Kasvillisuuden poistaminen rautateiden suoja-alueelta

30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 1 20/02/17 09:56

2

Liikennevirasto radanpitäjänä

• Liikenneviraston tehtävänä on mahdollistaa toimivat, tehok-

kaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

• Liikennevirasto vastaa valtion liikenneverkosta, eli maanteis-

tä, rautateistä ja suuresta osasta vesiväyliä. Liikennejärjestel-

mää ylläpidetään ja kehitetään yhdessä muiden toimijoiden

kanssa.

• Liikennevirasto toimii radanpitoviranomaisena ja hallinnas-

saan olevan valtion rataverkon radanpitäjänä. Radanpidolla

tarkoitetaan muun muassa rautatien suunnittelua, rakenta-

mista, hallintaa ja kunnossapitoa. Toiminnan tavoitteena on

pitää rataverkko kunnossa, jotta liikennöinti on turvallista ja

tehokasta.

• Suomen liikennöidyn rataverkon pituus oli vuoden 2014

lopussa 5 944 kilometriä, josta 3 256 kilometriä oli sähköis-

tetty. Vuosittain radan kunnossapitoon käytetään lähes

200 miljoonaa euroa.

Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla.

30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 2 20/02/17 09:56

3

Turvallisuus rautatieliikenteessä

Liikennevirasto varmistaa toiminnallaan, että rautatielii-

kenne on turvallista. Pääasiallisena tehtävänä on varmistaa,

että rataverkko vastaa sille asetettuja laatu- ja turvallisuus-

vaatimuksia ja että ratatyöt sekä rautatieliikenteenohjaus

hoidetaan turvallisuuslähtöisesti.

Rautatien suoja-alueella oleva kasvillisuus eli puusto ja

muut korkeat kasvit muodostavat riskin tie- tai rautatielii-

kenteen turvallisuudelle. Radalle kaatuvat puut aiheuttavat

merkittävää haittaa rautatieliikenteelle ja voivat pahim-

millaan aiheuttaa junan suistumisen raiteilta. Sähköradan

ajolangoille kaatuvista puista aiheutuu yhteiskunnalle suuret

vuosittaiset kustannukset, kun sähköradalla joudutaan teke-

mään raivaus- ja korjaustöitä. Valtion rataverkosta 90 % on

yksiraiteista. Radalle kaatuvat puut aiheuttavat siten pitkäkes-

toisia häiriöitä rautatieliikenteelle. Jo yhden myrskyn aiheutta-

mat kustannukset voivat kohota satoihin tuhansiin euroihin.

Tässä esitteessä kerrotaan rautateiden suoja-alueilla ole-

van kasvillisuuden käsittelystä ja raivauksesta, joilla taataan

rautateiden turvallinen ja häiriötön liikenne.

Kasvillisuuden poistolla parannetaan turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 3 20/02/17 09:56

4

Rautatien suoja-alueella tarkoitetaan rautatiealueen ulko-

puolista aluetta, joka tarvitaan edistämään rautatien turval-

lista käyttöä. Suoja-alueen olemassaolo perustuu suoraan

lakiin ja se ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan tai lähimmän

raiteen keskilinjasta. Suoja-alue voi erillisellä päätöksellä olla

myös tätä kapeampi tai leveämpi, ulottuen kuitenkin kor-

keintaan 50 metrin etäisyydelle. (Ratalaki 3 §:n 1 momentin 6

kohta ja 37 §)

Suoja-aluetta koskevat ratalain säännökset ovat muuttu-

neet 15.8.2016. Mainitusta ajankohdasta lähtien suoja-alueen

olemassaolo perustuu suoraan ratalakiin. Aikaisemmin suoja-

alue oli voimassa vain, jos se oli erikseen osoitettu ennen

Ratalain mukainen suoja-alue ja näkemäalue

radan rakentamista tehdyssä ratasuunnitelmassa. Suomen

rautateistä valtaosa on kuitenkin rakennettu ennen ratalain

voimaantuloa ilman ratasuunnitelmaa, eikä siten ratalain

mukaisia suoja-alueita ole pääosin ollut olemassa.

Rautatien näkemäalueella tarkoitetaan rautatien tasoris-

teyksen yhteydessä olevaa aluetta, jolta on esteetön näkyvyys

radalle. Näkemäalueet pidetään siten suoja-aluetta huolelli-

semmin vapaana puustosta ja muista näkemäesteistä, ja näin

parannetaan tie- ja rautatieliikenteen turvallisuutta. Näke-

mäalue voi joissain tapauksissa ulottua myös suoja-alueen

ulkopuolelle. (Ratalaki 3 §:n 1 momentin 4 kohta ja liikenne- ja

viestintäministeriön asetus näkemäalueista 6 §)

30 m 30 m

Rautatiealueiden maanomistaja on valtio, mutta suoja-alue ulottuu yksityisten maanomistajien kiinteistöille.

30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 4 20/02/17 09:56

5

Radanpitäjällä oikeus poistaa kasvillisuutta turvallisuussyistä

Kiinteistönomistajalla on oikeus korvaukseen omaisuudelleen aiheutuneesta haitasta ja vahingosta

Liikennevirastolla on radanpitäjänä oikeus poistaa suoja- ja

näkemäalueelta kasvillisuutta sekä rajoittaa puuston korkeutta,

mikäli tämä on tarpeen tie- tai rautatieliikenteen turvallisuu-

den varmistamiseksi. Usein valtio omistaa vain osan suoja- ja

näkemäalueen maa-alasta, joten puustoa joudutaan poista-

maan myös yksityisten kiinteistönomistajien kiinteistöiltä.

Liikennevirasto järjestää poistettavalle puustolle yh-

teishakkuun ja -myynnin. Puuston poistosta ei aiheudu

kiinteistönomistajille kuluja ja puun myyntitulot tilitetään

kiinteistönomistajalle. Liikennevirasto korvaa kasvillisuuden

poistamisesta kiinteistönomistajalle tai sen muulle haltijal-

le mahdollisesti aiheutuvan haitan tai vahingon. Tällaista

korvattavaa vahinkoa voi syntyä, jos esimerkiksi kaadetaan

pihapuita, pensaita tai istutettuja taimia. Samoin puuston

ennenaikaisesta hakkuusta voi syntyä kiinteistön omistajalle

vahinkoa (odotusarvo). Korvauksista sovitaan aina erikseen.

Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, voidaan korvauk-

set käsitellä Maanmittauslaitoksen pitämässä maanmittaus-

toimituksessa.

Liikennevirasto ilmoittaa suoja-alueen puuston poistosta

kiinteistönomistajalle kirjeellä. Kirjeen liitteenä lähetetään

lomake, jolla kiinteistönomistaja voi helpoiten kertoa mielipi-

teensä ja kantansa puuston poiston toteutustavasta. Samalla

kiinteistönomistaja voi ilmoittaa erityistä huomiota vaativasta

pihapuustosta tontillaan. Kirjeessä kerrotaan myös tärkeim-

mät Liikenneviraston yhteystiedot raivaustyöhön ja turvalli-

suuskysymyksiin liittyen.

Liikennevirasto ei pääsääntöisesti poista piha-alueelle

(tai muuallekaan) istutettua tai erityiseen hoitoon otettua

kasvillisuutta, kuten pensasaitoja, hedelmä- ja koristepuita

tai pensaita. Usein tällaista kasvillisuutta ei tarvitse poistaa,

koska se ei kaatuessaan ylety rautatielle. Joissain tapauksissa

riittää, että vaarallinen pihapuu lyhennetään mutta puu jäte-

tään muuten paikoilleen.

Tarvittaessa tonteilla pidetään alkukatselmus ennen

raivaustöiden alkua. Pihapuiden ja pensaiden raivauksesta

sovitaan aina erikseen. Mikäli kasvillisuuden poistamisesta

ei tällöin päästä sopimukseen, voi Liikennevirasto määrätä

kasvillisuuden poistamisesta, siirtämisestä tai puuston lyhen-

tämisestä. Määräyksen antaminen edellyttää, että istutettu

tai erityiseen hoitoon otettu kasvillisuus aiheuttaa vaaraa

liikenneturvallisuudelle tai haittaa radanpidolle. Kyseessä

on päätös, josta kiinteistön omistajalla on oikeus valittaa.

Jollei omistaja suorita toimenpidettä sitä varten määrätyssä

kohtuullisessa ajassa, radanpitäjällä on oikeus suorittaa se

kustannuksellaan.

30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 5 20/02/17 09:56

6

Puuston poistaminen kunnossapitotoimenpiteenä

Puuston omistajana kiinteistönomistajalla on oikeus

päättää, miten puuston poistaminen ja myynti järjes-

tetään. Mikäli kiinteistönomistaja ei halua puustol-

leen yhteismyyntiä, hän voi pyytää, että kiinteistön

alueelta kaadetut puut pinotaan turvalliseen paikkaan

kiinteistön alueelle.

Rautatien läheisyydessä tehtävä hakkuu vaatii

erityistä ammattiosaamista ja rataturvallisuuspäte-

vyyden. Mikäli kiinteistönomistaja harkitsee puuston

poistamista kiinteistöltään omatoimisesti, on hänen

ennen töihin ryhtymistä syytä ottaa yhteyttä Liiken-

nevirastoon. Kiinteistönomistaja ja rataisännöitsijä

keskustelevat tällöin tarkemmin raivaustyön vaatimis-

ta luvista ja turvallisuusnäkökohdista. Mahdollisissa

onnettomuustapauksissa voi puiden kaataja joutua

korvausvastuuseen.

Rautatien kuntoa tarkkaillaan ja ylläpidetään jatkuvasti.

Suoja-alueella olevan puuston tarkkailu ja raivaus on osa tätä

tärkeää kunnossapitotyötä. Säännöllinen riskipuiden poisto

auttaa turvaamaan rataverkon toimivuuden. Erityisesti viime

vuosien syysmyrskyt ovat korostaneet puuston säännöllisen

raivaustyön merkitystä.

Liikennevirasto tilaa raivaustyöt kilpailutetuilta urakoitsi-

joilta. Tällöin yksityisten kiinteistöjen osalta poistetaan kaikki

sellainen puusto, joka kaatuessaan voi yltää radalle. Usein

tämä tarkoittaa enimmillään 30 metriä leveää aluetta radan

molemmin puolin. Puuston poisto tehdään pääosin avo-

hakkuuna. Tarvittaessa puuston raivaus tehdään siten, että

rataturvallisuutta vaarantamattomia matalakasvuisia puita ja

pensaita jätetään kasvamaan suoja-alueelle.

Puuston poistaminen voi vaatia maankäyttö- ja raken-

nuslain mukaisen maisematyöluvan asemakaava-alueilla. Lii-

kennevirasto hakee suorittamalleen puiden poistolle kootusti

tarvittavat maisematyöluvat. Puuston poistamisessa otetaan

huomioon ympäristönäkökohdat. Suoja-alueella olevat suoje-

lualueet sekä arvokkaat luontokohteet selvitetään etukäteen

ja suojelutarpeet otetaan raivaustyössä huomioon.

Sähköistetyillä rataosilla ajolangoille ja turva-laitteille kaatuvasta puusta aiheutuu jopa satojen tuhansien eurojen korjaus- ja raivauskustannuk-set. Sylvi-myrsky 2010.

30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 6 20/02/17 09:56

7

Turvallisuus rautateillä

RAUTATIETURVALLISUUS

• Rautatiealueella työskentely vaatii rataturvallisuus-

pätevyyden.

• Rautatien vieressä olevat puut kaataa aina ratatur-

vallisuuskoulutuksen saanut ammattilainen.

• Älä koskaan liiku kiskoilla yksin ilman turvamiestä.

• Kaikenlainen varastointi rautatien läheisyydessä on

turvallisuussyistä kielletty.

• Sähköradan yläpuolella olevassa langassa on suur-

jännite (25 000 V). Sähköradan jännitteisiin osiin

tulee aina pitää vähintään 3 metrin turvaetäisyys.

Huomioi tämä myös työkoneita ajaessa ja pitkiä

esineitä kantaessa!

MITÄ TEHDÄ JOS HUOMAAT RAUTATIELLE KAATUNEEN PUUN

• Ajolankoihin tai pylvääseen koskettavaa puuta ei

saa mennä irrottamaan.

• Katkennut ajolanka on edelleen jännitteinen. Maa-

han osuessaan se muodostaa vaarallisen askeljän-

nitteen. Pysyttele siksi vähintään 20 metrin päässä

vaurioituneen sähköradan rakenteista tai sähköra-

taan nojaavasta puusta.

• Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa.

• Jos puu kaatui ajolangoille tai lähemmäs kuin

3 metriä lähimmästä kiskosta, ilmoita siitä heti

yleiseen hätänumeroon 112. Varaudu ilmoittamaan

sijaintisi. Voit kertoa sijaintisi myös sähkörata-

pylväässä olevan pylväsnumeron avulla.

Rautatiealueella työskentely vaatii aina voimassaolevan

ratatyöturvallisuuspätevyyden. Lisäksi työkoneiden käyttö

rautatien läheisyydessä vaatii erityishuomiota. Työkone tai

sen osa ei missään oloissa saa ulottua alle 3 metrin etäisyy-

delle lähimmästä kiskosta tai sähköradan jännitteisistä osista.

Lisätietoja ratatyöturvallisuuspätevyydestä ja työkoneiden

käytöstä saa Liikennevirastosta tai rataisännöitsijältä.

Myös rautatiealueen läheisyydessä työskenneltäessä on

aina syytä ottaa hyvissä ajoin yhteys Liikennevirastoon juna-

ja työturvallisuuden varmistamiseksi.

Sähköradan turvaetäisyydet

30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 7 20/02/17 09:56

8

KASVILLISUUDEN POISTO, RATATYÖ-TURVALLISUUSPÄTEVYYS JA RAUTATIE- ALUEEN LÄHEI SYYDESSÄ TYÖSKENTELY

• Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät Liikenneviraston sivuilta: www.liikennevirasto.fi/rataverkko/kunnossapito/tyonjako

PUUN KAATUMINEN AJOLANGOILLE TAI LÄHEMMÄS KUIN KOLME METRIÄ LÄHIMMÄSTÄ KISKOSTA

• Puun kaatumisesta ajolangoille tai lähemmäs kuin kolmemetriä lähimmästä kiskosta on ilmoitettava välittömästi yleiseen hätänumeroon 112.

30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 8 20/02/17 09:56

3/2017