Katsaus ohjelmakauteen 2014 - 2020

Johanna OseniusTyö- ja elinkeinoministeriö

Alueosasto/Rakennerahastot

Hallituksen päätös alueiden kehittämisen tavoitteista 2011 - 2015• sisältää hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa

olevat aluepoliittiset linjaukset ja painopisteet. • tarkentaa alueiden kehittämislain ja -asetuksen tavoitteita. • sovittaa yhteen eri hallinnonalojen ja maakuntien alueiden

kehittämisen tavoitteet. • Lähtökohtana hallitusohjelman tavoitteet

1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen2. Julkisen talouden vakauttaminen3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn

vahvistaminen

Tavoitepäätöksen linjaukset1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta

2. Edistetään väestön hyvinvointia

3. Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristö

Aluekehityksen reunaehtoja:• Globalisoituminen • Julkisen talouden vakauttaminen• Väestörakenteen muutos ja huoltosuhteen kehitys• Ilmastotavoitteiden saavuttaminen• Alueiden erilaisuus ja erityispiirteet, saavutettavuus

Alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi

• parannetaan elinkeino- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä koko maassa.

• turvataan koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus.

• vahvistetaan koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla koulutusasteilla.

• pyritään työvoiman täysimääräiseen hyödyntämiseen. Erityishuomion kohteena nuoret.

• lisätään uusiutuvaa energiantuotantoa ja parannetaan energiatehokkuutta.

• hyödynnetään luonnonvaroja kestävällä tavalla.

Edistetään väestön hyvinvointia• uudistamalla kuntarakenne mahdollistamaan yhdenvertaisten

kunnallisten palvelujen saatavuus koko maassa.• kannustamalla kuntia palvelutuotannon strategiseen tarkasteluun

(palvelustrategiat).• lisäämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä

palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä.• huolehtimalla sosiaalisesta kestävyydestä edistämällä terveyttä

ja vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja.

• parantamalla eri väestöryhmien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä huolehtimalla lähidemokratiasta.

Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristö

• vahvistamalla monikeskuksista aluerakennetta.• eheyttämällä yhdyskuntarakennetta laadukkaalla kaavoituksella

ja aiesopimuksilla.• turvaamalla hyvät liikenne- ja viestintäyhteydet kotimaassa ja

kaikkialle maailmaan.• huolehtimalla elinympäristön turvallisuudesta ja varautumalla

onnettomuus- ja häiriötilanteisiin.

Aluekehittämisen erityiskysymyksiä• Rakennemuutoksiin vastaaminen

• ennakointijärjestelmän vahvistaminen

• Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen• aiesopimuskäytännön vahvistaminen, metropolilaki

• Suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen• Aiesopimuskäytäntö,

• Harvaan asuttujen alueiden kehittäminen• Eriytetty politiikka harvaan asutuille alueilla

• Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen• Venäjä, Barents, Itämeren alue, arktinen alue

• Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen• Itä- ja Pohjois-Suomi-strategian valmistelu

Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma• Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän tehtävänä on valmistella ohjelma

Itä- ja Pohjois-Suomelle. Tehtävä pohjautuu hallitusohjelman kirjaukseen.

• Alueen voimavarojen ja potentiaalin käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät selkeää strategiaa ja erityistoimia. Strategian tulee toimia kansallisen politiikan ja osana sekä EU-ohjelmatyön viitekehyksenä alueen kehittämisessä.

• työ käynnistynyt lokakuussa 2011, kokouksia kerran kuussa, valmista vuoden 2012 aikana

Työryhmän kokoonpanoPuheenjohtaja:• Jouni Backman, kansanedustaja Työryhmän jäsenet:• Hannu Halinen, arktinen suurlähettiläs,

ulkoasiainministeriö• Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja,

Lappset Group Oy• Riikka Manner, europarlamentaarikko• Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilä• Mikko Niini, toimitusjohtaja, Aker Arctic• Arto Ojala, konsultti, Kemijärven

kaupunginjohtaja 2010 asti• Miia Porkkala, toimitusjohtaja Rukakeskus Oy,

Pyhätunturi Oy• Johanna Rusanen-Kartano, oopperalaulaja• Juha Sipilä, kansanedustaja• Juha Tanskanen, toimitusjohtaja, Pohjolan

Mylly

• Maija Uusisuo, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö, Lapin liitto

• Marko Varajärvi, kehittämisjohtaja, Lapin liitto• Perttu Vartiainen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto• Leena Yliniemi, tutkimusprofessori, Oulun

yliopisto• Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto

Työryhmän jäsenet ovat henkilökohtaisesti kutsuttuja työryhmään, eivätkä ne edusta ryhmässä taustayhteisöään.

Työryhmän sihteerit:• Antti Valle, työ- ja elinkeinoministeriö• Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois-

Savon liitto• Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan litto

Arvioita alueen kehityksestä

• Itä- ja Pohjois-Suomella on tunnustettu erityisasema EUssa. - se, mitä pysyvien kilpailuhaittojen kompensointi käytännössä tarkoittaa, on neuvottelukysymys.

• Itä- ja Pohjois-Suomi • tulotasoltaan EUn keskitason tuntumassa• menestynyt hyvin tai keskimääräisesti sijaintiinsa verrattuna• ei näytä erityisen haavoittuvalta tulevaisuuden suurten

ongelmien suhteen eurooppalaisessa vertailussa

5.10.2011/HE 12

Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuudetLuonnonvarat/luonto, niihin liittyvät elinkeinot• Mineraalit• Metsät, puuala• Matkailu

Maantieteellinen asema, Venäjä• Venäjällä lähialue että kauempana sijaitsevat seudut• Kolme naapurimaata• Arktinen alue

Ihmiset ja osaaminen• Koulutusjärjestelmä• Ihmisten luonteenlaatu• Erityisryhmänä saamelaiset

Kehittämisen teematkeskustelussa tähän mennessä nousseita aihioita (punaiset kokousten teemoina)

• Kaivannaisteollisuus Elinkeinojen pelisäännöt• Matkailu Lupapolitiikka• Venäjä Euroopan pohjoisen ja idän suunnan mahdollisuudet• Osaaminen Ikä- ja syrjäseutuosaaminen• Infrastruktuuri ja logistiikka • Rakennerahastot (kuluva ja tuleva kausi)• Väestö (väestörakenne, saamelaiset)• Metsä- ja puuala, luonnontuotteet• Uusiutuva energia• Elinkeinoelämä, yritykset ja yrittäjyys

nuorten yrittäjyys, yritystuet, pääomat, työllistämiskysymykset, nuorisotyöttömyys• Tulevaisuus ja heikot signaalit, ilmastonmuutos• Maaseudun potentiaali (maatalous, slow life, slow food)• Palvelut ja palvelurakenne• Laguna-hanke (astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitteisto Pyhäjärvelle)• Luovat alat, kulttuuri ja historia

EU:n rakennerahastot 2014 + Komissio antoi koheesiopolitiikan asetusesitykset 10/2011, Käsittely

käynnissä puheenjohtajamaan vetämänä

Kevät 2012 • Ohjelma-alueet• Ohjelmarakenne ja valmisteluvastuut• Rahastojen alustavat osuudet ja keskinäinen suhde• Kumppanuussopimukset ja ohjelman valmistelu alueilla jatkuu• Valmistelun pohjana komission strateginen viitekehys –esitys

(CSF); lisäksi pohjana asetusehdotukset

Aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteet

• varojen keskittäminen suppeampaan määrään prioriteetteja, jotka linkitetään EU2020-strategiaan;

• investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan vähintään 20 %

• vähintään 30 % innovaatioihin ja 30 % yritysten kilpailukykyyn• 5 % korvamerkittäisiin kestävään kaupunkialueiden kehittämiseen• kehittyneillä alueilla ei voida tukea investointeja

perusinfrastruktuuriin ympäristön, liikenteen, energian tai terveyden aloilla (Poikkeus: harvaan asutut alueet?)

• lisääntyvä tulossuuntautuneisuus määrittämällä yhteiset indikaattorit (common indicators)

EAKR:llä tuetaan• tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukeminen• pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen:• vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla• tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun

parantaminen• ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja

riskinhallinnan edistäminen• ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden

parantaminen;• kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen

tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista:• työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen:•  sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta:• investoinnit koulutukseen, taitojen kartuttamiseen ja elinikäiseen

oppimiseen parantamalla koulutusinfrastruktuuria;

Euroopan sosiaalirahaston tavoitteet

Komission sosiaalirahaston (ESR) asetusesityksen mukaan ESR-tavoitteet toteutettaisiin kehittyneissä jäsenmaissa pääasiassa kolmen temaattisen tavoitteen kautta:

(1) Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen, (2) Koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen

(3) Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta.

Viimeksi mainittuun ehdotetaan 20 prosentin korvamerkintää; Rahoitus pitää kohdentaa kehittyneissä maissa neljään edellä

mainittujen teemojen alaisiin investointiprioriteettiin.

Arvio Suomen rahoituksesta• Komission rahoituskehysesityksen ja asetusesitysten pohjalta ei

voida vielä tarkasti ennakoida Suomen saamaa rahoitusta,

Suomen suuralueet: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi kuuluvat kehittyneiden alueiden luokkaan, jossa tukitasot määritellään kuudella kriteerillä: väkiluku, matala väestöntiheys, työttömyys, työllisyysaste, koulutusaste, alueellinen hyvinvointi.

Alustavien arvioiden mukaan komission esitys tarkoittaisi tuen pienentymistä 1,2 mrd. – 1,5 mrd. euroon nykyisestä 1,7 mrd. eurosta.

Valtioneuvoston asettamia tavoitteita neuvotteluihin:• Rakennerahastokauden 2014–2020 Suomen saama suhteellinen

rahoitusosuus säilyy. • Alue- ja rakennepolitiikan jatkuu koko unionin alueella. Rahoituksen

painopisteen tulee olla köyhimmillä alueilla sekä vakavista ja pysyvistä olosuhdehaitoista kärsivillä alueilla.

• Koheesiopolitiikan vaikuttavuutta tulee lisätä keskittymällä rajalliseen määrään prioriteetteja, joiden tulee olla yhdenmukaisia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kanssa. Valtioneuvosto tukee Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita innovaatioiden, pk-yritysten kilpailukyvyn sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian ja osallisuuden vahvistamisesta.

• Syrjäisen sijainnin huomioiminen ja harvaanasuttujen alueiden erityisaseman turvaaminen on Suomelle rakennerahastopolitiikan avainkysymys. Harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus tulee säilyttää vähintään nykyisellä tasolla Pohjois- ja Itä-Suomen osalta.

Koheesio 2014+ työryhmä pj:n ehdotus:Yksi EAKR- ja ESR-ohjelma 2014 – 2020

• Yksi aluelähtöinen, molemmat rahastot sisältävä (EAKR+ESR), ohjelma, joka sisältää sekä alueellista ja valtakunnallista hanketoimintaa.

• Ohjelma valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella (PS&IS ja ES&LS). Ohjelmavalmistelua alueilla johtavat valitut maakunnan liitot valtakunnallisten, sisällöllisten linjausten pohjalta.

• Hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset tehdään ELY-keskuksissa, vain poikkeustapauksissa ministeriöissä. Maakunnan yhteistyöryhmät antavat rahoittajaa sitovan lausunnon.

• Pohjois- ja Itä-Suomen korkeampi tukitaso ja harva-asutuksen eritysasema huomioidaan omalla rahoituskehyksellä

27