TOHLOPPIJÄRVEN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA ... · historiaa osaksi nykymaisemaa, on umpeen kasvanei-den niittyjen ja peltojen hoitaminen avoimeksi tai puuston muunlainen

25.03.2019

TOHLOPPIJÄRVEN YMPÄRISTÖNKEHITTÄMISSUUNNITELMA JA

VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMAv. 2019-2030

.

TEKIJÄT

Suunnitelman on teettänyt Tampereen kaupungin kau-punginpuutarhuri Timo Koski / Kaupunkiympäristönkehittäminen. Työn laadintaan on osallistunut Tampe-reen kaupungilta suunnitteluryhmä, johon ovat kuulu-neet:

Teemu Kylmäkoski, Katri Laihosalo, Lasse Kosonen,Anne Tuominen, Jouko Seppänen, Hannu Eerikäinen jaHeljä Aarnikko

Suunnitteluryhmään ovat kuuluneet Ramboll FinlandOy:stä projektipäällikkönä maisema-arkkitehti KaisaRantee sekä maisemasuunnittelijoina maisema-arkki-tehti Helena Iltanen, miljöösuunnittelijainsinöörit RaijaSipilä ja Maria Rautajoki sekä hortonomi Hanna Hir-venjousi. Luontoarvojen asiantuntijoina ovat olleet FTKaisa Mustajärvi ja FM Tiina Virta ja hulevesiasiantun-tijana on ollut DI Päivi-Jonkka-Haavisto. Raportin ovattaittaneet Helena Iltanen ja arkkit. yo Mikko Peltonen.

SISÄ

LLYS

LUET

TELO

Johdanto 5Tohloppijärven maiseman historiaa 6Maisemarakenne ja kaupunkimaisema 9Tohloppijärven ympäristön kehittäminen maankäytönsuunnitelmien ja strategioiden näkökulmasta 10Viher- ja virkistysyhteyksien kehittäminen 14Reittien ja opasteiden tavoitetila 15Viherpalvelut 16Viherpalveluiden tavoitetila 18Talvikäytön tavoitetila 20Ympäristönsuojelu 22Ekosysteemipalvelut 24Maisema- ja luontoarvojen tavoitetila 26

Toimenpidekorttien aluejako 28Toimenpidekortit 2901 Asemakaavan 8252 alue 3002 Kohmanpuisto: Kohmankaari ja Kohmankatu 3203 Rasonhaan perintömetsä 3404 Kohmanpuisto 3605 Jussinojan ja Kohmanpuiston länsikulma 3806 Kohmanpuiston avoimet alueet 4007 Kohmanpuiston toiminta-alue 4208 Tohloppijärven pohjoinen rantavyöhyke 4409 Tohlopinsuo 4610 Tohlopinsuon länsireuna 4811 Pikku-Tohloppi 5012 Mustikkaniemi 5213 Vaarinmaa 5414 Nahkatehtaankatu 56

Viheralueiden hoitoluokat 58Lähteet 60

Rantakiviä Tohloppijärven länsirannalla.

kuva: Merja Eronen

TOHLOPPIJÄRVEN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA 5

Tohloppijärven ympäristö on Länsi-Tampereen monipuolisin ja ar-vokkain viheraluekokonaisuus. Se on asukkaiden keskuudessasuosittu ja sen saavutettavuus on hyvä. (Tampereen kaupunki,Kohdekortit) Tohlopin ympäristön maankäyttöä, alueiden käyttötar-koituksia, erilaisia viheralueiden luokituksia ja hoitotapoja ohjaavatuseat erilaiset suunnitelmat, ohjelmat ja strategiat. Tohloppijärvenympäristön viheralueita koskeville määritelmille on yhteistä se, ettäniiden tavoitteena on turvata, säilyttää ja kehittää alueen luonto-,maisema- ja virkistysarvoja. Tohloppijärveä ympäröivien vihera-lueiden merkitys seudullisena ja lähiasukkaita palvelevina alueinaon suuri, mikä on hyvin tunnistettu ja nähtävissä kaikilla kaavata-soilla, niiden vireillä olevissa prosesseissa ja muissa aluetta kos-kevissa suunnitteluhankkeissa. Alueella on myös koko kaupunginmittakaavassa merkittäviä luontoarvoja, mikä osaltaan lisää alueenmerkittävyyttä, monipuolisuutta ja kiinnostavuutta.

Kaupunkirakenne jatkaa tiivistymistä Tampereen kantakaupunginalueella, mikä heijastuu myös Tohloppijärven ympäristöön vireilläolevien asemakaavojen ja muiden suunnittelu- ja rakennushank-keiden myötä. Tesoman palloiluhallin ja Tesoman koulun rakennus-hankkeet, sekä muut kaupunginosien ja asuinalueiden kehittämis-toimet luovat alueelle uudenlaista vireyttä, tuovat uusia käyttäjiä jasynnyttävät ympärilleen uudenlaisia yhteystarpeita tai muuta ym-päristön laatu- tai hoitotason muutospainetta. Vireillä olevien ase-makaavojen myötä järven ympäristöön on odotettavissa noin 600-900 uutta asukasta, jotka edelleen kasvattavat virkistysalueidenkäyttäjämääriä ja tarvetta palvelujen kehittämiseen. Seudullisen

ulkoilureitistön kokonaiskehittäminen houkuttelee alueelle käyttä-jiä laajalta alueelta, mikä osaltaan lisää Tohloppijärveä ympäröivienviheralueiden tunnettavuutta ja saavutettavuutta.

Suunnittelualue sijoittuu Tampereen kaupungin länsiosiin, noinseitsemän kilometrin etäisyydelle Tampereen keskustasta. Aluerajautuu Epilänkatuun, Tohlopinrantaan, Kohmakaareen, Tesomankoulun ja Palloiluhallin tontteihin sekä Myllypuronkatuun. Suunnit-telualueen koko on 1,4 km2, josta Tohloppijärven pinta-ala on 0,6km2 ja ranta-alueiden 0,8 km2.

Kehittämissuunnitelman ja viheralueiden hoitosuunnitel-man tavoitteet

Muuttuva maankäyttö, uudet asuinalueet, lisääntyvät käyttäjämää-rät, viherpalveluiden tarjonnan uudistaminen ja täydentäminensekä luonto- ja maisema-arvojen säilyttäminen ja kehittäminen ovatolleet pohjana Tohloppijärven ympäristön kehittämissuunnitelmanja viheralueiden hoitosuunnitelman laadinnalle. Kehittämissuun-nitelmassa määritellään Tohloppijärven ympäristön viheralueidenkehittämisen päälinjaukset, jotta viheralueilla tehtävät kunnostus-ja uudistustoimenpiteet olisivat johdonmukaisesti ennakoitavissaja ohjelmoitavissa. Kehittämissuunnitelmassa esitetään toimenpi-de-ehdotukset alueen virkistyspalveluiden, kuten leikkipaikkojen,uimarantojen, muiden toiminnallisten alueiden ja reitistön kehit-tämisestä, luontoarvojen huomioimisesta, maisemakuvallisista ta-voitteista, sekä valaistuksesta ja viitoituksesta.

Tohloppijärven viheralueiden hoitosuunnitelmassa määritelläänviheralueiden konkreettiset hoitotoimenpiteet, niiden ajoitus, sekämaisemalliset, luontoarvoja koskevat ja toiminnalliset perustelutesitetyille toimenpiteille.

Työ sisältää kuvauksen alueen maankäyttöä ohjaavista kaavoistaja strategioista, alueen maisemahistoriaa ja maisemallisia taustojavalottavan osan, viherpalveluiden, reittien ja maisema- ja luonto-arvojen tavoitetilakartat sekä osa-aluekohtaiset toimenpidekortit.Toimenpidekorteissa on osoitettu kehittämissuunnitelmakarttojayksityiskohtaisemmin aluetta uudistavat toimenpiteet, sekä kasvil-lisuusalueita koskevat hoitotoimenpiteet ja niiden ajoituksen.

Työ on laadittu vuosina 2015-2019.

Tohloppijärven kehittämissuunnitelman ja viheralueidenhoitosuunnitelman rajaus.

Raportin harmaareunaisissa laatikoissa on kuvattu suunnitelmanmukaisia kehittämistoimenpiteitä.

Johdanto


Tohloppijärven maiseman historiaa

Tohloppijärvi on syntynyt jääkauden jälkeen Näsijärven kuroutu-misen aikoihin noin 6000 eKr. Tohlopin alueelta ei ole tehty esi-historiallisia löytöjä, mutta muun muassa Pispalasta ja Lielahdestalöytyneiden kivikautisesta asutuksesta kertovien merkkien ja Ylö-järven Mikkolan rautakautisen kalmiston perusteella voidaan olet-taa, että muinaiset pyyntimiehet ovat harjuja pitkin kulkiessaan si-vunneet myös Tohlopin maisemia. Pyyntielinkeinoa harjoittaneidenvarhaisimpien asukkaiden oletetaan asuneen Tohloppijärven tie-noilla noin 1000 jKr. ja vakituisen asutuksen asettuneen noin 200vuotta myöhemmin 1200-luvulla. Tohloppijärvi tunnetaan nimeltäniin pitkältä ajalta, kuin kirjallisia tietoja on. Järven jäällä ja ran-nalla tiedetään järjestetyn säännöllisesti markkinoita 1300-luvulla.Markkinoille saapui paikallisia talonpoikia, mutta myös kaukaisiasaksalaisia kauppamiehiä. Keskiajalla talot omistivat vain talonsaympärillä olevat maa-alueet, mutta laidunmaat, metsät ja kalave-det olivat kylien yhteisiä nautinta-alueita. Näitä monen kylän yhtei-salueita sanottiin jakokunniksi. Vuoden 1540 maakirjassa Tohloppieli Tohloppilan kylä mainitaan yhtenä Harjun jakokuntaan kuuluvis-ta kylistä. Harjun jakokunta puolestaan kuului Suur-Pirkkalan pitä-jään. Tohloppilan kylän käytössä oli vanhan järvenpohjan niittymai-ta Tohlopin ja Tesomajärven ympäristöstä, nykyisten Kohmapuistonja Rasonhaan alueilta. Tohloppilan kantatiloja olivat 1500-luvullaEpilä, Raso, Kohma ja Vaakkola, jotka sijaitsivat epäsäännöllise-nä ryhmänä myöhemmin Winterin mäeksi kutsutulla mäellä, ny-

kyisen ratalinjan eteläpuolella. Vuonna 1639 Harjun ja Ylöjärvenjakokunnat erotettiin Pirkkalan emäseurakunnasta ja perustettiinHarjun kappeliseurakunta, jonka kappelikirkon paikka sijoittui Toh-loppijärven eteläpuolelle, Harjun markkinapaikan viereen, nykyisenEpilän kaupunginosan alueelle. Harjun kirkon palon seurauksenamarkkinat siirrettiin Pispalaan vuonna 1750, jolloin Harjun seudunmerkitys alkoi nopeasti heikentyä. Lopulta Harjun kappeliseurakun-ta lakkautettiin vuonna 1839 ja rapistunut kirkkorakennus purettiinvuonna 1858.

1700-luvulla Tohloppijärvi sijaitsi Tampereen läntisen puolen tär-keimpien liikenneyhteyksien varrella, keskeisten teiden risteysalu-eella. Vuoden 1767-68 isojakokartan perusteella Epilän alueellakulki kaksi merkittävää tietä: Pohjanmaalle vievä, Tohloppijärvenkoillispuolitse kulkeva Hämeenkankaantie sekä TammerkoskeltaEpilän kautta Kokemäelle ja Turkuun kulkeva tie. Näiden teidenristeys sijaitsi Tohloppijärven ja Vaakkolammin välisen lasku-uo-man tuntumassa. Tohloppijärven länsipuolelta nykyisen Tesomankautta kulki lisäksi oikotie Turun tieltä Hämeenkankaan tielle. Tä-män yhdysreitin varrella on mahdollisesti sijainnut Pirkkalan pitäjänkäräjä- ja markkinapaikka, ”Käräjätörmä”. Arkeologisissa inven-toinneissa vuonna 2012 vanhasta yhdystiestä tai käräjäpaikastaei kuitenkaan havaittu maastossa säilyneitä merkkejä. (Rostedt &

Daniel Hallin maantieteellinen kartta vuodelta 1770.Kartalla näkyvät Tammerkoski-Kokemäki –tien jaPohjanmaalle johtavan tien risteys, Harjun kirkonpaikka ja Tohloppijärven ylitse Pikku-Tohlopille vievätalvitie (www.vanhakartta.fi ).

Kuninkaankartat eli rekognosointikartat vuosilta 1776-1805. Kartat on julkaistu teoksessa Timo Alanen jaSaulo Kepsu, Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805 (SKS, 1989 sekä www.vanhakartta.fi ).

Ilmakuva vuodelta 1946. (Tampereen kaupunki).

Helminen. 2012) 1770 –luvun kartassa näkyy myös Tohlopinjärvenylitse vievä talvitie.

Järven eteläosien nimistössä näkyy edelleen 1700-1800 –luvuiltaperiytyviä vanhojen torppien ja talojen nimiä. Vuonna 1850 Tohlo-pin kylässä oli kaksi torppaa, joista Suonsivun torppa sijaitsi nykyi-sen Suoniemenkatu 2 paikkeilla. Aivan rautatien eteläpuolella, Ris-timäenkatu 1 lähellä sijaitsi Kaarilan kartanoon kuulunut Ristimäentorppa, jonka alue palstoitettiin pientaloalueeksi vuonna 1928. Sit-temmin torppa antoi nimensä koko Ristimäen alueelle. Tohloppi-suon vieressä sijaitseva Pyydyspohjanniemi asutettiin 1900-luvunalkukymmeninä. Talon entinen pelto on vielä nykyisin avointa nur-mialuetta.

Tohloppijärven ympäristön avoimet kulttuurimaisemat olivat laa-jimmillaan 1900-luvun alkupuoliskolla, jolloin Tohloppijärven ran-tojen kulttuurimaisemat keskittyivät järven lasku-uoman varteen,Vaakonlammen ja Pyhäjärven suuntaan, sekä toisaalta kulkuyhte-yksien varteen Epilänharjun rinteeseen ja Ylöjärven ja Lielahdensuuntaan. Rasonhaan ja nykyisen Jussinojan varret olivat jo tuolloinolleet pitkään avoimia niittymaita.

Tampere-Pori –rautatien rakentaminen vuonna 1895 aloitti Tohlop-pijärven maisemallisen kokonaisuuden irtaantumisen Pyhäjärven


Ote peruskarttalehdestä vuodelta 1953(Maanmittauslaitos)

1960 1975 1980 1991.

rantojen yhteydestä. Ratalinjan taakse jäivät Tohlopin kylän kanta-tilat Kohma, Raso, Epilä ja Vaakkola. Myöhemmin radan molemminpuolin ja aivan Tohloppijärven rannalle, täyttömaalle rakentuivatnahka- ja väritehtaat, mikä yhdessä laskuojan putkituksen kanssakatkaisivat luonnollisen maisemallisen yhteyden Vaakkolammiin jaPyhäjärveen. 1950-luvulla Tohloppijärven rantavyöhykkeistä suuriosa oli viljelymaana. Huomiota herättävät erityisesti nykyisen Jus-sinojan ympäristön laajat viljelyalueet sekä Kohman avoimet ran-tapellot nykyisen Mediapoliksen edustalla. Rasonhaan metsämäkija Tohloppisuo erottuvat puustoisina alueina. Muutoin puustoa onvain rannan vesirajassa kapeana nauhana. Tohloppisuon ojitus erot-tuu selkeästi jo vuoden 1946 ilmakuvassa. Rasonhaan metsäisenmäen alarinteessä on kulkenut kärrypolku jo 50-luvun kartassa.Mustikkaniemen ja Pyydyspohjan rakennukset näkyvät peruskar-toilla 50- ja 60-lukujen kartoilla, mutta vuoden 1975 kartoituksessatonteilla näkyy enää niittyalueita ja vanhoja ajouria. Tohloppijär-veä ympäröivä kaupunkirakenne kehittyi erityisen paljon 1960- ja70 –luvuilla, jolloin valmistuivat Kohmankaaren kerrostalot, järvenluoteispuolen Tohlopin pientalo-alue, Tesoman koulu ja Yleisradion(Mediapolis) rakennukset. Samanaikaisesti avoimien kulttuurimai-semien pinta-alat alkoivat viljelyksen loputtua vähentyä ja maisema

kasvaa umpeen. Maisemallista kokonaistilannetta muokkasi lisäksiasuinalueisiin ja ohikulkuun liittyvä katuverkon voimakas kehitty-minen, joka osittain muokkasi ja häivytti vanhoja perinteisiä kulku-linjoja maisemakuvasta.

Pikkulammi eli Pikku-Tohloppi

Tohloppijärven pohjoispuolella, suon laidassa sijaitsevalla Pikku-lammilla, eli Pikku-Tohlopilla on oma osuutensa alueen historiassa.1900-luvun alusta on säilynyt tietoja, kuinka Pikku-Tohlopin ran-nassa pysähdyttiin evästämään ja juottamaan hevosia. Myös venä-läiset sotilaat harjoittelivat tasaisella kenttämäisellä alueella lam-men pohjoispuolella. Lammen lähistöllä, Lamminpäähän johtavantien vasemmalla puolen sijaitsi Järvenpään talo, joka toimi majata-lona markkinamiehille, kalakauppiaille ja muille kulkijoille. Lammenmonipuolinen käyttö sai aikaan myös ristiriitaisia tilanteita, kun1900-luvun alkuvuosikymmeninä lammessa uitiin ja pyykättiin jasamanaikaisesti sen vettä käytettiin myös juomavetenä. Pikku-Toh-lopin rannassa kokoonnuttiin myös arkiaskareita juhlavammin, silläsiellä vietettiin 1930-luvun alussa myös helluntain kokkojuhlia.


1700-luvun oikopolun ja Käräjäpaikan sijainti muinaisjäännösinventoinnin(2012) mukaisesti.

Kulttuurimaiseman ja asutuksen kehitys Länsi-Tampereella Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksen (2008) mukaan. (Tampereen

v. 1855 v. 1907 v. 1950

Vanhojen kantatilojen ja Harjun kappeliseurakunnan kirkonsijoittuminen ratalinjan eteläpuolella. (Lähde: Tampereenkaupunki, Seppänen)

Kulttuurimaiseman historian huomioiminen Tohlop-pijärven ympäristön kehittämissuunnitelmassa

Tohloppijärven ympäristön ja viheralueiden kehittämisenmaisemallisena ja kulttuurimaisemallisena tavoitteena onpalauttaa nykyiseen kaupunki- ja maisemakuvaan selkei-tä muistumia järven ympäristössä 1700- ja 1950 –lukujenvälillä kehittyneestä kulttuurimaisemasta sekä mahdolli-suuksien mukaan vahvistaa Tohloppijärven maisemallistayhteyttä Vaakkolammin ja Pyhäjärven suuntaan. Yksi kes-keisimmistä kehittämistoimenpiteistä, joilla palautetaanTohloppijärven osittain jo kadonnutta kulttuurimaisemanhistoriaa osaksi nykymaisemaa, on umpeen kasvanei-den niittyjen ja peltojen hoitaminen avoimeksi tai puustonmuunlainen hoito nykyistä avoimemmaksi. Maiseman his-torian näkökulmasta perusteltuja maisematilaa ja -kuvaaavaavia toimenpiteitä on esitetty Tohloppijärven ympäris-tön vanhimpiin lukeutuville peltoalueille Jussinojan varres-sa (Kohmanpuisto). Ympäristön hoitaminen avoimena tuomonipuolisuutta järveä ympäröivään, nykyisin melko suljet-tuun maisematilaan. Samalla Tohloppijärveä ympäröivienviheralueiden maisemakuva monipuolistuu ja syntyy hie-novaraista kontrastia kulttuurivaikutteisten maisema-aluei-den ja luontovaltaisten metsäalueiden, rantametsiköiden jasuoalueiden välille. Avoimia maisematiloja hoidetaan tule-vaisuudessa niin, että tuloksena on lajistoltaan monipuo-lista niitty- tai hakamaaympäristöä, joka heijastaa rehevänmaapohjan ominaisuuksia ja kasvuvoimaa. Avoimien aluei-den hoito laiduntamalla on ympäristöarvojen ja viheraluei-den käyttäjien kannalta erityisen kannatettava ja arvostettukeino. Laiduntamiselle potentiaalisia alueita on Kohman-puiston hakamaa Mediapoliksen edustalla ja Jussinojan ym-päristössä.

Tohlopinjärven, Vaakkolammin ja Pyhäjärven suunnan vä-linen yhteys tukeutuu käytännössä sujuvaan ekologiseenja virkistysreittien yhteyteen Tohlopinrannan asemakaa-va-alueen kautta. Tohlopin eteläisen rannan teollisuuslai-tosten historian ja vanhojen kantatilojen esittely auttaaosaltaan ymmärtämään kaupunkikuvan piiloon jääneitätaustoja ja maisemallisen tilanteen kehittymistä nykyisel-leen.

Maiseman ja kulttuurimaiseman historian kannalta koros-tettavia asioita ovat viljelymaiseman lisäksi vanhat päätie-linjat ja niiden yhteyssuunnat. Pääteiden ja katujen varsillatulisi huomioida tärkeimmät maisemalliset näkymäsuunnat,katujen suhde vanhoihin rakennuksiin sekä rajautuminenmaisemallisesti merkittäviin kasvillisuusalueisiin, kutenharjun puustoon. Myös vanhat peltotiet ja vanhoille talon-paikoille johtavat kärrypolut ovat säilyttämisen arvoisia jäl-kiä maisemassa, ja niitä voidaan hyödyntää osana vihera-lueiden reitistöjä.

Kohma

Raso

Epilä1540 Heikki Epi1759-1836 Harjunkappeliseurakunnankappalaisen virkataloTampereen ja Pirkkalanhistorialliset paikannimetLouhivaara Tampereenkadunnimet

Raso, Rassi1767 HarjunkappeliseurakunnanpappilaTampereen ja Pirkkalanhistorialliset paikannimet Tohlopin kylä

Tohloppilan kylä 1400/1500


Maisemarakenne ja kaupunkimaisema

Tampereen maisema on omaleimainen ja maisemarakenteeltaan sel-keä. Suurten järvien lisäksi maisemallisesti yksi keskeisimmistä ele-menteistä on kantakaupungin halki kulkeva kaakko-luodesuuntainenharjumuodostuma, joka on myös merkittävä osa Tohloppijärven ym-päristön maisemarakenteellista, -kuvallista ja –tilallista kokonaisuutta.Tohloppijärvi sijaitsee maisemallisessa solmukohdassa, mielenkiintoi-sella paikalla, jossa harjut, vesistöt ja laaksot kohtaavat. Olosuhteidenmonipuolisuus näkyy ympäristön historiallisena kerrostuneisuutena,kuten vanhoissa tielinjoissa ja kantatilojen paikoissa sekä monipuolisi-na luonto-olosuhteina. Epilänharjun laki nousee yli 150 mpy korkeuteeneli noin 50 metriä Tohloppijärven pinnankorkeuden (104,5 mpy) ylä-puolelle ja rajaa maisematilaa suunnittelualueen koillispuolella erittäinselkeästi. Harjumuodostumaan liittyvät hietamaat sijaitsevat Tohloppi-järven eteläisellä ja läntisellä rannalla ja ovat kasvillisuuden menesty-misen kannalta suotuisia. Lähes harjun lakikorkeuksiin kohoaa Tohlop-pijärven vastarannalla Ristimäki (146 mpy), joka on suunnittelualueenkorkein maastokohta ja paikoin jyrkkäpiirteinen kallioalue. Ristimäenkallioperä koostuu vulkaniittipalloja sisältävistä konglomeraattipatjois-ta, joita erottaa toisistaan uraliitti-plagioklaasiporfyriittinen laavapatja.Ristimäen kalliomäki on arvotettu luonnon- ja maisemasuojelun kan-nalta valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi, jonka arvot ovat en-sisijaisesti geologiassa. Konglomeraatin pääesiintymisalueiksi on inven-toitu Ristimäen lakialue sekä pohjoiseen viettävä lehtorinne.

Suoalueet erottuvat rahkaturve- ja saraturvealueina. Hienojakoisia hie-susavialueita on Epilänharjun juurella, järven koillisrannalla. Maaperä-olosuhteet heijastuvat voimakkaasti kasvillisuuteen, maaston korkeus-suhteisiin ja siten maisemakuvaan.

Maisemarakenne Tesoman ympärisö- ja maisemaselvityksenmukaan. Tampere 2008.

Maaperäkartta. (GTK)

Maisemarakennetta korostavia ja hyödyntäviä toimenpiteitä

Tohloppijärven ympäristön kehittämistoimenpiteet tukeutuvat maise-marakenteen ominaispiirteisiin. Luonnonhoidon varaan jätettävillä alu-eilla ympäristö palautuu yhä lähemmäksi maisemarakenteen luonnolli-sia prosesseja ja maiseman hoidon alueilla toimenpiteiden perusteenaon maisemarakenteen ja kulttuurimaiseman välisen kytköksen koros-taminen tai palauttaminen.

Maisemarakenteen kannalta tärkeitä näkymäsuuntia ylläpidetään jaavataan, jotta maisemallisten kokonaisuuksien, kuten harjumuodostu-man, selänteiden, laaksojen ja Tohloppisuon ja järven vesipinnan väli-sen yhteyden hahmottaminen olisi alueen käyttäjille mahdollista.Kasvillisuusalueiden hoidon tavoitteissa on huomioitu, niin metsä- kuinranta-alueillakin, kullekin kasvupaikkatyypille ominainen lajisto.

Uusien reittien kehittämisessä ja toimintojen sijoittamisessa on huo-mioitu korkosuhteet ja maaperäolosuhteet, jotta tehtävät toimenpiteeteivät edellyttäisi raskaita teknisiä ratkaisuja.

Suo-, järvi- ja harjunäkymät ovat maisemarakenteen arvoja.

harjuhiesusavi

rahka- jasaraturve

hieta

kalliomaa


Tohloppijärven ympäristön kehittäminen maankäytönsuunnitelmien ja strategioiden näkökulmasta

Maakuntakaava

Tohlopinsuo, Rasonhaan ja Kohmanpuiston ympäristöt ja yhteysTesomajärven suuntaan on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaava2040:ssa virkistysalueiksi. Merkinnällä osoitetaan seudullisestimerkittäviä tai alueeltaan laajoja taajamiin liittyviä virkistysalu-eita tai taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeitäalueita. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalu-eilla voi sijaita olemassa olevia asuin- ja lomarakennuspaikkoja.Lisäksi kaavassa on osoitettu tavoitteellisia viheryhteyksiä Tohlo-pinrannan ja Vaakkolammen kautta Pyhäjärvelle ja pohjois-etelä-suunnassa Tesomajärven sivuitse. Kokonaisuuksilla on erityistämerkitystä alueellisen virkistysverkoston ja/tai ekologisten yhteyk-sien kannalta. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittääviheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävänriittävä leveys, jotta seudullisten viheralueiden muodostama ver-kosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena.Kaavaan on merkitty Tohloppijärven ja Tesomajärven kautta yhteysPirkan taival –ulkoilureittiverkostoon, joka on Pirkanmaan tärkeinyhtenäinen ulkoilureittiverkosto.Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tuli voimaan toukokuussa 2017.Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa voimaan tullessaan Pir-kanmaan maakunnan alueella nykyiset voimassa olevat maakunta-kaavat.

Yleiskaava

Kantakaupungin yleiskaava 2040:ssa Tohloppijärven ympäristös-tä on osoitettu laajat alueet keskuspuistoverkostoon kuuluviksialueiksi. Yhtenäiseen keskuspuistoverkostoon kuuluvat Mediapo-liksen edusta, Rasonhaka, Jussinojan laakso, Tohlopinsuo ja Pik-ku-Tohlopin ympäristö sekä Mustikkaniemi. Nämä Tohlopinjärveäympäröivät alueet liittyvät kartalla katkeamattomana verkostonaVaakkolammen, Tesomajärven ympäristön ja Epilänharjun vihera-lueisiin. Kaavamääräyksen mukaan keskuspuistoverkoston alueitaylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekätoiminnoiltaan ja luonnonympäristöltään monipuolisina virkistys-ja viheralueina. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee var-mistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatku-vuus sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueidenja yhteyksien ja kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojensäilyminen. Rasonhaan alue on merkitty geologisesti arvokkaaksialueeksi. Kantakaupungin yleiskaava 2040:ssa Tohloppijärveä kier-tää ohjeellinen keskuspuistoverkostoa yhdistävä virkistysyhteys tailähivirkistysalueiden sarja. Virkistysyhteydet jatkuvat Tesomajär-velle, Vaakonlammen suuntaan sekä Epilänharjulle. Tarkemmansuunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon lähivirkistysaluei-den riittävyys, luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset

Seudullisten ulkoiluverkkoreitistöjen ja muiden virkis-tysyhteyksien kehittäminen

Seudullisten ulkoiluverkkoreitistöjen ja muiden virkistysyh-teyksien kehittämisen voidaan arvioida laajentavan myösTohlopinjärven ympäristön tunnettavuutta sekä sen virkis-tysalueiden käyttäjäkuntaa. Uusiin käyttäjiin tulisi varautuaparantamalla ja monipuolistamalla alueen reitistöä, kehittä-mällä Tohlopinjärven opasteita ja pysäköintimahdollisuuk-sia. Kehittämissuunnitelmassa on ehdotettu Epilänkadunsisäänajotien yhteyteen, matonpesupaikan lähistölle uutta py-säköintialuetta sekä info-/karttapistettä. Muita alueopasteitasijoitetaan Tohlopinrannan yhteyteen, Vaarinmaan leikkipaikanläheisyyteen ja Tesoman palloiluhallin viereiseen sisääntulo-risteykseen. Alueopasteista sekä opasviitoista tulisi käydä ilmisuunnat ja etäisyydet ulkoilureittiverkoston keskeisiin kohtei-siin sekä kantakaupungin tärkeimpiin virkistysyhteyssuuntiin.Alueopasteissa esitetään myös Tohlopinjärven ympäristössäsijaitsevien virkistyspalveluiden sekä reittien ja polkujen sekälevähdys- istumapaikkojen sijainti.

arvot sekä varmistaa virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyksi-en jatkuvuus. Lamminpään ja Tohlopin pientalovaltaisten alueidenläpi on osoitettu ohjeelliset ekologiset yhteydet, joilla on merkitystäeliölajien liikkumiselle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle.Tohloppijärven koillis- ja itärannalle on osoitettu asumisen ja virkis-tyksen sekoittunut alue, jota kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/ tai alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Tohlopinjärvelleon merkitty myös uuden tai kehitettävän uimarannan alue.

Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040. Pirkanmaan liitto 2017. Ote kantakaupungin 2040 viherympäristöjä ja vapaa-ajanpalveluitakuvaavalta teemakartalta. www.tampere.fi 2017.


Asemakaava

Vuonna 1937 Tesoman ja Tohlopin alueet liitettiin Tampereen kau-punkiin. Tohloppiin laadittiin ensimmäinen asemakaava vuonna1962. Nykyisin Tohloppijärven länsi-, pohjois- ja koillisrannat ovatviheralueiksi asemakaavoitettuja alueita.

Järven eteläisessä päätteessä on vireillä asemakaavan muutos,joka koskee asemakaavakarttaa nro 8525. Asemakaavan muutoskoskee Tampereen Epilänharjun kaupunginosassa sijaitsevaa en-tistä Abloyn tehtaan korttelialuetta, osaa viereisestä korttelista,katualuetta, liikennealuetta, virkistysaluetta ja vesialuetta. Asema-kaava-alueen maankäytössä tapahtuvat muutokset mahdollistavatteollisuudesta ja liikenteestä johtuvien ympäristöhäiriöiden lievene-misen järven kaakkoisrannalla ja rannan uudenlaisen kehittämisenmyös virkistyskäytön kannalta. Alueen suunnittelussa huomioidaanvirkistyskäytön tavoitteet, reittitarpeet ja ekologiset arvot osanaTohloppijärven ympäristön kokonaisuutta. Maankäytön suunnitte-luun vaikuttavat myös Mediapoliksen lähiympäristön ja palveluver-kon kehittäminen.

Vireillä olevat asemakaavat on osoitettu sinisellä. (Tampereen kaupunki 2019).


Viheraluejärjestelmä

Yleiskaavoituksen selvitystyönä on laadittu Tampereen kantakau-pungin viher- ja virkistysverkostoselvitys 2014, jossa luodaan yleis-katsaus Tampereen kaupungin viher- ja virkistysalueiden tilaan janiihin kohdistuviin tarpeisiin.

Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmässä yleisiä viheralueitaovat kaupunkipuistot, luonnonmukaiset lähivirkistysalueet, maise-ma- ja luonnonhoitoalueet, urheilu- ja virkistyspalveluja sisältävätviheralueet ja suojaviheralueet. Yleisten viheralueiden kategoriaanvoidaan laskea myös luonnonsuojelualueet. Kaupunkipuistoja ovatkeskustapuistot, erikoispuistot ja –kohteet, korttelipuistot ja kau-punginosapuistot.

Yleiskaavan periaatteena on, että viherpalveluita tulisi löytyä tasa-puolisesti kaupungin eri osista ja myös niiden välisille yhteyksillevarataan riittävät edellytykset.

Tohloppijärven ympäristön viherpalveluita kehitetäänkaupunginosapuistona

Tohloppijärven ympäristö on aiemmin ollut aluepuisto, muttaaluetta koskeva tuorein linjanveto on yhdyskuntalautakunnan pää-tös, jonka mukaan Tohloppijärven ympäristöä kehitetään jatkossakaupunginosapuistona. Tohloppijärven ympäristön viherpalvelui-den kehittäminen pohjautuu vahvasti alueen luontovaltaisuuteenja luontoarvojen säilyttämiseen. Palvelut pidetään monipuolisinaja niitä täydennetään, mutta ne toteutetaan niin, että alueen eri-tyisluonne rauhallisena, luonto- ja maisemaelämyksiä antavanaympäristönä säilyy. Kaupunkipuistojen runsaasta käytöstä johtuenmyös niiden kuluminen voi olla voimakasta. Maisemarakentamistaedellyttävät palvelut sijoitetaan kehittämissuunnitelman mukai-sesti niin, että niiden lähistöllä on muutakin rakennettua ympäris-töä tai rakentamiselle on erityiset maisemalliset perusteet.

Tampereen keskuspuistoverkosto (Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys, 2008)


kuva: Merja Eronen kuva: Merja Eronen

Nahkatehtaankadun varteen sijoittuvista rakennuksista avautuu miellyttäviä järvinäkymiä. Tohlopinrannan asemakaava-alue rajautuu nimensä mukaisesti suoraan Tohloppijärveen.


Viher- ja virkistysyhteyksien kehittäminen

Yleiskaavan mukainen virkistysyhteyksien kehittäminenTohloppijärven ympäri

Kantakaupungin yleiskaava 2040 ehdotus antaa varsin selkeätsuuntaviivat Tohloppijärven keskeisten virkistysyhteyksien kehit-tämiselle. Virkistysyhteyksien rungon muodostavat järveä ympärikiertävä reitti ja siltä Epilänharjun, Tesomanjärven ja Vaakkolam-min suuntiin lähtevät keskuspuiston osia yhdistävät yhteydet. Yh-teyksien luonne voi vaihdella rakennetusta luonnonmukaiseen.

Kehittämissuunnitelman mukaan järveä kiertävää reittiä kehitetäänuusilla rantapoluilla, reitin muutoksilla Tohloppijärven uimarannankohdalla, sekä kehittämällä jalankulun ja pyöräilyn ympäristöä en-tistä viihtyisämmäksi kaupunkimaisissa ympäristöissä Nahkateh-taankadulla ja Tohlopinrannassa.

Pyydyspohjankadun päässä sijaitsevan Tohlopin uimarannan koh-dalla järveä kiertävän reitin linjausta muutetaan niin, että uima-rantatoiminnot ja kulkuyhteydet sijoitetaan nykyistä selkeämmintoisistaan erilleen. Reitti sijoitetaan uimarannan aurinkonurmentaakse, jotta rantahietikko saadaan rauhoitettua läpikulkevalta lii-kenteeltä. Uuden reittilinjauksen toteuttaminen edellyttää uudensillan rakentamista maisemapellon laidalle Jussinojan ylitse.

Nykyisen matonpesupaikan ja Mustikkaniemen välille toteutetaankevytrakenteinen rantapolku, joka toimii luonnonläheisenä vaihto-ehtona Epilänkadun varren reitille. Polun sijoittamisessa tulee huo-mioida rantapuuston luontoarvot.

Tohloppijärven ympäristössä tehtävät kehittämistoimenpiteet,kuten luontoarvoista huolehtiminen, Tohloppisuon reitistöjen ke-hittäminen, Kohmanpuiston laidunnettava hakamaa ja Jussinojanympäristön kulttuurimaiseman palauttaminen tukevat reitin jalos-tumista vivahteiltaan erityyppisiksi osuuksiksi. Nahkatehtaankadul-la ja Tohlopinrannan asemakaava-alueella reitin luonne on muistaosista poiketen varsin kaupunkimainen. Kaupunkimaisilla osuuk-silla reitin viihtyisyys ja johdonmukainen jatkuvuus tulee turvatamaisemasuunnittelun ja viherrakentamisen keinoin. Tohlopinran-nan rantapuiston ja -reitin yleissuunnittelu ratkaistaan vireillä ole-van asemakaavoituksen yhteydessä. Tohlopinrannan kehittämises-sä on huomioitava viihtyisyys ja rannan saavutettavuus esimerkiksioleskelu- ja näköalalaitureita ja soutuvenepaikkoja toteuttamalla.

Reitit ja viheralueiden verkostot sekä opasteet

Reitistön kehittäminen luo pohjan toimivan kokonaisuuden ja yhte-näisen verkoston syntymiselle. Näkökulmana on sekä lähiliikunta-,että ulkoilureittien tarpeet. Reitit mahdollistavat alueen kokonais-valtaisen hyödyntämisen. Lisäksi kattavan ja eriluonteisia osia si-sältävän reitistön avulla hillitään myös maaston kulumista.

Tohloppijärveä kiertävä reitti on kivituhkapintainen, talvikunnossa-pidettävä ja valaistu aluereitti. Reitti jatkuu aluereittinä Tohlopin-rannan asemakaava-alueen poikki. Jussinojan varteen toteutettavatuudet reitit toteutetaan kivituhkapintaisiksi lähireiteiksi. Muut uudetkehitettävät yhteydet ovat jalankululle soveltuvia, osittain pitkos-puin toteutettavia polkuja.

Tohloppijärven ympäristön viheralueille ja reiteille luodaan opaste-järjestelmä. Opastejärjestelmä pitää sisällään alueopasteita, koh-deopasteita ja opasviittoja. Alueopasteet sijoitetaan tärkeimpiensisääntuloreittien ja mahdollisten pysäköintialueiden yhteyteen janiihin sisällytetään tieto Tohloppijärven ympäristön reiteistä ja tär-keimpien viherpalvelujen sijoittumisesta. Kohdeopasteissa on tietoaesimerkiksi Tohlopin viheralueiden luonnosta, maisemasta, histo-riasta ja kehittämisestä. Opasviitat osoittavat suuntia ja etäisyyk-siä ympäröiviin kaupunginosiin sekä viheralueverkoston keskeisiinsuuntiin.

Luontopolut

Tampereen kaupungin alueella sijaitsi vuonna 2016 kymmenenluontopolkua, joihin voi tutustua sekä itsenäisesti luontopolkuop-paiden avulla, että osallistumalla järjestetyille retkille. Tohlopinluontopolun reitti alkaa Mediapoliksen rakennusten vierestä ja kul-kee erilaisissa lehtomaisissa metsissä, joissa esitellään niille tyypil-lisiä kasveja ja lintuja. Reitti kiertää järven länsipuoleisilla rannoillaja nousee Myllypuronkadun risteyksen kautta Epilänharjun laelle.Polun pituus on noin viisi kilometriä ja sen varrella on 13 paaluinmerkittyä tietorastia. Reitti on osoitettu puihin merkityin punaisinkolmioin.

Kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet säilyttävät Toh-loppijärven ympäristön olemassa olevat luontoarvot ja lisäksi nemuokkaavat ja kehittävät luonnonympäristöä asetettujen maise-manhoidollisten tavoitteiden mukaisiksi. Luontopolkua täydenne-tään polkuun liitettävillä uusilla tietorasteilla esimerkiksi Jussinojanavoimeksi niittymaaksi muutettavien alueiden, hulevesijärjestelmi-en ja Kohmanpuiston laidunalueiden kohdalla sekä Tohlopinsuolla.Luontopolun reittiin liitetään mukaan pitkospuuosuus Tohlopinsuol-ta. Epilänharjulle tutkitaan vaihtoehtoisen kulkuyhteyden raken-tamista uusia rappusia pitkin harjun eteläiseltä rinteeltä, suoraanEpilänkadun ylityksen jälkeen. Luontopolun polkujen pinnat kun-nostetaan ja viitoitus uusitaan.

Yleiskaavan mukainen virkistysyhteyksien kehittäminenkeskuspuistoverkoston osien välillä

Keskuspuistoverkoston välisten yhteyksien kannalta tärkeä kehi-tettävä kulkuyhteys on Epilänharjun saavutettavuus Tohloppijär-veä kiertävältä reitiltä. Yhteyden kehittämismahdollisuuksia tutki-taan sekä järveä kiertävän reitin suunnasta eli Epilänkadun kautta,että kaupunkisuon eli Myllypuronkadun kautta. Epilänkadun ylit-tävän suojatien tuntumassa on asemakaavassa osoitettu kapea,noin kymmenen metrin levyinen VL-varaus Epilänkadulta harjunlaelle. Harjuportaiden rakentamismahdollisuuksia tulee tutkia. Vi-hervyöhyke on harjun rinnettä, mikä vuoksi portaista tulee suoratmutta jyrkät. Helppokulkuisempi saapumissuunta Epilänharjulleon Myllypuronkadun risteyksestä, johon kuljetaan Tohlopin ym-päristöstä joko Epilänkadun vartta pitkin tai Tohlopinsuon poluiltaMyllypuronkadun varresta. Opasteita kehitetään risteysalueilla.

Tesomajärven yhteyksien kannalta oleellisessa asemassa on Koh-manpuiston ja Jussinojan ympäristön kehittäminen. Kohmanpuis-toon rakennetaan uudet, asemakaavan mukaiset kevyenliikenteenyhteydet, jotka liittävät Tohloppijärven viher- ja virkistysalueetsuoraan Tesomajärven virkistysalueiden reitistöihin. Tesomajärvensuunta tulee huomioida opasteissa Tohloppijärveä kiertävältä rei-tiltä saakka.

Vaakkolammin suunnan viher- ja virkistysyhteys huomioidaan Toh-lopinrannan rantapuiston yleissuunnitelmassa asemakaavoituksenyhteydessä. Reitistön kehittämisen lisäksi suunnittelussa otetaanhuomioon seudullisten ekologisten yhteyksien toteutuminen.


Pyöräilyn pääreitti (Epilänkadun varressa)

Alueopaste, jolla esitetään koko Tohloppijärven ym-päristön viheralueet, reitit ja viherpalvelut

Kohdeopaste, jossa kerrotaan esim. alueen histo-riasta, luontoarvoista ja maiseman muutoksesta

Opasteviitta

Uusi tai kehittettävä pysäköintialue

Olemassa oleva, kehitettävä kevyen liikenteenaluereitti (valaistu ja talvikunnossa pidettävä)

Uusi kevyen liikenteen aluereitti (valaistu ja talvi-kunnossa pidettävä)

Olemassa oleva, kunnostettava luontopolku

Uusi luontopolku

Muu kehitettävä metsä- tai suopolku

Nykyinen lähireitti

Uusi lähireitti

MERKINTÖJEN SELITYS

Reittien ja opasteiden tavoitetila

P

P

P

P


Viherpalvelut

Viherpalveluja ovat erilaiset kaupungin ylläpitämät viheralueet,toiminta-alueet ja -paikat. Tällaisia ovat esimerkiksi peli-, jalähikentät, leikkipaikat, kevyen liikenteen väylät, puistokäytä-vät ja ulkoilureitit. Viherpalveluihin kuuluvat myös uimarannat,matonpesupaikat, soutuvenepaikat sekä viheralueiden verkos-tot, rakennetut puistot, maisemapellot ja -niityt sekä metsät jasuojelualueet. Viherpalveluiden ohjelmointia, kunnostustöitäja kehittämistä ohjaavat viherpalveluohjelmat, joita ovat muunmuassa kenttä- ja liikuntaympäristöohjelma 2015-2025, koira-palveluohjelma 2011 - 2025, leikkipaikkaohjelma 2012 - 2020ja avoimia viheralueita koskevat ohjelmat.

Asukkaiden ja käyttäjien kokemuksista

Viheralueet koetaan henkisen hyvinvoinnin ja stressistä pa-lautumisen lähteenä. Viher- ja virkistysalueilla on merkitystäasukkaiden hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Viher- ja virkistys-alueilla on merkitystä myös asuinpaikan valinnassa. Viher- javirkistysalueiden kehittämisessä tulee pohtia niin marjastajien,veneilijöiden kuin uimareidenkin tarpeita. Tamperelaisille luon-nossa liikkujille tärkeimpiä asioita ovat luonnon kauneudestaja luontoelämyksistä nauttiminen, hiljaisuuden ja luonnonää-nien kokeminen. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 laadinnanyhteydessä järjestetyssä Urbaani arki –kyselyssä (2011) Toh-loppijärven ympäristö on saanut 39 positiivista merkintää jakommenttien perusteella alueella arvostetaan erityisesti mo-nipuolista luontoa sekä uimarantaa. Ympäristön tunnelmaa pi-detään hyvänä. Uusia jalankulku- tai pyöräreittiyhteyksiä ontoivottu järven ympärille. (Viher- ja virkistysverkostoselvitys2014)

Opasteet, reitit, uimarannat, venepaikat ja luontopolut ovat kaupungin ylläpitämiä viherpalveluita, joiden parissa on mahdollista leikkiä, liikkua, virkistäytyä,kasvattaa hyötykasveja ja kokea monenlaisia elämyksiä. Kuva lammaslaitumesta on Rukkamäenpuistosta kesältä 2016.

kuva: Riikka Söyrinki


kuva: Merja Eronen kuva: Merja Eronen

kuva: Merja Eronen


Viherpalveluiden tavoitetilaMERKINTÖJEN SELITYS

Kehitettävä tai säilytettävä uimaranta

Säilyvät venepaikat

Mahdolliset uudet venepaikat

Maisemapelto

Erillisen laidunnussuunnitelman mu-kaisesti laidunnettava alue

Mahdollinen laidunnettava alue

Palstaviljely

Matonpesupaikka

Esteetön näköalatasanne tai laituri

Leikkipaikka


Leikkipaikat ja toimintaympäristöt

Vaarinmaan leikkipuisto säilytetään ja sitä ylläpidetään jatkos-sakin Tampereen leikkipaikkaohjelman mukaisesti. Vaarinmaanleikkikentän yhteydessä oleva pelikenttä muutetaan nurmipintai-seksi.

Epilänkadun varressa sijaitseva vuokrattava tenniskenttä jatkaatoimintaansa.

Uimarannat

Pyydyspohjankadun päässä olevaa Tohloppijärven uutta uima-rantaa kehitetään käytettävyyden ja turvallisuuden näkökulmas-ta. Uimarantaa kehitetään jäsentämällä ohikulkeva jalankulkuja pyöräily pois rantahiekka-alueelta. Rannan saavutettavuuttaparannetaan Kohmanpuiston uusien reittien avulla. Uimarantatoimii myös talviuimapaikkana.

Tohlopin uimaranta (Epilänkatu 64) säilytetään palvelutasoltaannykyisen kaltaisena.

Matonpesupaikka

Epilänkadun varressa sijaitseva matonpesupaikka säilytetään jase kunnostetaan. Matonpesupaikan pysäköinti ja ajoneuvoliiken-ne järjestetään uudelleen niin, että liikenne on erillään jalanku-lusta ja pyöräilystä. Matonpesupaikan viihtyisyyttä kehitetäänhoitamalla rannan puustoa.

Kalastus

Tampereen kaupunki istuttaa Tohloppijärveen kirjolohia ja siikoja.Esteettömiä kalastusmahdollisuuksia lisätään Tohlopinrannan lai-tureiden avulla.

Laidunnus

Maisemanhoidossa hyödynnetään laiduntavia eläimiä. Laidunnusaloitetaan ensimmäisenä Kohmanpuistossa Mediapoliksen edus-talla, jossa koivikkoinen hakamaa aidataan lammaslaitumeksi.Myös Jussinojan alueen maisemalliset tavoitteet ovat saavutetta-vissa laiduntamalla. Laidunnus toteutetaan aina erillisen laidun-nussuunnitelman mukaan.

Laiturit

Tohlopinrannan asemakaava-alueelle ehdotetaan rakennettavak-si esteettömästi saavutettavissa olevat näköalalaituri sekä ve-denvarassa kelluva ponttonilaituri. Laiturit mahdollistavat vedenäärellä oleskelun sekä kalastamisen. Myös laiturin vieressä sijait-sevat uudet venepaikat ovat esteettömästi saavutettavia.

Soutuvenepaikat

Tohloppijärven rannoilla oli vuonna 2016 sata vuokrattua soutu-venepaikkaa, jotka on merkitty maastoon metallilevyin. Kysyn-nän perusteella tarvetta olisi lisäpaikoille, mutta kokonaismääränlisäys voi olla järven pienen koon vuoksi korkeintaan 30 uuttavenepaikkaa. Venepaikkoja käyttävät lähialueiden asukkaat, min-kä vuoksi niiden hyvä saavutettavuus eri suunnista on tärkeää.Uusia mahdollisia venepaikkoja on osoitettu Tohlopinrannan ase-makaava-alueelle ja Tohlopin uimarannan läheisyyteen.

Maisemapellot ja –niityt

Kaupungin viheralueista vain noin 8 % on B-hoitoluokkien mukai-sia avoimia alueita, eli erilaisia peltoja ja niittyjä. Alueiden maise-mallinen, eliöstöllinen ja virkistyksellinen arvo on asukkaille suu-ri. Nykyisiä avoimena hoidettavia maisematiloja ovat Tampereenkaupungin avoimia viheralueita koskevan viherpalveluohjelmanmukaan Kohmanpuisto 1 ja Kohmanpuisto 2, Kohmanpuisto 3,Kohmanpuisto 4 ja Tohlopinsuonpuisto 3.

Kohmanpuistojen 1, 2 ja 3 hoitoa jatketaan pääpiirteissään niillelaadittujen ohjeiden mukaisesti. Kohmanpuisto 4:n luonne jahoitotavoitteet muuttuvat, kun alue otetaan laidunnukseen. Toh-lopinsuonpuisto 3 -aluetta hoidetaan ohjeen mukaisesti.

Uusina avoimena ympäristönä hoidettavia kohteita on Kohman-puistossa Jussinojan ympäristössä, jossa hoidon tavoitteena onkulttuuriympäristön palauttaminen.

Palstaviljelyalue

Tohloppijärven pohjoisrannalla, uimarannan tuntumassa sijaitseeyksi Tampereen kaupungin kymmenestä yksivuotisesta palstavil-jelyalueesta. Palstaviljelyalueen toiminta jatkuu edelleen. Tam-pereen 4H-yhdistys on tehnyt palvelusopimuksen Tampereenkaupungin kanssa koskien viljelypalsta-alueita. Palstoja on kah-denlaisia, yksivuotisia ja monivuotisia. Yksivuotiset palstat jae-taan jakopäivinä toukokuun alussa kullakin palsta-alueella. Jako-päivät ilmoitetaan huhtikuun alussa.

Metsät

Tohloppijärveä ympäröivät metsät ovat kaupunkilaisten vilk-kaassa virkistyskäytössä ja ovat olennainen osa ympäristönmaisemakuvaa, kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja ekologi-sia yhteyksiä. Tampereen kaupungin metsiä hoidetaan Metsienhoidon toimintamallin mukaisesti. Kaupunkialueilla virkistysalu-eiden yhteydessä korostuvat erityisesti metsien virkistysarvot jamaisema- ja kaupunkikuvalliset tavoitteet. Kaupungin omista-milla metsäkuvioilla hoitoa ja käyttöä ohjataan valtakunnallisellaviheralueiden hoitoluokituksella. Hoitoluokituksella määritetääneri metsäalueille pääkäyttötarkoitus ja sen mukainen hoitotaso.Kaavoitus ohjaa keskeisesti sitä, mihin hoitoluokkiin viheralueetmääritellään. Hoidon tavoitteena on, että metsät ovat monikäyt-töisiä, viihtyisiä, turvallisia, luonnonarvoiltaan monimuotoisia javirkistykseen soveliaita.

Erilaiset metsätyypit ovat monipuolisesti edustettuina Tohlop-pijärven ympäristössä. Suhteellisen pienellä alueella on koet-tavissa tunnelmaltaan ja olosuhteiltaan toisistaan poikkeaviametsäisiä ympäristöjä. Metsäkasvillisuus heijastaa maaperä- jakosteusolosuhteita ja sillä on suuri merkitys Tohloppijärven mai-semarakenteen hahmottumisen ja maisemakuvan ilmeen kan-nalta. Tohloppijärven ympäristön metsätyyppejä ovat karut kal-lionlakimänniköt, jyrkänne- ja jyrkänteen alusmetsät, rämeet,suomänniköt, rehevät rantalehdot ja -luhdat, metsäluhdat, pu-ronvarsilehdot ja vanhat metsät. Rasonhaan perintömetsä onharvinainen ja arvokas erikoisuus. Suunnittelualueen ulkopuo-lella sijaitseva Epilänharjun männikkö on erottamaton osa Toh-loppijärven maisemallista kokonaisuutta.

Metsiä hoidetaan eri hoitoluokissa niiden käyttötarkoituksen mu-kaan. Lähimetsät (C1) sijaitsevat asutuksen läheisyydessä jasiellä hoidon tavoitteena on ulkoilumahdollisuuksien turvaami-nen sekä hoidettu ja maisemaltaan edustava metsäkasvillisuus.Ulkoilu- ja virkistysmetsät (C2) antavat kaupunkirakenteeseenväljyyttä ja niitä käytetään ulkoiluun, retkeilyyn ja marjastuk-seen. Suojametsät (C3) sijaitsevat pääväylien, teollisuusaluei-den ja vesistöjen reuna-alueilla ja lieventävät melu-, pöly- tuu-li- ja saastehaittoja. Arvometsiin (C5) kuuluvat maiseman,kulttuurin, luonnon monimuotoisuuden tai muiden ominaisuuk-sien kannalta erityisen tärkeät ja arvokkaat kohteet.


P

Talvikäytön tavoitetila


Järvilatu (ylläpito aikataulujen salliessa,kuntoa ei taata)

Yhdys-ja lenkkilatuvaraus (hoidetaanepävirallisen reitistön kuntoluokituksella)

Luistinrata (radan hoitoa järjestettyyksityisenä talkootyönä)

Talvikunnossapidettävä reitti

Varusteiden vaihtopaikka

Avantouinti

Pysäköintialue

P

P

kuva: Merja Eronen

P


Talvikauden virkistyspalvelut ovat erittäin suosittuja ja tärkeitä jane ovat viime vuosina nousseet säännöllisesti esiin myös tampere-laisessa paikallislehdistössä. Positiiviset artikkelit lisäävät osaltaanympärivuotisesti käytettävien virkistysalueiden tunnettavuutta.Kaupunki on ylläpitänyt järvilatuja Tohloppijärvellä ja muilla jär-villä aikataulujen niin salliessa, eli silloin kun pääreittien tekemisel-tä on jäänyt aikaa. Tämän vuoksi varmuutta järvilatujen kunnostaei voida taata. Järven jäällä luistelu, hiihto, kelkkailu tai kävely onliikunnan lisäksi myös maisemallinen elämys. Jäällä liikkuessa ym-päröivää maisemaa voi tarkastella uudenlaisista suunnista ja myössaaret ja rannat ovat saavutettavissa kesäaikaa monipuolisemmin.

Tohloppijärven talvikäyttömahdollisuuksien kehittämistä puoltavatsamat viher- ja virkistysverkon yhtenäisyyttä, saavutettavuutta jamonipuolisuutta koskevat tavoitteet kuin kesäajallakin. Tohloppijär-vi soveltuu erinomaisesti talvikäytöön maisemallisten ja myös mui-den ominaisuuksien puolesta. Pitkiä tuulisia järvenselkiä ei ole jaEpilänharjun ansiosta Tohloppijärvi on suojassa terävimmiltä poh-joistuulilta. Myös Ristimäki tuo lisäsuojaa tuulisuutta vastaan. Jär-vessä ei myöskään ole voimakkaita virtapaikkoja, joten jään turval-lisuutta on suhteellisen helppoa seurata ja arvioida. Lisäksi järvenmittasuhteet ovat miellyttävät ja rantamaisemat ovat vaihtelevia jamielenkiintoisia. Järveä kiertävien reittien pituus on sopiva monilleeri tasoisille liikkujille ja pienille lapsille.

Tohloppijärven jäälle on viimevuosina ajettu yksityisin talkoovoi-min luistinrata, joka on saavuttanut suuren suosion. Luistinradanja järviladun käytettävyyden kannalta on tärkeää, että autojen pai-koitusalueiden ja saapumissuuntien läheisyydessä on varusteidenvaihtopisteet, jotka voivat yksinkertaisimmillaan olla siirrettäviäpuisia istuintasoina toimivia lavoja. Pysäköintipaikkojen riittävyy-teen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kehittämissuunnitelmassaon nykyisten luistinten vaihtopisteiden lisäksi osoitettu uusi vaih-topiste Epilänkadun varteen sijoitettavan uuden paikoitusalueenläheltä, Tohlopin uimarannalta (Epilänkatu 64). Myös Tohlopinran-nan asemakaava-alueen rannalla varataan tilaa uudelle luistintenvaihtopaikalle. Tohlopinrannan laituri palvelee erityisesti kävellensaapuvia lähialueiden asukkaita.

Hiihtomahdollisuuksia monipuolistetaan osoittamalla varaus lyhy-elle Jussinojan niittyalueen lenkkiladulle sekä yhdysladulle järveltäTesoman latuverkoston ja koulun suuntaan. Yhdys- ja lenkkilatuahoidetaan epävirallisen reitistön kuntoluokituksella.

Tohloppijärven uimaranta (Pyydyspohjankatu) on ympärivuotinenuimapaikka, jonka toimintaedellytyksistä tulee huolehtia tulevai-suudessakin.

Tohloppijärven kehitettäviä talvikäyttömuotoja ovat jäällä hiihto, luistelu ja kävely, avantouinti ja retkeilymahdollisuudet.

kuva: Merja Eronen

kuva: Merja Eronen


Ympäristönsuojelu

Tohloppijärven ympäristön luontoarvoista on saatu kartoitettua tie-toa eri kaavahankkeiden yhteydessä tehtyjen inventointien myötä.Alueella on muun muassa liito-oravalle soveliaita elinympäristöjä,lepakkoalueita, avainbiotooppialueita sekä tärkeä ekologinen yh-teys. Lajistollisesti arvokkaille alueille tehdään lajikohtaiset inven-toinnit ennen hoitotoimenpiteisiin ryhtymistä. Hoito-ohjeita päivite-tään tarvittaessa inventointien tulosten mukaan.

Rasonhaan perintömetsä

Rasonhaan metsä liitettiin WWF:n perintömetsäksi vuonna 2006.Rasonhaka on yksi Tampereen arvokkaista luontokohteista. Alueel-la on hyvin säästynyttä kosteaa kangasmetsää, kallionaluskasvilli-suutta ja rinnelehtoa. Alue on rehevän lehtomaista. Alue on kasvis-tollisesti arvokasta, monipuolista ja kasvistosta löytyy myös jotainharvinaisia kasveja kuten harajuurta. Alueen erikoisuutena ovatvanhat tuulenpesäkoivut. Puusto on keskimäärin noin 65-vuotiasta.Metsiköiden keski-ikä vaihtelee 45-85 vuoteen. Alueella on jonkinverran vanhaa, lahoavaa lehtipuustoa ja kolopuita järeän kuusi-puuston katveessa. Alue on ahkerassa virkistyskäytössä.

Rasonhaan metsä on myös liito-oravien ja lepakoiden elinympäris-töä. Tohlopin eteläpuolen rantametsikössä ja Rasonhaan alueellapesii säännöllisesti vaatelias pikkutikka. Alueen lehtomaisissa osis-sa viihtyvät myös mustapääkerttu, lehtokerttu ja sirittäjä. Lisäksialueella elää useita tiaislajeja kuten hömö- (Vulnerable; VU), kuu-si-, tali-, sini- ja töyhtötiaisia (VU) sekä hippiäisiä ja puukiipijä.

Lepakot

Kaikki Suomessa esiintyvät lepakot ovat rauhoitettuja. Kaikki le-pakkolajit ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja ja ovatsiten tiukassa suojelussa EU:n alueella. Tämän lisäksi Suomi onsitoutunut Euroopan lepakkojen suojeluohjelmaan (EUROBATS).EUROBATS velvoittaa suojelemaan lepakkoja entistä tarkemmin.Kuten aikaisemminkin lepakoiden pyydystäminen ja tappaminenon kiellettyä. Koska lepakot ovat luontodirektiivin liitteen IV laje-ja, niiden elinalueiden (saalistusalueet, päiväpiilot, talvehtimispai-kat) heikentäminen tai hävittäminen on kiellettyä. Suomessa onhavaittu 13 lajia, joista yleisimpiä ovat pohjanlepakko (Eptesicusnilssonii), vesisiippa (Myotis daubentonii), viiksisiippa/isoviiksisiip-pa (Myotis mystacinus, Myotis brandtii) sekä korvayökkö (Plecotusauritus).

Rasonhaan perintömetsä ja sen ympäristö on alueella tehtyjenselvitysten mukaan arvokas lepakkoalue, jonka lajistoon kuuluvatpohjanlepakko, viiksisiippa, isoviiksisiippa ja vesisiippa (M. dauben-tonii). Pohjanlepakot saalistavat usein avoimillakin paikoilla ja katu-lamppujen valojen houkuttelemia hyönteisiä. Pohjanlepakko viihtyymonenlaisissa ympäristöissä. Siipat ovat valolle herkkiä ja niidenkäyttämillä alueilla tulee välttää turhaa valaistusta yöaikaan. Ra-sonhaan kuusikot ovat viiksisiippalajien suosiossa ja Tohloppijärvenranta on vesisiipan saalistusaluetta. Myös muualla Tohloppijärvenympäristössä on tavattu pohjanlepakkoa.

Hiljaiset alueet

Hiljaisten alueiden säilyttäminen ja hyödyntäminen on tärkeäosa Tohloppijärven ympäristön viheralueiden kehittämistä. Ra-sonhaan metsäalueen luontovaltaisuus ja hiljaisuus tulevat jat-kossakin säilymään ja ne myös saatetaan nykyistä paremmintunnistaa arvoiksi, kun muiden viheralueiden kehittäminen, vi-herpalveluiden tarjonta ja maisemanhoito edistyy. Jussinojanlaaksopainanne on meluselvityksen mukaan hiljaista aluetta,mikä antaa erinomaiset edellytykset alueen kehittämiseksi ny-kyistä huomattavasti käyttökelpoisemmaksi ja monipuolisem-maksi viheralueeksi. Ympäristöhäiriöiden lieventämisen kannaltayksi tärkeimmistä puustokuvioista on kaupunkisuon pohjoisreu-nalla sijaitseva tiivis suojametsä, joka hillitsee niin pöly-, melu-,kuin näköhäiriöitäkin.

Liito-orava

Liito-orava (Pteromys volans, Near Threatened; NT) on luokiteltuSuomen eliölajiston viimeisimmässä, vuoden 2015, uhanalaisuus-luokituksessa silmälläpidettäväksi lajiksi. Liito-oravat kuuluvat EU:nluontodirektiivin Liite IV (a) lajeihin. Luontodirektiivin yleistavoiteon saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojeluntaso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaises-sa ympäristössään eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supis-tua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaankannan säilyminen pitkällä aikavälillä. Suomen luonnonsuojelulain(1096/1996) 49 §:n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tar-koitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja leväh-dyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Liito-oravat elävät sekametsissä, joissa on varttuneita koivuja, lep-piä, haapoja ja kuusia. Haapa on liito-oravalle tärkeä ravinto- japesäpuu ja kuuset suojaa antavia puita. Liito-oravat voivat käyttäämyös nuorempaa puustoa ruokailuun. Lehtipuiden lehdet ovat lii-to-oravien kesäajan ravintoa. Syksyllä ja talvella liito-oravat syövätlehtipuiden, etenkin koivun ja lepän, norkkoja sekä lehti- ja ha-vupuiden silmuja. Liito-orava liikkuu liitäen puusta toiseen, jotenliitopuiden etäisyys ei saa olla liian pitkä. Varttuneiden puiden lat-vusyhteys on edellytys aikuisen liito-oravan liikkumiselle. Liito-ora-va liikkuu vuorokaudessa elinpiirinsä eri pesä- ja ruokailupaikkojenvälillä. Kulkuyhteyksien säilyttäminen elinympäristöltä toiselle ta-kaa elinvoimaisen liito-oravakannan vaihtelun sekä antaa nuorilleliito-oraville mahdollisuuden asuttaa uusia alueita.

Alueella on kolme liito-oravan elinympäristöä: Tohlopinsuon poh-joisosaan rajoittuva lehtokuvio, Tohlopinsuon eteläosassa olevalehtokuvio sekä Rasonhaan perintömetsä. Näistä Rasonhaan eli-nympäristö on vakiintunut ja jo pitkään käytössä ollut laaja lii-to-oravalle soveltuva metsäalue. Alueen metsät toimivat merkittä-vinä kulkuyhteyksinä koko läntisen Tampereen liito-oravakannalle.Alueen metsien hoidossa on huomioitava liito-oravan elinolosuhtei-den ja kulkureittien turvaaminen.

Ympäristöhäiriöiden lieventäminen ja hiljaiset alueet

Viheralueet toimivat ympäristön häiriöitä lieventävinä rakenteina.Ne vaimentavat melua ja peittävät häiritseviä näkymiä. Ne myösvähentävät tuulisuutta, parantavat pienilmasto-oloja, suojaavatmaanpintaa, ylläpitävät pohjaveden tasoa ja sitovat hulevesiä. (Vi-her- ja virkistysverkostoselvitys 2014).

Viheralueet tarjoavat parhaimmillaan kaupunkiympäristössäkin hil-jaisia alueita, joilla melutaso jää alle 45 dB:n. Tohlopinsuolla jaMediapoliksen edustalla on laajalti alueita, joilla liikennemelutasotovat välillä 45-55 dB. Rasonhaan ja Jussinojan alueella liikenneme-lu jää alle 45 dB:n, mikä lisää kyseisten alueiden virkistysarvoa.(Viher- ja virkistysverkostoselvitys 2014).


Veden laatu ja hulevedet

Kehittämissuunnitelmassa esitettyjä hyvää vedenlaatua ylläpitä-viä ja luonnonmukaista hulevesien hallintajärjestelmää kehittäviätoimenpiteitä ovat kasvipeitteisten alueiden säilyttäminen erityi-sesti rantavyöhykkeellä, Jussinojan hulevesiuoman kunnostus,Tohlopinsuon vesitasapainon säilyttäminen ja Mustikkaniemenrantavyöhykkeen, maapohjan ja korkoaseman säilyttäminen mah-dollisesta yleiskaavan mukaisesta rakentamisesta huolimatta. Pin-noitetun ja kasvillisuuden peittämän maan osuus pidetään pääosinnykyisellään, Tohlopinrannan asemakaavan muutosaluetta lukuunottamatta. Uudet puistokäytävät ja polut niin metsä-, suo-, ranta-,kuin niittyalueillakin sekä mahdolliset uudet pysäköintialueet ma-tonpesupaikan yhteydessä toteutetaan myös läpäisevinä.

Veden laatu ja hulevesien hallinta

Tohloppijärven veden laatu on hyvä. Järven pinta-ala on 67 hehtaa-ria ja suurin syvyys on 10 metriä. Järven happitilanne on erittäinhyvä ympäri vuoden. Pienten järvien osalta on kuitenkin riskinähulevesien aiheuttama kuormitus ja muu likaantuminen. (Viher-ja virkistysverkostoselvitys 2014). Tohlopin valuma-alue on järvenkokoon nähden pieni, ja veden viipymä järvessä on pitkä. Tämätekee järvestä herkän veden laadun muutoksille. Jyrkkärinteiset jarämeiset rannat ovat suojanneet järveä asutuksen hajakuormituk-sen aiheuttamilta välittömiltä haitoilta. Viheralueilla on keskeinenrooli hulevesien luonnonmukaisten käsittelymenetelmien toteutta-misessa. Maisemarakenteen, maanpinnanmuotojen, maaperäolo-suhteiden ja vesistöjen säilyttäminen edistää luonnonmukaistenhulevesien hallintamenetelmien toteutumista. Alavat, kosteat jasoiset alueet säilytetään vesiä keräävinä, viivyttävinä ja johtavinareitteinä. Rakentamisesta johtuvia haitallisia vaikutuksia tulee en-nakoida ja estää. Veden laatuun kohdistuvien vaikutusten kannaltakriittisimpiä hankkeita ovat Tohlopinrannan asemakaavan muutok-sesta seuraavat rakennustoimenpiteet. Kantakaupungin yleiskaa-van 2040 mukaisten aluevarausten toteuttamisen kannalta onoleellista riittävän suojavyöhykkeen jättäminen rannalle.


Nykyiset ekosysteemipalvelut

Ekosysteemipalvelut

Ekosysteemipalveluiksi kutsutaan luonnon ja viherympäristön ih-miselle tuottamia aineellisia ja aineettomia palveluja, kuten esim.metsien tuottama ilman puhdistuminen ja hapentuotto sekä soidenja maaperän tuottama veden puhdistuminen. Varsinkin kaupun-kiympäristössä, viheralueet ovat erityisen merkittäviä sekä kau-punkilaisten hyvinvoinnin että ekosysteemipalveluiden kannalta.Kehittämissuunnitelman mukaisia ratkaisuja ja hoitotoimenpitei-tä on kehitetty ja arvioitu myös ekosysteemipalveluiden kannalta,jolloin esiin tulevat sekä viheralueista saatavat hyvinvointi-, ettäympäristöhyödyt.


h

Uudet ja parantuvat ekosysteemipalvelut


Tohloppijärvi

Tohlopinsuo

Mustikkaniemen kulttuurimaise-man kehittäminen

Tohlopinranta

Nahka-tehtaankadunkehittäminen

Rasonhaan perintömetsänsäilyttäminen

Jussinojan kulttuurimaisemienpalauttaminen


Pyöräilyn pääreitti (Epilänkadun varressa)

Olemassa oleva, kehitettävä kevyen liikenteen aluereitti(valaistu ja talvikunnossa pidettävä)

Uusi aluereitin linjaus (valaistu ja talvikunnossa pidettävä)

Olemassa oleva, kunnostettava luontopolku

Uusi luontopolku


Nykyinen lähireitti

Uusi lähireitti

Merkittävä seudullinen ekologinen yhteys

Maisemallisesti merkittävä, hoidettava näkymäsuunta

Tärkeä saapumissuunta

Maisema, luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittäväkaupunkisuo


Metsäalue, jossa tehdään ainoastaan luonnonhoitoon jaturvallisuuteen liittyviä hoitotoimenpiteitä.

Metsäalue, jossa tehdään maisemahoitotoimenpiteitäluontoarvot huomioiden.

Kehitettävä hulevesien hallintajärjestelmä

Muuttuvan maankäytön alue

Erityinen viherpalveluiden kehittämiskohde

Avoimena säilytettävät ja hoidettavat maisemapellot ja-niityt ja viljelykäytössä olevat pellot

Kulttuurimaiseman historian palauttaminen jaumpeenkasvaneiden niittyjen ja peltojen maisemahoito

Maisema- ja luontoarvojen tavoitetila


Kehittämissuunnitelman tavoitteena on korostaa Tohloppi-järven ympäristölle tyypillisiä ja arvokkaita maisemallisiaominaisuuksia sekä varjella viheralueiden luontoarvoja. Tu-levaisuudessa toimenpiteiden avulla eriluonteiset aluekoko-naisuudet erottuvat toisistaan nykyistä selvemmin ja niidenmaisemakuvallinen ilme on selkeä ja ymmärrettävä. Kes-keisiä osa-alueita ovat kaupunkimaiset Nahkatehtaankatu jaTohlopinrannan asemakaava-alue, Rasonhaan perintömetsäja muut arvokkaat luontokohteet, Kohmanpuiston ja Jussi-nojan palautettavat kulttuurimaisemat, Tohlopin kaupunki-suo sekä Mustikkaniemen avoimet maisematilat.

Kehittämissuunnitelmassa on määritelty toimenpidealueit-tain osa-alueiden arvot ja ongelmat, säilytettävät ominais-piirteet, ekologiset, maisemalliset ja maankäytölliset tavoit-teet sekä yksityiskohtaiset kehittämis- ja hoitotoimenpiteetasetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpidekortti-aukeamat sisältävät kartalla esitetyt hoito- ja kehittämistoi-menpiteet sekä hoitotapataulukkoon kootut hoitotoimenpi-teet ja niiden ajoituksen.

Mustikkaniemen rantapuustoa

Kohmanpuistoa


Tohlopinsuo


Toimenpidekorttien aluejako

01 Asemakaavan 8252 alue

02 Kohmanpuiston rantalehto ja hakamaa

03 Rasonhaan perintömetsä

04 Kohmanpuisto: Kohmankaari ja Kohmankatu

05 Jussinojan ja Kohmanpuiston länsikulma

06 Kohmanpuiston avoimet alueet

07 Kohmanpuiston toiminta-alue

08 Tohloppijärven pohjoinen rantavyöhyke

09 Tohlopinsuo

10 Tohlopinsuon länsireuna

11 Pikku-Tohloppi

12 Mustikkaniemen alue

13 Vaarinmaa

14 Nahkatehtaankatu


Toimenpidekortit

P

MERKINTÖJEN SELITTEET

Hoidettava maisemapelto

Ruovikko

Suo

Tulvaniitty

vesi

Hulevedet

Hulevesipenger

Kehitettävä hulevesiuoma

Olemassa oleva, kehitettävä kevyen liikenteenaluereitti (valaistu ja talvikunnossa pidettävä)

Uusi kevyen liikenteen aluereitti (valaistuja talvikunnossa pidettävä)

Olemassa oleva, kunnostettava luontopol-ku


Räme

Kehitettävä toiminta-alue

Yksityinen kiinteistö

Suunnittelualueen raja

Kantakaupungin yleiskaavan 2040 mukainen ra-kentamisen ja virkistyksen vyöhyke.

Metsäalue, jossa tehdään ainoastaan luonnonhoi-toon ja turvallisuuteen liittyviä hoitotoimepiteitä

Kehitettävä puustosaareke, jonka pohjakerroksessaon pensaskerros

Metsäalue, jossa tehdään hoitosuunnitelman mukaisiamaisemahoitotoimenpiteitä luontoarvot huomioiden

Potentiaalinen laiduntamalla hoidettava hakamaatai niitty

Perintömetsä

Lepakkojen elinalue (rasteri)

Liito-oravavien elinalue (rasteri)

Kolopuut

Vieraslajiesiintymä

Avainbiotoopit

Kehitettävä puustosaareke, jonka pohjakerros onavoin

Kohdeopaste, jossa kerrotaan esim. alueen historiasta,luontoarvoista ja maiseman muutoksesta.

Alueopaste, jolla esitetään koko Tohloppijärven ym-päristön viheralueet, reitit ja pääviherpalvelut

Opasteviitta

Uusi silta, penkki tai laituri

Maisemallisesti tärkeä hoidettava nä-kymälinja

Paikoitusalue


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 01 ASEMAKAAVAN 8252 ALUE

YLEISOHJEETMaanpintaa rikkovia koneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä eitehdä sulan maan aikana! Rajoitus koskee metsälain tärkeitä elinympäris-töjä, kosteikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Ekologinen yhteys ja liito-oravan kulkureitit:Alueen koko rantavyöhyke on seudullisesti merkittävä ekologinen yhteys.Tampereen kaupungin liito-oravaselvityksen mukaan se on myös todennä-köinen liito-oravan kulkureitti. Tämä on huomioitava hoitotoimenpiteissämuun muassa niin, että puiden tai puusaarekkeiden väli ei saa ylittää 10metriä.

Monimuotoisuuden lisääminen:Kuolevia pystypuita, keloja, pökkelöitä ja maapuita säilytetään.

Rehevää lehtometsää

Rehevää lehtometsää

Muu merkittävä elinympäristö - LehtoVaaralliset puut poistetaan huoltotien ja vene-paikkojen viereltä. Muutoin alueella ei tehdä toi-menpiteitä ja sen annetaan kehittyä luonnonti-laiseksi.

Rehevä lehtimetsäLehtimetsää hoidetaan niin, että alueen ominaisuu-det säilyvät nykyisellään. Ainoastaan reitin varttahoidetaan intensiivisemmin.

LaidunalueLaidunnus toteutetaan erilli-sen laidunnussuunnitelmanmukaan. Suunnitelmassahuomioidaan alueella kas-vava saarekkeinen puusto jakerroksellisuus, määritellääntarkemmin muut maiseman-hoidon tavoitteet ja vierasla-jien (lupiini) torjuntatarpeet.

KolopuutMitään kolopuita ei poisteta.

PenkkiOpasteen rinnalle si-joitetaan penkki.

Tohlopinrannan asemakaavan muutos, kaava nro8525Kaavaratkaisussa huomioidaan tarve Tohloppijärveäkiertävälle aluereitille. Reitti tulee toteuttaa asema-kaava-alueella viihtyisänä jalankulun ja pyöräilyn reit-tinä, jonka varrelle sijoitetaan virkistyspalveluita. Kaa-va-alueen länsipäädyssä on huomioitava liito-oravienkulkuyhteyden säilymisen edellyttämät vaatimukset.


01 ASEMAKAAVAN 8252 ALUE

Arvot ja ongelmat

Vireillä olevan Tohlopinrannan asemakaavan 8252 alueellaon erityistä maisemallista, kaupunkikuvallista ja ekologistaarvoa, joka perustuu järvimaiseman, kulttuurimaiseman his-torian, kaupunkirakenteen ja ekologisten yhteyksien linkit-tymiseen toisiinsa. Tohlopinrannan asemakaava-alueella jaMediapoliksen edustalla haasteena on sovittaa rakentaminenja eri toiminnot niin, että maakunnallisesti merkittävän ekolo-gisen yhteyden ja liito-oravien kulkuyhteyden kannalta tärkeäkasvillisuus saadaan säilytettyä tai korvattua uudella kulku-reitiksi soveltuvalla kasvillisuudella. Maisemallisesti tärkeää onmahdollisen rakentamisen sovittaminen Tohloppijärven, Ra-sonhaan metsäisen mäen ja Epilänharjun mittakaavaan.

Maisemalliset ja maankäytölliset tavoitteet

Maisemarakentamisen ja kasvillisuuden tulee sopia sekä ra-kennettuun kaupunkiympäristöön että järven viheraluekoko-naisuuteen.

Luontoarvot ja ekologiset tavoitteet

Hakamaat on Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaanyksi Suomen uhanalaisimmista luontotyypeistä. Laidunnuk-sen tavoitteena on lisätä koko Tohloppijärven ympäristön mo-nimuotoisuutta ja pitkään jatkuessaan sillä saavutetaan mer-kittäviä maisemallisia ja ekologisia tuloksia. Rantavyöhyke onmerkittävä seudullinen ekologinen yhteys sekä liito-oravienja lepakoiden elinympäristöä, mikä huomioidaan alueen hoi-dossa.

Kehittämistoimenpiteet

Rannan lehtovyöhykkeellä ja rehevässä lehtimetsässä teh-dään ainoastaan välttämättömiä luonnonhoitotoimenpiteitäja niiden annetaan kehittyä luonnontilaisena ja niin, että-nykyiset ominaisuudet säilyvät. Liito-oravien kulkuyhteyttäei saa heikentää tai yhteyttä katkaista. Suunnitteluratkaisutliito-oravien kulkuyhteyden säilyttämiseksi ja kehittämiseksiratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin käydäänmyös kaavaprosessiin liittyvät tarvittavat viranomaisneuvot-telut. Yhteyden ominaispiirteiden, kuten puuston tiheyden jalaadun tulee säilyä tai ne tulee palauttaa.

Nykyistä Tohloppijärven etelärantaa.

OSA-ALUE TEHTÄVÄLAJI 1. VUODEN ALKUHOITO SEURAAVAT 5 VUOTTA HOITO JATKOSSALiito-oravan kulkureitit

Kolopuut

HarvennustyöEi varsinaisia hoitotoimenpiteitä. Ainoastaan reitinvartta hoidetaan intensiivisemmin. Huom! Liito-oravan kulkureitin edellyttämät yleisohjeet!

Puuston hoitotarpeet arvioidaan. Käytävänja huoltotien varren turvallisuus tarkastetaansäännöllisesti.

Puuston hoitotarpeetarvioidaan. Käytävän jahuoltotien varrenturvallisuus tarkastetaansäännöllisesti.

Pienpuuston poisto Ei varsinaisia hoitotoimenpiteitä. Ainoastaan reitinvartta hoidetaan intensiivisemmin. Pienpuuston hoitotarpeet arvioidaan. Pienpuuston hoitotarpeet

arvioidaan.

Muu merkittäväelinympäristö - Lehto Luonnonhoito

Ei varsinaisia hoitotoimenpiteitä. Venepaikkojen jahuoltotien turvallisuus tarkastetaan säännöllisestija vaaralliset puut kaadetaan. Kaadettavien puidenrungot jätetään maapuiksi alueelle.

Ei varsinaisia hoitotoimepiteitä.Venepaikkojen ja huoltotien turvallisuustarkastetaan säännöllisesti ja vaarallisetpuut kaadetaan. Osa kaadettavien puidenrungoista jätetään maapuiksi alueelle.

Ei varsinaisiahoitotoimepiteitä.Venepaikkojen ja huoltotienturvallisuus tarkastetaansäännöllisesti ja vaarallisetpuut kaadetaan. Osakaadettavien puidenrungoista jätetäänmaapuiksi alueelle.

Laidunalue Laidunnus Alue aidataan ja otetaan laidunnukseen erillisenlaidunnussuunnitelman mukaan.

Laidunnusta jatketaanlaidunnussuunnitelman mukaisesti.Vieraslajien ja laidunnuksen tavoitteidenseurantaa jatketaan.

Alue pyritään pitämäänedelleen laidunnuksessa.Laidunnuksen edellytyksetja laidunnussuunnitelmanpäivitystarve arvioidaan.

Rehevä lehtimetsä

Puiden tai puuryhmien väli ei saa olla suurempi kuin 10 metriä. Noudatetaan lehtometsien käsittelyperiaatteita.

Mitään kolopuita ei poisteta!


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 02 KOHMANPUISTON RANTALEHTO JA HAKAMAA

Nykyistä tasalajista koivikkoa ja rantalehtoa.

Avoimet näkymätNykyinen avoin näkymä säilytetään ja alueeltapoistetaan vesaikko vuosittain. Aukkoon annetaankasvaa 3-5 maisemallisesti sopivasti sijoittunuttalehtipuuta, jotka jatkossa varjostavat ja hillitsevätvesaikon kasvua.

Koivikkoinen hakamaa - laidunmaaKoivikon hoidon tavoitteena on hakamaatyyppinen leh-to ja hakamaalle tyypillisten erityispiirteiden vahvista-minen. Aluetta hoidetaan laiduntamalla erillisen lai-dunnussuunnitelman mukaan. Laiduntamalla pyritäänhillitsemään myös lupiinien leviämistä alueella.

KolopuutMitään kolopuita ei kaadeta.

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä ei teh-dä sulan maan aikana! Rajoitus koskee Metsälain tärkeitäelinympäristöjä, kosteikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Ekologinen yhteys ja liito-oravan kulkureitit:Alueen koko rantavyöhyke on seudullisesti merkittävä eko-loginen yhteys. Tampereen kaupungin liito-oravaselvityk-sen mukaan se on myös todennäköinen liito-oravan kul-kureitti. Tämä on huomioitava hoitotoimenpiteissä muunmuassa niin, että puiden tai puusaarekkeiden väli ei saaylittää 10 metriä.

Monimuotoisuuden lisääminen:Kuolevia pystypuita, keloja, pökkelöitä ja maapuita säily-tetään.

Muu merkittävä elinympäristö - LehtoVaaralliset puut poistetaan reitin ja venepaikko-jen viereltä. Muutoin alueella ei tehdä toimenpi-teitä ja sen annetaan kehittyä luonnontilaiseksi.


Arvot ja ongelmat

Alue on vanhaa, 1700-luvun lopulta periytyvää kulttuurimai-semaa ja se on varhaisimpia niitty- ja viljelykäyttöön otettujaalueita Tohloppijärven rannalla. Alueelle 1950-luvun jälkeenkehittyneellä rantapuustolla on maisemallista ja ekologistamerkitystä.


Kohmanpuiston hoidon maisemallisena tavoitteena on ym-päristö, joka linkittää Tohlopinrannan rakennetun kaupun-kiympäristön ja Mediapoliksen rakennukset Tohloppijärvenluontovaltaisiin osuuksiin ja erityisesti Rasonhaan perintö-metsään. Puusto toimii myös Mediapoliksen rakennusmas-sojen suojapuustona Tohloppijärvelle, Epilänkadulle ja Epi-länharjulle. Koivikkoisen hakamaan kulttuurimaisemallistaarvoa lisätään jatkamalla koivikon maisemanhoitotyötä lai-duntamalla. Laidunnus vahvistaa alkuvuosina hakamaalletyypillisiä erityispiirteitä. Mikäli laidunnus jatkuu alueellapitkään, huomioidaan tavoitteissa saarekkeisuuden synty-minen laidunmaalle tyypilliseen tapaan, kuten katajikkoina.

Laidunnus toteutetaan erillisen laidunnussuunnitelman mu-kaan. Laiduntamalla pyritään hillitsemään myös lupiinienleviämistä alueella. Rantalehdon rehevällä ja monipuolisellahabituksella on myös maisemallista merkitystä.


Rantalehto on avainbiotooppi, eikä siellä tehdä kuin näky-miin ja turvallisuuteen liittyviä vähäisiä hoitotoimenpiteitä.Lehdon ominaispiirteitä ovat lehtipuuvaltaisuus, puustonkerroksellisuus, kehittynyt pensaskerros ja lehtolajit poh-jakerroksessa, sekä kolopuut ja lahopuut. Alue toimii lepa-koiden ja liito-oravien elinympäristönä ja kulkureittinä, jo-ten puustoisuus (puiden/puuryhmien väli alle 10 m) kuuluumyös jatkossa hakamaisena hoidettavan koivikon ominais-piiteisiin. Laidunnuksen tavoitteena on lisätä koko Tohloppi-järven ympäristön monimuotoisuutta ja pitkään jatkuessaansillä saavutetaan merkittäviä maisemallisia ja ekologisia tu-loksia.


Rannassa sijaitseva kevyen liikenteen väylä on osa järvenympäri kiertävää aluereittiä. Reitin pinnoitteen kunto tarkis-tetaan, valaistus, penkki ja roska-astiat uusitaan.

02 KOHMANPUISTON RANTALEHTO JAHAKAMAA

Levähdyspaikkojen penkit uusitaan ja luontopolunerkanemiskohtaa korostetaan opasviitalla.

Koivikkoa hoidetaan laiduntamalla hakamaisemmaksi ja monilajisemmaksi. Järvinäkymätlisäävät virkistysalueen arvoa ja on tärkeää, että Tohloppijärvi näkyy ajoittain rantapuustonvälistä. Näkymäpaikkoja avataan ja hoidetaan jatkossa niin, että niihin annetaan kasvaayksittäisiä maisemapuita, mikä hillitsee myös aluskasvillisuuden vesakoitumista.


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 03 RASONHAKA

Maastonmuodot ja kalliojyrkänteet ovattärkeä osa Rasonhaan maisemallisia arvoja.

Rasonhaan perintömetsäPerintömetsä säilytetään vanhana ja luonnonti-laisena aarnialueena tuleville sukupolville. Alueenluontoarvojen ja ominaispiirteiden säilymistä seu-rataan. Alueella tehtävät toimenpiteet tehdäänPerintömetsän perustamissopimuksen mukaan jatoimenpiteet rajoittuvat vaarallisten puiden kaa-toon käytävien varsilla.

Kartalla on osoitettu perintömetsänominaisuuksiltaan erilaisia osa-alueita.

LuontopolkuLuontopolun kunto tarkistetaan ja polunepäselvät ja huonokuntoiset kohdat kun-nostetaan tarvittaessa hienovaraisesti.Vaaralliset puut polun vierestä kaadetaanja rungot jäteään maapuiksi.

Liito-oravan kulkuyhteysAlueen ominaisuuksien säilymistä liito-oravanelinympäristönä ja kulkuyhteyteyksien säilymistäKohmanpuiston suuntaan seurataan ja tuetaan.

Kehitettävä risteysaluePolkujen risteykseen tehdään pieni levennysalue,johon sijoitetaan penkki ja kohdeopaste. Järven-poukaman ja Rasonhaan infopisteen välisessärantalehdossa ei tehdä mitään toimenpiteitä.

Vinoviivarasterointi osoittaaliito-oravan elinympäristötKatso: Liito-oravan elinympäris-töjen käsittelyperiaatteet


Pystyviivarasterointi osoittaalepakon elinympäristöt

Jyrkänne/jyrkänteen alusmetsäJyrkänteen alusmetsä on tyypillisestivarjoista ja rehevää (kuusivaltaista).Alueella ei tehdä mitään toimenpiteitä.

AluereittiPinnoitteen kunto tarkistetaan jakunnostetaan, valaistus, penkit jaroska-astiat uusitaan.

Kallionlakimetsät

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimen-piteitä ei tehdä sulan maan aikana! Rajoituskoskee koko Rasonhaan perintömetsän aluetta.

Ympäristönsuojeluun on oltava etukäteen yh-teydessä kaikissa aluetta koskevissa hoitotoi-menpiteissä.

Liito-oravan elinympäristöjen erityiset käsitte-lyperiaatteet: Ennen polkujen turvallisuuteenliittyviä hoitotoimenpiteitä tulee liito-oravienesiintymisalueelta olla tehtynä liito-oravasel-vitys kuluvalta vuodelta, jotta pesäpuista jamuista liito-oravien käyttämistä puista on ajan-tasaiset tiedot. Pesäpuiden ympäristö jätetäänkäsittelemättä 30 metrin säteellä ELYn yleisoh-jeiden mukaisesti.

MetsäpolkuNykyisen polun huonokun-toiset kohdat kunnoste-taan hienovaraisesti. Vaa-ralliset puut polun vierestäkaadetaan ja rungot jäte-tään maapuiksi.

LähteikköLähteen ympäristö jätetään täysinluonnontilaan.

LehtotiheikköKuusettuminen estetään harventamalla pääasiassalehdon keskimääräistä nuorempaa kuusipuustoa.

LehtoAlueen ominaispiirteiden ja luon-toarvojen säilymistä seurataan.

Kehitettävä polkuyhteysPolkuverkostoa selkeytetään kunnostamalla ase-makaavan mukainen polkuyhteys Kohmankaa-ren ja rannan aluereitin välille nykyiselle paikal-leen hienovaraisesti ja kevyellä kalustolla.


Arvot ja ongelmat

Rasonhaka on Tampereen kaupungin ja WWF:n keskinäisen sopi-muksen (v. 2006) mukainen perintömetsä. Alue on virkistysarvoil-taan, luontoarvoiltaan ja geologialtaan merkittävä kokonaisuus,jonka säilyminen jälkipolville on haluttu turvata perintömetsäso-pimuksen avulla. Perintömetsän ranta-, rinne- ja lakimetsät ovatmaisemallisesti merkittäviä niin rantaa kiertävän reitin ja luontopo-lun kuin järveltä ja sen vastarannalta ja Epilänharjulta avautuvienkaukonäkymien kannalta. Tohlopin opastettu luontopolku kulkeealueen poikki ja polun varressa sijaitsee luontorasteja. Tiheäs-tä kasvillisuudesta seuraava hämärä ja suljettu tunnelma on osaalueen maisemallista arvoa.


Maisemallisena tavoitteena on Rasonhaan perintömetsän luon-tovaltaisuuden korostuminen, kun viereisen Jussinojanvarren jaKohmanpuiston hoidossa painotutaan jatkossa kulttuurivaikutteis-ten ominaispiirteiden palauttamiseen ja maisematilan avaamiseen.Alueella saa sopimuksen mukaisesti liikkua jokamiehenoikeuksienmukaisesti, kerätä marjoja ja sieniä, metsästää ja leiriytyä maan-omistajan luvalla. Perintömetsäalueella ei saa hakata metsää, ra-kentaa rakennuksia, rakennelmia ja teitä, ojittaa, ottaa maa-ainek-sia, eikä vahingoittaa maa- tai kallioperää.


Rasonhaka on yksi Tampereen arvokkaista luontokohteista ja suo-jeltu perintömetsänä. Alueella on metsälakikohteeksi luokiteltu jyr-känne sekä arvokkaiksi elinympäristöiksi luokiteltuja tuoreita lehto-ja. Lisäksi alueella on lähteitä, järeää puustoa, arvokasta pystyynkuollutta puustoa, pökkelöitä ja maapuita. Alueella esiintyy myösliito-oravia ja lepakoita. Linnustossa esiintyy pikkutikka, mustapää-kerttu, lehtokerttu, sirittäjä, hömö-, kuusi-, tali-, sini- ja töyhtötiai-nen, hippiäinen ja puukiipijä.

Alueen luontoarvojen tulee säilyä ja sen tulee säilyä vanhana jaluonnontilaisena.


Rasonhaan perintömetsässä tehdään ainoastaan turvallisuudenkannalta välttämättömät luonnonhoitotyöt perintömetsäsopimuk-sen mukaisesti. Rannassa kulkevan aluereitin ja lähireittien pinnoit-teiden kunto tarkistetaan ja valaistus, penkit ja roska-astiat uusi-taan. Rasonhaan pohjoisreunassa sijaitseva, vanhaan kuusikkoonjohtava metsäpolku kunnostetaan huonokuntoisilta kohdilta, jottasuunnitelman mukaiselle uudelle Kohmanpuiston lähireitille ja mai-semaniityille ei syntyisi hallitsemattomia oikopolkuja Rasonhaanpohjoisrinteen poikki.

Rasonhaan perintömetsässä sijaitsevaa luontopolkua kunnostetaantarvittavilta kohdin, luontorastien kyltityksen kunto tarkistetaan japolun päihin sijoitetaan opasviitat. Kohmankaarelta lähtevä asema-kaavan mukainen polkuyhteys kunnostetaan.

03 RASONHAAN PERINTÖMETSÄ

OSA-ALUE TEHTÄVÄLAJI 1. VUODEN ALKUHOITO SEURAAVAT 5 VUOTTA HOITO JATKOSSA

Liito-oravanelinympäristöt

Lepakonelinympäristöt

Kolopuut

Muu merkittäväelinympäristö - Lehto Luonnonhoito Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Luontoarvojen seuranta

viiden vuoden välein.

Lehtotiheikkö Luonnonhoito Ei toimenpiteitä. Yksittäisten kuusten poistoa. Luontoarvojen seurantaviiden vuoden välein.

Kallionlakimetsät Luonnonhoito Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Luontoarvojen seurantaviiden vuoden välein.

Liito-oravallekehitettäväkulkuyhteys

Lähteikkö

Jyrkänne/jyrkänteenalusmetsä

Ei toimenpiteitä.

Vaaralliset puut käytävien varresta poistetaan tarvittaessa.

Mitään kolopuita ei poisteta ja mahdollisten luonnonhoitotöiden yhteydessä kaadettujen puiden rungot jätetään maapuiksi.

Vältetään turhaa yöaikaista valaistusta. Vaaralliset puut käytävien varresta poistetaan tarvittaessa.

Seuranta ja luonnonhoito.

Ei toimenpiteitä.

HUOM! Ympäristönsuojeluun on oltava etukäteen yhteydessä kaikissa aluetta koskevissa hoitotoimenpiteissä.


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 04 KOHMANPUISTO: KOHMANKAARI JA KOHMANKATU

Kehitettävä polkuyhteysPolkuverkostoa selkeytetään kunnostamalla ase-makaavan mukainen polkuyhteys Kohmankaarenja rannan lähireitin välille. Vaaralliset puut polunvierestä poistetaan.

Ristimäen kallionlakimännikköä.

Arvokas metsäalueArvokkaat metsäalueet kuuluvat osittainRasonhaan perintömetsään, ja ne ovat jokoliito-oravan tai lepakoiden elinympäristöä.

Ristimäen kalliolakialuePuuston maisemakuvallista väljyyttä li-sätään suosimalla mäntyjä. Kuusia pois-tetaan ja lehtipuustoa harvennetaan.

Kehitettävä metsäMetsäalueen puustoa kehitetään kerrok-sellisemmaksi. Jyrkänteen alla oleva puus-to on kuusivoittoista, mutta muiden osienpuulajeissa suositaan mäntyä ja lehtipuita.Poistettavat puut valitaan yksitellen eri lat-vuskerroksista, tasavälein harventamistavältetään. Myös kuolevia pystypuita, kelo-ja, pökkelöitä ja maapuita jätetään luonnonmonimuotoisuuden lisäämiseksi. Asutuksenja Kohmankadun välinen metsä jätetään ti-heäksi pensaskerroksineen.

Kallionlakimetsäpidetään pensaskerrokseltaanavoimena säilyttäen katajia. Puu-lajeina suositaan mäntyjä sekäyksittäisiä pihlajia.

Vinoviivarasterointi osoittaaliito-oravan elinympäristötKatso: Liito-oravan elinympäris-töjen käsittelyperiaatteet


YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä ei tehdä sulanmaan aikana! Rajoitus koskee Metsälain tärkeitä elinympäristöjä, kos-teikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Liito-oravan elinympäristöjen käsittelyperiaatteet:Ennen metsänhoitotoimenpiteitä tulee liito-oravien esiintymisalueeltaolla tehtynä liito-oravaselvitys kuluvalta vuodelta. Pesäpuiden ja mui-den liito-oravien käyttämien puiden ympäristö jätetään käsittelemättä,eikä kolopuita kaadeta. Puiden/ puusaarekkeiden välinen etäisyys ei saaolla suurempi kuin 10 m. Kasvillisuudessa suositaan kuusta ja haapaa.Kuviolla mahdollisesti kasvavia järeitä haapoja, raitoja, mäntyjä, koivu-ja, kuusia ja jaloja lehtipuita säilytetään. Pesäpuiden ympäristö jätetäänkäsittelemättä 30 metrin säteellä ELYn yleisohjeiden mukaisesti.

Monimuotoisuuden lisääminen: Kuolevia pystypuita, keloja, pökkelöitäja maapuita säilytetään.


Arvot ja ongelmat

Metsät ovat tärkeitä lähi- ja virkistysmetsiä viereistenasuinkortteleiden asukkaille. Lakialueen puustolla on myösmaisemallista merkitystä Epilänharjulta, Epilänkadulta jaTohloppijärveltä avautuvissa näkymissä, sillä se on osakaukomaiseman silhuettia.


Alueen arvokkaat metsäalueet tukevat Rasonhaan perin-tometsää ja liittyvät siihen saumattomasti. Alueella onvanhaa metsää, kallionlakimännikköä sekä jyrkänteenalusmetsää. Lajisto on monipuolista ja alueella esiintyyliito-oravia ja lepakoita.


Kohmankaaren ja rannan aluereitin välille kunnostetaanuusi metsäpolkuyhteys asemakaavan mukaiselle sijain-nille ja polun päihin sijoitetaan opasviitat. Polkuverkostoaselkeytetään myös Kohmankadun suuntaan.

Alueella tulee säilyttää kelopuita, pökkelöitä, kolopuita jamaapuita. Kallionlakialueet pidetään pensaskerrokseltaanavoimina. Hoidon toimenpiteiden tavoitteena on tukeametsäalueiden kerroksellisuutta ja monilajisuutta.

04 KOHMANPUISTO: KOHMANKAARI JAKOHMANKATU



Lepakonelinympäristöt

Kolopuut

Arvokas metsäalue Luonnonhoito Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä.

HarvennustyöAluetta hoidetaan lähimetsänä, hoitoluokka C1.Puulajeina suositaan mäntyjä sekä yksittäisiäpihlajia.

Hoitotarve arvioidaan hoitoluokan mukaisintavoittein.

Toistetaan 5-10 vuodenvälein.

Pienpuustonpoisto

Aluetta hoidetaan lähimetsänä, hoitoluokka C1.Metsä pidetään pensaskerrokseltaan avoimenasäilyttäen katajia.

Pienpuuston vesomista tarkkaillaanhoitoluokan mukaisesti säännöllisesti.Mahdollisissa poistoissa mukaillaanalkuhoidon raivauslaajuutta.


Harvennustyö Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä.

Hoidetaan lähimetsänä,hoitoluokka C1. Hoitotarvearvioidaan 5-10 vuodenvälein.

Pienpuustonpoisto

Pidetään pensaskerrokseltaan melko avoimenakatajia säilyttäen. Puulajeina suositaan mäntyjäsekä yksittäisiä pihlajia.



Harvennustyö Puustoa hoidetaan harventamalla valiten puutyksitelllen eri latvuskerroksista.

Hoitotarve arvioidaan säännöllisestihoitoluokan mukaisin tavoittein.


Pienpuustonpoisto

Pienpuustoa poistetaan, mutta pensaskasvillisuuttaei poisteta.



Kehitettävä metsä

Pesäpuiden ympäristö jätetään käsittelemättä ja kolopuita ei kaadeta. Puiden tai puuryhmien väli ei saa olla suurempi kuin 10 metriä.Noudatetaan lehtometsien käsittelyperiaatteita.


Säilytetään suojaavaa puustoa ja pensaikkoa. Puusto pidetään sopivan väljänä.

Ristimäenkalliolakialue

Kallionlakimetsä


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 05 JUSSINOJAN JA KOHMANPUISTON LÄNSIKULMA

Rehevän puronvarsilehdon varjokasvillisuus säilytetään.

Kulman metsikköMetsikkö säilytetään lehtipuuvoittoisena sekametsänä, joka toimiiliito-oravan vaihtoehtoisena kulkureittinä länteen. Alueella suosi-taan suuria lehti- ja havupuita ja luodaan rytmitettyä avoimen ti-lan ja puuryhmien vaihtelua, tasavälein harventamista vältetään.Pieni niittyalue säilytetään avoimena säännöllisillä raivauksilla janiitoilla.

Asutukseen rajautuvat met-säsaarekkeetSaarekkeiden puusto harven-netaan läpinäkyväksi.

Palloiluhallin vanha metsäMetsäkaistaleet toimivat sekä suojametsinä Tesoman valtatien, pelikentän jarakennusten välillä, että osana liito-oravien kulkuyhteyttä länteen. Metsäkais-taleita tulee hoitaa asemakaavamääräyksen: ”Alueen osa, jolla liito-oravanelinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajil-taan liito-oravalle suotuisaa puustoa” mukaan.

Vanhan metsän rakenne säilytetään ennallaan. Pienimuotoisia poimintahar-vennuksia tehdään kohdissa, joissa puustolla ei ole enää kasvutilaa. Vanhojenkuusien alkaessa kuolla, niitä poistetaan pikkuhiljaa ja luodaan tilaa uudellepuustolle. Katso: Liito-oravan elinympäristöjen käsittelyperiaatteet

Muu merkittävä elinympäristö - LehtoMetsäkaistale toimii osana liito-oravien kulkuyhteyttälänteen ja aluetta tulee hoitaa asemakaavamääräyksen:”Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulku-reittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaanliito-oravalle suotuisaa puustoa” mukaan.

Tavoitteena on kerroksellinen monilajinen ja ikäraken-teeltaan vaihteleva lehdon sekapuusto. Etenkin kuviollamahdollisesti kasvavia järeitä haapoja, raitoja, mäntyjä,koivuja, kuusia ja jaloja lehtipuita säilytetään. Kuoleviapystypuita, keloja, pökkelöitä ja maapuita säilytetään.Katso: Liito-oravan elinympäristöjen käsittelyperiaatteet

Arvokas metsäalueon sekä liito-oravan että lepakon elinympäristöä.Alueen sekametsä säilytetään luonteenomaisen ti-heänä, mutta pienimuotoisia poimintaharvennuksiatehdään kohdissa, joissa puusto on kasvanut niin ti-heäksi, että puilla ei ole enää kasvutilaa. Katso: Lii-to-oravan elinympäristöjen käsittelyperiaatteet

LatuVaraus Tohloppijärvenyhdysladulle.

Reittien kehittäminenUusi lähireitti toteutetaan kivituhkapintaisena ja 3,5 m le-veänä. Reitti on rakennettava erittäin huolellisesti arvok-kaan luontoalueen ja palloiluhallin väliselle kapealle kais-talle.

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä ei tehdäsulan maan aikana! Rajoitus koskee Metsälain tärkeitä elinym-päristöjä, kosteikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Liito-oravan elinympäristöjen käsittelyperiaatteet:Ennen metsänhoitotoimenpiteitä tulee liito-oravien esiintymi-salueelta olla tehtynä liito-oravaselvitys kuluvalta vuodelta.Pesäpuiden ja muiden liito-oravien käyttämien puiden ympä-ristö jätetään käsittelemättä, eikä kolopuita kaadeta. Puiden/puusaarekkeiden välinen etäisyys ei saa olla suurempi kuin5-7 m, lehdossa korkeintaan 10 m. Kasvillisuudessa suosi-taan kuusta ja haapaa. Kuviolla mahdollisesti kasvavia järeitähaapoja, raitoja, mäntyjä, koivuja, kuusia ja jaloja lehtipuitasäilytetään. Pesäpuiden ympäristö jätetään käsittelemättä 30metrin säteellä ELYn yleisohjeiden mukaisesti.

Monimuotoisuuden lisääminen: Kuolevia pystypuita, keloja,pökkelöitä ja maapuita säilytetään.

Vinoviivarasterointi osoittaaliito-oravan elinympäristötKatso: Liito-oravan elinympäristö-jen käsittelyperiaatteet


Muu merkittävä elinympäristö - PuronvarsilehtoPuronvarsilehtoa kehitetään liito-oravan kulkureitiksi ja samallamonilajisemmaksi ja kerroksellisemmaksi, varjoisuus säilyttäen.Kuolevia pystypuita, keloja, pökkelöitä ja maapuita sekä uomanyli kaatuneita puita säilytetään.

Kehitettävät metsäsaarekkeetPuuston elinvoimaisuutta tuetaan varovaisilla harvennuksilla. Pieni-muotoisia poimintaharvennuksia tehdään kohdissa, joissa puusto onkasvanut niin tiheäksi, että puilla ei ole enää kasvutilaa.

Koulun ja kentän välisen luiskan kulutuskestävyyttä parannetaan ka-teseoskerroksella, joka kylvetään heinäkasvillisuudella.

Palloiluhallin hulevedet johdetaan JussinojaanHulevesipainanteen mitoituksessa noudatetaan ase-makaavamuutoksen nro 8435 hulevesisuunnitelmaa.Hulevesien hallinta toteutetaan erillisen suunnitelmanmukaan. Alueella tehdään lajiston inventoinnit ennentoimenpiteisiin ryhtymistä.

Avoimet alueetAvoimet alueet hoidetaan jatkossakin niittyinä. Nii-tyillä kasvavat pienpuut poistetaan ja vain kartallaosoitetut puusaarekkeet säilytetään. Poistettavienpuiden kannot on sahattava/ jyrsittävä niin lyhyiksi,että ne eivät haittaa koneellista niittoa.

Vieraslajien esiintymisalueVieraskasvien leviäminen estetään.


05 JUSSINOJAN JA KOHMANPUISTON LÄNSIKULMA


Liito-oravan elinympäristöt

Liito-oravan kulkureitit

Lepakon elinympäristöt

Vieraslajien esiintymisalueet NiittoJättipalsamialue niitetään 3 kertaa kesässä mahdollisimman läheltämaanpintaa. 1. niitto tehdään kukkien ilmaannuttua ja siitä eteenpäinsäännöllisin niittovälein.

Tarkkaillaan palsamin esiintymistä ja toimitaantarvittaessa alkuhoito-ohjeen mukaan.

Tarkkaillaan esiintymistä ja toimitaantarvittaessa alkuhoito-ohjeen mukaan.

Harvennustyö

Metsikköä harvennetaan maltillisesti ja se säilytetään lehtipuuvoittoisenasekametsänä, joka toimii liito-oravan vaihtoehtoisena kulkureittinä länteen.Alueella suositaan suuria lehti- ja havupuita ja luodaan rytmitettyä avoimentilan ja puuryhmien vaihtelua. Tasavälein harventamista vältetään.

Hoitotarpeet tarkistetaan säännöllisestialkuhoidon tavoitteiden mukaan.

Hoitotarpeet tarkistetaan alkuhoito-ohjeen tavoitteiden mukaan 15-20vuoden välein.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa harvennetaan, mutta pensaskasvillisuutta ei poisteta.Pienpuuston vesomista tarkkaillaan hoitoluokanmukaisesti säännöllisesti. Mahdollisissa poistoissamukaillaan alkuhoidon raivauslaajuutta.

Hoitotarve tarkistetaan ja toistetaanviiden vuoden välein.

HarvennustyöLiian tiheitä haavikoita harvennetaan valiten puut yksitellen erilatvuskerroksista. Huom, liito-orava! Puiden/puuryhmien väli ei saa ollasuurempi kuin 5-7 m.

Hoitotarve tarkistetaan säännöllisesti alkuhoidontavoitteiden mukaan.

Hoitotarve tarkistetaan ja toimenpiteettoistetaan 10 vuoden välein alkuhoito-ohjeen tavoitteiden mukaan.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa harvennetaan maltillisesti. Pensaskasvillisuutta ei poisteta!Pienpuuston vesomista tarkkaillaansäännöllisesti. Mahdollisissa poistoissa mukaillaanalkuhoidon raivauslaajuutta.

Toistetaan 5 vuoden välein.

Harvennustyö Saarekkeiden puusto harvennetaan läpinäkyväksi.Puiden kunnon ja kasvutilan tarkkailusäännöllisesti.

Puiden kunnon ja kasvutilan tarkkailusäännöllisesti.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa ja pensaskasvillisuutta harvennetaan.Pienpuuston vesomista tarkkaillaan hoitoluokanmukaisesti säännöllisesti. Mahdollisissa poistoissamukaillaan alkuhoidon raivauslaajuutta.

Metsänpohja hoidetaan niittämällä sekerran kesässä.

HarvennustyöPuustoa harvennetaan yksitellen vain niistä kohdin, joissa puilla ei ole enääkasvutilaa. Huom, liito-orava! Puiden/puuryhmien väli ei saa olla suurempikuin 5-7 m.

Puiden kasvutilan tarkkailu säännöllisesti.Hoitotarpeet tarkistetaan alkuhoidontavoitteiden mukaan ja toistetaan 10-15vuoden välein.

Pienpuuston poisto Suositaan puiden luonnollista uusiutumista. Suositaan puiden luonnollista uusiutumista.Suositaan puiden luonnollistauusiutumista.

Harvennustyö

Mahdollisten harvennusten tavoitteena on kerroksellinen, monilajinen jaikärakenteeltaan vaihteleva lehdon sekapuusto. Etenkin kuviolla mahdollisestikasvavia järeitä haapoja, raitoja, mäntyjä, koivuja, kuusia ja jaloja lehtipuitasäilytetään.

Hoitotarpeet tarkistetaan alkuhoito-ohjeentavoitteiden mukaan.

Hoitotarpeet tarkistetaan ja toimenpiteettoistetaan 10-15 vuoden välein alkuhoito-ohjeen tavoitteiden mukaan.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa harvennetaan, mutta pensaskasvillisuutta ei poisteta.Pienpuuston vesomista tarkkaillaansäännöllisesti. Mahdollisissa poistoissa mukaillaanalkuhoidon raivauslaajuutta.

Pienpuustoa poistetaan viiden vuodenvälein.

HarvennustyöPuustoa harvennetaan yksitellen vain niistä kohdin, joissa puilla ei ole enääkasvutilaa.

Puiden kasvutilan tarkkailu säännöllisesti.Puiden kasvutilan tarkkailu 10-15 vuodenvälein.

Pienpuuston poistoPensaskasvillisuutta ei poisteta! Huom, liito-orava! Puiden/puuryhmien väli eisaa olla suurempi kuin 5-7 m.

Pienpuuston vesomista tarkkaillaan vuosittain.Poistossa mukaillaan alkuhoidon raivauslaajuutta.

Pienpuuston vesomista tarkkaillaan 5-10vuoden välein. Poistossa mukaillaanalkuhoidon raivauslaajuutta.

HarvennustyöHyötypuustoa harvennetaan yksitellen vain niistä kohdin, joissa puilla ei oleenää kasvutilaa. Puiden kasvutilan tarkkailu säännöllisesti.

Puiden kasvutilan tarkkailu 10-15 vuodenvälein.

Pienpuuston poisto Vesaikko poistetaan. Jätetään vain ne pienpuut, joilla on kasvutilaa.Pienpuuston vesomista tarkkaillaansäännöllisesti. Poistossa mukaillaan alkuhoidonraivauslaajuutta.

Pienpuuston vesomista tarkkaillaan viidenvuoden välein. Poistossa mukaillaanalkuhoidon raivauslaajuutta.

HarvennustyöPienpuusto poistetaan muilta kuin säästettäviltä puusaarekkeilta. Puustoistensaarekkeiden sijainti määritellään olemassa olevan kasvillisuuden perusteellamaastokatselmuksessa.

Pienpuuston vesomista tarkkaillaan vuosittain.Poistossa mukaillaan alkuhoidon raivauslaajuutta.

Pienpuuston vesomista tarkkaillaanvuosittain. Poistossa mukaillaanalkuhoidon raivauslaajuutta.

Pienpuuston poisto

Niityillä kasvavat pienpuut poistetaan ja vain kartallaosoitetut puusaarekkeet säilytetään. Puustoisten saarekkeiden sijaintimääritellään olemassa olevan kasvillisuuden perusteellamaastokatselmuksessa.

Pienpuustoa poistetaan 1-2 vuoden väleinrunsaan vesomisen takia. Poistossa mukaillaanalkuhoidon raivauslaajuutta.

Saarekkeiden metsänpohja hoidetaanniittämällä se kerran kasvukaudessa.

NiittoAlue pidetään avoimena niittämällä. Puustoisten saarekkeiden sijaintimääritellään olemassa olevan kasvillisuuden perusteellamaastokatselmuksessa.

Kahdesti kasvukauden aikana. Kahdesti kasvukauden aikana.

Kehitettävät metsäsaarekkeet

Avoimet alueet

Arvokas metsäalue

Palloiluhallin vanha metsä

Pesäpuiden ympäristö jätetään käsittelemättä ja kolopuita ei kaadeta. Puiden tai puuryhmien väli ei saa olla suurempi kuin 10 m. Noudatetaan lehtometsien käsittelyperiaatteita.

Muu merkittävä elinympäristö -Lehto

Kulman metsikkö

Muu merkittävä elinympäristö -Puronvarsilehto

Asutukseen rajautuvatmetsäsaarekkeet

Säilytetään suojaavaa puustoa ja pensaikkoa. Puusto pidetään sopivan väljänä. Vältetään turhaa yöaikaista valaistusta.

Puiden tai puuryhmien väli ei saa olla suurempi kuin 10 m. Noudatetaan lehtometsien käsittelyperiaatteita.

Arvot ja ongelmat

1700-luvun kartoille merkitty oikopolku Turuntien ja Hä-meenkankaan tien välillä on sijainnut likimain nykyisenTesoman valtatien linjauksen paikkeilla. Vanhan kärä-jäpaikan arvellaan myös sijainneen kyseisen oikotienvarrella. Vanhan oikotien ja Tohloppijärven väliin jäälaaksomainen painanne, joka on varhaisimpia Tohlop-pijärven ympäristössä viljely- ja niittykäyttöön otettujaalueita. Jussinojan ympäristö muodostaa maisemakuval-taan omaleimaisen ja yhtenäisen alueen, joka rajautuupohjoisessa pientalovaltaiseen asuinalueiseen ja etelässäRasonhaan metsäiseen mäkeen.


Tesoman uuden palloiluhallin kupeessa, Tesoman valta-tien ja Tohlopinkadun kulmauksessa kehitetään erityi-sesti Tohloppijärven ja Tesoman viheralueiden välistäyhteyttä, sekä koulun ja palloiluhallin saavutettavuut-ta parantamalla kulkureittien jatkuvuutta ja lisäämälläopasteita. Uusi lähireitti luo myös lenkkimäisen yhteydenJussinojan laakson ja Kohmanpuiston ympäri. Talvikäyt-töä monipuolistetaan mahdollisilla uusilla latuvarauksilla.Maisemallisena tavoitteena on Jussinojan laakson avoi-mien kulttuurivaikutteisten alueiden hahmottaminen jaEpilänharjulle suuntautuvien näkymien osittainen avaa-minen Tesoman valtatien suunnasta saavuttaessa.


Alueen merkittävimmät luontoarvot ovat puronvarsilehtoja lehto. Alue toimii merkittävänä liito-oravan ja lepa-koiden kulkureittinä. Puronvarsilehdon ominaispiirteisiinkuuluu kostea pienilmasto, johon liittyy alueen varjoi-suus, vanhat suuret lehti- ja havupuut sekä puuryhmit-tymät ja monipuolinen lehtolajisto. Lehto ja metsäisetalueet toimivat osana liito-oravan kulkuyhteyttä. Puidentai puuryhmien väli ei ole suurempi kuin 10 metriä. Lehtoon moni-ikäistä ja kerrostunutta ja lajisto monipuolista.Alueen lehdossa on kolopuita ja lahopuuta.


Olemassa olevan Tesoman palloiluhallille nousevan lä-hireitin pinnoitteen kunto tarkistetaan ja valaistus uusi-taan. Tohloppijärven ja Tesomajärven viher- ja virkistys-alueiden välisiä yhteyksiä kehitetään kesä- ja talvikäytönkannalta. Jussinojan laakson uusi lähireitti toteutetaankivituhkapintaisena ja valaistuna. Tesoman valtatien jalähireitin risteyskohtaan sijoitetaan uusi alueopaste jaTesoman palloiluhallin yhteyteen opasviitat Tohlopinjär-ven viheralueille.


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 06 KOHMANPUISTON AVOIMET ALUEET

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä ei teh-dä sulan maan aikana! Rajoitus koskee Metsälain tärkeitäelinympäristöjä, kosteikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Liito-oravan elinympäristöjen käsittelyperiaatteet:Ennen metsänhoitotoimenpiteitä tulee liito-oravien esiinty-misalueelta olla tehtynä liito-oravaselvitys kuluvalta vuodel-ta. Pesäpuiden ja muiden liito-oravien käyttämien puidenympäristö jätetään käsittelemättä, eikä kolopuita kaadeta.Puiden/ puusaarekkeiden välinen etäisyys ei saa olla suu-rempi kuin 10 m. Kasvillisuudessa suositaan kuusta ja haa-paa. Kuviolla mahdollisesti kasvavia järeitä haapoja, raitoja,mäntyjä, koivuja, kuusia ja jaloja lehtipuita säilytetään. Pe-säpuiden ympäristö jätetään käsittelemättä 30 metrin sä-teellä ELYn yleisohjeiden mukaisesti.

Liito-oravan kulkureititKoko rantavyöhyke on Tampereen kaupungin liito-oravasel-vityksen mukaan mahdollinen liito-oravan kulkureitti. Tämäon huomioitava hoitotoimenpiteissä niin, että suositaankeskimääräistä vanhempia lehti- ja havupuita.

Monimuotoisuuden lisääminen:Kuolevia pystypuita, keloja, pökkelöitä ja maapuita säilyte-tään.

Asutukseen rajautuvatmetsäsaarekkeetSaarekkeiden puustoa harven-netaan ja metsänpohjaa hoide-taan niittämällä.

Olemassa olevasta puustosta kehitettävä tai istu-tettava puusaareke – pensaskerros avoinPuusaarekkeiden kehittymistä ohjataan poimintaharven-nuksilla valoisaksi lehtipuuvaltaiseksi metsiköksi. Metsä-pohjaa hoidetaan niittämällä se kerran vuodessa.

Olemassa olevasta puustosta kehitettävä ja ylläpi-dettävä metsikkö – pensaskerros suljettuMetsikön kehittymistä ohjataan poimintaharvennuksil-la valoisaksi lehtipuuvaltaiseksi metsiköksi. Pensaskerrossäilytetään. Metsän annetaan kehittyä vanhaa kuusikkoasuojaavaksi monikerroksiseksi puustoksi.

Aluereitin kehittäminenRannan aluereitti linjataan uudelleen uima-rannan taustalle. Vanha Jussinojan ylittävärumpu poistetaan ja uusi ylityspaikka raken-netaan etäämmäksi rannasta.

Avoimet alueetAvoimet alueet hoidetaan niittyinä. Niityillä kasvava puusto ja pen-sasto poistetaan ja vain kartalle osoitetuille ohjeellisille paikoillesäästetään ja kehitetään puusaarekkeita. Nykyiset isot raidat jakoivut säästetään. Poistettavien puiden kannot on jyrsittävä niinlyhyiksi, että ne eivät haittaa koneellista niittoa. Puusaarekkeidenkenttäkerros pidetään avoimena. Kelta-apilaa kasvava osa niitetäänvasta siementen valmistuttua syyskuussa.

Säilytettävä metsäAlueen puusto on merkitty asemakaavassa säilytettäväksi s-merkinnällä.Puustoa hoidetaan harvennuksin siten, että se säilyy elinvoimaisena. Pieni-muotoisia poimintaharvennuksia tehdään kohdissa, joissa puusto on kasva-nut niin tiheäksi, että puilla ei ole enää kasvutilaa. Poistettavat puut valitaanyksitellen eri latvuskerroksista. Pensaskerrosta ei poisteta. Aluetta hoidetaanniin, että se tukee liito-oravan potentiaalisen kulkuyhteyden jatkumista.

MaisemapeltoTavoitteena on maisemanavoimuuden säilyttäminenja luonnon monimuotoisuu-den lisääminen. Pellon nis-kaoja kunnostetaan. Peltoviljellään erillisen viljelykier-tosuunnitelman mukaisesti.

Liito-oravalle kehitettävä kulkuyhteysLiito-oravan elinympäristö, jonka laatua kehitetään. Tällä het-kellä vähäisen puuston annetaan kehittyä kostean painanteenelinympäristön mukaisiksi. Pienpuustoa harvennetaan vaintarvittaessa säilyttäen haapaa, tervaleppää ja koivua.

RantapuustoRantapuuston hoidon tavoitteena on puuston elinvoimai-suuden ylläpitäminen. Rantametsän luontainen tiheys japensaskerros säilytetään muutoin, mutta penkkien koh-dalla näkymää järvelle avarretaan n. 5 m leveydeltä. Au-kon alueelle jätetään maisemapuita ja pensaskerros, pait-si näkymän sulkevat korkeat pajut poistetaan. Kookkaitahaapoja vaalitaan. Maisemapellon koillisnurkan annetaanmetsittyä uuden käytävälinjauksen reunaan asti. Notkorit-vasammalen esiintymät kartoitettava ennen hoitotoimen-piteitä ja otettava huomioon hoitoa tehdessä.

Huom. Puusto on mahdollinen liito-oravan kulkureitti.

HulevesiaiheJussinojaa muokataan hulevesien laskeutukseen ja viivytyk-seen soveltuvaksi hulevesiaiheeksi erillisen vuonna 2019 laa-dittavan hulevesisuunnitelman mukaisesti. Suunnittelussahuomioidaan nykyisen pajukon hyödyntämismahdollisuudet,pyritään mahdollisimman vähäisiin maastonmuokkauksiin jahuomioidaan hulevesiaiheen huoltoyhteyden ja virkistysreittienyhdistäminen. Mahdolliset PIMA-esiintymät on huomioitava.Hulevesialtaiden suunnittelussa on huomioitava, että riittävänpuustoinen, pohjois-eteläsuuntainen kulkuyhteys liito-oravillesäilyy. Alueelle tehdään tarvittavat lajistoinventoinnit ennentoimenpiteitä.

Saarekkeinen niittyPajukkoinen alue muutetaan saarekkeiseksi nii-tyksi, jossa saarekkeiden puuston on tarkoituskehittyä melko harvaksi ja läpinäkyväksi. Alueon mahdollista ottaa laidunkäyttöön. Niityn laa-juus ja rajautuminen määräytyvät tarkemminerikseen laadittavassa hulevesien hallintasuun-nitelmassa.

Vanha kuusikkoVanha kuusikko on liito-oravientodennäköinen kulkureitti. Kuu-sikossa ei tehdä hoitotoimenpi-teitä.

LatuTohloppijärven jääladullekehitettävä yhdyslatu.

Uusi lähireittiKohmanpuiston ympäri toteutetaan uusi kivituhkapin-tainen 3,5 m leveä lähireitti. Jussinojan uuden sillanpaikka tarkennetaan myöhemmässä suunnittelussa.Käytävälinjauksessa huomioidaan niityn pohjamaanominaisuudet ja lähteiköstä purkautuvien vesien va-luntareitit. Reitti yhdistyy rannan aluereittiin maise-mapellon ja vanhan säilytettävän kuusikon reunasta.

Penkki

Vanha kiväärilinjaHoidetaan avoimena.

Silta


06 KOHMANPUISTON AVOIMET ALUEET

Arvot ja ongelmat

Kohmanpuisto on varhaisimpia Tohloppijärven ympäris-tössä sijaitsevia viljely- ja niittykäyttöön otettuja aluei-ta. Vanhat viljelysmaat ovat nykyisin pitkälti umpeenkasvaneita. Kulttuurimaiseman arvojen lisäksi muitamaisemallisia arvoja ovat alueen monipuolisuus, maas-tonmuodot, näkymät, Jussinojan uoma ja sen varrenkasvillisuus sekä tilallinen rajautuminen muun muassaRasonhaan rinteeseen. Virkistysarvoa lisäävät myös ny-kyinen maisemapelto ja alueen hiljaisuus.


Tohloppijärven ympäristön kehittämisen yhtenä tärkeim-mistä tavoitteista on palauttaa nykyiseen kaupunki- jamaisemakuvaan selkeitä muistumia järven ympäristös-sä 1700- ja 1950 –lukujen välillä kehittyneestä kulttuu-rimaisemasta. Keskeisten, mutta nykyisin umpeenkas-vaneiden kulttuurimaisemien hoitaminen avoimena tuomonipuolisuutta järveä ympäröivään melko suljettuunmaisematilaan. Myös viheralueiden maisemakuva mo-nipuolistuu ja erilaisten metsien, lehtojen, rantapuustonja soiden luontoarvot korostuvat hoidettujen avoimienalueiden rinnalla. Kohmanpuisto on potentiaalinenlaiduntamalla hoidettava alue.


Nykyinen kuusikko muodostaa liito-oravien todennäköi-sen kulkureitin pohjois-eteläsuunnassa ja metsän anne-taan kehittyä luontaisesti.

Kulttuurimaiseman hoito laiduntamalla tai niittämällämonipuolistaa myös avoimen ja puoliavoimen ympä-ristön lajiston ja linnuston elinympäristöjä. Rantapuus-tossa esiintyvän notkoritvasammalesiintymän sijaintija laajuus kartoitetaan ennen näkymien avartamiseksitehtäviä toimenpiteitä ja esiintymien kohdalla ei tehdähoitotoimenpiteitä.


Alueella on huomattavaa potentiaalia kehittyä viihtyi-säksi ja monipuoliseksi, asutuksen, koulun ja palloilu-hallin lähellä sijaitsevaksi virkistysalueeksi. Jussinojanlaaksoon toteutetaan uudet kivituhkapintaiset, valaistutlähireitit, jotka yhdistävät Tesoman palloiluhallin, Teso-man valtatien, Tohloppijärven uimarannan ja Jussinojanlaakson lenkkimäisellä yhteydellä toisiinsa. Jussinojanylityspaikkoihin rakennetaan uudet kevyen liikenteen sil-lat. Jussinojan varteen sijoitetaan uusi kohdeopaste, jos-sa voidaan esitellä niitty- ja laidunalueiden kehitystä sekähulevesijärjestelmän periaatteita. Opasviitat sijoitetaanMesimarjankadun ja Pyydyspohjankadun risteyksiin.Rantapuuston lomasta avautuvia näkymiä avarretaanvarovaisesti. Jussinojan hulevesisuunnitelmat ajantasais-tetaan ja mahdolliset PIMA-esintymät huomioidaan.

OSA-ALUE TEHTÄVÄLAJI 1. VUODEN ALKUHOITO SEURAAVAT 5 VUOTTA HOITO JATKOSSALiito-oravan elinympäristöt jakulkureitit

Harvennustyö Puustoa hoidetaan harventamalla valiten puut yksitellen erilatvuskerroksista. Puiden kunnon ja kasvutilan tarkkailu vuosittain. Puiden kunnon ja kasvutilan

tarkkailu vuosittain.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa poistetaan näkymien avartamiseksi.Pienpuustoa poistetaan 1-2 vuoden välein runsaanvesomisen takia. Poistossa mukaillaan alkuhoidonraivauslaajuutta.

Metsänpohjan niitto kerrankesässä.

Harvennustyö Puusto poistetaan muilta kuin kartassa osoitetuiltametsäsaarekkeilta. Alkuhoito-ohjeen mukaisten tavoitteiden seuranta. Alkuhoidon tavoitteiden seuranta.

Pienpuuston poisto Pienpuusto poistetaan muilta kuin kartassa osoitetuiltametsäsaarekkeilta.

Pienpuustoa poistetaan 1-2 vuoden välein runsaanvesomisen takia. Poistossa mukaillaan alkuhoidonraivauslaajuutta.

Metsänpohja hoidetaan niittämälläse kerran kesässä.

Niitto tai laidunnusAluetta hoidetaan koneellisesti niittämällä. Alue on potentiaalinenlaidunnuskohde ja mikäli se otetaan laidunnukseen laaditaan alueenhoidosta erillinen laidunnussuunnitelma.

Alueen hoitoa jatketaan säännöllisillä koneellisillaniitoillackahdesti kasvukaudessa tailaidunnussuunnitelman mukaan.

Alueen hoitoa jatketaansäännöllisillä koneellisilla niitoillakahdesti kasvukaudessa tailaidunnussuunnitelman mukaan.

Harvennustyö Puustoa harvennetaan vain niistä kohdin, joissa puilla ei ole enääkasvutilaa. Kasvutilaa tarkkaillaan ja tarvittaessa harvennetaan.

Kasvutilaa tarkkaillaan jatarvittaessa harvennetaan 10-15vuoden välein.

Pienpuuston poistoPienpuuston poistoa tehdään maltillisesti tavoitellen monilajisuudenkehittymistä. Pensaskasvillisuutta ei poisteta! Huomioidaan liito-oravan kulkureitin asettamat rajoitukset!

Pienpuuston vesomista tarkkaillaan vuoden välein.Poistossa mukaillaan alkuhoidon raivauslaajuutta. Toistetaan viiden vuoden välein.

Hulevesiaihe

Harvennustyö Metsäsaarekkeiden puustoa ei harvenneta. Ei toimenpiteitä. Puiden kunnon ja kasvutilantarkkailu viiden vuoden välein.

Pienpuuston poistoPienpuusto ja pensaikko poistetaan muilta kuin kartassa osoitetuiltametsäsaarekkeilta. Metsäsaarekkeiden pienpuusto ja pensaikkosäilytetään nykyisellään.

Pienpuuston kehittymistä tarkkaillaan alhuhoidontavoitteiden mukaisesti.

Metsänpohja hoidetaan niittämälläse kerran kasvukaudessa.

Maisemapelto

Harvennustyö Puustoa harvennetaan vain käytävän varressa sijaitsevien penkkienkohdalta. Avattujen järvinäkymien säilymistä tarkkaillaan. 10-15 vuoden välein.

Pienpuuston poisto Käytävän reunan ja penkkien edustan pienpuustoa poistetaanjärvinäkymien aikaansaamiseksi.

Avattujen järvinäkymien säilymistä tarkkaillaan.Pienpuustoa poistetaan 1-2 vuoden välein runsaanvesomisen takia. Poistossa mukaillaan alkuhoidonraivauslaajuutta.

5 vuoden välein.

Liito-oravalle kehitettäväkulkuyhteys Pienpuuston poisto Nuoria kuusia ja muuta pienpuustoa harvennetaan tarvittaessa.

Säästetään haapaa, tervaleppää ja koivua.Pienpuuston kehittymistä tarkkaillaan ja sitä harvennetaantarvittaessa. 5 vuoden välein.

Harvennustyö

Niityillä kasvavat pienpuut poistetaan ja vain kartalla osoitetutpuusaarekkeet säilytetään. Puustoisten saarekkeiden sijaintimääritellään olemassa olevan kasvillisuuden perusteellamaastokatselmuksessa.

Puiden kunnon ja kasvutilan tarkkailu vuosittain. Puiden kunnon ja kasvutilantarkkailu vuosittain.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa ja pensastoa harvennetaan tarvittaessa. Pienpuuston kehittymistä seurataan vuosittain jaharvennetaan tarvittaessa.

Metsänpohja hoidetaan niittämälläkerran kasvukaudessa.

HarvennustyöPuusaarekkeiden kehittymistä ohjataan poimintaharvennuksillavaloisaksi lehtipuuvaltaiseksi metsiköksi. Poistettavat puut valitaaneri latvuskerroksista. Pensaskerros säilytetään.

Puiden kunnon ja kasvutilan tarkkailu vuosittain. Puiden kunnon ja kasvutilantarkkailu 5 vuoden välein.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa harvennetaan tarvittaessa. Pensastoa ei harvenneta. Pienpuuston kehittymistä tarkkaillaan ja sitä harvennetaantarvittaessa. 5 vuoden välein.

HarvennustyöMetsikön kehittymistä ohjataan poimintaharvennuksilla valoisaksilehtipuuvaltaiseksi metsiköksi. Poistettavat puut valitaan yksitelleneri latvuskerroksista. Pensaskerros säilytetään.

Puiden kunnon ja kasvutilan tarkkailu vuosittain. Puiden kunnon ja kasvutilantarkkailu 5-10 vuoden välein.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa harvennetaan tarvittaessa. Pensastoa ei harvenneta. Pienpuuston kehittymistä tarkkaillaan ja sitä harvennetaantarvittaessa. Toistetaan 5-10 vuoden välein.

Olemassa olevasta puustostakehitettävä ja ylläpidettävämetsikkö

Viljellään erillisen Maisemapeltojen viljelykiertosuunnitelman v. 2018-2022 mukaan. Tampereen kaupunki.

Avoimet alueet

Rantapuusto

Olemassa olevasta puustostakehitettävä tai istutettavapuusaareke - pensaskerrosavoin

Olemassa olevasta puustostakehitettävä tai istutettavapuusaareke - pensaskerrossuljettu

Pesäpuiden ympäristö jätetään käsittelemättä ja kolopuita ei kaadeta. Puiden tai puuryhmien väli ei saa olla suurempi kuin 10 m. Noudatetaan lehtometsien käsittelyperiaatteita.

Saarekkeinen niitty

Asutukseen rajautuvatmetsäsaarekkeet

Säilytettävä metsä

Hulevesiaiheen valmistuttua sitä hoidetaan erillisen hoitosuunnitelman mukaan. Aiheen reunamat pidetään kuitenkin avoimina tämän suunnitelman mukaisesti.

Alueelle tehdään tarvittavat lajistoinventoinnit ennen toimenpiteitä.


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 07 KOHMANPUISTON TOIMINTA-ALUE

P

Tohlopin uusi uimaranta

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä ei tehdä sulanmaan aikana! Rajoitus koskee Metsälain tärkeitä elinympäristöjä,kosteikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Liito-oravan kulkureititAlueen koko rantavyöhyke on Tampereen kaupungin liito-orava-selvityksen mukaan mahdollinen liito-oravan kulkureitti. Tämä onhuomioitava hoitotoimenpiteissä niin, että suositaan keskimääräis-tä vanhempia lehti- ja havupuita. Puiden/puusaarekkeiden väli eisaa ylittää 10 metriä.


Muu merkittävä elinympäristö - LehtoReitin varren puustoa hoidetaan harventamalla. Tavoittee-na on lehtipuuvaltainen, kerroksellinen lajeiltaan ja iältäänvaihteleva puusto ja muu tyypillinen lehtokasvillisuus. Pen-saskasvillisuutta ei poisteta.Katso: Liito-oravan kulkureitit

Uusi venerantaUuden mahdollisen venerannan paik-ka, jonka toteuttamisen tarve arvioi-daan venepaikkojen kysynnän mu-kaan.Venerantaan ja venepaikkojen vä-liin rakennetaan tukevat pitkospuut.Kookkaimpaa puustoa säilytetään ve-nepaikkojen lomassa.

ViljelypalstatViljelypalstojen hoito on Tampereen 4H-yhdistyksenvastuulla. Tämän alueen viljelypalstat ovat yksivuo-tisia. 4H-yhdistykseen voi ottaa yhteyttä kaikkiinviljelypalstoihin liittyvissä asioissa. Viljelypalstojensäännöt löytyvät osoitteesta: http://tampere.4h.fi /vil-jelypalstat/palstaviljelyn-saannot/

Uimarannan ja käytävän välinenpuusto pidetään väljänä ja pensas-kerrokseltaan avoimena.

Uimarannan alueUimaranta-aluetta hoidetaanE1 ja A2 -hoitoluokan mukai-sesti. (Hoitoluokat: katso s.58)

Uusi silta Poistettava silta

Ojan varren puustonhoidon tavoitteena on leventää näkymää sillal-ta järvelle. Muutoin puusto säilytetään tiheä-nä ja hämyisenä. Harvennetaan vain elintilankannalta liian tiheässä kasvavia puita ja pien-puustoa. Pensaskerros säilytetään. Kookkaitahaapoja vaalitaan.

TohlopinsaariMetsän annetaan kehittyä luonnollisesti ja vainkaatuneet, konkeloon jääneet puut pudotetaanmaahan ja silminnähden kaatumassa olevatpuut kaadetaan.

Olemassa olevasta puustosta ke-hitettävä tai istutettava puusaa-reke – pensaskerros avoinPuusaarekkeiden kehittymistä ohja-taan poimintaharvennuksilla/puuntai-mien istutuksilla valoisaksi lehtipuu-valtaiseksi metsiköksi. Saarekkeisiinjätetään/annetaan kehittyä vain vä-hän pensaskasvillisuutta.

Jussinojan päänoudattaa nykyistä linjaustaan.Nykyinen rumpu poistetaan jauudeksi ylityspaikaksi rakenne-taan silta.

Aluereitin kehittäminenRannan aluereitti linjataan uudelleenuimarannan taustalle. Reitti toteute-taan valaistuna, kivituhkapintaisenaja 3,5 m leveänä. Kevyenliikenteen-raitti rajaa uimarannan alueen muus-ta niittyalueesta.

Ristiviivarasterointi osoittaavieraslajien esiintymisalueenVieraslajien leviäminen estetään.

LatuSijaintivaraus Tohloppijärvenjääladulle johtavalle yhdysla-dulle.

PaikoitusaluePaikoitusaluetta kunnossapide-tään ympärivuotisesti ja senyhteyteen sijoitetaan alueopaste.

Saarekkeinen niittyNiittyalue hoidetaan niittämällä sesäännöllisesti. Kartalla osoitetutujenpuusaarekkeet sijainti tarkistetaanmaastossa ja ne säilytetään. Saarek-keisiin jätetään/ annetaan kehittyäjonkinverran pensaskasvillisuutta.Metsäpohjaa hoidetaan niittämällä.Puustosaarekkeiden etäisyys saa ollakorkeintaan 10 metriä, jotta liito-ora-van kulkuyhteys säilyy.


07 KOHMANPUISTON TOIMINTA-ALUE

Arvot ja ongelmat

Alue on tärkeä toiminnallinen keskus Tohloppijärven virkistysalu-ekokonaisuudessa ja sen käyttäjäkuntaan kuuluu ihmisiä lähi-alueita laajemmalta alueelta. Alueella sijaitsevat palstaviljelmä,uimaranta ja avantouintipaikka. Rantaa kiertävä aluereitti sijoit-tuu tällä kohden lähelle katuverkkoa ja Pyydyspohjankadun pääs-sä on tilava pysäköintialue. Uimarannalta avautuu maisemallisestihienoja näkymäsuuntia, joissa näkyvät Tohloppisaari, Rasonhaanmetsäiset rinteet, Epilänharjun silhuetti ja sen edustan maisema-pellot. Vieraslajiesiintymiä seurataan ja niiden leviäminen este-tään säännöllisin toimenpitein.


Maisemallisena tavoitteena on liittää uimarannan oleskelualuenykyistä selvemmin Jussinojan avoimena hoidettavaan laaksoti-laan. Uimarannan avoin rantahietikko on jatkossakin keskeinenjärvimaiseman katselupaikka, josta ympäröivä maisemarakennehahmottuu erinomaisella tavalla.


Alueen merkittävin luontoarvo on lehto, jonka säilytettäviin omi-naispiirteisiin kuuluu lehtipuuvaltaisuus, puuston ryhmittäisyys,monikerroksellisuus ja -ikäisyys ja kehittynyt pensaskerros. Auk-kopaikkojen leveyden tulee olla alle 10 metriä, koska alueen läpikulkee liito-oravan kulkureitti.


Keskeisen viherpalvelualueen palveluja ylläpidetään ja kehite-tään edelleen sekä kesä- että talvikäytön kannalta. Uimarantaakehitetään jäsentämällä ohikulkeva kevyt liikenne pois ranta-hiekka-alueelta. Rannan saavutettavuutta parannetaan Tesomansuunnasta Kohmanpuiston läpi linjattavien uusien lähireittienavulla. Uimarannan pohjoispuolella on tilavaraus uusille venepai-koille, jotka toteutetaan venepaikkojen kysynnän mukaan. Pysä-köintialueen yhteyteen sijoitetaan alueopaste ja reittien varteenuusia penkkejä.

Rauhallinen syksyinen hetki Tohlopin uimarannalla.

kuva: Merja Eronen



Vieraslajienesiintymisalueet Niitto

Jättipalsamialue niitetään 3krt/kesä mahd. läheltämaanpintaa. 1. niitto tehdään kukkien ilmaannuttuaja siitä eteenpäin säännöllisin niittovälein, silläkasvit muodostavat jatkuvasti uusia kukkia.

Tarkkaillaan palsamin esiintymistä ja toimitaantarvittaessa alkuhoito-ohjeen mukaan.

Tarkkaillaan esiintymistä jatoimitaan tarvittaessaalkuhoito-ohjeen mukaan.

Viljelypalstat

HarvennustyöHuomioidaan liito-oravan kulkureitin asettamatrajoitukset! Reitin varren puustoa hoidetaanharventamalla. Pensaskasvillisuutta ei poisteta.

Hoitotarve tarkistetaan vuosittain alkuhoidontavoitteiden mukaan.

Hoitotarve tarkistetaan 10-15 vuoden väleinalkuhoidon tavoitteidenmukaan.

Pienpuuston poistoReitin vartta hoidetaan pienpuustoa harventamalla.Erityisesti kuusentaimia poistetaan.Pensaskasvillisuutta ei poisteta.


5 vuoden välein.

HarvennustyöPuustoa poistetaan vain pitkospuiden rakentamisenedellyttämä määrä. Kookasta puustoavenepaikkojen lomassa säästetään erityisesti.

Ei toimenpiteitä.

Puuston kasvutilapitkospuiden javenepaikkojen lähellätarkistetaan 10-15 vuodenvälein.

Pienpuuston poistoPienpuustoa poistetaan rakentamista vartentarvittava määrä. Kaikkea pienpuustoa ja pensastoaei poisteta.


5 vuoden välein.

Harvennustyö Puustosta poistetaan vain huonokuntoiset yksilöt. Kunnon tarkkailu vuosittain. Kunnon tarkkailu vuosittain.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa ei poisteta. Pensaskerros poistetaan.Vesakon raivaustarve tarkistetaansäännöllisesti. Mahdollisessa poistossamukaillaan alkuhoidon raivauslaajuutta.

Vesaikon poistotarpeettarkistetaan 5 vuodenvälein.

Uimarannan alue

Harvennustyö Puustoa harvennetaan tarvittaessa valiten puutyksitellen eri latvuskerroksista. Ei toimenpiteitä. Hoitotarve tarkistetaan 10-

15 vuoden välein.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa ja pensastoa harvennetaantarvittaessa.

Kehittymistä tarkkaillaan ja harvennetaantarvittaessa.

Metsänpohja hoidetaanniittämällä kerrankasvukaudessa.

Niitto Niitetään kahdesti kasvukaudessa. Niitetään kahdesti kasvukaudessa. Niitetään kahdestikasvukaudessa.

Harvennustyö Puustoa harvennetaan vain niistä kohdin, joissapuilla ei ole enää kasvutilaa. Huom liito-orava!

Puuston kehittymistä tarkkaillaan jaharvennetaan tarvittaessa.

Hoitotarve tarkistetaan 10-15 vuoden välein.

Pienpuuston poisto Pienpuustoa harvennetaan maltillisesti.Pensaskerrosta ei poisteta.

Pienpuuston vesomista tarkkaillaansäännöllisesti. Mhdollisessa poistossa mukaillaanalkuhoidon raivauslaajuutta.

Hoitotarve tarkistetaan 5vuoden välein.

Tohlopinsaari Luonnonhoito Vain vaaralliset ja konkelopuut kaadetaan. Puutjätetään saarelle maapuiksi.

Vain vaaralliset ja konkelopuut kaadetaan. Puutjätetään saarelle maapuiksi.


Harvennustyö Hyötypuustoa harvennetaan tarvittaessa valitenpuut yksitellen eri latvuskerroksista. Puiden kunnon ja kasvutilan tarkkailu vuosittain. Puiden kunnon ja kasvutilan

tarkkailu vuosittain.


Pienpuuston kehittymistä tarkkaillaan ja sitäharvennetaan tarvittaessa.


Olemassa olevastapuustosta kehitettävä taiistutettava puusaareke -pensaskerros avoin

Uimarannan ja käytävänvälinen puusto

Hoidetaan A2 ja E1 hoitoluokkien mukaisesti. (Hoitoluokat: katso s. 58)

Saarekkeinen niitty

Puiden tai puuryhmien väli ei saa olla suurempi kuin 10 m. Noudatetaan lehtometsien käsittelyperiaatteita.

Muu merkittäväelinympäristö - Lehto

Uusi veneranta

Hoidetaan erillisten 4H-yhdistyksen ohjeiden mukaan.

Ojan varren puusto


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 08 TOHLOPPIJÄRVEN POHJOINEN RANTAVYÖHYKE

P

P

P

P

Kaunista koivikkoa kehitetään moni-ikäisemmäksi.

Metsälain tärkeä elinympäristö -TulvaniittyTulvaniitty on muodostunut rantaan tul-van kerrostamalle maannokselle. Vaihte-levat reunavyöhykkeet pensasryhmineenja maisemapuineen säilytetään. Tulvimis-ta ei estetä.

KoivikkoTasaikäistä koivikkoa kehitetään poimintaharven-nuksin kerroksellisemmaksi. Tavoitteena on luodakasvutilaa nykyiselle puustolle ja luoda tilaa uusillepuuyksilöille. Rannassa kasvavalle komealle män-nylle raivataan tilaa.

Metsälain tärkeä elinympäristö 2- RantaluhtaPääpuulajina on tervaleppä. Tavoit-teena on vesitalouden, puuston jamuun kasvillisuuden turvaaminen;tulvimista ei estetä. Käytävän varres-ta poistetaan vaaralliset puut

Niityn itäreunan puustonpusikoituminen estetään säännöllisillä pienpuuston raivauksilla.


Metsälain tärkeä elinympäristö -RämeRäme jätetään pääasiallisesti käsittelynulkopuolelle. Aluereitin varteen sijoittuvarämeen pohjoisin osa pidetään avoimena,jotta näkymät tulvaniitylle ja Tohloppijär-velle säilyvät.

Avoin alueUimarannan nurmialueita hoidetaanavoimina, niin että nykyinen palvelutasoja ympäristön hoitataso säilyvät.

Metsälain tärkeä elinympäristö 1 - RantaluhtaPääpuulajina on koivu; myös harmaaleppää ja haapaa suosi-taan. Tavoitteena on vesitalouden, puuston ja muun kasvilli-suuden turvaaminen; tulvimista ei estetä. Käytävien reunastapoistetaan vaaralliset puut.

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitäei tehdä sulan maan aikana: Rajoitus koskee Metsä-lain tärkeitä elinympäristöjä, kosteikkoja, lehtoja javanhoja metsiä.


08 TOHLOPPIJÄRVEN POHJOINENRANTAVYÖHYKE


Kolopuut

HarvennustyöPuustoa hoidetaan reitin varresta harventamalla.Pensaskasvillisuutta ei poisteta. Huomioidaan liito-oravan elinympäristön asettamat rajoitukset.

Ei varsinaisia hoitotoimenpiteitä. Käytävänvarren puuston kuntoa seurataan vuosittain.

Ei varsinaisiahoitotoimenpiteitä.Käytävän varren puustonkuntoa seurataanvuosittain.

Pienpuuston poisto Reitin varren pienpuustoa hoidetaan harventamalla.Pensaskasvillisuutta ei poisteta.

Pienpuustoa poistetaan tarvittaessa alkuhoidonlaajuutta mukaillen.

Toistetaan 5 vuodenvälein.

HarvennustyöRämeen puustoa harvennetaan tarvittaessakäytävän varresta. Huomioidaan liito-oravanelinympäristön asettamat rajoitukset.


Ei varsinaisiahoitotoimenpiteitä.Käytävän varren puustonhoitotarpeet tarkistetaanvuosittain.

Pienpuuston poistoPienpuuston poistossa mukaillaan käytävänvarrenpuustoharvennuksia. Pensaskasvillisuutta eipoisteta.



Harvennustyö Tulvaniityn avoimuutta seurataan. Tulvaniityn avoimuutta seurataan. Tulvaniityn avoimuuttaseurataan.

Pienpuuston poisto Tulvaniityn avoimuutta seurataan. Tulvaniityn avoimuutta seurataan. Tulvaniityn avoimuuttaseurataan.

HarvennustyöPuustoa hoidetaan harventamalla yksitellen erilatvuskerroksista. Huomioidaan liito-oravanelinympäristön asettamat rajoitukset!

Ei hoitotoimenpiteitä.

Hoitotarpeet tarkistetaanalkuhoidon tavoitteidenmukaan 10-15 vuodenvälein.

Pienpuuston poistoPienpuuston poistoa tehdään maltillisesti tavoitellenmetsän monilajisuuden kehittymistä. Kuusentaimetpoistetaan.



Avoin alue NiittoNiittyalue pidetään avoimena säännöllisin niitoin.Uimarannan alueita hoidetaan A2 ja E1hoitoluokkien mukaisesti.

Niittyalue pidetään avoimena säännöllisinniitoin. Uimarannan alueita hoidetaan A2 ja E1hoitoluokkien mukaisesti.

Niittyalue pidetäänavoimena säännöllisinniitoin. Uimarannan alueitahoidetaan A2 ja E1hoitoluokkien mukaisesti.

Harvennustyö Ei puustoharvennuksia. Ei puustoharvennuksia. Ei puustoharvennuksia.

Pienpuuston poistoPienpuustoa raivataan painottaen kuusentaimienpoistoa. Paikoin jätetään hoitamattomia tiheiköitä.Pensaskasvillisuutta ei poisteta.



HarvennustyöPuustoa hoidetaan vain käytävän varresta yksittäisiäpuita poistamalla. Huomioidaan liito-oravanelinympäristön asettamat rajoitukset!


Ei varsinaisiahoitotoimenpiteitä.Käytävän varren puustonkuntoa seurataanvuosittain.

Pienpuuston poistoPienpuuston harvennuksissa painotetaankuustentaimien poistoa. Pensaskasvillisuutta eipoisteta.

Hoitotarve tarkistetaan vuosittain. Hoitotarve tarkistetaan 5vuoden välein.

Metsälain tärkeäelinympäristö 2 - Rantaluhta

Niityn itäreunan puusto

Koivikko


Metsälain tärkeäelinympäristö 1 - Rantaluhta

Metsälain tärkeäelinympäristö - Räme

Metsälain tärkeäelinympäristö - Tulvaniitty

Arvot ja ongelmat

Pohjoinen rantavyöhyke on maisemallisesti varsin kiinnostava,sillä ruovikkoisen lahdenpoukaman äärellä hahmottuu hyvinTohloppijärven ja suon välinen maisemallinen ja vesitaloudelli-nen yhteys. Järveä kiertävä aluereitti sijoittuu aivan rantaviivantuntumaan ja siltä avautuu kiinnostavia näkymiä kohti järveä jasen rantoja. Suon pohjakasvillisuus ja suon harva männikkö luo-vat tunnelmaa reitille saakka ja myös suon suuntaan avautuvatnäkymät ovat maisemallisesti kiinnostavia ja kutsuvia. Nykyti-lanteessa suolle erkanee rannan pääreitiltä useita pieniä met-säpolkuja ja suopohja on paikoin kulunut voimakkaan käytönseurauksena.


Rantareitin maisemallisten arvojen kannalta tavoitellaan edelleenvaihtelevia, kasvillisuuden välistä siintäviä järvinäkymiä. Maise-mallisena tavoitteena on korostaa veden monipuolista näkymistämaisemakuvassa niin suoympäristössä kuin järvimaisemassa. Ta-voitteena ovat monipuoliset kosteusolosuhteet, ja niistä seuraa-vat vaihtelevat kasvillisuusalueet.


Alueella on metsälain tärkeitä elinympäristöjä: rantaluhtaa ja tul-vaniittyä, joiden ominaispiirteisiin kuuluu luontainen veden tulvi-minen. Tulvaniityn ominaispiirteisiin kuuluu vaihteleva reunavyö-hyke pensasryhmineen ja maisemapuineen ja vain tarvittaessaniittämällä säilytettävä avoimuus. Rantaluhdan kasvillisuuteenvaikuttaa liikkuva vesi ja vaihtelevat vedenkorkeudet. Kasvustoon laikuttaista ja erirakenteista. Ominaispiirteisiin kuuluu kuol-leita tai kuolevia pystypuita, pökkelöitä ja maapuuta. Räme onkostea suo, jonka pääpuulajina on mänty.


Suopolun ja aluereitin risteykseen sijoitetaan opasviitta, jottasuota kiertävä polku olisi yksiselitteisesti löydettävissä. Suopolkuvoidaan liittää osaksi Tohlopin luontopolkua.

Tohlopin uimarannan (Epilänkatu 64) palvelutaso pidetään ennal-laan.


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 09 TOHLOPINSUO

Suon polkuverkostoa kehitetään selkeämmäksi ja helppokulkuisemmaksi.

Suomännikkö ja muut suoalueetAlueen annetaan kehittyä luontaisesti.

Metsälain tärkeä elinympäristö - RämeRämeellä ei tehdä hoitotoimenpiteitä. Pol-kuverkosto tuo kulkijan aivan rämeen ää-relle ja se on osa vaihtelevia suomaisemia.

Valkolehdokinesiintymisalue

Vanhan metsän alueSäilytetään vanhan metsän rakenne en-nallaan ja huolehtitaan metsän luontai-sesta uudistumisesta. Vain nuoria kuusiaharvennetaan tarvittaessa. Vaarallisetpuut käytävien varresta poistetaan.Katso: Liito-oravan elinympäristöjen kä-sittelyperiaatteet


Kehitettävä risteysalueRisteykseen sijoitetaan suota kiertävää reittiä osoittava opaste.

Kääntöpaikkapoistetaan jamaisemoidaantarpeettomana.

Reittien kehittäminenSuon kosteimmille ja huo-nosti kantaville kohdille ra-kennetaan pitkospuut.

Muu merkittävä elinympäristö - LehtoTavoitteena on lehtipuuvaltainen, kerrokselli-nen puusto ja muu tyypillinen lehtokasvillisuus.Puusto on monilajista ja ikärakenteeltaan vaih-televaa. Kuviolla kasvavat järeät haavat, raidat,männyt, koivut, kuuset ja jalot lehtipuut ovattärkeä osa alueen säilytettäviä arvoja. Lehdonrakenne säilytetään ennallaan. Kuusettumistaseurataan ja tarvittaessa harvennetaan nuoriakuusia. Käytävien varresta poistetaan vaaralli-set puut.Katso: Liito-oravan elinympäristöjen käsittely-periaatteet

Metsälain tärkeä elinympäristö - MetsäluhtaPuron varteen sijoittuu pieni metsäluhta, jonka valtapuulajeina ovathieskoivu ja harmaaleppä. Tavoitteena on turvata luhtakasvillisuudensäilyminen. Yksittäisten puiden poiminta on mahdollista luhdan reu-nassa lehtipuuston, alikasvoksen ja etenkin pensaikon kehittämiseksi.Tulvimista ei estetä.

Lehtipuuvaltainen kostea metsäAlueen kapeahkon puustovyöhykkeen säilymistä moni-ikäise-nä, kerroksellisena ja tiheänä tuetaan. Poimintaharvennuksinluodaan tilaa uudelle puusukupolvelle ja pienpuustoa harven-tamalla luodaan kasvutilaa elinvoimaisimmille yksilöille. Pois-tettavat puut valitaan yksitellen eri latvuskerroksista, tasa-välein harventamista vältetään ja puuston kerroksellisuuttalisätään. Alueelle tyypillistä haapapuustoa suositaan.

Kosteikkoalueiden kasvillisuus säilytetään luontaisen tiheänä.Lehtipuita harvennetaan vain, mikäli latvustolla ei ole kasvu-tilaa. Alueella vaalitaan kostean lehdon tai rehevän korven la-jistoa: saniaisia, ruohoja, pensaita. Tiheyttä lukuun ottamattanoudatetaan lehtometsän käsittelyperiaatteita.

Polkuverkoston kehittäminenNykyistä polkuverkostoa selkeyte-tään kunnostamalla kartassa näky-vät reitit helppokulkuisiksi. Kunnos-tukset tehdään pienellä kalustolla jahienovaraisesti. Märimpiin paikkoi-hin rakennetaan pitkospuut.

Vinoviivarasterointi osoittaa liito-oravanelinympäristötKatso: Liito-oravan elinympäristöjen käsittely-periaatteet

Ristiviivarasterointi osoittaa vieras-kasvien esiintymisalueen.Vieraskasvien leviäminen estetään.

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä ei tehdä sulan maan aikana! Ra-joitus koskee Metsälain tärkeitä elinympäristöjä, kosteikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Liito-oravan elinympäristöjen käsittelyperiaatteet:Ennen metsänhoitotoimenpiteitä tulee liito-oravien esiintymisalueelta olla tehtynä lii-to-oravaselvitys kuluvalta vuodelta. Pesäpuiden ja muiden liito-oravien käyttämien pui-den ympäristö jätetään käsittelemättä, eikä kolopuita kaadeta. Puiden/ puusaarekkei-den välinen etäisyys ei saa olla suurempi kuin 10 metriä. Kasvillisuudessa suositaankuusta ja haapaa. Kuviolla mahdollisesti kasvavia järeitä haapoja, raitoja, mäntyjä,koivuja, kuusia ja jaloja lehtipuita säilytetään. Pesäpuiden ympäristö jätetään käsitte-lemättä 30 metrin säteellä ELYn yleisohjeiden mukaisesti.



09 TOHLOPINSUO

Arvot ja ongelmat

Tohlopinsuo on maisemallisesti tärkeä ja harvinainenkaupunkisuo, joka rikastuttaa Tohlopin ympäristön vihe-ralueiden maisemakuvaa merkittävästi. Suo tarjoaa erin-omaisia, luonnonläheisiä virkistäytymismahdollisuuksiaalavassa, tasaisessa ja rauhallisessa ympäristössä, kui-tenkin aivan lähellä kulkuyhteyksiä ja asutusta. Tohlopin-suon vesitasapainoon ovat vaikuttaneen vähintään 1940–luvulta saakka suo-ojat, joiden avulla on pyritty paran-tamaan metsän puuntuottoa ja saamaan se myös osittainniittymaaksi. Ojituksien vuoksi suon tietyt osat ovat hi-taasti kuivumassa, minkä vuoksi suon kosteustasapainonkehittymistä ja liiallisen kuivumisen riskiä tulee seuratasäännöllisesti.


Suomaiseman annetaan kehittyä luontaisesti. Reittien ke-hittämisellä ja pitkospuilla lisätään mahdollisuuksia pääs-tä suomaiseman ääreen ja suojataan ympäristöä hallitse-mattomalta kulumiselta.


Tohlopinsuon keskiosa on rämettä. Alueella on myös met-sälain tärkeitä elinympäristöjä lehtoa ja metsäluhtaa.Lehdon ominaispiirteitä ovat lehtipuuvaltaisuus, puustonkerroksellisuus, kehittynyt pensaskerros ja lehtolajit poh-jakerroksessa sekä kolopuut ja lahopuut. Alueella eläämyös liito-orava, jonka esiintymistä nämä ominaispiir-teet tukevat. Metsäluhdan ja lehtipuuvaltaisen kosteanmetsän ominaispiirteisiin kuuluvat luontainen tulviminen,kostean lehdon tai rehevän korven lajisto: saniaiset, ruo-hot ja pensaat.


Suon ympäri kunnostetaan hyvin viitoitettu metsäpolku,jonne on opasviitoin merkityt yhteydet Epilänkadun pai-koitusalueelta, Myllypuronkadulta ja Mansikkamäenkadul-ta. Polkua ei valaista eikä talvikunnossapidetä. Suopolku-jen märimmät kohdat toteutetaan pitkospuin. Aluereitinja suopolun risteyskohtaan sijoitetaan opasviitta. Suopol-ku liitetään osaksi Tohlopin luontopolkua.



Kolopuut

Vieraslajienesiintymisalueet Niitto

Jättipalsamialue niitetään kolmasti kesässämahdollisimman läheltä maanpintaa. Ensimmäinenniitto tehdään ensimmäisten kukkien ilmaannuttuaja siitä eteenpäin säännöllisin niittovälein, silläkasvit muodostavat jatkuvasti uusia kukkia.

Tarkkaillaan palsamin esiintymistä jatoimitaan tarvittaessa alkuhoito-ohjeenmukaan.

Tarkkaillaan palsaminesiintymistä ja toimitaantarvittaessa alkuhoito-ohjeen mukaan.

Suomännikkö Luonnonhoito Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Kosteustasapainonkehittymistä seurataan.

Luonnonhoito Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä.

Pienpuuston poisto Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä.

Harvennustyö Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä.

Pienpuuston poistoMetsän luontainen uudistuminen turvataan jauuden kuusisukupolven syntymistä edistetäänharvantamalla liian tiheää taimikkoa tarvittaessa.

Metsän luontainen uudistuminen turvataanja uuden kuusisukupolven syntymistäedistetään harvantamalla liian tiheäätaimikkoa tarvittaessa.


HarvennustyöVaaralliset puut poistetaan käytävän varresta.Huomioidaan liito-oravan elinympäristön asettamatrajoitukset!

Puiden kuntoa käytävän varressa seurataansäännöllisesti. 15-20 vuoden välein

Pienpuuston poisto Reitin varren pienpuustoa hoidetaan maltillisinharvennuksin.

Pienpuustoa poistetaan tarvittaessaalkuhoidon laajuutta mukaillen. Toistetaan 5 vuoden välein.

HarvennustyöLuhdan reunasta poistetaan tarvittaessa yksittäisiäpuita niiltä kohdin, joissa puilla ei ole enääkasvutilaa.

Hoitarpeet tarkistetaan kerranviisivuotisjakson aikana.

Toistetaan 15-20 vuodenvälein


Harvennustyö

Puustoa harvennetaan yksittäin niiltä kohdin, joissakasvutila on liian vähäinen. Paikoin jätetään myöshoitamattomia tiheikköjä. Toimenpiteetpainotetaan erityisesti käytävän varsiin. Huom.Liito-oravien kulkureitin asettamat rajoitukset!

Hoitarpeet tarkistetaan alkuhoidontavoitteiden mukaisesti kerranviisivuotisjakson aikana.

Toistetaan 15-20 vuodenvälein

Pienpuuston poistoPienpuuston poistossa mukaillaanpuustoharvennuksia. Pensaskasvillisuutta eipoisteta.


Lehtipuuvaltainenkostea metsä


Pesäpuiden ympäristö jätetään käsittelemättä ja kolopuita ei kaadeta. Puiden tai puuryhmien väli ei saa olla suurempi kuin 10 m. Noudatetaanlehtometsien käsittelyperiaatteita.

Mitään kolopuita ei poisteta! Toimenpidekortin alueella poistettavat puut jätetään maapuiksi.

Metsälain tärkeäelinympäristö -Metsäluhta

Metsälain tärkeäelinympäristö - Räme

Vanhan metsän alue


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 10 TOHLOPINSUON LÄNSIREUNA

Lehtipuuvaltaiseen suojametsään luodaan avoi-memman jasuljetumman tilan vaihtelua. Lehdon tyypillinen pensas- japohjakasvillisuus säilytetään.

Vinoviivarasterointi osoittaa lii-to-oravan elinympäristötKatso: Liito-oravan elinympäristöjenkäsittelyperiaatteet

Asutuksen ja suon välinenmetsäalueAlue otetaan intensiivisemmänhoidon piiriin. Hoitotoimenpi-teet samat kuin alueella ”Muumerkittävä elinympäristö 2”.

Muu merkittävä elinympäristö 1- LehtoTärkeää suojapuustoa. Ei toimenpi-teitä.

Ristiviivarasterointi osoittaavieraslajien esiintymisalueenVieraslajien leviäminen estetään.

Komeat männytLuodaan elintilaa poistamalla hennoimpia yksilöitä jamuita, häiritsevän lähellä kasvavia puulajeja.

Komeat raidatkerrostalotontin rajalla säilytetään,mikäli ne ovat hyväkuntoisia.

Suojametsän kosteikkoalueTärkeää suojapuustoa. Ei toimenpiteitä.

Lehtipuuvaltainen suojametsäPuuston elinvoimaisuutta, kerroksellisuutta japeittävyyttä kehitetään harvennuksin. Poistet-tavat puut valitaan yksitellen eri latvuskerrok-sista. Suojametsän kehittymistä monilajiseksisekametsäksi suositaan. Sarkaojiin kasvaneidenpuiden rivimäisyyttä häivytetään jättäen elinvoi-maisimpia yksilöitä muutaman puun ryhmiin.Katso: Liito-oravan elinympäristöjen käsittely-periaatteet

Polkuverkoston kehittäminenNykyistä polkuverkostoa selkeyte-tään kunnostamalla kartassa näky-vät reitit helppokulkuisiksi. Kunnos-tukset tehdään pienellä kalustolla jahienovaraisesti. Märimpiin paikkoi-hin rakennetaan pitkospuut.

Muu merkittävä elinympäristö 2 - LehtoAsutuksen ja suometsän välinen lehtokaista otetaanintensiivisemmän hoidon piiriin. Tavoitteena on tont-tien reunan valoisuuden ja viihtyisyyden lisääminen.Alue on liito-oravan kulkureittiä ja mahdollista ruokai-lualuetta, mikä huomioidaan hoitotoimenpiteissä.Katso: Asutukseen rajoittuvien lehtometsien käsitte-lyperiaatteet

Myllypuronkadun suojametsäTärkeää suojapuustoa. Ei toimenpi-teitä.


RengasmelukaideMyllypuronkadun meluntorjunnanedellytyksiä tulee jatkossa tutkia.

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä ei tehdäsulan maan aikana. Rajoitus koskee Metsälain tärkeitä elinym-päristöjä, kosteikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Asutukseen rajoittuvien lehtometsien käsittelyperiaatteet:Hoito on muuten samanlaista kuin muilla lehtoalueilla, muttahoidon tavoitteena on lisätä metsän ilmavuutta tonttien rajoil-la. Metsää hoidetaan niin, että se on monilajinen ja ikäraken-teeltaan vaihtelevia. Puusaarekkeiden väli ei saa olla suurem-pi kuin 10m. Pensaskasvillisuus sijoittuu puuston tiheämpiinkohtiin ja aukkoalueilta pensaat ja pienpuusto pääasiallisestiraivataan.

Liito-oravan elinympäristöjen käsittelyperiaatteet:Ennen metsänhoitotoimenpiteitä tulee liito-oravien esiintymi-salueelta olla tehtynä liito-oravaselvitys kuluvalta vuodelta.Pesäpuiden ja muiden liito-oravien käyttämien puiden ympä-ristö jätetään käsittelemättä, eikä kolopuita kaadeta. Puiden/puusaarekkeiden välinen etäisyys ei saa olla suurempi kuin10 m. Kasvillisuudessa suositaan kuusta ja haapaa. Kuviollamahdollisesti kasvavia järeitä haapoja, raitoja, mäntyjä, koi-vuja, kuusia ja jaloja lehtipuita säilytetään. Pesäpuiden ympä-ristö jätetään käsittelemättä 30 metrin säteellä ELYn yleisoh-jeiden mukaisesti.



10 TOHLOPINSUON LÄNSIREUNA

Arvot ja ongelmat

Toimenpidealueen viheralueet ovat maisemallisesti jaekologisesti tärkeitä Tohloppijärven kokonaisuutta ra-jaavia ja viheryhteyksiä muodostavia kasvillisuusalueita.Myllypuronkadun varressa sijaitseva suojametsä vähen-tää tehokkaasti autojen liikkeestä, valoista ja äänistäsuoalueelle ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Suojamet-sällä on myös ekologista arvoa, sillä se on liito-oravanelinympäristöä. Myllypuronkadun suuntaan metsänreu-na on varsin monotoninen ja tiivis. Näkymiä Tohloppi-järven suuntaan ei ole, mutta niiden avaaminen ei oletavoiteltavaa suojavaikutuksen säilyttämisen vuoksi.Myllypuronkadun varresta virkistysalueelle johtavan po-lun sijainti erottuu heikosti ja polun kunto on vaatima-ton, mikä nykyisin heikentää alueen saavutettavuutta.


Tavoitteena on Myllypuron kadun varressa sijaitsevansuojametsän suojavaikutuksen säilyttäminen myös tule-vaisuudessa. Asutukseen rajautuvilla lehtoalueilla tavoi-tellaan avoimen tilan ja puusaarekkeiden vaihtelua.


Alueella on liito-oravan elinympäristöjä sekä kulkureitte-jä. Alueen metsät ovat pääosin lehtoja, jotka ovat met-säluonnon merkittäviä elinympäristöjä.

Lehtojen ja liito-oravan elinympäristöjen säilytettävätominaispiirteet ovat: puuston ryhmittäisyys, avoimetlaikut, järeät haavat, raidat, koivut, kuuset ja jalot lehti-puut, kolopuut, pökkelöt, laho maapuu, kehittynyt pen-saskerros ja kenttäkerroksen lehtoisuutta ilmentävät la-jit esim. saniaiset ja ruohot.


Suoaluetta kiertävän polkuverkoston kehittämisessä tu-keudutaan suojametsän ja suoalueen väliseen selväänkuviorajaan. Uusien polkujen linjaukset sijoitetaan lat-vukseltaan harvemman suoalueen puolelle.

Alueen saavutettavuutta parannetaan kunnostamallaMyllypuronkadun varesta johtavan polun pinnoitetta jatasausta. Risteysalueelle sijoitetaan opasviitta. Myllypu-ronkadun meluntorjunnan mahdollisuuksia esimerkiksirengasmelukaiteen avulla tutkitaan jatkossa, jotta Toh-lopinsuon äänimaisema muuttuisi nykyistä hiljaisem-maksi.

OSA-ALUE TEHTÄVÄLAJI 1. VUODEN ALKUHOITO SEURAAVAT 5 VUOTTA HOITO JATKOSSALiito-oravanelinympäristöt

Kolopuut

Komeat raidat Säilytys

Vieraskasvienesiintymisalueet Niitto

Jättipalsamialue niitetään kolmasti kesässämahdollisimman läheltä maanpintaa. Ensimmäinenniitto tehdään ensimmäisten kukkien ilmaannuttuaja siitä eteenpäin säännöllisin niittovälein, silläkasvit muodostavat jatkuvasti uusia kukkia.

Tarkkaillaan palsamin esiintymistä jatoimitaan tarvittaessa alkuhoito-ohjeenmukaan.

Tarkkaillaan palsaminesiintymistä ja toimitaantarvittaessa ensimmäisenvuoden ohjeen mukaan.

Muu merkittäväelinympäristö 1 - Lehto Luonnonhoito Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä.

Harvennustyö Ei toimenpiteitä.

Puustoa hoidetaan harventamalla yksitelleneri latvuskerroksista. Avoimuuttatavoitellessakin huomioidaan liito-oravanelinympäristön asettamat rajoitukset.


Pienpuuston poisto Ei toimenpiteitä.Pienpuiden ja pensaiden poisto painottuukuusentaimien poistoon ja kohtiin, joissatavoitellaan metsän avoimuuden lisäämistä.

Pienpuustoa poistetaantarvittaessa alkuhoidonlaajuutta mukaillen.Hoitotarve tarkistetaanvuosittain.

HarvennustyöPuustoa hoidetaan harventamalla yksitellen erilatvuskerroksista. Huomioidaan liito-oravanelinympäristön asettamat rajoitukset.

Ei toimenpiteitä. Toistetaan 10-15 vuodenvälein.

Pienpuuston poistoPienpuustoa poistetaan valoisuuden lisäämiseksipainottaen kuusentaimien poistoa.Pensaskasvillisuus poistetaan aukkoalueilta.

Pienpuustoa poistetaan viiden vuoden ajan 1-2 vuoden välein runsaan vesomisen takia.Poistossa mukaillaan alkuhoidonraivauslaajuutta.

Hoitotarve tarkistetaanvuosittain.

HarvennustyöPuustoa hoidetaan harventamalla yksitellen erilatvuskerroksista. Huomioidaan liito-oravanelinympäristön asettamat rajoitukset.

Ei toimenpiteitä. 10-15 vuoden välein

Pienpuuston poistoPienpuuston poistossa mukaillaanpuustoharvennuksia. Pensaskasvillisuutta eipoisteta.

Pienpuustoa poistetaan tarvittaessaalkuhoidon laajuutta mukaillen.


Myllypuronkadunsuojametsä Luonnonhoito Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä.

Suojametsänkosteikkoalue Luonnonhoito Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä. Ei toimenpiteitä.

Lehtipuuvaltainensuojametsä

Komeat yksittäispuut säilytetään, mikäli niistä ei huonokuntoisuuden vuoksi aiheudu vaaraa.

Pesäpuiden ympäristö jätetään käsittelemättä ja kolopuita ei kaadeta. Puiden tai puuryhmien väli ei saa olla suurempi kuin 10 m. Noudatetaanlehtometsien käsittelyperiaatteita.


Muu merkittäväelinympäristö 2 - Lehto

Asutuksen ja suonvälinen metsäalue


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 11 PIKKU-TOHLOPPI

P

100m

Pikku-Tohlopin ympäristön kaunis ja monipuolinenkasvillisuus säilytetään nykyisenkaltaisena.

Metsälain tärkeä elinympäristö -RantaluhtaTavoitteena on vesitalouden, puus-ton ja muun kasvillisuuden turvaa-minen. Tulvimista ei estetä.Katso: Liito-oravan kulkureitit

Metsälain tärkeäelinympäristö -TulvaniittyTulvaniitty on muodostu-nut rantaan tulvan ker-rostamalle maannokselle.Alue säilytetään avoime-na tarvittaessa tehtävil-lä niitoilla, jotta näkymäpolulta lammelle säilyy.Vaihtelevat reunavyöhyk-keet pensasryhmineen jamaisemapuineen säilyte-tään. Tulvimista ei estetä.Katso: Liito-oravan kulku-reitit

Lammen lähiympäristön vanha metsäjätetään pääosin luonnontilaan. Vesitalouden muuttumat-tomuus on lajiston säilymisen tärkein edellytys. Havupuu-valtaisella alueella voidaan tehdä ympäröivään metsään,rannan läheisyyteen, pienaukkoja lehtipuiden ja pensaidenuudistamiseksi. Lammen rannasta voidaan poistaa yksittäi-siä havupuita ja suosia lehtipuita. Kartassa osoitetut näky-mät lammelle pidetään avoimina. Monimuotoisuuden jamaiseman kannalta merkittävä puusto säilytetään. Katso:Liito-oravan kulkureitit

Kaakkoiskulman haapavaltainen metsähoidetaan kevyin harvennuksin ja pienpuuston poistoin. Poistettavatpuut valitaan yksitellen eri latvuskerroksista, ja sekä puuston aukkoi-suutta että kerroksellisuutta lisätään. Pensaskerrosta jätetään myösavoimille alueille. Kuusettuminen estetään harventamalla pääasiassakeskimääräistä nuorempaa kuusipuustoa ja suositaan vanhempaa leh-ti- ja havupuustoa. Vieraslaji kanukka poistetaan.Katso: Liito-oravan kulkureitit

PurokosteikkoKosteikkoalueen kasvillisuus säilytetään luontaisen tiheänä. Lehtipuitaharvennetaan vain, mikäli latvustolla ei ole kasvutilaa. Alueella vaa-litaan kostean lehdon tai rehevän korven lajistoa: saniaisia, ruohoja,pensaita. Tiheyttä lukuun ottamatta noudatetaan lehtometsän käsit-telyperiaatteita.Katso: Liito-oravan kulkureitit

Portti

Avoin alueAvoimia alueita viljellään voimassaolevien viljelysopimusten mukaisesti.

KolopuutMitään kolopuitaei poisteta.

Avoimet näkymätLänsirannan tuntumassapidetään avoimena kar-tassa esitetyissä koh-dissa olevat näkymät.Epilänkadun ja lammenvälisellä kaistalla kasva-vaa puustoa hoidetaanniin, että näkymät lam-melle eivät umpeudu.Kuuset ja pienpuustopoistetaan.

MeluaitaEpilänkadun meluntorjunnanedellytyksiä tulee jatkossatutkia.

Komeat männytristeysalueen tuntumassa säi-lytetään. Parhaimmille yksi-löille luodaan elintilaa poista-malla hennoimpia yksilöitä jamuita puulajeja.

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä ei tehdä sulanmaan aikana. Rajoitus koskee Metsälain tärkeitä elinympäristöjä, kos-teikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Liito-oravan kulkureitit:Pikkulammen ympäristössä on Tampereen kaupungin liito-oravaselvi-tyksen mukaan sekä mahdollisia että todennäköisiä liito-oravan kulku-reittejä. Nämä on huomioitava kaikkien osa-alueiden hoitotoimenpiteis-sä niin, että suositaan keskimääräistä vanhempia lehti- ja havupuita.

Monimuotoisuuden lisääminenKuolevia pystypuita, keloja, pökkelöitä ja maapuita säilytetään.

HarjuportaatVirkistysyhteyksien parantamista Epilänharjulle tutkitaan (esim. har-juportaat).

PysäköintialueAjo rannan aluereitille estetään kääntöportilla. Koko alueen pysä-köintimahdollisuuksia parannetaan tenniskentän ja matonpesupaikanläheisyydessä.

Toiminta-alueen kehittäminenTenniskentän ja matonpesupaikan muodostama alue selkeytetään japusikoitunutta puustoa harvennetaan alueiden välissä. Huomioitavarannasta tenniskentän viereen työntyvä rantaluhta! Kaksi ränsistynyttäkioskikojua puretaan. Matonpesupaikan taustalla oleva katos voidaansäilyttää ja kunnostaa.

Polkuverkoston kehittäminenNykyistä polkuverkostoa selkeytetään kunnostamalla kartassa näkyvätreitit helppokulkuisiksi. Kunnostukset tehdään pienellä kalustolla ja hie-novaraisesti. Märimpiin paikkoihin rakennetaan pitkospuut. Suunnitel-massa osoitettujen avointen näkymien kohdalla polkua myös hiemanlevennetään ja kohtiin asennetaan metsään sopivat penkit.


11 PIKKU-TOHLOPPI

Arvot ja ongelmat

Pikku-Tohloppi muodostaa omaleimaisen maisemallisenosa-alueen Tohlopinsuon ja Epilänharjun välimaastossa.Maisemallisia arvoja ovat rantapuusto ja mielenkiintoisetmaastonmuodot, jossa lammen toinen ranta on täysin ala-vaa suoaluetta ja toinen laita jyrkkänä nousevaa harjunrinnettä. Epilänkadun tiepenger on osin leikattu ja osintäytetty harjun rinteeseen mikä on maisemallinen häiriö.Erityisesti katualueelta kantautuva liikennemelu vähentäälammen ympäristön virkistysarvoa.


Keskuspuistoverkoston välisiä kulkuyhteyksiä paranne-taan Epilänharjun ja Tohloppijärveä kiertävän reitin vä-lillä. Epilänkadun paikoitusaluetta kehitetään koko Toh-lopin ympäristön viheralueita palvelevaksi pysäköinti- jainfoalueeksi. Pysäköintialue palvelee samalla läheisenmatonpesupaikan, tenniskentän ja osin myös uimarannanpaikoitusta. Pysäköintialueen ympäristön maisemapel-toja hoidetaan edelleen avoimina. Pikku-Tohlopin osaltamaisemallisena tavoitteena on helpottaa järven rantaanpääsyä ja korostaa maisemakuvaan vaikuttavan vedenvirtaussuuntia ja pintavesien kulkureittejä.


Lammen reunavyöhykkeellä on metsälain tärkeitäelinympäristöjä rantaluhtaa ja tulvaniittyä. Elinympäristö-jen luontaiseen ominaispiirteiseen kuuluvat vedenpinnanvaihtelut ja liikkuva vesi. Rantaluhdan puusto on erira-kenteista. Alueella on kuolleita ja kuolevia pystypuita,pökkelöitä ja maapuita. Niityn rantavyöhykettä niitetäänja se on avoin. Niityn reunavyöhykkeet ovat vaihtelevia.Lammen lähiympäristön vanha metsä on luonnontilainen.


Epilänkadun matonpesupaikan lähistölle toteutetaan uusipysäköintialue. Alue-, kohde- ja opasviitat kertovat vihe-raluekokonaisuudesta, Pikku-Tohlopin historiasta ja yh-teyksistä. Epilänharjun ja Tohloppijärven viheralueidenvälisten yhteyksien parantamista tutkitaan. Nykyinen yh-teys Epilänharjulle on Myllypuronkadun risteyksestä. Toh-lopinsuota kiertävä uusi suopolku linjataan Epilänkadunpysäköintialueelta Pikku-Tohlopin lasku-uoman varteen jalammen rantojen kautta kohti keskeisiä suoalueita. Polkutoteutetaan paikoin pitkospuin.



Kolopuut

Komeat männyt Harvennustyö



Harvennustyö Niitylle kasvava uusi puusto ja pienpuustopoistetaan.

Hoitotarpeen arviointi alkuhoidontavoitteiden mukaisesti.

Säännöllinen seuranta jahoitotarpeen arviointialkuhoidon tavoitteidenmukaisesti.

NiittoNiityn avoimuutta seurataan ja alue niitetääntarvittaessa. Järven reunama pidetään avoimena,mutta muutoin reunan pensaisto säilytetään.

Niityn avoimuutta seurataan ja alueniitetään tarvittaessa alkuhoidontavoitteiden mukaisesti.

Säännöllinen seuranta jatarvittaessa niitto.

Harvennustyö Puustoa harvennetaan vain niistä kohdin, joissapuilla ei ole enää kasvutilaa. Ei toimenpiteitä. Toistetaan 15-20 vuoden

välein.

Pienpuuston poistoPienpuustoa poistetaan vain puuston uudistumistaedellyttäviltä kohdin. Pensaskasvillisuutta eipoisteta.

Pienpuustoa poistetaan tarvittaessaalkuhoidon laajuutta mukaillen.

Seuranta 5-10 vuodenvälein.

HarvennustyöPuustoa hoidetaan harventamalla yksitellen erilatvuskerroksista. Huomioidaan liito-oravankulkureitin asettamat rajoitukset!

Hoitotarve arvioidaan kertaalleen alkuhoidontavoitteiden mukaisesti.


Pienpuuston poistoPienpuustoa poistetaan vain puuston uudistumistaedellyttäviltä kohdin. Pensaskasvillisuutta eipoisteta.


Harvennustyö Puustoa harvennetaan vain niistä kohdin, joissapuilla ei ole enää kasvutilaa.

Puuston kasvutilan kehittymistä seurataan jahoitotarve arvioidaan kerranviisivuotisjakson aikana.


Pienpuuston poistoAlueelle ominainen tiheys säilytetään. Tarvittaessapoistetaan kuusentaimia. Pensaskasvillisuutta eipoisteta!


Avoin alue Viljely Peltokuviota viljellään viljelysopimuksenmukaisesti.

Peltokuvio pidetään avoimena jokoviljelysopimuksen mukaisesti tai muutoin,esimerkiksi niittämällä.

Peltokuvio pidetäänavoimena jokoviljelysopimuksenmukaisesti tai muutoin,esimerkiksi niittämällä.

Kaakkoiskulmanhaapavaltainen metsä



Purokosteikko

Metsälain tärkeäelinympäristö -Rantaluhta

Metsälain tärkeäelinympäristö -Tulvaniitty

Lammenlähiympäristön vanhametsä

Komeat yksittäispuut säilytetään ja mäntyryhmästä poistetaan vain yksittäisiä hennoimpia puuyksilöitä.


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 12 MUSTIKKANIEMI

Rantaluhta tulva-asussaan.

Reittien kehittäminenRantaan toteutetaan 2,5 metriä leveä polku.Rannan kasvillisuus, korkomaailma ja pohja-maa voidaan säilyttää luonnonmukaisena.

Olemassa olevasta puustosta kehitettäväpuusaareke – pensaskerros avoinPuusaarekkeiden kehittymistä ohjataan poiminta-harvennuksilla valoisaksi lehtipuuvaltaiseksi met-siköksi. Metsäpohjaa hoidetaan niittämällä.

KolopuutMitään kolopuita eipoisteta.

YksityinenkiinteistöHuomioitavasuunnittelussa.

Metsälain tärkeä elinympäristö 2 - RantaluhtaPääpuulajina on tervaleppä; myös harmaaleppää ja hieskoivua suo-sitaan. Tavoitteena on vesitalouden, puuston ja muun kasvillisuudenturvaaminen; tulvimista ei estetä.Katso: Liito-oravan kulkureitit

LehtimetsäTavoitteena on lehtipuuvaltainen, kerroksellinenpuusto. Poistettavat puut valitaan yksitellen erilatvuskerroksista, tasavälein harventamista välte-tään ja puuston aukkoisuutta ja kerroksellisuuttalisätään. Puusaarekkeet ovat monilajisia ja ikära-kenteeltaan vaihtelevia. Pensaskerrosta ei raivata.

Avoimet alueetAvoimia alueita viljellään voimassa olevien viljely-sopimusten mukaisesti.

Mustikkaniemen kärjen avoimet alueetAvoimia alueita viljellään voimassa olevien vilje-lysopimusten mukaisesti.

Täydennysrakentaminen (vinoviivoitus)Alueen kehittämistä ohjaa jatkossa Kantakaupunginyleiskaava 2040 mukaiset tavoitteet. Luonnonmukainenrantapuusto ja maisemapelto muodostavat virkistysalu-een rungon.

Metsälain tärkeä elinympäristö 3 -TulvaniittyTulvaniitty on muodostunut rantaan tul-van kerrostamalle maannokselle. Tulvi-mista ei estetä.Katso: Liito-oravan kulkureitit

Muu merkittävä elinympäristö - LehtoTavoitteena on lehtipuuvaltainen, kerroksellinen puusto ja muutyypillinen lehtokasvillisuus. Kuusettuminen estetään harventa-malla pääasiassa lehdon keskimääräistä nuorempaa kuusipuustoa(mutta ei kaikkia) ja suositaan vanhempaa lehti- ja havupuustoa.Poistettavat puut valitaan yksitellen eri latvuskerroksista, tasavä-lein harventamista vältetään ja puuston aukkoisuutta ja kerroksel-lisuutta, monilajisuutta ja ikärakennetta lisätään. Kuviolla mahdol-lisesti kasvavia järeitä haapoja, raitoja, mäntyjä, koivuja, kuusia jajaloja lehtipuita säilytetään. Pensaskerrosta ei raivata.

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä ei tehdä sulanmaan aikana: Rajoitus koskee Metsälain tärkeitä elinympäristöjä,kosteikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Liito-oravan kulkureitit:Koko rantavyöhyke on Tampereen kaupungin liito-oravaselvityksenmukaan mahdollinen liito-oravan kulkureitti. Tämä on huomioitavahoitotoimenpiteissä niin, että suositaan keskimääräistä vanhempialehti- ja havupuita. Puiden/puusaarekkeiden väli ei saa ylittää 10metriä.

Monimuotoisuuden lisääminen: Kuolevia pystypuita, keloja, pökke-löitä ja maapuita säilytetään.

Hoidettava rantapuustoRantapuuston hoidon maisemallisena tavoitteenaon lehvästön paikoittaisen läpinäkyvyyden ja jär-vinäkymien lisääminen. Puustoisen yhteyden tu-lee kuitenkin säilyä, jotta liito-oravalle soveltuvakulkuyhteys ei katkea.Katso: Liito-oravan kulkureitit

Metsälain tärkeä elinympäristö 1 -RantaluhtaPääpuulajina on koivu, myös harmaalep-pää ja haapaa suositaan. Tavoitteena onvesitalouden, puuston ja muun kasvilli-suuden turvaaminen. Tulvimista ei estetä.Katso: Liito-oravan kulkureitit


Arvot ja ongelmat

Tohloppijärven rannat raivattiin viljelykäyttöön 1900-luvun alkupuolellaja Mustikkaniemen ympäristö on maisemanhoidon ansiosta pysynytavoimena nykyaikoihin saakka. Maisemallisia arvoja ovat avoimet maise-matilat ja niiden ylitse Tohloppijärven suuntaan avautuvat näkymät. Ran-tapuusto on kuitenkin nykytilassaan niin tiheää, että järven näkyminenEpilänkadun suunnasta rajoittuu käytännössä lehdettömään aikaan. Avoi-mella maisematilalla on merkitystä myös Tohloppijärven ja Epilänharjunvälisen maisemallisen yhteyden kannalta. Kevyen liikenteen yhteydet tu-keutuvat nykytilassa täysin Epilänkadun varteen, eikä ranta ole saavutet-tavissa. Kadun varressa viihtyisyyttä vähentävät liikenteen melu ja suo-ran monotoninen linjaus. Yksityinen kiinteistö alueen keskellä hankaloittaaalueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja rannan yhteyksien sujuvuutta.


Maisemalliset, kaupunkikuvalliset ja hoidon tavoitteet linkittyvät Kanta-kaupungin yleiskaavan 2040 maankäyttötavoitteisiin. Yleiskaavaehdotuk-sessa Epilänkadun varteen on merkitty asumisen aluetta. Virkistys- ja vi-heralueiden kannalta kaavan tavoitteena on, että Tohloppijärven asemaaalueen keskuspuistona (aluepuistona) voimistetaan ja sen liittyminen mui-hin keskuspuistoverkoston osiin turvataan. Maisemallisesta näkökulmastatavoitteena on rakentamisen sijoittaminen Epilänkatuun tukeutuen, jolloinasuinrakentamisen ja rantapuuston väliin jäisi edelleen avoimia maisema-peltoja.


Toimenpidealueen rantapuustossa on rantaluhtia, metsäluhtia ja tul-vaniittyjä, jotka ovat metsälain mukaisia tärkeitä elinympäristöjä.Elinympäristöt on osoitettu kartalla numeroituna 1,2 ja 3. Metsälakikoh-teiden säilytettävien ominaispiirteiden kannalta on tärkeää, että tulvimistaei estetä jatkossakaan. Muuta rantapuustoa (kartalla hoidettava ranta-puusto) hoidetaan maisemallisista näkökulmista huomioiden puustonmerkitys liito-oravan potentiaalisena kulkureittinä. Rantapuuston hoidos-sa on huomioitava puuston merkitys linnuston kannalta. Rantaluhdan (1,2) säilytettävät ominaispiirteet: Lehtipuuvaltainen suo, jossa puustonlatvuspeittävyys keskittyy mätäspinnoille. Liikkuva vesi ja vedenkorkeu-den vaihtelut vaikuttavat pienipiirteiseen laikkukasvustoon. Koivuluh-dassa pääpuulajeina ovat hieskoivu ja harmaaleppä. Lisäksi alueellakasvaa korpilajeja. Kenttäkerros on yhtenevä. Tervaleppäluhdassa (2)valtapuulajina on tervaleppä, lisäksi on hieskoivua ja harmaaleppää.Pensaskerroksessa on lisäksi pajuja. Pohjakerros on aukkoinen. Tulvanii-tyn säilytettävät ominaispiirteet: Tulvaniitty (3) muodostuu rantaan tulvankerrostamalle maannokselle. Veden tuntumassa on kortevyöhyke, jon-ka yläpuolella on suursara-, heinä- ja suurruohovaltainen vyöhyke jaylinnä pieniruohoinen tulvaniitty.


Epilänkadun varren ja Mustikkaniemen viljelyä jatketaan voimassa ole-vien viljelysopimusten mukaan. Mikäli vuokrasopimukset päättyvät pide-tään avoimien alueiden maisemasta huolta esimerkiksi niittämällä. Järveäkiertävän reitistön yhtenäisyyttä ja rannan saavutettavuutta parannetaannykyisestä rakentamalla rantaan uusi rantapolku.

12 MUSTIKKANIEMI



Kolopuut



Harvennustyö Puustoa hoidetaan harventamalla yksitellen eri latvuskerroksista.Huomioidaan liito-oravan elinympäristön asettamat rajoitukset! Ei toimenpiteitä. Toistetaan 10-15 vuoden

välein.

Pienpuuston poisto Pienpuuston hoidon maisemallisena tavoitteena on paikoittaisenläpinäkyvyyden ja järvinäkymien lisääminen. Katajat säilytetään!

Pienpuuston vesomista tarkkaillaan ja sitä poistetaantarvittaessa alkuhoidon laajuutta mukaillen. Toistetaan 5 vuoden välein.

Harvennustyö Aluetta hoidetaan tulvaniittynä. Puustoa voidaan tarvittaessapoistaa.

Aluetta hoidetaan tulvaniittynä. Puustoa voidaantarvittaessa poistaa.

Aluetta hoidetaantulvaniittynä. Puustoavoidaan tarvittaessapoistaa.

Niitto Aluetta hoidetaan tulvaniittynä. Aluetta hoidetaan tulvaniittynä. Aluetta hoidetaantulvaniittynä.

Harvennustyö Puustoa hoidetaan harventamalla yksitellen eri latvuskerroksista.Huomioidaan liito-oravan kulkureitin asettamat rajoitukset!

Hoitotarve tarkistetaan kerran viisivuotisjaksonaikana.


Pienpuuston poisto Pienpuuston hoidossa painotetaan kuusentaimien poistoa.Pensaskasvillisuutta ei poisteta. Pienpuuston hoidossa mukaillaan alkuhoidon laajuutta. Toistetaan 5 vuoden välein.

Harvennustyö

Pienpuuston poisto

Avoimet alueetEpilänkadun varressa jaMustikkaniemessä

Viljely Peltokuviota viljellään viljelysopimuksen mukaisesti. Peltokuvio pidetään avoimena joko viljelysopimuksenmukaisesti tai muutoin, esimerkiksi niittämällä.

Peltokuvio pidetäänavoimena jokoviljelysopimuksenmukaisesti tai muutoin,esimerkiksi niittämällä.

Harvennustyö Puuston saarekkeisuutta lisätään valiten puut yksitellen erilatvuskerroksista. Puiden kunnon ja kasvutilan tarkkailu.

Puiden kunnon ja kasvutilantarkkailu viiden vuodenvälein.

Pienpuuston poisto Pienpuusto ja pensaikko poistetaan mukaillen tavoiteltavienmetsäsaarekkeiden sijaintia.

Pienpuuston kehittymistä tarkkaillaan ja sitäharvennetaan tarvittaessa alkuhoidon laajuuttamukaillen. Metsänpohja hoidetaan niittämällä kerrankasvukaudessa.


Olemassa olevastapuustosta kehitettäväpuusaareke -pensaskerros avoin



Metsälain tärkeäelinympäristö 3 -Tulvaniitty

Metsälain tärkeätelinympäristöt 1,2 -Rantaluhdat

Hoidettava rantapuusto


LehtimetsäHoidetaan samoin kuin ympäröivässä lehtometsässä.

Hoidetaan samoin kuin ympäröivässä lehtometsässä.


TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 13 VAARINMAA

PP

Rantametsän avoimuus säilytetään.

Muu merkittävä elinympäristö - LehtoTavoitteena on lehtipuuvaltainen, kerroksellinen puusto jamuu tyypillinen lehtokasvillisuus. Kuusettuminen estetäänharventamalla pääasiassa lehdon keskimääräistä nuo-rempaa kuusipuustoa (mutta ei kaikkia) ja suositaan van-hempaa lehti- ja havupuustoa. Poistettavat puut valitaanyksitellen eri latvuskerroksista, tasavälein harventamistavältetään ja puuston aukkoisuutta ja kerroksellisuutta li-sätään. Puusaarekkeet ovat monilajisia ja ikärakenteel-taan vaihtelevia. Kuviolla mahdollisesti kasvavia järeitähaapoja, raitoja, mäntyjä, koivuja, kuusia ja jaloja lehti-puita säilytetään. Pensaskerrosta ei raivata.Katso: Liito-oravan kulkureitit

Hoidettava rantapuustoRantametsälle ominainen avoimuus säilytetään.Kenttäkerros säilytetään ruohovaltaisena ja pen-saskerrosta raivataan. Yksittäispuita ja pieniä puu-ryhmiä säilytetään. Leikki- ja veneranta-alueenvälinen tiheä pensaikko raivataan ja rannan toi-minta-alueesta tehdään yhtenäinen. Katso: Lii-to-oravan kulkureitit

VenerantaRakennetaan tukevat pitkospuut, joita pitkinpääsee helposti joka veneelle. Nykyinen puustosäilytetään venepaikkojen lomassa. Veneran-nan pohjoispäädyn vesillelaskupaikkaa paran-netaan.Katso: Liito-oravan kulkureitit

RantaRanta-alue säilytetään nykyisenkaltaisena jarannalle sijoitetaan kaksi penkkiä. Rannan ja pe-likentän välisen metsikön pensas- ja vesaikko-kerros raivataan näkymien avaamiseksi järvelle.

NurmialueLeikattava nurmi muutetaan kukkivaksi niityksi. Nii-tylle istutetaan enintään 2-3 maisemapuuryhmää,joissa on 3-5 lehtipuuta/ ryhmä.

Pelikenttämuutetaan nurmipintaiseksi.

Leikkipuisto

Ristiviivarasterointi osoittaa vieraslajienesiintymisalueen.Vieraslajien leviäminen estetään.

YLEISOHJEETKoneellisia pohjakerrosta rikkovia hoitotoimenpiteitä ei teh-dä sulan maan aikana: Rajoitus koskee Metsälain tärkeitäelinympäristöjä, kosteikkoja, lehtoja ja vanhoja metsiä.

Liito-oravan kulkureitit:Koko rantavyöhyke on Tampereen kaupungin liito-orava-selvityksen mukaan mahdollinen liito-oravan kulkureitti.Tämä on huomioitava hoitotoimenpiteissä niin, että suosi-taan keskimääräistä vanhempia lehti- ja havupuita. Puiden/puusaarekkeiden väli ei saa ylittää 10 metriä.



13 VAARINMAA

Arvot ja ongelmat

Vaarinmaa sijoittuu kapealle kaistaleelle, Epilänkadultajärveen laskevalle rinteeseen. Vaarinmaa on toiminnalli-sesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeä virkistysalue, sillä sesijoittuu avain asuinrakennusten tuntumaan, katunäky-mien saavutettaviin ja pysäköintialueiden lähelle. Vaa-rinmaan leikkipaikka ja ranta-alue ovat suosittuja ajan-viettopaikkoja. Vaikka nykyiset venepaikat ovat lähelläEpilänkatua, ovat ne kasvillisuuden ja maastonmuoto-jen vuoksi melko vaikeakulkuisesti saavutettavia. Jär-veä kiertävän reitistön kannalta alue on ongelmallinen,sillä Nahkatehtaankadun jälkeen pyöräily- ja jalankul-kuliikenne suuntautuu Epilänkadun varteen, jossa reitintunnelma ja yhteys vesialueeseen jää katuympäristönja ajoneuvoliikenteen varjoon. Pysäköintialue palveleetalvisin myös luistinradan käyttäjiä.


Tavoitteena on säilyttää rannan viihtyisyys ja merkitystärkeänä oleskelualueena. Alueen hoitotaso pidetäänkorkeana, jotta puisto liittyy luontevasti Nahkatehtaankadun kaupunkimaiseen ympäristöön. Rantapuustoliittää Vaarinmaan Tohloppijärven luontovaltaisempiinosa-alueisiin. Puustoa hoidetaan hienovaraisesti näky-mien, luontoarvojen ja linnuston säilyttämiseksi sekärannan yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi myös vasta-rannalta katsottuna. Rantapuustolla on maisemallistamerkitystä myös vastarannan näkymien kannalta.

Luontoarvot ja niiden huomioiminen viheralueidenhoidossa

Alueen merkittävin luontoarvo on lehto, jonka ominais-piirteisiin kuuluvat lehtipuuvaltainen, kerroksellinenpuusto, kehittynyt pensaskerros ja pohjakasvillisuus.Puusto on ryhmittynyttä ja puusaarakkeet monilajisiaja ikärakenteeltaan vaihtelevia. Kuviolla kasvaa järeitähaapoja, raitoja, mäntyjä, koivuja, kuusia ja jaloja lehti-puita. Kuviolla on myös kuolevia pystypuita, keloja, pök-kelöitä ja maapuita. Rantapuusto on linnuston kannaltamerkittävää.


Alueen hoitotaso pidetään nykyisellään, pelikenttämuutetaan nurmipintaiseksi ja venepaikkojen saavu-tettavuutta parannetaan pitkospuin. Pelikentän käyt-töä pysäköintiin rajataan kääntöpuomilla. Vaarinmaanleikkipaikan ja pysäköintialueen läheisyyteen sijoitetaanalueopaste.



Kolopuut

Harvennustyö

Hoidon maisemallisena tavoitteenaon lehvästön paikoittainen läpinäkyvyys jajärvinäkymistä huolehtiminen. Huomioidaan liito-oravan elinympäristön asettamat rajoitukset!

Hoitotarve arvioidaan säännöllisesti. Toistetaan 10-15 vuodenvälein.

Pienpuuston poistoPienpuuston harvennuksissa tavoitteena onjärvinäkymien säilyminen ja umpeenkasvunestäminen.

Vesoavaa pienpuustoa poistetaantarvittaessa alkuhoidon laajuutta mukaillen.

Toistetaan viiden vuodenvälein.

HarvennustyöPuustoa hoidetaan harventamalla yksitellen erilatvuskerroksista. Huomioidaan liito-oravankulkureitin asettamat rajoitukset!

Ei hoitotoimenpiteitä. Toistetaan 10-15 vuodenvälein.

Pienpuuston poisto Paikoin jätetään hoitamattomia tiheiköitä.Pensaskasvillisuutta ei poisteta!

Vesoavaa pienpuustoa poistetaantarvittaessa alkuhoidon laajuutta mukaillen.

Toistetaan viiden vuodenvälein.

Pelikenttä, leikkipuistoja nurmialue

Niitto jakunnossapito

Alueita hoidetaan luokassa A2. Kukkaniittyniitetään kahdesti kasvukaudessa.

Alueita hoidetaan luokassa A2. Kukkaniittyniitetään kahdesti kasvukaudessa. Hoitosuunnitelman mukaan.

HarvennustyöPuustoa harvennetaan tarvittaessa valiten puutyksitellen eri latvuskerroksista. Tavoitteena onlisätä puuston saarekkeisuutta.

Puiden kunnon ja kasvutilan tarkkailu jahoitotarpeen arviointi vuosittain.

Puiden kunnon ja kasvutilantarkkailu ja hoitotarpeenarviointi 5 vuoden välein.


Pienpuuston ja pensaskerroksenkehittymistä tarkkaillaan ja sitäharvennetaan tarvittaessa, jotta näkymätrunkojen lomasta säilyvät pääasiallisestiavoimina.


Olemassa olevastapuustosta kehitettävätai istutettavapuusaareke -pensaskerros avoin



Hoidettavarantapuusto



14 NAHKATEHTAANKATU

Katutilan rajautuminen.

Nykyinen poikkileikkaus, etelä- ja keskiosat

Katualueen leveys n. 12 m

• Järven puolella on tontteihin rajautuvaasfalttipintainen jk + pp, 3 m

• Ajorata 4,8 - 5 m• Nahkatehtaan puolella on kadunsuuntaiset

pysäköintitaskut 2,3 m ja kapea jalkakäytävä 2 m

Nykyinen poikkileikkaus, pohjoisosat

Katualueen leveys n. 12 -16 m

• Järven puolella on asfalttipintainen jk + pp 3 m• Jk/pp:n ja tontin välillä on 3,5 m katualueeseen sisältyvää asfal-

toitua tai nurmetettua välivyöhykettä• Ajorata 4,8 - 5 m• Nahkatehtaan puolella on kadunsuuntaiset

pysäköintitaskut 2,3 m ja kapea jalkakäytävä 2 m

Kadun rajautuminen

• Itäpuolen jalkakäytävä ja pysäköinti ovat tärkeitä kiinteistöille japäiväkodille.

• Suora ajo kadulta rivitalojen autopaikoille ja sisäänkäynneille

Tällä aukeamalla esitetyt ideat ovat viitteellisiä tutkielmiaNahkatehtaankadun jäsentelymahdollisuuksista. Kadun jär-jestelyt ratkaistaan erillisissä katusuunnitelmissa.

Kevyen liikenteen ympäristön kohentaminen

Katu yksisuuntaiseksi – > enemmän tilaa - selkeämpi rajautuminen

• Ajosuunta Tohlopinrannasta Epilänkadulle

• Kadun itäpuoli pysäköintitaskuineen jää ennalleen

• Yksisuuntaisen ajokaistan leveydeksi 3,5 m

• Vapautuu lisätilaa 1,3 metriä. Voidaan leventää jk/pp reittiä jaerottaa ajokaista ja kevyt liikenne toisistaan välikaistalla. Välikais-talle voidaan sijoittaa valaisinpylväät ja kiveys.

• Istutuksille on käytännössä vaikeaa järjestää tilaa tonteille ajojenja poikkileikkauksen vuoksi

• Nykyisen poikkileikkauksen ehdoilla voidaan viihtyisyyttä lisätäkiveyksillä

• Jatkosuunnittelussa voidaan tutkia myös, millaisilla ehdoilla pyö-räily voisi sijoittua ajoradalle ja miten tästä vapautuvaa tilaa voi-taisiin hyödyntää.

TOIMENPIDEKORTTI, OSA-ALUE 14 NAHKATEHTAANKATU


Nykytilanne Kehittämisehdotus


Viheralueiden hoitoluokat kartalla

Viheralueiden hoitoluokitus

Viheralueiden hoidon taso määritellään valtakunnallisesti käytössäolevan viheralueiden hoitoluokituksen mukaan. Hoitoluokkaan vai-kuttavat myös kaavamääräykset. Tohloppijärven uimarantojen olei-lualueilla on A-luokan rakennettuja viheralueita, B-luokkaan kuulu-via maisemapeltoja ja -niittyjä, C-luokan taajamametsiä, D-luokanmuita viheralueita, E-luokan erityisalueita ja S-luokan suojelualuei-ta.

Käyttöviheralueet (A2) sijaitsevat keskeisesti rakennetussaympäristössä. Ne ovat viihtyisiä, turvallisia ja toimivia käyttöym-päristöjä, jotka on tarkoitettu esim. oleskeluun, leikkiin ja pieni-muotoiseen pelaamiseen. Käyttöviheralueilla on istutuksia, puitaja nurmialueita sekä paikoittain korkeatasoisia rakenteita. Vaarin-maan leikkipaikan A2-hoitoaluetta laajennetaan maisemien katse-lupaikkana toimivalle rantahietikolle saakka. Tohloppijärven uima-rantojen aurinkonurmia hoidetaan luokassa A2.

B1 MaisemapellotMaisemapelloilla viljellään viljelykasveja tai kukkivia maisemapel-tokasveja. Niitä hoidetaan maataloudessa käytetyin menetelmin.Tavoitteena on avoimen kulttuurimaiseman ylläpitäminen, taaja-makuvan rikastuttaminen ja pellon reunavyöhykkeiden luonnonmonimuotoisuuden ylläpitäminen. Kohmanpuiston maisemapeltoaviljellään sille laaditun viljelykiertosuunnitelman mukaisesti.

B3 Maisemaniitty ja laidunalueMaisemaniityt sijaitsevat usein ulkoilureittien varsilla tai ne voivatolla osa kulttuuri- ja perinnemaisemaa. Maisemaniityt ovat puoli-avoimia ja niiden kasvillisuus koostuu pääasiassa ruohovartisistaluonnonkasveista. Hoidon tavoiteena on ylläpitää avointa niitty-maisemaa siten, että alue säilyttää ominaispiirteensä ja monimuo-toisuutensa. Kohmanpuiston hakamaata ja Jussinojan ympäristöjähoidetaan tässä hoitoluokassa ja niitä voidaan myös hoitaa laidun-tamalla. Laidunnus toteutetaan aina erillisen laidunnussuunnitel-man mukaan.

Lähimetsät (C1) sijaitsevat asutuksen läheisyydessä. Lähimet-sässä on hyvät käytävä- ja polkuverkostot päivittäiseen ulkoiluun.Hoidon tavoitteena on ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen sekähoidettu ja maisemaltaan edustava metsäkasvillisuus. Turvallisuus,puuston elinvoimaisuus ja puuston uudistuminen ovat myös keskei-siä hoidon tavoitteita. Ristimäen asutukseen rajautuvien C1-aluei-den rajauksia on täsmennetty puustokuvioiden ja kunnostettavienpolkulinjojen mukaan. Tesoman valtatien läheisyydessä sijaitsevanmetsäkuvion hoitoluokka on muutettu C1-luokkaan avattavien nä-kymien vuoksi.

Ulkoilu- ja virkistysmetsät (C2) antavat kaupunkirakenteeseenväljyyttä ja niitä käytetään virkistystoimintaan.

Suojametsät (C3) sijaitsevat pääväylien, teollisuusalueiden ja ve-sistöjen reuna-alueilla ja lieventävät melu-, pöly- tuuli- ja saaste-

A2

C3

D4

E6

C2

A2

E3

E1

C3

C3

C3 E1

C1

B3

C2

C2

C3

C1

C3

C3

C3

C5

C3

C5

C5C2

C2

B1

E4

E3

B3

C5

C1

C3

C1

C1

C5

C5

S1

B3

A2

D4

D4

Kehittämistoimenpiteet muuttavat hoitoluokituksiarantapuustovyöhykkeillä, joiden hoidossa huomioidaanluontoarvot, Ristimäen lakimetsissä, jossa huomioi-daan aiempaa yksityiskohtaisemmin puustokuvioidenrajat, Palloiluhallin lähistöllä, jossa hoidossa kiinnite-tään jatkossa huomioita myös näkymien avartami-seen, Kohmanpuistossa, jossa palautetaan kulttuuri-maisemaa, uimarannan käytävälinjauksen muutoksenyhteydessä ja Myllypuronkadun varren suojametsänja suopolun yhteydessä. Tohlopinrannan asemakaa-va-alueen hoitoluokitus ratkeaa asemakaavoituksenyhteydessä.

A3

B3

E1

A2

B1

B3

B4

C1

C2

C3

C5

E1

E3

E4

E6

D4

D5

S1

HOITOLUOKAT


haittoja. Suojametsä voi toimia myös tärkeänä ekologisena yhtey-tenä. Alueella ei ole ulkoiluun tarkoitettuja rakenteita tai varusteita,mutta sen halki voi johtaa polku tai kevyen liikenteen väylä. Myl-lypuronkadun vastaisen C3-alueen rajausta on muutettu puusto-kuvioiden ja suopolun linjauksen mukaiseksi. Muita C3-alueita onVaarinmaan ja Tesoman valtatien lähellä.

Arvometsät (C5) Arvometsiin kuuluvat maiseman, kulttuurin,luonnon monimuotoisuuden tai muiden ominaisuuksien kannaltaerityisen tärkeät ja arvokkaat kohteet. Arvometsäluokkaan kuuluvatKohmanpuiston rantalehto Mediapoliksen edustalla, osa Rasonhaanmetsiin rajautuvista metsäalueista, Kohmanpuiston vanha kuusik-ko, Tohlopinsuo ja luontoarvoiltaan tärkeät rantapuustovyöhykkeet.

Muut viheralueet (D) luokkaan kuuluvat ns. ulosvuokratutalueet tai alueet, jotka ovat kaavassa osoitetusta viheraluemerkin-nästä poikkeavassa käytössä. Mustikkaniemen avoimet alueet onhoidettu avoimena, ulos vuokrattuna peltoalueina (D4). Myös ten-niskenttä kuuluu hoitoluokkaan D.

Erityisalueisiin (E) kuuluvat uimaranta ja liikuntapaikat E1, sou-tuveneiden säilytysalueet E3, viljelypalstat E4 ja matonpesupaikkaE6.

Suojelualueet (S) luokkaan kuuluu kolmentasoisia kohteita.

S1-alueet ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luonnonsuoje-lualueita, luonnonsuojelulain luontotyyppejä ja ympäristökeskuk-sen rajauspäätöksellä määriteltyjä erityissuojeltujen lajien elinym-päristöjä tai kasvupaikkoja.

Rasonhaan perintömetsä kuuluu kokonaisuudessaan suojelualuei-den hoitoluokkaan S1 ja sen hoidon järjestämisestä ja alueiden ke-hittämisestä vastaa kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö.

Nykyisen Kohmanpuiston maisemapellon kukkaloistosta on paljon iloa. Maisemapelto kuuluu hoitoluokkaan B1.

Kohmanpuistoa hoidetaan jatkossa maisemaniittynä hoitoluokassa B3, jolloin maisemakuva muuttuu nykyistä avoimemmaksi. Alueenhoito on mahdollista myös laiduntamalla. Metsän reunapuusto suojaa taustan vanhaa kuusikkoa ja on tärkeä osa maisemakuvaa.

kuva: Merja Eronen


KARTTALÄHTEET JA ILMAKUVAT

Vanhat painetut kartat vuosilta 1953. 1960, 1975, 1980 ja 1991. Maanmittaus-laitos.

Ilmakuvat vuodelta 1994. Tampereen kaupunki.

Rekognosointikartat

Tampereen karttapalvelu https://kartat.tampere.fi /oskari

Karttaikkuna http://www.paikkatietoikkuna.fi /web/fi /kartta

KIRJALLISET LÄHTEET

Timo Alanen ja Saulo Kepsu, Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805 (SKS,1989).http://www.tampere.fi /asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/metsat.html

Avoimet viheralueet - Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito 2014-2025. Viherpal-veluohjelma, B-hoitoluokitus. Tampereen kaupunki. Kaupunkiympäristön kehit-täminen.

EHYT-hanke, Tesoma. Ekosysteemipalveluselvitys. 2013. Ramboll Oy.

Lammi, Kaija. Meirän kylät. Lamminpään ja Tohlopin kaupunginosakirja. 1998

Luoto, Kirsi. Arkistoselvitys koskien Tampereen Epilänharjun “Ruumiinopuntari”-nimistä kulkuväylää. Pirkanmaan maakuntamuseo/Kulttuuriympäristöyksikkö.2010

ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitaulousnaiset MKN Maisemapalvelut, Söyrinki.Maisemapeltojen viljelykiertosuunnitelma v. 2013-2017.

Mikroliitti Oy. Rostedt, Tapani; Helminen, Mikko; Jussila, Timo. Tampere TesomaYleissuunnitelma-alueen muinaisjäännösinventointi. Yleissuunnitelma nro 1034,28.6.2012.

Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. 2008. Tampereen kaupunki /Suunnittelupalvelut /Selvitykset ja arvioinnit.

Tampereen luontopolut. Tohlopin luontopolku. Tampereen kaupunki. Ympäristö-valvonnan julkaisuja 8/2004.

Tesoman ympäristö- ja maisemaselvitys. Tesoman yleissuunnitelma. 01/2013.Tampereen kaupunki. Maankäytön suunnittelu.

Viherrakenteen seudullinen yleissuunnitelma, luonnos. 8.3.2019. Tampereenkaupunkiseutu.

Documents

TOHLOPPIJÄRVEN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA ... · historiaa osaksi nykymaisemaa, on umpeen kasvanei-den niittyjen ja peltojen hoitaminen avoimeksi tai puuston muunlainen