Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
8/2
013KEMIA
DARWININjalanjäljissäGalápagos-saarilla
VETYtulee taas –vai tuleeko?
KOTI-KEMISTIkeräileemolekyylejä
SATEENTEKIJÄThämmentävät säätä
Kemi
200 sarjan AAS 4100 MP-AES (uusi) 700 sarjan ICP-OES 7700 sarjan ICP-MS 8800 sarjan ICP-QQQ (uusi) (TripleMS laite)
MAAILMAN SUURIMMAN ATOMISPEKTROSKOPIA-VALMISTAJAN UUSIMMAT TEKNIIKAT:Ainoana maailmassa Agilent on kehittänyt ICP-QQQ-tekniikan, joka mahdollistaa single mass -resoluution jo ennen törmäys-kammiota sekä Tandem MS -ajot, joilla häiriöistä todellakin pääsee eroon. Näiden laitteiden herkkyys on myös tuhat- kertainen perinteiseen ICP-MS-laitteeseen verrattuna: agilent.com/chem/icpqqq-soarMP-AES-tekniikka ei tarvitse mitään kaasuja toimiakseen ja korvaa vanhemmat AAS- ja OES-tekniikat: agilent.com/chem/RunsOnAir
AGILENT SUOMESSA: www.agilent.fi | Laajin tukiorganisaatio, jatkuva puhelinpäivystys ja tekninen tuki (+358 10 855 2465 arkisin 8–16), eniten applikaatiokursseja sekä erinomainen MassHunter-ohjelmistokoulutus.
Katso miksi Agilentin atomi-spektroskopiavalikoima on
MERKITTÄVÄSTI PAREMPI.
Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus
teollisuuden tuotannon bruttoarvosta on noin 20 prosenttia ja teollisuuden tavara-
viennistä lähes neljännes. Kemianteollisuus työllistää Suomessa yli 30 000 henkilöä.
Kemianteollisuus ry
Kemianteollisuus lukuina
Kysy lisääSusanna Aaltonenviestintäpäällikkö
| | |
2014
4 8/2013KEMIA
SISÄLLYS6 Seikkailu evoluutioteorian syntysijoilla Satumaiset Galápagossaaret Ulla ja Erkki Karjalainen
12 TÄTÄ MIELTÄ Tarinallisuus auttaa muistamaan Minna Huotilainen
14 Vedyn aika Kalevi Rantanen
18 AJANKOHTAISTA Aalto-yliopiston tutkinnonuudistus Kemian asema puhuttaa Sisko Loikkanen
22 UUTISIA
27 KESKUSTELUA
28 VIHREÄT SIVUT
34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
38 REACH RAKENTUU Kemikaali voi olla Liian iso korvattavaksi Riku Rinta-Jouppi
39 ULJAS UUSI BIOTALOUS Ligniini nousee uuteen arvoon Maija Pohjakallio
40 NÄKÖKULMA Joulua odotellessa Anja Nystén
40 KEMIA SILLOIN ENNEN
41 NAISET JA KEMIA Ida Noddack, nainen ilman Nobelia Sisko Loikkanen
42 Molekyylien keräilijä on Kuuhopean metsästäjä Elina Saarinen
45 Vieritestaus tuo laboratorion keskosvauvan kupeelle Marja Saarikko
46 Sateen tekijät Arja-Leena Paavola
50 Massaspektrometria mullistuu Kannettava minilaite kulkee kemistin mukana Jere Koskinen
52 Separaattorikeksijän pajasta globaaliksi vaikuttajaksi Alfa Laval on teollisuuden tuunaaja Katja Pulkkinen ja Leena Laitinen
56 ULKOMAILTA
58 KEEMIKKO Epätyypillinen sanakirja
59 HENKILÖUUTISIA
62 TULEVIA TAPAHTUMIA
Galápagossaarten jättiläiskilpikonna ja muut eriskummalliset asukit antoivat Charles Darwinille sytykkeet evoluutioteorian kehittämiseen. (s. 6)
Ulla
ja E
rkki
Kar
jala
inen
Jokamiehen vetyauto tulee vuonna 2015, lupaa japanilainen autonvalmis-taja. Toteutuuko vihdoin vetyteknologian läpimurto? (s. 14)
Elin
a Sa
arin
en
Jyväskyläläisessä opiskelijaboksissa tehdään kemiaa lähikaupan aineksista. Kierros Juha Saarisen kotilaboratorios-sa alkaa sivulta 42.
Kymmenien keksintöjen isä. Palkittu professori Graham Cooks on vienyt massaspektrometrian tutkimusta uusiin ulottuvuuksiin. (s. 50)
Purd
uen
ylio
pist
o
Toyo
ta
63 KOKOUKSIA
64 SEURASIVUT
66 LABORATORIOSTA TUTUT Lamppu lainasi nimen Robert Bunsenilta Päivi Ikonen
5KEMIA8/2013
KEMIAKemi
PÄÄKIRJOITUS12. joulukuuta 2013
Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628
Toimitus Redaktion OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 [email protected]äätoimittaja Chefredaktör Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 [email protected]
Päivi Ikonen 0400 139 [email protected] Layout
Päivi Kaikkonen 040 7333 [email protected] Sekreterare Irja Hagelberg 0400 578 [email protected] avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 [email protected]
Ilmoitukset Annonser [email protected]äälliköt Sales ManagersKalevi Sinisalmi 044 539 [email protected] Sillanpää 040 827 9778 [email protected]
Tilaukset Prenumerationer Subscriptionspuh. 0400 578 901 [email protected] 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro
OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimisto
Kustantaja Utgivare PublisherKempulssi Oy
Leena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 [email protected] Redaktionsråd Editorial Board
Professori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoJohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry
Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 4 800, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu.
Forssa Print, Forssa 2013
Kemian vuoroKun Kemian Keskusliitto perustettiin sotavuonna 1943, alan yrityksiä pidettiin muiden teollisuusalojen apulaisina. Kemianteollisuus itsekin tyytyi osaansa hyvinvoinnin näkymättömänä mahdollistajana vielä 1960-luvulla, jolloin se ponnahti nopeaan kasvuun.
Näin kuvataan juuri ilmestyneessä historiateoksessa Raskasta ja kevyttä, jonka Kemianteollisuus ry julkaisi 70 vuotta jatkuneen edun-valvontatyön kunniaksi.
Kun kemianteollisuus sitten nousi julkisuuteen, se joutui sinne hallit-semattomasti ja takapuoli edellä aiheuttamiensa ympäristövaurioiden takia. Vaikka yritykset yleensä noudattivat lakeja ja viranomaismää-räyksiä, suuri yleisö alkoi vaatia luonnonsuojelijoiden ja median vana-vedessä enemmän.
Vaikka ankara kritiikki oli katkeraa nieltävää ryöpytetyille yrityksille, arvostelun kohteena olo on tehnyt kemianteollisuudesta alana muita nöyremmän, notkeamman ja kuuntelevamman. Itseriittoiseen torjun-taan ei ole ollut varaa vuosikymmeniin. Kemianteollisuus on kasvanut pahasta pojasta vastuulliseksi edelläkävijäksi ja kemikaaliturvallisuu-den asiantuntijaksi, joka osallistuu myös lainsäädäntötyöhön.
Taustansa ansiosta kemianteollisuus on oppinut verkottumaan eri toimijoiden kanssa. Alan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteistyö muun muassa ympäristö- ja koulutushankkeissa kelpaa malliksi muille.
Työmarkkinakysymyksistä on vään-netty kemiassakin, mutta lakkokyn-nys on ollut korkealla.
Yhteistyö on tiivistynyt myös mui-den teollisuusalojen kanssa. Sanot-tavan painoarvo kasvaa, kun viestiä vievät tärkeimmät toimijat yhdessä.
Kuten Kemianteollisuus ry:n toimi-tusjohtaja Timo Leppä saatesanois-saan toteaa, ”tärkeää ei ole se, kuka teki mitä tai kenen kanssa, vaan se mitä saatiin aikaiseksi”. Lopputulos ratkaisee.
Tänä päivänä kemianteollisuus on Suomen suurin viejä ja yksi tär-keimmistä teollisuuden toimialoista, investoijista ja työllistäjistä. Matalan profiilin aika on ohitse.
Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta.Kemia-lehden toimitus
Olemme osoittaneet joulutervehdyksen
vammaisten lasten kuntoutuskeskukseen
Sri Lankaan.
Mar
kku
Jout
sen
Scan
stoc
kpho
to
6 8/2013KEMIA
Uhanalaiset Geochelone-jättiläiskilpikonnat voivat elää 200-vuotiaiksi. Voimissaan oleva 130-vuotias Super-Diego vahvistaa yhteisöä siittämällä uusia jälkeläisiä Santa Cruzin saarella.
78/2013 KEMIA
Teksti ja kuvat: Ulla ja Erkki Karjalainen
Galápagossaaret sijaitsevat päiväntasaa-
jalla noin tuhat kilometriä länteen Ecu-
adorin rannikosta. Evoluutioteorian isä
Charles Darwin vietti saarilla viisi viik-
koa vuonna 1835 ja huomasi, että kau-
kana toisistaan sijaitsevilla saarilla oli
hiukan toisistaan poikkeavat lintu- ja
liskolajit. Pohdiskelu eri lajien polveu-
tumisesta johti sittemmin klassikkoteok-
sen Lajien synty kirjoittamiseen.
Teimme saarille reilun viikon pituisen
risteilyn viime vuoden lopulla.
Merileijonat eivät turisteista piittaa
Laskeuduimme San Cristóbalin saarelle
Galápagoksen pääkaupunkiin Puerto
Baquerizo Morenoon. Tutustuimme
ensimmäisiin merileijoniin jo kaupun-
gin kaduilla sataman läheisyydessä. Ran-
nalla odotti uiva hotellimme, National Geographic Islander.
Nautimme laivalla unohtumattomia
aterioita, joiden valmistuksessa oli käy-
tetty saarten hedelmiä ja kaloja. Päivittäi-
seen ohjelmaan kuului luontoesitelmiä.
Nettiyhteydet toimivat laivan satelliitti-
linkin kautta.
Ensi töiksemme saimme opetella,
kuinka paikalliseen kumiveneeseen,
zodiaciin, astutaan ja kuinka sieltä nous-
taan pois. Kuivassa maihinnousussa ken-
gät eivät kastu, märässä kastuvat kenkien
Seikkailu evoluutioteorian syntysijoilla
Satumaiset Galápagos-saaret
lisäksi lahkeet. Kumivene kuljetti meidät
Cerro Brujoon uimaan ja kuljeskelemaan
pitkin rantaa.
Vaikka olimme päiväntasaajalla, vesi
tuntui kylmältä Antarktikselta tulevan
merivirran takia. Galápagoksella kohtaa
kolme merivirtaa, joista yksi tulee Etelä-
mantereelta.
Rantahietikolla lekotteli joukko meri-
leijonia poikasineen. Ne eivät olleet
moksiskaan vieraista ja sallivat turistien
tulla aivan lähelle.
Saaren valkea hiekka oli simpukankuo-
rista jauhautunutta ja niin pehmeää, et-
temme ole vastaavaa tavanneet. Näimme
ensimmäiset liskot, jotka ovat melko pie-
niä San Cristóbalissa.
Kilpikonnien kilpajuoksu mereen
Seuraavana aamuna heräsimme Españo-
lan rannikolla ja teimme retken Gardner
Bayn rantaan. Eläinten kirjo oli vaikut-
tava: iguaaneja ja muita liskoja, Darwi-
nin peippoja, suulia. Kaikkialla näkyi
merileijonia.
Iltapäivän pitkä vaellus Punta Sua-
rez -saaren kivikkoisella reitillä tuntui
jaloissa seuraavana aamuna. Vuorossa
oli retki Punta Comorantille Floreanan
saarella, onneksi edellistä helppokulkui-
semmalla reitillä. Näimme runsaasti niin
Ecuadorille kuuluvat Galápagossaaret tunnetaan evoluutio-teorian innoittajana ja vain saarilla elävistä kasvi- ja eläinlajeistaan. Kemisti-lääkäripariskunta kirjoittaa matkastaan Darwinin jalanjäljillä.
8 8/2013KEMIA
endeemisiä kuin natiivejakin lintuja ja
kasveja.
Laivalla oli listat niistä imettäväisistä,
matelijoista, selkärangattomista, kaloista
ja linnuista, joita eri saarilla esiintyy.
Oppaamme kirjasi listoihin lajit, joita
olimme päivän kuluessa tavanneet.
Punta Comorantilla näimme ensim-
mäiset suuret kilpikonnat, jotka olivat
palaamassa mereen rantahietikolta. Ne
munivat rantahiekkaan jopa sata munaa,
joista vain pieni osa selviytyy kilpikon-
niksi. Linnut tietävät kilpikonnien pesät
ja käyvät varkaissa.
Galápagossaaret sijaitsevat päivänta-saajan kahden puolen noin tuhat kilo-metriä länteen Ecuadorista. Matkareitti on merkitty karttaan punaisella.
National Geographic Islander on 50-met-
rinen kaksirunkoinen alus. Kaksi die-
selmoottoria pyörittää potkureita, kaksi
lisämoottoria tuottaa sähkön. Lentokone
kuljetti laivaan turistien lisäksi joukon
jäähdytettyjä elintarvikekolleja.
Makea vesi ruuanlaittoon ja suihku-
käyttöön tuotettiin käänteisosmoosilla,
jolla käsiteltiin joka päivä 16 000 litraa
merivettä.
Laivan miehistöön kuului 32 henkeä
mukaan lukien kokkijoukkue ja laivan
lääkäri. Matkustajia oli 37, me ainoina
eurooppalaisina ja loput Yhdysvalloista.
Laivan konemestari oli hyvin kiinnostu-
nut tekniikoista, joilla Suomessa vähen-
netään laivamoottoreiden typenoksidi-
päästöjä.
Neljä opasta oli suorittanut yliopistol-
lisen tutkinnon. Pääopas, tohtori Lynn Fowler, on aikanaan asunut vuoden päi-
vät autiolla saarella teltassa seuraten päi-
Laiva ja matkustajat
vittäin yhtä ainoaa jättikilpikonnaa.
Saimme kuulla kanssamatkustajil-
tamme kiinnostavia tarinoita. Yksi mat-
kustajista oli vastuussa Alaskan luon-
nonsuojelusta. Eläkkeelle juuri päässyt
Nasan insinööri oli nuoruudessaan suun-
nitellut kuuluisan Blackbird-tiedustelu-
lentokoneen.
Eräs seurueestamme oli juuri myynyt
-
neensä kariesbakteerin syrjäyttävän viat-
toman bakteerin.
Kuoriutumisen on tapahduttava öiseen
aikaan, jotta poikaset pääsevät veteen
fregattilintujen nukkuessa. Liikkeelle
lähdön laukaisee lämpötilan muutos. Jos
puun lehti tipahtaa varjostamaan pesää,
poikaselle käy huonosti, kun liikkeelle-
lähtö tapahtuu valoisan aikaan.
Sinulle on tynnyripostia
Champion Islet on saari, jonka muodos-
tavat päällekkäiset tuhka- ja laavakerrok-
set. Linnut olivat ottaneet pesäpaikak-
seen pystysuoraksi lohjenneen rinteen,
jolle merileijonatkaan eivät päässeet
kapuamaan.
Snorklausretkellä näkyi luontoleffoista
tuttuja kaloja, joista suurimmat olivat yli
puolimetrisiä. Saaren ”postitoimisto” oli
varren päähän sijoitettu tynnyri, johon
muinaiset valaanpyytäjät ja muut meren-
kulkijat jättivät kirjeitään. Seuraavilla
laivoilla saapuvat poimivat mukaansa
kirjeet, joiden osoite osui heidän myö-
hemmän matkansa varrelle.
Mekin jätimme tynnyriin kortteja –
ilman postimerkkiä. Arvelimme, että
touhu on vain leikkiä, eikä posti oikeasti
kulje minnekään. Ullan sisar sai kuitenkin
kahden viikon kuluttua kortin, jonka joku
paikalle osunut oli ottanut matkaansa ja
postittanut edelleen Saksasta.
Samana päivänä pääsimme melomaan
kajakilla. Kokemus oli uusi ja touhu
hauskaa. Vaikka aallokkoa ei juuri ollut,
ohjaaminen oli hankalaa varsinkin kah-
den hengen kajakissa, jossa piti meloa
tasatahtiin.
Päivä huipentui tähtitaivaan tutkimi-
seen. Kaikki valot sammutettiin laivan
yläkannella, ja voimakas laservalo suun-
nattiin kohti tropiikin taivaalla näkyviä
kirkkaita tähtiä. Ilman kosteudesta takai-
sin siroava laservalo piirsi näkyville rei-
Värikkäät iguaanit tervehtivät vierailijoita Gardner Bayn rannalla
Española-saarella.
tin tähteen tässä luonnon planetariossa.
Päiväntasaajalla kun olimme, saimme
ihailla sekä pohjoisen että eteläisen pal-
lonpuoliskon tähdistöä.
Super-Diego kasvattaa jättikilpikonnien yhteisöä
Santa Cruzin saarella Charles Darwin
-tutkimusasemalla kasvatetaan Geoche-lone-suvun jättikilpikonnia, joista Galá-
pagossaaret ovat saaneet nimensä.
Jokaisen kilpikonnan kilpeen maalataan
tunnistusnumero. Kukin laji pidetään
omana ryhmänään, samoin eri vuosina
syntyneet kilpikonnat.
Kilpikonnia kasvatetaan ”lastentar-
hassa” metalliverkon suojissa nelivuoti-
aiksi, jolloin ne ovat niin isoja, etteivät
ole enää vaarassa päätyä lintujen ravin-
noksi. Aikanaan ne päästetään vapaiksi
luontoon.
Kuuluisan Lonesome Georgen kuol-
tua saaren alfakilpikonnan paikan on
perinyt Super-Diego, jonka lahjoitti San
Diegon eläintarha Kaliforniasta. Lisä-
nimensä se on ansainnut huomattavalla
kyvyllään tuottaa jälkeläisiä.
Lounasravintola jäi mieleen jättiläis-
kilpikonnan kuoresta, jonka sisälle mah-
tui aikuinen ihminen. Monet seuruees-
tamme innostuivat kuvauttamaan itsensä
kilven sisällä tai kokeilivat istumista
kuoren selässä.
Kilpikonnien suojelualueella El Cha-
tossa tapasimme jättiläiskilpikonnia,
joista toiset olivat ruohikossa, toiset
pienessä lammessa. Kilpikonnat olivat
todella suuria!
Mustia rottia ja sinijalkaisia suulia
South ja North Plaza -saaria oli tyydyt-
tävä ihailemaan kumiveneistä, sillä saa-
ret oli myrkytetty varfariinilla mustien
rottien poistamiseksi. Rotat ovat vie-
raita tulokkaita, jotka eivät kuulu alueen
ekosysteemiin. Liskot piti siirtää toisaalle
myrkytyksen ajaksi.
Sinijalkaisten suulien (bluefooted boo-bies) lisänimi booby on espanjaksi bobo
ja tarkoittaa tyhmää. Kun linnut löytyi-
vät, merimiehet pitivät niitä tyhminä, ne
kun eivät älynneet pelätä ihmisiä.
Santa Fén hiekkarannalla näimme
västäräkkien tavoin hyppelehtiviä mat-
kijalintuja ja kuulimme niiden laulavan.
Linnut olivat kesyjä, kuten kaikki tapaa-
mamme eläimet. Maaiguaaneja oli run-
sain joukoin.
Suuret puilta näyttävät kaktukset ovat
pieninä kokonaan piikikkäitä. Kasvettu-
aan ne pudottavat piikit pois rungosta,
joka ei ole puuta vaan haperoa verkkoa.
Luontoa ja turismiaGalápagossaaret ovat Ecuadorin ja
Unescon suojelukohteita, jotka ovat
säilyttäneet luontonsa koskemattomana.
Saarilla ei ole jokia eikä juomavettä,
mikä on pitänyt merirosvot ja valaan-
pyytäjät loitolla.
Nykyinen asukasmäärä on noin
25 000, ja asutus on keskittynyt muuta-
maan suurempaan saareen. Pääosa saa-
rista on asumattomia. Turisteja otetaan
saarille enintään 200 000 vuodessa, ja
heidän käyttöönsä on varattu 83 alusta.
Pienet nisäkkäät puuttuvat Galápa-
gokselta, mutta merileijonat viihtyvät
saarilla. Saarilla esiintyvät kilpikonnat
ja liskot ovat ajelehtineet mantereelta
kasvien mukana puolesta vuodesta vuo-
teen kestäneen matkan. Vain kilpikon-
nat ja liskot voivat olla ilman ravintoa
ja vettä näin kauan.
Turisteihin tottuneet merileijonat uiskentelivat snorklaajien seassa.
9KEMIA8/2013
Kaatuneiden kaktusten juuret näyttivät
surkeilta – ihme, että kaktukset ylipää-
tään pysyvät pystyssä.
Pohjoisen pallonpuoliskon ainoat pingviinit
Sullivan Bay -laavasaari sijaitsee aivan
Santiagon vieressä. ”Täällä ei sitten ole
mitään”, oppaamme varoitti jo alkumet-
reillä. Kasvillisuutta näkyi vain muutama
laavakaktus ja jokunen hentoinen rih-
mainen kasvi, joka lähtee ensimmäisenä
kasvamaan sen jälkeen, kun uusi laava-
kerros on peittänyt kaiken. Se kasvaa laa-
van rakosessa kuin poutailmasta – mitään
maata ei ole näkyvissä.
Laavoista käytetään samoja nimityk-
pahoehoe on sileää,
poimuilevaa laavaa, a-aa on rosoista.
Pahoehoe-laavassa näkyy siellä täällä
ruskeita lommoja, jotka ovat synty-
neet laavan peitettyä sisälleen kaktuk-
sen. Kasvi on myöhemmin palanut pois,
mutta siitä on jäänyt eräänlainen muotti.
-
teet ovat vanhan, ruskean laavasoran pei-
tossa. Väri on peräisin raudasta.
Saarella ei asusta lintuja eikä iguaa-
neja, eikä edes yhtään rapua näkynyt.
Paluumatkalle lähdimme hämärissä ja
onnistuimme näkemään läheisellä saa-
rella pienikokoisia pingviinejä – ainoita,
jotka esiintyvät myös pohjoisella pallon-
puoliskolla. Ne seisoivat rantakalliolla
valmiina siirtymään veteen. Illan pime-
tessä taivaalla näkyi u-kirjaimen muotoi-
nen nouseva kuu.
Kesyjä lintuja kraatterijärvellä
Genovesa on ainoa pohjoisella pallon-
puoliskolla sijaitseva saari, jossa vierai-
10 8/2013KEMIA
limme risteilymme aikana. Kaikki muut
sijaitsevat päiväntasaajan eteläpuolella.
Muistoksi saimme juhlalliset todistuk-
set siitä, että olimme ylittäneet päivänta-
saajan National Geographic Islanderilla
”esihistoriallisessa maailmassa” Galápa-
gossaarilla.
Darwin Bay on suuri kraatterijärvi,
caldera, jonka yksi reuna on sen verran
romahtanut, että laiva mahtuu siitä juuri
ja juuri sisälle. Vastarannalla on kaksi
valkeaa pylvästä opastamassa oikeaan
suuntaan.
Saimme ihailla lintuja miltei kosketus-
etäisyydellä niin pensaissa kuin maassa-
kin. Saarella elää tuhansia punajalkaisia
suulia, jotka eivät milloinkaan asetu maa-
han. Sini- ja ruskeajalkaiset suulat taas
eivät juuri istuskele oksilla vaan mie-
luummin jyrkänteiden kallionkoloissa.
Kraatterijärven reunalla Prince
Phillip’s Stepsissä portaat olivat jyrkät
ja hankalat ja kaiteet osittain viitteelli-
set. Pesimässä näkyi hauskannäköisiä
lintuja, kuten nazca-suulia. Toisilla oli
pari munaa, toisilla poikanen ja muna,
muutamilla parikin poikasta. Suuressa
halkeamassa asusteli jokunen pöllö.
Galápagossaaret ovat turistille ainut-
laatuinen kokemus. Eläimet vaikuttavat
niin kesyiltä, että vaikkapa albatrossin
päälle voisi vahingossa astua polulla.
Käyttäytyminen johtunee siitä, että eläi-
met pitävät ihmisiä vaarattomina.
Eläinten luottamus on asia, joka mei-
dän on ansaittava myös jatkossa.
Ulla Karjalainen on biokemisti (FT) ja Erkki Karjalainen kliinisen kemian
erikoislääkäri (LKT). Matkailua rakastava pariskunta on kiertä-
nyt monta kertaa maapallon ympäri.
[email protected] [email protected]
Yhdellä Galápagoksen saarista, Santa
Cruzilla, harrastetaan pienimuotoista
maanviljelystä. Mitään tehomaanvilje-
lystä saarella ei sallita, koska luonnon
halutaan säilyvän jättiläiskilpikonnien
suoja-alueena.
El Trapiche -farmilla kasvatetaan
sokeriruokoa ja puristetaan siitä sokeri-
mehua. Sokeripitoinen liuos saa käydä
ja muodostaa alkoholia tislausta var-
ten. Tislauslaitteena käytetään suurta
alumiiniboileria, jonka amerikkalaiset
sotilaat jättivät saarelle toisen maail-
mansodan aikaan. Lopullisen rommi-
tisleen pitoisuus on noin 60 prosenttia,
ja sitä myydään pikku pulloissa myös
turisteille.
Toinen viljelyskasvi on kahvi. Kui-
vuneita punaisia kahvimarjoja haka-
taan valtavassa puuhuhmareessa puu-
nuijalla, jotta papu irtoaa. Kun seosta
valutetaan kauhasta samalla höyhen-
huiskalla löyhyttäen, pavut putoavat
takaisin alla olevaan astiaan, kun taas
kuoret poistuvat tuulenvireen mukana.
Lopuksi pavut paahdetaan soikeassa
ämpärissä nuotion päällä astiaa koko
ajan heiluttaen.
Pienet määrät kahvipapuja ja rom-
mia menevät kaupaksi turisteille, jotka
voivat myös itse kokeilla sokeriruo-
kopuristinta ja kahvipapujen puhdis-
tamista.
Luomuviljelyä vuoristossa
Aasi toimii voimanlähteenä, kun sokeriruo’osta puristetaan sokeripitoista liuosta rommin raaka-aineeksi.
Kaktukset kasvavat lähes kolmimetrisiksi puiksi. Niiden runko ei kuitenkaan ole puumassaa, vaan haperoa verkkoa.
Genovesalla elää joukoittain puna-jalkaisia suulia. Aikuisten nokat
ovat sinipunaisia, poikasilla on
ruskeankirjava suojaväri.
Palvelumme kattaa tarvittaessa kaikki toimenpiteet näytteenotosta ja esikäsittelystä itse analyysiin
AsiantuntijapalveluitaSelvityksiä ja ongelmanratkaisuaTestausta ja analyysipalveluitaUusien ratkaisujen toimivuuden todentamistaOlemassa olevien laboratoriotoimintojen uudelleenarviointia ja ulkoistamispalveluja
Käytössäsi on eri toimialojen paras asiantuntemus.
Asiantunteva laboratoriokumppanisi
www.labtium.fi | Espoo Jyväskylä Kuopio Outokumpu Rovaniemi Sodankylä
ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖNGUST. KOMPAN RAHASTON APURAHATjulistetaan haettaviksi.
Apurahat on tarkoitettu tukemaan kemian opetusta ja tutkimusta, kemian tulosten ja sovellusten tun-netuksi tekemistä, kemian kotimaista ja kansain-välistä yhteistyötä, kemian sanastotyötä, kemian historian tutkimusta sekä kemian alan museo- ja näyttelytoimintaa. Apurahan yleisenä ehtona on, että hakijalla on aikaisemman näytön perusteella edellytykset toteuttaa esittämänsä suunnitelma.
Hakemukset on postitettava viimeistään pe 31.1.2014 tai jätettävä samana päivänä kello 16:een mennessä Suomalaisten Kemistien Seura ry:n toimistoon, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki.
Lomakkeen saa myös osoitteessa www.kordelin.fi kohdasta Erillisrahastot.
Lisätietoja saa Suomalaisten Kemistien Seuran toimistosta, puh. 010 425 6302, arkisin klo 9–16.
ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN HALLITUS
8/2013KEMIA
TÄTÄ MIELTÄ
Tarinallisuus auttaa muistamaanTOIVOMME USEIN, että muistimme olisi kuin tietokoneella: kaikki muistot säilyisivät muuttumattomina, ja jokainen yksityiskohta olisi nopeasti löydettävissä.
Harmittelemme, kun ihmisten nimet unohtuvat. Ihmettelemme, kun unoh-damme aamulla avaimet kotiin tai kau-passa ostaa juuri sen tavaran, jonka vuoksi kauppaan alun perin lähdimme.
Hetkinen, onko tällainen muistin pätki-minen enää normaalia? Ei kai minulla ole alkava muistisairaus?
IHMISEN MUISTI on tarinallinen. Uudet asiat rakentuvat aiemmin opittujen päälle, ja uudet muistot punoutuvat vanhoihin. Aivomme luovat jokaiselle asialle tarinan, jotta muistaisimme sen paremmin.
Pyydän sinua muistamaan neljä sanaa: tyttö, keltainen, vesisade, pallo. Jo lis-taa lukiessasi aivosi rakensivat tarinan tai kuvan. Joku näkee tytön keltaisessa sadetakissa etsimässä palloaan, toinen keltaisen pallon vierivän sateessa ja tytön juoksevan kauempana.
Tarinallista muistia on käytetty muistin apuvälineenä läpi ihmiskunnan historian. Tärkeät asiat on koottu runoiksi, loruiksi ja lauluiksi.
Tutkimukset osoittavat, että laulun sanojen muistaminen onnistuu paremmin kuin suorasanaisen tekstin.
Laulujen avulla olemme muistaneet Kalevalan ja monta muuta pitkää tarinaa. Arkkiveisuja on käytetty viestin välittämi-seen aikana, jolloin lukutaito oli harvinai-
nen. Aivomme aivan kuin kelaavat narua kerältä, ja muistettava asia purkautuu mielestämme sana sanalta ja säkeistö säkeistöltä.
Tarinalliselle muistille on paljon käyttöä myös nykyaikana. Jos tapaan kokouk-sessa kaksi uutta ihmistä, Jaana Virtasen ja Niilo Mandelinin, keksin tarinan muis-taakseni heidän nimensä. Siinä vanha ystäväni Jaana laskee alas vuolasta vir-taa, joka muodostuu Jaana Virtasen pit-kistä hiuksista ja jonka varrella kummipoi-kani Niilo kuorii manteleita.
TARINALLINEN MUISTIMME on kui-tenkin myös monen muistiongelman takana. Kaikille on tuttu ”kielen päällä” -ilmiö, jossa tiedän kyllä asian mutta en millään saa sitä muististani ulos.
Silloin on parasta muistella tilanteita, ihmisiä ja tapahtumia, jotka johdattavat muistettavan luo. Toinen keino on ryhtyä tekemään jotain aivan muuta, jolloin alita-juntamme saa aikaa tutkiskella rauhassa muistissa olevaa materiaalia.
Tarinallisen muistin pulma on myös muistojen sekoittuminen. Koska tarinat punoutuvat aivoissamme, ne vaikuttavat toisiinsa. Jos lomailemme monta kesää samalla mökillä, voi olla vaikea muistaa, sattuiko tietty tapahtuma samana kesänä kuin jokin toinen.
Tarinallisuus ja ihmisen muistin rajoituk-set pitäisi ottaa huomioon suunniteltaessa työtehtäviä ja -välineitä. Turvallisuuskriitti-sissä tehtävissä on tärkeää käyttää muis-tilistoja, jotka käydään systemaattisesti läpi. Esimerkiksi tietotekniset ohjelmat tulisi suunnitella siten, että ne varmistavat kaiken olennaisen huomioon ottamisen.
Näin ei useinkaan ole, vaan työväli-neemme päinvastoin vaativat meiltä muis-titaitoja. Välineitä pitäisikin kehittää ihmis-mielen toiminnan huomioivaan suuntaan eli kognitiivisesti ergonomisemmiksi.
MUISTIA VOIDAAN parantaa monen-laisten tekniikoiden avulla. Toisaalta on tärkeää tuntea muistin rajoitukset. Kun ystäväni soittaa ja ehdottaa tapaamista ollessani kävelyllä, en ajattele, että kirjoi-tan tapaamisajan kalenteriini kotona len-kin jälkeen.
Muistini tuntien tiedän, että olen siihen mennessä jo unohtanut asian. Siksi pyy-dän ystävää vielä lähettämään minulle tekstiviestin.
Osa ihmisen muistista on ulkoistettuna muistilapuille, muistikirjoihin, puhelimiin, tietokoneille ja myös toisille ihmisille. Jos emme muista jotakin asiaa, pärjäämme kyllä, kun vain muistamme, keneltä voi kysyä tai mistä tiedon voi etsiä.
Minna Huotilainen
Minna Huotilainen on tutkimusprofessori ja kognitiotieteen dosent-ti, joka toimii aivotyö-laboratorion johtajana Työterveyslaitoksessa.
12
Min
na H
uotil
aise
n al
bum
i
SFS ONLINE – standardit ajan tasalla
Standardit helpottavat elämää monella tavalla. Tuotteiden valmistami-nen on yksinkertaisempaa, kun jokaista markkinaa varten ei tarvitse tehdä erilaisia tuotteita. Testitulokset ovat vertailukelpoisia, kun mitta-ukset on tehty saman menetelmän mukaisesti. Lisäksi säästyy aikaa ja vaivaa.
SFS ONLINE -palvelussa standardikokoelma on aina ajan tasalla. Palveluun voi liittää SFS- ja ISO-standardeja. Voit itse valita tarvitsemanne standardit aiheen mukaisesti ryhmittäin tai yksittäin. Standardeja on mm. maaleista, lannoitteista, kosmetiikasta, räjähteistä, kuljetettavista kaasusäiliöistä, biopohjaisista tuotteista ja kiinteistä biopolttoaineista. Ota yhteyttä, SFS:n asiakaspalvelu kertoo mielellään lisää.
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RYMalminkatu 34, PL 130, 00101 HelsinkiPuh. 09 1499 3353 (myynti), faksi 09 146 4914Internet www.sfs.fi, sähköposti [email protected]
UUTTA
DESINFEKTOL ® TEtanolipohjainen monikäyttödesinfektioaine
14 8/2013KEMIA
Vedyn aika
Toyo
ta
Kalevi Rantanen
Vety tulee – viimeinkin. Näin uskoo nyt
moni.
Vetyoptimismille antaa tukea alan
ekosysteemin kypsyminen. Tarjolla on
jo kokonainen infrastruktuuri alkaen
perustutkimuksesta ja päätyen kaupalli-
siin tuotteisiin.
Jos kaupalliset hankkeet menestyvät,
tutkimus tuo lisää menestystä uusien tuot-
teiden muodossa. Jos hankkeet epäonnis-
tuvat, tiede kääntää joka tapauksessa jos-
sakin vaiheessa tappiot voitoiksi.
Vedyn edut energian varastoinnissa ja
siirtämisessä ovat niin suuret, että vetyta-
louden on pakko joskus toteutua täydessä
mitassaan. Toteutustavoista tosin voidaan
esittää vasta valistuneita arvauksia.
Yllättäjänä biovety?
Yllättäjä voi olla vaikka biovety, jonka
tuotantomahdollisuuksia selvitetään
muun muassa Turun yliopistossa. Tohto-
rikoulutettava Hannu Leino ja tohtori-
tutkija Sergey Kosourov tutkivat siellä
syanobakteereja, Kosourov lisäksi viher-
leviä.
Bakteerien ja levien kyky tuottaa vetyä
havaittiin jo vuonna 1937. Aiheen tutki-
mus oli pienimuotoista, kunnes 1970-
luvun alussa koettu ensimmäinen öljy-
kriisi sai sen kohoamaan uudenlaisen
kiinnostuksen kohteeksi. Tutkimus kui-
tenkin tyrehtyi lähes alkuunsa sen jäl-
keen, kun öljyn hinta jälleen laski.
Parin viimeksi kuluneen vuosikym-
menen aikana asiaan on herätty uudel-
leen. Tätä nykyä sekä bakteereja että
leviä pidetään hyvinkin potentiaalisina
vedyntuottajina.
”Syanobakteerit pystyvät elämään vai-
keissakin ympäristöissä, ja niitä on myös
helpompi hyödyntää biotekniikassa kuin
monia muita organismeja”, Leino kuvai-
lee mikrobeja.
Myös levillä on etunsa.
”Viherlevien valttina ovat tehokkaasti
Vetyalalla eletään jännittävää aikaa. Autoteollisuus lupaa vetyautoja markkinoille vuonna 2015. Japanilaiset puhuvat jo vety-yhteiskunnasta. Joko vety todella tulee? Ja ottaako kansa sen vastaan?
vetyä tuottavat hydrogenaasi-entsyymit”,
Kosourov kertoo.
Yksinkertainen asia ei silti ole. Ent-
syymi toimii kunnolla vain vähän aikaa,
mutta sen jälkeen happi pysäyttää pro-
sessin.
”Tähän ongelmaan etsimme parhail-
laan ratkaisua.”
Leino ja Kosourov työskentelevät pro-
fessori Eva-Mari Aron tutkimusryh-
mässä, jolla on kunnianhimoinen nimi:
Fotosynteesin mekanismit, säätely ja
signalointi – kohti aurinkopolttoainei-
den tuottoa.
Biovetytutkimuksessa turkulaiset teke-
vät yhteistyötä ruotsalaisen Uppsalan
yliopiston ja lähellä Moskovaa toimivan
venäläisen biologian tutkimuskeskuksen
158/2013 KEMIA
Japanilainen Toyota esitteli marras-kuussa 2013 uuden vetyautonsa
konseptimallin. Keskiluokan auto saapuu myyntiin Euroopassa vuonna
2015, yhtiö lupaa.
IBBP:n kanssa. Suomessa ryhmän kump-
Aihepiiriin paneudutaan nyt joka puo-
lella maailmaa, etenkin Saksassa, Japa-
nissa ja Yhdysvalloissa, mutta tutkimus
on kaikkialla vasta esikaupallisessa vai-
heessa.
”Kehityksen tarkka ennustaminen on
mahdotonta, mutta ei läpimurto välttä-
sanoo.
”Ensimmäisessä vaiheessa vety voi
olla sivutuote tai yksi tuotteista, kun
biomassasta tehdään biopolttoaineita ja
bioaktiivisia yhdisteitä. Päätehtävänä voi
myös olla vaikkapa jätevesien käsittely,
jonka sivutuotteena syntyy vetyä.”
Hiiltä ja rikkihappoa
Vedyn ja muiden kemikaalien yhteis-
tuotantoa selvitetään myös hankkeissa,
joissa liikutaan akateemisen tutkimuk-
sen ja kaupallisten sovellusten välimaas-
tossa.
Saksalaiset kemianjätit BASF, Linde ja
Thyssen käynnistivät yhdessä Dortmun-
din teknillisen yliopiston kanssa kesällä
2013 hankkeen, jonka tavoitteena on mul-
16 8/2013KEMIA
listaa sekä vedyn tuotanto että käyttö.
Suunnitelma perustuu siihen, että
metaani hajotetaan korkeassa lämpöti-
lassa hiileksi ja vedyksi ilman vettä ja
happea.
Vetyteknologian vetureita on Japani, jonka kotitalouksissa pyörii jo kymmeniätuhansia pieniä vetyvoimaloita.
Scan
stoc
kpho
toW
oiko
ski
Teollisuuden vetytoimittaja Woikoski on rakentamassa Suomeen vetyautojen tankkausasemia.
Ajatus on vanha, mutta tekniikan vaa-
tima suuri energiankulutus on toistaiseksi
estänyt menetelmän toteuttamisen. Nyt
saksalaiset sanovat, että ongelma voi-
daan ratkaista kierrättämällä energiaa
reaktorissa.
Jos hanke onnistuu, luvassa on edul-
lista vetyä. Myös tuotannon hiilidiok-
sidipäästöt pienenisivät merkittävästi
verrattuna nykyiseen teknologiaan. Kaa-
superäisellä hiilellä korvattaisiin koksia
rauta- ja terästeollisuudessa.
Saksalaishankkeen toisessa osassa tuo-
tettaisiin vedyn avulla hiilidioksidista
hiilimonoksidin ja veden seosta, syntee-
sikaasua. Prosessi aiotaan saada kulke-
maan kannattavasti katalyyteillä, joiden
koostumuksen yhtiöt pitävät salassa.
Onnistuminen olisi iso paukku, koska
synteesikaasusta osataan kyllä valmistaa
polttoaineita ja muita kemikaaleja.
Suomessa on puolestaan kehitetty
vedyn ja rikkihapon yhteistuotantoa. Anu
Lokkiluoto tutki Aalto-yliopistossa teke-
mässään väitöskirjatyössä vedyn tuotan-
toa elektrolyysillä rikkidioksidista, jota
Nykyisiä ja tutkimus-vaiheessa olevia vedyn tuotantomenetelmiä
Maakaasun reformointiBiomassan kaasutus ja kaasutus-tuotteen reformointiBiomassan pyrolyysi ja tuotteen reformointiAlkalinen elektrolyysiPolymeerielektrolyysiKorkean lämpötilan vesihöyry-elektrolyysiKorkean lämpötilan ydinreaktorit ja termokemiaKorkean lämpötilan aurinkovoima ja termokemiaRikkidioksidin elektrolyysiSivutuotevety valkaisukemikaalien tuotannostaPimeä fermentaatioSyanobakteeritLevätMädättämällä tuotettava biovety
Lähde: Vetytiekartta 2013, VTT.
178/2013 KEMIA
K O M M E N T T I
Vetyteknologiahankkeiden takana on
pitkä historia. Vetykatsauksissa lainataan
usein ranskalaista tieteiskirjailijaa Jules
Verneä, joka puhui vedystä tulevaisuu-
den polttoaineena jo vuonna 1874.
Saksalainen insinööri Rudolf Erren
kokeili vetyä polttomoottorin polttoai-
nelisänä 1930-luvulla sekä kotimaas-
saan että Britanniassa. ”Errenisaation”
huippuvaiheessa Saksassa muunnettiin
ainakin tuhat henkilö- ja kuorma-autoa
sellaisiksi, että niiden moottoreihin voi-
tiin syöttää myös vetyä.
Toisen maailmansodan jälkeen Erren
vetyautoineen kuitenkin unohtui, kun
Mitä sanoo kuluttaja?Teknisten ja taloudellisten ongel-
mien ratkaisemisessa on edistytty
niin, että vedyn tulo on jo käytän-
nössä varmaa.
Vielä on silti yksi ongelma:
kuinka saavuttaa vedylle yhteis-
kunnallinen hyväksyminen. Ylei-
nen mielipide on vielä arvaamat-
tomampi kuin taloussuhdanteet.
Kokemukset esimerkiksi ydin-
energiasta ja tuulivoimasta ovat
osoittaneet, että innostus vaihtuu
helposti epäsuosioon.
Vedyllä on puhtaan mutta myös
räjähtävän kaasun leima. Mieli-
alat voi muuttaa yksi vetyräjäh-
dys, jossa menetetään yksi ihmis-
henki. Silloin on vaikea vakuuttaa,
että vety on turvallisempi aine kuin
bensiini.
Vanhalle teknologialle annetaan
anteeksi paljon. Uudelta vaaditaan
melkein täydellisyyttä. Mitä olisi
sanottu, jos Kanadassa olisi pala-
nut öljyjunan sijasta vetyjuna tai
vetyrekka?
Keskustelu loppukäyttäjien ja
yleisön kanssa on uhka mutta myös
mahdollisuus. Kun vety tunnetaan
huonosti, niin puuttuvat myös har-
haluulot, joista olisi vaikea irtau-
tua.
Kalevi Rantanen
Vedyn pitkä historia
Vedyn mahdollisuuksista tulevaisuuden polttoaineena puhui jo 150 vuotta sit-ten tieteiskirjailija Jules Verne.
markkinoille alkoi tulvia halpaa
öljyä.
Öljyn hintapiikki vuonna 1973 toi
mukanaan ensimmäisen öljykriisin
ja vetyteknologian seuraavan kehi-
tysaallon, joka sekin hiipui pois, kun
öljyn hinta taas laski.
Kiinnostus aiheeseen heräsi jäl-
leen 1900-luvun viimeisellä vuo-
sikymmenellä jopa niin, että vuo-
situhannen vaihteessa puhuttiin jo
”vetykuplasta”. Uumajan yliopiston
teknologiatutkijat Martin Hultman
ja Christer Nordlund ovat kuvan-
neet vuosien 1990–2005 vetysuunni-
telmia ”ekomoderniksi utopiaksi”.
Utopian toteutuminen on kuitenkin
enää ajan kysymys.
syntyy sulfaattimineraalien pasutuksessa
ja monissa muissa prosesseissa.
Rikkidioksidi alentaa kennojännitettä,
jolloin vetyä saadaan alkaliprosessia pie-
nemmällä sähkönkulutuksella. Samalla
syntyy rikkihappoa.
Lokkiluodon tutkimus liittyy Outote-
cin prosessien kehittämiseen.
Autojen tankkiin
Mittavaa kaupallista vetykehitystä on
eniten liikenteessä.
Teknologian tutkimuskeskuksen
VTT:n vetytiekartta viime keväältä
sanoo, että autoteollisuus lähestyy ”pis-
tettä, josta ei ole paluuta”.
Rahaa vetytutkimukseen on toisin
sanoen käytetty niin paljon, että vedyn
on ”pakko” tehdä läpimurto.
Myös Suomessa uusi vetybisnes kes-
kittyy paljolti liikennesovelluksiin. Teol-
lisuuden perinteinen vetytoimittaja Woi-
koski on kehittänyt moduulirakenteisen
vetytankkauspisteen, jota vetyautojen
kehittäjät ovat testanneet Lapissa.
Terästeollisuus tuottaa jo raaka-ainetta
vetypaineastioita ja vetyputkia varten.
Osaamista on kertynyt valmistettaessa
arktisia teräksiä, joiden laatuvaatimuk-
set ovat osittain samanlaiset.
VTT:n tiekartan mukaan suomalainen
vetytalous kasvaa lähivuosina vienti-
vetoisesti, mutta kotimaassakin aiotaan
ottaa vedystä irti monenlaista.
Pettymykset, joita uutta teollisuutta
rakennettaessa väistämättä tulee, eivät
pelota. Sastamalan Äetsässä, jossa
Kemira Chemicalsin valkaisuaineteh-
das tuottaa sivutuotevetyä, rakennettiin
vetykylää.
Kylähanke jouduttiin sittemmin kuop-
paamaan, mutta toiminta jatkuu toisessa
muodossa. Nyt yhtiön Äetsän-tehtaalla
testataan VTT:n pystyttämää 50 kilowa-
tin polttokennovoimalaa.
-
gin Vuosaaresta, jonne on syntymässä
kokonainen uusi vetykeskus. Vuosaa-
ressa polkaistiin syksyllä vauhtiin Teke-
sin Demo 2013 -hanke, jossa vetypolt-
tokennoteknologiaa jatkokehitetään.
-
teollisuus ry:n, alan yritysten ja VTT:n
lisäksi myös muun muassa Tukes.
Vetyakseli Fukuokaan
Vauhtia vetyteknologioiden ja -talou-
den kehittämiseen haetaan Aasiasta.
Tekes, VTT, Aalto-yliopisto ja yritykset
tekevät yhteistyötä japanilaisten kanssa
etenkin Fukuokan prefektuurissa, jossa
on väkeä suunnilleen saman verran kuin
Suomessa.
Juuri japanilaiset ovat puhuneet vety-
-
luissaan sähköverkon rinnalla kulkee
tulevaisuudessa vetyverkko, johon tuo-
tetaan vetyä monella tavalla.
Omalla vetytuotannolla Japani pyrkii
eroon riippuvuudestaan tuontienergiasta.
Lisäksi järistysherkässä maassa halutaan
parantaa paikallista huoltovarmuutta
polttokennovoimaloiden avulla.
Kotien vetyvoimaloita on pystytetty
Japaniin valtion investointituella jo
20 000 kappaletta, ja määrä kasvaa nope-
asti.
Kirjoittaja on vapaa [email protected]
18 8/2013KEMIA
AJANKOHTAISTA
Sisko Loikkanen
Aalto-yliopiston kemian tekniikan kor-
keakoulussa käynnistyi vuonna 2013
kandidaattikoulutusohjelma, johon on
yhdistetty kolme aiempaa koulutusoh-
jelmaa: kemian tekniikka, biotuotetek-
niikka – aiemmin puunjalostustekniikka
– sekä materiaalitekniikka.
Kolmelta alalta valmistutaan tutkin-
nonuudistuksen jälkeen tekniikan kandi-
daatiksi suurelta osin samansisältöisten
opintojen kautta.
Kaikkia uudistus ei miellytä. Kemian
laitoksessa on pahoiteltu sitä, että uusi
ohjelma sisältää vähemmän kemiaa kuin
aiemman kemian tekniikan koulutusoh-
jelman kandidaattivaihe.
”Kemian opetuksen määrä piene-
nee huomattavasti”, sanoo orgaanisen
Aalto-yliopiston tutkinnonuudistus
Kemian asema puhuttaa
kemian professori Ari Koskinen ja luet-
telee joukon pois jääviä kemian kursseja.
Tutkinnonuudistuksessa ne korvataan
korkeakoulun kaikille kandiopiskelijoille
yhteisillä kursseilla.
Korkeakoulun opetuksesta vastaava
varadekaani, puunjalostustekniikan pro-
fessori Tapani Vuorinen rauhoittelee
asema ei uudessa ohjelmassa ainakaan
huonone.
”Kemian opetusta on päinvastoin
aiempaa enemmän, kun materiaalitek-
niikankin opiskelijoiden on nyt suoritet-
tava siitä kursseja. Keskimäärin kemiaa
siis osataan jatkossa entistä paremmin”,
Vuorinen sanoo.
kaikkien opiskelijoiden kolmivuotinen
kandidaattiohjelma vastaisuudessakaan
ole täysin identtinen.
”Opetus on yhteistä vain kolmen
ensimmäisen lukukauden ajan. Sen jäl-
keen pääaineet alkavat eriytyä, ja kolmas
opiskeluvuosi sisältää kandidaattityön
lisäksi myös vapaavalintaisia kursseja.”
Kaikki korkeakoulun kandidaat-
tiopiskelijat suorittavat kahden ensim-
mäisen vuoden aikana neljä pakollista
viiden opintopisteen arvoista kemian
kurssia. Kolmantena vuonna voi lisäksi
valita kaksi viiden opintopisteen kurssia
kemiaa.
”Tämän lisäksi useimmat muistakin
kemian tekniikan korkeakoulun tuotta-
mista kursseista sisältävät kemiaa, bio-
kemiaa tai kemiantekniikkaa”, Vuorinen
huomauttaa.
Huolenaiheena sitouttaminen
Uudistuksen arvostelijoissa on kuitenkin
aiheuttanut närää sekin, että kemiaa ei
opeteta alakohtaisesti, kuten ennen.
”Meillä ei enää ole analyyttisen, epä-
orgaanisen tai orgaanisen kemian kurs-
seja vaan integroitua kemiaa, jossa sama
kurssi voi sisältää näitä kaikkia. Siksi
opettajiakin on yhdellä kurssilla kahdesta
kolmeen”, Ari Koskinen kertoo.
Tilannetta luennoitsijan kannalta kat-
sova Koskinen näkee, että kurssin sisäl-
lön koordinointi voi aiheuttaa ongelmia.
Kenen kuuluu opettaa mitäkin?
Koskinen pohtii myös sitä, riittääkö
opiskelijoilla halua hankkia kemian tär-
keitä oppikirjoja, kun yhtä kurssia varten
niitä pitäisi ostaa jopa kolme erilaista.
Kemian perinteiset alat eivät hänen
mielestään tule uudessa järjestelmässä
kunnolla katetuiksi.
”Resursseja hukataan. Nyt tehdään
toki kivoja asioita, mutta ammatillinen
taso kärsii pakostakin. Myös laboratorio-
töitä tehdään entistä vähemmän.”
Uudessa mallissa Koskista mietityttää
sekin, kuinka nuoret voidaan jatkossa
sitouttaa mukaan tutkimusryhmiin.
”Olemme ottaneet ryhmääni mukaan
opiskelijoita fuksivuodesta alkaen. Meiltä
on väitellytkin toistakymmentä sellaista
nuorta, jotka tunnistettiin lahjakkaiksi jo
ensimmäisen tai toisen vuoden aikana.
hän kertoo.
Tulevaisuudessa tilannetta hankaloit-
Aalto-yliopiston uuden tutkintomallin mukaan kaikki saman korkeakoulun opiskelijat suorittavat pitkälti samansisältöisen kandidaatintutkinnon. Malli on herättänyt kemian tekniikan korkeakoulussa myös huolta. Osa opettajista pitää kemian asemaa koulutuksessa uhanalaisena.
Professori Tapani Vuorinen rauhoittaa kemian puolesta huolta kantavia. ”Jat-kossa kemiaa opitaan keskimäärin jopa enemmän kuin aikaisemmin.”
Aal
to-y
liopi
sto
Aal
to-y
liopi
sto
Kaikille yhteiset kemian kurssit suorit-tava kandidaattiopiskelija saa tieteen-alasta vain suppeat tiedot, sanoo kemi-an laitoksen professori Ari Koskinen.
198/2013 KEMIA
ww
w.k
emia
-leht
i.fi
Tiedustelut ja varaukset:
Ilmoita Kemia-lehden teemanumerossa!Numero 1/2014 ilmestyy 5. helmikuuta
Varaukset viimeistään 16. tammikuuta.
KEMIAKemi
taa kurssien pilkkoutuneisuuden lisäksi
se, että opettajat eivät pääse tutustumaan
oppilaisiinsa yhtä hyvin kuin ennen.
Tapani Vuorinen muistuttaa, että
uudessa mallissa on siirretty perusopin-
toja kandidaattivaiheesta maisterivaihee-
seen. Näin on mahdollistettu kanditutkin-
nolle laaja pohja.
”Maisteriopinnoissa jokainen opiske-
lija keskittyy pääaineeseensa, ja silloin
esimerkiksi kemiaan voi paneutua hyvin-
kin syvällisesti”, Vuorinen sanoo.
”Tutkintojen vastattava työelämän muutoksiin”
Myös kemian tekniikan korkeakoulun
pian tehtävänsä jättävä dekaani Outi Krause puolustaa tutkinnonuudistusta,
jota hän pitää välttämättömänä. Teolli-
suuden rakenne on muuttunut, mihin dip-
lomi-insinöörikoulutuksen pitää vastata.
”Emme ole pelkästään luonnontieteen
vaan myös tekniikan alan kouluttaja.
Aalto on edelleen teknillinen yliopisto”,
Krause tähdentää.
”Tehtävämme on antaa vahva teoreetti-
nen ja luonnontieteellinen pohjakoulutus
ja lisäksi insinööritaidot.”
Tämä näkyy myös tutkinnonuudistuk-
sessa. Tekniikkaa opiskellaan jo kandi-
daattivaiheessa.
Koulutuksen on myös pysyttävä työ-
elämän tahdissa koko ajan.
mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.
Maailma muuttuu, ja sen myötä syntyy
uusia työtehtäviä. Me haluamme var-
mistaa, että opiskelijalla on hyvä, laaja-
alainen luonnontieteiden ja tekniikan
perusta, jolle hän voi rakentaa lisää.”
Krausen mielestä kandidaattivaiheen
kaikille yhteiset sisällöt ovat hyvä asia.
”Varsinkaan alussa ei tarvita erillisiä
opintoja, koska kemian tekniikan korkea-
koulun edustamat alat ovat hyvin lähellä
toisiaan. Sekä kaivannaisalalla että kemi-
assa tarvitaan esimerkiksi aivan saman-
laista matematiikan, fysiikan ja kemian
osaamista.”
Tutkinnonuudistuksessa on voitu
vähentää kurssien päällekkäisyyttä ja
siten niiden määrää, mikä säästää koulu-
tuksen jatkuvasti niukkenevia rahallisia
resursseja.
”Sellunkeitto on kemiantekniikkaa, ja
nyt opetamme sen kemiantekniikan yh-
teydessä. Samoin kaivosalalla on yhtei-
siä prosesseja kemiantekniikan kanssa,
joten nekin opitaan samalla kurssilla”,
hän kuvailee.
Uudessa mallissa kaikki kandiopiske-
lijat opiskelevat ensimmäisenä vuonna
myös biokemiaa ja toisena vuonna solu-
biologiaa.
Maisteriopintojen suunnittelu kesken
Tekniikan kandidaatin tutkinnon jälkeen
jatketaan kaksivuotisiin maisteriopintoi-
hin. Uuden järjestelmän etuja on, että
opiskelija voi tehdä valinnan eri mais-
teriohjelmien väliltä kiinnostuksensa
mukaan, Outi Krause sanoo.
”Tutkinto ei siis enää ole suora putki-
koulutus, kuten ennen. Maisterivaiheen
monialaisuutta lisää mahdollisuus valita
kursseja Aallon muista korkeakouluista
ja sisällyttää siihen myös ulkomaisia
kursseja.”
Sekä Krause että Vuorinen muistutta-
vat, että Aallon maisterivaiheen uudis-
tuksen suunnittelu on kuitenkin vielä
kesken.
Pääainekandidaatteja on kemian tek-
niikan korkeakoulun suunnittelupöy-
dällä jo seitsemän, joista yksi on sovel-
lettu kemia.
”Jokaiselle pääaine-ehdokkaalle on
-
vänään on koota professoreista ja muista
opettajista koostuva ryhmä, joka ryhtyy
suunnittelemaan koulutuksen sisältöjä”,
Krause kertoo.
Maisterivaiheen opetussuunnitelmien
on määrä valmistua vuonna 2015, jolloin
korkeakoulun uudet ylemmät ohjelmat
käynnistyvät.
Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen [email protected]
Aal
to-y
liopi
sto
”Kemian ja muidenkin alojen syventä-vän opetuksen painopiste siirtyy kan-didaattivaiheesta maisterivaiheeseen”, tähdentää kemian tekniikan korkea-koulun dekaani Outi Krause.
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta.
SUOMALAISTEN
KEMISTIEN
SEURA
www.kty.fi
www.finskakemistsamfundet.fi
FINSKA KEMISTSAMFUNDETFKS
Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2014.
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta.
chem.aalto.fi
www.bruker.comwaters.com
www.hosmed.!
Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2014.
www.laboline.fi www.labtium.fi
22 8/2013KEMIA
UUTISIA
Kuohuntaa herättävä mies on
bioprosessitekniikan emeritus-
professori Matti Leisola, joka
on neljä vuosikymmentä koetel-
lut sekä tiedeyhteisön että kir-
kon sietokykyä evoluutioteo-
kokemuksistaan tuoreessa teok-
sessaan Evoluutiouskon ihme-maassa.
Muistelmat eivät ole omiaan
tyynnyttelemään niitä, joiden
verenpaine lähtee nousuun jo
Leisolan nimen kuulemisesta.
Evoluutiokriitikko Matti Leisola kirjoitti
Toisinajattelijan muistelmat Rehtorit peruivat hänen
luentojaan. Kollegat kampittivat hänen uraansa. Piispat valittivat hänen häiritsevän kirkkoa. Kustantaja hävitti hänen kirjansa.
Lukujen otsikot kertovat kirjan
sisällöstä: Rehtorit pelästyvät.
Kustantajat epäröivät. Skep-
tikot hermostuvat. Darvinistit
pelottelevat.
Osansa saavat myös median
ja kirkon edustajat, osa nimeltä
mainittuina.
Mikä sai suorasanaisen evo-
luutiokriitikon kirjoittamaan –
jälleen kerran – teoksen, jonka
jo ennalta tietää herättävän suut-
tumusta?
”Kirjoitin, koska monet
pyysivät. Toivon, että kirjani
pysäyttäisi lukijan miettimään
perususkomuksiaan ja himmen-
täisi tieteeltä sitä gloriaa, että se
ratkaisee kaiken.”
”On paljon sellaista, mihin
tiede ei anna vastausta – oike-
astaan kaikki se, mikä liittyy
ihmisyyteen. Mistä tulemme,
miksi olemme täällä ja minne
menemme. Ne ovat kaikkein
kiinnostavimpia teemoja.”
”Darvinismista on tullut materialistinen uskonto”Leisola tunnetaan vakaumuk-
sellisena kristittynä ja niin
sanotun älykkään suunnitte-
lun kannattajana. Vastustajat
nimittävät häntä kreationistiksi.
Onko hän?
”Kreationisti on nykyisin
haukkumanimi, jota käytetään
leimaamismielessä. Mutta jos
sillä tarkoitetaan ihmistä, joka
uskoo, että todellisuus on luotu
ja että siitä on selvät todisteet
itse luonnossa, sitten olen krea-
tionisti.”
”Mielestäni tieteen teorioiden
pitäisi olla vapaasti arvioitavissa
ja arvosteltavissa. Tämä ei päde
evoluutioteorian kohdalla. Dar-
vinismista on tullut materialis-
tinen uskonto, maailmanselitys,
jota ei saa kritisoida. Ajattelu on
levinnyt kaikkialle, myös kir-
kon johtoon.”
Leisola sanoo ymmärtävänsä,
että hänen ajatuksensa herättä-
vät suuttumusta. Jonkun on kui-
tenkin uskallettava sanoa.
”Itsekin suutuin nuorena opis-
kelijana, kun minulle esitettiin
tämänsuuntaisia ajatuksia. Kun
ihmisen uskonnollista ydintä
sorkitaan, se herättää epävar-
muutta, vihaa ja torjuntaa.”
”Ajatteluni alkoi muuttua,
kun aloin kyseenalaistaa omia
ennakkokäsityksiäni ja kum-
mallisuuksia, joita oppikirjoissa
tuli vastaan. En voinut ymmär-
tää, miten muutaman amino-
hapon muodostuminen kaasu-
seoksesta voisi selittää elämän
syntymistä.”
Leisola sanoo hakevansa
ennen kaikkea keskusteluyhte-
yttä eri tavoin ajatteleviin ihmi-
siin. Yhteyden saavuttaminen
on kuitenkin käynyt vaikeaksi.
”Suomessa oli avoimem-
paa keskustelua 1970- ja
1980-luvuilla, jolloin saatoin
väitellä julkisesti milloin tais-
tolaisten, milloin tiedemiesten
kanssa. Nykyisin ilmapiiri on
ahtaampi.”
”Olen toivonut keskuste-
lua esimerkiksi Esko Valta-ojan kanssa. Siitä ei taida tulla
mitään, sillä hän on sanonut,
että olen surkuhupaisa.”
Aalto-yliopistosta viime
vuonna eläkkeelle siirtynyt
Leisola jatkaa tieteellistä työ-
tään International Society of
Rare Sugars -järjestön varapu-
-
vinaisten sokerien tutkimuksen
Cultor Oyj:ssä 1980-luvulla ja
jatkoi sitä bioprosessitekniikan
professorina. Suomeen on syn-
tynyt alan vahvaa osaamista,
joka herättää myös kansainvä-
listä kiinnostusta.
esimerkiksi lääkkeiden raaka-
aineiksi ja vähäkalorisiksi
makeutusaineiksi. Innostus on
suurta etenkin Japanissa, jonne
lähden seuraavan kerran maalis-
kuussa.”
Leena LaitinenOss
i Tur
unen
”Elämä toisinajattelijana on jännittävämpää kuin James Bondilla. Ja ennen kaikkea merkitykselli-sempää”, Matti Leisola sanoo.
23KEMIA8/2013
Metsäjätti UPM:n Biofore-strategia yhdis-tää metsä- ja bioteol-lisuuden. Yhtiö näkee biopolttoaineissa mah-dollisuuden, joka tuo mukanaan miljardien eurojen liiketoiminnan.
Metsäyhtiö UPM:n tavoitteena
on, että rakenteilla oleva Lap-
peenrannan Kaukaan bioja-
lostamo alkaa ensimmäisenä
maailmassa tuottaa uusiutu-
vaa dieseliä raakamäntyöljystä,
havusellun valmistuksen täh-
teestä.
Jätti-investointi nielaisee
150 miljoonaa euroa yhtiön
omaa rahaa, ilman ulkopuoli-
sia tukia.
”Laitoksen rakennustyöt
etenevät aikataulun mukai-
sesti”, kertoo UPM:n biopolt-
toaineiden kehitystyötä johtava
Jaakko Nousiainen ja esittelee
rakennustyömaa-alueella perus-
kiven, jonka yhtiön toimitus-
johtaja Jussi Pesonen muurasi
vuosi sitten.
Töitä ei ole hidastanut patent-
tikiista toisen suomalaisjätin
Neste Oilin kanssa. Neste Oil
pyrkii estämään Lappeenran-
nan-laitoksen rakentamisen ja
on vaatinut tehtaan reaktoreita
takavarikoitaviksi.
Vaatimuksen takana on Neste
Oilin kanta, että UPM on lou-
kannut sen patentteja, jotka
koskevat keskitisleen valmista-
mista kasviöljystä.
UPM on puolestaan vakuut-
tanut soveltavansa itse kehit-
tämäänsä teknologiaa. UPM:n
mukaan kiistanalaiset Neste
Oilin 1990-luvun patentit eivät
nykyisellään ole uusia eivätkä
keksinnöllisiä.
Jos UPM alkaa suunnitel-
miensa mukaan valmistaa
uutta, BioVerno-nimen saa-
nutta biodieseliään, Neste Oilin
UPM keittelee biopolttoaineistamiljardibisnestäHanke etenee patenttikiistasta huolimatta
uusiutuva NExBTL-diesel
menettänee vastaavasti markki-
naosuuttaan.
hylännyt Neste Oilin vaatimuk-
sen laitetakavarikosta, mutta
yhtiö on valittanut päätöksestä
hovioikeuteen.
Tähtäimessä käynnistys ensi kesänä
UPM:n Lappeenrannan-jalos-
tamo käynnistyy ensi kesänä,
sanoo Jaakko Nousiainen ja
kuittaa patenttikiistan lyhyesti.
”Asiakirjat ovat toki julki-
sia, mutta me UPM:ssä emme
kommentoi keskeneräistä oi-
keusprosessia.”
Kaukaan tehdas valmistautuu
tuottamaan 100 000 tonnia eli
120 miljoonaa litraa biopoltto-
ainetta vuodessa.
UPM:llä on suunnitteilla
myös toinen biojalostamo, joka
tekisi uusiutuvaa polttoainetta
risuista ja puunkuorista. Sekin
nousisi todennäköisesti Lap-
peenrantaan. Yhtiö on anonut
hanketta varten 79 miljoonan
euron verran tukea työ- ja elin-
keinoministeriöltä.
Lisäksi UPM kaavailee Rans-
kan Strasbourgiin sijoitettavaa
biodieseltehdasta, jonka raaka-
aineena myös olisi metsäjäte.
Ranskalaishanketta varten yhti-
ölle on jo myönnetty EU:n 170
miljoonan euron NER-tuki.
Nousiainen kiertää lisäkysy-
mykset todeten suunnitelmien
etenevän ”omalla painollaan”.
”Tuomme uutiset julkisuu-
teen heti, kun ne ovat ajankoh-
taisia.”
Sen Nousiainen vahvistaa,
että UPM:ssä on valmisteilla
erilaisia merkittäviä hankkeita,
joiden mahdollistajana on
yhtiön vahva tase.
”Uskon vahvasti, että inno-
vatiiviset puupohjaiset biopolt-
toaineet ja teknologiat ovat osa
kestävää tulevaisuutta. Ne myös
sopivat valmiiseen jakeluver-
kostoon ja ajoneuvokantaan”,
hän sanoo ja korostaa suunnitel-
mien käytännöllisyyttä ja ympä-
ristöä säästävää luonnetta.
”Tähteen hyötykäyttönä ne
eivät myöskään lisää puunkor-
juuta tai maankäyttöä.”
Nousiainen muistuttaa myös
kemian merkityksestä metsä-
alan uudessa tulevaisuudessa.
”Kemian alan osaaminen on
avaintekijä kannattavan biota-
louden kehittämisessä, liittyypä
se sitten raaka-aineisiin, tekno-
logioihin, tuotteisiin tai loppu-
käyttöihin. Tässä bisneksessä
kaikki on kemiaa.”
Irene Andersson
”Tässä bisneksessä kaikki on kemiaa”, toteaa UPM:n bio- polttoaineiden kehitystyötä johtava Jaakko Nousiainen. Yhtiö odottaa havusellun valmistuksen sivutuotteesta tulevaisuuden menestysreseptiä.
Tero
Paj
ukal
lio
24 8/2013KEMIA
UUTISIA
Syyskuussa aloittanut uusi IPR-tuomioistuin tuo immateriaalioikeus-asioiden käsittelyyn myös teknistä osaamista.
Markkinaoikeuden alaisuudessa
toimiva uusi IPR-tuomiois-
tuin käsittelee vastedes kaikki
immateriaalioikeuksiin liittyvät
riita-asiat ja myös patentti- ja
rekisterihallituksen päätöksistä
tehdyt valitukset.
Aiemmin riita- ja hake-
musasiat ratkaistiin käräjäoi-
keuksissa ja hovioikeuksissa
kokoonpanoissa, joihin ei sisäl-
tynyt keksintöasioissa tarvitta-
vaa teknistä osaamista.
Markkinaoikeus on erityistuo-
mioistuin, joka entiseen tapaan
toimii monijäsenisenä kolle-
giaalisena tuomioistuimena.
Kokoonpanoihin voi sivutoimi-
sina jäseninä kuulua myös eri
alojen asiantuntijoita.
IPR-tuomioistuin parantaa
tilannetta aiempaan verrattuna,
sillä sen lainoppineilta jäseniltä
edellytetään tuomaripätevyyden
lisäksi erityisiä kelpoisuusvaati-
muksia.
”Lisäksi keksintöasioiden
käsittelyyn osallistuu IPR-tuo-
mioistuimessa markkinaoikeus-
insinööri, jolla on tutkinto tek-
niikan alalta ja joka on lisäksi
perehtynyt patenttiasioihin”,
kertoo markkinaoikeuden tuo-
mari Jussi Karttunen.
Karttusen mukaan uudistuk-
sen tarkoituksena on nostaa IPR-
asioiden lainkäytön tasoa erityi-
sesti keksintöjen kohdalla.
Vaikka IPR-tuomioistuin ei
vielä toimi täydessä laajuudes-
saan, siellä on vireillä jo kym-
menkunta riita-asiaa. Ensim-
mäiset ratkaisut valitusasioissa
saadaan vielä kuluvan vuoden
puolella.
Uuden tuomioistuimen
tavoitteena on, ettei käsittely-
aika yhdenkään asian kohdalta
venyisi vuotta pidemmäksi.
”Tämä tavoite on Euroopan
mittakaavassa hyvää keskita-
soa. On maita, joissa käsitte-
lyajat ovat vieläkin lyhyempiä,
mutta monilla mailla paljon
pidempiä, erityisesti keksintö-
asioissa”, Karttunen toteaa.
IPR on hallittava
Keskuskauppakamarin toimi-
tusjohtajan Risto E. J. Pent-tilän mukaan yritysten pitää
ehdottomasti kiinnittää huo-
miota patenttiensa ja tavara-
merkkiensä suojaukseen.
”Patenttien merkitys voi olla
yritykselle tulevaisuudessa
suuri. Se nähdään nyt esimer-
kiksi Nokian tapauksessa.”
Immateriaalioikeuksista huolehtiminen on yrityksille äärimmäi-sen tärkeää, muistuttaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.
Man
agem
ent E
vent
s St
udio
IPR-tuomioistuimessaistuu myös insinööri
Suomella on Penttilän mie-
lestä paljon saatavaa, kunhan
immateriaalioikeuksista vain
osataan pitää kiinni. Esimer-
kiksi design-osaamista meillä
riittää, toimitusjohtaja muistut-
taa.
Uuden IPR-tuomioistuimen
käynnistäminen on osa Suomen
vuonna 2009 hyväksyttyä IPR-
strategiaa.
”Vaikka strategian toimeen-
pano onkin osittain ontunut, sitä
on kuitenkin kehuttu maailmal-
lakin”, Penttilä huomauttaa.
Suomen talouden huono nyky-
tilanne muihin maihin verrat-
mukaansa julkisen ja yksityi-
sen sektorin pitäisi meillä toi-
mia paremmassa yhteistyössä ja
kehittää yhteisvoimin uusia toi-
mintatapoja.
”Yhteiskuntaan tarvitaan lisää
kannustavuutta, tuottavuutta ja
uusia toimintamalleja. On yhä
vähemmän asioita, joita todella
kannattaa tehdä. Yksi niistä on
edelleen immateriaalioikeuk-
sien suojaaminen.”
Karttunen ja Penttilä puhui-
vat kolmannen kerran pide-
tyssä IPR-huippuseminaarissa
-
jesti teollisoikeusyritys Papula-
Nevinpat 20. marraskuuta.
Sanna Alajoki
SÄHKEITÄ Beamexille
tytäryhtiö RanskaanKalibrointilaitevalmistaja Beamex Oy Ab on perustanut tytäryhtiön Ranskaan. Nimen Beamex SAS saanut tytär-yhtiö Beamex aloitti toimintansa Lillessä.
Pietarsaarelainen Beamex kuuluu maailman johtaviin kalibrointilaitteita, -järjestelmiä ja -ohjelmistoja tarjoaviin yrityksiin. Sillä on ennestään tytäryhtiöt Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ja lisäksi sivuliikkeet Intiassa, Kiinassa ja Saudi-Arabiassa. Yhtiö vie tuotteitaan yli 80 maahan.
Borealis uudistaa Porvoon-laitoksiaanMuovinvalmistaja Borealis uudistaa polyolefiinin tuotan-tolaitoksiaan Porvoossa. Investointien yhteisarvo on 75 miljoonaa euroa. Borstar PE2-laitoksen teknologia päivite-tään kolmannen sukupolven Borstar-teknologiaksi. Projek-tin toteuttaa Neste Jacobs. Lisäksi polypropeenitehtaassa tehostetaan putkimateriaalien valmistusprosessia. Inves-toinnit toteutetaan vuoden 2014 aikana.
Suomen suurin kliinisen labo-
ratorioalan koulutus- ja messu-
tapahtuma Labquality-päivät on
saanut uuden nimen Labquality
Days.
Labquality Oy:n järjestämä
kongressi pidetään seuraavan
kerran 6.–7. helmikuuta 2014.
Tapahtumapaikkana on entiseen
Tapahtuman luentoaiheisiin
kuuluvat muun muassa kosteus-
vaurioiden aiheuttama oireilu
ja sen diagnostiikka, uudet
vaaralliset korona- ja lintu-
-
toria, kliinisen kemian keskeiset
mittausperiaatteet, kemiallisten
laboratoriotutkimusten kriittiset
arvot ja niiden raportointi sekä
muuntohuumeet.
Kattavan suomenkielisen
luento-ohjelman lisäksi tarjolla
on myös englanninkielinen osio,
jossa esiintyy joukko alan kan-
sainvälisiä asiantuntijoita.
Kongressin koko ohjelmaan
voi tutustua osoitteessa www.
Labquality-päivät uudistuuLabquality Days -kongressiksi
Vuoden 2013 Labquality-päivät keräsivät noin tuhat osallistujaa. Tapahtumassa oli mukana lähes 60 näytteilleasettajaa, ja luen-toja oli tarjolla yli 90 aiheesta.
Sann
a A
lajo
ki
Luma-keskus Suomijohtamaan verkostoa
Tunnustuksen saivat
Bazia-Hietikko Kokko-
lan ammattiopistosta, Janne Cederberg Opetus.tv:stä,
Pirjo Häkkinen Keski-Suomen
Luma-keskuksesta, Merike Kesler Kehittämiskeskus Opin-
kirjo ry:stä, Tiina Komulainen
OuLuma-keskuksesta, Anna Maaria Nuutinen RCE Espoo
-verkostosta, Marjo Nuut-tila Kauhajoen lukiosta, Jenni Vartiainen -
ton Luma-keskuksesta, Arto Vihavainen -
ton Linkki-keskuksesta sekä
työryhmä Kari Alaperä, Tiina Hyyryläinen, Jorma Tiihala
ja Sirkka Tiihala Keminmaan
lukiosta.
Kansallinen Luma-verkosto
yhdistyy organisaatioksi, jonka
vetäjäksi on perustettu uusi
Luma-keskus Suomi. Luma-
keskus Suomi johtaa vastedes
yliopistoissa toimivien kymme-
nen Luma-keskuksen verkos-
toa, joka edistää matematiikan,
luonnontieteiden ja teknologian
opetusta ja oppimista.
Keskuksen johtajaksi on nimi-
tetty professori Maija Aksela
-
kunnan puheenjohtajaksi pro-
fessori Pekka Hirvonen Itä-
Suomen yliopistosta.
Marraskuussa pidettyjen
Luma-keskus Suomen avajais-
ten yhteydessä palkittiin vuoden
2013 Luma-toimijat.
Luma-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela vaihtoi uuden keskuksen avajaisissa ajatuksia Helsingin yliopiston Luma-keskuksen varajohtajan, professori Juha Oikkosen kanssa.
Elis
a La
utal
a
26 8/2013KEMIA
UUTISIA
Kemian vuoden valokuva- kisan satoa
Glyserolipisarat tanssivat cd-levyn pinnalla Jarno Heikkisen otta-massa kuvassa.
Kemianteollisuus palkitsee keksinnötKemianteollisuus ry:n innovaatiopal-kinnon haku on avattu. Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto jaetaan seuraavan kerran keväällä 2014.
Kemian alan parhaita keksintöjä etsi-tään ensi kertaa kahdessa sarjassa. Toisessa palkitaan jo tuotteistettu innovaatio ja toisessa liiketoiminnal-lisesti lupaavin, vielä kaupallistama-ton keksintö. Palkinnon yhteissumma on 20 000 euroa. Kilpailuun voivat osallistua yritysten, yliopistojen, tutki-muslaitosten ja muiden akateemisten organisaatioiden tutkijat ja tutkimus-ryhmät. Palkinnon hakuaika jatkuu 17. helmikuuta 2014 asti.
Kirjasarja sellun- ja paperinvalmistuksessa on käytössä teolli-suudessa, yliopistoissa ja jatkokoulutuksessa.
Kirjasarja kertoopaperinvalmistuksestaKirjasarjaa Papermaking Science and Technology on päi-
vitetty ja täydennetty. Kahden-
kymmenen teoksen sarja kattaa
nyt kaikki paperin- ja sellunval-
mistusprosessit raaka-aineesta
lopputuotteeksi.
Kirjoissa käsitellään muun
muassa puun rakennetta ja
kemiaa, paperinvalmistuksen
kemiaa ja alan ympäristövai-
kutuksia. Teos
Forest Resources (Raimo Alén,
2011) esittelee myös alan tuo-
reimmat tulokkaat biojalosta-
mot.
Maailman kattavinta paperi-
ja sellualan tieteellistä kirjasar-
jaa julkaisee Paperi-insinöörit
ry osoitteessa www.paperma-
kerswiki.com/bookstore.
Ensi kertaa vuonna 2012 järjes-
tetty Prosessiteollisuus ja ana-
lyysitekniikka -messutapah-
tuma saa jatkoa.
Kaksipäiväinen tapahtuma
pidetään seuraavan kerran 8.–9.
lokakuuta 2014, jolloin Proses-
Messukeskukseen muun muassa
kemian alan, laboratorioiden,
farmasian, bioteknologian,
maali- ja liimateollisuuden,
elintarvike- ja juomateollisuu-
Prosessiteollisuus-messut saavat jatkoa
Vuoden 2012 Prosessiteollisuus ja analyysitekniikka -tapahtu-massa esittäytyi muun muassa Vaisala.
Laur
i Leh
tinen
den sekä sellu- ja paperiteolli-
suuden ammattilaiset.
Näyttelyn lisäksi kokonai-
suus käsittää laajan seminaari-
ohjelman. Tapahtuman järjestää
easyFairs.
ensimmäiset Prosessiteollisuus
ja analyysitekniikka -messut
keräsivät lähes 4 500 kävijää.
Kemia-lehti on ensi vuoden
tapahtuman päämediakump-
pani.
Vuoden 2012 innovaatiopalkinnon sai Onbone Oy:n puukipsi, jota toimitusjohtaja Petro Lahtinen esittelee.
Kemia-lehti heitti viime numerossaan mel-
koisen epäilyksen varjon betonialan toimi-
joiden ylle, kun se kertoi pääkirjoitukses-
saan ja Katja Pulkkisen artikkelissa betonin
raaka-aineista, niiden valvonnasta ja beto-
nin sisäilmavaikutuksista.
Luimme lehteä erityisellä hämmästyk-
sellä, sillä tiesimme monien alan toimijoi-
den lähettäneen Pulkkiselle todella mittavan
määrän tietoa koskien juuri betonin lisä- ja
seosaineita. Myös VTT:n tekemän betonin
sisäilmaemissiotutkimuksen tulokset oli toi-
mitettu hänen käyttöönsä. Miksi näitä ei esi-
telty jutussa, sitä emme tiedä.
Katsomme, että on paikallaan tarkentaa
useita asioita, joista sekä lehden pääkirjoitus
että Pulkkisen artikkeli antavat joko virheel-
lisen tai voimakkaasti värittyneen kuvan.
Betonin koostumus on pysynyt jo vuo-
sikymmenet likimain samanlaisena. Muu-
toksia on tapahtunut lähinnä lisäaineiden
koostumuksessa ja niiden käytön yleisyy-
dessä, mutta muutokset ovat koskeneet pää-
osin muita kuin sisäkäyttöön tarkoitettuja
betonilaatuja.
Betoniin valmistuksessa on käytetty jo
vuosikymmenet sementin ja soran lisäksi
terästeollisuudessa syntyvää masuunikuo-
naa ja voimalaitoksista kerättävää lentotuh-
kaa. Näitä ei annostella betonin sekaan kos-
kaan siksi, että niistä päästäisiin eroon, vaan
siksi, että ne toimivat muinaisen laavakiven
kaltaisena tehokkaana mineraalisena sideai-
neena betonissa. Molemmat materiaaleista
ovat syntyneet yli 1000 ºC:n lämpötilassa,
joten niissä ei voi käytännössä olla orgaa-
nista, sisäilmaan haihtuvaa ainetta.
Mitä tulee hyvin pieniin määriin raskas-
metalleja, joita on yhtä lailla myös luonnon
kiviaineksissa, sementti nimenomaan sitoo
ne osaksi rakennettaan, eikä niistä ole hait-
taa edes kaivonrenkaassa. On hyvä muis-
taa, että pilaantuneita maita kunnostetaan
nimenomaan sitomalla haitta-aineita samai-
seen sementtiin.
Toisena uhkakuvana artikkelissa olivat
esillä betonin lisäaineet. Niiden suhteen
on todettava, että harvat rakennusmateriaa-
lit sisältävät yhtä vähän kemikaaleja kuin
betoni. Betonit eivät siis ole mitään ”lisä-
ainecocktaileja”. Erityisesti tämä koskee
-
KESKUSTELUA
Betonin koostumus ja vaikutukset tunnetaan
tava osa niistä valmistetaan kokonaan ilman
lisäaineita.
Kaikkein voimakkaimminkin lisäaineis-
tetut sisäkäyttöön tulevat betonit sisältävät
yleensä tasan yhtä lisäainetta, notkistimena
toimivaa polykarboksylaattia, jota annos-
tellaan noin 1 kg kuutiometrille betonia,
eli 0,04 %. Polykarboksylaattia käytetään
osa-aineena myös muun mm. hampaanpai-
koissa, mikä kuvaa aineen turvallisuutta.
Betonista ei siis koidu päästöjä huone-
ilmaan, minkä osoittavat pitävästi myös
VTT:n tekemät emissiokokeet. Niiden
perusteella betoni luokittuu parhaaseen
M1-sisäilmaluokkaan.
Jutussa on esillä myös betonin homehtu-
minen. Edellä esitetyn pohjalta on selvää,
että betoni ei voi toimia homeiden kasvu-
alustana. Silti kaikki materiaalit, mukaan
lukien esimerkiksi lasi ja ruostumaton teräs
voivat homehtua, kun niiden pintaan kertyy
kasvualustana toimivaa likaa. Koska mikro-
bien itiöitä on käytännössä kaikkialla, niitä
voi löytää laskeumana myös betoniraken-
teiden pinnoilta.
Mitä tulee jutussa esille nostettuun valvon-
taan, betonia ja sen osa-aineita valvotaan tar-
kalleen samojen sääntöjen mukaan kuin mitä
tahansa muutakin rakennusmateriaaleja val-
mistavaa teollisuutta. Valmistajat itse valvo-
vat lisäksi hyvin tarkasti raaka-aineitaan ja
prosessejaan, koska ne vaikuttavat voimak-
kaasti lopputuotteiden ominaisuuksiin eli
laatuun. Betoniin ei voi todellakaan sotkea
mitä tahansa.
Betoni on rakentajien ja asukkaiden kes-
kuudessa tunnettu hyvin turvallisena raken-
nusmateriaalina. Se on myös tutkitusti ja
valvotusti sitä.
Jatkan mielelläni keskustelua aiheesta.
Jussi Mattila Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori,
rakenteiden elinkaaritekniikan dosentti Betoniteollisuus ry
Toimitus vastaa:
Artikkelin lähteinä käytettiin kymmeniä
asiantuntijoita, ja kirjallista lähdeaineistoa
kertyi tuhansien liuskojen verran. Suuresta
aineistosta vain osa päätyi julkaistuun teks-
tiin. Betoniteollisuuden VTT:llä teettämiä
betonin emissioanalyysejä ei mainittu artik-
kelissa tutkimuksen suppeuden takia.
27KEMIA8/2013
VUODEN 2014 AIKATAULUT JA OSATEEMAT
KEMIA-LEHDEN III-KANNESSAKEMIA
Kemi
VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES
ARWINA OY21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Jäteliuottimien puhdistus
– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely
– Hazardous Wastes Treatment
BANG & BONSOMER GROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 [email protected]
BAYER OYTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjunta-
aineet – Crop Protection Agents and Control Substances
Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy
Teollisuuden raaka-aineet ja kemi-kaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals
BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum Pumps
BERGIUS TRADING ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – Mixers
For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseen ja sekoitukseen
BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 [email protected] www.basf.com, www.basf-cc.fi
DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 [email protected]@dosetec.fiwww.dosetec.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching
SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –
Sacking for Pulver and Granulate Materials
Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances
Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems
Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers
for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling
MachinesVaa’at – Balances & Scales
28
CHEMATUR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation
Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization
PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid
Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-
vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants
Vihreät sivut huomataan.
Vihreitä sivuja ei ohiteta.
FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 [email protected]
FINEX OYSeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIoninvaihtohartsit – Ion Exchange
ResinsTavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesFINEX
Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 [email protected]@elomatic.com
Muut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläElektroniikkatie 890590 Oulu
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua
– Automation and Electrification Design
Energiakonsultointi – Energy Consulting
Laitesuunnittelua – Unit Operation Design
Projektipalvelut – EPCM Project Services
Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems
Prosessisuunnittelua – Process Design
Tehdassuunnittelua – Plant Design
Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä
ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING
Oy FINN-KASEI Ltd.FINN-KASEI OY LTD.Puotilantie 1 H 4400910 Helsinkipuh. (09) 32 80 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsultointi – CLP-consultingKemian logistiikan konsultointi –
Consulting of LogisticsREACH-konsultointi – REACH-
consulting
GEA PROCESS ENGINEERING OYHiomotie 1900380 Helsinkipuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969www.gea-pe.fi
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – Evaporator
PlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid Bed
DryersSpray-kuivurit – Spray Dryers
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGEA NIRO
29
ELEKTROKEM OYPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – Laboratory
ChemicalsLaboratoriovälineet – Laboratory
Equipment
INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900faksi (09) 565 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS
Uudet tilaukset:
puh. 040 827 9778
puh. 044 539 0908
Tietojen päivitykset:
puh. 040 577 8850
puh. 040 827 9727
Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!
Vihreiden sivujennettiversio
UUDISTUI!Tule mukaan!
www.kemia-lehti.fi> Vihreä sivut
VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES
KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods
KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious
AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall
Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing
Membranes
METSO AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instru-
ments for Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät
– Process Automation Systems
IS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –
Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – Laboratory
ChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods
30
METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of
Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of
mercuryIonikromatografit – Ion chromato-
graphspH- ja johtokykymittarit – pH and
conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability
measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-
cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators
and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters
PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 faksi 09 2212 585 [email protected] www.panalytical.comwww.asdi.com www.oblf.de
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit
(XRF) – X-ray fluorescence spectro-meters (XRF)
Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD)
Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems
Näytteenvalmistus – Sample preparation
Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR)
Vihreitä sivuja ei ohiteta.
”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”
VIHREÄT SIVUT -nettipalvelu uudistui.
TULE MUKAAN –SE KANNATTAA!
RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 73 C15140 Lahtipuh. 020 755 7800faksi 020 755 [email protected]
SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN
nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)
Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continu-ous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)
On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers
Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)
31
SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –
Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView
SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –
Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass
Thermometers
PERKINELMER LIFE AND ANALYTICAL SCIENCESPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 [email protected]: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit
– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit
– Atomic Absorption Spectro- photometers
Biotekniikan laitteet – Equipment for Biotechnology
DMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – Electro-
phoresis EquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – Immuno-
analyzersImmunokemialliset reagenssit –
Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –
IR-Spectrophotometers In vivo -kuvantamislaitteet – In vivo
Imaging Equipment IR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas Chromato-
graphsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate Readers Kuoppalevypesurit – Well-Plate Washers Kuvantamislaitteet – Imaging Equipment Laboratorioautomaatit – Laboratory
AutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –
Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – Microwave
Induced Wet Calcination
Mikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid
ChromatographsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting Robots Polarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemi-
kaalit – Radioactive Reagents and Chemicals
Radioaktiivisuuden mittauslaitteet – Analyzers for Radioactivity Detection
Raman-spektrometrit – Raman Spectrometers
Ravistelijat ja sekoittimet – Shakers and Mixers
Termoanalysaattorit – Thermal Analyzers
TGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –
Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-
Spectrometers
Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIBERNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC
TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –
Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry
Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment
VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES
TEKNOS OYTakkatie 300370 HelsinkiPL 107, 00371 Helsinkipuh. (09) 506 091faksi (09) 5060 9503www.teknos.com
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKorroosionestoaineet ja -maalit
– Corrosion Preventing Materials and Paints
Maalit ja lakat – Paints and Lacquers
Puun pinnan suojausaineet – Wood Shieldings Materials
VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory
ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory
EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory
Consumables
WACKER-KEMI ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-
kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry
Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials
Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials
Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers
Vihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat:
www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot.
32
TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation
services
TURUN KYLMÄ-HUOLTO OYAkselintie 720200 Turkupuh. 0500 524 [email protected]
Huolto ja myynti: Panasonic (Sanyo)Huolto: Forma, Heto, Revco, Heraeus,
NuAire, Kendro, Thermo ym.
Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups
Syväjäähdyttimien asennus ja huol-to – Installation and maintenance of deep freezers
Kylmäkuivurien huolto – Maintenan-ce of cold dryers
THORSTEELSooja 176505 Saue, EstoniaMyynti puh. 0500 520 950 / Markku
LuotoTehdas puh. +372 527 0543 / KikasTuotanto puh. +372 651 9613VAT ID. EE101350510 [email protected]
Tuotteet ja tuoteryhmät Ruostumattomat/haponkestävät:
– Varastosäiliöt – Prosessiastiat – Neste-/jauhesekoitusastiat – Massojen sulatusastiat – Siilot – Kuljettimet/siirtolaitteet
Asennuspalvelut ja huollot: Kemian-, elintarvike-, rehu-, juoma- ja makeisteollisuuden asiakas- kohtaiset sovellukset
Products and Product GroupsRust proof / Acid proof
– Storage Tanks – Process vessels – Liquid and powder mixing vessels – Melting tanks – Silos – Conveyors and transveyors
Assembly and maintenance services: Customer tailored solutions for chemical, food, feed, beverage, and sweets industries
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!
Vihreät sivut huomataan
Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä
ilmoitustiedot
puh. 040 827 9778
puh. 044 539 0908
puh. 040 577 8850
Näin Vihreitä sivuja luetaan:
Näin Vihreät sivut vaikuttavat:
KEMIAKemi
34 8/2013KEMIA
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
Pääkaupunkiseudun maaperässä
on laajalti arseenia. Tämä selvisi,
kun Geologian tutkimuskeskus
ja Vantaan ympäristökeskukset
tutkivat, paljonko kaupunkien
maaperässä on haitallisia alku-
aineita luonnostaan.
Tieto pitoisuustasoista on
hyödyksi esimerkiksi silloin,
kun epäillään maan pilaantu-
neisuutta.
Energiajuomien ja alkoholin
nauttiminen yhtä aikaa on vaa-
rallista. Syynä on se, että alko-
holi muuttaa energiajuomien
sisältämän tauriinin myrkylli-
seksi yhdisteeksi.
Asian paljasti Tampereen yli-
opistossa väitelleen Andrey Taranukhinin tutkimus, jonka
mukaan tauriini on kaksiteräi-
nen miekka.
Tauriini on aminohappo, jota
esiintyy ihmisen hermostossa
runsaasti. Normaalisti kyseessä
on vaaraton, hyödyllinen aine,
joka suojaa soluja ja estää aivoja
vaurioitumasta esimerkiksi liian
alkoholinkäytön takia. Yhdiste
on siksi houkutteleva lääkekan-
didaatti.
Taranukhinin tutkimuksessa
Nuorison suosima tapa sekoittaa energiajuomaan alkoholia voi pahimmassa tapauksessa olla hengen-
vaarallinen.
Energiajuoma ja viinaon vaarallinen yhdistelmä
Pääkaupunkiseudullarunsaasti arseenia
”Kuntien ei kannata käyt-
tää rahaa siihen, että maaperää
yritetään kunnostaa puhtaam-
maksi kuin luonto on”, sanoo
erikoistutkija Timo Tarvainen
GTK:sta.
Arseeni on suurina pitoisuuk-
sina haitallinen alkuaine, jota
Suomen maaperässä on yleensä
alle kolme milligrammaa
kilossa. Pääkaupunkiseudulla
tavallisia ovat jopa 10 milli-
Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun maaperässä on enemmän arseenia ja myös lyijyä kuin muualla Suomessa.
Scan
stoc
kpho
to
Scan
stoc
kpho
to
gramman pitoisuudet. Yli vii-
den milligramman pitoisuudet
johtavat suuressa osassa maata
siihen, että maan pilaantunei-
suudesta tehdään arviointi.
Ykkönen myös lyijyssä
Ihmistoiminnasta lähtöisin ole-
vien alkuaineiden osalta pää-
kaupunkiseutu poikkeaa muusta
Suomesta eniten lyijyn osalta.
Lyijyä on kertynyt maaperään
muun muassa liikenteestä ja
teollisuudesta.
”Koko tutkimuksen suurin
yllätys minulle oli, miten ylei-
sesti lyijyä on pintamaiden
orgaanisissa maa-aineksissa.
Kyse ei ole paikallisesta ongel-
masta esimerkiksi jonkin van-
han tehtaan ympäristössä, vaan
lyijy on yleinen ilmiö laajasti
pääkaupunkiseudulla”, Timo
Tarvainen sanoo.
Pintamaan suuri lyijypitoi-
suus ei kuitenkaan välttämättä
tarkoita, että maaperä sen alla
olisi yleisesti pilaantunutta.
”Jos maaperässä on haitallisia
aineita, se ei vielä sinällään ole
suuri riski. Ongelmia voi tulla
silloin, jos haitalliset aineet pää-
tyvät pinta- tai pohjavesiin, jos
paikalla viljellään ruokakasveja
tai jos lapset syövät maata.”
tauriini suojeli aikuisten hiir-
ten soluja hapenpuutteesta joh-
tuvalta apoptoosilta eli itse-
pelasti puolet hermosoluista,
joita uhkasi alkoholin aiheut-
tama apoptoosi.
Kun tauriiniannosta lisät-
tiin, poikaset alkoivat yllättäen
kuolla. Syyksi selvisi eläinten
verensokerin äkillinen, dra-
maattinen lasku ja sen taustalta
tauriinin ja alkoholin myrkylli-
nen yhteisvaikutus.
35KEMIA8/2013
-
taan avaruusaluksissa on kehi-
tetty uusia keinoja. Uutuusme-
netelmien avulla voidaan estää
mikrobien leviämistä myös esi-
merkiksi sairaaloissa, joukkolii-
kennevälineissä ja toimistoissa.
Laskentamallit, joiden avulla
mikrobien kulkeutuminen voi-
daan ennakoida, luotiin EU:n ja
Venäjän yhteisessä Biosmhars-
hankkeessa. Suomesta hank-
keessa olivat mukana Itä-Suo-
men yliopisto ja VTT, jonka
rooli mallinnuksen, ilmanvaih-
don ja kontaminaation hallinnan
sekä mittauksen todentamisessa
oli keskeinen.
Johtavan tutkijan Ilpo Kul-malan mukaan VTT keskittyi
mallintamaan ihmisen iholta ja
hengityksen kautta vapautuvien
mikrobien kulkeutumista. Kun
mikrobien leviämistavat ja -rei-
tit tunnetaan, voidaan kehittää
-
toksessa on onnistuttu tekemään
piirros nesteen pinnalle laserva-
lon avulla.
Keksinnön taustalla ovat
valokemiallisesti aktiiviset
polymeerit, jotka voidaan liu-
ottaa esimerkiksi veteen tai
alkoholiin. Uudet polymee-
rit valmisti tohtorikoulutettava
Szymon Wiktorowicz, joka
työskentelee polymeerikemian
laboratorion Funktionaalisten
materiaalien tutkimuksen huip-
puyksikössä.
Kun tutkijat kohdistivat sake-
aan alkoholipohjaiseen nestee-
seen laservaloa, vielä kunnolla
liukenemattomat polymeerit
Scan
stoc
kpho
to
Scan
stoc
kpho
to
Mikrobit kuriinavaruus-lennoilla
Laservalo piirtääkuvan nesteeseen
ottivat liukoisen niin sanotun
cis-muodon. Valokuvio piir-
tyi tällöin kirkkaana esiin nes-
teestä, ja piirros näkyi tuntien
ajan. Piirroksen säilyvyysaika
riippuu muun muassa nesteen
väkevyydestä.
Kiinteälle pinnalle, kuten
tv-ruudulle ja nestekidenäy-
tölle, on osattu piirtää valolla jo
aiemmin. Nesteellä piirtäminen
on kuitenkin uutta. Keksintöä
voidaan hyödyntää optiikan ja
elektroniikan uusien materiaa-
lien kehitystyössä.
Tutkimusta rahoitti Suomen
Akatemia. Se raportoitiin arvos-
tetussa Macromolecules-julkai-
sussa.Laservalolla nestepinnalle piirretyt kuviot ja kirjoitus säilyvät jopa useita tunteja.
tehokkaita konsteja infektioris-
kin pienentämiseksi.
”Aivastaessa mikrobikerty-
mät ovat suurimmat ihmisen
läheisyydessä, mutta jo metrin
päässä ne sekoittuvat ilmaan
melko tasaisesti. Maan päällä
pisarat ja hiukkaset laskeutuvat
nopeasti alas mutta painotto-
massa tilassa ne jäävät ilmaan,
ja riskinä on niiden joutumi-
nen hengityselimiin”, Kulmala
kuvailee.
Uudet mikrobien hallinta-keinot ovat hyvä uutinen
muun muassa astronauteille Andre Kuipersille, Oleg
Kononenkolle ja Don Pettitille, jotka tekivät
vuonna 2012 reilun kuukau-den mittaisen Sojuz-lennon
ISS-avaruusasemalle.
Ihmisen vastustuskyky heik-
kenee pitkillä, jopa satoja päi-
viä kestävillä avaruuslennoilla.
Samaan aikaan bakteerit puo-
lestaan voimistuvat ja kehitty-
vät vastustuskykyisiksi antibi-
ooteille.
”On siksi tärkeää lisätä
ymmärrystä siitä, kuinka bio-
aerosoleja syntyy, miten ne
leviävät sisäilmaan ja miksi ne
selviytyvät poikkeuksellisissa
olosuhteissa”, Kulmala sanoo.
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU
selvä terveysriski. Asian vah-
vistaa Itä-Suomen yliopistossa
tehty väitöstutkimus, jonka
mukaan alkoholin liikakäyttö
lisää valtimonkovettumataudin
vaaraa ja krapula aivohalvaus-
riskiä.
-
nen, jossa alkoholia nautitaan
vähintään kuusi annosta ker-
ralla, on tutkimuksen mukaan
yhteydessä haitallisiin muutok-
siin kaulavaltimoissa ja atero-
skleroottisissa plakeissa.
Vaarat ovat erityisen suuret
niillä alkoholia reippaasti käyt-
tävillä miehillä, joilla on kohon-
Pilvien valkaisu on selvästi
tehottomampi keino hidastaa
ilmastonmuutosta kuin aiem-
min on arvioitu. Tämä käy ilmi
Ilmatieteen laitoksen ja sen kan-
sainvälisten tutkimuskumppa-
nien selvityksestä.
Valkaisumenetelmässä ilmaan
ruiskutettaisiin valtamerten yllä
merivettä, josta vapautuvat suo-
lahiukkaset saisivat pilven hei-
jastamaan enemmän auringon-
säteilyä takaisin avaruuteen.
Tällaiset pilvet näyttäisivät
esimerkiksi satelliittikuvissa
entistä valkoisemmilta.
Rauduskoivun perimä on avattu.
-
singin yliopiston tutkijat yhteis-
työssä Metsäntutkimuslaitoksen
(Metla) kanssa.
-
mipaikassa jalostettiin ja kasva-
tettiin nimenomaan geenikartoi-
tusta varten koivuyksilö, jonka
lehdistä ja rungon jälsikerrok-
sesta tutkijoiden tarvitsemat
dna-näytteet kerättiin.
Pilkotun dna:n emäsjärjestys
määritettiin uuden sukupolven
sekvensointilaitteilla. Tutkimus
paljasti, että koivun genomissa
on noin 440 miljoonaa emäspa-
Jo yksi krapulaon terveysriski
Alkoholia ei kannata juoda niin, että seurauksena on
voimakas humala tai krapula.
Scan
stoc
kpho
to
Scan
stoc
kpho
to
Pilvien valkaisua merivesiruiskutuksella on ehdotettu yhdeksi tavaksi jarruttaa ilmastonmuutosta.
Rauduskoivun perimäselvitettiin Suomessa
Rauduskoivu on Suomen kansallispuu ja metsänviljelymme tärkein lehtipuu.
ria ja arviolta 30 000–40 000
geeniä.
Tutkijaryhmä on aloittanut
geenien määrittämisen ja nii-
den tehtävien selvittämisen.
Perimästä haetaan esimerkiksi
puun kasvunopeuteen, laatuun
ja taudinkestävyyteen vaikutta-
via geenejä.
Rauduskoivu on tutkijoiden
mukaan otollinen sekä jalostuk-
sen kohteena että tutkimuksen
mallipuuna. Koivun genomin
pohjalta on mahdollista laa-
jentaa tutkimusta myös muihin
puuvartisiin ja ruohovartisiin
kasveihin.
36 KEMIA 8/2013
Pilvien valkaisu eiestä ilmastonmuutosta
Ilmastomallitutkimuksissa
on oletettu, että suolahiukka-
set jakautuisivat tasaisesti jopa
useiden tuhansien neliökilomet-
rien alalle, eikä hiukkasten tör-
mäily merkittävästi pienentäisi
niiden lukumäärää.
Tuore tutkimus kuitenkin
osoitti, että hiukkaset törmäi-
levät toisiinsa heti ruiskutus-
paikalla niin, että niiden määrä
hupenee alle puoleen. Lähes
yhtä paljon heikentyy toimen-
piteen ilmastoa viilentävä vai-
kutus.
nut verenpaine ja ylipainoa.
vuodessa aiheutti aivohalvauk-
sen vaaran kohoamisen”, kertoo
tutkija Sanna Rantakömi.Mitä useammin alkoholia
juotiin, sitä suuremmaksi nousi
aivohalvauskuoleman riski.
Tutkimuksessa seurattiin 2 600
ihmistä 11 vuoden ajan.
Aivohalvauksen saa vuosit-
tain lähes 17 000 35–74-vuoti-
asta suomalaista. Alkoholin ja
kohonneen verenpaineen lisäksi
riskitekijöitä ovat muun muassa
sepelvaltimotauti ja sydämen
vajaatoiminta.
Scan
stoc
kpho
to
Integroitu kasvinsuojelu IPM
(Integrated Pest Management)
ei vähennä viljanviljelyn tuot-
tavuutta. Asian osoittaa MTT:n
tutkimushanke, johon osallistui
myös Turvallisuus- ja kemikaa-
livirasto Tukes.
Tutkimuksessa testattiin
IPM-menetelmiä kolme vuotta
yhdeksällä maatilalla lähes 80
viljalohkolla. Viljelijät luo-
puivat rutiiniruiskutuksista ja
käyttivät aineita, joiden avulla
voitiin ehkäistä suojeluainere-
sistenssiä. Menetelmät sääs-
Tampereella testataan uuden-
laista keinoa keliakian hoitoon.
Zürichin teknillisessä korkea-
koulussa kehitetty nieltävä,
imeytymätön polymeeri sitoo
ravinnon gluteenin niin, että se
päätyy elimistöä vaurioittamatta
suoraan ulosteeseen.
Aineen on jalostanut lääke-
muotoon israelilainen BioLi-
neRx-yhtiö. Tampereen yli-
opiston ja Finnmedin yhteisessä
tutkimuksessa selvitetään tuot-
teen turvallisuutta ihmisillä.
Tutkimusta vetää professori
Markku Mäki.
Scan
stoc
kpho
to
Integroitu kasvinsuojeluei vähennä tuottavuutta
Keliakiahoidoksinieltävä polymeeri
Jos keliakiaan saadaan lääkehoito, myös tautia sairastavat pääsevät herkuttelemaan leivällä ja muilla viljatuotteilla.
Leip
ätie
dotu
s ry
Ihmisen paras ystäväon kotoisin EuroopastaNykyajan koirien läheisimpiä
esi-isiä ovat muinaiset euroop-
palaiset sudet. Koiran alkuperän
selvitti Turun yliopiston tutki-
jan Olaf Thalmannin johtama
kansainvälinen tutkimusryhmä.
Koirien alkukotina on aiemmin
pidetty Keski- tai Itä-Aasiaa.
Tutkimus osoitti, että ihmi-
nen ryhtyi kesyttämään koiraa
kotieläimekseen hyvin varhain,
ehkä jo 32 000 vuotta sitten.
Geneetikoista ja paleontolo-
geista koostunut ryhmä analysoi
dna-aineiston, joka oli koottu18
muinaisen suden ja koiran fos-
siloituneista jäänteistä. Van-
himmat Euroopasta, Aasiasta ja
Amerikasta kerätyt dna-näytteet
olivat 36 000 vuoden ikäisiä.
Kun muinaispetojen mito-
kondrioiden genomeja verrat-
tiin nykyeläinten perimään,
paljastui, että kaikki tämän päi-
vän koirat periytyvät Euroopan
susista.
Tutkimuksessa selvisi myös,
ettei yksikään nykyisistä susi-
kannoista ole nykykoirille yhtä
läheistä sukua kuin tutkitut mui-
naissudet. Koiran synnyttänyt
eurooppalainen susikanta lie-
neekin kuollut sukupuuttoon.
tivät ympäristöä, ja viljelyn
tuottavuus säilyi vähintäänkin
ennallaan.
Kaikkien ammattiviljelijöi-
den on vuodesta 2014 lähtien
noudatettava IPM-periaatteita.
Niiden mukaan ensisijaisia
ovat ennaltaehkäisevät keinot,
ja kemiallisiin menetelmiin tur-
vaudutaan vasta todetun tarpeen
jälkeen. Kemiallisen torjunnan
tulee olla taloudellisesti perus-
teltua ja aiheuttaa mahdollisim-
man vähän riskejä ihmisten ter-
veydelle ja ympäristölle.
IPM-kasvinsuojelu on tutkitusti toimiva menetelmä. Torjunta-kemikaalien käyttö vain tarpeen mukaan on kannattavaa sekä viljelijälle että ympäristölle.
37KEMIA8/2013
Keliakia on krooninen, tuleh-
duksellinen autoimmuunisai-
raus, johon ei toistaiseksi ole
muuta hoitoa kuin elinikäinen
tiukka ruokavalio eli vehnän,
ohran ja rukiin välttäminen.
Keliakiaa sairastavilla ravin-
non sisältämä gluteeni vaurioit-
taa suolen limakalvoa. Seurauk-
sena on ruuansulatushäiriöitä ja
ravinnon imeytymättömyyttä
sekä muun muassa luukatoa,
maksasairauksia ja ääreis- ja
keskushermoston ongelmia.
Sairastumisalttius on perinnöl-
linen.
Kaikki maailman koirat periytyvät muinaisesta eurooppalaisesta sudesta – myös nämä karvaturrit.
Ann
ika
Kai
kkon
en
38 8/2013KEMIA
REACH-ASETUKSEN keskeinen tavoite on korvata erityistä huolta aiheuttavat kemikaalit turvallisem-milla. Prosessi ei kuitenkaan ole helppo.
Reach edellyttää, että vaihtoeh-toiset aineet ja teknologiat analysoi-daan. Lisäksi nykykäytön hyötyjä ja haittoja on verrattava korvaamis-kustannuksiin ja -hyötyihin. Johon-kin tarkoitukseen saattaa soveltua vain yksi tietty aine, jonka korvaami-nen voi tulla erittäin kalliiksi.
Uusia aineita kehitetään täyttä vauhtia kemianteollisuuden labo-ratorioissa ja yliopistoissa ympäri maailman. Aineiden pääsy markki-noille on tarkkaan säädeltyä. Ennen kuin kemikaali pääsee myyntiin se on todettava turvalliseksi. EU:ssa seulan läpäisee noin 300 uutta ainetta vuodessa.
MARKKINOILLA jo olevat aineet käyvät vaiheittain läpi saman ris-kinarviointiprosessin kuin uudetkin.
EU:n kemikaalivirasto päättää teh-tävistä tutkimuksista. Tutkimustulos-ten perusteella päivitetään aineiden rekisteröintejä ja luokituksia.
Kun viranomaisten tietoon tulee, että aineella saattaa olla erityistä huolta aiheuttavia ominaisuuksia (SVHC), reagointitapoja on kaksi: kemikaalin käyttöä voidaan rajoit-taa, tai sen käyttö voidaan tehdä luvanvaraiseksi.
Työkaluista tylpempi on rajoitus, sillä se ei sisällä käyttäjäkohtaista harkintaa.
Sen sijaan lupamenettelyssä aineen käyttämiselle voidaan myön-tää lupa, jos käyttäjä osoittaa, että aineeseen liittyvät riskit ovat hallin-nassa. Luvan perusteena voi olla myös se, että käytön hyödyt ovat yhteiskunnalle kokonaisuutena sel-västi suuremmat kuin haitat.
Sääntelystä tulee kuitenkin sitä vaikeampaa, mitä pidempään ja useammassa käytössä aine on ollut.
Kemikaaleja poistuu normaalisti markkinoilta koko ajan, kun ne kor-vautuvat edullisemmilla ja vähäriski-semmillä. Jotkin aineet ovat kuiten-kin muodostuneet niin keskeiseksi osaksi elämäntapaamme, että niitä on käytännössä hyvin vaikea kor-vata kokonaan. Aineet ovat taval-laan ”liian isoja” korvattavaksi.
PUUTAVARAN kyllästyksessä käy-tettiin aiemmin arsenikkia sisältäviä aineita. Kun EU vuonna 2006 kielsi aineet, ne korvautuivat suurelta osin kreosootilla, jota on käytetty 1800-luvulta asti.
Riskinarvioinnissa myös kreosoo-tilta löytyi erityistä huolta aiheuttavia ominaisuuksia. Tällöin alettiin miet-tiä senkin kieltämistä puunsuoja-aineena.
Kielto merkitsisi sitä, että euroop-palaisyritykset joutuisivat neljän
vuoden siirtymäajan jälkeen vaiheit-tain luopumaan kreosootilla käsitel-lyistä ratapölkyistä, sähkötolpista ja puhelinpylväistä.
Euroopan komissio teetti asiasta vaikutusarvion. Selvisi, että pelkäs-tään Ruotsissa on 6 000 kilometriä rautateitä ja niillä yhdeksän miljoo-naa kreosootilla käsiteltyä ratapölk-kyä.
Pölkkyjen vaihtaminen kreosootit-tomiin tulisi maksamaan ruotsalai-sille veronmaksajille kolme miljardia euroa. Jos samoin toimittaisiin myös sähkö- ja puhelintolppien ja muiden puurakenteiden kohdalla, laskua kertyisi yli 10 miljardia euroa.
PELKÄSTÄÄN YKSI jäsenvaltio siis maksaisi yhden ainoan aineen kor-vaamisesta kaksinkertaisena sum-man, jonka on laskettu koituvan koko Reach-lainsäädännön toteu-tuskustannuksista.
Kun mahdollisten korvauskustan-nusten määrä paljastui, EU-komis-sio luopui kreosootin täyskieltoaja-tuksesta. Kivihiilitervayhdisteitä saa – tietyin ehdoin – jatkaa puunsuo-jauksessa myös vastaisuudessa.
Kreosootilla käsitelty puu voitai-siin korvata betonilla tai teräksellä, mutta elinkaarianalyysin mukaan nekään eivät ole ihanteellisia mate-riaaleja. Toisaalta joissakin tutki-muksissa on todettu, että kreo-sootista vapautuu merkittävästi vähemmän pysyviä, kertyviä ja myr-kyllisiä (PBT) aineita kuin vaikkapa liikenteen päästöistä.
Ruotsin kansallinen kemikaalivi-rasto ilmoitti marraskuussa aloitta-vansa kreosootin uuden arvioinnin ja uusien korvaavien vaihtoehtojen etsinnän.
Riku [email protected]
REACH RAKENTUUAsiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista.
Kemikaali voi olla
Liian iso korvattavaksi
Foto
luks
Riku Rinta-Jouppi on partneri REACHLaw Oy:ssä.
8/2013 KEMIA
Ligniini nouseeuuteen arvoon
Maija Pohjakallio
Puunjalostusteollisuudessa ligniini oli
pitkään aine, josta haluttiin eroon, koska
selluun sitä ei saa jäädä. Sellunvalmis-
tuksen sivutuotteena erottuva ligniini-
virta eli mustalipeä on yleensä poltettu
energiaksi. Kasvava kiinnostus bioraaka-
aineisiin on kuitenkin nostanut ligniinin
uuteen arvoon.
”Monet tahot ovat nyt kiinnostuneita
ligniinin jalostamisesta ja hyödyntämi-
sestä tuotteissa”, kertoo tutkimuskoor-
dinaattori Kristiina Poppius-Levlin
VTT:stä.
Ligniinin mahdollisia käyttökohteita
on paljon. VTT:ssä on tutkittu biopoly-
meerin käyttöä esimerkiksi terveysvai-
kutteisena ravintokuituna sekä komposii-
teissa ja liimoissa, joissa se voisi korvata
fossiilisia raaka-aineita.
Lupaava tutkimuslinja on myös lig-
niinimassan hydroterminen hiiltäminen
-
vista bioperäistä hiiltä esimerkiksi nano-
materiaalisovelluksiin.
Ligniinin ominaisuuksia voidaan rää-
tälöidä ja parantaa muuntelemalla sen
rakennetta kemiallisesti tai entsyymien
avulla. VTT:ssä on saatu aikaan termo-
plastisia eli lämmön avulla muovattavia
yhdisteitä esteröimällä ligniiniä rasva-
hapoilla.
”Yhdisteitä voidaan käyttää öljype-
räisten muoviraaka-aineiden korvaajina
tai tehdä niistä esimerkiksi kosteutta eris-
täviä pinnoitteita pakkauksiin”, kertoo
johtava tutkija Tarja Tamminen.
”Jos kartonkilaatikon päällystäisi täl-
laisella pinnoitteella, voisi vaikkapa
aamiaismuropakkauksista jättää muovi-
pussin kokonaan pois.”
Ligniiniä syntyy sivutuotteena myös
niissä bioetanolitehtaissa, joiden raaka-
aineena on lignoselluloosa, kuten puu
tai olki. Johtavan tutkijan Tiina Liitiän
mukaan etanolitehtaat ja muut uudet
biojalostamot voivat tulevaisuudessa olla
merkittäviä ligniinin tuottajia.
Ligniini on arvokas uusiutuva raaka-aine, jota voitaisiin hyödyntää muun muassa muoveissa, liimoissa ja terveysvaikutteisena ravintokuituna. Ligniinin tuotanto jatkojalostusta varten käynnistyy Suomessa vuonna 2015.
Tuotanto käynnistyy Kotkassa
Määrällisesti eniten ligniiniä saadaan
kuitenkin selluteollisuuden sivuvirroista.
Sellutehtaat ovat siksi luontevia lignii-
ninvalmistajia.
Ensimmäisenä ligniinituotannon jatko-
jalostusta varten aloittaa Suomessa Stora
Enso Sunilan sellutehtaassaan. Sulfaatti-
eli kraftligniinin eristys mustalipeästä
starttaa Kotkassa vuonna 2015.
Yhdysvalloissa kraftligniinin tuotan-
non ovat jo käynnistäneet paperiyhtiöt
Domtar ja MeadWestvaco. Sekä Stora
Enson että Domtarin ligniininvalmis-
tuksen perustana on Metson uusi Lig-
noBoost-teknologia. Tulossa on myös
muita ligniinin erotusteknologioita.
Ligniinipitoisia materiaaleja ryhtyne-
vät ensimmäisinä hyödyntämään auto- ja
rakennusteollisuus jo lähimmän viiden
vuoden aikana.
”Kun ensimmäiset pioneerituotteet on
saatu markkinoille, ligniiniin liittyvä lii-
ketoiminta kasvaa nopeasti”, VTT:n Pop-
pius-Levlin uskoo.
Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori ja konsultti Katme Consulting Oy:ssa.
Yleinen luonnonpolymeeriLigniini on yleisimpiä luonnossa esiintyviä polymeerejä. Puun mas-sasta ligniiniä voi olla jopa 30 pro-senttia. Kemialliselta rakenteeltaan ligniini on verkottunut polymeeri, jossa on paljon fenolisia ja alifaat-tisia hydroksyyliryhmiä.
Ligniinin ominaisväri ja -haju eivät ole houkuttelevia. Biopoly-meerin käyttöönottoa on kuitenkin jarruttanut ennen kaikkea se, että sen teollinen tuotanto jatkojalos-tusta varten on ollut vähäistä.
Sulfiittisellun keiton sivutuot-teesta lignosulfonaatista osa on hyödynnetty esimerkiksi betonin-valmistuksessa tai synteettisen vanilliinin lähtöaineena. Useimmat sellutehtaat toimivat kuitenkin sul-faattimenetelmällä. Siinä erottuvan kraftligniinin laajamittainen tuo-tanto on vasta käynnistymässä.
Suomen vihreä kulta sisältää runsaasti ligniiniä, joka pääsee vastai-suudessa uuteen hyötykäyttöön.
Scan
stoc
kpho
to
39
ULJAS UUSI BIOTALOUSSarja esittelee suomalaisen
biotalouden osaamistarinoita.
40 8/2013KEMIA
NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN
Kemia-lehden kolum-nisti Anja Nystén on
kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja
Kemikaalikimara lap-siperheille (Teos 2008
ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa
www.kemikaalikimara.blogspot.com.
LEIPÄKONE on kätevä peli. Aineet vain masiinaan, ajastin päälle, ja aamiaisella on lämmintä purtavaa. Viis siitä, että laite aamuyöstä vähän metelöi. Emme kyllä ole vehjettä moneen vuoteen käyttäneet, mutta idea on hyvä.
Työpäivän jälkeen voisi alkaa harrastaa liikuntaa. Pitää ehdottomasti ostaa joku edullinen kuntoilukoje, gymstick tai soutulaite, ettei fysiikka pääse vallan rapistumaan.
Rehkimisen jälkeen voi lepuuttaa rasittuneita aivoja ja kroppaa makaamalla tovin piikkimatolla. Niitä on niin kivan-värisiäkin. Ruohonvihreä vie ajatukset kesään.
Telkkarin katselu saa uusia ulottuvuuksia, kun upottaa varpaat jalkakylpylaitteeseen. Voi hyvällä omallatunnolla seurata saippuasarjoja, kun hoitaa terveyttä siinä samalla. Jalkakylvyn pariksi kasvohierontakone, niin freesi olo on taattu.
FRITEERAUSKEITIN on myös mukava. Saa aitoja rans-kanperunoita, aina kun niitä kerran vuodessa tekee mieli.
Terveellisempiä ruokia varten on ostoskanavalta hankittu haudutuspata. Sitä käytämme pari kertaa vuodessa. Muu-ten turvaamme mikroaaltouuniin. Se on nopeampi.
Myös popcorn-kone on tuiki tarpeellinen. Kuka viitsii tehdä poppareita kattilassa? Pitää vahtiakin muutama minuutti siinä vieressä. Silkkaa ajanhukkaa.
KAHVI! Sen olin aivan unohtaa, vaikka juuri eilen näin telk-karissa neljä erilaista kupsoli-kapsoli-keittimen mainosta. Miksei sellaisia ole aiemmin ollut markkinoilla?
Hiukan kyllä arveluttavat yksittäispakatut kahviannokset ja se, mihin sen vekottimen oikein sijoittaa. Työtasolla kun on jo aika monta laitetta, espresso- ja tavallinen kahvinkeitin mukaan lukien.
Mutta sopu sijaa antaa. Voihan friteerauskeittimen vaikka työntää yläkaapin peränurkkaan tai viedä kellarin romuva-rastoon.
Mökille kupsolikonetta ei viitsi rahdata. Siellä kun meillä on sellainen vanhanajan meininki. Kahvikin keitetään pan-nussa ja pidetään lämpimänä pitsikoristeisen pannumyssyn alla. Ihanaa!
Anja Nysté[email protected]
Kemia-Kemi 12/1978Kemiralle uusi ruutitehdas Vihtavuoreen
Kemia-Kemi 12/1988Uusi yritys SveitsiinKemira vahvistaa bioteknistä tutkimustaan ja tuotantoaan
Uuden ruutitehtaan rakentami-
sesta Kemira Oy:n ryhmä Vih-
tavuoren tehtaille Vihtavuoreen
teki Kemiran hallintoneuvosto
päätöksen. Ruutitehtaan kustan-
nusarvio on 55 miljoonaa mark-
kaa. Tehdas valmistuu vuonna
1982.
Ruutitehtaan rakentaminen
on katsottu tarpeelliseksi tur-
vallisuus- ja maanpuolustus-
syistä. Myös taloudellisuus- ja
työllisyysnäkökohdat puolta-
vat tehtaan rakentamista. Teh-
taan suunnittelu ja rakentami-
nen työllistää yhteensä 250
henkilöä. Valmistuttuaan teh-
das työllistää välillisine vaikutuksineen kaikkiaan
satakunta ihmistä.
Ruutitehdashanketta selvitellyt valtionhallinnon ja edustajien
työryhmä teki viime keväänä rahoitusesityksen, jonka mukaan
valtio osallistuu tehtaan rahoitukseen 32,5 miljoonalla markalla.
Vuosille 1979–1982 tehty rahoitusohjelma sisältää Kemiran
osakepääoman korotuksen yhteensä 12,5 miljoonalla markalla,
investointiavustuksia yhteensä 5 miljoonaa markkaa sekä puo-
lustusministeriön rahoitusosuuden, joka on 15 miljoonaa mark-
kaa.
Kemira Oy on mennyt osak-
kaaksi Sveitsissä juuri käynnis-
tyneeseen biotekniikkayrityk-
seen. Yhtiön omistusosuus on
kolmannes uuden Phytotech
Bern AG:n osakepääomasta.
Toinen pääosakas on sveitsi-
läinen trooppiseen maatalou-
teen erikoistunut Polyagro AG
yhtä suurella osuudella. Loput
osakkeet omistaa marjakas-
AG sekä alan spesialistit.
Phytotech AG:n biotekni-
siä menetelmiä sovelletaan
mikrolisäykseen, tautien
saastuttamien lajikkeiden
puhdistamiseen ja in vitro -menetelmiin perustuvaan
kasvinjalostukseen. Yhtiöllä on kaupallista tuotantoa varten jo
toiminnassa mikrolisäyslaboratorio Sveitsissä.
Osakkuus vahvistaa Kemiran bioteknistä tutkimusta. Koti-
-
nissa Terra Nigra B.V:ssä gerberan ja ruusun jalostamiseksi sekä
amerikkalaisissa yhteistyöyrityksissä. Osakkuus avaa myös mah-
dollisuuden hyödyntää tutkimustuloksia tropiikissa.
Joulua odotellessa
418/2013 KEMIA
Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden
uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.
Ida Noddack, nainen ilman Nobelia
Sisko Loikkanen
1920-luvun alun Saksan kemianteollisuus
oli miesten valtakuntaa, jossa työskenteli
yksi ainoa naistutkija: Ida Tacke.
Vuonna 1896 syntynyt Tacke oli ollut
outo lintu jo aiemmin, sillä kemiaa opis-
keli koko maassa vain muutama nainen.
Berliinin teknillisen korkeakoulun kas-
vatti jatkoi diplomi-insinöörin tutkin-
tonsa jälkeen tohtoriksi asti ja meni sitten
Siellä hän erikoistui röntgenspektros-
kopiaan ja tutki sen avulla luonnonnäyt-
teitä, mineraaleja ja meteoriitteja. Työtä
varten hän kehitti myös uusia erotus- ja
rikastusmenetelmiä.
Teollisuus sai kuitenkin jäädä, kun
Berliinin fysikaalis-teknillisen laitoksen
laboratorionjohtaja Walter Noddack
esitti nuorelle naiselle kutsun liittyä ins-
tituutin henkilökuntaan.
Tarjous oli niin kiinnostava, että Tacke
tarttui siihen mielellään – siitä huolimatta,
että ”vierailevalle tutkijalle” ei tulevina-
kaan vuosina maksettu edes palkkaa.
Noddackista ja Tackesta tuli kiinteä
työpari ja sittemmin myös aviopari, joka
ryhtyi metsästämään vielä löytämättömiä
harvinaisia alkuaineita 43 ja 75.
Laskettuaan aineiden kemialliset ja
fysikaaliset ominaisuudet Noddackit
valitsivat menetelmän, jolla he lähtivät
erottamaan niitä ensin platinamalmista
ja sitten kolumbiitista. Siitä irtosi mil-
ligramma ainetta, josta pari sai aikaan
röntgenspektrit.
Vuonna 1925 Ida ja Walter Noddack
julkaisivat tutkimuksensa, jossa he nime-
sivät alkuaineen 75 Idan synnyinpaikan
Reinin mukaan reniumiksi. Seuraavina
vuosina he prosessoivat lähes 700 kiloa
molybdeniittia ja onnistuivat vuonna
1928 eristämään ensimmäisen kokonai-
sen gramman puhdasta reniumia.
Alkuainetta 43 pari kutsui Walterin
kotiseudun Masurian kunniaksi masu-
Ida Noddack löysi uuden alkuaineen ja oivalsi, mitä ydinreaktiossa tapahtuu. Hän oli kolme kertaa ehdolla nobelistiksi mutta jäi lopulta ilman palkintoa.
riumiksi. Sitä Noddackit eivät kuitenkaan
saaneet eristettyä, eikä heidän kokeitaan-
kaan ole kyetty toistamaan. Nykyisin tek-
netiumina tunnettua ainetta valmistettiin
ensi kerran vuonna 1937.
Ymmärsi fissioreaktion
Kun kuuluisa italialainen tiedemies
Enrico Fermi vuonna 1934 pommitti
uraania neutroneilla, hän päätteli, että
pommituksessa syntyy transuraaneja,
uraania raskaampia alkuaineita.
Kun tunnettu saksalainen tutkija Otto Hahn toisti Fermin kokeet, hän tuli
samaan johtopäätökseen.
Ainoa, joka uskalsi olla arvostettujen
herrojen kanssa eri mieltä, oli Ida Nod-
samana vuonna artikke-
lin, jonka mukaan pommi-
tuksessa ei muodostu ras-
kaampia alkuaineita, vaan
uraaniatomit pilkkoutuvat
siinä kevyempien alkuai-
neiden isotoopeiksi.
-
kintaa alkoi vähitellen
epäillä muukin tiedeyh-
teisö. Vuonna 1939 itä-
valtalaisfyysikko Lise Meitner asettui tukemaan
Noddackia, jonka pian
osoitettiin olleen täysin
oikeassa.
”Ida Noddackin väite
oli liian rohkea, jotta se
olisi otettu vakavasti”,
-
keenpäin.
Enrico Fermi palkittiin sittemmin tutki-
Nobelilla. Myös Ida Noddack pääsi peräti
kolmesti Nobel-ehdokkaaksi asti, mutta
palkintoa hän ei koskaan saanut.
Ida ja Walter Noddack siirtyivät sodan
jälkeen Bambergin yliopistoon. Sinne
perustetussa geokemian instituutissa he
työskentelivät yhdessä Walterin kuole-
maan vuoteen 1960 asti.
Ida Noddackin tutkijanura jatkui vielä
eläkkeelläkin. Viimeiset aikansa hän
vietti Bad Neuenahrissa, jossa hän kuoli
vuonna 1978.
Kirjoittaja on kemisti ja Ylen tiedetoimittaja.
Ida Noddack ymmärsi ensimmäisenä ilmiön, joka tätä nykyä tunne-taan ydinreaktiona.
42 8/2013KEMIA
Teksti ja kuvat: Elina Saarinen
Makuuhuoneen kaapin hyllyillä ei ole
vaatteita vaan kolveja, kellolaseja ja pie-
nempiä ja suurempia lasipurkkeja ja -pul-
loja, jotka sisältävät pariasataa erilaista
kemikaalia.
Pöydällä tietokoneelta jäävän tilan
vievät lokerikko täynnä komponentteja,
argon-pullo, magneettisekoitin, mikro-
hiossetti hienossa salkussa, vakuumi-
pumppu, sulamispistemittari, saksalai-
nen tarkkuusvaaka ja akvaariopumppu.
Ei siis ihan tyypillisimpiä opiskelija-
bokseja.
Kun Jyväskylän yliopiston orgaani-
sen kemian opiskelija Juha Siitonen
muutama kuukausi sitten vaihtoi asun-
toa, kotilaboratorion osat kulkivat muut-
tokuormassa huolellisesti pakattuina.
Uudessa kodissa ne purettiin laatikoista
ensimmäisenä. Sängyn Siitonen kokosi
vasta laboratorion jälkeen.
Ulkopuolinen näkee kaapeissa ja laa-
tikoissa vain riveittäin purnukoita, mutta
miehelle itselleen jokainen kemikaali ja
esine merkitsee kokonaista tarinaa.
”Tämän kaatopipetin sain yläasteella.
Enää en tarvitse sitä, mutta sillä on tun-
nearvoa”, Siitonen aloittaa kokoelmiensa
esittelyn.
”Tämä oksamidin synteesi on ensim-
mäinen orgaaninen synteesi, jonka tein
itse joskus 14-vuotiaana, ja tässä on
16-vuotiaana tehty hopeapeili.”
Seuraava purkki sisältää sulfaniili-
hapon natriumsuolaa. Siitonen korjasi
aineen talteen Lappeenrannan teknilli-
sestä yliopistosta, jossa hän oli lukioai-
kaan kesätöissä.
Toinen pieni pullo tuo mieleen muka-
van muiston.
”Tätä ftaalihappoanhydridiä kului
erääseen hirmu hauskaan kokeeseen.
Käytin kotitalousmikroa reaktion ajami-
Kun Juha Siitonen vaihtoi asuntoa, muuttokuorman tärkein osa oli kemian kotilaboratorio. Se on kulkenut pian kemistiksi valmistuvan opiskelijan matkassa lapsuudesta saakka.
Molekyylien keräilijä on
Kuuhopean metsästäjä
seen”, Siitonen tarinoi nostellen nähtä-
väksi lisää purkkeja.
Molekyylikokoelma on kemian opis-
kelijalle kuin valokuva-albumi tai levy-
hylly – täynnä tunteita ja muistoja.
”Joku keräilee jotakin muuta, minä
keräilen molekyylejä.”
Aurinkoa luentosaliin
Juha Siitosen kiinnostus kemiaan heräsi
varhain.
Jerry Lewisin elokuva Pähkähullu professori värillisine liuoksineen ja sent-
rifugeineen teki vasta taaperoikäiseen
miehenalkuun lähtemättömän vaikutuk-
sen. Poika kävi hakemassa keittiön kaa-
peista tyhjiä hillopurkkeja ja rakensi huo-
neeseensa kotilaboratorion siemenen.
Ensimmäisen tutkimuksen tulokset
olivat hämmästyttävät: Juha Siitonen, 3,
löysi uuden alkuaineen.
Löytönsä hän nimesi ”kuuhopeaksi”.
”Sekoitin maitoa ja etikkaa, joista
saostui kaseiinia”, Juha Siitonen, 24,
selventää.
Poika jatkoi kokeiden tekemistä ja
laboratorio kasvoi. Esikoulussa hän jo
tiesi haluavansa isona valkotakkiseksi
kemianprofessoriksi.
Yläasteen kemianopettajat eivät kui-
tenkaan suhtautuneet kokeiluihin kovin
kannustavasti. Se harmittaa Siitosta yhä.
-
tapoja kokeellisempaan suuntaan.
”Lapsi oppii olemalla utelias ja teke-
mällä itse”, hän korostaa.
-
retta perua, Siitonen muistuttaa. Ennen
vanhaan kemian osaaminen pohjautui
käytännön kokeisiin. Juuri ne tekevät tie-
teenalasta poikkeuksellisen kiehtovan.
”Kemiaan kuuluvat olennaisena osana
kolmijalat ja näyttävät kokeet, jotka ovat
jännittäviä tehdä ja katsoa. Tietynlainen
mystisyys on tärkeää.”
Juha Siitonen on soveltanut kokeiden
kautta oppimista muun muassa Jyväs-
kylän yliopiston Kemian päivillä. Suo-
sittuna sijaisena ja luennoitsijana hän
on pitänyt opetustunteja ja kursseja ja
toteuttanut demonäytöksiä.
Demonstraationsa hän rakentaa suurel-
lisesti ja viihteellisesti.
”Pidän demot aina show-meiningillä.
Niissä pitää olla teatraalisuutta”, virnis-
tää Siitonen, joka on tehnyt kokeitaan
muun muassa ämpäreissä.
polttaminen puhtaassa hapessa.
”Iso kolvi täyttyy valkoisella savulla ja
43KEMIA8/2013
”Kemikaaleihin assosioituu
tunteen palo”, sanoo Juha
Siitonen.
Kotilaboratorion projektissa on syntymässä kapsaisiinia lähikaupan aineksista.
järjettömän kirkkaalla kelmeällä valolla.
Luentosaliin syttyy pieni aurinko.”
Kemian taidetta
Tänä syksynä Juha Siitonen on puurtanut
pitkiä päiviä pro gradu -työnsä parissa.
Viidennen vuoden opiskelijan on tarkoi-
tus saada tutkielmansa valmiiksi jouluun
mennessä.
Lopputyö käsittelee tupakkalaktonin
kokonaissynteesiä. Siinä Siitonen sovel-
taa Jyväskylässä hiljattain tohtoriksi väi-
telleen Eeva Kemppaisen kehittämää
menetelmää luonnonaineiden syntetiik-
kaan.
Gradutyötä ohjaa professori Petri
44 8/2013KEMIA
Pihko. Itsekin nuorena kotikemiaa har-
rastanut Pihko oli syy, jonka takia parik-
kalalainen lukiolainen aikoinaan päätti
hakea nimenomaan Jyväskylän yliopis-
toon opiskelemaan juuri orgaanista syn-
teettistä kemiaa.
”Petri Pihkon kanssa on hauskaa rat-
koa kokonaissynteesiä, koska meille
molemmille kokeellinen lähestymistapa
josta paistaa se, että hän oikeasti rakas-
taa sitä, mitä tekee”, opiskelija kiittelee
professoriaan.
Luonnonaineiden syntetiikassa Siito-
seen vetoaa sen haastavuus ja monimut-
kaisuus.
”On sama mitä syntetisoin. Kaikelle
yhteistä on, että tämä vaatii palikoiden
yhdistelyä ja ongelmanratkaisutaitoa.”
Luonnonainesynteesiä on Siitosen
mukaan kutsuttu ”kemian taiteeksi”.
”Orgaaninen synteesi on vähän kuin
maalaisi. Siinä näkyy tutkijan oma luo-
vuus.”
opintopolku, harrastus ja tuleva ammatti.
Kemia on itseilmaisua, oivaltamista ja
onnistumisen elämyksiä.
Historiaa lähikaupasta
Jos yliopiston laboratorio on Juha Siito-
selle työareena, kotilaboratoriossaan hän
rentoutuu ja huvittelee.
Parhaillaan kotilaboratoriossa tehdään
historiaa. Siitonen toimii tutkijaparin toi-
sena osapuolena kansainvälisessä orgaa-
nisen synteesin yhteistyöprojektissa.
Jyväskyläläisessä opiskelijaboksissa
valmistuu lähikaupan aineksista synteet-
Kemian kotilaboratorioharrastus kar-
kasi reilu vuosi sitten uutisoidussa ta-
pauksessa lapasesta. Jyväskylän yliopis-
ton kemian opiskelija oli jemmannut
kotiinsa ja ulkovarastoonsa lähes 300
kiloa pyrotekniikkaan soveltuvia kemi-
kaaleja.
Poliisien tekemään takavarikointiin ja
räjähderikosepäilyyn johtanut tapaus on
ääriesimerkki siitä, kuinka kotikokeita ei
pidä harrastaa.
Tässä Juha Siitosen turvallisuusvinkit:
millilitroja tai grammoja. Voit suo-
rittaa kokeet mikrohiosvälineillä.
Jos kokeet epäonnistuvat, pieni mit-
takaava antaa paljon anteeksi. Pie-
niä määriä käyttämällä säästää myös
rahaa, koska kemikaalit ovat kalliita.
valitsemaan olennaisimmat. Alkuun
pääsee muutamalla keitinlasilla, koe-
putkella, tarkalla vaa’alla ja lämpöle-
vyllä. Jo 5–10 kemikaalilla voi suorit-
taa useita kymmeniä kokeita.
aineisiin, jätä ne tekemättä.
-
neitä. Jos kokeesta tulee kaasuja, avaa
ikkuna tai mene tekemään koe ulko-
salla.
-
Jos mahdollista, muuta aineet vaarat-
tomiksi yhdisteiksi. Perusliuottimet,
joissa ei ole halogeenejä, voi polttaa.
Toimita vaaralliset jätteet ongelma-
jätekeräykseen. Merkitse aina, mitä
pullot sisältävät. Muista vaaraomi-
naisuusmerkinnät.
-
kana. Antikvariaateista löytyy 1900-
luvun alkuvuosikymmenien kemian-
kirjoja, joissa on kuvattu monenlaisten
kokeiden tekemistä – tosin puutteel-
lisin turvallisuusohjein. Myös netistä
löytyy englanninkielisiä ohjeita kokei-
den tekemiseen. Pidä yhteyttä muihin
harrastelijoihin, jotta voitte jakaa oival-
luksenne.
Vinkkejä kotikemisteille
Hauskasti mutta turvallisesti
tistä kapsaisiinia, chilipippurin tulisuu-
den aiheuttavaa ainetta.
Työstä toisen puolen tekee yhdysvalta-
lainen harrastelijakemisti, jonka Siitonen
tapasi internetin keskustelufoorumilla.
Kemiasta innostuneille on netissä tar-
jolla runsaasti erilaisia harrastajafooru-
meita.
”Osa niistä tietysti keskittyy räjähtei-
siin ja huumeisiin, mutta onneksi löytyy
meitäkin, joita kiinnostaa itse kemia, asi-
oiden nokkela suorittaminen.”
Ihmisestä kielii paljon se, että hänen
kotoaan löytyy laboratorio, Siitonen
sanoo. Vaatii sekä pitkäjänteisyyttä että
kekseliäisyyttä, että pystyy tekemään
suurin piirtein kahvikupeissa kokeita,
jotka vaativat tarkkuutta ja tietynlaisia
lähtöaineita.
”Apteekista saa peruskemikaaleja mut-
tei aineita monimutkaisiin kokeisiin”,
Siitonen selventää.
Itse hän yhdisti yläkouluikäisenä elek-
troniikkaharrastuksensa kemiaan.
”Osoittautui, että sähkövirralla voi teh-
dä hapetus-pelkistysreaktioita ja saada
aikaan suoloja. Sain liuotettua metalleja
vesiliuokseen ja tein sen jälkeen itselleni
kokonaisen kirjaston siirtymämetalli-
yhdisteitä.”
Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.
Juha Siitonen käyttää hyvin pieniä ainemääriä ja suorittaa reaktiot muutaman millilitran ampulleissa. Tarkkuusvaakaan hän koodasi itse softan, joka siirtää mittaustulokset suoraan tietokoneelle. ”Se säästää aikaa ja minimoi virheet.”
458/2013 KEMIA
Marja Saarikko
Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-
osasto K7 on yksi vieritestauksen suo-
malaisista suurkäyttäjistä.
Vieritestauksen eli POC-analytiikan
(Point of Care) ansiosta pikkupotilaista
otetut näytteet saadaan tutkituksi heti. Jos
testitulokset edellyttävät hoidon muutok-
sia, vaikkapa hengityskoneen säätämistä
uudelleen, ne päästään tekemään nope-
asti.
Esimerkiksi verikaasuanalyysi vie vain
kaksi minuuttia, kertoo apulaisosaston-
hoitaja Eija Reen.
”Ennen piti juosta viemään näyte labo-
ratorioon, minkä jälkeen odoteltiin testi-
tulosta. Siihen verrattuna vieritestaus on
todella kätevää.”
Vastasyntyneiden teho-osastolla on
käytössään yhteensä kymmenen Abbott
Point of Care -yhtiön valmistamaa eri-
koislaitetta, joilla osasto tekee vuosittain
yli 10 000 testiä. Yksi laite painaa reilut
600 grammaa eli hieman enemmän kuin
pienimmät hoidettavat keskosvauvat.
Ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla
on usein keuhkojen kypsymättömyydestä
johtuvia hengitysvaikeuksia. Lastenkli-
nikka käyttää vieritestauslaitetta paljon
paitsi verikaasujen myös sokereiden ja
laktaatin määrittämiseen.
Niiden lisäksi laitteen testivalikoimaan
kuuluvat muun muassa sydänmarkkerit
ja INR eli tromboplastiiniaika, jota tarvi-
taan verenohennuslääkkeiden annostelun
määrittämisessä.
Jokainen sairaala valitsee itselleen
sopivimman testivalikoiman ja tutkii
testien luotettavuuden yhteistyössä oman
laboratorionsa kanssa.
Eija Reen kiittää vieritestauksen help-
pokäyttöisyyttä.
”Laitteella luetaan ensin viivakoodit ja
sitten siihen syötetään testikasetti, johon
on injektoitu arteria- eli valtimokanyy-
Vieritestaus tuo laboratorionkeskosvauvan kupeelle Lastenklinikan vasta-
syntyneiden teho-osaston pienillä potilailla on vierellään erikoislaite, jolla tutkitaan heistä otetut näytteet saman tien.
listä otettu kokoverinäyte”, Reen kuvai-
lee prosessia.
Tarpeen kriisialueilla
Vieritestauslaite soveltuu nopeutensa ja
kannettavuutensa ansiosta käyttöön myös
etenkin kiireisiin päivystystilanteisiin ja
sairaankuljetukseen. Se tulee tarpeeseen
myös vaikkapa sukellusveneissä ja ava-
ruusasemilla.
Koska laitteella voi määrittää tropo-
niineja eli sydänmerkkiaineita, joita tar-
vitaan sydäninfarktin diagnosoimiseen,
sille on kysyntää myös lentokoneissa ja
risteilyaluksissa.
”Lisäksi olemme lahjoittaneet lait-
Filippiineille”, kertoo johtaja Ian Yeeles
Abbott Point of Carelta.
Yhtiö lanseerasi i-STAT-analysaattorin
2000-luvun alussa. Laitteeseen on sit-
temmin liitetty muun muassa viivakoo-
Kolmannes osasto K7:n vauvoista painaa alle puolitoista kiloa, kymmenesosa alle kilon. Heidän hoidossaan on tärkeää tehdä laboratoriotesti mahdollisimman nope-asti ja pienestä verimäärästä. Kuvituskuva ei esitä Lastenklinikan potilasta.
Scan
stoc
kpho
to
dinlukija, mikä helpottaa tulosten doku-
mentointia.
Eija Reenin mukaan vieritestauksen
tarve sairaaloissa on kasvussa. Samaa
kertovat Abbottin tilastoluvut: yhtiön
vierilaitteiden myynti on kasvanut vuo-
desta 2004 lähes viisinkertaiseksi. Sek-
tori työllistää tätä nykyä 1 600 henkeä.
Yrityksen Kanadan-tehtaassa valmistuu
vuosittain 40 miljoonaa näytekasettia.
”Yhdysvalloissa 67 prosenttia par-
haista sairaaloista käyttää laitetta, lasten-
sairaaloista 70 prosenttia”, kertoo Yee-
les, jonka mukaan yhtiön tulevaisuuden
tavoitteena on laajentaa analysaattorin
testivalikoimaa entisestään.
Eija Reen ja Ian Yeeles puhuivat Algol-
konsernin järjestämässä asiantuntijatilai-
suudessa, jossa esiteltiin vieritestausta ja
sen kehitysnäkymiä.
Kirjoittaja on kemisti ja vapaa [email protected]
46 8/2013KEMIA
Sateen tekijät Sään manipulointi on ajatuksena kiehtonut ihmiskuntaa
jo kauan. Nykyisin menetelmin voidaan vaikuttaa pilviin ja sateisiin, mutta toiminta ei välttämättä kestä eettistä tarkastelua.
Näillä rinteillä laskettelevat helmikuussa 2014 olympia- alpinistit – poutasäässä, jos ennakkoarvioihin on uskomista.
Scanstockphoto
8/2013 KEMIA 47
Arja-Leena Paavola
Sotšissa starttaavat 7. helmikuuta 2014
mainiossa kisasäässä.
Näin ainakin ounastellaan, sillä mah-
titapahtuman järjestäjien on huhuttu tur-
vautuvan samaan konstiin kuin muuta-
mien aiempienkin kisaisäntien: sateiden
häätämiseen pois kilpailualueilta.
Kun Moskovan vuoden 1980 kesä-
olympialaisten avajaiset uhkasivat mennä
sateen takia pilalle, ilmaan nousivat len-
tokoneet, jotka suihkuttivat lähestyvään
pilvirintamaan annoksen hopeajodidia.
Näin pilvet saatiin purkamaan vesilas-
tinsa ennen kisakaupunkiin saapumis-
taan.
Sama toistui vuonna 2008, kun olym-
pialaiset pidettiin Kiinan Pekingissä,
jossa sateen todennäköisyys on elo-
kuussa suuri. Myös kiinalaiset sadetti-
vat pilvet jo pääkaupungin ulkopuolella
kylvämällä niihin reilun määrän samaista
hopeajodidia.
Kansainvälisten uutistoimistojen levit-
tämistä kuvista selvisi, että Pekingissä oli
valmiusasemissa myös kymmeniä ilma-
torjuntatykkejä, jotka voisivat tarvitta-
essa ampua taivaalle lisää kemikaaleja.
Viiniviljelmien varjelija
Pilviin ja sateisiin vaikuttaminen on pää-
asiallinen tapa muokata säätä keinotekoi-
sesti. Toiminta ei ole entisten tai nykyis-
ten kommunistivaltioiden yksinoikeus,
vaan esimerkiksi arabimaissa yritetään
sen avulla saada sateet osumaan kuivalla
alueella mahdollisimman otollisiin koh-
teisiin.
Euroopassa tekniikka on käytössä
Balkanilla, jossa esiintyy ukkosten yh-
teydessä voimakkaita raekuuroja. Jopa
golfpallon kokoiset rakeet voivat alas
syöksyessään aiheuttaa suuriakin tuhoja.
Niille on alttiina etenkin viininviljely,
joka on alueella merkittävä elinkeino.
Muun muassa Kroatiassa on siksi jo
vuosia hyödynnetty hopeajodidia kei-
nona, jonka avulla pilvet saadaan sata-
maan vetenä ennen kuin rakeet ehtivät
muodostua. Toimenpiteen onnistumisen
edellytyksenä on, että sateentekijät ovat
liikkeellä riittävän ajoissa.
Kemikaalin kuljettaa taivaalle useim-
miten lentokone, joka löytää oikeaan
paikkaan säätilannetta mittaavan säätut-
kan avulla.
”Säätutkaa käytetään sateen olomuo-
don tunnistamiseen sekä sademäärän ja
intensiteetin seurantaan”, kertoo sovel-
lusasiantuntija Heikki Pohjola ympä-
ristömittausratkaisuja tarjoavasta Vai-
sala Oyj:stä.
Kun lentokoneen reittitiedot ja säätut-
kakuva yhdistetään, lentäjälle voidaan
antaa varsin tarkat ohjeet siitä, minne
kemikaali on yläilmoissa sijoitettava.
Takuita lopputuloksesta ei kuitenkaan
ole.
sadeprosessin monimutkaisuudesta ja
ilmakehän dynamiikasta johtuen hyvin
hankalaa”, Pohjola sanoo.
Jos kemikaali ei osu maaliinsa, seu-
rauksena on hukkareissu – ja joskus sil-
loinkin, kun osoite on ollut oikea, sillä
tekniikka ei kaikissa tapauksissa tehoa.
Pilvien sadettamisen hyödyt ovat
muutenkin kiistanalaisia. Vaikka mene-
telmällä ei suuren mittakaavan ilmasto-
vaikutuksia olekaan, myrkyllisen aineen
pääsy sateen mukana luontoon voi olla
ympäristölle hyvinkin haitallista.
Tekniikalla on rajoituksensa
-
vessä perustuu siihen, että rakenteeltaan
jääkiteiden kaltainen aine toimii siellä
pisaroiden tiivistymisytiminä. Ytimet
voivat olla joko luonnollisia tai ihmisen
aikaansaamia epäpuhtauksia.
Pikkuruisten pilvipisaroiden halkaisija
on vain muutamia, korkeintaan joitakin
kymmeniä mikrometrejä. Pisaroita muo-
dostuu ja haihtuu koko ajan, ja vain osa
niistä kasvaa tarpeeksi suuriksi pudotak-
seen alas sateena.
48 8/2013KEMIA
Pienet pisaratviilentämään maailmaa?
Monimutkaiset hiukkasetNature-lehti esitteli lokakuussa tuloksia
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskes-
kuksen Cernin Cloud-projektista, johon
Suomesta osallistuivat Ilmatieteen lai-
yliopistot.
Tutkimuksessa osoitettiin, että luonnol-
lisilla ja ihmisperäisillä amiinipäästöillä
on vaikutuksia hiukkasmuodostukseen ja
sitä kautta kenties myös pilvipisaroiden
syntyyn.
Amiinit ovat ammoniakkia muistutta-
via emäksisiä yhdisteitä, joita vapautuu
ilmakehään esimerkiksi karjankasvatuk-
sesta ja biomassan poltosta sekä luon-
nollisista lähteistä, kuten valtameristä ja
maaperästä.
Voitaisiinko amiineja hyödyntää ilmas-
ton muokkauksessa?
”Ajatus on mielenkiintoinen, mutta
asiaa ei ole selvitetty”, sanoo professori
Pinatubo-tulivuori syöksi vuonna 1991 rikkipurkauksen, joka viilensi maapal-loa vuosien ajan. Ilmastoon voitaisiin ehkä vaikuttaa myös keinotekoisella rikkilisäyksellä ilmakehään.
Maailman ilmasto lämpenee. Varmim-
pana keinona hidastaa prosessia pidetään
hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Muistakin ratkaisuista keskustellaan.
Ilmastomalleihin pohjaavissa tutkimuk-
sissa on esitetty, että esimerkiksi pilvien
valkaisu eli meriveden ruiskuttaminen
pilviin valtameren yllä voisi pudottaa
maapallon keskilämpötilaa jopa useita
asteita.
Ilmatieteen laitos ja brittiläinen Leed-
sin yliopisto julkaisivat vuonna 2010
globaaliin ilmakehämalliin perustuvan
tutkimuksen. Sen mukaan merisuola-
päästöt eivät lisäisi pilvipisaroiden mää-
rää eivätkä pilvet heijastaisi auringon
säteilyä takaisin avaruuteen läheskään
odotetusti. Joissakin tapauksissa mene-
telmä voisi jopa johtaa pisaroiden mää-
rän merkittävään vähentymiseen.
Samaan johtopäätökseen tultiin myö-
hemmässä, tänä vuonna julkaistussa tut-
kimuksessa.
Ari Laaksonen Ilmatieteen laitoksesta.
”Amiinit auttavat rikkihappoa muodos-
tamaan uusia hiukkasia, mutta hiukkas-
ten pitäisi kasvaa yli sadan nanometrin
luokkaan, jotta niillä olisi ilmastovaiku-
tuksia esimerkiksi pilvien muodostami-
sen kautta.”
vähintään vuorokausi, jona aikana ne
ehtivät kulkeutua pitkiä matkoja, ja osa
niistä poistuu sateen mukana. Ilmiö on
siten monimutkainen hallittava.”
Mallia tulivuorilta
Suuret tulivuorenpurkaukset ovat kautta
historian pudottaneet maapallon lämpö-
tilaa silloin, kun purkaus on ulottunut
yläilmakehään. Viime vuosisadan rajuin
purkaus koettiin Filippiineillä, jossa Pina-
tubo vuonna 1991 syöksi sisuksistaan val-
tavan määrän rikkipitoista kaasua.
Stratosfäärissä rikkiyhdisteistä syntyy
rikkipisaroita, jotka heijastavat auringon-
säteilyä pois ja viilentävät siten ilmas-
toa. Esimerkiksi Pinatubon purkauksen
on laskettu alentaneen Maan keskiläm-
pötilaa puolen celsiusasteen verran. Vai-
kutus kesti muutamia vuosia.
Rikkiä voitaisiin periaatteessa viedä
ilmakehään tarkoituksellisesti. Yläilma-
kehässä aine myös säilyisi verraten pit-
kään.
”Ensin pitäisi selvittää, minkä kokoi-
sia hiukkasia saataisiin tehtyä ja miten
hyvin ne heijastaisivat auringonvaloa”,
Laaksonen toppuuttelee.
voitaisiin periaatteessa käyttää vaikkapa
juuri amiinia.
”Ilmakehän voimakas ultravioletti-
säteily tosin hajottaa orgaanisia yhdis-
teitä tehokkaasti. En lähtisi kokeilemaan
menetelmää ainakaan ennen kuin asiaa
on tutkittu mallintamalla.”
Poikkeuksena on tilanne, jossa ilman-
kosteus on lähes sata prosenttia.
”Silloin pilvet voivat tiivistyä suoraan
vesihöyrystä pisaroiksi”, kertoo pääme-
teorologi Petri Takala sääpalveluyritys
Forecasta.
Pilvipisaroita kannattelevat korkeuk-
sissa ilmakehän virtaukset. Kun pisa-
rat kasvavat riittävän suuriksi tiivisty-
misytimensä ympärille, pilvi pullistuu
paksummaksi, kunnes maan vetovoima
voittaa ilmavirran, ja pisarat putoavat
alas sateena.
”Jos pilvi ei jaksa paksuuntua omia
aikojaan, se voidaan saada satamaan
hopeajodidin avulla”, Takala kuvailee
menetelmää, johon hän tosin suhtautuu
varauksin.
”Meteorologina en hyväksy sään
manipuloimista missään yhteydessä”,
hän korostaa.
”Inhimillisesti ajateltuna se voisi kui-
tenkin olla hyväksyttävää, mikäli sen
avulla pystyttäisiin vähentämään ihmis-
ten kärsimystä.”
Kemikaalin kylväminen pilveen tar-
joaa kuitenkin aina vain paikallisen, pie-
nellä alueella toimivan ratkaisun. Mene-
telmällä on myös muut rajoituksensa.
Sadettaminen ei onnistu esimerkiksi
498/2013 KEMIA
autiomaan yläpuolella, eikä sen avulla
voida sammuttaa metsäpaloja, jotka
yleensäkin riehuvat kuivassa tilassa.
Lisäksi sade on suorassa yhteydessä
ilmakehän kosteuteen. Jos jossakin sataa,
vesi on vastaavasti muualta pois.
Ilmasto on kokonaisuus
Maapallolla kulloinkin vallitseva sää
määräytyy ilmastojärjestelmän eri osien
keskinäisestä vuorovaikutuksesta yhdis-
tettynä ulkoisiin tekijöihin. Yhteen seik-
kaan kajoaminen heijastuu kokonai-
suuteen ja saattaa johtaa myös ennalta
arvaamattomiin muutoksiin.
Yhden pilven sadettamisella ei ilmei-
sesti ole suurta merkitystä. On kuitenkin
mahdotonta tietää varmasti, miten sään
manipulointi vaikuttaa ja kuinka laajalla
alueella.
KotikemistikosteuskiihdyttimenäLuonnon hallitseminen ja säähän vai-
kuttaminen ovat olleet jo kymmenien
sukupolvien unelma. Esimerkiksi Ame-
rikkoihin lähteneet varhaiset uudisasuk-
kaat suhtautuvat ympäristöön ”villinä”,
joka oli kesytettävä.
Siitä huolimatta ihminen kykeni
kunnolla horjuttamaan luonnon herk-
kää tasapainoa vasta koneellistumisen
myötä. Yhdysvaltain Keskilännessä
peittyi 1930-luvulla jopa 40 miljoonaa
hehtaaria toistuviin pölymyrskyihin sen
jälkeen, kun valtava alue oli valjastettu
vehnän viljelyyn.
Peltoja raivattaessa oli tuhottu pree-
rian ruohokasvillisuus, joka sitoi maa-
aineksia kuivanakin kautena. Viljely-
maa katosi sananmukaisesti taivaisiin,
ja siellä leijuessaan pöly muutti ilmake-
hän säteilytasapainoa. Kuivuus paheni
sen seurauksena entisestään.
Niin vakava kuin tilanne olikin,
viranomaiset eivät kääntyneet ajan kuu-
luisimman kotikemistin, sateentekijänä
toimineen kalifornialaisen Charles (1875–1958) puoleen.
Itseään ”kosteuskiihdyttimeksi” kut-
-
kaalista koostuneen seoksen, jonka
hän lupasi synnyttävän sateita kuivuu-
den vaivaamille alueille. Aineen tarkka
resepti on jäänyt salaisuudeksi.
Yksityisiltä asiakkailta sadetilauksia
sen sijaan riitti. Kun vettä joskus todel-
kasvoi. Lopulta oltiin jopa tilanteessa,
-
dän ääressä syytettynä rankkasateiden
aiheuttamasta tuhosta.
Jälkipolvet ovat arvioineet sademie-
hen salaisuuden perustuneen ensisi-
jaisesti säätilan tarkkailuun ja koke-
muksen tuomaan sään muutosten
ennakointiin.
”Sateentekijä” Charles Hatfieldin tari-na päätyi valkokankaalle asti. Vuonna 1956 valmistuneessa Hollywood- filmissä Sateentekijä (Rainmaker) koti-kemistin roolin näytteli Burt Lancaster.
Scan
stoc
kpho
to
Kaikki ihmisen toiminta saattaa tietää
pidemmällä aikavälillä ongelmia.
”Tällä hetkellähän on käynnissä laa-
jamittainen, hallitsematon kokeilu, jossa
ilmaan syötetään hiilidioksidia. Emme
tiedä, onko seurauksena vain lyhytai-
Takala sanoo.
Kirjoittaja on vapaa [email protected]
Kroatian viiniviljelmiä suojellaan raekuuroilta kylvämällä pilviin hopea-jodidia, joka saa niihin kertyneen kosteuden purkautumaan vaarattomina sadepisaroina.
50 8/2013KEMIA
Massaspektrometria mullistuu
Kannettava minilaitekulkee kemistin mukana Uudet laitteet ja
menetelmät mullistavat
kemian analytiikkaa.
Professori Graham Cooksin
kehittämä DESI-tekniikka
on ponnahtanut jopa
Hollywood-tähdeksi.
Jere Koskinen
Tehtävä: appelsiinin pinnalla olevan
homeenestoaineen analysointi massa-
spektrometrilla. Paljonko arvelisit ura-
kan vievän aikaa?
Vastaus: muutamia sekunteja.
Kaiken lisäksi analyysi sujuu ilman,
että kaupan hyllyllä olevaan hedelmään
tarvitsisi edes koskea.
Asian mahdollistaa uudenlainen kan-
nettava miniatyyrilaite, jonka toimintaa
esitteli yleisölle analyyttisen kemian pro-
fessori Graham Cooks yhdysvaltalai-
sesta Purduen yliopistosta. Salkkukokoi-
nen massaspektrometri perustuu hänen
tutkimustyöhönsä.
Kun professorin avustaja asetti appel-
siinin laitteen ionilähteen eteen, koko
mittaus yhdisteen tunnistamisineen
spektrikirjastosta oli valmiina vajaassa
kymmenessä sekunnissa.
Demonstraatio huipensi juhlaesitel-
män, jonka Cooks piti hänelle myönne-
tyn Dreyfus-palkinnon luovutustilaisuu-
dessa syyskuussa 2013.
Analyysin nopeuden selittää se, että
näytettä ei tarvitse viedä laitteen sisään
Purd
uen
ylio
pist
o
518/2013 KEMIA
vakuumiin, koska ionisointi tehdään
DESI-tekniikalla (Desorption Spray
Ionization).
Uutuuden kiinnostavuuden osoittaa
puolestaan se, että tekniikka on hypän-
-
situn CSI-sarjan tutkijat ovat selvittä-
neet DESIn ansiosta monta murhaa, kun
analyysit on voitu tehdä kudosnäytteitä
tuhoamatta. Tekniikalla varustetut kan-
nettavat MS-laitteet päässevät vastaisuu-
dessa heidän mukaansa myös rikospai-
koille.
Sopii moneen kohteeseen
Graham Cooksin innovaatio on erittäin
vahva osoitus siitä, että DESI yhdis-
tettynä minikokoisiin ioniloukku-mas-
saspektrometreihin mullistaa jatkossa
käytännön analytiikan myös reaalimaa-
ilmassa.
Laitteita voidaan hyödyntää monilla
aloilla, joista yksi ovat sotilaalliset sovel-
lukset. Teknologialla on kuitenkin käyt-
töä myös siviilisektoreilla, kuten tervey-
denhoidossa, bioalalla, ympäristö- ja
jäämäanalytiikassa ja lähes kaikkialla
siellä, missä mittaus pitää viedä lähelle
analysoitavaa kohdetta.
DESI-laitteet hyödyttävät myös koko
prosessiteollisuutta, lääke- ja elintarvike-
teollisuus mukaan luettuina.
Miniatyrisoituja massaspektrometreja
kehitetään nykyään monella taholla. Yksi
-
saspektrometrian professori Tapio Koti-aho, Graham Cooksin kasvatti.
Yksi suomalaisprofessorin erikois-
osaamisalueita on ionien liikkuvuuden
hyödyntäminen niin, että massaspektro-
metriaa voidaan käyttää saman molekyy-
Professori Graham Cooks on ehtinyt pitkän uransa aikana kehittää kymmeniä laitteita kemiantutkijoiden käyttöön.
Dreyfus-palkintoedistää kemiantutkimusta
Dreyfusin kemianpalkinto jaettiin syyskuussa 2013 kolmannen ker-ran. Tänä vuonna palkittavaksi alu-eeksi oli määritelty kemiallinen lai-tetekniikka. Mitalin, palkintokirjan ja 250 000 dollarin rahasumman sai professori Graham Cooks.
Vuoden 2011 palkinto myönnet-tiin Northwestern-yliopiston profes-sorille Tobin J. Marksille tämän saavutuksista teollisen katalyysin alueella. Ensimmäinen tunnus-tus vuonna 2009 meni pehmeiden materiaalien alalla tehdystä työstä professori George M. Whiteside-sille Harvardin yliopistosta.
Palkinnon myöntää vuonna 1946 perustettu johtava yhdysvaltalainen säätiö The Camille and Henry Drey-fus Foundation, jonka tarkoituksena on kemiallisten tieteiden edistämi-nen.
Camille ja Henry Dreyfus olivat sveitsiläiset veljekset, joiden elä-mäntyönä syntyi tuotantoprosessi selluloosa-asetaattikuiduille ja -fil-meille. Keksintönsä kaupallistami-seksi he perustivat Celanese Cor-poration -yhtiön, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli 6,4 miljardia dol-laria.
Dreyfus-palkittavien joukkoa on määrä tulevina vuosina laajentaa myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle.
Professori Graham Cooksin labo-
ratoriossa Purduen yliopistossa on
kehitetty kymmeniä erilaisia laitteita
massaspektrometrian tutkimukseen.
Monet näistä teknisistä keksinnöistä
on myös kaupallistettu.
Tätä nykyä lähes jokainen lääke- ja
biotekniikan alan yritys käyttää mas-
saspektrometriaa työkaluna tavalla,
joka on tullut mahdolliseksi Cooksin
tieteellisten saavutusten ansioista.
Myös massaspektrometrian laajen-
taminen proteiinien analytiikkaan on
tapahtunut pitkälti Cooksin tutkimus-
ryhmän tulosten perusteella.
Kemian laitetekniikan lisäksi pro-
fessori on tutkinut ionien törmäys-
reaktioita pintojen kanssa sekä kaa-
sufaasissa molekyylien kanssa.
Pintareaktiotutkimuksen tavoitteena
on ollut kehittää uusia menetelmiä
molekylaariseen pinta-analyysiin.
Reaktiivisen sironnan lisäksi Cook-
sin viimeaikaisiin löytöihin kuuluu
ionien ns. soft landing pinnoille.
Graham Cooks suoritti tohtorintut-
kinnot sekä synnyinmaassaan Etelä-
Afrikassa Natalin yliopistossa että
Isossa-Britanniassa Cambridgen yli-
opistossa. Purduen yliopistossa hän
on työskennellyt vuodesta 1971.
Moneen kertaan palkittu tutkija
on saanut muun muassa Britannian
kuninkaallisen kemian seuran Robert
Boyle -mitalin sekä Yhdysvaltain
kemian seuran myöntämän F. A. Cot-
ton -mitalin.
Kymmenien laitteiden isä
lin erilaisten isomeerien erottamiseen ja
tunnistamiseen. Kotiahon tutkimusryh-
män tähtäimessä ovat etenkin ympäristö-
ja bioanalytiikkaan soveltuvat laitteet.
Öljyn salat selville
Graham Cooksin opissa on työsken-
nellyt Kotiahon lisäksi monia muitakin
suomalaisia jatko-opiskelijoita ja tutki-
Hilkka Kenttämaa jäi
Purduen yliopistoon pysyvästi ja on tätä
nykyä yliopiston analyyttisen ja orgaani-
sen kemian professori.
Kun vielä kymmenen vuotta sitten
maaöljynäytteiden yhdisteistä voitiin
tunnistaa vain 30–40 prosenttia, nykyisin
menetelmin saadaan analysoitua öljyn
kaikki komponentit. Kiitos asiasta kuu-
luu Kenttämaalle, jonka laboratoriossa
menetelmät on kehitetty.
Massaspektrometria on hyvin käyttö-
kelpoinen tekniikka erittäin monimut-
kaisten seosten suorassa analyysissa.
Kenttämaan tutkimusryhmällä on kuiten-
kin muitakin kiinnostuksen kohteita kuin
raakaöljy ja sen jalostustuotteet.
Ryhmän ajankohtaisiin tutkimusai-
heisiin kuuluvat selluloosan ja ligniinin
hajoamistuotteiden sekä lääkeaineiden
metaboliittien analysointi. Myös näillä
tutkimusalueilla on saavutettu merkittä-
viä edistysaskeleita.
Kirjoittaja on filosofian tohtori, joka toimi tutkijana Graham Cooksin ryhmässä Purduen yliopistossa vuosina 1998–2000.
”Koko mittaus oli valmiina vajaassa
kymmenessä sekunnissa.”
52 8/2013KEMIA
Separaattorikeksijän pajasta globaaliksi vaikuttajaksi
ALFA LAVAL ON teollisuuden tuunaaja
Teollisuusyhtymä Alfa Laval jatkaa keksijä-perustajansa jalanjäljillä kehittämällä teknologiaa erityisesti vesi-, jäte- ja bioalan tarpeisiin. Yhtiön tuoreimpia innovaatioita ovat hapettamisteknologiaan perustuva painolastiveden puhdistus, rikkipesuri ja uudenlainen viininsuodatustekniikka.
538/2013 KEMIA
Globaalisti toimiva konserni on kes-
kittänyt toimintansa teknisiin ratkai-
suihin, joita se kehittää ja hioo tiiviissä
yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Alfa
Lavalin tekniikalla lämmitetään, jääh-
dytetään, erotetaan ja kuljetetaan muun
muassa öljyä, vettä, kemikaaleja ja elin-
tarvikkeita.
”Emme kilpaile asiakkaidemme
kanssa, vaan autamme heitä optimoi-
maan prosessinsa”, valottaa Alfa Laval
Nordic Oy:n toimitusjohtaja Benny Lill-qvist.
”Kehitystyössä oppii, ja laaja verkosto
pystyy hyödyntämään opittua luovasti.”
Alfa Laval sai alkunsa yhtiön perus-
tajan, ruotsalaisen insinöörin Gustaf de Lavalin separaattorista ja muista keksin-
tullut tasaiseen tahtiin lisää, ja tätä nykyä
Alfa Lavalin patenttisalkussa on peräti
1 900 keksintöä.
Mereltä tuulee
Alfa Lavalin tärkeimpiä toimialoja on
laivateollisuus. Ala on merkittävä, sillä
90 prosenttia maailman kaupasta kulkee
meriteitse.
Merenkulun tiukentuva ympäristölain-
säädäntö vaatii alalta muuntautumisky-
kyä. Alfa Laval valmistaa muun muassa
laivojen pakokaasukattiloita ja ratkoo lai-
valiikenteen hukkalämmön talteenoton ja
rikkipäästöjen ongelmia.
Yhtiön tuoreimpiin alan innovaatioihin
kuuluu järjestelmä, joka poistaa pieneliöt
laivan käyttämästä painolastivedestä ult-
raviolettivalon synnyttämässä reaktiossa.
-
distus tapahtuu ilman kemikaalipääs-
töjä.
”Laivojen painolastivesi on ympäris-
töongelma. Puhdistamattomana sitä ei
saa pumpata Itämereen, vaan vedestä on
ensin eliminoitava pieneliöt pois”, Lill-
qvist kertoo.
Yksi kehityksen kirittäjä on vuonna
2015 voimaan astuva EU:n rikkidirek-
tiivi. Se määrää, että Itämerellä, Poh-
janmerellä ja Englannin kanaalissa lii-
kennöivien laivojen polttoaineiden
rikkipitoisuus on pudotettava yhdestä
prosentista 0,1 prosenttiin.
Alfa on rakentanut ongelman ratkai-
suksi uuden rikkipesurin.
”Perinteistä teknologiaa, johon on
lisätty muutamia innovaatioita”, Lill-
qvist kuvaa.
Lämpö siirtyy kaikkialla
Lämmönsiirron ja teollisen jäähdytyksen
aloilla Alfa Laval on maailman suurim-
pia toimijoita. Yhtiön kehittämiä ratkai-
suja käytetään muun muassa kemian-
teollisuudessa, elintarviketeollisuudessa
ja energiateollisuudessa.
Yksi konsernin 37 tuotantolaitoksesta
sijaitsee Vantaalla. Siellä valmistettuja
ilmalämmönvaihtimia seisoo riveittäin
esimerkiksi läheisen kauppakeskuksen
katolla.
Fortumin uuteen biovoimalaitokseen
Järvenpäähän on kuljetettu Vantaalta
yhdeksän massiivista nestejäähdytintä,
joista kukin painaa noin 6 000 kiloa.
Tehokas lämmönsiirtotekniikka muut-
taa maailmaa myös maantieteellisesti.
Kun Järvenpään tehtaan perustiili olisi
entisaikaan pitänyt muurata viileävetisen
joen pientareelle, nykylaitos pystytettiin
moottoritien varrelle. Sijainti on olen-
nainen, sillä metsätähdehaketta, purua ja
kuorta kuljettaa tehtaalle päivittäin noin
35 rekkaa.
Suomen ensimmäinen teollisuuden
hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon
ohjaava järjestelmä toimii puolestaan
Alfa Laval SuomessaAlfa Laval -konsernilla on Vantaalla ilmalämmönvaihtimia valmistava tehdas, jossa työskentelee noin 160 henkeä. Tehtaan tuotannosta 90 pro-senttia menee vientiin.
Raumalla toimiva Alfa Laval Aal-borg on 50 hengen myynti- ja projek-tiorganisaatio, joka myy isoja kattila-järjestelmiä ympäri maailman.
Alfa Lavalin varsinainen myynti-yhtiö sijaitsee Espoossa ja työllistää 50 henkeä. Se myy kaikki konsernin tuotteet Suomen markkinoille.
Maailmanlaajuisesti konsernin palveluksessa on 16 000 henkeä.
Alfa Lavalin tärkeimpiä toimialoja on laivateollisuus. Konserni valmistaa muun muassa laivojen pakokaasu-kattiloita ja rikkipesureita.
Alfa
Lav
al
Katja Pulkkinen
Kun maailma ja lainsäädäntö muuttu-
vat, yritysten on mentävä perässä. Tek-
nisen kehityksen, tehostamispaineiden
ja ympäristöarvojen ristiaallokossa Alfa
Lavalille on löytynyt paikka tulevaisuu-
den trendien haistelijana ja yritysten tek-
nisenä luotsina.
Valkealassa, jonne Alfa Laval toimitti
Gasumille 15 megawattitunnin kattilan
vuonna 2004.
Suunnitelma B
Kun järjestelmät pettävät, tarvitaan vara-
suunnitelma. Yksi Alfa Lavalin tärkeistä
toimialoista ovat hätäratkaisut.
”Wärtsilä rakentaa Viroon satojen
megawattien laitosta stabiloimaan Keski-
Euroopan sähköverkkoa. Perinteisen
Maailmassa tuotetaan vuosittain neljä
miljardia pullollista olutta. Määrästä 2–6
prosenttia joudutaan kuitenkin lorotta-
maan maku- ja laatuvirheiden takia huk-
kaan.
Samasta kohtalosta kärsii viinintuo-
tanto. Esimerkiksi Australiassa talou-
delliset menetykset olivat vuonna 2007
pensaspalojen savustaman viinin vuoksi
90 miljoonaa dollaria. Viini maistuu tuh-
kakupilta ja palaneelta pekonilta myös
silloin, kun siihen pääsee livahtamaan
Brettanomyces bruxellensis -villihiivaa,
joka voi pilata myös oluen.
Kumpaakin ongelmaa vauhdittaa
ilmastonmuutos. Tuottajien tappiot ovat
merkittävät, ja laatuvirheet särkevät
myös kuluttajan päätä, jos epäpuhdasta
juomaa päätyy illallispöytään.
Ongelmaa ei ole saatu ratkaistua aktii-
vihiili- eikä bentoniittisuodattimilla.
Vaurioita on pyritty korjaamaan myös
käänteisosmoosiin perustuvalla suoda-
tusmenetelmällä. Se on kuitenkin kallis
ja paljon energiaa nielevä. Lisäksi mene-
telmä poistaa viinistä usein myös toivotut
makuvivahteet.
Alfa Laval on kehittänyt uusia mene-
telmiä, jotka vähentävät sekä juomien
makuvirheitä että juomateollisuuden
jätemääriä. Keskipakoisseparaattoreilla
ja kalvosuodattimilla kyetään pelasta-
maan kuusi miljoonaa pullollista ohra-
lientä jokaista tuotettua sataa miljoonaa
olutlitraa kohden.
500–700 miljoonaa euroa vuodessa”,
kertoo konsernin Brewery-yksikön joh-
taja Kim Dalum.
Tekniikka myös viinille
Myös viinintuottajat ovat pyrkineet suo-
dattamaan juomistaan pois mahdolliset
Alfa Lavalin kalvosuodattimet pitävät huolen oluen laadusta saksalaisessa Oettingerin panimossa.
Alfa
Lav
al /
Jenn
y U
nneg
ård
makua pilaavat aineet erilaisin menetel-
min. Suodatettu viini ei kuitenkaan ole
sellaisenaan kelvollista, vaan se joudu-
taan sekoittamaan parempilaatuisiin juo-
miin.
Alfa Laval on kehittänyt uuden suo-
datintekniikan myös viinintuotannon
tarpeisiin. Ensimmäisessä vaiheessa
savunmakua aiheuttavat fenoliyhdisteet
poistetaan nanosuodattamalla käyttäen
viinissä olevaa alkoholia kuljettimena.
Toisessa vaiheessa tämä fenoliyhdis-
teitä sisältävä alkoholi joko neutraloi-
daan tai konsentroidaan käänteisosmoo-
sin avulla.
Konsernin Membrane-yksikön tuo-
tepäällikön Bruno Klausin mukaan
menetelmän ansiosta viinistä poistuvat
ainoastaan ne aineet, joista koituu maku-
haittoja.
”Osa fenoliyhdisteistä on makuaineita,
jotka kuuluvat viiniin. Uudella menetel-
mällä voimme säädellä tarkasti, paljonko
yhdisteitä poistetaan”, Klaus kertoo.
voimalan käynnistämisessä menisi jopa
päivä, mutta diesellaitos saadaan toi-
mimaan täydellä teholla kymmenessä
minuutissa”, kuvailee Alfa Laval Vantaa
Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Lindholm.
Kaasumoottorivoimala paikkaa kuor-
mittunutta sähköverkkoa vuosittain vain
muutaman kymmenen mutta sitäkin tär-
keämmän tunnin verran.
Onnettomuudet saattavat kiristää vaa-
timustasoa kertaheitolla huomattavasti.
Fukushiman jälkeen ydinvoimaloiden
hätäjäähdytysjärjestelmiä on lähdetty
parantamaan lisäämällä tsunamin-,
maanjäristyksen- ja pomminkestäviä
varavoimaloita. Ne varmistavat jäähdy-
tyspumppujen sähkönsaannin erityisen
poikkeuksellisissa olosuhteissa. Myös
Alfa Laval on mukana kehitystyössä.
Katja Pulkkinen on vapaa [email protected]
8/2013KEMIA54
Suodatus pelastaa miljoonia olutlitroja
558/2013 KEMIA
Keksijänero ja teollisuusmiesNykyisen Alfa Lavalin juuret ulottuvat vuoteen 1883, jol-
loin ruotsalainen insinööri Gustaf de Laval (1845–1913)
perusti yhdessä Oscar Lammin kanssa Ab Separator
-nimisen yrityksen meijerialalle. Suomen Alfa Lavalilla
on aihetta tuplajuhlaan, sillä tänä vuonna on kulunut 130
vuotta emokonsernin perustamisesta ja 50 vuotta siitä, kun
yhtiö alkoi toimia Suomessa.
Gustaf de Laval oli poikkeuksellisen vauhdikas ja idea-
rikas keksijä, jonka tuotteliaisuutta edes mielikuvitus ei
ulottui lypsykoneesta ja keskipakoisseparaattorista höyry-
turbiiniin ja sukellusveneeseen. Monet hänen patentoimis-
taan ideoista ovat yhä käytössä hyödyttämässä yhteiskun-
nan keskeisiä alueita.
Yksi edelleen käytössä olevista innovaatioista on suu-
tin, joka nostaa höyryn nopeuden yli äänen nopeuden, jol-
loin käyttöön saadaan höyryn liike-energia paine-energian
sijasta. Nykyisin Lavalin suutinta käytetään rakettimoot-
toreissa.
Gustaf de Laval väitteli insinööriopintojensa jälkeen toh-
toriksi vuonna 1872 ja vaikutti vuodesta 1886 lähtien Ruot-
myönnettiin peräti 92 ruotsalaista patenttia ja joka perusti
uran ala- ja ylähuoneen edustajana.
Liikemiehenä de Laval ei ollut yhtä loistelias kuin inno-
vaattorina. Kun keksijänero kuoli 67-vuotiaana Tukhol-
massa, hänen leskensä jäi puolison huolettoman rahankäy-
tön seurauksena puille paljaille.
Leena Laitinen
Bioetanolia tehtiin aluksi sokeri- ja
tärkkelyspitoisista kasveista ja biodie-
seliä öljykasveista. Nyt ovat vuorossa
selluloosa- ja jätepohjaiset toisen
sukupolven biopolttoaineet. Edessä
häämöttävät jo kolmannen sukupol-
ven polttoaineet, joiden raaka-aineena
voivat olla esimerkiksi levät tai mik-
robit.
Alfa Laval on ollut aktiivisesti
mukana kehittämässä teknologiaa
alan tehtaisiin, jotka elävät jatkuvassa
muutoksessa.
”Raaka-ainekirjo on laaja, joten
uusia räätälöityjä ratkaisuja tarvitaan
koko ajan, sillä jokainen raaka-aine
vaatii omanlaisensa tuotantolaitteis-
ton”, sanoo toimitusjohtaja Benny
Lillqvist.
Etanolipohjaisen biobensiinin val-
mistuksessa Alfan laitteilla viilenne-
tään massoja, otetaan talteen lämpöä,
säädellään fermentoimisen lämpöti-
laa ja pestään tehdassäiliöitä.
Jäte tankkiin, ruoka suuhun
Elintarvikkeeksi sopivilla aineilla
pyritään nykyään täyttämään vatsat,
ja biopolttoaineiksi etsitään ravin-
noksi kelpaamattomia kasveja. Sellun
lisäksi hyödynnetään muun muassa
olkea ja puuhaketta.
Energiayhtiö St1 suunnittelee
Kajaaniin uutta sahanpurua raaka-
aineenaan käyttävää bioetanolilai-
tosta, jonka toteutuksessa Alfa Laval
on mukana. Ruotsin Piitimessä taas
SunPine-yhtiö tekee sellunvalmistuk-
sen sivutuotteista bioöljyä, joka jalos-
tetaan edelleen biodieseliksi ja erilai-
siksi kemianteollisuuden tuotteiksi.
Göteborgiin on valmistumassa eta-
nolitehdas, joka käyttää raaka-ainee-
naan jätetaikinaa ja -leipää. Suomessa
St1 hyödyntää samoja aineita tuotan-
nossaan.
Myös biodiesel syntyy jatkossa yhä
useammin elintarviketeollisuuden jät-
kanateurasjätteiden käsittelylaitokseen,
jonka lopputuotteina syntyy proses-
soitua eläinvalkuaista ja eläinrasvaa.
Eläinrasva menee pääasiassa Neste
Oilille biodieselin valmistukseen, eläin-
valkuainen rehujen raaka-aineeksi.
Alfa toimittaa etanolivalmistajille
monenlaisia laitteita, biodieseltuotan-
toa varten myös kokonaisia koneik-
koja eli valmiita prosessiyksikköjä.
”Esimerkiksi Pohjanmaalla on pieni
laitos, jossa turkistuottaja tekee oman
tilansa jätteistä biodieseliä kontin
kokoisessa voimalassa”, Benny Lill-
qvist kertoo.
Gustaf de Laval oli insinööri, poliitikko ja yksi aikansa tuotteliaimmista keksijöistä.
Biopolttoainekehitys työllistää laitevalmistajia
56 8/2013KEMIA
Välimerellistä ruokavaliota noudattavien
ikäihmisten riski sairastua Alzheimerin
tautiin on 32–40 prosenttia pienempi kuin
niiden, jotka syövät muunlaista ruokaa.
Tähän tulokseen päätyy New Yorkissa
tehty tutkimus, jossa seurattiin lähes
2 000 ihmisen terveydentilaa 14 vuoden
ajan.
Tärkein Alzheimerin taudin riskiä
alentava tekijä näyttää olevan välimerel-
liselle ruualle tyypillinen runsas neitsyt-
oliiviöljyn käyttö.
Aiemmin oletettiin, että oliiviöljyn
hyödyllisyys perustuu tyydyttymättömiin
rasvahappoihin. Sittemmin on havaittu,
että öljyn salaisuutena on ilmeisesti sen
sisältämä aldehydijohdannainen nimel-
tään oleokantaali.
Oleokantaalin on useissa tutkimuk-
sissa todettu estävän Alzheimerin tau-
ja beeta-amyloidiplakkien muodostu-
mista aivoissa.
-
talaistutkimus toi yksityiskohtaista tietoa
siitä, kuinka oleokantaali toimii. Tutki-
muksessa yhdistettä annosteltiin sekä
hiirten aivosoluviljelmiin että ensi ker-
taa myös eläville hiirille.
Oleokantaali lisäsi molemmissa
kokeissa kahden beeta-amyloidia hajot-
tavan ja aivoista pois kuljettavan prote-
iinin määrää merkittävästi.
Kun elävien hiirten aivoihin ruiskutet-
Siivouskaapin aineita voitaisiin hyödyn-tää myös ihonhoidossa, sanovat amerikkalaistutkijat.
ja sen jälkeen sädehoitoannoksen. Val-
kaisuaineessa kylpeneille eläimille tuli
hoidosta selvästi lievempiä ihovaurioita
kuin verrokeille, jotka pulikoivat pel-
kässä vedessä.
-
henemiseen testattiin iäkkäillä hiirillä.
Liuoskylpy sai jyrsijöiden ihosolut
uusiutumaan aiempaa nopeammin. Kah-
den viikon ”kylpylähoidon” jälkeen hii-
rivanhusten iho oli paksumpi ja nuorem-
man näköinen kuin vesikylpyjä ottaneilla
verrokkieläimillä.
Lisäksi kahden vanhenemiseen liitty-
vän geenin ilmentyminen oli hypokloriit-
tihoitoa saaneilla ikähiirillä vähäisempää
kuin verrokeilla.
Päivi Ikonen
Välimeren ruokaehkäisee Alzheimeria
tiin beeta-amyloidia, se poistui oleokan-
taalia saaneiden eläinten aivoista selvästi
nopeammin kuin verrokkihiirten.
Kokonaishyöty elintavoista
Tutkimukseen osallistuneen Louisia-
nan yliopiston apulaisprofessorin Amal K. Kaddoumin mukaan oleokantaalin
toimintamekanismin selviäminen saat-
taa hyödyttää tulevaisuuden lääkekehi-
tystä. Kyseeseen tulisi hänen mielestään
lähinnä Alzheimerin taudin ehkäisy, ei
niinkään hoito.
Samalla tutkijat muistuttavat, että oleo-
kantaalin vaikutukset on vielä tutkittava
myös ihmisillä ennen kuin aineen lääkin-
nällisistä ominaisuuksista voidaan sanoa
mitään varmaa.
Kaddoumi muistuttaa myös välime-
rellisten elintapojen tuomasta kokonais-
hyödystä. Alzheimerin tautia torjuvat ja
ihmisten terveyttä edistävät monet muut-
kin tekijät kuin oliiviöljy ja sen sisältämä
oleokantaali. Keskeisiä asioita ”Väli-
meren ihmeessä” ovat runsas kasvisten
käyttö ja liikunta, amerikkalaisprofessori
sanoo.
Tutkimuksista kirjoitti -rican.
Pekka T. Heikura
Scanstockphoto
Paljon oliiviöljyä ja runsaasti kasviksia. Siinä välimerellisen ruokavalion salaisuus.
Scanstockphoto
Joka kodin siivouskomerosta löytyvät
valkaisuaineet torjuvat – voimakkaasti
laimennettuina – ihovaurioita, kertovat
Stanfordin yliopiston tutkijat.
-
mällä hypokloriitilla voitaisiin suojata
ihoa auringon poltteelta, sädehoidon
aiheuttamilta haitoilta ja jopa luonnol-
liselta ikääntymiseltä, kirjoittaa Live-Science.
Mietoja valkaisuaineliuoksia on käy-
tetty ihottuman lievittämiseen jo pitkään.
-
kin ollut arvoitus. Kalifornialaisryhmä
paljasti hypokloriitin salaisuudeksi sen,
että aine estää tulehduksiin vaikuttavan
NF-kB-proteiinin toiminnan.
Nuoret hiiret saivat tutkimuksessa
päivittäisen kylvyn kloriittiliuoksessa
Valkaisuaineestahipiän varjelija?
ULKOMAILTA
57KEMIA8/2013
Muinaiset egyptiläiset kultase-
pät valmistivat koruja meteo-
riittiraudasta. Asian osoitti brit-
tiläisen Manchesterin yliopiston
tutkijaryhmä.
Ryhmä tutki elektronimik-
roskoopilla yli 5 000 vuoden
ikäisiä rautahelmiä, jotka olivat
peräisin vanhalta hautausmaalta
on jo aiemmin epäilty olevan
kosmista alkuperää, mutta asiaa
ei ole voitu todistaa.
Brittitutkijat löysivät helmien
sisältä rakenteita, jollaisia voi
muodostua vain, jos raudan ja
Ilmakehän otsoniaukko Etelä-
mantereen yllä on ilmeisesti
syy siihen, miksi eteläisen
Afrikan ilmasto on kahtena
viime vuosikymmenenä läm-
mennyt huomattavasti. Näin
sanovat zimbabwelaisen Bin-
duran yliopiston tutkijat.
Aiemmin oletettiin, että Afri-
kan helteet ovat osa maailman-
laajuista ilmastonmuutosta.
Ilmastomallien mukaan läm-
penemisen olisi kuitenkin pitä-
nyt tapahtua tasaisesti ympäri
vuoden. Tosiasiassa mantereen
voimakkaimmat lämpöaallot
ovat osuneet alkukesään.
Kun zimbabwelaistutkijat
keksivät verrata lämpötilakäy-
rää Antarktiksen yläpuolisen
otsoniaukon kehittymiseen, he
havaitsivat niiden välillä sel-
vän yhteyden.
Otsoniaukon synty muutti
eteläisen pallonpuoliskon tuu-
limalleja niin, että Afrikan lou-
naisosan matalapaineet ovat
voimistuneet. Tämä puoles-
taan saa päiväntasaajan seu-
dun kuuman ilman virtaamaan
kohti etelää, tutkijat selittävät
LiveScience-lehdessä.
Koska otsoniaukko on suu-
rimmillaan alkukesästä, myös
lämpöä tulee eteläiseen Afrik-
kaan eniten samaan aikaan.
Päivi Ikonen
Etelänavan otsoniaukkolämmittää Afrikkaa
Afrikka lämpenee kovaa vauhtia. Tilanne saattaa muuttua, jos eteläistä otsoniaukkoa kyetään pienentämään, tutkijat uskovat.
Kamppaillut emo saaseksikkäitä poikiaKun hiiriemo on joutunut kil-
pailemaan tulevasta kumppanis-
taan, sen synnyttämät urospoi-
kaset ovat muita seksikkäämpiä.
Asia selviää Utahin yliopistossa
tehdystä tutkimuksesta.
Tällaisten poikasten virtsassa
on enemmän naaraita houkutte-
levia feromoneja kuin muilla,
tutkijat selvittävät. Ne pääsevät
siksi helpommin parittelemaan
ja levittämään geenejään muita
laajemmalle.
Tilanne on päinvastainen sil-
loin, kun isähiiren on pitänyt
taistella naaraiden suosiosta.
Kun naaras on joutunut metsäs-tämään puolisoa, syntyvällä pojalla on poikkeuksellis-ta charmia.
Näiden isien pojilla feromoneja
on niukasti.
Tiedosta on tutkijoiden mukaan
hyötyä esimerkiksi silloin, kun
uhanalaisia lajeja pyritään saa-
maan lisääntymään eläintarhoissa
ja kun tarhattuja eläimiä palaute-
taan vankeudesta luontoon, ker-
too LiveScience.
Tutkimustarkoituksiin käytettä-
vät laboratoriohiiret elävät taval-
lisesti pareina kahden kesken.
Utahilaistutkimuksessa sekä naa-
ras- että uroshiiret pantiin ympä-
ristöihin, joissa kilpakosijoita ja
potentiaalisia kumppaneita oli
tarjolla vaihteleva määrä.
Päivi Ikonen
Koruja kosmoksestanikkelin seos on jäähtynyt erit-
täin hitaasti. Näin on tapahtu-
nut meteoriitin pitkällä matkalla
halki avaruuden.
Tutkijaryhmää vetäneen
Joyce Tyldesleyn mukaan kos-
misen materiaalin käyttö arvo-
esineissä on hyvin ymmärret-
tävää. Taivas oli egyptiläisille
tärkeä asia. Jos sieltä putosi
jotakin alas, se oli jumalten
lahja ja niin kallisarvoinen,
että se laskettiin omistajansa
mukana hautaan.
Pekka T. Heikura
Kaukaa avaruudesta maahan kiitänyt kivi oli egyptiläisille arvokasta ainetta.
Kuv
at: S
cans
tock
phot
o
KEEMIKKO
PREKARIAATIN epätyypilliset työ-suhteet tulevat näinä aikoina tutuiksi yhä useammalle. Uusmodernin orja-työelämän sanastoa ei kuitenkaan ymmärrä valveutuneinkaan kansa-lainen ilman tulkkia tai opaskoiraa.
Keemikko on onneksi saanut käsiinsä alan Epätyypillisen sanakir-jan. Tässä siitä otteita jokaisen tarvit-sevan käyttöön – olkaa hyvä.
KeemikkoEpätyypillinen, nöyrä ja
pohjapalkaton
Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa
maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,
jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.
KEMIA 8/201358
A Aiempi kokemus ei pakollinen Työ tarkoitettu idiooteilleAsenne ja motivaatio kohdallaan Nöyrä ja vähään tyytyvä
B Bonuksia tulossa Palkinto: ei irtisanota tänään
E Epäaktiivinen asiakas Ei osta, haistatteleeEpätyypillinen työsuhde PaskaduuniEtätyö Maksat itse puhelinlaskusi
H Hyvät kulkuyhteydet työpaikalle Peltihalli moottoritien kupeessa
J Jatkokoulutus työhön Manuaali pöydänkulmalla
K Kannustava myyntikilpailu Myy, p*rkele, tai…Komissio Tyhjä lupausKoulutus Tapa työllistää opettajia
L Laadukkaat työkalut Läppäri, jossa SkypeLoistava tiimipelaaja Meluisa, haiseva avokonttori kellarissa
ei häiritseLoistavat ansiot Kasa hyvin kiillotettuja kolikoita
M Maailman parhaat työkaverit Kaikki yhtä säälittäviäMyydä asiakaslähtöisiä yhteistyösopimuksia
Huijata vanhuksia
Myyntitykki Suurisuinen puhelinsönköttäjä
N Nuorekas työilmapiiri Pomo on entinen koulukiusaaja
O Osaa ottaa vastaan ohjeita Nöyrääkin nöyrempi
P Pohjapalkka Niin pieni ettei sanotuksi saa
R Rakastat haasteita Myyntitavoite on mahdotonRento työilmapiiri Pakkobileitä pomon kanssa
S Säännölliset työajat Työtä tauotta
T Takuupalkka Palkkaa et takuulla saaTietotekniikka hallittava Löydettävä on/off-nappulaTodella kilpailukykyinen palkka Kilpailee Pakistanin 8. divisioonassaTyöntekijämme ovat meille kullanarvoisia
Vain ne palkatta irtisanotut
Työpaikkaruokailu Roiskeläppä mikrossa
U Upea työympäristö Kaatopaikka
V Vahvasti motivoitunut Nälkää näkeväValmis asiakasrekisteri PuhelinluetteloValmistautunut kovaan työntekoon Ks. kannustava myyntikilpailuVankka asiakaspohja Ks. valmis asiakasrekisteri
Epätyypillinen sanakirja
”Uusmodernin orjatyöelämän sanastoa ei ymmärrä valveutuneinkaan kansalainen ilman tulkkia tai opaskoiraa.”
KEMIA 59
HENKILÖUUTISIA
Metallista lasia tutkiva Sven Bossuyt sai vuoden 2013 akatemiapalkinnon, joka myön-nettiin tieteellisestä rohkeudesta.
Akatemiatutkija, professori Sven Bossuyt on osoittanut tieteellistä rohkeutta ja kun-
nianhimoa vaihtamalla ennakkoluulotto-
masti tutkimusalaansa fysiikasta materiaa-
litieteeseen ja sieltä matematiikan kautta
kokeelliseen mekaniikkaan.
Näin perustelee Suomen Akatemia Bos-
suytille myöntämäänsä akatemiapalkin-
toa. Monitieteisen taustansa ansiosta Bos-
suytilla on kyky tehdä uskaliaita avauksia,
jotka onnistuessaan vievät sekä teoriaa että
sovelluksia ison harppauksen eteenpäin,
akatemia kiittää.
Bossuyt on myös hakeutunut aktiivisesti
ulkomaisiin tutkimusryhmiin, joten hänellä
on laaja yhteistyöverkosto huippuyliopis-
toissa. Loistavan tutkijataustansa lisäksi
hän on vetovoimainen esiintyjä, luennoit-
sija ja opettaja.
Mahdollisuuksien materiaali
Aalto-yliopistossa työskentelevä Bossuyt
on luonut kansainvälisesti arvostetun tut-
kimusryhmän, joka tätä nykyä keskittyy
metallisten lasien ja digitaalisen kuvakor-
relaation tutkimukseen.
Metallinen lasi on sulanutta metallia,
joka on säilyttänyt nestemäisen atomira-
kenteensa kovettuessaan. Monista neste-
mäisistä metalleista voidaan tehdä lasia
käyttämällä pienenpieniä pisaroita, ohuita
kalvoja tai nauhoja, jotka voi jäähdyttää
sekunnin murto-osassa. Näin syntyvä aine
on kiinteää, mutta sillä on yhä nesteen
kiteytymätön rakenne.
Metallisella lasilla on erinomaisia
mekaanisia ominaisuuksia, kuten suuri
joustavuus ja erittäin vahva lujuus, sekä
monia kiinnostavia magneettisia omi-
naisuuksia. Digitaalisen kuvakorrelaa-
tion avulla Bossuyt selvittää, voiko tässä
äärimmäisen vahvassa materiaalissa olla
heikkouksia.
Vuoden 2013 akatemiapalkinnon yhteis-
kunnallisesta vaikuttavuudesta sai Turun
yliopiston liikuntatutkija Kari Kallio-koskiaineenvaihdunta- ja verenkiertoelimistön
sairauksia hoitaa kovatehoisella interval-
liharjoittelulla.
Pulssitettu koronapurkausmenetelmä
PCD hajottaa tehokkaasti jätevesien
haitta-aineita, osoittaa Iris Panorelin väi-
töstutkimus.
PCD on suhteellisen uusi tekniikka
verrattuna laajalti käytössä oleviin säh-
köiseen purkaukseen perustuviin mene-
telmiin, kuten otsonointiin ja katalyyt-
tiseen märkähapetukseen. Se perustuu
aktiivisten hapettavien molekyylien syn-
nyttämiseen erittäin lyhyissä korkean jän-
nitteen pulssitetuissa koronapurkauksissa
(Pulsed Corona Discharge, PCD) koste-
assa ilmassa.
PCD-tekniikassa käsiteltävä liuos joh-
detaan ilma- tai happikehäiseen reakto-
riin, jossa syntyy 100–400 nanosekunnin
kestoisia korkeajännitepurkauksia. Maksi-
mijännitetaso on tyypillisesti 20–30 kilo-
volttia. Purkaus muodostaa hydroksyyli-
radikaaleja ja kaasukehään otsonia, jotka
yhdessä hapettavat liukoisia yhdisteitä.
Panorel tutki PCD-menetelmän tehoa
muun muassa lääkeaine-, humushappo-
ja ligniinipitoisissa jätevesissä.
DI Iris Panorelin väitöskirja Pulsed corona discharge as an advanced oxida-
Suomen Akatemia palkitsiprofessori Sven Bossuytin
Tim
o M
ikko
la
Koronapurkauspuhdistaa jäteveden
Sven Bossuyt sai palkinnoksi Miia Liesegangin suupuhalletun lasiteoksen nimeltään Hetki.
Suom
en A
kate
mia
tion process for degration of organic com-pounds in water tarkastettiin Lappeenran-
nan teknillisessä yliopistossa 8.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi professori Santiago Esplugas espanjalaisesta Barcelonan yli-
opistosta ja kustoksena professori Mar-jatta Louhi-Kultanen.
Iris Panorel
60 8/2013KEMIA
HENKILÖUUTISIA
VÄITÖKSIÄAalto-yliopistoFM Christian Coden väitöskir-
ja
Lipid Interfaces Promoting Fibril Formation tarkastettiin 1.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi TkT Maria
Sammalkorpi (Aalto-yliopisto)
ja kustoksena prof. Paavo Kin-
nunen.
M.Sc. Marcelo Coelho dos Santos Muguet Soaresin väitös-
kirja -try on pulping processes of novel Eucalyptus hybrids tarkastettiin
15.11.2013. Vastaväittäjänä toi-
mi prof. Pedro Fardim (Åbo Aka-
demi) ja kustoksena prof. Tapani
Vuorinen.
M.Sc. Natalia Lebedevan
väitöskirja Spintronic semicon-ductor devices based on Mn doped
tarkastettiin 15.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Ro-
nald Österbacka (Åbo Akademi)
ja kustoksena prof. Pekka Kuiva-
lainen.
DI Anna Matalan väitöskir-
ja Methods and applications of pyrolysis modelling for polymeric materials tarkastettiin 15.11.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard
-
to, Iso-Britannia) ja kustoksena
TkL Iina Vaajamon väitöskir-
ja Developing a thermodynamic database for lead-based alloys
tarkastettiin 15.11.2013. Vasta-
väittäjänä toimi prof. Jan Vrestal
(Mazarykin yliopoisto, Tšekin ta-
savalta) ja kustoksena prof. Pekka
Taskinen.
DI Oskari Karjalaisen väitös-
kirja Substrate controlled synthe- tarkas-
tettiin 16.11.2013. Vastaväittäjänä
toimi prof. Mathias Christmann
(Berliinin vapaa yliopisto, Saksa)
ja kustoksena prof. Ari Koskinen.
M.Sc. Bernhard Reischlin väitöskirja
of Solid-Liquid Interfaces tar-
kastettiin 20.11.2013. Vastaväit-
täjänä toimi prof. Julian D. Gale
(Curtinin yliopisto, Australia) ja
kustoksena prof. Adam S. Foster.
DI Johanna Tikkasen väitös-
kirja -eral powders in normal strength concrete tarkastettiin 22.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi emer.prof.
Göran Fagerlund (Lundin yliopis-
to, Ruotsi) ja kustoksena emer.
prof. Vesa Penttala.
DI Pekka Varhimon väitös-
kirja Brightness reduction of peroxide-bleached mechanical
of a paper machine tarkastettiin
22.11.2013. Vastaväittäjänä toimi
prof. Raimo Alén (Jyväskylän yli-
opisto) ja kustoksena prof. Jouni
Paltakari.
Helsingin yliopistoMMM Outi Koivistoisen
väitöskirja Catabolism of bio-mass-derived sugars in fungi and metabolic engineering as a tool for organic acid production
tarkastettiin 8.11.2013. Vastaväit-
täjänä toimi prof. Marie-Françoi-
se Gorwa-Grauslund (Lundin yli-
opisto, Ruotsi) ja kustoksena prof.
M.Sc. Totti Laitisen väitöskir-
ja -ser desorption-ionization aerosol
for determination of chemical
particles tarkastettiin 8.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi Dr. James
Smith (Boulderin ilmakehätut-
kimuksen keskus, Yhdysvallat)
ja kustoksena prof. Marja-Liisa
Riekkola.
FM Emmi Tikkasen väitöskir-
ja -nary heart disease tarkastettiin
8.11.2013. Vastaväittäjänä toimi
-
vardin yliopisto ja MIT, Yhdys-
vallat) ja kustoksena prof. Samuli
Ripatti.
M.Sc. Jacquelin DeFaverin
väitöskirja -aptation in the Three-spined Stick-leback tarkastettiin 15.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Micha-
Tanska) ja kustoksena prof. Veijo
Kaitala.
M.Sc. Sergio A. Losilla Fernándezin väitöskirja Numeri-cal methods for electronic struc-ture calculations tarkastettiin
15.11.2013. Vastaväittäjänä toi-
mi prof. Jeppe Olsen (Aarhusin
yliopisto, Tanska) ja kustoksena
prof. Dage Sundholm.
FM Hanni Kärkkäisen
väitöskirja Bayesian Multilocus
and Mapping of Genome-Wide Data tarkastettiin 15.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi vanhem-
pi tutkija Luc Janss (Aarhusin
yliopisto, Tanska) ja kustoksena
prof. Pekka Uimari.
FM Tiina-Kaisa Ritvasen
väitöskirja Ripened cheeses; the
sensory characteristics and fat-ty acid composition tarkastettiin
15.11.2013. Vastaväittäjänä toimi
prof. Ylva Ardö (Kööpenhaminan
yliopisto, Tanska) ja kustoksena
prof. Tapani Alatossava.
M.Sc. Timur Nikitinin
väitöskirja Optical and structur-al properties of Si nanocrystals in SiO tarkastettiin 18.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Loren-
zo Pavesi (Trenton yliopisto, Ita-
lia) ja kustoksena prof. Markku
Räsänen.
FM Jaakko Sarparannan
väitöskirja Molecular patho- mechanisms of muscular dys-trophies tarkastettiin 22.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Alan
Yhdysvallat) ja kustoksena prof.
Minna Nyström.
FM Pilvi Siljamon väitöskirja
Numerical modelling of birch pol-len emissions and dispersion on regional and continental scales
tarkastettiin 22.11.2013. Vasta-
väittäjänä toimi prof. Jean Em-
berlin (Allergy UK, Iso-Britan-
Järvinen.
Prov. Virpi Talmanin
väitöskirja
C1 domain as a drug target—structure-activity and in vitro pharmacology of isophthalate de-rivatives tarkastettiin 22.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Kid
Törnquist (Åbo Akademi) ja kus-
toksena prof. Raimo K. Tuomi-
nen.
FM Kaisa Koskisen väitöskir-
ja Characterisation of diverse microbial communities and ap-plication of novel detection tech-niques tarkastettiin 29.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan
Bertilsson (Uppsalan yliopisto,
Ruotsi) ja kustoksena prof. Rauni
Strömmer.
FL Riitta Rädyn väitöskirja
Laboratory Diagnosis and Sur-
Tract Infections Caused by Cer-tain Common Viruses and Myco-plasma pneumoniae tarkastettiin
29.11.2013. Vastaväittäjänä toimi
dos. Matti Waris (Turun yliopis-
to) ja kustoksena prof. Kari Kei-
nänen.
Itä-Suomen yliopistoFM Sanna Rantakömin väitös-
kirja -rosclerosis and stroke epidemio-logic follow-up study tarkastettiin
25.10.2013. Vastaväittäjänä toimi
emer.prof. Antero Kesäniemi (Ou-
lun yliopisto) ja kustoksena dos.
Jari Laukkanen.
YTM Anna Kaasisen väitös-
kirja Optimal Control in Pro-cess Tomography tarkastettiin
29.10.2013. Vastaväittäjänä toimi
-
opisto, Iso-Britannia) ja kustok-
sena prof. Marko Vauhkonen.
LL Ville Varmavuon väitös-
kirja
Stem Cell Transplantation tar-
kastettiin 1.11.2013. Vastaväittä-
jänä toimi prof. Kari Remes (Tu-
run yliopisto) ja kustoksena prof.
Esa Jantunen.
Prov. Niina Aaltosen väitöskir-
ja Functional autoradiography as a pharmacological approach for studying G protein-coupled lipid receptor signalling tarkastettiin
29.11.2013. Vastaväittäjänä toimi
prof. Ullamari Pesonen (Turun
yliopisto) ja kustoksena dos. Jar-
mo T. Laitinen.
FM Tommi Kaplaksen väitös-
kirja Synthesis and optical cha-racterization of ultrathin carbon
tarkastettiin 29.11.2013.
Lipsanen (Aalto-yliopisto) ja kus-
FL Juri Timosen väitöskirja Synthesis, Characterisation and
-stituted Coumarin Derivatives tarkastettiin 29.11.2013. Vasta-
väittäjänä toimi prof. Ferenc Fü-
löp (Szegedin yliopisto, Unkari) ja
kustoksena prof. Janne Jänis.
FM Mitja Kurjen väitöskirja
-proaches in Search of Molecular Pathomechanisms of Saccular In-
Disease tarkastettiin 30.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Miikka
Vikkula (Louvainin katolinen yli-
opisto, Belgia) ja kustoksena tut-
kimusjohtaja Garry Wong.
Prov. Pyry Välitalon väitöskir-
ja Population pharmacokinetics in support of analgesics and anaes-thetics studies in special popu-lations tarkastettiin 30.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Leon
Aarons (Manchesterin yliopisto,
Iso-Britannia) ja kustoksena prof.
Veli-Pekka Ranta.
Jyväskylän yliopistoFM Gaia Francinin väitöskir-
ja Plant-soil interactions in cold climate tarkastettiin 11.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Mar-
tin Zobel (Tarton yliopisto, Viro)
ja kustoksena prof. Mikko Monk-
konen.
FM Ulrika Jakobssonin väitöskirja
of low-lying states in neutron-
nuclei tarkastettiin 20.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Piet
Van Duppen (Leuvenin yliopisto,
Belgia) ja kustoksena yliopisto-
tutk. Juha Uusitalo.
Oulun yliopistoFM Niina Halosen väitöskir-
ja Synthesis and applications of macroscopic well-aligned multi-
tar-
kastettiin 8.11.2013. Vastaväittä-
jinä toimivat prof. Laszlo Nanai
(Szegedin yliopisto, Unkari) ja
apul.prof. Saikat Talapatra (Ete-
lä-Illinoisin yliopisto, Yhdysval-
lat) ja kustoksena prof. Krisztián
Kordás.
DI Simo Tammelan väitöskirja
Enhancing migration and repro-
development and research using physical and numerical mod-elling tarkastettiin 13.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Knut
Alfredsen (Norjan tiede- ja tekno-
logiayliopisto) ja kustoksena prof.
Björn Klöve.
61KEMIA8/2013
NIMITYKSIÄAalto-yliopistoKemian tekniikan korkeakoulun
dekaaniksi ja yliopiston johto-
ryhmän jäseneksi 1.1.2014 al-
kaen on nimitetty TkT Janne Laine.
Itä-Suomen yliopistoKantasolututkimuksen professo-
riksi 1.10.2013 alkaen on nimi-
tetty LKT Jari Koistinaho, mo-
lekyyligenetiikan professoriksi
1.10.2013 alkaen FT Mikko Hil-tunen ja materiaalifysiikan pro-
fessoriksi 1.11.2013 alkaen FT
Vesa-Pekka Lehto.
Kemianteollisuus ryTyömarkkina-asiamiehenä on
aloittanut LL.M. Jenni Nisa-metdin, joka siirtyi tehtävään
Tikkurila Oyj:stä. Koulu–yritys-
yhteistyöstä ja vetovoimahank-
keista vastaavaksi asiamiehek-
si on nimitetty FM, M.A. Anni Siltanen, joka aloittaa tehtäväs-
sä 2.1.2014.
Oulun yliopistoSyöpägenetiikan ja tuumoribio-
logian professoriksi 1.10.2013
alkaen on nimitetty FT Robert Winquist.
Sellutehtaan sivutuote kuitu-
liete voitaisiin hyödyntää paljon
nykyistä tehokkaammin, osoit-
taa Oulun yliopistossa tehty väi-
töskirja.
Kuitulietteen hyötykäytön
haasteena on lietteen niukkaliu-
koisuus perinteisiin liuottimiin.
Tutkija Jana Holm kehitti väi-
töstyössään menetelmiä lietteen
liukoisuuden ja haluttujen väli-
tuotteiden saannon parantami-
seksi.
Tutkimuksessa lietettä esi-
käsiteltiin erilaisissa katalyyt-
tisissä liuottimissa ennen hyd-
rolyysiä. Uudet katalyyttiset
liuottimet mahdollistivat liuot-
tamisen ja hajottamisen yhdessä
vaiheessa.
Noin 85 prosenttia lietteen
-
sen kemian professori Marja-Liisa Riekkola on valittu
mukaan listalle, joka kokoaa
yhteen analyyttisen kemian vai-
kutusvaltaisimmat tutkijat maa-
ilmassa.
Sadan analyytikon listalla
Riekkola on sijalla 21, ensim-
mäisenä listauksen harvoista
Marja-Liisa Riekkolaanalytiikan huippulistalle
Marja-Liisa Riekkola on tuonut Suomeen monia uusia analyytti-sen kemian menetelmiä.
Rob
Sie
vers
ainoa pohjoismainen tutkija.
Valtaosa listalle päässeistä tut-
kijoista on yhdysvaltalaisia.
Mukana on myös yksi nobe-
listi.
Laajaan kyselyyn pohjautu-
van listauksen teki -tical Scientist.
Sellutehtaan kuitulietehyötykäyttöön
Ron
i Lam
berg
sisältämistä polymeereistä voi-
tiin hajottaa pelkistyneiksi soke-
reiksi alhaisissa lämpötiloissa,
mikä edistää prosessin mate-
riaali- ja energiatehokkuutta.
Menetelmä toimi myös märälle
biomassaraaka-aineelle.
Nykyisin kuituliete käytetään
energiantuotantoon polttamalla
se kuorikattilassa kuorijätteen
seassa tai läjitetään sellutehtai-
den kaatopaikoille.
Catalytic pretreatment and
reducing sugars tarkastettiin
Oulun yliopistossa 29.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi tohtori
Mihkel Koel Tallinnan teknilli-
sestä yliopistosta Virosta ja kus-
toksena professori Ulla Lassi.
Orion-Farmos Tutkimussäätiö
on myöntänyt ensi vuodelle
yhteensä 697 000 euroa apura-
hoja. 22 äskettäin väitellyttä tut-
kijaa sai 10 000–25 000 euroa
tutkimustyönsä jatkamiseen.
68 väitöskirjaansa tekevää nuorta
tutkijaa sai pienempiä, maksimis-
saan 5 000 euron avustuksia.
25 000 euron summat saivat
muun muassa Itä-Suomen yli-
opiston Mikko Gynther, joka
tutkii temozolomidijohdosten
kohdentamista glioomasolui-
hin, ja Emilia Kansanen, joka
-
aineiden biologisten vaikutusten
ennustamiseen.
Orion-Farmos Tutkimussäätiöjakoi tutkija-apurahoja
Satu Lakialla tutkimusaiheena on
proteiinien stabilointi keuhkoan-
nostelua varten ja Linda Muste-linilla syömishäiriöiden geneet-
tinen tausta. Johanna Tuomela
selvittää rintasyövän ennus-
tetta ja immuunivastetta Turun
yliopistossa. Oulun yliopiston
Johanna Ulvilan tutkimuskoh-
teena ovat sydämen liikakasvun
molekulaariset mekanismit.
Hanna Ollila kartoittaa nar-
kolepsiaan vaikuttavia geenejä
Stanfordin yliopistossa ja Taru
Tukiainen kehittää vakavien
lihassairauksien diagnostiikkaa
62 8/2013KEMIA
Jatkoa sivulta 60…
TULEVIA TAPAHTUMIAPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: [email protected].
SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTTerveysteknologiaHelsinki 8.–10.1.2014www.easyfairs.com/fiTekniikan päivätEspoo 16.–18.1.2014www.tekniikanpaivat.fiLabquality DaysHelsinki 6.–7.2.2014www.labquality.fiSisäilmastoseminaariHelsinki 13.3.2014www.sisailmayhdistys.fi14. Kansallinen massaspektrometriasymposiumKoli 19.–21.3.2014www.fmss.fiKemian opetuksen päiväTurku 25.4.2014www.luma.fi/kemma/2087Pinta 2014Helsinki 6.–8.5.2014www.expomark.fiKaivos 2014Oulu 21.–22.5.2014www.expomark.fiHelsinki Chemicals ForumHelsinki 22.–23.5.2014www.helsinkicf.euPulPaper 2014Helsinki 3.–5.6.2014www.adforumworld.com
Nordic Research Symposium on Science EducationHelsinki 4.–6.6.2014www.helsinki.fi/luma/nfsun201418th ISSRT World CongressHelsinki 12.–15.6.2014www.isrrt2014.fiEUROMIT 2014Tampere 15.–19.6.2014www.euromit2014.org12th ECRICE ConferenceJyväskylä 6.–11.7.2014www.jyu.fi/kemia/en/research/ ecrice201411th European Symposium on Thermal Analysis and CalorimetryEspoo 17.–21.8.2014www.estac11.fiTurvallisuus 2014Tekniikka 2014Jyväskylä 3.–5.9.2014www.jklpaviljonki.fiAlihankintaTampere 16.–18.9.2014www.alihankinta.fiYmpäristötekniikan messukokonaisuusHelsinki 1.–3.10.2014www.messukeskus.comProsessiteollisuus 2014Helsinki 8.–9.10.2014www.easyfairs.com/prosessi
NordicPack 2014Tampere 8.–10.10.2014www.nordickpackexpo.fiNordicFood 2014Tampere 8.–10.10.2014www.nordickfoodexpo.fiEurosafety 2014Tampere 5.–7.11.2014www.eurosafety.fiMuovi Plastics 2014Lahti 12.–14.11.2014www.lahdenmessut.fi/muovi2014Empack 2014Helsinki 19.–20.11.2014www.easyfairs.com/fiMuovi 2014Helsinki 19.–20.11.2014www.easyfairs.com/fiFinnMateria 2014Jyväskylä 19.–20.11.2014www.jklpaviljonki.fi
MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 21 Norske Symposium i KromatografiSandefjord, Norja 12.–14.1.2014www.kromatografisymposiet.noInternational Semiconductor Science and Technology ConferenceIstanbul, Turkki 13.–15.1.2014www.isstc2014.orgThe Torkil Holm Visions in Chemistry SymposiumKööpenhamina, Tanska
24.–25.1.2014www.atv.dkBerzeliusdagarna 2014Tukholma, Ruotsi 31.1.–1.2.2014www.berzeliusdagarna.seMolecules and Materials for Artificial PhotosynthesisCancun, Meksiko 6.–9.2.2014www.fusion-conferences.comFunctional Polymeric MaterialsCancun, Meksiko 10.–13.2.2014www.fusion-conferences.comPipeline Coating 2014Wien, Itävalta 24.–26.2.2014www.amiplastics.com/eventsChemPlast 2014Moskova, Venäjä 25.–27.2.2014www.mirexpo.ruComposite-Expo 2014Moskova, Venäjä 25.–27.2.2014www.composite-expo.com12th Chemistry Conference for Young ScientistsBlankenberge, Belgia 27.–28.2.2014www.chemcys.beInternational Conference on Applied ChemistrySuva, Fid!i 5.–7.3.2014www.fnu.ac.fjGreen Polymer ChemistryKöln, Saksa 18.–20.3.2014www.amiplastics.com/eventsAnalytica 2014München, Saksa 1.–4.4.2014www.analytica.de
DI Esko Juuson väitöskirja
Integration of intelligent systems in development of smart adaptive
-proach tarkastettiin 29.11.2013.
Vastaväittäjinä toimivat prof. Sirk-
ka-Liisa Jämsä-Jounela (Aalto-
yliopisto) ja prof. Christer Carls-
son (Åbo Akademi) ja kustoksena
prof. Kauko Leiviskä.
Tampereen teknillinen yliopistoFM Tero Lähteen väitöskirja
Physical characterization of die-sel exhaust of nucleation mode particles tarkastettiin 1.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi tohtori Mat-
ti M. Maricq (Ford, Yhdysvallat)
ja kustoksena prof. Jorma Keski-
nen.
DI Eerik Halosen väitöskirja
Integration of Inkjet-Printing and Processing into Manufacturing for Flexible Substrates tarkastet-
tiin 8.11.2013. Vastaväittäjänä
toimi prof. Edgar Dörsam (Darm-
stadtin teknillinen yliopisto, Sak-
sa) ja kustoksena prof. Donald
Lupo.
DI Minna Haaviston väitöskir-
ja tarkastettiin 22.11.2013. Vasta-
väittäjinä toimivat tohtori Jinfang
Liu (Electron Energy Corporation,
Yhdysvallat) ja tohtori Ilkka Aal-
tio (Aalto-yliopisto) ja kustoksena
prof. Veli-Tapani Kuokkala.
DI Tapio Sorvajärven väitös-
kirja -tic techniques for detection of al-kali vapors in high-temperature gases tarkastettiin 22.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Mar-
cus Aldén (Lundin yliopisto,
Ruotsi) ja kustoksena dos. Juha
Toivonen.
Tampereen yliopistoTiet. kand. Andrey Taranuk- hinin väitöskirja Janus-faced
Toxicity tarkastettiin 8.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Esa
-
toksena prof. Simo S. Oja.
FM Satu Kärkkäisen väitöskir-
ja -tions and characterization of a
tarkastettiin
22.11.2013. Vastaväittäjänä toimi
prof. Jari Ylänne (Jyväskylän yli-
Spelbrink.
Turun yliopistoMD Eramah Elarabi A. Ermiahin väitöskirja Libyan
and biology. Diagnosis delay and
S-phase fraction, and Ki-67 and tar-
kastettiin 1.11.2013. Vastaväittä-
jänä toimi dos. Johanna Mattson -
raala) ja kustoksena emer.prof.
Seppo Pyrhönen.
FM Tuomas Karskelan väitöskirja Solid-Phase Organic
Purine-Derived Small Molecules
tarkastettiin 15.11.2013. Vasta-
väittäjänä toimi prof. Oliver Seitz
FM Jukka Rissasen väitöskir-
ja Markers of bone turnover in preclinical development of drugs for skeletal diseases tarkastettiin
15.11.2013. Vastaväittäjänä toimi
prof. Timothy Arnett (Lontoon
yliopisto, Iso-Britannia) ja kus-
toksena prof. Juha Peltonen.
FM Teresa Elon väitöskirja
The Effects of Fibroblast Growth Factor 8b on Reproductive Or-gans and Prostate Tumorigenesis
tarkastettiin 22.11.2013. Vasta-
väittäjänä toimi prof. Michael Itt-mann (Baylorin lääketieteellinen
yliopisto, Yhdysvallat) ja kustok-
Åbo AkademiDI Hanna Lindqvistin väitöskir-
ja Improvement of wet and dry web properties in papermaking by
tarkastettiin 8.11.2013. Vastaväit-
täjänä toimi prof. Raimo Alén (Jy-
väskylän yliopisto) ja kustoksena
dos. Anna Sundberg.
VTM Paul Blomstedtin
väitöskirja On Bayesian predic-
on the analysis of chromato- graphy data in forensic investi-gations tarkastettiin 14.11.2013.
Vastaväittäjänä toimi prof. Matti-
as Villani (Linköpingin yliopisto,
Ruotsi) ja kustoksena prof. Jukka
Corander.
DI Anders Strandin väitöskir-
ja The pH-dependent phase dis-tribution of wood pitch compo-nents in papermaking processes
tarkastettiin 15.11.2013. Vasta-
väittäjänä toimi emer.prof. Per Ste-
nius (Aalto-yliopisto ja Norjan
teknillis-luonnontieteellinen yli-
opisto) ja kustoksena dos. Anna
Sundberg.
FM Daniela Karlssonin
väitöskirja Biomolecular Screen-ing for Inhibitors of Butyryl-
characterization using in vitro and in silico tools tarkastettiin
20.11.2013. Vastaväittäjänä toimi
prof. Anders Backlund (Uppsalan
yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena
dos. Adyary Fallarero.
FM Janne Toivosen väitöskir-
ja Effects of anthropogenic and natural hydrological changes on the behavior of the acidic metal discharge from acid sulfate soils in a river- and lake system in western Finland tarkastettiin 22.11.2013.
-
mar Laudon (Ruotsin maatalous-
yliopisto) ja kustoksena prof. Olav
Eklund.
63KEMIA8/2013
KOKOUKSIA
standardisoi kemian kansainvä-
listä sanastoa, terminologiaa ja
mittausmenetelmiä.
Uusia toimijoita
Kokouksessa valittiin Iupacin
uudeksi puheenjohtajaksi Marc Cesa Yhdysvalloista. Aiemmin
varapuheenjohtajana toimi-
neen Cesan kausi puheenjoh-
tajana käynnistyy vuoden 2014
alusta.
Varapuheenjohtajaksi valit-
tiin venäläinen Natalia Tara-sova, joka on tähän asti toiminut
järjestön hallituksen jäsenenä.
Uusiksi hallituksen jäseniksi
tulivat Russell Boyd Kana-
dasta, Tavarekere Chandras-hekar Intiasta, Richard Hart-shorn Uudesta-Seelannista,
Colin Humphris Isosta-Bri-
tanniasta, Christopher Ober
Yhdysvalloista, Kaoru Yama-nouchi Japanista ja Qi-Feng Zhou Kiinasta.
Iupacin uusiksi kansallisiksi
jäsenjärjestöiksi hyväksyt-
tiin kokouksessa Argentiinan
kemian seura, Mosambikin tie-
deakatemia ja Nepalin poly-
meeri-instituutti.
Iupac kokoontui Turkissa
Uusille alkuaineille viralliset nimet Alkuaine 114 on nyt
virallisesti flerovium ja alkuaine 116 liver-morium. Asiasta pää-tettiin kemianjärjestö Iupacin yleiskokouksessa Istanbulissa.
Järjestön kiristyneen talousti-
lanteen vuoksi yleiskokous vah-
visti päätöksen, jonka mukaan
Iupacin jäsenmaiden jäsenmak-
sua korotetaan kolme prosenttia
kahtena seuraavana vuonna.
Kansainvälinen plasmake-
mian järjestö IPCS ja kalorimet-
rian järjestö The Calorimetry
Conference erotettiin Iupacista
maksamattomien jäsenmaksu-
jen vuoksi.
Iupacin 49. yleiskokous ja
46. kemiankongressi päätettiin
pitää vuonna 2017 Brasiliassa.
Vuonna 2019 järjestettävien 50.
yleiskokouksen ja 47. kemian-
kongressin isäntämaaksi valit-
tiin Ranska.
Järjestön 48. yleiskokous ja
45. kongressi on jo aiemmin
päätetty pitää elokuussa 2015
Korean Busanissa.
Aktiivisuutta toivotaan
Iupac toivoo, että järjestön
jäsenmaat osallistuisivat sen toi-
mintaan entistä aktiivisemmin.
Tavoitteena on, että jäsenmaat
nimittävät kansallisia edustaji-
aan järjestön jaostoihin ja komi-
teoihin sekä lähettävät edusta-
jiaan yleiskokouksiin etenkin
nuoriksi tarkkailijoiksi.
Iupacin päämääränä on tule-
vaisuudessa vahvistaa yhteis-
työtään myös jäsenmaiden
kemianteollisuuden kanssa,
kokouksessa todettiin.
Tätä nykyä Suomea edustavat
Markku Leskelä Iupacin epä-
orgaanisen kemian jaostossa,
Lappeenrannan teknillisen yli-
opiston professori Heli Sirén
analyyttisen kemian jaostossa
ja Suomen ympäristökeskuksen
professori Sirpa Herve kemia
ja ympäristö -jaostossa.
Kemia ja ihmisen terveys
-jaostossa Suomesta on mukana
Työterveyslaitoksen professori
Mirja Kiilunen, kemian ter-
minologian jaostossa Oulun yli-
opiston professori Risto Laiti-nen sekä kemian opetuksen
suunnittelija, laatuasiantuntija
Nina Aremo.
Nina AremoKirjoittaja on Suomalaisten
Kemistien Seuran [email protected]
Istanbul tarjosi värikkäät puitteet kansainvälisen kemianjärjestön yleiskokouk-selle.
Uudet alkuaineet saivat nimensä
niiden löytämiseen osallistunei-
den tutkimuslaitosten mukaan.
Fleroviumin (Fl) havaitsivat
ensimmäisinä vuonna 1999
Venäjän Dubnassa toimivan
Flerovin hiukkastutkimuskes-
kuksen tutkijat.
Livermoriumin (Lv) nimi on
kunnianosoitus Yhdysvaltain
Kaliforniassa sijaitsevalle ydin-
tutkimuslaitokselle Lawrence
Livermore National Laborato-
rylle, jossa uusi elementti löy-
dettiin vuonna 1999.
Nimet vahvisti kansainvä-
lisen kemianjärjestön Iupacin
(International Union of Pure and
Applied Chemistry) 47. yleis-
kokous, joka pidettiin Turkin
Istanbulissa 14.–15. elokuuta
2013. Järjestö päättää alkuai-
neiden virallisista nimistä sekä
Scan
stoc
kpho
to
64 8/2013KEMIA
SEURASIVUT
Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita teepaita!
Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen
.
-
osuivat Jutta Niemiselle Oulusta ja Tapio Viljaselle Turusta.
Suomalaisten Kemistien Seuran
pestisidikemian jaoston syys-
retki suuntautui tänä vuonna
-
gissä.
Retkeläisten oppaina toimi-
vat ympäristövalistaja Asta Ekmanympäristökeskuksesta ja eme-
ritusprofessori Erkki Kanto-lahti, joka aikoinaan työskenteli
-
laitoksen tutkimuskeskuksen
kemian osaston johtajana.
Aiemmin puolustusvoimille
kuulunut suljettu saari siirtyi
-
seen vuonna 1988. Seuraavana
vuonna saari avattiin yleisölle,
ja nykyään se on kaupunkilais-
ten virkistysalue.
Puolustusvoimien kemian
koelaitoksen rakennus toimii
Pestisidikemistitretkeilivät Harakassa
Pestisidikemistit kuulivat Harakassa muun muassa puolustusvoi-mien tutkimuslaitoksen historiasta.
Sari
Räm
ö
Suomen Kromatografiaseura
ja Suomen Massaspektromet-
rian Seura järjestivät syys-
25. lokakuuta. Seminaarin
aiheena oli laadunvarmistus ja
analyysimenetelmien validointi
laboratoriossa.
Aihetta esiteltiin muun
muassa tapaustutkimusten
kautta. Myös akkreditointia ja
auditointia käsiteltiin useasta
näkökulmasta. Tarkastajat ker-
toivat kokemuksistaan ja antoi-
vat neuvoja, kuinka kannat-
taa varautua tilanteeseen, joka
hyvin todennäköisesti tulee jos-
sakin vaiheessa työuraa eteen
jokaiselle.
Kun validoidaan uutta ana-
lysointimenetelmää, tärkeä ele-
mentti on mittausepävarmuus.
Professori Ivo Leito Tarton yli-
opistosta käsitteli sen lasken-
nan perusteita ja hyvin käyttö-
kelpoista arviointimenetelmää
nimeltään Nordtest. Leito ker-
toi, kuinka mittausepävarmuus
voidaan arvioida kolmen kom-
ponentin perusteella suhteelli-
sen tarkasti ja perustellen.
Tiiminvetäjä Teemu Näykki Suomen ympäristökeskuksesta
esitteli Nordtest-mittausepävar-
muuden arviointiin perustuvaa
laadunvarmistuskiinnosti seminaariyleisöä
MUkit-tietokoneohjelmaa, joka
on vapaasti ladattavissa interne-
tistä.
Maailman antidopingtoimis-
ton Wadan laboratoriostandardi
on alan laajimpia ja vaatimuk-
siltaan tiukimpia. Dopingnäyt-
teiden testauksessa on erityisen
tärkeää tulosten oikeellisuus,
joten laboratorioiden toimin-
taan on tarkat ohjeistukset,
kertoi tieteellinen johtaja Tiia Kuuranne Yhtyneet Medix
Laboratoriosta.
Normaalin akkreditoinnin
lisäksi dopingtutkimuslabo-
ratorioilta vaaditaan Wadan
akkreditointi, jonka saamiseksi
tarvitaan kansainvälisen labora-
toriostandardin, teknisten doku-
menttien ja suositusten hallin-
taa. Lisäksi laboratorioiden on
osallistuttava Wadan jatkuvaan
ulkoiseen laadunvalvontaseu-
rantaan, jossa epäonnistuminen
voi johtaa Wadan akkreditoin-
nin eväämiseen.
Arto MustonenKirjoittaja on Suomen Kromato-
grafiaseuran [email protected]
Hotelli Presidenttiin kokoontunut noin 150 hengen yleisö kuunteli esitelmiä kiinnostuneena.
nyt taiteilijatalona, josta hel-
sinkiläiset ammattitaiteilijat ja
käsityöläiset voivat vuokrata
ateljeetiloja.
Erkki Kantolahdella oli monta
mielenkiintoista tarinaa ker-
Kävimme muun muassa tutustu-
massa bunkkeriin, jossa tehtiin
räjähdyskokeita. Rantakatok-
sen näyttelyssä selvisi, että itse
Tauno Palolaboratoriossa 1930-luvulla.
Asta Ekman esitteli linnus-
tonsa ja kasvillisuutensa moni-
muotoisuudesta tunnettua saarta
ja sen luontokeskusta, joka kesä-
kaudella tarjoaa yleisötapahtu-
mia, maksuttomia luontoretkiä
ja saariseikkailuja.
Kati P. HakalaKirjoittaja on tohtorikoulutet-
tava Helsingin [email protected]
65KEMIA8/2013
Edellistä ICCST-kongressia isännöineet oululaiset Cardiffin lin-nan pihalla. Vasemmalta Minna Karja-lainen, Raija Oilunkaniemi, Merja Poropu-das, Risto Lai-tinen, Esther Takaluoma ja Aino Eironen.
Chr
isto
pher
Mor
ley
SEUROISSA TAPAHTUU
Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.
Suomalaisten Kemistien Seuran Vierailu ja helmikuun kokous 201412.2.2014 klo 16–18Ruokakesko, Ankkurikatu 5 (Katajanokka) Helsinki Tilaisuus alkaa SKS:n kokouksella, jonka jälkeen tutustutaan Ruokakeskon tuotetutkimukseen ja laboratorioon. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.Ilmoittautumiset to 30.1.2014 mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi
Eurooppalainen kemian ammat-
tikortti parantaisi kemistien
työskentelymahdollisuuksia
maanosan eri maissa.
Tätä mieltä on kemianseuro-
jen liitto EuCheMS (The Euro-
pean Association for Chemical
and Molecular Sciences), joka
esitteli valmisteilla olevaa kort-
tia yleiskokouksessaan Unkarin
Budapestissa 23.–24. lokakuuta.
Kortti perustuu EU:n kehittä-
mään Eurooppalaiseen ammat-
tikorttiin, jonka tavoitteena on
edistää työvoiman liikkuvuutta
maanosassa ylipäätään.
Yleiskokous valitsi EuCheM-
Sin uudeksi puheenjohtajaksi
professori David Cole-Hamil-tonin Ison-Britannian kemian
seurasta. Järjestön hallituk-
seen valittiin -zewski Puolan kemian seurasta,
Michael Dröscher Saksan fysi-
kaalisen kemian seurasta, Pilar Goya Espanjan kemian seu-
rasta, Ivanka Serbian
kemian seurasta, Livia Simon Sarkadi Unkarin kemian seu-
rasta sekä Saskia van der Vies
Alankomaiden kemian seu-
rasta.
Viro mukaan toimintaan
Liiton uudeksi jäseneksi hyväk-
syttiin Viron kemian seura.
Scan
stoc
kpho
to
EuCheMS edistääkemistien liikkuvuutta
EuCheMSin sähkökemian
jaosto päätettiin lakkauttaa.
Yleiskokous hyväksyi muu-
tamia muutoksia liiton sääntöi-
hin. Tärkein niistä jakaa ääni-
määrät oikeudenmukaisemmin
jäsenmaiden kesken. Sääntöihin
lisättiin myös kohta, joka mah-
dollistaa yritysten liittymisen
järjestön jäseniksi.
Seuraava yleiskokous pide-
tään lokakuussa 2014 Puolan
Torunissa.
Nina AremoKirjoittaja on Suomalaisten
Kemistien Seuran [email protected]
Seleenin ja telluurintutkijat Walesissa
Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut
Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä1/2014 10. tammikuuta 5. helmikuuta2/2014 21. helmikuuta 20. maaliskuuta3/2014 8. huhtikuuta 5. toukokuuta
Tiedot tulevista tapahtumista
osoitteeseen .
Kirjoitukset menneistä tapahtumista
osoitteeseen .
järjestettiin 22.–26. heinäkuuta
kahdestoista seleenin ja telluu-
rin kemian kansainvälinen kon-
ferenssi ICCST-12. Osanottajia
oli lähes sata 19 maasta.
Konferenssin tieteellisessä
ohjelmassa oli kymmenen ple-
naariesitelmää ja 16 muuta
kutsuttua esitelmää. Suullinen
ohjelma käsitti 18 tiedonantoa,
ja postereita oli esillä 42.
Oulun yliopiston epäor-
gaanisen kemian pääryhmien
kemian tutkimusryhmästä osal-
listui kongressiin kuusi tutki-
jaa. Plenaariesitelmän pitänyt
Risto Laitinen kertoi seleenin
ja typen kemian viimeaikaisesta
kehityksestä, ja Raija Oilunka-niemi puhui suullisessa esitel-
mässään telluuri-halogeenike-
miasta.
Aino Eironen, Minna Kar-jalainen, Merja Poropudas
ja Esther Takaluoma esitteli-
vät posterit, jotka käsittelivät
seleeni-imidien ja telluurijodi-
dien kemiaa sekä kalkogeenili-
gandeja sisältäviä metallikom-
plekseja.
Konferenssisarjan perustaja,
kansainvälisen tieteellisen neu-
vottelukunnan pitkäaikainen
puheenjohtaja Wolfgang Gunt-her -
johtajan tehtävästä ja nimitettiin
neuvottelukunnan kunniapu-
heenjohtajaksi. Jatkossa neu-
vottelukunnan puheenjohtajana
on aina seuraavan konferenssin
järjestäjä.
ICCST-13-kongressi pää-
tettiin pitää Japanin Gifussa
vuonna 2016. Vuosina 2014–
2016 puheenjohtajana toimii
siten Toshiaki Murai.
Risto Laitinen, Raija Oilunkaniemi ja
Merja PoropudasKirjoittajat työskentelevät Oulun
yliopiston kemian [email protected]
[email protected]@oulu.fi
Eurooppalaisten kemian seu-rojen edustajat kokoontuivat lokakuisessa Budapestissa.
66 8/2013KEMIA
LABORATORIOSTA TUTUT
Lamppu lainasi nimenRobert Bunsenilta
Sarjassa on kerrottu kemisteistä,
jotka ovat antaneet nimensä
laboratoriovälineille. Sarja päättyy
tähän.
Saksalainen Robert Bunsen muistetaan kahden alkuaineen löytäjänä ja yhtenä valokemian pioneereista.
ratoriopolttimet olivat Bunsenin mielestä
kuitenkin niin kömpelöitä ja tehottomia,
että professori kehotti teknikkoaan miet-
timään paremman ratkaisun – tunnetuin
tuloksin.
Yli neljännesvuosisadan mittaisen
edelläkävijöihin kuuluva Bunsen kehitti
laboratoriolaitteita ja tutkimusmenetel-
miä itsekin. Yhdessä saman yliopiston
fysiikan professorin Gustav Kirchhof- kanssa hän paneutui muun muassa
spektroskopian kehittämiseen. Tekniikan
avulla Bunsen löysi kaksi uutta alkuai-
netta, cesiumin ja rubidiumin.
Periaatteen mies
Ahkerana ja monipuolisena tutkijana
tunnettu Bunsen ei kaihtanut riskialttii-
takaan aiheita. Professori oli kahdesti
vähällä heittää henkensä kehittäessään
vastamyrkkyä arseenille. Sinnikäs työ
kannatti, sillä aseeksi löytyi lopulta rau-
taoksidihydraatti, joka tänä päivänäkin
on tepsivin lääke arseenimyrkytykseen.
Vaaratonta ei ollut myöskään työ kako-
dyylin parissa. Bunsen menetti myrkyl-
lisen kaasun räjähtäessä toisen silmänsä,
mutta onnistui kuin onnistuikin valmis-
tamaan useita erilaisia kakodyylijohdan-
kloridia.
Tutkijan innovaatioihin kuuluu muun
muassa niin kutsuttu Bunsenin kenno,
jossa hyödynnetään edullista hiilielekt-
rodia William Groven sähkökemialli-
sessa kennossaan käyttämän kalliin pla-
tinan sijaan. Keksintönsä jälkeen Bunsen
tuotti elektrolyysin avulla useita metal-
leja puhtaassa muodossa.
Ainoatakaan patenttia Bunsen ei kek-
sinnöilleen koskaan hakenut – periaatteel-
lisista syistä, kuten tutkija itse sanoi.
Päivi Ikonen
Bunsenlampun liekki – kuumimmillaan jopa
1 500-asteinen – lämmittää nopeasti vaikkapa koeput-
kessa olevan liuoksen.
Robert Bunsen uhrasi tieteelle toisen silmänsä ja lähestulkoon henkensä.
Liebig-jäähdyttimen keksi herra Liebig,
Pasteur-pipetin herra Pasteur, erlenmey-
erkolvin herra Erlenmeyer, petrimaljan
herra Petri ja bunsenlampun – väärin
arvattu.
Yleisimpiin laboratoriovälineisiin
kuuluvan bunsenlampun kehitti Peter Desaga -niminen mies, joka työskenteli
apulaisena saksalaisen kemistin Robert Bunsenin (1811–1899) laboratoriossa.
Desagakin oli oikeastaan vain viimeiste-
lijä, sillä laitteen kehittelyn oli jo ennen
häntä aloittanut kuuluisa englantilaistut-
kija Michael Faraday (1791–1867).
Robert Bunsen oli kuitenkin se, joka
vuonna 1857 toi välineen julkisuuteen
kirjoittamalla sitä esittelevän artikke-
lin. Niinpä sitä alettiin hänen mukaansa
nimittää bunsenlampuksi.
Itse asiassa kyseessä ei myöskään ole
lamppu vaan poltin, jonka liekin avulla
kuumennetaan ja steriloidaan erilaisia
liuoksia. Ammattilaboratorioiden lamp-
pujen polttoaineena käytetään yleensä
metaania, butanolia tai muuta nestekaa-
sua, kotikemistilaitteissa usein propano-
lia.
Erinomainen opettaja
Kotikaupunkinsa Göttingenin yliopis-
ton käynyt Robert Bunsen oli lahjakas
nuorukainen, joka väitteli tohtoriksi jo
19-vuotiaana vuonna 1830. Sen jälkeen
loistavaksi opettajaksi luonnehdittu mies
työskenteli luennoitsijana muun muassa
Kesselin teknillisessä opistossa ja sitten
yliopistoissa.
-
bergin yliopistoon, joka lupasi pystyttää
tuoreelle professorilleen oman laborato-
-
tiin parhaillaan katujen kaasuvalaistusta,
joten myös uuteen laboratorioon vedet-
tiin kaasujohto, joka toi tutkijoille sekä
valoa että lämpöä.
Vanhanaikaiset kaasukäyttöiset labo-
TIEDUSTELUT JA VARAUKSET
Kalevi [email protected]. 044 539 0908
Irene Sillanpää[email protected] puh. 040 827 9778
KemiKEMIAAikataulu ja teemat
NROTOIMIT.
AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.
1/2014 3.1. 16.1. 5.2. Laboratoriot, työelämä, turvallisuus
Labquality Days, Helsinki 6.–7.2.2014
2/2014 14.2. 28.2. 20.3. Kemia-lehden 40-vuotisjuhlanumero: Kemia ja kemistit tulevaisuuden tekijöinä
3/2014 1.4. 15.4. 5.5. Analytiikka, Reach, kemia metsäteollisuudessa
4/2014 9.5. 23.5. 12.6. Laboratoriot, patentit, lääkkeet
5/2014 13.8. 27.8. 16.9. Prosessiteollisuus 2014 -messujen päämedia: Kemianteollisuus, prosessit, ympäristö
6/2014 12.9. 26.9. 15.10. Laboratoriot, puhdastilat, biotekniikka
7/2014 9.10. 23.10. 12.11. Analytiikka, tutkimus, muovit
8/2014 7.11. 21.11. 12.12. Laboratoriot, mittaukset, patentit
Erikoisjakelut 2014Nro 1 Labquality Days, Helsinki 6.–7.2.2014
Nro 2 Laaja erikoisjakelu sidosryhmille, kouluille ja korkeakouluille
Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 22.–23.5.2014 PulPaper 2014, Helsinki 3.–5.6.2014
Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille
Nro 5 Prosessiteollisuus 2014, Helsinki 8.–9.10.2014 Ympäristötekniikan messukokonaisuus, Helsinki 1.–3.10.2014
Nro 6 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille
Nro 7 Muovi Plastics, Lahti 12.–14.11.2014 Empack 2014, Helsinki 19.–20.11.2014
Nro 8 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille
www.kemia-lehti.fi
Tavoita päättäjät!
valmistelee hankintapäätöksiä.
Instant Results with FT-NIR Spectroscopy
Faster, simpler, more secure - with TANGO your NIR analysis speeds up. TANGO has exactly what users require of an NIR spectrometer suitable for a quality control lab: robustness, high precision and straightforward operator guidance via a touch screen user interface.
The TANGO is proven FT-NIR technology by Bruker built into an ergonomic, design awarded body.
F T-NIRInnovation with Integrity
TANGO. ANALYSIS TO GO.
Contact us for more details: www.bruker.com/optics www.tango-nir.com
Bruker Optics Scandinavia ABVallgatan 5SE-170 67 SOLNASwedenPuh. 0400 792 581E-mail: [email protected]