Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti · Tiimioppiminen sosiaali- ja terveysalalle. 2 JYVSKYLN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 3 1 • 2014 Sisältö

11 • 2014

Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti

2426

1/20

14

Irina Starovoytova muistuttaa yrityksiä

6

jam

k.fi

201

4

mahdollisuuksistaVenäjän

”Venäläisten

opiskelijoiden

osaamista kannattaa

hyödyntää.”

Verkkosivujenuudet tuulet – mobiilistija olennaiseen keskittyen

Tiimioppiminensosiaali- ja terveysalalle

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 2 31 • 2014

Sisältö

J y v ä s k y l ä n a m m a t t i k o r k e a k o u l u n a s i a k a s l e h t i 1 • 2 0 1 4

ISSN 1799-7917 z PääToImITTaJa: helI ToIVola z ToImITuSkuNTa: kaTRI kuNelIuS, TaNJa mINkkINeN, Paula PaSaNeN, SoNJa RahkoNeN, helI ToIVola Ja TuIJa ylä-SahRa z ToImITuS: VIeSTINTä-PaPRIco oy z yhteystiedot: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, raJakatu 35, 40200 JyVäSkylä, [email protected], www.Jamk.fI z PalauTe Ja oSoITTeeNmuuTokSeT: [email protected] z PaINoTyö: kIRJaPaINo kaRI ky, Painos: 4 000 z lehTI oN PaINeTTu maxI SaTIN -PaPeRIlle, Jolle oN myöNNeTTy eu-ymPäRISTömeRkkI. KansiKuVa: PeTTeRI kIVImäkI. NIINa lamPI TeSTaa, mITeN JamkIN uudeT VeRkkoSIVuT ToImIVaT käNNykäSSä Ja TableTISSa.

Pääkirjoitus

yhteistyöllä tuloksiin

6

20

22

Useat talousennusteet indikoivat positiivista muutosta yleisessä taloudellisessa tilanteessa. Mielessäni onkin kysymys, kuinka me täällä Keski-Suomessa tartumme tilaisuuteen mah-dollisimman määrätietoisesti yritysten ja alu-

een hyväksi. Se vaatii meiltä kaikilta toimijoilta yrittäjä-mäistä otetta ja tavoitteellisuutta. Uskon kuitenkin, et-tä yhdessä saamme enemmän aikaan kuin jokainen yk-sin yrittäen.

Keski-Suomessa on valtavasti osaamista ja potenti-aalia. Erityisesti teollisuudessa on menossa melkoinen myllerrys, jossa moni yritys joutuu pohtimaan uutta tu-levaisuutta vanhojen konstien pettäessä. Liiketoimin-nan on vain löydettävä erilaisia toteutusmalleja tuot-teiden suunnitteluun, valmistuksen tehokkuuteen sekä tuotteiden saattamiseen markkinoille.

Tuotannollisen toiminnan rinnalla meillä on alueella myös vahvaa palvelutarjontaa.

Olen ollut mukana yhden yhteistyöverkoston käynnis-tämisessä, ja työ on vasta päässyt alkuun. Silti jo näiden kokemusten pohjalta vaikuttaa siltä, että hyvällä yhteis-työllä kukin osapuoli voi saada merkittävää etua liike-toiminnalleen. Tällaisessa yhteistyössä ei voi olla muka-na toistensa kanssa kilpailevia toimijoita, vaan mukaan on valittava toisiaan täydentäviä kumppaneita. Niinpä yhteistyöverkostoa rakennettaessa on huolellisesti mie-tittävä eri toimijoiden roolit ja tavoitteet sekä varmis-tettava, etteivät ne aiheuta ristiriitoja yhteistyön käyn-nistyessä.

Asiakkaita ja heidän tarpeitaan on opittava tunte-maan entistä paremmin. Samalla on hyvä selvittää asia-kasryhmään liittyvä liiketoimintamahdollisuus myös euroina.

Yllä mainitsemallani yhteistyöverkostolla selvitimme asiakkaiden ostohalukkuutta ja siihen käytettävää raha-määrää. Kyselyyn vastanneen 2 700 potentiaalisen asi-akkaan vastauksien pohjalta selvisi, että varsin pienel-

le yritysten joukolle olisi juuri nyt Keski-Suomen ja Pir-kanmaan alueella 136 miljoonaa euroa asiakkaiden kä-sissä odottamassa, kun vain olisi myytävää ja myynti-taitoa.

Tällä pienellä yritysjoukolla me aiomme myös käyttää hyvin tämän liiketoimintapotentiaalin kehittämällä asi-akkaille parhaita mahdollisia tuotteita ja parasta mah-dollista palvelua. Siis yhdessä.

JAMK haluaa olla hyödyllinen kumppani ja osa yhteis-työverkostoa. Tämä on mielestäni ehdoton edellytys, jotta yrityksillä ja muilla työelämän organisaatioilla voi ylipäätään olla aito halu toimia kanssamme. Jotta hyö-dyllisyys toteutuisi, se edellyttää myös meidän kumppa-neiltamme määrätietoisuutta ja tavoitteellisuutta. Halu-amme ehdottomasti olla mukana rakentamassa yritys-ten uusiutuvaa kilpailukykyä toimivassa ja tavoitteelli-sessa yhteistyöverkostossa. n

mIkko R. SalmINeNhallINToJohTaJa

Venäläisopiskelijoilla on hyviä kontakteja 6

opiskelijat ja yritykset löytävät toisensa 8

Nyt halutaan opiskella venäjää 8

millainen on venäläinen asiakas? 9

dextili oy lähti liitoon erikoistumalla 10

biotalous – uusia yrityksiä ja työpaikkoja 12

opiskelijoille lahjoitetaan polkupyöriä 15

orfeo ed euridice – rakkautta ja surua 16

Jyväskylästä yhä resurssiviisaampi 18

hoitoajat lyhenevät oikealla ohjauksella 20

masennuksesta uskalletaan jo puhua 22

mobiililaitteet muuttivat verkkosivuja 24

Nyt opitaan moniammatillisissa tiimeissä 26

aina ehtii remontoida elämäntapojaan 28


uuTISeT

Jamkin ammatillinen opettajakorkea-koulu (aokk) on vetovastuussa ammatil-lisen opettajankoulutuksen kehittämises-tä kosovossa. Tavoitteena on kehittää yhteistyössä Pristinan yliopiston kanssa kaksivuotinen ammattipedagogiikkaan painottuva maisteriohjelma (master’s de-gree in Vocational Pedagogy). Jamkis-ta toteutukseen osallistuu kymmenkunta opettajankouluttajaa.

Taustalla on kosovon korkeakoulu-lakiin tehty linjaus, jonka mukaan vuo-desta 2016 alkaen kaikilla uusilla opetta-jilla koko opetusjärjestelmässä tulee olla

ammatillinen opettajakorkeakoulukehittää kosovon opettajankoulutusta

lähihoitajaopiskelija akseli kärkkäinen (18) on viimeisen opiskeluvuotensa aika-na urakoinut 15 opintopistettä ammat-tikorkeakouluopintoja. opintojen aikana on tullut uutta tietoa niin gerontologises-ta hoitotyöstä kuin seksuaaliterveyden edistämisestä.

opinnot ovat myös syventäneet aikai-sempia tietoja.

”ammattikorkeakouluopinnois-ta on hyötyä tulevaisuudessa. aion ha-kea opiskelemaan sairaanhoitajaksi työ-pätkän ja armeijan jälkeen”, kärkkäinen kertoo.

Yhdessä tekemisen malleja kehitetään edelleenlähihoitajaopiskelijoiden ammat-tikorkeakouluopinnot ovat yksi esimerkki Jyväskylän ammat-tikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yh-teistyön tiivistymisestä.

monivuotisten kiihdytys-kaista-hankkeiden aikana on avattu entistä nopeampia ja

Toiselta asteelta joustavasti korkeakouluun

joustavampia reittejä toisen asteen kou-lutuksesta kohti ammattikorkeakoulua ja työelämää.

”olemme kehittäneet valinnaisia opin-toja, jotka tukevat opiskelijoiden yksilöl-lisiä opintopolkuja ja lisäävät jatko-opin-tovalmiuksia korkeakouluopintoihin. So-siaali- ja terveysalan ammattikorkeakou-luopintojen lisäksi tarjolla ovat IcT-val-miudet-opintokokonaisuus sekä kieli- ja matemaattisia opintoja”, kertoo kehittä-mispäällikkö Taina Saarikko Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä.

eri koulutusaloilla on tehty lisäksi eri-laisia opiskeluprojekteja, joissa on ollut mukana sekä ammatillista perustutkin-

toa suorittavia että ammattikor-keakouluopiskelijoita.

yhteistyö jatkuu ja yh-dessä tekemisen malleja kehitetään edelleen.

Kansainvälistäkinkiinnostusta

opintojen joustavoitta-misessa on kyse myös

opiskelijoiden ohjaamisen kehittämises-tä. kahden koulutusasteen ohjaushen-kilöstön yhteistyö on lisääntynyt ja ym-märrys eri oppilaitosten opetussisällöis-tä on parantunut.

keskeistä on ollut myös ahoT-käy-täntöjen eli aiemmin hankitun osaami-sen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen.

”ahoT-käytännöt ovat tärkeä osa opiskelijoiden oman osaamisen arvioin-tia ja urasuunnittelua. aina kyse ei ole opintojen nopeuttamisesta vaan opis-kelumotivaation lisäämisestä. opis-kelija voi suunnata energiansa siihen, millaista osaamista pitää vielä hank-kia. Tukena ovat opinto-ohjaajat ja tu-tor-opettajat”, toteaa projektipäällik-kö Sinikka blom Jamkin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

kiihdytyskaista-hankkeissa tehty työ on herättänyt kansainvälistäkin kiinnos-tusta. koulutuksen tutkimuslaitos tekee yhdessä bremenin yliopiston kanssa ai-heeseen liittyvää tutkimusta. nTeksti ja kuva: Pia Tervoja

maisteripohjainen tutkinto. Tämä vaati-mus ja uusi maisteriohjelma ovat euroop-palaisessakin kontekstissa ainutlaatui-sia, sillä harvassa maassa vaaditaan am-matillisilta opettajilta näin laajaa peda-gogista koulutusta. kehitettävä ammat-tipedagoginen maisteriohjelma pohjau-tuu aokkin ammatilliseen opettajankou-lutukseen ja ylempien ammattikorkea-koulututkintojen työelämää lähellä ole-vaan toteutustapaan.

kehittämistyö tapahtuu Pristinan yli-opiston koordinoiman med@uP-hank-keen puitteissa. kirjainlyhenne tulee sa-

noista modernizing Teacher education in the university of Pristhina. Tammikuussa käynnistyneelle hankkeelle myönnettiin tänä vuonna euroopan suurin Tempus-ra-hoitus, lähes 900 000 euroa.

”ammatillisen opettajankoulutuksen malliamme arvostetaan kosovossa kor-kealle. Paikallisten vahva luottamus am-mattipedagogiseen osaamiseemme syn-tyi aiemman koulutusvientinä toteutetun kehittämishankkeen myötä”, toteaa tut-kimus- ja kehityspäällikkö leena kaikko-nen aokkista. nTeksti: Timo Sillanpää

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Sum-mer Schoolit kokoavat yhteen suomalai-set ja kansainväliset opiskelijat. Jamkin neljä koulutusyksikköä järjestävät kesäl-lä 2014 kaikkiaan viisi kesäkoulua, jot-ka sisältävät luentoja, työpajoja, vierailu-ja ja vapaa-ajan ohjelmaa. kesäkouluihin odotetaan yli sataa osanottajaa Jamkin yhteistyökorkeakouluista.

ammatillisen opettajakorkeakoulun creativity, learning and Quality of life -kesäkoulun (9.–13.6.) työpajoissa keski-tytään muun muassa luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun, tanssin ja liik-keen suhteeseen oppimisessa sekä tai-teen asemaan tietoisuuden kasvattajana.

Teknologiayksikön mTSu Summer schoolin (10.5.–1.6.) kesto on kolme viik-koa ja sen teemana on International bu-siness. Pääopettajana toimii tohtori kim Sokoya middle Tennessee State universi-tystä. hän tuo mukanaan 10–15 opiskeli-jan ryhmän yhdysvalloista.

Liiketalous- ja palvelut -yksikön ke-säkoulu (30.5.–18.6.) on Creativity and communication in business. kymme-nen opintojakson kesäkoulussa on mah-dollisuus oppia liiketalouden käytän-nön taitoja ja teoriaa kansainvälisessä ympäristössä.

Summer Schoolit tuovat Jyväskylään kansainvälisiä vieraita

Hyvinvointiyksikkö järjestää kaksi ke-säkoulua. health Promotion manage-ment (2.-6.6.) on tarkoitettu ylempää am-mattikorkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille. kesäkoulu toteutetaan osa-na kaksoistutkinto-ohjelmaa yhdessä itä-valtalaisen carinthia university of app-

lied Sciencesin kanssa. Toinen kesäkou-lu (18.–22.8.) on sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarkoitettu Physical activity and health promotion. nTeksti: Pia Tervoja kuva: Petri blomqvist

Lisätietoja: www.jamk.fi/summerschool

Summer Schooliin osallistuu yli 100 opiskelijaa JAMKin ulkomaalaisista yhteistyökorkeakouluista.

Lähihoitajak-si valmis-tuva Akseli Kärkkäinen aikoo ha-kea opis-kelemaan sairaanhoi-tajaksi. Tun-tumaa tuleviin opintoihin hän on saanut jo toisen asteen opintojen aikana suorittaessaan valinnaisina opin-toina ammattikor-keakouluopintoja.


JaTkuu SeuRaaValla aukeamalla u

Venäjä mahdollisuutena

7

Yhdessä uuteen suuntaan? JAMKissa opiskeleva Irina Starovoytova sanoo venäläisten ja muiden kansainvälisten opiskelijoiden tekevän mielellään yh-teistyötä keskisuomalaisten yritysten kanssa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelee toistasataa venäläistä tutkinto-opiskelijaa. Kes-kisuomalaisille yrityksille on siis tarjolla todella iso joukko venäläisen kulttuurin, kielen, yhteis-kunnan ja yrityselämän tuntijoita.

”Opiskelijat eivät luonnollisestikaan tiedä itse kaikkea, mutta heillä on suhteita Venäjälle. Opiskelijoilla voi olla esimerkiksi perheensä tai tuttaviensa kautta kontakte-ja julkishallintoon ja yrityksiin”, koulutuspäällikkö Mat-ti Hirsilä JAMKista muistuttaa.

Venäjä-konsultointiin erikoistuneen East Consulting Oy:n toimitusjohtaja Jonne Pöyhtäri näkee Jyväsky-lässä opiskelevat venäläiset erinomaisena voimavarana keskisuomalaisille yrityksille. Vaikka kyse on usein var-sin nuorista opiskelijoista, heillä on käsitys kotimaansa toimintatavoista sekä kielitaitoa.

”Nämä opiskelijat sopivat hyvin esimerkiksi etsimään tietoa venäjänkielisistä lähteistä. He voivat auttaa myös käännöstehtävissä. Venäläinen opiskelija osaa esimer-kiksi sanoa, voiko käännetystä tekstistä syntyä jokin outo kieliassosiaatio”, Pöyhtäri konkretisoi.

Työntekijät koko ajan koulutetumpia

Useita vuosia Pietarissa yritysten johtotehtävissä työs-kennellyt Pöyhtäri sanoo nuoren sukupolven olevan Ve-näjällä kiinnostunut kehittämään itseään ja hakemaan kansainvälistä oppia.

”Venäläinen koulutus on melko spesifiä. Siellä keski-tytään tarkasti yhteen aiheeseen, kun taas Suomessa haetaan laajempaa näkemystä”, Pöyhtäri arvioi.

JAMKin venäläisopiskelijat ja keskisuomalaiset yritykset yhteistyössä

apu jo oven takanaJyVäSkyläSSä oPISkeleVaT VeNäläISeT VoIVaT kIelITaIToISINa Ja omaN maaNSa

TaVaT TuNTeVINa auTTaa keSkISuomalaISIa yRITykSIä. heIllä SaaTTaa myöS olla

yRITykSIlle TäRkeITä koNTakTeJa.

Tekstit Tommi Salo Kuvat Petteri kivimäki Grafiikka martti hänninen

Johtaja Vadim Yamkin Home Credit Bankista Obnins-kista kuvaa venäläisiä yliopistoja pääpiirteissään akatee-misiksi instituutioiksi.

”Jotkut niistä ovat mukana tutkimus- ja kehitystoi-minnassa, mutta hyvin harvoin ne toimivat yritysten kanssa. JAMK on auttanut paljon Obninskissa pk-yri-tyksiä tarjoamalla koulutusta ja luomalla b-to-b-kontak-teja”, Yamkin sanoo.

Pöyhtäri muistuttaa, että Venäjällä todella arvoste-taan koulutusta. Venäjällä myös vaaditaan moneen teh-tävään tutkinto. Venäläisnuorilla saattaa olla ensim-mäinen korkeakoulututkinto tehtynä jo hieman päälle 20-vuotiaana, minkä jälkeen he lähtevät esimerkiksi ul-komaille tekemään toista.

”Itsensä kehittämiseen käytetään Venäjällä aikaa, ja osaamista nostetaan yrityksissä jokaisella työntekijä-portaalla. Venäjällä toimivien yritysten on mahdollis-ta saada koko ajan koulutetumpaa työvoimaa”, Pöyhtä-ri laskee.

JaMK vienyt osaamistaan jo yli 10 vuotta

JAMK on osaltaan ollut kasvattamassa osaamistasoa Venäjällä yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2002 al-kaneen koulutusviennin aikana JAMK on tarjonnut koulutusta muun muassa rehtorien pedagogiseen johta-miseen, yrittäjien valmiuksien kehittämiseen ja tervey-denhuoltoalan osaamisen kasvattamiseen. Se on myös tarjonnut suomalaiseen innovaatiojärjestelmään liitty-vää koulutuspakettia.

”Aluehallintoviranomaisilla on ollut halukkuut-ta hankkia koulutusta JAMKista. Koulutuksen lisäksi JAMKin kaikissa yksiköissä tapahtuu asiantuntijavaih-toa Suomesta Venäjälle ja päinvastoin”, JAMKin projek-tipäällikkö Heikki Pusa kertoo.

Opiskelijoille on puolestaan tarjottu kaksoistutkinto-mahdollisuutta Moskovassa ja Obninskissa. n

”itsensä kehittämiseen käytetään Venäjällä

aikaa, ja osaamista nostetaan yrityksissä

jokaisella työntekijäportaalla.”Jonne Pöyhtäri

JyVäSkyläN ammaTTIkoRkeakouluN aSIakaSlehTI 6


Venäjän federaatio

Pinta-ala: 17 075 400 km²Väkiluku: 141,93 milj. (vuonna 2011)

Tuonti Vienti

Milj. e

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Muut tavarat 15,6 %

Elintarvikkeet6,8 % Öljytuotteet

5,9%

Kemialliset aineet ja tuotteet 21,0 %

Paperi ja pahvi 9,3 %

Metallit ja metallituotteet 5,7 %

Teollisuuden koneet, moottorit yms. 17,4 %

Sähkökoneet ja -laitteet 12,2%

Kuljetus-välineet 3,9 %

Kojeet, mittarit, yms. 2,2 %

Puutavara 3,3 %

Kivihiili 2,2 %

Öljytuotteet 67,9 %

Kaasut 11,8 %

Sähkö 1,5 %

Kemialliset aineet ja tuotteet 7,1 %

Metallit 1,9 %

Muut tavarat 4,3 %

Lähde: Tulli

Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2003-2013

Vienti Venäjälle 2012 Tuonti Venäjältä 2012

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

Venäjä mahdollisuutena

Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelu in-nostaa Jamkin opiskelijoita. erityises-ti tradenomiopiskelijat ja logistiikan kou-lutusohjelman opiskelijat ovat olleet kiin-nostuneita venäjän opiskelemisesta.

Jamkin tutkinto-opiskelijoille tarjo-taan vapaaehtoisia venäjän kielen opin-toja alkeista aina syventäviin opintoihin. Restonomiopiskelijoiden tutkintoon kuu-luu pakollinen opintojakso Venäjän kult-tuurista ja kielestä.

NyT haluTaaN oPISkella VeNäJää

Yksi uusi kohtaamispaikka on Keski-Suomen kaup-pakamarin kansainvälistymisvaliokunta. JAMKin kansainvälisiä opiskelijoita kävi ensimmäistä ker-

taa alkuvuodesta 2014 kertomassa valiokunnan tilai-suudessa yrityksille taustoistaan ja opiskelustaan sekä kotipaikkansa bisneselämästä.

”Minulle järjestyi kansainvälistymisvaliokunnan kaut-ta tapaaminen EduCluster Finland Oy:n ihmisten kans-sa”, kolmatta vuotta JAMKissa International Business -koulutusohjelmassa opiskeleva venäläinen Irina Staro-voytova kertoo.

Starovoytova (33) sanoo haluavansa työskennellä jos-sain vaiheessa koulutusviennin parissa. Koulutukselle on hänen mukaansa Venäjällä paljon kysyntää, ja koulu-tusvienti sinne on suhteellisen uusi asia.

suomea ja venäjää puhuva on vahvoilla

Starovoytovan mukaan ulkomaalaiset opiskelijat teke-vät mielellään yhteistyötä keskisuomalaisten yritysten kanssa, kun vain osapuolet löytävät toisensa.

”Jos yritykset osaavat selkeästi kertoa tarpeistaan, löytyy varmasti opiskelijoita auttamaan niitä. Opiskeli-jat voisivat tehdä esimerkiksi yhteisiä projekteja yritys-ten kanssa.”

kuka liimaa opiskelijatja yritykset yhteen?TäRkeä kySymyS kuuluu, mITeN JamkISSa oPISkeleVIeN VeNäläISoPISkelIJoIdeN TIedoT Ja

TaIdoT SaadaaN keSkISuomalaISTeN yRITySTeN lIIkeToImINNaN aVukSI. oleNNaISTa oN, eTTä

Nämä kakSI oSaPuolTa kohTaaVaT JoSSaIN ToISeNSa.

Uralin vuoriston länsirin-teellä sijaitsevasta Permin kaupungista kotoisin ole-van Starovoytovan suunni-telmissa on jäädä suomalai-sen miehensä kanssa Jyväs-kylään. Hän on jo aloittanut omaa yritystoimintaa tar-joamalla palveluja Suomeen opiskelijaksi mieliville venä-läisille ja kiinalaisille opis-kelijoille.

”Venäjä-tuntemusta ja venäjän kielen taitoa tarvitaan nykyään monessa työssä. Suomessa työllistyäkseen tar-vitaan myös hyvää suomen kielen taitoa”, suomea ko-ko ajan opiskeleva Starovoytova miettii työllistymise-dellytyksiä.

Hän muistuttaa yrityksiä mahdollisuuksista, joita on tarjolla myös Pietarin ja Moskovan itäpuolelle jäävällä Venäjällä. Tosin bisneselämää leimaa itänaapurissa edel-leen byrokraattisuus ja poliittisuus.

”Suomalaisilla tuotteilla on hyvä maine Venäjällä. Suomi nähdään kehittyneenä läntisenä bisnesmarkki-nana.” n

mIllaINeN oN VeNäläINeN aSIakaS?Jamkin opiskelijat ja keskisuomalai-set yritykset pääsevät kesällä 2014 kar-tuttamaan Venäjän matkailuun ja kaup-paan liittyvää osaamistaan. Jamk järjes-tää touko–elokuussa ensimmäistä kertaa opintokokonaisuuden, jossa pureudu-taan venäläisiin kuluttajina, matkailijoina ja asiakkaina. Tavoitteena on ymmärtää aiempaa paremmin venäläisiä matkailijoi-ta sekä kohdentaa heille markkinointia ja tarjota uusia keskisuomalaisia palveluja.

”opiskelijat syventävät osaamistaan tutustuessaan venäläiseen kulttuuriin, arvomaailmaan ja tapoihin. opinnoissa käydään läpi myös sitä, mitä muutoksia venäläisessä yhteiskunnassa on tapah-tumassa ja miten lomailun ja vapaa-ajan kulttuuri on muuttumassa”, tuntiopettaja anita hukkanen Jamkista kertoo.

Yrityksille uusia ajatuksia markkinointiinopiskelijoiden lisäksi opintokokonai-suudesta hyötyvät matkailun ja kaupan alan yritykset. yritysten edustajat muo-dostavat opiskelijoiden kanssa kehittä-mistiimejä, joissa yhdessä mietitään kei-noja lisäarvon tuottamiseen venäläisil-le asiakkaille.

”Tarkoituksena on parantaa muka-na olevissa yrityksissä palvelujen tarjon-taa ja markkinointia. liikkeelle lähdetään yritysten liiketoimintatarpeista”, hukka-nen sanoo.

opinnoissa isoja kokonaisuuksia ovat asiakasymmärryksen kasvattaminen, palvelujen kehittäminen ja kohdentami-nen venäläisille sekä asiakaskokemuksen johtaminen. Venäläinen asiantuntija tulee Jamkin kumppanikorkeakoulusta Pieta-rista syventämään ymmärrystä venäläi-sestä matkailijana ja asiakkaana.

hukkasen mukaan uudella opintopa-ketilla tuetaan keski-Suomen matkailu-strategiaa, jossa yhtenä tavoitteena on kolminkertaistaa venäläisten matkailijoi-den määrä maakunnassa vuodesta 2011 vuoteen 2020.

”Työelämästä on tullut signaalia, et-tä Venäjä-osaamista tarvitaan koko ajan enemmän.” n

”Suosion kasvu on näkynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Venäjää pidetään tärkeänä kielenä työelämän kannalta. olemme saaneet motivoituneista opis-kelijoista kasaan isoja ryhmiä”, koulutus-päällikkö Pirkko Pollari Jamkin kielikes-kuksesta kertoo.

Tietoa kulttuurieroistaopinnoissa keskitytään kielitaidon ohel-la Venäjän kulttuuriin. opiskelijat saavat

tietoa esimerkiksi kulttuurieroista Suo-men ja Venäjän välillä.

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi Jamk tarjoaa osaamistaan oman talon ulko-puolelle. kysytyimpiä ovat olleet englan-nin ja venäjän kielen kokonaisuudet.

”Voimme räätälöidä kieli- ja kulttuuri-opintoja kunkin asiakasorganisaation tar-peen mukaan. koulutuksessa voidaan tarvittaessa painottaa juuri kulttuuritun-temusta”, Pollari korostaa. n

u u

Irina Starovoytova.

• hakuaika yrityksille 24.3.–13.4. avoimen amkin kautta. hakuaika tutkinto-opiskelijoille 7.–25.4.

• lisätietoja: anita hukkanen, puh. 050 447 3334


Dextili ja JAMK ovat tehneet yhteistyötä jo muuta-mia vuosia. Yhteistyö sinetöitiin viime vuonna kol-mivuotisella kumppanuussopimuksella, josta eri-

tyisesti opiskelijat hyötyvät. JAMKin liiketalouden opis-kelijat saavat käytännönläheisiä aiheita harjoitustöihin-sä ja pääsevät Dextiliin ”oikeisiin töihin” viiden kuukau-den harjoittelujaksollaan.

”Keväällä 2014 meillä on useita JAMKin opiskelijoita harjoittelijoina. Viisi kuukautta kestävä työharjoittelu on liiketalouden opiskelijoille hyödyllinen. Sen kuluessa näkee, millaista taloushallinnon työ on. Opiskelijat pää-sevät tekemään kirjanpitoa tilinpäätöksiin saakka”, ker-too Dextili Oy:n toimitusjohtaja Miia Pasanen.

Ennusteiden mukaan osaavista taloushallinnon työn-tekijöistä on pulaa tulevaisuudessa. Pasanen pitää kor-keakouluyhteistyötä yhtenä keinona osaavien työnteki-jöiden rekrytoinnissa.

erikoistuminen nosti dexTIlIN kaSVuuNdexTIlI oy Ja Jamk TekeVäT yhTeISTyöTä, JoSTa molemmaT oSaPuoleT hyöTyVäT.

wIN-wIN-TIlaNNe oNkIN kumPPaNuuSSoPImukSeN keSkeINeN TaVoITe.

Teksti ja kuvat: Timo Sillanpää

f JAMKin kolmannen vuoden liiketalouden opiskelija Sanna Mäkinen käy Skype-neuvottelussa läpi ajankohtaisia asioita yrityksen sisäisessä palaverissa.

ff Dextili Oy:n toimitusjohtaja Miia Pasanen (vas.) ja JAMKin liiketalouden neljännen vuoden opiskelija Tiina-Maria Kivinen tarkastelevat taloyhtiöltä tullutta aineistoa.

”Hyvistä harjoittelupaikoista on kova kysyntä. Har-joittelun toteuttaminen vaatii aktiivista vuoropuhelua harjoittelupaikan ja JAMKin välillä, mikä on onnistunut hyvin Dextilin kanssa”, kertoo liiketoiminnan ja yrittä-jyyden lehtori Erica Svärd JAMKista.

Yrityksen juuret Dex Viihteessä

Pihtiputaalta kotoisin oleva Miia Pasanen (39) on JAMKin kasvatteja. Laskentatoimen tradenomiksi opis-kellut Pasanen päätyi uransa alkuaikoina ohjelmatoi-misto Dex Viihde Oy:n kirjanpitäjäksi vuonna 1997.

”Dex Viihteen yrittäjänä tuolloin toiminut Seppo Ka-hilainen ehdotti, että voisin tehdä kirjanpitoa muillekin kuin ohjelmatoimistolle. Perustimme yhdessä Dextilin, joka aloitti toimintansa muutaman asiakkaan tilitoimis-tona. Kahilaisen tuki ja kokemus olivat tärkeitä uuden yrityksen alkutaipaleella”, Pasanen muistelee.

Vuonna 2002 Pasanen osti Kahilaisen osuuden Dex-tilistä ja ryhtyi kehittämään tilitoimistoaan. Kehittä-misyhtiö Witas Oy:llä oli ajatus, että Dextili erikoistui-si kiinteistöyhtiöiden ja isännöitsijätoimistojen kirjan-pitoon. Palveluista oli pulaa erityisesti pääkaupunkiseu-dulla.

”Yksin en halunnut lähteä isoon kehittämisproses-siin, mutta onneksi Minna Turunen tuli yritykseen töi-hin, mikä antoi minulle aikaa yrityksen laajentamiseen. Osaamista vahvistaakseni suoritin vielä taloushallinnon KLT-tutkinnon ja isännöitsijän tutkinnon. Tuolloin elet-tiin vuotta 2004, lapset olivat pieniä ja kiirettä piti”, Pa-sanen kertoo.

2000-luvun puolivälissä Dextiliin alkoi virrata asiak-kaiksi taloyhtiöitä ja isännöitsijätoimistoja erityisesti pääkaupunkiseudulta. Asiakkaita alkoi vähitellen tulla myös muualta Suomesta.

”Osaamisen myötä hyvä maine levisi nopeasti. Vuon-na 2005 saimme ensimmäisen palkinnon Keski-Suomen Innosuomi-kilpailussa palveluviennistä, mikä oli sel-keä merkki siitä, että kehitimme yritystä oikeaan suun-taan.”

DEXTiLi• yritys on perustettu vuonna 1997.• liikevaihto 8/2013 päättyneellä tilikaudella n. 1,2 me.• työntekijöitä 32.• Toimipisteet Pihtiputaalla, Jyväskylässä, Saarijärvellä ja

Pyhäsalmella.

KuMPPanuusYHTEisTYÖ • kumppanuusyhteistyö on Jamkin ja yrityksen välistä pitkä-

aikaista ja kokonaisvaltaista yhteistyötä. Sen tavoitteena on kehittää yhteistyön systemaattisuutta, tuoda laaja-alaisia ratkaisuja yrityksen tarpeiden ja Jamkin tarjonnan yhteenso-vittamiseksi sekä rakentaa uusia yhteistyön muotoja.

• kumppanuusyrityksen kanssa tehdään kumppanuussopimus, jossa määritellään yhteistyön muodot sopimuskaudella.

• lisätietoja Jamkin kumppanuusyhteistyöstä: yrityspalveluasiantuntija antero kivelä, p. 0400 865 195.

Juuri erikoistuminen on mahdollistanut Dextilin voi-makkaan kasvun. Vastaavalla tavalla erikoistuneita ta-loushallinnon yrityksiä ei Suomessa ole.

”Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden sekä isännöitsijätoi-mistojen kirjanpito on oma maailmansa. Tavallisesti ti-litoimistot hoitavat monien eri alojen yritysten kirjan-pitoa. Alan tunteminen merkitsee sitä, että tunnemme hyvin asiakkaidemme tarpeet.”

Toimitusjohtaja kehittää

Alkuvuodesta 2014 Dextilissä tehtiin lähes 500 tilinpää-töstä. Isännöitsijätoimistoja ja taloyhtiöitä on asiakkai-na nykyään eri puolilta Suomea.

”Vuonna 2009 aloitimme yhteistyön jyväskyläläisen rakennusalan toiminnanohjausjärjestelmiin erikoistu-neen Evry Jydacom Oy:n kanssa. Kun kirjanpito-oh-jelmisto liitetään osaksi toiminnanohjausta, asiakkaik-semme tulee myös rakennusliikkeitä”, Pasanen kertoo.

Pasanen aikoo kehittää kasvavan yrityksen organi-saatiomallia siten, että vastuuta jaetaan laajemmin. It-se hän haluaa tulevaisuudessa keskittyä yrityksen kehit-tämiseen. n


Suomen biotalouden tuotos on tällä hetkellä yli 60 miljardia euroa vuodessa ja työllisten määrä yli 300 000. Tavoitteena on kasvattaa Suomen

biotalouden tuotos vuoteen 2025 men-nessä 100 miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa.

Tavoitteet ovat kovat, mutta runsaiden luonnonvarojen, kor-keatasoisen osaamisen ja teol-listen vahvuuksien ansiosta Suomella nähdään erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä koko maailmassa.

innovaatioita syntyy tekemällä

Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaro-ja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen ja vesistöjen biomassa eli eloperäi-nen aines sekä makea vesi.

”Biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus, mutta suuruudenhulluus on unohdettava. Meidän on valittava omat vahvuusalueemme ja otettava oppia kansainväli-sestä tutkimustyöstä”, apulaisosastopäällikkö Liisa Saa-renmaa maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Saarenmaa toimii Suomen biotalousstrategiaa valmis-televan hankkeen työryhmän puheenjohtajana.

Biotalous on JAMKin tutkimus- ja kehitystoiminnan

Valtavien mahdollisuuksien

bIoTalouSbIoTaloudeN koVaT TaVoITTeeT PyRITääN SaaVuTTamaaN SuomeSSa

hyödyNTämällä VIISaaSTI omIa luoNNoNVaRoJamme, kaSVaTTamalla

oSaamISTaSoa Ja kehITTämällä yRITySToImINTaa. JamkIN bIoTalouS-

INSTITuuTIlla SaaRIJäRVellä oN TäRkeä TehTäVä Pk-yRITySTeN

mahdollISuukSIeN kaSVaTTamISeSSa.

Tekstit Tommi Salo Kuvat Tommi Salo ja Timo Sillanpää

yksi painopisteistä. JAMKissa tutkitaan, kehitetään ja edistetään uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvaa

uutta liiketoimintaa. Fokus on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisessä

sekä innovatiivisten toimintamallien ja palveluiden synnyttämisessä.

”Haaste on siinä, kuinka paikal-liset pienet innovaatiot saadaan aina kansainvälisille markki-noille saakka. Innovaatioita on syntynyt, kun on lähdetty roh-keasti viemään ideoita eteen-päin käytännössäkin”, JAMKin

Biotalousinstituutin johtaja Pek-ka Äänismaa sanoo.Biotalousinstituutissa opiskele-

vat JAMKin agrologiopiskelijat. Saari-järvellä sijaitsevassa instituutissa tehdään

myös biotalouteen liittyvää tutkimus-, kehitys- ja testaustoimintaa.

”Etsimme uusia avauksia tällä hetkellä muun muassa maatalouden ravinnekierrosta ja energiakierrosta laa-jemminkin. Olemme tehneet myös vesien laadun mitta-usta luonnonoloissa ja haja-asutusalueiden jätevesineu-vontaa. Lisäksi olemme myyneet koulutusosaamistam-me ympäri Suomea esimerkiksi energiantuotantoon liit-tyen”, Äänismaa listaa esimerkkejä.

JaTkuu SeuRaaValla aukeamalla u


Sitra ja Jyväskylän kaupunki käynnistivät viime vuonna yh-teishankkeen, jonka tarkoituk-

sena on kehittää Jyväskylän aluees-ta resurssiviisauden edelläkävijä. Kohti resurssiviisautta -hankkeen tavoitteena on etsiä keinoja talou-dellisen kasvun, sosiaalisen hyvin-voinnin ja ekologisen kestävyyden lisäämiseen Jyväskylän alueella.

Tämän tavoitteen innoittamana syntyi kaupungin opiskelumarkki-noinnin työryhmässä ajatus käytet-tyjen tai jopa hylättyjen polkupyöri-en keräämisestä, kunnostamisesta ja tarjoamisesta uusille opiskelijoil-le. Arvomme ensi syksynä Jyväsky-län yliopistossa, Jyväskylän ammat-tikorkeakoulussa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opinton-sa aloittavien opiskelijoiden kesken 100 tuunattua polkupyörää. Pyörät lahjoitetaan omaksi.

Markkinointi-ihmisellä pääs-sä surisi positiivisten vaikutusten lista: Jyväskylän kaupungin ima-go, opiskelijat, kierrättäminen, ta-loudellisuus, liikennekäyttäytymi-nen, ekologisuus, sosiaalisen medi-an hyödyntäminen. Argumenttilista on vaikuttava.

Opiskelijakaupungissa resurssi-viisaus kukoistaa, usein olosuhtei-den pakosta. Mutta nykyään se on myös muodikasta. Kierrätys, tuu-

Jamkin kirjaston saarijärven toimipiste muutti vuoden 2014 alussa nimekseen Tarvaalan kampuskirjasto.

kirjasto profiloituu vahvana biotalouden materiaalien tarjo-ajana. Tarvaalan kampuskirjastosta löytyy muun muassa maa-talouteen, metsätalouteen, bioenergiaan, maaseudun ympä-ristönhoitoon ja yrittäjyyteen liittyviä kirjoja ja lehtiä. Perinteis-ten painettujen aineistojen lisäksi tarjolla on runsaasti sähköi-siä materiaaleja.

”Tarvaalan kampuskirjasto tukee biotalousinstituutin opiske-lijoita ja henkilökuntaa kokoelmillaan ja aineisto-opastuksillaan. kirjasto on kaikkien muidenkin luonnonvara-alan tietoa tarvitse-vien käytettävissä. kirjastokortti ja sen myötä lainattavat paine-tut aineistot ovat tarjolla kenelle tahansa”, informaatikko Riitta Ruuska sanoo. nTeksti: Tommi Salo

Tarvaalan kampuskirjasto profiloituu biotalouteen

kolumNI

100 PolkuPyöRää TuleVIlle oPISkelIJoIllekohti resurssiviisautta

naus ja retroilu ovat ”in”. 60-luku-laiset ruskeankeltaiset kukkakuosit vilahtelevat opiskelijakämppien si-sustuksissa ja kirppareilla kiertely on arkipäivää. Pyörien tuunauksen muuttuessa stailaukseksi mietim-me seuraavassa vaiheessa jaettavien opiskelijapyörien yhteistä viestiä ja väriä. Kenties somessa kysymme si-täkin opiskelijoilta itseltään.

JAMK, Jyväskylän yliopisto, Jy-väskylän pyöräilyseura ja Humanis-tinen ammattikorkeakoulu aloitti-vat yhteistyön vauhdilla. Pyörien hankinta, säilytys, tuunaus ja yh-teistyökumppaneiden etsintä tun-tuvat etenevän kuin itsestään. Syys-kuun deadline häämöttää vasta noin puolen vuoden päässä. Paljon on vielä tehtävää, mutta vahva vi-siomme on jatkaa pyöräprojektia myös tulevina vuosina.

Resurssiviisas projektimme hui-pentuu 22.9. Kompassilla pidet-tävään pyörien luovutustapahtu-maan. Päivä on myös virallinen au-toton päivä. Yhteistyökumppaneik-si ovat jo nyt ilmoittautuneet Jy-väskylän kaupunki ja Liikennetur-va. Muutama pääyhteistyökumppa-ni on vielä etsinnässä – vinkkinä lu-kijoille! n

Heli ToivolaMarkkinointipäällikköJyväskylän ammattikorkeakoulu

”Muutama

pääyhteistyökumppani

on vielä etsinnässä –

vinkkinä lukijoille!”

Biotalousinstituutin asiantuntijat ovat auttaneet suo-malaisyrityksiä myös kansainvälisessä toiminnassa, muun muassa etsimällä tietoa Kiinan cleantech-mark-kinoista.

Biotalousinstituutin yrityksiä palvelevan kattilantes-tauslaboratorion varauskirja on Äänismaan mukaan ol-lut viime aikoina sopivan täynnä.

Pk-yritysten löydettävä rahaa kasvuun

Liisa Saarenmaa muistuttaa Suomen uusiutuvan pk-yri-tysten avulla. Siksi on tärkeää, että pk-yrityksille on ra-hoitusta tarjolla, myös biotalouden kaltaisella uudel-la alalla.

”Suomalaista strategiaa viedään käytäntöön synnyt-tämällä uutta liiketoimintaa, varmistamalla kilpailu-kykymme ja osaamisperustamme sekä hyödyntämällä Suomen biomassoja”, Saarenmaa korostaa.

JAMKin rehtorin Jussi Halttusen mukaan olennainen kysymys on, miten yritykset saadaan mukaan biotalou-den mahdollisuuksien realisointiin. Mukaan yhteistyö-hön tarvitaan keskeiset yritykset, korkeakoulut ja muut koulutusorganisaatiot sekä rahoituksen tarjoajat.

”Suomessa on mahdollisuus kasvuun, kun uusilla tuotteilla saadaan korvattua vanhoja metsäteollisuu-den tuotteita, uusiutuvaa energiaa hyödynnetään kan-nattavasti ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotannon jalostusastetta pystytään nostamaan”, biotalousstrate-giaa valmistelevaan työryhmään kuuluva Jussi Halttu-nen toteaa.

Äänismaa huomauttaa, että JAMKissa on kiinnitet-ty erityistä huomiota biotalousyrittäjyyden tukemiseen. Noin joka viides vuonna 2013 JAMKista valmistunut agrologi toimi valmistuessaan yrittäjänä.

Syksyllä 2014 Biotalousinstituutti tarjoaa maatalous-yrittäjille uudenlaisen koulutuskokonaisuuden liiketoi-mintaosaamisen kehittämiseen. n

BioTaLousinsTiTuuTTi• Jamkin biotalousinstituutti on yksi ammattikor-

keakouluopiskelijoiden oppimisympäristö.• biotalousinstituutti aloitti toiminnan nykyisellä ni-

mellään syksyllä 2013, kun luonnonvarainstituutti ja bioenergiakeskus sulautuivat saman nimen alle.

• Instituutissa edistetään maatalouteen, bioenergi-aan sekä maaseudun puhtaaseen veteen liittyvää osaamista ja yrittäjyyttä.

• opiskelijoita instituutissa on 160–200.• Sijaitsee Saarijärven Tarvaalassa.

BioTaLous• biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää

biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen. biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisesta ener-giasta, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

u u


Suuri rakkaus ja suuri suru ovat kantavia teemoja oopperassa Orfeo ed Euridice. Kreikkalaiseen my-tologiaan perustuvassa tarinassa Euridice kuolee

käärmeenpistoon ja Orfeo lähtee suuressa surussaan noutamaan häntä Manalasta. Kun he saapuvat Mana-lasta, Orfeon on kuljettava edellä niin, että hän ei kat-so morsiantaan. Malttamaton Orfeo kuitenkin kääntää katseensa Euridiceen, ja morsian joutuu ikuisesti Ma-nalaan.

Orfeo ed Euridice esitettiin neljä kertaa Suomalai-sen musiikkikampuksen Siltasalissa maaliskuun alus-sa. Vuonna 1762 ensi-iltansa saanut Orfeo ed Euridi-ce on reformiooppera, jolla Gluck halusi uudistaa vaka-van oopperan sävyjä. Ohjaaja Ville Saukkonen ei tyyty-nyt ohjaamaan Gluckin oopperaa sellaisenaan, vaan teki tarinaan oman reforminsa: Orfeo ja Euridice ovat mo-lemmat naisia.

”Itse asiassa Orfeon rooli on ollut ns. housurooli, eli sitä on esittänyt mieheksi pukeutunut nainen, mezzo-sopraano. Ajattelin, että miksei tämä voisi olla kahden naisen rakkaustarina, kun kyse on reformioopperasta”, Ville Saukkonen toteaa.

Kahden rakastuneen naisen tarina

Oopperaproduktio sai alkunsa, kun Saukkonen pari vuotta sitten keskusteli JAMKin laulunopettajan Päivi Virolainen-Kalpion kanssa yhteistyöstä. Saukkonen itse oli aina halunnut ohjata Gluckin reformioopperan.

Venäjän teatteritaiteen akatemiassa 1980- ja 1990-lu-kujen vaihteessa opiskellut Saukkonen on ohjannut lä-hes 100 ensi-iltaa. Kosketus Jyväskylään on läheinen, sillä hän on ohjannut useita oopperoita Keski-Suomen alueoopperalle. Nykyään Saukkonen asuu Helsingissä ja tekee freelance-pohjalta ohjaustöitä ympäri Suomea.

”Oopperan valmisteluun kuluu tuhansia työtunteja. Pohjatyö on aloitettava vähintään vuosi ennen ensi-il-

Ville Saukkosen ohjaama Orfeo ed Euridice viritti Suomalai-sen musiikkikampuksen oopperakoneiston. Kuvissa Orfeon roolissa Helena Lehmuskero ja Euridicen roolissa Tiina Sa-volainen.

Taitoa ja tunnettamaalISkuuN alkuPuolella eNSI-IlTaNSa SaaNuT chRISToPh w. GluckIN RefoRmIooPPeRa

oRfeo ed euRIdIce olI SuomalaISeN muSIIkkIkamPukSeN TaIToJeN Ja VoImIeN NäyTe, JoNka

ValmISTeluISSa Ja eSITykSISSä olI mukaNa ToISTaSaTaa oPISkelIJaa. Samalla Se olI

lähTölaukauS SykSyllä JamkISSa aloITeTTaValle muSIIkkITeaTTeRIkouluTukSelle.

Teksti: Timo Sillanpää Kuvat: Iida lindeman (sivun ylin kuva) ja Julia merta (muut kuvat)

taa. Jyväskylän musiikkikampuksella on paljon osaa-mista, joten oopperasta voisi hyvin tulla osa opetusta. Musiikin ja tanssin opiskelijoille on tärkeää, että he pää-sevät yleisön eteen näyttämään osaamistaan. Vaativa rooli antaa mahdollisuuden ylittää itsensä ja oppia uut-ta”, Saukkonen pohtii.

Tuottajalle oppimisen paikka

JAMKin Music and Media Management -koulutusohjel-massa kolmatta vuotta opiskeleva Joonas Kunnela toi-mi oopperan tuottajana. Tuottajan tehtävät olivat osa opintoja.

”Työ oli monipuolista ja opettavaista. Varsinkin aika-taulujen yhteensovittaminen monien eri ihmisten kans-sa vaati kärsivällisyyttä. Kun mukaan lasketaan esiinty-jien lisäksi kaikki produktioon jollain tavalla osallistu-neet opiskelijat ja opettajat, mukana oli pitkälti yli sata ihmistä”, Kunnela laskee.

Kunnelan mukaan oopperan tuotanto oli musiikki-kampuksen toimijoille hyvä mahdollisuus luoda yhdessä tekemisen kulttuuria.

Oopperan toteutuksessa oli musiikin ja tanssin opis-kelijoita Jyväskylän ammattiopistosta, JAMKista ja Jy-väskylän yliopistosta.

Oopperan puvustuksesta vastasivat ammattiopis-ton vaatetusalan sekä maskeerauksesta ja kampauksis-ta hius- ja kauneusalan opiskelijat opettajiensa ohjaa-mina. Lisäksi mukana oli media-alan opiskelijoita ja am-mattilaisia.

”Oopperassa käytettiin paljon uutta teknologiaa. La-vastuksessa hyödynnettiin valaistusta ja videoprojisoin-teja. Lisäksi esitykset striimattiin suorana verkkoon. Uusi teknologia mahdollistaa näyttävät visualisoinnit, ja niiden toteuttamiseksi teimme yhteistyötä hollanti-laisen Horizon Collegen kanssa”, Joonas Kunnela ker-too. n

Jamkin musiikin koulutuspäällikkö eva halme pitää orfeo ed euridice -oopperaa arvokkaana monestakin eri syystä. laulajille ja tanssijoille se oli tärkeä osa opintoja, ja tilaisuus työskennel-lä ansioituneen ohjaajan kanssa toi uutta ammatillista osaamis-ta. Suomalaiselle musiikkikampukselle ooppera loi pohjaa suur-ten musiikkiproduktioiden rakentamiseen. ohjaajan palkkaami-sen ulkopuolelta mahdollisti Jamkin taloudellinen tuki.

orfeo ed euridice oli myös eräänlainen lähtölaukaus Jamkis-sa syksyllä alkavalle musiikkiteatterikoulutukselle, joka on ai-noa laatuaan Suomessa. musiikin koulutusohjelman opiskelijat voivat valita ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen musiikkite-atterin ohjaajan opintopolun, jossa yhdistyvät musiikin, näyttä-möilmaisun ja tanssin opinnot. Jamk on rekrytoinut musiikkite-atterin osaamisalueelle lehtoriksi Tem marietta Tevajärven, joka on luotsannut aikaisemmin musiikkiteatterikoulutusta lahdessa.

”myös työelämäyhteistyö on käynnistynyt, sillä Jyväskylän kaupunginteatterin johtajan kari arffmanin kanssa on jo käyty alustavia keskusteluja”, halme kertoo.

muita opintopolkuja musiikissa ovat instumenttiopettajan, musiikinohjaajan ja varhaisiän musiikinopettajan opintopolut. koulutusohjelmasta valmistuu musiikkipedagogeja (amk).

”opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää ammattikorkeakou-luilta profiloitumista vahvuusaloilleen. Jamkille musiikkiteatte-rin opintopolku merkitsee juuri tätä profiloitumista.” n

oRFEo ED EuRiDiCE• ohjaus: Ville Saukkonen• kapellimestari: evgeny Smirnov• koreografia: anne Joutsimäki • Valosuunnittelu: arto Saarelainen• Solistit: helena lehmuskero, katariina

ylönen, Tiina Savolainen, Niina hämäläinen, kaisu Tajakka, heta Sammalisto, Jenny haapalainen, Jenni lind

muSIIkkITeaTTeRIN oPINToPolku alkaa SykSyllä

171 • 2014

”olen harvoin istunut

katsomossa iho

kananlihalla,

kauneu den

mykistämänä.”

maija-liisa westman,keskisuomalainen 9.3.


lyhyeSTI

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on eu-roopan kansainvälisin korkeakoulu, kun mittarina on henkilöstön liikkuvuus. Jam-kille myönnettiin vuoden 2013 eu:n erasmus award for excellence -palkinnon ensimmäinen sija. Palkinnon peruste-luissa todettiin, että Jamk on erinomai-nen esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan hyödyntämällä henkilöstön aktii-vista liikkuvuutta strategisesti tukemaan opetuksen ja oppimisen laatua ja paran-tamaan sitä jatkuvasti.

Rahoitusmallit kunnossa”opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuden määrät ovat olleet meillä korkeita. Tämän ansiosta viemme osaamistamme maail-malle ja tuomme samalla uutta osaamis-ta Jyväskylään. kun henkilöstömme kan-sainvälisyystaidot paranevat, myös opis-kelijamme saavat parempia kansainvälis-

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ke-hittämässä liiketoimintamalleja ja työka-luja reaaliaikaiseksi muuttuvaa digitaalis-ta taloutta varten.

Jamk on ainoana ammattikorkea-kouluna mukana dIGIlen käynnistämäs-sä need for speed (n4s) -tutkimusohjel-massa, jonka tavoitteena on antaa yri-tyksille keinoja nopeuttaa ohjelmistolii-ketoimintaansa. Tämä tapahtuu esimer-kiksi reagoimalla aiempaa nopeammin asiakastarpeiden tai muiden markkina-

Jamk sai tunnustustakansainvälisestä toiminnastaan

need for speed auttaa yrityksiä menestymään reaaliaikaisessa digitaalisessa taloudessa

olosuhteiden muutoksiin tai lyhentämäl-lä tuotteen tai palvelun matkaa ideas-ta myyntiin.

neljän vuoden tutkimusohjelman4s-ohjelmassa tuodaan kaikille toimi-aloille globaalin digitaalisen talouden vaatimia ajattelu- ja toimintamalleja.

”Tutkimusohjelmassa kehitetään työ-kaluja, prosesseja ja menetelmiä esimer-kiksi ohjelmistotuotannon tehostamisek-si. yksi kysymys on se, miten käyttäjäpa-

Luonnonvarojen väheneminen, väestönkasvu ja il-mastonmuutos pakottavat yhteiskunnat mietti-mään resurssien viisasta käyttöä. Suomessa on läh-

detty kohti resurssiviisautta toteuttamalla innovatiivi-sia kokeiluja.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra käynnis-ti keväällä 2013 Jyväskylän kaupungin kanssa Kohti re-surssiviisautta -hankkeen, jonka yhteydessä järjestettiin avoin ideakilpailu. Kahdensadan ehdotuksen joukosta valittiin 15 ideaa, joita testattiin syksyllä 2013.

JAMKin Biotalousinstituutti toteutti yhdessä Keski-Suomen Energiatoimisto KESTOn kanssa Vesipihi ker-rostalo -kokeilun, jossa huomattiin, että pienilläkin te-oilla on merkitystä. Asunto-osakeyhtiö Kohniönrannan asukkaat säästivät vedenkulutustottumuksiaan muut-tamalla lähes 25 000 litraa vettä yhden kuukauden ai-kana.

Verkkopalvelu lisää massojen kierrättämistä

Jyväskylän kaupunki ideoi puolestaan verkossa toimi-van maa-aineshallinnan tietopalvelujärjestelmän Mas-sainfon, joka lisäisi maamassoihin liittyvää resurssite-hokkuutta. Rakennusten ja infrastruktuurin rakentami-

maamassat hyötykäyttöönResurssiviisaassa Jyväskylässä halutaan

Jyväskylä tähtää ekotehokkaaksi kaupungiksi, joka kierrättää rakentamisesta syntyvät maamassat

ja hyödyntää ne lähellä. Jyväskylän kaupunki rakentaa maa-ainesten hallintaan tietojärjestelmää,

jonka rakentamisessa ja käyttöönotossa Jamk on apuna muun muassa verkottamassa maansiirtoalan

toimijoita.

Teksti: Pia Tervoja Kuvitus: martti hänninen

nen ovat iso osa kansantaloutta, joten on tärkeää, että maamassojen käsittely hoidetaan tehokkaasti.

Massainfo-ideaa ollaan nyt jalostamassa kohti käy-täntöä Sitran rahoituksella. JAMK vie hanketta eteen-päin yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa.

”Järjestimme tammikuussa 2014 työpajan, joka koko-si kansallisen verkoston yhteen. Mukana oli muun mu-assa kuntien, ELY-keskusten ja maarakennusyritysten edustajia. On tärkeää löytää keskusteluyhteys toimijoi-den välille,” sanoo projektipäällikkö Kirsi Knuuttila.

Keväällä 2014 tietopalvelujärjestelmän ohjelmistotoi-mittajat kilpailutetaan ja loppuvuodesta järjestelmä ote-taan käyttöön. Tavoitteena on kevytrakenteinen ja hel-posti päivitettävä palvelu. Palvelusta käy ilmi, missä, millaisia ja milloin eri maalajeja on tarjolla ja toisaalta, missä niitä tarvitaan.

”Alkuun käyttäjät ovat todennäköisesti julkisia toimi-joita, mutta jatkossa myös yksityiset toimijat voisivat hyödyntää palvelua. Tavoitteena on monistettava malli. Tällä hetkellä ainakin Turun ja Lahden seudulla on ollut siihen kiinnostusta”, Knuuttila kertoo. n

Lisätietoa resurssiviisaudesta: www.sitra.fi/resurssiviisaus

Kevään haussa on yli 30 tutkintoa, yli 1200 aloituspaikkaa. Hae 3.3.—1.4.2014. Lue lisää www.jamk.fi/tutkinnot.

Paikkoja valituille.

tymisvalmiuksia”, Jamkin kansainvälisen toiminnan päällikkö Nina björn korostaa.

Jamkissa mahdollisuutta kansain-väliseen toimintaan tarjotaan jokaisel-le opettajalle ja asiantuntijatehtävissä toimivalle.

”henkilöstön liikkuvuutta on tuet-tu suotuisalla työnantajapolitiikalla sekä erasmus-rahalla ja Jamkin omalla rahoi-tuksella. meillä on myös hyviä kansain-välisiä kumppaneita, jotka voivat tarjo-ta houkuttelevia vaihtokohteita”, rehtori Jussi halttunen sanoo.

halttunen muistuttaa, että kansainvä-listen jaksojen avulla lisätään henkilös-tön ammattiosaamista ja kielitaitoa sekä avataan uusia verkostoja.

”erityisesti tutkimus-, kehitys- ja inno-vaatiotoimintaan liittyvä liikkuvuus on vii-me vuosina kasvanut”, hän toteaa. nTeksti: Tommi Salo, kuva: maarit Sinikangas

laute hyödynnetään mahdollisimman no-peasti ja sen myötä saadaan uusi ohjel-mistoversio pikaisesti tarjolle”, Jamkin yliopettaja Jouni huotari kertoo.

vuoden 2014 alussa startannut need for Speed -tutkimusohjelma kestää nel-jä vuotta. ohjelman veturiyrityksenä toi-mii f-Secure.

dIGIle oy on digitaalista liiketoimin-taa kehittävä ja vauhdittava strategisen huippuosaamisen keskittymä (Shok). nTeksti: Tommi Salo


Mitä tarkoittaa paljon puhuttu asiakasnäkökulma potilaan hoitoketjussa? Se tarkoittaa muun mu-assa sitä, että potilas saa tilanteeseen sopivaa oh-

jausta ketjun kaikissa vaiheissa. Myös hoitoketjun jokai-nen osa tietää toistensa työ- ja ohjaustavoista.

Konkreettisesti ohjaus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että polvileikkaukseen tulevaa potilasta ohjeistetaan jo ennen leikkausta kainalosauvojen käytössä.

”Taito ohjata potilasta nousee keskeiseen asemaan, kun rakennamme uuden sairaalan toimintamallia. Tä-tä varten on koulutettava kaikkia hoitoketjun eri toimi-joita”, koulutussuunnittelija Helena Hakulinen-Enroos Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä (KSSHP) korostaa.

JAMK on järjestänyt ohjauskoulutusta KSSHP:n eri ammattiryhmille usean vuoden ajan. Koulutettavat ovat käyneet läpi ohjauksen perusteita ja syventyneet ryh-mänohjauksen sekä potilas- ja asiakasohjauksen kehit-tämiseen.

JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoa-missa ohjauskoulutuksissa on opiskellut jo yli 200 hoi-toalan ammattilaista. Helmikuussa 2014 opiskelun aloitti kaksi uutta ryhmää, ja syksyllä 2014 on tarkoitus käynnistää vielä kaksi ryhmää. Ohjauskoulutuksiin on näiden jälkeen osallistunut noin 300 työntekijää monis-ta eri ammattiryhmistä.

Työssä miettii koulutuksen oppeja

Kätilöt Anita Laukka ja Saara Aarnu lähtivät ohjauskou-lutukseen hakeakseen uutta näkökulmaa niin asiakkaan kuin sairaalassa työskentelevien opiskelijoiden ohjauk-seen. Ensimmäisen opintojakson käytyään he halusivat ehdottomasti mukaan myös syventävälle jaksolle.

”Sain uutta oppia käytännön työhön. Koulutuksissa sai käydä läpi niitä asioita, joihin ei ehdi pysähtyä nor-

ohJauS alkaaJo eNNeN hoIToakuN PyRITääN lyheNTämääN hoIToaIkoJa, koRoSTuu eNTISeSTääN PoTIlaaN oIkea ohJauS.

ohJauS TaRkoITTaa ToImIa eNNeN hoITooN Tuloa, hoIdoN aIkaNa Sekä hoIToJakSoN JälkeeN

aSIakaSlähTöISeSTI. Jamk oN TaRJoNNuT kIITeTTyJä ohJauSkouluTuSkokoNaISuukSIa

hoIToalaN ammaTTIlaISIlle.

Tekstit Tommi Salo Kuvat Petteri kivimäki

maalissa työarjessa”, Laukka miettii.”Ohjauskoulutuksesta löytyi herkkyyttä yksilölliseen

ja asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Huomaan palaava-ni työssäni usein niihin ajatuksiin, joita käytiin koulu-tuksissa läpi”, Aarnu täydentää.

Ohjauskoulutuksen onnistumisesta kertoo osaltaan se, että toiveita uusien jaksojen järjestämiseen on tullut koulutuksissa mukana olleilta.

”Tarjoamme ohjauskoulutusta kaikille ammattiryh-millemme. Haluamme saada mukaan yhä enemmän lää-käreitäkin sekä nuoria lääkäreitä ohjaavia tutoreita”, Hakulinen-Enroos kertoo.

Asiakasohjauksen rinnalla koulutuksissa keskitytään yhtä lailla nuorempia kollegoita tai opiskelijoita opasta-vien ohjaustaitojen kehittämiseen.

Tutkittu tieto viedään käytäntöön

KSSHP:n ohjauskoulutuksia on räätälöity JAMKin ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Koulutussisällöt on ra-kennettu suoraan työelämän tarpeisiin.

Yhteistyö ohjauskoulutuksessa alkoi jo vuonna 2008. Ensimmäinen ohjauskoulutus suunniteltiin yhteistyös-sä sairaanhoitopiirin Tietotaitopajan, Jyväskylän yli-opiston ja JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun (AOKK) ja hyvinvointiyksikön kanssa. Sen jälkeen mu-kana on ollut myös Rautaisia ammattilaisia peruster-veydenhuoltoon -hanke.

”Intressimme on tukea tutkitun tiedon soveltamis-ta käytäntöön ja tuoda uutta osaamista eri ammattiryh-mien käyttöön. Yksikkömme asiantuntijat ovat tehneet ohjaukseen liittyvää monialaista akateemista tutkimus-ta, josta saatuja näkemyksiä sovelletaan nyt ohjauskou-lutuksen osallistujien työn konteksteihin”, yliopettaja Sirpa Laitinen-Väänänen AOKKista sanoo. n

ammaTTIlaISeT oPeTTaVaTmyöS ToISIaaN

keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on henkilöstöä valmennettu jo usean vuo-den ajan tekemään työtä yhdessä, mo-niammatillista osaamista hyödyntäen.

”olennainen kysymys on, kuinka asia-kasta ohjataan koko hoitoketjun matkalla siten, että jokainen ammattiryhmä tietää toistensa toimintatavoista. Tällöin asian-tuntijat osaavat tulla asiakkaan luokse eikä päinvastoin”, koulutussuunnittelija helena hakulinen-enroos keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo.

Jamkin järjestämät ohjauskoulutuk-setkin on toteutettu moniammatillisis-sa ryhmissä. maakunnallisen ohjaus-koulutuksen kohderyhmänä on ollut ko-ko keski-Suomen sosiaalitoimen, perus-terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstö.

”moniammatillisissa ryhmissä eri alo-jen ammattilaiset voivat oppia toisten-sa työ- ja ohjaustavoista sekä muodos-taa uusia verkostoja”, hakulinen-enroos korostaa. n

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin koulutussuunnittelija Helena Hakulinen-Enroos.

Kätilöt Anita Laukka (vas.) ja Saara Aarnu (oik.) löysivät ohjauskoulutuksesta herkkyyttä yksilölliseen toimintaan. Sanna Mäkiranta sai helmikuussa ohjausta kahden päivän ikäisen poikansa kanssa Keski-Suomen keskussairaalassa.

211 • 2014


Tiina Silvennoinen on yksi Keski-Suomen sairaan-hoitopiirin 13 depressiohoitajasta. Sairaanhoito-piiri valitsi Huhtasuon terveysasemalla toimivan

Silvennoisen viime vuonna vuoden hoitotyöntekijäksi, koska hän on ollut aktiivisesti käynnistämässä depres-siohoitajatoimintaa sairaanhoitopiirin alueella ja osallis-tunut työn sisällön kehittämiseen.

Silvennoisen mukaan masennukseen liittyvä syylli-syys ja häpeä ovat vähitellen katoamassa. Yhä useampi tunnistaa itse masennuksen merkit.

”Keskustelu on vapautunut. Monet julkisuuden hen-kilöt ovat julkisuudessa kertoneet kärsivänsä masen-nuksesta. Kun asiat tuodaan rohkeasti esille, kynnys ha-kea apua omiin ongelmiin madaltuu. Valitettavasti edel-leen jotkut ihmiset häpeävät omaa masennustaan ja pelkäävät sen heikentävän työ- tai opiskelumahdolli-suuksia”, kertoo Silvennoinen.

Silvennoisen mielestä masennuksen tunnistamista on edelleen kehitettävä, sillä vain noin puolet masennuk-sesta tunnistetaan perusterveydenhuollossa. Tällä het-kellä depressiohoitajien työssä näkyvät erityisesti kan-santalouden vaikeudet: ihmisiä painavat toimeentuloon ja työhön liittyvät kysymykset.

”Ihmisiä huolestuttavat myös ihmissuhteet, yksinäi-syys sekä päihdeongelmat – joko omat tai läheisen. Ma-

kulkeePoTIlaaNRINNallamaSeNNuS TuNNISTeTaaN NykyääN hyVIN

Ja VaIkeISTakIN aSIoISTa PySTyTääN

keSkuSTelemaaN aIkaISemPaa

huomaTTaVaSTI VaPaammIN. ValITeTTaVaSTI

VIeläkIN häPeä VIIVäSTyTTää aSIaNmukaISeN

hoIdoN hakemISTa.

Teksti ja kuvat: Timo Sillanpää

sennus ja päihteet liittyvät usein kiinteästi toisiinsa, minkä vuoksi Huhtasuolla pilotoidaan uutta mallia, jos-sa päihde- ja depressiohoitaja tekevät tiivistä yhteistyö-tä. Tässä työssä näkee konkreettisesti, mitä tarkoittaa suomalaisten lisääntynyt alkoholinkäyttö.”

Silvennoisen mukaan vaikeissakin tilanteissa depres-siohoitajan on rohkaistava potilasta katsomaan tulevai-suuteen. Hän on myös oppinut, että pienikin myöntei-nen huomio potilaan olemuksesta tai käyttäytymisestä voi olla yllättävän arvokasta.

apua elämänhallintaan

Tiina Silvennoinen aloitti depressiohoitajana vuonna 2006, kun Keski-Suomen sairaanhoitopiiri alkoi kehit-tää uudenlaista mallia masennuksen hoitoon. Depres-siohoitajat ovat erikoissairaanhoitajia, jotka hoitavat masentuneita potilaita.

”Potilas on ylittänyt korkeimman kynnyksen, kun

Tiina Silvennoinen opiskelee parhaillaan yamk-tutkintoon johta-vassa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulu-tusohjelmassa. opinnot Jamkissa ovat loppusuoralla.

Silvennoinen sanoo olevansa kiinnostunut erityisesti mielen-terveystyön kehittämisestä. häntä kiinnostavat myös opiskeli-joiden ohjaaminen, opetustehtävät sekä alan kehittämistehtä-vät. yhteistyö Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa on tii-vistä. monet Jamkin hoitotyön opiskelijat käyvät harjoittelu-jaksonsa aikana perehtymässä depressiohoitajan työhön huh-tasuon terveysasemalla. lisäksi Silvennoinen käy kertomassa työstään hoitotyön opiskelijoille. n

YAMK-tutkinto täydentää ammattitaitoa

Depressiohoitaja

hän on varannut ajan depressiohoitajalle. Potilaat käy-vät vastaanotolla puolen vuoden aikana 5–6 kertaa, minkä jälkeen arvioimme jatkohoidon, esimerkiksi tera-pian, tarvetta.”

Vastaanottotyön lisäksi hoitajat toimivat terveyden-huollossa masennukseen liittyvien kysymysten konsult-teina ja ohjaavat depressiokouluryhmiä.

”Depressiokouluissa masennuksesta kärsiville opete-taan erilaisilla tekniikoilla parempaa elämänhallintaa.”

Potilaat tulevat depressiohoitajan vastaanotolle taval-lisesti terveyskeskuslääkärin lähettäminä. Yhteistyö lää-käreiden kanssa on tiivistä, sillä masennuksen hoidossa on useimmiten mukana lääkehoito.

Silvennoinen korostaa, että depressiohoitaja ei anna terapiaa. Sen sijaan potilaat saavat hoitajalta tietoa ma-sennuksesta ja sen hallintakeinoista, apua voimavarojen etsimiseen sekä keskustelutukea oireiden ja elämän epä-kohtien sietämiseen ja helpottamiseen. n

JAMKissa hoitotyötä aikuispuolella opiskeleva Päivi Viik (vas.) oli työharjoittelunsa puitteissa perehtymässä viiden viikon ajan depressiohoitaja Tiina Silvennoisen työhön.

YaMK-TuTKinTo• yamk-tutkinto (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) vastaa

yliopiston maisteritutkintoa. Pohjavaatimuksena on amk-tut-kinto ja vähintään kolme vuotta työkokemusta sen jälkeen.

• haku yamk-koulutukseen 3.3.–1.4.2014. haussa on 11 yamk-tutkintoa. lisätietoja: www.jamk.fi/koulutus


Sosiaalinen media, älypuheli-met, tabletit ja palvelujen siir-tyminen nettiin ovat myller-

täneet viime vuosien aikana verk-kopalvelukenttää. Ihmisten tavat käyttää verkkosivuja ja niihin koh-distuvat odotukset ovat muuttu-neet nopeasti.

”Yksi seuraus kehityksestä on verkkopalvelujen käyttäjien heik-kohermoisuus: heitä on palvelta-va tässä ja nyt. Enää ei riitä, että si-vuille kootaan tekstejä ja kuvia, vaan sivuston on oltava suunnitel-tu palvelukokonaisuus”, toteaa rat-kaisupäällikkö Antti Brunni Tieto-talosta.

Käyttäjälähtöistä suunnittelua

Hyvään lopputulokseen pääsemi-nen edellyttää Brunnin mukaan käyttäjälähtöistä suunnittelua. Yk-sinkertaistetusti tämä tarkoittaa si-tä, että ensin päätetään sivuston käyttötarkoitus, määritellään tär-keimmät kohderyhmät ja suunni-tellaan niitä varten selkeät verkko-palvelupolut. Tältä pohjalta toteu-

Verkkosivujen uudet tuulet

mobiilisti jaolennaiseen keskittyen”käyTTäJää hyVIN PalVeleVaN VeRkkoSIVuSToN PeRImmäINeN

käyTTöTaRkoITuS, kohdeRyhmäT Ja käyTTäJäPoluT oN

mIeTITTy PeRuSTeellISeSTI Ja SIVuSToa PySTyy käyTTämääN

SuJuVaSTI mobIIlIlaITTeIlla”, lINJaa TIeToTalo INfoceNTeR

oy:N RaTkaISuPäällIkkö aNTTI bRuNNI.

Tekstit Ismo myllylä Kuva Petteri kivimäki

tetaan sitten sivuston ulkoasu ja luodaan varsinainen sisältö.

”Kyse on keskittymisestä olen-naiseen. Esimerkiksi yrityksen kan-nattaa miettiä tarkkaan, mitä se ha-luaa verkkosivuillaan tehdä: mistä on hyötyä sen liiketoiminnalle. Hy-vä perusohje on, että yhdellä sivus-tolla on yksi perimmäinen käyttö-tarkoitus”, Brunni toteaa.

Mobiili on kingi

Aivan oman ulottuvuutensa verk-kosivujen suunnitteluun tuovat ny-kyään mobiililaitteet. Ne on Brun-nin mukaan otettava välttämättä huomioon.

”Nykyään yleistyvä käytäntö on toteuttaa sivut responsiivisesti eli ne sopeutuvat käyttäjän laittee-seen oli se sitten älypuhelin, tablet-ti tai läppäri. Tämä tarkoittaa sitä, että sivulla olevat elementit ja sisäl-tö järjestyvät ja skaalautuvat eri ta-valla riippuen siitä, minkä kokoisel-la näytöllä sivuja katellaan. Esimer-kiksi tietokoneella elementit saat-tavat näkyä vierekkäin, mutta pu-

helimessa päällekkäin”, Brunni ku-vailee.

Samoin kuvia voidaan skaala-ta pienemmäksi ja jättää kokonaan näyttämättä näytön pienentyes-sä. Myös navigointi täytyy toteut-taa eri tavalla. Pelkästään teknii-kasta ei ole kuitenkaan kyse, vaan myös sisältöä ja sen järjestystä täy-tyy miettiä.

”Mobiililaitteilla, etenkin känny-källä, tehdään sivuilla usein eri asi-oita ja etsitään erilaisia tietoja kuin pöytäkoneella”, Brunni huomaut-taa. n

Varsinkin nuoret käyttävät nettiä pää-asiassa mobiililaitteiden avulla. Niina Lampi opiskelee Jyväskylän am-mattikorkeakoulussa toiminta-terapiaa toista vuotta. Hän on mukana JAMKin some-partiossa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun verk-kosivut kokivat perusteellisen muutok-sen marraskuussa 2013. niin sisältö kuin ulkoasukin uudistuivat, mutta ennen kaikkea muuttui koko sivun perusidea.

”uusia sivuja varten tehtiin perusteelli-sesti tutkimusta, suunnittelua ja testaus-ta, jotta käyttäjiä pystyttäisiin palvele-maan paremmin. Selvä lähtökohta oli se, että uudet sivut toimivat myös mobiili-laitteissa, joten sivusto toteutettiin res-ponsiivisena”, verkkosivuprojektia vetä-nyt Jamkin markkinointisuunnittelija Ni-na Viertorinne kertoo.

”käyttäjien palvelemiseksi sivuille suunniteltiin selkeitä palvelupolkuja, jot-ka helpottavat halutun asian löytämis-tä. Tätä varten teimme muun muassa käytettävyystestausta eri kohderyhmien näkökulmasta.”

käytettävyyttä parantaa myös se, et-tä uudistuksessa sivujen määrä vähe-ni. uutena asiana sivustolla on ns. lan-ding pageja, johon on koottu tietoa jos-tain aihealueesta.

”Niillä palvellaan hakukoneiden kautta tulevia käyttäjiä. emmehän voi nimittäin tietää, onko esimerkiksi tietyn alan nimeä hakusanana käyttävä henkilö kiinnostu-nut koulutuksesta, palveluistamme vai alan tutkimuksesta”, Viertorinne toteaa.

Verkkosivujen uudistaminen oli yk-si osa Jamkin verkkopalvelujen uudis-tamista. Jo aikaisemmin on uudistettu henkilöstö- ja opiskelijaintra sekä lansee-rattu sähköinen työpöytä. opiskelijoille suunnatut opinto-oppaat-sivut uudistet-tiin verkkosivuprojektin yhteydessä. n

Jamkin verkkosivu-uudistus panostikäyttäjänäkökulmaan ja mobiiliyhteensopivuuteen

251 • 2014

1. KonseptointiTavoitetilan kuvaaminen tarkkuudella, joka antaa edellytykset ratkaisusuunnit-telulle ja -arkkitehtuurille sekä määrittää visuaalisen suunnittelun tavoitteita.

2. PalvelupolkuPalvelukokonaisuuden suunnittelu siten, että se vastaa käyttäjän tarpeeseen ja helpottaa hänelle tärkeiden asioiden löytämistä. Perustuu tietoon siitä, mitä käyttäjä/asiakas tekee ja etsii palvelusta missäkin vaiheessa. mahdollistaa mitta-reiden asettamisen.

3. MobiilikäyttöVerkkosivuja täytyy pystyä käyttämään sujuvasti älypuhelimilla ja tableteilla.

4. ResponsiivisuusVerkkosivun sivuelementit, sisältö ja toiminnot järjestyvät ja muokkautuvat käyttäjän laitteen mukaan. mobiililaitteil-le voidaan tehdä kokonaan omat sivut, mutta nykyään yleisempää on toteuttaa verkkosivut responsiivisesti.

4 TäRKEää aVainsanaa


Ryhmä opiskelijoita istuu rennosti ringissä ja poh-tii, mitä liikunta heille merkitsee. Tavanomaiseen opetustilanteeseen verrattuna moni asia on toisin.

Nuoret ovat viiden eri ammatin opiskelijoita, ryhmää kutsutaan tiimiksi, opettajaa valmentajaksi eikä pulpet-tejakaan näy. Hyvinvointiyksikössä otettiin käyttöön syksyllä 2013 tiimioppimisen malli, joka uudisti opetus-menetelmiä perusteellisesti.

”Ensimmäisen vuoden opiskelijat on jaettu moniam-matillisiin tiimeihin, koska nykypäivän työelämässä tii-miosaamisen merkitys on korostunut. Tiimit kokoon-tuvat viikoittain dialogitreeneihin. Treenien välillä tii-mit työskentelevät omien aikataulunsa mukaan”, kertoo päävalmentaja Jaana Ritsilä.

Tiimioppimisessa keskeistä on tekemällä oppiminen . Tiimit voivat itse ideoida työelämäprojektin tai vali-ta valmiista ideoista. Yksi tiimeistä vastaa esimerkiksi Laukaan terveyskeskuksen vuodeosaston päiväsalin vi-riketoiminnasta. Päävalmentaja Pirjo Hynysen mukaan työelämäprojektit ovat jo pitkään kuuluneet hyvinvoin-tialan opintoihin, mutta nyt kentälle lähdetään varhai-sessa vaiheessa, heti opintojen alussa.

”Tiimissä toimiminen ja projekteista vastaaminen opettavat oma-aloitteisuutta, vuorovaikutteisuutta ja yhteisvastuuta asioista. Samalla myös sisäisen yrittäjyy-den valmiudet ja yrittäjyystaidot kehittyvät.”

Tiimi haastaa tekemään parhaansa

Tiimioppiminen haastaa sekä opetushenkilöstön et-tä opiskelijat ottamaan uudenlaisia rooleja. Pirjo Hyny-sen mukaan opettajista on tullut valmentajia, jotka ovat opiskelijoiden oppimisprosessin tukijoita ja esimerkiksi dialogitreeneissä dialogin suuntaajia.

”Henkilöstömme on rohkeasti hypännyt uuteen, lait-tanut itsensä likoon ja omaksunut uuden roolin. Tavoit-teena on, että tiimi alkaa toimia itseohjautuvasti ja val-

kehittää vastuuta ja vuorovaikutusta

SoSIaalI- Ja TeRVeySalaN TyöTehTäVISSä TaRVITaaN eNTISTä eNemmäN TIImIoSaamISTa Ja

ITSeohJauTuVaa TyöoTeTTa. JamkIN hyVINVoINTIykSIkkö oN eNSImmäISeNä SuomeSSa

oTTaNuT käyTTööN kaIkkIa uuSIa oPISkelIJoITa koSkeVaN TIImIoPIImISeeN PeRuSTuVaN

oPPImISmeNeTelmäN.

Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri kivimäki

mentaja siirtyy ikään kuin ulkokehälle. Toisaalta esi-merkiksi dialogitreeneissä valmentaja pääsee eri tavalla lähelle opiskelijaa,” Hynynen toteaa.

Jaana Ritsilän mielestä tiimissä on vaikea olla passii-vinen. Tiimeissä opiskelijat pääsevät kokeilemaan nii-täkin rooleja, jotka eivät ole itselle niitä luontaisim-pia. Uudet roolit voivat muodostua esimerkiksi työelä-mäprojektien kautta.

Toimintaterapiaopiskelija Maija Syrjän mielestä tiimi-oppiminen on ollut lukion jälkeen erilaista, mutta hy-vällä tavalla.

”Kun tiimi toimii yhdessä, ryhmäpaine auttaa teke-mään itsekin asioita paremmin. Eri alojen opiskelijoilta saa myös erilaisia näkökulmia.”

Monialaisten tiimien lisäksi opiskelijat opiskelevat osan ajasta yhdessä oman ammatillisen ankkuritiiminsä kanssa. Ensimmäisen vuoden jälkeen ammatillista osaa-mista syvennetään lähinnä oman ammattialan opiskeli-joiden kanssa.

Tiimiakatemiasta mentorointia

JAMKin hyvinvointiyksikkö on hakenut tiimioppimi-seen mallia oman talon sisältä yrittäjyyden huippuyksi-köstä, Tiimiakatemiasta. Esimerkiksi kaikki kolme pää-valmentajaa Jaana Ritsilä, Pirjo Hynynen ja Carita Ku-hanen ovat käyneet läpi tiimimestarikoulutuksen.

”Valmentajille on lisäksi nimetty omat mentorit Tii-miakatemiasta, ja tiimien kapteeneja ohjaavat Tiimia-katemian Junior Team Coach -koulutuksessa mukana olevat opiskelijat. Tiimiakatemia on meille esimerkkinä monessa asiassa, mutta koska alat ovat hyvin erilaiset, olemme luoneet juuri hyvinvointiyksikköön soveltuvan mallin”, Ritsilä toteaa.

Hynynen lisää, että malli ei ole valmis kerralla. Uusia opetusmenetelmiä arvioidaan ja kehitetään opiskelijoi-den ja henkilöstön palautteen pohjalta. n

TIImIoPPImINeN

”ToImINTaTaPamme oN heRäTTäNyT PalJoN kIINNoSTuSTa myöS muISSa oPPIlaITokSISSa.

olemme SaaNeeT PalJoN yhTeydeNoTToJa Ja VIeRaIlIJoITa Sekä SuomeSTa eTTä ulkomaIlTa.”

PääValmeNTaJa JaaNa RITSIlä

1. Hyvinvointiyksikön tiimioppimismallin yti-messä ovat dialogitreenit, joihin tiimi kokoon-tuu säännöllisesti. Tiimi tapaa tietyn teeman puitteissa ja tapaamiseen tullaan aina valmis-tautuneena. Tiimin valmentajana toimii Tiina Kuukkanen.

2. Ensimmäisen vuoden toimintaterapia-opiskelija Maija Syrjälle (vas.), fysioterapiao-piskelija Reetta Ronnille ja sosiaalialan opis-kelija Eveliina Viikille tiimioppiminen on mie-lekäs tapa oppia. Eri alojen opiskelijoilta saa uusia näkökulmia omaankin ammattiin.

3. Päävalmentajien Pirjo Hynysen ja Jaana Ritsilän mukaan tiimioppiminen lisää oma-aloitteisuutta, vuorovaikutteisuutta ja yhteis-vastuuta asioista. Opettajankin se haastaa uuteen rooliin.

1.

2. 3.

271 • 2014


Suomalaisten ravitsemussuositukset on päivitetty. Ravitsemussuosituksiin sisäl-tyvät tärkeimpien ravintoaineiden, kuten proteiinien, rasvojen, vitamiinien ja kiven-näisaineiden suositeltavat määrät ter-veelle aikuiselle. Suositukset on tarkoi-tettu joukkoruokailun suunnitteluun se-kä ravitsemusopetuksen ja -kasvatuksen perustaksi.

”Ruokapalvelujen kannalta uutta ovat suunnittelua varten annetut selkeät ta-voitteet, mikä helpottaa ruokapalvelu-henkilökunnan työtä”, toteaa yliopettaja enni mertanen Jamkista.

Ravitsemussuosituksissa on ensim-mäisen kerran määritelty lihan saanti-suositus, joka on 500 grammaa viikossa. rasvojen saantisuositus on 32–33 ener-giaprosenttia (e%). hiilihydraatteja tuli-si olla ravinnosta 52–53 e%. luku on ai-kaisempia suosituksia alempi. Proteiini-en saantisuositus on puolestaan 15 e%, paitsi ikääntyneillä 15–20 e%.

Lautasmalli päivitettiin: Ruokapalveluille selkeät suunnitteluohjeet

Nuoret tarvitsevat tietoa ja tukea löytääkseen terveelliset elämäntavat. Nuoren aloittama elämäntapamuutos onnistuu sitä paremmin, mi-tä enemmän hänellä on tukijoukkoja ympärillään. Perheellä on tärkeä

tsempparin rooli, mutta usein tukea tarvitaan myös terveydenhuollon am-mattilaisilta ja toisilta nuorilta.

JAMKin, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski-Suomen keskus-sairaalan lastentautien poliklinikan yhteisessä IIRO-hankkeessa kehitettiin verkossa toimiva ryhmävalmennusmalli, joka yhdistää koko tukiverkoston.

”Toimijoilla oli tarve löytää uudenlainen ohjausmenetelmä, jonka avulla tavoitettaisiin Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kouluterveydenhuol-lon ja keskussairaalan lastentautien poliklinikan maaseudulla asuvat nuoret asiakkaat, joilla on todettu ylipainoa tai lihavuutta. Syntyi nettiVerkkari, vi-deoneuvottelutekniikkaa hyödyntävä ryhmävalmennusmalli”, kertoo pro-jektipäällikkö Essi Heimovaara-Kotonen JAMKista.

Neljä nuorten ryhmää testasi nettiVerkkaria keväällä 2013. Pilottiin kuu-lui 6–8 verkkotapaamista. 12–15-vuotiaat nuoret ja heidän vanhempan-sa tapasivat toisiaan myös aloitus- ja lopetuspäivien aikana. Verkko-ohja-uksesta vastasivat kouluterveydenhoitajat ja keskussairaalan lastentautien polikli nikan ammattilaiset.

”Ohjauksessa suurin tavoite ei ollut niinkään painoon vaikuttaminen, vaan terveyttä edistävien elämäntapojen omaksuminen. Nuoret saivat itse asettaa omat tavoitteensa ja ohjauskertojen aikana nuoria tsempattiin muu-toksen tekemiseen”, asiantuntija Mari Punna sanoo.

Nuoret tarvitsevat tukea elämänmuutoksessaan, koska tutkimusten mu-kaan 12–18-vuotiaiden ylipainoisuus on lähes kolminkertaistunut neljän viime vuosikymmenen aikana.

Kotitehtäviä tapaamisten välissä

Petäjäveden alakoulujen terveydenhoitaja Elina Ylönen vastasi yhden nuor-ten ryhmän ohjauksesta. Nuoret olivat hyvin paikalla verkkotapaamisissa ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun.

”Verkkotapaamisten teemat liittyivät muun muassa liikkumiseen, ruo-kavalintoihin ja levon merkitykseen. Tapaamisten välissä nuoret saivat pie-niä kotitehtäviä. Nuoret kokivat saaneensa paljon uutta tietoa ja käytännön vinkkejä.”

Ylönen sanoo, että moni nuori oli ensimmäisellä tapaamiskerralla sitä mieltä, että peli on menetetty. Nopeasti ajatukset kuitenkin muuttuivat ja nuoret ymmärsivät, että omilla valinnoilla on merkitystä ja aina voi vaikut-

elämäNTaPa RemoNTTIINNeTTIVeRkkaRI TaVoITTI elämäNTaPamuuTokSeSTa

kIINNoSTuNeeT NuoReT. uudeNlaINeN VeRkoSSa TaPahTuVa

RyhmäohJauS SaI NuoRIlTa hyVäN PalauTTeeN. käyTäNNöN

VINkkIeN lISäkSI NuoReT SaIVaT kaIPaamaaNSa VeRTaISTukea.

Tekstit Pia Tervoja Kuvitus martti hänninen

taa omaan hyvinvointiin. Nuoret antoivat hyvää palautetta siitä, että pääsi-vät keskustelemaan asioista yhdessä toisten samanikäisten kanssa. Vanhem-pia puolestaan huojensi se, että muissakin perheissä painitaan samanlaisten asioiden kanssa. Perheissä esimerkiksi ruutuajasta neuvotteleminen on ar-kipäivää.

Malli soveltuu muillekin ryhmille

JAMKin hallinnoima ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Interak-tiivinen ryhmäohjaus nuorten ylipainon hoidossa ja lihavuuden ennaltaeh-käisyssä (IIRO) -kehittämishanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Ryhmäval-mennusmallia on esitelty eri asiantuntijafoorumeilla, ja se on herättänyt kiinnostusta.

”Ohjausmenetelmä soveltuu elämäntapamuutosten tukemiseen kaikilla vertaistuesta hyötyvillä asiakasryhmillä. Mallia voi käyttää sellaisenaan tai poimia siitä osa-alueita”, Mari Punna toteaa.

NettiVerkkari-ryhmäohjausmalli esitellään kokonaisuudessaan keväällä 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. n

”Ikäihmiset tarvitsevat energiatiheäm-pää ravintoa. Siksi ruokapalvelut eivät saisi tarjota vauvoille ja vaareille samaa ruokaa. lisäksi keittiöiden tulisi kiinnit-tää huomiota laadukkaiden kasvisruoki-en valmistukseen, sillä suosituksissa pai-notetaan kestävää kehitystä”, merta-nen toteaa.

Tietoa ammattilaisille seminaarissaJyväskylän ammattikorkeakoulu järjes-tää 2. huhtikuuta ruokapalveluseminaa-rin, joka keskittyy uusien ravitsemussuo-situsten ohella kuluttajainformaatioon. Seminaarissa kerrotaan ravitsemuspas-sista ruokapalvelujen laadun kehittäjänä ja ruokapalvelujen kilpailuttamista hel-pottavista malliasiakirjoista.

maa- ja metsätalousministeriön lain-säädäntöneuvos anne haikosen teema-na ovat elintarviketiedot eli eu-asetus ja kansalliset säädökset ruokapalvelujen näkökulmasta. n

JyVäSkyläN ammaTTIkoRkeakouluN aSIakaSlehTI 28 291 • 2014


jaista duunital-koot-ohjelmaa, joka on kehitet-ty työilmapii-rin ja työhyvin-voinnin tukemi-seen. Tutkimuk-seni mukaan in-terventiolla on myönteinen vai-kutus esimies-alaissuhteisiin myös pitkään saman esimiehen alaisuudessa olleilla ih-misillä”, Norvapalo toteaa.

Psykologisella pääomalla tarkoite-taan muun muassa työntekijän asennoi-tumista omaan työhönsä. Tutkimuksen mukaan esimies-alaissuhteen laatu vai-kuttaa psykologiseen pääomaan. Norva-palon mukaan mielenkiintoista on se, et-tä vaikutus on kahdensuuntainen. myös psykologisella pääomalla on vaikutuk-sensa esimies-alaissuhteeseen.

Norvapalon mielestä hyvää esi-mies-alaissuhdetta voi ylläpitää pait-si intervention avulla myös arkisilla kohtaamisilla.

”Tutkittavien mielestä sekä virallinen että epävirallinen kanssakäyminen koet-tiin tärkeinä.” n

oPINNäyTeTyöT

Tekstit Pia Tervoja Kuvat Pia Tervoja ja Jussi koskela

Kare Norvapalo: The quality and deve-lopment of the leader-follower relation-ship and psychological capital. A lon-gitudinal case study in a higher educati-on context. (Esimies-alaissuhteen ja psy-kologisen pääoman laatu ja kehittymi-nen: pitkittäinen tapaustutkimus korkea-kouluympäristössä). Väitöskirja. Jyväs-kylän yliopiston kauppakorkeakoulu, joh-taminen. 2014.

Työyhteisöjen esimies-alaissuhteita on aikaisemmin tutkittu enemmän johta-jien kuin työntekijöiden näkökulmasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hy-vinvointiyksikön T&k-päällikön kare Norvapalon väitöstutkimus tarjoaa uuden näkökulman johtajuuteen asiantuntijaorganisaatiossa.

Väitöskirja keskittyy suomalaisen kor-keakouluorganisaation yhden koulutus-yksikön henkilöstöön ja siihen, miten esi-mies-alaissuhde ja psykologinen pääoma kehittyvät ajan kuluessa ja kun henkilös-töön kohdistuu kehittämisinterventio.

Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin myös niin sanotun psykologisen pää-oman ja esimies-alaissuhteen keskinäis-tä vuorovaikutusta.

”hyödynsin koeasetelmassa Työter-veyslaitoksen kehittämää internetpoh-

asiantuntijoiden johtamisesta uutta tietoa aLKuPERän aRVioinTiin TYÖKaLuJa

Minna Hyvärinen: The European Union’s preferential trade agree-ments: Performing an Origin Status Assessment. Opinnäytetyö. Jyväs-kylän ammattikorkeakoulu, Logistics Engineering. 2012.

Globaalissa taloudessa hankitaan yhä enemmän raaka-aineita, komponent-teja ja valmistusta kotimaan ulkopuo-lelta. monelle suomalaisyritykselle on ajankohtaista selvittää, miten ulkomai-nen hankinta vaikuttaa yrityksen tuot-teiden alkuperästatukseen.

kansainvälisten, eu:n neuvottelemi-en tullietuussopimusten puitteissa yri-tykset hyötyvät tullietuuksista tava-roiden tuonnissa ja viennissä, mutta etuudet edellyttävät tavaroiden alku-perämaan olevan eu:n alueella.

minna hyvärinen laati opinnäyte-työssään metso Paper oy:n Jyväsky-län yksikölle ohjeet alkuperästatuksen arviointiin ja kaksi työkalua helpotta-maan arviointia.

”Toinen työkaluista oli excel-tauluk-ko, johon kootaan hankinnat ja alku-perämaahan liittyvät prosenttiosuu-det. Toiseen taulukoista keräsin sopi-mustiedot niistä maista, joissa met-solla on paljon liiketoimintaa. yrityk-sen henkilöstö voi päivittää tietoja sitä mukaa, kun uusia tullietuussopimuksia neuvotellaan.”

hyvärisen opinnäytetyö toimii tie-tolähteenä myös muille kansainväli-sen kaupan kanssa toimiville yrityksil-le. Vaativa ja uuden näkökulman tuo-va opinnäytetyö palkittiinkin vuoden 2013 lopussa vuoden logistiikkaopin-näytetyönä. Palkinnon myönsi Suomen osto- ja logistiikkayhdistys loGy. n

TuoTaNNoNohJauSJäRJeSTelmäT käyTTööN VaIheITTaIN Ja aJaN kaNSSaTaina Talvitie: Ravitsemuslaadulla vastuullisuutta ruokapal-veluihin: Tuotannonohjausjärjestelmien käyttö. Opinnäytetyö, ylempi amk. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, palveluliiketoi-minnan koulutusohjelma. 2014.

Julkisten ruokapalvelujen tarjoama laadukas ja ravintosuosituk-siin perustuva ruoka on kansanterveyden kannalta tärkeää. Ruo-kapalveluorganisaatiot hyödyntävät ruokalistojen suunnittelus-sa tuotannonohjausjärjestelmiä, joiden avulla voidaan varmistaa, että tarjottu ruoka on paitsi suositusten mukaista myös kustan-nustehokkaasti valmistettu.

Taina Talvitien ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opin-näytetyöstä selviää, että tuotannonohjausjärjestelmien käyttö on suomalaisissa julkisissa ruokapalveluorganisaatioissa vielä kirjavaa ja monentasoista.

kyselyyn vastanneista 128 henkilöstä yli viidennes ilmoit-ti, että tuotannonohjausjärjestelmää ei ollut lainkaan käytös-sä tai sitä hyödynnettiin jälkikäteen vasta kun ruokalistat oli jo suunniteltu.

Talvitie kartoitti opinnäytetyössään, millaisia haasteita eri ruokapalveluorganisaatioilla on ollut toiminnanohjausjärjestel-män käyttöön ottamisessa ja miten niistä on selvitty. Tieto on hyödyllinen etenkin niille organisaatioille, jotka suunnittelevat tuotannonohjausjärjestelmän hankkimista.

”Valtaosa vastaajista oli joutunut tekemään käyttöönoton oman työn ohessa, mikä ei ole suositeltavaa projektin onnistu-miseksi. organisaatioiden ei myöskään ole järkevää ottaa ko-ko järjestelmää käyttöön kerralla vaan vaiheittain. organisaatiot tarvitsevat myös lisäresursseja, jotta järjestelmistä saadaan täy-si hyöty irti”, Talvitie toteaa. n

Paula Juurakko: Kunta ruokapalvelujen tuottajana. Opinnäytetyö, ylempi amk. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, palve-luliiketoiminnan koulutusohjelma. 2014.

kuntien ruokapalvelut ovat monien muu-tosten edessä. kuntien taloustilanteen tiukkeneminen, kunta- ja palveluraken-teen muutokset, henkilöstön ikääntymi-nen ja ammatillisten vaatimusten kas-vaminen tuovat ruokapalveluille uusia haasteita.

Paula Juurakko selvitti ylemmän am-mattikorkeakoulututkinnon opinnäyte-työssään, millaisissa muutospaineis-sa kuntien ruokapalveluhenkilöstö on ja miten muutostarpeisiin tulisi reagoi-da. Työn toimeksiantajana oli Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

”Tällä hetkellä ruokapalveluhenkilös-töllä on valtavasti erilaisia ammattini-mikkeitä ja koulutustaustoja. lisäksi esi-

Ruokapalvelujen ammattinimikkeistövaatii selkeyttämistä

mies- ja johtotason tehtäviä teetetään myös alemmissa palkkaryhmissä. olisi tärkeää saada valtakunnallinen malli sil-le, miten ruokapalvelut organisoidaan”, Juurakko toteaa.

Tällä osoitettaisiin arvostusta ruoka-palveluhenkilöstön työlle ja samalla alan vetovoimaisuus lisääntyisi myös nuor-ten keskuudessa. Juurakon mukaan ala kokee pian työvoimapulaa, jos kun-tien ruokapalvelujen imagoa ei pystytä parantamaan.

”yksi keskeinen tekijä on satsaaminen oppilaitosruokailuun ja oppilaitoskeittiöi-den henkilöstön asiakaspalveluun, sillä vahva mielikuva kouluruokailusta syntyy nuorille jo varhain.”

Juurakon mielestä ruokapalvelut tar-vitsevat myös muutosjohtajuutta, sil-lä panostamalla esimiestyöhön tuetaan työntekijöitä muutospaineissa ja työssä-jaksamisessa. n

JyVäSkyläN ammaTTIkoRkeakouluN aSIakaSlehTI 30 31


”kiinteä yhteistyö eaPRIlin kans-sa tarjoaa meille monialaisen verkoston, jonka kautta voimme esimerkiksi löytää luotettavia kumppaneita hankeyhteistyö-hön”, laitinen-Väänänen toteaa.

belgiassa pääpaikkaansa pitävä eaPRIl-järjestö rakentaa siltaa työelämän ja koulutuksen välille kehittämällä yhteistyötä ja edistämällä käytäntölähtöistä tutkimusta.

JulkaISuJa aJaNkohTaISTa

Jamkin ammatilli-sessa opettajakor-keakoulussa yliopet-tajana toimiva Sirpa laitinen-Väänänen on valittu eaPRIl-jär-jestön hallitukseen. marraskuussa 2013 alkanut hallituskausi kestää kaksi vuotta.

Veijo Turpeinen (toim.): Mahdollisuuksien maa – Työssä ja koulussa laadukasta oppimista. Jyväskylän am-mattikorkeakoulun julkaisuja 164/2013. Saatavana painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisut-verkkokaupasta osoitteesta www.tahtijulkaisut.net.

ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvä työssäoppiminen ja amk-opintoihin kuuluva työharjoittelu on mielen-kiintoinen ja haastava jakso opiskelijalle, oppilaitokselle ja työyhteisölle. Veijo Turpeisen toimittama Mahdolli-suuksien maa kokoaa yhteen tietoa työssäoppimisesta ja antaa virikkeitä opettajankouluttajille sekä ammatil-lisille opettajille työssäoppimisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Julkaisussa käydään läpi työssäoppimiseen liittyviä käsitteitä, tutkimuksia ja työssäoppimisen ohjausta.

ammatillisessa opettajankoulutuksessa työssä oppiminen, opetusharjoittelu, on kiinnostava oppimisen vai-he. Julkaisussa esiteltävä opetuksen suunnittelun ja toteutuksen malli antaa virikkeitä uudistavalle opettajuu-delle. Julkaisun lopussa on tutkimustietoa yksityisen turvallisuusalan toimijoiden näkemyksistä alan koulutus-järjestelmän laadusta ja sen kehittämisestä. n

Essi Heimovaara-Kotonen (toim.): Sosiaalinen, teknologinen ja virtuaalinen oppimis- ja kehittämisympäristö. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 161/2013. Saatavana painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisut-verkkokaupasta osoitteesta www.tahtijulkaisut.net.

Jamkin Puistokadun kampuksen älykoti toimii hyvinvointialan osaamiskeskuksena osana wellnesscampus-lab-laboratorioympäristöä. Se jakaa tietoa älykkäästä ja innovatiivisesta asumisesta sekä lisää yleistä tietä-mystä asumista helpottavista ratkaisuista sekä hälventää erityisryhmiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

älykodin peruslähtökohta on se, että kaikilla yksilöillä tulee olla oikeus hyvään asumiseen iästä tai toiminta-kyvystä riippumatta. älykoti toimii uusille ideoille avoimena ympäristönä, joka haastaa myös opiskelijat osallis-tumaan uusien palvelumallien ja tuotteiden kehittämiseen.

Julkaisussa kuvataan älykodin ratkaisuja niin oppimis- kuin kehittämisympäristön näkökulmasta, pohditaan älykotia pedagogisessa kontekstissa ja tuodaan esille kokemuksia sekä työelämän toimijoiden että kansainvä-listen kumppaneiden kanssa toteutetuista pilotoinneista. n

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU | JAMK.FI

Työssä ja koulussa laadukasta oppimista

Mahdollisuuksien maa

Veijo Turpeinen toim.

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU | JAMK.FI

älykotisosiaalinen, teknologinen

ja virtuaalinen oppimis- ja

kehittämisympäristö

Essi

Heimovaara-

Kotonen

(toim.)

Timo Lehtonen: Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi (How to grow into a teampreneur). Jyväskylän ammattikorkea-koulun julkaisuja 145/2013. Saatavana suomeksi ja englanniksi painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisut-verk-kokaupasta osoitteesta www.tahtijulkaisut.net. n

Timo lehtosen teoksessa Tiimiakatemia – kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi kerrotaan, miten tiimeihin liittyvät teoriat toimivat käytännössä. kirjassa seurataan ensimmäisen vuoden tiimiläisiä, joita kutsutaan pingviineiksi. Pingviini-teemaa on hyödyntänyt myös kirjaan kuvituksen tehnyt Tiina hoskari.

lukijalle selviää, kuinka tiimit syntyvät ja kehittyvät, miten tiimiyrityksen toiminta saadaan käyntiin, millaisia haasteita kohdataan ja miten sudenkuoppia ylitetään. kirjan värikkäät tarinat ja kertomukset avaavat tärkeim-mät teoriat ja filosofiat, joiden varaan Tiimiakatemian oppimisen arkkitehtuuri rakentuu. n

Inkeri Laaksonen ja Lea Soininen: En-trepreneurship ed-ucation: Lets learn together -playing cards. Publications of JAMK University

oppia tiimiyrittäjyyteen

Mahdollisuuksien maa

älykoti, hyvinvointialan osaamiskeskus

Yrittäjyyskasvatuksen pelikortit englanniksiof Applied Sciences 163/2013. Pelikort-teja voi ostaa Tähtijulkaisut verkkokau-pasta osoitteesta www.tahtijulkaisut.fi.

yrittäjyyskasvatuksen pelikortit on nyt julkaistu myös englanniksi. korttien suo-menkielinen versio ilmestyi syksyllä. ai-

kaisemmin on ilmestynyt korttisarja ”älä jänistä – opitaan kimpassa”. kort-tien avulla opiskelijat voivat tutustua pedagogiseen sanastoon. Ne soveltu-vat myös työyhteisöjen kehittämiseen, mentorointiin sekä täydennyskoulu-tukseen. n

Jamkin rakennustekniikan insinöörikou-lutuksen sisäänotossa oli taukoa vuoden ajan, mutta koulutukseen otetaan jälleen uusia opiskelijoita kevään 2014 yhteis-haussa. koulutukseen pääsee kaksikym-mentä opiskelijaa.

”Rakennusalan haasteet kasvavat, kun alan määräykset ja vaatimukset muuttu-vat ja monimutkaistuvat. koulutuksem-me antaa hyvän perustyökalupakin esi-merkiksi rakennesuunnitteluun ja raken-nustuotantoon. Valmistuvilla insinöö-reillä on ainekset kasvaa tulevaisuuden asiantuntijoiksi”, sanoo koulutus- ja T&k-päällikkö Jukka konttinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Rakennustekniikan vahvan peruskou-lutuksen lisäksi opetuksessa paneudu-

Rakennusinsinöörien koulutus jatkuutaan myös sisäilma-asioihin ja asumi-sen terveellisyyteen sekä energiatehok-kuusvaatimuksiin. konttisen mukaan koulutuksessa keskitytään myös 3d-mallinnukseen niin suunnittelussa kuin tuotannonohjauksessa.

”opetushenkilöstöstämme löy-tyy asiantuntijuutta myös puukerrosta-lorakentamiseen ja uusiin puutuottei-siin. myös rakennusfysiikka on vahva osaamisalueemme.”

Valmistuvien rakennusinsinöörien työl-lisyystilanne on hyvä, sillä alalta eläköi-tyy paljon työntekijöitä.

vuonna 2012 valmistuneista insinöö-reistä lähes 80 prosentilla oli työpaikka valmistuessaan. nTeksti: Pia Tervoja, kuva: Pekka Rötkönen

Sirpa Laitinen-Väänänen EAPRIL-järjestön hallitukseen

kirjainlyhenne tulee sanoista European Association for Practitioner Research on Improving Learning.

yksi merkittävä foorumi järjestön ta-voitteiden saavuttamiseksi on vuosit-tain järjestettävä eaPRIl-konferenssi. vuonna 2012 konferenssin isäntänä toi-mi Jamk. Tuolloin Jyväskylään saapui yli 250 tutkijaa, työelämän edustajaa ja kouluttajaa. n Teksti: Timo Sillanpää

Jamk on valittu korkeakouludiplo-mikokeiluun, jossa selvitetään uu-denlaisten lyhyiden koulutusten tar-vetta Suomessa. korkeakouludip-lomi on tutkintojen osista muodos-tettu, työelämän tarpeisiin vastaava osaamiskokonaisuus, jonka voivat suorittaa aikuiset riippumatta aikai-semmasta koulutustaustasta.

”opetus- ja kulttuuriministe-riö valitsi Jamkin toteuttamaan pi-lottia, koska lähdimme miettimään koulutuksia työelämän koulutustar-peista käsin. koulutukset on raken-nettu ydinosaamisemme pohjalle”, kertoo projektipäällikkö Tytti Pintilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Neljä ensimmäistä pilottikoulu-tusta ovat gerontologinen kuntou-tus, hankintaosaaja, maatalous-yrittäjien liiketoiminta sekä hen-kilöstö- ja talousosaaja. koulu-tukset ovat 60–90 opintopisteen kokonaisuuksia.

Koulutuksiin on haku huhtikuun aikana. Jokaiseen koulutusryhmään otetaan noin 20 hakijaa. koulutuk-set alkavat elokuussa 2014 ja kes-tävät 2015 vuoden loppuun saak-ka. nTeksti: Pia Tervoja

Lisätietoa ja hakuohjeet:www.jamk.fi/korkeakouludiplomi

korkeakouludiplomi, uusi koulutusväylä aikuisille


lyhyeSTI TaPahTumaT

KEVään 2014 KonsERTiT MuuT TaPaHTuMaT

21.–23.3. Pelitapahtuma stage 142, Pääkampus, Rajakatu 35. stage142.fi

26.3. Mitä uutta ammatillisessa erityisopetuksessa?

dynamon auditorio, os. Piippukatu 2. www.jamk.fi/opelle

28.3. spaces for success – Tilat kehityksen tukena

dynamo, Piippukatu 2.Tilaisuus on suunnattu etenkin ope-tus- ja työtilojen tilasuunnittelun am-mattilaisille sekä kaikille asiasta kiin-nostuneille.

2.4. Ruokapalveluseminaaridynamo, Piippukatu 2.

3.–4.4. Perhetutkimuksen päivät 2014dynamo, Piippukatu 2.Teemana perheet ja suoritusyhteiskun-ta. lisätietoja: Suunnittelija eija-mari heikkilä, p. 0400 686 471.

10.4. klo 16 asiantuntijaluento dynamo, Piippukatu 2. sairaanhoita-jan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, TtT, asiantuntija Johanna heikkilä.

12.–13.4. Levels-pelitapahtumalevels on keski-Suomen suurin pelita-pahtuma perheille, lapsille, aikuisille ja ammattilaisille.http://levels-jkl.net/

24.4. klo 11–15.45 nuorten seksuaaliterveysverkoston kahdeksas tapaaminen

dynamo, Piippukatu 2.https://vaestoliitto-fi.directo.fi/seksu-aalisuus/tietoa-seksuaalisuudesta/ammattilaiset/nuortenseksuaaliterve-ys/verkostotapaaminen/

30.5.–18.6. international summer school: Creativity and Communication in Business

2.–6.6. international summer school: Health Promotion Management

9.–13.6. international summer school: Creativity, Learning and Quality of Life

18.–22.8. international summer school: Physical activity and Health Promotion

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus on nimittänyt yrittä-jyyden ja innovaatiotoiminnan oppimis- ja kehittämisympäris-tö Jamk Generatorin tulosalueen vastaavaksi liiketoimintajoh-tajaksi yTm, mba Pekka Jääskön, joka on aikaisemmin toiminut hallintojohtajana. hän aloitti tehtävässä 1.1.2014 vastuualuee-naan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistäminen Jamkissa.

hallintojohtajaksi on nimitetty kTm mikko R. Salminen 1.1.2014 alkaen. hän siirtyi tehtävään teknologiayksikön johta-jan tehtävästä.

teknologiayksikön johtajan tehtävään on nimitetty 1.1.2014 alkaen fT Pasi Raiskinmäki. hän on toiminut aiemmin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämispäällikkönä Jamkin hallintoyksikössä. n

TehTäVäkIeRToa JamkIN JohdoSSa

Suomessa alettiin rakentaa keskus-sairaalaverkostoa sotien jälkeen. Sai-raanhoitajapulaan vastattiin aloitta-malla sairaanhoitajien kouluttami-nen niillä paikkakunnilla, joihin tuli kes-kussairaala. keski-Suomen keskus-sairaala valmistui Jyväskylään vuon-na 1954 ja samana vuonna aloitti myös sairaanhoitajakoulutus.

Jyväskylän sairaanhoitajakoulutuksen 60-vuotista taipaletta juhlistetaan tä-nä vuonna kolmella asiantuntijaluennol-la huhti-, syys- ja lokakuussa sekä juhla-seminaarilla 30. lokakuuta. Luentosarjan ensimmäinen luento 10.4. kello 16–18 käsittelee sairaanhoitajan rajattua lääk-keenmääräämisoikeutta. luennoitsija-na on TtT, asiantuntija Johanna heikkilä Jamkin hyvinvointiyksiköstä.

luentosarja jatkuu syksyllä, syys- ja lo-kakuussa, jolloin TtT, yliopettaja hanna hopia luennoi perheiden terveyden edis-tämisestä ja siihen liittyvästä soveltavas-ta tutkimuksesta; Ttl, lehtori Sirpa Val-

20.3. klo 19 Talven jälkeen -valo!Reeta kinnunen (piano), heikki Niini-nen (viulu).

26.3. klo 20 12 kk – Tunne on tärkeinSuvi uura (laulu). Red Neck, asemakatu 7.

26.3. klo 19 into something Rich and strange

kaisa halmemies, kuoronjohtaja.

27.3. klo 18 Lied-iltaJaakko antola (piano), heikki Niininen (baritoni), Paula Sirola (sopraano).

27.3. klo 19 Pitkiä linjoja – päättökonserttini

olli-Veikka moilanen (piano), Taru Tervamäki (viulu).

31.3. klo 20 ”Fire”Paula Rautamaa (laulu). Poppari, Puistokatu 2–4.

8.4. klo 18 KamarikimaraJaon ja Jamkin opiskelijoiden kamarimusiikkiyhtyeitä.

9.4. klo 18 Harjoitusmusiikkiopiston kevätkonsertti 1

esiintyjinä harjoitusmusiikkiopiston huilistit, viulistit ja kitaristit.

10.4. klo 19 uutta ja vanhaaopiskelijoiden sävellyksiä ja sovituksia.

16.4. klo 13 C-kurssielviira Ploom (piano).

22.4. klo 14 aratunianSimo Talasranta (trumpetti), merja Soisaari-Turriago (piano).

22.4. klo 19 Melankolikon kääntöpuoliossi mäki-Reini (laulu). Poppari, Puistokatu 2–4.

22.4. klo 20.30 C-kurssiemma kuivalainen (laulu). Poppari, Puistokatu 2–4.

23.4. klo 17 Harjoitusmusiikkiopiston kevätkonsertti 2

esiintyjinä harjoitusmusiikkiopiston pianistit ja laulajat.

23.4. klo 19.00 Radio Friendlyantti korhonen (laulu). Poppari.

24.4. klo 19 Liedin tunnelmissaesiintyjinä liedluokka.

26.4. klo 14 Kohti irlantiacantinovum.Rita Varonen, kuoronjohtaja.

27.4 klo 15 Eläköön Maestro!anatoli melnikov (viulu), kimmo Tullila (kapellimestari). orkesterina anatolin ystävät ja entiset oppilaat.

28.4 klo 20.00 C-kurssikrista Viinikainen (laulu). Poppari.

29.4 klo 17.30 Muskaristudion kevätmatinea

8.5 klo 14 sarabanden sävelinlotta-maria haavisto (viulu), annika heikkilä (piano), merja Soisaari-Turriago (piano).

8.5 klo 18 Kamarikimara 2Jaon ja Jamkin opiskelijoiden kamarimusiikkiyhtyeitä.

13.5 klo 17 Taidetta taiteen vuoksiTaru Tervamäki (viulu), Isabella leino (viulu), merja Soisaari-Turriago (piano).

13.5 klo 19 C-kurssiTouko Niininen (viulu), Jaakko antola (piano).

14.5 klo 14 Kevättä ilmassaheikki Niininen (viulu), Reeta kinnunen (piano), merja Soisaari-Turriago (piano).

14.5 klo 15.30 C-kurssikatja kurttio (viulu), merja Soisaari- Turriago (piano).

14.5 klo 17 Musiikkia pianolla ja sellolla

Sonja hendunen (piano), camilla Sundberg (sello).

15.5 klo 17 Manual for accordionemilia mäkelä (harmonikka), karoliina Virta (harmonikka).

15.5 klo 18 satakielet suviyössäJenny haapalainen (sopraano), elina Jahkola (mezzosopraano), eliisa Suni (piano), Sonja hendunen (piano).

20.5 klo 17.30 Tunteiden tyyssijaTommi Tuikka (harmonikka).

20.5 klo 19 Hyväntoivon nieminenReetta Nieminen (piano), Virpi Vuorenmaa (viulu).

22.5 klo 17 Flying with a flutehanna kupari (huilu), Saara hakala (sello). eliisa Suni (piano).

22.5 klo 18.30 C-kurssiJenni lind (sopraano), Tiina Savolainen (sopraano), eliisa Suni (piano)

Tapahtumat hannikaissalissa (Pitkäkatu 18–22), ellei tapahtuman yhteydessä toi-sin ilmoiteta. Vapaa pääsy.

18.3. klo 16–17.30 Lähdeluettelo RefWorksilla

26.3. klo 16–17 Tieteellisten artikkeleiden haku (fin)

2.4. klo 15–16 Google-tiedonhaun tehostaminen

9.4. klo 15–16 Kirjallisuuskatsaukset –

systemaattisestiko?

15.4. klo 16–17 Musiikki soi verkossa

15.4. klo 16–17.30 Lähdeluettelo RefWorksilla

16.4. klo 15–16 Tekniikan tiedonlähteitä

(standardit, patentit)

16.4. klo 16–17 Tieteellisten artikkeleiden haku (eng)

15.5. klo 14–15 Kotimaisia artikkelilähteitä

lisätietoa: www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/loyda-kysy-

opi/opi-tiedonhakua/avoimet-koulutukset/

60 vuotta sairaanhoitajakoulutusta

KiRJasTon aVoiMET KouLuTuKsET

Jääskö Salminen Raiskinmäki

kama puolestaan lasten tun-ne- ja turvataidoista. luennot pidetään dynamossa.

”lokakuun lopun juhlasemi-naari on kutsuseminaari enti-sille opiskelijoille, työntekijöil-le sekä verkostoja yhteis-työkumppaneille”, kertoo hy-vinvointiyksikön johtaja eila latvala. nTeksti: Pia Tervoja

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 36

Kun keskität pankki- ja vakuutusasiat meille, sinulle voi kertyä OP-bonuksia*, joilla maksetaan vakuutuksia, pankkipalvelumaksuja ja OPKK:n välityspalkkioita. Säästät siis silkkaa rahaa! Kukapa tällaisen edun jättäisi käyttämättä. Kokeile itse osoitteessa op.fi/bonuslaskuri

• OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa.

Yhdessä hyvä tulee.

Documents

Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti · Tiimioppiminen sosiaali- ja terveysalalle. 2 JYVSKYLN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 3 1 • 2014 Sisältö