Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Suomeen Euroopan paras työelämä 2020

Landis+Gyr satsaa esimerkillisesti henkilöstön hyvinvointiin12

22

24–25 Ikäjohtamisella ja työkaarimalleilla paikkansa työyhteisöissä

Kipinät1 · 2014

2

Savonlinnassa on tilausta miesten pelivuoroille.

14

KKI-toimistolaiset Kunnon Laivalla. Ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Katariina Tuunanen, Noora Moilanen, Sari Kivimäki ja Jyrki Komulainen. Alarivissä vasemmalta Tanja Onatsu, Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Anna Suutari ja Niina Valkama. Kuvasta puuttuu Anna Jämsén.

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Anna Jämsén, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Ram. PAINO PunaMusta Oy. 19. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

3 Pääkirjoitus: Satsaus liikuntaan kannattaa

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Tunnustusta ansioituneille hankkeille

8 Tutkittua tietoa

9 Kolumni: Argh, pah vai jes?

10 20 vuotta KKI-toimintaa Kouvolassa

12 Yhdessä tekemällä parempiin tuloksiin

14 Savonlinnan äijissä on energiaa

16 Käytännön esimerkkejä ja suuria linjoja

20 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2014

22 Hyvän työelämän puolesta

24 Ikäohjelmalla tulee olla sielu ja henki

26 Mikä työyhteisöä liikuttaa?

28 Ikäihmisiä tulevaisuudessa entistä enemmän

30 Ympäristö liikuttaa: Kilsat kasaan – arkeen työmatkoilta liikuntaa

32 Motions Gnistan

34 KKI-ristikko

35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille

38 KKI-materiaalit

SISÄLLYS 1 · 2014

26

28

Liike elämään -hankkeessa pilotoidaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin henkilöstöliikuntaa ja työn tauottamista.

”Liikkeellä voimaa vuosiin” kannustetaan ikä ihmisten liikunnan kansallisessa toimenpideohjelmassa.

Helsingin kaupungin henkilöstön työmatkoissa on potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen.

Kipinät

KipinätTietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

30

KUVA: JIRI HALTTUNEN

3

PÄÄKIRJOITUSSatsaus liikuntaan kannattaaLiikumme vähemmän ja istumme yhä enemmän. Vaikka suomalaiset harrastavat mel-ko aktiivisesti liikuntaa vapaa-ajallaan, se ei kuitenkaan riitä turvaamaan terveyden kannalta riittävää fyysistä aktiivisuutta. Arkiliikunta on liian vähäistä, työnteko yhä enemmän istumista. Omilla lihaksilla liikkuminen, kuten kävely, pyöräily, portaiden nousu ja työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus, on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina.

Arkiliikunnan lisääminen on ihmisen oma päätös, mutta työyhteisön kannustuksella on iso merkitys. Johdon tuki ja sitoutuminen on olennaista työliikunnan edistämisessä. Työpaikan suhtautuminen kannustavasti liikuntaan lisää työntekijöiden motivaatiota, sitoutumista ja parantaa työpaikan ilmapiiriä. Kun liikunta on saatu osaksi työyhtei-sön normaalia toimintaa ja selkeästi osaksi työhyvinvoinnin edistämisen strategiaa, tavoitteissa onnistutaan.

Suomalaisista työpaikoista 60 prosenttia kiinnittää huomiota kunnon ja terveyden ylläpitämiseen ja henkilöstöstä puolet osallistuu säännöllisesti työnantajan tuke-maan liikuntaan. Tyypillisempää se on suurissa työyhteisöissä. Työnantajat investoi-vat henkilöstönsä liikuntaan vuosittain arvioilta 400 miljoonaa euroa. Tuki kohdentuu kuitenkin pääosin jo entuudestaan riittävästi liikkuville.

Tulevaisuudessa toimenpiteet pitää kohdistaa riittämättömästi liikkuviin. Jo vähäisel-täkin tuntuvalla liikunnan lisäämisellä on suuri vaikutus. Aiemmin liikkumattomalla jo 10 minuutin päivittäinen reipas kävely vaikuttaa myönteisesti aineenvaihduntaan. Kunnossa näkyy positiivisia vaikutuksia jo kuukauden säännöllisen liikkumisen jälkeen. On laskettu, että 2,5 tuntia kevyttä liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä viikossa, pidentää elinaikaa jopa 3,5 vuotta.

Työpaikkojen nykyiset toimintatavat eivät juuri vähennä is-tumista työaikana. Istumatyötä tekevien tulisi tauottaa is-tumistaan. Seminaareissa ja kokouksissa voi osa istumapai-koista olla seisomapaikkoja. Lounastakin voi syödä seisten. Varsinkin ideointiin on liikkuminen tai ympäristönvaihdos ta-vanomaisesta – esimerkiksi kävelypalaveri – tervetullut. Itse kävin viime kesän kehityskeskustelut Taivallahden rantoja kävellen. Tietokoneen voi asettaa muistuttamaan pitkäai-kaisesta istumatyöstä tai koneen liiallisesta näpyttelystä. Mikseipä kokouksen puoleenväliin ole järjestettävissä pieni venyttelytuokio, vaikka ohjattukin esimerkiksi nettivideon välityksellä?

Helpoin tapa vähentää istumisesta aiheutuvia ongelmia on hankkia kalusteiden uusi-misen yhteydessä sähköiset työpöydät, joiden korkeutta voi helposti säätää. Korkeita pöytiä kannattaa hankkia myös neuvottelutiloihin ja taukotiloihin. Monet työpaikat ovat liikkeellä liian myöhään: sähköisen työpöydän saa vasta, kun lääkäri on antanut diagnoosin tuki- tai liikuntaelinsairaudesta. Yhden sairauspäivän hinta on noin 350 eu-roa, eivätkä tuki- ja liikuntavaivoista johtuvat sairaspoissaolot rajoitu yhteen päivään.

HARRI VAINIOpääjohtajaTyöterveyslaitos

Arkiliikunnan lisääminen on ihmisen oma päätös,

mutta työyhteisön kannustuksella on iso merkitys.

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

Liikuntaneuvonta puhututtaa

Joensuu vuoden 2014 pyöräilykunta

Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue kiersi syksyllä 2013 ja keväällä 2014 Suomea. KKI-ohjelman, UKK-instituutin ja Liikunnan aluejärjestöjen yhteisillä koulutuksilla oli ta-voitteena vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana pe-rusterveydenhuollon terveysneuvonnan palveluketjua ja käynnistää keskustelua ja ideointia liikuntaneuvonnasta.

Osallistujamäärä koulutuksissa oli ilahduttava ja ker-too osaltaan siitä, että liikuntaneuvonnalle on tilausta. Koulutukset 14 paikkakunnalla keräsivät yhteensä 1 300 osallistujaa kuntien terveystoimesta ja liikuntatoimesta, työterveysasemilta, oppilaitoksista, apteekeista, asiantun-tijaorganisaatioista, kansanterveysjärjestöistä, yhdistyksis-tä, urheiluseuroista ja yrityksistä.

Erityisesti yhteistyö liikunta- ja sote-sektorin välillä puhututti. Tahtotilaa yhteistyölle on, mutta liikunta- ja elintapaneuvonnan linkittyminen osaksi liikuntapalve-luketjua vaatii selkeää ja kaikkien tiedossa olevaa koor-dinointia sekä vastuunottoa. Neuvonnan käynnistämi-sen lähtökohtana ovat hallinnon päätökset ja johdon sitoutuminen.

Neuvonta nähdään tärkeänä terveyden edistämistoi-menpiteenä, mutta resursointi vaatii ratkaisuja. Käynnis-tettäessä neuvontapalvelua osaksi terveysasemien tar-jontaa siihen tulisi nimetä aika- ja henkilöresurssit, jotta uutta toimintaa voidaan kehittää ja juurruttaa. Pienten kuntien osalta esimerkiksi yhteinen henkilöresurssi voi olla tällainen ratkaisu.

Liikuntatoimen hallinnoidessa liikuntaneuvontapalve-lua on tärkeää panostaa liikkumattomien tavoittamiseen ja tässä terveyskeskusten kannustus- tai lähetekäytäntö on tarpeellinen väline. Myös kolmannen sektorin, seurojen ja yhdistysten mukanaolo nähdään ehdottoman tärkeänä. Terveysliikuntaryhmiä ja harrasteryhmiä tarvitaan lisää ja jo olemassa olevat tulisi saada näkyviin.

Lisätietoa KKI-ohjelman liikuntaneuvontakokonaisuudestaKenttäpäällikkö Sari Kivimäkipuh. 0400 247 444, sari.kivimaki@likes.fi

Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on valinnut vuoden 2014 pyöräilykunnaksi Joensuun. Perustee-na palkinnolle on määrätietoinen pyöräilyolosuhtei-den kehittäminen ja kunnianhimoinen ote pyöräilyn edistämisessä.

Tunnustus luovutettiin Joensuun kaupungin edustajille Suomi Pyöräilee -tietoiskussa Helsingis-sä 7. maaliskuuta.

Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on vuo-desta 1991 alkaen myöntänyt Vuoden pyöräilykun-ta-tunnustuksen esimerkillisestä työstä pyöräilyn edistämiseksi ja sen turvallisuuden parantamiseksi. Joensuu valittiin vuoden pyöräilykunnaksi edellisen kerran vuonna 1999.

TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVAT: TANJA ONATSU

5

Saska bloggailee syksyynMuut miehet jatkavat seikkailua omin eväin

Kymenlaaksoon maakunnallinen terveysliikuntastrategia

SuomiMiehen blogihaasteessa on nyt saatu vuosi päätök-seen. Miehet saivat vuoden aikana vinkkejä treenaamiseen ja hyvään syömiseen Timo Haikaraiselta ja Patrik Borgilta. Tämäkin miesporukka on todistanut sen, että pysyviä tu-loksia elämäntapojen muuttamisessa saa aikaan uusien asioiden opettelulla vähitellen.

Saska Lintunen jatkaa blogikirjoittelua elämäntapa-muutoksestaan suomimies.fi-sivuilla syksyyn saakka. Muut miehet jatkavat nyt seikkailuaan kukin omalla ta-hollaan. Omien sanojensa mukaan he saivat tästä vuo-desta evääksi paljon asennemuutosta, suhtautumista rennosti hyvään syömiseen ja myös pudonneita kiloja.

Lue Saskan kuulumisista www.suomimies.fi/blogi.

Kymenlaaksoon on laadittu moniammatillisten työryhmi-en työskentelyn tuloksena maakunnallinen terveysliikun-tastrategia vuosille 2014–2020. Maakunnallisena strategia on vasta toinen koko maassa.

Strategia on laadittu elämänkulun mukaisesti koko vä-estön osalta. Strategian kärkiteemoiksi on valittu 1) liikun-takasvatus, 2) liikuntatoimi, 3) vertaisohjaus, 4) liikunta-olosuhteet ja 5) terveysliikunta osana koulutusta. Jokaisen teeman alle on listattu erilaisia toimenpide-ehdotuksia ta-voiteaikatauluineen sekä päävastuutahoineen.

Kymenlaakson terveysliikuntastrategia esittää tavoitteet terveysliikunnan kehittämiseksi Kymenlaaksossa. Strate-gia pohjautuu maakunnalliseen terveyden edistämisen toimenpidesuunnitelmaan, jossa strategisena päämää-ränä on kymenlaaksolaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.

Strategia on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa www.kymli.fi/terveysliikuntastrategia.

LisätietojaKymenlaakson Liikunta ryTerveysliikunnan kehittäjä Kirsi Kiiskinenpuh. 040 4835 405, kirsi.kiiskinen@kymli.fi

Seuraavat KKI-Päivät järjestetään Tampereella 18.–19. maaliskuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Sportec 2015 -messujen yhteydessä. Merkitse päivät ka-lenteriin ja hyödynnä molemmat tapahtumat.

KKI-Päivät 2015

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

6

TUNNUSTUSTA ANSIOITUNEILLE HANKKEILLE

TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVA: MIIA MALVELA

KKI-Vuosipäivää juhlittiin 29. tammikuuta Helsin-gissä Aleksanterin teatterissa. Vuosipäivä keräsi paikalle terveysliikuntaverkostoa onnittelemaan palkittuja KKI-hankkeita ja nauttimaan entisen venäläisen valtion teatterin juhlavista puitteista.

Vuoden 2013 ansioituneina ter-veysliikuntahankkeina palkittiin Kouvolan kaupungin terveyden ja liikunnan edistämisen yksikön Laa-tuelämää liikunnasta -hanke, jyväs-kyläläisen Landis+Gyr Oy:n Manage Health Better -hanke sekä Savonlin-nan Seudun Liikunta ry:n Äijissä on energiaa -hanke. Lisäksi liikunnan olosuhteiden edistäjänä palkittiin Joensuun kaupunki laaja-alaisesta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä arki- ja lähiliikunnan olosuhteiden kehittämisessä.

Palkinnot luovuttivat kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja peruspalveluministeri Susanna Huo-vinen. Juhlallisuuksiin osallistuivat myös energinen Will Funk For Food

-tanssiryhmä ja Tessa Virta Trio.

LYHYET AUTOMATKAT HYÖTYLIIKUNNAKSI

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki nosti juhlapuheessaan esiin keinoja arkisen aktiivisuuden li-säämiseksi. Liikkumattomuuden rin-nalle haasteeksi on noussut lisäänty-nyt istuminen. Päivittäisen istumisen määrä ja sen terveyshaitat on otettu vakavasti niin työyhteisöissä, liikun-ta- ja terveysalalla kuin mediassakin. Hyöty liikuntaa tulisi ehdottomasti li-sätä istumisen vasta painoksi.

– Suuri potentiaali on lyhyissä auto-matkoissa, jotka voitaisiin aivan hyvin tehdä kävellen tai pyöräillen, kannus-taa Arhinmäki.

– Tavoitteena onkin vähentää yk-sin omalla autolla ajamista ja lisätä ympäristön ja yhteiskunnan kannal-ta edullisia liikkumistapoja. Samalla kunto kohenee ja terveys paranee.

LIIKUNNAN ROOLI TERVEYDENHUOLLOSSA VAHVEMMAKSI

Peruspalveluministeri Susanna Huo-vinen kannusti puheessaan liikunnan aseman vahvistamiseen terveyden edistämistyössä.

– Liikunnan edistämisen tulisi nous-ta sosiaali- ja terveydenhuollossa mer-kitykseltään vastaavalle tasolle kuin alkoholin ja tupakan vastaisen työn.

– On tärkeää, että liikuntaa aloittava saa terveydenhuollosta henkilökoh-taista ja suunnitelmallista liikunta-neuvontaa sekä ajantasaista opastus-ta alueen liikuntamahdollisuuksista. Vastaavaa neuvontaa on tarjolla ravit-semuksesta ja lääkehoidosta.

JOENSUUSSA YLITETÄÄN SEKTORIRAJOJA

Joensuun kaupunki sai tunnustuksen liikunnan olosuhteiden edistämisestä. Kaupungissa tehdään arki- ja lähilii-kunnan olosuhteiden sekä kävelyn ja pyöräilyn eteen yhteistyötä poikkihal-linnollisesti yli sektorirajojen. Yhteis-työssä on mukana julkishallinnon li-säksi myös kolmas sektori.

Noin kolmannes kaikista arjen mat koista tehdään Joensuussa pyö-

räillen. Kau pun kirakenne on suotuisa kävelylle ja pyöräilylle: noin 70 pro-senttia asukkaista asuu alle kuuden kilometrin etäisyydellä keskustan kauppatorista.

Pyöräilyä tuetaan paitsi strategi-oissa ja päätöksenteossa myös inves-toinnein. Kaupunki on lähivuosina investoinut tai investoimassa muun muassa rakenteisiin, kunnossapitoon ja liikennesuunnitelmiin. Joensuussa on hyödynnetty WHO:n kehittämää HEAT-työkalua pyöräilyn ja kävelyn terveysvaikutusten taloudellisen ar-von laskemiseen. Pyöräilyä ja kävelyä edistetään lisäksi erilaisin hankkein, tempauksin ja tapahtumin.

Joensuussa on tehty kokonaisval-tainen kartoitus kaupungin lähiliikun-tapaikkojen nykytilasta kattaen yli 70 kohdetta. Kaupunkiin perustettu poikkihallinnollinen lähiliikuntatyö-ryhmä jatkaa toimintaansa päivittä-mällä toimintaympäristön muutoksia vuosittain. Kaupunkitasoinen lähilii-kuntapaikkojen kehittämissuunnitel-ma kokosi ja sitoutti kaupungin kes-keiset toimijat yhteen.

LisätietojaJoensuun kaupunkiKaupungininsinööri Ari Varonenpuh. 050 337 8778, ari.varonen@jns.fiVapaa-aikajohtaja Timo Heinonen puh. 050 3654922, timo.heinonen@jns.fi

Lue lisää palkituista KKI-hankkeista tämän lehden sivuilta.

Torstaina 6.11.2014 Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki

Miten kehitämme elinympäristöämme päivittäiseen arjen liikunta-aktiivisuuteen kannustavaksi?

Sinä, joka työskentelet ja vaikutat maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa, asuntoalueiden suun-nittelussa, liikuntaolosuhteiden edistämistyössä tai päätöksen-teossa ja olet kiinnostunut elinympäristön kehittämisestä, tule saamaan ideoita ja työkaluja elinympäristön, kävelyn ja pyöräi-lyn sekä poikkihallinnollisen yhteistyön edistämiseen.

Esityksiä, osallistavia sessioita ja näyttely. Tervetuloa vaikutta-maan ja verkottumaan!

Lisätietoja tulossa: www.kkiohjelma.fi

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma juhlii 20. toimintavuottaan.

Tervetuloa Juhlaseminaariin 5.11.2014Helsingin yliopiston juhlasaliin

Mennyttä, nykyistä ja tulevaa – missä menee terveysliikunta?

Ohjelma julkaistaan alkusyksystä. Seuraa ilmoittelua www.kkiohjelma.fi.

KKI-Juhlaseminaari

8

Hengästyminen tavanomaisissa toimissa voi olla huolestuttava merkki

Seisomisen yhteys eliniän lyhenemiseen

Kokemus omasta fyysisestä kunnosta kertoo dementiariskistä

Hengästymisen tavanomaisissa fyy-sisissä toimissa, kuten portaiden nou-semisessa, tasamaalla kävelyssä ja peseytyessä, on havaittu ennustavan ennenaikaisen kuoleman riskiä. Jyväs-kylän yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin kaksosten hengästyneisyy-den vaikutusta kuolleisuuteen 28 vuoden seurannan aikana.

Tutkimuksessa ennustettiin kuollei-suusriskiä vuosien 1975 ja 1981 hengäs-tyneisyyden tason ja vuosien välillä ta-pahtuneen muutoksen perusteella. Sekä toistuvasti hengästyneisyyttä kokevilla

että niillä, joiden hengästyneisyys lisään-tyi mittausten välillä, ennenaikaisen kuo-leman riski oli selvästi kohonnut.

Tutkimusjoukko koostui samaa suku-puolta olevista kaksospareista. Kaikkiaan 21 379 henkilöä oli vastannut tarvittaviin kysymyksiin kahtena kyselyvuonna.

Artikkelin tiedot:Waller K, Kaprio J, Kujala UM. 2014. Dyspnea and All-Cause Mortality: 28-Year Follow-up Study among Adult Twins. Medicine & Science in Sports & Exercise.

Kandalaisen Pennington Biomedical Research Centerin tutkimuksessa selvi-tettiin, ennustaako itse ilmoitettu kes-kimääräinen päivittäinen seisomisaika aikuisväestön eliniän lyhenemistä. Sei-sominen on esiteltävän tutkimuksen mukaan terveellisempää kuin istuminen. Fyysisellä aktiivisuudella ja seisomisella oli voimakas yhteisvaikutus: runsas sei-sominen alensi kuolleisuuden varaa niillä,

jotka liikkuivat vähemmän kuin terveys-liikuntasuositus edellyttää.

Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 1981 Canada Fitness Survey -tutkimukseen osallistuneista 18–90-vuotiaista henki-löistä (n=16 586). Tutkittavia seurattiin keskimäärin 12 vuotta.

Tutkimuksen mukaan seisominen ei ole terveydelle vahingollista. Koska suurempi päivittäinen seisomisen määrä vähensi

kuolleisuuden vaaraa erityisesti vähän liikkuvilla, voidaan sitä pitää jatkuvaa is-tumista terveellisempänä vaihtoehtona.

Tutkimus:Katzmarzyk PT. Standing and Mortality in a Pros-pective Cohort of Canadian Adults. Medicine & Scien-ce in Sports & Exercise, Publish Ahead of Print. DOI: 10.1249/MSS.0000000000000198

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tut-kimuskeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Tukholman Karoliinisen Instituutin ja Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteis-työnä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että noin 50-vuotiaana huonoksi koettu fyysinen kunto on vahvasti yhteydessä riskiin sairastua dementiaan. Huonoksi oman kuntonsa arvioineiden riski sairas-tua seuraavan 30 vuoden aikana oli jopa nelinkertainen verrattuna henkilöihin, jot-ka kokivat kuntonsa hyväksi.

Yhteys huonon kunnon ja demen-tiariskin välillä oli erityisen vahva henki-löillä, joilla ei ollut perinnöllistä alttiutta muistisairauteen. Kokemus huonosta kunnosta on yhteydessä vähäisen lii-kunnan harrastamisen lisäksi muun muassa sosioekonomiseen asemaan, psyykkisiin oireisiin, ruokavalioon sekä tupakointiin ja alkoholin käyttöön.

Artikkelin tiedot:Kulmala J, Solomon A, Kåreholt I, Ngandu T, Rantanen T, Soininen H, Laatikainen T, Tuomilehto J, Kivipelto M. 2014. Association between mid- to late life phy-sical fitness and dementia: evidence from the CAIDE study. Journal of Internal Medicine.

9

KOLUMNI

Argh, pah vai jes?Jurppiiko sinua innokas keltanokka, joka töiden tekemisen sijaan näyttää huuhailevan epäoleellisten asioiden parissa? Tai se touhukas uraohjus, joka tietoa pimittämällä vai-keuttaa yhteistyötä. Oletko suutahtanut työyhteisön ikuiseen räksyttäjään, joka ei itse saa mitään aikaiseksi.

Oletko miettinyt, kuka on yhdistävä tekijä kaikkien tuntemiesi hankalien työkaverei-den välillä? Se olet sinä. Huomaatko vastuusi siitä, millaista työyhteisöä luot itsellesi?

Nimittäin. Ihminen on laumaotus. Sanojen lisäksi se tulkitsee tavattoman tarkasti sanatonta viestintää. Eleillä ja ilmeillä kerromme omista asenteistamme, tunteistamme ja mielipiteistämme – usein tiedostamattakin.

Sanaton viestintä luo osaltaan yhteisöön joko hyvän tai pahan kierrettä. Aggressiivinen argh-viestintä jäätää tunnelmaa ja nostaa muut vastahankaan. Juurikaan sen parempi ei ole ylenkatseellinen pah ja hah -viestintä, joka ly-tistää, latistaa ja loukkaa.

Jos haluat ympärillesi yhteisön ja ihmisiä, joista saat energiaa, intoa ja ideoita, aloita itsestäsi. Muodollisesti kohtelias käytös ei riitä, vaan on tar-kasteltava myös syvempää asennoitumista erilaisiin ihmisiin. Ja erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota omaan asenteeseen vaikeaksi kokemiinsa tyyppeihin.

Jokainen ihminen muuttuu itseään paremmaksi arvostavalla ja kannusta-valla jes-viestinnällä. Ei hän edelleenkään muutu sinun kaltaiseksesi. Mutta arvostava asenne on öljyä ihmisyhteisöjen rattaisiin.

Tehdään harjoitus. Mieti mielessäsi joku työkaveri, jonka kanssa koet yh-teistyön hankalaksi.

Nyt tunnista hänestä vähintään kolme hyvää piirrettä, joita rehdisti arvos-tat. Mieti rauhassa, miten nämä kolme arvostettavaa piirrettä voivat tukea yhteistyötänne.

Saitko listan valmiiksi? Hyvä.Sitten vielä vähän visaisempi tehtävä. Valitse ensin kolme asiaa, jotka han-

kaloittavat yhteistyötänne. Yritä sitten tunnistaa omia asenteitasi, ajatuksiasi ja tapojasi, joilla itse vaikutat tilanteiden kärjistymiseen.

Yritä myös miettiä, miten itse voit liennyttää tilanteita. Pitäisikö kiittää ja antaa palau-tetta? Pitäisikö joku asia ottaa puheeksi? Pitäisikö toimia tai asennoitua toisin?

Noniin. Nyt sinulla on ta-voitteet ja taktiikka. Seuraa-vaksi sinnikkäästi testaa sitä aina tavatessanne. Tarkenna taktiikkaasi, kun näet, mikä toimii ja mikä ei.

Ei harjoitus kerralla ketään muuta, mutta pikku hiljaa huomaat omien asenteittesi ja toimintatapojesi muuttuvan. Ja takaan – silloin muuttuu myös henki yhteistyössänne.

Jes-viestinnällä en tarkoita sitä, että sulkisimme suumme ja silmämme ongelmilta. Totta kai kissa pitää nostaa pöydälle. Pöydän alle työnnetyillä kissoilla ja ongelmilla tuppaa olemaan taipumusta lihoa ja kasvaa.

Mutta sillä on eroa, nostetaanko kissa pöydälle vastahankaa sähisten vai luottamusta kehräten.

TARJA KOSTIAINENtyöhyvinvointipäällikköEläkevakuutusyhtiö EteraSillä on eroa, nostetaanko kissa

pöydälle vastahankaa sähisten vai luottamusta kehräten.

10

KKI-toimintaa on suunnattu Kouvolassa vuosien varrella muun muassa maahanmuuttajille, työttömille, ikäänty-neille ja eritysliikkujille. Ylipainoisille Kouvolassa on omat XXL-ryhmät.

Kouvolan kaupunki palkittiinkin KKI-ohjelman Vuosi-päivässä pitkäjänteisestä työstään terveysliikunnan edis-tämisessä ja kiinnittämisessä kunnan peruspalveluihin. Palkitsemisperusteissa korostettiin toiminnan monipuo-lisuutta, kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja hankkeessa tehtyä poikkihallinnollista yhteistyötä.

TAUSTALLA ORGANISAATIOUUDISTUS

Viime vuosina kohdennus on ollut erityisesti miehissä, joille järjestettiin oma Ryhtiliike-ryhmä ensimmäisen kerran vuonna 2010. Ryhmä on tarkoitettu työikäisille miehille, joilla liikunta on syystä tai toisesta ollut elä-mässä telakalla.

Vuonna 2013 Kouvolan kaupungilla tehtiin organisaatio-uudistus, jonka myötä liikuntatoiminta ja terveyttä edistä-vä toiminta yhdistyivät terveyden ja liikunnan edistämi-sen yksiköksi. Samalla miesten Ryhtiliike-ryhmä sai kodin uudesta yksiköstä.

– Ryhtiliike oli alun perin terveyden edistämisen alla, jo-ten näkökulma toiminnassa on laajasti hyvinvoinnissa, ei ainoastaan liikunnassa. Mukana on ollut liikuntakokeilu-jen lisäksi muun muassa asiaa ravitsemuksesta, päihteis-tä ja unen huollosta, vs. palvelupäällikkö Pirkko Kouhia-Turklin kuvailee.

MOTIVAATIO LÄHTEE ITSESTÄ

Liian vähän liikkuvan kohderyhmän tavoittaminen koe-taan usein hankkeissa vaikeaksi. Ryhtiliikkeeseen on kui-tenkin vuosi toisensa jälkeen saatu houkuteltua vähän liikkuvia miehiä.

– Onhan se totta, että jos laitat uimahallin seinälle lapun, sinne ryhmään ei tule vähän liikkuvia, vaan ihmisiä, jotka liikkuvat jo valmiiksi, liikuntakoordinaattori Marika Pelto-nen pohtii viestinnän haastavuutta.

Osallistujia Ryhtiliikkeeseen on tavoiteltu paikallisleh-tien kautta. Lehti-ilmoituksessa on selvästi kerrottu, että ryhmä on tarkoitettu vähän tai ei lainkaan liikkuville mie-hille. Kouhia-Turklinin mukaan ilmoituksella on tavoitettu hyvin kohderyhmää.

– Kaikki osallistujat ovat miehiä, jotka eivät ole liikku-neet pitkään aikaan. He ovat nähneet sen vaivan, että ovat itse ilmoittautuneet mukaan eli motivaatio elämäntapa-muutokseen on kaikilla ollut olemassa jo valmiiksi.

Peltonen muistuttaa, että on kyse myös siitä, mitä läh-detään hakemaan.

– Kuinka onnistuneeksi hankkeet tai ryhmät koetaan, riippuu tietysti siitä, mitä odotetaan. Jos odotetaan sataa osallistujaa ja tuleekin kymmenen, on se varmasti petty-mys. En kuitenkaan näe, että se määrä on onnistumisen mittari.

– Jos ajatellaan vaikka lajikokeiluja: kymmenelle ihmi-selle pystyy antamaan oikeasti henkilökohtaisia neuvoja, ja joku saattaa sitten jatkaa lajia omatoimisesti, Peltonen pohtii.

20 vuotta KKI-toimintaa KouvolassaKouvolan KKI-toiminnan juuret ulottuvat aina KKI-ohjelman perustamis-vuoteen 1995 asti. Viimevuosina yksi Kouvolan matalan kynnyksen terveys-liikuntatoiminnan merkkipaaluista on ollut miehille suunnattu Ryhtiliike-ryhmä.

Kouvolan kaupungin tervey-den ja liikunnan edistämisen yksikkö palkittiin pitkäjän-teisestä ja monivuotisesta työstään KKI-Vuosipäivässä.

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVAT: JIRI HALTTUNEN JA MIIA MALVELA

11

HYVÄ RYHMÄHENKI SITOUTTAA

Peltonen pitää maksuttomuutta tär-keänä liikkumattomille suunnatuis-sa ryhmissä. Jos liikunta ei ole itsel-le osa elämää, eikä arvoasteikossa kovin korkealla, saattaa maksu olla kynnys osallistumiseen. Erityisesti tämä korostuu esimerkiksi työttö-mien ryhmissä, joissa pienikin osal-listumismaksu voi olla taloudelli-sesti merkittävä. Toisaalta pienikin maksu saattaa sitouttaa paremmin toimintaan.

– Usein sitoutuminen on maksut-tomissa ryhmissä heikompaa: mukaan lähtee innokkaasti paljon väkeä, mutta pikkuhiljaa porukkaa tippuu pois toi-minnasta. Miesten Ryhtiliike-ryhmän kanssa näin ei on-neksi ole käynyt, Peltonen kertoo tyytyväisenä.

Kouhia-Turklin näkee miesten sitoutumisen taustalla useita tekijöitä. Miehet ovat kokeneet ryhmään pääsemi-sen etuoikeutena ja sitoutumiseen on vaikuttanut olennai-sesti myös hyvä ryhmähenki.

– Ryhtiliikkeessä on ollut kiva ”äijähenki” – sellainen hurtti huumori. On ollut mukavaa seurata miesten ryh-mäytymistä talven aikana.

– Kyllä se liikunnan ilon löytyminenkin näkyi ryhmässä ja siinä, mitä miehet juttelivat keskenään: mitä kukakin on tehnyt ja miltä se on tuntunut, Kouhia-Turklin toteaa.

Motivaatio liikkumiseen ja miehinen kilpailunhalu ovat antaneet aihetta toppuuttelullekin.

– Myös ohjaajille on pitänyt painottaa, että ryhmän mie-het ovat oikeasti huonokuntoisia ja taustalla on muun muassa sydänvaivoja, joten liikkuminen pitää aloittaa rauhallisesti.

KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

Ryhtiliikkeessä tavoitteena on ollut osallistujien kokonais-valtaisen hyvinvoinnin lisääminen. Talven aikana järjes-tettiin 12 lajikokeilua, joiden sisältöihin miehet pääsivät itsekin vaikuttamaan.

– Spinning ja vesijumppa olivat ne lajit, joista miehet innostuivat kovasti. Lisäksi miehille tehtiin aluksi ja lo-puksi kuntotesti, jossa mitattiin puristusvoimaa, kehon-koostumusta ja kestävyyskuntoa, Kouhia-Turklin kuvailee hankkeen toimintaa.

Onnistumisen kokemuksia Ryhtiliikkeessä on hankittu liikuntakokeilujen lisäksi myös keittiössä, sillä ryhmässä käytiin läpi ravitsemukseen liittyviä asioita sekä teoriassa että käytännössä.

– Miehet ensin vähän naureskelivat, että mitä siitä tulee. Mutta sellaisiakin onnistumisen kokemuksia saatiin, että he valmistivat aterian itse alusta loppuun saakka, Kouhia-Turklin kertoo.

Ravitsemusneuvonnan lisäksi miehet ovat saaneet tietoa päih-teiden käytön vaaroista ja unen-huollosta. Terveyden ja hyvinvoin-nin edistämisen yksikköön kuuluu terveyden ja liikunnan edistä-misen lisäksi myös kulttuurinen hyvinvointi.

– Kun ollaan kaikki samaa organi-saatiota, yhteistyö on luontevaa. Se on ehdottomasti yksi meidän vah-vuuksista, Kouhia-Turklin painottaa yhteistyön merkitystä hankkeessa.

TAVOITTEENA LIIKUNTAKIPINÄN SYTTYMINEN

Peltosen mukaan Ryhtiliike-ryhmän monipuolisessa toi-minnassa myös KKI-hanketuesta on ollut merkittävää hyötyä.

– Ryhmää ei olisi tällaisessa muodossa voitu järjestää il-man tukea. Hanketuki on mahdollistanut muiden tahojen mukaan tuomisen hankkeeseen, ja sitä kautta asiakkaille on voitu esitellä monipuolisempaa toimintaa.

Miehille järjestettiin hankkeen loppumittaukset Kou-volan kaupungin uudella hyvinvointipisteellä, jossa järjestetään muun muassa teemapäiviä, tietoiskuja ja liikuntaneuvontaa.

– Paino oli hieman pudonnut ja puristusvoimassa ta-pahtunut pientä paranemista, mutta ei näin lyhyellä aika-välillä niillä mittauksen tuloksilla ole oikeastaan väliä. Se on tärkeää, että liikkuminen on ollut mukavaa ja siitä on toivottavasti tullut osa elämää jatkossakin, Kouhia-Turklin muistuttaa.

Miehet toivoivat kovasti, että ryhmän toimintaa voitai-siin jatkaa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kouhia-Turklinin mukaan mietinnässä onkin keinoja toiminnan jatkamiseen. Osa miehistä on jatkanut liikkumista kau-pungin XXL-ryhmissä ja osa muuten omatoimisesti, eli liikuntakipinä Ryhtiliikkeessä on selvästi syttynyt.

Lisätietoja Kouvolan kaupunkiLiikuntakoordinaattori Marika Peltonenpuh. 020 615 8436, marika.peltonen@kouvola.fi

" Määrä ei ole hankkeessa onnistumisen mittari."

12

Landis+Gyr Oy on Jyväskylässä toimiva energiamittausalan yritys, jonka palveluksessa työskentelee noin 170 henkilöä. Vuonna 2012 alkaneen Manage Health Better -hankkeen kohderyhmänä olivat yli 40-vuotiaat työntekijät. Noin puo-let yrityksen henkilöstöstä osallistui johonkin hankkeen puitteissa järjestettyyn toimintaan.

SUOSIO YLLÄTTI

Hankkeessa tarjottiin työntekijöille mahdollisuutta osallis-tua Mobra Finland Oy:n toteuttamaan henkilökohtaiseen etävalmennukseen, jossa hyödynnettiin Sports Tracker

-sovellusta. Hankkeen puuhanaisena toiminut johdon as-sistentti Kaija Pelttari kertoo yllättyneensä positiivisesti henkilöstön halukkuudesta osallistua valmennukseen.

– Tarjosimme alun perin mahdollisuutta viidelle henki-lölle ja ajattelimme, että hyvä, jos saadaan parikin henkilöä innostumaan. Halukkaita ilmaantuikin yksitoista. Tulimme yhdessä henkilöstöosaston ja työterveyshuollon kanssa siihen tulokseen, ettemme halua pudottaa siitä porukasta ketään pois, Pelttari kertoo.

ETÄVALMENTAJAN TSEMPPAUS MOTIVOI

Valmennusjakso alkoi henkilökohtaisella alkuhaastatte-lulla. Puolen vuoden ajan etävalmennukseen osallistuneet kirjasivat liikuntasuorituksensa mobiilisovellukseen ja sai-vat sitä kautta tsemppausta liikkumiseen valmentajaltaan. Hankkeen päätteeksi kukin sai henkilökohtaisen yhteen-vedon valmennuksen tuloksista.

Sovelluksen kautta saatua valmennusta pidettiin motivoivana.

– Kyllähän se aktivoi enemmän, kun joku seuraa ja kom-mentoi liikuntasuorituksia. Jos jostakin syystä ei saanut jotain suoritusta tallennettua sovellukseen, niin se kyllä harmitti, kertoo etävalmennukseen osallistunut pääkir-janpitäjä Päivi Kalemaa.

Mobiilisovelluksen käyttö takasi osallistujien yksityisyy-den. Toisaalta sovellus mahdollisti myös yhteisöllisyyden.

– Se oli tavallaan jokaisen oma juttu. Kenenkään ei tar-vinnut väkisin tehdä kimpassa, mutta sovelluksen kautta pystyi halutessaan olemaan sosiaalinen muun ryhmän kanssa ja tsemppaamaan toisia, Pelttari pohtii.

KAIKKIEN EI TARVITSE OLLA HIMOLIIKKUJIA

Valmennus lisäsi osallistujien liikuntaa vapaa-ajalla. Moni on saanut pidettyä yllä liikunnallisempaa elämäntapaa myös hankkeen jälkeen. Joillakin etävalmennuksessa ol-leilla innokkuus kuitenkin hieman lopahti hankkeen lo-puttua. Landis+Gyrillä odotukset hankkeen vaikutuksista olivat alkujaankin realistiset.

– Ymmärsimme kyllä, että puoli vuotta on liian lyhyt aika, varsinkin, kun kyse oli etävalmennuksesta. Siinä ajas-sa liikunta ei vielä välttämättä tule tavaksi. Onnistumisena pidän kuitenkin sitä, että hanke lisäsi osallistujien tietoi-suutta siitä, että liikunnasta hyötyäkseen ei tarvitse olla himoliikkuja. Liikunnallisesti aktiivisten työkavereiden jut-tuja kuunnellessa saattaa unohtua, että alkuun on lähdet-tävä pienin askelin ja sinnikkyys palkitaan, toteaa Pelttari.

Landis+Gyr Oy:n Manage Health Better -hanke on yksi KKI-ohjelman palkitsemista vuoden 2013 terveysliikuntahankkeista. Monipuolinen ja innostava hanke laajensi onnistuneesti yrityksen liikuntakult-tuuria. Hanke oli suunnattu koko henkilöstölle, mutta se huomioi ansiokkaasti erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia.

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ PAREMPIIN TULOKSIIN

Kolme kertaa viikossa järjestettäviin taukojumppiin osallistuu Landis+Gyrillä yleensä 10–20 henkilöä. Taukojumpal-le on järjestynyt sopiva tila toistaiseksi varastotilana toimivasta hallista.

13

VAUVAJUMPPAA JA KIPEITÄ PAKAROITA

Hankkeessa järjestettiin lajikokeiluja koko henkilökunnalle. Kokeilemaan pääsi tuttuja ja vähän tuntemattomampia-kin lajeja sauvakävelystä kahvakuulailuun ja foam roller

-harjoitteluun. – Osa porukasta piti sauvakävelyä ihan eläkeläismum-

mojen hommana, mutta kun Saarelan Jyrki Keski-Suomen Liikunnalta kävi vetämässä pari sauvakävelylenkkiä, niin porukka sai todeta, että tässähän tulikin ihan hiki ja seu-raavana päivänä olivat pakarat kipeinä, muistelee Pelttari.

Erityisen innostuneesti työntekijät ottivat vastaan Liikemies Ossi Valpion ohjaaman alkukantaisen liik-kumisen, jota henkilöstön keskuudessa alettiin kutsua vauvajumpaksi.

– Ossi itse kutsuu sitä ”tehdasasetusten palautukseksi” eli liikutaan tavoilla, joilla lapset liikkuvat. Se miten lap-sena opimme liikkumaan, toimii terapiana kaikenikäisille. Valitettavasti menetämme näitä luonnollisia liikemalleja iän, vammojen ja huonojen elintapojen myötä. Mutta lii-kemallit voi löytää uudelleen.

Henkilökunnalle järjestettiin myös terveys- ja ravitse-musluentoja. Henkilöstöruokala oli mukana järjestämällä terveellisen ruoan esittelyjä ja teemapäiviä. Työterveys-huolto puolestaan teki henkilökunnalle liikkuvuusmit-tauksia sekä UKK-kävelytestejä ja Cooperin testejä.

HYVÄT YHTEISTYÖKUMPPANIT KAIKEN A JA O

Pelttari pitää hankkeen onnistumisen kulmakivenä hyviä yhteistyökumppaneita.

– Mobralla oli ammattitaitoiset ja helposti lähestyttävät tyypit, mikä omalta osaltaan edesauttoi oikean kohderyh-män houkuttelemisessa. Myös Valpion Ossi on mahtava tyyppi, jonka liikuntatuokioihin lähti mukaan sellaisiakin, jotka eivät koskaan muuten osallistu mihinkään järjestet-tyyn toimintaan.

Hankkeeseen suhtauduttiin myös yrityksen johdon suunnalta myönteisesti. Hankkeelle tarjottu tuki näkyi paitsi taloudellisena panoksena myös konkreettisina te-koina. Henkilökunnan kuukausittaisissa tiedotustilaisuuk-sissa hankkeen markkinoinnille oli varattu oma aikansa ja intranetissä oli hankkeelle tarkoitettu oma osionsa. Laji-kokeilut oli usein yhdistetty työpäivään, ja osan liikunta-hetkistä sai toteuttaa työaikana.

Jatkuvasta panoksesta henkilöstön hyvinvointiin kertoo myös se, että yritys tarjoaa työntekijöilleen Efector Oy:n ohjaamat taukojumpat kolmesti viikossa sekä tukee työ-matkapyöräilyä tarjoamalla henkilöstön käyttöön pyörien pesu- ja huoltopaikan tarvittavine välineineen.

YHTEISÖLLISYYTTÄ YHTEISISTÄ KOKEMUKSISTA

Pelttarin mukaan Landis+Gyr Oy on tunnettu hyvästä työ-ilmapiiristään, mutta KKI-hanke loi työyhteisöön erilaista yhteisöllisyyttä. Lajikokeilut ovat lähentäneet ennestään

tuntemattomiakin työkavereita ja jutunjuuri on löytynyt yhteisistä kokemuksista.

– Kun on yhdessä käyty kokeilemassa kahvakuulaa, on saanut seuraavana päivänä kahvipöydässä vähän oudom-mankin työkaverin kanssa ihmetellä, miten tulikin lihak-set näin kipeiksi. Työkaveri on aika lailla erilainen verk-karit jalassa kuin tuossa tietokoneella piuhojen päässä, Pelttari toteaa.

Landis+Gyrin henkilöstö on toivonut jatkoa hankkeelle. Yhteistyö Mobra Finland Oy:n kanssa jatkuu edelleen, ja pari uutta ryhmää on jo aloittanut. Tulevaisuuden varalle on myös muita konkreettisia suunnitelmia. Toimitiloihin on toivottu nurkkausta, jossa voisi työpäivän aikana har-rastaa omatoimista taukoliikuntaa jumppapalloja, -mat-toja ja -keppejä sekä foam rollereita, stressipalloja, leuan-vetotelineitä ja hyppynaruja hyödyntäen.

Lisätietoja Landis+Gyr OyJohdon assistentti Kaija Pelttaripuh. 050 404 9701, kaija.pelttari@landisgyr.com

Seppo Salmela (edessä) kertoo käyvänsä aktiivisesti taukojum-passa pitääkseen niska- ja selkäjumit loitolla. Työpäivän aikai-sen istumisen tauottamiseen Salmelalla on myös hyvä käytän-nön vinkki: ”En pidä juomapulloa pöydällä, jolloin tulee noustua pöydän äärestä ja haettua juomaa kauempaa”.

14

Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n tavoitteena on edistää liikunnan harrastamista Savonlinnan seudulla. Yhdistyk-sen toimintaa ovat muun muassa liikuntakerhot, liikunta-alueiden hoitotyöt sekä työllisyysprojektit.

Toiminnanjohtaja Timo Reinikainen vaikuttaa vielä muutama kuukausi palkitsemisen jälkeen hieman häm-mentyneeltä Äijissä on energiaa -hankkeen saamasta tunnustuksesta, sillä miesten liikuntaryhmät ovat kas-vaneet osaksi yhdistyksen toimintaa lähes huomaamatta.

– Me ollaan mielletty itsemme enemmän lasten ja nuorten liikuttajiksi. Se tuli itsellekin vähän yllätyksenä, että me tosiaan liikutetaan näin paljon aikuisiakin niiden yli sadan lapsen ja nuoren lisäksi, jotka meidän toimin-nassa on mukana, Reinikainen ihmettelee.

Aikuisten liikuntaryhmiä järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008 osana EU-rahoitteista hanketta, jossa pyrittiin kehittämään liikuntatoimintaa työikäisille. Kaksi tuolloin alkanutta ryhmää kokoontuu edelleen joka tiistai pallopelien merkeissä.

– Olin eilen vetämässä sählyä ja lentopalloa, joissa oli molemmissa tosi hyvin porukkaa mukana – sählyssä oli vaihtomiehiäkin ja lentopallossa molemmilla puolet täynnä. Nämä kaksi ovat alkuperäisiä äijäryhmiä, jotka ovat pyörineet vuodesta 2008 saakka, Reinikainen kertoo.

MIESTEN NÄKÖISTÄ TOIMINTAA

Äijissä on energiaa -hankkeessa liikutetaan monen ikäi-siä miehiä pääasiassa pallopelejä pelaamalla. Hankkeen puitteissa pyörii seitsemän liikuntaryhmää, joista yksi on työkeskuksen sekaryhmä ja kuudessa kaikki osallistujat ovat miehiä. Ikähaitari ryhmissä on kolmestakymmenestä aina 70 ikävuoteen saakka.

Viisi ryhmistä on peliporukoita, joissa pelataan len-topallon ja salibandyn lisäksi jalkapalloa. Kahdessa ryh-mässä on pallopelien lisäksi muutakin liikuntaa, kuten sauvakävelyä ja jumppaa. Ryhmien vetäjänä toimii Rei-nikaisen lisäksi liikunnanohjaaja Anssi Kostiainen.

Savonlinnan äijissä on energiaa

KKI-ohjelma palkitsi Vuosipäivässä Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n Äijissä on energiaa -hankkeen. Hanke on liikuttanut ja inspiroinut eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia miehiä menestyksekkäästi monen vuoden ajan.

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVAT: SOILA PUURTINEN

15

Ryhmissä on mukana muutamia miehiä, jotka ovat jat-kaneet viikoittaista pelailua vuodesta 2008 lähtien. Uusia kasvoja toimintaan tulee mukaan joka vuosi. Sen suurempia mainoskampanjoita ei äijäryhmistä ole tarvinnut järjestää, sillä sana on siirtynyt suusta suuhun ja väkeä on riittänyt.

– On syntynyt sellainen lumipalloefekti, että uudet har-rastajat tuovat mukanaan aina uusia harrastajia. Tilanne alkaa olemaan se, että ohjauskapasiteetin suhteen ollaan niin tiukoilla, että toimintaa ei voidakaan oikein tämän enempää markkinoida.

Tilausta miesten yhteisille pelivuoroille vaikuttaa siis ole-van. Ryhmien menestyksen salaisuutta Reinikainen joutuu kuitenkin tovin pohtimaan. Mukavan tekemisen lisäksi tär-keiksi nousevat yhdessä liikkumisen sosiaaliset merkitykset.

– Ryhmissä on ollut alusta saakka rento asenne: vetäjät ovat olleet ikään kuin yhtenä ryhmässä, eikä ole liiemmin mistään nipotettu. Olemme yrittäneet muokata ryhmiä kävijöiden mukaan ja tehdä toiminnasta heidän näköis-tään, Reinikainen pohtii.

– Ryhmistä on muodostunut melkein ennemmin ka-veriporukoita. Jos siellä joku epäonnistuu tai toisaalta oikein hienosti onnistuu, niin kyllä siitä aina mainitaan. Miehistä huumoria ja jutunheittoa – sellaista miehistä meininkiä, Reinikainen summaa.

Sekaryhmiäkin on vuosien varrella ollut. Reinikainen näkee sekä sekaryhmissä että miesten omissa äijäryh-missä hyviä puolia, mutta toteaa, että ehkä sitä naisten kuullen vähän mietitään enemmän, mitä sanotaan.

– Kohderyhmä on meille luonteva ja helppo, kun meitä on kaksi miestä tekemässä tätä.

Myös maksut ovat olleet Äijissä on energiaa -hankkeen toiminnassa nimellisiä: pelivuoroilla maksu on korkein-taan muutaman euron kertaa kohden.

MAAHANMUUTTAJAT HYVIN MUKANA

Hankkeessa pyörii kaksi maahanmuuttajaryhmää, jotka järjestetään yhteistyössä kristillisen opiston kanssa. Op-pilaitoksessa on yli 100 maahanmuuttajaa, ja ryhmissä on ollut talven aikana 10–20 kävijää.

– Pääpaino ryhmissä on osallistujien itse valitsemissa pallopeleissä. Useimmin pelataan jalkapalloa, mutta tal-ven aikana on kokeiltu myös lentopalloa ja sählyä, Reini-kainen kuvailee maahanmuuttajaryhmiä.

Maahanmuuttajaryhmissä osallistujamäärä alkuun hieman mietitytti, mutta ryhmät lähtivät hyvin käyn-tiin, mikä on ollut Reinikaisen mukaan yksi hanke-kauden onnistumisista. Aiemmista maahanmuuttaja-ryhmistä on siirtynyt muutamia miehiä muun muassa lentopalloryhmään.

TOIMINTA ELÄÄ JA KEHITTYY

Savonlinnan Seudun Liikunta tekee tiivistä yhteistyötä Sa-vonlinnan kaupungin liikuntapalvelujen kanssa. Äijissä on energiaa -hankkeessa on saatu muutamalle ryhmälle lii-kuntatilat käyttöön maksutta. Yhteistyötä on tehty myös paikallisten liikuntaseurojen kanssa erityisesti tapahtumi-en järjestämisessä.

– Maaliskuussa järjestettiin historian ensimmäinen pi-hapeliturnaus, johon saatiin tuomarit paikallisten seuro-jen kautta. Tapahtuma keräsi yli sata osallistujaa, joista suurin osa oli miehiä. Aiemmin on järjestetty muun mu-assa sähly- ja norsupalloturnaus, Reinikainen kertoo.

Uuttakin toimintaa on alkamassa vielä keväällä 2014. Työttömille ja työllistetyille suunnatussa ryhmässä on tarkoitus tutustua eri liikuntamuotoihin. Takatalvi tosin muutti hieman suunnitelmia toiminnan aloittamisesta.

– Tällä viikolla piti kokoontua ensimmäisen kerran ja mennä frisbeegolfaamaan. Viime viikolla näytti vielä sään suhteen hyvältä, mutta ensi viikolla sitten kuntosalia, jos ei tällä viikolla päästä aloittamaan, Reinikainen pohtii lu-misateen keskellä.

Savonlinnan Seudun Liikunta järjestää miesten liikun-taryhmiä pääasiassa talvisin. Kesä on yhdistykselle silti aktiivista aikaa: ohjelmassa on liuta tapahtumia, joilla varmistetaan toiminnan jatkuminen taas seuraavana syksynä.

Lisätietoja Savonlinnan Seudun Liikunta ry Toiminnanjohtaja Timo Reinikainenpuh. 044 321 6383 timo.reinikainen@savonlinnanseudunliikunta.fi

16

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtajan paikalta vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtynyt Pekka Puska pai-notti liikkumattomuuden vähentä-misen tarvitsevan laajaa yhteistyötä. Meillä on kovaan näyttöön perustuvia strategioita ja ohjelmia, mitä Puska pitää hyvänä. Avainasemassa on kui-tenkin se, mitä kentällä tapahtuu ja miten toimintaa saadaan aikaan.

Edellytyksetkin ovat Puskan mu-kaan kunnossa.

– Suomessa on valtavan hyvät mah-dollisuudet liikkua. On suotuisa il-masto, liikuntapaikkoja, turvallista ja tasa-arvoista verrattuna esimerkiksi Arabimaihin. Lisäksi terveys kiinnos-taa suomalaisia.

Puska viittasi ongelman ratkaisus-sa Muutoksen portaisiin. Toiminta, kuten viestintäkampanjointi, koh-distuu yleensä portaiden alapäähän, mutta ongelmat ovat yläpäässä.

Puska tietää, että terveyden edistä-minen on halvin tapa tuottaa säästöjä, mutta sen kertominen ei poliittisessa lobbauksessa vielä riitä.

– Kaikki perustellaan nykyään sääs - töillä, joten siinä mielessä euro-jen las keminen ei auta poliittista päätöksen tekoa. Olisi suotavaa, että terveys asiat tulisivat huomioiduksi kaikessa päätöksenteossa samaan tapaan kuin ympäristöasiat nyky-ään. Yhtään merkittävää päätöstä ei enää tehdä huomioimatta ensin sen ympäristövaikutuksia.

KKI-Katselmuksessa katettiin pöytä ajankohtaisilla teemoilla

KKI-Katselmus järjestettiin Joensuussa maaliskuun 26.–27. päivänä. Parisataa päinen seminaariväki sai kuulla Pohjois-Karjalan Liikunnan ja Joensuun kaupungin isännöimässä tapahtumassa ajankohtaisista terveysliikunnan teemoista. Puheenvuoroissa käsiteltiin niin suurempia linjoja ja näkymiä kuin käytännön toimivia esimerkkejäkin.

Terveyden edistäminen halvin tapa tuottaa säästöjä

Käytännön esimerkkejä ja suuria linjoja

Elinvoimainen kunta hyödyntää hyvinvointietoaKuntaliiton erityisasiantuntija Anne Sormunen esitteli Kuntaliiton hallin-noimaa sähköistä hyvinvointikerto-musta, joka on kunnille tarkoitettu tiedolla johtamisen tiimityöväline. Sormusen mukaan hyvinvoinnin haasteet ovat kunnille yhtä tärkeitä kuin taloudelliset haasteet. Kaikkien kunnissa tehtävien päätösten tulisi-kin perustua ihmislähtöiseen vaiku-tusten ennakkoarviointiin, mikä vaa-tii systemaattista hyvinvointitiedon keräämistä ja hyödyntämistä kaikkia hallinnonaloja koskevan päätöksen-teon tukena.

Terveystieto

Suostuttelu(motivointi)

Käytännön taidot

Sosiaalinen tuki

Ympäristötuki

Yhteisöorganisointi,poliittinen päätöksentekoMuutoksen portaat

PUSKA & MCALISTER

TEKSTI: NOORA MOILANEN, ANNA SUUTARI JA KATRI VÄISÄNEN KUVAT: MIIA MALVELA

17

Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat maakuntalehdissä

140-vuotisjuhliaan tänä vuonna viet-tävän sanomalehti Karjalaisen pää-toimittaja Pasi Koivumaa kertoi leh-timaailman murroksesta. Siinä missä sanomalehdistö syntyi 1700-luvun lopulla pitkälti esittämään lukijoille, mikä on oikein ja mikä ei, nykymaail-massa lehti on edunvalvoja, tiedonvä-littäjä ja uuden tiedon tuottaja.

Lukijat kokevat erityisesti tervey-den ja hyvinvoinnin kiinnostavana ja itselle läheisenä aiheena. Vuoden 2010 Karjalaisen lukijatutkimuksessa nämä aiheet nousevatkin tärkeim-miksi lehden aiheiksi. Hyvinvointi, terveys, ruoka ja liikunta toimivat hy-vin myös monikanavaisissa mediois-sa. Aihetta ei enää mielletä medias-sa ”pehmoaiheeksi”, vaan se tuottaa myös skuuppeja.

Käytännön esimerkkejä ja suuria linjoja

Hyvinvointimme on omissa käsissämmeItä-Suomen yliopistossa terveyden edistämisen professorina ja THL:ssä tutkimusprofessorina toimiva Tiina Laatikainen avasi kuulijakunnalle alueellisen terveys- ja hyvinvointi-tutkimuksen tuloksia. Tulokset ker-tovat omaa karua kieltään: ylipaino on kaikissa ikäluokissa lisääntynyt ja suomalaiset liikkuvat yhä vähem-män. Laatikaisen mukaan syy tähän kehitykseen löytyy arjestamme. Ny-kypäivän arkielämä ei tue energian saannin ja kulutuksen tasapainoa: työn fyysinen rasittavuus ja työmat-kaliikunta ovat vähentyneet ja useita arkiaskareita voi hoitaa kotoa käsin tietokoneella, kuten pankkiasiat ja ostokset. Jo vuosia tasaisessa kasvus-

sa ollut vapaa-ajan liikunnan mää-räkin on valitettavasti viime vuosina kääntynyt laskuun. Laatikainen muis-tutti, että nämä kehityskulut voidaan pysäyttää ja niiden suuntaa voidaan muuttaa elintavoilla. Tämä vaatii en-sisijaisesti yksilön itsensä vastuun-kantoa, mutta myös yhteiskunta voi tukea myönteistä kehitystä huomi-oimalla terveyden edistämisen nä-kökulmat kaikessa päätöksenteossa.

18

Työn sujuvuus syntyy selkeydestä ja avoimuudesta

Ikäjohtamisen avain on arvostus

Työterveyslaitoksen tuoteperhepääl-likkö Jouni Sipponen avasi puheen-vuoronsa KKI-Katselmuksessa kysy-mällä yleisöltä, mitä tulee mieleen sanasta työhyvinvointi.

– Omasta mielestäni olennaista on, että työhyvinvointi syntyy ja kumpu-aa työstä. Työ itse on hyvinvoinnin lähde, oli Sipposen vastaus omaan kysymykseensä.

Työn sujuvuuden peruspilarit ovat Sipposen mukaan selkeä perustehtä-vä, selkeät töiden järjestelyt ja avoin vuorovaikutus. Yksilön kannalta tär-keää on oman roolin selkeys, selkeät tavoitteet työssä ja tieto siitä, mitä mi-nulta odotetaan.

– Suurempi tavoite tai tarkoitus tekee työstä mielekästä, mikä antaa myös työn sujuvuuden tarkasteluun laajemman lähtökohdan. Mitä parem-min oma tehtävä on sisäistetty, sitä helpompi on voida hyvin, Sipponen pohti työn merkityksellisyyttä.

Myös organisaation rakenteet, säännöt ja normit ovat Sipposen mu-kaan tärkeitä.

– Työn sujuvuuden kannalta joskus tuntuisi helpommalta ja joustavam-malta ohittaa virallinen organisaatio-

rakenne, mutta työn muodolliset ra-kenteet ovat olemassa syystä ja niissä pysyminen on useimmiten järkevää.

Avoimen vuorovaikutuksen ympä-ristössä annetaan ja saadaan palau-tetta työstä. Sipponen muistuttaa, että palaute on maksuton keino parantaa työhyvinvointia ja sen antamisesta ei ole vastuussa ainoastaan esimies.

Oman työn ja yhteisen suunnan kriit-tinenkin arviointi on Sipposen mu-kaan tärkeää.

– Silloin ei synny sopulit rin teessä -ilmiötä, jossa kaikki vipel letään täy-siä samaan suuntaan pysähtymättä miettimään, minne ollaan menossa, Sipponen kuvaili rehellisen palaut-teen merkitystä.

Abloy Oy:n henkilöstöjohtaja Satu Krohns esitteli vuodesta 2000 saak-ka Abloylla toteutettua ikäohjelmaa, jonka tavoitteena on varmistaa arvok-kaan osaamisen siirtäminen ennen eläköitymistä ikääntyvältä työntekijäl-tä nuoremmille jatkajille. Ohjelmalla pyritään myös tukemaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tar-joamalla muun muassa palautumista edistäviä ylimääräisiä vapaapäiviä yli 59-vuotiaille. Ikäohjelma on Abloylla

mahdollistanut aidosti yksilölliset rat-kaisut eläkkeellejäämisaikatauluissa, mikä on auttanut yritystä hajaannut-tamaan samanikäisten työntekijöiden eläköitymisen pidemmälle aikavälille ja tätä kautta mahdollistanut osaami-sen säilymisen. Krohns korosti kaiken toiminnan taustalla olevan työnteki-jöiden arvostuksen.

– Kun kokee, että työyhteisössä ar-vostetaan, on helppo jakaa osaamis-taan ja tietotaitoaan muillekin.

19

Hyvinvointia työstäWaratah OM Oy:n toimitusjohtaja Tomi Haring jakoi keinoja huomioida henkilöstön hyvinvointi. Haring nä-kee hyvinvoivan henkilöstön yhtenä helpoimmista ja parhaista tavoista parantaa työn tuottavuutta, ja hänen mukaansa hyvinvoinnin ensimmäi-nen kulmakivi on itse työ.

– On tärkeää, että ihmisillä on töi-tä ja usko siihen, että töitä on myös huomenna. Työtä, jonka osaa ja jota jaksaa tehdä, Haring pohti.

Waratahissa erityisesti liikunta on esillä terveyden ja työkyvyn ylläpitä-misessä. Haring pitää tärkeänä myös työterveyshuollon roolia, työturvalli-

suutta sekä muista välittämistä. Elä-mäntilanteiden huomioiminen on ol-lut aina osa yrityksen toimintaa.

– Se ei ole keneltäkään pois, että tehdään joustavia järjestelyjä, mutta säännöt on sovittava tarkasti, Haring muistutti.

Haring korostaa palautteen antami-sen ja vastaanottamisen taitojen mer-kitystä työyhteisölle. Waratahissa on-nistumisista annetaan tunnustusta ja virheistä palautetta positiivisen kautta.

– Mielestäni nykypäivän johtami-nen on enemmän valmentamista: johtajan tehtävänä on tuoda esiin työntekijöiden potentiaali.

Positiivisia kehityskulkujaKulttuuriasianneuvos Päivi Aalto-Nevalainen opetus- ja kulttuurimi-nisteriöstä kertoi niistä positiivisista kehityskuluista, joita yhteiskunnas-samme on liikunnan edistämisen il-mapiirissä viimeisen vuoden aikana tapahtunut.

Ensiksikin valtiovarainvaliokunta esitti vuoden 2013 budjettimietinnös-sään huolensa väestön liikkumatto-muudesta. Valiokunnan kannanotto oli erittäin vahva ja merkittävä.

Toiseksi syksyllä 2013 julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön koor-dinoimana valtakunnalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset vuoteen 2020. Aalto-Neva-laisen mukaan olemme mittavan toi-mintakulttuurin muutoksen äärellä, joihin linjausten toimeenpanosuun-nitelmalla pureudutaan.

Kolmas positiivinen merkki on käynnissä oleva liikuntalain uudistus. Keskeisiä muutosesityksiä siinä ovat

muun muassa liikunnan läpäisype-riaatteen vahvistaminen niin valtion kuin kuntien tasolla ja liikunnan pe-ruspalveluluonteen vahvistaminen.

Neljäntenä esimerkkinä Aalto-Nevalainen nosti esiin EU:n neuvos-

ton marraskuussa 2013 hyväksymät terveysliikunnan suositukset, jotka ovat vahva poliittinen signaali terve-yttä edistävän liikunnan tärkeydes-tä eurooppalaiselle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

20

ELOKUU 2014Ma 25.8. PietarsaariTi 26.8. KokkolaKe 27.8. HaapajärviTo 28.8. YlivieskaPe 29.8. Kalajoki

SYYSKUU 2014Ma 1.9. VaasaTi 2.9. AlajärviKe 3.9. ÄhtäriTo 4.9. SeinäjokiPe 5.9. KauhajokiMa 8.9. Outokumpu ja Liperi

Ti 9.9. KiteeKe 10.9. IlomantsiTo 11.9. LieksaPe 12.9. JoensuuMa 15.9. KiuruvesiTi 16.9. IisalmiKe 17.9. SiilinjärviTo 18.9. KuopioPe 19.9. VarkausMa 22.9. JämsäTi 23.9. KeuruuKe 24.9. LaukaaTo 25.9. ÄänekoskiPe 26.9. Pihtipudas

Ma 29.9. KankaanpääTi 30.9. Pori

LOKAKUU 2014Ke 1.10. RaumaTo 2.10. HarjavaltaPe 3.10. HuittinenMa 6.10. LaitilaTi 7.10. LoimaaKe 8.10. SaloTo 9.10. KemiönsaariPe 10.10. Turku

REKKAKIERTUE 2014

PALJON UUSIAKIERTUEPAIKKAKUNTIA!

Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Liikunnan

aluejärjestöjen ja rekkakiertueen pysähdyskuntien kanssa.

WWW.SUOMIMIES.FI

• SuomiMiehen kuntotestit ja palaute

• Liikuntaneuvontaa – tukea liikunnan aloittamiseen

21

ELOKUU 2014Ma 25.8. PietarsaariTi 26.8. KokkolaKe 27.8. HaapajärviTo 28.8. YlivieskaPe 29.8. Kalajoki

SYYSKUU 2014Ma 1.9. VaasaTi 2.9. AlajärviKe 3.9. ÄhtäriTo 4.9. SeinäjokiPe 5.9. KauhajokiMa 8.9. Outokumpu ja Liperi

Ti 9.9. KiteeKe 10.9. IlomantsiTo 11.9. LieksaPe 12.9. JoensuuMa 15.9. KiuruvesiTi 16.9. IisalmiKe 17.9. SiilinjärviTo 18.9. KuopioPe 19.9. VarkausMa 22.9. JämsäTi 23.9. KeuruuKe 24.9. LaukaaTo 25.9. ÄänekoskiPe 26.9. Pihtipudas

Ma 29.9. KankaanpääTi 30.9. Pori

LOKAKUU 2014Ke 1.10. RaumaTo 2.10. HarjavaltaPe 3.10. HuittinenMa 6.10. LaitilaTi 7.10. LoimaaKe 8.10. SaloTo 9.10. KemiönsaariPe 10.10. Turku

REKKAKIERTUE 2014

PALJON UUSIAKIERTUEPAIKKAKUNTIA!

Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Liikunnan

aluejärjestöjen ja rekkakiertueen pysähdyskuntien kanssa.

WWW.SUOMIMIES.FI

• SuomiMiehen kuntotestit ja palaute

• Liikuntaneuvontaa – tukea liikunnan aloittamiseen

22

Yhteiskuntamme monet muutokset heijastuvat myös työelämään. Haasteet on tehty voitettaviksi ja Suomessa onkin otettu tavoitteeksi kehittää työelämästämme Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Tätä kehitystä viedään eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimalla Työelämä 2020 -hankkeella.

Hanke haastaa työpaikat kehittämään toimintaansa ja toimintatapojaan omista lähtökohdistaan. Kehitystyö on mahdollista niin pienillä kuin suurilla työpaikoilla toimi-alasta riippumatta.

Tavoite on, että tulevaisuudessa yhä useammalla työ-paikalla on uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri, jossa tuotteet, palvelut ja toimintatavat luodaan yhteis-työssä. Toiminta on avointa, vuorovaikutteista, hallittua ja ennakoivaa. Uutta teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti, johtaminen on huippuluokkaa ja samalla pystytään luo-maan uutta työtä.

LAAJA TOIMIJAJOUKKO YHTEISTYÖSSÄ

Työelämä 2020 on verkostohanke, jossa on mukana jo miltei 40 valtakunnallisesti toimivaa organisaatiota. Näi-tä mukana olevia työelämätoimijoita yhdistää halu jakaa palvelujaan ja omia innovaatioitaan muiden kanssa ja si-ten edistää suomalaista työelämää. He ovat sitoutuneet

hankkeeseen yhteistyölupauksin, joissa kukin toimija on määritellyt omat tavoitteensa tai missionsa.

Hankkeen vahvuus on yhteistyössä. Työelämätoimijoi-den lisäksi hankkeen sateenvarjon alla on useita erilaisia yhteistyöverkostoja, joista tärkeimmät ovat ELY-keskusten alueilla toimivat alueverkostot. Alueverkostot kehittävät työelämää oman alueensa elinkeinoelämän erityispiir-teet huomioiden. Tiedeverkostossa ovat mukana Suomen keskeiset työelämätutkijat. Kansainvälisessä verkostossa jaetaan tietoa Suomen työelämästä ja tuodaan Suomeen kansainvälisiä kokemuksia.

Lisäksi hankkeeseen kuuluu kolme kehittämisohjelmaa: Johtamisen kehittämisverkosto, Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma ja Työhyvinvointifoo-rumi. Ne tarjoavat työpaikoille uusia toimintamalleja ja työkaluja.

Viestinnän tehtävä on pitää tämä suuri työelämän ke-hittäjien joukko samassa kurssissa matkalla kohti yhteistä tavoitetta.

Hyvän työelämän puolestaTyöelämä 2020 -hanke kokoaa työelämätoimijat yhteen

TEKSTI: KIRSI SJÖHOLM & KATRI VÄISÄNENKUVA: MONKEY BUSINESS IMAGES

23

TAUSTA TYÖELÄMÄSTRATEGIASSA

Työelämä 2020 -hanke perustuu vuonna 2012 valmistunee-seen työelämästrategiaan, joka on laadittu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman pohjalta. Strategian tavoite on työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen.

Lisäksi tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki työ-paikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason. Sil-loin niiden perusasiat ovat kunnossa ja arki sekä velvoit-teiden hoitaminen sujuvaa.

HYVÄN TYÖELÄMÄN MENESTYSTEKIJÄT

Työelämästrategian ulottuvuudet Euroopan parhaan työ-elämän saavuttamiseksi ovat innovointi ja tuottavuus, luot-tamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Kun nämä tekijät yhdistetään työpaikoilla tasa-painoisesti, työelämän laatu ja tuottavuus paranevat.

Innovointi ja tuottavuus edellyttävät uudistumista tu-kevaa kulttuuria, uuden teknologian hyödyntämistä ja sa-manaikaisesti toimintatapojen uudistamista ja henkilös-tön osallistamista kehittämistyöhön.

Luottamuksen ja yhteistyön lisääntyminen vaatii keski-näiseen arvostukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa tapaa toimia, luottamusta vahvistavia rakentei-ta ja kulttuuria sekä laaja-alaista ja ennakoivaa yhteistyötä.

Työhyvinvointi ja terveys perustuvat siihen, että työ itsessään luo hyvinvointia tekijälleen, työ on mielekästä ja tavoitteellista ja muutokset ovat hallittavia ja niihin on saatavissa tukea.

Osaava työvoima syntyy osaamisen jatkuvasta kehittä-misestä, henkilöstövoimavarojen johtamisesta sekä kou-lutuksen ja työelämän yhteistyöstä.

TYÖELÄMÄN ARVOT

Hankkeessa halutaan varsinaisten kehittämistoimien li-säksi välittää työelämään kestävää ja inhimillistä arvomaa-ilmaa. Työhön liittyvät arvot ja asenteet ovat murroksessa. Nyt onkin hyvä hetki tehdä yhteistyötä myös työelämäar-vojen puolesta.

Työyhteisöillä ja työpaikoilla on usein omia arvoja. Näi-den lisäksi koko työelämän yhteisiksi arvoiksi on nostettu sinnikkyys, luottamus, rohkeus ja työn tarkoituksen ym-märtäminen. Arvojen valintaa on edeltänyt työpajatyös-kentely, jossa on ollut edustettuna koko työväestön kirjo nuorista eläkkeelle siirtyviin ja maahanmuuttajista työelä-män ulkopuolella oleviin.

Nämä arvot ovat kivijalka, jolle voimme yhdessä rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja ja Euroopan parasta työelämää.

Lisätietoja www.tyoelama2020.fiwww.facebook.com/Tyoelama2020Twitter: @Tyoelama2020, #tyoelama2020

Työyhteisöt ovat yksi KKI-ohjelman painopistealue, ja tätä työtä tehdään Toimintakykyä työelämään -kokonaisuuden alla. KKI-ohjelma on myös yksi Työelämä 2020 -hankkeen toimijoista ja on omilla yhteistyölupauksillaan sitoutunut hankkeen toteuttamiseen ja työelämän kehittämiseen.

Työyhteisöt voivat hankea KKI-ohjelmalta hanketukea lii-kunnan edistämistyöhön. Hanketuella kannustetaan tuke-maan henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa.

Lisätietoja KKI-ohjelman Toimintakykyä työelämään -kokonaisuudesta Ohjelmakoordinaattori Niina Valkamapuh. 0400 247 390, niina.valkama@likes.fi

Työyhteisöt KKI-ohjelman painopisteenä

KUVA: STUDIO JUHA SORRI

24

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVA: MAGI VILJANEN

– Meillä kaikilla on ikään liittyviä ominaisuuksia, jotka työ-paikalla voivat hallitsemattomina kääntyä itseään vastaan. Ne voivat myös olla rikkaus, jos niitä osataan käyttää hyö-dyksi, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija-lääkäri Jan Schugk.

JOHTAMISESSA HUOMIO IKÄÄN JA ELÄMÄNVAIHEESEEN

Ikäjohtaminen on yksi ikäohjelman keskeisistä elemen-teistä. Työuran aikana ihmisen elämässä tapahtuu ikään liittyviä muutoksia. Myös henkilökohtaiset elämäntapah-tumat vaikuttavat työntekoon. Ikäjohtamisessa nämä ote-taan huomioon ja hyväksytään.

– On hassua, että urheilussa hyväksymme sen, että juni-orivuosina urheilija ei vielä yllä ammattilaisen tasolle tai että aktiivivuosien jälkeen siirrytään seniorisarjoihin, mut-ta työelämässä usein oletetaan ihmisen pystyvän saman-laiseen suoritukseen kaikissa ikävaiheissa, Schugk pohtii.

Eri elämänvaiheissa oleville työntekijöille eri asiat ovat työelämässä merkityksellisiä. Nuorelle työntekijälle työaikajoustot voivat elämäntilanteen takia olla tärkeitä. Iäkkäämpi työntekijä puolestaan saattaa arvostaa seni-orivapaan tarjoamaa mahdollisuutta erityisen raskaasta työrupeamasta palautumiseen.

Keskeinen ikäjohtamisen teema on myös työuraan liitty-vät odotukset. Schugkin mukaan näitä harvoin käsitellään.

– Usein ihmiset vain ajautuvat työurallaan tai jäävät jumiin johonkin työhön. Työnantajan ja työntekijän olisi syytä yhdessä panostaa työurasuunnitteluun, joka vaatii myös osaamisen yhteisvastuullista kehittämistä.

Osa työurasuunnittelua on myös eläkkeelle jäämisen suunnittelu. Schugk kannustaa työnantajaa ja työntekijää keskustelemaan ajoissa ja avoimesti eläkkeelle jäämisestä.

– Eläkkeelle jäänti on vääjäämättä edessä, joten olisi hyvä mahdollisimman tarkasti hahmottaa, milloin ja mi-ten se tapahtuu. Tällöin myös siirtymävaiheen tukitoimet pystytään kohdentamaan paremmin, Schugk muistuttaa.

IKÄOHJELMAN RÄÄTÄLÖINTI KANNATTAA

Ikäohjelmaa laadittaessa on tärkeää ymmärtää, mikä ikä-ohjelma on – ja mitä se ei ole. Ikäohjelmassa ei ole kyse esi-merkiksi pelkistä seniorivapaista, vaikkakin ne voivat olla yksi ikäohjelman elementti. Ikäohjelmaa toteutettaessa fokusointi kannattaa. Kun on ensin kartoitettu työpaikan ikärakenteeseen liittyvät riskit ja voimavarat, mietitään, mitä elementtejä juuri kyseisellä työpaikalla tarvitaan ja mihin on syytä panostaa. Tarvitsemmeko työurasuunnitte-lua, johtamisen kehittämistä, työaikajärjestelyjä vai tukea elämänhallintaan?

– Ikäohjelma on hyvin laaja kokonaisuus. Jos yrittää tehdä kaikkea kerralla, voi käydä niin, ettei tee mitään kunnolla.

Ikäohjelmalla tulee olla sielu ja henkiTyökaarimalli, ikäohjelma, ikäjohtaminen. Useita eri termejä, jotka kaikki pohjimmiltaan viittaavat samaan asiaan: työpaikan kehittämis- ja toimintatavoissa otetaan huomioon työntekijöiden ikään ja elämänvaiheisiin liittyvät tarpeet. Ikäohjelma auttaa työyhteisöä näkemään eri-ikäisyyden työpaikan voimavarana ja hyödyntämään monimuotoisen työyhteisön vahvuudet.

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVA: MAGI VILJANEN

Toimiva ikäohjelma on investointi tulevaisuuteen

25

Jos varsinaisen ikäohjelman laatiminen työpaikalle tun-tuu yli mitoitetulta, Schugk kannustaa yhdistämään joita-kin ikäohjelman elementtejä olemassa oleviin henkilöstön kehittämis ohjelmiin.

– Varsinkin työnantajat usein kavahtavat sitä, jos heitä velvoitetaan laatimaan ”taas yksi uusi ohjelma”.

Tästä syystä Schugk ei kaipaa ikäohjelmien laadintaan pakotteita esimerkiksi valtiovallan taholta.

– Ikäohjelmalaki johtaisi helposti siihen, että tehdään vain ohjelmia, joita voidaan näyttää tarvittaessa, mutta jois-ta puuttuu sielu ja henki. Paras tulos syntyy sen oivalluksen kautta, että tästä toiminnasta on hyötyä kaikille osapuolille.

KAIKKI HYÖTYVÄT

Ikäohjelmissa onkin kyse nimenomaan win-win-win-ti-lanteesta. Työntekijän terveys, työ- ja toimintakyky sekä elämänlaatu paranevat. Työntekijä pystyy olemaan töis-sä pidempään, jolloin ansiot ja sitä kautta eläke ovat pa-remmat. Työnantajan näkökulmasta sairauspoissaolot vähenevät, työnantajakuva paranee ja työn tuottavuus li-sääntyy. Yhteiskunnan kannalta hyötynä on työn määrän säilyminen tai jopa lisääntyminen, mikä kasvattaa kan-santuotetta ja auttaa yhteiskuntaa selviämään paremmin velvoitteistaan.

– Nämä toimenpiteet ovat investointeja siihen, että ihmi-nen pystyisi hyvissä voimin jatkamaan ja haluaisi jatkaa työntekoa. Kyse on tietysti kolmiyhteydestä ”haluta, pys-tyä, saada” eli pitää haluta jatkaa, pitää pystyä jatkamaan ja pitää saada jatkaa työntekoa.

Schugkin mukaan on tärkeää ymmärtää myös, että on kyse investoinnista, jonka tavoitteena on, että viivan alle jää jotakin. Toiminnan tuloksellisuuden jatkuva mittaami-nen onkin olennaista.

– Toiminnan kustannukset yleensä tiedetään, mutta va-litettavan usein vaikutukset jäävät analysoimatta.

Ikäohjelmien taloudellisten vaikutusten tarkka laskemi-nen on vaikeaa, koska toiminta on osittain päällekkäistä muun työkykyjohtamisen kanssa. On kuitenkin selkeäs-ti nähtävissä, että näillä toimilla on pystytty nostamaan eläkkeellejäämisikää.

– Määrätietoisella työkykyjohtamisella saadaan esimer-kiksi sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät kustannukset pienenemään.

TUNNISTA OIKEA KOHDERYHMÄ

Schugkin työryhmän työkaarimallissa yhtenä osana ovat terveelliset elämäntavat. Schugk korostaa, että vastuu työntekijän fyysisestä kunnosta ja elämäntavoista on aina ensisijaisesti työntekijällä itsellään. Työnantajalla on kui-tenkin mahdollisuus vaikuttaa näihin asioihin ja siitä voi olla työnantajalle hyötyäkin.

– Työnantajan kannattaa muistaa, että vaikkei velvolli-suutta näihin asioihin puuttumiseen olekaan, niin huono-

jen elämäntapojen seuraukset tulevat aina jollakin tavalla myös työnantajan kannettaviksi.

Terveellisiin elämäntapoihin kannustavissa toimenpi-teissä törmätään usein tuttuun problematiikkaan: miten saada mukaan ne, jotka toiminnasta eniten hyötyisivät.

– Usein teoria on oikea ja toimenpiteet ovat oikeita, mut-ta ne eivät kohdennu oikeaan ryhmään.

Schugk korostaakin oikean kohderyhmän tunnistami-sen tärkeyttä. Toimenpiteitä ei yleensä kannata kohdistaa valikoimatta koko joukkoon, jolloin haaviin jäävät ne, jotka ovat muutenkin jäädäkseen.

– Jotta toimenpiteet saataisiin kohdennettua niille, jot-ka niistä eniten hyötyvät, olisi syytä pohtia, mikä ihmisiä puhuttelee. Ihmisiä tulee lähestyä heidän omista lähtö-kohdistaan ja tarjota toimintaa eri tasolla oleville, jotta jo-kainen voi osallistua.

Schugk myös kannustaa tarttumaan jämäkämmin si-vuun jäävään joukkoon. Tämä joukko tulisi tunnistaa ja pyrkiä selvittämään, miksi he eivät halua osallistua.

– Ei pidä heti luovuttaa ja päästää irti tästä joukosta, vaan heidän kanssaan kannattaa keskustella ja tarvitta-essa vähän haastaakin.

Jan Schugk on perehtynyt ikäohjelmiin toimiessaan työkaa-rimallia kehittäneen työryhmän puheenjohtajana. Työ ryhmä kokosi yhteen sekä työnantaja- että työn tekijä järjestöjen asiantuntijoita laatimaan ikäohjelma runkoa, jonka pohjalta työnpaikat voivat rakentaa omia ikäohjelmiaan. Työryhmän valmistelema työkaarimalli julkaistiin toukokuussa 2013. Par-haillaan samainen ryh-mä kehittelee mallin pohjalta ikäohjelmi-en sähköistä arvioin-tityökalua, joka tulee kaikkien työpaikkojen vapaasti hyödynnettä-väksi Työturvallisuus-keskuksen yläpitämälle sykettätyöhön.fi-sivus-tolle ensi syksynä. Lisä-tietoa ikäjohtamises-ta ja työkaari mallista sekä linkin Schugkin johtaman työryhmän Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria -op-paaseen löydät muun muassa KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –> Toimintakykyä työelä-mään.

”Pitää haluta jatkaa, pitää pystyä jatkamaan ja pitää saada jatkaa työn-tekoa.”

26

Henkilöstöliikunta on yksi keino pidentää työuria edistä-mällä työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Liike elämään -hankkeen tavoitteena on levittää henkilöstöliikunnan hy-viä käytäntöjä ja niiden toteuttamista tukevaa osaamista ja työkaluja yhdessä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Hank-keen yhteistyötahoja ovat Työterveyslaitos, UKK-instituutti ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Suomen Yrittäjät ry tuo mukaan yritysten näkökulmaa.

Hankkeen pilotointi toteutetaan kolmen aluejärjestön alueella, Päijät-Hämeessä, Hämeessä ja Etelä-Savossa. Vuonna 2013 jokaisella alueella koottiin 3–5 pk-yrityksen verkosto, joissa kehitetään henkilöstöliikuntaa yritysten omista lähtökohdista.

– Interventiossa on kaksi puolta: työyhteisöissä kehi-tetään keinoja fyysisen passiivisuuden vähentämiseen paikallaan olevassa työssä tai työliikkeiden monipuolis-tamiseen sekä liikunnan harrastamisen lisäämiseen, Työ-terveyslaitoksen tiimipäällikkö Sirpa Lusa kertoo.

Hanke on suunnattu pienille ja keskisuurille yrityksille. Suurissa yrityksissä on tehty pääsääntöisesti enemmän toimenpiteitä henkilöstöliikunnan eteen, mutta ne eivät ole suoraan kopioitavissa pienempiin yrityksiin.

RÄÄTÄLÖITYJÄ SUUNNITELMIA

Lähtökohtana on ollut, että yritykset ovat vahvasti muka-na toimintojen suunnittelussa. Toimenpiteet räätälöidään kussakin yrityksessä tehtävän työn vaatimusten sekä yri-tyksen omien tavoitteiden mukaan.

– Hankkeessa tulee 12 erilaista tapaa tehdä pilottipro-jektia, ja tavoitteenakin on miettiä erilaisia tapoja, mi-ten voidaan lisätä liikettä ja hyvinvointia työyhteisöissä, Liike elämään -hankkeen projektipäällikkö Ahti Romo toteaa.

– Ei ole haluttu tehdä liian tiukkaa ulkopuolelta tulevaa asetelmaa, koska se ei ole välttämättä luonteva eikä sil-loin myöskään muodostu luonnolliseksi osaksi yrityksen toimintaa, Lusa pohtii.

Yrityskohtaisten toimintojen suunnittelusta päävas-tuussa on ollut yhteyshenkilö tai ohjausryhmä.

– On menty sellaisella ajatuksella, että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Yhteyshenkilölle tai ohjausryhmälle on viety ideoita, joita on yhdessä palloteltu, Romo kuvaa hankkeen toimintatapaa.

– Tavoitteena on ollut luoda mahdollisimman selkeät tavoitteet, ja valita muutamia keskeisiä toimintoja, joita lähdetään viemään eteenpäin, Romo jatkaa.

Käytännössä on kyse yksinkertaiseltakin kuulostavis-ta asioista, joita ei vaan arjessa tule ajatelleeksi. Organi-saatiotasolla toimenpiteenä on saattanut olla esimerkik-si palaverikäytäntöjen muuttaminen tai seisomapöytien hankkiminen.

– Pääpaino on työpäivän aikaisissa toimenpiteissä, mut-ta osa työyhteisöistä on halunnut tarjota lisäksi lajikokei-luita tai muuta vastaavaa. Kaikillehan työpäivän aikainen liikkumattomuus ei ole haaste, vaan fyysisesti raskasta työtä tekeville haasteena saattaa olla vapaa-ajan liikun-nan lisääminen, Romo muistuttaa.

Erilaisissa työyhteisöissä ja erilaista työtä tekevillä työn vaatimukset ovat erilaisia, joten yhden muotin tarjoami-nen kaikille ei toimi.

TIEDOSTA TOIMINTAAN

Pilottiyritysten henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus sekä alku- että loppumittauksiin, joista kerätään samalla tutki-musaineistoa. Osallistumisprosentti ensimmäisissä mitta-uksissa oli noin 70, mitä voidaan pitää erinomaisena lukuna.

Mikä työyhteisöä liikuttaa?Valo ry:n Liike elämään -hankkeessa pyritään lisäämään liikettä työpäiviin yksilöllisellä otteella. Hankkeen pilottivaiheessa toimintaa suunnitellaan yritysten omista lähtökohdista, mutta vahvasti mitattuun tietoon pohjaten.

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVA: STUDIO JUHA SORRI

27

– UKK-instituutti on tehnyt Minna Ait-tasalon johdolla kiihtyvyysmittaukset, joissa on mitattu viikon ajan objektiivi-sesti fyysistä aktiivisuutta sekä työssä että vapaa-ajalla, Lusa selvittää.

Aktiivisuusmittauksen tuloksista on annettu sekä henkilökohtainen palaute kaikille osallistuneille että työyhteisökohtainen palaute ja tulok-sia on lisäksi verrattu valtakunnallisen tason tuloksiin. Mittausten toinen osa on kysely, jossa on selvitetty muun muassa työ-hön, terveyteen, toimintakykyyn, liikuntaan ja hy-vinvointiin liittyviä tekijöitä.

Mukana on ollut kysymyksiä muun muassa fyysisestä aktiivisuudesta työ- ja vapaa-aikana, liikuntaelinten rasit-tuneisuudesta, palautumisesta sekä työkyvystä suhteessa työn fyysisiin vaatimuksiin.

– Mukana on myös kysymyksiä työn imusta. Yleensä työhyvinvointia lähestytään pääasiassa negatiivisten asioi-den kautta, joten mukaan haluttiin ottaa myös positiivinen näkökulma työhyvinvointiin, Lusa kuvailee.

TUNNISTA TYÖN KUORMITTAVUUSTEKIJÄT

Lusan mukaan pilottihankkeen yritykset ovat olleet kiin-nostuneita omasta tilanteestaan.

– Tähän mennessä hankkeessa on saatu tuloksia lähin-nä yritysten oman kehitystyön tueksi sekä havaintoja siitä, että työpaikat ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi istumisen määrä objektiivisesti mitattuna on yllättänyt.

Myös tulosten vertaileminen työyhteisöjen välillä on tuonut tärkeitä havaintoja. Kun tunnistetaan oman työ-yhteisön kuormitustekijät, voidaan toimenpiteet kohden-taa tarkemmin.

Pilottivaiheessa tuotettava tieto on ainutkertaista, sillä tutkimustietoa yritysten näkökulmasta tehdyistä interven-tioista ei juuri ole.

– Henkilöstöliikunnan vaikuttavuudesta on kyllä olemas-sa tutkimustuloksia, mutta tutkimukset ovat usein liikunta-interventioita, jotka ovat hyvin tarkkaan rajattuja ja tutkija-lähtöisiä. Ulkomaalaisissa tutkimuksissa myös järjestelmät, joissa toimitaan, saattavat olla hyvin erilaisia, Lusa kertoo.

TYÖTERVEYSHUOLTO VAHVASTI MUKANA

Hanketta vie alueellisesti eteenpäin yhdessä yritysten ja Romon kanssa Liikunnan aluejärjestön edustaja. Myös työ-terveyshuolto on hankkeessa tärkeä yhteistyökumppani.

– Liikunnallistamisessa työsuojelun ja työterveyshuol-lon näkökulma jää usein vähemmälle huomiolle, eikä työterveyshuoltoja ole oikein osattu nähdä voimavarana. Tässä hankkeessa ne on huomioitu, sillä työkyvyn alane-misen ennaltaehkäisy on tärkeä osa työterveyshuollon roolia, Lusa muistuttaa.

Yrityksille järjestetään hankkeen puit-teissa alueellisia tapaamisia eri teemoil-

la. Yhteisillä tapaamisilla halutaan tarjota mahdollisuus ajatusten ja ko-kemusten jakamiseen jo hankkeen aikana.

Jokaisella alueella on pidetty esi-merkiksi työterveyshuollon kanssa

yhteistyöpäivä, jossa olivat mukana sekä yritysten että työterveyshuoltojen

edustajat. Lisäksi mukana oli liikuntapal-velutuottajia, jotta yrityksille voitaisiin esi-

tellä yhteistyömahdollisuuksia ja siten vahvistaa palveluketjumallia.

HENKILÖSTÖN ÄÄNI KUULUVIIN

Jokaisessa yrityksessä pidetään Aktiivisempi arki -työpaja, johon kuuluu teoriaosuus passiivisuuden haitoista ja lii-kunnasta. Teoriaosuuden jälkeen teemoja pohditaan sekä yksilötasolla että työyhteisönä.

– Yksilöosuudessa jokainen voi miettiä omaa arkeaan, ja niitä asioita, joita voisi poimia itselle esimerkiksi is-tumisen vähentämiseksi, liikunnan lisäämiseksi vapaa-ajalla tai palautumiseen työpäivän aikana. Yksilöosan jälkeen mietitään työyhteisönä, mitä voitaisiin yhdessä tehdä, Romo kertoo työpajan etenemisestä.

Romon mukaan työskentelytapa on osoittautunut antoi-saksi, sillä se on nostanut työntekijöiden näkökulmia pa-remmin esille. Teoriaosuudesta on tehty myös video sekä päivän järjestämiseen ohjeet, joten Aktiivinen arki -työpa-jat ovat vapaasti kaikkien työyhteisöjen hyödynnettävissä.

TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT VALTAKUNNALLISIKSI

Pilottivaiheen jälkeen tavoitteena on tehdä toiminnasta valtakunnallista. Liikunnan aluejärjestöjen rooli tulee ole-maan toiminnan levittämisessä merkittävä.

– Tärkein ajatus on, että tehdään sähköinen työkirja kai-kista hyvistä käytännöistä ja kokemuksista, ja levitetään niitä alueiden kautta kaikkien suomalaisten pk-yritysten käyttöön, Romo suuntaa tulevaan.

Lisätietoja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ryProjektipäällikkö Ahti Romopuh. 040 5544 647, ahti.romo@phlu.fi

”Kun tunnistetaan työyhteisön kuormitustekijät, voidaan toimenpiteet

kohdentaa tarkemmin.”

28

Työikäisten liikuntakäyttäytymisen tarkastelu kertoo vapaa-ajan liikunnan kauniin kasvun, mutta muun päivittäisen fyysisen aktiivisuuden jatkuvan vähenemisen. Valitettavasti trendi on sama myös ikäihmisten kohdalla. Vain muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti.

Iloinen uutinen on, että ikäihmisiä on Suomessa tulevai-suudessa yhä enemmän. Satsaukset muun muassa tervey-denhuoltoon ja elintason kohoamiseen ovat kannattaneet. Vuonna 2040 joka neljäs suomalainen on 65-vuotias tai sitä vanhempi. Suhteellisesti eniten kasvaa iäkkäimpien määrä. Yhteiskunnan ja yksilön toive on, että iäkkäämpi väestönosa säilyisi mahdollisimman pitkään hyväkuntoi-sena ja omatoimisena kotiympäristössään. Tavoitteiden saavuttamiseen on olemassa yksinkertainen ratkaisu: säännöllinen ja monipuolinen liikunta.

ILOITAAN HARMAISTA PANTTEREISTA

Suomessa on tällä hetkellä 1,5 miljoona eläkeläistä, joista 60–75-vuotiaita on noin miljoona.

– Noin puolet eläkeläisistä on hyväkuntoisia. Kuitenkin yli 700 000:lla on joku sairaus tai vamma. Juuri he tarvitse-vat erityisratkaisuja. Haaste on ymmärtää, mitä ja miten heidän liikuntapalvelujaan toteutetaan, pohjustaa opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelija Kari Koivumäki, joka on tehnyt pitkän uran erityisliikunnan asiantuntijana.

– Kaikki yhteiskunnat tähtää-vät siihen, että ihmiset ovat mah-dollisimman pitkäikäisiä. Nyt kuitenkin meillä puhutaan välillä jopa rasitteesta. Se, että meillä on näitä harmaita panttereita, on vain iloinen asia.

Koivumäki tietää, kuinka kova taitevaihe eläkkeelle jää-minen ihmisen elämässä on. Se onkin yksi polarisaatiovai-he harrastamisen suhteen.

– Osa aktivoituu todella – liikkuu, matkustelee ja har-rastaa kulttuuria. Toisaalta lähes puolella eläkeläisistä on terveys-, alkoholi- tai sosiaalisia ongelmia. He ovat vaaras-sa syrjäytyä ja passivoitua.

TOIMENPIDEOHJELMA KÄYTÄNTÖÖN

Ikäinstituutin yhdeksän vuotta toimineen Voimaa van-huuteen -ohjelman ohjausryhmä sai Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän ehdotuksesta laadittavakseen kansallisen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelman. Liikkeellä voimaa vuosiin – ikäihmisten liikunnan kansal-lisen toimenpideohjelman tavoitteena on edistää liian vä-

Kari Koivumäki on tehnyt pit-kän uran erityisliikunnan asi-antuntijana opetus- ja kult-tuuriministeriössä ja puhui tässä roolissa myös Sovelta-va Liikunta SoveLi ry:n juhla-seminaarissa viime syksynä.

Tuore toimenpide ohjelma edistää ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia

TEKSTI: KATRI VÄISÄNENKUVAT: SOVELI RY/MIKA OKKO, STUDIO JUHA SORRI

29

hän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua suositusten mukaan.

Kohderyhmä on jaettu 60+ eläkkeelle siirtyviin, 75+ itse-näisesti asuviin, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitos-hoidon piirissä oleviin.

Toimenpideohjelmaa koordinoi Ikäinstituutti yhteis-työssä asiantuntijaorganisaatioiden sekä eläkeläis-, kan-santerveys-, vanhus- ja liikuntajärjestöjen kanssa. Tavoit-teena on rakentaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa laajempi kokonaisuus, jossa on useampia toteuttajia. Mukaan toi-mintaan kannustetaan kaikkia kohderyhmän parissa toimivia yhteisöjä, järjestöjä, yrityksiä ja muita organi-saatioita. Kari Koivumäki toimii toimenpideohjelman oh-jausryhmän puheenjohtajana.

JÄRJESTÖILLÄ SUURI ROOLI LIIKUTTAMISESSA

Suomessa on kuusi suurta eläkeläisjärjestöä, joista kolmel-la on vahvaa liikuntatoimintaa. Noin 350 000 eläkeläistä kuuluu näihin järjestöihin.

– Eläkeläisjärjestöt ovat tärkeitä järjestöjä, mutta liikun-nan osalta aivan aliarvostettuja. Järjestöillä ei ole valtakun-nallista liikuntajärjestön statusta, joten ne eivät saa valtiol-ta tai kunnilta säännöllistä tukea liikuntatoiminnalleen. On hyvä, että he voivat hakea rahoitusta KKI-ohjelmalta tai terveysliikunnan projektimäärärahoista, mutta nämäkin tuet ovat hankeluontoisia, Koivumäki pohtii.

Hän on varma, että eläkejärjestöjen roolista tullaan kes-kustelemaan lähiaikoina.

Toinen varsin keskusteltu aihe on urheilu- ja liikunta-seurojen rooli. Koivumäellä on rahoittajan edustajana var-sin selkeä näkemys urheiluseurojen senioritoiminnasta.

– Lapset ja nuoret sekä kilpa- ja tulosurheilu ovat urhei-luseuroissa etusijalla ja näin kuuluukin olla.

– Pitää hyväksyä, että toiset lajit, kuten lentopallo, tans-si, voimistelu ja suunnistus, sopivat ikäihmisille paremmin kuin toiset.

Veteraanikilpaurheilun rinnalla myös ikäihmisten har-rastetoiminnalle on kysyntää. Koivumäki näkeekin, että ikäihmisiä voisi ottaa mukaan seuran toimintaan niin, että he esimerkiksi pyörittäisivät seniorijaostoa. Oman ikäisten kanssa harrastaminen olisi tasaista ja motivoivaa.

KUNTOUTUKSESTA LIIKUNTAAN

Ikäihmisten liikuntaneuvonnassa on paljon kehitettävää. Väylän kuntoutuksesta liikuntaan tulisi toimia saumatto-masti. Tämä tarkoittaa liikunta- ja terveystoimen vahvaa yhteistä tekemistä.

– Kuntoutus ei ole harrastus, vaan rajattu pätkä terve-ydenhuollossa. Tämän jälkeen tulisi olla liikuntasektorin organisoimia paikkoja, joihin kuntoutuksesta voitaisiin ohjata, esimerkiksi kunnan, urheiluseuran tai eläkeläis-järjestön liikuntaryhmään.

Noin puolessa Suomen kunnista on käytössä liikunta-toimen myöntämä seniorikortti, jolla pääsee vuosimaksul-la käyttämään rajattomasti kunnan liikuntatiloja, kuten uimahallia ja kuntosalia.

– Kortilla on hyvä terveydelliset ja taloudelliset perusteet, ja kunnat ovatkin kopioineet tätä toimivaa mallia toisiltaan.

Seniorikortin käyttäjistä monet ovat aktiivisia jo ennes-täänkin. Koivumäen mukaan korttijärjestelmällä on kui-tenkin hyvät edellytykset kehittyä tukemaan liikunta- ja terveystoimen yhteistyötä ja käytännön liikuntaneuvontaa.

– Terveyspuolelta tulisi voida suositella korttia sitä tar-vitseville vähän liikkuville.

LIIKUNTATOIMEN ROOLI LAAJA-ALAISESTI

Liikunnan merkitys toimintakykyyn on tiedossa. Samoin tiedetään, että henkilöt, jotka liikkuvat aktiivisesti, käyttä-vät vähiten sote-sektorin palveluja, mikä näkyy säästöinä.

– Tulisi vielä nykyistä vahvemmin osoittaa, miten liikun-taan satsaaminen tuo lopulta säästöjä. Vaikka yhteistyö näiden kahden sektorin välillä olisi toimivaa, niin yhteis-työn vaikeusaste nousee heti, kun puhutaan rahasta ja re-sursseista. Terveydenhuolto ei luovu omista resursseistaan liikunnan hyväksi.

– Poliitikoille ja terveydenhuollolle tulisi voida osoittaa tarpeeksi taloudellisia perusteluja siitä, mitä liikuntatoimi tekee terveyttä edistävässä liikunnassa. Sote-sektori voi helposti mieltää liikuntatoimen olevan kiinnostunut vain tulosurheilusta. Jos tämä mielikuva on olemassa, ei liittou-tumaakaan synny. Sote-sektori ei koe saavansa liikunnalta sitä, mitä sen pitäisi saada, kiteyttää Koivumäki.

Ikäinstituutti järjestää aluehallintovirastojen kanssa vuonna 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaareja. Maksuton semi-naari on tarkoitettu päättäjille, luottamushenkilöille ja kaikille ikäihmisten parissa työskenteleville sekä itse ikäihmisille.

6.5. Joensuu, Tiedepuisto14.5. Vantaa, Sokos Hotel Vantaa16.9. Turku, paikka avoin2.10. Rovaniemi, Lapin AVIn juhlasali

Lisätietoja www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarikiertue

30

Viime vuonna käynnistyneessä Kilsat kasaan -työ-matkaliikuntahankkeessa Helsingin kaupungin henkilöstöä kannustetaan työmatkaliikuntaan sekä pohtimaan työmatkaliikkumisen valintoja ja vaihto-ehtoja sekä niiden vaikutuksia omaan terveyteen ja ympäristöön.

Helsingin kaupungilla on työntekijöitä lähes 40 000 ja lu-kuisia virastoja. Laajaa kohdejoukkoa motivoidaan kokeile-maan ja lisäämään fyysistä työmatkaliikkumista liikunnan, liikenteen ja ympäristön näkökulmia huomioiden. Kaksi-vuotista hanketta vetävän kaupungin henkilöstöliikunnan lisäksi mukana ovat henkilöstökeskus, liikuntavirasto, ym-päristökeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin Seu-dun Liikenne sekä Kunnossa kaiken ikää -ohjelma.

Hanke käynnistyi henkilöstölle suunnatulla työmat-kakyselyllä, jossa selvitettiin kulkutapojen lisäksi myös fyysisen aktiivisuuden toteutumista työmatkalla. Vasta-uksia saatiin yli 6 000. Kysely toimi herättäjänä oman työ-matkaliikkumisen pohtimiseen. Hankkeen vaikuttavuutta pyritään arvioimaan aikanaan seurantakyselyn avulla.

POTENTIAALIA ERITYISESTI PYÖRÄILYN JA KÄVELYN LISÄÄMISEEN TYÖMATKALIIKUNTANA

Lähes puolet Helsingin kaupungin työntekijöistä tekee työ-matkansa kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä siten, että matkaan sisältyy yli 15 minuuttia kävelyä suuntaansa. Säännöllisesti toteutettuna määrä kattaa terveysliikunnan viikkosuosituksen kestävyyskunnon osalta, puoli tuntia päivässä.

Kaupungilla on kuitenkin paljon potentiaalisia työmat-kaliikkujia, joilla oman arvionsa mukaan ei ole varsinaista estettä työmatkaliikunnalle. Kaupungin henkilöstön työ-matkoista puolet on alle kymmenen kilometriä, joten po-tentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen työmatkoilla on.

– Olemme päässeet henkilöstöhallinnon koulutustilai-suuteen kertomaan kyselyn tuloksista, kertoo hanket-ta vetävä liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen tyytyväisenä.

– Meillä on tuloksia ja parannusehdotuksia, mutta ei toimintaedellytyksiä niiden toteuttamiseksi ilman joh-don tukea.

TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNENKUVA: PERTTI NISONEN

Työmatkojen kulku-tapajakaumaMobinet Oy:n toteuttama työ-matkaliikkumisky-sely tuotti paljon arvokasta tausta-tietoa työmatka-liikunnan edistä-miskampanjaan.(N=26 244)

© L

iikun

tavi

rast

o 20

13 |

Piirr

os: O

lli T

urun

en

Kilsat kasaan – arkeen työmatkoilta liikuntaa

EtätyöAuto, yksinAuto, kimppakyytiJoukkoliikenne, lyhyt kävely

Joukkoliikenne, yli 15 min kävelyPyöräKävely

0 %18 %5 %29 %

24 %

13 %11 %

31

KAMPANJALLA LISÄÄ TYÖMATKALIIKUNTAA

Helsingin kaupungin organisaation haaste on sen suuruus, erityisesti kampanjan tiedottamisessa. Henkilöstölle on tie-dotettu muun muassa kävely- ja pyöräreiteistä ja -kartois-ta sekä kevyen liikenteen reittioppaasta. Samalla on tuotu esille liikenteen ympäristövaikutuksia. Kaupungin työsuo-jeluvaltuutetuille ja ekotukihenkilöille järjestetyssä työ-pajassa osallistujat saivat suunnitella työmatkaliikunnan edistämistä omissa virastoissaan.

Syksyllä henkilöstölle järjestettiin viiden viikon mit-tainen työmatka- ja työaikaliikkumisen joukkuekisa ”Ki-saillen kilometrejä”. Voittajajoukkue ratkaistiin osallistu-miskertojen, ei kilometrien perusteella.

– Kisan sääntöjä laadittaessa pyrimme matalan osallis-tumiskynnykseen huomioiden myös ne, jotka eivät vie-lä kulje työmatkojaan kävellen tai pyörällä, Rautiainen valottaa.

– Kisan tarkoituksena oli herätellä henkilöstöä ajattele-maan työmatkaliikkumistaan ja katsoa, saisivatko nykyi-set aktiiviset työmatkaliikkujat työpisteissään muitakin innostumaan. Markkinoinnissa toimme esille myös liitän-tämatkan vaihtoehdot, esimerkiksi aikaisemmin bussista pois jäämiset.

Taloussihteeri Marja Suomela Pelastuslaitokselta tun-nustaa, ettei hän ole mikään himoliikkuja. Kymmenen kilometrin työmatka sujuu metrolla. Osallistuminen Kimppakyyti- ja Auton vapaapäivätempauksessa arvon-taan suosi Suomelaa tuliterällä Jopolla.

– Nyt odotan kevään lämpimiä säitä. Aion pyöräillä osan työmatkasta, kun pyörän voi ottaa metroon, Suo-mela suunnittelee.

Helsingin Polkupyöräilijöiltä tilattuun talvipyöräi-lyinfoon osallistui kolmiperhehoitaja Seija Enroth varhaiskasvatusvirastosta.

– Hyvää ja tärkeää asiaa nastarenkaista kasvojen, rantei-den ja nilkkojen suojaukseen sekä ennakoivaan ajotapaan ja varovaisuuteen. Infon ansiosta ryhdyin talvipyöräili-jäksi. Työmatkani on neljä kilometriä suuntaansa. Sohjoa, jäätä ja parhaimmillaan -18 astetta, Enroth luettelee.

– Pakkaspäivän jälkeen oli kotiin päästyä voittaja-fiilis. Yhtään päivää en ole jättänyt väliin, hän jatkaa tyytyväisenä.

Henkilöstöltä on tullut toiveita työnantajalle muun muassa pyörähuollon järjestämisestä ja etuisuuksista, kuten kilometrikorvauksesta työmatkaliikkumisesta pyö-rällä tai kävellen. Euroopan pyöräilymaista löytyy tästä esimerkkejä.

PYÖRÄILYN JA KÄVELYN LISÄÄNTYMISESTÄ MILJOONIEN EUROJEN HYÖDYT

Kannustimet ovat tärkeitä, mutta eivät ainut houkutinkei-no työmatkaliikunnan edistämiseksi.

– Haluamme myös kannustaa tuomalla esiin työmat-kaliikunnan hyötyvaikutuksia, kuten ajankäytön säästön liikkumisessa ja liikunnan harrastamisessa, positiiviset terveysvaikutukset, luonnossa liikkumisen ja istumisen vähentämisen, henkilöstöliikunnan liikunnansuunnitte-lija Pilvi Heinonen listaa.

– Kannustinpalkinnoilla on kuitenkin yllättävän suuri merkitys. Ne tekevät kampanjasta houkuttelevan.

Työmatkaliikuntakampanjassa laskettiin myös työmat-kaliikunnan rahallinen arvo WHO:n kehittämällä HEAT-menetelmällä. Säännöllinen kävely ja pyöräily vähentävät ennenaikaisia kuolemia ja tuovat näin säästöjä. Nykyi-sellä työmatkakävely- ja pyöräilymäärällä yhteiskunnal-linen hyöty Helsingin kaupungille on 22 miljoonaa euroa vuosittain.

KAMPANJAN KÄRJET – YHTEISÖLLISYYS, YHTEISHENKI JA LIIKUNTA

Kampanjan pyrkimyksenä on, että fyysisesti aktiivinen työmatka- ja työasiointimatkaliikkuminen lisääntyisivät ja sen kautta saavutetut ympäristövaikutukset olisivat koko Helsingin kaupungin henkilöstön päämäärä ja tavoite. Me-hengen kasvattamista koko organisaatiossa tavoitellaan kärkien kautta.

– Koska kampanjan päävastuu on meillä henkilöstölii-kunnassa, tavoitteemme on passiivisten aktivointi, arki-aktiivisuuden lisääminen ja sitä kautta myös fyysisestä liikkumisesta saatujen hyötyjen tuoma positiivisuus, to-teaa Eeva-Liisa Rautiainen.

TYÖMATKALIIKUNTA OSANA ARJEN AKTIIVISUUTTA

Poikkihallinnollinen yhteistyö vaatii kärsivällisyyttä ja ai-kaa. Yhteistyö on laajentanut tietoa muun muassa ympä-ristönäkökulmasta ja liitäntämatkailusta. Lisäksi hanke on antanut sekä kaupunkitason että valtakunnallisen näke-myksen työmatkaliikkumisen hyödyistä.

– Kampanjan aikana olemme yhä enemmän alkaneet puhua liikkumisesta liikunnan sijaan, Rautiainen sanoo.

– Tällä pyrimme siihen, että myös liikunta-sanaa vie-roksuvat näkisivät työmatkan hyvänä arkiaktiivisuuden lisäämisenä – ei niinkään liikuntana. Kaikki meistä tekee työmatkan, joten kannattaa miettiä, miten sen tekee.

Lisätietoja Helsingin kaupunki, liikuntavirasto, henkilöstöliikuntaLiikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainenpuh. (09) 310 878 21, 050 516 0717, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi

Kisaillen kilometrejä -työmatka- ja työaikaliik-kumiskisan voitti sosiaali- ja terveysviraston itäisen kotihoitoyksikön tiimi. Voittajat saivat jokainen palkinnoksi kickbiket.

32

ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA KITTY SEPPÄLÄ

Arbetslivsmodeller, åldersprogram, ålder-schefskap. Många olika termer som alla i grund och botten hänvisar till samma sak: beaktandet av de behov arbetsta-garna har i olika åldrar och olika livsske-den i samband med alla funktioner och

utvecklingsbehov på arbetsplatsen. Ål-dersprogrammet hjälper arbetsgemen-skapen att se mänskor i olika åldrar som en resurs samt att utnyttja mångfalden.

– Vi har alla egenskaper som hänför sig till ålder. Utan styrning kan egenskaperna t.o.m vara negativa men om man förmår utnyttja dem väl blir de en rikedom, fram-håller specialläkare Jan Schugk från Nä-ringslivets centralförbund.

Ålderschefskap är ett av de centralaste elementen i åldersprogrammet. Föränd-ringar som hänger ihop med ålder angår alla mänskor under arbetskarriärens lopp. Livshändelser på det personliga planet påverkar också arbetet en hel del. Tack vare ålderschefskap kan man beakta och acceptera dessa händelser.

Olika saker är betydelsefulla för ar-betstagare i olika livsskeden. För unga ar-betstagare kan flexibilitet i arbetstiderna vara viktigt på grund av livssituationen. De äldre arbetstagarna kan däremot uppskatta möjligheten till seniorledighet för att bättre kunna återhämta sig efter ett speciellt ansträngande arbetspass.

Det är uttryckligen frågan om att åstadkomma en win-win-win-situation med ålderschefskap. Arbetstagarens hälsa, arbets- och funktionsförmåga samt livskvalitet förbättras. Arbetsta-

garen förmår vara längre i arbetslivet vilket leder till både bättre förtjänst och högre pension. Ur arbetsgivarens synvin-kel sett minskar sjukfrånvaron, arbetsgi-varens image höjs och arbetsproduktivi-teten ökar. Nyttan för samhället består i att arbetsmängden bevaras och t.o.m ökar vilket ökar nationalproduktionen och hjälper samhället att bättre klara av sina plikter.

Enligt Schugk är det också viktigt att förstå att det är frågan om en investe-ring vars mål är att det också blir nå-gonting kvar under strecket. Att konti-nuerligt mäta verksamhetens resultat är väsentligt.

– Oftast känner vi till utgifterna för verksamheten men beklagligt ofta blir effekterna oanalyserade.

Att noggrannt räkna ut de ekonomis-ka verkningarna av åldersprogrammet är svårt, eftersom verksamheter ofta över-lappar varandra nu t.ex. med den övriga handledningen av arbetsförmågan. Tyd-ligt har dock framkommit att man tack vare detta program har kunnat höja pen-sionsåldern.

– Genom att målmedvetet leda arbets-förmågan kan man minska utgifterna för t.ex. sjukfrånvaron och pensionerna för arbetsoförmåga.

Åldersprogram med själ och ande

motions gnistan

TEXT: ANNA SUUTARI

TEXT: KATRI VÄISÄNEN

BILD: STUDIO JUHA SORRI

BILD

: MAG

I VIL

JAN

EN

En granskning av motionsbeteendet hos den arbetsföra befolkningen visar att motion under fritiden vackert ökar men att annan daglig fysisk aktivitet kontinu-erligt sjunker. Beklagligt är att trenden är likadan hos den äldre befolkningen. Endast några procent av pensionärerna rör på sig enligt rekommendationerna för uthållighet och muskelkondition.

Den glada nyheten är att den äldre be-folkningen ökar allt mer i framtiden i Fin-land. Satsningarna på bl.a hälsovården och en förhöjning av levnadsstandarden har varit lönande. År 2040 är var fjärde finländare 65-år eller äldre. De äldre ökar förhållandevis mest. Både samhället och individen önskar att den åldrande

Kraft i åren genom motion

33

Samla kilometer – arbetsresan ger motion i vardagenGenom Kilsat kasaan – Samla kilometer

-projektet för motion under arbetsresan, som påbörjades förra året, uppmuntras Helsingfors stads personal att aktivera sig fysiskt under arbetsresan och att fun-dera på de val de gör och vilka alternativ som finns i fråga om arbetsresan, samt att fundera på hur detta kan påverka den egna hälsan och omgivningen.

Helsingfors stad har nästan 40 000 ar-betstagare i otaliga byråer. En stor skara motiveras att pröva och att öka sin fy-siska aktivitet under arbetsresan genom att också beakta konditions-, trafik- och miljöaspekter. Projektet är tvåårigt och leds av stadens personal. Medverkande är dessutom personalcentralen, idrotts-verket, miljöcentralen, stadsplanerings-kontoret, Helsingfors Stads Trafik och I form för livet -programmet.

Projektet sattes igång genom en en-kät över arbetsresor. Genom den klarla-des förutom personalens resesätt också hur fysiska aktivitet förvekligades under arbetsresan. Över 6 000 besvarade en-

käten. Enkäten fungerade som en väck-arklocka till att fundera över vars och ens fysiska aktivitet under arbetsresan. Pro-jektets verkningar skall i sinom tid utvär-deras genom en uppföljande enkät.

Nästan hälften av Helsingfors stads arbetstagare gör sin arbetsresa till fots, med cykel eller kollektivtrafik så att det ingår en 15 minuters promenad åt båda hållen. Då den förverkligas regelbundet motsvarar det veckorekommendatio-nen för hälsomotion för uthålligheten. Rekommendationen är en halv timme per dag.

Staden har dock många potentiella mo-tionärer, som enligt egen utvärdering inte har några hinder för att förverkliga en fy-siskt aktiv arbetsresa. Hälften av arbets-resorna för stadens personal är under tio kilometer vilket betyder att det är möjligt att göra dem till fots eller med cykel.

Tilläggsuppgifter Helsingfors stad, idrottsverket, personalmotionenMotionsplanerare Eeva-Liisa Rautiainentel. (09) 310 878 21, 050 516 0717, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi

befolkningen så länge som möjligt hålls i god kondition och klarar sig själv i sin hemomgivning. För att uppnå dessa mål finns en enkel lösning: regelbunden och mångsidig fysisk aktivitet.

Äldreinstitutets ledningsgrupp för Kraft i åren -programmet, som pågått i nio år, fick i uppdrag av lednings gruppen för Hälsofrämjande motion att uppgöra ett nationellt åtgärds program för mo-tion bland äldre. Kraft i åren genom mo-tion – målsättningen för detta nationella åtgärdsprogram för motion bland äldre, är att främja jämlika möjligheter till mo-tion enligt rekommendationerna för de äldre som rör på sig för lite.

Målgruppen har indelats i tre grupper, 60+ på väg in i pension, 75+ självständiga med börjande problem i funktionsförmå-gan samt de som får hemvård, bor i ser-vicehus och långvård.

Äldreinstitutet koordinerar åtgärds-programmet. Målsättningen var att byg-ga upp en större helhet än med Kraft i åren -programmet, med ännu flera för-verkligare. Det praktiska arbetet genom-förs tillsammans med sakkunnigorgani-sationer och pensionärsorganisationer. Alla som har med målgruppen att göra, samfund, organisationer, företag och an-dra uppmuntras att komma med.

Äldreinstitutet arrangerar under år 2014 tillsammans med regionförvaltningsver-ken Kraft i åren genom motion -seminarier. Det avgiftsfria seminariet är till för be-slutsfattare, förtroendemän och alla som arbetar med äldre samt för de äldre själva.

6.5. Joensuu, Tiedepuisto14.5. Vanda, Sokos Hotel Vantaa16.9. Åbo, plats meddelas senare2.10. Rovaniemi, Festsalen av regionför-valtningsverket i Lapland

Tilläggsuppgifterwww.liikkeellavoimaavuosiin.fi

TEXT: KATRI VÄISÄNEN

TEXT: LIISAMARIA KINNUNEN

© L

iikun

tavi

rast

o 20

13 |

Piirr

os: O

lli T

urun

en

KRAFT I ÅREN GENOM MOTION -SEMINARIETURNÉ

34

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Materiaalit ja viestintä –› Kipinät-lehti.

R

I

IKk

K

S

k

T

O

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

35

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 134Kotipolku 2, 55120 Imatrawww.eklu.fi

Etelä-Savon Liikunta ry

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 341 0057Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 595 4195Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fiPuh. 0207 482 603Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tamperewww.hlu.fi

Kainuun Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924Kauppakatu 21, 87100 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. 0440 916 075Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 2404, 045 650 3771Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fiPuh. 040 483 5405Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvolawww.kymli.fi

Lapin Liikunta ry

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fiPuh. 040 832 9321Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi, Puh. 0400 463 790Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. 050 5360 334Liisankatu 11, 28100 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fiPuh. 050 406 4789Huhtalantie 2, 60220 Seinäjokiwww.plu.fi

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Päivi Hamunen, paivi.hamunen@pokali.fiPuh. 040 773 9243Rantakatu 35, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiPuh. 050 308 7711Sammonkatu 6, 90570 Ouluwww.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ry

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fiPuh. 050 571 8400Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fiPuh. 040 552 9233Urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta-hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

36

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVA: GIS Virikkeitä vertaisohjaajille

Liikuntaneuvonnan nykytilanteen kartoitusta ja tulevaisuuden kehittä-mistoimia varten KKI-ohjelma toteutti Liikuntaneuvonnan tila kunnis-sa -kyselyn keväällä 2013. Kysely lähetettiin Liikunnan aluejärjestöjen kautta kaikkiin Suomen kuntiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 158 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on lähes 4,5 miljoonaa.

Kyselyn tuloksista ja liikuntaneuvontaa käsitelleistä taustaselvityksistä syntyi Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -raportti. Raportissa esitellään kyselyn tuloksia ja pohditaan niiden merkitystä valtakunnallisesti ase-tettujen liikuntaneuvonnan tavoitteiden ja KKI-ohjelman tulevien toi-menpiteiden osalta. Lisäksi selvityksessä annetaan kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Raportin ovat kirjoittaneet Sari Kivimäki ja Katariina Tuunanen.• 68 sivua, kuvitettu• Maksuton, tilaaja maksaa toimituskulut

KKI-kunto-opas on uudistunut ja on nyt nimeltään Matka hyvään kuntoon!

Työikäisille suunnattu opas sisältää käytännön ohjeita siihen, kuinka aloittaa liikkuminen ja lisätä arjen aktii-visuutta sekä miten kohentaa vähitellen lihasvoimaa ja kestävyyskuntoa. Matka hyvään kuntoon -opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja moni-puolisten lajikokeilujen avulla. Oppaasta löytyy myös hel-posti toteutettavia liikkuvuusharjoituksia.

Oppaan suunnittelusta ovat vastanneet Sari Kivimäki, Kirsti Siekkinen ja Niina Valkama.

• 32 sivua, A4-kokoinen nelivärinen seinäkalenteri

• Maksuton, tilaaja maksaa toimituskulut

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä

Matka hyvään kuntoon

37

Tee kutakin liikettä 10 kertaa, kaksi kierrosta. Välineenä voit käyttää moppia, kävelysauvaa, haravaa tms.

1. Alkulämmittely: Tee keppi käsissä yläraajoilla laajaa kahdeksikkoa vartalon edessä. Jousta hieman polvista.

2. Käsilihakset: Nosta kädet ylös ja laske hartiatasolle alas. Jousta liikkeen aikana polvista.

3. Yläselän liikkuvuus: Nojaa pepulla puuhun tai seinään. Jätä polvet hieman koukkuun. Aseta keppi hartioille, pidä keskivartalo napakkana ja kierrä ylävartaloa puolelta toiselle.

4. Jalkalihakset: Laita keppi maahan pitkittäin ja tee pieniä hypähdyksiä kepin yli polvista hieman joustaen.

5. Selkä- ja jalkalihakset: Maastaveto kepillä. Seiso ryhdikkäästi. Laske keppi selkä suorana reisiä pitkin polvien alapuolelle. Ojenna sitten vartalo takaisin ylös.

6. Selän liikkuvuus: Seiso haara-asennossa keppi hartioiden edessä ja pidä keskivartalo napakkana. Nosta keppi ylös ja kallista vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Laske joka kallistuksen jälkeen yläraajat hartiatasolle eteen.

1.

4.

2.

5.

3.

6.

Keppijumppa (kevyt):

Esimerkkijumppa Matka hyvään kuntoon -oppaastaKuvat: Jiri Halttunen

38

MAKSUTON KKI-MATERIAALI

KKI-yleisesite• IFFL-broschyr med allmän information

Hanketukiesite• sisältää hanketuen hakuohjeet

Koulutustukiesite• sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen

KKI-kuntokortti• oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti• istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan

yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

Julisteet• ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoi-

tusalalla

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä• sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä

painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät sää-döistä eri painoindeksiryhmissä

• 8 sivua, kuvitettu

SuomiMiehen säätöjä• kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään

niihin pieniä säätöjä• 8 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti• tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

Kunnossa kaiken ikää – Aktiivisena arjessa• sisältää tiivistettynä perustiedot arkiliikunnasta, hyvästä syömi-

sestä ja istumisen vähentämisestä• 8 sivua, kuvitettu

KUNTO-OPPAAT

Matka hyvään kuntoon• Uudistunut KKI-kunto-opas on nyt nimeltään Matka hyvään

kuntoon!• Työikäisille suunnattu opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa

kestävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosali-harjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla.

• sisältää myös liikkuvuusharjoituksia

IFFL-motionshandbok• motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder.

Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna

• tips för god ergonomi samt gott sinnelag

KKI-kunto-opas 60+• sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman• vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!• sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuu-

den lisäämiseen• mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä

ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

Ta chansen, låt det bli en vana!• under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avs-

lappnat sätt och bra ”filis”• innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och var-

dagsaktiviteter

SuomiMiehen treeniopas• SuomiMiehen treeniopas kokoaa yhteen innostavan tiedon ja

toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohotta-misesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

Konditionshandbok för finska män• innehåller ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs

promenerande eller simmande• tips om olika motionsformer

KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon• turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja hei-

kompaa jalkaa• kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordi-

naation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

RAPORTIT

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä• esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä

antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen

• 68 sivua

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa• esittelee Joensuun kaupungin laskelmat kävelyn ja pyöräilyn

terveysvaikutusten taloudellisesta arvioinnista WHOn kehittämän HEAT-työkalun avulla

• 40 sivua

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi – Liikenneinfrastruktuurin ja toimenpiteiden taloudellinen arviointi• HEAT-laskentatyökalu kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten

rahallisen arvion laskemiseen• Maailman terveysjärjestön kehittämän työkalun suomenkielinen

opas• 68 sivua

Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma• kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä

aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoittavista organisaatioista

• 60 sivua

KKI-materiaalit

39

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi

-hankkeen 2011–2013 loppuraportti• tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja

tulokset• 48 sivua

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 – TEAviisari• nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä

edistävän liikunnan kehittämiseksi• 16 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen koke-

muksia• 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti• tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertu-

een ja kuntotestien toteutustavan• 36 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

Taukojumppaopas 10 e• antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämi-

seen ja toteuttamiseen työpaikalla• 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilai-

sen harjoitusohjelman avulla• 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoi-

tuksia• 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista• 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e• seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet• 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kunto-

piirin ohjaamista• 28 sivua

Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e• kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta

sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaa-tioliikkeet sekä loppuvenyttelyn

• selkeät kuvalliset liikeohjeet• 44 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e• opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden

avulla• valmiita venyttelyohjelmia• 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja

harjoitteluun• ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan• 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e• perusteita ja käytännön ohjeita• antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi

huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

• 44 sivua

MUUT JULKAISUT

Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja 10 e• liikuntavastaavan työkirja on tarkoitettu erityisesti

kansanterveys- ja vammaisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville

Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi • kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista• sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutetta-

van liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM tarjoushinta 5 e• tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä

vesiliikunnan eri muodoista• mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTAKKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.Tilauspalvelu on osoitteessa http://kauppa.likes.fi/orders.asp.

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. LIKESin toimistosihteerit Sari Muhonen ja Sirkku Majori käsittelevät tilaukset.

www.kkiohjelma.fi

KKI-toimistoLutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

KKI-neuvottelukuntaPuheenjohtajaRiitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetPäivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriöPirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ryElina Karvinen, IkäinstituuttiAri Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ryMari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriöMatleena Livson, Valo ryTimo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTommi Vasankari, UKK-instituuttiEino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

hankevalmistelija, vs.hanketuet Anna Jämsén050 441 4025anna.jamsen@likes.fi

kehittämispäällikköLiisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.fi

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

hankekoordinaattori, vs.Tanja Onatsu040 588 0263tanja.onatsu@likes.fi

tiedotussihteeriAnna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.fi

tiedottajaKipinät-lehtiKatri Väisänen050 441 3692katri.vaisanen@likes.fi

materiaalitilauksettoimistosihteeri Sirkku Majoritilaukset@likes.fi

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen0400 261 022pirjo.tolvanen@likes.fi