8
Sisäsivuilla TÄNÄÄN Nro 20 • Perjantaina 21. toukokuuta 2004 55. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E Kurkijokelaisen, hiitolalaisen ja karjalalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä LAATUA EDULLISUUTTA AMMATTILAISELTA • Kellohuoltopalvelu • Käsikaiverrukset • Konekaiverrukset • Korukorjaus/ kivi-istutustyöt • Sormuksien valmistus • Ja nyt myös lasikaiverrus KELLOLIIKE Juhani Lankinen Ky Kauppalankatu 2, Loimaa Puh. (02) 763 2760 (Kaupungintaloa vastapäätä) KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ Veikko Siira jatkaa sivulla .............. 4 Nehvolan koululla sivulla ................ 5 Näin opiskeltiin ennen sivulla ......... 6 Sukujuuret Kurkijoella sivulla ....... 7 Toukokuu kukkii sivulla .................. 8 Kuka olet, mistä tulet, mitä kuuluu? Olen Veikko Ilmari Siira, Juhana Siiran ja Elisa Sii- ran, o.s. Paju, jälkeläinen. Syntynyt 1934 Kurkijoella Elisenvaaran asemakyläs- sä. Evakkoretkien päätteek- si asetuimme Kymiin. A vioon menon jälkeen asuin nuorikkoni Anjan kanssa Kouvolassa. Hän on Sorta- valan tyttöjä, o.s. Luukkai- nen. Välivaiheidenjälkeen, kun esikoinen tuli lähelle kouluikää, asetuimme py- syvästi Lahteen 1962. Meil- lä on kaksi poikaa ja tytär, heillä yhteensä kahdeksan pienokaista - viimeksi mai- nituista vanhin pienokainen kirjoitti juuri ylioppilaaksi Turussa. Minkälaista työtä olet tehnyt ja missä? Armeijasta eli autokom- ppaniasta päästyäni siirryin liikealalle, puotipuksun ihan kunnioitettavaan am- mattiin. Markkinoinnin eri alojen tehtävät ovat anta- neet riittävän leivän; erityi- sesti mainonta, ihan käden taitojenkin alueella, on ollut ominta alaani. Lahteen tulin Luhta Oy:n palvelukseen mainospuolelle ja kiertelin Suomea sekä Eurooppaa monenlaisten tempausten järjestäjänäja messuosasto- jen rakentajana yli kymme- nen vuotta. Viimeiset kol- me vuotta hoidin yhtiön Neuvostoliiton kauppaa. Seurasivat kauppaedus- tajan tehtävät kolmessa yh- tiössä, myös vientimarkki- noilla. Viimeiset kolme vuotta työelämässä olivat tosi mielenkiintoisia: järjes- tin yli tuhannelle karjalais- juuriselle kotiseutumatko- ja. Siinä sivussa tuotiin ra- kennusalan tarvikkeita Ve- näjän puolelta. Tämä hanke oli kolmivuotinen ja päättyi 1993, jolloin jäin eläkkeel- le täysinpalvelleena. Ehdin olla työelämässä kaikkiaan 42 vuotta. Rakennustarvikkeiden tuonti ei ollut mitään nyyt- tikauppaa. Laskin kerran, että jos kaikki Targo Oy:n Suomeen tuoma sementti pantaisiin kuutiometrin laa- tikoihin peräkkäin maan- tielle, jono olisi yli kilomet- rin pituinen. Rakennuslasin ja betonirautaverkon mää- rät olivat samaa luokkaa. Luottamustoimia ja har- rastuksia Muutettuamme Lahteen liityin kansainväliseen NMKY:n toimintaa tuke- vaan järjestöön 60-luvun lopulla ja hoitelin yhteyksiä eri asioissa monen maan veljesjärjestöjen kanssa. Suomen alueen johtajana olin neljä vuotta 70-luvulla. Siinä tehtävässä sain mat- kustella paljon, pääsinpä osallistumaan maailmanko- koukseenkin Japanissa. Osaksi luottamustoimi, osaksi harrastus oli Lahden kaupunkioppaana toimimi- nen. Leipätyöni oli sen luontoista, että saatoin teh- dä tunnin tai parin keikkoja silloin tällöin. Kurssitus ko- keineen siihen hommaan oli aika tiukka, mutta kan- natti ehdottomasti. Lahden seudun historia tuli tutuksi. Markkinoinnin tunti- opettajana olin Lahden tai- deteollisen oppilaitoksen pukusuunnittelun linjalla kaksi vuotta 1970-luvulla. Lahden Karjalaseurassa olen aiemmin toiminut useita vuosia hallituksessa ja matkanjohtotehtävissä. Pitkäaikainen harrastukseni on ollut piirustus ja maalai- lu. Työelämän vuosina se puoli jäi vähän hunningol- le, vaan haitannooko tuo mittään? Viime aikoina olen paneutunut eniten muotokuvien maalaami- seen. Lahden Mieskuoroon lii- tyin jo 1962. Olin välillä matkatöiden takia poissa tästä harrastuspiiristä pari- senkymmentä vuotta, mut- ta ollut taas mukana tiiviisti saman verran. Karjalaisuus Karjalaisuudestani olen tosi ylpeä, kaikkien karja- laisten tulisi olla. Ei ole ol- lut vanhemmilleni helppoa asettua milloin minnekin, ennen kuin pääsimme uu- sille asuinsijoille Kotkan lähistölle. Myöhemmin olen saanut nähdä, miten karjalaisten heimo käyttäy- tyy entisillä kotimailIaan: sitä harrasta hiljaisuutta, joka sellaisella retkellä syn- tyy tutun kotimaiseman piirtyessä näkyviin, ei voi kunnolla kuvata edes mu- kana ollut. Eikä tarvitse- kaan, tilanne on jokaiselle omakohtainen ja yksityi- nen. Mielestäni tätä vain tu- kee niiden monien vanho- jen karjalaisten asenne, jot- ka tahtovat nähdä entiset leikkitanhunsa vain sielun- sa silmin, ei vieraan turme- lemina. Karjalaista perinnettä meillä vaalitaan mm. luke- malla Kurkijokelaista. Toi- seksi voin mainita Siirojen sukukokouksen, ensimmäi- sen järjestelyissä olin al- kuunpanijana v. 2001. Siel- lä esitettyjen toivomusten perusteella tein myöhem- min sukututkimuksen, jon- ka tuloksena syntynyt kirja- nen Kurkijoen Siiroja on jaettu suvulle pari vuotta sitten. Sukukokouksestam- me kirjoitin selostuksen tä- hän lehteen, se ilmestyi vuoden 2002 eka numeros- sa. Perinteen vaalimiseksi voitaneen laskea sekin, että pari vuotta sitten sanoitin Kurkijoen valssin; tyttäreni Raija sävelsi kappaleen ja lauloi sen kantaesityksenä Kurkijoki-päivillä 2003. Kirjoittelua Kurkijoen historiaa asia- kirjojen valossa -kirjoitus- sarja sai alkunsa sukututki- muksen aikana. Kävin tut- kimassa Kurkijoen muinai- sia “maallisten” viran- omaisten asiakirjoja Karja- lan Tasavallan arkistossa Petroskoissa ja siinä sivus- sa kuvasin muitakin kuin vain Siiroja koskevia mie- lenkiintoisia sivuja. Tuol- loin en tiennyt, että Kurki- jokelainen tulisi kiinnostu- maan asiakirjojen julkaise- misesta. Juttuja ilmestyi toista kymmentä. Aiemminkin olen kirjoi- tellut Karjalan asioista eri lehdille: mainitsen vain maakuntalehtemme Etelä- Suomen Sanomat, Uuden Suomen ja Puutekniikka- lehden. Oletko käynyt kotiseutumatkoilla? Erittäin monta kertaa. Sortavalasta käsin pääsin käväisemään pika-pikaa Lahdenpohjassa 1988, noin vain ilman viisumia. Isä- Jussi muutti sinne perhei- neen VR:n palvelukseen minun ollessani alle vuoden Nuorille tuettuja kotiseutumatkoja JATKUU SIVULLA 4 Tuttuja vieraita Suistamolla Koiton ky- lässä runonlaulaja Timo Lipitsän kotimökin lie- den raunioilla. Muut kuvassa ovat laulajan lastenlapsia ja heidän jälkikasvuaan. Kuvan lähetti muistoksi Viljo Kuljukka Kiuruvedeltä. Sukututkimuksessa sel- vittelin isänpuoleisen sukuhaaran menneisyyt- tä. Vanhin löytämäni maininta Siiroista on Käkisalmen pohjoisen läänin Maakirjassa vuo- delta 1631. Siitä löytyy merkintä sivulla 490: Liperin pogosta, Lam- minniemen kylä, Jussi Sijrain. Tilan arviovero 50 denaaria. Kyseinen maakirja ja kirjoittaja yhteiskuvassa Kansallis- arkiston tutkijasalissa. Mainittakoon, että etu- nimi on todella muodos- sa Jussi eikä, kuten ta- vallista tuohon aikaan, ruotsalaisessa muodossa Johan. Kalle Samuli Haukipuro, neljä vuotta, mummon muinaisella kotikalliolla Reuskulassa 1990. Lahdenpohjassa 1989. Enti- sen kodin portailla 48 vuo- den tauon jälkeen. Myös ny- kyasukas kuvassa.

KuJo 20 04 - Kurkijokelainen

  • Upload
    others

  • View
    2

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: KuJo 20 04 - Kurkijokelainen

SisäsivuillaTÄNÄÄN

Nro 20 • Perjantaina 21. toukokuuta 2004 55. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E

Kurkijokelaisen, hiitolalaisen ja karjalalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä

LAATUAEDULLISUUTTA

AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus

KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky

Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760

(Kaupungintaloa vastapäätä)

KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ

Veikko Siira jatkaa sivulla .............. 4Nehvolan koululla sivulla ................ 5Näin opiskeltiin ennen sivulla ......... 6Sukujuuret Kurkijoella sivulla ....... 7Toukokuu kukkii sivulla.................. 8

Kuka olet, mistä tulet,mitä kuuluu?

Olen Veikko Ilmari Siira,Juhana Siiran ja Elisa Sii-ran, o.s. Paju, jälkeläinen.Syntynyt 1934 KurkijoellaElisenvaaran asemakyläs-sä. Evakkoretkien päätteek-si asetuimme Kymiin. Avioon menon jälkeen asuinnuorikkoni Anjan kanssaKouvolassa. Hän on Sorta-valan tyttöjä, o.s. Luukkai-nen. Välivaiheidenjälkeen,kun esikoinen tuli lähellekouluikää, asetuimme py-syvästi Lahteen 1962. Meil-lä on kaksi poikaa ja tytär,heillä yhteensä kahdeksanpienokaista - viimeksi mai-nituista vanhin pienokainenkirjoitti juuri ylioppilaaksiTurussa.

Minkälaista työtä olettehnyt ja missä?

Armeijasta eli autokom-ppaniasta päästyäni siirryinliikealalle, puotipuksunihan kunnioitettavaan am-mattiin. Markkinoinnin erialojen tehtävät ovat anta-neet riittävän leivän; erityi-sesti mainonta, ihan kädentaitojenkin alueella, on ollutominta alaani. Lahteen tulin

Luhta Oy:n palvelukseenmainospuolelle ja kiertelinSuomea sekä Eurooppaamonenlaisten tempaustenjärjestäjänäja messuosasto-jen rakentajana yli kymme-nen vuotta. Viimeiset kol-me vuotta hoidin yhtiönNeuvostoliiton kauppaa.

Seurasivat kauppaedus-tajan tehtävät kolmessa yh-tiössä, myös vientimarkki-noilla. Viimeiset kolmevuotta työelämässä olivattosi mielenkiintoisia: järjes-tin yli tuhannelle karjalais-juuriselle kotiseutumatko-ja. Siinä sivussa tuotiin ra-kennusalan tarvikkeita Ve-näjän puolelta. Tämä hankeoli kolmivuotinen ja päättyi

1993, jolloin jäin eläkkeel-le täysinpalvelleena. Ehdinolla työelämässä kaikkiaan42 vuotta.

Rakennustarvikkeidentuonti ei ollut mitään nyyt-tikauppaa. Laskin kerran,että jos kaikki Targo Oy:nSuomeen tuoma sementtipantaisiin kuutiometrin laa-tikoihin peräkkäin maan-tielle, jono olisi yli kilomet-rin pituinen. Rakennuslasinja betonirautaverkon mää-rät olivat samaa luokkaa.

Luottamustoimia ja har-rastuksia

Muutettuamme Lahteenliityin kansainväliseenNMKY:n toimintaa tuke-vaan järjestöön 60-luvunlopulla ja hoitelin yhteyksiäeri asioissa monen maanveljesjärjestöjen kanssa.Suomen alueen johtajanaolin neljä vuotta 70-luvulla.Siinä tehtävässä sain mat-kustella paljon, pääsinpäosallistumaan maailmanko-koukseenkin Japanissa.Osaksi luottamustoimi,osaksi harrastus oli Lahdenkaupunkioppaana toimimi-nen. Leipätyöni oli senluontoista, että saatoin teh-dä tunnin tai parin keikkojasilloin tällöin. Kurssitus ko-keineen siihen hommaanoli aika tiukka, mutta kan-natti ehdottomasti. Lahdenseudun historia tuli tutuksi.

Markkinoinnin tunti-opettajana olin Lahden tai-deteollisen oppilaitoksenpukusuunnittelun linjallakaksi vuotta 1970-luvulla.Lahden Karjalaseurassaolen aiemmin toiminut

useita vuosia hallituksessaja matkanjohtotehtävissä.Pitkäaikainen harrastuksenion ollut piirustus ja maalai-lu. Työelämän vuosina sepuoli jäi vähän hunningol-le, vaan haitannooko tuomittään? Viime aikoinaolen paneutunut enitenmuotokuvien maalaami-seen.

Lahden Mieskuoroon lii-tyin jo 1962. Olin välillämatkatöiden takia poissatästä harrastuspiiristä pari-senkymmentä vuotta, mut-ta ollut taas mukana tiiviistisaman verran.

KarjalaisuusKarjalaisuudestani olen

tosi ylpeä, kaikkien karja-laisten tulisi olla. Ei ole ol-lut vanhemmilleni helppoaasettua milloin minnekin,ennen kuin pääsimme uu-sille asuinsijoille Kotkanlähistölle. Myöhemminolen saanut nähdä, mitenkarjalaisten heimo käyttäy-tyy entisillä kotimailIaan:sitä harrasta hiljaisuutta,joka sellaisella retkellä syn-tyy tutun kotimaisemanpiirtyessä näkyviin, ei voikunnolla kuvata edes mu-kana ollut. Eikä tarvitse-kaan, tilanne on jokaiselleomakohtainen ja yksityi-nen. Mielestäni tätä vain tu-kee niiden monien vanho-jen karjalaisten asenne, jot-ka tahtovat nähdä entisetleikkitanhunsa vain sielun-sa silmin, ei vieraan turme-lemina.

Karjalaista perinnettämeillä vaalitaan mm. luke-malla Kurkijokelaista. Toi-seksi voin mainita Siirojensukukokouksen, ensimmäi-sen järjestelyissä olin al-kuunpanijana v. 2001. Siel-lä esitettyjen toivomustenperusteella tein myöhem-

min sukututkimuksen, jon-ka tuloksena syntynyt kirja-nen Kurkijoen Siiroja onjaettu suvulle pari vuottasitten. Sukukokouksestam-me kirjoitin selostuksen tä-hän lehteen, se ilmestyivuoden 2002 eka numeros-sa. Perinteen vaalimiseksivoitaneen laskea sekin, ettäpari vuotta sitten sanoitinKurkijoen valssin; tyttäreniRaija sävelsi kappaleen jalauloi sen kantaesityksenäKurkijoki-päivillä 2003.

KirjoitteluaKurkijoen historiaa asia-

kirjojen valossa -kirjoitus-sarja sai alkunsa sukututki-muksen aikana. Kävin tut-kimassa Kurkijoen muinai-sia “maallisten” viran-omaisten asiakirjoja Karja-lan Tasavallan arkistossaPetroskoissa ja siinä sivus-sa kuvasin muitakin kuin

vain Siiroja koskevia mie-lenkiintoisia sivuja. Tuol-loin en tiennyt, että Kurki-jokelainen tulisi kiinnostu-maan asiakirjojen julkaise-misesta. Juttuja ilmestyitoista kymmentä.

Aiemminkin olen kirjoi-tellut Karjalan asioista erilehdille: mainitsen vainmaakuntalehtemme Etelä-Suomen Sanomat, UudenSuomen ja Puutekniikka-lehden.

Oletko käynytkotiseutumatkoilla?

Erittäin monta kertaa.Sortavalasta käsin pääsinkäväisemään pika-pikaaLahdenpohjassa 1988, noinvain ilman viisumia. Isä-Jussi muutti sinne perhei-neen VR:n palvelukseenminun ollessani alle vuoden

Nuorille tuettujakotiseutumatkoja

JATKUU SIVULLA 4

Tuttuja vieraita

Suistamolla Koiton ky-lässä runonlaulaja Timo

Lipitsän kotimökin lie-den raunioilla. Muut

kuvassa ovat laulajanlastenlapsia ja heidänjälkikasvuaan. Kuvanlähetti muistoksi Viljo

Kuljukka Kiuruvedeltä.

Sukututkimuksessa sel-vittelin isänpuoleisensukuhaaran menneisyyt-tä. Vanhin löytämänimaininta Siiroista onKäkisalmen pohjoisenläänin Maakirjassa vuo-delta 1631. Siitä löytyymerkintä sivulla 490:Liperin pogosta, Lam-minniemen kylä, JussiSijrain. Tilan arviovero50 denaaria. Kyseinenmaakirja ja kirjoittajayhteiskuvassa Kansallis-arkiston tutkijasalissa.Mainittakoon, että etu-nimi on todella muodos-sa Jussi eikä, kuten ta-vallista tuohon aikaan,ruotsalaisessa muodossaJohan.

Kalle Samuli Haukipuro,neljä vuotta, mummon

muinaisella kotikalliollaReuskulassa 1990.

Lahdenpohjassa 1989. Enti-sen kodin portailla 48 vuo-den tauon jälkeen. Myös ny-kyasukas kuvassa.

Page 2: KuJo 20 04 - Kurkijokelainen

Perjantaina 21. toukokuuta2 – 2004 – N:o 20

Ken tietää?

On syytä kiinnostaa!

21.5.2004

Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖ

Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitus

Toimitus: Päätoimittaja Maire Soiluvaja kaikki Kurkijokelaisen ystävät

Konttori: Vesikoskenkatu 13 As 21, 32200 LoimaaAvoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14

puh. (02) 762 2551Matkapuh. 050-521 3336

Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättäjääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Lehden vas-tuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sat-tuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituksestamaksetun hinnan palauttamiseen.

ILMOITUSHINNAT: (Kaikki ilmoitukset)

Etusivu ............ 60 centtiä/mmMuut sivut ....... 45 centtiä/mm

Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alen-nus. Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse an-nettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa.

TILAUSHINNAT:vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat .....39 euroaMuualle ........... 46 euroa

E-mail:[email protected]: LSOP 523900-4897

Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki

ISSN 0782-5668

Lehti ilmestyy perjantaisin, mutta vuoden aikana onjoitakin kaksoisnumeroita juhlapyhien aikoihin.Painosmäärä 2000 kpl.

Rukous-sunnuntai

1. Kuka Yhdysvaltain presi-dentti lopetti orjuuden1862 antamallaan julis-tuksella?

2. Millä toisella nimelläThaimaa aiemmin tunnet-tiin?

3. Minä vuonna Suomi siir-tyi 5-päiväiseen työviik-koon?

4. Missä kaupassa hinnanmäärää ostaja?

5. Montako muslimia asuuEuroopan unonissa?

6. Mikä lääke on eniten os-tettu Suomessa?

7. Montako vasenkätistä onSuomessa?

8. Kuka toimii 1930-luvunlopulla Suomen ensim-mäisen punamultahalli-tuksen pääministerinä?

9. Mikä elin erittää sappea?10. Mikä oli Aino Sibeliuk-

sen tyttönimi?

Hartaus sunnuntaiksi 16.5.5. sunnuntai pääsiäisestä,Rukoussunnuntai

21. pe Kosti, Konsta,Konstantin

22. la Hemminki,Hemmo

23 su Lyydia, Lyyli

Kuva Kurkijokimuseon kokoelma

Jossain Jerusalemin lähellä seisoi joukko miehiä, jotka tui-jottivat hämmentyneinä taivaalle. Äsken vielä heidän joukos-saan ollut Jeesus oli otettu heidän keskuudestaan ja pilvi veihänet mukanaan.

Saman tien paikalle ilmestyi kaksi valkopukuista miestä, jot-ka selittivät että Jeesus tulee takaisin samalla tavalla kuin läh-tikin. Siinä vaiheessa opetuslapset lakkasivat katsomasta tai-vaalle ja alkoivat ihmetellä, oliko tämä nyt viimeinen kerta kunhe näkivät Jeesuksen.

Jeesuksen kuolemasta oli kulunut 43 päivää, joista vain kol-me päivää Jeesus oli ollut haudassa. Pääsiäisaamuna varhainhänet herätettiin kuolleista ja menneiden 40 päivän aikanaopetuslapset olivat ehdottomasti vakuuttuneet siitä, että Jeesusoli elossa. Ei ehkä ihan samanlaisena kuin ennen kuolemaan-sa, mutta varmasti elävänä ja todellisena.

Siinä että pilvi vei Jeesuksen mukanaan, ei ollut opetuslap-sille mitään outoa. Juutalaisten historiassa Jumala verhoutuiusein pilveen. Tunnetuin kertomus oli matka Egyptin orjuudes-ta erämaan halki kohti luvattua maata. Silloin Jumala kulkipäivällä heidän edellään pilvipatsaana ja yöllä tulipatsaana.

Menneet 40 päivää olivat olleet täynnä uskomattomia ta-pahtumia. Jeesus kulki ovien läpi, mutta söi tavallista ruokaa.Hän oli oma itsensä, mutta välillä häntä ei voinut tunnistaa.Opetuslasten suru opettajan menetyksestä oli väistynyt ja sentilalle oli tullut suuri ilo.

Ylösnoussut Kristus oli vakuuttanut jopa järkiperäisesti asi-oita tarkastelevan Tuomaan. Tämän oli tunnustettava, ettäkuolleista herännyt Jeesus oli oikea ihminen eikä mikään hen-kiolento. Sen jälkeen Tuomaan kysymykset loppuivat ja häntunnusti: ”Minun Herrani ja Jumalani!”

Sirkku Nyström

Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät.Vaalikiertueella oleva ehdokas seisoo sateen

äskettäin kastelemalla torilla, tuulen piiskaa-malla. Hän puhuu, tuuli vie äänen. Kolme kuu-lijaa, vaihtavat jalkaa, kai kohteliaisuuttaan ei-vät kehtaa lähteä kesken pois kun eivät ehtineetennen aloittamista karkuun.

Eurovaalit eivät kiinnosta. Viimeksi äänes-tysprosentti oli 30 luokkaa, eli vain murto-osaasuomalaisista kiinnosti mitä ja miten asioita rat-kaistaan EU:ssa. Onko se totta? Ei, sillä var-masti useampi on valittanut vähintäänkin puo-lisolle tai naapurille ” mitä älytöntä siellä rys-selissä taas on tehty”.

Jos emme äänestä, emme voi vaikuttaa sii-hen tosiasiaan, että osa asioistamme vain jopäätetään Euroopan parlamentissa. On turhavedota siihen, että Suomella on siellä vain vä-

hän edustajia – jos siellä on hyvät edustajat, helöytävät kyllä yhteistyökumppanit, joidenkanssa yhdessä on jo valtaa mitä käyttää.

Valta ei ole helppo asia ihmiselle. Vain osaihmisistä osaa käyttää sitä oikein, fiksusti jaturhia pullistelematta. Niinpä on todella tärke-ää ajoissa miettiä kuka on se, kenet minä halu-an puolestani valtaa käyttämään Euroopan par-lamenttiin. On tärkeää valita kielitaitoinen,esiintymskykyinen, edustava suomalainen, jol-la on jalat maassa ja järki päässä. Ei sillä olemerkitystä onko ihminen ollut julkkis vai ei, joshänellä on hyvä koulutus, hyvä kokemus poli-tiikasta ja älyä tehtävien hoitamista varten. Einiiden EU asioiden hoito varmasti mitään help-poa ole, ei näitä parlamentaarikkoja kadehtiakannatta. Mutta mihinkään emme voi vaikut-taa, jos emme kiinnostu, jos emme äänestä.

Maire Soiluva

Ken tietää?kuva Kurkijokelaisessa nro 17, 30.4.2004

Kuva on otettu Elisenvaaran yhteiskoulun pihalla.Etualalla olevat henkilöt ovat mielestäni vasemmalta lu-kien:

Hertta Lehtiö, Aili Holm, os. Tillonen, Ilma Kaijan-koski, os. Markkanen, tuntematon ja Arvi Nousiainen.

Hertta ja Aili kävivät keskikoulun nyt ylioppilaaksipäässeen Aune Kaukorannan , os. Markkanen, kanssa jaovat olleet häntä onnittelemassa. Ilma on tietenkin olluttuomassa ruusuja Aune-sisarelleen.

Ketä Arvi Nousiainen oli onnittelemassa, en tiedä.Joillain lailla hämärästi olen muistavinani, että yksi uu-sista ylioppilaista, Eino Wilhelms , olisi asunut Nousiai-sella. Jos näin todella oli, Arvi Nousiaisen kukkien osoi-te olisi selvä.

Kuva on otettu koulun pohjoispuolisessa sisänurkassaolleelta portaalta rva Ina Relanderin talolle päin, jokahämärästi siellä taustalla näkyykin.

Kun kenelläkään ei näy kukkia kädessä, ne on jo an-nettu ja uusia ylioppilaita ilmeisesti odotellaan ulostule-viksi. Lienevät olleet valokuvattavina.( Ks. kuva siv. 114,Elisenvaaran yht.koulu 27-44.

Arvo Pelkonen

jk. Olen merkinnyt kuvan neljännen naisen tuntemat-tomaksi. Vasta kirjoitettuani juttuni silmäilin tätä kuvaaja kirjan Elisenvaaran yhteiskoulu 1927-1944 sivulla215 olevaa Eino Wilhelmsin kuvaa rinnakkain. Yhden-näköisyys on niin ilmeinen, että pidän kuvassa olevaanaista melko varmasti Eino Wilhelmsin äitinä, Aleksan-da Wilhelmsinä.

Perjantaina 2.7.2004 klo15.00 Viipurin maalais-kunnassa.- Alkumusiikki, liput saapu-

vat, Lahden varusmiessoit-tokunta, joht. mus. majuriJyrki Koskinen.

- Tervehdyspuhe, maanvilje-lysneuvos, ent. puolustus-ministeri Taisto Tähkämaa.

- Kenttähartaus, kenttäpiispaHannu Niskanen ja soitto-kunta. Virsi 577 1,3,9 yleisöja soittokunta.

- Joukko-osastojen seppe-leenlasku.

- Ihantala ballaadi, säv.Harri Ahmas, sanat LasseHeikkilä, Lausuntaa TeuvoKuparinen, soittokunta.

- Juhlapuhe; kenraali evp.Jaakko Valtanen.

- Laulua: Sotilaan näky,Suomalainen rukous, Oikallis Suomenmaa, Sono-rex-kvartetti.

- Päätössanat, soittokunta jayleisö.Tapahtuman juontaa koti-

seutuneuvos Teuvo Kupari-nen Lahdesta. Tapahtumanjärjestävät suomalaiset vete-raani- ja kansalaisjärjestöt.Matkoja tapahtumaan järjes-tävät linja-automatkayhtiötympäri Suomea. Matkatkannattaa varata välittömäs-ti. Osaan matkoista sisältyymyös ruokailu Viipurissa.Silti kannattaa varata mu-kaan myös omia eväitä. Ra-janylitykset saattavat vaatiaaikaa.

Tali-Ihantalan taistelujen60-vuotismuistojuhla

24 ma Tuukka, Touko25.ti Urpo26. ke Vilhlmiina, Minna,

Vilma, Miina27.5 Ritva

Page 3: KuJo 20 04 - Kurkijokelainen

Perjantaina 21. toukokuuta 2004 – Nro 20 – 3

N:o 17.Lauantainatoukokuun15. p:nä 1954

Karjalan Liiton ja senjäsenseurojen tilaisuuksiavuonna 2004Tilaisuudet KarjalatalollaHelsingissä ellei toisinmainittu. Karjalan Liitto ry,Käpylänkuja 1, 00610Helsinki, puh. 09-7288 170

Tapahtuma-kalenteri

JäljetJoka elämän päivästä jälki jää,kuin kankaan pintaan se piirtyis.Värit kirkkahat, päivät valoisatilonpilkkuina raidoiksi siirtyis.Joukkoon mahtuvat, päivät harmahatnekin kuuluvat elämäämme.

Raita raidalta kangas pitenee,värit vaihtelee vuosien mukaan,tätä kangasta joka ihmisenei voi valmistaa toinen kukaan.Tämä kangas kertovi väreilläänjoka menneestä päivästäni,tähän moniraitaiseen kankaaseenmahtuu maallinen elämäni.

Terttu Ketola

AarteetSinulla näin aarteita paljonelon poluilla karttunut onsinä menneitä aarteita tarjoatjoku vastaanko ottaa ne voivai katsooko ettei niilläenää arvoa ei täällä ooon uudet aarteet eessäsjoilla käyttöä täällä nyt onei yhdistää vanhaa voi ainavaikka niilläkin vaiheensa onvaakakupissa ei paljon painakuitenkin tärkeitä onne elämän ohjeina vielävoi paljonkin antaa näinsiksi älä jätä niitä vieläniitä matkalla tarvita voion niinkuin katseesi siinämenneisyydestä esiin ne toisiksi muistojen tiellä nyt viivyhetken aatokset esiin ne toijotakin uutta sieltäelon poluille saada voitkertoo mennyttä kieltäjoka aika jäänyt on pois.

Teuvo Petäjokikirjasta Muistojen virta

Keväinen soitto.Taas päivä paistaa ja taivas loistaa ja aallot rannoilla lauleleeja laaksoin pohjilla purot tanssii ja päivä kuohuja kultailee.

Myös kevät soittoa tuuli soipi ja metsä vienosti huminoi siell’linnut riemuiten pesää laittaa ja kevään lemmestä laulut soi.

Jo lentää lintuja etelästä nuo vieraat kaihotut kaukaa saa jalaaksot raikaaja kummut kaikaa ne toistaa vierasten laulelmaa.

TuolI’ sini taivaalla kiuru soittaa se laulaa ilmoille riemujaanoi, kuule helkettä hongikossa siell’ käki kukkuvi kultiaan.

Soi äänet pelloilla peltomiesten ne tekee toivoen toukojaanja valkamalla on vaari työssä hän kuntoon laittavi venhoaan.

Kun kevät kaunis on, kaikki nuortuu ja kummun kupeellakukkii maa ja lehdon silmut ja nurmen nukkane tuoksuu tuoretta tuoksuaan.

Ja päivä katsovi hymyellen taas luonnon lempeä ihanaa jakukka katsovi päivän puoleen kuin armas morsio sulhoaan.

On luonto vapaana kahlehistaja vedet kirkkaana välkehtii Oi elo elpyy ja kaikki yhtyy taaskevään suloisiin säveliin.

Sikstus Oksa, toukokuun 5. 1910

Lapsuuteni keväätMä ikävöin sinua Karjala,mä.ikävöin sinua nyt.Tuo keväinen tunne, sen voimakkuuson muistoja lähentänyt.

Kun leikkien kisailin pihallaja keräilin kiviä näin,ne pikkukätösiin sopivat ja vein niitä rapuille päin.

Mä rakensin tarhoja lampaille ja lehmihakoja niistäja leppoisa kodin turvallisuus,ei onnea mikään voin’t riistää.

Ja leikkikenttäni lähellä01' lähteen varrella tuolla,miss’ sinivuokkojen loistettasiint’ ympäri joka puolla.

Ja tuomenkukkia taitellennous’ jalkani hypellen maasta,tein kimpun äidille rakkaalleihan kotipihani haasta.

Tuolt’ pelloilta levisi mullan tuoksuja vieressä koivikkorinne,01' isäni sylissä kylvövakka,riensin paljain jaloin myös sinne.

Jäi kytemään aatokset aikojen,ne vieläkin lämpöä antaa.Nyt lapsenlapsille kertoilenniit’ muistoja joita saan kantaa.

Aili Hellin Kurrikirjasta karjalan äiti ja lapsi

TuulenkeinussaTuulen keinussaaaltojen sylissäkulkee laivammekohti Kotimaan rantaa.

Pieni on ihminenmustassa yössäsuurella merellätuulen tuimassa tanssissa.

Valkoiset linnutjaksavat lentääaaltojen pauhussapimeåssä yössä.

Missä on suojannemerien linnut?Minne te kuljette,mihin te luotatte?

Tuulen keinussaaaltojen sylissä .lennämme kohtikotimaan valoisaa rantaa.

Kauniisti kaarratterohkeat linnut.Laivojen valkeat ystävät.Näkemiin ja onnea!

Sirkka-Liisa Erlund,kirjasta Kotipihan

kootut runot

Hyvää huomentaHyvää huomenta tämä päivämitäs sinulle mahtaa kuulua?Toivottavasti olet hyvä päiväminä en pidä huonoista päivistä,kukapa niistä pitäisikään?

Hyvä päivä pitää hyvällä mielelläja se näkyy naamasta -Niin sen tekee huonokin päiväsekin näkyy naamasta -Se on silloin yrmeän näköineneikä hymyile, kuten hyvänä päivänä.

Onkohan niitä huonoja päiviä enämpikun hymyä on niukasti näkyvillä?Ja kaikki pitävät hyvistä päivistäsekä kaikki pitävät hymystä.

Hyvää huomenta nyt ja iloisestimistä sitä aamulla tietää päiväänsäihmislapsi, mikä se on oleva Illalla sen tietää, ja illalla onaika kiitoksen, kiitoksen,oli päivä millainen hyvänsä.

Anna Katri Suhonen,kirjata Kaksi kynää

21.-23.5. Sortavalan hau-tausmaan kunnostustal-koot

22.-23.5. Hautausmaanhoitomatka Uudellekir-kolle

22.-23.5. Valkovuokko-matka Pälkjärvelle, ks.www.palkjarvi.cjb.net/

24.5. Maastojuoksumesta-ruuskilpailut, Kangasa-la

toukokuu Käkisalmenkaup. Rouvasväen yh-distyksen kevätretki

Kesäkuu5.6. Jääski-seuran vuosiko-

kous, Imatra6.6. Jääski-juhla, Jääski

(Enso)9.-13.6. Matka Lumivaa-

raan, Lumivaarajuhla12.6., ks.www.lumivaara.fi

Karjalaiset kesäjuhlat Joensuussa 18. -20.6.2004

Nyt on korkea aika suunnitella viikonlop-puretkeä Joensuuhun, jossa pidetään karja-laiset kesäjuhlat viikkoa ennen juhannusta.Perjantaina 18.6. Kahden puolen rajaa -ke-säjuhlaseminaarissa valotetaan rajan merki-tystä karjalaisten elämässä. Illalla tehdäänretki Ilomantsiin, jossa tutustutaan mm. Möh-kön taistelupaikkoihin ja rautaruukkiin. Ke-säjuhlaseminaarin hinta 15 +, retken hinta 30+ ja seminaarin ja retken yhteishinta 40 +..Perjantaina klo 18 alkaen Sari Kaasinen lau-lattaa yhteislaulutilaisuudessa Joensuun lau-lurinteellä.

Lauantaina kello 9 avataan karjalainen torija näyttelyt Vapaa-aikatalossa sekä pidetäänkyykkäkilpailut Koivuniemen kentällä. Kello11 alkaen käynnistyy urheilukentältä Karja-lan maraton ja Itä-Suomen koululla kilpail-

laan piirakkamestaruudesta sekä Joensuun yli-opiston Carelia-salissa kuullaan karjalaistenkuorojen kavalkadi. Lauantain kohokohta ontervetuliaisjuhla alkaen klo 13.30 JoensuunAreenalla, jolloin nähdään Karjalaisen rapso-dian ensimmäinen osa. Lauantai-iltana jäähal-lissa konserttitanssiaisten yhteydessä jaetaan

poikkeuksellisesti toimintakilpailujen palkin-not.

Sunnuntaina klo 10 luterilaisessa ja orto-doksisessa kirkossa jumalanpalvelukset ja klo12.15 alkaen näyttävä juhlakulkue halki kau-pungin. Päivä huipentuu Karjalaisen rapsodiantoiseen osaan, joka nähdään klo 14.30 Joen-suun Areenalla. Karjalan ja karjalaisten vaihei-siin kannattaa tutustua Pohjois-Karjalan mu-seonäyttelyissä Carelicumissa. Kysy kesäjuh-lamajoitusta Karelia Expert Majoituspalvelus-ta, puh. 013 – 2675319, faksi 013 – 123933.Lisätietoja kesäjuhlista: www.karjalanliitto.fi.

Ilonpitoa ja karjalaista elämänmenoa

Page 4: KuJo 20 04 - Kurkijokelainen

Perjantaina 21. toukokuuta4 – 2004 – N:o 20

ikäinen. Parhaiten muistan-kin Karjalasta juuri Lah-denpohjan. On muutenmerkillistä, miten pieniltäpaikat näyttävät puolenvuosisadan tauon jälkeennähtyinä. 1989 syksyllä olisitten aikaa pistäytyä sisäl-le entiseen kotiini, jota asut-taa nykyisin iäkäs upseerin-leski Jekateriina. Kamarioli ihmeen pieni: pieni olikeittiökin, jossa vielä olisama Högforsin hella ren-kaineen kuin silloin ennen,tosin varustettuna kaasu-polttimella. Pieni, tasku-mainen, pyöreä posliinial-las vesijohdon alla oli sekinsama kuin ennen. Monetmuut ovat havainneet sa-man asian, kaiken kutistu-misen pienemmäksi kuinmuistoissa. Jekateriinaa kä-vin myöhemmin tervehti-mässä mm. talon aikoinaanomistaneen suvun, Viitas-ten kanssa.

Varsinaisia kotiseutu-matkoja, joista mainitsinalussa, aloin järjestää Lah-desta käsin, ensin henkilö-

autosaattueina ja säädöstenmuututtua linja-autoretku-eina. Tutuiksi tulivat mm.Sortavala, Värtsilä, Rus-keala, Reuskula, Jaakkima-ja Lahdenpohja, Uukunie-mi, Hiitola, Harlu, Suista-mo, Impilahti, Suojärvi jaPetroskoi sekä muut paik-kakunnat noilla tienoilla.Harvinaisuutena voin mai-nita, että jo 1992 lähetinHelylän lentokentältä Sor-tavalasta kaksi helikopteril-lista matkailijoita Valamonmunkkien kiusaksi. Isonpaarman pörinä häiritsi hei-tä kovasti, ja ne matkat kiel-lettiinkin pian. Tämän het-ken tilannetta en tunne. Va-lamoon lähti kahtena kesä-nä Sortavalan laivalaituris-ta myös melontaryhmä,melojat olivat Lahdesta jaympäristöstä.. Kotiseutu-matkoilta olisi paljonkinkerrottavaa, mutta palstati-la ei riitä.

Lapsuuden muistoja,kenties evakkomatkalta?

Lahdenpohjassa elonajalta on jäänyt mieleeni

pari erikoisempaa muistoa.Isosisko on kertonut, mitenkerran juoksin sisään kovintohkeissani ja kerroin: -Äiti, äiti, Röksän setä leik-kasi possulta lihat ja heittine katolle! - Siis sen alantaitajia oli tuo naapurin-mies. Toinen muistelo onTervajärveltä, missä talvi-sotatalvena olin käymässäsukulaistalossa. Ryssänkone lensi hyvin matalalla,ehkä 300 metrissä pelto-maiden yllä.. Koneesta pel-mahti ilmaan leijumaannippu lentolehtisiä ja sellai-nenhan piti kahlata hake-maan ihan välttämättä.Tekstistä en vielä 5-vuoti-aana paljon tajunnut, muttakuva oli sitä puhuttelevam-pi: siinä oli Mannerheimkädet sidottuina, polvillaanpää pölkyllä ja hirmuiseniso punasotilas hirmuinenkirves koholla.

Evakkoretkelle lähdim-me Lahdenpohjasta maalis-kuussa 1940. Aikaa poistu-miseen annettiin kaksi viik-koa rauhanteosta. Muistanmustat umpivaunut, kamii-

nat ja “kahden kerroksenväen” niissä. Pari kolmeyötä oltiin Jyväskylän kir-kossa, siinä punatiilisessäihan keskustassa. Me pens-kat leikimme kuurupiiloapenkkien alla, siellä kun olikivat käytävät konttaajille.Lapsia ei poliittinen tilannepaljon järkyttänyt!

Perinteen säilyttäminen?Karjalaisen perinteen

säilymisen suhteen olen vä-hän pessimistinen juuri nyt.Nuorelle polvelle ovat mo-net asiat tulleet Karjala-aa-tetta tärkeämmiksi. Ja nuo-rillehan sitä perinnettä juuriolisi saatava opetetuksi jaheitä varten sitä olisi säily-tettävä. Karjalaisjärjestöjenolisi mielestäni aika aloittaanuorison kotiseutumatko-jen taloudellinen tukemi-nen, niin että voitaisiinaloittaa halpojen, nimen-omaan nuorille tarkoitettu-jen tutustumismatkojen jär-jestäminen. Jokaisen sellai-sen matkalaisen kustannuk-siin voisi järjestö, säätiö jamiks’ei myös vanhemmatja isovanhemmat varojensamukaan osallistua. Viimek-si mainitut kaksi ryhmää te-kisivät sen varmasti ihanmieluusti.

Kotiseutumatkoilla huo-masin nuorten motiivinaKarjalan näkemiseen olevansen, että “kun vanhemmatovat niin kehuneet synnyin-seutujaan, niin pitihän niitälähteä tutkimaan.” Kannat-taisi siis satsata asiaan, ha-lukkaita varmasti löytyyvielä tällä hetkellä. Nyt läh-tevät veisivät sanaa edelleenseuraavalle sukupolvelle.Karjalaiset valtakunnallisetkesäjuhlat ovat toki upeamuoto pitää yllä karjalai-suutta, samoin paikalliset ta-pahtumat. Ne näyttävät kiin-nostavan jossain määrinmyös nuorisoa. Mutta Kar-jalaan nuoria olisi myös vie-tävä, heimotunteen vahvis-tamisen nimessä.

Mitä ajatteletKarjalakysymyksestä?

Nuorison saaminen käy-mään Karjalamme maise-missa olisi tärkeää jo senkinvuoksi, että heidän kontol-leen jää piakkoin ns. Karja-lakysymys. Vanha polvi,Karjalassa elänyt ja työtätehnyt, ei kohta enää siihenpysty. Lähetettäköön presi-dentti Putinin luo NUOR-TEN KARJALAISTENLÄHETYSTÖ esittämäänpalautusasiaa: aika saattaisieräistä merkeistä päätellenolla kypsä juuri nyt. Totta-han toki homma olisi suun-niteltava hyvin ja hoidetta-va alkuun suurlähettilääm-me Moskovan hovista kä-sin. Suurlähettiläs saa palk-kansa meidän kaikkienmaksamista vero varoistajuuri tämän luontoistenkinasioiden hoitoa varten. Ei-hän Venäjän johto oma-aloitteisesti lähde luovutta-

maan “omia” maitaan. Ar-vovaltakysymys vältetään,kun asia viedään käsittelyynkarjalais- ja muiden kansa-laisjärjestöjen nuoriso sii-ven aloitteena anomustyy-liin. Ainakin kuultaisiin, oli-siko vastaus sama kuin Ni-kolai II:n vastaus sortovuo-sien suomalaislähetystölle: -En ota heitä vastaan, muttaen ole heille vihainen... Kar-jalan palautusasiasta on ole-massa paljon laskelmia jasuunnitelmia hankkeenavuksi. Niihin ei tässä tari-nassa voida puuttua.Terveiseni osoitan lukijoil-le, erityisesti Kurkijoen en-tisille asujille ja heidännuorilleen sekä tietenkinLahdenpohjasta lähteneille.Haastan seuraavaksi toi-sen polven karjalaisen, sisa-reni tyttären, lastenkirjaili-ja Tuula Korolaisen Van-taalta.

Veikko Siira

Toukokuulle 1988 osuu yksi mielenkiintoisimmista työkomennuksista. Valamon luostarisaa-ren ja skiittasaarien kaikki rakennukset mitattiin ja valokuvattiin sekä videoitiin neljän päi-vän aikana. Kirjoittaja oli yksi työryhmän jäsenistä. Tässä on sen 16 tonnin painoisen kel-lon paikka, joka esitellään Karjala muistojen maa -teoksessa.

Veikko Siira ja Mikael Kriisin kellotomissa. Hauska sattu-mus on, että ortodoksidiakonilla on kädet ristissä pyhälläpaikalla. Valokuvaajan valppautta! Kuvaajana oli Valamonmuseon valokuvaaja Igor Georgijevski.

JATKOA SIVULTA 1

Olemme jokakesäistenkotiseutumatkojen ajassa.Monet patsaat luovutetullaalueellakin saavat kukka-kimpun menneiden suku-polvien muistoksi. Onmyös paljon sukupolvem-me vainajia korpien kät-köissä lepäämässä, jonneeivät ole koskaan johtaneetkenenkään askeleet. Muttavarmasti useat ovat sydä-missämme säilyneet muis-tojenarvoisina, ainakin ikä-polvemme ihmisillä, jotkaovat kokeneet sodat kau-huineen, lähteneet kotoaanainiaaksi, nähneet kotiensatuhon.

Niitä ei voi unohtaa,niinsyvälle sydämiimme tuotuska on syöpynyt. Olem-me kaikki sodan satuttamia,halusimmepa sitä tai emme.Olemme kasvattaneet omatlapsemme, uuden sukupol-ven, jolloin ei paljoakaanymmärrystä saatu ymmär-rystä sodasta tai evakoista.Olimmeko pelon alaisia?

Olen itse usein ajatellut

tuota. Tietysti uuden elä-män aloitus veroitti voima-varoja ja uuvutti ikävänkinajoittain, mutta kun valtio-valtakin vaikeni.

Lastemme aikuistua al-koi rautainen esirippuraot-tua ja asioista on ryhdyttykeskustelemaan.

Hyvä näinkin. Koskaanei ole liian myöhäistä. Nii-aan kohteliaasti heille, jot-ka koittavat vaatia oikeuttaja vääryyksien oikomista.Kun syventyy historiantut-kisteluun, siihen on täysioikeus. Itseltäni puuttuvatvoimavarat ja taito, muttaluotan nykynuorisoon jaheidän korkeaan oppinei-suuteensa. Viellä joskus onKarjala Suomella ja muut-kin luovutetut alueet. Näinuskon ja toivon!

Meidän vanhojen on ker-rottava nuorillemme ja ope-tettava luottamaan oikeu-denmukaisuuteen. Lastem-me lapset ja heidän lapsen-sa lukevat jo historiaa eri-laisesti kuin omat lapsem-

me aikoinaan, kun itseemme “uskaltaneet”opettaaheille koko totuutta. Mei-dän velvollisuutemme onkertoa lastemme lapsille jaheidän lapsilleen mennees-tä, ehkä hyvinkin kipeästämuistosta ja kokemuksesta.Nuoret ja lapset ovat nykyi-sin kiitollista kuulijakuntaaja hyviä oppimaan.

Nykyisin tieto-taito ke-hittyy sellaista vauhtia, ettäme vanhat karsiinnumme jolähtöviivalla. Onko se kaik-ki hyväksi, sen näyttää tu-levaisuus.

Toivoisin kuitenkin“vanhanaikaistenkin tapo-jen” säilymistä nuorisolla,mutta ehkä koneet kehittä-vät nopeammin kuin van-hanajan konstit. Itse olenkoittanut juurruttaa juurianinuorisoon ja innolla he ovatottaneetkin opikseen. Halunähdä kaikki se, minkäminä äitinä, mummona jaisomummona olen nähnytja kokenut, kiinnostaa ko-vasti jälkikasvua. Nytkin

”piirtelin” uusia karttoja“noin” mitallani ja aina onkohde löytynyt. Saa nähdälöytyykö tämän kesän mat-kalta tavoite, sitä toivon.Onnea vain yritteliäisyydel-le ja tulkaa terveenä takai-sin kaikki kotiseutumatkaa-jat. Hengessä mukana

Aino Koppi.

KOTISEUTUMATKOJEN AIKAA

”Te jäitte poveen Karjalan-maan, ikiuntanne nukku-maan rauhaisaa, tuuli kan-nelta soittavi kaihoisasti,luonto vuoteenne koristaakaunoisasti.”Näin runoilin uuden tekstinpatsaan jalustaan, kun pat-sas paljastettiin Noormarkunkirkkopuistossa Karjalais-seuran teettämälle jalustalle.Jalustalla istuu entisen Hii-tolan seurakunnan sankari-patsas kannelta soitellen. (E. Halonen). Lapseni lap-senlapsi Siru Hujanen, en-simmäinen julkinen kunnia-tehtävä, viedä kukat. Kuva:Aino Koppi.

Page 5: KuJo 20 04 - Kurkijokelainen

Perjantaina 21. toukokuuta 2004 – Nro 20 – 5

Ennen talvisotaa toimiHiitolassa viisitoista kou-lua. Näistä kaikkein vii-meksi oli rakennettu Neh-volan koulu 1935. Kouluoli ehtinyt toimia vain muu-taman vuoden, kun SP. pitievakkotielle lähtiessä jättäävieraisiin käsiin.

Koulu oli kuitenkin so-dan melskeissä säilynyt eh-jänä ja niin siellä koulun-käynti jatkui koko sen ajanmikä ehdittiin välillä Karja-lassa olla. Koulu ei ehtinyt

vielä edes alkaa, kun syk-syllä 1944 tuli lopullinenlähtö Hiitolasta.

Kun sitten ensimmäisenkerran päästiin kotiseudul-la käymään voitiin vain to-deta, että Nehvolan kouluoli ainoa rakennus kokokyIässä, joka oli paikoil-laan. Kaikki muut raken-nukset oli hävitetty tai siir-retty Laurolaan, Starckjo-hanin kartanon lähimetsik-köön. Kaiketikin paikallis-ten työläisten asunnoiksi.

Nehvolan koulun vaiheita

Kesällä 2003. Nehvolan koulu uudessa ”loistossaan”.

Aikamoinen arkkitehtoori-nen sekamelska olikin tu-loksena. Kaikki mikä min-nekin päin länkällään. En-simmäisellä kotiseutumat-kalla ja vielä monilla muil-lakin olemme yrittäneetlöytää omia rakennuksiam-me. Ihan varmoja emmekuitenkaan voi olla olem-mekko “omamme” löytä-neet.

Koulu on kuitenkin ollutse paikka, jossa olemmejoka ainoalla matkallammepysähtyneet vanhoja koulu-muistoja verestämään jausein eväitä syömään taik-ka kahvilla.

Sitten kuitenkin tapahtuise, mitä olimme jo osanneetpelätäkin.

Kun tulimme 1998 taasjuurillamme, oli koulustajäljellä vain palaneet tiili-seinät ja törröttävät savupii-put. Se oli meille aikamoi-nen “shokki”. Tuntui kuinei millään täällä olisi mi-tään väliä. Monena vuonnasaimme näiden koulunrau-nioiden luona vielä käydä,ennenkin vuoden 2003 mat-kalla koimme sellaisen ih-meen, että jotain on nyt ta-pahtumassa. Koulua olialettu kunnostaa, mutta nytjoku yksityinen “rahakas”lienee ollut asialla. Raken-

nustelineet olivat paikoil-laan ja yläkerta näytti ra-kennetulta vähän entiseenmalliin. Taisi olla viimei-nen kerta kun pihan läpienää voitiin mennä, silläportintolpat olivat jo pys-tyssä ja varmaankin pian onpuomi edessä, joten: “Hy-västi Nehvolan koulu!

Kehitys kulkee. Jotakinon tapahtumassa ja se onkinmelkoinen ihme. Kouluakunnostetaan nyt jonkunyksityisen kodiksi.

Hyvästi Nehvolan koulu!

Terttu Ketola

Tämä raunioista otettu kuva on vuodelta 1999. Edellisenä kesänä oli koulu jo raunioina.

Nehvolan koulu kesällä 1997. Terttu Ketola vasemmalla jaAira Vesanen oikealla.

Ajatukseni liitävät lin-nun lailla näin keväällä ko-tikylässä Tiurulassa.

Kerron rippikoulusta,josta tänä keväänä tulee ku-luneeksi 65 vuotta. Tämätapahtuma olikin viimeinenennen sodan alkua Hiitolankirkossa, ehtoollisjuhla rip-pikoulunuorille.

Sunnuntai oli toukokuun21 päivä 1939. Emme olleetsyksyllä aloittaneet rippi-koulua, niin koulukaverinkanssa tuumattiin mennäpapilta kysymään, että jospäästäis nyt keväällä käy-mään rippikoulu.

Ajoimme pyörillä ase-man kautta kirkolle pappi-laan, tavattiin Pastori Hart-man kotoaan. Esitimmeasiamme , olimme 15-vuo-tiaita, ja hän sanoi ensin ”nuoria työ olette” , muttatulkaa kouluun.

Sitten vihdoin rippikou-lu alkoi, se pidettiin kirkol-la pitäjätuvassa kaksi viik-

koa. Pyörillä ajettiin, läksytluettiin, oli niin kaunis ke-vät.

Laulutunteja piti kantto-ri Juho Uosukainen, virsiälaulettiin ja hänen kanssaan

Muistelma vuodelta 1939kävimme kirkossa urkujapolkemassa, hän soitti. Sa-malla kävimme alttaria kat-

sastamassa. Kun koulu lop-pui oli konfirmaatiojuhlarippikoululaisille. Se olinuorille juhlallinen, odotet-tava hetki, kun polvistuim-me alttarin ääreen HerranPyhälle ehtoolliselle. Mei-dän rippi-isämme olivatRafael Hartman ja JormaHeiskanen. Heiskasen koh-talona oli kaatua sodassa,siunattiin kentälle kadon-neena. Rippisunnuntain il-tana kokoonnuttiin asemankylässä nuorten NRY talos-sa, siellä oli puheita ja vir-siä laulettiin. Se oli hartau-silta juuri ripille päässeillenuorille. Tämä oli meillehiitolaisille nuorille viimei-nen yhteinen tapahtuma.

Evakossa oltiin noin use-ampi vuosi ennen kuinpäästiin takaisin Hiitolaan.Kirkko oli vielä pystyssä,joten siskoni kävi rippikou-lun kaksi viikkoa siellä ko-tona ollessa. Kesä vaihtuipian syksyksi, sodan uhka

taas jo kehittyi, pian syttyisota. Evakkoreissuko edes-sä, oli kaikilla pelko sydä-messä. Pakattiin taas kimp-sut ja nyytit ja laatikot val-miiksi, kun käsky tuli:Nämä lohkot tyhjiksi.

Sitten junalle ja härkä-vaunuun mummot, äidit,lapset.

Täällä sitä sitten on mah-dottoman pitkät vuosikym-menet asuttu, ja olemme jovanhuksia. Mutta vielä pir-teitä. Paistamme piirakoita,vehnästä, sultsinoita, mo-nia muitakin herkkuja.

Hyväkuntoiset retkeile-vät kesäisin kotimaisemis-sa, muistelemassa entistäaikaa elämässä.

Lämpimän kesän toivo-tukset heimolaisille Kurki-jokelaisen lehden lukijoille!

Kirsti Petäjänmäki(Kekki)

Karjala ja karjalaisuusovat pysyviä aiheita suoma-laisessa kirjallisuudessa.Karjalan Liitto haluaakinnostaa esille vanhempaa jauudempaa Karjala-aiheistakirjallisuutta valitsemallavuoden karjalaisen kirjan.Ensimmäiseksi vuoden kar-

jalaiskirjaksi on valittuUnto Seppäsen klassikkote-os Evakko, jonka ilmestymi-sestä tulee kuluneeksi 50vuotta.

Karjalaan liittyviä pitäjä-, suku- ja kyläkirjoja, oma-elämäkertoja ja tutkimus-kirjallisuutta on ilmestynyt

viime vuosina runsaasti.Karjalan maakuntaa ja kar-jalaisuutta on muutoinkindokumentoitu laajastimuun muassa 1800-luvunlopun ja 1900-luvun alunkansatieteellisiin julkaisui-hin ja matkakuvauksiin. Erivuosikymmenillä Karjala ja

karjalaiset ihmiset ovat in-noittaneet myös monia ro-maanikirjailijoita.

Karjalan Liitto haluaanostaa esille karjalaisen kir-jallisuuden runsaan kirjonklassikoista tämän päivänteoksiin ja valita laaduk-kaista teoksista vuoden kar-jalaisen kirjan. Valittavakirja voi olla vanha tai uusijulkaisu ja se voi edustaamitä kirjallisuuden alaa hy-vänsä proosakirjallisuudes-ta tutkimuskirjallisuuteentai vaikkapa suku- tai pitä-jäkirja.

Koska tänä vuonna toi-

sesta evakkomatkalle läh-döstä on kulunut 60 vuotta,karjalaisuudesta kertovankirjailijan Unto Seppäsensyntymästä 100 vuotta jahänen Evakko-kirjansa il-mestymisestä 50 vuotta,käynnistää Kannaksen ku-vaajana tunnetun Seppäsenmerkkiteos Karjalan Liiton”Vuoden karjalainen kirja”-kampanjan. Karjalan Liit-to tarjoaa Evakko-romaa-nin näköispainosta jäsenil-leen edulliseen 16 euronhintaan.

Karjalan Liitto järjestihuhtikuussa ensimmäiset ja

Karjalaiskirjat klassikoista uutuuksiin esille –

Unto Seppäsen EvakkoKarjalan Liiton vuoden kirja

suuren suosion saaneet kar-jalaiset kirjamessut, joillaoli esillä runsaasti erityises-ti liiton jäsenseurojen jul-kaisemaa pitäjä-, suku-,kylä- ja koulupiirikirjalli-suutta, elämäkertoja jamuuta karjalaiskirjallisuut-ta. Karjalan Liitto ja karja-lainen kirjallisuus on esillämyös lokakuun lopussa2004 Helsingin Kirjames-suilla, joten viimeistääntuolloin on mahdollisuustutustua monipuoliseen jalaadukkaaseen karjalaiskir-jallisuuteen.

Page 6: KuJo 20 04 - Kurkijokelainen

Perjantaina 21. toukokuuta6 – 2004 – N:o 20

Toukokuun 28 p:nä v.1909 julistettiin Armollinenasetus Kurkijoen koulutilal-la Kurkijoen pitäjässä si-jaitsevan Ylemmän maan-viljelyskoulun uudestaanjärjestäinisestä maamies-opistoksi. Sittemmin 15p:nä huhtikuuta v. 1910 an-nettiin määräys, että Kurki-joen Maamiesopiston tuleeaikaa toimintansa mar-raskuun 1 p:nä v. 1910, javahvistettiin samalla maa-miesopiston toimintaa var-ten erityinen ohjesääntö.Näitten asetusten, ohje-sääntöjen ja myöhemminannettujen määräysten pe-rusteella Kurkijoen Maa-miesopisto alotti toimintan-sa äsken mainittuna päivä-nä, pyrkien toteuttamaansille suunniteltua tehtävääSuomen maatalouden edis-tämisessä.

Opiston tarkoituksenaon antaa ‘tietopuolista am-mattiopetusta maataloudeneri aloilla henkilöille, joillaon alempana mainitut alku-tiedot ja jotka ovat suoritta-neet määrätyn käytännölli-sen harjoittelun.

Opetus jakautuu kahdel-le talvikaudelle, joista en-simmäinen alkaa marras-kuun 1 päivänä ja toinen lo-kakuun 1 päivänä ja päätty-vät molemmat huhtikuunlopussa tai toukokuun alus-sa. Opiston opettajat opetta-vat seuraavia eri aineita:

maanviljelysopin opet-taja: maanviljelysoppia,puu- ja kasvitarhaoppia, ni-aatalousoppia ja kirjanpitoasekä osaksi piirustusta;

kotieläinhoidon opetta-ja: karjanhoito-oppia, mai-totalousoppia, maatalousra-kennusoppia sekä osaksipiirustusta ja laskentoa;

yhteiskuntaoppiainei-den opettaja: kansantalout-ta ja yhteiskunta,ppia,maanviljelyksen historiaaja maantietoa, maatalous-asetuksien tuntemista sekäaine- ja asioimiskirjoitusta;

luonnontiedon opettaja:kemiaa, fysiikkaa, geologi-aa, yleistä kasvioppia jaeläinop pia sekä kalastuk-sen hoitoa;

metsäopin opettaja:metsäoppia, yleistä mitta-usoppia ja maanmittaustaynnä karttapiirustusta sekäosaksi laskentoa; ja

eläinlääkinnän opetta-ja: kotieläinten anatomiaaja hevoshoitooppia, fysio-logiaa, tauti- ja synnytysop-pia sekä kengitysoppia.

Varsinaisen opetuksenohessa tarjotaan oppilailletilaisuutta erilaisiin harjoi-toksiin, kuten esitelmäin pi-toon, keskustelun johtami-seen, voimisteluun, urhei-luun, lauluun y. m. s. Ylei-siä keskustelukokouksia,joissa oppilaat vuoroon toi-mivat puheenjohtajana japöytäkirjurina, pidetäänjoka viikko.

Opetukseen kuuluu lu-entoja, kertauskuulusteluja,kirjallisia tehtäviä, harjoi-tuksia piirustuksessa, kent-tämittauksessa ja punnituk-sessa, ojitus-, viljelys- ja ta-loussuunnitelmien teossa y.m. s., havainnollisia seli-tyksiä eläinsuojissa, kalus-

tohuoneissa ja meijereissäsekä ulkona viljelyksillä,puutarhassa ja metsässäsekä retkeilyjä.

Opetuskieli on suomi.Oppilaat, joiden äidinkiele-nä on ruotsi, saavat suorit-taa kirjalliset lehtävänsä jatutkintonsa tällä kielellä.

Pääsyehdot. Opistoonaikovan tulee päästäksensäoppilaaksi esittää todistuk-set siitä,

1) että hän on täyttänyt18 vuotta ja on hyvämainei-nen;

2) ettei häntä vaivaa tart-tuva tauti;

3) että ‘hänellä on holho-jan tai edusmiehen suostu-mus, jos hän on alaikäinen;

4) että hän on suoritta-nut viisi luokkaa lyseota taiomaa vastaavat tiedot tahiettä hän läpikäytyään ylem-män kansakoulun on ollutopintokauden kansanopis-tossa ja tämän lisäksi omaaalempana määritellyt tieto-määrät matematiikassa jaluonnontiedossa; sekä

5) että hän on suoritta-nut vähintäin ‘kahdenvuoden hyväksyttävän esi-harjoittelun tai että hänelläon muuta yhtäpitkäaikaistakäytännöllistä toimintaamaatalouden alalla. (Katsoalempana Hyväksyttäväesiharjoittelu”.)

Niitten opistoon oppi-laiksi pyrkivien henkilöit-ten, jotka 4:n kohdan mu-kaan läpikäytyään ylem-män kansakoulun ovat ol-leet opintokauden kansan-opistossa tulee joko opistontaikka jonkun oppikoulunasianomaiselle opettajallesuorittaa hyväksyttävä tut-kinto matematiikassa jaluonnontiedossa. Tähän tut-kintoon vaaditaan seuraa-vat tietomäärät:

Matematiikassa: a) kokoaritmetiikka, algebrasta en-simmäisen asteen yhtälöt janiiden ratkaisua varten tar-vittavat alkeistiedot; b)geometriasta geometrisetalkeiskäsitteet, suorakul-maisten kuvioitten ja ym-pyräin ominaisuudet sekämonikulmioiden, ympyräinja kappalten mittaaminenpääasiallisesti siihen mää-rin opittuna, mikäli on tar-peen viivantopiirustuksens. o. 1-nittausopillistenkonstruktioni-, projektioni-ja yksinkertaisten teknillis-ten piirustusten sekä maata-loudellisten pinta-ala- jakuutioimislaskujen suorit-tamiseksi.

Luonnontiedossa: a)kasviopissa: kasvioppi ko-konaan. Kuitenkin olisipääasiallinen huomio kiin-nitettävä niihin luonnolli-sen järjestelmän heimoihin,joihin viljelyskasvit, luon-nossa esiintyvät rehukasvit,rikkaruohot ja kotimaisetpuut kuuluvat, jotapaitseopinnäytteitä varten olisiherbarioon kerättävä ja tut-kittava noin 150 kappaletta,etupäässä näihin samoihinheimoihin kuuluvia kasve-ja. - b) eläinopissa: eläinop-pi kokonaan, kiinnittämälläkuitenkin huomiota pääasi-allisesti ihmisen ja niittenmuitten luurankoisten jaluurangottomien ruumiin

rakenteeseen, elintoimin-taan ja elintapoihin, joillakasviviljelykseen ja koti-eläinhoitoon nähden crienin merkitystä; sekä - c)fysikassa: lyhyt oppimääräkappalten yleisistä ominai-suuksista, kiinteiden kap-palten, nesteitten ja kaasu-jen liikkeistä ja levosta sekälämmöstä.*)

*) Tähän tutkintoon val-mistautuessa voidaan käyt-tää oppikirjoina matema-tiikassa esim. K. Suomalai-sen Laskuopin kertauskirja;E. Bonsdorff’in Algebranalkeet; Neovius’en Alkeis-geometrian oppikirja; luon-nontiedossa esim. K. E.Kivirikon Koulun Kasviop-pi; A. J. Melan Kasvioppikouluja varten; A. J. MelanKouluneläinoppi; 1. A.Rosenqvist’in Fysiikka tyt-tökoulula ja lyseoiden poh-jaluokkia varten.

Hyväksyttävä esihar-joittelu. Kurkijoen Maa-miesopistolle vahvistetussaohjesäännössä säädetäänkuten tässä ohjelmassa si-vulla 2 kohdassa 5 sano-taan, että opistoon aikovanpäästäksensä oppilaaksi tu-lee esittää todistus siitä, ettähän on joko suorittanut vä-hintään 2 vuoden hyväksyt-tävän harjoittelun tahi, ettähänellä on muuta yhtäpitkä-aikaista käytännöllistä toi-mintaa maatalouden alalla.

Hyväksyttävällä harjoit-telulla tarkoitetaan harjoit-telua sellaisissa taloissa,jotka maanviljelysharjoitte-lulaitos on harjoittelutaloik-si hyväksynyt ja joissa har-jo ttelu, niinhyvin käytän-nöllisiin töihin kun havain-tojen ja päiväkirjamuistiin-panojen tekemiseen näh-den, on harjoittelulaitoksentarkastuksen alaisena.

Asianhaarojen mukaanvoi opettajakunta kummin-kin toistaiseksi hyväksyäoppilaaksi sellaisenkin ha-kijan, joka tosin ei ole täyt-tä 2 vuotta harjoitellut har-joittelulaitoksen alaisena,mutta jonka harjoittelu jos-sakin muussa tunnetusti hy-vin hoidetussa vieraassa ta-lossa voidaan harkita vas-

taavan puuttuvaa harjoitte-lulaitoksen alaista harjoitte-lua. Tässä tapauksessa onkuitenkin välttämätöntä,että hakija hakemukseensaliittää harjoittelustaan to-distuksen sekä harjoittelu-talonsa isännältä että myös-kin joltakin maanviljelys-virkamieheltä tahi muultayleisesti tunnetulta ja ar-vosteluk kyiseltä maanvilje-lyshenkilöltä, joka hakijanharjoittelutoiminnan ja har-joittelutalon täysin tuntee.Jos tällaisessa talossa har-joitellut on tehnyt kirjallisiahavaintoja ja päiväkirja-muistiinpanoja, ottanutosaa talon kirjanpitoon y.m. s. olisi tästä myös mai-nittava todistuksessa.

Harjoittelua kotitalossaei pidetä riittävänä.

Oppilaaksi voidaan hy-väksyä myöskin hakijaa,jolla on vähintäin kahdenvuoden ”käytännöllistä toi-mintaa” maatalouden alal-la. Tällä tarkoitetaan ettähakija vähintäin 2 vuodenaikana omintakeisesti jamenestyksellä on hoitanutjoko omaa tai toisen tilaa.Tästä on hakemukseen lii-tettävä pätevä todistus.

Niitten opistoon aikovi-en nuorukaisten, jotka halu-avat suorittaa säädetyn har-joittelunsa opistoon pääse-mistä varten maanviljelys-harjoittelulaitoksen välityk-sellä, olisi lähetettävä kir-

Kurkijoen Maamiesopiston

Ohjelma.

jallisesti hakemuksensaharjoittelupaikasta jokosuoraan opiston johtajantahi maanviljelysliirjoitte-lulaitoksen konsulentille.Tämän hakemuksen oheenliitetään: 1) todistus tervey-destä ja ijästä. Päästäkseenharjoittelijaksi tulee hakijanolla 16 vuotta täyttänyt. 2)maamiesseuran esimiehentai jonkun muun luotetta-van henkilön puoltolause;3) todistukset harjoittelijankoulusivistyksestä sekä en-nakkoharjoittelusta ja tottu-muksesta maanviljelystöi-hin; 4) ilmoitus siitä, miksivuoden ajaksi ja kuinkamoneksi kuukaudeksi haki-ja sitoutuu ottamaan vas-taan harjoittelupaikan; sekä5) holhojan tai edusmiehensuostumus, jos hakija onalaikäinen.

Väliharjoittelu. Mo-lempien talvikausien väli-senä kesänä on harjoitelta-va harjoittelulaitoksen val-vonnan alaisena sopivissaharjoittelupaikoissa, joitaopisto oppilailleen välittää.

Päästötodistuksen opis-tosta saa se oppilas, jokasuorittaa suulliset ja kirjal-liset tutkinnot opetusohjel-massa lähemmin määrä-tyissä aineissa ja tällöinsaavuttaa siinä vahvistetunäänimäärän sekä esittää hy-väksyttävät todistukset sää-detystä väliharjoittelusta.

Opistosta päässeille op-pilaille, jotka aikovat antau-tua työnjohtajiksi, tilanhoi-tajiksi t.m.s., järjestetään javälitetään opiston toimestatarpeellista jälkiharjoitte-lua.

Oppilas on velvollinentarkasti noudattamaan vah-vistettuja järjestyssääntö-jä ja suorittamaan niitä ta-lous- ja järjestystehtäviä,olkoot ne laatua mitä tahan-sa, joita heille vuorolaisinatai ryhmittäin uskotaan.

Oppilasluku. Oppilaitaotetaan sen mukaan kuinhuoneustot ja asuntosuhteetopistolla ja sen lähimmässäympäristössä sallivat, eikuitenkaan yleensä enem-män kuin yhteensä 100 op-pilasta.

Oppilasmaksu on kokooppiajalta 30 markkaa, jokaon suoritettava heti opis-toon tullessa.

Asuntonsa, ruokansa jaopetuksessa tarvittavat kir-jat, paperit y. m. s. on op-

pilas velvollinen itse hank-kimaan ja kustantamaan.Etupäässä varattomille op-pilaille voidaan antaa rajoi-tettu määrä asuntoja opis-ton huoneustossa, jolloinyhdestä kahden hengenasuttavasta huoneesta onsuoritettava vuokramak-sua yhteensä 10 markkaakuukaudelta. Tästä vuokra-maksusta saa oppilas käy-tettäväksensä lämmitetyn jayksinkertaisesti kalustetunhuoneen sekä vuoteeksipatjan, mutta päänalaiset,peitteet ja liinat sekä valonja jokapäiväisen puhdistuk-sen toimittaa tai kustantaaoppilas itse huoneessansa.Ulkopuolella opistoa on yk-sityisasuntoja joku määräsaatavissa läheisessä kir-konkylässä.

Ruokaa saavat oppilaatomasta osuusruokalastanoin 40-50 markasta kuu-kaudessa.

Oppilaan varsinaisetopintokustannukset kokosiltä ajalta kun hän on opis-tossa, (noin 12 kuukautta),voitanee laskea noin 700-1000 markkaan, riippuentietysti oppilaan vaatimuk-sista ja säästäväisyydestä.

Opiskelurahoja jaetaanansiokkaille vähävaraisilleoppilaille opettajakunnanharkinnan mukaan siten,että koko määrärahasta,joka tekee 4000 markkaavuodessa, tulee 1/3 ensi-mäisen ja 2/3 toisen vuosi-osaston osalle, ja voineetämä avustus asianhaarainmukaan nousta noin 100 -300 markkaan, erikoistapa-uksissa ehkä jonkun verransuuremmaksikin, avustustanauttivaa oppilasta kohti.

Hakuaika opistoonpäättyy syyskuun 1 päivä-nä.

Opistolle tullaan rauta-teitse tavallisesti Elisen-vaaran asemalle Karjalanradalla, josta on maamatkaaopistolle 16 kilometriä. Ete-lästä päin tullessa voidaanmyös pysähtyä Hiitolanasemalle, josta on opistollematkaa 18 kilometriä sekäAlhon asemalle, joka on ai-noastaan 11 kilometrinpäässä opistosta, muttakyytihevosten saanti näiltäasemilta, varsinkin Alholta,on hankalampi.

Postiosoite: Kurkijoki;Sähköosoite: Elisenvaa-

ran asema, Kurkijoki.

Maamiesopiston oppilasasuntoja Kurkijoen koulutilalla.Kuva kirjasta Muistojemme Kurkijoki.

Page 7: KuJo 20 04 - Kurkijokelainen

Perjantaina 21. toukokuuta 2004 – Nro 20 – 7

Äitienpäivät

”Muun korvas aikaminkä vei,sydäntä Äidinkonsaan ei..

Näin laulettiin jo lapsuu-destani tutussa äitienpäivä-laulussa ” Äidin sydän ” javarmasti se pitää paikkansavielä nytkin, useita kymme-niä vuosia myöhemmin.

Hiitolan Pitäjäseura onottanut jokavuotiseksi ta-vakseen järjestää äitienpäi-väjuhlat, ajankohdaksi onvalittu viikko ennen oikeaaäitienpäiväsunnuntaita,näin emme sotke kenen-kään henkilökohtaisiasuunnitelmia tämän vuodentärkeimmän päivän suh-teen. Tarkoituksenamme onettä juhlasta muodostuisimahdollisimman paljon en-tisiä perinteitä noudattavatilaisuus, Äidit kukitetaan,juodaan täytekakkukahvitja nautitaan lasten- sekävähän varttuneempienkinesittämästä ohjelmasta.Juuri näin vietimme tämän-vuotista juhlaamme, johonosallistui 82 henkilöä.

Juhlan aluksi nautti-mamme kakkukahvit oli ti-lattu pitopalvelusta, sillä to-kihan seuran emännillekintulee suoda vuodessa edesyksi tapahtuma jossa voi is-tua valmiiseen kahvipöy-tään.

Ohjelman esittäjinä olirunsaasti hiitolaista jälki-polvea tuomassa oman pa-noksensa tähän lämmin-henkiseen juhlaan.

Saimme kuulla TiinaPeltomaan laulua ja huilun-soittoa, Tiinaa säesti taidok-kaasti Jan- Mikael Träske-lin. Isänsä Petri Niemensäestyksellä lauloivat Katija Iida-Mari Jukka Kuoppa-mäen kauniita sävellyksiä.Hanna Varis puolestaansoitti meille tuttuja sävel-miä kornetilla. Saimmemyös nähdä ja kuulla 5- ja4 vuotiaitten Tytti ja MattiRajainmäen, äitinsä Ninanjohdolla esittämät laululei-

kit, ”Kolme varista” ja”Oravanpesä”. Viimeistääntässä vaiheessa sulivat kat-sojien sydämet näille kai-kille upeille esiintyjille jaheidän esityksilleen joistaolimme saaneet nauttia.

Lasten esitysten lisäksiHiitola-säätiön uusi asia-mies Kari Rajainmäki pu-hui kauniisti kaikille äideil-le ja tietysti myös katso-mossa poikansa puolestajännittäneelle omalle Sinik-ka äidilleen. Huomasin ettävielä ” isona poikanakin”olivat äidin neuvot tarpeen,sillä juuri äidiltä Kari pyysiohjeita kuinka kukkanen tu-lee rintaan kiinnittää.

Seurakunnan tervehdyk-sen toi kirkkoherra KariErkkola. Yhteislaulujensäestäjäksi olimme kutsu-neet Toivo Lankisen jokavaimoineen saapui Mynä-mäeltä asti juhlaamme. Hänkertoikin näiden ”komen-nusten” olevan hyvin mie-leisiä ja toivottavasti jat-kossakin saamme nauttiahänen soitostaan ja lep-poisasta jutustelustaan.

Poikansa Samuelin syn-tymän innoittamana oli AriVihavainen säveltänyt jasanoittanut ”Elämän lau-lun” jonka ensiesityksen

saimme Arin ja Tarmonesittämänä juhlassa kuulla.Lauluryhmä Evakot vei lo-puksi kuulijat Karjalan kai-hoisiin tunnelmiin.

Tilaisuuden juontajaJouko Hämäläinen vaimoi-neen oli esimerkillisestisaapunut juhlimaan oikeinneljän-polven voimin silläolihan mukana äiti Eeva,tytär Piia puolisoineen sekäsuvun nuorimmainen Sofia

tyttönen, joka hyväntuuli-sena päivänsäteenä näyttikovasti nauttivan näistä elä-mänsä ensimmäisistä äi-tienpäiväjuhlista.

Tilaisuudesta jäi ” hyvämaku suuhun ” ja yhdynkinerään mukanaolijan to-teamukseen että näin hienoohjelma olisi ansainnutisommankin yleisön.

Raija Laaksonen.

Irakin sodan aikana tulitv:n katsojille tutuksi pro-fessori Jaakko Hämeen-Anttila, islamin asiantunti-ja. Lukuisissa haastatteluis-saan hän valotti islamilai-suuden taustoja ja nykypäi-vää. Harva meistä tietääsen, että hänen sukujuuren-sa äidin puolelta johtavatKurkijoella tunnettuunKiiskin sukuun. Sen esi-isä-nä mainitaan Matts Kiiskijoka on elänyt 1600- luvunpuolivälissä.

Jaakko Hämeen-Anttilanäiti on Saara Hämeen-Ant-tila, os. Hannonen. Synt.Kirvussa. Saaran äiti oliAnna Hannonen., os. Kyl-liäinen, synt. Kurkijoella jamennyt naimisiin Lumivaa-rassa syntyneen VäinöHannosen kanssa. Perheasui ennen sotia Hiitolassa

missä Väinö toimi vartijanatyölaitoksella.

Anna Hannosen äiti oliAnni, os Kylliäinen ja isäMartti Kylliäinen Vätikäs-tä. Leskeksi jäätyään Annimeni naimisiin Paavo Kär-hän kanssa ja tästä aviolii-tosta ovat syntyneet allekiI-joittaneen äiti Katri sekä si-sarukset Maria ja JuhanaKärhä.

Anni Kylliäisen äiti oliAnna Petterintytär Kiiskisyntynyt Kurkijoen Väti-kässä ja mennyt naimisiinJohan Kylliäisen kanssa.Petter Kiiskin isä oli Hen-rik, tämän isä Mårten, tä-män isä Henrik ja Henrikinisä oli Matts Kiiski.

Johan Kylliäisen suku-juuret ulottuvat Kurkijoellamyös 1600-luvulle saakka.Suvussa on Johanin isää

Anttia ennen peräkkäin kol-me Anttia, joista vanhin olisyntynyt vuonna 1689.

Professori on Islamintuntija

Voitaneen sanoa, ettäprofessori Jaakko Hämeen-Anttila on tällä hetkellämaamme johtavin islami-laisuuden tuntija. Hänenkiinnostuksensa aiheeseenheräsi jo kouluvuosina Ou-lussa missä hänen isänsaprofessori Antero Hämeen-Anttila toimi tähtitieteenprofessorina Oulun yliopis-tossa.

Jaakko kirjoitti ylioppi-laaksi jo 17 vuotiaana jaaloitti saman tien opinnotyliopistossa, missä hän jo21 -vuotiaana alkoi opettaa

Professori Hämeen-Anttilansukujuuret Kurkijoella

Jaakko Hämeen-Anttilan äiti Saa-ra, tyttö edessä, jaSaaran vanhem-mat Anna ja Väi-

nö Hannonen.

Koraanin tekstitunteja jaPersian kielen alkeita. Jaak-ko Hämeen-Anttila osaanoin 20 eri kieltä, niistä osaon nykyisin jo sukupuut-toon kuolleita kieliä. Ope-tus- ja tutkimustyönsäohessa hän on kirjoittanut27 alaan liittyvää kirjaa jasuomentanut Koraanin li-säksi kirjoja Arabian, Persi-an, Akkadishin ja Pahlavinkielistä sekä kääntänyt itä-maista runoutta.

Jaakko Häneen- Anttilanvaimo Virpi puolestaan onperehtynyt itämaisiin us-kontoihin ja tapoihin ja onasiantuntija mm. Intian jasen lähiympäristön asioissaja julkaissut alaltaan lukui-sia kirjoja ja kirjoituksia japitänyt paljon esitelmiä.

Arvi Heinonen

Page 8: KuJo 20 04 - Kurkijokelainen

Perjantaina 21. toukokuuta8 – 2004 – N:o 20

Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU

Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700

Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547

KukkaBoxPuh. 762 2669

Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa

Asianajajia

AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja

Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 [email protected]

AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OYVaratuomari Jari Heikman

varatuomari Kaarina Nylamooik.yo Tiina Tähtinen

Turuntie 8–14, II krs. Loimaa,puh. (02) 762 4400, fax 763 1301

[email protected]

ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.

Varatuomari

HAUTAKIVETVuodesta 1921luotettavaa ja yksilöllistäpalvelua

PUHELIN (02) 760 511

MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA

Puh. 7622 950,Oikokatu 3

Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00

EHT-liitonjäsenErikoishammasteknikko

MARKO ROSENDAHLVastaanotto Heimolinnankatu 14 Loimaa

Ajanvaraus puh. (02) 763 1179

T I L A A

ONKS TIETOOVASTAUKSET1. Abraham Lincoln.2. Siam.3. V. 19704. Huutokaupassa.5. 12 miljoonaa.6. Kolesterolilääke7. Noin puoli miljoo-

naa.8. A.K.Cajander.9. Maksa.10. Järnefelt

Toukokuun nimikkokas-veiksi on valittu heti alku-keväästä kukkivat, raikkaanvalkokukkaiset virpianger-vot ja vuokot. Molemmatovat erittäin talvenkestäviäja helppohoitoisia puutar-hakasveja. Nopeakasvuisetja runsaasti versovat virpi-angervot soveltuvat kukki-viksi aidanteiksi ja suoja-pensaiksi aurinkoisille taipuolivarjoisille pihoille.Monivuotiset vuokot istute-taan mieluiten puolivarjoonpaksuun multakerrokseen.

Virpiangervovanhimpiakoristepensaitamme

Virpiangervo on yksivanhimpia koristepensai-

tamme. Idänvirpiangervoa(Spiraea chamaedryfolia)kasvatettiin Suomessa jo1800-luvulla.

Virpiangervo leviää no-peasti ja tehokkaasti juuri-vesoillaan. Jos pensaanleikkaa alas, uusia versojanousee maasta kymmenit-täin. Pensas kasvaa noin150 senttiä korkeaksi. Parikolme viikkoa kestävä ku-kinta alkaa Etelä-Suomessayleensä toukokuun puolivä-lissä tai loppupuolella. Ai-danne- ja suojapensaaksisopivat virpiangervot kuk-kivat runsaasti sekä aurin-gossa että osittain varjoi-sassa paikassa. Maa voi ollakuiva tai kosteahko, eikäkasvi kaipaa voimakasta

Virpiangervot javuokot toukokuunnimikkokasveja

lannoitusta.Kestävimmät virpian-

gervot menestyvät kaik-kialla Suomessa pohjoisin-ta Lappia lukuun ottamatta.Yksi kokeissa parhaim-maksi todetuista lajikkeistavalittiin syksyllä 2002FinE-kasvien joukkoon.Tämä virpiangervojen ryh-mään kuuluva pensas ni-mettiin kiiminginangervok-si (Spiraea ’Martti’). FinE-tavaramerkin myöntääMaa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskus.

Vuokot viihtyvätlehdoissa

Vuokot (Anemone spp.)viihtyvät parhaiten lehtipui-den ja pensaiden alustoilla,

jossa lehvästö suojaa vuok-koja auringon paahteelta.Myös aurinkoinen kasvu-paikka käy vuokoille, josmultaa on riittävästi, 20–40senttiä, jolloin kasvit eivätkärsi kuivuudesta. Kun kas-vupaikka on valittu oikein,vuokot eivät kaipaa hoitoa.Vain mahdolliset rikkakas-vit poistetaan.

Luonnonvaraiset valko-ja sinivuokko viihtyvät pi-hassa harvoin leikattavallanurmikolla ja puuvartistenkasvien alustoilla. Niidenlehdistö kuihtuu kesäksi.Sen sijaan aro- ja kanadan-vuokon lehdistö pysyy vih-reänä koko kesän.

Arovuokko (Anemonesylvestris) ja kanadanvuok-ko (Anemone canadensis)kukkivat myöhemmin kuinluonnonvaraiset vuokkom-me. Arovuokko alkaa kuk-kia toukokuun lopulla, ka-nadanvuokko kesäkuussa.Molemmat ovat korkeam-pia ja suurikukkaisempia

kuin valkovuokko. Etenkinkanadanvuokko leviää voi-makkaasti, minkä vuoksi sepärjää hyvin kilpailussa rik-kakasvien kanssa.

Kuukauden kasvit valit-see Taimistoviljelijät ry. Jo-kaiselle kuukaudelle nime-tään puuvartinen kasvi japerennalaji tai -suku. Valin-nalla halutaan nostaa esiinkestäviä ja ajankohtaisiakasveja sekä muistuttaa, ettäpuita, pensaita ja perennojavoi istuttaa koko kasvukau-den ajan.

T a r j o u k s e t v o i m a s s a : p e r j a n t a i n a 1 4 . 5 . 2 0 0 4

SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18

Ruokakauppa Sinun makuusi

SnellmanSika-nautajauheliha

400 g (3,73 kg)

149rasia

OululainenReissumies

235 g (3,79 kg)

089ps

Valiojogurtit200 g (1,50 kg)

1505 prk

Wilhelmgrillimakkara

500 g (5,00 kg)

5002 pkt

SuomalainenNAUDAN SUIKALE-ja PALAPAISTI 690

kg

BroilerinRINTAFILEET 1150

kg

VÄLIMÄENKURKKU 069

kg5 kurkkua/talous

762 2848

LOP-Kultapiste

763 2150

040-765 7028

Ritvanja OilinEines-keittiö

76368520762 4432

762 2062

762 1413

Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle

Puh. (02) 4865 880

KOTISEUTUMATKAT

KURKIJOELLE31.5.-3.6., 10-13.6.

ja 15-18.7.2004

270 Eur./hlö/PH +var.maksu 5 Eur.

Hinta sis.: Maj. hot. VierasmajaH2, puolihoid., kuljetus, viis., vak.Kysy myös muita matkojamme, ryhmille

paikkoja myös muille lähtöpäiville.