2013

EKOPISTEETJA KERÄYS-

KIERROSTEN AIKATAULUT

ww

w.r

esid

uum

.fi w

ww

.face

book

.com

/nap

apiir

inre

sidu

um OSALLISTULUKIJA-

KILPAILUUN

Lappsetinkansainvälinenmenestys

MULTAAMYYNNISSÄsivuilla 4 ja 8

SIVUT 9-12SIVU 6

SIVUT 19-20

OTA LEHTI TALTEEN !ASIAA KOKO VUODEKSI.

HINTATIETOAJÄTTEISTÄ

SIVU 7

Teatteritaitaakierrättämisensivu 14

Katso sivulta 8

PALVELU-LAUANTAIT

ALAKORKALON

JÄTEASEMALLA

18.5., 25.5. ja 1.6.

klo 9-14

2

P Ä Ä K I R J O I T U S

| |2013

HyvätResiduuminAsiakkaat

Toiminta-alueellamme on yh-teensä noin 90 ekopistettä, joita asiakkaamme ovat op-pineet käyttämään. Ekopis-teiden keräysastioiden määrä vaihtelee hieman kohteittain sijoituspaikoista ja tarpeista riippuen. Yleensä niissä on astiat paperille, kartongille, lasille ja metallille. Vuonna 2014 toteutuu tuottajavastuu pakkausjätteille, josta on ase-tus valmistumassa.

Asetusluonnoksen perus-teella laaditun skenaarion mukaan toiminta-alueellem-me näitä tuottajavastuujärjes-tön ylläpitämiä keräyspisteitä tulee yhteensä noin 30, eli huomattavasti nykyistä eko-pisteverkostoa vähemmän. Residuumin ekopisteverkos-to ja tuottajavastuujärjestön pakkausjätteen keräysverkos-to tulisi yhteen sovittaa tasa-puoliseksi koko toimialueen kattavaksi ekopisteverkostok-si.

Kotitalouksien jätteet, joita ei ole mahdollista kierrättää tai hyödyntää eikä ne ole vaa-

rallista jätettä sijoitetaan van-haan malliin sekajäteastiaan, jonka nimitys muuttuu lähitu-levaisuudessa polttokelpoisen jätteen astiaksi.

Viimeistään vuoden 2016 alusta lukien tällaista jätettä ei voi loppusijoittaa kaato-paikalle vaan ne kuljetetaan jätteenpolttolaitokselle. Pitkät siirtomatkat polttolaitoksiin kuljetuskustannuksineen ja polttolaitoksen porttimaksui-neen tulisi kannustaa kotitalouksia entistä tehokkaampaan jätteiden kierrätyk-seen ja hyödyntä-miseen. Erityisen tärkeää olisi lajitella

SIS...kotitalousjätteet syntypaikalla siten, ettei polttoon menevissä jäte-erissä olisi palamatonta jätettä, kuten lasia ja metallia. Residuumin toimialueen jät-teiden polttaminen eli ener-giahyödyntäminen aloitetaan vuonna 2015.

Ennen lopullista siirtymistä jätteen energiahyödyntämi-seen kuljetamme Residuumin jätteitä koe-erinä energiahyö-dynnettäväksi Oulun Ekovoi-malaan.

Hyvää kesä kaikille asiakkaillemme toimitusjohtaja Juha Torvinen

Komposti on Napapiirin Residuum Oy:n asiakaslehti, joka jaetaan ker-ran vuodessa toimialueensa koteihin ja yrityksiin. Jakelu on noin 38 000 lehteä Ranualla, Pellossa ja Rovaniemellä, sekä toimialueelta asuinhuo-neiston omistavalle, mutta muualla asuvalle osoitteellisena jakeluna.

Pääkirjoitus ........................................................................................s. 2Kaatopaikan jätemäärät hienoisessa laskussa .......................s. 3Jätteen kiertokulku .........................................................................s. 3Biomultaa myynnissä Alakorkalon jäteasemalla ...................s. 4Mitä Jäteauto onkaan syönyt? ...................................................... s.4Kysymyksiä asiasta jotakin tietävälle .........................................s. 5

MUUTOKSIA EKOMAKSUISSA .....................................................s. 5

Lappset välittää ihmisistä ja ympäristöstä ...............................s. 6Neuvontapalvelua / Hintatietoa .................................................s. 7Hyvää kasvimaamultaa myynnissä ............................................s. 8Palvelulauantait ...............................................................................s. 8

YHTEISKERÄYSPISTEET PELLOSSA, RANUALLA JA ROVANIEMELLÄ ................................s. 9

Jätehuolto järjestyy helposti ..........................................................s. 9Keräyskierrosten ohjeet .....................................................s. 10 – 11Toimialueen ekopisteet ja keräysaikataulutVaarallisten jätteiden keräys / Jäteöljyjen keräys / Kiertävä jätteen keräys ............................................................ s 10-12

Pahvit palasina ekopisteelle ......................................................s. 12Kysymyksiä asiasta jotain tietävälle .........................................s. 13Puun energiahyödyntäminen ....................................................s. 13Teatteri taitaa kierrätyksen .........................................................s. 14Metsään jätetty sohva on kallis .................................................s. 15Jätteestä hyödykkeeksi ................................................................s. 15Puutarhan kevät ............................................................................s. 16Oulun Laanilan ekovoimalaitos ................................................s. 16Vanhat sähkölaitteet eivät ole jätettä ......................................s. 17

SHORTLY IN ENGLISH ..................................................................s. 18

Mitä roskapussi maksaa ...............................................................s. 19Romu ei kuulu jätekatokseen .....................................................s. 19Paljonko me tuotamme jätettä? ...............................................s. 19Huolellisuutta muovipusseihin .................................................s. 19LUKIJAKILPAILU ..............................................................................s. 19Ranuan Eläinpuisto opastaa kierrättämään ......................... s. 20Anna palautetta ........................................................................... s. 20

SINÄKINMAKSAT !Roskien siivoaminen

ei ole ilmaista !

Julkaisija:Napapiirin Residuum Oy

Suunnittelu ja taitto:Mainostoimisto Grafu Oy

Paino:SuomalainenLehtipaino Oy

2013 3

Roskapussi katoaa syväke-räyssäiliön uumeniin. Vie-reiseen astiaan sujahtaa nippu lehtiä ja kolmanteen kilahtaa tyhjä säilyke-tölkki. Jätteet katosivat silmänräpäyksessä ja ovat iäksi poissa. Vai ovatko? Oletko koskaan miettinyt mitä jätteelle tapahtuu sen jälkeen kun olet vienyt ne roska-astiaan tai keräys-pisteeseen?

Tilastokeskuksen mukaan Suo-messa vuonna 2011 n. 40% yh-dyskuntajätteestä päätyi kaa-topaikalle loppusijoitettavaksi. Energiantuotantoon käytettiin 25% ja kierrätykseen 35% yh-dyskuntajätteestä. Pääsääntöi-sesti loppusijoitettava jäte on sekajätettä ja rakennusjätettä. Hyötykäyttöön menevää jätettä ovat mm. keräyspaperi, -karton-ki, -lasi ja metalli sekä biojäte.

Jätteen kiertokulkuMihin hyötykäyttöön menevää

jätettä sitten käytetään?

Keräyspaperi kerätään Alakor-kalon jäteasemalle välivaras-toon, jossa paperi paalataan paaleiksi. Yhden paalin paino on noin 400 kg. Paalit toimite-taan edelleen Paperinkeräys Oy:lle, joka on valtakunnallinen tuottajayhteisö. Paperi käyte-tään pääasiassa paperiteollisuu-den raaka-aineeksi.

Keräyslasiksi kelpaavat esi-merkiksi lasipurkit ja -pullot. Suuret lasit, kuten ikkunalasit

ja kuumuutta kestävät lasit, ku-ten uunivuoat eivät kelpaa kier-rätykseen niiden sisältämien ainesosien, kuten lyijyn, vuoksi. Tästä syystä ne päätyvät kaato-paikalle.

Keräyslasia kerätään Alakor-kalon jäteasemalle ja se pyri-tään hyödyntämään mahdolli-simman paikallisesti.

Metalli on hyötykäytettävistä jätteistä parhaiten kierrätettävä. Metallijäte kerätään Alakorka-lossa lavalle, josta se toimitetaan edelleen kierrätykseen. Kier-rätysmetallia voidaan käyttää metallin ominaisuuksien vuoksi usein sen alkuperäisessä käyt-tötarkoituksessa uusien tuottei-den valmistukseen.

Jäteasemalle tuotu sähkö- ja elektroniikkaromu toimitetaan edelleen sähkö- ja elektroniik-karomun tuottajayhteisöjen kä-

Teksti: Mika Maijala, käyttöpäällikkö sittelylaitoksiin. Tuottajayhtei-söjen jäseniä ovat eri sähkö- ja elektroniikkavalmistajat sekä maahantuojat. Käsittelylaitok-sissa SER-jätteestä erotellaan mm. lasi, metallit ja muovit sekä haitalliset aineet ja ne toimite-taan joko edelleen kierrätyk-seen tai ongelmajätelaitokselle käsiteltäväksi.

Tulevaisuuden näkymissä on, että jätteen hyötykäyttöä tul-laan parantamaan tehostamalla sen käyttöä esimerkiksi energi-antuotannossa. Energiaksi py-ritään hyödyntämään sellaista jätettä, joka on kierrätyskelvo-tonta ja päätyisi muuten kaato-paikalle. Esimerkkinä Rovanie-men kaupunkikonsernissa on menossa selvityshanke mädät-tämölaitoksen rakentamisesta. Mädättämössä käsiteltäisiin biojätteestä, lietteestä ja tuh-kasta biokaasua sekä kompos-timultaa.

KIERRÄTYKSEEN

ENERGIA-TUOTANTOON

KAATOPAIKALLELOPPUSIJOITETTAVAKSI

35%

25%

40%

apapiirin Residuum Oy:n ylläpitämä Kuu-siselän kaatopaikka on EU:n pohjoisin ta-

vanomaisen yhdyskuntajät-teen kaatopaikka. Kaatopaikka otettiin käyttöön marraskuussa 2005. Käyttöönoton jälkeen hel-mikuun 2013 loppuun mennessä kaatopaikalle on vastaanotet-tu yhteensä 222 894 120 kiloa loppusijoitettavaa jätettä. Luvut eivät välttämättä havainnollista määrää, joten verrattuna vaik-kapa sinivalaisiin (paino n. 120 tuhatta kiloa) kaatopaikalle on viety reilussa seitsemässä vuo-dessa 1858 sinivalaan painon verran jätettä.

Keskiarvoa laskettaessa yh-delle vuodelle jätteitä tulisi 31 842 017 kiloa. Onneksemme voimme kuitenkin todeta, ettei keskiarvo kerro koko totuutta. Kaatopaikalle viedään tarkem-massa tarkastelussa yhä vähem-män jätettä, vaikka sitä syntyy-kin yhä paljon. Mihin jätteet siis joutuvat? Yksi todennäköisin selitys on yhä kasvavissa mää-rin jätteiden energiahyödyntä-minen.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen kaatopaikoille sijoite-tun yhdyskuntajätteen määrä

Kaatopaikan jätemäärät hienoisessa laskussa

Teksti: Aila Kauppila, tiedottaja

Onko Pellon, Ranuan ja Rovaniemen kuntien asukkaiden jätteiden lajittelu vähentynyt?

Sekä rakennusjätteen, että sekajätteen määrät ovat pudonneet edellisvuodesta

Onko Pellon, Ranuan ja Rovaniemen kuntien asukkaiden jätteiden lajittelu vähentynyt? Vuoden 2012 jätemäärät kertovat karua totuutta hyötykäyttöön ohjattavien jätteiden määrien laskusta.

Läht

eet:

Nap

apiir

in R

esid

uum

Oy

Suom

en v

iralli

nen

tilas

to (

SVT)

: Jät

etila

sto

[ver

kkoj

ulka

isu]

. ISS

N=

1798

-333

9. 2

011.

Hel

sink

i: Ti

last

okes

kus

[viit

attu

: 21.

2.20

13].

Saan

titap

a: h

ttp:

//w

ww

.sta

t.fi/t

il/ja

te/2

011/

jate

_201

1_20

12-1

1-20

_tie

_001

_fi.h

tml

Vaarallisten jätteiden vastaanotetut määrät ovat kasvaneet. Onko syynä haitallisten tai vaarallisten aineiden käytön lisääntyminen vai oikeaoppiseen jätteiden lajitteluun herääminen?

on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2011 kaatopaikoille vietiin yhteen-sä 1,1 miljoonaa tonnia jätettä, missä on laskua viiden vuoden takaisesta liki 30 prosenttia ja edellisvuodesta 4,2 prosenttia. Kaatopaikalle vietiin sekajättei-tä noin 206 kiloa asukasta koh-den. EU-maissa vastaava keski-arvo on 230 kiloa. Kierrätyksen osuus jätteiden käsittelystä ko-hosi 2 prosenttiyksikköä koko Suomessa edellisvuodesta.

Tarkastelussa jätemäärät vuosina 2010, 2011 ja 2012

Pellon, Ranuan ja Rovaniemen ekopisteiltä kerätyillä jätemää-rillä Napapiirin Residuum ei pääse juhlimaan. Lukuun ot-tamatta keräyspaperimäärien hienoista kasvua, ovat kaikkien muiden ekopisteillä kerättävien jätteiden jätemäärät pudonneet. Osaksi huolestuttava hyötyjäte-määrien lasku voi olla selitettä-vissä taloyhtiöiden lajittelumah-dollisuuksien lisääntymisellä. Jos asukas pystyy lajittelemaan hyötykäyttöön kelpaavat jätteet jo omassa jätekatoksessaan, ei-vät nämä jätteet luonnollisesti näy ekopisteiden kertymissä.

Vaarallisten jätteiden vastaan-otetut määrät ovat sen sijaan kasvaneet. Onko syynä haital-listen tai vaarallisten aineiden käytön lisääntyminen vai oikea-oppiseen jätteiden lajitteluun herääminen? Ainakin tiedot-tamista vaarallisten jätteiden toimittamisesta sopiviin vas-taanottopaikkoihin on lisätty muun muassa valtakunnallisen Jätelaitosyhdistyksen toimesta. Yhdistys on kampanjoinut vaa-rallisten jätteiden lajittelusta ja turvallisesta hävittämisestä jo pitkään.

Napapiirin Residuumin jä-teasemilla vaarallisia jätteitä vastaanotettiin vuonna 2012 (sähkölaitteet mukaan lukien) huikeat 736 500 kiloa. Asukas-ta kohden vaarallisia jätteitä kerättiin noin 11 kiloa kun se esimerkiksi vuonna 2008 oli 7,5 kiloa. Tieto lämmittää varmasti monen mieltä, sillä jokainen voi kuvitella, mitä sellaiset aineet voisivat pahimmillaan aiheuttaa esimerkiksi vesistöihin päästes-sään.

Jatketaan yhteistä työtä puh-taan luonnon ja turvallisen ym-päristön pysymiseksi jatkossa-kin. Jätteiden lajittelu kun on kuitenkin aika pieni vaiva.

N

PELLON JÄTEASEMAAVOINNA: Kesä 1.5.–31.10.,

joka viikko LA 11–13, TI 16–19

Talvi 1.11.–30.4. parilliset viikot LA 11–13

Kolarintie 55, Pello, puh. 040 539 6179

TOIMIPISTEIDEMME YHTEYSTIEDOTKUUSISELÄN

KAATOPAIKKAAVOINNA:

MA 7–17, TI 7–16, KE 7–18, TO 7–18, PE 7–15

Kuusiselkä, Rovaniemi, puh. 0207 120 231

ALAKORKALON JÄTEASEMA

AVOINNA: MA 8–18,

TI–PE KLO 8–17.

Betonitie 1, Rovaniemi, puh. 0207 120 232

RANUAN JÄTEASEMA

AVOINNA: Kesä15.5.–30.9. MA 13–16, TO 13–18, LA 11–14

Talvi 1.10.–14.5. MA 13–16, LA 11–14

Kaatopaikantie 3, Ranua, puh. 0400 698 042WWW.RESIDUUM.FI

20134

Mitä Jäteautoonkaan syönyt ?

Päätyvätkö kaikki lajitellut kotitalousjätteet samaan laariin ?

Saadun palautteen perus-teella jätteiden lajitteleminen kiinnostaa kuntalaisia. Yhtey-denottoja asiasta tulee tois-tuvasti niin Napapiirin Re-siduumin asiakaspalveluun kuin kierroksella oleville jäte-autoille. Tieto lajittelemisesta on siis mennyt perille ja hyvä niin.

Mutta se kentältä saatu pa-laute ei ole pelkästään po-sitiivista ja kiittelevää. Tun-nollinen, palautetta antava kansalainen on kiukkuinen. Jäteauton saapuessa hänen vaivalla lajittelemansa jätteet heitetään samaan kasaan kai-ken muun roskan kanssa ja kuskataan Kuusiselän kaato-paikalle! Tai siltä se kuntalai-sesta ainakin vaikuttaa.

Tämä on niin taas tätä vih-reiden tätä, tuhisee vihainen kansalainen Facebookissa, mutta kiikuttaa seuraavana aamuna biojätteet edelleen biojäteastiaan ja vanhat leh-det paperinkeräykseen. Siitä iso kiitos kaikkien jätealan toimijoiden puolesta! Vaikka et usko, se oli aidosti hyödyl-linen teko.

Jäteauto syö vain yhtä jätettä kerrallaan

Lajittelu toimii, eikä lajiteltu-ja jätteitä missään vaiheessa sekoiteta keskenään. Rova-niemen alueella vain lop-pusijoitettava sekajäte sekä kompostikäsiteltävä biojäte kuljetetaan Kuusiselän kaato-paikalle. Kompostoitua multaa käytetään myöhemmin muun muassa maisemointiin. Muu yleinen yhdyskuntajäte päätyy suoraan Alakorkaloon asian-mukaisesti jatkokäsiteltäväksi.

Miksi kuluttajan on silti vai-kea uskoa, että lajittelussa ei huiputeta hyväuskoista ihmis-tä? Jostainhan tämä käsitys on hänelle syntynyt.

”Mitä se kannattaa. Samaan säiliöön ne kuitenkin ki-pataan ja ajetaan kaatopaikalle.” Kadulla elää sitkeänä uskomus, kuinka jätteiden lajitteleminen on täysin tur-hanpäiväistä touhua. Onko näin? Kysyimme ja kävim-me kurkkaamassa, mitä jäteauto oikeasti syö, ja mihin se jätteensä lopulta kippaa.

Ehkä se johtuu siitä, että meillä kaikki autot ovat sa-manvärisiä, naurahtaa Rova-niemen Ekoteam Oy:n toimi-tusjohtaja Erkki Virtanen.

Mutta samalla autolla aje-taan aina vain yhtä jätelajia kerrallaan. Meillä voi toki olla yhtä aikaa kolmekin autoa kiertämässä samoja kohteita, mutta silloinkin jokainen ke-rää ainoastaan omia jätteitään.

Keräystapa saattaa siis hä-mätä. Lajitteleva kuntalainen näkee jätteiden keräämisestä vain vilauksen – sen hetken kun yksi auto käväisee omal-la jätekatoksella tai viereisel-lä ekopisteellä. Seuraavalla kerralla keräyslaatikoilla vie-raillessaan kaikki astiat ovat kuitenkin tyhjiä. Tai kaikki paitsi keräyslasi, jota tarvitsee kerätä vain muutaman kerran vuodessa. Keräyslasia kertyy yllättävän vähän.

Käytössämme on tavallisten jäteautojen lisäksi kaksilo-keropakkaaja, joka voi ottaa kahta jätelajia samalla kertaa esimerkiksi seka- ja biojätettä tai bio- ja lasijätettä. Autossa

molemmille on siis omat osas-tonsa, Erkki Virtanen jatkaa.

Saman kiertävän keräyssys-teemin vahvistaa myös MHK-Kuljetus Oy:n Mika Heikkilä, jonka yritys tällä hetkellä vas-taa mm. Rovaniemen ekopis-teiden tyhjentämisestä.

Näin se menee, samalla au-tolla haetaan eri kertoina eri jätelajit. Tulevana maanantai-na meillä lähtee auto kiertä-mään ekopisteiden paperin-keräyssäiliöt, Mika Heikkilä kertoo.

Valtakunnallisesti toimivan Lassila & Tikanojan tuotan-topäällikkö Heikki Herrala vahvistaa saman minkä kil-pailijansakin. Yhteydenottoja jätteiden keruusta tulee tois-tuvasti.

Rovaniemellä meillä ei ole montaa eri jätelajia kerralla ottavia lokeropakkaajia, mutta meillä voi olla samana päivä-nä ja samassa kaupunginosas-sa kierrossa kolme identtisen näköistä autoa, joista jokainen kuitenkin ajaa eri reittiä ja ke-rää eri jätettä.

Ajot voidaan jälkikäteen aina tarkistaa. Meillä on jär-jestelmässä ajolistat viiden viimeisen vuoden ajalta, jois-ta nähdään tarkalleen milloin on käyty milläkin pisteellä ja mitä silloin on noudettu, Heik-ki Herrala painottaa.

Kaikkea keräystoimintaa ei toimistotyössä käyvä kunta-lainen edes ennätä näkemään. Kaupunkialueella liikekiin-teistöjen jätehuolto pyritään hoitamaan jo kukonlaulun ai-kaan, ennen kuin työmatkalii-kenne alkaa.

Teksti: Grafu/Pasi PikkupeuraKuvat: Pasi Pikkupeura ja Lassila &Tikanoja

SOITA

MULLAN

MYYJÄLLE

040 1430398

HYVÄÄ BIOMULTAAAVOINNAMa klo 8 – 18Ti klo 8 – 17Ke klo 12--17Pe klo 8 – 17

Lounastauko päivittäin klo 11–12Avoinna myös seuraavat lauantaipäivät 18.5., 25.5. ja 1.6. klo 9-14 16E

PERÄKÄRRYKUORMAMaksu Alakorkalon jäteasemalle käteisellä sekä yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla.

Alakorkalossa Betonitien perällä. Ajomatkaa risteyksestä noin 350 m.

Ajo-ohje

KUORMA-

AUTOON

LASTATTUNA

m³Rovaniemen Biomulta on valmistanut viherrakentamiskäyttöön.

5016E

50

5

Muutoksia Ekomaksuissa

Teksti: Aila Kauppila, tiedottaja

Neuvontapalveluiden ja erilaisten neuvontamateriaalien avulla Pel-lon, Ranuan ja Rovaniemen alueen asukkaat ja mökkiläiset voivat lajitella jätteensä oikeaoppisesti, jotta mahdollisimman suuri osuus jätteistä saadaan hyödynnettyä.

Jäteasemille kotitaloudet ja mökkiläiset saavat tuoda ilman erillistä veloitusta risu- ja oksajätteet, haravointijätteet, kierrätyspuun, me-tallin, sähkölaitteet, kodin vaaralliset jätteet (eli ongelmajätteet), kestopuun, käytetyt ajoneuvojen renkaat, keräyspaperin, -kartongin ja -lasin (ei tasolasi) sekä pahvijätteet.

Ekopisteverkoston ylläpito ja kehittäminen tuotetaan ekomaksuilla. Suurimmalle osalle ekopisteistä voi viedä lajitellun paperin, karton-gin, lasin sekä metallin. Joiltakin ekopisteiltä löytyy keräysastia myös vanhoille paristoille.

Ilmainen jäteneuvontanumero 0800 120 230 palvelee jätehuoltoon liittyvissä kysymyksissä arkisin klo 9-15. Nettisivuillemme on myös koottu huima määrä neuvoa antavaa tietoa. Jätehuoltoon, kierrättä-miseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä voi myös surffata facebook – sivulle tai laittaa kysymyksiä ja palautetta tulemaan kirjeitse tai sähköpostitse.

Erilaisiin jätteiden keräyskierroksiin on helppo palauttaa niin mökin kuin vakituisenkin asunnon jätteitä. Katso lisätiedot tämän kesän keräyskierroksista lehden keskiaukeamalta

Pellon, Ranuan ja Rovaniemen kunnissa

Perusmaksu peritään huo-neiston omistajalta. Vuoden 2012 marraskuussa käyt-töönotetun jätemaksutak-san myötä maksuja peritään paitsi käytössä olevilta huo-neistoilta, myös asuttavissa olevilta. Miksi näin? – Useim-

Napapiirin Residuumin toi-mialueella Pellossa, Ranualla ja Rovaniemellä ovat olleet käytössä jätehuollon perus-maksut eli tutummin ekomak-sut vuodesta 2008 lähtien. Pe-rusmaksuja peritään kaikilta vakituisesti asutuilta asuin-huoneistoilta sekä vapaa-ajan asuinhuoneistoilta.

VAKITUINEN ASUINHUONEISTO

VAPAA-AJANASUINHUONEISTO

Sis. 24% alv.

32,26 e

16,13 e

mat vapaa-ajan asunnot ovat käytössä vain osan vuodesta ja siksi jotkut omistajat tul-kitsevat asunnon olevan tyh-jillään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asuntoa ei käy-tetä lainkaan. Mitä enemmän tulkinnan varaa perusmaksun määräytymisperusteissa on, sitä vaikeampaa on ylläpitää tasapuolista ja tasavertais-ta maksupolitiikkaa kaikille asunnon tai asuntoja omista-vien kesken, toimitusjohtaja Juha Torvinen kertoo.Maksulla katetaan hyötyjäte-huollon, vaarallisten jätteiden jätehuollon ja jäteneuvonnan palvelujen tuottamisesta ai-heutuvia kuluja. Suomen jä-telainsäädännön mukaan asu-misessa syntyneistä jätteistä tulee hyötykäyttöön kelpaavat jätteet sekä vaaralliset jätteet lajitella ja kerätä erikseen ja toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, ellei siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Perusmaksuilla tuotetuilla palveluilla nämä velvollisuudet pystytään hoi-tamaan kohtuullisin kustan-nuksin.

MITÄ PALVELUJA ?PERUSMAKSUILLA KÄYTÄNNÖSSÄ SAA.

EKOMAKSUILLA TOIMITETAAN

APTEEKKEIHIN KERÄTYT

HÄVITETTÄVÄKSI TURVALLISESTI.

VANHAT LÄÄKKEET

Kaatopaikallakaan ei huijata

Sitkeimmät epäilijät saatta-vat juuri ja juuri uskoa, että eri jätteet kerätään silmän-lumeeksi eri aikoihin, mutta huhujen mukaan viimeistään kaatopaikalla kaikki ovat jo samassa kasassa. Eikö se oli-si jätteenkuljetusyhtiöllekin kaikkein helpointa viedä kaik-ki vain Kuusiselälle?

Eipä se näin tietenkään ole. Kaatopaikalla valvotaan jat-kuvasti, mitä sinne tuodaan.

Siitä napsahtaisi väärän jätelajin sakko, kertoo MHK-Kuljetuksen Mika Heikkilä vilppipelin taloudellisista seu-raamuksista.

Kaatopaikalla jäte joudut-taisiin kuitenkin lajittelemaan ja lopulta kuljettamaan asian-omaisiin kierrätyspaikkoihin.

Jätelakia ja sen tiukkaa val-vomista painottaa myös Eko-teamin Erkki Virtanen.

Jos me jäisimme tuollaises-ta kiinni, niin siitähän tulisi rikosseuraamus! Tai muotoil-laan hiukan lievemmin, että se olisi jätelain vastaista ja sak-komaksuja vähintään seuraisi. Ei siis kannata.

Lassila & Tikanojan Heik-ki Herrala kertoo valvonnan Kuusiselän kaatopaikalla toi-mivan hyvin.

Sanktioita seuraisi, jos tuol-laista tehtäisiin. Kaatopaikal-la kaatopaikkajyrän kuljettaja valvoo tilannetta koko ajan. Jos seka- tai biojätteessä on jotain sinne kuulumatonta, niin yhteyttä otetaan.

Jätteenkuljetusyhtiölle saat-taa rapsahtaa lisämaksu, vaik-ka keräyksessä olisi toimittu kaikkien sääntöjen mukaises-ti. Sekajätteen seassa voi kaa-topaikalle joutua sinne kuulu-matonta ainesta, jota ei pystyt-ty havaitsemaan ennen lastin tyhjentämistä. Myös seka- ja biojätteen sekoittuminen on turhan yleistä. Muovipus-sit biojätteen seassa pilaavat koko laarin sisällön.

Romu ei kuulu jäteauton ruokavalioon

Vahinko tai ei, niin väärin lajitellusta jätteestä joudutaan aina maksamaan, ja loppukä-dessä vastuu on jätteen tuot-tajalla. Esimerkiksi sekajäte-lavan mukana tulleesta kaa-topaikalle kuulumattomasta kodinkoneesta saattaa koitua kaiken käsittelyn jälkeen pa-rinkin sadan euron lisämaksu.

Liiankin usein kerrosta-lokiinteistöjen jätekatoksiin tuodaan romua, joka ei millään

muotoa kuulu jätteenkeräyk-seen. Kaikki joudutaan kui-tenkin jonkun toimesta aina keräämään.

Näitäkään romuja ei vie-dä kaatopaikalle, vaikka ne katoksesta samoihin aikoi-hin katoavatkin. Jäteauton kuljettaja tilaa erillisen kul-jetuksen, jolloin esimer-kiksi autonrenkaat viedään kierrätyksestä vastaavaan autoliikkeeseen ja elekt-roniikkaromu Alakorkalon SER-keräykseen. Taloyhtiö-tä muistetaan paluupostissa noutomaksulla.

Kuntalaisen olisi kuitenkin helppo estää ylimääräiset jä-temaksut. Lajitellaan oikein, ja lähes kaikki muu, joka ei normaaliin jätteenkeräyk-seen kuulu, voidaan toimit-taa sinne mistä tavara on os-tettukin: lääkkeet apteekkiin, renkaat rengasliikkeeseen, patterit markettiin ja elekt-roniikkaromu elektroniikka-liikkeeseen.

Ekoteam Oy:n Juho Mursu pahvinkeräyskierroksella. Pahvien keruu rullakoista tapahtuu pitkälti käsin. Samalla pahviksi luokittelematon ma-teriaali erotellaan pois.

Kuljettaja kuittaa noutokerran ajojärjestelmään. Järjestelmästä jokainen ajo ja jokainen nouto voidaan jälkikäteen tarkistaa.

Kysymyksiä asiasta jotain tietävälleMillainen on kaatopaikan jatkohoito kaatopaikan elin-kaaren päätyttyä?

Mitä jätteelle kaatopaikalla tapahtuu, mikrobiologista hajoamista, mutta mitä muu-ta? Häviääkö jäte ajanoloon, ku-

tistuuko jätekasa ihan konk-reettisesti?

1 2

3Jäteyhtiöllä on velvollisuus tarkkailla kaatopaikkaa 30 vuotta sen jälkeen kun kaatopaikka suljetaan. Jäte-maksujen yhteydessä kerätään jäl-

Se riippuu jätteen koostumuksesta. Osa mätänee eli tapahtuu mikrobio-logista hajoamista. Osa vain painuu kasaan. Lisäksi jätekasoja tiivistetään

Kyllä se häviää ihan konkreettises-tikin hajoamisen myötä. Jätteen

Vastaajana: Satu Portti Suunnittelupäällikkö, Napapiirin Residuum

kihoitovarausta, jolla tuo kustannus katetaan. Mm. kaatopaikkakaasujen syntyä ja pohja- ja pintavesiä tark-kaillaan, valumavesien puhdistuk-sesta huolehditaan jne.

tilavuus pienenee, mutta kuinka paljon, se on aina kaatopaikkakoh-taista. Riippuu paljolti siitä, millaista jätettä kaatopaikalle tuodaan. Meillä Kuusiselän kaatopaikan kohdalla ei ole vielä tarpeeksi kokemusta, jotta voitaisiin tarkalleen sanoa, kuinka se tulee käyttäytymään.

kerroksiksi. Kerrosten väliin kasataan maa-aineksesta välipeittokerros.

20136

Aluksi leikkipaikkavälinei-tä tuotettiin ruotsalaisella li-senssillä Pellossa alihankki-jan puusepänverstaassa. Pian Lappsetin asiakkaita oli paitsi Suomessa ja Skandinaviassa myös Benelux-maissa sekä Ja-panissa. Susiturkkiin pukeu-tuneen yhden miehen yrityk-sestä on kasvanut kansainvä-linen yritys, jolla on tytäryhtiö seitsemässä maassa ja jonka osaamista viedään yli viiteen-kymmeneen maahan. Pelkästään Rovaniemel-lä yritys työllistää noin 250 työntekijää, mutta työnteki-jöitä Lappsetilla on muualla-kin. Välineisiin liittyviä osia valmistetaan myös Pellossa. Ruotsin tytäryhtiössä tehdään laajaa valikoimaa piha- ja puistokalusteita. Viime vuo-desta alkaen Viron tytäryhti-össä tuotetaan välineiden me-talliosia. Rovaniemellä yritys työllistää kesäisin myös monia nuoria tarjoamalla kymmeniä kesätyöpaikkoja.

Lappsetille ympäristö ja turvallisuus ovat tärkeitä

Tuotteita suunnitellaan ja val-mistetaan elinkaariajattelua hyödyntäen. Leikkivälineitä katsellessa harva tulee ajatel-leeksi, että taustalla on pitkä ja monivaiheinen suunnitte-lutyö, jonka aikana on otettu huomioon käyttäjien mielty-myksiä, turvallisuutta sekä jä-tetty sopivasti tilaa mielikuvi-tukselle. Lappsetin tuotteet valmis-tetaan suomalaisesta puus-ta, joka ympäristöystävällisin menetelmin suojakäsiteltynä kestää pitkään. Puu on myös kierrätettävä materiaali. Puis-ten leikkipaikkavälineiden valmistuksessa käytetään ai-noastaan PEFC –sertifioitua kotimaista puuta. Sertifioinnin avulla sekä yritys että asiakas voivat varmistua siitä, että val-mistukseen hankittu puu on laillisista lähteistä ja että se on kasvatettu kestävällä tavalla. Välineiden käyttöikä on ny-kyisin menetelmin noin 15 vuotta, mutta hyvin huollettu-

na välineet kestävät hyvinkin 25 vuotta – Kiinteistö, laatu- ja ympäristöasioiden päällik-kö Jyrki Pitkänen kertoo. Lappsetin tuotteet suunni-tellaan, valmistetaan, paka-taan ja kuljetetaan mahdol-lisimman vähän ympäristöä kuormittaen. ”Pitkäikäisiä ja kierrätettäviä materiaale-ja käyttämällä vähennämme raaka-aineiden, energian ja kuljetusten aiheuttamia pääs-töjä. Tästä voisi käytännön esimerkkinä kertoa Lappse-tin käyttävän suuria kuljetus-yrityksiä, jotka noutaessaan leikkivälinepakkauksia meiltä huolehtivat kuormat täysiksi keräten kuljetettavaa samaan kuormaan myös muualta. Pit-

källä aikavälillä tällä on suuri merkitys, sillä Rovaniemellä pakatut leikkivälineet voivat matkata Australiaan tai vaik-kapa Etelä-Koreaan saakka” – havainnollistaa Pitkänen. Pitkien kuljetusmatkojen op-timointia parannetaan myös pakkaamalla leikkivälineet komponentteina, jotka kasa-taan vasta paikan päällä ja vaikutetaan siten pakkausko-koihin.

– Kun leikkipaikkaväline ai-kanaan halutaan poistaa käy-töstä, annetaan se tehtäväksi yleensä jollekin yritykselle. Käytöstä poiston ja hävittämi-sen ohjeistamiseen vaikutta-vat kuitenkin monenlaiset sei-kat. Lappset Group Oy:n val-mistamia välineitä myydään kymmeniin eri maihin ympäri

Lappset välittää ihmisistä ja ympäristöstä

Kaikki sai alkun-sa vuonna 1970, jolloin Liperissä syntynyt Antero Ikäheimo perusti Lappset Groupin Rovaniemellä. Hän halusi tarjo-ta lapsille puu-valmisteisia leik-kivälineitä siihen aikaan muodissa olleiden karusel-lien ja metallis-ten leikkitelinei-den sijaan.

maailmaa, joten lajitteluun ja hyötykäyttöönkin löytyy pai-kallisista olosuhteista riip-puen erilaisia ohjeistuksia. Yleisohjeistukset välineiden huoltamiseen ja käytöstä pois-tamiseen jokainen ostaja kui-tenkin saa. Asiakas voi myös tilata huollon ja purkamisen meiltä.– tarkentaa Pitkänen.

Tuotannossa syntyypoltettavaa puhdasta

puuta

Rovaniemen tehtaan tuotan-nossa syntyvä ylijäävä puhdas puu toimitetaan poltettavak-si paikalliseen kaukolämpöä tuottavaan lämpölaitokseen Suosiolaan, jossa se hyödyn-netään kaukolämmön tuotan-nossa. Jyrki Pitkänen kertoo

Vaikka Lappset hyödyntää leikkivälineiden valmistuksessaan erilaisia koneita, löytyy tilaa vielä käsityöllekin. Lappsetin työntekijä Jarkko Kaikkonen kiinnittää otepa-loja kiipeilyseiniin.

Kiinteistö-, ympäristö- ja laatuasioiden päällikkö Jyrki Pitkänen Lappsetin leikkivälineiden valmis-tuksen alkulähteillä. Vieressä puuaihioita, joista valmistetaan tuotteisiin erilaisia puuosia esimerkiksi liukumäen kaarevia reunapuita.

Teksti: Aila Kauppila, tiedottajaKuvat: Lappset, Aila Kauppila

viime vuoden aikana tuotan-nossa syntyi noin 1 300 000 kiloa poltettavaa puhdasta puuta, josta saatu lämpö-energia on selvästi enemmän kuin kaikissa Lappsetin Ro-vaniemen toimitiloissa kuluu yhteensä. Lappset hyödyntää lähellä tuotettua ja ympäris-töystävällistä kaukolämpöä myös tuotannossa puun ja maalipintojen kuivaamisessa. Puujätteen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole ainoa osa, jota tuotannossa syntyvistä jätteistä lajitellaan. Pahvit, metallit, vaaralliset jätteet (kuten kyllästetty puu) ja pakkaamisessa käytettävät muovit kuten suojakalvot ke-rätään erilleen. Muovikalvoja kerättiin vuoden 2012 aikana yhteensä 15 000 kiloa, jotka päätyivät suoraan materiaali-hyötykäyttöön. Lehden lukijoita ajatellen Jyrki mainitsee yrityksen yh-tenä hyvänä yhteistyönä val-mistuneet ja tulossa olevat Angry Birds – puistot, jos-sa kaksi kotimaista yritystä ovat yhdistäneet osaamis-taan. Lappsetin keskuudessa puhuttavista AB – puistoista siirtyy hyvää myös paikal-liselle väestölle esimerkiksi työllistämisen kannalta asiaa tarkastellen. Rovaniemeläi-set saivat ensimmäisen Angry Birds puistonsa viime vuoden syyskuussa kaupungin kes-kustaan Konttisen rannan tuntumaan. Puiston virallisen avauksen suorittivat Joulu-pukki sekä kansanedustaja Heikki Autto (kok.).

2013 7

JÄTE-

NEUVONTA

PALVELEE

SINUA

koululaisten ja muiden ryhmien ve-loituksettomat opastetut kierrokset jäteasemilla ja kaatopaikalla

ilmainen lajitteluneuvonta koulujen, yhteisöjen, yhdistysten ja yritysten tilaisuuksissa

jäteneuvonnan palvelunumero 0800 120 230

sähköinen jäteneuvonta netissä:neuvonta@residuum.fi

Yhteystiedot:tiedottaja Aila Kauppila

email: aila.kauppila@residuum.puh.0207 120 238

Jos kiinnostuitte, ottakaa yhteyttä sähköpostitse:aila.kauppila@residuum.fi tai puhelimitse: 0207 120 238, niin sovitaan yhdessä sopiva ajankohta.

Sopiva ryhmäkoko on noin 10-30 henk. Jäteaseman kiertä-miseen ja jätteiden lajittelun neuvontaan kuluu noin yksi oppitunti.

Tutustumiskäynneistä on hyvä olla yhteydessä vähintään kahta viikkoa aiemmin ennen suunniteltua ajankohtaa.

tilattava opetusmateriaali kouluille ja oppilaitoksille

Ekoa arkeen -jäteneuvonta yleisö-tapahtumissa

NEUVONTAPALVELUA

Moni ei ehkä tule ajatel-leeksi, mutta jätteen syn-nyn ehkäisyllä ja oikeaop-pisella jätteiden lajittelulla voimme omalta osaltamme auttaa pienentämään kaa-topaikoille päätyvän jätteen määrää sekä ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Hyötykäyttöön ohjatuilla jätteillä voidaan korvata osaksi neitseellisten luon-nonvarojen käyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Jotkin jätteet taas voivat ai-

heuttaa haittaa taikka vaaraa ihmisille, eläimille ja ympäris-tölle luonnon kiertokulkuun joutuessaan.

Toimittamalla vaaralliset jät-teet (ent. ongelmajätteet) asianmukaiseen käsittelyyn edesauttaa omaa ja muiden turvallisuutta sekä viihtyi-syyttä elinympäristössään sekä estää luonnon turmeltu-mista, kun vaaralliset aineet eivät joudu kaatopaikoille.

Jätteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä on omat oppinsa, jotka jokaisen

olisi hyvä tietää.

Kiinnostaisiko koulullanne, seurallanne tai kerhollanne tulla tutustumaan jäteasemaan ja sen toimintaan? Tai pyytää neuvojaa pitämään

jäteneuvontatuokionkoulu/kerho/toimitiloihinne?

Jäteneuvonnan tehtävänä on jakaa tietoa asianmukaiseen ja ekologiseen jätteiden lajit-teluun ja hyötykäyttöön liit-tyvissä asioissa. Jätteisiin ja niiden ominaisuuksiin sekä käsittelyyn liittyy paljon yk-sityiskohtaista tietoa, joka pitää huomioida erilaisia la-jittelu- ja hyötykäyttövaihto-ehtoja valittaessa.

Paikalliset olosuhteet ja mää-räykset sekä ohjeistukset tun-teva jäteneuvonta on avainte-kijä jätteiden sekä vaarallisten jätteiden turvallisen käsittelyn ja jätteiden haitallisuuden vä-hentämiseksi.

HINTATIETOAAlakorkalon jäteasemalla ja Kuusiselän kaatopaikal-la on käytössä painoperus-teinen veloitusjärjestelmä, eli jätemaksut veloitetaan ajoneuvovaa’alla saadun pai-non mukaan. Ranuan ja Pel-lon jäteasemilla on käytössä tilavuusperusteinen veloi-tusjärjestelmä. Tilavuuden laskee tarvittaessa jätease-man henkilökunta.

Kaikki tässä hinnastossa esi-tetyt hinnat sisältävät arvon-lisäveron 24%. Kaatopaikalle loppusijoitukseen menevien jätteiden vastaanottohinnat sisältävät lisäksi jäteveron 50 e tuhannelta kilolta.

Minimimaksu kaikilla toi-mipisteillämme maksullisis-ta jätteistä on 10 e/kuorma.

RovaniemiAlakorkalon jäteasemaSekajäte ja rakennusjäte 168,34 E/tBetonijäte, palakoko alle 150 mm 11,16 E/tBetonijäte, palakoko alle 1m 15,61 E/tPuujäte 68,20 E/tTiilijäte 11,16 E/tLaattajäte 11,16 E/tAsfalttijäte, palakoko alle 150 mm 14,88 E/tLiete 91,95 E/t

Kuusiselän kaatopaikkaSekajäte ja rakennusjäte 143,22 E/tErityisjäte 181,21 E/tBiojäte 52,08 E/tAsfalttijäte, palakoko alle 150 mm 9,92 E/t RanuaSekajäte ja rakennusjäte 24,03 E/m3

Sekajäte ja rakennusjäte, pienerä 10,00 E/kuorma (alle 1m3 tai noin henkilöauton peräkärryllinen)Biojäte 12,78 E/m3

Tiilijäte 6,70 E/m3

Betonijäte, palakoko alle 1m 20,29 E/m3

Betonijäte, palakoko yli 1m 32,46 E/m3

PelloSekajäte ja rakennusjäte 24,03 E/m3

Sekajäte ja rakennusjäte, pienerä 10,00 E/kuorma (alle 1m3 tai noin henkilöauton peräkärryllinen)Sekajäte ja rakennusjäte, puristettu 60,28 E/m3

Tiilijäte 6,70 E/m3

Betonijäte, palakoko alle 1m 20,29 E/m3

Betonijäte, palakoko yli 1m 32,46 E/m3

Kaikki tässä hinnastossa esitetyt hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%.

Kotitalouksilta ja mökkiläisiltä otetaan vastaan veloituksetta KAIKILLA jäteasemilla mm:

Risu- ja oksajäte • Puutarhajäte • Kierrätyspuu • Käytetyt ajoneuvojen renkaat • Painekyllästetty puu (Kestopuu) • Tavanomaiset vaaralliset jätteet (ent. ongelmajätteet) • Sähkö- ja elektroniikkaromut • Metal-liromut • Pahvi, kartonki, keräyslasi, paperi, pienmetallit

Lisää hintatietoja löytyy nettisivuiltamme hinnastoista sekä jäte-maksutaksasta. Jos et löydä etsimääsi, soita jäteneuvontaan tai asiakaspalveluumme.

Esimerkkejä hinnoittelusta:

3

2

1

4

Asiakas tuo Kuusiselän kaatopaikalle vanhan sohvakaluston. Kalusto painaa yhteensä 100 kg. Jätemaksuksi tulee 14,32 euroa.

Asiakas tuo peräkärryllisen rakennusjätettä Alakorkalon jätease-malle. Kuorman painoksi punnittiin 250 kiloa. Asiakkaan raken-nusjätekuorman hinnaksi tulee 42,08 euroa.

Asiakas tuo samassa kuormassa vanhan pakastimen ja pahveja. Kotitaloudet ja mökkiläiset saavat tuoda kaikki kodin tavanomaiset sähkölaitteet veloituksetta. Myös pahvien vastaanotto jäteasemilla on veloituksetonta. Näin ollen asiakas ei maksa tuomistaan jätteis-tä mitään.

Asiakas tuo jäteasemalle vanhan patjan, joka painaa 10 kiloa. Patjasta veloitetaan minimimaksu 10 euroa.

HUOMISEN TEKIJÄTTuotamme infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin liittyviä asiantuntijapalveluita.

WWW.RAMBOLL.FI

20138

Jätevesineuvonta auttaa oikean jätevesijärjestelmän valinnassa

Teksti: Kyösti Saarijärvi, jätevesineuvoja

emijoen vesiensuoje-luyhdistys ry:n viime vuonna käynnistä-mä jätevesineuvonta

hanke järjestää puolueeton-ta jätevesineuvontaa lapin kunnissa myös tänä vuonna. Hanke on perustettu selven-tämään ympäristönsuojelu-lain vaatimusta, jonka mukaan viemäriverkostojen ulkopuo-lella sijaitsevissa kiinteistöis-sä syntyvät jätevedet on puh-distettava ennen niiden joh-tamista maaperään. Lakia on täsmennetty haja-asutusten jätevesiasetuksella, joka on tullut voimaan 1.1.2004 ja jota on päivitetty 9.3.2011.

Edellisen vuoden tapaan jätevesineuvontaa tarjotaan järjestämällä neuvontatilai-suuksia sinne, missä neuvon-nasta kiinnostuneita on. Vii-me vuonna yhteistyö kuntien viranomaisten kanssa toimi hyvin ja neuvontatilaisuuksia pidettiin noin 30, joihin osal-listui yli 300 kuulijaa. Tänä vuonna pyrimme lisäämään hyvin alkanutta yhteistyötä kyläjärjestöjen kanssa, koska he omien kylien tuntijoina tie-tävät omat tapahtumat, joihin voidaan liittää jätevesineu-vontaa.

Neuvonta keskittyy viemä-riverkostojen ulkopuolella si-jaitsevien kiinteistöjen omis-tajien auttamiseen jätevesijär-jestelmän valintaprosessissa. Alla pääpiirteet neuvonnan sisällöstä.

1. Jäteveden koostumus 2.Ympäristönsuojelulain

vaatimukset viemäriverkos-ton ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien kä-sittelyssä.

K

3.Edellyttääkö ympäristön-suojelulaki toimia kiinteistön jätevesijärjestelmän uusimi-seksi tai parantamiseksi. Esi-merkiksi kiinteistön omista-jan ikävapautus tai vähäiset jätevedet.

4.Poikkeukset, enintään 5v. Onko kiinteistön omistajal-la mahdollista saada esim. sosiaalisten ym. perusteiden vuoksi vapautusta järjestel-män hankinnassa.

5.Miten edetä jätevesijär-jestelmän hankinnassa.

6.Mitä vaihtoehtoja kiin-teistön omistajalla on järjes-telmän valinnassa.

Kemijoen vesiensuojeluyh-distys toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet tulemaan jä-tevesineuvontatilaisuuksiin ja keskustelemaan aiheeseen liittyvistä asioista. Lisätietoja neuvontatilaisuuksista net-tisivulta www.kemijoenvsy.fi

tai voit soittaa jätevesineuvo-jalle puhelinnumeroon 0400-283148 tai lähettää sähköpos-tia osoitteeseen kyosti.saari-jarvi@kemijoenvsy.fi.

Laki jäteveden käsittelys-tä viemäriverkostojen ulko-puolella tuli voimaan vuonna 2004. Vaatimuksia lievennet-tiin 9.3.2011, johon lisättiin ikävapautus ja mahdollisuus poiketa määräajaksi tietyin edellytyksin puhdistusjärjes-telmän hankinnasta. Lisäksi puhdistusvaatimuksia lieven-nettiin ja määräaikaa ennen 2004 valmistuneille kiinteis-töille jäteveden käsittelyjär-jestelmän saattamiseen ajan tasalle jatkettiin 15.3.2016 asti.

Aikaa kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestel-mien uusimiseen on noin enää kolme vuotta. Jotta kiinteis-tölle saadaan taloudellisesti

edullisin ja käytön kannalta sopivin järjestelmä, on kiin-teistön omistajan varattava aikaa runsaasti järjestelmän suunnittelu ja hankintapro-sessiin. Kiinteistön omista-jan pitää ensin selvittää, että koskeeko ympäristönsuojelu-laissa annetut puhdistusvel-voitteet kiinteistön omistajaa, vaan onko kiinteistössä synty-vät jätevedet esimerkiksi niin vähäisiä, että puhdistusjärjes-telmää ei vaadita. Jos kiinteis-töä koskee ympäristönsuoje-lulaissa annetut puhdistus-vaatimukset, niin se edellyttää suunnittelijan palkkaamista. Suunnittelija joutuu tekemään maastoselvitykset kiinteistöl-lä, ennen kuin laatii kirjalli-sen suunnitelman sopivasta jätevesijärjestelmästä. Suun-nitelmassa tarvittavat maas-totyöt on helpointa tehdä ke-säkaudella. Ennen varsinaista

rakentamista jätevesijärjes-telmä vaatii rakennus tai toi-menpideluvan, joka haetaan kiinteistön sijaintikunnasta ja jonka käsittely voi viedä aikaa useita viikkoja. Lisäksi rakennustyö vaatii vastaavan työnjohtajan ja työn toteutta-jan. Koska asumme lapissa ja meillä talviolosuhteiden vaati-vuuden vuoksi jätevesijärjes-telmän rakentaminen kannat-taa tehdä viimeistään kesä-kaudella 2015, on suositelta-vaa että jätevesijärjestelmän hankinta prosessi kannattaa käynnistää hyvissä ajoin en-nen määräaikaa.

Neuvontatilaisuuksia on viime vuonna pidetty yli kol-mekymmentä ja osallistujia niihin on ollut yli 300 hen-kilöä. Lisäksi puhelin ja fyy-sistä neuvontaa on annettu vajaalle 200 kiinnostuneelle. Tilaisuuksiin osallistuneiden määrän ja heiltä saadun pa-lautteen perusteella voidaan todeta, että jätevesineuvontaa on pidetty tarpeellisena. Tänä vuonna jätevesineuvontaa on parannettu mm. neuvontama-teriaalin uudistamisella ja täy-dentämisellä. Viime vuonna saatujen hyvien kokemusten perusteella jatkamme yhteis-työtä kuntien viranomaisten kanssa ja lisäämme yhteistyö-tä kyläjärjestöjen kanssa.

Kemijoen vesiensuojelu-yhdistys ry on vuonna 1964 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on vesiensuo-jelun edistäminen toiminta-alueellaan. Yhdistyksen yksi tärkeimmistä tehtävistä viime vuosina on ollut Kemijoen sekä Kemijärven yhteistark-kailun koordinointi. Lisäksi yhdistys on koonnut vesien-suojelusta kiinnostuneet ta-hot keskustelemaan ajan-kohtaisista vesiensuojeluun liittyvistä asioista. Kemijoen vesiensuojeluyhdistys on Suo-men Vesiensuojeluyhdistysten liiton jäsen.

Kotitalouksille veloituksettomat jätteet:• Risu- ja oksajäte, haravointijäte• Kierrätyspuu ja kestopuu• Pienmetalli ja romumetalli• Sähkö- ja elektroniikkalaitteet• Kodin tavanomaiset vaaralliset jätteet eli ongelmajätteet• Ajoneuvojen renkaat• Paperi ja -kartonki sekä pahvi• keräyslasi (ei tasolasi)

Maksulliset jätteet:• Muut kuin ilmaisten jätteiden listassa mainitut jätteet (esim. betoni-, tiili- ja tasolasijätteet sekä kaatopaikalle loppusijoitettavat jätteet) ovat maksullisia.• Minimimaksu maksullisista jätekuormista kaikissa toimipisteissämme 10 €/kuorma.

PALVELULAUANTAIT ALAKORKALON JÄTEASEMALLA

Alakorkalon jäteasema palvelee normaalien arkiaukioloaikojen lisäksi kolmena perättäisenä lauantaina18.5., 25.5. ja 1.6. klo 9-14.00.

SOITA

MULLAN

MYYJÄLLE

040 1430398

Alakorkalon jäteasema Puh. 0207 120 232palvelee arkisin ma klo 8-18 ja ti-pe klo 8-17

Kuusiselän kaatopaikka Puh. 0207 120 231palvelee arkisin ma klo 7-17, ti klo 7-16, ke ja to klo 7-18 ja pe klo 7-15

Pellon jäteasema Puh. 040 539 6179palvelee kesäkaudella 1.5.–31.10. joka viikon tiistaina klo 16–19 ja lauantaina klo 11–13. Talvikaudella 1.11.–30.4. jäteasema avoinna parillisten viikkojen la klo 11-13 Ranuan jäteasema Puh. 0400 698 042palvelee kesäkaudella 15.5.–30.9. joka viikon maanantaina klo 13–16, torstaina klo 13–18 ja lauantaina klo 11–14. Talvikaudella 1.10.–14.5. jäteasema avoinna ma klo 13–16 ja la klo 11–14

Näin asioit jouhevasti:• Järjestele jätteet peräkärryysi jätelajeittain sekä maksullisiin että maksuttomiin.• Varaa aikaa, sillä siivoushormoni hyrrää keväisin muillakin ja jäteasemalla voi olla ruuhkaa.

Keväällä

2013

Aukioloajat

HYVÄÄ KASVIMAAMULTAAAVOINNAMa klo 8 – 18Ti klo 8 – 17Ke klo 12--17Pe klo 8 – 17

Lounastauko päivittäin klo 11–12Avoinna myös seuraavat lauantaipäivät 18.5., 25.5. ja 1.6. klo 9-14 22E

PERÄKÄRRYKUORMAMaksu Alakorkalon jäteasemalle käteisellä sekä yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla.

Alakorkalossa Betonitien perällä. Ajomatkaa risteyksestä noin 350 m.

Ajo-ohje

KUORMA-

AUTOON

LASTATTUNA

22Em³

YHTEISKERÄYSPISTE

2013 9

YHTEISKERÄYS

Pellon, Ranuan ja Rovaniemen kuntien alueella on yhteiskeräyspisteitä, joihin vakituiset asuk-kaat sekä mökkiläiset voivat toimittaa sekajät-teensä erillistä vuosimaksua vastaan.

Teksti: Aila Kauppila, tiedottajaKuva: Grafu

PELLO RANUA ROVANIEMI

JÄTEHUOLTO järjestyy helposti yhteiskeräyspisteen käytöllä

Palautteet ovat meille tärkeitä, sillä käyttäjien mielipiteiden avulla yhteis-keräyspisteverkostoja voidaan kehit-tää käyttäjiä paremmin palvelevaksi. Palautetta voit lähettää osoitteeseen: asiakaspalvelu@residuum.fi tai tässä lehdessä mukana olevalla pa-lautelomakkeella.

YHTEISKERÄYSPISTEETPELLO

RANUA

ROVANIEMI

Juoksenki: Nuorisotalo, Ratasjärventie 4 Konttajärvi: ekopiste, Topilantie 1 Lampsijärvi: Kylätie 15 A, Lampsijärven entinen koulu Lempeä: Lempeän teollisuus alue, Väylänvarrentie 32 Pello: Ahjolan teollisuus alue, Rakentajantie 5 Rattosjärvi: Entinen koulu, Männyntie 3 Sirkkakoski: Kalasatama, Pientie 3b Turtola: Hautausmaan parkkipaikka, Torniontie 127a

Asmunti: Pudasjärventie 250 (lähin osoite), koulun urheilukenttä, Ranua Telkkälä, Rinteenpää: Koskenalustie 1, Ranua Raiskio: Simojoen sillankorvan p-paikka, Raiskio Rovastinaho: Pitkän Kuusikontie 1, Raiskio Hosio: Oikotien tienhaara, Raiskio Portimo: Portimontie 2, rivitalo, Yli-Simo Palovaara: Palovaarantie, muistomerkin p-paikka, Saari-Kämä Tolja: Vanha Toljantie 1, Ranua Piittisjärvi: Pekkalantie 508, Pohjasperä, Kortteenperä: Sillankorvan p-paikka, Ranua Pohjaslahti: Luirontie 1, Pohjasperä Simojoki: Kelloniementien tienh. Ranua Simojärventie 138, 97700 Ranua Västinniementie 1 vastapäätä, Impiö Impiö: Impiöntie 33 A, Impiö Kuha: Kuhantie 2 C, Ranua Saariharju: Posiontie 301, Saariharju Penämö: Penämöjärventien ja Penämöntien tienh., Impiö Kelankylä: Siuruanjoen p-paikka, Myllytie 1 vastapäätä, Kelankylä

Lohiniva, Porokari, Tolonen, Maijanen: Kittiläntie 9255, Lohiniva Kittiläntie 7600, Meltaus Kittiläntie 6684, Meltaus Kittiläntie 8070, Meltaus Tolosentie 448, Meltaus Kuoksajärvi: Kuoksantie 518, Tapio Tuhnaja: Tuhnajantie 375, Tapio Kontojärvi: Pikkukonnontie 2, Marraskoski Marrasjärvi: Marrasjärventie 1139, Marrasjärvi Iisingintie 802, Marrasjärvi Perttaus: Unarintie 1265, Meltaus Alajärvi, Suopajärvi: Suopajärventie 574, Meltaus Sinettä, Sonka, Lehtojärvi: Lehtojärven ent. koulu, Sinettä Puhakantie 5, Sonka Pohtimolammentie 1, Sinettä Venemestarintie 13, Sinettä Pikku Venejärvi: Heinäsentie 1, Tiainen Niesi: Niesintie 1885, Tiainen Misi, Vika: Kieliseljäntie 22, Misi Viantie 196, Vikajärvi Perunkajärvi: Perunkajärven Itäpuolentie 944, Saarenkylä Perunkajärven Itäpuolentie 1, Saarenkylä Juotasjärvi: Juotasjärventie 471, Juotas Siika-Kämä, Kilvenaapa: Ravonintie 4, Siika-Kämä, Alajärventie 2, Siika-Kämä Norvajärvi, Poikajärvi: Lentosatamantien tienristeys, Saarenkylä Poikavaarantien risteys, Saarenkylä Norvatie 860, Saarenkylä Permantokoski, Oikarainen: Permantokoskentie 1104, Oikarainen Lähtöläntie 1, Oikarainen Kaihua: Kaihuavaaran rengastie 1, Vanttauskoski Vanttausjärvi: Vanttausjärventie 294, Vanttauskoski, Köyryjärventie 2455, Vanttauskoski Vuoskujärventie 400, Tennirova Ternuvuoma: Ahmakuusikontie 703, Hirvas Leive, Louejärvi: Pisantie 2319, Muurola Pisantie 471, Jaatila Välijoki: Lemmenkuja 22, Sulaoja Lenkkitie 321, Sulaoja Haukitie 9, Koivu Karjavaara: Karjavaarantie 319, Yli-Nampa

Yhteiskeräyspisteeseen voi laittaa ne sekajätteet, joita ei voida lajittelemalla ohjata kier-rätettäväksi tai hyötykäyttöön. Sekajätettä kutsutaan joskus myös lajittelemattomaksi yh-dyskuntajätteeksi. Keräysas-tiaan sopimattomat jätteet, suuret sekajäte-erät ja suuret jäte-esineet, kuten huonekalut ym. tulee viedä jäteasemalle. Sekajätteeseen eivät kuulu siis esimerkiksi keräyspaperi, kerä-yskartonki, pahvi, pakkauslasi, rakennusjäte, vaaralliset jätteet tai käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet.

MITÄsaa laittaa?

Anna

räytyy huoneistojen asukas-luvun mukaan, 1-3 hengen ta-louksien vuosimaksu on 77,03 euroa ja yli 4 hengen talouk-sien 117,08 euroa. Vapaa-ajan asuinhuoneistojen vuosimak-su on 38,51 euroa vuodessa. Hinnat sisältävät arvonlisäve-ron 24 %.

Uuden jätemaksutaksan määräytymisperusteissa ta-pahtui muutos. Yhteiskeräys-pisteiden käyttömaksut peri-tään jatkossa myös asuttavissa olevilta asuinhuoneistoilta, sillä usein tyhjilleen rekiste-röityjä huoneistoja käytetään rekisteröinnistä huolimatta asumiseen tai vapaa-ajan asu-miseen. Jotta jätemaksut olisi-vat mahdollisimman tasapuo-lisia ja tasavertaisia kaikille, maksujen määräytymisperus-teita muutettiin.

Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman sopivaa jäte-huollon palvelua eri tarpeisiin ja estää yhteisten tai yksityis-ten alueiden roskaantuminen.

Korvaa oma jäteastia Keräyspisteen käytöllä voi korvata kodin tai mökin oman jäteastian käytön. Tämä jät-teenkeräystapa on kätevä esi-merkiksi sellaisille talouksille, jossa jätettä tulee joko vähän, kulkuyhteys ei ole riittävä kuorma-autolle tai asunto on vain osan vuodesta käytössä. Yhteiskeräyspisteet ovat ym-pärivuotisessa käytössä. Käy-töstä tehdään sopimus Na-papiirin Residuumin kanssa. Sopimuksen teko on helppoa, sen voi tehdä puhelimitse, kir-jeitse tai sähköpostilla asia-kaspalveluun.

Jätehuoltoyhtiöt tarjoavat Suomessa laajalti yhteiskerä-yspisteiden käyttömahdolli-suutta. Varsinkin mökkiläiset ovat tyytyväisiä kohtuuhintai-seen palveluun, sillä oman jä-teastian pitäminen usein vain

henkilöautoille tarkoitetulla mökkitiellä voi olla pulmal-lista vaikkapa talvikunnos-sapidon kannalta ja saattaa aiheuttaa ongelmia kelirikko-aikana. Usein Tiehallinnon yl-läpitämien levähdysalueiden jäteastioihin sijoitetaan jät-teitä, jotka eivät ole syntyneet taukopaikalla. Napapiirin Re-siduumin toimialueella on yh-teensä 68 yhteiskeräyspistettä joista osa sijaitsee ekopisteen yhteydessä. Näillä pisteillä hyötykäyttöön kelpaavien jät-teiden lajittelu ja sekajättees-tä eroon pääsy on entistäkin helpompaa.

Maksu asukasluvunmukaan

Yhteiskeräyspisteen käyttö-maksuja peritään vakituisesti asutuilta asuinhuoneistoilta sekä vapaa-ajan asuinhuo-neistoilta, joilla ei ole käytössä kiinteistökohtaista jäteastiaa tai kimppa-astiaa. Vakituisten asuinhuoneistojen yhteiske-räyspisteen käyttömaksuja on kahta erilaista. Maksu mää-

201310

KERÄYS-KIERROSTENOHJEET

Luovuta jätteet aina henkilökohtaisesti. Jos jätteitä vie pysähdyspaikalle muulloin, syyllistyy roskaamiseen.

Kiertävä jätteenkeräys• Vastaanottomaksu on aina maksullisista jätteistä 10 E/m3

• Otetaan vastaan:• Rakennus- ja sekajätettä esim. huonekalut, vaatteet, kiintokalusteet• Romumetallia kuten kiuas, polkupyörä sekä metalliset osat ja esineet• Kodin tavanomaisia sähkölaitteita• Tuo korkeintaan peräkärryllinen.• Huom! Edellisvuosista poiketen kiertävä jätteenkeräys ei vastaanota enää energiansäästö- ja loisteputkilamppuja

Erottele metalli ja sekajäte muista jätteistä. Luovuta pienet metalliesineet esim. tyhjissä metallipur-keissa. Pura huonekalut osiin mahdollisuuksien mukaan. Älä tuo biojätettä tai elintarvikepakkauksia.

ALAKEMIJOEN SUUNTA 3.6.9.00 - 9.10 Pisa, entinen ala-aste9.30 - 9.40 Leipeen YKP, Pisantie 471,9.50 - 10.20 Jaatilan ekopiste, Kemintie 390710.50 - 11.20 Muurolan ekopiste, Mäkipuistontie 711.35 - 11.55 Hirvaan ekopiste, koulu, Kemintie 150412.15 - 12.30 Rautiosaaren ekopiste, koulu, Huhtavainiontie 412.50 - 13.05 Paavalniemen ekopiste, koulu14.05 - 14.35 Norvajärven ekopiste14.55 - 15.15 Saarenkylän ekopiste, Napapiirintie 8

SODANKYLÄN SUUNTA 4.6.8.30 - 8.45 Misin ekopiste, Kieliseljäntie 229.15 - 9.40 Vikajärven ekopiste, koulu, Liikekuja 3 10.15 - 10.30 Käyrämö, baarin piha11.20 - 11.35 Tiainen, Niesintien rist.11.50 - 12.05 Ylinamman ekopiste, urheilukenttä12.15 - 12.30 Alanampa, P-paikka, Sodankyläntie13.10 - 13.40 Perunkajärven ekopiste, Perunkajärven itäpuolentie 114.05 - 14.20 Olkkajärvi, Veneenlaskupaikka, Sodankyläntie

RANUANTIEN SUUNTA 5.6.9.00 - 9.15 Lapioaapa, YKP, Haukitie 99.35 - 9.50 Välijoki, YKP, Lemmenkuja 2210.30 - 10.45 Siika-Kämän yhteiskeräyspiste Siika-Kämäntien ja Alajärventien risteys 11.05 - 11.20 Saari-Kämä, Matalalammin levike11.35 - 11.50 Narkauksen ekopiste, P-paikka12.05 - 12.20 Kivitaipaleen ekopiste, Taipaleentie 6515.00 - 15.25 Pöykkölän ekopiste, Siwa Muonakuja 115.40 - 16.00 Ounasrinteen ekopiste, Saaruantie 1

YLÄKEMIJOEN SUUNTA 6.6.9.15 - 9.30 Pajulampi, Auttijärventien ja Pajulammentien rist.9.45 - 10.15 Pirttikosken ekopiste, kauppa10.30 - 10.45 Juotasniemen veneenlaskupaikka, Voimalantie, Säpsä11.10 - 11.40 Vanttauskosken ekopiste, koulua vastapäätä 12.00 - 12.15 Jokela, Jokelantien ja Ylikörköntien risteys12.40 - 13.00 Oikaraisen Taukopaikka, Koskenkyläntie 1595 13.15 - 13.40 Koskenkylän koulu, Gunillantie 1

OUNASJOEN SUUNTA 7.6.8.30 - 9.00 Lohinivan ekopiste, (kauppa), Kittiläntie 92559.15 - 9.30 Jääskön yhteiskeräyspiste, Kittiläntie 76009.55 - 10.15 Meltauksen ekopiste, koulu, Opinpolku 10.25 - 10.40 Patokoski, Patomajat, Kittiläntie10.55 - 11.10 Marraskosken ekopiste, Mukkajärventie11.25 - 11.40 Tapionkylän ekopiste, Tapionmutka12.05 - 12.35 Songan ekopiste, kylätalo, Puhakantie 512.45 - 13.15 Sinetän ekopiste, Kittiläntie 2069 15.00 - 15.15 Nivankylän ekopiste, Pyöryäntie15.25 - 15.40 Ylikylä, koulu, Ylikyläntie 2315.50 - 16.10 Lapinrinteen ekopiste, Risutie 2

OUNASJOEN SUUNTA 10.6.9.00 - 9.15 Unarintien ja Mitkasvaarantien risteys9.35 - 9.50 Perttaus, YKP, Unarintie126510.30 - 10.45 Marraskoski, Kätkäntien ja Ounasjoen Itäpuolentien risteys10.55 - 11.10 Tapionkylä, Kuoksajärven ja Ounasjoen Itäpuolentien risteys11.20 - 11.35 Sinettä, Ounasjoen Itäpuolentien ja Mäkitalontien eteläristeys11.50 - 12.05 Nivankylän ekopiste, Ounasjoen itäpuolentie 105212.30 - 13.00 Kauppatorin ekopiste, Lapinkävijäntie 313.15 - 13.30 Korkalovaara, Ruskakuja

8.00 - 8.30 Käyrämö, baarin piha8.50 - 9.20 Tiainen vanha koulu, Sodankyläntie 59979.40 - 10.10 Ylinampa ekopiste10.30 - 11.00 Vikajärvi, Liikekuja 312.30 - 13.00 Misi ekopiste, Kieliseljäntie 22 13.45 - 14.30 Vanttauskoski ekopiste, Pirttikoskentie14.50 - 15.20 Juotas, vanha koulu, Opinkuja 17

8.30 - 9.00 Lohiniva, ekopiste, Kittiläntie 92559:45 - 10.15 Meltaus ekopiste, Kittiläntie 548810.35 - 11.10 Marraskoski seurantalo, Honkapolku111.20 - 11.40 Tapionkylän ekopiste, Tapionmutka11.50 - 12.20 Sinettä ekopiste, Kittiläntie 206913.20 - 13.40 Sonka kylätalo, Puhakantie 514.10 - 14.40 Nivankylä ekopiste, Pyöryäntie

8.00 - 8.30 Kivitaipaleen ekopiste, Taipaleentie 659.00 - 9.30 Narkaus, ekopiste10.00 - 10.30 Välijoki, Lemmenkuja 22, YKP11.10 - 11.40 Jaatila ekopiste, Kemintie 390712.00 - 12.30 Muurola ekopiste, Mäkipuistontie 7 13.15 - 13.45 Paavalniemi ekopiste

17.00 - 18.00 Sinettä, ekopiste, Kittiläntie 2069 18.30 - 19.30 Sonka, ekopiste, Puhakantie 5

13.6. 17.00 - 19.00 Vanttauskoski, ekopiste, Pirttikoskentie jäteneuvoja mukana 29.6. 10.30 - 11.00 Niesintien ja Niesiniementien risteys 11.45 - 12.30 Tiainen, (vanha koulu) Sodankyläntie 5997 13.00 - 14.00 Vikajärvi, ekopiste, Vikajärvi, Liikekuja 3

17.7. 17.00 - 18.00 Jaatila, ekopiste, Kemintie 3907 19.00 - 20.00 Muurola, ekopiste, Mäkipuistontie 7

24.7. 17.00 - 18.00 Lohiniva, ekopiste, Kittiläntie 9255 18.45 - 19.45 Meltaus, ekopiste, Opinpolku

31.7. 18.00 - 19.00 Tennilä, vanha koulu 19.30 - 20.30 Oikarainen, ekopiste, Koulutie

7.8. 16.00 - 16.30 Unarintien ja Mitkasvaaran tienhaara 17.00 - 17.30 Perttauksen YKP, Unarintie 1265 18.30 - 19.00 Nivankylä YKP, Ounasjoen itäpuolentie 1052

16.8. 17.00 - 18.00 Tapionkylä, ekopiste, Tapionmutka 18.20 - 19.20 Marraskoski, Seuran talo, Honkapolku 1

24.8. 10.00 - 10.30 Pirttikosken ekopiste, Pirttikoskentie 2169 10.45 - 11.15 Autti, Auttin Kyläkartano Kuusamontie 7237 12.15 - 12.45 Narkaus, ekopiste 13.45 - 14.15 Välijoki Lemmenkuja 22, YKP 14.45 - 15.15 Kivitaipale, ekopiste, Taipaleentie 65

11.9. 17.00 - 18.00 Sonka, ekopiste, Puhakantie 5 18.20 - 18.50 Lehtojärvi, ekopiste, Pohtimolammentie

28.9. 11.00-13.00 Vanttauskoski, ekopiste, Pirttikoskentie

21.5.

6.6.

22.5.

23.5.

ROVANIEMI

Kotitalouden paperit, kartongit, keräyslasit

ja pienmetallit

KUUSISELÄN KAATOPAIKKAPuh. 0207 120 231Aukioloajat: Ma klo 7-17 • Ti klo 7-16Ke-to klo 7-18 • Pe klo 7-15

ALAKORKALON JÄTEASEMAPuh. 0207 120 232Aukioloajat: Ma klo 8-18 • Ti-pe klo 8-17

Kotitalouksien hyötyjätteiden lajittelua varten Rovaniemen, Ranuan ja Pellon asukkaiden käytössä on noin 100 ekopistet-tä. Ekopisteitä on pyritty sijoit-telemaan luonnollisten kulku-reittien varrelle. Suurimmalla osalla ekopisteistä on siitä ker-tova opastetaulu ja jätelajikoh-taiset lajitteluohjeet.

Voit tuoda kaikille ekopisteil-le ainakin keräyspaperia, mutta useimmilta ekopisteiltä löytyy keräysastia myös lasille, karton-gille ja metallille sekä paristoille ja pienakuille.

Joiltakin ekopisteiltä löytyy pieni roska-astia, johon hyö-tyjätteiden kuljettamiseen tar-koitetut muovipussit voi laittaa, mutta uusille ekopisteille jäte-astioita ei enää asenneta. Muo-vipussit voi vaivatta korvata kestokasseilla tai tuoda jätteet paperipussissa. Ruskean pape-ripussin voi käytön jälkeen lait-taa keräyskartonkiastiaan, ko-konaan valkoinen paperipussi kelpaa myös paperiastiaan.

Suurimpaan osaan ekopis-teistä voi jättää myös vanhat paristot ja pienet akut. Akkuja ja paristoja koskevan tuottaja-vastuun vuoksi paristonkeräys-astioita ei toistaiseksi asenneta uusille ekopisteille, vaan käy-tetyt paristot ohjataan viemään niitä myyviin liikkeisiin. Vanhat ekopisteet ottavat niitä kuiten-kin toistaiseksi vastaan, ja myös jäteasemilla on paristoille oma vastaanottopisteensä. Suurem-mat akut tulee toimittaa jäte-asemille, jossa ne vastaanote-taan veloituksetta.

Muutama ohje ekopisteillä asiointiin:

Laita hyötyjätteet oikeaan astiaan. Jos astia on täynnä, viet-hän jätteet lähimmälle toiselle ekopisteelle.

Jos tuot jätteitä muovipus-silla, tyhjennä jätteet astiaan ja ota pussi mukaasi. Muovipussia voi käyttää useaan kertaan. Val-koisen paperikassin keräyspa-pereineen voit pudottaa suoraan paperinkeräysastiaan, ruskea paperikassi taas kuuluu keräys-kartongin joukkoon.

Ethän jätä jätteitä keräysas-tioiden viereen. Maassa lojuvat materiaalit likaantuvat, kastuvat tai rikkoontuvat, eikä niitä voi sen jälkeen käyttää uudelleen, vaan ne joudutaan toimittamaan kaatopaikalle. Rikkoontunut la-sipurkki voi vieläpä särkeä pyö-rien renkaat ja eläinystäviemme tassut.

VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KERÄYS JÄTEÖLJYN KERÄYS

KIERTÄVÄ JÄTTEENKERÄYS

1

2

3

Lisätietoja:

Kotitalouksien veloitukseton jäteneuvonta, 0800 120 230Ekokem Oy, Harri Roiha, puh. 010 7551 643

Lisätietoja: Kotitalouksien veloitukseton jäteneuvonta, 0800 120 230Ekokem Oy, Harri Roiha, puh. 010 7551 643

Lisätietoja: Kotitalouksien veloitukseton jäteneuvonta, Napapiirin Residuum Oy 0800 120 230Ekokem Oy, Harri Roiha, puh. 010 7551 643

ROVANIEMI ROVANIEMI

ROVANIEMI

” Loisteputket ja

energiasäästölamput

voi palauttaa

1.5. alkaen

kauppoihin”

OTA

TALTEEN

YKP = yhteiskeräyspisteYKP = yhteiskeräyspiste

YKP = yhteiskeräyspiste

2013 11

KERÄYS-KIERROSTEN

OHJEET

Jäteöljyn keräys• Otetaan vastaan mustia ja kirkkaita jäteöljyjä• Ei vastaanoteta mitään muuta kuin jäteöljyjä.• Jäteöljyyn ei saa olla sekoittuneena vettä, polttoöljyä, jarru- tai jäähdytinnesteitä, liuottimia, bensiiniä tai mitään muita vieraita aineita.• Keräysastioita, esim. kanisterit ja tynnyrit, ei vastaanoteta. Astiat on huolehdittava itse pois vastaanottopaikalta. Jäteöljy imetään suoraan keräysautoon.• Yli 400 kg:n öljyerille voi tilata suoran noudon Ekokem Oy:lta, puh. 010 7551 571. Kuljetus tilataan itse.

Vaarallisten jätteiden keräys• Otetaan vastaan:• Ajoneuvojen akut, elohopeamittarit, paristot ja elohopeapitoiset jätteet• Voiteluöljyt (pienet erät), jäähdytys- ja jarrunesteet, rasvat ja suodattimet• Hapot ja emäksiset (lipeät) pesuaineet• Torjunta- ja kasvinsuojeluaineet ja niiden pakkaukset• Maalit ja niiden pakkaukset sekä maalausvälineet, liimat, ohenteet, liuottimet, lakat, kitit ja hartsit• Energiansäästölamput• Jätteet on pakattava asianmukaisesti ja ilmoitettava pakkausten sisältö. Paras pakkaus on yleensä alkuperäinen myyntipakkaus, jossa on asianmukaiset tiedot valmiina

ROVANIEMI

EKOPISTEETAlakorkalon ekopiste, Koivikkotie x x x x

Alakorkalon jäteasema, Betonitie 1 x x x x x

Aronrinteen ekopiste, Kairatie-Aronrinne risteys x x x x x

Citymarketin ekopiste x x x x x

Hirvas, Asematie x

Hirvas, Häkinvaarantie x x x x

Hirvaan ekopiste, Kemintie 1504 x x x x x

Hirvas, Peltolanmutka x

Imari, Pyytötie x x x x

Jaatila, kauppa, Kemintie 3907 x x x x

Jokela, veneenlaskupaikka, 4 m3 kontti x

Katajarannan ekopiste, Kivikatu 25 x x x x x

Karvonrannan ekopiste, Taljatie x x x x x

Kauppatorin ekopiste, Lapinkävijäntie 3 x x x x x

Kiertotien ekopiste, Kiertotien entinen kioski x x x x

Kirkkolammen ekopiste, Veitikantie-Yliopistonkatu rist. x x x x x

Kivitaipaleen ekopiste, koulu x x x x x

Korkalovaaran ekopiste, Vaaralammentie x x x x x

Koskenkylän koulu x x

Lapinrinteen ekopiste, Risutie 2 (kauppa) x x x x x

Lehtojärven ekopiste, Pohtimolammentie x x x x x

Lohinivan ekopiste, Kittiläntie 9255 (kauppa) x x x x x

Länsikankaan ekopiste, Hillerintie-Korkalovaarantien rist. x x x x x

Marjamatkan ekopiste, Marjamatka 1 x x x x x

Marraskoski, Mukkajärventienhaaran varastoalue x x x x

Meltauksen ekopiste, Opinpolku (koulu) x x x x

Misi, entisen koulun urheilukenttä x x x x

Muurolan ekopiste, Hotelli Pääsky x x x x x

Narkauksen ekopiste, P-Paikka x x x x

Niskanperän ekopiste, P-paikka (koulu) x x x x x

Nivankylän ekopiste, koulu x x x x x

Nivankylä, Ounasjoen itäpuolentie 1052 x x x x

Nivavaaran ekopiste, TIkanperän Siwa x x x x x

Norvajärven ekopiste, itä- ja länsipuolentien risteys, n. 50m Itäpuolentietä x x x x x

Oikaraisen ekopiste, Koulutie (koulu) x x x x x

Ounaskeskuksen ekopiste x x x x x

Ounasmetsän ekopiste, Porokatu 26 x x x x x

Ounasrinteen ekopiste, Saaruantie 1 x x x x x

Paavalniemen ekopiste, koulu x x x x x

Perunkajärven ekopiste, itä- ja länsipuolentien risteys x x x x x

Pirttikosken ekopiste, kauppa x x x x

Prisman ekopiste x x x x x

Pullinrannan ekopiste, Mäkiranta-Pieskätien risteys x x x x x

Pöykkölän ekopiste, Muonakuja 1 (kauppa) x x x x x

Rautiosaaren ekopiste, koulu x x x x x

Rautiosaari, Rommantie 25 (pikakontti 4 m3, pk) x

Saarenkylän ekopiste, Napapiirintie 8 (urheilukenttä) x x x x

Sinetän ekopiste, huoltoasema x x x x x

Songan ekopiste, Mäntykuja (kylätalo) x x x x x

Syväsenvaaran ekopiste, Nurmipolku (kauppa) x x x x x

Tapionkylän ekopiste x x x x x

Vanttauskosken ekopiste, Pirttikoskentie (koulua vastap.) x x x x x

Vennivaaran ekopiste, Vennivaarantie x x x x x

Viirinkankaan ekopiste, Viirinkankaantie 17 (kauppa) x x x x

Vikajärven ekopiste, koulu x x x x

Ylinampa, urheilukentän vieressä x x x x

Ylikylän ekopiste, Kivikangas 1, Ylläri x x x x x

Astiamäärät jätejakeittain 59 47 55 52 50

PAPE

RI

PAR

ISTO

T

KA

RTO

NK

I

LASI

MET

ALL

I VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KERÄYS

JÄTEÖLJYN KERÄYS

PELLON JÄTEASEMAMUSTIMAA

Puh. 040 539 6179Aukioloajat: • Kesäaikana 1.5.-31.10. joka viikkoLa klo 11-13 • Ti klo 16-19

• Talviaikana 1.11-30.4.parill. viikkoina La klo 11-13

KIERTÄVÄJÄTTEEN-KERÄYS

27.5.8.00 - 8.20 Rattosjärven kylätalo, Männyntie 3

8.45 - 9.15 Ruuhijärven kylätalo, Meltauksentie 217

9.30 - 10.00 Konttajärvi, nuorisoseurantalo, Meltauksentie 83

10.15 - 10.45 Saukkoriipin kylätalo, Meltauksentie 17

12.15 - 12.45 Romakkajärven rantapaikka, Rovaniementie 318

13.00 - 13.30 Lampsijärven kylätalo, Kylätie 15 A

13.45 - 14.15 Sirkkakosken kylätalo, Länsipuolentie 100 A

14.30 - 15.00 Lankojärven koulu, Länsipuolentie 42

15.15 - 15.45 Matinlompolo, Seo-asema, Rovaniementie 177

28.5.8.00 - 8.30 Lempeän teollisuusalue, Väylänvarrentie 32

8.45 - 9.15 Teikosuvanto, Timo Laitamaan piha, Väylänvarrentie 95A

9.30 - 10.00 Jarhoinen, Pertti Rundgrenin halli, Väylänvarrentie 225

10.15 - 10.45 Naamijoki, Pentti Silvolan halli, Orankitie 39

11.15 - 11.45 Vittikkovuoma, Vittikkovuoman tien pää

12.00 - 12.30 Orajärven kylätalo, Orajärventie 24 B

12.45 - 14.00 Kuntakeskus, paloasema, Museotie 35

14.15 - 14.45 Turtolan koulu, Torniontie 148 A

15.00 - 15.45 Juoksengin nuorisotalo, Ratasjärventie 4

3.6.9.00 - 9.30 Konttajärvi, nuorisoseurantalo, Meltauksentie 83

10.00 - 10.30 Sirkkakosken kylätalo, Länsipuolentie 100 A

10.45 - 11.15 Lankojärven koulu, Länsipuolentie 42

11.40 - 12.10 Lempeän teollisuusalue, Väylänvarrentie 32

12.30 - 13.00 Jarhoinen, Pertti Rundgrenin halli, Väylänvarrentie 225

13.20 - 13.50 Naamijoki, Pentti Silvolan halli, Orankitie 39

14.10 - 14.40, Orajärven kylätalo, Orajärventie 24 B

15.50 - 16.20 Turtolan koulu, Torniontie 148 A

16.30 - 17.10 Juoksengin nuorisotalo, Ratasjärventie 4

PAPE

RI

KA

RTO

NK

I

LASI

MET

ALL

I

PELLO EKOPISTEETKoulukeskuksen ekopiste, Ahjotie 8

Jolmanpään ekopiste, Jolmantie 15

Pellon torin ekopiste, keskusta

Lapintien ekopiste, Pellon koulu

Nivanpään ekopiste, Pikkutaivaantie 4

Juoksenki, Ratasjärventie 4, Juoksengin nuorisotalo

Konttajärvi, Meltauksentie 85, Topilantie

Lampsijärvi, Kylätie 15 A, Lampsijärven entinen koulu

Lankojärvi koulu, Länsipuolentie 42

Lempeä teollisuusalue, Väylänvarrentie 32

Orajärvi, Orajärventie 24 B, Orajärven entinen koulu

Rattosjärvi, Männyntie 3, Rattosjärven entinen koulu

Ruuhijärvi, Meltauksentie 217, Ruuhijärven koulu

Saukkoriipi, Meltauksentie 17, Saukkoriipin entinen koulu

Sirkkakoski, Sirkkakosken kalasatama, Pientie 3 B

Turtola, Torniontie 148 A, Turtolan koulu

Astiamäärät jätejakeittain 16 10 10 10

26.08.16.00-16.30Lampsijärven kylätalo, Kylätie 15 A

16.45-17.15Sirkkakosken kalasatama, Pientie 5

28.08.16.00-16.30Lankojärven koulu, Länsipuolentie 42 16.45-17.15Saukkoriipin ent. koulu, Meltauksentie 17 29.08.16.00-16.3Rattosjärven koulu, Männyntie 3

16.45-17.15Ruuhijärven koulu, Meltauksentie 217

17.30-17.50 Konttajärven koulu, Meltauksentie 83 30.08.16.00-16.30Jarhoisen ent. koulu, Väylänvarrentie 179 C

17.00-17.20 Orajärven kylätalo, Orajärventie 24 B 31.08.13.00-13.30Juoksengin nuorisotalo, Ratasjärventie 4

14.00-14.20Turtolan koulu, Torniontie 148 A

Lisätietoja: Kotitalouksien veloitukseton jäteneuvonta, 0800 120 230Ekokem Oy, Harri Roiha, puh. 010 7551 643

Lisätietoja: Kotitalouksien veloitukseton jäteneuvonta, 0800 120 230Ekokem Oy, Harri Roiha, puh. 010 7551 643

PELLO

PELLO

PELLO

201312

Ruskea pahvi kerätään erikseen, eikä sitä saa laittaa paperinkeräyk-sen sekaan. Keräyspahvia voi kuitenkin laittaa kartonkiastiaan. Silloin se pitää repiä noin kämmenen kokoisiksi palasiksi. Kokonaisia laatikoita ei saa laittaa keräysastiaan. Kokonaiset, litistetyt pahvilaa-tikot voi viedä jäteasemalle. Pahvi voi olla pinnastaan värillistä, mutta se on aina sisäpuolelta ruskeaa.

PAHVITPalasina ekopisteelle!AALTOPAHVIT

RUSKEAT KARTONGIT

RUSKEAT VOIMAPAPERIT

RUSKEAT PAPERIKASSIT

PUSSIT JA

KÄÄREPAPERIT

Aukiolojat:• Kesäkausi 15.5.-30.9.Ma klo 13-16 • To klo 13-18 • La klo 11-14

• Talvikausi 1.10.-14.5.Ma klo 13 – 16 • La klo 11-14

RANUANJÄTEASEMA

VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KERÄYS

JÄTEÖLJYN KERÄYS

RANUA 30.5.7.00 - 7.20 Hosio, Alpo Impiön piha, Simojoentie 166

7.40 - 8.00 Raiskio, P-paikka, Simojoentie (sillankorva)

8.20 - 8.35 Portimo, P-paikka, Rovaniementie

9.00 - 9.10 Tolja ekopiste

10.30 - 10.50 Pohjaslahti ekopiste

11.20 - 11.35 Kultisalmi, Koivuperäntienhaara

12.00 - 12.40 Saariharju, ekopiste

13.10 - 13.30 Kelankylä ekopiste

13.40 - 13.50 Petäjä, Syötteen tienhaara

14.10 - 15.40 Ranua kirkonkylä tori

15.50 - 16.05 Heinisuo, Petäjäjärvi Kalervo

16.40 - 17.00 Asmunti, lääninrajan P-paikka

RANUA 5.6.8.40 - 9.10 Raiskio, P-paikka

9.30 - 10.00 Portimo, P-paikka

10.25 - 10.55 Tolja, ekopiste

11.55 - 12.25 Pohjaslahti ekopiste

12.45 - 13.15 Kultisalmi, Koivuperäntienhaara

13.45 - 14.15 Saariharju ekopiste

14.45 - 15.15 Kelankylä, ekopiste

15.30 - 16.00 Kuukassalmen ekopiste tienhaaran ohi noin 600 m, P-paikka

16.30 - 17.00 Asmunti, ekopiste

RANUAEKOPISTEET PA

PER

I

PAR

ISTO

T

KA

RTO

NK

I

LASI

MET

ALL

I

Hillamarket (3 kpl pikakontteja)

Hillatorin ekopiste ( 5m3 + 3 m3)

Impiön ekopiste, Impiön koulu

Kansanopisto, Kansanopistontie 6

Keskustan yläaste, Pappilantie 4

Kuhan koulu, Kuhantie 2

Rovastinahon ekopiste, Pitkän Kuusikontie 1

Tikantien ekopiste, Tikantie 10

Kuukasjärvi, Syötteentien P-Paikka

Kelankylä, Siuruanjoen p-paikka, Myllytie 1 vastapäätä

Pohjaslahti, Luirontie 1

Kunnanvirasto

Lukio

Saariharjun ekopiste, Posiontie 301

Portimojärvi, rivitalon pihassa

Tolja, Vanha Toljantie 1

Koivutien ekopiste, Koivutie 16

Tuomaantien Ekopiste, Tuomaantien leikkikentän vieressä

Asmunti, vanhan koulun urheilukenttä, Pudasjärventie 250 (lähin osoite)

Astiamäärät jätejakeittain 21 3 16 16 16

Lisätietoja: Kotitalouksien veloitukseton jäteneuvonta, 0800 120 230Ekokem Oy, Harri Roiha, puh. 010 7551 643

Lisätietoja: Kotitalouksien veloitukseton jäteneuvonta, 0800 120 230Ekokem Oy, Harri Roiha, puh. 010 7551 643

KIERTÄVÄ JÄTTEENKERÄYS

24.5. 14.00 - 14.15 Kuittari

14:45 - 15.15 Impiö, ekopiste

15.30 - 16.00 Saariharju, ekopiste

29.5. 13.00 - 13.30 Kelankylä, ekopiste

13.45 - 14.15 Kuukasjärven ekopiste

4.6. 13.00 - 13.30 Petäjäjärvi, Syötteentien ja Telkkäläntien risteys

13.50 - 14.20 Kuha koulu, ekopiste

7.6. 13.00 - 14.00 Pohjaslahti, ekopiste

14.30 - 15.00 Simojärventien ja Pekkalantien risteys

11.6. 14.00 - 14.30 Kelloniementien YKP

14.45 - 15.15 Simojärventien – Koivuperäntien risteys

15.40 - 16.10 Kortteenperä, Auralampi YKP

17.7. 14.00 - 14.30 Västinniementien YKP

14.50 - 15.20 Simojärventien ja Posiontien risteys

31.7. 14.00 - 14.30 Portimo ekopiste

15.00 - 15.45 Toljan ekopiste

16.00 - 16.30 Paavonahontien ja Toljantien risteys

2.8. 14.00 - 14.30 Hosio YKP

14.45 - 15.15 Simontien ja Mauruntien risteys

15.30 - 16.00 Raiskion P-paikka YKP

30.8. 14.00 - 15.00 Asmunti ekopiste

VANHAT

SÄHKÖLAITTEET

POIS VARASTON

NURKISTA

Lisätietoja: Kotitalouksien veloitukseton jäteneuvonta, 0800 120 230Ekokem Oy, Harri Roiha, puh. 010 7551 643

RANUA

Puh. 0400 698 042

vuotta

VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KÄSITTELY

VAATII TYÖVOIMAA

Jätteiden käsittelyssä vaa-rallisten jätteiden, van-halta nimeltään ongel-majätteiden sekä sähkö-laitteiden käsittely sitoo paljon työvoimaa. Jätteet joudutaan huolellisesti lajittelemaan, pakkaa-maan erikseen ja toimit-tamaan asianmukaisesti jatkokäsiteltäväksi. Koti-talouksille vaarallisten ai-neiden tuonti jäteasemille on kuitenkin ilmaista, sil-lä kustannukset katetaan ekomaksuilla. Sähkölait-teet saa myös tuoda veloi-tuksetta.

Huomattavasti resurs-seja vaativia jätelajeja ovat myös betoni- ja tiili-jätteet. Betonijätettä voi-daan jatkokäyttää esimer-kiksi maanrakennusai-neena, mutta se edellyttää jätteiden murskaa-mista. Isojen betoni-lohka-reiden työstäminen vaatii isojatyökoneita.YKP = yhteiskeräyspiste

Ratkaisuja mittojen mukaanTarjoamme alueesi teollisuudelle jäte- ja ympäristönhuollon koko-naisratkaisuja, jotka on mitoitettu yrityksesi tarpeiden mukaan.

Soita ja kysy lisää! puh. 010 7551 646ekokem.fi

2013 13

PUUN energiahyödyntäminen

Nämä puuperäiset jätteet ovat biopolttoaineeksi luoki-teltavaa; puhdasta puutähdettä tai käytöstä poistettua puuta tai puutuotetta, joka ei sisällä muovipinnoitteita tai halogee-nisia orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja. Esimerkiksi teollisuuden puutähde, puu-jalosteet sekä kuormalavat ja muut maalaamattomat puu-pakkaukset.

Satu Pekkala Rovaniemen Energiasta kertoo, että Suosio-lan voimalaitoksella hyödyn-netään ympäristöluvan mu-kaisesti energiana biopoltto-aineeksi luokiteltavia puhtaita puutähteitä, joiden polttoon ei sovelleta jätteenpolttoase-tusta. Tällaisia puutähteitä ovat esimerkiksi teollisuudes-ta saatava kuori, puru, puu-tähdehake tai –murske, kut-terilastut ja hiontapöly sekä kierrätyspuu, joka ei sisällä muovipinnoitteita, halogenoi-tuja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja.

Markus Tykkyläinen, Ro-vaniemen Energian johtaja, näkee positiivisena seikka-na asukkaiden ja paikallisten yritysten innostuneisuuden energiahyötykäyttöön sopi-vien puuperäisten jakeiden lajittelussa. Tällä hetkellä Rovaniemellä ei energiahyö-dynnetä sellaisia puuperäisiä materiaaleja, jotka luokitel-

laan jätteenpolttoasetuksen mukaan jätteenä poltettavak-si. Siksi onkin tärkeää, että Napapiirin Residuum Oy:n vastaanottoon toimitettaes-sa kierrätyspuuksi luokiteltu puu lajitellaan erikseen eikä sitä laiteta esimerkiksi raken-nusjätteeseen. ”Rovaniemen Energia Oy:n näkökulmasta on hienoa ja tärkeää, että poltetta-vissa oleva käsittelemätön puu ohjataan polttoaineeksi en-nen kuin se saa jätteen leiman. Menettely tukee myös pyrki-myksiä materiaalitehokkuu-den ja kustannustehokkuuden parantamiseksi”, Tykkyläinen kommentoi.

Kierrätyspuuksi luokitellaan mm.

Metsäteollisuudesta, puuse-pänteollisuudesta ja uudis-rakennusteollisuudesta sekä muusta tuotannosta peräisin olevat pintakäsittelemättömät ja pinnoittamattomat:

apapiirin Resi-duum Oy kerää energiahyötykäyt-

töön kierrätyspuuta, risu-ja, oksia ja kantoja.

N

Vuonna 2012 Napapiirin Residuum Oy keräsi ener-giahyötykäyttöön kierrä-tyspuuta seuraavasti:

Kierrätyspuu 64 t

Risut ja oksat 740 t

Kannot ja juuret 137 tpuutähteet ja sivutuot-teet, kuten saha- ja höylätavaran tähteet

vaneri ja viilu liimoi-neen, myös muotoon puristetut osat

lastu-, puukuitu-, liima-levyt ja muut vastaavat puiset levytuotteet

kuormalavat, kertalavat ja kaapelikelat

laatikkokuormalavat, alustat, kehikot, laati-kot

muut pintakäsitte-lemättömät puupak-kaukset sekä tuki- ja välipuut

Lajitteluohje tarkoittaa käy-tännössä sahalta, höyläämöltä, uudisrakennustyömaalta tai puusepän verstaalta tai teol-lisesta tuotannosta peräisin olevaa levyä, lautaa, rimaa lis-

taa, lankkua tms. Myös käytetty muottivaneri ja muut betoniva-luissa käytetty puutavara, mis-sä on vain vähän betonijäämiä, käyvät kierrätyspuuhun.

Kierrätyspuuhun kelpaavat myös purkutyömaalta muusta purkujätteestä erilleen lajitel-tuna, maalaamaton, käsittele-mätön ja pinnoittamaton:

Jätteen alkuperä pitää aina olla tuojan tiedossa. Puussa saa olla kiinnittyneenä pieniä metallisia kiinnitysosia, naulo-ja tms. jotka voidaan olettaa murskauksen yhteydessä ir-toavan ja ne pystytään erotte-lemaan magneetilla pois murs-katun puun seasta.

Kierrätyspuuksi lajiteltavien pitää olla pintakäsittelyaineilla käsittelemättömiä tai pinnoit-tamattomia. Pinnassa ei saa olla maalia, lakkaa tai muuta vastaavaa ainetta, eikä puuai-nes saa olla pinnoitettu millään materiaalilla. Levyjen raken-teessa oleva liima ei haittaa.

Risut ja oksat sekä kannot ja juuret kuuluvat nekin kier-rätyspuuhun, mutta otetaan jäteasemalla vastaan omana jätelajinaan käsittelyteknisistä syistä johtuen. Kotitalouksille risujen ja oksien vastaanotto on veloitukseton, kannoista ja juurista peritään vastaan-ottohinta. Yrityksille on oma vastaanottohinta sekä risuis-sa ja oksissa että kannoissa ja juurissa.

runkopuutavara, kuten runkotolpat, lattianis-kat, palkit, pilarit ja väliseinätolpat

kantavat kattoraken-teet kuten kaatotuolit, ruoteet ja raakapont-tilauta

puru- ja lastumuodos-sa olevat puukuitueris-teet

Teksti: Satu Portti, suunnittelupäällikkö

Kysymyksiä asiasta jotain tietävälleOnko puulämmitteisessä talossa tai puusaunassa maitopurkki parempi viedä kierrätykseen kuin polttaa?

Voiko kaiken postissa tulevan paperin laittaa keräykseen?

Entä voiko kaikki tuotepak-kaukset laittaa kartonkike-räykseen?

PAPERI- JAKARTONKI-

JÄTE

1

2 3

Vastaajana: Aila Kauppila Tiedottaja, Napapiirin Residuum

OULU • KEMI-TORNIO • ROVANIEMI • KEMIJÄRVI • SODANKYLÄ • LEVI • IVALO

Käytetyt puhelimet ja

tietokoneet TTY Centeristä

Nestekartonkipakettien sisäpinnoil-la on yleisesti vahapinta tai muita pinnoitteita. Kotiuunissa palamis-prosessi ei ole yhtä täydellinen kuin polttolaitosten uuneissa, joten nämä

epäpuhtaudet voivat ajanoloon pilata hormeja, mutta sytykkeenä käytet-täessä pahvi tai paperi on parempi vaihtoehto kuin erilliset kaupalliset sytykkeet.

Lyhykäisyydessään kyllä. Tuotekuvas-tot saattavat tulla muoviin käärittynä,

Kaikki pahviset tuotepakkaukset kyl-lä, muovisia ei tietenkään. Esimer-

joten sen verran täytyisi nähdä vai-vaa, että muovit ottaa pois ympä-riltä. Mutta esimerkiksi ikkunalliset kirjekuoret voi laittaa suoraan kier-rätykseen.

kiksi monijuomapakkauksien kar-tonkikuoret ja tyhjät pesuainepakka-uksetkin käyvät. Näissä pakkauksissa on vain katsottava, ettei mukana tule kovin paljon vaikkapa pesuainejää-miä, eli pakkaus on tyhjä.

201314

Teksti: Grafu/Jukka LaukkanenKuva: Jukka Laukkanen ja Rovaniemen teatteri

TEATTERI TAITAA KIERRÄTYKSEN

– Voi, mehän kierrätetään pu-vustossa kaikki muu paitsi ompelulanka tai vanhat rikki-näiset kengät, kertoo Rovanie-men teatterin pukusuunnitte-lija Ina Jakobsson.– Leikkuujätettä tulee jonkin verran mutta sekin annetaan eteenpäin, esimerkiksi päivä-koteihin. Vaatteiden hyödyntäminen kaikin tavoin on Jakobssonin mielestä tekijöiden ansiota:– Käsitöitä tekevät naiset ovat aina arvostaneet materiaalia, jota käyttävät ja tuottavat. He tietävät, että siihen on uhrattu aikaa ja taitoa, ja siksi pyrkivät myös siihen, että sen elinkaari olisi mahdollisimman pitkä.Suurin osa tehdyistä vaatteis-ta säilytetään ja niihin on esi-merkiksi jo tehtäessä jätetty riittävät saumavarat muutok-sia varten. Kun vaate otetaan joskus tulevaisuudessa uudel-leen käyttöön, se muokataan tapauskohtaisesti uuden näy-telmän ja käyttäjän mukaan, Ina Jakobsson jatkaa.

Vaate vaikka paperista

Ina Jakobssonin suunnitte-lemia, paperista valmistettuja kuningatarasuja voi ihailla tänä keväänä Rovaniemen Teatterin Kuningatarleikit -näytelmässä.– Näyttämövaatteen materiaa-lin valintaan vaikuttaa monet asiat, kuten sovittu tyylilaji. Esimerkiksi tässä näytelmäs-sä voitaisiin käyttää paperia. Mutta sitten tulee ne lukuisat kysymykset. Kestääkö materi-aali ja miten vaatetta voidaan huoltaa, entä materiaalin tuot-tama ääni, pukemisen ja val-mistamisen vaikeudet.

kuntakadulla jo kohta kaksi näytäntökautta. Teatterilla ei ole omaa ohjeistusta jätehuol-lon ja kierrätyksen järjestä-miseen, vaan teatteri noudat-taa Napapiirin Residuumin ohjeistusta niin pitkälle kuin mahdollista. Vaarallisiakin jätteitä teatterissa syntyy. Te-atteritekniikan paristot, akut ja käytöstä poistetut elektroni-set laitteet muodostavat oman osansa, samoin loppuunpa-laneet valonlähteet. Myös la-vastamosta syntyy vaarallisia jätteitä:– Jätettä syntyy pääasiassa maalaustöissä liuottimista ja eri maaleista. Kaikki syntyvä jäte otetaan talteen ja toimi-

tetaan vaarallisiin jätteisiin, kertoo Rovaniemen teatterin lavastamon esimies Tapani Niska. Usein näytelmässä tai musi-kaalissa näkee melko massii-visiakin lavasteita. Mitä lavas-tukselle tapahtuu viimeisen esityksen jälkeen?– Lavasteet puretaan ja kaikki mitä voi hyödyntää tulevissa tuotannoissa, otetaan talteen. Pääasiassa se on levytavaraa ja huonekaluputkea. Kaikki mikä ei enää kelpaa käyttöön toimitetaan jäteasemalle, puu ja metalli tietysti eroteltuna, Niska kertoo. Huonekaluja ja suurempaa rekvisiittaa varten teatterilla

on oma varastonsa, josta löy-tyy kalusteet tuleviin teoksiin, ei kuitenkaan aina.– Jos omasta varastosta ei löy-dy sopivaa, niin sitten käy-dään kirpputorit ja huone-kaluliikkeet läpi. Jos sekään ei tuota tulosta, niin sopiva huonekalu valmistetaan itse teatterin puu- ja metallivers-taalla. Huonekalut menevät usein näyttämölle joka tapa-uksessa verstaan kautta, kos-ka ne voivat olla näyttämöllä niin rajussa käytössä, että ne on vahvistettava, Niska toteaa. Tapani Niska on vuosikym-menten aikana ollut valmis-tamassa ja purkamassa sato-ja lavasteita. Samana aikana myös ympäristönsuojelu ja jätehuolto ovat kokenut mul-listuksen.– 80-luvun alussa kun teatte-rin jäte vietiin kaatopaikalle, niin kaikki jäte meni samaan kuormaan, Niska muistelee. Tänä päivänä ei osaisi edes kuvitella, että kaikki pantai-siin samaan kasaan.

Teatterit ympäristön asialla

Suomen teattereissa ympä-ristöasiat otetaan tosissaan. Tampereen Työväen Teatte-ri on valmistelemassa omaa ympäristösertifikaattia ja tur-kulaisessa Linna Teatterissa aloitti Suomen ensimmäinen ympäristöteatterisuunnitte-lija. Monissa Suomen teatte-reissa on ohjelmistossa mu-kana myös ympäristöaiheisia näytelmiä. Viime vuonna Ro-vaniemen teatterissa esitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuk-sia sivuava Sarasvatin Hiek-kaa ja vuonna 2007 kierrätyk-sestä kertova lastennäytelmä Rille Roska. Teatterin tehtävä onkin pyrkiä toimimaan ak-tiivisesti ajan hermolla ja esi-merkkinä muille, myös ympä-ristöasioissa.

Rovaniemen teatteri tuottaa uusia ensi-iltoja 8-10 kappaletta näytäntökauden aikana. Teatterissa esitettävän ohjelmiston vaihtuvuus on siis varsin nopeaa.

Uuteen näytelmään valmistetaan aina uudet lavasteet, puvut ja tarpeisto. ”Voi ei, mitä tuhlausta!” Ei sentään. Teatteri on todellinen kierrätyksen

ammattilainen. Mitä sitten ohjelmistosta poistuvan esityksen materiaa-leille ja tavaroille tapahtuu?

Pystyykö näyttelijä ylipää-tään liikkumaan kyseisessä vaatteessa? Kun tällaiset ky-symykset on ratkaistu niin aika paljon jää vaihtoehtoja, Jakobsson kertoo. Kuningatarkohtausten upe-at paperista valmistetut puvut kruunaa vielä peruukkimes-tari Kaisa Myllärin aaltopah-vista valmistamat 1500-lukua hienosti tyylittelevät peruukit. Näyttävyys ei ainakaan tällä kertaa ole siis tietyistä mate-riaaleista kiinni.

Kaikki kerätään talteen

Rovaniemen teatteri on toimi-nut tilapäisissä tiloissa Maa-

Kaksi tuolia: Valkoinen valtaistuin on valmistettu teatterin verstaalla Prinsessa Ruusunen -näytelmään 1991. Punainen tuoli on kirpputorilöytö. Merivaaran tuoli 50-luvulta, entisöity teatterin verstaalla ”Tärkeintä on olla aito” - näytelmään tänä vuonna.

2013 15

ovaniemen tekni-sen lautakunnan jätehuoltojaosto

toimii Rovaniemen kau-pungin hallinto- ja joh-tosäännön mukaisesti jätelain mukaisena jäte-lautakuntana. Jätelauta-kunnan toiminta-alue on Napapiirin Residuum Oy:n toiminta-alue, eli Rovanie-men kaupungin sekä Ra-nuan ja Pellon kunnat

Jätehuoltojaosto vastaa alu-eellisesta jätepolitiikan lin-jauksista. Jätehuoltojaoston päätettäviin asioihin kuulu-vat siten mm. päätökset jäte-

Jätteestä hyödykkeeksi

Teksti: Aimo Honkavuori

R

Jäsen Varajäsen

Rovaniemen kaupunki Aimo Honkavuori, pj. Antti Hietakangas Esko Harju-Autti, vpj. Hannu Ovaskainen Kaisu Huhtalo Jaana Kupulisoja Annika Mellajärvi Pirita Nenonen Sanna-Maria Petäjäjärvi Iirsi Satamo

Ranuan kunta Rauno Kelahaara Petra Kataja

Pellon kunta Jani Leppäjärvi Leila Senbom

taksoista ja niistä tehtyjen muistutusten käsittelystä. Samoin jätehuoltojaoston päätettäviin asioihin kuu-luvat päätökset keräyspis-teistä ja jätteenkuljetuksen järjestelyistä. Jätehuoltoja-oston on kuultava sopimus-kuntiaan keskeisissä jäte-huoltoa koskevissa ratkai-suissa kuten päätettäessä jätteenkuljetusjärjestelmäs-tä, jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikkaa määrättä-essä ja jätehuoltomääräyk-sistä päätettäessä.

Jätehuoltojaoston tehtä-vänä on myös avustaa Na-papiirin Residuum Oy:tä jätelain neuvonnassa ja tie-dottamisessa.

Jaoston puheenjohtajana jatkava Aimo Honkavuori on tyytyväinen, että muka-

na on muutaman entisen jäse-nen lisäksi koko joukko uusia jäseniä.

”Jätehuolto kokonaisuu-dessaan on osa jokapäiväistä elämäämme ja sitä kautta toi-mivan jätteenhuollon merki-tys ympäristöviihtyvyyden ja kannalta on yhä merkityksel-lisempi” linjaa Honkavuori.

” Nyt roskaksi ja jätteek-si mieltämämme materiaali muokkautuu kierrätyksen ja jälleenkäsittelyn kautta raa-ka-aineeksi ja osin kokonaan energiatuotannossa hyödyn-nettäväksi. Ja tuota materiaa-lia riittää runsaasti, kunhan sen kerääminen ja lajittelu saadaan toimimaan saumat-tomasti” pohdiskelee Honka-vuori.

”Yksilötasolla pitäisi syn-tyä positiivinen ja miellyttävä tunne osallistumisestasi ym-päristöstäsi huolehtimiseen joka kerta kun viet jo osin lajittelemaasi jätettä kerä-yspisteeseen. Tuon tunteen kautta syntyy myös ymmärrys ja hyväksyntä jätemaksuista ja niiden perimisen perusteista. Niinpä jäteasioista ymmärret-tävällä tavalla tiedottaminen on yksi koko jätehuolto-orga-nisaation isoista haasteista.” summaa Honkavuori.

Rovaniemen jätehuoltojaosto käynnisteli toimintaansa jo edellisen valtuustokauden puolella viime vuonna. Uuteen jätehuoltojaostoon kuuluvat seuraavat henkilöt:

Jätehuoltojaoston esittelijänä toimii kaupungininsinööri Olli Peuraniemi ja varaesittelijänä rakennuspäällikkö Arvo Seppälä.

METSÄÄNJÄTETTYSOHVA

ON KALLIS

Yksikin asiattomaan paikkaan jätetty sohva, kiuas tai pesu-kone aiheuttaa suuret kustan-nukset niin jäteyhtiöille kuin maanomistajillekin.

Normaalilla ekopistekier-roksella oleva jäteauto ei voi samalla kertaa ottaa mukaan-sa esimerkiksi ekopisteelle jä-tettyä kodinkonetta, vaan sille on tilattava erillinen kuljetus.

Rovaniemen alueella kau-immaisien ekopisteiden väli voi olla lähes 200 kilometriä, Pirttikoskelta Lohinivaan. Yh-teen ylimääräiseen hakuker-taan kuluu ajoineen helposti 2-3 miestyötuntia. Jos jätetty esine on kookas, esimerkiksi painava pesukone, joudutaan ajoon lähettämään kaksi työ-miestä. Ajankäytön ja raskaan kaluston kustannusten lisäksi

ylimääräinen hakukerta sot-kee koko päivän muut suun-nitellut ajovuorot.

Ekopisteiden osalta lisä-kulut katetaan yhteisesti ekomaksujen muodossa. Yli-määräiset kulut lisäävät aina maksujen korotuspaineita. Yksityiselle maalle jätetyn romun kustannukset jäävät valitettavasti maanomistajan maksettavaksi.

jalostaa jätteet sähköksi ja lämmöksiLAANILAN EKOVOIMALAITOS

201316

2

8

9

1 Polttoaineen vastaanotto

2 Polttoainevarasto

3 Kattila

4 Tulistimet

5 Turbiini ja generaattori

6 Syöttöveden esilämmitin (ekonomaiseri)

7 Savukaasun jäähdytin ja reaktiotila

8 Pussisuodattimet

9 Savukaasun lauhdutin

10 Savupiippu

1 6

43

7

5

10

2

8

9

1 Polttoaineen vastaanotto

2 Polttoainevarasto

3 Kattila

4 Tulistimet

5 Turbiini ja generaattori

6 Syöttöveden esilämmitin (ekonomaiseri)

7 Savukaasun jäähdytin ja reaktiotila

8 Pussisuodattimet

9 Savukaasun lauhdutin

10 Savupiippu

1 6

43

7

5

10

Ekovoimalaitos on sekä energia- että ympäristöhanke. Se tuottaa energiaa, monipuo-listaa Oulun alueen energian-tuotannon rakennetta ja polt-toaineiden käyttöä. Samalla voimalaitos vähentää kaato-paikkojen kuormitusta sekä kasvihuonekaasujen pääsyä ilmaan.

Ekovoimalaitos on suunni-teltu 120 000 tonnin vuosit-taiselle jätemäärälle. Poltto-aineena käytetään syntypaik-kalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä. Yhdyskunta-jäte on lähinnä kotitalouksista peräisin olevaa polttokelpois-ta jätettä.

Laitos tuottaa höyryä, joka hyödynnetään Kemiran teolli-sessa prosessissa sekä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa.

ulun Energian jätteitä polt-toaineenaan

käyttävä ekovoima-laitos valmistui elo-kuussa 2012 Oulun Laanilan kaupungin-osaan, Kemiran teol-lisuusalueelle.

O

jalostaa jätteen sähköksi ja lämmöksi

Laanilan ekovoimalaitos

Teholtaan voimalaitos on noin 55 megawattia ja sen poltto-kattila perustuu niin sanot-tuun arinatekniikkaan.

Ekovoimalaitos on yhdistet-ty Kemiran tehdasalueella toi-mivaan Laanilan Voima Oy:n voimalaitokseen, jonka Oulun Energia ja Kemira omistavat yhdessä. Tämä käyttää polt-toaineenaan lähinnä turvet-ta ja öljyä, joiden polttamista ekovoimalaitos korvaa. Oulun Energia on tehnyt ekovoima-laitoksen käyttöä ja kunnos-sapitoa koskevan sopimuksen Laanilan Voiman kanssa.

Uusi energialähde - polttokelpoinen jäte

Oulun Energia saa muuhun hyötykäyttöön kelpaamatto-mista jätteistä uuden ener-gialähteen. Eurooppalaisten kokemusten mukaan jättei-tä energiana hyödyntävissä maissa myös jätteiden muu materiaalihyötykäyttö on kor-kealla tasolla.

Ekovoimalaitoksessa käyte-tään polttoaineena kotitalouk-

sien ja yritysten polttokelpois-ta sekajätettä. Ekovoimalai-toksen valmistuttua lajittelun tarkentaminen on kuitenkin tärkeää. Ekovoimalaitokseen ei saisi mennä palamattomia jätteitä kuten lasia tai metal-lia, eikä laitos saa käsitellä vaarallisia jätteitä.

Jätehuoltoyritykset toimit-tavat asiakkailta kerätyn polt-tokelpoisen jätteen suoraan jäteautoissa ekovoimalaitok-seen. Muut kuormat ajetaan jäteasemille, jossa jätteet la-jitellaan edelleen kierrätet-täväksi, energiakäyttöön tai kaatopaikalle.

Polttoainetta Pohjois-Suomesta

Laanilan ekovoimalaitos on suunniteltu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Puolet tästä määrästä tulee Oulun Jätehuollon alueelta ja puolet muualta Pohjois- ja Itä-Suomesta. Polttoaineena käytetään syntypaikkalaji-teltua yhdyskunta- ja teolli-suusjätettä. Yhdyskuntajäte

on käytännössä lähinnä ko-titalouksista peräisin olevaa polttokelpoista sekajätettä. Jätteitä ei esikäsitellä ennen polttamista.

Energia- ja ympäristöinvestointi

Jätteistä energiaa tuotta-van Laanilan ekovoimalaitok-sen rakentamisella oli kaksi päämäärää: Oulun Energian tuotannon monipuolistami-nen sekä Oulun ja laajem-

min koko pohjoisen Suomen jätehuollon tehostaminen ja nykyaikaistaminen. EU:n di-rektiivi rajoittaa biohajoavien aineiden kaatopaikkasijoitus-ta merkittävästi. Lisäksi Suo-messa on tekeillä kansallinen lainsäädäntö, joka kieltää sen kokonaan.

Ympäristön kannalta eko-voimalaitoksen merkittävim-mät hyödyt koituvat siitä, että laitos rajoittaa kaatopaikkojen kasvua ja pienentää niiden ympäristövaikutuksia. Eko-voimalaitoksen myötä esimer-kiksi Oulun kaatopaikan vuo-tuinen jätemäärä putoaa 100 000 tonnista 40 000 tonniin ja jätekertymän aiheuttamat metaanipäästöt vähenevät lähes 90 prosenttia. Muutkin kaatopaikan ongelmat, kuten hajuhaitat, tulipalovaara ja haittaeläimet, vähenevät.

Teksti: Mari LaulumaaKuva: Oulun Energia

Onko syksyllä ja keväällä hyvä haravoida kaikki leh-det pois vai jätetäänkö osa maatumaan?

Minne puutarhan lehtijät-teen voi edullisimmin toi-mittaa?

1 2

Syksyllä on parempi jättää osa leh-tijätteestä maatumaan, jotta kasvu-alusta ei köyhdy kokonaan. Siellä on mikrobeilla ja pieneliöillä silloin työstettävää. Jos nurmikko on täysin lehtien peitossa, niin se voi estää

Oma takapihan komposti on tieten-kin edullisin vaihtoehto.

Seuraavaksi edullisin vaihtoehto on viedä puutarhajäte jäteasemalle. Puutarhajätteen vastaanotto on ko-titalouksille ja mökkiläisille veloituk-setonta. Oman kunnan keräyspiste

Haastateltavana: Mirja VääräniemiRovaniemen kaupunginpuutarhuri

nurmikon kasvun. Silloin kannattaa osa poistaa. Haravointi kevyellä kä-dellä on hyvä ohje.

Kevätharavointi sen sijaan elvyttää nurmikon kasvua. Lumessa on mu-kana epäpuhtauksia, jotka voivat sulaessaan jäädä tavallaan kanneksi nurmikon päälle. Kevätharavointi on nurmikolle hyväksi.

Napapiirin Residuum

aloittaa jätteen koepolton

Jätteen koepolttoerien toimitus Laanilan ekovoi-malaitokseen aloitetaan jo kuluvan levään aikana. Koepolttoerät koskevat tavallista sekajätettä, eli tavanomaista yhdyskun-tajätettä, jota Napapiirin Residuumin toimialueella (Pello, Ranua, Rovaniemi) kerätään.

www.pellonjatehuolto.fi

2013 17

Suomalaiset ovat viime vuo-sina vieneet käytöstä poistet-tuja laitteita keräyspisteisiin noin 10 kiloa henkilöä kohti. Pisteisiin tuodaan erityisesti isoja kodinkoneita. Osa pie-nemmistä laitteista päätyy kotona vielä sekajätteen jouk-koon, vaikka sähkö- ja elekt-roniikkalaiteromun on saa-nut palauttaa keräyspisteisiin maksutta jo lähes kahdeksan vuoden ajan.

Sähkölaitteissa voi olla hai-tallisia ja vaarallisia aineita, minkä vuoksi asianmukainen kierrätys on tarpeellista. Ke-rätty sähkö- ja elektroniikka-laiteromu kuljetetaan käsitel-täväksi. Laitteista poistetaan

VANHATSÄHKÖLAITTEET

EIVÄT OLE JÄTETTÄTeksti:Ilona Kytö

ähkölaitteiden kierrätys hel-pottuu vapusta

alkaen. Maksuttomien keräyspisteiden lisäksi vanhoja laitteita vastaan-otetaan myös kaupoissa. Napapiirin Residuumin alueella tehty kauppake-räyskokeilu auttoi kierrä-tyksen suunnittelussa.

SKuvat: www.serty.fi

mahdolliset haitalliset ja luon-nolle vahingolliset materiaalit. Samoin niistä erotellaan lasi, muovi ja metalli, joita voidaan käyttää uudestaan. Osa lait-teista päätyy tarkastuksen jäl-keen uudelleenkäyttöön.

Sähkölaitteiden kierrätys kuuluu lain mukaan laitteiden maahantuojille ja valmistajil-le. Käytännössä toiminnasta vastaavat näiden yritysten muodostamat tuottajayhteisöt.

Sähköromun koko vaikuttaa vastaanottoon kaupassa

Vapusta alkaen kuluttajien on mahdollista palauttaa van-hat sähkölaitteet myös osaan kaupoista. Kauppakeräys-tä on testattu Rovaniemellä, Ranualla ja Pellossa viime lokakuusta alkaen. Käytöstä poistetun laitteen on saanut palauttaa uuden laitteen os-ton yhteydessä joko myyjälle tai keräyslaatikkoon. Kokeilu on auttanut tuottajayhteisöjä kehittämän vastaanottoon so-pivia keräysvälineitä.

Sen sijaan pienimpiä, kaikil-ta ulkomitoiltaan enintään 25 senttimetrin mittaisia laitteita

otetaan vastaan vain myyn-tialaltaan vähintään 1000 m² kokoisessa päivittäistavara-kaupassa tai vähintään 200 m² kokoisessa erikoisliikkees-sä, joissa myydään sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Nämä pienemmät laitteet saa pa-lauttaa ilman uuden laitteen ostovelvoitetta. Kokoon perus-tuvalla vastaanotolla varau-dutaan ensi vuonna voimaan tulevaan uuteen direktiiviin sähkö- ja elektroniikkalaite-romusta.

Kaupoilla on jatkossa mah-dollisuus käyttää erillisiä sul-jettavia keräysastioita, joihin kerätään muistia sisältävät laitteet kuten kamerat, kan-nettavat tietokoneet tai mat-kapuhelimet. Kaupat itse tiedottavat asiakkailleen mi-ten laitteiden vastaanotto on kaupassa järjestetty. Kauppa-keskuksiin on tulossa yhteisiä keräyspisteitä.

Ilman ostovelvoitetta, mak-sutta ja kaikenkokoisia sähkö-laitteita otetaan vastaan edel-leen yli 400 keräyspisteissä, joiden sijainnit voi tarkistaa osoitteestawww.kierratys.fi.

Lisätietoja sähkölaitteiden kierrätyksestä saa sivulta www.serkierratys.fi.

Varsinaisen kauppakerä-yksen alkaessa 1.5.2013 kuluttaja saa palauttaa vanhan sähkölaitteensa mihin tahansa sähkölait-teita myyvään kauppaan uuden vastaavan laitteen oston yhteydessä, mikäli laitteen ulkomitoista jo-kin ylittää 25 senttimet-riä.

Vanhan kihartimen voi jatkossa jättää ilman uuden laitteen ostovelvoi-tetta suurimpiin liikkeisiin. Isomman sähkölaitteen palauttaminen onnistuu vain, mikäli asiakas ostaa uuden vastaavan laitteen.

KIINTEISTÖTYÖT,

N:o 4 – Joulukuu 2010 1

Tiedotuslehtiwww.saarenkylanomakotiyhdistys.fi

Saarenkylän Omakotiyhdistys ry Numero 4 • Joulukuu 2010

”Koivusaaren rautatie”

Puhdas, siisti, verraton – palveluksessa Roskaton.

KAIKKI MITÄ JÄTEHUOLLOSSATARVITAAN:

Palveluksessanne

Puh. 379 5444

- täyttä palvelua

Suutarintie 1, 96900 SaarenkyläPuh. 040 865 5000, fax 016 364 610

sähköposti: toimisto@lapintilitoimisto.fi

Sähköistä kotiseututyötä

www.rovakaira.fi

Palvelemme ma - pe 8.00-16.00 l www.turvanasi.fi

Sammutinhuolto Avap OyAhjotie 8 l 96320 RovaniemiPuh. 010 4252 100

Turvanasi palo- ja työturvallisuudenpalveleva ammattilainenMUISTA PALOTURVATARKASTUS!lhanki riittävästi palovaroittimia lhanki tehokas käsisammutinlhanki helppokäyttöinen sammutuspeite pienpalohinKaikki käsisammuttimet kannattaa tarkastuttaa luotettavalla Turvanasi-ammattilaisella.

Saarenkylän Omakotiyhdistyksen omakotitalkkari auttaa ikääntyneitä omakotiasukkaita arjen askareissa.

Apua tarjotaan muun muassa lumitöihin, kodin siivoukseen sekä muihin töihin.

Palvelu on jäsenetu ja käy kotitalousvähennykseen!

Tilaukset numerosta p. 0440 151 968

OMAKOTITALKKARIAUTTAA

31.12.1945 Rovaniemen itäpuolelle jääneellä rautatiekalustolla. Ensimmäinen kiinteä rau-tatieyhteys kauppalasta itään voitiin aloittaa tammikuun lopussa 1946 jäälle rakennetulla kiertoradalla, sen pituudeksi tuli 3,7 km. Liikenne jouduttiin kuitenkin lopettamaan heikentyneiden jäiden vuoksi 4.4.1946.

Rautatiehallituksen Ratateknisessä toi- mistossa oli aloitettu Ounasjoen suiston ylittävän väliaikaisen pukkisillan suunnittelu helmikuussa 1946. Sillan rakennustyö aloitettiin maaliskuussa ja silta otettiin käyttöön 21.7.1946. Kaksiosaisen sillan pituudet olivat;

Ounasjoki 844 m ja Kulpinpudas 106 m. Muilta osin rata tehtiin maapenkalle, joka sijaitsi nykyisen Kuppuraisentie/Rivitien kohdalla. Rata liittyi Saarenkylän seisakkeella Kemijärven rataan. Sillat oli mitoitettu Tk3-höyryvetureilla ja suurin sallittu nopeus oli 5 km/h.

Silta purettiin aina keväisin virtapaikoista ennen jäiden lähtöä. Muilta osin se oli jatkuvasti paikoillaan. Liikennekatkoksi muodostui 49 päivää vuonna 1947, 68 päivää vuonna 1948, 47 päivää vuonna 1949 ja 38 päivää vuonna 1950.Ratayhteyden ollessa poikki linja-autot kuljettivat matkustajat Rovaniemen asemalta Ylikylän kautta Vitikanpääntien ja Lankkutien kautta Nivavaaraan, josta matka jatkui junalla.

Väliaikaisella radalla kulki päivittäin kaksi matkustajajunaparia sekä yksi järjestelyjunapari.

Tuhottujen Ounaskosken ja Suutarinkorvan siltojen tultua uudelleen rakennetuiksi ne otettiin käyttöön 26.4.1951. Siltojen ministeritason vastaanottotarkastus juhlajunineen suoritettiin 5.5.1951.

Jorma Hovi Saarenkylän Omakotiyhdistyksen ry:n sihteeri

II- VAIHEET PERJANTAISIN KLO 8.30- 14.30. Liukkaankelinharjoittelu Rovaniemellä

Mäntyvaarassa. Katso tarkemmin nettisivuiltamme!

Rovakatu 15 • puh. 045 6708273 • www.autokoulujylha.fi

Asia alkoi kiinnostaa minua, kun huomasin muutama vuosi sitten, että silloinen pitkospuureitti ylitti vanhan hiekkaisen penkan Koivusaaressa. Tuli mieleen,

että nykypolvienkin tulisi tietää hiukan kotipaikkansa lähihistoriaa. Kari Lukkarinen kaupungin po alueista vastaavana virkamiehenä innostui asiasta ja lupasi kaupungin pystyttävän infotaulun mikäli Saarenkylän Omakotiyhdistys kerää tarvittavan tiedon. Idean isänä olen kerännyt tietoja netistä, Lapin Kansan kuva-arkistosta jne. Ilmakuvan vuodelta 1946 tilasin Pääesikunnan tiedustelukeskukselta. Ilmakuvassa rata näkyy erittäin hyvin. Infotaulussa on nyt rinnakkain po kuva sekä ilmakuva vastaavasta alueesta vuodelta 2009, kaksi valokuvaa sekä lyhennelmä resiinalehden jutusta. Kaupunki rakensi VR:n lahjoittamista tarvikkeista myös rataa noin 10 m. Alla oleva teksti on lainaus Resiina-lehdestä 4.2001.

Saksalaisten joukkojen tuhottua Ou-naskosken ja Suutarinkorvan sillat junayhteys Kemijärvelle oli poikki. Junaliikenne Ni-vavaarasta Kulukseen voitiin aloittaa

Onko oma komposti takapi-halla ekologisempi vaihtoeh-to kuin viedä jäte biojätteen kierrätykseen?

3

Kyllä on. Maatumisprosessi on sama molemmissa paikoissa, mutta ko-tikompostoria käytettäessä säästy-tään ylimääräisiltä kuljetuskustan-nuksilta ja päästöiltä.

kannattaa tarkastaa. Rovaniemellä Napapiirin Residuumin vastaanotto-piste on Alakorkalossa.

Alakorkaloon kotitaloudet ja mökki-läiset voivat viedä puutarhajätteen siis ilmaiseksi, mutta yrityksiltä pe-ritään pieni maksu.

Kesällä biojätettä voi kertyä runsaas-tikin, joka pitää kompostin hyvin käynnissä.

201318

PAPERThe paper recycling bin takesNewspapers, flyers, enve-lopes and other paper brought through the mail, copy and printing paper, posters, pads and drawing paper, note-books, paperback books and telephone directories. No wet or dirty paper, plastic bags or gift-wrapping paper may be put in the paper recycling bin.

CARDBOARDMilk and juice cartons with plastic tops, cake boxes, washed paper-based dispos-able plates, cereal and bis-cuit boxes, paper bags, empty kitchen and toilet rolls, egg cartons, corrugated cardboard, and cardboard drink packag-ing may be put in the card-board recycling bin. To help save space, all used cardboard packaging should always be flattened and packed inside one another before taking to the cardboard recycling bin.

GLASSTake all washed out glass jars and bottles to the buildings, eco point’s or waste plant’s glass recycling bin. Any pos-sible metal and plastic lids and tops must be removed. Returnable bottles should be taken back to the store. No porcelain, ceramics, crystal, or glass from windows, mirrors and tables, electric bulbs, fluo-

SORTING OF WASTErescent lamps or heat durable glass may be put into the glass recycling bin.

METALLarge metal waste must be taken to the nearest waste station. Small metal objects, such as (washed out) tins, metal pots and pans, lids and tops should be taken to the eco point metal recycling bin. Aerosol containers, small bat-teries, electrical and electronic scrap, New Year tin and other heavy metals should not be taken to the metal recycling bin.

BIOWASTEDecomposable, i.e. bio-waste left among mixed waste pro-duces greenhouse gases, but when composted it produces high quality and nutrient-rich garden soil. As Napapiirin Re-siduum composts sorted bio-waste, it is very important that no non decomposing items (e.g. plastic bags and nappies) are put in recycling bins.

THE MOST COMMON HOUSEHOLD WASTE:

Left-over food • bones, sol-id fats • fruit and vegetable waste, egg shells • garden waste, parts of plants • tea-bags, coffee dregs and filters • paper towels, egg cartons • cat litter, pet cage waste

HAZARDOUS WASTEWaste oils and oil filters • old batteries and battery fluids • paints, glues and varnishes (also hairspray and nail pol-ish) • solvents, such as tur-pentine, thinner acetone and petrol • pesticides • Caustic detergents, such as dishwash-er detergents and oven clean-er • thermometers containing mercury • New Year tin and other heavy metals • photog-raphy chemicals • small bat-teries, and rechargeable nickel cadmium batteries • coolants, brake and clutch fluids • pres-sure-treated wood • freez-ers, refrigerators and cooling cabinets • electronic devices • fluorescent lamps and bulbs

ELECTRICAL AND ELECTRONIC WASTE

Electrical and electronic scrap includes old cooling devices, televisions, stereos, radios, VCRs, vacuum cleaners, com-puter monitors and CPUs, mo-bile telephones, fluorescent lamps and bulbs, and all simi-lar items.

HAZARDOUS WASTE IS RECEIVED BY

The Alakorkalo, Pello and Ranua waste management stations, and the Kuusiselkä landfill site. Old and small batteries to be returned to the shops selling them Unused and old medicines to be re-turned to pharmacy

Further information & adviceAbout waste management, recycling and sorting:

Toll-free waste advice number 0800 120 230Email: neuvonta@residuum.fiWebpage: www.residuum.fi

THE LIST OF ECO-POINTSIn Rovaniemi, Ranua and Pel-lo: www.residuum.fi > ekopis-teet or www.kierratys.infoYou´ll also find us on facebook!www.facebook.com/napapiir-inresiduum

AVOID MAKING WASTE• Don’t buy anything unnecessary

• Avoid buying disposable items. Favor products that are durable and may be repaired

• Avoid over-packaged products, favor refillable packaging • Use flea markets and recycling stores

• Sort utilizable waste from municipal waste

• By sorting wastes can save money.

ECO-VOCABULARYekopiste = eco-pointkeräyslasi = glasspienmetalli = small metalkeräyspaperi = paperkeräyspahvi = boardkeräyskartonki = cardboardparistot = batteries

Alakorkalo Waste Management Station

opening hours: Mon. 8.00 – 18.00, Tue – Fri. 8.00 – 17.00. And don’t forget the familiar spring and autumn Service Saturdays! Contact informa-tion: Betonitie 1, Rovaniemi, tel. 0207 120 232.

Ranua Waste Management Station

opening hours: Summer, May 15 – September 30: Mon. 13.00 – 16.00, Thu. 13.00 – 18.00, Sat. 11.00 – 14.00.Winter, October 1 – May 14: Mon. 13.00 – 16.00, Sat. 11.00 – 14.00. Contact information: Kaatopaikantie 3, Ranua, tel. 0400 698 042.

Pello Waste Management Station

opening hours: Summer, May 1 – October 31: open weekly Tue. 16.00 – 19.00, Sat. 11.00 – 13.00. Winter, November 1 – April 30: even-numbered weeks Sat. 11.00 – 13.00. Contact informa-tion: Kolarintie 55, Pello, tel. 040 539 6179.

What to bringMixed, construction, con-crete, and tile waste brought to the stations must be sorted as instructed in the waste guide. Households and businesses are charged according to their respective rates.

Contact the station’s person-nel if you have any questions about sorting or unloading. It is strictly forbidden to bring waste material to the stations outside the opening hours.

The stations receive waste materials from households and cottage owners free of charge as follows:Recyclable paper, cardboard, and glass as well as small-sized and scrap metal items, pressure-treated wood (up to 1 cubic meter), and discarded electrical devices and elec-tronics (including fluorescent and energy-saving lamps). Also non-treated wood, twig, branch, and garden waste as well as normal household hazardous waste.

What to bring?You may bring unusable mixed and construction waste to the site. Also yard, garden, and hazardous waste are taken in. Small, trailer-sized loads can also be taken to the Alakorkalo waste facility. We also re-ceive special waste, but you must contact us before bringing it to the facility.

Instructions for visiting the waste management

stations• Drive to the vehicle scales and tell the person-nel what type of waste you have. We will give you driv-ing instructions and show you where to unload your cargo.

• You pay when you have returned through the vehi-cle scales.

• You may use cash, a deb-it card, a credit card, and a Visa Electron card.

The Waste Management Sta-tion is a clean, almost odor-less collection and sorting place where waste is handled in an orderly manner. Some of it goes directly to the dump-site, some for further process-ing around Finland. Some of the old, non-repairable and non-recyclable waste materi-als passing through the waste management station become raw material for new products.

The price of chargeable waste at the Ranua and Pello stations is defined by volume. When necessary, your load is therefore measured before disposal. The payment is made in cash; permanent business clients may also make a pay-ment agreement. Napapiirin Residuum Oy does not accept grease and sand pit waste in Ranua. You may ask about the services at the local waste management companies.

WASTE STATIONSNAPAPIIRIN RESIDUUM

ROVANIEMI | RANUA | PELLO

The Alakorkalo Waste Mana-gement Station receives and sorts recyclable waste material.Waste that is received free of

KUUSISELKÄ WASTE MANAGEMENT STATION

Opening hours: Mon. 7.00 – 17.00, Tue. 7.00 – 16.00, Wed. 7.00 – 18.00, Thu. 7.00 – 18.00, Fri. 7.00 – 15.00.

Contact information: Kuusiselkä, Rovaniemi, tel. 0207 120 231.

• Commercial traffic and permanent business clients may also make an invoicing agreement. The appropriate application forms are avail-able at our facilities and on the web at www.residuum.fi.

The waste management sta-tions are closed as follows:

• Midweek and weekend holidays• Easter• Midsummer • Christmas EveYou may also call our toll-free waste information number 0800 120 230 on weekdays from 9.00 to 15.00. You can also visit our web pages at www.residuum.fiand we are on Facebook at Napapiirin Residuum.

Recyclable Waste Materials

charge need not be weighed, but all other types of waste must go through the vehicle scales.

Unloading is carried out ac-cording to instructions, and the vehicle must return to the scales. All waste loads must always be reported to the re-ception personnel.

Methods of payment:

Cash, debit and credit cards, or Visa Electron. Commercial traffic and permanent busi-ness clients may also make an invoicing agreement. The ap-propriate application forms are available at our offices and on the web at www.residuum.fi.

2013 19

Osallistu lukijakilpailuun!Tällä kertaa päätimme kysyä kolme visaista kysymystä:

Maksaako kierrätyspuun tuominen jäteasemille?

Miten Residuumin keräämää puujätettä hyödynnetään?

Kuka tai ketkä päättävät Pellon ja Ranuan kuntien sekä Rovaniemen kaupungin yhteisistä jätehuolto-määräyksistä?

3

2

1

Vinkkivastaukset löydät lehden sivuilta.

vastauksesi

vastauksesi

vastauksesi

Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvo-taan 10 kpl pääsylippuja Ranuan eläinpuis-ton tapahtumaan. Arvonta suoritetaan pe 24.5.2013, jonka jälkeen voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Voittajat ilmoitetaan arvonnan jälkeen myös nettisivuillamme. Kilpailuun osallistuessasi täytä yhteystietosi kääntöpuolen kuponkiin!

Kääntöpuolen lomakkeella voit antaa meille palautetta. Lomakkeen voi postittaa veloituksetta.

Ranuan eläinpuiston 30v.

juhlatapahtumaan.

10 KPL PÄÄSYLIPPUJA

OSALLISTU

ARVONTAAN

TÄYTÄ

YHTEYSTIETOSI

KÄÄNTÖPUOLELLE (lipun arvo 39 e)

Katso ilmoitus sivulta 12

Kuluttajalle tehokkain keino jätekustannusten pienentä-miseksi olisi sekajätteen mää-rän vähentäminen. Suuri osa kotitaloudessa syntyvästä jät-teestä on mahdollista lajitella ja kierrättää maksutta, jolloin sekajätteen määrää saadaan oleellisesti pienennettyä.

Mutta mikä sekajätteessä maksaa? Iso osa hinnasta on veroa, loput summasta jakau-tuu kuljetuskustannusten ja käsittelykulujen eli kaatopai-kan ylläpidon kesken. Kulut-tajien käyttäytymistä pyritään ohjaamaan muun muassa ve-rotuksen avulla, jotta kaato-paikalle joutuvan, jatkohyö-dynnykseen kelpaamattoman jätteen määrää saataisiin pu-dotettua.

Jätekatoksiin ja ekopisteisiin tuodaan paljon roinaa, joka ei sinne kuulu. Tällaista romua ei kuskata sekajätteen seassa kaatopaikalle, vaan niille ti-lataan erillinen kuljetus, joka hoitaa roinan asianmukaisesti kierrätykseen.

Yksi yleispätevä sääntö sääs-täisi taloyhtiöitä paljoilta li-säkustannuksilta: ei romua jätekatokseen!

Rovaniemen, Ranuan ja Pel-lon alueilta tuotettiin vuonna 2012 kaatopaikalle loppusijoi-tettua sekajätettä yli 24 mil-joonaa kiloa ja rakennusjätet-tä reilu 8 miljoonaa kiloa. Eko-pisteiltä kerättiin hyötyjätteitä noin 1,5 miljoonaa kiloa ja toi-mipisteissä vaarallista jätettä noin 0,7 miljoonaa kiloa.

Muovipussit ovat pilanneet monta kierrätykseen tarkoi-tettua biojätekuormaa ja pien-metallilastia.

Älä pakkaa säilyketölkkejä muovipusseihin tai heitä tyh-jiä pusseja biojätteisiin. Se voi tuhota koko lastin.

Mikä roskapussissa

maksaa?

Romu ei kuulu

jätekatokseen

Paljonko me tuotamme

jätettä?

Huolellisuutta muovipusseihin

Kaikki oikein vastanneet

osallistuvat arvontaan.

Jäteastian tyhjennys

Sekajäte/ asukas

Keräyspaperi/ asukas

Keräyslasi/ asukas

Keräyskartonki/ asukas

Pienmetalli/ asukas

Vaarallinen jäte/ asukas

Arvonlisävero 24%

Kuljetus-kustannukset

Käsittelykulut

Jätevero

10 e

2 e

2.4 e

2.8 e

2.8 e

360 kg

17 kg

2 kg

1.5 kg

0.5 kg

11 kg

n.

n.

n.

n.

n.

n.

n.

n.

n.

n.

ALAKORKALON JÄTEASEMA

SINÄKINMAKSAT !Roskien siivoaminen

ei ole ilmaista !

Kuinka paljon pienemmäk-si kalliin sekajätteen osuutta saataisiin pelkästään tunnol-lisemmalla lajittelulla?

201320

Jonnen synttäreillä on lasten halittavina lähes 40 hahmoa. Mukana ovat mm. joulupukki, Tykkimäen veikeät sammakot Kusti ja Kerttu, Santaspor-tin hellyttävä Fani-dinosarus sekä Peukkis Peukalopotti Jyväskylän Peukkulasta.

ierrättäminen on arvo jota vaalimme, painottaa Ranuan eläinpuiston toimi-

tusjohtaja Tommi Hinno ker-toessaan eläinpuiston uusis-ta kierrätyspisteistä. Kesään mennessä eläinpuistokierrok-sen varrelle ja piha-alueelle tulee viisi uutta kierrätyspis-tettä. Jokaisessa pisteessä on eläinaiheinen kuvitus, jossa eläinhahmot opastavat jättei-den oikeaan lajitteluun.

Pisteet on suunniteltu eri-tyisesti lapsia silmällä pitäen. - Roskien pudotusaukot ovat matalalla, ja pienimpiä lap-sia varten laitetaan rappuset, kertoo suunnittelusta vastan-nut Riitta Ahonen Taitosisus-tus Ay:stä. Keräyspisteissä on omat luukut biojätteelle, pul-loille ja tölkeille, kartongille sekä sekajätteelle.

K

RanuaZoo 30 vuotta 15.6.2013 juhlitaan!

Superlauantai Ranualla

Eläinpuisto järjestää 30-vuotisjuhlavuo-den kunniaksi kesän hauskimmat lasten-juhlat lauantaina 15.6.2013. Eläin-puiston maskotti Jonne Jääkarhun synttärikutsuilla konsertoivat lasten suursuosikit Ti-Ti Nalle ja Satu Sopa-nen & Tuttiorkes-teri. Mukana ovat myös Talent-voitta-ja Daniel Helakorpi, Tea Hiilloste, Taikuri Kari ja Jeppen kasvo-maalauspiste.

Jonne Jääkarhu on kut-sunut synttäreilleen lähes 40 maskottikaveriaan ympäri

Juhlavuotta viettävä eläinpuisto opastaa kierrättämään

Suomen. Maskottien suurta-paamisessa ovat mukana mm. Rölli Powerparkin Röllikyläs-tä, Richard Scarryn Touhulas-ta tuttu Hessu Kissala ja Suo-men tunnetuin unissakävelijä Herra Hakkarainen.

Santeri-karhu tuo terveiset 40-vuotisjuhliaan viettävästä Ähtärin eläinpuistosta. Suo-men huvipuistoja edustavat Puuhamaan Puuhanalle, Tyk-kimäen Kusti ja Kerttu, Visu-lahden Dino ja Wasalandian

Walle-nalle. Merellisen tuulahduksen juhlille tuo-vat Matilda Merihevonen SEA LIFE Helsingistä, Hanna Hauki Kotkan Maretariumista ja Vei-jari-delfiini Särkän-niemestä.

Hahmot ovat lasten halattavina ja valo-kuvattavina puoli yh-destä viiteen. Juhla-alueena toimivalta eläinpuiston parkki-paikalta löytyy myös pomppulinnoja, tram-poliineja, liukumäkiä, keinuja, erilaisia pele-jä ja paljon muuta puu-

haa. Aamupäivällä jär-

jestetään lisäksi koirien match show ja lelukoiranäyttely.

Kesän ensimmäiset festarit

Juhlapäivä huipentuu ilta-konserttiin, jossa esiintyvät Idols-voittaja Diandra sekä Vain Elämää –sarjan myötä suursuosioon nousseet Cheek ja Jonne Aaron. Eläinpuiston oma leirintäalue toimii fes-tarialueena, jossa konserttiin tulevilla telttailijoilla ja ka-ravaanareilla on käytössään mm. sauna ja grillikatos.

Lisätiedot: www.ranuazoo.com

Walle-nalle saapuu juhliin Vaasan Wasalandiasta.

Veijari-delfiini tuo juhliin tuulahduksen Särkänniemen delfinaariosta.

Lasten rakastama Ti-Ti Nalle nalleperhe esiintyy nyt ensimmäistä kertaa Ranualla.

Uusien kierrätyspisteiden kuvituksia maalataan maaliskuussa Taitosisustus Ay:n tiloissa Ylläksellä.

Monille kotieläinpuiston väki on eläinpuistoretken mieleen- painuvin kokemus. Kotieläinpuisto on avoinna kesä-elokuussa.

Suosittuja eläinten ruokintanäytöksiä jär-jestetään päivittäin koko kesälomakauden ajan.

Napapiirin Residuum Oy

Tunnus 501800600003 VASTAUSLÄHETYS

KIRJOITA TÄHÄN YHTEYSTIETOSI:

Nimi

Osoite

Puhelin

Sähköposti

ANNA

PALAUTETTA vastaanottaja maksaa postimaksun

Teksti: Johanna SalmelaKuvat: Ranua Zoo/Ranuan eläinpuisto