Inari-Saariselkä matkailulehti

MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ERIKOISLEHTI 1/2012

Kairan kauneutta, monipuolisia maastoja s.14

URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO

on hippu historiaa s.32KULTALASSA

PELTSI VIIHTYYerätulilla s.34

koko perheen voimin tunturissa s.4

SOPULI-BONGAUSTA

Kädessäsi on Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n uusi Inari Saari-selkä –lehti. Kotimaan markkinoita varten aikaisemmin pai-netut talvi- ja kesäesitteet tullaan korvaamaan kolme kertaa vuodessa ilmestyvällä aikakauslehdellä, jossa alueen palvelu-hakemiston lisäksi haastatellaan matkailun parissa vaikuttavia henkilöitä ja kerrotaan uutuuksista ja kehityksestä. Mielen-kiintoista on myös lukea mitä täällä säännöllisesti vierailevat pitävät alueen parhaina vierailukohteina ja miten he itse täällä aikaansa viettävät.

Pohjois-Lapin erityispiirteet ovat kullanhuuhdonta sekä saamelaisuus ja siihen kiinteästi liittyvä porotalous. Näihin aiheisiin voi syvemmin tutustua alueen kahdessa korkeatasoi-sessa museossa; Kultamuseossa ja Siidassa. Siida, Saamelais-museo ja Luontokeskus on houkutteleva käyntikohde Inarin kirkonkylässä kuten myös Juutuajoen rannalla tammikuun alussa käyttöönotettu Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, jonka viralliset avajaiset pidetään huhtikuun alussa. Sajos tulee ole-maan Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus ja lisäksi se toimii myös kokous- ja kongressikeskuksena.

Moni ei tiedäkään että nykyisin panimoteollisuuden tuot-teena hyvin tunnettu nimi perustettiin Tamperelaisten teolli-suuspohattojen toimesta jo vuonna 1924 Kultayhtiö Oy Lapin Kulta-nimisenä harjoittamaan koneellista kullankaivuuta Ina-rin Lapissa. Kullankaivuu työllistää edelleen ’aarteenetsijöitä’ Ivalojoen varrella, Lemmenjoen alueella sekä Tankavaaras-sa, jossa sijaitseva Kultamuseo avasi viime syksynä uudistetun näyttelytilan. Lapin kullankaivuun historian lisäksi Sodanky-

län pohjoisimmassa osassa sijaitsevassa Tankavaaran Kultamu-seossa voi tutustua myös muualla maailmassa tapahtuneeseen kullan kaivuun historiaan ja menetelmiin.

Inarin kunnassa sijaitsevat Suomen kaksi suurinta kansallis-puistoa, Lemmenjoen kansallispuisto ja Urho Kekkosen kan-sallispuisto, sekä Utsjoen kunnassa sijaitseva Kevon luonnon-puisto tarjoavat loistavat retkeilymahdollisuudet patikoijille ja maastopyöräilijöille. Kalastuksesta ja melonnasta kiinnos-tuneet voivat Inarijärven lisäksi harjoittaa mieliharrastustaan esimerkiksi Ivalo-, Juutua-, Näätämö- ja Tenojoella. Suomen toiseksi syvimpään ja kolmanneksi suurimpaan järveen, Ina-rijärveen – jota myös Saamen mereksi kutsutaan - voi myös tutustua esimerkiksi risteilemällä uudella hiljaisella, sähkö-moottorein kulkevalla 100-paikkaisella M/Y Inari III – kata-maraanilla. Lemmenjoella vastaavasti voi lähteä veneretkelle tutustumaan esimerkiksi entisöityyn Kaapin-Jounin tilaan ja Ravadas-putouksiin.

Majoitus- ja ohjelmapalvelukontaktit löytyvät tämän lehden palveluhakemistosta ja kesän tapahtumat voitte helpoimmin tarkistaa kotisivuiltamme.

www.saariselka.fiToivomme että viihdytte pohjois-Lapin kesässä!

P.S. Tiesitkö että Inarin kunnassa on neljä virallista kieltä? Suo-menkielen lisäksi kolme saamenkieltä: inarinsaame, kolttasaame ja pohjois-saame.

Hyvä lukija,

Pääkirjoitus s.3

Sopulibongausta koko perheen voimin s.4

Lapin paratiisi s.8

Katamaraanilla erämaajärven lumoissa s.10

Aarteita Lapin luonnosta s.11

Tahdon s.12

Kairan kauneutta, monipuolisia maastoja s.14

Lappi lumosi sveitsiläisen s.20

Koe aito saamelaisuus s.22

Erämies s.24

Kultalassa on hippu historiaa s.28

Peltsi viihtyy erätulilla s.32

Inari-Saariselkä alueen palvelut s.36

Lemmenjoki 2012 – Veneaikataulu s.41

Pohjois-Lapin tapahtumakalenteri s.42

Miten perille? s.42

Inariviikot s.43

Inari SaariselkäMatkailun ja vapaa-ajan erikoislehti

Nro 1/2012Painosmäärä: 30 000 kpl

Paperi: Sisätaitto, Galerie Fine Silk Kansi, Galerie Art Silk Kannen kuva: Patikoijia Kaunispäällä, taustalla Nattaset

JulkaisijaPohjois-Lapin Matkailu Oy Kelotie/Siula 99830 Saariselkä

PäätoimittajaMarkku Oravainen

Pohjois-Lapin Matkailu Oy

Toimitus ja taittoFocus Flow Oy, Rovaniemi [email protected]

PainopaikkaPunaMusta Oy

SISÄLTÖ

2 Inari Saariselkä 1/2012 3

Pirkkalalainen Suuriniemen perhe toteutti kesällä 2011 haaveensa ja matkasi kohti Norjan pohjoisinta kolkkaa Pohjois-Lapin läpi.

Menomatkalla pysähdyttiin patikoimaan, ihmettelemään sopuleita ja bongaamaan poroja. Paluumatkalla suunnattiin katsomaan, miltä Saariselkä näyttää kesällä; paikka kun on perheelle tuttu useamman

talvireissun myötä. Kokonaisuudessaan matka oli onnistunut.

PERHEEN VOIMINSopulibongausta koko

TEKSTI EEVA KEKÄLÄINEN KUVAT KATI JA TIMO SUURINIEMI

Pohjoinen Lappi tarjoaa koko per-heelle jos jonkinlaista aktiviteet-tia myös kesäisin ja ruska-aikaan.

Luonnosta löytyy useita lapsillekin so-pivia patikointipätkiä. Eläimiä, muun muassa Lapin lintuja ja poroja, on hel-pompi nähdä. Lisäksi yöpyminen onnis-tuu vaikkapa teltassa tai retkeilymajassa. Erityisesti telttailu on monelle lapsel-le jännittävä kokemus. Lapsiperheet on huomioitu myös ravintoloissa, joiden ruokalistoilta löytyy sopuhintaan Lapin herkkuja pienimmille sopivina selkeinä annoksina. Matkailun paras anti lienee kuitenkin yhdessä vietetty aika ja Poh-jois-Lapin jylhä erämaaluonto, joka saa myös aikuiset lumoihinsa.

Tuttu juttuKatja ja Timo Suuriniemi ovat tottu-neita Lapin-kävijöitä. Katja laskeske-lee olleensa pelkästään Saariselälläkin seitsemisen kertaa. Pohjoisin Suomi on ollut suosikkimatkakohteena myös las-ten syntymän jälkeen. Nuorempi pojis-ta vietiin tutustumaan Lapin luontoon jo 1-vuotiaana kantorepussa. Sittem-min lasten kanssa on viihdytty erityises-ti Saariselällä, joka tarjoaa niin kesäisin kuin talvisinkin lapsiperheelle sopivia aktiviteetteja.

- Saariselkä on Lapin keskuksista rauhallisim-pia, mikä sopii perheel-lemme erityisen hyvin.

Tilaa on ja villeimmät bilettäjät ovat muissa keskuksissa. Lisäksi lapsille on järjestetty omaa ohjelmaa. Osallistuim-me esimerkiksi Mörrimöykyn lähiluonto -kierrokselle, tutustuimme husky-farmin toimintaan ja kävimme Karhunpesäki-vellä, 5-vuotiaan sanoin ”Oikeassa kar-hun pesässä sisällä!”. Saariselällä yövyim-me kylpylähotellissa, mikä toi hieman luksusta reissuun, jossa pääosin nukuttiin teltoissa ja retkimajoissa.

Lapsille riittää tutustuttavaa ja koettavaa.

Pohjois-Lapin jylhä erämaaluonto lumoaa kokijansa.

54 Inari Saariselkä 1/2012

Lasten mieleen5- ja 8-vuotiaiden kanssa onnistuu jo muutaman kilometrin patikointi. 3–4 tunnin kävely kesäisen kauniissa Lapin tunturimaastossa on rauhoittava ja mie-leenpainuva elämys niin aikuisille kuin lapsillekin.

- Maisemat olivat upeita ja pojilla hauskaa – kerrankin ei temmellystila loppunut kesken. Eväät olivat tietysti se odotetuin osa retkeä, Katja Suuriniemi naurahtaa.

Kohokohtana Pohjois-Lapin reissusta Suuriniemien pojat mainitsevat sopulit, joita vilisi teillä ja maastossa. Vikkeliä sopuleita koitettiin seurata aina tilan-teen tullen ja päästä mahdollisimman lähelle ihmettelemään. Myös piiloleikki käkkyräisten Lapin koivujen takana olisi voinut jatkua aina vaan.

Myös Kilopään tunturin valloitus oli poikien mieleen. Ylöspäin kipuaminen oli jännittävää ja huipulle asti pääsemi-nen pienen pojan kasvot leveään hy-myyn vetävä ”sankariteko”. Pitkospuut poluilla helpottivat matkantekoa sopi-vasti. Huipulta näkyi monen tunturin laki ja maisema veti 8-vuotiaankin hil-jaiseksi. Rankka erämaaretkeily ei sovel-

lu lapsille, mutta Kilopään kaltaiset pie-nemmät tunturivalloitukset ovat koko perheen tavoitettavissa.

Helppoa koko perheelleLapsiperheet on huomioitu Pohjois-La-pissa erittäin hyvin. Kohteista löytyy ai-na oivaltavia, jänniä pikkujuttuja lasten ajankuluksi ja ravintoloissa on tarjouksia ja sopivia annoksia muksujen makuun. Kun lapset viihtyvät, taittuu vanhem-pienkin matka mukavissa merkeissä. Matkakohteena Saariselkä on juuri sel-lainen, mitä perheet hakevat. Tarjolla on aktiviteetteja myös lapsille ja meno on rauhallisempaa kuin muissa kohteissa.

Saariselkä on monelle tuttu talvikoh-teena. Se on oivallinen kohde myös ke-säisin ja ruska-aikaan, jolloin luonto on aivan erilainen ja tutut hiihtolenkit voi taittaa patikoiden. Suuriniemet kokivat-kin kiinnostavaksi nähdä talvireissuilta tutut maisemat myös kesäaikaan.

Tietoa matkasta ja kohteesta Suu-riniemet hakivat netistä. Sieltä löytää paitsi tarkat aikataulut myös tapahtu-mat, jotka kiinnostavat koko perhettä. Suuriniemet summaavatkin Saariselän tarjoavan luonnon rauhaa ja hiljaisuutta

– sekä kohteita, joihin pystyy tutustu-maan lastenkin kanssa.

Pian uudestaan!Suuriniemet ovat tykästyneet Saarise-län meininkiin ja tarjontaan, ja suuntaa-vatkin sinne koko perheen voimin tä-näkin vuonna. Lapista haetaan villiä ja koskematonta ympäristöä vastapainoksi arkielämän pyöritykselle. Suuriniemet haluavat kasvattaa lapsensa nauttimaan luonnosta. Siellä on tilaa leikkiä ja juosta vapaasti, retkeillä ja ihailla eläimiä, tun-tureita ja vaaroja. Lapinmatkat antavat myös yhteisiä muistoja, joihin palataan yhä uudestaan ja uudestaan. Muistellaan valloitettuja tuntureita, huikeita näkö-aloja ja sitä Kaunispään huipulla nautit-tua, maailman parasta lohikeittoa.

- Yhteisellä matkalla ollaan arkea ren-nommin. Tulee oltua rauhassa ja vietet-tyä aikaa perheen kesken. On hienoa huomata, että pojat viihtyvät ja nauttivat yhdessä koetuista hetkistä - lepäävät ar-jesta aivan kuin aikuisetkin. Yhdessäolo on matkan parasta antia niin aikuisten kuin lastenkin mielestä.

- Luonto on erilainen, lem-peämpi, mutta yhtä hieno ja raikas ja hauskoja poroja näkee kesäisin joka puolel-la, Katja Suuriniemi toteaa.

Perheen pojat, Markus ja Miika, muistelivat vielä pitkään reissun jälkeenkin yhdessä koettuja hetkiä ja läpi-käytyjä seikkailuita.

Tutustu jutun kohteisiin verkossa! www.saariselka.fi


laatu pitää näkyä myös ihmisten luomis-sa matkailupalveluissa.

– Yhdistämme inarilaisten matkailu-yrittäjien ammattitaidon ja luonnon tar-joamat ainutlaatuiset puitteet. Haluam-me tuottaa luontoelämyksiä ympäristöä kunnioittaen ja kestävää kehitystä nou-dattaen. Esimerkiksi Inarijärvi lähijoki-neen ja -järvineen on mieletön paikka ja tarjoaa monipuolista tekemistä: perin-teisen retkeilyn lisäksi alueella voi har-rastaa vaikkapa melontaa tai kalastusta. Vesistöllä liikennöi päivittäin myös uusi sähkömoottorilla toimiva katamaraani-alus. Inarijärven alue onkin Inarin kesä-matkailun keskeisin kohde.

– Muita takuuvarmasti mieleenpai-nuvia retkeilyalueitamme ovat Lem-menjoen ja Juutuajoen alueet luon-topolkuineen. Saamelaiskulttuurista kiinnostuneiden tulisi ehdottomasti vierailla saamelaismuseo ja luontokes-kus Siidassa sekä uudessa saamelaiskult-tuurikeskus Sajoksessa.

Paikalliskulttuurin ais-tii kyllä jo pelkästään Inarin kirkonkylällä asioidessa, Seurujärvi neuvoo.

Vaikka Inari sijaitsee maantieteellises-ti pohjoisimmassa Suomessa, sen saavu-tettavuus on parantunut huomattavasti esimerkiksi monipuolisten lentoyhte-yksien ansiosta. Jos Inari kiinnostaa ke-sälomapaikkana, Seurujärvi suosittelee ihmisten ottavan yhteyttä Inarin mat-kailuneuvojiin, joilta saa varmasti ystä-vällistä ja asiantuntevaa palvelua.

– Jos kesä- tai ruskamatka Inariin kiinnostaa, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä paikallisiin matkailun asiantun-tijoihin. Inarilaisille paikallinen luonto ja kulttuuri ovat ylpeydenaiheita, joiden esitteleminen ulkopaikkakuntalaisille on kunnia-asia, Seurujärvi valaisee lopuksi lehden lukijoita.

Lisätietoja Inarin alueen matkailupalveluista, luonnosta sekä retkireiteistä:

www.saariselka.fi [email protected], 040 168 7838

www.inarilapland.org [email protected], 040 168 9668

www.luontoon.fi

www.retkikartta.fi

Inarin matkailu kasvattaa mer-kitystään vuosi vuodelta, sillä jo kymmenet tuhannet suo-malaiset ja ulkomaalaiset löy-tävät vuosittain oman kesälo-maparatiisinsa juuri Inarista. Yksi Inarin kesään rakastunut

on Pirjo Seurujärvi, Pohjois-Lapin puis-tonjohtaja. Metsähallituksella työsken-televä Seurujärvi on päässyt seuraamaan aitiopaikalta Inarin luontomatkailun ke-hittymistä viime vuosien aikana ja hän tietää ratkaisevimmat syyt Inarin kasva-vaan vetovoimaan.

– Inarissa panostamme puhtaaseen luontoon ja aitoon kulttuuriin. Nämä ovat niin voi-makkaasti esillä täällä, ettemme tarvitse Ina-riin mitään muuta.Inari on aito luontokohde, jossa luonto-elämykset, saamelaiskulttuuri, laaduk-kaat palvelut ja turvallisuus kohtaavat toisensa. Tästä johtuen Inarin matkaili-joihin kuuluu paljon esimerkiksi paris-kuntia sekä lapsiperheitä, jotka arvosta-vat autenttisia luontoelämyksiä, mutta myös nukkumista mukavassa sängyssä

ja peseytymistä lämpimässä suihkussa, Seurujärvi tietää.

Eteläisemmässä Suomessa Pohjois-Lapin kohteet mielletään helposti pai-koiksi, joissa vain perheen miehet käyvät kesä- ja syysaikaan kalastus- ja metsäs-tysmatkoillansa. Inari on kuitenkin mo-nipuolisuutensa ansiosta saavuttanut suosionsa nimenomaan erityyppisten lomailijoiden keskuudessa.

Inarin luontomatkailijoiden määrä kasvaa jatkuvasti ja lomailijoissa on yhä enemmän muun muassa pääkaupun-kilaisia, joiden seurueet koostuvat niin ystävistä, puolisoista kuin lapsistakin. Inarissa jokaiselle luonnosta kiinnostu-neelle lomailijalle löytyy mielekästä te-kemistä ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta.

– Täällä vierailevat kaikentyyppiset luontomatkailijat, joille jokaiselle löytyy varmasti laadukasta tarjontaa. Inari on luonnoltaan ja kulttuuriltaan ainutlaa-tuinen paikka maailmassa, mikä onkin paikan matkailuvaltti, jota haluamme kehittää entistä vahvemmin.

– Aiomme lisätä lähitulevaisuudessa muun muassa päiväretkikohteita, jot-ka sijaitsevat maksimissaan kymme-nen kilometrin säteellä monipuolisista palveluistamme. Näin luontoretkeilys-tä laavuineen ja tulipaikkoineen pääsee nauttimaan yhä useampi lomailija vau-

vasta vaariin. Emme kuitenkaan unoh-da esimerkiksi tunturiretkeilijöitämme, vaan heille säilytetään jo olemassa oleva autiotupaverkosto, Seurujärvi selventää.Inarilaiset tietävät, kuinka tärkeää luon-tomatkailu on heidän kunnallensa, ja he arvostavat ja kunnioittavat paikalle saa-puvia vierailijoita. Alueella halutaankin panostaa toden teolla kesä- ja syysajan luontomatkailuun. Puitteet retkeilijöille luodaan sellaisiksi, että kaikki pääsevät nauttimaan haluamallaan tavalla luon-non ainutlaatuisuudesta.

– Inarin kunta sekä paikalliset yrit-täjät ja yritykset ovat lähteneet yhdes-sä tukemaan kesä- ja ruska-ajan luon-tomatkailun kehittämistä, sillä alueen kysyntä kasvaa jatkuvasti retkeilystä kiinnostuneiden keskuudessa. Kesäai-kahan on Inarissa uskomatonta: jokai-sen tulisi päästä kokemaan esimerkiksi Inarin yötön yö keskiyön aurinkoineen. Upeat luontokokemukset jatkuvat myös kesän jälkeen: ruska on täällä parhaim-millaan elokuun lopulta syyskuun puo-livälin paikkeille ja se muuttaa luonnon valokuvauksellisen kauniiksi, Seurujärvi kertoo.

Inarin matkailun tulevaisuus näyt-tää siis kirkkaalta kuin kesäyön aurinko. Inarissa tiedetään, että luonto ja kulttuu-ri tarjoavat itsessään vierailijoiden mat-kakokemuksista ison osan, mutta korkea

INARIN LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISHANKKEET 2012–2013:

1. Juutuan silta & polku -hanke•Rakennettava riippusilta yhdis-

tää Juutuajokivarren polkureitit

•Mahdollistaa päiväreitin Juu-tuajoen molemmilla puolilla polkureittejä mukaillen

•Sillan avajaisjuhlat Inarin kylässä syyskuussa 2012

•Rahoitus EU:lta, valtiolta ja Inarin kunnalta

2. Inarijärven matkailurakenteiden kunnostus -jatkohanke•Jatkohanke Inarijärven palvelu-

rakenteiden ja veneilytukikoh-tien parantamiselle ja lisäämi-selle

•Kunnostetaan Kahkusaaren ja Pisterin veneilytukikohdat

•Rakennetaan uudet laiturit Tyllylahteen, Suovasaareen ja Petäjäsaareen

•Rahoitus Lapin ELY-keskukselta, Metsähallitukselta ja Inarin kunnalta

3. Kultaa ja kuohuja -hanke•Kunnostetaan Ivalojoen kulta-

alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia

•Rakennusperintökohteet ovat merkittäviä matkailun vetovoi-matekijöitä

•Rahoitus EU:lta, valtiolta, Met-sähallitukselta, Kultamuseolta ja Inarin kunnalta

Lapin kesä on käsitteenä tuttu suurimmalle osalle suomalaisista, ainakin Vesa-Matti Loirin tulkitsemana herkkänä kappaleena. Nykyään yhä useammalle ei kuitenkaan enää riitä Lapin

kesän kokeminen pelkästään musiikin välityksellä. Suomalaiset haluavat kokea aidon, puhtaan ja ainutlaatuisen Lapin kesän paikan päällä, ja parhaimmillaan sen voi kokea Suomen Inarissa.

LAPINPARATIISI

TEKSTI JUKKA MARKKANEN KUVAT PIRJO SEURUJÄRVI JA METSÄHALLITUS

Hyvät päiväretkireitit mahdollistavat myös lasten luontomatkailun.

Juutuajoen Jäniskoskelle rakennetaan riippusilta.


Inarijärven huikeat maisemat tekevät vaikutuksen myös perheen pienimpiin, mikä antaa aikuisille omaa aikaa nauttia hetkestä. Antaudu si-näkin erämaajärven kauneu-den lumoihin. Astu laivaan!

Inarijärvi on kauniina kesäpäivänä tai raikkaan kuulaana syysiltana kauneim-millaan. Jylhät maisemat, laineiden liplatus ja puhdas vesi ovat lähes medita-tiivinen kokemus. Luonnon kauneudes-ta nauttivat niin lapset kuin aikuisetkin. Valokuvauksen harrastajat tallentavat henkeäsalpaavia maisemia, perheet hen-gähtävät hetken yhdessä ja rakastuneet pakahtuvat ympäröivästä kauneudesta. Onpa täällä nähty romanttisia kosinto-jakin!

Huikeita maisemiaM/Y Inari III, Pohjoismaiden suurin katamaraani sisävesikäytössä, tekee ris-teilyitä joka päivä. Kaksituntisen matkan aikana voi nauttia paitsi huikeista mai-semista myös laivan kahvilan herkuista. Jykevä, 120-paikkainen ja lähes 16-met-rinen alus on rakennettu matkustajien mukavuus mielessä. Matkaa taitetaan tasaisesti ja hiljaisesti. Upeista maise-mista voi nauttia myös aluksen siisteissä ja avaroissa sisätiloissa.

Kun puitteet ovat kunnossa, voi jokai-nen lomailija heittäytyä henkeäsalpaavi-en maisemien lumoihin. Moni ihmette-lee ihan ääneen, miten kotimaasta voikin löytyä näin kaunis kolkka. Erämaajärven lumo ja hiljaisuus rentouttavat kiireisim-mänkin mielen, ja sehän jos mikä on lo-mamatkan tarkoitus!

Ympäristöä ajatellenKatamaraani on kotimainen. Se valmis-tettiin Inarissa. Rakennustyö vei vuoden päivät ja lopputuloksesta ollaan ylpeitä, eikä syyttä. M/Y Inari III on rakennettu tulevaisuuden energia- ja ympäristövaa-timukset mielessä. Katamaraani kulkee sähkömoottorilla, mikä tekee siitä paitsi vähäpäästöisemmän myös polttomoot-torilla käyvää alusta huomattavasti hil-jaisemman.

Ensimmäiset matkus-tajat ovatkin kiitelleet kovasti juuri hiljaista ja tasaista menoa.

Kun aluksen hiilijalanjälki on mitä pienin, energiatehokkuus huipussaan ja meno tasaista, voi myös ympäristöasiois-sa valveutunut lomailija nauttia menosta täysin siemauksin.

Viihdy kanssamme!M/Y Inari III:n jokapäiväisillä vakioris-teilyillä rantaudutaan Ukonkivelle ja tutustutaan aitoon saamelaiseen kallio-seitaan. Paluumatka taittuu vanhaa pos-tireittiä seuraillen. Alus ohittaa myös Hautuumaasaaren, jossa voi nähdä van-hoja puuristejä.

Teemaristeilyitäkin on tarjolla. Miltä kuulostaisi esimerkiksi karaokeristeily, iltayön risteily tai pienemmällä ja no-peammalla aluksella tehtävä jääluola-risteily, jossa tutustutaan luolaan, jossa on jääkerros kesälläkin? Aikamoisia elä-myksiä myös lapsille!

Kirkasvetinen Inarijärvi on tunnettu kohde myös harrastekalastajain keskuu-dessa. Järvessä on muun muassa lohta, taimenta, nieriää, harmaanieriää, siikaa, muikkua ja harjusta. Kalastusretket teh-dään uistelu- tai charterveneellä. Pistä puolisosi kokeilemaan kalaonneaan tai testaa tärppääkö sinulla. Inarijärvellä kaikki on mahdollista!

Lähteet:www.lakesnowinari.fi

Maamme pohjoisimmassa kolkassa voi kaiken nähnyt reissaajakin kokea jotakin uutta. Inarijärvellä seilaava M/Y Inari III on uutuuttaan hohtava katamaraani, jonka kaksituntisilla risteilyillä rentoutuu niin kroppa kuin mielikin.

KATAMARAANILLAerämaajärven lumoissa

Komsiopallo suojelee lastaMikä: Komsiopalloa on käytetty lapsen kehdon eli komsion päällä suojelemassa lasta pahoilta hengiltä. Tänä päivänäkin erittäin suosittu kastelahja.

Inarin Hopea Avoinna15.6.–31.8. joka päivä klo 9–20 ja 1.–30.9. joka päivä klo 9–17. Puh. 016 671 333 www.inarinhopea.fi

AARTEITA

Neulakota - käsityöt lähellä sydäntäMikä: Neulakota on perinteinen poronsarvesta valmistettava saamenkäsityö. Neulakodan sisällä on sisnasta ja verasta ommeltu sydän, jossa säilytetään ompeluneuloja. Tänä päivänä se on myös kaunis käytännöllinen koru.

Tutustu poronsarvikoruihin ja ja taide-esineisiin Kammigalleriassa. Avoinna 1.6.–30.9. ti-la klo 12–18.

Kammigalleria Kikka Laakso Puh. 040 744 3763 www.kammigalleria.fi

Huovutettu seinäteksti ”Jutaaminen”, 100x170cmMikä: Kaija Palton Huopataiteen myyntinäyttely ATELJEE HUOPAPIRTISSÄ Lemmenjoella. Avoinna 1.6.–25.9. joka päivä kello 10–19. Muina aikoina tilauksesta. Tilauksesta myös esitelmät ja huovutuskurssit.

Ateljee Huopapirtti Puh. 0400 287 544 www.lemmenjoki.org

Lapin käsityöaarteilla on pitkät perinteet. Korut ja kuva-aiheet pohjaavat lappilaiseen kulttuuriin ja uskomuksiin. Käyttöesineet löytävät edelleen paikkansa nykyihmisen arjessa. Lapin luonnon raaka-aineet muovautuvat taitavissa käsissä.

LUONNOSTALAPIN

TEKSTI EEVA KEKÄLÄINEN KUVAT TAPANI LAPPALAINEN


Jos mietit myöntäviä vastauksia edel-lisiin kysymyksiin, Pielpajärven erä-maakirkko Inarin koskemattoman

luonnon keskellä saattaa olla juuri sinua ja puolisoasi varten.

Pielpajärven erämaakirkolla on vuo-sisatoja vanha historia, sillä se on raken-nettu jo vuonna 1760. Se onkin Pohjois-Lapin vanhimpia rakennuksia. Vaikka ”Vanha Rouva” on jo yli 250-vuotias, kirkko on kuitenkin laadukkaassa kun-nossa. Se on säilynyt tyylikkäänä lau-doilla vuorattuna rakennuksena, johon tuuli ja aurinko ovat jättäneet omat

luonnolliset leimansa reilun kahden vuosisadan saatossa.

Aivan alkuperäisessä muodossaan kirkko ei kuitenkaan enää ole, sillä sitä on jouduttu peruskorjaamaan vuosien aikana. Tästä huolimatta siellä voi aistia alkuperäisen ja aidon Lapin erämaakir-kon tunnelman – aivan kuten 1700-lu-vulla.

Nykyään erämaakirkko lähialueineen on valtakunnallisesti merkittävä kult-tuurihistoriallinen paikka. Se on myös luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueella vieraileekin

vuosittain suuri määrä matkailijoita. Si-säänpääsy kirkkoon on ilmaista, kirkko on aina auki, ja siellä on kesäaikaan myös opas Inarin seurakunnan puolesta.

Jumalanpalveluksia erämaakirkossa järjestetään kaksi kertaa vuodessa: pää-siäislauantaina ja juhannuksena. Toden-näköisesti kaikkein ikimuistoisimpana paikkana Pielpajärven erämaakirkko toimii kuitenkin niille, jotka menevät naimisiin tai siunaavat avioliittonsa siel-lä.

Inarin seurakunnan kirkkoherra, Jou-ko Lepistö, vihkii erämaakirkossa vuo-

sittain noin 10–20 uutta hääparia. Hän onkin paras henkilö kertomaan lisää täs-tä hienosta, punertavasta kirkosta, joka seisoo kivikossa kauniin koivikon reu-nustamana.

– Kyseessähän on ainutlaatuinen paikka jo siinä mielessä, että se on ai-noa Manner-Suomessa sijaitseva erä-maakirkko, jonne ei vie autotie ollen-kaan. Lähin autotie menee noin neljän kilometrin päästä. Ainutlaatuisen erä-maakirkosta tekee myös sen uskomaton tunnelma, jota ei oikein pysty sanoin ku-vailemaan niille, jotka eivät ole kirkossa käyneet, Lepistö kertoo.

Lepistö on varmasti oikeassa, sillä suurin osa erämaakirkossa vihittävistä pareista on vieraillut kirkossa jo ennen kuin he ovat suunnitelleet omia häitään. Kirkkokäynnin jälkeen rakastavaiset ovat rakastuneet myös erämaakirkkoon ja kirkon tunnelmaan.

– Useimmat meillä vihityistä pareista ovat käyneet erämaakirkossa joskus ai-kaisemmin ja vasta myöhemmin päät-täneet järjestää omat häänsä täällä. Se kertoo minusta paljon siitä, miten läh-temättömän vaikutuksen paikan tunnel-ma saa aikaan, Lepistö sanoo.

Inarissa luonnon merkitys korostuu ehkä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Ei ole siis mikään ihme, että luonto toimii yhdistävänä tekijänä myös Pielpajärven erämaakirkossa vihittävien parien välillä.

– Yleisesti ottaen meillä vihitään kai-kenlaisia pariskuntia aina 18-vuotiaista 70-vuotiaisiin. Enemmistö hääpareis-ta on muualta tulleita, mutta vihitään täällä myös inarilaisia. Pariskuntia tu-lee esimerkiksi muualta Lapista, eteläi-semmästä Suomesta sekä myös jonkin verran ulkomailta. Suurin osa saa täällä kirkollisen vihkimisensä, mutta teemme

myös jonkin verran avioliittojen siuna-uksia.

– Luonto on kuitenkin se kaikkia pa-reja yhdistävä tekijä. Meillä vihittävien ja siunattavien ihmisten elämäntavat liit-tyvät luontoon jossakin muodossa.

Parit ovat esimerkiksi vaeltajia ja ka-lastajia, kirkkoherra Lepistö valaisee.

Luonnossa liikkumisen lisäksi kirkko-herra tietää toisenkin seikan, joka yhdis-tää monia erämaakirkon hääpareja.

– Pielpajärvellä vihkimistilaisuudet ovat pienimuotoisia, tänne paetaan iso-ja häitä. Usein paikalla ovat vain hää-parin kaikkein läheisimmät henkilöt tai pelkästään hääpari ja todistajat. Meillä hääparit eivät halua vihkimistilaisuudes-taan suurta kansanjuhlaa. Täällä onnis-tuu naimisiinmeno helpommin ilman, että sukulaiset suuttuvat siitä, kun eivät saaneet kutsua häihin, Lepistö avaa hää-parien motiiveja.

Kirkolla on vaitiolovelvollisuus, joten kukaan ei saa tietää kirkolta pariskunnan vihkimisestä, jos hääpari näin haluaa. Tämäntyyppinen hiljaisuus liittyy olen-naisesti myös itse vihkimistilaisuuteen.

– Pielpajärven erämaa-kirkossa hiljaisuus on kauneinta musiikkia.

Meillä ei nimittäin ole musiikkia ol-lenkaan, jos ei erikseen toivota klarine-tin tai huilun säestystä. Olen minä kyllä joskus pyynnöstä häämarssin viheltänyt, Lepistö naurahtaa.

Pielpajärven erämaakirkossa satuhäis-tä voi tulla totta. Vihkimistilaisuuksia on järjestetty jopa Lapin kesän keskiyön auringon alla. Vaikka taikatemppuihin ei uskoisikaan, niin Pielpajärven erämaa-kirkossa ja sen ympäristössä on aistitta-vissa sitä kuuluisaa taikaa – Lapin taikaa.

Vihkiminen Pielpajärven erämaakirkossa:•Inarin seurakunta toimittaa

vihkimisen

•Ota yhteyttä Inarin kirkkoher-ranvirastoon vähintään 3–4 kuukautta ennen suunniteltua hääpäivää

•Suomalaisten vihittävien parien pitää olla kirkon jäseniä ja rippi-koulun käyneitä

•Jos toinen vihittävistä on suoma-lainen, hänen tulee olla rippi-koulun käynyt kirkon jäsen, ja ulkomaalaisen pitää olla jonkin kristillisen kirkon jäsen

•Ulkomaalaisia pareja voidaan vihkiä vain, jos he ovat jonkin luterilaisen tai anglikaanisen kirkon jäseniä

•Erämaakirkossa tehdään myös avioliittojen siunauksia

Lisätietoja hääjuhlien vietosta, juhlapaikoista ja kuljetuksista:•www.inarilapland.org, tourist.

[email protected], 040 168 9668

•www.saariselka.fi, [email protected], 040 168 7838

•www.saariselka.fi/lakesnow, [email protected], +358 (0)16 671 108

Kihlat ja korut:•Inarin Hopea , Ultima Jewelry,

Kaunispään Huipun Tuliaistupa

•Tiedot löytyvät palveluhakemis-tosta, s. 36.

TAHDONHaluaisitko viettää kesähääsi vain todistajien tai lähimmäistesi läsnä ollessa? Toivoisitko, että vihkiminen tapahtuisi kiireettömästi luonnon hiljaisuudessa? Miellyttäisikö sinua

ainutlaatuinen vihkikirkko Lapin jylhän erämaan keskellä yöttömän yön aikaan?

Erämaakirkko ja sen lähialueet ovat kauneimmillaan kesällä.

TEKSTI JUKKA MARKKANEN KUVAT JOUKO LEPISTÖ

Kirkkoherra Lepistö myös veneilee Pielpajärvelle.


pysäköintialueilta. Lyhyille luontopo-luille pääsee Saariselältä, Kiilopäältä ja Koilliskairan luontokeskuksesta Tan-kavaarasta. Rovaniemeltä UK-puiston länsiosaan Saariselälle matkaa on 260 kilometriä.

Perusajatuksena UK-puistossa on, et-tä alue säilyy mahdollisimman luonnon-tilaisena siitäkin huolimatta, että puiston lähialueella on viihtyisän retkeilyn mah-dollistavia reittiopasteita, nuotiopaikko-ja, laavuja sekä päivätupia ja erämaisissa osissa myös autio- ja varaustupia. Esi-merkiksi luonnollisena osana Lapin erä-maihin kuuluvia poroja puistossa palkii kolmesta paliskunnasta, siis vähintään-kin ”kahta puolta puuta”. Puiston merki-tys alueen poronhoidolle onkin edelleen huomattava.

Tunturinäkymiä horisonttiin astiYksi UK-puiston merkittävimmistä valteista retkeilymaastona on sen moni-puolisuus. Muun muassa luontokirjaili-jana tunnettu ja tunnustettu Urpo Häy-rinen luonnehtii UK-puistoa Suomen Kansallispuistot -teoksessa luontonsa ja maisemiensa puolesta ehdottomasti koko Lapin komeimpiin ja monipuoli-simpiin kuuluvaksi.

”Saariselän korkeimman tunturin, So-kostin laelta aukeaa henkeäsalpaavia nä-kymiä laajaan tunturimaahan”, Häyri-nen kuvailee UK-puiston maisemia.

Monille lapinkävijöille on tuttu sanonta, että Saariselällä on enemmän taivasta.

Sanonta konkretisoituu paikanpäällä läpi kesän helottavana auringonpaistee-na ja talven tummansinisenä tähtitai-vaana, jotka tuntuvat olevan lähempänä avarilla tuntureilla kuin missään muu-alla. Saariselän ohella puiston kuului-simpia tuntureita ovat Raututunturit, Kiilopää ja tietysti Korvatunturi, joka sijaitsee puiston kaakkoiskolkassa raja-vyöhykkeellä.

Saariselän matkailukeskuksessa puis-ton palvelupiste Kiehisessä työskente-levä Aini Magga pitää yhtenä puiston erikoisuutena suurimpien tunturien si-joittumista ryppääksi Saariselällä, minkä vuoksi siellä tulee vahva tunne erämaasta ja ihmisen pienuudesta sen keskellä.

- Suomessahan on muuallakin näyt-

täviä tunturimaisemia, mutta täällä tun-turit ovat jonon sijasta sijoittuneina si-ten, että alueen keskiosista katsottuna tunturit näyttävät jatkuvan joka puolella horisonttiin, myös rajan takana Venäjäl-lä. UK-puiston etuna on myös se, että täällä ei tarvitse välttämättä edetä kauas keskuksista päästäkseen tunturiin, koska niitä on Saariselän matkailualueella jo niin lähellä. Siksi puisto on sopiva kohde lapsiperheillekin, Magga kertoo.

Metsä-Lappia monipuolisesti UK-puisto on ehkä kuuluisin tuntureis-taan; kuitenkin tunturimaisemat ovat vain yksi ulottuvuus ja näkymä puistoon. Vaikka Koilliskairan vanha erämaa-alue kutistui menneinä vuosikymmeninä suojelusta väännettäessä puiston pih-tisynnytyksessä, sitä pidetään edelleen merkittävän laajana itsenäisenä erämaa-alueena ja ainutlaatuisena luontokoko-naisuutena koko Länsi-Euroopassa.

Avarien tunturinäkymien lisäksi UK-puisto esittelee Lapin karua ja koskema-tonta kauneutta muun muassa syvien ku-rujen, kirkasvetisten purojen ja rehevien jokilaaksojen sekä aapasoiden muodossa. Puistosta löytyy myös eri metsätyyppejä: aihkimänniköitä, naavaisia ikikuusikoita ja kiemuraisia tunturikoivikoita. Alueen halki kulkee kuusimetsäraja, jonka poh-joispuolella tätä maamme valtapuulajia esiintyy enää siellä täällä harvalukuisesti.

Vaikka UK-puistossa on niukalti jär-viä ja nekin vaatimattoman kokoisia, vesistöjä tällä vedenjakaja-alueella kui-tenkin riittää yllin kyllin ihasteltavaksi ja kalastuskohteiksikin. Etelä-osan aapa-soiden lisäksi alueella risteilee lukuisasti puroja, mutta myös mahtavampia jokia. Niistä merkittävimpiä ovat etelään päin laskevat Kopsu-, Repo- ja Luirojoet sekä Kemijoen latvavesistöt ja Venäjälle vir-taavat Suomu-, Muorravaarakan-, An-terin-, Lutto-, Jauru ja Nuorttijoet.

UK-puiston pinnanmuodot viimeis-teli jääkausi, joka käsitteli aluetta ko-vakouraisesti. Sen seurauksena on ha-vaittavissa esimerkiksi sileää kallioperää ja harjumuodostelmiksi kasautuneita maa-aineksia. Jääkauden tuloksena syn-tyi myös muinaisrantoja ja jääjärvien purku-uomia.

Ryömivä koivu ja tunturikukkiaKansallispuiston kasvillisuutta leimaa karu kasvualusta, joten lajisto on lu-kumääräisesti niukka. Reheviä kasvu-

paikkoja löytyy lähinnä purojen varsil-ta ja jokilaaksoista sekä etenkin puiston kaakkoisosasta. Puiston tyypillisimpiä kasvuympäristöjä ovat metsät, tunturi-kankaat sekä suot, minkä lisäksi jonkin verran myös niitty-, ranta ja muille kos-teikkokasveille löytyy puistosta sijaa.

UK-puistossa kasvaa leveysasteille tyypillisesti tunturikoivua, joka Rau-tutuntureilla ja Saariselällä levittäy-tyy laajoina kaistaleina vähintään 400 metrin korkeuteen saakka. Rungoltaan omenapuumainen tunturikoivu kasvaa paikasta riippuen muutamasta metristä kohti tavanomaisempia koivun mittoja.

Eräs UK-puiston kasviharvinaisuuk-sista on Kiilopään koivu, hieskoivuihin kuuluva tunturikoivun matalakasvuinen muoto, jota tavataan maassamme vain Kiilopään ja Iisakkipään tunturialueilla. Kiilopään koivu kasvaa kirjaimellisesti maata myöten ryömimällä, parhaimmil-laan jopa nelimetriseksi.

Pienempikasvuisista harvinaisuuksis-ta UK-puistosta voi löytää esimerkiksi sielikköä ja lapinvuokkoa. Sielikkö on vaaleanpunakukkainen alkukesästä kuk-kiva varpu, jonka kasvutapa on tiivis ja mattomainen. Kasvi on yleinen tunturi-paljakan laji Metsä- ja Tunturi-Lapissa. Lapinvuokko on tyviosastaan puutunut puolivarpu, joka muodostaa mattomai-sia kasvustoja tammenlehteä muistutta-vine lehtineen. Suomen karuilla tuntu-reilla melko harvinaisen kasvin tunnistaa myös suurista valkoisista kukistaan.

Nelijalkaisiakin vaeltajia tavataanMyös puiston eläimistön lajimäärä on suht’ harvalukuinen karun luonnon vuoksi, mutta sitäkin eksoottisempi var-sinkin maan eteläisemmistä osista saa-puvan näkövinkkelistä. Näkyvimmän ja kuuluvimman osan puiston eläimistä muodostavat linnut. Alueella on tavat-tu noin puolentoista sataa eri lintulajia, yleisiä ovat esimerkiksi pohjantikka, la-pintiainen, kuukkeli ja riekko.

Koilliskaira on jo vanhastaan maam-me tunnetuimpia suurpetojen asuinseu-tuja. Niin karhu, susi, ahma kuin ilveskin ovat puistossa edustettuina, mutta ihmi-siä karttavina hyvin harvoin tavattavia. Pienemmistä pedoista puistoa asutta-vat esimerkiksi naali, lumikko, kärppä ja saukko. Nisäkkäistä runsaslukuisimman ryhmän muodostavat kuitenkin jyrsijät alueella laiduntavien puolivillien poro-jen ohella.

Itä-Lapin erämaana, Itäkairana ja Koilliskairana aikoinaan tunnetut selkoset on säästetty

malliksi aidosta lappilaisesta erämaaluonnosta Urho Kekkosen kansallispuistona. Eikä suotta,

alueesta on tullut yksi maamme suosituimmista luontokohteista. Laaja ja monipuolinen puisto

tarjoaa luontoelämyksiä niin lyhyen matkan päiväretkeilijöille kuin kokeneille erävaeltajillekin.

Urho Kekkosen kansallispuisto: Suomi-neidon itäisel-le ”olkapäälle” sijoittuva Urho Kekkosen kansal-lispuisto on niin Lappia kuin seutu vain voi olla. Reilun 2500 neliökilo-metrin laajuinen puis-

to avautuu heti Rovaniemi-Ivalo -val-tatien itäpuolelta rajoittuen Suomen ja Venäjän valtakunnanrajaan idässä. Puis-ton keskeinen osa kuuluu Sodankylän kuntaan, pohjoisessa alue ulottuu Ina-rin eteläosaan ja kaakossa Savukosken kuntaan.

Vain vajaat kymmenen prosenttia Lemmenjoen kansallispuistoa pinta-alaltaan pienempi UK-puisto on maam-me toiseksi suurin luonnonsuojelualue. Myös kävijöiden määrässä mitattuna UK-puisto sijoittuu huipulle, vuon-na 2010 alueelle tehtiin lähes 290 000 vierailua. Puistoa hallinnoi ja ylläpitää Metsähallitus.

UK-puiston merkityille reiteille pääsee lännessä Saariselän matkailukeskuksesta ja Sompion luonnonpuistosta vanhalle Ruijanpolulle, joka johtaa puiston länsi-osan halki Laanilaan saakka. Kansallis-puiston erämaaosille, merkittyjen reittien ulkopuolelle, pääsee puiston pohjoispuo-lella Raja-Joosepista ja kesäisin myös Ait-tajärveltä. Eteläpuolella erämaapoluille on yhteys Orposesta ja kaakossa Kemi-haaran sekä Haukinivan / Nuorttijoen

KAIRANMONIPUOLISIAKAUNEUTTA,

MAASTOJA

TEKSTI TUOMO KUIVAS KUVAT URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO JA POHJOIS-LAPIN MATKAILU OY


tään syyskuun toisella viikolla tunturi-koivut ja muut lehtipuut saavat väriä. Ruska on mielenkiintoisen arvoituksel-linen ilmiö, koska se on ajasta, paikasta ja sääolosuhteista riippuen aina erilainen.

Ruskan jälkeen lokakuulla luonto al-kaa enteillä jo talvea, maat kohmettuvat ja vesien päälle alkaa muodostua ohutta jääkuorta. Talventuloa odotteleva hiljai-sempi UK-puisto tarjoaa jälleen oman-laisensa retkeilyelämyksen.

Kävijätutkimuksen mukaan UK-puis-tossa vierailevien suosituimpia harras-tuksia ovat luonnontarkkailu, patikointi, eväsretkeily ja luontokuvaus. Yksittäisis-tä luonnonilmiöistä kiinnostavimpana pidetään luonnollisesti ruskaa.

UK-puiston pyrkimyksenä on säilyt-tää puitteet mahdollisimman alkuperäi-seen luontoympäristöön tutustumiseen eri tavoin. Puisto tarjoaa mahdollisuu-den kalastukseenkin monilla joilla; Ait-tajärvi Suomujokineen on helpon saa-vutettavuutensa vuoksi puiston sopivin kohde lapsiperheille.

Erilaisia reittejä sekä historiallisia kohteitaKeskusten lähelle on rakennettu luon-topolkuja, joiden varsille pystytetty-jen opastetaulujen avulla voi kartuttaa luonnontuntemustaan. Kiilopään lyhin kilometrin mittainen luontopolku on suunniteltu erityisesti lapsia ajatellen; muiden polkujen pituudet ovat kolme

ja kuusi kilometriä. Saariselän polut ovat teemaltaan geologiapainotteisia, pituuk-siltaan ne ovat kaksi ja kuusi kilometriä.

Tankavaarassa Koilliskairan luonto-keskuksen ympäristössä on neljä luonto-polkua, jotka esittelevät laajasti luontoa, geologiaa sekä maastossa näkyvää sota-historiaa juoksuhautoineen ja korsui-neen. Polkujen pituudet ovat kilomet-ri, kolme, kuusi ja seitsemän kilometriä. Lisäksi viereisen Sompion luonnonpuis-ton halki kulkee vanha Ruijanpolku, se-kä parin kilometrin pituinen polku Nat-tasten huipulle, jossa on päivätupa.

UK-puiston alueella on myös kak-si noin kymmenen kilometrin mittais-ta ratsastukseen ja maastopyöräilyyn sopivaa reittiä. Ne sijoittuvat puiston kaakkoisosaan välille Kemihaara-Man-toselkä sekä Kemihaara-Vieriharju. Li-säksi Raja-Joosepin ja Anterinmutkan välillä on noin 25 kilometrin pituinen pyöräilyyn tarkoitettu reitti. Saariselän päiväretkeilyalueella kansallispuistossa pyöräily on sallittua ainoastaan Luton päivätuvalle johtavalla reitillä.

Alueen kulttuurihistoriaan voi tutus-tua Raja-Joosepin kentällä sekä Lutto- ja Suomujokien kolttakentillä, joissa on nähtävänä entisöityjä pihapiirin raken-nuksia. Orposen rakennukseton kohde odottaa asutushistoriasta kiinnostunut-ta retkeilijää UK-puiston eteläisellä reu-nalla Kopsujoen rannalla. Historialliset kohteet ovat suojeltuja museoalueita.

Käyntikohteita ja lisätietoja Urho Kekkosen kansallispuistosta:•Palvelupiste Kiehinen, Saariselkä

Siula-talo

•Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara

•Opastuskeskus Korvatunturi, Savukosken kirkonkylä

•www.luontoon.fi

Keväästä syksyyn –polunvarret täynnä elämyksiä retkeilijälleLapin luonnon herättyä kevääseen UK-puiston poluilla riittää tarkkailtavaa ja ihmeteltävää vaikka joka askeleella kun-nes viimeinenkin ruskalehti on maassa. Lyhyemmät luontopolut infotauluineen sopivat varsinkin lapsiperheiden ja mui-den verkkaisesti etenevien ohjelmaan. Lisäksi puistossa tarjoutuu mahdolli-suuksia muun muassa sauvakävelyyn, eväsretkeilyyn, kalastukseen ja kulttuu-rihistoriaan tutustumiseen.

Hiihtokauden päätyttyä toukokuulla UK-puistossa alkaa monipuolisempien kesäaktiviteettien kausi, joka kestää ai-na lumentuloon saakka. Hiihtolatujen sulettua loppukeväästä ja alkukesästä polut ovat hiljaisimmillaan retkeilijöis-tä, mutta äänekkäimmillään linnuista. Nämä ajankohdat ovatkin ihanteellista aikaa linturetkille.

Puiston kesäaikaisista lintulajeista eniten havaintoja voi tehdä muun muas-sa järripeiposta, pajulinnusta, metsäkir-visestä ja leppälinnusta sekä punakylki- ja laulurastaasta. Maastotyypeistä ehkä parhaimman linnunlaulun konserttitar-jonnan retkeilijälle suovat jokivarsien lehtevät koivikot.

Vaikka kylmät jaksot ovat Koilliskai-rassa vielä kesäkuussakin tavallisia, en-simmäiset tunturikukat, kuten esimer-kiksi uuvana, kurjenkanerva ja sielikkö aloittavat kukintansa. Lämpötila voi las-kea yöllä jopa nollan alapuolelle ja aa-mulla maassa voi olla jälleen kymmen-senttinenkin lumikerros, mutta auringon säteet sulattavat takatalven ennen pitkää ja kesä jatkaa kypsymistään. Juhannuk-seen mennessä hyttysetkin ovat yleensä heränneet eloon.

Heinäkuussa Koilliskaira voi läm-metä jopa 30:n lämpöasteen tienoille ja hellejaksot voivat olla pitkiäkin. Avarat tunturiseudut kylpevät silloin keskike-sän auringonpaisteessa ympäri vuoro-kauden. Kuun lopulla jokivarsien kas-villisuus on rehevimmillään. Elokuun alkupuoli on kevätkesän ohella säiden puolesta parasta aikaa kesäretkeilylle; hyttyset ovat vähentyneet, mutta valoa ja lämpöä riittää vielä puolille öin.

Ruskan väriloistoa, talventulon enteitäKesä alkaa vaihtua syksyyn ja ruska-ai-kaan jo elokuun lopulta lähtien. Ensin väriloistoa hehkuu maaruska ja viimeis-

Koilliskairan luontokeskus tarjoaa kattavaa tietoa Pohjois-Lapin luonnosta.

Kansallispuiston monipuoliset reitit tarjoavat vaihtoehtoja kaikenikäisille luontomatkailijoille.

Jylhät maisemat vetävät puoleensa luonnontarkkailijoita ja valokuvaajia.

Lähteet:•Koilliskaira, Urho Kekkosen kan-

sallispuisto/Häyrinen Urpo

•Suomen kansallispuistot/Rauta-vaara Arno (toim.)

•Suuntana Sompio/Tikkanen Anja, Tikkanen Pentti H.

•www.luontoon.fi

•www.saariselka.fi

•www.laplandfinland.com

•www.wikipedia.org

Luulammen päivätupa on suosittu levähdyspaikka reittien varrella.


Muorravaarakanruoktulla retkeilijät kahvilla. Kammin rakensivat vuonna 1953 Imatran lapinkävijät. Kuva: Erkki Nikkanen.

Sitkeä savotta suojelukohteeksiVaikka Urho Kekkosen kansallispuisto tarjoaa tänään itsestään selvän nautinta-oikeuden kaikille lappilaisen luontoym-päristön ystäville, puiston perustamis-vaiheet olivat risukkoista taivalta. Laki UK-puistosta astui voimaan vasta ”sit-keän savotan” jälkeen toukokuussa 1983.

Toimet Keski- ja Itä-Lapin tunturi-alueiden ympäristössä olevien ikivan-hojen metsien suojelemiseksi hakkuilta alkoivat jo vuonna 1922, kun laadittiin suojametsälaki. Tosin määritellyt rajansa suojametsäalue sai vasta talvisodan kyn-nyksellä.

Alueen suojelu eteni, kun UK-puiston lounaiskolk-kaan rajautuvasta Som-pion eli Nattasten alu-eesta tuli luonnonpuisto 1956.

Siitä puolenkymmenen vuoden ku-luttua putkahti lehtien palstoille en-simmäistä kertaa ajatus Koilliskairan kansallispuistosta. Näin käynnistyi noin parinkymmenen vuoden mittainen eri-laisten esitysten, vastaesitysten ja kiiste-lyn ketju Urho Kekkosen kansallispuis-ton muodostamiseksi.

Esimerkiksi Ylikemin eläkkeelle siir-tyvä aluemetsänhoitaja Väinö Hyhkö esitti kansallispuiston perustamisesta Savukosken pohjoisosiin ja vähän myö-hemmin Sallan aluemetsänhoitaja Or-vo Luoto teki saman ehdotuksen Sallan kunnan pohjoisosasta. Molemmat pe-

rustelivat ehdotustaan sillä, että kyseiset alueet olivat taloudellisesti kannattavan metsätalouden ulkopuolella eli niin sa-notun nollarajan takana.

Päänavaus SaariselälläAivan kuusikymmentäluvun alussa Suo-men matkailijayhdistys, Suomen latu sekä Suomen luonnonsuojeluyhdistys olivat jo esittäneet Saariselän säästämis-tä eräretkeilyalueeksi. Kenties pääosin puumarkkinanäkymistä johtuen Metsä-hallitus rauhoittikin Saariselältä retkei-lykäyttöön noin 1000 neliökilometrin kokoisen alueen kaupallisilta hakkuilta vuonna 1962.

Saariselän alueen rauhoittamisen jäl-keen tehtiin eri tahoilta ehdotuksia ai-nakin Nuortin, Saariselkä-Koilliskai-ran yhtenäisen alueen sekä Savukosken erämaa-alueiden rauhoittamisesta. Osa esityksistä sai suorastan myrskyisän vas-taanoton; rauhoittamista vastustettiin esimerkiksi petosiittolan perustamisena ja Metsähallitusta huoletti puunsaannin turvaaminen.

Kesäkuussa -68 kansallispuistohan-ke Koilliskairassa saatiin jo jalalle, kun Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen ja Metsähallituksen jäsenistä koostu-nut työryhmä esitti 3800 neliökilomet-rin kokoista aluetta kansallispuistoksi. Vuotta aiemmin Suomen luonnonsuo-jeluyhdistys oli tehnyt kenties laaja-alai-simman ehdotuksen Itäkairan suojelus-ta, 5500 neliökilometriä. Parin vuoden virastotyön jälkeen 70-luvun alussa ase-tettiin Koilliskairatoimikunta jatkamaan valmisteluja puistohankkeen toteutta-miseksi.

Kekkosen monumentiksiUudelle vuosikymmenelle siirryttäessä puistohanke eli kuitenkin lähinnä vain mielipidepalstoilla, joilla asiaa puitiin edelleen kiivaasti sekä puolesta että vas-taan. Vaikka puiston puoltajat jättivät 1971 eduskunnalle reilun 100 000 kan-salaisen ja projektin suojelijana toimi-neen presidentti Urho Kekkosen alle-kirjoittaman adressin, ei hanke tuntunut saavan vastakaikua päättäjiltä.

Parin vuoden kuluttua adressin jättä-misestä ympäristönsuojelun neuvottelu-kunta teki kuitenkin ehdotuksen Koil-liskairan kansallispuiston perustamisesta 2900 neliökilometrin suuruisena. Siitä perin haasteellisiksi koettuja valmiste-luja jatkoi seuraavana vuonna perustettu kansallispuistokomitea.

Ponnistelut puistohankkeen puolesta näyttivät jälleen valuvan hiekkaan, kun hanke tuntui karahtavan kiville muun muassa Soklin apatiittilöydön ja kiivaan paikallisen vastustuksen vuoksi. Työ al-koi viimein tuottaa hedelmää Suomen luonnonsuojeluliiton ehdotettua 1978 Koilliskairan kansallispuiston perusta-misesta Urho Kekkosen kansallispuis-tona, monumentiksi Kekkosen elämän-työlle.

Vihdoinkin 2. syyskuuta 1980, Kek-kosen 80-vuotispäivän aattona, val-tioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallispuiston perustamisesta 2530 neliökilometrin laajuisena. Laki Urho Kekkosen kansallispuistosta hyväksyt-tiin eduskunnassa 21.joulukuuta -82 ja se astui voimaan seuraavan toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Sokostitunturi ja Luiron tammi eli patorakennelma, jonka tarkoituksena oli padota Luirojärven vettä vuoden 1940 uittoa varten, joka sodan vuoksi ei toteutunut. Kuva: Metsähallituksen Kuva-arkisto.

Retkeilijä Immon kammin ovella. Suomen Ladun jäsenet rakensivat sen Tuiskujoen rannalle 1957. (Kammista on enää jäljellä jäänteet.) Kuvan on ottanut 1960 Kauno Laine.

Retkeilijöitä tuntemattoman kämpän edustalla. Kuva: Metsähallituk-sen kuva-arkisto.


asti. Kaukana ovat kiireiset kaupungit, melu ja ilmansaasteet. Täällä on tilaa hengittää ja olla jälleen luonnollinen oma itsensä.

Pohjoisessa on Silvialle jokin erityisen rauhallinen taika, jota etelän rantakoh-teissa ei voi kokea. -Olen lomaillut niin etelän lämmössä, kuten Karibialla, kuin pohjoisessa, jossa kesä on lyhyt, mutta täynnä valoa. Palmujen ja hiekkaranto-jen sijaan pidän enemmän Suomen met-sistä ja sen kauniista järvistä. Pohjoisessa on paljon rauhallisempaa.

Pohjoisen taivaankannen valo on teh-nyt Silviaan suuren vaikutuksen. Suu-rena toiveena hänellä on revontulten kokeminen, mutta Revon taivaalle hän-nällään heittämät värihuiskat ovat jää-neet toistaiseksi vain haaveeksi taivaalla alati roikkuvien pilvien vuoksi. Silti, tal-vinen valo on ollut yksi mieleenpainu-vimmista asioista -Valo on täällä ainut-laatuista. Hetki, jolloin aurinko valaisee taivaan pilvet horisontin takaa, on suo-rastaan taianomaista! Pidän talvesta eikä pimeys ole ollut lainkaan niin hankala kuin olin ajatellut.

Lapin vuodenajat kiehtovat Sveitsin säätä pakenevaa. -Odotan innokkaasti neljää vuodenaikaa, kevättä, kesää, syk-syä ja talvea. Kotimaassani meillä on ol-lut pääasiassa kaksi vuodenaikaa: kylmä talvi, jolloin sade tulee ajoittain lumena sekä kuuma kesä, jolloin sade tulee ve-tenä. Pakkanen ei ole vielä Silviaa pa-hasti puraissut eikä luntakaan ole ollut liiaksi asti. -Odotin kovasti kokevani ää-rimmäisen kylmyyden ja hurjasti lunta, mutta toistaiseksi ei ole ollut vielä ko-vinkaan kylmää ja paikoittain kotimaas-sanikin on enemmän lunta kuin täällä. Toisaalta, vielä on koko talvi aikaa nii-den kokemiseen.

Samoamaan Lapin kukkuloilleLempiharrastustaan, vaeltamista, Silvia aikoo Lapissa jatkaa ja parhaana paik-kana siihen hän pitää Lemmenjoen kansallispuistoa kauniine maisemineen. Silvialla on tunturien valloittamisen li-säksi monia suunnitelmia nauttia Lapin luonnosta uusien, ennen kokemattomi-en harrastusten parissa. Hänellä on ta-voitteena aloittaa maastohiihto, jota hän ei ole vielä kotimaassaan päässyt koit-tamaan. Myös lumikenkäily on uusien harrastusten listalla kärkipäässä.

Silvian vanhemmat ovat jo ennät-täneet tutustua Lapin aktiviteetteihin. -He kävivät poroajelulla, huskyfarmil-la ja moottorikelkkasafarilla. Kylmästä ja erityisesti pimeydestä huolimatta he pitivät Lapissa vierailusta ja se oli heis-tä erittäin hauskaa. Vanhempani tulevat uudestaan ensi kesänä, jolloin menem-me vaeltamaan. Heille kesä saattaa sopia talvea paremmin.

Suomalaisten luonne hämmästyttää-Matkustaessani Lapissa minulla on aina ollut turvallinen olo, jopa yksin vaellellessani. Turvallisuudesta puheen ollen, minua hämmästyttää etenkin ih-misten rehellisyys. Talvisaikaan suoma-laiset usein jättävät kaupassa asioinnin ajaksi auton ovet lukitsematta ja moot-torin käymään. Sveitsissä ei näin voisi milloinkaan tehdä, kaupassa käynnin ai-kana auto olisi hävinnyt! En saata vielä-kään uskoa silmiäni nähdessäni käynnis-sä olevan auton ilman, että sisällä istuu ketään. Täällä se vaikuttaa olevan täysin normaalia.

Silvia on pannut merkille myös poh-joisten ihmisten luotettavuuden.

-Ihmiset ovat aina olleet erittäin avuliaita, rehelli-siä ja luotettavia.

Erityisesti luotettavuus on mielestäni suomalaisten ominaispiirre. Kun suoma-lainen lupaa tehdä jotain, hän myös te-kee sen. Silvia kokee suomalaiset myös vieraanvaraisina ja ystävällisinä.

Poro, leipäjuusto ja lakkaSuomalainen ruoka maistuu sveitsiläi-sen kielelle. -Se on erittäin hyvää. Sen sanoakseen tarvitsee ainoastaan maistaa poron lihaa, leipäjuustoa ja lakkaa! Suo-malainen keittiö on yksinkertaista, mut-ta erittäin maukasta. Suomalainen ottaa huomioon myös vuodenaikojen vaihte-lun ruokaa laittaessaan.

Monien muutosten pyörteissä ja miel-tä kiinnostavien harrastusten keskellä Silvia haluaa nauttia olostaan hitaasti kiiruhtaen. -Otan askeleen kerrallaan ja jatkan uuden työn sekä kielen opis-kelua. Lapissa työskentelyn ja asumisen Silvia näkee erittäin hyvänä kokemuk-sena -Tänne tuleminen on ollut oikea valinta, vakuuttaa Silvia. Siinä hän osuu täysin naulan kantaan!

Kun jylhistä Sveitsin maisemista kotoisin oleva Silvia Aeschlimann tuli ensi kerran Lappiin lomalle, ei hän vielä tuolloin aavistanut kuinka Lapin luonto tulisi viemään hänen sydämensä. Lapin lumo oli niin vaikuttava, että jo lomansa aikana Silvia päätti jonain päivänä asua Lapissa. Aikatavoitteeksi hän asetti viisi vuotta. Käynnistä ei ehtinyt kulua kuin vuoden verran ja jo nyt

Silvia työskentelee täyttä päivää unelmiensa maisemissa, keskellä Lapin luonnonkaunista taikaa.

SVEITSILÄISEN Lappi lumosi

Silvia AeschlimannIkä: 31 Kotimaa: Sveitsi Lapissa: 21. marraskuuta 2011 lähtien Asuinpaikka: Menesjärvi (kaunein paikka maailmassa) Kielet: saksa, englanti ja suomi Ammatti: kaupallinen toimihenkilö / IT-asiantuntija Edellinen työ kotimaassa: projektiassis-tentti sekä prikaatin kenraalin assistentti Sveitsin puolustusvoimissa Nykyinen työ: hotellityöntekijä

Ulkomailta muuttaneen kokemuksia:

Mikä Silvian sai kiinnostumaan Suomesta ja Lapista? -Kaik-ki oikeastaan alkoi musiikis-

ta. Olen kotimaassani kuunnellut paljon suomalaista musiikkia, jonka kautta sain ensikosketuksen suomen kieleen. Sanoi-tuksia lukiessani näin vain y:tä ja ä:tä, enkä ymmärtänyt sanaakaan. Pidin silti kielestä erittäin paljon ja aloin opiskella sitä. Kävin kotimaassani suomen kielen kursseja ja kieli alkoi tuntua yhä muka-vammalta. Nyt kieliopintoja on takana kaikkinensa kolme vuotta.

-Vuonna 2010 tulin käymään Suo-messa ensimmäistä kertaa. Vietin kaksi viikkoa Etelä-Suomessa ja kaksi viikkoa

Lapissa, Rovaniemellä, Kittilässä, Me-nesjärvellä ja Inarissa. Näistä kaikkein mieluisimmaksi paikaksi osoittautui Menesjärven kylä Inarin kunnassa, jon-ne Silvia asettui.

Lapin luonto näytti hiljaisuudenSveitsissä minulla oli usein tapana men-nä kiipeilemään vuorille ja luulin tietä-väni mitä hiljaisuus on. Olin väärässä. Vasta Lapissa koin ensi kertaa elämässä-ni todellisen hiljaisuuden ja rauhallisuu-den. Se oli ihmeellistä ja rakastuin tähän paikkaan saman tien.

-Kun minulla on vapaata aikaa, sei-

son mielelläni ulkona ja nautin kylmän, raikkaan ilman hengittämisestä. Ren-toudun ja katselen jään ja lumen täysin peittämää rauhallista järveä. Joskus on niin hiljaista, että kuulen lumihiutalei-den putoavan maahan.

-Olen ihastunut tähän paikkaan ja pyrin saa-maan kaikki tuntemani ihmiset vakuuttuneeksi sen kauneudesta.Uskon, että monet pitävät Lapista, koska täällä ei ole ihmisiä tungokseen

TEKSTI DANIEL ESTABROOK KUVAT SILVIA AESCHLIMANN JA POHJOIS-LAPIN MATKAILU OY

Silvia Aeschlimann rakastui Lapin hiljaisuuteen ja puhtauteen.


Lähteet:•Marja Männistö, haastattelu

9.1.2012

•www.sajos.fi

•www.siida.fi

KOE AITOSAAMELAISUUS

Yksi Pohjois-Lapin matkan kohokohdista on saamelaiskulttuuriin tutustuminen. Meille kaikille tuttujen värikkäiden Lapin pukujen, noitarumpujen ja porojen lisäksi saamelaisuus on paljon muutakin. Tämän vuoden alussa avatussa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa voi perehtyä nykysaamelaisuuteen ja monelle tutussa saamelaisten kansallismuseo Siidassa historiaan.

Keskukset sijaitsevat lähes vieri vieren, joten yhdenkin päivän aikana koko perhe kerkeää saamaan kattavan katsauksen maamme alkuperäiskansan perinteisiin ja kulttuuriin.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Pohjois-Lapin suurin kongressi- ja ta-pahtumatalo. Inarin kirkonkylässä Juutuan-joen rannalla sijaitseva keskus tarjoaa erilaisia

kulttuuritapahtumia, mm. musiikki- ja elokuvafestivaaleja, joista kaikenikäiset voivat ammentaa aitoa saamelaisuutta. Sajoksessa on myös ravintola, saamelais-kirjasto ja käsityömyymälä. Lisäksi itse rakennus, jonka arkkitehtuuri ilmentää saamelaista kulttuuria, on näkemisen arvoinen. Onpa sen kunniaksi julkaistu postimerkkikin. Kyseessä on varsinai-nen monitoimitalo, joka summaa nyky-päivän saamelaisuuden viereisen Siidan keskittyessä historiaan.

Sajos yhdistää saamelaisetSaamelaiskulttuurikeskuksen idea on lähtöisin 1990-luvulta. Alkuperäinen ajatus oli, että Suomen saamelaisillekin tarvittaisiin oma parlamenttitalo, jossa Saamelaiskäräjät, saamelaisten korkein poliittinen elin, voisi kokoontua.

Suunnittelussa oli alusta asti muka-

na Saamelaiskäräjien lisäksi Saamelais-alueen koulutuskeskus, joka sai juuri valmistuneesta Sajoksesta mainiot tilat monipuoliselle saamelaisen kulttuurin toteuttamiselle mm. koulutuksen, tie-teen, elokuvan ja musiikin keinoin.

Sajos on koonnut monia muitakin eri alojen saamelaisia toimijoita saman ka-ton alle. Käsityöpuoti Sámi Duodji pitää valikoimissaan upeita saamelaisia käsi-töitä, saamelaiskirjastossa on kattava va-likoima kirjallisuutta ja ravintola Galla täyttää vierailijoiden vatsat maittavalla perinneruoalla. Voidaankin sanoa, että Sajos on saamelaisten hallinnon ja kult-tuurin keskus.

Mielenkiintoinen nimi Sajos on nimi-kilpailun satoa. Sana on inarinsaamea ja tarkoittaa asentopaikkaa, jossa oltiin tu-lilla pidempikin aika.

Bures boahtin Siidii! Suomeksi: Tervetuloa Siidaan! Täältä löytyy tietoa niin saamelaisesta kulttuu-rista kuin Lapin luonnostakin. Teemat nivoutuvat yhteen huikeassa perusnäyt-telyssä sekä vaihtuvissa näyttelyissä. Sii-da on visuaalisesti ja informatiivisesti

varsinainen aarrearkku! Saamelainen historia, kulttuuri ja luonto tekevät läh-temättömän vaikutuksen aitoudellaan, puhtaudellaan ja yksityiskohdillaan. Autenttiset esineet ja äänimaailma saa-vat perheen pienimmätkin pauloihin-sa. Moni asia on varmasti entuudestaan tuttu mutta mukana on uuttakin infor-maatiota, joka saa miettimään alkupe-räiskansan tarinaa – menneisyyttä ja ny-kyisyyttä.

Kesäaikaan on sisätilojen kulttuu-ri-, taide- ja luontonäyttelyiden lisäksi mahdollista tutustua ulkomuseoaluee-seen. Tapahtumakalenterissa on myös erilaisia luonto- ja kulttuuritapahtumia. Ja kun historia on koluttu läpi, on aika nauttia maukas ateria toisen kerroksen ravintola Sarritissa.

Kesällä tapahtuuKesällä ja ruska-aikaan Sajoksen ja Sii-dan tapahtumatarjonta houkuttaa pai-kalle vierailijoita aina lapsiperheistä nuoriin aikuisiin ja vanhempiin paris-kuntiin.

Sajos isännöi elokuussa kaksipäiväistä alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma

Lisätietoja:•www.sajos.fi

•www.siida.fi

•www.ijahisidja.fi

Sano se saameksi!•Sajos – inarinsaamea. Tarkoittaa

asentopaikkaa, jossa oltiin tulilla pidempikin aika

•Siida – pohjoissaamea. Tarkoit-taa lapinkylää tai porokylää, sekä elinpiiriä sen sisällä

•Terve! – inarinsaameksi Tiervâ! koltansaameksi Tiõrv! pohjoisaameksi Dearvva!

•Kiitos – koltansaameksi spä´sseb inarinsaameksi takka pohjoissaameksi Giitu, Giittus

•Kesä – Keesi

Ijahis Idjaa. Perjantaina lapset ja nuo-ret kutsutaan musiikkipajaan ja ylei-sölle avoin lasten ja nuorten esiintyjien konsertti raikaa. Lauantaina Sajoksen pihapiirissä nautitaan pääfestivaalista. Luvassa on elämyksiä, ilottelua ja mie-leenpainuvia esityksiä. Tervetuloa kuu-lemaan aitoja saamelaissäveliä paikan päälle!

Siidassa voi puolestaan ihailla pää-näyttelyn ja ulkomuseoalueen lisäksi useampaa vaihtuvaa näyttelyä.

Matkailullisesti kesä ja ruska-aika ovat ainutlaatuisia. Tapahtumien ohessa voi kokea kesällä Lapin yöttömän yön ja syksymmällä poimia lakkaa, eli hilloja, pakkaseen. Pohjois-Lappi on kokemuk-sia täynnä!

TEKSTI EEVA KEKÄLÄINEN KUVAT MARJA MÄNNISTÖ JA POHJOIS-LAPIN MATKAILU OY


Sodankyläläinen Mauri Virpikari (67) on todellinen erämies. Puolustusvoimista vuonna 1990 eläkkeelle jäänyt Jääkäriprikaatin kapteeni vaeltaa vuosittain satoja kilometrejä eräoppaana Lapin erämaassa. Tämän lisäksi mies liikkuu luonnossa harrastustensa, metsästyksen ja kalastuksen, merkeissä.

Mauri VirpikariIkä: 67 Koulutus: Toimiupseerin tutkinto Ammatti: Eräopas, evp-sotilas Harrastukset: Metsästys, ampumaurheilu, liikunta sekä kielet Komein metsästyssaalis: Lienee hirvi Komein kalastussaalis: Noin 10 kilon hauki Sompiojärvestä Parasta Lapin kesässä: Heräävä kesä ja valo Parasta eräoppaana: Ihmiset ja luonto. Saan jakaa tietoa Lapista ja sen luonnosta Paras vaellusreitti: Yksi niistä on Raja-Jooseppi-Luirojärvi-Kiilopää Paras ruskakohde: Kiilopää ja Raututunturit

ERÄMIES

TEKSTI JUKKA MARKKANEN KUVAT MAURI VIRPIKARI


Turvallisuus kaiken A ja OVirpikarilla on 27 vuoden kokemus eräoppaana, eikä hänen retkillään ole koskaan tapahtunut pahempaa onnet-tomuutta tai loukkaantumista. Tämä ei ole sattumaa: retkeilijöiden turvallisuus on Virpikarille se kaikkein tärkein asia.

– Täytyy koputtaa puuta, mutta tois-taiseksi olemme välttyneet pahemmilta onnettomuuksilta. Korostan aina riski-en välttämistä: veden, tulen ja aseiden kanssa on oltava äärimmäisen varovai-nen, Virpikari muistuttaa.

Viikkovaellukselle lähteäkseen vaelta-jan ei tarvitse olla Lapin vakiokävijöitä, sillä aloittelevatkin retkeilijät selviytyvät viikon reissusta ammattitaitoisen op-paan avustuksella.

– Kuuden päivän retkillä pärjäävät kaikki ihan peruskunnolla, kunhan ret-keilijä jaksaa kantaa oman 15 kiloa pai-navan rinkkansa. Aloittelijoiden kan-nattaa ensimmäisillä retkillänsä luottaa kuitenkin ammattilaisoppaan apuun, vaikka kunto riittäisikin. Lapin erämaa on joka tapauksessa arvaamaton paikka. Erämaassa puhelin ei välttämättä kuulu, ja vaikka kuuluisikin, apu on kaukana, Virpikari neuvoo.

Virpikari tekee pyynnöstä myös päi-väopastuksia, lähinnä Saariselällä ja Kii-lopään alueella. Päiväreissut sopivat niin aloitteleville kuin kokeneille retkeilijöil-le. Kaikkien retkeilijöiden kannattaa pa-nostaa myös retkivarusteisiinsa.

– Suosittelen hankkimaan kunnon, laadukkaat retkeilyvarusteet, joita voi lainata vaikka tuttavilta, jos ei halua ostaa uusia. Laadukkaat varusteet kyl-lä kestävät pitkään ja maksavat itsensä takaisin. Vaelluskengät ovat tärkeimmät varusteista, Virpikari neuvoo.

Vaikka varusteiden pitää olla kunnos-sa, niitä ei kannata pakata liikaa vaelluk-selle.

– Yksi tyypillisimmistä aloittelijoiden virheistä on se, että he pakkaavat aivan liikaa varusteita mukaansa. Rinkkoja sitten puretaan ennen kuin lähdetään luontoon.

– Monet myös yliarvioivat oman kun-tonsa. Viime talvena esimerkiksi pa-ri ranskalaista lähti lumikenkäilemään varoituksista huolimatta aivan liian pit-kää reittiä. Onneksi he kääntyivät itse ajoissa takaisin, Virpikari muistelee vii-me talven uhkaavaa tilannetta, joka sai kuitenkin kaikkien helpotukseksi onnel-lisen lopun.

Ulkomaalaiset retkeilijät sortuvat helpommin oman kuntonsa yliarvioi-miseen kuin suomalaiset. Heidän en-nakkokäsityksensä Lapin luonnosta saattavat myös olla hieman vääristyneet.

– Ulkomaalaiset voivat lähteä vaelluk-selle siinä uskossa, että kohta he näkevät karhuja tai villipeuroja, joista he voivat ottaa valokuvat muistokseen. He ovat saaneet väärää tietoa esimerkiksi koti-maansa matkatoimistosta. Urho Kek-kosen kansallispuisto on kuitenkin aitoa erämaata, jossa ei ikinä tiedä, mitä seu-raavaksi tapahtuu. Harvinaisempia villi-eläimiä saattaa nähdä tai sitten ei.

– Tällaiset väärinkäsitykset ovat kui-tenkin onneksi rajatapauksia. Yleensä suurin osa retkeilijöistä tietää, millai-seen paikkaan he ovat saapuneet, Vir-pikari toteaa.

Karttaa ja kompassia tarvitaanTeknologiakehitys älypuhelimineen tuntuu olevan nykyään Suomessa päivän sana. Superpuhelimiin ja niiden GPS-laitteisiin ei kannata kuitenkaan täysin turvautua Lapin erämaassa.

– Itselläni on viisi vuotta vanha perus-puhelin, sillä akun on kestettävä sen vii-kon kerrallaan. GPS-laitteet puolestaan

ovat ihan hauskoja vekottimia, mutta pelkästään niillä ei täällä pärjää. Kartta ja kompassi ovat ehdottomasti erämaa-retkeilijän parhaimmat ja luotettavim-mat ystävät, Virpikari muistuttaa.

Varsinkin nuorisolle teknologian uu-tuudet ovat tuttuja värkkejä, toisin kuin kartta ja kompassi. Yleisesti ottaen nuo-risoa näkee valitettavan harvoin vaelta-massa Lapin erämaassa.

– Hartaasti toivon, että myös nuoret löytäisivät Lappiin retkeilemään. Silloin tulee aina hyvä tunne, kun näkee nuo-rempia vaeltajia luonnossa. Keski-ikä meidän retkeilijöillämme on kuitenkin se noin 50, Virpikari huokaa.

Urho Kekkosen kansallispuiston erä-maa sopii kaikenikäisille ja -kuntoisil-le retkeilijöille, sillä vaellusreittejä voi muokata omannäköisiksi muun muas-sa lähtöpisteiden ja kiertosuuntien mu-kaan. Vaeltamiseen liittyykin olennai-sesti valinnanvapaus, mutta varaustuvat kannattaa aina muistaa varata jo etukä-teen.

– Jos vaeltaminen Lapissa kiinnos-taa, niin esimerkiksi Suomen Ladun ja Metsähallituksen internetsivuilta löytyy roimasti lisätietoa Lapin retkeilystä. An-nan mielelläni myös itse ohjeita retkei-lijöille ja autan heitä myös tarvittaessa vaellusreittien suunnittelussa, Virpikari neuvoo.

Virpikarin lumoavia erätarinoita kuunnellessa mieleen hiipii väkisinkin ajatus: ensi kesän lomasuunnitelmiin kuuluu ehdottomasti vaellus Urho Kek-kosen kansallispuistossa.

Lisätietoja Lapin retkeilystä:

www.suomenlatu.fi

www.luontoon.fi

www.retkikartta.fi

Vaikka Virpikaris-sa asuu syvällä aito, suomalainen erä-mies, hänestä ei saa juroa kuvaa teke-mälläkään – päin-vastoin. Virpikari

on äärimmäisen ystävällinen, kohtelias ja mukava haastateltava, juuri sellainen kuin asiakaspalvelijan toivoisi parhaim-millaan olevan.

Virpikarin positiivinen luonne sekä hänen kaikenkattava luontotietämyk-sensä ovatkin ratkaisevia tekijöitä siihen, että lukuisat retkeilijät palaavat uudes-taan Virpikarin opastamille vaelluksille.

– Suurimman kiitoksenhan tästä työs-tä saa silloin, kun näkee retkeilijöiden tulevan uudestaan vaelluksilleni. Ret-keilijöille itselleen usein paras hetki on se, kun he huomaavat osaavansa liikkua luonnossa, vaikka ovat aluksi epäröineet omia retkeilijän kykyjänsä, Virpikari to-teaa.

Ensimmäisen opastetun retkensä Vir-pikari teki jo vuonna 1985. Sittemmin hänelle on kertynyt 27 vuodessa useita vakiokävijöistä koostuvia asiakassuhtei-ta. Suomalaisista vakiokävijöistä suurin osa tulee Suur-Helsingin alueelta. Myös ulkomailta tulee iso osa Virpikarin asi-

akkaista, varsinkin Saksasta ja Ranskas-ta. Kokeneella Virpikarilla ei jää kieli solmuun ulkomaalaistenkaan kanssa: erämies puhuu sujuvan saksan lisäksi myös englantia ja ranskaa.

Viikon vaelluksia Urho Kekkosen kansallispuistossaVirpikarin opastamat vaellukset sijoit-tuvat normaalisti taianomaiseen Urho Kekkosen kansallispuistoon ja ne kes-tävät viisi yötä ja kuusi päivää. Tällaiset viikon vaellukset jättävät kokeneem-mankin vakioretkeilijän mieleen taatus-ti ikimuistoisia elämyksiä. Näin käy joka kerta myös Virpikarille, vaikka miehellä on takanaan noin 100 viikkovaellusta.

– Koskaan vastaan ei tule kahta samanlais-ta päivää – puhumat-takaan samanlaisista vaelluksista.

Luonto todistaa ihmeellisyytensä ai-na vain uudestaan. Vaikka minä tunnen nämä maastot kuin omat taskuni, häm-mästyn itsekin joka kerta, kun pääsen Lapin aitoon luontoon.

– Luonnosta löytyy aina jotakin uutta. Lapin kasvisto ja eläimistö jaksavat yl-lättää kokeneemmankin erämiehen tai -naisen. Esimerkiksi erään yön aikana, kun nukuimme varaustuvassa, myyrä oli rakentanut omaa varastoaan mysleis-tämme ystäväni housujentaskuun, Vir-pikari ihmettelee.

Viikon vaelluksen aikana retkeilijöille kertyy noin 100 kilometriä taivaltamis-ta. Takuuvarmoja retkeilijöiden suosik-kikohteita ovat satumaisen kaunis Lui-rojärvi sekä Saariselän korkein tunturi, Sokosti. Viimeistään näissä paikoissa suurimmalle osalle retkeilijöistä muis-tuukin mieleen, miksi he tulevat aina kerta toisensa jälkeen Virpikarin erä-vaelluksille.

– Rakkaus luontoon sekä luonnon rauha, elämysten kokeminen, hiljaisuus, fyysisen kunnon ylläpitäminen sekä omien rajojensa ylittäminen, Virpikari luettelee muutamia syitä, miksi retkeili-jät palaavat Pohjois-Lappiin.

– Varsinkin kaupunkilaiset kokevat täällä palan taivaasta. Koskemattomas-sa erämaassa eivät kuulu piipaa-äänet eivätkä lentokoneiden moottorit, vaan ainoastaan tunturipurojen solina, Vir-pikari jatkaa.

Varaustupia saa käyttää opastettujen ryhmien majoittamiseen.

Kahvitauolla Lapin erämaassa.


Ivalojoelta löydettiin kultaa 1868. Jalometalliesiintymän innoittamana ja äkkirikastumisen toivossa paikalle saapui lyhyen ajan sisällä jos jonkinlaista

yrittäjää. Kultakuume oli huipussaan. Valvoakseen kullan kaivuuta ja myyntiä valtio rakennutti 1870 Ivalojoen pohjoispenkalle Kultalan Kruunun Stationin.

Kultala oli sivussa teistä, joten se säästyi Lappia kohdanneesta sodan loppupuolen tuhosta. Tänä päivänä moni saapuukin paikalle tutustumaan maamme

kullankaivuun historian ohessa Lapin vanhimpiin rakennuksiin.

HIPPU HISTORIAAKultalassa on

TEKSTI EEVA KEKÄLÄINEN KUVAT METSÄHALLITUS/PASI NIVASALO JA POHJOIS-LAPIN MATKAILU OY Kultalan alue on paitsi historial-lisesti merkittävä myös henkeä-salpaavan kaunis. Ympäristöstä

on pidetty huolta, kuten perinnemaise-masta pitääkin. Varsinaisen vetonaulan, Kultalan päärakennuksen, lisäksi paikas-sa oli aikanaan jokseenkin kaikki, mitä kullanhuuhtojat kaipasivat uurastuksen-sa tueksi, muun muassa leipomo, kapak-ka ja savusauna. Jäljellä tänä päivänä al-kuperäisessä asussaan ovat päärakennus, sauna ja aitta. Ne ovat ikäänsä nähden hyvässä kunnossa ja vieraiden vapaasti tutustuttavissa. Rakennukset kertoisivat takuulla huikeita tarinoita kultahuuman ajanjaksosta – jos vain voisivat.

Päiväksi tai yöksiSuosituin keino tutustua Kultalaan on ottaa osaa päiväretkelle. Matkailuyrit-täjät tuovat kesäisin ja syksyisin ryhmiä veneellä paikan päälle aistimaan sen his-toriaa sekä nauttimaan retkieväitä. Uljas luonto saa venekyydillä saapuvat hauk-komaan henkeään, kun maisemat vaih-televat korkeista hiekkapenkoista jylhiin vaaroihin, tuntureihin ja jyrkkiin kallio-seiniin. Vauhdin huumaa jokimatkaan tuovat komeat kosket, joiden laskemi-nen tuntuu mahanpohjassa asti. Luonto elää vuodenajan mukaan eikä matka ole koskaan samanlainen. Kultalaan pääsee myös patikoimalla Pahaojalta lähtevän 12 kilometrin matkan.

Kultalassa on mahdollista yöpyä. Au-tio- ja vuokratupa majoittavat ne, jot-ka haluavat fiilistellä kultahuumaa sen synnyinpaikalla yön yli. Kämppien vie-raskirjoista voi lukea, kuinka edelliset kävijät ovat tutustuneet kullankaivuu-perinteeseen ja vanhoihin, autenttisiin rakennuksiin sekä nauttineet ympäris-tön kauneudesta. Erämaa on saman-aikaisesti kaunis ja jylhä, mikä tekee lähtemättömän vaikutuksen perheen pienimpiinkin.

Myös lasten mieleenVaikka Kultalaan tullaan ensisijaisesti historiallisista syistä eikä siellä ole huvi-puistoa tai pelikonsoleita, on kohde myös lasten mieleen. Vanhoihin rakennuksiin tutustuminen ja paikan historiasta ker-rotut tarinat ovat kuin seikkailu. Myös jokimatka Kultalaan on huikea elämys upeine tuntureineen, ylväine vaaroineen ja kuohuvine koskineen. Suvantopaikoilla ehtii ihastella maisemia ja koskipaikoilla saa kunnon kyytiä. Tästä puhutaan vielä pitkään loman jälkeenkin!

Suomen suurin kultahippu painaa 393 grammaa. Hipun löysi vuonna 1935 Evert Kiviniemi Luttojoen latvoilta Saariselkä-Laanila alueelta. Kultahipusta on nähtävillä kopio Kultamuseossa Tankavaarassa.


Sisullakin oli osansaIvalojoki ja Kultala kertovat myös ihmi-sen yritteliäisyydestä – äkkirikastumisen toivossa totta kai. Kultalan lähimaastois-sa näkyy niin onnistuminen kuin epä-onnistuminenkin. Paikalle tuotiin aika-naan hevospelillä tai porokyydillä isoja, kalliita laitteita, mm. ruoppaajia, joiden uskottiin nostavan Ivalojoen pohjasoris-ta kiloittain kultaa. Kun sitten ajan myö-tä selvisi, ettei joesta nousekaan rikkauk-sia, jäivät suuret laitteet toimettomina joen törmälle, missä ne ovat vielä tänä päivänäkin matkaajien valokuvattavina.

Vaikkei Ivalojoen pankoilla Kultalan kohdalla olekaan enää aktiivista kullan-huuhdontaa, löytyy Ivalojoen sivujoil-ta, Palsijoelta ja Sotajoelta, valtauksia. Yksityisten huuhtojien opastuksella voi kokeilla onneaan. Lisätietoja antaa La-pin Kullankaivajain Liitto, www.kullan-kaivajat.fi.

Kullankaivuun ja Kultalan aikakausi on mielenkiintoinen osa maamme his-toriaa. Tähän tarunhohtoiseen aikaan voi tutustua Kultalan autenttisessa ym-päristössä erämaaluonnon ihmeitä ihas-tellessa. Kullankaivuun historiaan voi tutustua Tankavaaran Kultamuseossa, joka on kesäisin auki päivittäin.

Lähteet:Haastattelu 20.12.2011 Pirjo Rautiainenwww.kultamuseo.fiwww.tankavaara.fi

Moni tuo lapsensa tutustumaan erämaaympäristöön, jotta he oppisivat arvostamaan luon-

toa vanhempiensa tavoin. Koko ajan ei tarvita aktiviteettia ja toimintaa. On hy-vä oppia myös rauhoittumaan ja otta-maan vastaan luonnon tarjoama ainut-laatuinen mahdollisuus hiljentyä. Moni aikuinen tuleekin Kultalaan juuri luon-non rauhoittavan vaikutuksen vuoksi: arjen kiireet unohtuvat täysin koskia las-kiessa ja kultaperinteeseen tutustuessa.

Lapsia kiinnostaa usein myös se, et-tä Kultalaa ympäröivässä luonnossa elä-vät kaikki Lapin eläimet, muun muassa maakotka, muuttohaukka, karhu, ahma, susi ja ilves.

Legendaarisia henkilöitäKultahuuman ollessa huipussaan Iva-lojoelle tuli jos jonkinlaista huuhtojaa. Kultalan värikkäistä hahmoista kerro-taankin monia mehukkaita tarinoita. Yksi mielenkiintoisimmista oli profes-sori Selim Lemströmin 1882 tekemä re-vontulitutkimus. Professori Lemström uskoi kykenevänsä tuottamaan revon-tulia. Hänen assistenttinsa tarkkailivat taivasta läheiseltä Kehäpään tunturilta ja ilmoittivat heti professorille, kun työssä oltiin onnistuttu – eli revontulia näkyi. Paikalle vedettiin jopa puhelinpiuhat yhteydenpidon helpottamiseksi. Niille raivatut aukot ovat vielä tänä päivänäkin nähtävillä. Todellisuudessa revontulia ei toki pystytty tuottamaan, vaikka profes-sori Selim Lemströmin usko työnsä tu-loksiin olikin vankka.

Toinen legendaarinen Kultalan hah-mo oli Iso-Anni. Kultahuuman alussa paikalle saapui vain miehiä. Alueen en-simmäinen nainen, Iso-Anni, tuli Kul-talaan poliisien päällysmiehen palveli-jan roolissa. Lempinimensä nainen sai rotevasta ulkonäöstään ja väkevistä voi-mistaan. Hänelle ei pärjännyt kukaan. Moni yritti tätä tyttöä riiata, mutta Iso-Anni näytti jokaiselle kaapin paikan ja heitteli vonkuumatkalla olleita kullan-kaivajamiehiä mennen tullen. Hieman toisenlainen hahmo oli Ritakosken kul-tatyömaan emäntä Laura Fransiska El-viira Bono, joka oli Lemmenjoen Petro-nellan kolleegoita.

Lisää Kultalan värikkäistä persoonis-ta ja ensimmäisen kultaryntäyksen tun-nelmista voi lukea Samuli Paulaharjun kirjasta Vanhaa Lappia ja Perä-Pohjaa.

Lapin kultaryntäys houkutteli aluksi vain miehiä.

Kullanhuuhdonnan tekniikka ja välineet eivät ole vuosien saatossa muuttuneet.

Jokainen voi kokeilla onneaan kullanhuuhdonnassa. Kultalaan pääsee riippusiltaa pitkin.


Monista radio- ja TV-juontajan töistään tunnettu Mikko Peltola alias Peltsi on innokas Lapinkävijä. Kairaan vetävät muiden muassa hyvät kalastusmahdollisuudet, mutta usein myös TV2:n Erätulilla -ohjelman juontajantyö. Retkeily sujuu myös perheen pienimpienkin kanssa.

PELTSI VIIHTYYERÄTULILLA

TEKSTI TUOMO KUIVAS KUVAT MIKKO PELTOLA


Peltsiä voi luonnehtia perinteiseen tapaan lapinhulluksi, henki-löksi jonka on päästä-vä uusimaan lappiko-kemuksensa vuosittain uudestaan ja uudes-

taan. Mutta miksi? Mitä Lappi mer-kitsee paljasjalkaiselle helsinkiläiselle ja ikänsä siellä asuneelle?

- Lappi merkitsee minulle paikkaa päästä niiden asioiden äärelle, joista pi-dän ja jotka ovat aika perinteisiä: luon-nonrauha, kalavedet ja karu luonto. Ny-kyään se merkitsee joskus myös työtä, kun tehdään Erätulilla-ohjelman kuva-uksia Lapissakin. Lisäksi Lapin ihmiset viehättävät, kuten ylipäänsä erilaiset ih-miset, Peltsi kertoo.

- Arvostan pohjoisen ihmisten luon-nonläheisyyttä. Esimerkiksi erilaiset sääolosuhteet, kuten pakkaset otetaan siellä itsestäänselvyyksinä, joista on to-tuttu selviytymään tekemättä asiasta suurta numeroa. Minustakin ulkoilma on parasta, mitä tiedän.

Monista Lapin miellyttävistä puolista Peltsi pitää maisemia alueen vahvimpa-na valttina matkailullisesti. Hän uskoo, että ne puhuttelevat useimpia meistä.

- Lappi on tunnettu varsinkin talvi-matkailustaan, jota itsekin harrastan, mutta kesäolosuhteet tarjoavat siellä ai-van toisenlaisen maailman. Kesäaikaan

luonto näkyy ja pääsee parhaiten oike-uksiinsa.

Hauki on hyvää!Kaikista Lappiin liittyvistä harrastuk-sistaan Peltsi nostaa kalastuksen ehdot-tomaksi ykkösaktiviteetikseen. Saalis tai sen suuruus ei ole kuitenkaan hänelle tärkeintä, vaan toiminta miellyttävässä ympäristössä ja mahdollisuus kalansaan-tiin jo riittävät nautintoon.

- Pidän erilaisista liikuntaharrastuk-sista, mutta Lappiin lähdön kannalta ka-lastus on se ykkönen. Mielenkiinto on esimerkiksi siinä, että osaako valita kul-loiseenkin tilanteeseen oikeat pyydykset, iskeekö kala. Joella veneestä kalastaessa ympärillä virtaava vesi on mielenrauhan tuottaja parhaimmillaan.

Peltsillä ei ole pohjoisessa yhtä ehdo-tonta suosikkikalapaikkaa, vaan hän käy mielellään kokeilemassa kalaonneaan Ylä-Lapin eri vesistöissä ja väliin Jää-meren rannikollakin.

- Käyn kalassa esimerkiksi Teno-, Juutua- ja Ivalojoilla, mutta myös pie-nemmillä joilla ja lammilla. Mieleenpai-nuvimpia kalasaaliita ovat olleet Vetsi-joen rannalta saatu kuusikiloinen lohi, isot harjukset Juutuanjoesta ja hauet ylipäänsä. Käsivarren-Lapin erämaajoet Lätäsenoa lukuuottamatta ovat vielä ko-kematta, samoin esimerkiksi Näätämö-joki.

- Pyydyksiin tarttuu yleensä lohta, harjusta, taimenta ja haukea. Lapinhauki olikin hyvä yllätys. Se on nimittäin aivan eri makuista, ylivoimaisesti parempaa, kuin etelästä pyydetty. En ymmärrä-kään, miksi haukea halveksitaan Lapissa. Myöskään ryöstökalastusta en ymmärrä. Jo pelkästään matkailulle on tärkeää, että kalakannat säilyvät kohtuullisina.

Patikoiden ja pyöräillenKalastuksen ohella patikointi, maasto-pyöräily ja murtomaahiihto kuuluvat Peltsillä niin Lapin kuin etelänkin ak-tiviteetteihin. Uusimpana ajanviettee-nä listaa täydentää vielä aluillaan oleva metsästysharrastus, joka on keskittynyt ainakin toistaiseksi vain etelän metsiin.

- Perinteisen etapista toiseen kuljetta-van erävaelluksen sijasta minulla on ta-pana patikoida johonkin tiettyyn koh-teeseen, yleensä kalastuspaikalle, jonne sitten leiriydyn. Lisäksi teen jostain tu-kikohdasta päivävaelluksia, yleensä nii-denkin kohteena ovat kalapaikat.

- Monesti minulla on Lapissa muka-na maastopyöräkin, jolla olen ajellut kä-sivarren, Inarin ja UK-puiston reiteillä. Pyöräilymahdollisuuksia voisi olla kyllä enemmänkin varsinkin UK-puistossa, koska onhan siellä sauvakävelykin on sallittua. Metsästysasetta en ole vielä Lappiin kuljettanut, mutta ehkä sen-kin aika vielä tulee. Talvilajeissa suosin

Mikko ”Peltsi” Peltola•Juontaja/toimittaja

•Päätyö TV2:n Erätulilla-ohjelma

•s. 16.3.1974 Helsingissä

•Kotipaikka Helsinki

•Yo, mediaopintoja,

•Kalastusopas

•Perheessä vaimo ja kaksi lasta

Urakipinä dj:n hommistaPeltsin urapolku Erätulilla-ohjel-man juontajaksi on ollut maastol-taan monipuolinen. Yksi työ on johtanut toiseen ja väliin radio- ja TV-töitä sekä juontokeikkoja on tehty rinnakkainkin.

- Minua ei kiinnostanut lukemi-nen penskana ollenkaan ja lukio-kin meni penkin alle. Jo yläasteai-koina tein dj-hommia ja kuuntelin ahkerasti radiota. Huomasin, että omaan jonkinlaisia sanallisia ky-kyjä ja meninkin ammentamaan mediaoppeja Helsingin evanke-liseen kansanopistoon. Ensim-mäinen media-alan työtehtäväni oli vuonna 1997 MTV3:n nuor-tenohjelma Jyrkin juontaminen, Peltsi kertoo.

Parin vuoden kuluttua miehen ura jatkui TV2:n Summerissa Sil-via Modigin juontajaparina, mut-ta pian vuosituhannen vaihduttua uusi työ löytyi Radiomafiasta ja sitä seuranneesta YleX:stä, mitä kesti vuosikymmenen loppuun. Uusi vuosikymmen toi taas uuden työn, TV2:n Erätulilla-ohjelman teon.

Vuosien varrella Peltsi on anta-nut panoksensa lukuisiin televisi-otuotantoihin nuorten ohjelmis-ta Emmagaalaan ja Euroviisuista Tangomarkkinoihin. Tunnustus-takin on sadellut; mies on esi-merkiksi palkittu Telvis-gaalassa vuosina 2004, 2005 ja 2006 suosi-tuimpana radiojuontajana ja 2007 Liikenneturvan tiedotuspalkin-nolla työstään pyöräilykypärän käytön edistäjänä.

laskettelun sijasta murtomaahiihtoa, jo-hon löytyvät hyvät ja laajat latuverkostot Saariselältä.

Pienetkin mukaanPeltsi kertoo käyvänsä Lapissa kerran tai kaksi vuodessa tavallisena matkailijana. Sen lisäksi hänellä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä kairaan myös työssään TV2:n Erätulilla-ohjelman tekijänä.

- Käymme Lapissa vaihtelevin poru-koin. Usein perheen kanssa mentäessä pidämme tukikohtana appiukon loma-osakketta Saariselällä. Vuosien varrella eri puolilta pohjoistakin on tullut erä-kavereita, mutta voinpa lähteä reissuun myös yksin, kuten olen muutaman ke-sänä tehnytkin.

- Ensi kesänä työskentelen Lapissa yh-teensä lähes kuukauden rupeaman, kun tulemme tekemään sinne Erätulilla-tiimin kanssa viisi erillistä luonto-ohjelmaa. Ku-vauksia tehdään esimerkiksi Enontekiöllä. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat jossain mää-rin, mutta se on pelkästään plussaa, sillä eihän työssäkäyvällä perheellisellä miehel-lä olisi muuten hirvittävästi aikaa kierrellä kairoissa. Koen ehdottomasti työni Erätu-lissa unelmahommaksi.

Peltsi aikoo tehdä kaikkensa, että saa jälkikasvustaankin kavereita Lapinreis-suilleen. Esikoinen onkin saanut jo en-sikosketuksen Lappiin.

- Hyvin näytti viihtyvän ahkiossa, lauleskeli, väliin nukkui ja piltti maistui Luulammen latukahviossa. Pientenkin lasten kanssa voi retkeillä aivan sujuvasti, Peltsi toteaa.

Jo pelkkä mahdollisuus saaliiseen tekee Peltsin mielestä kalastuksesta mielenkiintoisen harrastuksen.

Kalansaalis on aina ilon aihe, olipa se sitten minkä kokoinen milloinkin.

Lapinreissun muistoja: Jäidenlähtö ja auton hajoaminen”Lapinhulluuteni alkoi joskus 2000-luvun alussa. Minulla oli toukokuulla lomaa radiosta ja matkalle piti päästä, kun kotiin-kaan ei huvittanut jäädä. Etelän-matkat eivät kiinnostaneet, niinpä päätin suunnistaa isäni vanhalla autolla Lappiin. Ensimmäisenä sulanmaanajan Lapinreissuna siitä muodostui ikimuistoinen elämys Tenojoen jäidenlähtöineen. Mut-ta myös paluumatka jäi mieleen. Sodankylän ja Rovaniemen välillä alkoi autosta kuulua kummaa ko-linaa ja huomasinkin eturenkaan heiluvan miehekkäästi. Pääsin sil-lä kuitenkin Rovaniemelle, jos-sa Shellin pojat vaihtoivat uudet laakerit ja matka pääsi jatkumaan yhden ylimääräisen yön jälkeen kotiin.”


SAARISELKÄMATKAILUNEUVONTA & LUVAT

METSÄHALLITUS/ PALVELUPISTE KIEHINEN Puh.+358 20 564 7200 Fax +358 20 564 7210 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.luontoon.fi

SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Puh.+358 40 168 7838 Saariselkä [email protected]

MAJOITUS & RAVINTOLAT

HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Puh. +358 306 866 000 Fax +358 16 682 328 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä [email protected] www.holidayclub.fi /kohteet/saariselka/esittely/ Myös kosmetologi- ja hierontapalvelut, sisä-pelit ja sisäpelivälineiden vuokraus.

SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 Lutontie 3, 99830 Saariselkä [email protected] www.santashotels.fi

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Puh. +358 16 559 4455 Fax +358 16 559 4456 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä [email protected] www.laplandhotels.com. Myös Feel Good Streetin hyvinvointipalvelut ja HealthEx-terveyskuntosali.

APARTMENTS KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349, +358 44 363 6892 Fax +358 16 668 680 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä [email protected] kuukkeli.lappi.fi /9

ARCTIC FRIENDS OY Puh. +358 400 733470 Saariselkä [email protected] www.arcticfriends.com

CAFE RAVINTOLA KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä [email protected]

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä [email protected] www.herranterttu.fi

HOTELLI KAKSLAUTTANEN JA SANTA’S RESORT Puh. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä [email protected] www.kakslauttanen.fi www.santasresort.fi. Majoitusta lasi- ja lumi-igluissa.

HOTELLI KIEPPI Puh. +358 16 554 4600 Fax +358 16 554 4700 Raitopolku 1, 99830 Saariselkä [email protected] www.hotellikieppi.fi

HOTELLI LAANIHOVI Puh. +358 40 506 2854 +358 45 2565 818, Hotelli Laanihovi +358 16 667033 Viskitie 1, PL 20, 99830, Saariselkä [email protected] www.laanihovi.fi Myös ulkoiluvaatteet, retkeilyvarusteet, kalastusvälineet, curling, potkukelkat sekä majahuolinta.

RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU JA TULIAISTUPA Puh. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /huippu

KAUNISPÄÄN KIISA Saariselkä [email protected] www.kiisa.net

KELOPIRTTI Puh. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä [email protected] www.kelopirtti.com

KULTAKELO Puh. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä [email protected] www.kultakelo.com

LAANILAN SAVOTTA Puh. +358 400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä [email protected] www.savottakahvila.fi

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistövälitys.

LAPIN LUMO OY Puh. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.saariselka.fi/lapinlumo

LOMATÄHDET Puh. +358 45 235 7464 Saariselkä, [email protected] www.lomatahdet.fi

PIKKURIEKKO Puh. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä [email protected] www.pikkuriekko.com

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. +358 16 554 0500 Fax +358 16 668 405 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.com

KESÄ- JA RUSKAMATKAILUN KATTAVAT PALVELUT

Pohjois-Lapin alueen palvelut matkailijalle ovat kattavat. Monipuoliset ohjelma- ja

opaspalvelut takaavat aidon ja turvallisen kosketuksen luontoon. Tekemistä

ja kokemista riittää kaikenikäisille. Majoitusvaihtoehtoja ovat hotellit, huoneistot, mökit ja leirintäalueet.

INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTO

Ravintola/kahvila

Tilausajot

Kokouspalvelut

Autovuokraus

Catering

Kahvila

Kauppa

Opaspalveluita

Taksi

Lahjatavaroita

Posti

Kalastus

Ratsastus

Metsästys

Luontopolku

Patikointi/vaellusPorosafareita ja/taiporotilaHuskysafareita ja/tai huskytila

Metsästyslupia

Kalastuslupia

Nähtävyys

Sauna

Uima-allas

Mökkimajoitus

Hotelli tai muu majoitus

Matkailu- tai retkeilyinfo

Leirintäalue tai vaunupaikkoja

Maastopyöräilytai pyörävuokrausMelonta taikanoottivuokraus

Kullanhuuhdonta

Veneristeilyt

Venevuokraus


ULTIMA GIFT Puh. +358 40 728 8448, +358 400 165 448 Saariseläntie 13 PL 50 99831 Saariselkä [email protected] www.ultimajewelry.fi

ULTIMA JEWELRY Puh. 040 728 8448 Lutontie 16, PL 50, 99831 Saariselkä [email protected] www.ultimajewelry.fi

TAKSI- JA KULJETUSPALVELUT

KATAJAMAAN TAKSI Puh. +358 400 731 973 99830 Saariselkä [email protected]

KOSKISEN TAKSI Puh. +358 400 394 862, Saariselkä [email protected]

PAJARIN TAKSI JA BUSSIPALVELU Puh. +358 400 158 809, Saariselkä [email protected]

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.kukkolanbussit.com

TILAUSLIIKENNEBUSSI LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, +358 50 330 2000 PL 30, 99831 Saariselkä [email protected] www.luontoloma.fi

MUUT PALVELUT

MEDINARI OY Käyntiosoitteet: Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00

Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

Ravintola/kahvila

Tilausajot

Kokouspalvelut

Autovuokraus

Catering

Kahvila

Kauppa

Opaspalveluita

Taksi

Lahjatavaroita

Posti

Kalastus

Ratsastus

Metsästys

Luontopolku


Metsästyslupia

Kalastuslupia

Nähtävyys

Sauna

Uima-allas

Mökkimajoitus





Kullanhuuhdonta

Veneristeilyt

Venevuokraus

INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTOSAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari [email protected] www.sajos.fi

SIIDA SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. +358 400 898 212 Fax +358 16 671 486 Inarintie 46, 99870 Inari [email protected] www.siida.fi

METSÄHALLITUKSEN LUONTOPALVELUT Puh. +358 205 64 7740 Fax. +358 205 64 7750 [email protected]

INARIN MATKAILUINFO Puh. +358 40 168 9668 [email protected]

URUNIEMI CAMPING KY Puh. +358 50 371 8826 Fax +358 20 6402 6570 Uruniementie 7, 99870 Inari [email protected] www.uruniemi.com

OSTOKSET JA TULIAISET

INARIN HOPEA Puh. +358 16 671 333, +358 40 586 4975 Sillankorva, 99870 Inari [email protected] www.inarinhopea.fi

INARIN KUUKKELI Puh. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari [email protected] http://kuukkeli.lappi.fi Elintarvikkeet, polttoaineet ja lääkekaappi.

SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. +358 40 589 0043, Saariselkä [email protected] www.marjamajat.fi

SAARISELÄN UNIPUUT Puh. +358 40 571 8891, +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselanunipuut.fi

SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä [email protected] www.kiilopaa.fi Myös lapsiahkiot ja rinkat, retkeilyvarusteet sekä geokätköt.

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI Puh. +358 17 465 2752, +358 400 674 721 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /tunturikoivu

TUNTURIKUKSA Puh.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

TUNTURIYÖ OY Puh. +358 40 547 5630, Saariselkä [email protected] www.tunturiyo.com

OHJELMAPALVELUT

ACTION PARK IVALO OY Puh. +358 44 700 8600 Rovaniementie 3222 99830 Saariselkä [email protected] www.actionpark.fi

WILD NORTH Puh. +358 20 564 6990 Fax +358 20 564 6991 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä [email protected] www.wildnorth.fi

HUSKY & CO. Puh. +358 400 693 071 +358 50 413 1551 Vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /huskyco

JOIKU-KOTSAMO SAFARIT Puh. +358 16 667 218, +358 400 398 935 +358 400 138 911 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /joikukotsamo

IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT KY Puh. +358 40 588 2831 Männiköntie 9, 99800 Ivalo [email protected] www.ivalojoki-travellers.fi

LAPLAND SAFARIS Puh. +358 16 668 901 Fax +358 16 668 923 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä [email protected] www.laplandsafaris.fi

LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706 Fax +358 16 668 950 Lutontie 3, PL 30, 99831 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /luontoloma

TOP SAFARIS OY Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818 Top Safaris safari club PL 20, 99830 Saariselkä. [email protected] www.topsafaris.fi

OSTOKSET JA TULIAISET

GALLERIA & KÄSITYÖ LUMIKKO Puh. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi/lumikko Myös taidetta ja Jäämeren löytöjä.

HIPPUPUOTI OY Puh. +358 40 525 6853 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /hippupuoti

KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP puh. 0405095218 Siula, 99830 Saariselkä [email protected]

SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.skiwear.fi Urheilu-ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike.

TAVARATALO SUPERMARKET KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä [email protected] kuukkeli.lappi.fi Myös lääkekaappi.

POHJOISEN LKV OY Teija Kunnari Puh. 040 735 5021 Kelotie 1, 99830 Saariselkä [email protected] www.pohjoisenlkv.fi Kiinteistövälitystä

INARI JA YMPÄRISTÖMAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

INARI EVENT LAPLAND Puh +358 40 179 6069 99870 Inari [email protected] www.visitinari.fi

INARIN POROPIRTIT Puh. +358 400 339502 , +358 45 2396135, +358 40 5152658 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) [email protected] www.inarinporopirtit.fi

GIELLAJOHKA KY Puh. +358 16 676 921, +358 40 738 6825, Karigasniementie 2920 99910 Kaamanen [email protected] www.giellajohka.fi

LAKE & SNOW INARI LOMAKYLÄ INARI Puh. +358 16 671 108 Fax +358 16 671 480 Inarintie 26, 99870 Inari [email protected] www.lakesnowinari.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. 016 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari [email protected] www.vasatokka.fi Myös lapsiahkiot ja -rinkat.

RAVINTOLA SARRIT Puh. +358 16 661 662, +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari [email protected]

LEMMENJOKI JA YMPÄRISTÖMAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT + OSTOKSET

AHKUN TUPA LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY Puh. +358 16 673 435, +358 40 755 4306 Fax +358 16 673 435 99885 Lemmenjoki [email protected] www.ahkuntupa.fi


Tähdet Tunturissa!

1.-2.9. Jarkko Honkanen & Taiga3.9. Nasma4.9. Suvi Teräsniska5.-7.9. Nasma9.-10.9. Channel Four13.-15.9. Ilkka Marttala & Tropicana16.-20.9. Timo Luostari & Kilimanjaro21.-22.9. Solistiyhtye Ketola & Witikainen25.9. Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani

1.-3.9. Antti Vanninen & Jamset4.-9.9. Pohjantähti10.-15.9. Christa Huikko Band16.-19.9. Trio Grande20.-22.9. Tropicana28.-29.9. Elixir

Ruskan kunniaksi esiintyjät kahdella estradilla ja tanssit kahdella parketilla!Ohjelmamaksu 14-17€

Majoittumalla säästät selvää rahaa!Varaa majoituksesi Santa’s Hotel Tunturista, majoittuvillevapaa sisäänpääsy!

Oikeudet muutoksiin ppidätetään.

tel. +358 16 681 501 | e-mail. [email protected]

IVALOMATKAILUNEUVONTA

METSÄHALLITUS /IVALON PALVELUPISTE Puh. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Fax. +358 20 564 7734 Ivalontie 10, 99800 Ivalo [email protected] www.luontoon.fi

MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

KAMISAK HUSKY & HORSE EXPEDITIONS Puh. +358 50 570 7871 +358 50 596 5031 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.kamisak.com

MATKATOIMISTO RTG READY TO GO OY Puh. +358 10 389 2203, Fax +358 30 624 4125, Ivalontie 7, PL 51, 99800 Ivalo [email protected] www.readytogo.fi

DESIGN HOUSE IDOLI Puh. +358 40 569 2011, +358 400 197 181 Fax +358 16 667 710 Ukonjärvi, Ivalo [email protected] www.idoli.fi Opastettu näyttely, shop ja ”Helmi”-lasikota avoinna tilauksesta 4–12 hengen ryhmille

IVALO RIVER CAMPING Puh. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo [email protected] www.ivalorivercamping.com

MUUT PALVELUT

INARILAINEN/UKKO-MEDIA INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI Puh. +358 20 710 9050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo [email protected] www.inarilainen.fi

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.kukkolanbussit.com

MEDINARI OY Käyntiosoitteet: Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

NELLIMMAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

ERÄHOTELLI NELLIM Puh. +358 400 415 989 Nellimintie 4230, 99860 Nellim [email protected] www.nellim.fi

SAFARI SERVICE Puh. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 [email protected] www.safariservice.fi

Löydä Saariselän ja Pohjois-Lapin tarjonta ja käyntikohteet:

WWW.SAARISELKA.FI

LEMMENJOKI 2012

VENEAIKATAULU

Aamu:•Njurguilahti klo 10.00

•Ravadas klo 10.40

•Kultalan Hamina klo 11.30



•Njurguilahti klo 13.00

Ilta:•Njurguilahti klo 17.00





•Njurguilahti klo 20.00

7.6 - 16.6 vain iltavuorot 17.6 - 15.8 aamu- ja iltavuorot 16.8 - 17.9 vain iltavuorot Njurguilahti-Ravadas 14 €/hlö/yksi suunta

Njurguilahti-Kultasatama 18 €/hlö/yksi suunta

Ravintola/kahvila

Tilausajot

Kokouspalvelut

Autovuokraus

Catering

Kahvila

Kauppa

Opaspalveluita

Taksi

Lahjatavaroita

Posti

Kalastus

Ratsastus

Metsästys

Luontopolku


Metsästyslupia

Kalastuslupia

Nähtävyys

Sauna

Uima-allas

Mökkimajoitus





Kullanhuuhdonta

Veneristeilyt

Venevuokraus

INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTO

ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA /ATELJEE HUOPAPIRTTI Puh. +358 16 673 413, +358 400 287 544 99885 Lemmenjoki [email protected] www.lemmenjoki.org

HOTELLI KORPIKARTANO Puh. +35840 777 4339, Fax +358 16 673 000 Meneskartanontie 71, 99870 Inari [email protected] www.menesjarvi.fi

VALKEAPORO Puh. +358 400 394 682 Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo [email protected] www.valkeaporo.fi

KAMMIGALLERIA Puh. +358 40 744 3763 Lemmenjoentie 650 A, 99885 Lemmenjoki [email protected] www.kammigalleria.fi

TANKAVAARANÄHTÄVYYDET JA OHJELMAPALVELUT

KULTAMUSEO puh. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara [email protected] http://www.kultamuseo.fi

KOILLISKAIRAN LUONTOKESKUS Puh. +358 20 564 7251, Fax +358 20 564 7250 Tankavaarantie 11 B, 99695 Tankavaara [email protected] www.luontoon.fi

TANKAVAARAN KULTAKYLÄ Puh. +358 16 626 158 Fax 016 626 261 99695 Tankavaara [email protected] www.tankavaara.fi

POHJOIS-LAPIN OPPAAT RY AUKTORISOIDUT OPPAAT OPASTUKSET POHJOIS-LAPN ALUEELLA Puh. +358 45 341 6067 [email protected]

UTSJOKIMAJOITUS JA RAVINTOLAT

HOTELLI UTSJOKI puh. 016 321 2100 040 517 3178 [email protected] Luossatie 4, 99980 Utsjoki


1.5. Monotanssit Laanilassa klo 14-17• Lisätietoja: www.laanihovi.fi

18.-19.5. CLIMAX- Suomen Pohjoisin Salibandy-turnaus Saariselän Urheiluareenassa• Lisätietoja: www.facebook.com/clima-

xturnaus

25.-27.5. Saariselkä Volley –lentopalloturnaus Saariselän Urheiluareenassa• Lisätietoja: www.lapinsudet.fi

22.6. Kullankaivajien Juhannuskisat• Juhannuskisat järjestetään Saariselän

Panimon piha-alueella

30.6. Perinteinen Ivalojoen kumilauttaretki Kutturasta Toloseen.• Tutustutaan kultaiseen erämaajokeen ja

sen upeisiin maisemiin ja kultahistori-aan melonnan jännitystä unohtamatta

• Lisätietoja: www.saariselka.fi/luonto-loma

Arkipäivisin heinäkuussa Kultamuseolla Tankavaarassa Kultaseikkailu 6-12 vuotiaille lapsille• Kesto noin 1 tunnin, alkaen klo 12.00

Kultamuseon auditoriossa

• Lisätietoja: www.kultamuseo.fi

26.-28.7. Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa• Lisätietoja tapahtumasta: www.kulta-

museo.fi

11.-12.8. Saariselkä MTB weekend 2012• Lisätietoja: www.saariselka.com

16.-18.8. Jänkhällä Jytisee• Pohjois-Suomen suurin moottoripyörä-

tapahtuma

• Lisätietoja: www.tunturihotelli.fi

17.-19.8. Ijahis Idja –Alkuperäiskulttuurien Musiikkitapahtuma Inarissa• Ijahis idja on alkuperäiskansojen

musiikkitapahtuma, joka on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 alkaen. Tapahtuma on ainut Suomessa järjestettävä musiikkifestivaali joka kes-kittyy saamelaismusiikkiin. Joka vuosi tapahtumassa vierailee myös muiden alkuperäiskansojen edustajia.

• Seuraavan kerran Ijahis idja järjestetään 17.-19.8.2012 saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen tiloissa ja ympäristössä Inarissa. Ijahis Idjan ohjelmaan kuuluvat lasten ja nuorten päivä musiikkityöpajoineen ja konsertteineen, musiikkiseminaari sekä Ijahis idja -pääkonsertti jossa kuullaan saamelaismusiikin parhaimmistoa. Lisäk-si ohjelmassa on festivaaliklubi.

• Lisätietoja: www.ijahisidja.fi

24.-26.8. Rautaa Rajalle• Suomen pohjoisin Jenkkiautotapahtu-

ma järjestetään Saariselällä jo 7. kertaa.

• Lisätiedot: www.tunturihotelli.fi

13.-14.9. Barentsin Messut Saariselän Urheiluareenassa• Barentsin monipuoliset, monikulttuu-

riset ja kovasti odotetut yleismessut järjestetään Saariselällä Saariselkä Areenalla juuri vilkkaan ruskasesongin kynnyksellä 13-14.9.2012. Messut heijas-televat pienoiskoossa koko alueen toi-mintaa. Elinehtona on, että yhteistyö eri toimijoiden välillä on saumatonta, mo-nipuolista ja jatkuvaa. On kysymyksessä sitten matkailu, rakentaminen, taide tai käsityö, eri tahot täydentävät toisiaan ja rikastuttavat alueen tarjontaa.

• Lisätiedot: www.inlike.fi

10.10. Hiihtokauden avajaiset Saariselällä• Ensilumenladun avajaistapahtuma

22.-25.11. Kaamosjazz• Lisätietoja: www.kaamosjazz.fi

Lisää tapahtumia: • www.saariselka.fi

Pohjois- LapinTAPAHTUMAKALENTERI MITEN

PERILLE?Vaikka Pohjois-

Lappi on keskellä erämaaluontoa, on tänne helppo tulla.

•Finnair lentää suoria lentoja Helsingistä Ivaloon. Joka lennol-ta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle.

•Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi koh-teeseen.

•Junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois-Lappiin. Sujuvan joukko-liikenteen ansiosta pääset vaikka Jäämerelle asti.

Pohjois-Lapin alueen matkailuneuvonnat:

SaariselkäKiehinen Kelotie 1 / Siula 99830 Saariselkä Puh. 040 168 7838 [email protected]

InariSiida Inarintie 46 99870 Inari Puh. 040 168 9668 [email protected]

IvaloMetsähallituksen palvelupiste Ivalontie 10 99800 Ivalo Puh. 040 168 9668 [email protected]

Parempia päätöksiä Palkisilla!Santa’s Hotel Tunturin Kokouspalkisilla järjestät kokouksen vähemmällä vaivalla.Palkishinnat alkaen 44 € / henkilö / vuorokausi!

Kysy lisää ja varaa kokouksesi:tel. +358 16 681 501e-mail. [email protected]

Inariviikkojen ohjelmistoon kuuluu laaja valikoima ta-pahtumia niin musiikin, ur-heilun, viihteen, taidenäyt-telyiden, perinnepäivien, metsä- ja eräpäivien sekä teatterin osalta. Torimarkki-

nat, Watercross-vesimoottorikelkkaki-sat, Ivalon Pelimannipäivät, Rock@Ivalo City –tapahtuma huippuartisteilla, eri-laiset kyläjuhlat, kullanhuuhdontakisat, Marco Bjurströmin juontamat tanssi-kisat sekä harrastajateatteriesitykset pi-tävät huolen siitä, ettei Inariviikkojen aikana tarvitse pähkäillä, miten aikansa käyttäisi.

Perinteisten kesätapah-tumien lisäksi mukana on myös uutta ohjelmaa. Lapset huomioidaan ke-sällä 2012 aivan omalla lastenpäivällä.

Lapset pääsevät onkimaan, kuuntele-maan lastenmusiikkia ja kokemaan tai-detyöpajoja.

Inariviikkojen valttikortti on tapah-tumien ja tapahtumia järjestävien yh-distysten sekä yritysten monipuolisuus. Kaikki toimijat, niin yksityiset kuin yh-teisöt, ovat tervetulleita mukaan järjes-tämään ohjelmaa Inariviikoille – kunta-laisten ja matkailijoiden omannäköisille viikoille. Onnistuneiden tapahtumaviik-kojen toteuttaminen vaatii tekijöiltään

KOKO KANSAN KESÄJUHLA

sitoutumista, mutta on antoisaa sekä te-kijöille että kokijoille.

Inariviikkojen kokonaisyleisömäärä kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2011 tuhan-nella kävijällä ja ylitti 9000 kävijän määrän. Jännityksellä odotetaan, mihin kävijämää-rälukuihin päästään kesällä 2012.

Tervetuloa mukaan monipuolisille Inariviikoille!Ota selvää tulevista tapahtumista tai osallistu itse Inariviikkojen toteuttamiseen seuraamalla Inariviikkoja nettisivuilla tai Facebookissa:

www.inariviikot.fi www.facebook.com/Inarinkulttuuritoimi

Inariviikot ovat Inarin kunnan kesän päätapahtuma. Inariviikkojen ideana on tarjota helposti koettavia, matalan osallistumiskynnyksen tapahtumia Inarin kunnan

alueella niin kuntalaisille kuin matkailijoille. Inariviikkojen järjestämisestä vastaa Inarin kunnan kulttuuritoimi yhteistyössä alueen yhdistysten ja yritysten kanssa.


TAKAKANSI

TÄHÄN PLM IMAGOMAINOS?

Tunnetun loma- ja kokouskohteemme, Lapland Hotel Riekonlinnan, ravintolaa ja huoneita on uudistettu. Muista, että majoitusvaihtoehdoistamme löydät myös laadukkaat lomahuoneistot. Kesäpäivän rientojen ja aktiviteettien jälkeen voit rentoutua ravintolasalissam-me – nautiskele keittiömme loihtimista korkeatasoisista à la carte -herkuista.

Kiehtovaan kesään Saariselälle

Persoonalliset lähitunturit sekä Jäämeren läheisyys tuovat eksotiikkaa Saariselällä

viettämiisi lomapäiviin!Räätälöi kesälomasi verkkokaupassamme.

Buukkaa mieleisesi loma uudistetusta verkkokaupastamme: Laplandhotels.com Palvelemme sinua myös numerossa 016 3232.

Kesän halutuin passiPyydä oma Kesäkierrospassisi henkilökun-naltamme majoituksesi yhteydessä! Siinä on aurinkoinen etu – neljä yöpymisleimaa kerättyäsi saat maksuttoman yöpymisen jossakin kesäkohteistamme. Suunnittele kesän Lapland Hotels -tärppisi. Lataa esimerkiksi moottori-pyöräilijöiden suosima Lapin Kasi -reitti navigaattoriisi tai matkapuhelimeesi!

15

Sis. majoitus aamiaisella, voimassa 1.6.–31.8.Lapland Hotel RiekonlinnaKesäyö Saariselällä alk. 37,-

hlö / 2 hh / vrk

Sis. majoitus puolihoidolla, voimassa 25.8.–30.9.Lapland Hotel RiekonlinnaRuskaloma Saariselällä alk. 168,-

hlö / 2 hh / 3 vrk

Uudistettu verkkokauppamme

on avattu: Laplandhotels.comLisää vain Lappi!

Documents

Inari-Saariselkä matkailulehti