Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Kävellen kauppaan, pyörällä postiin

Aluekehityksessä liikunnalla oma rooli12–13

30–31

16–17 Kuntokatsastus ulkoilureitillä

Kipinät2 · 2012

2

Turussa muutetaan pysyvästi toimintamalleja.

14

KKI-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Noora Moilanen, Sari Kivimäki, Tanja Onatsu ja Jyrki Komulainen. Alarivissä vasemmalta Niina Valkama ja Miia Malvela. Kuvasta puuttuu Liisamaria Kinnunen.

JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Design Studio. KANNEN KUVA Studio Juha Sorri. PAINO PunaMusta Oy. 17. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

3 Pääkirjoitus: Tarvitsemme elämäntapo-jen muutosta

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Apteekit terveysliikunnan viestinviejiksi

8 Tutkittua tietoa

9 Kolumni: Näyttelijälle on tärkeintä fyysi-nen liikunta

10 Työkykyä tulevaisuuteen

12 Liikunta osana aluekehitystä

14 Missä valossa sinä seisot?

16 Kuntokatsastus helposti lenkin aikana

18 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2013

19 Kunnon Laiva 2013

21 KKI-Päivät 2013

22 Vaikuttaja ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun hyväksi

24 Houkuttelevat olosuhteet luovat liikettä

26 Fyysinen aktiivisuus auttaa stressin hallinnassa

28 Laadukas kaupunkiympäristö houkutte-lee liikkumaan

30 Ympäristö liikuttaa: Kävellen kauppaan, pyörällä postiin

32 Motions Gnistan

34 KKI-ristikko

35 SLU-alueiden terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille: Taukojumppaopas

38 KKI-materiaalit

SISÄLLYS 2 · 2012

10 Ennaltaehkäisyä yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyöllä.

Persoonallisuudella ja temperamentilla on vaikutusta liikuntaan suhtautumisessa.

Vastuulliset elämänarvot heijastuvat neuvottelevan virkamiehen työhön.

Kipinät

KipinätTietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

KUVA ANNA SUUTARI

22

26

3

PÄÄKIRJOITUSTarvitsemme elämäntapojen muutostaKuinka saisimme liian paljon istuvat ja vain vähän liikkuvat kansalaiset kiinnostumaan fyysisesti aktiivisesta elämäntavasta?

Erityisesti tähän kysymykseen haetaan ratkaisuja sosiaali- ja terveysministeriön ja ope-tus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Ryhmä valmistelee uudet linjaukset suomalaisten terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi sekä konkreettisen toimenpideohjelman linja-usten toteuttamiseen. Valmistelutyötä tehdään laajassa yhteistyössä ministeriöiden, jär-jestöjen, tutkimuslaitosten sekä muiden terveyden ja liikunnan asiantuntijatahojen kanssa.

Suomalaisten arkiliikunta ja työn fyysinen rasittavuus ovat vähentyneet viime vuosi-kymmeninä yhteiskunnan teknistymisen, työn luonteen ja ympäristön muutosten myötä. Koulu- ja työpäivän aikana istutaan paljon, töihin mennään useimmiten autolla tai julki-sella kulkuvälineellä ja iltaisin tv- ja tietokoneruudut houkuttelevat meitä istumaan lisää. Vaikka osa harrastaakin liikuntaa, saattaa päivä muutoin sisältää lähes pelkästään istumista.

Me suomalaiset, kaikenikäiset, tarvitsemme elämäntapojen muutosta: lisää fyysistä aktiivisuutta, etenkin arki- ja hyötyliikuntaa. Erityisiä toimia tarvitaan vähiten liikkuvi-en ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Arjen ympäristöillä on suuri merkitys fyysiselle aktiivisuudelle, joten niiden tulisi olla liikkumiseen kannustavia. Sen vuoksi päivähoidossa, koulussa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa tulisi vahvistaa fyysisesti aktiivista toimintakulttuuria.

Fyysisesti passiivisesta elämäntavasta on tullut maail-manlaajuisesti lihavuuteen, tupakointiin ja alkoholinkäyt-töön rinnastuva kansanterveysongelma. Vaikka liikunnan merkityksestä terveydelle on vankkaa tutkimusnäyttöä, hyödynnetään liikuntaa edelleen liian vähän sosiaali- ja terveydenhuollossa työvälineenä. Liikuntaneuvonta tulisi sisällyttää elämäntapaohjauksen keskeiseksi osaksi niin neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Tähän tarvitaan pitkäjänteistä alan asiantuntijoiden osaami-sen vahvistamista, työprosessien ja -tapojen kehittämistä sekä moniulotteista yhteistyötä.

Elämäntapojen muutos on usein aikaa vievä prosessi, johon ihminen tarvitsee asian-tuntijan antamaa suunnitelmallista tukea ja kannustusta. Liikuntaneuvonnassa keskeistä on ohjaaminen juuri kyseiselle henkilölle sopivan arki- ja hyötyliikunnan, omatoimisen kuntoliikunnan tai ohjatun liikuntaharrastuksen pariin. Palveluketjun terveydenhuollosta liikuntapalveluihin on toimittava saumattomasti. Liikuntaa aloittavalle tulee tarjota tietoa liikuntamahdollisuuksista, niin aloittelijoiden ryhmistä kuin sisä- ja ulkoliikuntapaikoista.

Liikuntatarjonnassa on monia aukkokohtia. Liikuntaa aloittaville aikuisille ja ikään-tyneille ei ole tarjolla riittävästi heille sopivia liikuntaryhmiä. Tarvitaan lisää edullista ja helposti saavutettavaa matalan kynnyksen toimintaa. Kunnat, liikuntaseurat, kansan-terveysjärjestöt, liikuntayrittäjät ja koulutusorganisaatiot voisivat tarjota paljon nykyistä enemmän matalan kynnyksen liikuntaa toiminnassaan. Mahdollisuuksia harrastaa liikun-taa tulee löytyä monipuolisesti ja helposti koko elämänkulun ajan ja niitä tulee toteuttaa eri tahojen yhteistyöhön rakentuvassa toimintakulttuurissa.

Liikunnan edistämistyössä ratkaisevaa on, kuinka eri tahojen osaaminen ja voimava-rat saadaan yhdistettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kautta olemme saaneet upeita esimerkkejä siitä, kuinka erilaiset yhteistyömuodot on saatu toimimaan paikallistasolla. Ottakaamme oppia näistä hyvistä käytännöistä!

Taru Koivisto johtaja, sosiaali- ja terveysministeriöTerveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän puheenjohtaja yhdessä ylijohtaja Riitta Kaivosojan kanssa

Liikuntaneuvonta tulisi sisällyttää elämäntapa ohjauksen

keskeiseksi osaksi.

KUVA: MIIA MALVELA

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

Elämä pelissäElämä pelissä pureutuu kolmannella kaudellaan siihen, kuinka ihminen voi hallita v-käyräänsä. Arkisista vastoin-käymisistä ärtyminen on luonnollista, mutta jos niin käy liian usein tai jos harmistuksen tunne kestää turhan pitkään, on syytä huolestua.

Vaikeinta takaiskujen sietäminen on kielteisille ihmisille. Kielteisyys al-tistaa myös epäterveelliseen elämän-tapaan ja voi lyhentää elinikää jopa yli 10 vuodella.

Elämä pelissä -ohjelmassa viisi tunnettua suomalaista tunnustaa harmistuvansa arkisista vastoinkäy-misistä liian herkästi ja liian voimak-kaasti. He ovat monimiljonääri Kai Mäkelä, Elokuvasäätiön toimitusjoh-

taja Irina Krohn, kotiäiti Nina Mik-konen, näyttelijä Oskari Katajisto ja liikemies Jethro Rostedt.

Elämä pelissä tarjoaa syksyllä 2012 laaja-alaista terveysvalmennusta kai-kille suomalaisille. Valmennuksen kulmakivi on harjoiteohjelma, joka

antaa eväitä sietää vastoinkäymi-siä entistä paremmin. Arkisemmin ilmaistuna kyse on taidosta hallita omaa v-käyräänsä ja siten parantaa omaa ja läheistensä elämänlaatua.

Koko kansalle tarjottava terveys-valmennus on tärkeä osa Elämä pe-lissä -hanketta, johon kuuluvat myös Yle TV1:llä esitettävä tv-sarja ja Ylen sivustolla julkaistava nettitesti.

KKI-ohjelma on mukana ohjelmas-sa tarjoten valmennettaville Timo Haikaraisen liikuntavalmennusta ja Patrik Borgin ravinto-ohjausta.

Valmennusjaksot nähdään Yle TV1:ssä 2. joulukuuta alkaen sunnun-taisin kello 18.15 ja suuri päätösshow 6. tammikuuta 2013.

LISÄTIETOJAhttp://yle.fi/ohjelmat/kortit/elama-pelissa/

KUVA: YLE/PAULI BOSTRÖM

5

Kansainvälinen terveysliikuntaverkoston kongressi Helsingissä syksyllä 2013

Nuorille miehille ja nuorille naisille erilaista liikuntaneuvontaa

Kansainvälisen terveysliikuntaverkoston HEPA Europe Networkin kongressi ja vuosi-kokous 9th Annual Meeting and 4th Confe-rence of HEPA Europe järjestetään 21.–24. lo-kakuuta 2013 Helsingissä Kalastajatorpalla.

Kongressin teemoina ovat liikkumat-tomuuden mittaaminen, passiivisuuden purkaminen, lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus, uusien tapojen kehittäminen terveysliikunnan edistämiseen sekä pyö-räilyn ja kävelyn edistäminen.

Kongressin järjestävät Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja UKK-instituutti.

LISÄTIETOJAwww.hepaeurope2013.fi

Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen tohtorikoulutettava Sari Aaltonen tutkimusryhmineen on selvittänyt geneettisten ja ympäristöteki-jöiden osuutta liikunta-aktiivisuuden vaihtelussa siirryttäessä nuoruudesta nuoreen aikuisikään. Tutkimuksen mukaan geneettisten tekijöiden osuus kummallakaan sukupuolella ei juuri muutu tutkittaessa liikunta-aktiivi-suuden vaihtelua nuoruudesta nuoreen aikuisikään. Yhteisillä ympäris-tötekijöillä näyttäisi olevan merkitystä varsinkin naisten liikunta-aktiivi-suuden vaihtelua selittävänä tekijänä. Tämä olisikin syytä ottaa huomioon mietittäessä liikuntaneuvontaa, ja neuvontaa tulisi mahdollisuuksien mu-kaan kohdistaa nuorille miehille ja naisille hieman eri tavalla.

Tutkimus on osa laajaa suomalaista Nuorten Kaksosten Terveystutki-musta. Aaltonen tutkimusryhmineen voitti ensimmäisen sijan ja vuoden nuori tutkija -palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketie-teen keskusten järjestämässä Vuoden 2012 liikuntalääketieteellinen tut-kimus -kilpailussa.

LISÄTIETOJASari Aaltonen, puh. 040 805 3544, sari.s.aaltonen@jyu.fi

conference venue

Hilton Helsinki Kalastajatorppa hosts

Fit for Life Program and the UKK Institute contact information

Liisamaria Kinnunen, liisamaria.kinnunen@likes.fi

9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe21–24 October 2013, Helsinki, Finland

Measuring physical inactivity

Counteracting sedentary lifestyle

Physical activity in childhood and adolescence

Developing new ways in HEPA promotion

Promoting cycling - Promoting walking

www.hepaeurope2013.fi

KUVA

: PET

TERI

KIV

IMÄK

I

6

Kolmen vuoden aikana 15 pilottiapteekissa on otettu ter-veysliikuntaa osaksi asiakaspalvelua, ja Liikkujan Apteek-ki -seminaarissa näitä kokemuksia jaettiin apteekeille ja terveysliikuntatoimijoille. Osallistujille annettiin tietoa terveysliikunnan merkityksestä, liikunnan puheeksi ot-tamisesta asiakaspalvelutilanteessa, kuntien liikuntatar-jonnasta ja kansanterveysjärjestöjen yhdistysliikunnasta sekä Liikkujan Apteekki -hankkeen (2010–2011) pilotti-vaiheen kokemuksista.

Apteekki voi toimia liikuntakipinän herättäjänä asiakas-palvelutilanteissa ja tuoda liikuntaa näkyväksi muun mu-assa liikuntahyllyn välityksellä. Apteekeissa käy runsaasti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia, joten niillä on oiva mahdollisuus tarttua tilaisuuteen ja tarjota terveys-liikuntaa lisäpalvelunaan.

KIERTUEELTA VINKKEJÄ PUHEEKSI OTTAMISEEN

Apteekki on luotettava ja asiantunteva taho jakamaan tie-toa liikunnasta lääkehoidon tukena. Apteekki toimii hyvin myös paikallisen liikuntatarjonnan ja -neuvonnan tiedot-tajana. Apteekin henkilökunnalle liikunnan puheeksi ot-taminen on kuitenkin uusi asia työnkuvaan, eikä se ole itsestäänselvyys nopeissa asiakaspalvelutilanteissa.

Seminaarissa opittiin, että ihminen tarvitsee pieniä he-rätyksiä ja muistuttelua liikunnan aloittamiseen; jos kä-sityksiä liikunnan hyödyistä opitaan pikkuhiljaa, se kan-nustaa vähitellen liikkeelle. Mikään ei tapahdu hetkessä tai suoraviivaisesti, mutta pienestäkin liikuntaan kannus-tamisesta voidaan saada suuri hyöty.

Osallistujat kokivat saaneensa seminaarista varmuutta ja malleja liikunnan puheeksiottamiseen asiakkaan kanssa. Muun muassa apteekista saatava maksuton materiaali ja Löydä lääke nimeltä liikunta -kortit helpottavat liikunnan puheeksi ottamista.

YHTEISTYÖ KONSEPTIN KESKIÖSSÄ

Liikkujan Apteekki -konsepti on paikallisen yhteistyön tu-los eli mukaan kannustetaan yhtälailla kunnan liikunta- ja terveystoimen väkeä kuin paikallisyhdistyksiä. Konsepti antaa hyvän mahdollisuuden yhteistyön kehittymiseen ja syventymiseen terveysliikuntatoimijoiden ja apteekkien välillä.

Erilaiset testi- ja teemapäivät sekä terveysliikuntatapah-tumat luovat mahdollisuuden terveysliikunnan esille tuo-miseen ja edistämiseen. Apteekki saa Liikkujan Apteekki

-konseptista näkyvyyttä ja lisäarvoa palveluunsa. Apteekin asiakkaat saavat puolestaan tietoa liikunnan merkitykses-tä hyvinvointiin sekä tietoa paikkakunnan liikuntatoimin-nasta ja liikuntapaikoista.

Kunnille apteekit ovat hyvä yhteistyökumppani liikun-taryhmien ja liikuntaneuvonnan tiedotuksessa, ja niiden kautta voidaan löytää oikeaa kohderyhmää terveysliikun-taryhmiin. Yhteistyö apteekkien kanssa tekee myös yhdis-tysten liikuntatoiminnasta näkyvämpää.

TEKSTI JA KUVAT: SARI KIVIMÄKI

Apteekit terveysliikunnan viestinviejiksi

Liikkujan Apteekki -toimintamalli sai hyvän vastaanoton asiantuntijaseminaari-kiertueella, joka järjestettiin 16 paikkakunnalla syys-lokakuussa 2012. Terveys-liikuntaa apteekkeihin -teemalla toteutetut seminaarit keräsivät yhteensä lähes 550 osallistujaa. Kiertue oli osa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman, Hengitysliiton, Apteekkariliiton ja SLU-alueiden Liikkujan Apteekki -konseptia. Kiertue tavoitti runsaasti apteekkiväkeä sekä kuntien liikunta- ja terveystoimijoita.

7

TOIMINTA KÄYNNISTYY APTEEKKIEN EHDOILLA

Seminaarikiertueelle osallistui 178 apteekkia eli vajaa kol-masosa kaikista Suomen apteekeista, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Suurin osa apteekeista koki lii-kunnan lisäarvona omiin palveluihinsa, ja verkostotapaa-misia sovittiin heti seminaarin jälkeen.

Osa apteekeista lähtee liikkeelle pienin askelin otta-malla valikoimiinsa maksutonta liikuntamateriaalia ja osa rakentaa liikuntahyllyn, jossa on myyntituotteina muun muassa askelmittareita, kävelysauvoja ja lihasvoimaa ke-hittäviä tuolijumppareita. Liikkujan Apteekki on aina ap-teekin näköinen sekä sen ympäristöön sopiva ja tarpeisiin vastaava toimintatapa. Apteekit ovat innostuneita lisäpal-velusta, joka monipuolistaa apteekkihenkilökunnan työn arkea ja lisää apteekin näkyvyyttä.

APTEEKKI OSAKSI TERVEYSLIIKUNNAN PALVELUKETJUA

Apteekeilla on kilpailua muun muassa käsikauppalääkkei-den siirtyessä muualle. Liikkujan Apteekki on siten myös tapa erottua sekä lisätä asiakaskuntaa paremmalla ja laa-jemmalla palvelutarjonnalla.

Apteekit toivovat tietoa kunnan ja yhdistysten palvelu-tarjonnasta, erityisesti matalan kynnyksen liikuntaryhmis-tä ja liikuntaneuvonnasta, jotta voisivat palvella asiakkai-taan entistä paremmin. Liikkujan Apteekki -konseptiin on luotu tasot, joista apteekki saa ideoita oman toimintansa kehittämiseen.

Jatkossa mukana olevat apteekit tunnistaa Liikku-jan Apteekki -merkistä. Liikkujan Apteekki -toiminnasta kiinnostuneet terveysliikunnan toimijat voivat olla yh-teydessä SLU-alueen terveysliikunnan kehittäjään, joka koordinoi alueellisia jatkotoimenpiteitä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Liikkujan Apteekit ovat osa kunnan hyvinvoinnin palveluketjua ja vahva terveysliikunnan yhteistyökumppani.

LisätietojaSari Kivimäki, kenttäpäällikköKunnossa kaiken ikää -ohjelmapuh. 0400 247 444, sari.kivimaki@likes.fi

Janne Haarala (vas.) Hengitysliitosta, Tino-Taneli Tanttu Lounais-Suomen Liikunnasta ja Urheilusta, Sari Kivimäki KKI-ohjelmasta ja psy-kologi Satu Eerola innostivat Liikkujan Apteekki -kiertueella apteekkilaisia ottamaan liikunnan rohkeasti puheeksi asiakkaiden kanssa.

8

Suomalaisten kolesteroliarvot nousussa

5,345,31

mmol/l

Monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä

Kansallinen FINRISKI 2012 -tutkimus osoittaa suomalaisten kolesteroliarvo-jen kääntyneen nousuun viimeisen viiden vuoden aikana, kun ne ovat yhtäjaksoi-sesti laskeneet vuodesta 1982 vuoteen 2007. Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että 1970-luvulta jatkunut sydänkuollei-suuden lasku saattaa kääntyä nousuun lähivuosina.

Tulosten mukaan vuodesta 2007 vuo-teen 2012 suomalaisten keskimääräinen veren kolesterolipitoisuus nousi miehillä 5,25 millimoolista litraa kohden (mmol/l) 5,34:ään ja naisilla 5,15:sta (mmol/l) 5,31:een. Nousua oli miehillä 1,7 prosent-tia ja naisilla 3,1 prosenttia, mikä on tilas-tollisesti merkitsevä muutos. Suositus-ten mukaan kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/l.

Tuloksia selittää osittain viimeaikai-nen ravintokeskustelu, joka on johtanut väestöä harhaan. Rasvojen laatuun tu-lisi jatkossakin kiinnittää huomiota niin,

että pääpaino on pehmeissä monityy-dyttymättömissä kasvirasvoissa kovien tyydyttyneiden eläinrasvojen sijaan.

Tutkimukseen osallistui 5 834 suoma-laista 10 000:sta postitse kutsutusta. Tietoa kerättiin kyselylomakkeilla, ter-veystarkastuksen yhteydessä tehtävillä mittauksilla, verinäytteistä tehdyillä la-boratorioanalyyseillä sekä valtakunnal-lisista rekistereistä. Tuloksia käytetään epidemiologisessa tutkimuksessa, ter-veyden edistämistyössä ja terveyspoliit-tisessa päätöksenteossa.

LisätietojaVartiainen E., Borodulin K., Sundvall J., Laatikainen T., Peltonen M., Harald K., Salomaa V. & Puska P. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nou-suun. Suomen Lääkärilehti 35/2012 vsk 67. (pdf-tiedosto osoitteessa http://www.laakarilehti.fi/pdf/SLL352012-2364.pdf)

Monikulttuurisen liikunnan hyvien käy-täntöjen perusta muodostuu pitkäjän-teisestä rahoituksesta ja tietoisesta tavoitteenasettelusta. Liikuntakentäl-lä tarvitaan verkostoitumista ja halua tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Itse toiminnan tulisi perustua matalan kynnyksen periaatteille sekä osallistujien ja järjestävän tahon väliseen luottamuk-seen. Erityisesti kotoutumisen alkuvai-heessa tulisi olla mahdollisuus harrastaa liikuntaa omissa ryhmissä, ja huomiota tulisi kiinnittää maahanmuuttajille en-nalta tuntemattomiin toiminta- ja vuo-rovaikutustapoihin. Maahanmuuttaja-taustaiset roolimallit ja vertaisohjaajat vahvistavat turvallisuuden ja luottamuk-

sen tunnetta. Liikunnallisten taitojen ja tietojen omaksumisen lisäksi toiminnalla tulisi olla laajempia sosiaalisia tavoitteita. Yhteenkuuluvuus ja sosiaaliset kontaktit vahvistuvat oheistoiminnan kautta, jol-loin kokonaisvaltainen osallistujien huo-mioiminen tukee kotoutumisprosessia.

On tärkeää lisätä maahanmuuttajien tietoa terveysliikunnasta ja opastaa lii-kuntapaikkojen toimintatapoja. Erityis-tarpeita on maahanmuuttajataustaisilla tytöillä ja naisilla sekä ikääntyneillä.

Tutkimuksessa selvitettiin niitä olo-suhteita ja toimintaperiaatteita Suo-messa ja Norjassa, jotka tukevat maa-hanmuuttajataustausten osallistumista organisoituun liikuntatoimintaan. Läh-tökohtana on, että liikuntatoimintaan

osallistuminen on yksi keino edistää sosiaalista inkluusiota ja intergaatiota. Tutkimuksen taustalla on Suomen Lii-kunta ja Urheilu ry:n monikulttuurisen liikunnan toimintaohjelma 2010–2015. Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa monikulttuurisen liikunnan hyvistä käy-tännöistä Pohjoismaissa ja kartoittaa liikuntaan osallistumisen näkökulmas-ta erityistä tukea tarvitsevat maahan-muuttajaryhmät.

JulkaisuMaijala H-M. & Fagerlund E. Monikulttuurisen lii-kunnan hyviä käytäntöjä Suomessa ja Norjassa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 258. Jy-väskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämis-säätiö LIKES.

9

KOLUMNI

PAAVO HONKIMÄKINÄYTTELIJÄ, TEATTERI EUROOPPA NELJÄ

Näyttelijälle on tärkeintä fyysinen liikunta

Päätin otsikoida tämän kirjoituksen näin vain siitä syystä, että olen aina halunnut jakaa tämän lausahduksen, jon-ka kuulin erään kollegani suusta. Se on huvittanut minua jo vuosia. No mutta asiaan, olin kovinkin onnellinen, kun minua pyydettiin kirjoittamaan näyttelijän suhteesta liikkumisen. Sitten aloin pähkäillä, että kuinka siitä nyt sitten mitään osaa sanoa, kun asiahan on niin kovinkin henkilökohtainen.

Oma suhtautumiseni liikuntaan ja liikkumiseen on hyvinkin luonnollinen. Se varmaankin johtuu siitä, että lapsena ja nuorena urheilu oli oikeastaan pääharrastuk-seni. Kävipä oikein huvittamaan, kun muistelin, mitä kaikkea sitä tulikin harrastettua. Lajeja kun oli: suun-nistus, kilpauinti, lentopallo, jääkiekko, kaukalopallo, las-kettelu, maastojuoksu, 10-ottelu… ja mitähän vielä. Siitä jäi kyllä erittäin vahva peruskunto, minkä huomaa vielä näin keski-iän kynnykselläkin.

Työssäni usein törmään kysymykseen: ”Mitä te teette päivisin?” Se huvittaa kyllä, mutta joskus se harmittaakin, sillä työaika on jo-tain ihan muuta kun vain esitykset. Käytännössä töitä tehdään kuusi päivää viikossa 12 tuntia päivässä (juu ei ole mitään järkeä, tiedän, mutta tämä on kivaa!). Siihen väliin sitten pitäisi mahduttaa per-heelle aikaa ja vielä itsestäkin pitää huolta. Se ei ole helppoa, mutta mahdollista kyllä.

Näyttelijän instrumentti on oma kroppa, ja siksi siitä on pidettävä huolta. Hommahan on pääasiassa seisomatyötä, joten liikuttua tulee paljon huomaamattakin. On ilahduttavaa huomata rankan esitysjak-son jälkeen painon päässeen tippumaan täysin huomaamatta. Esi-merkiksi aikoinaan, kun teimme Lahden kaupunginteatteriin Seitse-män veljestä -näytelmää, joka kesti yli kolme tuntia ja lavalla oltiin koko ajan, niin kyllä se tuommoista 15 kilometrin reipasta lenkkiä vastasi. Joskus kun tulee harjoituksissa hetki, että on roolin suhteen pulassa eikä millään keksi, kuinka sen tekisi, niin hyvä ratkaisu on laittaa lenkkarit jalkaan ja lähteä lenkille. Juostessa alkaa ideoita tulvia pääkoppaan suorastaan kohinalla. Se on hieno tunne.

Itseni olen käräyttänyt toimimasta toisinkin. Teatterikoulu oli kovinkin fyysistä aikaa neljä vuotta, sen jälkeen tuli jonkinlainen vastareaktio: ”Nyt en liiku, jos ei ole pakko.” Pai-noa tuli vissiin vuodessa kymmenen kiloa ja ruokavalio oli hyvin pitkälle pitsa ja lihamuki. Eräänä päivänä sitten havahduin, että nyt ei ole hyvä olla ja hävetti, kun tuskin viittä pun-nerrusta jaksoi tehdä. Olin silloin Suomenlinnassa kesäteatterissa ja aloin juosta ympäri saarta päivittäin. Kunto ja mieliala kumpikin nousivat käsi kädessä, ja niin kesän jälkeen juoksin puolimaratonin aikaan 1.50,59. Enkä muista, että olisin koskaan ollut itsestäni niin ylpeä. Silloin päätin, etten ikinä enää halua nähdä niitä keväisiä vaakalukemia, enkä ole nähnytkään. Kyllä sitä on vaan kaikin puolin mukavampaa, kun on kunto kohdallaan!

Nykyään suosikkilajini on kotona 1-vuotiaan pojan kanssa (lue poikaa käyttäen) ”kah-vakuulatreenit”. No niin, nyt tulikin sitten se olo, että lenkille lomps! Hymyä ja Valoa eloon ihmiset!

Juostessa alkaa ideoitatulvia pääkoppaan

suorastaan kohinalla.

KUVA

: PAU

LA H

ON

KIM

ÄKI

10

Työkykyä tulevaisuuteenVäestö lihavoituu, ikääntyy ja työkyvyttömyyseläkkeen portteja kolkutellaan aina vaan varhaisemmassa vaiheessa. Yritykset tasapainoilevat vähentyvän työvoiman ja työurien pidentämisen ristipaineessa. Ratkaisu pidempään työkykyyn voisi löytyä sairauksien ennaltaehkäisystä ja riskien varhaisesta tunnistamisesta. Hyvää esimerkkiä tästä tiestä näyttää bioenergian, turvete-ollisuuden ja sahatuotteiden parissa toimiva Vapo-konserni.

Vapolla on tartuttu haasteeseen vääntää niskat nurin tyy-pin 2 diabetekseltä. Eri puolilla Suomea toimiva merkittä-vä työnantaja suuntaa toimensa nimenomaan sairauksien ennaltaehkäisyyn ja riskien kartoittamiseen, jotta työn-tekijöille olisi tarjolla terveyttä ja elinvuosia myös työelä-män jälkeen.

Pari vuotta sitten Vapo-konsernin työterveyshuollon oh-jausryhmässä havahduttiin vuosittaisen työterveyshuol-lon toimintaraportin tuloksiin. Suomen Terveystalossa toimivan Vapon työterveyslääkäri Visa Kervisen johdolla raportista tulkittiin merkittäviä lukuja: elämäntapasairau-det ovat syypää suureen osaan työntekijöiden sairauspois-saoloista. Ohjausryhmässä lähdettiin pohtimaan keinoja tämän suunnan kääntämiseen.

MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ

Vapon lähtökohdissa riittää haastetta. Työntekijöitä on muutaman päätoimipaikan lisäksi pienissä aluekontto-reissa ympäri Suomea. Aluekonttoreiden väki ajaa pitkiä matkoja, matkustaa ja istuu paljon. Ikärakenne on kaksi-kyttyräinen kameli, josta erottuu nuorten keski-ikäisten ryhmä sekä yli viisikymppiset, eikä toimialalla ole totuttu ottamaan puheeksi omia elämäntapa-asioita

Vapon henkilöstöjohtaja Pirjo Nikkilä ymmärtää työhy-vinvoinnin ja työkyvyn merkityksen laaja-alaisesti.

– On selvää, että yritykselle on tärkeää organisaation suorituskyky ja liiketoiminnallinen menestys. Toimialam-me on muuttunut niin, että liiketoiminta on yhä monimut-kaisempaa, työntekijöiden psyykkinen kuormitus on kas-vanut ja jokaisen työ edellyttää jatkuvaa oppimista. Työssä jaksaa paremmin, mikäli on hyvässä kunnossa.

TYÖTERVEYSHUOLTO JA YRITYS YHDESSÄ

Vapolla ollaan edelläkävijöitä työterveyshuollon roolin ke-hittämisessä vahvasti ennaltaehkäisyn suuntaan. Työterve-ys kohtaa työntekijät, seuloo ja kartoittaa riskit, kun taas yritys luo positiivista ilmapiiriä, kannustaa elämäntapa-muutoksiin ja panostaa edellytyksiin myös taloudellisesti.

Kervinen näkeekin työterveyshuoltojen roolin sairauksi-en hoitajina ja niiden ennaltaehkäisijöinä toimivana yhdis-telmänä. Nikkilä puolestaan painottaa juuri työterveyden näkemystä ja osaamista ongelmien nimeämisessä.

– Haastavaa on tarttua työkyvyttömyyden tekijöihin, kun niitä voi olla niin monia, niin työssä kuin henkilökohtai-sessa elämässä. Miten sitä pakettia lähdetään purkamaan, siinä on se haaste.

– Näen, että työterveyshuollolla on tässä purkutyössä olennainen rooli. Meillä suurin riski löytyi tyypin 2 diabe-teksestä. Kun haaste saa nimen, sen purkaminen onkin jo helpompaa, Nikkilä toteaa.

Kervisen työnkuvaan kuuluu työterveyslääkärin perin-teisen päivätyön lisäksi Vapon työterveyshuollon koordi-nointi. Vapolla on yhteensä noin 50 työterveysyksikköä eri puolilla Suomea, osa Terveystalon, osa muiden yksityisen tai julkisen terveydenhuollon toimijoiden. Kervinen on mukana yhdessä koordinoivan työterveyshoitajan kanssa Vapon työterveyshuollon ohjausryhmässä kehittämässä työterveystoimintaa, välittää Vapon työterveyden strate-gian ja toimintaohjeet eri työterveysyksiköille, toimii yh-teyshenkilönä yksiköiden ja Vapon välillä sekä kokoaa ja raportoi sairauspoissaoloista ja muista merkittävistä työ-terveyshuollossa löytyneistä tekijöistä Vapolle.

Kervisellä on jo ideoita kehittää Vapon terveydenedis-tämistoimintaa pidemmälle.

TEKSTI: KATRI VÄISÄNENKUVA: VAPO

11

– Työeläkelaitosten kanssa tulisi tiivistää yhteistyötä, ja tässä on paljon mahdollisuuksia. Vapolla tämä onkin jo aloitettu Eteran ja Lähi-Tapiolan kanssa. Työeläkelaitok-set tulisi saada mukaan työterveyshuoltojen tueksi edistä-mään työkykyä työntekijöiden omilla paikkakunnilla.

TOIMINTAA, TESTAAMISTA JA KOHTAAMISIA

Käytännössä työntekijöitä seulotaan ikäkausitarkastuk-sissa. Heille tehdään diabetesriskitesti, mitataan paasto-verensokeri sekä tehdään tarvittaessa sokerirasitustesti. Kohonneet arvot kertovat lisääntyneestä riskistä, jolloin työntekijä saa ohjauksen työterveyshoitajalta työterveys-lääkärin juttusille. Tapaamisissa laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jossa korostetaan erityisesti terveelli-siä elämäntapoja.

Käytännön tueksi työnantaja tarjoaa esimerkiksi liikun-taseteleitä ja KKI-hankkeen ohjattuja liikuntaryhmiä. Työn-tekijöillä on vuosittain mahdollisuus kuntokartoitukseen esimerkiksi UKK-kävelytestillä.

Liikuntatoiminta alkaa vakiinnuttaa paikkaansa, kun ensimmäiset Hohka-liikuntaryhmät ovat jo vaihtuneet

seuraavan kauden Kipinä-ryhmiin, joita järjestetään eri paikkakunnilla. Liikuntatoiminta on saanut positiivista pa-lautetta. Innostuneen ohjaajan rooli on koettu toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäväksi.

Ravitsemusneuvontaa on voinut saada esimerkiksi kes-ken lounaan, kun työterveyshoitaja ja ravitsemusterapeut-ti ovat saapuneet lounastilaan esittelemään lautasmallia ja jakamaan infoa terveellisistä ravitsemustottumuksista.

– Terveystorit, infot, mittaukset ja kuntotestit antavat signaaleja omaan heräämiseen. On yksilöllistä, mikä ke-täkin motivoi. Tärkeintä on, että muutosta tapahtuu, on keino sitten mikä hyvänsä, muistuttaa Nikkilä.

Käytäntö on osoittanut työterveyslääkärille yhden asen-teita voimakkaasti muuttavan tapahtuman lisää.

– Mittaus- ja testitulosten lisäksi olen huomannut, että lähelle osuminen motivoi useimpia pohtimaan elämän-tapojaan. Tarkoitan tällä sitä, että kun joku lähipiirissä sairastuu vakavasti, moni on tiukan paikan edessä omien elämätapojensa osalta. Sairaus saa kartoittamaan omia ris-kejään ja muuttamaan elämäntapojaan terveellisempään suuntaan, tietää Kervinen.

HAASTEITA OSALLISTUMISESSA JA VIESTINNÄSSÄ

Erityisenä haasteena terveydenedistämistyössä on Kervi-sen mukaan saada työntekijät osallistumaan maksutto-miin ikäkausitarkastuksiin. Ilman tarkastuksia ei riskejä-kään päästä tunnistamaan.

– Auto viedään kyllä tunnollisesti määräaikaishuoltoon, mutta mikä kumma siinä on, että oma kroppa jätetään tarkastamatta, Kervinen kyselee.

Nikkilä peräänkuuluttaa yhä herkempää korvaa ais-timaan työntekijöiden yksilöllisiä eroja. Myös Kervinen myöntää, että riskistä kertomisen tapaan tulee kiinnittää huomiota.

– Täytyy muistaa eettisyys ja vastuu siinä, miten hen-kilökohtaisesti viestin voi työntekijälle kohdistaa ilman, että tämä loukkaantuu tai kokee asemansa uhatuksi. Vielä paremmin pitää pohtia, miten voisimme kommunikoida näistä herkistä asioista, Nikkilä toteaa.

VASTUUTA TYÖNTEKIJÄLLÄ JA TYÖNANTAJALLA

Nikkilän mukaan hyvä työnantaja kannustaa liikkumaan ja elämään terveellisesti.

– On vastuullista johtamista pitää esillä terveellisiä elä-mäntapoja ja herätellä työyhteisöä kiinnittämään huomi-ota omaan hyvinvointiin. Meillä johto itsekin näyttää esi-merkkiä muille laittamalla itsensä likoon. Elämä on liian arvokas tuhlattavaksi rapakuntoon.

Viime kädessä vastuu elämäntavoista on aina työnteki-jällä itsellään, ei yrityksellä.

– Työnantaja voi kannustaa, valistaa ja saattaa alkuun, ja sitä haluamme tehdä kaikin keinoin. Loppu on kiinni kunkin henkilökohtaisista valinnoista, jatkaa Nikkilä.

LisätietojaPirjo Nikkilä, henkilöstöjohtaja, Vapo Oypirjo.nikkila@vapo.fiVisa Kervinen, työterveyslääkäri, Suomen Terveystalo Oyvisa.kervinen@terveystalo.com

HANKKEEN ONNISTUMISET:- Onnistuttu analyysin kautta tunnistamaan ja

nimeämään työkykyä uhkaava ongelma.- Positiivinen tahtotila ja tekemisen meininki koko talossa.- Tiivis yhteistyö työterveyshuollon

kanssa kehittyy edelleen.

HANKKEEN HAASTEET:- Saada ikäkausitarkastuksien

osallistumisprosentti lähelle sataa.- Parantaa yksilöllistä viestintää

korkean riskin työntekijöille.

Auto viedään kyllä tunnollisesti määräaikaishuoltoon, mutta oma

kroppa jätetään tarkastamatta.

12

Peltosaaren alueen asema on muihin Riihimäen asuin-alueisiin verrattuna monella tapaa erityinen. Alueen työt-tömyysprosentti on korkea ja alueella asuu paljon pienitu-loisia sekä maahanmuuttajia. Lisäksi alueen sisäiset erot ovat suuria. Vuonna 2010 aloitetun Peltosaari liikkeelle

-hankkeen taustalla on ajatus liikunnasta yhtenä keinona asukkaiden viihtyvyyden ja itsetunnon kohottamiseen.

Hanke on osa laajempaa kokonaisuutta: Peltosaaren kaupunginosan kehittäminen aloitettiin vuonna 2009 Pel-tosaari-projektissa, jonka tavoitteena on kaupunginosan kehittäminen muun muassa remontoimalla ja rakenta-malla sekä luomalla alueelle uutta toimintaa.

LIIKE LÄHTI ASUKKAISTA

Hanke potkaistiin käyntiin kerran viikossa kokoontuvalla liikuntaryhmällä. Erilaisiin liikuntamuotoihin lähdettiin yhdessä Tellustuvalta, jossa järjestettiin Peltosaari-projek-tin puitteissa muutakin toimintaa.

Ryhmän kävijämäärä jäi suhteellisen matalaksi, joten se päätettiin siirtää asumisklinikalle. Samalla ryhmän ko-koontumiset harvenivat joka toiseen viikkoon. Ryhmän osallistujamäärä ei kuitenkaan klinikalle siirron myötä kasvanut.

Hankkeen alussa järjestettiin myös kuntotestausta, kuten kävelytestejä ja kehonkoostumuksen mittausta, ja muuta yksilöllisempää toimintaa sekä terveys- ja ravitse-musaiheisia luentoja ja tutustumiskäyntejä kaupungin liikuntapaikkoihin.

Ajatus kuntojumppa- ja kuntosaliryhmien perustami-sesta lähti alueen asukkaista itsestään. Jumpparyhmä alkoi pyöriä kerran viikossa Peltosaaren koululla ja kuntosalille Riihimäen urheilutalolle siirryttiin niin ikään viikoittain yhdessä kävellen.

Ottamalla asukkaita mukaan suunnitteluun on saatu luotua heitä kiinnostavaa toimintaa. Kuntosaliryhmiin ve-täjätkin löytyivät aktiivisten osallistujien joukosta.

– Kun alkuvaiheessa kierrettiin liikuntapaikkoja, haas-teena oli saada ihmiset pois omalta asuinalueeltaan. Kun-tosaliryhmä on siksi tärkeä esimerkki, että porukka käve-lee yhdessä toiselle puolelle keskustaa kaupungin yleiselle liikuntapaikalle, Riihimäen kaupungin liikuntatoimenjoh-taja Anu Marttinen kertoo tyytyväisenä.

Ryhmien pyörittyä jonkin aikaa tuli asukkailta pyyntöjä toisen ryhmän perustamisesta, ja tällä hetkellä maanantaisin järjestetään peräkkäin kaksi jumppatuntia, joista toinen on kevennetty. Kuntosaliryhmät kokoontuvat edelleen kaksi ker-taa viikossa ja lisäksi järjestetään salibandya kerran viikossa.

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVAT: ANU MARTTINEN

Liikunta osana aluekehitystäRiihimäen Peltosaaren alueeseen kohdistuvassa liikuntahankkeessa toimintaa on rakennettu asukkaita kuullen. Peltosaari liikkeelle -hanke kiinnittyy laajempaan kehitystyöhön, jonka tavoitteena on kaupunginosan tasapainoinen kehittäminen.

13

SEURAYHTEISTYÖ HAASTEENA

Toiminnan alkuvaiheessa hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Peltosaari-projektin, Peltosaari-seuran ja asukasyhdistyksen kanssa erityises-ti hankkeen mainostamisessa. Asukasyhdistyksellä oli merkittävä rooli tiedotteiden jakamisessa muun muassa asuintaloihin, ja toimintaa esiteltiin aktiivisesti projektin kokouksissa. Mainosten, lehtimainonnan ja verkkosivujen ohella merkittäväksi tiedotuskanavaksi nousi puskaradio.

– Peltosaaren alue on sen verran pieni, että sana liikun-taryhmistä levisi asukkaalta toiselle. Osaltaan tiedon leviä-miseen vaikutti myös se, että Peltosaari-projekti sai koko kaupungissa paljon näkyvyyttä. Haasteena tiedottamises-sa ovat maahanmuuttajat, joilla kielitaito saattaa olla es-teenä mainonnasta huolimatta.

Peltosaaren Tellustorilla on aktiivista toritoimintaa. Peltosaari liikkeelle -hanke on osallistunut toritapahtu-miin yhteistyössä Peltosaari-projektin, Peltosaari-seuran ja asukasyhdistyksen kanssa. Yhteistyö paikallisten ur-heiluseurojen kanssa on ollut hankkeessa tavoitteena ja haasteena.

– Olemme olleet yhteydessä moneen seuraan, ja tuntuu, että seura-aktiivit ovat niin työllistettyjä, ettei uuteen toi-mintaan ole mahdollisuutta lähteä. Koska seuroista ei ole saatu apua esimerkiksi lajikokeilujen järjestämiseen, ne on toteutettu kaupungin henkilökunnan voimin, Martti-nen kertoo.

Salibandyyn löydettiin vetäjä paikallisesta seurasta, mutta uusille avauksille olisi edelleen tarvetta.

– Seuramaksut voivat olla monelle liian kalliita. Lajiko-keilut yhdessä seurojen kanssa voisivat olla hyviä, koska niiden kautta annettaisiin asukkaille mahdollisuus kokeil-la useampaa lajia ilmaiseksi, Marttinen pohtii.

OSALLISTAMINEN LUO JATKUVUUTTA

– Olen tyytyväinen, että olemme löytäneet väylät tavoit-taa ihmisiä. Kaipaan kuitenkin, että ei tyydytä tähän, vaan haastettaisiin vielä enemmän ihmisiä liikkumaan. Myös viime vuonna valmistunutta lähiliikuntapaikkaa voitaisiin

hyödyntää edelleen enemmän esimerkiksi perheiden liik-kumisen lisäämiseksi.

Yhtenä haasteena hankkeessa on ollut miesten vähäinen osallistuminen. Naiset ovat enemmis-

tössä sekä jumpissa että salibandyvuorolla. Ryhmäliikuntatuntien rinnalle onkin ai-

keissa järjestää tulevaisuudessa muuta matalan kynnyksen liikuntaa.

– Hankkeen tulevaisuutta on mietit-ty myös siltä kannalta, miten toiminta saadaan jatkumaan. Toimintaa halu-taan jatkaa, vaikka hanketuki jossain vaiheessa loppuisikin. Asukkaiden

oman aktiivisuuden merkitys korostuu, jos ei saada enää ulkopuolista tukea.Marttinen uskoo, että potentiaalia uusi-

en liikkujien ja vertaisohjaajien löytymiseen on alueella olemassa. Ympäristöltään kaunis

alue on siistiytynyt huomattavasti Peltosaari-projek-tin myötä.

– Asukkaita olisi tärkeää aktivoida omatoimiseen alu-een hyödyntämiseen. Peltosaaren alueen liikuntapoluilta kiinnostus saattaa lähteä liikkeelle ja innostaa käyttämään muutenkin kaupungin liikuntareittejä. Me-henki Pelto-saaren alueella on jo olemassa, mutta se pitäisi saada ka-navoitua liikuntaan.

Hankkeen kohderyhmässä on paljon henkilöitä, joi-den elämässä vähäinen liikunta ei ole se keskeisin haaste. Marttinen kehottaakin suunnittelemaan ja toteuttamaan liikuntahankkeet kohderyhmää kuunnellen.

– Vastaavanlaisia hankkeita suunniteltaessa kannattaa pitää alueen asukkaat vahvasti mukana hankkeen ja liikun-taryhmien suunnittelussa. Ihmisten osallistaminen kas-vattaa sitoutuneisuutta ja innostuneisuutta, mikä luo edel-lytyksiä toiminnan jatkumiselle. Kohderyhmän asemaan asettuminen on liikuntapalveluja tuotettaessa tärkeää.

LisätietojaAnu Marttinen, vs. liikuntatoimenjohtaja, Riihimäen kaupunkiPuh. 019 758 4743, anu.marttinen@riihimaki.fi

HANKKEEN ONNISTUMISET:- Toiminta löysi muotonsa ja lähti

laajenemaan asukkaiden toiveesta.- Kuntosaliryhmien omatoimisuus ja innostuneisuus.- Toiminnan siirtyminen ”ihmisiin itseensä”.

HANKKEEN HAASTEET:- Ihmisten tavoittaminen.- Värikäs asujaimisto: mitä tarjotaan kenellekin?- Monen alueen asukkaan elämässä liikunta ei

ole välttämättä ensimmäinen prioriteetti.

14

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVAT: BJARKE STRØM, SARI KIVIMÄKI

Vuonna 2011 käynnistyneen Liikunnan liikennevalot Turus-sa -hankkeen tavoitteena on kehittää välineitä sosiaali- ja terveystoimen asiakaskontakteissa tapahtuvaan neuvon-taan sekä luoda turkulaisille houkuttelevia, kannustavia ja tarkoituksenmukaisia mahdollisuuksia laihduttamiseen ja painonhallintaan.

Päätekijät hankkeessa ovat hanketta hallinnoiva sosiaali- ja terveystoimi sekä liikuntapalvelukeskus. Kun tavoittee-na on muuttaa toimintamalleja pysyvästi, ei tuloksiakaan saada hetkessä.

– Hanke on lähtenyt liikkeelle hitaasti mutta varmasti. Malli pyritään saamaan rakenteisiin ja johto sitoutumaan toimintaan, liikuntaneuvoja Mikaela Vuoristo Turun kau-pungin sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksiköstä tiivistää hankkeen alkutaivalta.

SOTEN ROOLINA PASSIIVISTEN TAVOITTAMINEN

Hankkeen taustalla on ylipainoisten ja ylipainoon liitty-vien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja metabolisen oireyhtymän, mää-rän nousu. Sosiaali- ja terveyspuolen kohderyhmänä ovat selvästi ylipainoiset.

– Soten roolina on tarjota painonhallintaryhmiä työikäi-sille turkulaisille, joiden painoindeksi on yli 30. Painon-hallintaryhmien jälkeen asiakkaat ohjataan joko liikunta-palvelukeskuksen tuottamiin ylipainoisille suunnattuihin palveluihin, kuten Ihaniin naisiin tai Raskaaseen sarjaan, tai kolmannen sektorin järjestämään toimintaan, kuten Sydänyhdistyksen tai nivelyhdistyksen ylipainoisille suun-nattuihin vertaisryhmiin tai urheiluseurojen järjestämille ylipainoisten liikuntakursseille.

Ennen hankkeen aloittamista painonhallintaryhmien toiminta on ollut Turussa hajanaista.

– Toimintaa on ollut aiemminkin, mutta sitoutuneisuus

on puuttunut. Resurssipulassa painonhallintaryhmät ovat olleet se, mikä on ollut helpointa jättää pois, Vuoristo kertoo.

Liikuntaneuvontaa ja painonhallintaryhmiä on pyritty viemään sosiaali- ja terveystoimen rakenteisiin esittele-mällä asiaa johdolle ja tuottamalla materiaalia. Haasteena on resurssien löytäminen.

– Johdossa ollaan täysin toiminnan takana, mutta hen-kilöresursseja ei kuitenkaan voida lisätä, Vuoristo toteaa.

KOULUTUKSET KIINNOSTAVAT

Koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle järjestettiin Terveyttä edistävä asiakastyö -koulutus, jossa teemoina olivat liikunnan puheeksi ottaminen ja asiakkaan kohtaa-minen sekä liikunnan ja ravinnon vaikutus terveyteen ja painonhallintaan.

– Puhujina olivat Olli Heinonen, Patrik Borg ja Matti Al-pola. Koulutus järjestettiin kahtena eri päivänä, ja sali oli molempina päivinä lähes ääriään myöten täynnä. Palaute tapahtumista oli äärimmäisen positiivista, Vuoristo kertoo tyytyväisenä.

Henkilökunta on ottanut myös ajatuksen painonhallin-taryhmien vetämisestä hyvin vastaan. Tähän mennessä ohjaajiksi on koulutettu yhteensä 21 työterveys- ja tervey-denhoitajaa sekä fysioterapeuttia Suomen Sydänliiton ja Diabetesliiton Pieni päätös päivässä -koulutuksessa.

Missä valossa sinä seisot?

HANKKEEN ONNISTUMISET:- Hyvä hallintokuntien välinen yhteistyö.- Johdon sitoutuminen.

HANKKEEN HAASTEET:- Resurssipula.

15

– Ryhmien vetämisestä saa vaihtelua omaan työnkuvaan. Koulutukseen osallistuneet ovat läh-teneet mukaan omasta aloitteestaan, joten he ovat asiasta kiinnostuneita. Normaalisti työ on sellaista asiakas sisään, asiakas ulos, ja siihen tämä tuo monipuolisuutta.

PAINONHALLINTAA AMMATTILAISTEN JOHDOLLA

Pieni päätös päivässä -painonhallintaryhmät on suunnattu painoindeksiltään noin 35–40 välillä oleville. Ryhmät ko-koontuvat kymmenen kertaa, minkä jälkeen on yksi seu-rantakerta. Keskiössä ovat asiakaslähtöisyys ja motivointi.

– Ryhmissä keskitytään ravitsemukseen, elämäntapoi-hin ja niiden lisäksi liikuntaan. Sosiaali- ja terveystoimi on terveydenhuollon ammattilaisena luotettava taho jär-jestämään toimintaa: ryhmät olivat heti täynnä ja niihin on ollut tulijoita jopa jonotuslistalla eli kiinnostus ryhmiä kohtaan on ollut suurta.

Vuoristo näkee hoitotyötä tekevillä olevan paljon annet-tavaa painonsa kanssa kamppaileville asiakkaille.

– Monella asiakkaalla on muitakin ongelmia kuin ylipai-no. Hoitotyön ammattilaisina ohjaajat osaavat huomioida asiakkaiden erilaiset ongelmat, mikä ei välttämättä aina toteudu liikuntapuolen tai kolmannen sektorin järjestä-mässä toiminnassa.

Ammattihenkilöstön käyttöön on luotu palveluvalikko apuvälineeksi asiakastyöhön. Valikossa on jaoteltu palve-lut liikennevalomallin mukaan niin, että henkilökunta voi kertoa asiakkaalle suoraan hänelle sopivasta tarjonnasta. Valikkoa on suunniteltu jatkossa asiakaskäyttöön ainakin sähköisenä palveluna ja mahdollisesti paperisena oppaana.

LisätietojaMikaela Vuoristo, liikuntaneuvoja, Turun kaupunkiPuh. 040 153 7690, mikaela.vuoristo@turku.fi

Työhyvinvointipäivästä intoa liikkumiseen ja ideoita asiakastyöhön

Liikunnan Liikennevalot -hanke ideoi tyhy-päivän sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen

henkilöstölle. Kahteen Kupittaan urheilu-hallissa järjestettyyn päivään osallistui

työajalla yhteensä 600 kaupungin työntekijää, suurin osa sosiaali- ja terveyssektorilta.

Päivä sisälsi monipuolista lii-kunnallista ohjelmaa, tietoiskuja ja esittelyjä. Ohjelmatarjonnasta vastasivat kaupungin omat yksiköt,

terveyden edistämisen yksikkö ja liikuntapalvelukeskuksen liikuntaan

aktivoinnin yksikkö, sekä paikalliset yh-teistyökumppanit.

Tyhy-päivän kantavana ajatuksena oli tar-jota terveydenhuollon asiantuntijoille mahdolli-

suus tutustua eri liikuntalajeihin, -välineisiin ja -palveluihin, jotta liikunnan puheeksiottaminen asiakastyössä tulisi konkreettisemmaksi. Päivä toimi samalla elämyksellise-nä ja voimaannuttavana hyvinvointipäivänä. Kun liikunta-ryhmät tulivat henkilöstölle tutuksi, myös kynnys lähteä ryhmiin mahdaltuu.

Turun kaupungin työterveyshoitaja Anna-Katarina Silf-venius osallistui tyhy-päivään, koska liikunta kuuluu hänen arkeensa niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

– Asiakastyössäni keskustelen ihmisten kanssa lähes päivittäin liikkumisesta ja eri liikuntavaihtoehdoista. Tyhy-päivässä oli mielestäni hyvin esillä tietoa kaupungin yhdessä seurojen kanssa järjestämästä liikunnasta. Liikuntaryhmät saivat nyt ihan uuden ulottuvuuden, kun sain itse osallistua.

Liikuntalääketieteen keskus Paavo Nurmi -keskus to-teutti päivään lyhyitä infoluentoja aiheena kokonaisvaltai-nen hyvinvointi, liikuntamotivointi ja istumisen terveysriskit. Istumisen luennolla kokeiltiin tuolien sijasta terapiapalloja.

Kiinnostusta päivässä herättivät erityisesti yhteistyös-sä seurojen kanssa järjestetyt liikuntalajikokeilut, kuten Nia-tanssi ja Tai Chi, sekä erityispyörät ja muut liikkumi-sen välineet. Liikunnan iloa sai kokeilla muun muassa isolla pomppupatjalla ja tasapainoradalla. Omaa kuntoaan pääsi testaamaan äijä- ja kävelytesteissä. Terveyden edistämi-sen yksikkö toi päivään Hyvinvoinnin torin, jossa teemoina olivat painonhallinta, ravitsemus, tupakka ja päihteet.

Lisäksi jaossa oli muun muassa tietoa kaupungin liikun-tatarjonnasta sekä KKI:n ja Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun materiaalia. Ensimmäistä kertaa järjestetty päivä osoitti kahden hallintokunnan yhteistyön voiman: tapah-tuman tunnelma oli energinen ja osallistujat antoivat kii-tettävän palautteen.

Liikunnan liikennevalot Turussa -hanke herättelee sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä että asiakkaita tarttumaan yli-painoon ja siihen liittyviin terveysriskeihin. Painonhallintaryhmät pyritään tuomaan hankkeessa osaksi sosiaali- ja terveys-toimen perustyötä.

16

Kunto-katsastus helposti lenkin aikana

Kuntokatsastus-reitillä voi omatoimisesti katsastaa kunton-sa ulkoilun lomassa. Katsastus kertoo kunnon nykytilan-teen sekä sen vaikutukset tulevaisuuden terveysnäkymiin.

Menetelmää on kehitetty Ruotsissa vuodesta 2008 läh-tien nimellä Hälsospåret, ja se on saanut siellä tukevan jalansijan. Ruotsissa ja Tanskassa matalan kynnyksen kun-totestaamiseen suunniteltuja reittejä on jo yhteensä noin 300 eikä suosio vaikuta laantuvan. Suomeen konseptin pe-rusidean toi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissää-tiö LIKES, joka on kehittänyt sitä vastaamaan suomalaisia käytäntöjä ja suosituksia. Yhteistyö Ruotsin suuntaan on kehitysvaiheessa ollut tiivistä.

ILMAINEN JA HELPPO KUNTOTESTI

Testausohjeet ovat reittien alussa Kuntokatsastus-tauluis-sa. Tasainen maastoreitti kävellään tai juostaan ohjeiden mukaan, ja samalla otetaan aika esimerkiksi kännykällä tai rannekellolla. Lopuksi tulokset tulkitaan taulussa olevien ohjeiden mukaisesti.

– Konseptiin kuuluu opastaulu, noin 1,5 kilometriä pitkä mitattu reitti ja monipuoliset verkkosivut. Katsastuksen suorittamiseen tarvitaan vain kello. Reitti kierretään taulun ohjeen mukaan kävellen tai juosten itse valitulla vauhdil-la. Taulusta voi katsoa ajan perusteella saman tien arvion omasta kuntotasosta, kertoo hanketta koordinoiva Laura Hokka LIKESiltä.

Jyväskylän kokeiluvaiheen kolme katsastuspaikkaa on ra-kennettu sinne, missä ihmiset liikkuvat ja ulkoilevat muuten-kin. Tavoitteena on motivoida ihmisiä pitämään itsestään huolta terveyttä edistävän säännöllisen liikunnan avulla. Ilmainen ja helposti saavutettava sekä toteutettava kunto-testi on suunnattu vähintään kävelykuntoisille aikuisille.

– Kohderyhmänä ovat erityisesti vähän liikkuvat, mutta testi sopii myös heille, jotka mieltävät itsensä hyväkun-toisiksi. Kunto heikkenee salakavalasti vuosien varrella, mikäli säännöllinen liikkuminen jää pois arjesta. Hienointa olisikin tavoittaa ja havahduttaa juuri nämä tulevaisuu-den huonokuntoiset, joiden kunto on pikkuhiljaa heikke-nemässä, Hokka toivoo.

TEKSTI: OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN JA KATRI VÄISÄNENKUVAT: LAURA HOKKA JA ANNALEENA AIRA

”Haluatko tietää, missä kunnossa olet? Tiedätkö, miten kuntosi vaikuttaa ter-veyteesi?” Näillä kysymyksillä herätel-lään jyväskyläläisiä pohtimaan omaa kestävyysliikunnan harrastamistaan. Syyskuussa avatut Kuntokatsastus-reitit ja konseptin kotisivut hyödyntä-vät jo olemassa olevia ulkoilureittejä ja motivoivat liikkujia omaehtoisella kuntotestaamisella.

Harjun reittiä testattiin Jyväskylän kaupungin liikuntapäivässä, jolloin LIKESin liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen opasti lenkkei-lijöitä testin tekemisessä.

17

SEURAA KEHITTYMISTÄSI

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta omasta kunnostaan sekä tarjota helppokäyttöinen väline kunnon testaamiseen.

– Monilla ihmisillä ei ole selkeää käsitystä omasta kun-nostaan eikä mahdollisuutta sen testaamiseen. Tämä menetelmä tarjoaa kaikille maksuttoman ja helpon tavan päästä selville omasta kuntotasostaan. Testistä saa suun-taa, millä tavoin omaa kuntoaan voisi parantaa ja millai-sia näkymiä terveyteen ja tulevaisuuteen nykyinen kunto antaa, summaa Hokka.

Hän kannustaa käyttämään Kuntokatsastusta myös oman kunnon seuraamiseen hankkeen verkkosivujen kautta.

– Kuntokatsastuksen tulosta voi halutessaan analysoida tarkemmin ja saada lisää tietoa verkkosivuilta. Verkkosi-vustoon rekisteröitymällä tuloksia voi arkistoida, seurata kunnon kehittymistä toistamalla testin ja katsoa ennus-teita omasta tilanteestaan.

PAIKALLISHANKE PILOTTINA

Jyväskylässä Kuntokatsastusta kokeillaan LIKES-tutki-muskeskuksen ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä, jota opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. Kyseessä on vuoden mittainen pilottihanke, jossa Kuntokatsastuksen kokemuk-sista ja vaikutuksista tehdään myös kysely- ja seuranta-tutkimuksia.

– Tässä vaiheessa Kuntokatsastusta ei vielä tarjota muu-alle Suomeen. Katsomme tulevan vuoden aikana, millaisen vastaanoton konsepti saa täällä paikallisesti ja kuinka sen kehittely yhteistyössä Hälsospåretin kanssa jatkuu, Hokka valottaa.

– Hankkeessa on kuitenkin niin monta hyvää näkökul-maa ja mahdollisuutta aktivoida suomalaisia, että seu-raamme kiinnostuneena, millaisia reaktioita ja tuloksia se herättää.

LisätietojaLaura Hokka, suunnittelijaLiikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESpuh. 020 762 9586, laura.hokka@likes.fi www.kuntokatsastus.info

Yhteistyössä: LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylän kaupunki, Hälsospåret Ab, opetus- ja kulttuuriministeriö.Palaute: kuntokatsastus@likes.fi

kävellen – tai juosten, jos harrastat juoksua säännöllisesti.

Tavoitteena on, että hengästyt, mutta et uupumukseen asti. Testi suositellaan tehtäväksi rasitustasoilla 2–4 (katso kohta 3). Pidä rasitus tasaisena niin, että olet yhtä hengästynyt koko matkan ajan.

Ota testireitin kiertämiseen kulunut aika!

2 TEE TESTI

ennen testiä vähintään 5 minuuttia niin, että hengästyt hieman.

1 LÄMMITTELE

ARVIOI RASITUS3

Ethengästy

Hieman rasittava,lievästi

hengästynyt

Rasittava, huomattavasti

hengästynyt

Maksimi-taso, täysin

Melko rasittava, selvästi

hengästynyt

Hyvin rasittava, erittäin

hengästynyt

1) Hieman rasittava, hengästyt lievästi2) Melko rasittava, hengästyt selvästi3) Rasittava, hengästyt huomattavasti4) Hyvin rasittava, hengästynyt erittäin paljon5) Maksimitaso, täysin uupunut

VO2max, ml/kg/min

KUNTOKATSASTUS

VO2max, ml/kg/min

Juoksutesti Rasitustaso

aika 1 2 3 4 56:30 576:45 yli 60 557:00 59 537:15 57 517:30 yli 60 55 497:45 60 53 488:00 58 51 468:30 yli 60 55 48 449:00 59 51 46 419:30 56 49 43 39

10:00 yli 60 53 46 41 3710:30 59 50 44 39 3511:00 56 48 42 37 3411:30 54 46 40 36 3212:00 51 44 39 34 3112:30 49 42 37 33 3013:00 48 41 36 32 29

VO2max, ml/kg/min

4 KATSOTAULUKOSTA

aikaasi ja rasitustasoasi vastaava arviokestävyyskunnosta.

Esim. aika 14:15, kävelyvauhti tuntui rasittavalta ja hengästyin huomattavastiKävelytesti

Rasitustasoaika 1 2 3 4 5

11:15 44 4011:30 yli 45 42 3811:45 45 40 3612:00 43 38 3412:15 yli 45 41 36 3312:30 45 39 35 3112:45 43 37 33 3013:00 41 36 32 2913:15 yli 45 39 34 30 2713:30 44 38 33 29 2613:45 42 36 32 28 2514:00 41 35 30 27 2414:15 39 33 29 26 2314:30 38 32 28 25 2315:00 35 30 26 23 2115:30 33 28 25 22 2016:00 31 26 23 21 1816:30 29 25 22 19 1717:00 27 24 21 18 1617:30 26 22 20 17 1618:00 25 21 19 17 1519:00 23 20 17 15 1420:00 21 18 16 14 13

VO2max, ml/kg/min

Kokeil

e tes

tiä ju

osten

!

KESTÄVYYSKUNNONYHTEYDET TERVEYTEEN Alentunut kunto työiässä tarkoittaa sitä, että terveysriskit mahdollisesti lisääntyvät tulevaisuudessa. Huolestuttava kunto merkitsee kohonnutta riskiä sairas-tua esim. sydänsairauksiin ja 2-tyypin diabetekseen.

Kestävyyskunto terveyden näkökulmasta

Naiset MiehetTavoiteltava 28 tai yli 35 tai yliAlentunut 21–27 28–34Huolestuttava 20 tai alle 27 tai alle

VO2max, ml/kg/min. Lähdeaineisto: Kodama ym. (2009).

Jos testitulos epäilyttää, tee testi uudelleen muutaman päivän päästä. Rasituksen pitäminen tasaisena ja sen arviointi voi olla ensimmäisellä testikerralla vaikeaa.

Kirjaudu Kuntokatsastuksen verkkosivuille, niin saat tarkemman arvion kunnostasi. Sivuilla voit katsastaa myös painoindeksisi, vyötärön ympäryksesi ja liikunta-aktiivisuutesi sekä kurkistaa tulevaisuuteen ja seurata kehitystäsi. Mitä useammin ja huolellisemmin teet Kuntokatsastuksen, sitä tarkemman arvion saat.

NAISETikä (vuotta)

1heikko

2välttävä

3keskiverto

4hyvä

5erinomainen

18–34 24 tai alle 25–32 33–41 42–49 50 tai yli35–44 21 tai alle 22–29 30–38 39–46 47 tai yli45–54 20 tai alle 21–27 28–35 36–42 43 tai yli55–64 18 tai alle 19–24 25–31 32–37 38 tai yli65–74 16 tai alle 17–21 22–27 28–32 33 tai yli

75 tai yli 13 tai alle 14–17 18–22 23–26 27 tai yli

MIEHETikä (vuotta)

1heikko

2välttävä

3keskiverto

4hyvä

5erinomainen

18–34 30 tai alle 31–38 39–47 48–55 56 tai yli35–44 27 tai alle 28–35 36–44 45–52 53 tai yli45–54 25 tai alle 26–33 34–42 43–50 51 tai yli55–64 24 tai alle 25–31 32–39 40–46 47 tai yli65–74 20 tai alle 21–26 27–33 34–39 40 tai yli

75 tai yli 16 tai alle 17–21 22–27 28–32 33 tai yli

5 KUNTOLUOKKASIselviää alla olevasta taulukosta.

VO2max, ml/kg/min

www.kuntokatsastus.info

Valitse katsastukseen mieleisesi rivakka kävely- tai juoksuvauhti.

Tee testi, ota aika ja arvioi rasitus: saat arvion kestävyyskunnostasi.

Kestävyyskunto (maksimaalinen hapenottokyky, VO2max) kertoo hengitys- ja verenkiertoelimistön kyvystä kuljettaa ja käyttää happea fyysisessä rasituksessa.

Seuraa ohjeita, onnea matkaan!Yhteistyössä LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylän kaupunki, Hälsospåret AB sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Palaute: kuntokatsastus@likes.fi

HARJUN MAILI, 1609 mValaistu kivituhkapintainen reitti.Noususumma 39 m.Harjun stadion: 050 588 2424

Kuntokatsastus on mah-dollista tehdä Jyväsky-lässä kolmessa paikassa Harjulla, Palokan liikunta-puistossa ja Rantaraitilla. Jyväskylän kaupunki pys-tytti kylttejä syyskuussa.

Opastaulu kertoo ohjeet radasta, testin tekemisestä ja tulosten tulkinnasta. Testin voi tehdä kävellen tai juosten.

18

-rekkakiertue 2013kymenlaaksoKe 10.4.2013 Hamina To 11.4.2013 Kouvola Pe 12.4.2013 Kotka

etelä-suomiMa 15.4.2013 Helsinki, Senaatintori Ti 16.4.2013 Helsinki Ke 17.4.2013 Vihti To 18.4.2013 Espoo Ma 22.4.2013 Etelä-Suomi Ti 23.4.2013 Etelä-Suomi Ke 24.4.2013 Etelä-Suomi To 25.4.2013 Etelä-Suomi

etelä-savoPe 26.4.2013 Savonlinna Ma 29.4.2013 Pieksämäki To 2.5.2013 Mikkeli Pe 3.5.2013 Mikkeli

etelä-karjalaMa 6.5.2013 Luumäki Ti 7.5.2013 Lappeenranta Ke 8.5.2013 Imatra Pe 10.5.2013 Parikkala

HämeMa 13.5.2013 Forssa Ti 14.5.2013 Hattula Ke 15.5.2013 Lempäälä To 16.5.2013 Nokia Pe 17.5.2013 Virrat

Päijät-HämeMa 20.5.2013 Asikkala ti 21.5.2013 Heinola ke 22.5.2013 Nastola to 23.5.2013 Hollola pe 24.5.2013 Loviisa

kainuuMa 27.5.2013 Kuhmo Ti 28.5.2013 Vaala ja Paltamo Ke 29.5.2013 Kajaani To 30.5.2013 Sotkamo Pe 31.5.2013 Puolanka ja Suomussalmi

PoHjois-PoHjanmaa ja laPPiMa 3.6.2013 Rovaniemi Ti 4.6.2013 Oulu

•SuomiMiehenkuntotestit japalautetuloksista

•Liikuntaneuvontaa –tukealiikunnanaloittamiseen

www.suomimies.fi

SLU-alueet, rekkakiertueen pysähdyskunnat

19

Elämyksillä eteenpäin

Tunteile duunissa23.–25.8.2013Helsinki–Tukholma–Helsinki, Silja SerenadeLähtö perjantaina klo 17.00, paluu sunnuntaina klo 9.55

MATKUSTAJAHINNAT

BUSSIKULJETUKSET KUNNON LAIVALLE

Matka euroa/hlö 4 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö hytissä hytissä hytissä hytissä

Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, aamiainen meno-paluumatkalla (DeLuxe- ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen) sekä ohjelma laivalla.Palvelumaksu 15 €/lasku. Ryhmävaraukset yli 10 henkilölle sähköpostitse kki@vetikkotravel.com.

Meno-paluu bussikuljetukset järjestetään seuraaville reiteille. Bussireitin toteutuminen edellyttää vähintään 30 matkustajaa/reitti. Alle 7-vuotiaat lapset maksutta.

C-luokka 84 97 125 207

Reitti 1 Kajaani (aikuinen 85€, lapsi 7–18 v. 80€), Iisalmi (80€/75€), Kuopio (70€/65€), Mikkeli (60€/55€)

Promenade-luokka 103 123 164 285

Reitti 3 Vaasa (70€/65€), Seinäjoki (67€/62€), Virrat (65€/60€), Tampere 60€/55€), Hämeenlinna (55€/50€)

DeLuxe-luokka - - 226 430

B-luokka 91 107 139 236

Reitti 2 Jyväskylä (55€/50€), Heinola (50€/45€), Lahti (45€/40€)

A-luokka 108 130 173 304

Reitti 4 Joensuu (70€/65€), Imatra (65€/6€), Lappeenranta (60€/55€), Kouvola (58€/53€)

Commodore-luokka - - 398 774

Lisätietoa ohjelmasta ja matkavaraukset: www.kunnonlaiva.fi

Lisätietoa ohjelmasta ja matkavaraukset: www.kunnonlaiva.fiIltojen tähtinä loistavat

pe 23.8. Irinala 24.8. Aki Louhela

Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin hinta- ja aikataulumuutoksiin.

20

KKI-Päivät14.-15.3.2013Suomen TurkuLOGOMO JA TURUN LINNA

21

KKI-Päivät14.-15.3.2013Suomen TurkuLOGOMO JA TURUN LINNA

22

TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNENKUVA: HANNELE SARTJÄRVI

Vaikuttaja ilmaston­muutoksen ja ympäristön­suojelun hyväksi Saara Jääskeläisen, 42, tie liikenne- ja viestintäminis-teriöön on kulkenut Helsingin yliopiston maa- ja met-sätieteellisestä tiedekunnasta, missä pääaineena oli ympäristönsuojelutiede. Lopputyön aihe liikenteen ym-päristöpolitiikkaan liittyen taisi määrätä tulevan työuran.

Liikenne- ja viestintäministeriössä Jääskeläisen ura al-koi 13 vuotta sitten aluksi ylitarkastajana tehtäväkuvana lähinnä liikenteen luontoon kohdistuvat vaikutukset. Vuo-sien varrella työn luonne on jonkin verran muuttunut.

ILMASTONMUUTOS HEIJASTUU MINISTERIÖN TYÖTEHTÄVISSÄ

Politiikan integroituessa 2000-luvulla ilmastonmuutosky-symykset ovat kivunneet liikenne- ja viestintäministeriön työtehtävissä ylitse muiden. Muut ympäristökysymykset on suurelta osin annettu ministeriön alaisille suurille viras-toille, kuten Liikennevirastolle ja Liikenteen turvallisuus-virastolle.

Jääskeläinen vaikuttaa neuvottelevana virkamiehe-nä monella taholla. Työhön kuuluu paljon kokouksia ja verkostotapaamisia.

– Liikenteen ympäristöasiat eivät ole irrallaan muusta liikennepolitiikasta tai laajemmasta yhteiskuntapolitiikas-ta, päinvastoin. Esimerkiksi liikenteen kasvihuonekaasu-päästöjen vähentäminen on mitä suurimmassa määrin yhteistyökysymys monien eri toimijoiden kesken, Jääske-läinen valottaa.

MONIPUOLINEN TEHTÄVÄKENTTÄ

Jääskeläinen on tämän vuoden syksyllä valittu myös liikenne- ja viestintäministeriön edustajaksi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysmi-nisteriön yhteiseen Terveyttä edistävän liikunnan

-ohjausryhmään.– Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on liiken-

nesuunnittelussa usein jäänyt muiden liiken-nemuotojen jalkoihin. Tämä on trendi, joka on syytä katkaista. Tähän tarvitaan liiken-nesektorin lisäksi myös muiden toimijoiden panostusta.

Ministeriön liikenteen ympäristökysymyk-siin liittyvissä seminaareissa ja tilaisuuksis-sa Jääskeläinen on tuttu luennoitsija. Työ käsittää myös strategiatekstien valmistelua politiikan linjaamiseksi sekä seurantatekstien laatimista tehtyjen linjausten seuraamiseksi.

– Hoidan tietysti muita normaaleja virkateh-täviä, kuten lausuntojen ja muistioiden laatimis-ta ja säädösehdotusten kommentointia.

Jääskeläinen kuvaa liikenne- ja viestintäministe-riötä yllättävän hauskana työpaikkana.

– Täällä on paljon nuoria virkahenkilöitä, joiden ansi-osta työpaikalla on paljon yhteisiä rientoja. Esimerkkinä yhteishengestä voisi mainita vaikkapa liikennepolitiikan osaston strategiapäivässä olleet iltapäivätanssit. Se oli hy-vää taukoliikuntaa, kertoo Jääskeläinen hymyillen.

23

TYÖN VASTAPAINOT

Jääskeläinen asustaa Sipoossa. Tilalla asustaa myös avio-mies, 6- ja 8-vuotiaat pojat, kaksi kissaa, kaksi lammasta ja kolme pesällistä mehiläisiä. Harrastukset vievät ajatukset kauas työasioista.

– Onneksi pojilla ja minulla on hyvin samantapainen maku. Olemme yhdessä intoilleet Star Wars -elokuvista, Harry Potter -kirjoista ja Notkean Rotan musiikista.

Jääskeläinen nauttii ja viihtyy myös pihalla ja puutar-hassa sekä tilaisuuden tullen metsässä ja ylipäätään luon-nossa. Maaseutuelämän houkuttelevuus juontanee juuren-sa pieneen Paijärven kylään entisen Vehkalahden puolelle (nykyiseen Haminaan), josta Jääskeläinen on lähtöisin.

TYÖTÄ OMAN IDEOLOGIAN HYVÄKSI

Opiskeluaikana Jääskeläinen asui Helsingissä, joten kau-punki on vuosien varrella tullut tutuksi. Helsingissä vie-hättävät hienot puistot, rannat ja torit, kulttuuritarjonta, tapahtumat sekä ihmisten kirjo.

– Pidän Helsingistä paljon. Jos kaupungissa liikkuvien au-tojen määrää ja niiden mukanaan tuomaa melua ja pako-kaasupäästöjä saataisiin vähäisemmäksi, tilanne paranisi entisestään.

Ympäristönsuojelu on Jääskeläiselle tärkeä ideologia jo omien lasten vuoksi. Vastuullisuus, rehellisyys, suvaitse-vaisuus ja avoimuus ovat Jääskeläisen elämän arvoja, jotka heijastuvat myös neuvottelevan virkamiehen työssä.

Saara Jääskeläinen kertoo olevansa eri liikennemuotojen sekakäyttäjä. Pyöräilijänä hän on ”mummopyöräilijä”, joka polkee lyhyehköjä matkoja rauhallisella vauhdilla ilman erityisiä varusteita.

24

Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari kokosi 15. marraskuuta yli satapäisen joukon kuu-lemaan ja keskustelemaan elinympäristön kehittä-misestä fyysiseen aktiivisuuteen ja arkiliikuntaan kannustavaksi. Seminaaripäivän avasi mukaansa-tempaavalla esityksellä rapartisti Paleface eli Karri Miettinen, ja kansalaisnäkökulmaa arkiliikuntaan toi vuoden pyöräilijä, sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka. Seminaarin asiantuntijoiden esityksissä kuultiin puheenvuoroja lähiliikunnan, laadukkaan kaupun-kiympäristön, pyöräilyn edistämisen ja oman elä-män olosuhteiden puolesta. Pääsivätpä osallistujat kokemaan arkiliikuntaa ja tutustumaan Paasitornin upeisiin puitteisiin ihan käytännössäkin, kun semi-naarin pikatreffi-osiossa puhuja ja kerros vaihtuivat 12 minuutin välein. Seminaarin esitykset nähtiin suorana videolähetyksenä ELY-keskusten järjestämis-sä alueellisissa tilaisuuksissa Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.

KANSALAISNÄKÖKULMAA ARKILIIKUNTAAN

Sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka on tehnyt paljon sarjakuvia pyöräilyolosuhteista. Erityisesti pitkät matkat ovat vuoden pyöräilijän mieleen, mutta reittien sujuvuudessa olisi hä-nen mukaansa kehitettävää.

– Eiväthän autotietkään lopu kuin seinään ilman opas-teita. Maahan maalattavat opasteet olisivat ehdottomasti parhaita, Leka toteaa.

Lekan mielestä hyvä kävelyreitti on vihreä, epäkaupalli-nen tila, jossa tarjotaan mahdollisuuksia istua lepäämään. Esteettömyydessä tulisi hänen mielestään kiinnittää yhä enemmän huomiota – esimerkiksi vaunujen kanssa liik-kuminen on monessa paikkaa hankalaa.

Paljon ulkomaillakin pyöräillyt Leka löytää suomalaises-ta liikkumisympäristöstä myös aihetta kehuihin.

– Roskikset ja niiden tyhjennys kiinnittävät huomiota ulkomailla liikkuessani. Suomessa on tässä asiassa tehty hyvää työtä, Leka kiittelee.

LÄHILIIKUNTAPAIKAT OVAT TULEVAISUUTTA

Vanhempi asiantuntija Reijo Ruokonen Nuoresta Suo-mesta toteaa lähiliikuntapaikkojen olevan aika uusi asia. Lähiliikuntapaikkojen kohdalla olennaista on vapaa käy-tettävyys, monikäyttöisyys, maksuttomuus ja tietysti se, että paikka on oikeasti lähellä. Kuntien välillä on Ruokosen mukaan suuria eroja avustusten hyödyntämisessä.

Houkuttelevat olosuhteet luovat liikettä

Yhteiskunnallisesti kantaaottavana muusikkona tunnettu Paleface kannattaa lähtökohtaisesti täysin maksutonta julkista liikennettä ja autotonta Helsingin keskustaa. Hän jakaa kiitosta asuinpaikkansa Lauttasaaren ulkoilureiteille. – Asiat ovat siellä liikkumisen ja ulkoilun osalta niin hyvin, että sieltä on vaikea lähteä pois.

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVAT: MIIA MALVELA JA KAISA LEKA

25

– Lähiliikuntapaikkahankkeita tulee samoista kunnista ja toisista ei tule lainkaan. Suunnitelmallisuus katalysoi toimintaa.

Ongelmakohtina kunnissa Ruokonen näkee nykytilan kartoituksen ja hallintokuntien välisen synkronoinnin puutteen. Parhaita paikkoja lähiliikuntapaikkojen raken-tamiselle ovat koulujen pihat, mutta ne ovat samalla myös ongelmallisimpia.

Joensuun kaupungin liikuntajohtaja Timo Heinonen pitää palvelusuunnitelman tekemistä välttämättömänä. Joensuussa havaittiin selkeä puute liikunnan lähipalve-luissa, mikä johti kokonaisvaltaisen kartoitukseen lähilii-kuntapaikkojen nykytilasta.

Selvityksen pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma, joka kokoaa ja sitouttaa kaupungin keskeiset toimijat.

– Kehittämissuunnitelmasta haluttiin rakentaa sellainen, että se palvelee ja ohjaa rakentamista ja kehittämistä oi-keasti, Heinonen toteaa.

ELÄMYS ON PYÖRÄILYLLE PARASTA MAINOSTA

– Liikennevirta voi muodostua aivan yhtä hyvin pyöristä kuin autoista, professori Jorma Mäntynen Tampereen teknilli-sestä yliopistosta toteaa ja näyttää kuvaa pyöräilijäjonosta.

Mäntysen mukaan on kyse kriittisen massan saavut-tamisesta – kun riittävän moni valitsee kulkuneuvokseen pyörän, aletaan pyöräilyyn suhtautua liikennemuotona.

Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on tapahtu-nut paljon muutosta asenteissa, mutta esimerkit pyöräilypa-ratiiseista löytyvät ulkomailta. Kööpenhaminan kehäväylä, Odensen väljyydentuntu ja design sekä Houtenin korkeata-soiset lyhyet yhteydet saavat Mäntyseltä arvostusta.

Mäntysen toiveissa kävelijä on kaupungin ydinalueella kuningas, pyöräilijöillä on hyvät olosuhteet ja autolla pää-see riittävän lähelle.

– Kun otetaan mittanauha ja mitataan kaupungin pääka-dulta eri kulkutavoille varatut osuudet, nähdään kaupun-gin liikuntapolitiikka, Mäntynen kärjistää.

Mäntynen pitää pyöräilyn edistämisessä tärkeänä reit-tien houkuttelevuutta, turvallisuutta ja mukavuutta. Pyö-räilyreitit saavat usein vastustusta kunnossapidosta väli-neistön vuoksi.

– Onhan kotonakin olemassa sekä hammasharja että katuharja, eli välineitä kyllä on.

Tärkeää on myös saada pyöräilijät huomaamaan olo-suhteiden paraneminen. Yleisökysymykseen kolmesta merkittävimmästä asiasta pyöräilyn edistämiseksi Män-tysellä on selkeä vastaus.

– Kaikkein tärkeintä on kokemus, että pyöräily on kivaa. Elämys. Kahta muuta ei tarvita.

PYÖRÄILY HOUKUTTELEVAKSI

Maailmassa ollaan ilmastonmuutoshaasteen edessä. Hel-singin kaupunkisuunnitteluviraston toimistopäällikkö Lee-na Silfverbergin mielestä sitä saadaan mitä tilataan: jos jatkuvasti reagoidaan liikenteen kasvun vaatimuksiin, sitä myös saadaan.

– Päätöksiä ei tehdä ympäristö kärkenä, vaan liikenne uh-kaa viedä meiltä ajan, tilan, terveyden ja hermot sekä rahat.

Silfverbergin mukaan pyöräilyyn kannattaa satsata, sillä se on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti järkevää. Helsingin strategiaohjelmassa vuosille 2009–12 kävely ja pyöräily on nostettu vahvemmin esille, ja pyöräilyn infra on vahvasti kaupungin agendassa.

Uusissa suunnitelmissa kävely ja pyöräily on erotettu, ja pyörätiet ovat mahdollisuuksien mukaan yksisuuntaisia. Koko katuverkosta halutaan tehdä turvallista ja houkutte-levaa pyöräilyverkkoa, sillä asuinkaduilla ajonopeudet ovat matalia. Myös esimerkillä voi olla suuri voima.

– Baanan saama suosio kannustaa viranomaisia panos-tamaan pyöräilyyn jatkossakin, Silfverberg iloitsee.

Silfverberg nostaa kolmeksi pääviestikseen rajallisten resurssien priorisoinnin, johdonmukaisen toiminnan sekä innostuksen ja uskon parempaan.

Perinteiseen seminaariohjelmaan toivat vaihtelua pienryhmissä kierretyt pikatreffit. Lyhyillä pikatreffeillä sai

tiiviissä ajassa tietopaketin kiinnostavista ja ajankohtaisista käytännön toteutuksista. Samalla sai hyvää taukojumppaa

paitsi portaita kävellen myös asahia kokeillen.

26

Dosentti, tutkija Taina Hintsa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta lähestyi Hyvinvoiva kunta -olosuhdeseminaarissa arkiliikunnan olosuhteita elämänhallinnan ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Per-soonallisuuspiirteet ja temperamentti ovat vahvasti yh-teydessä stressin kokemuksiin. Fyysinen aktiivisuus auttaa stressin hallinnassa – jopa vuosikymmeniä eteenpäin.

Ylipainoon ja liikkumattomuuteen liittyvät ongelmat he-rättävät paljon yhteiskunnallista keskustelua niin medi-assa kuin asiantuntijoiden ja päättäjien keskuudessa. Kun mietitään yksittäistä ihmistä ja hänen olosuhteitaan, kes-kiössä on kuitenkin aina yksilö. Hintsa johdatteli kuulijoi-ta pohtimaan yksilön olosuhteita tarkastelemalla tuntien jakautumista vuorokaudessa.

– Jokaisen omassa elämässä uni on perusasia: unentarve on asia, jota kenenkään ei tarvitse kyseenalaistaa. Samoin on työn kanssa. Viestit siitä, miten ihmiset eivät jaksa työs-sä, ovat huolestuttavia. Erityisesti 40–49-vuotiaat naiset ovat huolissaan omasta jaksamisestaan.

Vuorokaudessa jää jäljelle unen ja työn jälkeen 8–9 tun-tia, joista pitäisi riittää arjen pyörittämiseen, työmatkoi-hin, perheelle, harrastuksiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä palautumiseen ja rentoutumiseen. Kaikelle tälle pitäisi olla tarpeeksi aikaa, mikä on usein mahdoton yhtälö.

Hintsan mukaan kaikki tietävät arkiliikunnan merki-tyksen: liikkumattomuus on neljänneksi suurin kuolin-syy maailmanlaajuisesti eikä liikunta nykytiedon valossa

pelasta edes niin sanottua aktiivista sohvaperunaa, joka harrastaa liikuntaa ja istuu kaiken muun ajan.

PERSOONALLISUUS VAIKUTTAA ELÄMÄNTYYLIIN

Elämänhallinnassa on kyse sisäisestä autonomiasta, itse-kontrollista, tasapainoisuudesta ja vastuuntunnosta. Kun voimavarat ylittyvät, pyritään Hintsan mukaan muutta-maan olosuhteita, jotka koetaan liian rasittaviksi.

– Ihminen voi hallita elämäänsä kahdella tapaa: pyr-kimällä muuttamaan olosuhteet toisiksi tai pyrkimällä muuttamaan omaa tapaansa tulkita asioita.

Arkiliikunta on kiistatta tärkeää terveyden ja hyvinvoin-nin kannalta, mutta ihmiset ovat yksilöitä eikä kaikille sovi samanlainen elämäntyyli. Temperamentti ja persoonalli-suus tekevät ihmisistä yksilöitä myös stressin hallitsijoina.

Hintsa toteaa temperamenttipiirteiden olevan melko pysyviä taipumuksia, kuten aktiivisuus, sosiaalisuus ja elämyshakuisuus. Esimerkiksi temperamentiltaan so-siaalinen on mieluummin muiden seurassa kuin yksin. Persoonallisuus puolestaan muovautuu temperamentin ja ympäristön vuorovaikutuksessa, ja siihen kuuluvat esimerkiksi minäkuva, itsetunto, identitetti, asenteet ja tavoitteet.

Tutkimukset osoittavat, että temperamentti ja persoo-nallisuuspiirteet voivat lisätä koettua työkuormituksen määrää. Elämyshakuisuus ja sosiaalisuus suojaavat työ-stressiltä, kun taas taipumus riskien välttämiseen ja nega-tiivinen emotionaalisuus altistavat sille. Persoonallisuuden piirteistä neuroottisuus altistaa ja ulospäinsuuntautunei-suus ja sovinnollisuus suojaavat stressiltä.

TEKSTI: NOORA MOILANENKUVAT: MIIA MALVELA, RAISA KANAREVA, NEJRON PHOTO

Fyysinen aktiivisuus auttaa stressin hallinnassa

27

Temperamentin on todettu olevan yhteydessä myös painoindeksiin: elämyshakuisilla on muita korkeampi painoindeksi ja naisilla painoindeksiin vaikuttaa lisäksi matala sosiaalinen herkkyys.

FYYSINEN AKTIIVISUUS AUTTAA HALLITSEMAAN STRESSIÄ

Työstressillä on Hintsan mukaan vahva yhteys mielen-terveyden ongelmiin, kuten masennukseen. Fyysisen ak-tiivisuuden on todettu auttavan työstressin hallinnassa. Nuorilla aikuisilla fyysinen aktiivisuus auttaa työstressin hallitsemista ja edistää psyykkistä hyvinvointia. Aktiivinen elämäntapa nuorena saattaa auttaa työstressin hallinnassa vuosikymmeniä eteenpäin.

Hintsa kertoo persoonallisuuden toisaalta vaikuttavan fyysiseen ak-tiivisuuteen. Kilpailunhalukkuu-den on havaittu olevan fyysistä aktiivisuutta ylläpitävä tai sitä lisäävä persoonallisuuden piir-re. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että kaikki ei sovi kaikille.

– Stressitila voidaan määri-tellä tilaksi, jossa vaatimusten ja kapasiteetin välillä on risti-riita. Liikunta on stressin hallin-nassa hyvä muoto. Jos elämän-hallinta ajatellaan olosuhteiden muuttamisena, on persoonallisuus merkittävässä roolissa – kaksi erilaista

persoonallisuutta harrastaa hyvin erilaista liikuntaa.Elämyksenhakuinen persoona kyllästyy suhteellisen

nopeasti ja haluaa kokeilla jatkuvasti jotain uutta. Rau-hallinen ja harkitseva persoona ei välttämättä edes halua elämäänsä erilaisuutta ja vaihtelua.

HYVÄT OLOSUHTEET TARJOAVAT VALINNAN MAHDOLLISUUKSIA

Tiivistetysti temperamentti ja persoonallisuus vaikuttavat Hintsan mukaan stressinhallintaan ja asenteisiin ja sitä kautta tekemiimme valintoihin ja päätöksiin. Olosuhteiden tulisikin toimia mahdollistajana erilaisille yksilöille.

– Hyvät olosuhteet mahdollistavat yksilön valin-nan omasta tavasta liikkua. Laajemmin ajatel-

tuna olosuhteita rakennettaessa luodaan tulevaisuuden edellytyksiä ja sitä, mi-

ten oman arjen nähdään rakentuvan, Hintsa pohtii arkiliikunnan olosuh-

teiden merkitystä.Hintsa muistuttaa kuulijoita tu-

tustumaan itseensä. Kun tuntee itsensä, on helpompi tehdä itsen-sä näköisiä päätöksiä ja sitoutua niihin. Tärkeää on myös pohtia,

liikkuuko mieluummin yhdessä vai yksin. Liikunnan pitkälle aikui-

suuteen kantavat vaikutukset stres-sinhallinnassa kannustavat luomaan

pohjaa ja malleja lasten ja nuorten aktii-visemmalle elämäntavalle.

Fyysinen aktiivisuus auttaa stressin hallinnassa

28

Viher- ja kaupunkiympäristöt ympäröivät asukkaita kaik-kialla: toreilla, aukioilla, kävelyalueilla, julkisten rakennus-ten pihoilla, rakennetuissa puistoissa, ulkoliikunta-alueil-la, metsissä, niityillä, pelloilla ja suojelualueilla. Niitä ovat myös kaikkien yksityisten maan- ja kiinteistönomistajien pihat ja ympäristöt.

– Kaupunki- ja viherympäristöillä on meille suuri merki-tys. On selvää, että mitä viihtyisämpiä ne ovat, sitä enem-män niissä vietetään aikaa, Vallinkoski muistuttaa.

MONIA VAIKUTUKSIA

Ympäristöillä on meihin monenlaisia vaikutuksia. Hyvin-vointi- ja terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja kiistatto-mia. Vihreässä ympäristössä asuvat ovat onnellisempia ja terveempiä. Viheralueet elvyttävät stressiä ja parantavat mielialaa, houkuttelevat liikkumaan ja edistävät sosiaalista kanssakäymistä.

– Kasvillisuus parantaa myös ilmanlaatua, suojaa tuu-lelta ja tarjoaa varjoa, Vallinkoski lisää.

Kaupunki- ja viherympäristöillä on moniulotteisia merkityksiä, joita ei äkki-seltään tule ajatelleeksi. Yksi niistä liittyy viihtyisyyteen ja sitä kautta myös ajanviettämiseen liikkuen. Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdesemi-naarissa Jyväskylän maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski esitteli Jyväsky-län mallia laadukkaasta kaupunki- ja viherympäristöjen rakentamisesta.

Laadukas kaupunkiympäristö houkuttelee liikkumaan

TEKSTI: KATRI VÄISÄNENKUVAT: MIIA MALVELA JA KAISA LEKA

29

Viheralueet koetaan yhdeksi kaupungin vetovoi-matekijäksi. Niillä on kulttuurihistoriallisia ja mai-semallisia arvoja, ja asukkaat kokevat ne asuin-viihtyvyytensä kannalta erittäin tärkeiksi, mitä todistaa tamperelaisille ja helsinkiläisille tehty kyselytutkimus.

– Kyselytutkimuksessa lähes puolet kertoi mie-lipaikkansa sijaitsevan metsässä tai luonnontilai-sella alueella, viidenneksellä se oli rakennetulla vi-heralueella ja toisella viidenneksellä ranta-alueella.

– Laitettu piha ja ympäristö nostavat kiinteistönkin arvoa, jatkaa Vallinkoski.

Selvät vaikutukset viherympäristöillä on myös ilmas-tonmuutokseen sopeutumisessa. Niiden kasvillisuus lieventää tuulisuuden haittoja, ne auttavat hulavesien luonnonmukaisessa hallinnassa ja ovat pyöräily- ja käve-lyreittien osalta tarjoamassa vihreää vaihtoehtoa autoilulle.

JYVÄSKYLÄSSÄ HYVÄ SAAVUTETTAVUUS

Yleiskaavoituksessa turvataan virkistysalueiden riittävä määrä, saavutettavuus ja jatkuvuus.

– Maisema määrittelee pitkälti virkistysalueiden reittejä. Meillä Jyväskylässä mäkisyys on yksi merkittävä maise-mallinen tekijä ja ratkaisee päävirkistysalueiden sijainnit.

Kestävä seudullinen maankäyttö ja liikenne -hankkees-sa on määritelty virkistykseen sopivan alueen minimi-kooksi 1,5 hehtaaria, mutta myös pienemmät alueet voivat olla tärkeitä, varsinkin ulkoilureitteihin kytkettyinä. Puis-tometsien määrä on vähintään 50 m2 asukasta kohden, mutta suositus olisi 100 m2. Ulkoilumetsiä tulisi olla 1–2 kilometrin säteellä asutuksesta vähintään 100 m2, mutta suositeltava määrä olisi 200 m2.

– Jyväskylässä päävirkistysalueiden osalta saavutetta-vuus toteutuu hyvin. Ainoastaan ydinkeskustan alueella jäädään alle tuon 100 m2:n. Kuitenkin yhden kilomet-rin päässä virkistysalueilta asuu yhteensä noin puolet jyväskyläläisistä.

VIHREÄÄ JA SINISTÄ

Jyväskylässä merkittäviä viher- ja virkistysalueita ovat niin kutsutut Kehät Vihreä ja Sininen.

– Kehä Vihreä kiertää keskustaa ja on tärkein vihermat-kailukohde. Tourujoki on siellä keskustan luonnon moni-muotoisuuden ”ekologinen hotspot”. Kehä Vihreän kehit-tämissuunnitelmassa on yhtenäistää reitistöä opastuksella ja valaistuksella.

Entinen Kankaan teollisuusalue on Kehä Vihreän ja vi-heraluerakentamisen kehityssuunnitelmissa olennaises-sa roolissa. Sinne on suunnitteilla 5 000 asukkaan yhteisö, jossa käytetään uudenlaista rajatonta kaupunkivihreää, kuten viherseiniä ja -kattoja. Kaavassa on suunnitteilla vain kaikkien yhteisessä käytössä olevia viherpihoja, ei yksityispihoja lainkaan.

– Kankaan aluetta tulee halkomaan Jyväskylän Baana eli katkeamaton pyöräilyreitti keskustasta kohti Laukaata. Tähän on ideoita haettu Hollannin ekskursiolta, paljastaa Vallinkoski.

Kehä Sinisiä puolestaan pääsee kiertämään kolmen jär-ven ympäristössä: Jyväsjärvellä, Tuomiojärvellä ja Palokka-järvellä. Yleiskaavan raamilause on saattaa Kehä Siniset virkistyskäyttöön.

– Yhtä ainoaa rantatonttia ei enää kaavoiteta näiden jär-vien ympärille. Tavoitteena on saada yhtenäiset ulkoilurei-tit kiertämään järviä.

UUDEN SUKUPOLVEN OHJELMOINTI

Kaupunki- ja viherympäristöjen suunnittelun haasteet ovat Vallinkosken mukaan hallinnollisissa rakenteissa. Eri hallintokunnat vastaavat eri ympäristöistä ja niiden suun-nittelun, kehittämisen ja ylläpidon vaiheista. Jyväskylässä ylitetään jo nyt hallintokuntien rajoja.

– Tavoitteenamme on uuden sukupolven virike- ja vir-kistyspalveluiden ohjelmointi. Kokoamme kaikki palvelut samalle kartalle ja kehitämme jatkuvasti päivittyvän, ajan tasalla olevan ohjelmointityökalun, kuvailee Vallinkoski.

– Tässä prosessissa on mukana niin palveluverkko, ta-lous kuin maankäyttökin. Erityishuomio on ikääntyneissä ja lapsissa.

30

TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNENKUVAT: KALLE AALTONEN JA JOHANNA TASKINEN

Kävellen kauppaan, pyörällä postiin

Matkaa polkupyörällä Helsingin keskustasta Pohjois-Haa-gan kaupunginosaan kertyy hieman vajaa yhdeksän ki-lometriä. Pohjois-Haagassa välimatkat asuinalueiden ja palveluiden välillä ovat huomattavasti lyhyempiä, joten kävely ja pyöräily olisivat luonnollisia asiointiliikkumisen muotoja alueella. Lihasvoimaiset arkiliikkujat eivät kuiten-kaan erotu Pohjois-Haagan katukuvassa, kun taas ajoittai-set liikenneruuhkat ja uhka lähipalveluiden häviämisestä ovat todellisuutta.

Tukea Liikkumisen ohjauksen ohjelmastaPohjois-Haagan asukasaktiivit tiedostivat tilanteen ja päättivät ryhtyä kohentamaan asuinalueensa ympäristöä ja elinvoimaa. Aktiivit muodostivat keskuudestaan liiken-neryhmän, jonka toiminnan tavoitteena on parantaa Poh-jois-Haagan liikenneoloja, lähipalveluiden säilymistä sekä alueen viihtyisyyttä. Syntyi Liikkumisen ohjauksen -hanke

”Kävellen kauppaan, pyörällä postiin” -toimintamalli lähi-palveluiden asiointireittien kehittämiseksi.

Päätavoitteena on pitkällä aikavälillä vaikuttaa asukkai-den halukkuuteen tehdä asiointimatkoja kävellen ja pyö-rällä niin viestinnän kuin ympäristön parantamisen avulla. Tavoitteeseen tähdätään erilaisten hankkeessa syntyvien prosessien kautta.

Liikkumisen ohjauksen -ohjelman myöntämän rahoi-tuksen turvin hankkeen vetäjäksi saatiin projektipäällikkö Annamari Ruonakoski liikenne- ja yhdyskuntasuunnitte-lun konsulttitoimistosta Linea Konsulteista. Ruonakoski muokkasi yhteistyössä liikenneryhmän vetäjän Johanna Taskisen kanssa hankkeen tärkeimmät konkreettiset ta-

voitteet liikenneryhmän ajatusten pohjalta: 1) lähipalvelu-kartta, 2) yrittäjien ja muiden toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön herättäminen, 3) asukkaiden ja kaupungin eri virastojen yhteistyö sekä 4) konkreettiset kehittämisehdo-tukset kahdelle tärkeälle kävely- ja pyöräilyreitille.

Haasteena monet toimijat ja tahotYksittäisen kaupunginosan kehittämistoimet sisältävät suuren joukon tahoja, joiden kanssa tarvitaan keskuste-luja ja yhteistyötä.

– Koko hankkeen suurin riski oli siinä, että lähdettiin edistämään asioita, jotka ovat monen, erilaisia intressejä omaavien tahojen hallinnan ja toimivallan alla. Kävely-ympäristö on tyypillisesti tällainen kohde, Ruonakoski valottaa projektin käynnistämistä.

Kiinteistöjä ja katutilaa hallinnoivat useat eri tahot, jo-ten asianosaisten selvittäminen ja yhteyden saaminen heihin oli työlästä.

– Omaa kaupunginosaa koskevat asiat pitää etsiä erik-seen eri virastojen ja laitosten sivuilta. Asioiden edistämi-sessä neuvotteluja käydään sekä kaupunkisuunnitteluvi-raston että rakennusviraston kanssa ja näidenkin sisällä on useita eri vastuuhenkilöitä eri tehtäville, kuvaa Taski-nen hankkeen työläyttä.

Paikallisten yrittäjien osallistumista hankkeeseen ra-joittivat kiire ja se, etteivät resurssit tai aina intressikään tunnu riittävän työn ulkopuoliseen toimintaan.

– Työn alussa järjestetyn keskustelutilaisuuden sijaan yrittäjiä olisi kannattanut lähestyä ehkä kyselyllä, aprikoi Ruonakoski näin jälkeenpäin.

31

– Eri osapuolilla pitää olla aikaa miettiä asioita ja sitä, mitä ehdotukset heidän oman toimintansa kannalta mer-kitsevät. Myönteisiä yllätyksiä olivat sekä Helsingin kau-pungin että paikallisen ostoskeskuksen isännöitsijän val-mius yhteistyöhön. Myös Kannelmäen kauppakeskuksen mukanaolo kertoo, että ehkä yksityisiin tahoihin pitäisi ottaa rohkeammin yhteyttä tällaisissa projekteissa.

Arvokkaat aktiivit Ruonakoski kiittelee liikenneryhmän tarmoa, aktiivisuutta, innovatiivisuutta ja lannistumattomuutta. Ryhmän paikal-listuntemus, alan asiantuntemus ja valmiit kontaktit olivat suureksi hyödyksi. Taskinen korostaa myös asukkaiden ak-tiivista roolia asioiden edistämisessä.

– Loppupeleissähän lähipalvelut ja liikkumisympäristö ovat olemassa nimenomaan paikallisia asukkaita varten. Asukkaat ovat asiakkaita, joiden mielipidettä ehkä kuun-nellaan virallisilla tahoilla paremmin kuin esimerkiksi yk-sittäisen yrittäjän ehdotuksia, arvelee Taskinen.

Työn tuloksiaKävely- ja pyöräilyreittien kehittämiseksi liikenneryh-

mä kartoitti, valokuvasi ja laati kehittämisehdotukset pa-rannettavista kävely- ja pyöräilyreittikohteista. Ryhmä oli yhteydessä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon ja jat-kaa neuvotteluja kehittämisehdotusten toteuttamisesta kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

– Keskeisille reiteille on jo saatu kevyenliikenteenviitat ja päätös pyörätelineiden asentamisesta alueen keskeisel-le aukiolle, Thalian au-kiolle, on tehty, iloitsee Taskinen.

Liikenneryhmä kes-kusteli myös kauppkes-kuksen kanssa kävellen, pyöräillen ja joukkolii-kenteellä liikkuvien asi-akkaiden olosuhteista. Kauppakeskuksella oli jo valmiina varsin hyvät suunnitelmat esimerkik-si pyöräpysäköinnin edistämiseksi. Ostoskeskuksen toi-mijoiden kanssa pidetyssä työpajassa isännöitsijä lupasi hankkia aukiolle joulukuusen marraskuun lopussa, jolloin kuusen valot sytytetään.

Alueen puiston, Runar Schildtin puiston, kunnostami-seen asukasaktiivisuus sai vauhtia, ja suunnittelu on lu-vattu aloittaa Helsingin kaupungin lähiöprojektin toimesta. Se on suuri askel alueen kehittämisessä.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin alueesta palvelukartta, jonka avulla haluttiin lisätä tietoa lähipalveluista sekä niille johtavista kävely- ja pyöräreiteistä sekä muistuttaa asukkaita siitä, että lähipalvelut ovat helposti saavutetta-vissa lihasvoimin liikkumalla.

Asukkaiden aktivoinnin keinojaLiikenneryhmä keräsi ja hyödynsi kehittämisehdotuksis-saan asukkaiden ideoita ja ajatuksia netin, sähköpostin ja palautelaatikoiden avulla.

– Kysyimme silloin yleisesti ideoita ja kommentteja kä-velyn ja pyöräilyn olosuhteisiin liittyen. Se oli ehkä liian laaja kysymyksenasettelu, Taskinen kertoo pohdiskellen.

– Seuraavaksi aiomme keskittyä yhteen konkreettiseen teemaan kerrallaan, kuten reunakiviin, suojateihin tai näkemäesteisiin.

Aktiivit pyrkivät innostamaan paikallisia asukkaita mu-kaan toimintaan monin eri keinoin. Liikenneryhmä on ak-tiivinen sosiaalisessa mediassa. Ryhmän blogi on myös lu-ettavissa verkossa: http://haaganliikenneryhma.blogspot.fi/

– Keskustelu facebookissa on nykyään hyvin keskeinen osa nuoremman sukupolven osallistumista. Tämä on iso voimavara. Vanhusväestön osalta pitää olla perinteisem-mät keinot, Taskinen avaa kanssakäymisen eri muotoja.

Kannattaa hypätä Helsingin keskustassa pyörän sel-kään ja polkaista vajaa yhdeksän kilometriä Pohjois-Haa-gaan katsomaan, kuinka alue kehittyy.

LisätietojaAnnamari Ruonakoski, projektipäällikkö, Linea Konsultit Oy, puh. 050 544 1187 annamari.ruonakoski@linea.fiJohanna Taskinen, Haagan liikenneryhmä, johanna.taskinen@iki.fi

Runar Schildtin puisto on asukkaiden läpikul-kuviheralue. Puisto on

päässyt hieman rep-sahtamaan, mutta nyt

alueen aktiivit haluavat muuttaa kaljoittelupuis-

ton alueen olohuoneeksi.

Palvelukartta sai hyvän vastaanoton. Kartta on ladattavissa vapaasti netistä:http://kaupunginosat.net/pohjoishaaga/images/stories/kartta_A3_140912.pdf

HANKKEEN OPIT:- Yksittäisten toimien läpivieminen on helpompaa

kuin kaikkien ideoiden yhtäaikainen edistäminen.- Keskity konkreettisiin teemoihin yksi kerrallaan.- Paikalliset yrittäjät ja asukkaat yhteistyössä

mukaan kehitystyöhön.

32

Fysisk aktivitet och utveckling av stadsmiljöMotionsprojektet Peltosaari i Riihimäki har utvecklats i samråd med invånarna. Peltosaari i rörelse-projektet är en del av ett större utvecklingsarbete, vars mål är att förbättra en statsdel med dåligt rykte.

En av utgångspunkterna för Peltosaari i rörelse-projektet, som startade år 2010, är att motion kan vara ett sätt att för-bättra invånarnas trivsel och självför-troende. Projektet är en del av en större helhet: Utvecklandet av statsdelen Pel-tosaari startade år 2009 med Peltosaari-projektet, vars målsättning är att förbätt-ra statsdelen bl.a genom renoveringar och byggande samt genom att skapa nya aktiviteter på området.

Genom att ta med invånarna i pla-neringsskedet samt genom flera olika experiment har projektet lyckats skapa motionsaktiviteter som intresserar invå-narna. I början av projektet samarbeta-

de man intimt med Peltosaari-projektet samt med invånarnas egna bostadsför-eningar särskilt kring marknadsföringen av projektet.

– Peltosaari-området är så pass litet att budskapet om motionsgrupper spred sig från mun till mun. Anu Marttinen, som är chef för idrottsväsendet i staden Rii-himäki, berättar att Peltosaari-projketet fick mycket synlighet i staden, vilket ock-så påverkade spridningen av budskapet.

– Jag är glad över att vi funnit sätten att nå ut till mänskorna. Jag hoppas ändå att vi inte nöjer oss med detta utan utmanar ännu fler mänskor att röra på sig aktivt.

Marttinen är övertygad om att det går att finna nya motionärer och frivilligle-dare inom området.

– Det skulle vara viktigt att aktivera in-vånarna att egenhändigt utnyttja områ-det. Intresset kan starta från motions-

stigarna i Peltosaari och sedan inspireras mänskor att utnyttja också andra mo-tionsmöjligheter. Vi-andan finns redan i Peltosaari, nu gäller det att få den ännu bättre kanaliserad till fysisk aktivitet.

I målgrupperna för projektet ingår många mänskor, vars centrala livsut-maning inte kretsar kring ringa fysisk aktivitet. Marttinen vill också uppmana till att noga lyssna på målgrupperna vid planering och under förverkligandet av motionsprojektet.

TilläggsuppgifterAnu Marttinen, idrottsdirektörRiihimäki stadTel. 019 758 4743, anu.marttinen@riihimaki.fi

ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA KITTY SEPPÄLÄ

motions gnistan

BILD: ANU MARTTINEN

33

Kondistest lätt och enkelt i samband med promenaden

”Vill du veta hurudan kondition du har? Vet du vilken betydelse din nuvarande kondition har för din hälsa?” Med de här frågorna väcker man jyväskyläborna att fundera över sin egen uthållighetskondi-tion samt motionsutövning. I september öppnades stigar med möjlighet till kon-ditionsutvärdering samt hemsidor för ett koncept som utnyttjar befintliga frilufts-vägar samt motiverar motionärer till att själva testa sin kondition.

På konditionsteststigen kan man själv utvärdera sin kondition under en pro-menad. Testet beskriver den nuvarande konditionen samt dess inverkan på häl-soaspekter i framtiden.

Metoden har utvecklats i Sverige se-dan år 2008 under namnet Hälsospåret och har där fått ett gott fotfäste. LIKES, Stiftelsen för forskning i idrott och hälsa, hämtade konceptet till Finland och har anpassat det till finska rekommendatio-ner och bruk.

Testanvisningar finns i början av stigen på sk. konditionstesttavlor. Du ska enligt anvisningarna promenara eller löpa en sträcka i terrängen och samtidigt mäta den tid det tar t.ex. med din mobiltele-fon eller ditt armbandsur. Sedan tolkar du resultatet enligt anvisningarna på tavlan.

– Målgruppen är speciellt de som rör på sig för lite, men testet passar också dem

som anser sig ha bra kondition. Konditio-nen sjunker obemärkt under årens lopp om den regelbundna vardagsträningen faller bort. Det skulle vara fint att nå dem vars kondition småningom försvagas utan att dom lägger märke till det. Dem vill vi ruska om, hoppas projektkoordina-tor Laura Hokka från LIKES.

I Jyväskylä provas Kuntokatsastus i samarbete mellan LIKES-forsknings-institut och Jyväskylä stad. Undervis-nings- och kulturministeriet understöder projektet. Projektet varar i ett år och er-farenheterna samt effekterna av Kunto-katsastus utvärderas genom enkät- och uppföljningsundersökningar.

BILD: LAURA HOKKA

TilläggsuppgifterLaura Hokka, planerareLIKES, Stiftelsen för forskning i idrott och hälsatel. 020 762 9586, laura.hokka@likes.fi

www.kuntokatsastus.info

34

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti.

R

I

IKk

K

S

k

T

O

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

35

SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 134, fax. (05) 4369 604Kotipolku 2, 55120 Imatrawww.eklu.fi

Etelä-Savon Liikunta ry

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 341 0057, fax. (015) 228 748Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 595 4195, fax. (09) 613 20700Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fiPuh. 0207 482 603, fax. 0207 482 619Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tamperewww.hlu.fi

Kainuun Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi, Puh. 044 532 5924Piia Ärväs, piia.arvas@kainuunliikunta.fi, Puh. 040 722 8442Kauppakatu 21, 87100 Kajaani, www.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. (06) 832 1325, fax. (06) 830 2374Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 2404, 045 650 3771Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fiPuh. 040 483 5405Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvolawww.kymli.fi

Lapin Liikunta ry

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fiPuh. 040 832 9321Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi, Puh. (02) 515 1914, fax. (02) 515 1919Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846, Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. (02) 529 6604, 050 5360 334Liisankatu 11, PL 34, 28131 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fiPuh. (06) 420 3035, fax. (06) 420 3050Huhtalantie 2, 60220 Seinäjokiwww.plu.fi

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fiPuh. 040 773 9243Rantakatu 35, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Kari Heljasvaara, kari.heljasvaara@popli.fiPuh. 050 434 4142, fax. (08) 311 2471Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiSammonkatu 6, 90570 Oulu, www.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ry

Sohvi Seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fiPuh. (017) 369 8604, 050 571 8400, fax. (017) 369 8609Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Mai-Brit Salo, maippi.salo@phlu.fiPuh. (03) 816 8754, fax. (03) 816 8753Urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittä-misessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien ter-veysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

36

TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN Virikkeitä vertaisohjaajille

37

Materiaaleja voi tilata postitus- ja toimituskulujen hinnalla KKI-ohjelmasta (tilaukset@likes.fi tai www.kki.likes.fi).

Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjan uusin tulokas on Tauko-jumppaopas. Opas on tarkoitettu käytännön työvälineeksi työ-paikkojen taukojumppien ohjaajille ja itse jumppaajille. Oppaa-seen on koottu esimerkkiliikkeiden ja jumppaohjelmien lisäksi tietoa taukojumpan hyödyistä sekä muistilista taukojumpan järjestäjälle.

Oppaan on laatinut työfysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Kirsti Siekkinen.

Opas on saatavilla loppuvuodesta 2012. Sen laajuus on 40 sivua ja hinta 10 euroa + toimitus- ja postituskulut. Oppaan tilaukset osoitteesta tilaukset@likes.fi tai tilauspalvelun kautta www.kki.likes.fi -> Materiaalit.

Taukojumppaopas

38

MAKSUTON KKI-MATERIAALI/KOSTNADSFRITT IFFL-MATERIAL

1. KKI-yleisesite

2. IFFL-broschyr med allmän information• innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd

3. Hanketukiesite• sisältää hanketuen hakuohjeet

4. Koulutustukiesite• sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen

5. KKI-kuntokortti• yhden vuoden seurantakortti

6. KKI-istumiskortti• istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan

yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

7. Julisteet• “Usein ulkona” / “Ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm• ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2)

8. SuomiMiehen säätöjä• kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään

niihin pieniä säätöjä• 8 sivua, kuvitettu

9. SuomiMiehen treeniopas• oppaassa keskitytään viiden helpon perustreenin kautta Suomi-

Miehen kunnonkohotukseen• 16 sivua

10. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti• Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

KUNTO-OPPAAT

11. KKI-kunto-opas• työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon

harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle ja jatko-ohjelma edistyneelle

• vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin

12. IFFL-motionshandbok• motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder.

Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna.

• tips för god ergonomi samt gott sinnelag

13. KKI-kunto-opas 60+• sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman• vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

14. IFFL-motionshandbok 60+• innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och

uthållighet• tips för sängjumpa och mera energi i vardagen

15. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!• sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuu-

den lisäämiseen• mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä

ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

16. Ta chansen, låt det bli en vana!• under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avs-

lappnat sätt och bra ”fi lis”• innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och var-

dagsaktiviteter

17. SuomiMiehen kunto-opas• miehille suunnattu 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi

tehdä kävellen tai uiden• vinkkejä eri liikuntalajeista

18. Konditionshandbok för finska män• ett konditionsprogram uttryckligen för män• ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promeneran-

de eller simmande• tips om olika motionsformer

19. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon• turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja hei-

kompaa jalkaa• kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordi-

naation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

RAPORTIT

20. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytän-nöistä

• esittelee hankerahoitteisia ja kuntien palvelurakenteeseen juur-rutettuja liikuntaneuvontamalleja

• 32 sivua

21. Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikun-taan – Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen 2008–2012 loppuraportti

• yhteistyössä SoveLin kanssa julkaistu raportti esittelee Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen tuloksia

• 36 sivua

22. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen koke-

muksia• 64 sivua

23. Urheiluseurat terveysliikunnan markkinoilla – KKI-ohjelman seuratoiminnan kehittämishankkeet 2006–2010

• esittelee KKI-ohjelman rahoittamien seuratoiminnan kehittä-mishankkeiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

• 36 sivua

24. Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti

• tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertu-een ja kuntotestien toteutustavan

• 36 sivua

25. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari

• nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi

• 16 sivua

KKI-materiaalit

39

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJAKäytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.26. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu – perusteita ja

käytännön ohjeita 12 e• antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi

huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

• 44 sivua

27. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja

harjoitteluun• ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan• 32 sivua

28. Venyttelyn liikekuvasto 10 e• opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden

avulla• valmiita venyttelyohjelmia• 40 sivua

29. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 e

• perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen

• 32 sivua

30. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 e• vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikki-

puistossa• lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet• 28 sivua

31. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e• seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet• 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kunto-

piirin ohjaamista• 28 sivua

32. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e• kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta

sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaa-tioliikkeet sekä loppuvenyttelyn

• selkeät kuvalliset liikeohjeet• 44 sivua

33. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä

harjoituksia• 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista• 24 sivua

34. Toiminnallinen harjoittelu 10 e• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilai-

sen harjoitusohjelman avulla• 40 sivua

35. Taukojumppaopas 10 e• opas on tarkoitettu käytännön työvälineeksi työpaikkojen tauko-

jumppien ohjaajille ja itse jumppaajille • 40 sivua

MUUT JULKAISUT

36. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 e• raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista• sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutetta-

van liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

37. Hyvinvoinnin lähteillä• artikkelikokoelma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla

hyvinvoinnin eri osa-alueita

VIDEOT, DVD:T JA CD:T

38. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 e• tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä

vesiliikunnan eri muodoista• mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

39. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 e

• DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimistelu-osuus 19 min

• DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimis-teluosuus 27 min

• fysioterapeuttien suunnittele-mat ohjeet

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA

KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjel-man ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa www.likes.fi/kauppa/orders.asp.

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen.

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

Taukojumppaopas, Virikkeitä vertaisohjaajille

-sarja numero 35

www.kki.likes.fi

KKI-toimistoViitaniemente 15a, 40720 Jyväskylä

KKI-neuvottelukuntaPuheenjohtajaRiitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetPäivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriöPirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ryElina Karvinen, IkäinstituuttiAri Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ryMari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriöJorma Savola, Uusi Liikuntajärjestö ryAntti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTommi Vasankari, UKK-instituuttiEino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

hankevalmistelija, vs.hanketuet Tanja Onatsu050 441 4025tanja.onatsu@likes.fi

kehittämispäällikköLiisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.fi

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

tiedotussihteeri, vs.Noora Moilanen0400 247 986noora.moilanen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.fi

tiedottajaKipinät-lehtiKatri Väisänen050 441 3692katri.vaisanen@likes.fi

materiaalitilauksettoimistosihteeri Sari Muhonentilaukset@likes.fi

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen0400 261 022pirjo.tolvanen@likes.fi