Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Liikkumisen ohjauksella viisasta liikkumista työyhteisöihin

Kansallispuistojen terveyshyödyille hintalappu14

18

28 Ihminen ja tekoäly rintarinnan työelämässä

Kipinät1 · 2015

2

Lahdessa on kehitetty pyöräilyolosuhteita asenteita hyödyntämällä.

12

KKI-toimisto juhlistamassa 20-vuotista KKI-ohjelmaa. Vasemmalta Elina Tarkiainen, Anna Suutari, Tanja Onatsu, Sari Kivimäki, Anna Puurunen, Jyrki Komulainen, Katri Siivonen, Noora Moilanen, Niina Valkama, Liisamaria Kinnunen ja Miia Malvela.

JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Anna Puurunen, Tanja Onatsu, Elina Tarkiainen, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh. 050 441 3692, katri.siivonen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Mikko Käkelä. PAINO Forssa Print Oy. 20. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

3 Pääkirjoitus: Olosuhteiden kehittämisellä mahdollistetaan liikunnallinen elämäntapa

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Muutos on pysyvää

8 Tutkittua tietoa

9 Kolumni: Tikka päähän päätöksentekijälle

10 Huhtasuon kaupunginosaa kehitetään lähiliikunnan avulla

12 Vaikuta asenteisiin

14 Luontoliikunnan hyöty näkyy myös euroissa

18 Työyhteisöt hyötyvät työmatkaliikunnan edistämisestä

20 Kunnon Laiva

22 Arjen passiivisuuden purkaminen vaatii yleistä asennemuutosta

24 Poikkihallinnollisilla toimintamalleilla liikuntaneuvontaa ja liikunnan edistämistä

26 Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?

28 Oppiminen, luovuus ja vuorovaikutustaidot tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitoja

30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa? Saumaton palveluketju synnyttää toimivan liikuntaneuvonnan

32 Motions Gnistan

34 KKI-ristikko

35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Materiaaliuutuudet

38 KKI-materiaalit

SISÄLLYS 1 · 2015

22 Kansalliset istumissuositukset julkaistaan toukokuussa.

26 "Ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia."

Kipinät

KipinätTietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

Huhtasuon hankkeessa keskitytään maahanmuuttajiin ja työttömiin.

10

3

PÄÄKIRJOITUSOlosuhteiden kehittämisellä mahdollistetaan liikunnallinen elämäntapaPäiväkodin piha tai sen lähimetsä, koulupihaan rakennettu lähiliikuntapaikka, kävely- ja pyörätie, luontoympäristö sekä lähipuiston ja lähipalvelujen saavu-tettavuus myös rollaattorin avulla kuljettaessa ovat kaikki jokapäiväisiä fyy-sisen aktiivisuuden ympäristöjä. Ne tukevat eri väestöryhmien hyvinvoinnin, terveyden ja fyysisen toimintakyvyn edistämistä liikunnan avulla.

Elinympäristömme liikuntaolosuhteiden lisäksi myös varsinaiset liikunta-paikat tarjoavat olosuhteita fyysiselle aktiivisuudelle. Vastuutahoja fyysisen aktiivisuuden olosuhteiden luomisessa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä on useita.

Vaikka kunnilla ja valtiolla on pääasiallinen vastuu liikunnan olosuhtei-den luomisessa, vastuu liikkumisesta on viime kädessä yksilön. Kansalaisille arjen fyysisen aktiivisuuden valintaperusteena on usein mielekäs ja helppo toteuttaminen. Valintaa edesauttavat turvalliset, viihtyisät ja arkea sujuvoitta-vat olosuhteet. Onpa sanottu, että tiivis kaupunkirakenne suorastaan yllyttää liikkumaan omin lihasvoimin.

Vapaa-ajan liikunta on Suomessa viime vuosikymmeninä jopa lisääntynyt, mutta arkiliikunta sitä vastoin vähentynyt dramaattisesti. Liikkumattomuus ja passivoituminen arjessa ovat tänään yksi keskeinen yhteiskuntapoliittinen ongelma. Turvallisella ja viihtyisällä elinympäristöllä on oleellinen merkitys väestömme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja sairauksien ennalta-ehkäisyn kannalta. Jokapäiväiseen elämäämme kuuluvaa ympäristöä tulee kehittää siten, että se kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen.

Kunnissa terveysliikunnan olosuhteita kehitetään tänä päivänä poikkihal-linnollisessa yhteistyössä useiden hallintokuntien ja eri sidosryhmien kanssa. Liikunnan edistämistyöhön tuovat painoarvoa päättäjien hyväksymät stra-tegiat, kuten kunta- ja hyvinvointistrategia. Lisäksi tavoitteisiin pääsyä tuke-vat kunnan eri ohjelmat, esimerkiksi pyöräilynedistämis-, lähiliikuntapaik-ka- sekä terveysliikuntaohjelma. Eri hallinnonalojen yhteistyössä innostus, yhdessä tekeminen sekä erilaisten näkökulmien ennakkoluuloton käsittely tuovat lisää asiantuntijuutta, osaamista ja onnistumisen mahdollisuuksia.

Kunnan elinympäristön kehittäminen terveysliikuntaa lisääväksi vauvasta vaariin kertoo kunnan panostuksesta kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Samalla paranee myös kunnan vetovoima. Turvallisilla, helposti saavutetta-villa ja viihtyisillä terveyttä edistävän liikunnan arjen olosuhteilla mahdol-listetaan kansalaisten fyysisesti aktiivinen elämäntapa.

KUVA

: TUU

LIKK

I JÄR

VELÄ

RISTO JÄRVELÄRakennusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriöTEHYLI-olosuhderyhmän puheenjohtaja

Vastuutahoja fyysisen

aktiivisuuden olosuhteiden

luomisessa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä on

useita.

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

Terveydenhoitajien liikuntaneuvonta-koulutukset

HEAT-työkalusta päivitys

Kirjauutuus liikunnan terveysvaikutuksista

Terveydenhoitajat ovat keskeisessä asemassa terveytensä kan-nalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten tunnistamisessa, lii-kunnan puheeksi ottamisessa ja ohjaamisessa omaehtoisen tai organisoidun liikunnan pariin. He muun muassa työskente-levät lastenneuvoloissa, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolois-sa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollos-sa, seniorineuvoloissa ja asiantuntijahoitajina terveysasemilla.

KKI-ohjelma ja Suomen Terveydenhoitajaliitto toteuttavat yhteistyössä vuosina 2015–2016 liikuntaneuvonnan koulu-tuspäivät terveydenhoitajille kaikissa maakunnissa. Pilotti-koulutukset toimivat terveysliikunnan edistämisen starttita-pahtumana terveydenhoitajille. Koulutuksessa keskitytään motivoivaan vuorovaikutukseen ja neuvontatyön menetelmiin sekä terveydenhoitajan rooliin liikunnan palveluketjussa. Esil-lä ovat myös teemat liikunta terveyden edistäjänä ja liikku-mattomuuden haitat.

Koulutus on jo toteutunut Pohjois-Suomessa, Etelä-Pohjan-maalla, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Syksyllä ovat vuorossa Satakunta, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Paikallisina kumppaneina toimivat Liikunnan aluejärjestöt.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi elokuussa 2014 päi-vitetyt versiot kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten talo-udellisen arvioinnin työkaluista (HEAT). Nyt myös työkalujen käyttöoppaan suomenkielinen versio on päivitetty.

Merkittävimmät muutokset HEAT-työkalujen päivityksessä olivat

• kävelyn ja pyöräilyn kuoleman riskiä alentavien funk-tioiden päivitys sekä

• ihmishengen tilastollisen arvon maakohtaisten arvo-jen määritys perustuen OECD:n tutkimukseen.

Nämä kaksi muutosta tehtiin toisistaan riippumattomasti. Niiden lisäksi työkaluun on tehty pienempiä muokkauksia kuten kuolleisuuslukujen päivitys maakohtaisesti, usein ky-sytyt kysymykset ja ohjelmistokorjauksia.

Päivitetty suomenkielinen opas löytyy KKI-ohjelman verk-kosivuilta. www.kkiohjelma.fi -> Viestintä ja materiaalit -> Materiaalit -> Maksuton materiaali

Professori Ilkka Vuoren tuore kirjauutuus Liikuntaa lääk-keeksi esittelee yleisimmät terveysaiheet, joissa liikunnalla on osoitettu olevan vaikutusta. Kirjan tavoitteena on antaa lukijoille luotettavaa tietoa perustaksi liikunnan käytölle ter-veyden hyväksi.

Kertynyt tutkimusnäyttö osoittaa, että liikunta on tervey-den ja toimintakyvyn edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. Tut-kimusnäytön perusteella otetaan kantaa, millä perusteilla lii-kunnan käyttö on asianmukaista ja millaisia ja minkä asteisia vaikutuksia liikunnalla on odotettavissa. Lopuksi esitetään kuhunkin aiheeseen sopiva liikuntaohjelma.

JulkaisuIlkka Vuori, 2015. Liikuntaa lääkkeeksi. Readme.fi

TEKSTI: SARI KIVIMÄKI

5

Työ- ja elinkeinoministeriö KKI-ohjelman taustalleKKI-ohjelman aiesopimuksen vuosille 2015–2019 ovat allekir-joittaneet rahoittajaministeriöt opetus- ja kulttuuriministe-riö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä taustatahot liiken-ne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Metsähallitus sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa uutena KKI-ohjelman taustaministeriönä paremman työelämän kehittämiseksi. Käytännön yhteistyötä on tehty jo muutama vuosi ministeriön koordinoiman Työelämä 2020

-hankkeen kanssa.

Työyhteisöille suunnattu Porraspäivät-kampanja järjeste-tään tänäkin vuonna marraskuun ensimmäisellä viikolla, 2.–8.11.2015. Kampanjan tavoitteena on herätellä pieniin, jo-kapäiväisiin valintoihin oman terveyden edistämiseksi. Kam-panjaviikon aikana kannustetaan käyttämään portaita hissin sijaan.

Kampanjan verkkosivusto tarjoaa työyhteisöjen käyttöön erilaisia materiaaleja, kuten tiedotepohjia, julisteita ja portai-den läheisyyteen tulostettavia kannusteita, joilla kehotetaan vaihtamaan hissi portaisiin. Työyhteisöt voivat ideoida kam-panjaviikolle omia kilpailuja tai tempauksia fyysisesti aktiivi-semman työpäivän puolesta.

Vuoden 2014 Porraspäivissä oli mukana noin 300 työyhtei-söä ja yli 600 henkilöä.

Lisätietojawww.porraspaivat.fi

Liikkujan Apteekkien valtakunnallinen kehittämispäiväApteekkien liikunnan yhdyshenkilöt kokoontuivat 21.1. Tampereelle teemalla Liikkujan Apteekki – apteekin pal-velutuote. Kehittämispäivään osallistui noin 50 apteekki-en asiantuntijaa laajasti eri puolilta maata. KKI-ohjelman, Apteekkariliiton ja Hengitysliiton toteuttamassa päivässä aiheina olivat liikunta hoitokeinona, asiakkaan motivointi ja fyysinen aktiivisuus arjessa. Asiantuntijaluennoitsijoilta saatiin taustatietoa ja ideoita terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan asiakkaan tunnistamiseen ja liikunnan puheeksi ottamiseen.

Käytännön osuudessa pohdittiin muutamaa Liikkujan Apteekeille ajankohtaista aihetta, kuten paikallisverkosto-ja ja niiden hyödyntämistä sekä apteekkien liikuntalähe-tettä palvelujen, kuten liikuntaneuvonnan ja liikuntaryh-mien pariin. Lisäksi pohdittiin hengityssairaan liikunnan edistämistä ja eri toimijoiden roolia Liikkujan Apteekki

-konseptin kehittämisessä. Osallistujat saivat myös konk-reettista tietoa apteekin liikuntahyllyn rakentamisesta.

Valtakunnallinen kehittämispäivä sai positiivisen pa-lautteen ja päivästä toivotaan vakiintunutta toimintatapaa. Liikunnan aluejärjestöjen toteuttamat maakunnalliset ter-veysliikuntakoulutukset jatkuvat kuten tähänkin asti.

Liikkujan Apteekki -konseptiin kuuluu tällä hetkellä yli 120 apteekkia. Liikkujan Apteekki edistää terveyslii-kuntaa tarjoamalla materiaalia, ottamalla liikunnan pu-heeksi, tarjoamalla liikuntatietoa ja ohjaamalla eteenpäin liikunnan palveluketjussa. Yhteistyökumppaneina ovat kuntien terveys- ja liikuntatoimi, Liikunnan aluejärjestöt, yksityiset liikunta-alan toimijat sekä paikallisyhdistykset ja seurat.

Lisätietoja Tampereen koulutuspalautteesta ja tulevista koulutuksista www.kkiohjelma.fi –> Tapahtumat ja kampanjat

–> Liikkujan Apteekki.

TEKSTI JA KUVA: SARI KIVIMÄKI

PORRAS -PÄIVÄTtulevat jälleen 2.–8.11.2015

6

TEKSTI: ANNA SUUTARI JA KATRI SIIVONENKUVAT: MIIA MALVELA

MUUTOS ON PYSYVÄÄKKI-Päivät keräsi pari sataa terveysliikunnan asiantuntijaa Tampereelle 18.–19. maaliskuuta. KKI-Päivät järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa yhteistyössä Sportec-messujen kanssa. Päivien puheenvuoroissa käsiteltiin erityisesti liikkumatonta elämäntapaa, liikunnan palveluketjua sekä työelämän toimintakulttuurin muutosta.

Sportec-messuilla järjestetyssä vaalipaneelissa puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat keskustelivat muun muassa liikun-nan rahoituksesta, liikunnan asemasta terveydenhoidossa sekä liikuntapaikkojen hoidosta ja kunnostuksesta.

KKI-Päivien keskustelussa oli mu-kana Prospectumin Viestiseinä®.

Seinällä kommentoitiin, kritisoitiin, kan-nustettiin, kysyttiin ja vastattiin kyselyihin.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivo-nen muistutti, että pyrkimys väestöryhmien välisten terveyse-rojen kaventamiseen koskee kaikkia hallinnonaloja. Kuntalainen on asetettava keskiöön ja kaikki palvelut on suunniteltava asia-kaslähtöisesti kuntalaisen näkökulma huomioiden.

Yksilön vastuuta omasta terveydestään ei kuitenkaan voida sivuuttaa. Varjonen-Toivonen totesi, että elintavoilla on 35 pro-sentin vaikutus terveyteen, kun taas terveydenhuollon vaikutus on 15 prosenttia.

– Kuntalainen on itse vastuussa omasta terveydestään ja hy-vinvoinnistaan, mutta kunnan tehtävä on tarjota kuntalaiselle hyvät mahdollisuudet näistä asioista huolehtimiseen.

Nokian kaupungin liikuntapalvelujohtaja ja hyvinvointikoordinaat-tori Satu Kankkonen kertoi Nokian kaupungin onnistumissuunni-telmasta, jonka toimintaperiaatteina on terveyden ja hyvinvoin-nin edistäminen sekä taloudellisuus.

– Liikuntatoimi ei voi liikuttaa kaikkia kuntalaisia, mutta se voi saada muut toimijat ymmärtämään liikunnan merkityksen ja toi-mimaan sen mukaan, Kankkonen totesi.

Myös kaupunginjohtaja Eero Väätäinen korosti kaikkien hal-linnonalojen yhteisvastuuta.

– Kaupungilla on yli 2 000 työntekijää. On vaarallista, jos tällai-sen organisaation osat alkavat ajatella vain oman sektorinsa asi-oita. Kaikki toteuttavat kuitenkin viime kädessä samaa tavoitetta.

Rakenteissa keskeisin uudistus on ollut moniammatillisen, poikkihallinnollisen hyvinvointiryhmän perustaminen Nokialle.

Jokaisen yksittäisen työntekijän panos ratkaisee ja jokainen on osa suunnitelman toteuttamista. Väätäinen toi esille myös esimerkillä johtamisen vaikutuksen.

– Meillä on Nokialla tällaisia tulisieluja: innokkaita, asiaansa us-kovia ihmisiä, jotka uskaltavat laittaa itsensä peliin, Väätäinen hehkutti.

Nokialla pyritään panostamaan ennaltaehkäiseviin palveluihin.– Jotta ennaltaehkäisevään työhön saadaan lisää resursseja,

meidän on tarjottava päättäjille faktatietoa kustannusten syis-tä ja siitä, miten niihin voidaan vaikuttaa, Väätäinen muistutti.

KKI-Päivillä käsiteltiin muutoksia elämäntavoissa ja työelämässä

Terveyserojen kaventaminen on yhteinen tehtävä

Onnistumissuunnitelma nokialaisten hyvinvoinnin tukena

Terveyteen vaikuttavia tekijöitä

Elintavat

Sosioekonomiset tekijät

Perimä

Terveydenhuolto

Ympäristötekijät

35 %

25 %

15 %

15 %

10 %

7

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (HLU) aluejohtaja Ari Koskinen esitteli Pirkan-maan terveysliikuntasuunnitelman, jota ovat HLU:n lisäksi olleet toteuttamassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja UKK-instituutti.

Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelma kattaa koko elinkaaren. Suunnitelmaa vie-dään käytäntöön eri tahojen yhteistyönä: mukana ovat niin kunnat, järjestöt kuin yritykset.

Tavoitteena on, että terveysliikunnan seuranta nivoutuu kunnissa osaksi hy-vinvointikertomusta.

– Tärkeää on saada kuntiin toimiva lii-kunnan palveluketju. Tämä taas edel-lyttää eri tahojen yhteistyötä. Liikun-tapalveluketju vaatii myös toimivan

lähetekäytännön. Tavoitteenamme on, että kaikissa Pirkanmaan kunnissa on tarjolla liikuntaneuvontaa vuonna 2016, Koskinen kertoi.

Työn ja työorganisaatioiden kehittämisen osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppä-nen Työterveyslaitokselta pureutui kysy-mykseen mureneeko vakaa työ.

Toimintaympäristöt, tuotantoteknolo-gia ja -prosessit sekä työelämän rakenne ovat muuttuneet. Työ on muuttunut näi-den muutosten mukana.

Työsuhteiden osa- ja määräaikaisuus on lisääntynyt. Yhä useampi tekee töitä yksinyrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Sosiaali- ja terveyspal-velujen henkilöstömäärä, kuten myös lii-ke-elämän palveluksessa olevien määrä on kasvanut. Toisaalta teollisuudesta on kadonnut yli satatuhatta työpaikkaa noin 30 vuoden (1977–2008) aikana.

Tulevaisuuden trendeinä Leppänen nä-kee muun muassa työn kansainvälisty-misen, mobiilin työn lisääntymisen sekä luovan ajattelutyön yleistymisen.

– Työ muuttuu, mutta toivottavasti pro-aktiivisesti eli niin, että me itse muutam-me sitä ja pääsemme vaikuttamaan työ-hömme ja kehittämään sitä.

Leppänen iloitsee työn kehittämiseen liittyvästä osaamisesta Suomessa.

– Meillä on huippuosaamista työn ke-hittämisessä. Tietoa ja menetelmiä työn kehittämiseen on vapaasti saatavilla. Ihan niin vakuuttunut en ole siitä, osaam-meko me hyödyntää sitä riittävästi, Lep-pänen pohti.

Valo ry:n asiantuntija Matleena Livson valotti Liike elämään -hankkeen taustoja ja toimintoja. Valon, Liikunnan aluejärjes-töjen ja useiden muiden tahojen yhteisen hankkeen tavoitteena on lisätä liikettä ja vähentää passiivisuutta työyhteisöissä. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityk-sille suunnattu hanke pyrkii levittämään henkilöstöliikunnan hyviä käytäntöjä ja kehittämään yhteistyötä henkilöstölii-kunnan eri toimijoiden välillä. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä yksilöön että organisaatioon.

– Yksilöt saavat ohjausta ja neuvontaa arjen passiivisuuden purkamiseen, ja organisaatioiden kanssa pyritään kehit-tämään olosuhteita ja käytäntöjä, jotka auttavat työntekijöitä lisäämään liikettä ja vähentämään passiivisuutta työssään. Käytännön esimerkkinä vaikkapa sää-dettävät työpöydät, Livson havainnollisti.

Hankkeen pilottiprojektissa muka-na olleen Tampereen Komediateatterin johtaja Panu Raipia kertoi teatterin val-lanneesta liikuntainnostuksesta.

– Henkilökunta suhtautui hankkeeseen ensin vähän nihkeästi, mutta kun he ym-märsivät, että tätä tehdään heille eikä firmalle, niin innostus alkoi levitä.

Hankkeen seurauksena komediate-atterilaisille järjestetään säännöllisesti taukojumppaa ja sulkapallovuoroja. Ko-koukset hoituvat yhä useammin seisten tai kävellen. Teatteriin on myös hankit-tu muun muassa asiointipyöriä, sähkö-pöytiä ja roikkumistankoja.

Terveysliikunta­suunnitelmasta käytännön työkalu Pirkanmaan kunnille

Liike osaksi työelämää

Työn kehittämisen huippuosaamista opittava hyödyntämään

8

Elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä

Runsaasti liikkuvilla keskimääräistä vähemmän painajaisia

Laajassa suomalaistutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistihäiri-öitä voidaan ehkäistä hallitsemalla nii-den riskitekijöitä. Kahden vuoden aikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelu-toimintojen heikkenemiseen oli 31 pro-senttia suurempi kuin tehostettua elin-tapaneuvontaa saaneiden.

Tutkimuksessa 1 260 suomalaista osal-listujaa oli jaettu satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa. Tehostettu neuvonta tarkoitti ravitsemusohjausta ja osallistumista lii-kunta- ja muistiharjoitteluun sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan. Tavanomaista neuvontaa saaneella verrokkiryhmällä oli huomat-tavasti suurempi riski muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä.

Suomessa on tällä hetkellä muistisai-rauksia sairastavia noin 130 000. Vuo-

teen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua. Aktiivisella elintapaoh-jauksella sairastumisen alkua voitaisiin siirtää 5–10 vuotta.

FINGER (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) on Terveyden ja hyvinvoin-nin laitoksen koordinoima tutkimus, jota ovat tehneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yli-opisto ja Karolinska Institutet Ruotsissa.

TutkimusNgandu T, ym. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomi-sed controlled trial. The Lancet, julkaistu verkossa maaliskuussa 2015.http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(15)60461-5/abstract

Painajaiset ovat hyvin epämiellyttäviä unia, jotka usein herättävät nukkujan. Satunnaiset painajaiset ovat yleisiä ja harmittomia, mutta jatkuvat painajaiset voivat olla vakava ongelma. Suomalaisis-ta aikuisista 3–5 prosenttia näkee paina-jaisia usein, naiset useammin kuin miehet ja ikääntyneet useammin kuin nuoret.

Tulokset selvisivät Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laa-jassa tutkimuksessa. Aineistona tutki-muksessa käytettiin THL:n vuosina 2007 ja 2012 keräämiä FINRISKI-terveyskyse-lyitä, joihin oli vastannut 13 922 suoma-laista 25–74-vuotiasta aikuista.

Tutkimuksen päälöydös on jatkuvien painajaisten vahva yhteys unettomuu-teen ja masennusoireisiin. Toistuvasta unettomuudesta tai diagnosoidusta ma-sennuksesta kärsivistä henkilöistä lähes 20 prosenttia näki painajaisia usein. Hy-vin nukkuvista henkilöistä, joilla ei ollut masennusoireita, painajaisia koki alle 2 prosenttia.

Alentunut työkyky, tyytymättömyys elämään, kova stressi sekä kipulääkkei-den runsas käyttö liittyivät myös jatku-viin painajaisiin. Myös humalahakuinen juominen useita kertoja kuukaudessa oli yhteydessä painajaisten näkemiseen.

Sen sijaan runsaasti liikkuvilla vastaa-jilla oli keskimääräistä vähemmän pai-najaisia.

TutkimusSandman N, Valli K, Kronholm E, Revonsuo A, Laa-tikainen T, Paunio T. Nightmares: Risk Factors Among the Finnish General Adult Population. SLEEP 2015;38(4):507–514.http://www.journalsleep.org/ViewAbstract.aspx?pid=29949

9

KOLUMNITikka päähän päätöksentekijälle

KALLE VAISMAAKirjoittaja on tutkijatohtori, joka johtaa Ihmisläheinen kaupunkiliikenne

-tutkimusryhmää Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

Suomessa on valtiotasolla ja monissa kaupungeissa asetettu tavoitteeksi pyöräilyn lisääminen. Kysymys kuuluu, mitä vaaditaan, jotta se onnistuu.

Olemme Suomessa tällä hetkellä jäljessä parhaimpia pyöräilykaupunkeja erityisesti kol-mella kaistalla. Ensinnäkin kokonaisliikenneverkko on monissa Euroopan kaupungeissa pyöräilyyn kannustavampi kuin Suomessa. Niissä pyöräilyn kilpailukyky autoon nähden on varmistettu toteuttamalla pyöräilijöille nopeammat ja lyhyemmät reitit kuin autoilijoille. Toi-seksi pyöräilyinfrastruktuurin eli väylien, liittymien ja pysäköinnin laatu on meillä selvästi heikompi kuin parhaimmissa maissa. Kolmanneksi päätöksenteko on selvästi pyöräilymyön-teisempää Keski-Euroopassa.

Jotta kaksi ensin mainittua kaistaa voivat toteutua, tarvitaan viimeistä. Kaikki on lopulta kiinni kaupungin poliittisesta tahtotilasta. Pyöräilyn edistämiseen osoitetaan määrärahoja, jos päätöksentekijät näkevät pyöräilyn laaja-alaisesti hyödyllisenä.

Taannoisessa väitöstutkimuksessani nousi esiin tekijöitä, joilla eurooppalaisissa esimerk-kikaupungeissa on onnistuttu saamaan pyöräilymyönteinen tahtotila. Olen jakanut tekijät viiteen ryhmään ja antanut koko paketille nimeksi TIKKA: Tiedon voima, Ihmisten voima, Kokemuksen voima, Kommunikaation voima ja Ajoituksen voima. Kun tikka osuu maaliin, pyöräilyn tehokas edistäminen on mahdollista.

Tiedon jakaminen päätöksentekijöille on ensiarvoisen tärkeää. Helsingin kaupungissa osoi-tettiin HEAT-työkalulla, että yhden euron panostaminen laadukkaaseen pyöräilyväylästöön tuottaa kahdeksan euron edestä hyötyjä. Muissa kaupungeissa on tehty samanlaisia laskelmia, mikä on avannut päättäjien silmiä entistä paremmin. Myös seurantatiedon kokoaminen on olennaista, jotta toimenpiteiden vaikutusta on mahdollista arvioida.

Ihmisten voiman merkitys on koettu monissa kaupungeissa. Kööpenhaminassa asukkaat järjestivät laajan mielenosoituksen 1980-luvulla, Houtenissa asukkaat valitsivat kaupungin pyöräilymyönteisen kehityslinjan ja Gentissä pyöräilyn edistäjät kokosivat joukkonsa. Kun heitä oli riittävästi, myös heidän mielipiteidensä painoarvo lisääntyi.

Kokemuksen voima saadaan käyttöön, kun kaupungeissa toteutetaan laadukasta pyöräily-ympäristöä. Kun päätöksentekijät ja muut kaupunkilaiset kokevat pyöräilyn helppona, no-peana ja rentouttavana, he alkavat puolustaa vallitsevaa olotilaa ja vaatia enemmän. Siksi on olennaista toteuttaa kaupunkiin edes yksi väyläosuus hollantilaisilla ja tanskalaisilla peri-aatteilla, kuten Baana on Helsingissä tehty. Enää ei tarvitse viedä päättäjiä Kööpenhaminaan saakka katsomaan hyvää pyöräilyväylää.

Kommunikaation voima koettiin muun muassa Gentissä. Vuonna 1987 kaupungissa yritet-tiin saada läpi liikennesuunnitelma, joka olisi lopettanut henkilöautoliikenteen keskustan läpi. Suunnitelmaa ei kuitenkaan hyväksytty, joten virkamiehet päättivät tehdä paremman suun-nitelman, kommunikoida enemmän päätöksentekijöiden kanssa ja tehdä muutenkin entistä vahvempaa yhteistyötä eri sidosryhmien suuntaan. Vuonna 1994 suunnitelma hyväksyttiin

ja pyöräilyn osuus kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa 10 prosentista 20 prosenttiin.

Osittain pyöräilyn edistäminen on kiinni ajoituksesta. Toisinaan kaikki yritykset pyö-räilyn lisäämiseksi saattavat tuntua pään lyö-miseltä seinään, mutta tilanne voi muuttua yhdessä yössä, jos esimerkiksi vaalien jälkeen ruorissa on pyöräilymyönteinen päätöksente-kojoukko. Katsotaan, mikä tilanne Suomessa on eduskuntavaalien jälkeen. Ainakin merkit-tävä joukko johtavia poliitikkoja on liittynyt äskettäin perustetun Pyöräilylähetystön kum-meiksi.

KUVA: MARKETTA VAISMAA

10

TEKSTI: KATRI SIIVONENKUVAT: JIRI HALTTUNEN JA ANNE MUSTONEN

Huhtasuon kaupunginosaa kehitetään lähiliikunnan avulla

Jyväskylän Huhtasuon asuinalueella on hienot ulkoliikuntapaikat ja valmistumassa oleva moderni koulukeskus. Näitä liikuntaolosuhteita

ja elintapaneuvontaa hyödyntäen onkin lähdetty tavoittamaan kahta haastavaa kohderyhmää, työttömiä ja maahanmuuttajia Lähiliikunnan

palveluketjun kehittämishankkeessa.

Huhtasuon kaupunginosassa asuu noin 9 000 asukasta ja heistä joka neljäs on vuoden 2014 tilastojen mukaan työtön. Suuri osa väestöstä on maahanmuuttajia edustaen useita eri kansallisuuksia.

Lähiliikunnan palveluketjun malli kehitettiin Jyväskylän liikuntapalvelujen ja terveydenhuollon kokoamassa kunta -ryhmässä.

– Suunnittelu käynnistettiin vuonna 2012 ja rahoitus saatiin vuosille 2013–2015. Suunnitteluvaiheessa ei vielä ollut päätetty hankkeen kohdealuetta, vaan ideana on, että malli toimii missä vain asuinalueella, kertoo hankekoordinaattori Leena Toivonen.

Hankkeen toiminta koostuu liikuntaneuvonnasta, liikunta-paikkojen kehittämisestä sekä erilaisista matalan kynnyksen liikuntaryhmistä ja -tapahtumista.

Samaan aikaan KKI-ohjelman rahoittaman kehittämis-hankkeen kanssa käynnistyi ARA-rahoitteinen Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke. Hankkeet ovat tehneet alusta alkaen tii-vistä yhteistyötä. ARA-hankkeessa on kehitetty erityisesti lä-hiliikunnan olosuhteita ja liikuntapaikkoja, jotka ovat olleet asuinalueen kokoon nähden heikot. Hankkeet mahdollistavat ja hyödyntävät toinen toisiaan.

– Teimme hankkeen alkuvaiheessa väestökyselyn työn läh-tökohdaksi, mistä monet toiveet ja ideat hankkeen toimin-taan nousivatkin. Moni meiltä lähtenyt idea on toteutettu ARA-hankkeessa, jolla on taloudelliset resurssit esimerkiksi juuri liikuntapaikkojen rakentamiseen.

Huhtasuolle onkin saatu jo muun muassa laavu, talviuin-tikoppi ja ulkokuntoilulaitteita. Frisbeegolf-rata rakennetaan kesällä 2015.

TAVOITTAMISEN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Hankkeen kohderyhmänä on alueen koko aikuisväestö, mutta erityisesti työttömät ja maahanmuuttajat. Molemmat ryhmät ovat haastavia niin tavoittamisen kuin toimintaan osallista-misenkin kannalta.

– Maahanmuuttajat eivät ole mikään heterogeeninen ryhmä. He edustavat monia kansallisuuksia ja kulttuureja. He ovat monesti sulkeutuneita oman kulttuurinsa sisälle ja kulkevat omissa porukoissaan, tietää Toivonen.

Maahanmuuttajien tavoittamisessa on tärkeää luoda suh-teita. Toivonen onkin löytänyt jo iranilaisyhteisön yhdyshen-kilön, naisen, joka järjestää iranilaisille toimintaa ja auttaa heitä. Samanlaisia yhdyshenkilöitä tulisi löytää muidenkin maahanmuuttajaryhmien piiristä.

Työttömät eivät kohderyhmänä ole juuri maahanmuuttajia helpompi.

– Työttömätkään eivät ole missään ryhmänä odottamassa, että tulkaa tarjoamaan minulle liikuntaa. Heidän kohdallaan on myös kuunneltava herkällä korvalla, miten liikunta tuo-daan esiin. Päällimmäisenä mielessä heillä ovat monet muut asiat kuin liikunnan lisääminen.

PELKKÄ RYHMÄ EI RIITÄ

Hankkeessa pyörii tällä hetkellä kuusi liikuntaryhmää viikos-sa, joissa suurin osa liikkujista on muita kuin juuri tavoiteltua kohderyhmää.

Hankkeessa on opittu paljon maahanmuuttajien käyttäy-tymisestä ja heidän tavoittamisestaan. Omasta mielestä hyvät ideat ja tarpeet eivät välttämättä ole aina niitä, jotka maahan-muuttajat kokevat harrastamisen arvoiseksi. Ei riitä, että perus-taa ryhmän, vaan suurempi työ onkin liikkujien saamisessa ryh-mään ja heidän pysyvän liikuntaharrastuksen juurruttamisessa.

– Ideoimme hankkeessa esimerkiksi hiihtokoulun, joka olisi sopiva juuri maahanmuuttajille, mutta eipä sinne ketään tul-lut. Ehkä heidän mielestään ei ole tärkeää oppia hiihtämään.

Toivonen on havainnut kulttuurin tuovan eroja myös siihen, miten naiset ja miehet liikkuvat.

– Maahanmuuttajanaisille ei usein edes ole liikuntakulttuu-ria. He hoitavat kotihommat ja he tapaavat toisiaan muissa kuin liikunnan merkeissä.

11

OHJAAMISAPUA JA VÄLINELAINAUSTA

Vertaisohjaaminen voisi olla yksi ratkaisu erityi-sesti maahanmuuttajien ryhmän ohjaamiseen. Toivo-sella on tällä hetkellä kaksi vertaisohjaajakandidaattia, mo-lemmat tosin ihan kantaväestöä. Keväällä on suunnitelmissa järjestää oma vertaisohjaajakoulutus, jonne houkutellaan muitakin osallistujia.

Yksi ensi syksyn uutuuksista on liikuntavälineiden lainaus-mahdollisuuden käynnistäminen Huhtasuon kirjastossa. Kir-jastoon on tulossa erillinen liikuntahylly, josta voi välineiden lisäksi lainata alan kirjallisuutta.

– Lainattavaksi tulee ainakin kotikuntoiluvälineitä, kuten kahvakuulia ja käsipainoja, kävelysauvoja, askelmittareita ja frisbeegolf-settejä. Laina-aika on vähän lyhyempi kuin kirjoilla, mutta muuten käytäntö välineiden lainauksessa on sama kuin kirjoissa: vahingoittuneet ja kadonneet korvataan ja myöhäs-tymisestä tulee sakkoja.

SEURANTAA JA JUURRUTTAMISTA

Liikuntamahdollisuuksien lisäksi hankkeessa kehitetään pai-kallista liikuntaneuvontaa. Hankkeessa on tavoitteena yhte-näistää Jyväskylän liikuntaneuvonnan käytäntöjä ja kehittää erityisesti seurannan työkaluja.

– Haasteena on erityisesti kirjaamisjärjestelmä. Emme pää-se kirjaamaan tapaamisissa sovittuja asioita potilastietojär-jestelmään, vaan joudun viemään kunkin asiakkaan tiedot paperisena sihteerille, Toivonen kertoo.

Toivonen haluaa mahdollisuuksien mukaan ottaa asiak-kaan aina seurantaan. Tavoitteena on, että seurannasta tulee jatkuva ja systemaattinen käytäntö. Liikuntaneuvonta on yksi palveluketjun lenkki, josta asiakas tulisi ohjata eteenpäin.

– Kun hanke päättyy, olisi hyvä, että Jyväskylän liikunta-palveluiden liikuntaneuvontaa järjestetään jatkossa kerran viikossa Huhtasuolla. Sille on kysyntää ja tarve, kiteyttää Toi-vonen.

SITKEYS PALKITAAN

Huhtasuon hanke on poikkitoiminnallisuuden mallioppilas. Toivonen liikuntapalvelujen työntekijä-

nä on otettu hyvin mukaan terveysaseman toimintaan. ARA-hankkeen lisäksi käytännön yhteistyötä tehdään muun mu-assa kansalaisopiston, alueen urheiluseurojen ja seurakunnan kanssa.

– Olen huomannut, että moni asia alkaa usein todella pie-nestä. Voi tulla jopa mieleen, että toimiiko tämä nyt sittenkään ja pitäisikö tästä luopua.

– Puoli vuottakin voi mennä, että vain muutama henkilö käy liikuntaryhmässä ja sitten yhtäkkiä sinne pamahtaa kymme-nen osallistujaa lisää. Sitkeys palkitaan.

Iloisia yllätyksiäkin mahtuu joukkoon.– Miesten pelivuoron innoittamina nuoret naiset perusti-

vat oman pelailuryhmänsä, joka toimii hankkeen sisällä aivan omillaan. Samoin painonhallinnan Kilokaarti-starttikurssit vetävät hyvin väkeä.

Toivonen myöntää, että vaikka suurimmassa osassa hank-keen ryhmiä on nyt jo säpinää, niin ne varsinaiset kohderyh-mät, maahanmuuttajat ja työttömät, ovat vielä tavoittamatta.

– Työ on vielä kesken. Jatkohakemus hankkeelle on jo te-keillä. Jatkamme sinnikkäästi kohderyhmien tavoittamista ja toimivan lähiliikunnan palveluketjun mallin toteuttamista, Toivonen sanoo tulevaisuuteen uskoen.

LISÄTIETOJAJyväskylän liikuntapalvelutHankekoordinaattori Leena Toivonenpuh. 050 406 4732, leena.toivonen@jkl.fi

12

Viime vuonna SEGMENT-työkalu pilotoitiin Suomessa Kävelyn ja pyöräilyn tutkimus- ja kehittämishankerahoituksen avus-tuksella sekä yhteistyössä kolmen kaupungin kanssa.

– Liikkumisen ohjauksessa on aina kyse – tavalla tai toisel-la – ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Siinä onnistumiseksi kannattaa tuntea kohderyhmät ja toi-mia heidän kanssaan vuorovaikutteisesti, pohjustaa kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen Liikennevirastosta SEGMENT-hanketta.

ASENTEET VAIKUTTAVAT KULKUTAPAAN

Oletko vannoutunut autoilija, imagonparantaja, mukiseva mo-toristi, parempaan pyrkivä, käytännöllinen matkustaja, autoa harkitseva, joukkoliikenteestä riippuvainen vai autosta va-paa valitsija? SEGMENT-hankkeessa luotujen niin sanottujen

”kultaisten kysymysten” avulla voidaan tunnistaa keskimää-rin hieman yli 80 prosentin varmuudella oikea asenneryhmä. Liikkumisen asenneryhmien tunnistaminen helpottaa viestin kohdentamista haluttaessa vaikuttaa kohderyhmien jäsenten käyttäytymiseen.

HANKEPILOTOINTI SUOMESSA

Suomen SEGMENT-hankkeessa menetelmää sovellettiin Lah-den, Hyvinkään ja Turun kaupunkien piloteissa liikkumisen ohjausta ja energiatehokkaita kulkutapoja tukevan viestinnän ja kampanjoiden suunnittelemiseksi.

Lahdessa haluttiin tunnistaa pyöräilijöiden tarpeet parem-min painottaen tapoja, joilla pyöräilyn houkuttelevuutta ja kulkumuoto-osuutta voidaan lisätä. Hyvinkäällä tavoitteena oli erityisesti löytää uusien kaupunkilaisten asenneryhmät ja suunnata heille kohdennetusti kestävän liikkumisen markki-nointia. Turun kaupungissa ja kaupunkiseudulla ajankohtaista

oli kestävien matkaketjujen lisääminen käsittäen joukkolii-kenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn siirtymisen potentiaalin tunnistamisen ja tavoittamisen. Kultaisten kysymysten lisäksi kunnissa lisättiin omia tietotarpeita kyselyyn.

– Kaupunkien väestöstä haluttiin tunnistaa eri asenne-ryhmien osuus, auttaa paikallisessa liikkumisen ohjauksen suunnittelussa, helpottaa toimenpiteiden priorisointia sekä parantaa toimenpiteiden luotettavuutta, listaa hanketta vetä-nyt johtava asiantuntija Jani Päivänen WSP Finlandista.

– SEGMENT-kysely on hyvä ja suhteellisen yksinkertainen tapa saada selville ihmisten liikkumisasenteita. Suomessakin eri kunnissa on mahdollista tehdä asukaskyselyjä, joissa kysy-tään SEGMENT-työkalun kysymykset, ja saadaan hyvää tietoa liikkumisen ohjauksen kampanjoiden ja muiden toimien poh-jaksi, kannustaa Viinikainen asenneryhmien selvittämiseen.

ASENTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN PYÖRÄILYOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISESSÄ

Lahdessa työstetään pyöräverkon laadun parantamista mää-rittelemällä pyöräilyn laatukäytävät, joilla tarkoitetaan kau-punginosia ja asuinalueita yhdistäviä nopeita pyöräväyliä Lahden ydinkeskustaan.

Työ kytkeytyy kaupungin jatkuvaan yleiskaavatyöhön, jos-sa pyöräverkostoa kehitetään hierarkkisesti (kuten autoilua). Työn taustalla on poikkihallinnollisesti kaupungin strategia, kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma sekä uusi ter-veysliikunnan toimenpidesuunnitelma. SEGMENT-kysymys-ten avulla pyrittiin selvittämään kaupunkilaisten näkemyksiä hyvistä pyöräteistä.

– Ennakko-odotukset pyöräilyn esteistä tulivat kyselyllä to-dennetuksi, kertoo Lahden kaupungin yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki.

TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNENKUVAT: LAHDEN KAUPUNKI / ILARI LEHTINEN

Vaikuta asenteisiin

Kulkutapavalintoihin kohdennettua viestintää ja markkinointiaEurooppalaisessa SEGMENT-hankkeessa tunnistettiin useissa kaupungeissa elämänmuutosvaiheessa olevia asukkaita, jotka voitiin luokitella kahdeksaan eri asenneryhmään. Hankkeen pyrkimyksenä oli ener-giatehokkaampien kulkutapamuotojen kohdennettu markkinointi erilaisille asenneryhmille.

n = 1 186 lähde: WSP

Vannoutuneet autoilijat

Imagonparantajat

Mukisevat motoristit

Parempaan pyrkijät

Käytännölliset matkustajat

Autoa harkitsevat

Joukkoliikenteestä riippuvaiset

Autosta vapaat valitsijat

11 %23 %

8 %20 %19 %

2 %4 %

13 %

Eri liikkuja­segmenttien osuudet Lahdessa

13

– Lahdessa mäkinen maasto koetaan esteenä. Myös ilmasto eli huono sää mainittiin, mutta se on todellisuudessa tekosyy. Esimerkiksi pohjoisemmassa sijaitseva Oulu on todellinen tal-vipyöräilykaupunki, jatkaa Palomäki

– Yksi usein mainittu este pyöräilylle kuitenkin yllätti. Se oli polkupyörän puuttuminen – joko sitä ei ollut tai se oli varastet-tu. Tieto on tärkeä pyöräpysäköinnin kehittämisessä. Avovasta-uksista saatiin muun muassa tietää, että kun Lahdessa hakee lapselle päivähoitopaikkaa, hakulomakkeessa kysytään, onko perheessä autoa. Tämä on kestävän liikkumisen näkökulmas-ta seikka, mihin pitää puuttua, Palomäki avaa kyselyn tulok-sia. Menetelmällä saadaan asukasryhmistä täsmätietoa, joka osaltaan auttaa muun muassa palveluverkon suunnittelussa.

KOHTI ELINVOIMASTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÄ

Lahdessa suurimpia ryhmiä olivat imagonparantajat, parem-paan pyrkijät ja käytännölliset matkustajat. Tärkeimmät syyt kulkutavan valintaan olivat tärkeysjärjestyksessä helppous ja mukavuus, nopeus sekä liikunta ja terveys. Asenneryhmis-tä imagonparantajat, mukisevat motoristit ja käytännölliset matkaajat arvostivat näitä seikkoja eniten.

– Suunnitelmissa on kehittää kohdennettua kampanjointia, esimerkiksi Parempaan pyrkijöille innostava ja seksikäs hou-kuttelukampanja pyöräilyyn, ideoi Palomäki.

Eri asenneryhmien selvittämistä Palomäki pitää hyödyllise-nä, sillä kaavoituksessa asukkaiden asenteet eivät juuri nouse esille. Yleiskaava-arkkitehti kiteyttää Lahden osalta menetel-män hyödyllisyyttä ympäristökaupungin imagoon osana ko-konaisvaltaista kaupunkisuunnittelua.

– Hyvä kouluverkko sekä se, miten käveltävä ja pyöräiltävä kaupunki on, ovat ne tekijät, jotka hahmottavat kaupungin elinvoimaisuutta.

Lisää SEGMENT-menetelmästä:www.segmentproject.euSEGMENT-hankkeesta julkaistaan keväällä raportti Liikenneviraston julkaisusarjaan. Työkalusta saa tietoa myöhemmin myös: www.kulkulaari.fi sekä www.motiva.fi (liikenne, viisaan liikkumisen edistäminen)

Eri asenneryhmiä kuvaavia tekijöitäVannoutuneet autoilijat: autoilulle ei realistista vaihtoehtoa useim-milla matkoilla, pyöräily ja käveleminen liian hitaita, kunnon kohotus ei erityisesti motivoi, joukkoliikenne stressaavaa

Imagonparantajat: pitävät autoilusta, käytännöllisyys, eivät halua sitä rajoitettavan, toisaalta maapallolle olisi hyvä, jos kaikki vähen-täisimme auton käyttöä, näkevät pyöräilyn mahdollisuutena ilmaista itseään ja pysyä kunnossa, pitäisi kävellä enemmän ja jättää auto kotiin, mutta hidastaa

Mukisevat motoristit: ajavat paljon, mutta kokevat sen stressaavana, haluaisivat vähentää autoilua, mutta muiden kulkumuotojen käytössä käytännön ongelmia, pyöräily voisi kohottaa kuntoa, mutta ei tunnu muuten mukavalta, kävelevät, kun kätevin tapa liikkua, aikovat kävellä tulevaisuudessa enemmän

Parempaan pyrkivät: kokevat ajavansa liikaa autoa, haluaisivat vä-hentää, erityinen syyllisyys lyhyistä automatkoista, joukkoliikenne ei ratkaisu, mieluummin kävely ja pyöräily, kävelevät paljon jo nyt, ter-veellistä ja nautittavaa, yrittävät lisätä liikkumista päivärutiineihin

Käytännölliset matkustajat: käyttävät autoa vain A:sta B:hen pääse-miseen, lähinnä kun se on välttämätöntä, kävelevät ja/tai pyöräilevät paljon, autoilua parempia nopeudeltaan, kustannuksiltaan ja muka-vuudeltaan, bussi huonoin ja hitain

Autoa harkitsevat: eivät omista autoa, mutta haluaisivat hankkia lä-hitulevaisuudessa, kustannuskysymys, eivät haluaisi lisätä pyöräilyä, epäkäytännöllistä ja stressaavaa, kävely toisinaan käytännöllistä, hyvä kunnon kannalta, haluaisivat ehkä kävellä enemmän, käyttävät paljon joukkoliikennettä, johon liittyy kuitenkin ongelmia

Joukkoliikenteestä riippuvaiset: eivät vastusta autoilua, eivät juuri-kaan pidä auton ajamisesta, silti mieleinen kulkumuoto, turhautuvat joukkoliikenteessä, hidas, eivät koe itseään pyöräilijöiksi, kävelevät mielellään erityisesti kuntoilumielessä, paikalliset saasteet ja ruuh-kat harmittavat

Autosta vapaat valitsijat: auton käyttöä / siitä aiheutuvia haittoja pitäisi pikaisesti rajoittaa, sitoutuneet terveellisempiin kulkumuo-toihin, jos käyttävät joukkoliikennettä, kokevat sen rentouttavana ja nautittavana

14

TEKSTI: ULLA-MAIJA PAAVILAINENKUVAT: MIKKO KÄKELÄ, METSÄHALLITUS/MAARIT SIMILÄ JA METSÄHALLITUS/SANNA-MARI KUNTTU

Retki kansallispuistoon rauhoittaa mieltä, torjuu alakuloa ja stressiä ja saa arjen mur-

heet unohtumaan, kertoo Metsähallituksen selvitys.

– Luonto on välttämätön ihmisen hyvin-voinnille, Metsähallituksen erikoistutkija Martti Aarnio sanoo.

– Luontoliikunnalla on myönteisiä psyykki-siä, sosiaalisia ja fyysisiä vaikutuksia. Ryhdyimme

tutkimaan, millaisista kokemuksista ne syntyvät. Vaikuttaako liikkujien tausta heidän kokemuksiinsa

ja onko käyntikohteiden välillä eroja?Luonnossa liikkumisesta, luontoilusta, määriteltiin ter-

veyshyödyn mittari. Sen voi laskea myös euroissa.– Retkeilijät arvottivat kansallispuistossa saamansa ter-

veyshyödyt keskimäärin 208 euron arvoisiksi. Puistossa kulje-tut kilometrit ja vietetty aika korreloivat vahvasti euromäärien kanssa. Mitä pidempään kuljettiin, sitä suuremmaksi euro-määräinen hyöty koettiin.

Aika monta purkillista erilaisia pillereitä joutuisi siis syö-mään, jotta saavuttaisi samat positiiviset vaikutukset kuin luontoliikunnalla.

Jospa olisi yksi pilleri, joka alentaisi verenpainetta, lievittäisi päänsärkyä, kohentaisi itsetuntoa ja mielialaa. Nap-paisitko? Resepti kuuluu: kengät jalkaan ja ovi auki. Luontolääke on jokaisella nurkan takana. Kansallispuistojen terveys hyötymittarit on viritetty.

Luontoliikunnan hyöty näkyy

myös euroissa

15

ALKUSYSÄYS AUSTRALIASTA

Alkusysäyksen Metsähallituksen edustajat saivat vuonna 2010 järjestetyssä ensimmäisessä Healthy Parks, Healthy People -maailmankonferenssissa Australiassa. Siellä Park Victoria -luonnonpuisto oli toteuttanut tutkimuksen suojelualueiden turvaamiseksi ja pystyäkseen tunnistamaan monipuolisesti luonnonpuistojen hyötyjä.

– Totesimme asian niin merkittäväksi, että toimme idean tuliaisiksi Suomeen, Martti Aarnio kertoo.

– Teimme jo samana vuonna Terveyttä kansallispuistoista -ohjelman ja asetimme päämäärän pitkälle aikavälille. Uskom-me, että kansalaisten terveys kohenee aidon luontosuhteen ja monipuolisen luontoliikunnan avulla. Yhtenä tavoitteenam-me oli suojelualueiden käytön mittaaminen ja seuraaminen ja tuloksien käyttäminen alueiden palvelujen kehittämisessä.

Oulun seudulla käynnistettiin ns. Open-hanke eli terveys-teemainen hanke, jossa lähdettiin etsimään keinoja koetun terveyden ja hyvinvoinnin mittaamiseen. Tärkeintä oli nimen-omaan tutkia asiakaskokemusta ja myös kävijöiden ja käyn-tikohteiden eroja.

VÄRILLÄ ON VÄLIÄ

– Tärkein asia on helppo pääsy luontoon. Vihreä asuinym-päristö lisää hyvinvointia monella tavalla. Siihen kytkeytyy ajatus puisto- tai viherjatkumosta, eli luontoa on päästävä ko-kemaan jo kotiovelta. Reitin töihin ja harrastuksiin voi suun-nitella niin, että matka kulkee puistojen, metsien ja rantojen kautta. Lähellä olevat alueet kuuluvat arkiliikuntaan, kun taas kansallispuistoissa on mahdolli-suus retkeillä paremmin viikonloppuisin ja vapaa-aikana. Yhdessä kunnan ja kaupungin kanssa voi kehittää vi-herhyötyjä, eli suunnitella, mi-ten ihmiset pääsevät luontoon ja mitä siellä tehdään.

Vihreämmillä kaupunki-alueilla henkinen hyvinvointi, onnellisuuden tunne ja ter-veellinen unirytmikin ovat yleisempiä.

UNIIKKI KYSELY

Suomessa ei ole ennen tehty luontokokemuksiin liittyvää ky-selyä.

– Olemme ensimmäistä kertaa päässeet kävijöiden korvien väliin. Mit-tarikyselyistä oli kaksi versiota, suppea ja laaja. Molemmissa olivat mukana sosiaa-linen, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä niiden taloudellinen arvo.

Suppea kysely tehtiin neljällä eri suo-jelualueella. Vastauksia tuli parituhatta. Vastaajista yli 80 prosenttia koki hyvin-

vointinsa parantuneen luonnossa. Huomatta-vaa on, että kukaan ei ollut täysin eri mieltä siitä, etteikö kansallis-puistossa vaeltaminen tuottaisi hyvinvointia.

Laajaan, yksityiskohtaisempaan kyselyyn vastauksia saa-tiin noin tuhat.

Hyvinvointiaineistot analysoi ja raportoi Oulun Diakonis-salaitos, ja taloudelliset analyysit ja raportit laati Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu.

HYTTYSISTÄ VIIS

Usein kuulee väitettävän, että ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta. Mutta metsästä ei löytynyt mörköjä.

– Kysyimme kävijöiltä myös, pelkäsivätkö he, tai pelkäsi-vätkö lapset luonnossa liikkuessaan. Tulos oli, että pelkoa ei koettu. Myöskään sääolosuhteet tai vaikkapa hyttyset eivät heikentäneet hyvinvoinnin kokemusta. Luontoon mennään luonnon ehdoilla.

Yhdellä kansallispuistokäynnillä patikoidaan keskimäärin 15 kilometriä. Suomen kansallispuistoissa kävellään yhden vuoden aikana noin 34 miljoonaa kilometriä. Se vastaa noin 850 kierrosta maapallon ympäri.

Vastaajista 80 prosenttia kertoi liikkuvansa joko enemmän tai yhtä paljon kuin terveysliikuntasuositus ohjeistaa. Kaikista

työikäisistä suomalaisista kuitenkin kolme neljästä liikkuu liian vähän.

HILJAISUUS KUIN RETRIITISSÄ

Terveyden ja hyvinvoinnin kan-nalta ei ollut merkitystä sil-lä, kuinka tottunut luonnos-sa liikkuja henkilö oli, oliko käynti kansallispuistossa hä-nen ensimmäisensä, vai oli-ko hän puistojen vakiokävijä.

– Kokemus oli molemmille yhtä vahva, ensikertalaiselle

ehkä vielä järisyttävämpi kuin konkarille. Hienoa konkareil-

le on se, että he voivat odottaa luonnon säilyneen samanlaisena

kuin aiemmilla käynneillä. Muuttu-mattomien mielimaisemien katselemi-

sesta ammentaa itselleen voimaa. Ympäristö on turvallinen, ja kokemuksen voi palauttaa myöhemmin mieleen.

Vaikutukset eivät riippuneet koulutukses-ta, iästä, painosta tai terveydentilasta.

Liikkujat innostuivat kommentoimaan tuntemuksiaan: ”Ihana hiljaisuus, kun ei ol-

Maariankämmekkä on Suo men luonnon ihana or-kidea, jota voi ihailla muun muassa Patvinsuon kan-

sallipuistossa.

Näin luonto elvyttääFyysinen aktiivisuus lisääntyy

Stressi helpottuuSosiaalinen hyvinvoin-ti ja mieliala kohenevat

16

lut puhelinkenttää. Viikko ilman nettiä, puhelinta, ovikelloa, työpaikkamelua.” Tai: ”Innostutimme huonokuntoisen ihmisen liikkumaan enemmän kuin mitä hän arkisin yleensä tekee.” Tai: ”Vieläkin, toista viikkoa vaelluksesta, minä olen joka yö ollut unissani tunturissa. Milloin kammin teossa tai telttaa pystyt-tämässä. Myös unessa on rauhallinen, levollinen ja hyvä olo.”

Elinvoima ja tarmo tuntuivat lisääntyvän, arkipäivän huo-let ja murheet katosivat. Liikkuja tunsi saavansa uutta uskoa huomiseen, ja asiat asettuivat oikeisiin mittasuhteisiin.

Luonto tarjosi siis retriittiä tai meditaatiota parhaimmillaan.Luontoilu vaikutti aikuisten arvion mukaan myönteisesti

paitsi lasten liikkumisen ja yhdessäolon riemuun, myös mie-likuvitukseen, oivaltamiseen ja luovuuteen. Lapset oppivat lisäksi uusia taitoja ja asioita. Aikuiset kokivat pystyvänsä olemaan lapsille paremmin läsnä luonnossa kuin sisätiloissa.

JOPA KUVA TERVEHDYTTÄÄ

Mitä pidempään luonnossa kuljettiin, sitä vahvempia olivat elämykset.

– Esimerkiksi Kevon luonnonpuiston reitin, 65 kilometriä, kulkeminen kestää viisi, kuusi päivää. Sieltä tulivat kaikkein voimakkaimmat myönteiset kokemukset.

Martti Aarnio toteaa, että kansallispuistot eivät ole tärkeitä vain luonnonsuojelun takia, vaan erityisesti ihmiselle itselleen.

– Luontoa suojellaan ihmistä varten. Kun luonto on terve, niin ihmiset ovat terveitä. Ihminen on evolutiivisesti sitoutu-nut ja kytkeytynyt luontoon. Luonto on välttämätön ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Sillä, mitä ihminen kokee saavan-sa ja kuinka se vaikuttaa terveyteen, on yhteys. Luontokoke-mus on positiivinen, ennaltaehkäisevä, jopa lääke. Vahvimmin luonto vaikuttaa psyykkisesti.

Luonto vaikuttaa tervehdyttävästi jopa kuvina.– Jos sairaalassa ikkunasta näkyy luontoa, se nopeuttaa toi-

pumista. Ei ole sattumaa, että tietokoneen näytönsäästäjässä on usein luontokuva. Ihmiselle lähiympäris-tön jokainen puu on tärkeä. Sen huomaa jul-kisesta mekkalasta, joka syntyy, jos puiston puita aletaan kaataa.

HELPOIN KUNTOSALI

Kansallispuisto on tasa-arvoinen ympäristö liikkua. Avainkortteja tai kuukausimaksuja ei kävijöiltä kysellä.

– Sinne meneminen ei maksa mitään, ja se on auki 365 päivää vuodessa 24/7 hyvinkin eri-kuntoisille ihmisille. Myönteiset kokemukset eivät liittyneet siihen, mitä puistoissa tehtiin. Hyötyjä sai, tekipä siellä mitä tahansa. Olen-naista oli juuri luontoyhteys. Puistossa tulee liikkuneeksi kuin huomaamattaan enemmän kuin normaalisti.

Kyselyssä oli mukana hyvin erityyppisiä kohteita, kuten Kevon luonnonpuisto tai Kur-jenrahkan kansallispuisto.

– Olennaista on se, että elämykset luonnos-sa ovat aina vahvempia kuin kaupunkityyp-pisissä kohteissa.

Kurjenrahkan kansallispuistoon Varsinais-Suomessa on helppo poiketa esimerkiksi Turun kuhinasta. Kansallispuisto on nimensä mukai-sesti kurkien kotisuo, jossa voi ihailla erityisesti suoluontoa.

Muutama minuutti riittää5 minuuttia: Mieliala kohenee.

15–20 minuuttia: Verenpaine las-kee ja elinvoimaisuus lisääntyy.

5 tuntia/kk kaupungin viheralueil-la tai 2–3 vierailua luontokohteissa:

Kaupunkilaisten henkinen hyvinvoin-ti parantuu merkittävästi.

17

Alle kymmenen prosenttia kävijöistä oli yksinkulkijoita. So-siaalisia hyötyjä ei silloin tavoitella, vaan lähinnä juuri yksin-olon tuomaa rauhaa.

Metsähallituksen selvityksen mukaan myös eräihmisten hyvinvointi kohentui. Kahdeksan kalastajaa kymmenestä ja 90 prosenttia metsästäjistä arvioi hyvinvointinsa kohentuneen. Parhaiten eräihmiset rentoutuivat Lapin suurissa erämaissa: metsästäjät kanalintujahdissa ja kalastajat luonnonkalaa kas-vavilla joilla.

10 kilometrin päivittäinen kävely ylläpitää ja parantaa myös kala- ja metsämiesten fyysistä kuntoa.

VANHEMMAKSI, TERVEEMPÄNÄ

Kansallispuistoihin tehdään vuodessa yli kaksi miljoonaa käyntiä.

– Kansantaloudellisessa mielessä tästä on suuri hyöty. Työ-kyky paranee ja eliniän noustessa ihmiset jaksavat työelämäs-sä terveempinä ja pidempään. Näitä asioitahan yhteiskunta nykyisin tavoittelee. Näin myös meillä on mahdollisuus vai-kuttaa ihmisten terveydentilaan, eikä sillä tarpeella ole taka-rajaa, kun ajattelemme vaikkapa terveydenhuollon kulujen hallintaa, Martti Aarnio sanoo.

Kyselyn hyötyjä voidaan käyttää myös kaupunki suun nit -telussa.

– Luonnon hyödyt ovat pitkäkestoisia verrattuna esimerkik-si kaivostoimintaan, jossa voi saada nopeita voittoja. Tärkeiden luontoarvojen menettämiselle voidaan myös laskea hinta.

Martti Aarnio pohtii, miten erilaiset väestöryhmät, niin rik-kaat kuin köyhät, vanhat kuin nuoret, maahanmuuttajat tai syrjäytyneet, pääsevät osallisiksi luontokokemuksista.

– Meidän pitää olla erityisen herkkiä. Mittari ei ole tärkeä, vaan se, mitä se viestii. On tärkeää oppia ymmärtämään kä-

vijöiden tarpeita ja heidän yhteyksiään alueisiin. Olemme nyt vasta alkutaipaleella. Pikkuhiljaa voimme jalostaa omia pal-veluitamme ihmisten viestien perusteella. Terveyskärkikään ei voi olla liian terävä, vaan suurin merkitys on iloisilla, po-sitiivisilla asioilla. Kuten eräs tutkija Iso-Britanniassa totesi: ”Children must enjoy and have fun”

Uudet kansallissairautemme, diabetes, ylipaino ja mielen-terveysongelmat ovat kasvussa.

– Luontoliikunta voi torjua niitä samoin kuin nuorten syr-jäytymistä. Minulla on tunne, että olemme isojen asioiden ää-rellä, Martti Aarnio sanoo.

LÄHTEET: Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista – Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista, MetsähallitusLuontoon.fi

Luonto buustaa mieltäItsetunto koheneeMieliala virkistyy

Keskittysmiskyky paranee ja ongelman ratkaisu helpottuu

Ahdistus, turhautuminen ja viha vähenevät

Luonto hoitaa kehoaVerenpaine laskee

Syke aleneeStressihormonin pitoisuus laskee

Fyysinen oireilu, kuten pään-särky, helpottuu

Lihasjännitys alenee

18

TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNENKUVAT: MIKKO KÄKELÄ, OVA

Työyhteisöt hyötyvät työmatkaliikunnan edistämisestäTyöpaikoilla on alettu herätä työ- ja työasiamatkojen edistämiseen ja siitä koituviin hyötyihin. Käytännössä kyse on työ- ja työasiamatkojen sekä työpaikalla työmatkaan liittyvien tilojen kartoittamisesta ja suunnitelman tekemisestä. Suunnitelma sisältää toimenpiteet sekä aikataulutuksen toteutukselle ja seurannalle.

Kiinnittämällä huomiota työ- ja työasiamatkoihin voidaan vaikuttaa niin organisaation ympäristöystävällisyyteen kuin työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Liikkumisen ohja-uksella edistetään kestäviä kulkumuotoja, niin sanottua viisas-ta liikkumista, palveluiden, viestinnän ja markkinoinnin avulla.

VALINNALLA ON MERKITYSTÄ

Viisaaseen liikkumiseen sisältyvät terveyteen vaikuttavien kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäksi muun muassa kimppakyydit, etätyö ja autojen yhteiskäyttö, joilla vaikute-taan ympäristökuormaan ja pienennetään hiilijalanjälkeä.

Työmatkaaja täyttää jo päivittäisellä 30 minuutin aktiivi-suudella kävellen, pyöräillen tai yhdistettynä joukkoliiken-teeseen päivittäisen terveysliikuntasuosituksen kestävyys-liikunnasta. Tämä tarkoittaa 15 minuutin reipasta fyysistä aktiivisuutta suuntaansa. Joukkoliikenteen käyttäjän on las-kettu kulkevan päivässä keskimäärin 2 000 askelta enemmän kuin yksityisautoilijan.

Usein henkilöauton rattiin hyppääminen on totuttu tapa. Suomessa huomattava osa henkilöautomatkoista on alle kol-men kilometrin mittaisia. Pyörä on kuitenkin kaupungeissa useimmiten nopein kulkuväline alle viiden kilometrin mat-kalla. Kolme kilometriä ei pitäisi vaatia valtavia ponnisteluja kävellenkään.

HUOMIO TYÖMATKOIHIN JA TYÖPAIKAN TYÖMATKALIIKKUMISEN OLOSUHTEISIIN

Työpaikan työmatkaliikkumiskyselyllä voidaan kartoittaa työntekijöiden työmatkojen pituus, kulkutapa talvisin ja mui-na vuodenaikoina, kulkutapavalinnan perusteet, mahdolliset esteet ja mahdollisuudet muihin kulkutapoihin sekä työmat-kojen hiilidioksidipäästöt ja päästövähennyspotentiaali. Kyse-lyllä kannattaa selvittää niin auton ja pyörän pysäköintimah-dollisuuksia työmatkalla kuin työntekijöiden tyytyväisyyttä sosiaali- ja pyöräsäilytystiloihin. Työhyvinvoinnin edistämisen taustalle on hyvä kartoittaa, kuinka monella työntekijällä to-teutuu päivittäinen 30 minuutin reipas kävely tai pyöräily työ-

tai työasiamatkoilla. Työpaikalla kannattaa käydä läpi myös tilat, sillä joskus saattaa löytyä hyödyntämätön tila, joka so-veltuu työmatkaliikkujien tarpeisiin.

Kysely tuottaa paljon pohjatietoa työmatkaliikkumisen suunnitteluun. Kyselyn kautta saattaa selvitä, että joitakin parannuksia on helppo toteuttaa työmatkaliikkumisen edis-tämiseksi. Kyselyyn vastaaminen herättää myös työntekijät ajattelemaan omien työmatkojensa kulkemista.

TYÖMATKALIIKUNNAN EDISTÄMISEN HYÖDYT

Liikunnan terveyshyödyt tulevat tänä päivänä esiin monessa eri yhteydessä. Riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus vä-hentää sairastumisriskiä sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, saattaa vähentää paksusuolen- ja rinta-syövän riskiä, ehkäisee korkean verenpaineen kehittymistä ja ylipainoa, vähentää masennuksen oireita, parantaa kestävyys-kuntoa ja muistia sekä virkistää mieltä. Liikunnalla on merkit-tävä vaikutus elintapasairauksien, kuten lisääntyvän tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Ennen kaikkea säännöllinen ja koh-tuullinen liikunta parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua.

Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle noin 300 euroa. Eniten sairauspoissaolopäiviä aiheutuu tuki- ja liikun-taelinsairauksista. On tutkittu, että viikoittain pari–kolme ker-taa liikkuvilla on 4,5 päivää vähemmän sairauspoissaolopäiviä kuin enintään kerran viikossa liikkuvilla. Työnantajan näkö-kulmasta työmatkaliikuntaan panostamisen hyödyt näkyvät sairauskustannusten pienentymisenä, mutta vaikuttavat eni-ten työn tuottavuuteen hyvinvoivien ja virkeiden työntekijöi-den kautta. Se, miten työnantaja huolehtii työntekijöistään, heijastuu organisaation vetovoimaan.

Suurin säännöllisen työmatkaliikunnan / fyysisesti aktii-visen arjen hyötyjä on yksilö, jolla on vastuu omasta hyvin-voinnistaan. Työmatka tarjoaa oman hyvinvoinnin lisäämiseen mainion tilaisuuden, sillä se toistuu lähes päivittäin. Onneksi fyysisesti aktiivisen elämäntavan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Fyysisesti aktiivinen työmatka tuo iloa elä-mään ja hyvän mielen, kunhan saa otettua sen ensimmäisen askeleen tai polkaisun.

19

Työpaikka kävelyn ja pyöräilyn edistäjänätyömatkaliikkujille suihkut, vaatteidenvaihto-, kuivaus- ja säilytystilat

turvalliset pyörien säilytystilat

työpaikan työasiointipyörät

työnantajan tarjoama pyörähuolto keväällä

liukuesteet kenkiin talvella

leikkimieliset, matalan kynnyksen kisat – tärkeintä osallistuminen, ei kilometrit

infot esimerkiksi talvipyöräilystä

valtakunnallisten kampanjoiden hyödyntäminen

Lisätietoja työmatkapyöräilystä:www.poljin.fiwww.motiva.fi/liikenne/viisaan_liikkumisen_edistaminenLiikennevirasto, Motiva, Liikenneturva, Trafi, HSL ja KKI ovat laatineet yhteistyössä verkkosivuston, joka antaa vinkkejä ja tietoa kestävän työmatkaliikkumisen edistämiseen. Fiksusti töihin -sivusto avautuu huhti-toukokuun aikana.

Valtakunnallinen pyöräilyviikko ”Ilo irti työmatkasta!”9.–17.5.2015 vietettävän Pyöräilyviikon pääteemana on tänä vuonna työmatkapyöräily. Tavoitteena on innostaa suomalaisia pyöräilemään työmatkojaan. Työnantajia haastetaan parantamaan työmatkapyöräilyn olosuhteita. Pyöräilyviikolla Suomi pyöräilee -kampanja haastaa muun muassa työpaikat järjestämään pyöräilyyn liittyvää toimintaa joka puolella Suomea.

Pyöräilyviikon teemapäivät:Kansallinen pyöräilypäivä ja pyöräilyviikon avaus 9.5.2015Pyörällä töihin -päivä 12.5.2015

Pyöräilyviikon 2015 julistetta ”Ilo irti työmatkasta” voi tulostaa pdf-tiedostona sekä täydennettävänä word-tiedostona osoitteesta www.poljin.fi/fi/toimintaa/pyorailyviikko. Kyseiseltä verkkosivulta löydät myös lisätietoa pyöräilyviikosta.

Poweria minäpystyvyyteen, inhimillisyyttä arkeen

21.–23.8.2015Helsinki–Tukholma–Helsinki, Silja Serenade

Terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaiset kohtaavat – päivitä tietosi ja verkostoidu!

Esa SaarinenMielen voimaaRaimo Lappalainen, kliinisen psykologian ja psykoterapian professori, Jyväskylän yliopisto

Sinä poljet, minä ohjaan – asiakkaan minäpystyvyyden vahvistaminenAnette Palssa, ravitsemusterapeutti

Minä pystyn tähänRaakel Lignell, kulttuurin monitoiminainen, kokemusasiantuntija

Mitattavia hyötyjä vai inhimillisiä kokemuksia Piia Jallinoja, dosentti, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto

Viisaasti vaativa. Miten löytää lujasti lempeä elämä?Maaret Kallio, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti, työnohjaaja

Arvojen loukkaamattomuusEsa Saarinen, arjen filosofi

Maaret Kallio

Kunnon risteilyisäntänä Marco Bjurström

Monipuolinen näyttelyosasto

10vuotta

Anette Palssa

Lisätietoa ohjelmasta

www.kunnonlaiva.fi

Poets of the Fall

Joku Paikallinen Bändi

Tähtinä illassa

Matka euroa/hlö 4 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö hytissä hytissä hytissä hytissäC-luokka 90,00 103,00 131,00 213,00

21.8. Helsinki–Tukholma klo 17.00–09.30

Promenade-luokka 109,00 129,00 170,00 291,00

DeLuxe-luokka - - 232,00 436,00

B-luokka 97,00 113,00 145,00 242,00

23.8. Tukholma–Helsinki klo 16.45–09.55

Reitti 1

Kajaani

Iisalmi

Kuopio

Mikkeli

Reitti 2

Jyväskylä

Heinola

Lahti

Reitti 3

Vaasa

Seinäjoki

Virrat

Tampere

Hämeenlinna

Reitti 4

Joensuu

Imatra

Lappeenranta

Kouvola

euroa/aikuinen

85,00

80,00

70,00

60,00

55,00

50,00

45,00

70,00

67,00

65,00

60,00

55,00

70,00

65,00

60,00

58,00

euroa/lapsi 7–17 v.

80,00

75,00

65,00

55,00

50,00

45,00

40,00

65,00

62,00

60,00

55,00

50,00

65,00

60,00

55,00

53,00

A-luokka 114,00 136,00 179,00 310,00

Commodore-luokka - - 404,00 780,00

MATKUSTAJAHINNAT

AIKATAULU

LISÄMAKSULLISET BUSSIKULJETUKSET KUNNON LAIVALLE

LISÄMAKSULLISET ATERIAT

MATKAVARAUKSET JA TIEDUSTELUT

Buffet-päivällinen 36,00 €/aikuinen, sisältäen ateriajuomat

Buffet-päivällinen 15,50 €/lapsi 12-17 v., sisältäen ateriajuomat

Buffet-päivällinen 10,50 €/lapsi 6-11 v., sisältäen ateriajuomat

Lapset 12–17 v. alennus -8,00 euroa. Lapset 6–11 v. alennus -12,00 euroa. Lapset alle 6 v . ilman omaa hyttipaikkaa vapaa.

Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, aamiainen meno-paluumatkalla (DeLuxe ja Commodore -luokassa erikois aamiainen) sekä ohjelma laivalla.

Palvelumaksu 18 €/lasku.

Meno–paluu-bussikuljetukset järjestetään seuraaville reiteille. Bussireitin toteutuminen edellyttää vähintään 30 matkustajaa/reitti. Alle 7-vuotiaat lapset maksutta.

Kattausajat klo 17.00, 19.00 ja 21.00 molempina iltoina

Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin hinta- ja aikataulumuutoksiin.

www.vetikkotravel.compuh. 010 235 1100sähköposti: kki@vetikkotravel.com

Lisätietoa ohjelmastaKunnossa kaiken ikää -ohjelmaNiina Valkama puh. 0400 247 390niina.valkama@likes.fi

Foamroller Mikko Harju

Happy Hour Marco Bjurström

KahvakuulaTuomo Kilpeläinen

Lattarialkeita Raakel Lignell & Jani Rasimus

Casall power core pilatesPekka Katainen

RUMBITA® FuerteKirsi Kannas

Liikuntamaistiaisissa muun muassa

Liikuntaa kolmella kannella

22

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVAT: MIIA MALVELA, BJARKE STRØM

Arjen passiivisuuden purkaminen vaatii yleistä asennemuutostaLiikkumattomuuden vähentämisessä purevat eri keinot kuin liikkumisen lisäämisessäKKI-Päivien keskiviikon toisessa rinnakkaissessiossa pureuduttiin arjen passiivisuuden vähentämiseen. Aiheesta kuultiin puheenvuorot Paavo Nurmi -keskuksessa erikoislääkärinä toimivalta Harri Helajärveltä, väitöstutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella työskentelevältä Arto Pesolalta ja UKK-instituutin johtajalta Tommi Vasankarilta.

ISTUVA ELÄMÄNTAPAMME

Arjen passiivisuuden lisääntymiseen ovat vaikuttaneet useat yhteiskunnan muutokset. Työn luonne on muuttunut, mis-tä johtuen työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus on vähenty-nyt merkittävästi. Yhteiskunnan ja elämäntavan muutoksen myötä teemme yhä enemmän asioita liikkumatta. Kuljemme autolla paikasta toiseen, istumme päivät koulussa tai töissä ja illat kuluvat television tai tietokoneen äärellä istuen.

Elämäntapamme on muuttunut istuvaksi, eivätkä useim-mat meistä enää tarvitse lihasvoimaa työntekoon.

– Ennen mentiin työhön ja tultiin kotiin lepäämään. Nyt ko-tiin tultua aletaan miettiä, miten voitaisiin liikkua, Helajärvi kiteyttää.

Perinteisesti työergonomiasta on kyllä huolehdittu ja työntekijöitä on kannustettu lisäämään liikuntaa. Liikunnan lisääminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että liikkumattomuus vähenisi. Helajärven mukaan väestötasolla pitäisikin alkaa kiinnittää enemmän huomiota nimenomaan liikkumattomuuden vähentämiseen.

KOKONAISUUS RATKAISEE

Terveyden edistämisen kannalta voidaan saada aikaan pa-rempia tuloksia, kun ryhdytään torjumaan passiivisuutta sen sijaan, että pyritään vain lisäämään liikkumista.

– Vähän liikkuvalle vaatimus liikunnan lisäämisestä voi tuntua liian suurelta elämänmuutokselta. Tällainen henkilö saattaa kokea, että häntä vaaditaan pistämään koko elämänsä uusiksi. Rima asettuu tällöin paljon alemmas, jos ihmistä kan-nustetaan istumisen vähentämiseen sekä vaikkapa kasvisten ja hedelmien lisäämiseen ruokavaliossa. Lopputulos on pai-nonpudotuksen kannalta todennäköisesti parempi, Helajärvi havainnollistaa.

Helajärvi kuitenkin korostaa, ettei passiivisuuden torjun-nassa ole kyse pelkästään ylipainon kitkemisestä. Fyysinen kunto on usein terveyden kannalta tärkeämpi tekijä kuin paino.

Helajärven mukaan on myös syytä huomata, että suositus-ten mukainen elämä ei välttämättä ole yhtä kuin terveellinen elämä, kun otetaan huomioon kokonaisuus. Henkilö saattaa täyttää liikuntasuositukset, mutta jos hänen elämäntapansa on muuten passiivinen, ei elämäntapa kokonaisuudessaan ole terveellinen.

– Mietimme usein, mitä teemme viisi kertaa viikossa 30 mi-nuutin ajan tai kolme kertaa viikossa 20 minuutin ajan, kun olisi syytä pohtia, mitä teemme nukkumisen ja 30 minuutin jälkeen jäävällä 15,5 tunnilla päivässä.

SEISOMISESTA VALLITSEVA NORMI

Tohtorikoulutettava Arto Pesola on viime vuosina profiloitunut luomuliikunnan puolestapuhujana.

– Käytän sanaa luomuliikunta ihan vain sen takia, että ihmi-set kiinnostuvat siitä helpommin kuin arkiliikunnasta, Pesola valottaa lanseeraamaansa termiä.

Tärkeintähän ihmiset olisi saada kiinnittämään huomiota juuri arjen aktiivisuuteen. Tehdään se sitten trendikkäämmäl-lä termillä, jos se tuottaa parempia tuloksia!

Pesola painottaa, että käyttäytymisen kannalta liikunnan lisäämisessä ja istumisen vähentämisessä on kyse eri asiois-ta. Tämä on syytä ottaa huomioon pyrittäessä vähentämään istumista.

Istumiseen vaikuttavat muut tekijät kuin tietoinen valinta. Tavat, biologiset tekijät ja ympäristö ohjaavat meitä normina pidettyyn käyttäytymiseen eli istumiseen, jota emme usein-kaan edes kyseenalaista. Liikunta puolestaan on yleensä tie-toinen valinta: teemme päätöksen lähteä liikkumaan tai olla lähtemättä.

– Sosiaaliset normit usein rajoittavat istumisen vähentä-mistä. Istuminen on hyväksytty tapa, kun taas seisominen on useissa tilanteissa harvinaisempi valinta, joka herättää huomi-ota. Vaatii ajattelutavan muutosta, että seisomisesta tulisikin se vallitseva normi.

23

YMPÄRISTÖ JA ASENTEET AKTIIVISUUTTA TUKEMAAN

Pesola pitää tärkeänä, että pyrimme kai-kin tavoin muuttamaan sosiaalista ympäristö-ämme arkiaktiivisuutta tukevaksi. Tämä vaatii niin asennemuutosta meissä ihmisissä kuin muutoksia fyysisissä olosuhteissa.

Yleisötilaisuudessa voi ajoittain kehottaa ihmisiä seiso-maan, työpisteet voidaan varustaa säädettävillä työpöydillä ja kokoukset pitää seisten tai jopa kävellen. Julkisissa raken-nuksissa portaat tulisi löytyä ja olla käytettävissä vähintään yhtä helposti kuin hissi. Kaupunkiympäristö voi myös kan-nustaa arkiaktiivisuuteen: bussipysäkki on suunniteltu niin, että se houkuttelee muuhunkin kuin istumiseen, ja kävely ja pyöräily kulkutapoina otetaan huomioon kaikessa kaupunki-suunnittelussa.

Pesolan mukaan istumisen vähentämiseen tähtäävissä in-terventioissa on tärkeää antaa ihmisten itse määritellä tavoit-teensa, ja tavoitteet on syytä kirjata ylös. On myös tärkeää ym-märtää, että istumisen vähentämisellä harvoin on kenellekään itseisarvoa. Istumisen vähentäminen tulisikin sitoa ihmiselle itselleen tärkeisiin arvoihin.

– Esimerkiksi perheen kanssa vietetyn ajan lisääntyminen voi motivoida vähentämään istumista.

SUOSITUKSET AVUKSI ISTUMISEN VÄHENTÄMISESSÄ

Tommi Vasankari on mukana työryhmässä, joka laatii istumissuosituksia Suomeen. Suosituk-

set tullaan julkaisemaan tämän vuoden toukokuussa. Vasankarin mukaan ne tulevat sisältämään tuntimääräisiä suosituksia istumisen kokonaismäärästä ja yhtäjaksoisen istumisen määrästä. Pääpaino suosituksissa tulee kuitenkin olemaan siinä, miten istumista voidaan vähentää elämänku-lun eri vaiheissa.

– Suositusten tärkein anti eivät ole tuntimääräiset istumis-suositukset, vaan keinot istumisen vähentämiseksi, Vasankari linjaa.

Vasankarin mukaan suositusten laadinnan tekee haasteel-liseksi se, että istumisesta saatava tutkimusnäyttö tuplaan-tuu puolessa vuodessa, mutta suosituksilla tulisi olla käyttöarvoa pidempään, mie-lellään ainakin muutaman vuoden ajan. Vasankari pitää kuitenkin ää-rimmäisen tärkeänä, että suosituk-set annetaan nyt. Aihe on pinnal-la yhteiskunnassa, joten maaperä suositusten omaksumiselle on otollinen.

Arto Pesola (vas.), Harri Helajärvi ja Eino Havas pohtivat keinoja passiivisen arjen asennemuutoksille.

24

TEKSTI: KATRI SIIVONENKUVAT: JIRI HALTTUNEN, PETTERI KIVIMÄKI, MIIA MALVELA, STUDIO JUHA SORRI

Poikkihallinnollisilla toimintamalleilla liikuntaneuvontaa ja liikunnan edistämistäKKI-Päivien toisessa rinnakkaissessiossa tutustuttiin läpileikkauksen omaisesti liikunnan palveluketjuun, sen poikkihallinnolliseen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. Mallit esiteltiin Tampereelta ja Lounais-Suomesta.

Tampereella luodaan poikkihallinnollinen toimintamalli lii-kunnan edistämiseksi hankkeella vuosina 2015–2017. Han-ketta rahoittavat aluehallintovirastot ja Tampereen kaupunki. Esimerkkejä on etsitty niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Eri-tyisesti Turku on toiminut tamperelaisten innoittajana, mutta onpa vinkkejä haettu aivan Liverpoolistakin saakka.

SITOUTTAMINEN JA BRÄNDÄYS ENNEN TOIMINTAA

Tampereen mallissa huomioidaan liikkuminen monesta nä-kökulmasta. 10 askelta kohti liikuttavaa Tamperetta -suun-nitelmassa on monista hankesuunnitelmista poikkeava toi-mintajärjestys.

– Mallissa olennaista on, että toiminnan käytännön suun-nittelu tulee työlistalla vasta kolmannella sijalla. Ensimmäi-seksi keskitytään hallintokuntien, päättäjien ja virkamiesten sitouttamiseen. Toiseksi haluamme kehittää Tampereelle lii-kunnallisen kaupungin brändiä, kertoo Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Lauri Savisaari.

Sitouttamisen ja brändin luomisen jälkeen seuraavat strate-ginen suunnittelu, poliittinen sitoutuminen, kumppanuusver-koston luominen ja toteutussuunnitelman laatiminen, joiden kautta edetään käytännön toimenpiteisiin.

– Liverpoolin mallissa korostuu erityisesti kumppanuus ja sille pohjalle mekin suunnitelmaamme rakennamme. Kump-panuus sitouttaa ja kumppanien kautta myös brändi vahvistuu.

PÄÄPAINO EI-SEUROISSA LIIKKUVIIN

Lähtökohdat Tampereella ovat mahdollisuuksia tarjoavat. Seutukunta kasvaa vauhdilla ja liikuntaseurainfra on melko hyvässä kunnossa. 200 liikuntaseurassa liikkuu noin 60 000 aktiivia, mutta hankkeen kannalta kiinnostavampia ovat ne 120 000, jotka eivät seuroissa liiku.

– Tampereella on hyvät puitteet liikkua urheiluseuroissa.

Siksi tässä hankkeessa on painopisteenä ei-seuroissa liikku-vat. Heitä pyritään palvelemaan esimerkiksi liikuntapaikkoja kehittämällä, Savisaari kertoo.

Hankkeen suunnitelmissa onkin muun muassa pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen, maauimalan, tekojääradan ja lii-kuntapuistojen rakentaminen sekä perusliikuntapaikkojen turvaaminen.

KEHITTÄMISTÄ JA PARANTAMISTA LÖYTYY AINA

Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Mika Vuori jatkoi Tampereen mallin esittelyä.

– Uusi liikuntalaki vahvistaa liikunnan asemaa peruspal-veluna. Mekin tiedämme, että erikoissairaanhoito vie meiltä leijonan osan menoista. Pohdimmekin, mitä voisimme saada, jos ajattelisimme rahankäyttöämme toisin ja painottaisimme ennaltaehkäisyä.

Arvioinnin ja raportoinnin puutteellisuus ovat usein liikun-nan edistämisessä kritiikin kohteena. Tampereellakin palvelu-jen käytöstä on kerätty hyvin tietoa, mutta itse hyvinvoinnin kehittymisen tiedonkeruuta tullaan kehittämään.

– Tuore TEAviisari vuodelta 2014 kertoo, että meillä olisi pa-rannettavaa erityisesti sitoutumisessa ja voimavaroissa. Py-rimmekin tässä poikkihallinnollisen toimintamallin hankkees-sa lisäämään voimavaroja laajentamalla liikunnan edistämistä useammalle sektorille ja tavoittamaan näin suurempia asia-kasryhmiä, Vuori kertoo.

TOIMIVA PROSESSI LOUNAIS-SUOMESSA

Tampereen suunnitelmien jälkeen päästiin kuulemaan, mitä jo toiminnassa olevassa poikkihallinnollisessa liikuntaneuvon-nan mallissa on saatu aikaan. Lounais-Suomessa neljän kunnan alueella, Maskussa, Naantalissa, Mynämäellä ja Nousiaisissa, on vuodesta 2013 toiminut LiPaKe-hanke. Hanketta esitteli Pe-rusturvayhtymä Akselin ylilääkäri Susanna Laivoranta-Nyman.

25

Hankkeessa asiakkaat on luokiteltu viiteen liikkujaprofii-liin: nollaliikkujiin, liikuskelijoihin (hyvän päivän liikkujat), terveysliikkujiin, aktiiviliikkujiin ja urheilijoihin. Huomiota on kiinnitetty myös tosiasiaan, että 20 prosenttia väestöstä aiheuttaa terveydenhuollossa 80 prosentin kustannukset.

Liikuntaneuvontaan tulevat asiakkaat ovat pääsääntöisesti vähän liikkuvia. Nollaliikkujien osuus on 35 prosenttia. Asiak-kaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan lääkärin vastaanotolta.

– Lääkärin tärkein tehtävä on ohjata asiakas liikuntaneuvon-taan. Hän arvioi liikunnan tarpeen, ottaa sen puheeksi, ehdot-taa liikuntaneuvontaa, perustelee liikunnan tarpeen ja varaa ajan liikuntaneuvojalle, summaa Laivoranta-Nyman.

MOTIVOINTI JA TSEMPPAAMINEN TÄRKEÄÄ

Itse liikuntaneuvonta on LiPaKe-hankkeessa vuodenmittainen prosessi, joka sisältää tapaamisia, ohjeita, mittauksia ja tes-tejä, kannustamista ja motivointia. Liikuntatarjonta koostuu yksilö- tai pienryhmäohjauksesta ja kunnan sekä yhdistysten ja seurojen liikuntatarjonnasta.

– Suurin merkitys prosessissa on motivoinnilla ja tsemppaa-misella. On myös tärkeää, että liikuntatarjonta on vähän liikku-ville sopivaa, monipuolista ja joustavaa: ryhmä alkaa heti, kun sille on valmis asiakasjoukko, eikä esimerkiksi puolen vuoden päästä. Näin motivoitunut ja kiinnostunut asiakas saadaan heti kiinni liikuntatoimintaan, kertoo Laivoranta-Nyman.

– Asiakkaan ja liikuntaneuvojan välille syntyy luottamuksel-linen suhde. Välillä ryhmään on viety jopa kädestä pitäen ja saattaen vaihdettu asiakasta ryhmänohjaajan kanssa.

OIKEANSUUNTAISIA TULOKSIA

LiPaKe-hankkeen 23 toimintakuukauden aikana liikuntaneu-vonnan asiakkaina on käynyt 210 henkilöä, joista 30 prosent-tia on ollut miehiä ja 70 prosenttia naisia. Keskeytysprosentti on ollut 38.

– Sekä objektiiviset että subjektiiviset mittarit hankkeen tuloksista ovat oikeansuuntaisia, iloitsee Laivoranta-Nyman.

– Diabeteksen luokkamuutoksia on saatu 22 henkilöllä. Ras-va-arvot, verensokeriarvot, paino, BMI ja vyötärönympärys ovat samoin muuttuneet kontrolleissa parempaan suuntaan lähtötasoon verrattuina.

Hankkeen aikana nollaliikkujien määrä asiakkuuden aika-na on alle 5 prosenttia. Valtaosa liikuntaneuvonnassa jatkavis-ta asiakkaista on siis lisännyt liikuntaansa. Lisäksi asiakkaat arvioivat, että heidän toimintakykynsä on noussut liikunta-neuvontaprosessin aikana.

Asiakkaan kannalta jatko on erityisen tärkeää. Kunnan ma-talan kynnyksen ryhmä ei ole vakituisen liikkujan paikka, mut-ta kaikki eivät löydä ryhmän jälkeen välttämättä paikkaansa kaupallisestakaan liikuntatarjonnasta. LiPaKe-hankkeessa pe-räänkuulutetaankin näissä uusissa liikkujissa mahdollisuutta urheiluseuroille ja muille liikunnan tarjoajille.

BUDJETTIA MYÖS VALMISTELULLE

Eurajoella ollaan liikuntaneuvonnan suunnitteluvaihees-sa. Hyvinvointikoordinaattori Elina Rautanen kertoi kunnan suunnitelmista liittyä LiPaKe-hankkeeseen ja sen ennakko-valmistelusta.

– Eurajoella monet kunnan elimet ovat tehneet omaa hyvin-voinnin ja terveyden edistämistyötään. Nyt nämä on kartoi-tettu, tuotu koordinoidusti yhteen ja karsittu päällekkäisyydet pois. Korjaavista toimista siirrytään ennaltaehkäisyyn, kertoo Rautanen.

Rautanen muistuttaa hyvän suunnittelun tärkeydestä ja sen resursoimisesta.

– On tärkeää budjetoida valmistelullekin määrärahaa. Se löytyy meiltä liikuntatoimen budjetista tälle vuodelle. Itse hankkeen käynnistämiselle on laitettu varaus vuoden 2016 talousarvioon.

26

TEKSTI: KATRI SIIVONENKUVAT: MIIA MALVELA

Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?Työelämän toimintakulttuuri on jatkuvassa muutoksessa. Työtä tekee aina kuitenkin ihminen, teknologiankin takana. Miten me voisimme paremmin työelämässä, millaisia taitoja meillä tulisi olla muutosten kohtaamisessa? Voimmeko itse vaikuttaa siihen, miten käsittelemme muutoksia?

Psykologi Ilona Rauhala kiinnostui ihmisten käyttäytymisestä jo nuorena tyttönä. Hän huomasi aistivansa helposti, onko ihmisten herkkyys positiivista vai negatiivista.

– Kiinnostuin erityisesti siitä, onko ihmisellä keinoja vai-kuttaa omaan herkkyyteensä ja energiaansa vai tuleeko se myötäsyntyisenä.

OMAAN ENERGIAAN VOI VAIKUTTAA

Rauhala puhui KKI-Päivillä elämänmakuisesta työelämästä ja siitä, miten voimme kaiken tiedon ja sälän keskellä rakentaa itsellemme mahdollisimman hyvän työelämän. Hän kannus-ti kuulijoita ensi alkuun pohtimaan, mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle.

Viestiseinälle alkoi ilmaantua vastauksia: paljon puhetta, toisinaan aurinkoa, toisinaan ukkosta, iloa ja positiivisuutta. Asiantuntijatyössä paikalle tulee usein asiantuntijuus: minä tiedän, kaadan tiedon niskaasi ja poistun paikalta. Mutta tu-leeko läsnäolo ja empatia? Entä kuunteleminen?

Omaa energiaansa ja sitä, mitä mukanaan tuo, kannattaa pohtia silloin tällöin. Rauhala on tullut siihen tulokseen, että omaan energiaansa voi vaikuttaa.

– Temperamentti on myötäsyntyistä, se on mitä on. Se, mil-laista energiaa ympärillemme välitämme, on kuitenkin meistä itsestämme kiinni.

TYÖ TUNTUU ELÄMÄLTÄ

– Työ on elämää, ei mitään siitä erillistä. Niin elämään kuin työhönkin kuuluu koko tunteiden ja tapahtumien kirjo.

Työelämän hyvinvoinnin kehittämisen Rauhala on kiteyt-tänyt neljään toimintaan. Ensimmäiseksi varmista toiminta-kyky muutoksessa, toiseksi kehitä onnistumisen asennetta,

kolmanneksi johda oikein vaikeissa tilanteissa ja neljänneksi varmista tilaa ja aikaa omille ajatuksillesi.

Muutos on tämän päivän työelämässä jatkuvaa ja pysy-vää. Koko ajan on paine olla luovempi työssään, keksiä uusi toimintatapoja ja tuoda itseään esille useissa kanavissa. Se, miten toimimme muutoksissa, on kuitenkin avainasemassa työelämämme hyvinvoinnissa.

Vanha kiinalainen sananlasku sanoo, että ”ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia”. Ilona Rauhalan mukaan tämä pätee edelleen.

– Meidän hyvinvointimme työssä koostuu siitä, miten kä-sittelemme muutoksia, miten me niissä olemme ja miten säilytämme niissä toimintakykymme. Muutoksethan aina heilauttavat meitä pois totutusta. Haaste onkin siinä, miten an-taudumme muutoksille, jotka eivät välittämättä ole mukavia.

– Antautuminen ja hyväksyminen muutoksissa ovat osa elämää. On hyvä pysähtyä tarkastelemaan, mikä minulle tai muille on muutoksessa vaikeaa.

Apua muutosten käsittelemiseen on saatavilla. – Kyky käyttää mielikuvitusta ja oppia toisilta on hyvä sin-

nikkyysstrategia, joka auttaa selviämään muutoksissa, Rau-hala opettaa.

PSYKOLOGISELLA PÄÄOMALLA ONNISTUMISEN ASENNETTA

Onnistumisen tunteet lisäävät hyvinvointia. Omaa onnistumi-sen asennettaan voi Rauhalan mukaan kehittää.

– Tarvitsemme työelämässä osaamispääomaa, sosiaalista pääomaa ja psykologista pääomaa. Näistä psykologinen pääoma on se, jota lisäämällä voidaan kehittää onnistumisen asennetta.

– Psykologisessa pääomassa on kyse siitä, luotanko itseeni, uskonko itseeni ja siihen, että voin onnistua ja pystyn teke-mään tämän. Psykologisen pääoman ulottuvuuksia ovat itse-luottamus, optimistisuus, toivo ja sinnikkyys.

Suomalaisina meillä sisu ja sinnikkyys tulevat monesti jo äidinmaidossa, mutta toivon ja optimistisuuden kanssa voi olla enemmän tekemistä.

Voimme auttaa myös muita kehittämään onnistumisen asennettaan. Tässä apuna on korkea asennepääoma.

– Korkea asennepääoma näkyy keskusteluissa niin, että teemme ehdotuksia, autamme toista keskustelussa ja olem-me tilanteessa avoimena. Alhainen pääoma puolestaan näkyy niin, että ajatuksena on koko keskustelun ajan vain se, mitä minä tästä saan ja mitä minä hyödyn.

– Asennepääoma ei ole geneettistä ja sitäkin voi kehittää. Kiinnittämällä huomiota onnistumisiin epäonnistumisten sijaan parannat omaa asennepääomaasi ja autat muitakin uskomaan onnistumiseen.

JOUSTAVUUTTA JA TASAPAINOA TUNTEISIIN

Työelämässä kohdataan monesti vaikeita tilanteita. Niistä sel-viää helpommin, kun tiedostaa, miksi juuri tämä tietty asia tuntuu itsestä vaikealta. Usein kyse on siitä, että asia herättää vaikeita tunteita, eikä anna onnistumisen kokemuksia.

– Kyky kohdata vaikeita tunteita on todellista itsensä joh-tamista. Avaintekijänä itsensä johtamisessa on tasapainoi-nen ja joustava tunne-elämä. Joustavuus auttaa siinä, ettei vaikeissa tilanteissa mene täysin jumiin eikä tunnu siltä, että on keskellä kaaosta.

Työelämän hyvinvointia Rau halan mukaan edistää, jos pystyy itse tunnistamaan oman käyt täytymisensä vaikeissa tilanteissa ja toisaalta tarkkailemaan, miten työ kaverit toi-mivat.

– Tunne-elämältään tasapainoinen ja joustava tuntee myö-tätuntoa heitä kohtaan, jotka vaikeissa tilanteissa menevät ju-miin tai ajautuvat kaaokseen.

TILAA OMILLE AJATUKSILLE

Rauhala kehottaa parantamaan työelämän hyvinvointia anta-malla tilaa ja aikaa omalle ajattelulle.

– Olemme kaikki varmasti havainneet, kuinka hyvät ajatuk-set syntyvät ajan kanssa ja sopivassa tilassa. Luovat ajatukset ja uuden synnyttäminen tapahtuu harvoin niin, että päätetään juuri tässä hetkessä luoda jotain uutta.

– Paikan vaihtamisen ja levon lisäksi ajattelua virkistämään voi käyttää ajattelukumppaneita. Pallottele ajatuksiasi työka-verin, ystävän, mentorin, puolison tai kenen vaan kanssa, joka voi vilkastuttaa omaa ajatteluasi.

Rauhala kannustaa meitä kaikkia silloin tällöin itsereflek-tointiin.

– Meillä kaikilla on tarve itsemme tarkkailuun ja kehittä-miseen. Paljon voimme oppia, tehdä ja muuttaa omassa käyt-täytymisessämme ja näin luoda entistä elämänmakuisempaa työelämää.

1. Varmista toimintakyky muutoksessa.

2. Kehitä onnistumisen asennetta.

3. Johda oikein vaikeissa tilanteissa.

4. Varmista tilaa ja aikaa omille ajatuksille.

Kehitä työelämän

hyvinvointia

27

28

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVAT: MIIA MALVELA

Oppiminen, luovuus ja vuorovaikutustaidot tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitojaTyöelämässä sallittava uteliaisuus, mokaaminen ja joutokäynti

Työn muutos on pysyvää, mutta mistä löytyy kestävyyttä? Mitä taitoja muuttuva työelämä vaatii ihmiseltä? Muun muassa näitä kysymyksiä pohti Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön väitöstutkija Katri Saarikivi KKI-Päivien luennossaan. Uhkakuvien ja pelottelun sijasta Saarikiven luento tarjosi varsin toiveikkaan ja optimistisen kuvan tulevaisuuden työelämästä.

Työn muutosta ajaa ennen kaikkea teknologinen kehitys. Saa-rikivi kuitenkin muistuttaa, ettei teknologian kehittyminen ole uusi asia.

– Uusi teknologia on aina muuttanut työtä, mutta nyt muu-tos on ennennäkemättömän nopeaa.

Tekoälyn, automaation ja robotiikan kehityksen myötä mo-net mekaaniset ja toistoa vaativat tehtävät voidaan hoitaa il-man ihmistä. Tämä kehitys tarjoaa medialle mahdollisuuden repiä näyttäviä otsikoita, jotka kertovat koneiden vievän ih-misten työpaikat ja superälykkäiden tietokoneiden kaappaa-van vallan ihmiskunnalta. Saarikivi ei kuitenkaan näe tulevai-suutta näin lohduttomana.

– Tilanne ei suinkaan ole niin, että maailmassa on jokin vakiomäärä työtä, joka jaetaan ihmisten ja koneiden kesken, vaan työ syntyy aina tarpeesta. Työ muuttuu ja on syytä pohtia, missä ihminen on parempi kuin tekoäly ja missä taas kone voi korvata ihmisen, Saarikivi summaa.

Saarikiven mukaan työn muutoksessa ei ole kyse vastak-kainasettelusta ihmisen ja koneen välillä, vaan ihmisten ja koneiden rinnakkaiselosta. Hyödynnämme jo nyt työssämme internetiin ladattua tietoa: kaikkea ei tarvitse tietää ja osata ulkoa, koska internetistä löydämme tiedon helposti ja vaivat-

tomasti. Verkosta on myös aina löydettävissä muiden ihmis-ten kokemuksiin perustuvaa apua ja ratkaisuja ongelmiin. On myös työtehtäviä, joissa robottien ja koneiden hyödyntäminen lisäävät tehokkuutta, kuten vaikkapa autojen kokoonpano-linjalla.

TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄTAITOJA TUETTAVA

Saarikivi haastoi yleisöä pohtimaan, mitä puolia omista työ-tehtävistä ei voisi ulkoistaa tekoälylle. Vastauksia yhdisti in-himillisyys: koettiin, että sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät empatiaa, tunteita, sosiaalisuutta, sopimista ja luovaa ajatte-lua, olisi vaikea ulkoistaa.

Juuri tämänkaltaisten taitojen ja ominaisuuksien Saarikivi uskookin työelämässä korostuvan. Tulevaisuuden tärkeimpinä työelämätaitoina hän nostaa esille oppimisen, luovuuden ja vuorovaikutustaidot. Ainekset kestävyyteen löytyvät Saariki-ven mukaan siitä, että näiden taitojen oppimista ja kehittä-mistä tuetaan. Haasteeksi kuitenkin muodostuu, miten tule-vaisuuden työelämätaitoja tuetaan ja mitataan.

– Työelämässä perinteisesti arvostettujen taitojen, kuten hyvän muistin ja nopean tiedon prosessoinnin mittaaminen on huomattavasti helpompaa. Ja niinhän se menee, että sitä saadaan, mitä mitataan, Saarikivi toteaa.

Saarikiven luento tarjosi kuulijoille eväitä tulevaisuuden työelämätaitojen kehittämiseen ja tukemiseen niin yksilön kuin työyhteisönkin näkökulmasta.

29

UTELIAISUUS ON OPPIMISEN YTIMESSÄ

– Halu ja tarve oppia on meissä myötäsyntyistä. Ihmisestä tun-tuu hyvältä oppia uutta.

Toisaalta Saarikiven mukaan oppiminen edellyttää myös ei-tietämistä.

– Oppimisen kannalta tärkeintä on se, mitä en tiedä – ei se, mitä tiedän.

Saarikiven mukaan myös hämmennys ja epätasainen suo-riutuminen voivat tukea oppimista. Nämä seikat ovat kuiten-kin ristiriidassa sen kanssa, että työelämässä usein halutaan varmuutta ja ennakoitavuutta sekä haetaan tasaista suoritusta.

– Jotta voi oppia uutta, on uskallettava myös mokata. Tätä voi olla vaikea sietää, mutta uuden oppiminen vaatii ajoittain myös epäonnistumista.

Saarikivi haastaakin työyhteisöt pohtimaan, tukeeko työ-paikan kulttuuri uteliaisuutta ja onko työpaikalla lupa myös epäonnistua. Saako työntekijä kiinnostua muista kuin suoraan omaan tehtäväänsä liittyvistä asioista? Siedämmekö epävar-muutta, epätasaista suorittamista ja hämmennystä?

LUOVUUS VAATII JOUTOKÄYNTIÄ

Saarikiven mukaan aivoja tutkittaessa on todettu, että aktii-visuus niin kutsutussa DMN (Default Mode Network) -verkos-tossa on yhdistetty luovuuteen. Kyseinen verkosto aktivoituu valveilla oltaessa aivojen ollessa lepotilassa. Tästä syystä luo-vat ideat syntyvät usein yllättävissä paikoissa ja tilanteissa. Saarikivi kertoo esimerkin yhdysvaltalaisen huippuyliopiston kampukselta, jonka innovatiivisimmaksi paikaksi tutkimuk-sessa osoittautui puistoalue, jossa ihmiset kävivät lounasta-massa ja tapaamassa toisiaan.

Saarikivi kannustaakin antamaan aikaa aivojen joutokäyn-nille.

– Luovuus vaatii aikaa ajatella ja olla vapaalla. Ruuhkabus-sissa istuessa kannattaa välillä vain tuijotella ikkunasta pihal-le eikä käyttää kaikkea luppoaikaa esimerkiksi älypuhelimen näpräämiseen.

Työelämän tehokkuuskäsitys on vali-tettavan usein ristiriidassa joutokäyn-tiajatuksen kanssa. Saarikivi patistaa työyhteisöjä luopumaan vääristä tehok-kuuskäsityksistä. Jotta työntekijöiden luovuus pääsee kukoistamaan, on sallit-tava myös aivojen joutokäynti ja annetta-va aikaa palautumiselle. Kannattaa myös muistaa, että luovimmat ratkaisut eivät aina synny työpöydän ääressä.

AJATTELU SYNTYY VUOROVAIKUTUKSESSA

Vanha totuus, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, pätee työelämässäkin. Ajattelu, oppiminen ja luovuus ovat jaettuja ominaisuuksia, jotka syntyvät aina vuorovaiku-tuksessa. Työelämässä on tärkeää osata tunnistaa muiden ih-misten tunteita, oppia ilmaisemaan omia tunteitaan ja aset-tua toisen asemaan.

– Empatiakyky tulee mahdollisesti olemaan tulevaisuuden työelämän tärkein ominaisuus, Saarikivi ennustaa.

Ihminen on läpikotaisin sosiaalinen. Jopa aivotoimintam-me on sopeutunut sosiaaliseen vuorovaikutukseen niin, että aivojen rytminen toiminta synkronoituu ihmisten toiminnan synkronoituessa. Aivomme alkavat siis toimia samassa ryt-missä, kun toimimme yhdessä.

Tulevaisuuden työelämässä vuorovaikutustaitojen hallit-seminen korostuu. Saarikiven mukaan työyhteisöjen tulisikin yksilösuorituksiin ja keskinäiseen kilpailuun keskittymisen sijasta panostaa yhteisöllisyyden ja ajatusten jakamisen tu-kemiseen. Yhteinen ajattelu rikastuttaa työyhteisöä ja auttaa sitä olemaan enemmän kuin osiensa summa.

30

Liikuntaneuvonnan käynnistäminen ja kehittämi-nen edellyttää kunnissa eri hallintokuntien yhteistä näkemystä siitä, mitä ollaan tekemässä. Tietoisuu-den lisääminen liikkumattomuuden seurauksista on tärkeä teema nostaa esiin, samoin kuin liikuntaneu-vonnan keinot vastata liikkumattomuuden haasteisiin. Toimivan palveluketjun avulla liikuntaneuvonnasta saadaan asiakaslähtöinen, tehokas ja kustannusvai-kuttava palvelu kuntalaisille.

KKI-ohjelma kokoaa toimivia liikunnan palveluketjumalleja ja levittää niitä toimijoiden käyttöön. Tässä katsauksessa kerro-taan toimivista yhteistyötavoista hallintokuntien välillä sekä esitellään muutamia esimerkkejä uusimmista käytännöistä.

PUHEEKSI OTTAMISESTA YKSILÖLLISEN NEUVONNAN PARIIN

Liian vähän liikkuvan asiakkaan tunnistamiseen ja liikunnan puheeksi ottamiseen osallistuvat terveydenhuolto, liikunta-alan toimijat sekä monet muut tahot osana terveyden edis-tämistyötä. Liikunnan puheeksi ottajia ei ole liikaa. Oleellista on, mihin puheeksi ottaminen johtaa. Onko puheeksi ottajalla tietoa, mihin asiakas ohjataan eli miten liikunnan palvelu-ketju toimii.

Jos ohjautuvuus liikuntaneuvontaan ontuu, on varmistet-tava, että kaikki asianosaiset ovat tietoisia sovituista käytän-nöistä ja omasta roolistaan palveluketjussa. Tietoa liikunta-neuvonnasta tulee levittää säännöllisesti toimipaikan sisällä ja varmistaa, että ohjeistus neuvontapalvelun pariin ohjaamises-ta kuuluu myös uuden työntekijän perehdytykseen. Onnistu-neita käytäntöjä ja asiakaspalautteita kannattaa nostaa esille. Selvää on, että positiiviset muutokset asiakkaan liikuntakäyt-täytymisessä vaikuttavat myös lähettävän tahon innostukseen ottaa liikunta puheeksi.

Jos neuvontaan kannustava/lähettävä taho ei tiedä, onko asiakas hakeutunut neuvontaan tai miten neuvonta hänen kohdallaan etenee, on syytä miettiä mahdollisuuksia parantaa viestintää eri ammattilaisten ja hallintokuntien välillä. Miten sähköistä tietojärjestelmää hyödynnetään? Onko mahdolli-suutta muuttaa kirjaamiskäytäntöjä, esimerkiksi rajattu kir-jaamisoikeus? Entä muut vaihtoehtoiset menetelmät: hoito-kokoukset, asiakkaan mukana kulkeva kortti tai oma liikunta-/hyvinvointisivu. Kokemuksesta tiedetään, että yhteinen käy-täntö syntyy yhteisten tavoitteiden myötä.

Palveluketjun toimivuutta on hyvä arvioida säännöllisesti. Pyritään tunnistamaan se palveluketjun lenkki, jossa on ke-hittämisen ja laadullistamisen tarvetta. Eri hallintokunnilla on erilaiset tavat toimia ja siksi tarvitaan selkeä, mutta joustava toimintatapa, joka päivitetään tarvittaessa. Käynnistettäessä liikuntaneuvontaa on hyvä ottaa selvää toimivista palveluket-jumalleista ja käytännöistä.

Saumaton palveluketju synnyttää toimivan liikuntaneuvonnan

MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA?

TEKSTI: SARI KIVIMÄKIKUVAT: JIRI HALTTUNEN

31

LAAJUUTTA PALVELUKETJUUN

Työterveyshuolto, kuten perusterveydenhuoltokin kohtaa vä-hän liikkuvia asiakkaita. Työterveyshenkilöstön on mahdollista puuttua asiakkaan terveyskäyttäytymiseen jo ennaltaehkäise-västi. Työpaikan henkilöstöhallinto voi olla aloitteen tekijänä käynnistettäessä liikuntaneuvontaa. Yhteistyössä työterveys-huollon kanssa rakennetaan palveluketju terveystarkastukses-ta liikuntaneuvontaan ja edelleen omaehtoisen tai organisoi-dun liikunnan pariin. Liikuntaneuvonta on satsaus työntekijän hyvinvointiin, elintapoihin ja liikunta-aktiivisuuteen, jolla voi-daan vähentää sairauspoissaoloja ja ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä.

Viime vuosina myös apteekit ovat ottaneet roolia terveyslii-kunnan kentällä kannustamalla asiakkaita aktiiviseen arkeen ja ohjaamalla heitä organisoidun liikunnan pariin. Liikkujan Apteekki -konseptiin kuuluvat apteekit ovat käynnistäneet kokeiluja, joissa ne ohjaavat asiakkaita lähetteellä kunnan liikuntaneuvontaan. Lähetekäytäntö on sovittu yhteistyössä kunnan liikunta- ja terveystoimen kanssa.

Liikahdus – Elämäntapa -hanke käynnistyi osittain KKI-ohjelman rahoittamana elokuussa 2013. Hankkeen kohderyhmä on Es-poon kaupungin henkilöstö, jota on vajaa 14 000. Tavoitteena on Espoon kaupungin työntekijöiden terveyden ja työkykyisyyden edistäminen kohdennettuna yhteistyönä työterveyshuollon sekä henkilökohtaisen liikunta- ja elintapaneuvonnan avulla. Hanket-ta hallinnoi Espoon kaupungin konsernin esikunta. Yhteistyötä tehdään työterveyspalveluiden sekä liikuntapalveluiden kanssa. Hyvinvointiohjaaja asettuu toimintaan poikkihallinnollisesti siten, että hän toimii konsernin työntekijänä sekä liikuntapalveluissa että työterveyshuollossa.

Liikunta- ja elintapaneuvontaan ohjaudutaan työterveyssuo-situksen pohjalta joko terveystarkastuksen yhteydessä tai asi-akkaan omasta aloitteesta. Neuvonnan asiakkaalla on todettu joko tyypin 2 diabetes tai hänen diabetesriskipisteensä ovat yli 12, BMI yli 30 tai asiakkaalla ilmenee lievää masennusta. Prosessi yhden asiakkaan kanssa kestää 12 kuukautta. Henkilökohtaisia tapaamisia hyvinvointiohjaajan kanssa on kolme vuoden aikana. Lisäksi puhelinkontakteja on kuukausittain. Aktiivisen seurannan jälkeen asiakas toteuttaa omatoimisesti elämäntapamuutoksia kuusi kuukautta, minkä jälkeen sovitaan neljäs tapaaminen. Elä-mäntapamuutoksia, omaa fiilistä, koettua henkistä ja fyysistä työkykyä sekä motivaatiota seurataan koko prosessin ajan. Mit-tareina toimivat myös sairauspoissaolot sekä kehonkoostumus ja vyötärönympärys.

Hyvinvointiohjaaja toimii yksilön ”henkilökohtaisena sparraaja-na” koko prosessin ajan. Yhdessä asetettujen tavoitteiden kautta hyvinvointiohjaaja opastaa työntekijää ottamaan vastuuta oman hyvinvointinsa sekä työ- ja toimintakykynsä edistämisessä. Hy-vinvointiohjaajan tehtävänä on auttaa asiakasta oivaltamaan ratkaisuja, joiden avulla hänen elintapansa paranevat ja hyvin-vointi kohenee. Muutokset voivat koskea ravitsemusta, liikku-mista, unta tai ajanhallintaa.

Hyvinvointiohjaaja suosittelee kaupungin liikuntapalvelujen tarjontaa sekä tarvittaessa ohjaa asiakkaan takaisin työterveys-hoitajalle. Ohjattua liikuntaa tarjotaan liikuntaneuvonnan asiak-kaille, jotka liikkuvat erittäin vähän tai ei ollenkaan.

Käytössä ei ole yhtenäistä sähköistä tietojärjestelmää, mutta hyvinvointiohjaaja tilastoi kävijät ja toimittaa tiedot työterveys-huollolle. Hyvinvointiohjaaja saa jatkossa tietoa yhteenvetona, miten elintapamuutokset näkyvät laboratoriokokeiden tulok-sissa.

Lisätietoja:Espoon kaupunki Hyvinvointiohjaaja Tanja Lujanen tanja.lujanen@espoo.fi

Espoon kaupungin henkilöstön terveyttä ja työkykyä tuetaan liikuntaneuvonnan avulla

TOIMIVA MALLI

32

Statsdelen Huhtasuo utvecklas genom att satsa på möjligheter till närmotion och fysisk aktivitetI Jyväskylä i bostadsområdet Huhtasuo, finns fina utemotionsplatser och ett mo-dernt skolcentrum som håller på att bli färdigt. Dessa möjligheter till motion till-sammans med rådgivning om levnadsva-nor kommer att utnyttjas då man genom utvecklingsprojektet ”Lähiliikunnan pal-veluketjun kehittämishanke” vill nå två utmanande målgrupper, de arbetslösa och invandrarna. Utvecklingsprojektets syfte är att förbättra servicekedjan för närmotion.

– Något speciellt område var inte ut-sett i planeringsstadiet, meningen var att modellen skulle fungera i vilket bostads-område som helst, berättar projektkoor-dinator Leena Toivonen.

Projektet består av motionsrådgiv-ning, utvecklandet av motionsplatser, olika lågtröskel motionsgrupper och -ar-rangemang.

LÅNG VÄG ATT FÅ TAG PÅ ALLA

Hela vuxenbefolkningen på området är projektets målgrupp, men speciellt de ar-betslösa och invandrarna. Båda grupper-na är utmanande, både när det gäller att nå dem samt för att få dem engagerade.

– Invandrarna är ingen heterogen

grupp. De representerar många nationa-liteter och kulturer. De håller sig ofta inom sin egen kultursfär och rör sig bland sina egna, vet Toivonen berätta.

De arbetslösa är inte som målgrupp alls lättare än invandrarna.

– De arbetslösa står inte som någon grupp nånstans och väntar på att vi skall komma och erbjuda dem motion. Det är oerhört viktigt att lyssna noga på dem, hur de vill att fysisk aktivitet skall ordnas. Dom har huvudsakligen mycket annat att tänka på än att dom skulle behöva öka på motionerandet.

ENBART GRUPPEN RÄCKER INTE

Man har lärt sig mycket under projektets gång angående invandrarnas beteende och hur man når dem. De idéer och be-hov vi själva tycker är bra är inte nöd-vändigtvis samma som invadrarna anser värda att förverkliga. Det räcker inte att vi grundar en grupp, det behövs ännu dess-utom ett stort arbete för att få deltagare till gruppen.

– Vi hade t.ex. en idé om en skidskola för invandrare. Men ingen kom. Kanske dom tycker att det inte är så viktigt att lära sig att skida.

SEGHET BELÖNAS

– Jag har märkt att många saker börjar från något verkligen smått. Ibland funde-rar man om detta nu skall fungera över-huvudtaget eller borde vi ge upp det här.

– Det kan gå ett halvt år och bara några människor kommer till gruppen, och se-dan plötsligt dyker det upp tio deltager till. Seghet belönas, vet Toivonen berätta.

Toivonen medger också att fast det är fart på i största delen av projektgrupper-na så har dom inte ännu fått tag på de egentliga målgrupperna, invandrarna och de arbetslösa.

– Arbetet är ännu på hälft. Vi håller på med att göra en ansökan för en fortsätt-ning på projektet. Vi fortsätter ihärdigt med att nå målgrupperna och med för-verkligandet av en funktionsduglig modell för servicekedjan för närmotion, säjer Toi-vonen med framtidstro.

TILLÄGGSUPPGIFTERJyväskylän liikuntapalvelutProjektkoordinator Leena Toivonentel. 050 406 4732, leena.toivonen@jkl.fi

motions gnistan

TEXT: KATRI SIIVONENFOTO: JIRI HALTTUNEN

ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: KITTY SEPPÄLÄ

33

Påverka attityder

Forststyrelsens utredning visar att en ut-färd till en nationalpark lugnar sinnet, fö-rebygger nedstämdhet och stress, samt får en att glömma vardagens bekymmer.

– Naturupplevelser är oerhört nyttiga för människans välmående, säjer specialfors-karen Martti Aarnio på Forststyrelsen.

– Att röra sig ute i naturen påverkar oss positivt psykiskt, socialt och fysiskt. Vi ville utforska vilka upplevelser som åstadkom-mer detta. Påverkar vandrarens bakgrund upplevelserna och finns det nån skillnad beroende på vilket ställe man besöker?

Att vandra i naturen, naturvandring, blev en mätare som visade nyttan för häl-san. Nyttan kan också omvandlas till euro.

– Vandrarna värderade den nytta för hälsan de fick i nationalparken i medel-tal till ett värde av 208 euro. Antalet kilo-meter man vandrade i parken samt den tid man tillbringade där korrelerade kraf-

tigt med antalet euro. Ju längre väg man vandrade desto större nytta upplevdes euroantalet ge.

UNIK ENKÄT

I Finland har det inte tidigare gjorts en dylik enkät angående naturupplevelser.

– Det är första gången vi lyckats nå vandrarna mellan öronen. Enkäten fanns i två versioner, en kort och en lång. Båda mätte socialt, psykiskt och fysiskt väl-mående och motsvarande ekonomiska värde.

Den korta enkäten gjordes på fyra olika naturskyddsområden. Vi fick några tusen svar. Över 80 procent av dem svarade att deras välmående förbättrats ute i natu-ren. Märkväl att ingen var helt av annan åsikt vid frågan om vandring i national-parken ger välmående.

Den större och noggrannare enkäten besvarades av ungefär tusen personer.

Materialet gällande välmående analy-serades och rapporterades av Diakoni-institutet i Uleåborg, och de ekonomiska analyserna och rapporterna utfördes i handelshögskolan i Jyväskylä universitet.

ÄLDRE OCH FRISKARE

Livskraften och vitaliteten tycktes öka, vardagsbekymren och sorgerna försvann. Vandraren kunde känna nytt hopp inför morgondagen och olika frågor fick rätta dimensioner. Naturen erbjöd alltså goda möjligheter till retrit och meditation.

Årligen görs över två miljoner besök till nationalparkerna.

– Nationalekonomiskt sett är det till stor nytta. Arbetsförmågan förbättras och då levnadsåldern stiger hålls människorna friskare och orkar bättre i arbetslivet. Samhället strävar ju efter dylikt nuför-tiden. Så här kan också vi påverka män-niskors hälsotillstånd, och det behovet har ingen bakre gräns om vi t.ex. tänker på hur utgifterna för hälsovården skall hållas i skick, säjer Martti Aarnio.

Våra nya folkhälsosjukdomar, diabetes, övervikt och mentala problem ökar.

– Naturmotion kan förhindra dessa lik-som utslagningen av unga. Jag har en känsla av att vi står inför något stort, säjer Martti Aarnio.

I det europeiska SEGMENT-projektet iden-tifierade man i flera olika städer invånare, som var mitt i förändringsprocesser i sitt liv och man kunde klassificera dem i åtta olika attitydgrupper. Projektets målsätt-ning var att specifikt marknadsföra ener-gisnålare färdsätt till olika attitydgrupper.

Förra året gjordes ett pilotförsök med SEGMENT-arbetsredskapet i Finland. Det gjordes med stöd av finansieringen för forsknings- och utvecklingsprojektet Promenera och cykla samt i samarbete med tre städer.

– När det handlar om motion är det all-tid fråga om – på ett eller annat sätt – att påverka mänskors attityder och beteen-de. För att lyckas lönar det sig att känna till målgrupperna och jobba i samarbete med dem, säjer Tytti Viinikainen när hon introducerar SEGMENT-projektet. Hon är sakkunnig för hållbara färdsätt inom Trafikverket.

Är du en inbiten bilist, imageförbättrare, mumlande motorist, förbättrare, praktisk resenär, överväger bil, beroende av kollek-tivtrafik eller bilfri av eget val ? Genom de sk. ”guldfrågorna” som utarbetats inom SEGMENT-projektet kan man i medeltal med lite över 80 procents säkerhet iden-tifiera en viss attitydgrupp. Då man vill påverka beteendet hos medlemmarna i en viss målgrupp hjälper det mycket att kunna identifiera en viss attitydgrupp, för att kunna rikta in specifik information.

PILOTPROJEKTET I FINLAND

I SEGMENT-projektet i Finland tillämpades metoden i pilotprojekten i städerna Lahtis, Hyvinge och Åbo. Målsättningen var att bättre kunna planera informationen och kampanjer som stöder motionsverksam-het och energisnåla färdsätt.

I Lahtis ville man bättre identifiera cy-klisters behov och poängtera alla sätt

som kunde göra cyklandet mera lock-ande och hur man kunde öka på cyklan-dets andel av färdsätten. I Hyvinge var målsättningen uttryckligen att hitta de nya stadsinvånarnas attitydgrupper för att sedan till dem specifikt kunna mark-nadsföra hållbara färdsätt. I Åbo stad med näromgivning var det aktuellt med en förbättring av hållbara färdkedjor vil-ket innefattade identifiering och förverk-ligande av möjligheten att övergå till kol-lektivtrafik, promenad och cykling. Utöver

”guldfrågorna” tillade man i kommunerna egna frågor enligt egna behov.

MERA OM SEGMENT-METODEN:www.segmentproject.euUnder våren publiceras en rapport om SEGMENT-projektet i Trafikverkets publikationer. Information om arbetsredskapet får man också senare på sidorna: www.kulkulaari.fi samt www.motiva.fi (trafik, främ-jandet av kloka färdsätt)

TEXT: LIISAMARIA KINNUNEN

TEXT: ULLA-MAIJA PAAVILAINEN

Nyttan av vandring i naturen kan också omvandlas till euro

34

R

I

IKk

K

S

k

T

O

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

35

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkostoViidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta-hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 134Kotipolku 2, 55120 Imatrawww.eklu.fi

Etelä-Savon Liikunta ry

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 341 0057Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 595 4195Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fiPuh. 0207 482 603Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tamperewww.hlu.fi

Kainuun Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924Kisatie 28, 87250 Kajaaniwww.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. 0440 916 075Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 2404, 045 650 3771Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fiPuh. 040 483 5405Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvolawww.kymli.fi

Lapin Liikunta ry

Elina Ahola, elina.ahola@lapli.inet.fiPuh. 040 832 9321Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. 050 5360 334Liisankatu 11, 28100 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fiPuh. 050 406 4789Huhtalantie 2, 60220 Seinäjokiwww.plu.fi

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fiPuh. 040 773 9243Rantakatu 35, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiPuh. 050 308 7711Sammonkatu 6, 90570 Ouluwww.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ry

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fiPuh. 050 571 8400Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fiPuh. 040 552 9233Urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

36

Hyvinvoinnin lähteillä -artikkelikokoelmassa käsitellään asiantuntijoiden joh-dolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Mitä ne ovat ja miten voimme itse edistää niitä? Kokoelma koostuu 11 artikkelista, joissa annetaan vinkkejä oman hyvin-voinnin kehittämiseen.

Artikkelien aiheet• Koti• Ympäristö• Ihmissuhteet• Työ • Kulttuuri• Lepo ja rentoutuminen• Uni• Taloudellinen toimeentulo• Ravinto• Liikunta

Artikkeleiden lisäksi kokoelma sisältää ohjeita omien voimavarojen tunnista-miseen ja vahvistamiseen. Materiaalia voi käyttää elintapaohjauksen asiakas-työssä johdattelemassa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tai oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Julkaisu on tuotettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Materiaali on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut.Tilaa materiaalia tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta.

Hyvinvoinnin lähteillä

TEKSTI: KATRI SIIVONEN JA ANNA SUUTARIKUVA: STUDIO JUHA SORRI

Materiaaliuutuudet

Materiaaliuutuudet

37

Raportti kokoaa vuosina 2010–2013 toimineen Helsingin kaupungin henkilös-töliikuntahankkeen etenemisen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista.

Hanke kohdennettiin terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien miesten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen. Hankkeen laajempina tavoitteina olivat henkilöstöliikunnan ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen, poikki-hallinnollisen palveluketjumallin luominen sekä tiedon kerääminen toimin-nan vaikuttavuudesta. Raportissa arvioidaan hankkeessa järjestetyn miehille suunnatun toiminnan sekä poikkihallinnollisen yhteistyön onnistumisia ja haasteita.

40-sivuisen raportin ovat kirjoittaneet Noora Moilanen ja Miia Malvela.Raportti on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut. Raportin

voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta.

Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää keskeisintä tietoa ravinnon merkityksestä painonhallinnassa. Oppaassa on myös tietoa, miten liikunta tukee painonhallintaa sekä vinkkejä arjen aktiivisuuden ja lii-kunnan lisäämiseen.

32-sivuiseen oppaaseen on koottu tietoa energiantarpeesta ja painonhal-linnan tärkeimmistä tekijöistä, kuten ateriarytmistä, ruoan laadusta ja ter-veellisistä ruoka-aineista sekä vähäisen unen ja stressin vaikutuksesta pai-nonhallintaan. Oppaan loppuun on lisäksi koottu hyvänmakuisia ja helposti toteutettavia reseptejä energiamäärineen.

Oppaan kirjoittaja Hanna Partanen on terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus painonhallinta-asiakkaiden ohjaamisesta.

Materiaali on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut.Oppaita voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkko sivujen kautta.

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti

Pysyvästi paino hallintaan

38

MAKSUTON KKI-MATERIAALI

KKI-yleisesite

IFFL-broschyr med allmän information

Hanketukiesite• sisältää hanketuen hakuohjeet

KKI-kuntokortti• oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti• istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan

yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti• työmatkaliikkumiskortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen

pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinul-le kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Julisteet• SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoi-

tusalalla• Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

uutuus: Pysyvästi paino hallintaan• ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää

tietoa painonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä. Oppaan loppuun koottu myös reseptejä energiamäärineen.

• 32 sivua, kuvitettu

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä• sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä

painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöis-tä eri painoindeksiryhmissä

• 8 sivua, kuvitettu

SuomiMiehen säätöjä• kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään

niihin pieniä säätöjä• 8 sivua, kuvitettu

uutuus: Hyvinvoinnin lähteillä• artikkelikokoelma käsittelee asiantuntijoiden johdolla hyvinvoin-

nin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisölli-syys, ruokavalio, liikunta ja uni.

• 28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti• tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

KUNTO-OPPAAT

Matka hyvään kuntoon• Työikäisille suunnattu opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kes-

tävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla.

• sisältää myös liikkuvuusharjoituksia

IFFL-motionshandbok• motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder.

Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna

• tips för god ergonomi samt gott sinnelag

KKI-kunto-opas 60+• sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman• vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!• sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuu-

den lisäämiseen• mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä

ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

Ta chansen, låt det bli en vana!• under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett av-

slappnat sätt och bra ”filis”• innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsak-

tiviteter

SuomiMiehen treeniopas• kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön

treenivinkit fyysisen kunnon kohottamisesta sekä hyvän syömi-sen keskeiset asiat

Träningsguide för Finska Män• sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande prak-

tiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

RAPORTIT

uutuus: Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti

• kokoaa Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etene-misen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmis-tä onnistumisista ja haasteista

• 40 sivua

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä.• esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä

antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen

• 68 sivua

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa• esittelee Joensuun kaupungin laskelmat kävelyn ja pyöräilyn ter-

veysvaikutuksen taloudellisista vaikutuksista WHOn kehittämän HEAT-työkalun avulla

• 40 sivua

KKI-materiaalit

39

Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma• kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä

aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoit-tavista organisaatioista

• 60 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoi-minnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti• tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja

tulokset• 48 sivua

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 – TEAviisari• nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edis-

tävän liikunnan kehittämiseksi• 16 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen koke-

muksia• 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti• tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertu-

een ja kuntotestien toteutustavan• 36 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

Taukojumppaopas 10 e• antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämi-

seen ja toteuttamiseen työpaikalla• 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilai-

sen harjoitusohjelman avulla• 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoi-

tuksia• 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista• 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e• seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet• 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kunto-

piirin ohjaamista• 28 sivua

Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e• kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta

sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatio-liikkeet sekä loppuvenyttelyn

• selkeät kuvalliset liikeohjeet• 44 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e• opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden

avulla• valmiita venyttelyohjelmia• 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja har-

joitteluun• ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan• 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e• perusteita ja käytännön ohjeita• antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomi-

oiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

• 44 sivua

MUUT JULKAISUT

Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja 10 e• liikuntavastaavan työkirja on tarkoitettu erityisesti

kansanterveys- ja vammaisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville

Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi • kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista• sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutetta-

van liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTAKKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa http://kauppa.likes.fi/orders.asp.

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen käsittelee tilaukset.

www.kkiohjelma.fi

KKI-neuvottelukuntaPuheenjohtajaRauno Anttila, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetPäivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriöPirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ryElina Karvinen, IkäinstituuttiAri Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ryMari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriöMatleena Livson, Valo ryTimo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTommi Vasankari, UKK-instituuttiEino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

KKI-toimistoLutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

kehittämispäällikköLiisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.fi

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

hankekoordinaattori, vs.Tanja Onatsu040 588 0263tanja.onatsu@likes.fi

viestintäpäällikköKipinät-lehtiKatri Siivonen050 441 3692katri.siivonen@likes.fi

tiedottajaAnna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.fi

hankevalmistelijahanketuetElina Tarkiainen050 441 4025elina.tarkiainen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.fi

materiaalitilauksettoimistosihteeriTerhi Koskinentilaukset@likes.fi

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen0400 261 022pirjo.tolvanen@likes.fi