KATSAUS NAISASIALIIKKEENVIIMEAIKAISIIN VAIHEISIIN.

Eripainos kansanvalistusseurankalenterista 1931

Xv

Ilmi Hallsten

Kustannusosakeyhtiö Otavankirjapaino, Helsingissä', 1930

Katsaus naisasialiikkeen viimeaikaisiinvaiheisiin.

Kansainvälisen Naisliiton Vlll:nnen yleiskokouksenkuvastamina.

aikaisin ovat valveutuneet naisetuumoneet kansainvälisen yhteistyön merkityksen ja

siitä kehittyvät kulttuuriarvot. Yhteistoiminta, jonkakautta aluksi tavoitettiin voimakkaampaa otetta nais-ten aseman parantamiseksi valloittamalla heille oikeuttahenkisten voimiensa kehittämiseen ja kykyjensä vapaa-seen käyttöön yhteisyyden palveluksessa, on sittemminjohtanut uusienkin päämäärien asettamiseen.

Kansainvälinen Naisliitto, joka jo vuonna 1888perustettiin Washingtonissa, onkin näiden tehtävienvarassa kasvamistaan kasvanut. Niinpä 86 tätä nykyäkäsittää kansallisia naisyhtymiä viidettäkymmenessäeri maassa, ja par'aikaa muutamat valmistuvat siihenliittymään. Samalla kuin se täten on vallannut kokomaapallon omaten jäsenyhdistyksiä kaikissa maan-osissa, on sen ohjelmakin, t.s.ne inhimillisen elämän alat,joita 86 on yhdistänyt toimintapiiriinsä, vuosien kuluessalaajentunut silmällä pitäen naisten ripeästi kasvanuttaoasnottoa julkiseen elämään. Nämä molemmat seikat:sen laajuus maantieteellisessä suhteessa ja sen runsausohjelmallisessa ovat samalla sen vahvuus ja heikkous.

Belcä eri »ivistvs- lienitvßta»olla olevien liansallisliitto-toiininiian vnäistäininen että tavattoman laajan

nallitseininen tuottavat tietysti vailceulisiaoVat LVVnä siilien, että i)intaMolißUUs

asiain liäsittelvssä 61 ole vM«Mäviëä.Ei kuitenkaan ole väheksyttävä sitä merkitystä, mikä

liitolla ja sen tähän asti joka viides vuosi toistuvillayleiskokouksilla on. Kokoohan se naisia maailman kai-kilta ääriltä samoja asioita pohtimaan ja selvittelemään.Vaikutteet, mitkä vähemmän kehittyneet kulttuurittäten saavat pitemmälle päässeiltä, ovat tietysti ääret-tömän tärkeät, jos asianomaiset ymmärtävät soveltaasitä uutta, minkä saavat ulkoapäin, oman kansansaelämänoloihin kehittäen sitä sen luonteenomaisia piir-teitä vastaavaksi.

Yhteistyön painopiste on minusta nähden kuitenkinsiirtymässä toiselle alalle. Kansainvälisyys, sen vaa-timukset, sen avaamat näköalat, siitä johtuva suh-teiden kehitys tuntuvat käyvän maailmanliittojenkokouksissa entistä tärkeämmiksi. Joutuvathan erimaiden naiset täten sisarilliseen yhteistyöhön, oppivattoisiansa tuntemaan saaden harrastusta etäistenkinkansojen elämänoloihin. Kansainvälinen yhteisymmär-rys laajenee. »Arvaa oma tilasi, anna arvo toisel-lekin.»

Tähän tulee lisäksi, että Kansainvälinen Naisliittoviime aikoina on koettanut päästä läheiseen yhteyteenmuidenkin naisten maailmanliittojen kanssa. Siinäsuhteessa oli Wienin kongressi luullakseni huippusaavu-tus. Niinpä Naisten Äänioikeus- ja KansalaistoiminnanMaailmanliitto oli lähettänyt kolme edustajaa puheen-johtajansa johtamina. — Että Kansainliiton sihteeris-töstä oli kolme edustajaa jaKansainvälisellä Työtoimis-tolla yksi, on omaa kategoriaa oleva tosiasia. — Edusta-jia oli sitäpaitsi lähettänyt kuusitoista eri maailmanjär-jestöä, n.k. Akateemisten Naisten Kansainvälinen

Liitto, Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Maail-manliitto, Punaisen Ristin Yhdistysten Liitto, Kansain-välinen Sairaanhoitajatar liitto, tärkeimmät mainitakseni.

On luonnollista, että se maa jakaupunki, joka muodos-taa kehyksen Kansainvälisen Naisliiton kokoukselle,luo oman heijastuksensa siihen. Liiton VIII yleis-kokous 1930 pidettiin Wienissä, jonne kokoonnuttiinkahdeksi viikoksi toukokuun loppu- ja kesäkuun alku-vaiheissa. Kaunis kaupunki suorastaan kylpi keväisessävehreydessään ja etelän kukkasrunsaudessa. Taidetta,menneiden loistokausien muistomerkkejä, oli joka aske-lella. Kongressin kokoontumispaikka oli osa Hofburgia,entistä keisarinlinnaa, joka loistosaleineen jataideaartei-neen ilahutti vieraiden mieliä, ja kaikkialla, missil heulkivat, he näkivät wienitärten rakastettavuuden jahuolenpidon ilmauksia.

Tämä viimemainittu seikka on sitä enemmän mer-kille pantava, kun Itävallan yleinen tila on suorastaanhuolestuttava. Sodasta johtunut alueen jyrkkä supistussaa aikaan, että suurta pääkaupunkia ei vastaa tarpeeksilaaja maa, jonka produktiivinen työ takaisi valtiollesiedettävät olemassaolon mahdollisuudet. Raja — tulli-raja — aina parin tunnin päässä pääkaupungista vaikeut-taa kaupan kehitystä sekä yritteliäisyyttä.

Kongressin toimeenpanevat naiset eivät keskuste-luissaan viitanneetkaan näihin maan elämässä esiinty-viin vaikeuksiin, mutta vieraat joutuivatkutsuissa yhtey-teen muiden wieniläisten kanssa, jotka eivät salanneet,missä tukalassa asemassa Itävalta on, ja sanomalehdissänäki räikeitä kuvauksia eri aloilla vallitsevasta pula-tilanteesta. Vieraiden myötätunto suuresti kärsinyttä,mutta onnettomuudessaankin uljasta ja ryhdikästäkansaa kohtaan olikin ilmeinen.

Tämä kaupunki ja kansa olivat taustana niille kah-deksaasataa tavoitteleville vierasjoukoille, jotka olivat

kirjoittautuneet kongressin osanottajiksi. Näistä kuu-dettasataa oli edustajina 42 maasta — kaukaisistakin,merentakaisista valtakunnista. Kansainvälisen Nais-liiton johtokunta ja kansainvälisten komiteain puheen-johtajat olivat melko täysilukuisina läsnä.

Vieraille oli koetettu järjestää 010 Wienissä niinkiintoisaksi kuin suinkin. Kaupungin lukuisat museot,merkittävät historialliset rakennukset keisarinna MariaTeresian loistoajoilta ja kauempaakin olivat tietystinähtävyyksiä, joihin oli varattu tilaisuus niiden päästä,jotka eivät olleet tiukasti sidottuja kongressin työhön.Erikoista mainitsemista ansaitsee Schönbrunnin linnaharvinaisine kokoelmineen. Lisäksi oli järjestetty tilai-suus ottaa osaa pitempiinkin retkiin Wienin luonnon-ihanaan ympäristöön, ja yhteiskunnallisia asioita har-rastaville oli varattu pääsy kouluihin, sosialisiin laitok-siin, tehtaisiin v. m.

Itävallan hallituskin osoitti kongressille erikoistahuomaavaisuutta järjestämällä, samoinkuin kaupunginylin johto, tee- ja illalliskutsuja, muun muassa loista-vassa raatihuoneessa, jonka upeat, runsaskoristeisetsalit eivät voineet olla herättämättä vieraiden ihastusta.

Ennen yleiskokouksen varsinaista alkua piti Liitonhallitus valmistavia istuntojaan, ja samoin kokoontuivatkansainväliset komiteat kukin erikseen.

Kansainvälinen Naisliitto toimii suuressa määrinkansainvälisten komiteojensa varassa ylläpitäen niidenkautta yhteyttä eri maiden kanssa, niissä kun on yksiedustaja kustakin liittoutuneesta maasta. Nämä komi-teat ovat: raha-asiain-, sanomalehdistö-, naisten oikeu-dellisen aseman, naisten äänioikeus- ja kansalaistoi-minnan, siveellisyys-, kansanterveys-, kasvatus-, siirto-laisuus-, lastensuojelu-, rauhanasian ja naisammatti-komiteat sekä taiteen, kirjallisuuden ja elokuvatoiminnan

alikomiteat, viiineinainitut vleißkokoukß6Bßa livväk--Bvttiin varsinaisiksi neliin, näin», komiteat antoi-vat sienissä, kuten ennenkin, kertomuksen toiminnas-taan asettivat vleißkokoukßen ratkaißtavikßi snäv-tukeaan.

Naisten oikeudellista asemaa käsittelevä komiteaoli viime vuosina etupäässä pitänyt silmällä naimisissaolevan naisen kansalaisuutta. Tähän olivat erikoisestivaikuttaneet sodan aikana esiintyneet räikeät epäkoh-dat sekä 86 seikka, että Haagissa keväällä pidettiinkansainvälisen yksityisoikeuden kodifierauskonferenssi,jonka toivottiin uudistusta puoltavan. Asia on kuiten-kin vielä auki.

Siveellisyyskomitea oli ollut läheisessä yhteydessäsen Kansainliiton valiokunnan kanssa, joka työskenteleenaiskaupan hävittämiseksi. Ne tiedot, mitkä Kansain-välisen Naisliiton kansallisliitot jokavuotisissa kerto-muksissaan kukin omasta maastaan ovat tuoneet esille,ovat muodostaneet runsaan aineiston, joka on voinutvalaista kysymyksiä, sellaisia kuin naiskaupan vastusta-mista, tyttöjen suojelusikää, siveettömyyslaitosten sulke-mista, naispoliisikunnan asettamista, nuorisotuomio-istuinten jäsenyyttä v, m.

Naisten ammattikomitea oli antanut tärkeän kertomuksen, joka sisälsi vastaukset sen eri maihin lähettä-määnkysymyskaavakkeeseen. Vastauksistakävi ilmi, ettänaisten ansio- ja ylenemismahdollisuudet melkein kaik-kialla ovat huonommat kuin miesten. Toinen kierto-kysely oli kosketellut naimisissa olevain naisten olojaammattialalla, ja vastauksista ilmeni, että useissa maissatuntuu olevan vallalla pyrkimys pidättää heitä erinäi-siltä toimialoilta, etupäässä valtion viroista.

Nitä tulee työläisnaistenkomiteassa oli livvin päättivleiskokuus komitean eßitvkß6Btä, että kansainvälinen

ei ota kantaa tvöläißnaisia Koßkevan lain-

Bäääännön alalla, »itä ennen aßettumatta vntevteen nai»-tvöläißten v. m, 8. l<anßßa.

Kysymys minimipalkoista oli myöskin tässä komi-teassa ollut esillä, ja oli se päättänyt kehoittaa kan-sallisliittoja tutkimaan tätä asiaa sekä kansalliseltaettä kansainväliseltä kannalta.

Siirtolaisuuskomitea oli tällä kertaa erikoisesti työs-kennellyt valtiokansalaisuutta vailla olevien suoje-luksi ja heidän asiansa järjestämiseksi. Se ehdottaaedelleen, että eri maiden hallituksia pyydettäisiin toimi-maan sen hyväksi, että saataisiin aikaan »kansainvälinenvakuutus siirtolaisnaisille», jotta nämä sairauden, työttö-myyden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden sattuessaolisivat suojatut.

Yleiskokouksessa uudistettiin eräässä aikaisemmassapäätöslauselmassa esitetty pyyntö, että kansallisliitottekisivät voitavansa kannattaakseen niiden sivistyneidennaisten pyrkimyksiä, jotka tahtovat ansaita toimeen-tulonsa ulkomailla. Samoin pyydettiin kansallisliittojauudestaan kääntymään hallituksiensa puoleen koros-taen sen seikan merkitystä, että lähetystöjen ja konsu-laattien virkoihin tulisi naisiakin.

Kansainvälisellä Naisliitolla on ripeästi toimivarauhankomitea, joka usein kääntyy esityksillään suoraanKansainliiton puoleen taikka kehoittaa kansallisliittojaomien hallituksiensa kautta vaikuttamaan jonkun eriasian menoon.

Komitea suositteli jokavuotisenrauhanpäivän viettä-mistä. Vielä että kansallisliitot syventyisivät Kansain-liiton ja Kansainvälisen Työtoimiston ehdottamiinkansainvälisiin sopimuksiin ja saisivat omat hallituk-sensa ne ratifioimaan ja toteuttamaan. KongressissaKansainvälinen Naisliitto otti tehtäväkseen kansallis-liittojen kautta levittää tietoja Kansainliiton Henkisenyhteistyön jaoston toiminnasta yleistä mielipidettäsen hyväksi tehostaen. Yhteistyössä niitten kansain-

välisten järjestöjen kanssa, jotka toimivat nuorisonhyväksi Parisin Henkisen yhteistyön instituutin alai-sina liitto tahtoo edistää lasten kasvatusta kansain-väliseen yhteisymmärrykseen.

Kansanterveyskomitea on luonut huomionsa niihinsurkeihin epäkohtiin, joiden alaisiksi merimiehet satama-kaupungeissa joutuvat, ja pyytää kansallisliittoja toimi-maan parempien yhteiskunnallisten ja terveydellistenolojen aikaansaamiseksi niissä.

Lisäksi kansallisliittoja kehoitettiin ryhtymään toi-meen jokavuotisten lasten terveys- ja leikkipäivien vie-ton aikaansaamiseksi, sellaisten, joita presidentti Hoove-iin toimesta Amerikan Yhdysvaltain kongressi on päättä-nyt toimeenpantaviksi.

Kasvatuskomitea on viisivuotiskauden aikana ti. m.harrastanut erikoisesti ansiotyössä olevan nuorison kehit-tämistä lausuen toivomuksen, että kaikissa maissa saa-taisiin aikaan jatkokouluja ja -luokkia, eritoten koti-talous- ja maataloustyössä oleville nuorille.

Liiton elokuvakomitea, joka nyttemmin, kuten mai-nittiin, on tullut itsenäiseksi, tekee työtä elokuvien tasonkohottamiseksi kannattaen Kansainvälisen elokuva-kongressin äsken päättämiä toimenpiteitä. Edelleense koettaa edistää opetusfilmien tullivapaiksi saatta-mista sekä näiden filmien vaihdon helpottamista.Parempi filmienvalinta sekä tulenarkojen filmien käytönpoistaminen ovat myös sen harrastuksen esineinä.Sama komitea ottaa vastaisuudessa radioprobleemitkintyöoh jelmaansa .

Olen verraten laajalti BeloBtanut XanBainväliBenNaisliiton koiniteain työtä toiminnan ailieita, k«Bkane inonivuoliBuuäesBaan KuvaBtavat niitä KvBvinvkBiä,

askarruttavat liittoon kuuluvia KanBalliBliittoja»iten lälientävät niinin niiäen moneen miljoonaan

nousevia jäseniä.Viime vuosina on työskennellyt XanBainväliBen

Naisliiton ja Naisten Äänioikeus- jaKansalaistoiminnanMaailmanliiton yhteinen komitea päämääränään lähei-nen yhteys näitten molempien samoilla aloilla toimivienliittojen kesken. Tämä olisi sitä tärkeämpää, kun erit-täinkin pienissä maissa tunnetaan hankalana epäkohtanakuuluminen useampaan samansuuntaiseen kansain-väliseen järjestöön, se kun ilman vastaavaa hyötyätuottaa kaksinkertaista työtä ja kaksinkertaisia menoja.Mainittu komitea oli lopultakin päätynyt ehdotukseen,että tämä yhteistyö rajoittuisi verraten vähiin. Molempienliittojen pysyväiset komiteat, joiden toimiala on sama,olisi saatava yhteistyöhön: a) yhteisiä kysymyskaavak-keita julkaisemalla, b) järjestämällä määrättyjä kysy-myksiä käsitteleviä konferensseja. Edelleen tulisi toisenjärjestön johtokunnan, jos suinkin mahdollista, pitääomia johtokunnan istuntojaan samaan aikaan ja samallapaikkakunnalla, milloin ja missä toisen järjestön yleis-kokous pidetään, ja sellaisissa tapauksissa olisi yleis-kokousta pitävän järjestön julkisiinkokouksiinsa, jotkakäsittelevät molempia järjestöjä koskevia kysymyksiä,pyydettävä tätä asettamaan puhujiakäytettäviksi. Liitonkokous hyväksyi nämä ehdotukset voimaan tuleviksi. —

Jo ennen on molempien maailmanliittojen kesken ole-massa se sopimus, että niillä on kolme äänioikeutettuaedustajaa toistensa yleiskokouksissa.

Itävallan Naisten Kansallisliitto oli ehdottanut, ettäpyydettäisiin Kansainliittoa perustamaan Kansainväli-nen instituutti elintarvetutkimuksia varten. Tämä tärkeäehdotus, jota kannatettiin Suomen Naisten Kansallis-liiton puolelta, sai yleiskokouksen yksimielisen hyväksy-misen.

Wienin kongressin yhteydessä oli suurenmoinenKansainvälinen maalaisnaisten liiton kokous, jossameidän Marttaliittomme, sekä ruotsalainen että suoma-lainen, olivat edustettuina. Erinomaisen suurella asian-tuntemuksella ja harrastuksella pohdittiin tässä kysy-

myksiä maataviljelevän väestön perheenemäntien janaisten oloista ja työstä, huomautettiin epäkohdista jasuunniteltiin laajakantoisia uudistuksia.

Edellä esittämästäni selviää, että Kansainvälisennaisliiton toiminnassa viime aikoina ovat etualalle astu-neet ne kysymykset, jotka ovat ratkaistavissa ainoastaankansainvälisen toiminnan kautta. Niiden luku onkinhyvin suuri, kietoutuvathan eri maiden ja kansojenelämänolot toisiinsa tavalla, josta ei ennen ole ollutaavistustakaan. Edelleen huomaa lukija, että liitonyhteistyö Kansainliiton kanssa on sangen monipuoli-nen. Kansainväliselle Naisliitolle oli Kansainliiton syntymitä tärkein tapaus. Sehän on virallisesti, valtioidentunnustamana ja ylläpitämänä, ottanut ohjelmaansapyrkimyksen samoihin päämääriin, kuin mihin naistenjärjestöt vaatimattomalla vapaaehtoisella työllään vuosi-kymmeniä olivat tähdänneet. Kun Kansainliiton jaos-tojen ohjelmassa on suuri määrä yhteisiä asioita, ovatnaisjärjestöt alusta alkaen mitä suurimmalla mielen-kiinnolla seuranneet Kansainliiton työtä, asettuen senyhteyteen, tehden sille ehdotuksia, ja esiintymisensäpontevuudella saaneet aikaan erinäisiä päätöksiä naistenhyväksi. Niinpä se seikka, että Kansainliiton sihteeris-tön virat ainakin peruskirjan sanamuodon mukaanovat avoimia naisille yhtähyvin kuin miehillekin, var-maankin on osaltaan naisjärjestöjen osoittaman harras-tuksen seurauksia.

Monella tavalla esiintyikin Wienin kongressissa tämäläheinen suhde Kansainliittoon. Juhlallisissa avajaisissasen edustaja korosti molempien välistä hyvää yhteis-työtä, ja useassa komiteassa oli Kansainliiton sihteeris-tön jäsen läsnä vastaten kysymyksiin ja tehden ehdotuk-

sia tämän yhteistoiminnan tehostamiseksi. NiinpäK. Naisliiton taidekomitea sai tehtäväkseen erikoisestiherättää, kukin jäsen omassa maassaan, harrastustakansantaiteeseen, joka asia nyttemmin on vireilläKansainliiton Henkisen yhteistyön osastossa. Edelleensanomalehti- sekä kirjallisuuskomiteain jäseniä kehoi-tettiin tekemään propagandaa henkisen yhteistyönhyväksi, ja elokuvakomitea sai arvokkaita viitteitätoiminnalleen.

On yleisenä ilmiönä havaittu, että se maa ja kau-punki, jossa Kansainvälisen Naisliiton kokoukset ovatolleet, on tämän jälkeen saanut kokea erikoista nousuaaatteen toiminta-alalla ja suurempaa harrastusta yleisönpuolelta. Kongresseissa onkin sentähden pyritty käänty-mään laajojen piirien puoleen tavallisesti iltakokouksiatoimeenpanemalla.

Ensimmäinen iltakokous Wienissä oli tervetuliais-iltama, jolloin Hofburgin upea juhlasali tuskin saattoiottaa vastaan kaikki sinne pyrkijät. Itävallan NaistenKansallisliiton puheenjohtaja rouva Hertha Spranglausui saksaksi, ranskaksi ja englanniksi eri maidenedustajat tervetulleiksi. Tämän jälkeen oli juhlaylei-söllä suuri elämys, kun rouva Marianne Hainisch, Itä-vallan naisliikkeen perustaja, huolimatta 91 ikävuodes-taan nousi puhumaan yleisölle. Hänen sydämen pohjastakäyneet, rauhaan kehoittavat sanansa saivat mitä lämpi-mimmän vastaanoton, niin että suosion osoitukset eivätolleet loppua. Tilaisuudessa puhuivat myöskin Itävallanliittokansleri Kansainvälisen Naisliiton kansoja yhdis-tävästä merkityksestä ja hänen jälkeensä ministeri toh-tori Hainisch, entinen liittopresidentti, molemmat saa-den juhlavieraissa aikaan vakaumuksen, että Itä-vallassa syvälti ymmärretään niitä päämääriä, mihinnaisliike tähtää, ja suhtaudutaan kiitollisuudella siihen,mitä naisten uuras toiminta heidän omassa maassaan

ij ... '■: r» ■HrHHHHHk ■—'

UT MM *& I■i\/:. |pjy %

MWWW MM °

f' 1 -jfi VV ■ i

MMM Vi_/ \ :•• tmSHH Ufff ' & 2

i

on saanut aikaan. Kansainvälisen Naisliiton puheen-johtaja lady Aberdeen puhui tämän jälkeen Liiton kehi-tyksestä ja hänen jälkeensä oli sananvuoro vielä useillapuhujilla. Lopuksi toivat eri maiden edustajat kukinomalla kielellään muutamin sanoin esille kiitoksensa jatervehdyksensä .

Varsinaisia iltakokouksia suurelle yleisölle pidettiinkaksi: nuorisokokous jarauhankokous. Edellisen aiheenaoli naisliike ja nuoriso. Puhetta johti saksalainen tohtoriAlice Salomon ja puhujana olivat ranskatar, jugoslavia-lainen, saksalainen, ja nuorten puolesta wieniläinen abi-turientti. Antoisa ilta ääriään myöten täydessä salissaloppui Naisten Äänioikeusliiton puheenjohtajan rouvaCorbett Ashbyn nuorisoa kohtaan lämpimään puheeseen.

Toisen suuren iltakokouksen aiheena oli kysymysnaisen suhtautumisesta kansainväliseen yhteisymmärtä-mykseen, rauhan aatteeseen. Puhetta johti lady Aber-deen, joka esitti erinomaisen, tosiasioista rikkaan selos-tuksen Kansainvälisen Naisliiton työstä tämän aatteenhyväksi. Sen probleemeihin syvennyttiin sitten useissamitä kiintoisimmissa puheissa. Täälläkin rouvaMarianne Hainisch riemuhuutojen kaikuessa astuipuhujalavalle. Hän sanoi ajattelevansa niitä päiviä,jolloin Kansainvälinen Naisliitto Lontoossa 31 vuottasitten päätti ryhtyä vaatimaan kansainvälisiä sovinto-tuomioita kansainvälisten eripuraisuuksien ratkaisemi-seksi, ja toivotti näille nyt .maailmassa niin paljon suu-remmalla ponnella esiintyville pyrkimyksille mitä par-hainta menestystä. Sen jälkeen kun amerikalainen nais-tohtori sekä puolalainen entinen kansanedustaja olivatpuhuneet, sai puheenvuoron meilläkin tunnettu tohtoriGertrud Bäumer, Saksan sisäasiain ministeriön esittelijä-neuvos sekä valtiopäiväedustaja, joka huomautti siitävastuunalaisuudesta, johon naiset nyt, omatenpoliittisiaoikeuksia, ovat joutuneet. Vastuu on niin suuri, että eivoikaan jättäytyä pinnalle näitten pyrkimyksien sun-

teen, vaan on luotava kokonaan entisestä poikkeava,maailmaa käsittävä uusi henki, joka huokuu sovinnolli-suutta eri kansoja kohtaan ja jota ei käsitetä vain jär-jellä, vaan jonka uudistava voima on sielun syvyyksiämyöten elettävä.

Tällaisessa suuressa kongressissa, johon osallistuvatmelkein kaikki maailman maat, eivät tietysti yksityisetmaat ja kansat tule kovinkaan paljoa esille. Kuitenkinon minun mainittava, että kansainvälisissä komiteoissaSuomi usein oli huomion esineenä, koska Suomen naisetniin lyhyessä ajassa ovat saavuttaneet oikeudellisenaseman, joka monessa suhteessa edullisesti poikkeaamuualla vallitsevasta. Erikoisesti on mainittu meillävoimassa oleva laki avioliiton ulkopuolella syntyneistälapsista, samoin laki naisten kelpoisuudesta valtionvirkaan, etenkin senjälkeen kuin siihen liittyvä sangentaantuva asetus muutettiin naisten toivomuksia enem-män vastaavaksi. Uusi avioliittolakimme on myöskinhuomion esineenä niin kongresseissa kuin muuten ulko-maan lehdissä ja aikakauskirjoissa. Täten maammeusein tulee mainituksi esimerkkinä siitä, että naistensaavuttamat oikeudet vain tekevät kansakunnan elämäneheämmäksi. "

-i- *

Olen useita kertoja maininnut rouva Karianne Hai-nisoliin. Buomella on liänessä mitä vilpittömin ystävä.

lianen mielenkiintonsa maatamme kuntaan onniiltä ahoilta, jolloin nän tutustui

sitten tämän ollessa sienissä useinnäki liänot luonansa. Voi ymmärtää, että nuo molemmatälykkäät, asiastansa innostuneet lienkilöt viettivätvliäessä kiintoisia keskustelulietkiä.

toukokuussa vuonna 1914 ms suomalai-

set muiden muassapalasimme Roo-man suuresta kan-sainvälisestä nais-kongressista,saimme vielä Wie-nissä olla mukanakolmipäiväisessänaiskokouksessa,jonka keski-pisteenä oli rouvaHainisch ja jokakiintoisuudessaveti edellisellever-toja. Se sydämelli-nen kohtelu, mikä

Aleksandra Gripenberg ja Marianne Hainischjälkimmäisen puutarhan vierustalla Wienissä

1900 luvun alussa.

silloin tuli meidän suomalaisten naisten osaksi, on iäksijäänyt mieleemme. Suuri oli sentähden iloni, kun rouvaHainisch tavatessani hänet tervetuliaisiltamassa, mitäystävällisimmin kutsui minut käymään hänenkodissaan.Siellä sain sitten viettää puolituntisen, rikkaan ja roh-kaisevan. Vanhus, joka ihmeesti on säilyttänyt sielun-voimansa, viritti toisen keskusteluaiheen toisensa jäl-keen kuitenkin niin, että hänen sydäntänsä aina, muttavarsinkin sodan jälkeen lähellä ollut kysymys, rauhan-asia ja kansojen yhteisymmärrys, pari kertaa palautui.Hän kertoi myöskin Aleksandra Gripenbergistä ja hänenWienissä olostaan mainiten, että on olemassa valokuvaheistä molemmista. Katsahdin silloin ympärilleni ja sainsiinä silmänräpäyksessä selville, että tuntemani valokuvaonkin otettu juuri samasta pienestä puutarhasta, missänyt istuttiin, että puutarhatuolitkin olivat samat. —

Mieli lämpeni yhä enemmän ja kiitollisessa muistossasäilytän tämän käynnin Itävallan merkkinaisen, sennaisasiatoiminnan perustajan luona.