppineet aikanaanjo kansakoulun laulutun-neilla. Runo on EliasLönnrotin suomentama jasen on säveltänyt F. A. Eh-rström.
Eino Vepsä:
Sua lähde kaunis katselenlikellä vettäsi,kun pilven varjot vaeltavatkuvastimessasi.
Kas tuoll' on pilvi loistava,ihana kaunoinen.Jo lähti pois pakenemaanhyvästi varjoineen.
Mä näitä nähden aattelenmun omaa sieluain.Niin moni pilvi kultainennoin senkin jätti vain.
Perjantaina 30. tammikuuta6 – 2004 – N:o 4
Venäjän Suomen suurlähe-tystö oli edellisen lähettiläänaikana vaikeneva lähetystö.Neuvostoliiton kaatumisen jät-tämä aukko näkyi sen toimin-nassa. Uuden lähettilään myö-tä Venäjä on aktivoitumassaHelsingin lähetystönsä kautta.Tätä osoittaa myös supon va-roitus Suomen nykypoliitikoil-le, koska FSB on kiihdyttä-mässä toimintaansa lähetystö-rakennuksen ns. takasiivestäkäsin.
Venäjän suurlähettiläs suo-ritti näyttävän avauksen Hel-singin Sanomien mielipidesi-vulla 23. tammikuuta. Häntarkasteli kirjoituksessaan ve-näläisväestön asemaa Baltianmaissa.
Hän piti Venäjän etuja on-gelmallisina Baltiassa. Niihinhän luki venäläisväestön ase-man näissä maissa. Lähettiläsoli tyytyväinen Liettuaan,mutta on pettynyt Viroon jaLatviaan. Lähettiläs arvostelinäitä kahta maata mm. siitä,että venäläiset eivät voi saadariittävästi opetusta omalla äi-dinkielellään.
Arvostelu tuntuu merkilli-seltä, koska Baltian venäläis-väestön ongelmaa ei olisi, josNeuvostoliitto olisi pitänyt ai-koinaan näppinsä erossa näis-tä maista. Lisäksi lähettiläsvaikenee siitä, että Venäjälläon viime aikoina rajoitettumm. vepsän kielen ja muidensuomalaissukuisten kieltenopetusta.
Viro tarjoaa sinne jääneillemiehittäjämaan perillisille jat-kuvasti mahdollisuutta opis-kella kieltä ja pyrkiä Vironkansalaisiksi. Tähän vain osapaikallisista venäläisistä ontarttunut. Viron edut todetaanhyviksi, mutta kansalaisvel-vollisuuksia ei välitetä täyttää.Oikeuksia on vaikea saada, josei perusta velvollisuuksista.
Venäjän ulkoministeriö onavannut osaston valvomaanulkovenäläisten etuja. Virastoilmeisesti pyrkii vaikuttamaanjopa naapurimaiden sisäisiinasioihin, vaikka Venäjällä riit-tää ongelmia itselläänkin jasen sosiaaliturva rakentuuKarjalan lähialueella pitkältiSuomen avun varaan.
Suurlähettiläs Grinin sanookirjoituksessaan maansa suh-tautuvan hyvin kunnioittavas-ti Suomen saavutuksiin ihmis-ten perusvapauksien ja -oike-uksien turvaamisessa. Tämän
Venäjän SuomenlähettiläsarvosteliBaltian maita
Tätä en lakkaa hoke-masta niin kauan kuinelän. Mikään, tai mitkäänkansain väliset tahot eivätvoi olla tuomitsematta tätäryöstösaalista. Heimoleh-dissä näkyy toisinaan ällis-tyttäviä kannanottoja Kar-jala asiassa.
Joidenkin mielestä Kar-
Karjala takaisin
Kansanedustaja Vilén toivookirjailija Sanan tutkimuksistaseuraavien jatkoselvityksienjohtavan myös kadonneidensuomalaissotavankien kohta-lon selkenemiseen
Kansanedustaja Jari Vilén(kok) kehuu tutkija Elina Sa-nan tutkimuksia yhdestä vä-hän tiedetystä aiheesta sotiem-me historiassa. Hän kannattaamyös professori Heikki Yli-kankaan esitystä, jonka mu-kaan Suomessa suoritettaisiinlaaja tutkimus sota-ajan sivii-lien ja sotavankien luovutuk-sista. "Toivon, että tämä tut-kimusprojekti avaisi viimein-kin mahdollisuuden selvittäämyös kadonneiden ja Neuvos-toliittoon jääneiden sotavanki-emme kohtalot ja antaa sitenlohtu ja varmuus omaisille."
Toisen maailmansodan ai-kana katosi arviolta 6 500 suo-malaista sotilasta. Useimpiensotavankien viime vaiheet onkyetty jäljittämään, mutta
Kadonneidensuomalais-sota-vankien kohtalo
edelleen on epäselvyyttä eräi-den vankeuteen joutuneiden jarauhan solmimisen jälkeen ko-tiin palaamattomien sotilaidenkohtalosta. Välirauhan solmi-misen jälkeen Neuvostoliittopalautti vuosina 1944-45 pa-rituhatta vankeuteen joutu-nutta suomalaista. Lisäksi yk-sittäisiä henkilöitä palautettiinvielä vuosina 1954 ja 1955.
Vilén otti sotavankien koh-taloiden selvittämiseen kantaajo ulkomaankauppaministeri-nä olleessaan. Hänen mukaan-sa Neuvostoliiton varjo on nytsiinä määrin hälvennyt Venä-jän yltä, että olisi vihdoinkinaika tarttua yhteiseen asiaan."Uskon, että Suomen ja Venä-jän välinen yhteistyö toimisipuolin ja toisin myös tämäntärkeän asian selvittämisessä.Toimimalla yhdessä pys-tyisimme varmasti saavutta-maan seikkaperäistä ja katta-vaa tulosta."
Kari oli oman aikansa terä-vä ja rohkea näkijä. Kun viral-linen Suomi ja tiedotusvälineetlaskettelivat ainoata oikeaop-pista liturgiaa ja ruskeakielisethankkivat urakehitykselleentarvitsemiaan irtopisteitäidänmatkoilta, Kari vetäisi ky-nällään totuuden piirroksiinsa.Esim. maailmanlaajuista huo-miota herättäneessä piirrok-sessa "Volgan lautturit " Neu-vostoliiton satelliittivaltiot kis-kovat raskaasti kuormatullalotjalla Nikita Hrustsevia,joka huutaa länsimaiden edus-tajille "Hävetkää imperialistit!".
Neuvostoliittohan syytti jat-kuvasti länsimaita imperialis-mista, mutta oli todellisuudes-sa itse viime vuosisadan ainoaimperialistinen valtio. Länsi-maiden alaiset siirtomaat itse-näistyivät 1900-luvulla yksitoisensa jälkeen. Saksan käviniin kuin kävi sen yrittäessälaajentaa elintilaansa. PietariSuuren ajasta ( 1700-luvulla )Ensimmäiseen maailmanso-taan Venäjä valtasi itselleenlisämaata n. 80 000 neliökilo-metriä vuodessa eli joka neljäsvuosi Suomen kokoisen alu-een. Toisessa maailmansodas-sa ja sen jälkeisenä aikana NLliitti tai alisti satelliiteikseenkaikki rajoillaan sijaitsevatvaltiot. Jatkuvasti uusia re-sursseja on tarvittu tehotto-man talouden pohjattomaankuiluun.
"- historia rankaisee niitä,jotka myöhästyvät uudistustenjunasta" (Mihail Corbatsov).Neuvostoliiton hajotessa 1991Baltian maat tarttuivat tilai-suuteen ja saivat itsenäisyy-
ten agentteina. Heistä 91 kor-keissa asemissa olevia. Tiedotovat Englantiin loikanneen ve-näläisen vakoojan Oleg Gor-dievskyn ja Inna Rogatchinkirjasta Sokea peili. Kun Ve-näjän salaisen poliisin arkis-tot aikanaan avautuvat, sieltäsaattaa paljastua varsin mie-lenkiintoisia asioita.
On sanottu, että venäläisetovat kansakuntana henkisestivammautuneita, koska he ei-vät halua katsoa menneisyyttäsilmiin. He eivät halua tunnus-taa maanmiehensä AlexanderJakovlevin julki tuomaa to-tuutta, että neuvostovallanaika oli alusta loppuun rikosihmisyyttä vastaan (A.J: ACentury of Violence in SovietRussia).Neuvostoajan rikoksethalutaan unohtaa ja muistaaStalin vain suurena uudistaja-na ja mahtavan imperiuminluojana. Edesmenneellä hir-muhallitsijalla on tämän päi-vän Venäjällä vankka kanna-tus. Yli puolet Moskovan op-pikoulujen oppilaista haluaisipalauttaa NL:n aikaiset taivallankumousta edeltäneetvaltakunnan rajat. Myös pre-sidentti Vladimir Putin kun-nioittaa suurta edeltäjäänsä.Vuonna 2000 hän järjestiKremlissä keskustelutilaisuu-den Venäjän poliittiselle elii-tille Stalinin syntymäpäivänkunniaksi. Putinin pitämänjuhlapuheen jälkeen kohotet-tiin malja diktaattorin muis-toksi. Presidenttikautensaalussa Putin otti käyttöönNL:n ajan kansallishymnin.Viime vuoden alussa alettiinvaltion virastoissa käyttää so-tilasarvoja toimisto- ja osas-
topäälliköiden asemasta neu-vostoajan malliin. 18.12. Pu-tin aloitti maaliskuisia presi-dentinvaaleja varten Venäjäntelevisiossa vaalikampanjannäyttävällä kyselytuntiohjel-malla. Puolestatoista miljoo-nasta kysymyksestä Putininesikunta oli valinnut yhdeksivastattavaksi Viipuria koske-van. Juontaja kertoi, että Vii-purin linnan ja kaupungin ra-kensivat aikoinaan ruotsalai-set feodaaliherrat ja 300 vuot-ta sitten se siirtyi venäläistenomistukseen. Putin hyväksyitämän väärän historiantiedon,vaikka pietarilaisena / lenin-gradilaisena hyvin tietää Vii-purin suomalaisen ajan vai-heet. Ilmeisesti Putin tarkoi-tuksellisesti haluaa jälleen le-vittää neuvostoajan valheellis-ta propagandaa Viipuristavanhana venäläisenä kaupun-kina.
Itäinen imperialismi ei helli-tä otettaan. Emme saa hyväk-syä historian väärentämistäemmekä päästää kansammemenneitä vaiheita unohtu-maan. On tehtävä yhtä sitke-ästi työtä totuuden ja oikeu-denmukaisuuden puolestakuin Simon Wiesenthal, jokavuosikymmenet on jaksanutkamppailla juutalaisten kärsi-mien vääryyksien saamiseksijulkisuuteen ja niiden korjaa-miseksi. On saatava riveihinkaikki, jotka ovat sitä mieltä,että meiltä ryöstetyt alueet pi-tää saada takaisin.
Mirjami KondelinHuhtalantie 31,36120 Suinula
03-3762 436
Itäistä imperialismia
LOIMAAN KIINTEISTÖNOTARIAATTI OYTuruntie 10, 32200 LOIMAAPuh. 0500-320 751, (02) 762 2200klo 8.00 – 22.00
VÄLITÄMME– omakotitalot, -tontit– kerros- ja rivitalohuoneistot– liiketilat– maa- ja metsätilat– vapaa-ajan kohteet
Yli 20 vuoden kokemuksellapaikallistuntemuksella
MAASEUDUN MONITOIMIVesikoskenk 7, 32200 LOIMAAPuh. 0500-320751, (02) 763 1209Fax (02) 763 3015
e-mail: [email protected]
– myyntikohteista arviot ja lausunnot– erikoisalana maa- ja metsätilat (metsäasiantuntija)– kauppakirjat– vuokrasopimukset
MAATALOUS-KONEIDEN– välitys – myynti - osto– traktorit– puimurit– työkoneet– lämmitysöljyt– dieselöljyt– voiteluöljyt
KONEARVIOT JALAUSUNNOT– ostotoimeksi- annot
Pertti Äikääpalannut
Kiinteistönotariaattiinyhteys:
0500 320751
VUOKRAVÄLITYS
TEEMME
tunnustuksen perusteella lie-nee oletettavaa, että lähettilässuhtautuu myönteisesti myösSuomen Neuvostoliitolle pak-koluovuttamien alueiden pa-lautukseen Venäjän hallusta.
Lähettilään viittauksen mu-kaisesti, Suomi kykenee hoita-maan Karjalaan ja Petsamoonjäävän venäläisväestön elin-olosuhteet ja lisäksi rajanmuutoksella parannettaisiinmerkittävästi Pietarin alueentaloutta. Suomalaisten eurotolisivat lähellä Pietaria.
Suurlähettiläs toivoo, ettäSuomen ihmisoikeuksia puo-lustavat kansalaispiirit suh-tautuvat Venäjän näkemyksiinymmärtäväisesti. Saman vas-tatoivomuksen Venäjälle osoit-tavat nämä kansalaisjärjestöt,jotka odottavat Venäjän aktii-visia toimia Tarton rauhan ra-jojen palauttamiseksi.
EU:n piirissä Venäjään eiehkä jatkossa suhtauduta yhtäperiksi antaen, mikäli Venäjäajautuu yhä pidemmälle yk-sinvaltaisuuteen. Samoin Ve-näjän on turha puhua Euroo-passa ulkovenäläisten ihmisoi-keuksista niin kauan kuin seharjoittaa väkivaltaa Tshet-sheniassa. Euroopassa asioitakatsotaan demokratian näkö-kulmasta.
Venäjän lähetystön aktivoi-tuminen on hyvä merkki. Var-masti tämä johtaa kasvavaanvuoropuheluun lähettilään ko-rostamien Suomen kansalais-järjestöjen kanssa. Tähän astilähetystö on lukenut lähinnäMoskovasta lähetettyjä vieste-jä.
Aluepalautus ry. pyrkiiomalta osaltaan vuoropuhelunavulla edistämään Neuvosto-liiton viime hyökkäyssodanperusteella aiheetta Suomeltariistettyjen alueiden palautus-ta. Aluepalautus ry. on aloitta-nut välitavoitteena Karjalansuomalaismaiden takaisinano-misen omistajasukujen hal-tuun.
Suomen pakkoluovuttamaKarjalan alue on ollut tuhan-sia vuosia suomalaisväestönasuttama ja tilojen maakirjatulottuvat osin 500 vuodentaakse, osoittaen suomalaistenomistusoikeudet. Aluepalautusry. on valmis Venäjän Suomensuurlähettilään ja kansalais-järjestöjen väliseen vuoropu-heluun.
Lasse KoskinenAluepalautus ry.
den. On muistettava, että Viro,Latvia ja Liettua lähes viisivuosikymmentä olivat eläneetNeuvostoliiton hirmuvallanalaisina täysin eristettyinä län-simaailmasta. Kuitenkin niilläoli rohkeutta toimia oikeallahetkellä. Meillä poliitikot pre-sidentin johdolla roikkuivatkiinni vanhassa idänpolitiikas-saan ja vannoivat viimeiseenasti YYA-sopimuksen nimeen.Uskollisuutensa osoitukseksipresidentti Mauno Koivisto lä-hetti vielä juoksupoikansaPaavo Väyrysen Moskovaanvakuuttelemaan, ettei Suomel-la ole aluevaatimuksia. Niinmeni sivu suun historiallinentilaisuus korjata Josif Stalininimperialismin rikokset Suo-men osalta. Myöhemmin Koi-visto selitti, ettei Suomi tarvit-se lisämaata eli omia maitaan.Hänen käsityksensä mukaanNeuvostoliitto- Venäjä (pinta-alaltaan maailman suurinmaa) siis tarvitsee ne alueet,jotka se Pariisin pakkorauhas-sa itselleen Suomelta vaati.Mikä valtiomies on sellainen ,joka ei aja oman maan ja omi-en kansalaisten asiaa? Millävaltuuksilla Koivisto toimi jatällaisia lausuntoja antaa?
Neuvostoliitto-Venäjän val-taukset eivät ole olleet ainoas-taan alueellisia. Salaisen polii-sinsa KGB:n, nykyisen FSB:n,tehokkaan organisaation avul-la suuri ja mahtava on ulotta-nut valtansa niin politiikkaan,talouselämään, tiedotusväli-neisiin kuin tavalliseen kan-saankin myös Suomessa.Moskovan arkistoissa on 213suomalaisen nimet, jotka ovattoimineet / toimivat venäläis-
jala asia on "ristiriitainen"ja jopa ongelmallinen.Miksi?
Kun asiaa katselee re-hellisesti, niin mikä on seristiriita? Näyttää olevanniitä , jotka kaiken soisivatsiellä nyt asuville. Me sielläsyntyneet olemme oikeitaKarjalan asukkeja. Nyky
asukkaat on pakko siirret-tyjä. Niin kuin monesti ontodettu, entisessä Neuvos-toliitossaja Venäjälläyleensäkin ihmisten siirtoon helppo asia. Nyky Suo-messa vaietaan koko asias-ta? Se näkyi viime syksy-nä, kun moni karjalainenpisti pään pensaaseen, kunoli tempaus Helsingissä”Karjala takaisin”. Eiköasia kiinnostanut, vai olet-ko jo suomettunut.?
Päättäjillä ei näy olevanselkärankaa Karjala asias-sa Siksipä olen päättänytolla passiivinen ja jätänvaalit käymättä.
Karjala ei tule takaisinpäättäjien toimesta. Silläon oma tiensä. Sen aika-naan sanoi Karjalan "pro-feetta' Anna Kormano. Pi-detään me vääryyden kär-sijät lippu korkealla.
Karjala tulee takaisin.Reetta Martikainen
Perjantaina 30. tammikuuta 2004 – Nro – 4 – 7
Made, tuo turskan sukulai-nen, on monellakin tapaa outoeläjä. Matelijaa muistuttava jakiemurrellen uiva kala etsii ra-vinnokseen vesien pohjalta sel-kärangattomia pohjaeläimiä jakaloja. Tosin helmikuun puo-livälin tienoilla ruoka ei ma-teille juuri maistu - mateidenkutu on nyt kiivaimmillaan.Made viettää häitään keskelläkylmintä talvea, tammikuustamaaliskuulle.
Made on siitä nykyaikainenotus, että mateiden kosintame-noissa morsian on aktiivinenosapuoli, se ei jää rannalle rui-kuttamaan, vaan tekee roh-keasti aloitteen. Made-morsianaloittaa kosiotanssin, tanssiikiemurrellen ja väläytellenvaaleaa vatsaansa. Lumoutu-nut sulhasen liittyy tanssiin, ja
Helmikuussa juhlitaanmateiden häitä
tanssin kuluessa mätimunatlasketaan pohjan kutukuop-paan.
Kalamiehet kuokkavierainaMateiden häät tietävät juh-
lia myös kalastajille. Limanul-jaska ei ulkonäöllään kala-miestä viettele, mutta makuhoukuttelee sitäkin enemmän.Mateen herkullisuus mm. keit-tokalana on laajalti tunnettuaja mäti erityisen arvostettua.Hyviksi tiedetyillä paikoillasaattaakin pimeässä yössäjäällä nököttää ukkoja mateenpyynnissä kymmenittäin.
Kovin homma pyynnissä onmateiden löytäminen. Mateetvaeltavat samoille kutupai-koille vuosi vuoden jälkeen, jajos kalapaikat ovat aikaisem-pien vuosien reissujen jäljiltäkarkeasti tiedossa, helpottuuetsiminen kummasti. Reikiä
voi joutua kairaamaan kym-menittäin ilman tärpin tärp-piä. Kun parven sitten yhyt-tää, saattaa samasta reiästänousta makoisia limanuljas-koita useitakin.
Airaksisella on tarkat muis-tiinpanot pitkältä ajalta omil-ta lempivesiltään Kirkkonum-men Porkkalasta. Kuun nou-su- ja laskuajat ovat parastaottiaikaa, tarkemmin vielä aa-muyö kahden korvilla helmi-kuun 10. ja 25. päivän välise-nä aikana. "Silloin mateentulo on varmaa." Kudun olles-sa kiivaimmillaan madetta saaharalla päiväsaikaankin.
Harassa paras tuntumaMateita pyydetään monin
tavoin, mutta madehara onkutuajan jännittävä konsti. Seperustuu kosiotanssin jäljitte-lyyn koukuin varustetun lät-kän avulla. Sulhanen ei voivastustaa hemaisevasti keik-kuvaa lätkää - ja taitavan ka-lamiehen petos on täydellinen.
Madeharaa suositaan senhyvän sormituntuman vuoksi.Tuntuma onkin pyynnissä A jaO, suuria nykäyksiä ei siimas-sa tunnu, kalat kun eivät iskeharaan, paremminkin vain lui-kertelevat vienosti. Siimanpäässä on oltava tarkkana.
Pilkkiessä siima kulkee etu-
sormen yli parhaan tuntumansaamiseksi, hara pidetään pie-nessä nykyttävässä liikkeessä,pöllytellään pohjaa, väliinjoku pitempi veto. Kun haras-sa tuntuu liikettä, nykäistäänterävästi, "säpäkästi", jottakoukut läpäisevät mateenpaksun nahan. Koukkujen on-kin oltava mateen pyynnissäerityisen terävät.
Myös mateen nosto jäälle ontaitolaji:
-Madetta ei saa yrittää väki-sin ylös avannosta. Made jääkoukkuun usein mahasta kiin-ni ja kalan pyöriessä ja mulju-tessa jäänreunaa vasten, nah-ka repeää helposti ja kala kar-kaa. Kun vähän löysää siimaa,se kääntyy itse pyrstö ylöspäinyrittäessään takaisin pohjalle.Silloin se on helppo nostaajäälle. Kalakoukku on tietystimyös oltava, näin paksunajäätalvena erikoispitkä", ovatmatikkamiehen vinkkejä ma-teen ylösnostoon.
Mateen pilkintä on sikälikinhauskaa hommaa, että soppa-kaloille ei kerry hintaa juurimatkakuluja enempää - väli-neet eivät maksa mahdotto-mia. Lupaa pilkkimiseen luet-tavalle madeharan käytölle eitarvita.
Teksti ja kuva:Markus Sirkka
noin 600 g fileoitua (TAIn.1,5 kg kokoinaistamadetta)1 kirpeä omena (TAI 0,5 dlsokeroimatonta omenaso-setta)1 sipuli50 g salaattifenkolia2 rkl öljyä1 tl currya2 maustemittaa jauhettuavalkopippuria2 dl kalalientä2 dl ruokakermaa taikasvisrasvakermaa0,5 dl vehnäjauhoja1-2 rkl sitruunamehua(suolaa)
1. Kuori ja silppua sipuli,salaattifenkolin pala sekä kuo-rittu omena.
2. Paloittele kalafileet nel-jään osaan kumpikin. Koko-nainen, perattu ja nyljettymade paloitellaan noin 5cm:npalasiksi.
3. Kuumenna öljy paistoka-sarissa tai laakeassa kattilassa
ja kuullota sipulisilppua hetki.4. Lisää curry ja salaattifen-
koli. Sekoita joukkoon myösomenapalat tai -sose.
5. Nosta pannulle kalapalatsekä pippuri ja sekoita varo-vasti. Kaada joukkoon kalalie-mi.
6. Hauduta hiljaisella läm-möllä kannen alla 10-15 mi-nuuttia. Lisää pannulle ma-teen maksa n. 5 minuuttia en-nen suuruksen lisäämistä.
7. Sekoita vehnäjauhot ker-man joukkoon. Kaada suuruskalapaloille koko ajan varo-vasti sekoittaen, etteivät kala-palat täysin hajoa.
8. Keitä hiljaisella lämmöllän. 5 min. Lisää sitruunamehuja tarkista maku. Tarjoa lisänäkeitettyjä perunoita, salaattiaja ruisleipää. Vinkki: Keitämateen päästä (poista kiduk-set!), evistä ja ruodoista kala-liemi, josta osan käytät tähänmuhennokseen.
SINAPPIMADE600-800 g madefileetä2 dl maitoa1/2 dl kermaa2 rkl sinappian. 100 g korppujauhoja tai
leivänmuruja30-50 g voita tai marg.1-2 rkl öljyän.1 tl suolaa valkopippuriaLeikkaa made annospaloik-
si ja laita ne kermamaitoon,johon sinappi on sekoitettu.Anna marinoitua 3-4 tuntia.Kuivaa ja leivitä korppujau-hoilla. Paista kuumalla pan-nulla Voi-öljyseoksessa. Tarjoaheti kuumina pinaattiperuna-soseen kanssa.
Madekeitto1-1,2 kg:n madekeitinliemi:1-1,2 l vettä1 sipuli2 laakerinlehteä4-8 maustepippuria1 tl suolaa
KIRPEÄ MADEMUHENNOS
Pekka, mieheni serkkuja kasvukumppani oli saa-punut Helsingistä vie-railulle, tai oikeas-taan onnittelemaan minunvanhenemistani. Visiittikesti useamman päivän,aikaa kun meillä eläkeläi-sillä nyt on.
Yhtenä aamuna hänhuutaa kurkku suorana“kettu pirskatti, tulkaahankatsomaan”. Asuntommeon metsänlaidassa ja huo-neen ikkuna, jossa Pekkaveteli yöuniaan näytti met-sään päin. Siitä ikkunastaolimme tosin aiemminkinkatselleet ketun hölkytte-lyä, kun se söi pikkulinnunruumiin, jota lastemmelapsien piti juuri lähteähautaamaan. JuoksimmePekan kehoituksesta jo-nossa katsomaan kettua.Mutta kettu osottautuikin
Herra Karviseksi, poikam-me Kyöstin perheen kis-saksi.
Mitä helkkaria, eihänsillä häntä näytä ketulta,tuumaili Pekka itsekkin?Tämä kettu kyllä on ihankokonaan kissa, rauhoitte-lin helsinkiläis herraa.Etkö sinä, maalla synty-neenä ja mieheksi asti kas-vaneena eroita kissaa ke-tusta, tuumailivat toiset ik-kunaan kipittäneet? Niinsiinä naureskeltiin näke-mällemme, joka kyllä vä-rinsä ja kokonsakin puo-lesta olisi käynyt ketusta-kin, kun se siellä heinikos-sa hyppeli. Lähempi katse-lu sai Pekankin uskomaankettuhavaihntonsa HerraKarviseksi.
Ei ihme, jos Karvisessaerehtyykin, sen jokapäiväi-seen elämään mahtuu mui-takin kummallisuuksia,
kuin ketun näköisyys. Kunperhe lähtee 2 koiraansaulkoiluttamaan, seuraaHerra Karvinen parimetriäjäljessä ja jos koirat uskal-taavatkin kävellä reip-paammin, huuto katilta onkauhea. Jos sekään ei autaon koirien pysähdyttäväodottamaan. Jos kaikestakonsteista huolimatta koi-rat päättävät olla tottele-matta, kääntyy Herra Kar-vinen kotiin ja huutaa mö-lisee koko ajan, aivan kuinpieni lapsi. Sitten se heit-täytyy maahan selälleen javaatii Kyöstin hieromaan(jalallaan) kissaa mahan-alta.
Sisälle päästyään se tu-lee kyllä koirien kanssa hy-vin toimeen, vaikka ottaa-kin päähuomion itselleenoleilemalla vaikka keskel-lä pöytää, Herra kun on.Sitten kun on ulosmenon
Kettu pirskatti
aika sillä, täytyy ovikinavata kahdesti. Ei ensim-mäinen avaus kelpaa,vaikka sitten toinen ava-us seuraisikin heti pe-rään. No, nuo saalista-misvietit kyllä ovat tallel-la, mutta kun ei sisällä olelintujakaan, joita olisikiva ottaa kiinni ja kun seulosmenokin on kylmääpuuhaa.
Herra Karvisen met-
sästysretket ovat vähän sa-manlaisia, kuin lohen ka-lastajilla. Hyvää kannattaapyydystää, vaikka ei sitäsaisikaan. Kissakin seuraalintujen ruokailua sisälläistuen aivan hyökkäysasennossa, mutta kun tu-lee, sitten kun tulee ulos,käy istumaan lintujan ruo-kintakivelle ja kas kum-maa, ei yhtään lintua olekivellä katin kanssa. Tun-
tuu kuin se kaikesta vii-saudestaan huolimatta onlaiska ja tyhmäkin. Vaikkakaikki konstinsa se on hy-vin oppinut. Perhe pitää jarakastaa Karvista koko sy-dämmellään ja hauskahansitä onkin seurata näin si-vusta, kuten me miehenikanssa. Siinäkin se osoit-taa viisautensa, kun eianna kenenkään vieraansiiittääkään itseään, vaik-ka tuo Kyöstin jalallahie-ronta on jokapäiväinenhomma. Herra Karvinenon hyvä esimerkki siitä,kuinka oppivainen kissa-kin voi olla. Sanonta “tap-pelevat kuin kissat ja koi-rat keskenään”, ei sovi tä-hän perheeseen. Vaikkatoinen koira, Otto, voikinvierailta repiä silmät pääs-tä, on Luppakoira sitäkinsäyseämpi. Kyllä tälläisetkotieläimet ovat kyllähauskojakin, joskin työllis-täviä. Näiden eläinten jalintujen seuranta riittää it-selleni tälläkertaa
Aino Koppi
keittoon:6-10 perunaa1-2 sipuliapippuria myllystähienonnettua tilliänokare voita tai margariinia(suolaa)
1. Nylje made, viillä vatsaauki ja poista sisälmykset jakidukset varoen, ettei sappihajoa.
2. Irrota maksa ja mäti- taimaitipussit. Huuhdo kala.Nosta kala kokonaisena kiehu-vaan maustettuun veteen.Kuori vaahto.
3. Hauduta kypsäksi (15-20min.) hyvin miedolla lämmöl-lä. Kuori ja paloittele sillä ai-kaa perunat ja hienonna sipu-li.
4. Nosta kala varovasti va-dille ja siivilöi liemi tarvittaes-sa. Lisää hienonnettu sipuli jakuutioidut perunat kiehuvaanliemeen ja keitä kypsäksi.
5. Lisää paloiteltu maksakeittoon, kun perunat ovat lä-hes kypsiä.
6. Erottele kalanliha ruo-doista. Lisää ruodottomat ka-lapalat, hienonnettu tilli, no-
kare voita ja pippuria myllystäkeittoon. Kuumenna ja tarkis-ta maku.
Tarjoa ruisleivän kera. Pa-kasta mäti mätipussissaan taiirrota mäti varovasti kalvosta,huuhtele, valuta esim. kahvin-suodattimessa, vatkaa ja pa-kasta tiiviissä muovipussissa
litteänä levynä tai matalassarasiassa. Makean veden (järvi-ja murtovesi) mateen mäti onpakastettava aina yhdenvuo-rokauden ajan. Suolaa mätipakastamisen jälkeen. Käytäaina merisuolaa. (300 g mätiä/vajaa 1 tl hienorakeista meri-suolaa).
Perjantaina 30. tammikuuta8 – 2004 – N:o 4
Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU
Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700
Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547
KukkaBoxPuh. 762 2669
Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa
Asianajajia
AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja
Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 [email protected]
AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OYVaratuomari Jari Heikman
varatuomari Kristiina Metsärantavaratuomari Kristiina Kenttä
oik.yo Tiina TähtinenTuruntie 8–14, II krs. Loimaa,
puh. (02) 762 4400, fax 763 [email protected]
www.heikman.com
ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.
Varatuomari
HAUTAKIVETVuodesta 1921luotettavaa ja yksilöllistäpalvelua
PUHELIN (02) 760 511
MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA
Puh. 7622 950,Oikokatu 3
Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00
ONKS TIETOOVASTAUKSET1. Vuonna 1951.2. Noin 70 m.3. Laatokka.4. Mattias.5. Tuntemattoman soti-
laan Antti Rokan.6. Keskussotilassairaala.7. Palava kynttilä, jota
kiertää piikkilanka.8. 75 vuotta vanha.9. Perämeren muikku.10. Justiina.
KOULULUOKAT / SEURATAnsaitkaa 700 €
Myymällä ilman riskiähelposti myytävääuutuuttamme!SOITTAKAA
010-850 47 90
EHT-liitonjäsenErikoishammasteknikko
MARKO ROSENDAHLVastaanotto Heimolinnankatu 14 Loimaa
Ajanvaraus puh. (02) 763 1179
.
Perjantaisin on tarkoituksenamme kahvitella säännöllisemminkin. Silloin kunkukaan ei tarjoa, on kahvi omakustannushintaista. Samalla voi lukea karjalais-aiheisia lehtiä, tutustua myyntituotteisiimme, ja tavata tuttuja, tietenkin.Samalla tietysti asiatkin hoituvat luonnikkaasti ja kuulemme mielellämmemielipiteesi lehdestä ja ideasi toiminnasta tai vaikka myytävistä tuotteista.
Tervetuloa
TUTUSTUMAANUUTEEN TOIMISTOOMME
Kurkijokelaisen toimiston aukioloajat ovat muuttuneet:Toimisto on avoinna aina tiistaisin ja perjantaisin klo 9-14
eli paikallisesti katsoen toripäivinä.
TERVETULOA KURKIJOKELAISEEN,VESIKOSKENKATU 13 AS 21, SISÄÄNKÄYNTI PORTTIKONGISTA.
Perjantaina 6. helmikuuta TERVETULOA ALLINPÄIVÄKAHVILLE KLO 10-14.Alli Kihlanki on luvannut leipoa herkullisia pullia ja tarjota kupposen kahvia.
Ainakin näin väittävätmuoti-ihmiset, mainoksetja tietysti kaikki tiedoitus-välineet. Koulussa opete-taan syömistapoja ja terve-ydenhuoltoa. Miksi ih-meessä tämä kansa ei laih-du? Minulla on vähän huo-no omatunto, sillä olen li-hava. Olen vanha, jotenminuun ei vaikuta koulu-kisaaminen, ei painostuseikä lääkärinkään huo-mautus lihavuudesta. To-sin käyn aika harvoin lää-kärissä. Luojalle kiitoskohtalaisesta terveydestä.Säälin niitä nuoria, joillaon taipumus pulskistua. Eiole ihme, jos tarvitaan am-mattiauttajia. Onkohankukaan heistä tullut ajatel-leeksi minkälälaisen mie-len he opeillaan ja lääk-
Onko muodikasta olla
laiha
keillään nuorille ja lapsilleaiheuttavat. Katson mie-luummin tervettä nuorta,vaikka vähän pyöreänä,kuin niitä langan laihojamissukoitat oikkaroimassakorkeilla koroila lavalla.Kuinka he ovat oppineetsen omituisen kävelyta-van? Sehän on, jotain ris-tiin astuntaa. Säälin heitä-kin.
Lihavuushan on myösterveysriski ja se on jo toi-nen asia. Minuakin on yri-
tetty ja olen itsekin nuore-na yrittänyt laihduttaa.Työtoverit yrittivät tupa-kan poltolla, En oppinut,enkä laihtunut. Sitten eräslääkäri yritti liikunnalla jalääkkeellä. Liikkumaan enehtinyt, kun oli työtä 8tuntia, lapset ja harrastuk-set. Lääkkeillä laihduin 15kiloa kolmessa kuukaudes-sa. Veriarvojen ja muunterveyden parantamiseenmeni muutama vuosi. Saankyllä nykyään pari kiloa
kuukaud.essa pois, jos tah-toa riittää. Resepti on seu-raava: Paperi ja kynä pöy-dälle ja kaikki ylös mitäsuuhunsa laittaa. Sittenvaan taulukosta katsoomitä on syönyt liikaa. Joskenellä on (miehet) kalja-maha, oluetkin on syytämerkata. Onnea yrityk-seen!
Näitä muoti-iasioita onmuitakin, mutta jääkööttoiseen kertaan.
Aikanaan kun surin li-havuuttani, sanoi miehenilohdutukseksi: liho mitä li-hot, mutta ovia ei levenne-tä . Ihmisen ei pitäisi ottaaasioita ylivakavasti. Hy-myä huuleen ja nauretaan,vaikka “sielu märkänis."Hanget hohtaaja aurinko paistaa.Kevät tulee sen voi johaistaa,se houkutteleemyöskin laiskaaULKOILEMAAN.
TerveisinLyyli Hautamäki
Tupakeittiö+mh+s 45 m2Myrskylinnankatu 2 C 2– Pienkerrostalo 2/2 kerros vh. 53.000 €
OK-talo Loimaa SuopeltoSavelantie. Alakerta 2h+k+wc, yläkerta2h yht. n. 100 m2. Varastorakennus n.140 m2, jossa sauna + kellari + autotalli,ym. Rauhallinen puutarhatontti1587 m2. Hinta 56.000 €
OK-talo Loimaa kk4h+k+apk+saunatilat+varasto+at.Rak.ala n. 160 m2,as.ala n. 100 m2. HP: 119.000 €
VUOKRATTAVANALIIKE-TOIMISTOTILAA 75 m2
Väinölänkatu 6Etsimme asiakkaallemme
omakotitaloa Loimaalta tai lähi-ympäristöstä (80.000 – 100.000 E)
LOIMAAN KIINTEISTÖNOTARIAATTI OYTuruntie 13, 32200 LOIMAA,
p. (02) 762 2200
Pertti Äikää 0500-320 751klo 8.00-22.00
Tule Kiinteistö-notariaattiin
• Vuokravälitys edullisin palkkioin
SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18
Ruokakauppa Sinun makuusi
T a r j o u k s e t v o i m a s s a : p e r j a n t a i n a 3 0 . 1 . 2 0 0 4
762 2848
LOP-Kultapiste
763 2150
040-765 7028
Ritvanja OilinEines-keittiö
76368520762 4432
762 2062
762 1413
Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle
199kg
199kg
Suomalainen, porsaanlapa ja etuselkä
Norjalainenmerikirjolohi
SaksalainenGloster omena
Espanja tomaatti
550kg
089kg
TUORETORILTAMME
LOPPUVIIKON RUOKAPÖYTÄÄN
Perunasipulisekoitus500 g (1,58 kg)
AtriaMarinoidut Porsaan
ulkofilepihvit400 g (7,48 kg)
rasia299
Broilerin maustamatonfileesuikale
300 g (9,97 kg)
pkt099299rasia
Vaasan Viipaleet500-535 g(2,60-2,43 kg) ps130
Popsi Nakit300 g (3,30 kg)
ps079
