HISTORIANI ADHD:N PARISSA · -> Tarkkaavaisuus valpastuu. • Anna yksi toimintaohje kerrallaan (myös monivaiheisissa ohjeistuksissa). • Varmista, että oppilas on ymmärtänyt

14.1.18

1

Erja Sandberg KT, EO

Tarkkaavuuden pulmien vahvuusperustainen

tukeminen

Paimio-akatemia 11.1.2018

HISTORIANI ADHD:N PARISSA •  Vanhemman kokemus ADHD:sta, oma vahvuuksilla kasvatettu nuori nuori

nyt 16v. ja kokee ADHD:n yhdeksi vahvuudekseen. •  Laaja-alainen erityisopettaja, opetushallinnon ja rehtorinpätevyys,

neuropsykiatrinen valmentaja sekä ratkaisukeskeinen työnohjaaja. •  Kandidaatin tutkielma ja pro gradu ADHD-oireisten lasten ja nuorten

sisaruksista. (KK ja KM erityispedagogiikasta) •  Väitöskirja ADHD-oireisten henkilöiden monialaisesta tukemisesta opetus-,

sosiaali- ja terveystoimen alaisista palveluissa. (KT erityispedagogiikasta) •  Työkokemusta jokaisella kouluasteella: varhaiskasvatus, perusopetus,

toinen aste, aikuiskoulutus, korkeakoulutus, vapaa sivistystyö. •  Työkokemusta kuntoutustyössä, mm. lasten, nuorten ja perheiden

sopeutumisvalmennuskurssien kurssinjohtajana. •  Asiantuntijaluennoitsija. •  Yliopisto-opettaja (HY). •  Tietokirjailija.

© copyright Erja Sandberg KT, EO

USEIN KUULTUA JA LUULTUA.. ✔ ADHD = Käytöshäiriö (Conduct Disorder) -> ADHD ≠ Käytöshäiriö -> Ilman varhaisia tukitoimia jatkuvan negatiivisuuden kierteen kanssa eläessä voi henkilölle tulla LISÄKSI käytöshäiriö!

✔ ADHD-oireiset henkilöt suoriutuisivat tehtävistään kuten muutkin henkilöt, jos vain haluaisivat (ennen vrt. laiskat). -> Tarvitsevat konkreettisia toimintamalleja, miten tehtävät tehdään

✔ ADHD-oireiset henkilöt ovat älykkyydeltään heikompia (ennen vrt. tyhmät). -> Ei pidä paikkaansa! Moni ADHD-oireinen oppilas kaipaisi ns. ylöspäin eriyttämistä. -> Mahdollisuudet tukitoimien kanssa kouluttautua kuten muutkin, esim. yliopistoon.


USEIN KUULTUA JA LUULTUA.. ✔ ADHD johtuu vain kasvatuksesta. -> ADHD-oireet ovat aina perimän ja ympäristötekijöiden summa! -> Oireita voi vahvistaa tai vähentää esim. koulussa ja kotona. ✔ Hyvin menestyneellä henkilöllä ei voi olla ADHD. ->Kognitiiviset taidot eivät ole yhteydessä ADHD:n kanssa. -> Ei pidä paikkaansa. Lahjakkuus voi kompensoida oireita. -> Henkilö voi myös olla opetellut toimivia opiskelukäytänteitä.


KESKEISIMMÄT DIAGNOSOITAVAT OIREET ADHD:SSA •  Tarkkaavuuden puute – vaikea keskittyä, haaveilee tai poukkoilee asiasta toiseen, Välttää ponnistusta vaativia tehtäviä, koska kokee ettei tarkkaavuus pysy aiheessa. •  Ylivilkkaus – aina vauhdissa, aina äänessä, levoton ja hyörii jatkuvasti, oppilas

hypistelee ja tunnustelee tavaroita, jalat tutisevat ja sormet napsuvat. Näkyy ja kuuluu. (Myös aliaktiivisuus!)

•  Impulsiivisuus – reagoi nopeasti eri ärsykkeisiin, puhuu ja toimii ajattelematta, ei noudata sääntöjä, ei malta odottaa vuoroaan ja tunteet voivat helposti käydä kuumiksi.

•  Lisäksi oman itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen hankaluudet, voi olla työmuistin heikkoutta, aistien herkkyyttä ja mahdollisia liitännäisoireita tai -sairauksia.

•  Oireet vaihtelevat eri tilanteissa ja myös motivaation mukaan. •  Oppilaan päivittäistaitotaso ja tunne- elämän taso 1/3 alle kronologisen iän. •  Heikko itsetunto usealla jo nuorena.


Keskittymisen ja toiminnanohjauksen pulmia on n. 20-25 % lapsista ja nuorista.

Vrt.

ADHD-diagnoosi on maailmanlaajuisesti n. 5% lapsista ja nuorista.

Väite: Oppilas tarvitsee diagnoosin tukitoimia koulussa saadakseen.

-> Ei tarvitse. Lainsäädännössä todetaan tukitoimia annettavan tuen tarpeen mukaan, ei diagnoosiperustaisesti.

-> Opettajat toimivat pedagogisin perustein, lääketiede sairauksien

luokitusjärjestelmäperustaisesti.

-> Tuemme koulussa kaikkia tukea tarvitsevia ilman lääketieteellisiä termejä.

DIAGNOOSILLA VAI ILMAN?

14.1.18

2

TARKKAAVAISUUS


Ylläpitäminen

Kohdentaminen

Siirtäminen ja joustava

vaihtaminen

Jakaminen

Impulssien

hallinta Kyky

kiinnittää huomio

olennaiseen

Ohjeiden kuunteleminen

ja niiden mukaan

toimiminen, omien

ajatusten häiritsemättö-

myys toimintaan

Kyky pysyä tarkkaavai-

sena tehtävässä

riittävän kauan

Onnistuu itseä kiinnostavissa

asioissa, tehtävän

vaikeutuessa ponnistelu vähenee

Kyky tehdä/huomioida kahta tai

useampaa asiaa

yhtäaikai-sesti

Kahden asian

yhtäaikainen huomioon ottaminen,

esim. kuunnella ja

toimia

Kyky vaihtaa

suoritus-tapaa; kyky

löytää vaihtoehtoja

Tehtävä-tyypin

vaihtuminen, siirtyminen

toiminta-tavasta toiseen

Kyky ehkäistä

ensisijaisia ärsykereaktio-pyrkimyksiä

Vuoron odottaminen,

harkittu toimiminen

(syy-seuraus)

MITEN TARKKAAVAISUUS LINKITTYY OMAN TOIMINNAN OHJAUKSEEN? •  Tarkkaavaisuutta tarvitaan kaikilla toiminnanohjauksen alueilla. •  Toiminnanohjauksen, etenkin käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyn

vaikeudet ovat tyypillisiä lapsille ja nuorille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.

•  Aivojen otsa- ja ohimolohkot ovat toiminnan johtajia, kapellimestari joka ohjaa aivojen muissa osissa sijaitsevia kielellisiä toimintoja ja muistitoimintoja. -> Nämä etuosan keskukset käsittelevät sitä tietoa mistä tulemme, mihin haluamme mennä ja miten ohjaamme itseämme kohti tavoitetta.

•  Näitä aivojen viimeisenä kehittyviä (20-25v), sääteleviä järjestelmiä kutsutaan toiminnanohjausjärjestelmäksi.


TARKKAAVUUDEN JA TOIMINNAN- OHJAUKSEN HÄIRIÖ?

•  Toiminnanohjauksen puutteellisuutta pidetään myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) keskeisenä piirteenä. -> Tällöin aivoalueiden kehittyminen ei korjaa täysin säätelyjärjestelmää vaan tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta täytyy tukea.

•  Tarkkaavaisuushäiriöisen on vaikea 1) kohdistaa tarkkaavuuttaan olennaiseen ja 2) ylläpitää sitä kohteessa riittävän kauan.

• Myös toiminnan suunnittelu ja arvioiminen suhteessa tehtävien asettamiin vaatimuksiin on etenkin tehtävissä jotka edellyttävät ennakointia tai toiminnan joustavaa vaihtamista.


POHDITTAVAKSI •  Lääketieteen valtateorian mukaan ADHD on oireyhtymä ja häiriö.

Onko se? Voisiko ADHD olla myös vahvuus?

•  Haluatko, että lapsesta tai nuoresta kehittyy heikolla vai vahvalla itsetunnolla varustettu aikuinen? Mitä voit tehdä sen eteen?

•  Miten ympäristö kohtelee henkilöitä, jotka ajattelevat tai toimivat

eri tavalla? Pakottaa muottiin? Antaa toimintavaihtoehtoja? •  Kuka määrittelee normaalin?


INKLUUSION IHANNE • Kouluissa suositaan inkluusiota eli lähikouluperiaatetta ja

integrointia eli yhdistämistä yleisopetukseen -> Erityiskouluja ajettu alas, erityisluokkia, pienryhmiä yhä vähemmän. -> ADHD-oireisia oppilaita paljon integroitu isoon yleisopetuksen luokkiin. • Tasa-arvoista esim. häiriöherkkyyden ja opetukseen

keskittymisen kannalta?

© copyright Erja Sandberg KT, EO © copyright Erja Sandberg KT, EO

Impulsiivinen

Tarkkaamaton

Käyttäytyy huonosti

Vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa

Oppimisen pulmia

Häiriköi

Levoton

Toiminnanohjauksen ongelmia

Missä vahvuudet?

ADHD-oireiset lapset ja nuoret nähdään usein vain ongelmallisina, ja heidän vahvuusalueensa sivuutetaan.

”Toivon että vahvuuteni olisi huomattu ja osattu auttaa adhd:n tuomissa vaikeuksissa…”

Heikko keskittymään

14.1.18

3

”Kun siirryin yläasteelle pistin täysin ranttaliksi; häiriköin ja pinnasin minkä kerkesin. Alisuoriuduin siis pahasti, päästötodistuksen ka. oli 6,8. Kävin yläasteen jälkeen vielä 10-luokan, se sujui hyvin kannustavan ja vahvuuksia korostavan opettajan ansiosta, vaikka menin erään toisen oppilaan kanssa luokalle diagnoosilla ’näiden kanssa ei pärjää kukaan’. Tämä opettaja todellakin teki kaikkensa että itsetuntomme kohenisi, löytäisimme itsemme ja oman uramme.”


NEGATIIVISEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHÄ

Lapsen kyvyt ja taidot toimia

Toimintaympäristön esioletukset/tulkinnat

Aikuisen negatiivinen

palaute

Lapsen minäkuva vaurioituu

Lapsen vastareaktio/”ongelmakäyttäytym

inen”

Aikuisen vastareaktio/toimintavaati

mukset

Missä kohtaa lapselle/nuorelle

opetetaan uusi toimintamalli?

(Juho Honkasilta & Erja Sandberg, 2013) Kuka huomaa vahvuudet?


KOULU TOIMII PEDAGOGIIKALLA •  Koulu ei toimi lääketieteellisillä luokitteluilla, koulu toimii pedagogisin

ratkaisuin. •  ADHD-diagnoosia ei tarvitse tukitoimia saadakseen. Lääketieteellisellä

lausunnolla ei saa mitään lisää koulussa. •  Perusopetuslaissa todetaan esim.: Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti.


VOIMATYÖKALUT REPPUUN

Copyright © Erja Sandberg KT, EO

•  Koulun tehtävänä on opettaa taitoja.

•  Mitä taitoja haluaisit opettaa lapselle, reppuun tulevaisuuden voimavaroiksi, voimatyökaluiksi?

Kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa vastoinkäymisiä, kuinka selviämme niistä yli?

Itsesäätelykyky Resilienssi

Sinnikkyys

Hyvän huomaaminen

Tunnetaidot

OPS 2016 KOROSTAA VAHVUUKSIA

Copyright © Erja Sandberg KT, EO

”Ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin.”

” Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. ”

”Yhteisö antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä.”

”Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.”

TARJOA ONNISTUMISIA •  Koulun ja kodin tulee tarjota myös onnistumisenkokemuksia.

-> Vahvistaa lapsen tai nuoren itsetuntoa ja kuvaa itsestä. -> Rakennetaan vahva aikuinen!

•  Vahvuustestit käyttöön (löytyy suomeksi www.viacharacter.org). •  Vahvuusperusteinen opetus ja ohjaus. •  Positiivinen palaute. •  Ei-kielen vähemmälle jättäminen. • Mielenkiinnonkohteiden mukainen ohjaus elämässä eteenpäin.


14.1.18

4

KRONOLOGINEN IKÄ EI KERRO KAIKKEA • Oppilaan tietty ikä vuosina tai tietty luokka-aste ei kerro mitään

toimintakyvystä tai taidoista oppitunneilla/koulupäivän aikana/arjessa. •  Kehityksillissä häiriöissä oppilas voi olla esim. muutaman vuoden

ikätasoaan jäljessä tietyissä taidoissa. •  Tukitoimien tulee pohjata yksilöllisiin tuen tarpeisiin. •  Huom. Oppilas voi olla kognitiivisesti taitava, mutta silti tarvitsee tukea

esimerkiksi tarkkaavuuteen tai toiminnanohjaukseen. -> Laaja-alaisen erityisopettajan työnkuva on laaja, tuetaan myös arjen taitoja, tuetaan myös eriyttämisellä alas- ja ylöspäin. Tuetaan siis myös lahjakkaita oppilaita, joilla on tarkkaavuuden pulmaa.


ENNAKOINTI JA STRUKTUROINTI •  Selkeät toimintatavat ja rutiinit auttavat lasta ja nuorta. •  Opettaja suunnittelee oppitunnin kulkun, strukturoi aiheen, käytettävät materiaalit,

ajankäytön, vaihtoehtoiset toimintatavat.. •  Koulupäivän ohjelma aina esille kirjallisesti ja/tai kuvin havainnollistamisen ja

toiminnanohjauksen tueksi. -> Toteutuneet kohdat voi yliviivata tai poistaa koulupäivän aikana.

•  Tehkää yhdessä luokan/ryhmän sopimukset (allekirjoittakaa ne yhdessä), tarvittaessa käykää läpi päivittäin

•  Ennakoi tulevat tapahtumat, anna aikaa sopeutua: ”Lähdetään 15 minuutin päästä” ”…10 minuutin…” ”…5 minuutin…

•  Tarkista onko ohjeistuksesi kuultu kuten sen tarkoitit: ”kertoisitko omin sanoin mitä tapahtuu 15 minuutin päästä?”

•  Opi ennakoimaan ongelmatilanteet.


JOHDONMUKAISUUS •  Tarkkaavuuden pulmia omaavat lapset ja nuoret oireilevat enemmän

epäjohdonmukaisesta opetuksesta ja kasvatuksesta.

•  Koulun eri toimijoiden (opettajat, ohjaajat ym.) samanlainen toimintatapa -> Samat säännöt (myös rajat!). -> Johdonmukaiset, riittävät yksilölliset tukimuodot. -> Monenlaiset opetusmenetelmät kaikilla opettajilla tarjolla. -> Aistien huomioiminen niin opetuksessa kuin opetustilankin kannalta (esim. kuormittuneet aistit voivat häiritä, jopa estää oppimista!). Huom! Koulun tukena myös lapsen tai nuorten huoltajien (molemmilla samat!) tulee noudattaa johdonmukaista kasvatusta: Rajat, uusien toimintamallien opettaminen arkeen, positiivinen palaute ym.


HUOMIO OHJEISTUKSEEN •  Kun tarkkaavaisena toimintaohjeiden kuunteleminen on hankalaa, tuki

tarvitaan myös esimerkiksi tehtävän tai tilanteen ohjeistukseen. • Ohjeista aina edestäpäin oppilasta. Tehokeinona oppilaan nimen

sanominen alkuun tai vaikka olkapäästä koskettaminen. -> Tarkkaavaisuus valpastuu.

•  Anna yksi toimintaohje kerrallaan (myös monivaiheisissa ohjeistuksissa). •  Varmista, että oppilas on ymmärtänyt ohjeen ja pystyy toimimaan sen

mukaisesti (huomioi toiminnanohjaius). •  Uusi ohje vasta kun edellinen on tehty/työn osavaihe saatu valmiiksi. •  Anna ohjeet aina myös muutoin kuin suullisesti (esim. kuvat, kirjallisesti,

näyttämällä). • Ohjeistus on tehokkaampi kuin kielto, se kertoo lapselle/nuorelle mitä

toivot hänen tekevän: ”kävele” on tehokkaampi kuin ”älä juokse”. EI-sana kärsii inflaation jo lapsena.


VAIHTOEHTOJEN KARSIMINEN •  Jos on liikaa vaihtoehtoja, lapsi tai nuori helposti jumittuu valintaan eikä

pääse alkuun itse tekemisessä. • Opettaja, ohjaaja tai huoltaja tekee ESIVALINNAN jos on tarjolla paljon

vaihtoehtoja tekemisessä (esim. materiaalit, tehtävät, pelit, leikit, välineet). -> Anna esimerkiksi kaksi vaihtoehtoa, joista oppilas saa valita -> Seuraavalla kerralla vaihtoehdot voivat olla erilaiset -> Samalla tuetaan oppilaan toiminnanohjausta.


TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN • Oman toiminnan suunnittelu, aloitus ja eri välivaiheiden kautta toiminnan

itsenäinen jatkaminen ja valmiiksisaattaminen on hankalaa. •  Kyse ei ole siitä, etteikö oppilas osaisi tehdä! •  Kun oman toiminnan ohjaaminen ei itsenäisesti onnistu, asioita on

vaikeata aloittaa ja saada valmiiksi. -> Jatkuva epäonnistuminen nakertaa oppilaan itsetuntoa ja hän kokee itsensä huonoksi tai erilaiseksi.

• Oppilas tarvitsee siis aikuisen tukea itsenäiseen toimintaan jokaisella oppitunnilla…

•  ...ja myös oppituntien välillä (siirtymät seuraavalle tunnille, välitunnille) ja oppituntien jälkeen (kotimatka).


14.1.18

5

OPETA TUNNETAITOJA •  Itsesäätely on monesti hankalaa ja tunnesäätely sen myötä. •  Tunnetaidot kuuluvat säätelytaitoihin. •  Impulsiivinen oppilas saattaa toimia ensin impulssien ja emootioiden

viemänä, ja pohtia vasta sitten mitä tuli tehtyä. •  Puutteellisilla tunnetaidoilla tulee myös helposti väärinkäsityksiä

esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa ja se aiheuttaa ristiriitatilanteita. • Monenlaisten tunteiden tunnistamista, omien tunnetilojen säätelyä ja

tunteessa toimimista tulee harjoitella. •  Tulee opettaa myös havaitsemaan toisten henkilöiden tunnetiloja. •  Esim. Aggressiivisen käytöksen tai käytöshäiriön takana on yleensä

puutteelliset tunnetaidot.


OPETA SOSIAALISIA TAITOJA •  Sosiaaliset taidot ovat täysin opeteltavia taitoja. •  Esimerkiksi aggressiivisuutta pidetään sosiaalisten taitojen

vastakohtana. Jos lapsella tai nuorella ei ole taitoja toimia, hän valitsee helpon selviytymismallin, aggressiivisuuden.

•  Sosiaaliset taidot peilautuvat sosiaalisiin suhteisiin, kaveritaitoihin. •  Sosiaaliset taidot ovat käytössä sosiaalisissa tilanteissa. • Onkin tärkeätä auttaa ja opettaa toimintamalleja toisten kanssa

toimimiseen erilaisissa tilanteissa. -> Oppilaalle hankalalta tuntuvilta ns. vapaissa tilanteissa esim. välitunnilla, pari- tai ryhmätöissä, kaverisuhteissa.


HUOMIOI AISTIT •  Aistien herkkyys on hyvin yleistä kaikissa neurologispohjaisissa oireissa.

-> Lisäominaisuus oppilaassa. •  Kuormittuvat aistit voivat estää oppimisen. •  Kuormittuvat aistit aiheuttavat oppilaalle levottomuutta luokassa. •  Huomio etenkin näköaistiin (valkoinen loisteputkivalo luokassa),

tuntoaistiin (toisten oppilaiden kosketus) ja kuuloaistiin (yleinen häly luokassa).

• Mahdollista oppilaalle myös rauhallinen tila, jossa aistikuormaa voi purkaa koulupäivän aikana.


KOULUN NIVELVAIHEIDEN SUUNNITTELU

•  Esikoulu -> Alkuopetus •  Alakoulu -> Yläkoulu •  Yläkoulu -> Toinen aste

•  Ajoissa keskustelutilaisuus, jossa suunnitellaan: a) Pedagogisten tietojen siirtyminen (tehdyt asiakirjat) b) Toimivien tukimuotojen siirtyminen c) check pointit tukitoimille, välitavoitteille yms. •  Etenkin luokaopettajajärjestelmästä aineenopettajajärjestelmään

siirtyminen kipupiste! (toiminnanohjaus, itsenäinen siirtyminen) •  Peruskoulun jälkeinen tuki toisella asteella todella tärkeätä

varmistaa!


LIIKETTÄ OPETUKSEN VÄLIIN • Auta lasta tai nuorta keskittymään: muista aivoperäinen

tarve liikkua, tarve olla ”levoton”. • Tarkkaavuus säilyy max 15min (vrt. 45-90min oppitunnit). • Salli motorinen liike, se nostaa aivojen aktivaatiotasoa

(stressilelu hienomotoriikkaan, liikuntaa, taukojumppaa, talon ympärijuoksua, apuvälineiden käyttö: tasapainotyyny jne.)

• Pidä taukoja, aktivaatiotaso laskee nopeasti ja keskittyminen häiriintyy.

•  ”Herättele”


ASENTEET • Oppilas aistii nopeasti hyväksytkö hänet vai et. • Oppilaan huoltajat aistivat kuinka suhtaudut ADHD-oireiseen

oppilaaseen. • Monet ADHD-oireiset henkilöt ovat poikkeuksellisen hyviä jollain

sektorilla (matemaattiset taidot, luovuus, kielet tms.) -> Kannusta vahvuuksien suuntaan • Anna positiivista palautetta -> Itsetunto vahvistuu, myönteinen minäkuva! Positiivinen pedagogiikka! Ks. artikkeli: Sandberg & Vuorinen. (2015).

Kohti vahvuusperustaista opetusta positiivisen pedagogiikan keinoin.


14.1.18

6

Kouluajan toimilla ja opettajan ASENTEILLA on tutkitusti kauaskantoiset vaikutukset. -> Aikuisena muistetaan hyvin -> Koulu voi aloittaa negatiivisen kehityskulun, joka johtaa aikuisena syrjäytymiseen! -> Yhteiskunnallinen epäonnistuminen. Akateeminen julkaisu: Sandberg, E. & Harju-Luukkainen, H. (2017). "Opettajan asenne heijastui suoraan oppilaan koulumenestykseen" Riittämättömät tukitoimet koulussa ADHD-perheiden näkökulmasta viimeisten vuosien aikana. NMI-Bulletin 2/2017.


OIREIDEN VAIHTELEVUUS Oireita lisäävät: �  suuri ryhmäkoko �  vapaamuotoinen tilanne �  ympäristön häiriötekijät �  monimutkaiset, pitkät ohjeet �  pitkäkestoinen, ponnistelua

vaativa työskentely �  palaute vasta tekemisen päätyttyä �  toistuva, tylsäksi tai vaikeaksi

koettu tekeminen �  useat yhtäaikaiset, huomiota

vaativat asiat �  yleisesti koko ryhmälle annettu

ohje �  odotus paikallaan pysymisestä �  fyysinen tai psyykkinen

epämukavuus (väsymys, nälkä, jännitys)

Oireita lievittävät: �  rauhallinen ympäristö �  pieni ryhmä, kahdenkeskisyys �  strukturoitu tilanne �  lyhyet, yksi vaihe kerrallaan annetut ohjeet �  lyhyisiin jaksoihin jakautuva tekeminen

(10-15min) �  välitön, kannustava palaute �  mielenkiintoinen tekeminen, hyvä

motivaatio �  työskentely yksi asia kerrallaan �  yksilölle suoraan suunnattu ohje �  mahdollisuus liikehtiä �  Apuvälineet, esim. kiilatyyny tuolilla,

stressipallo, sinitarra, pieni lelu, painopeitto tai -liivi

�  vireystilan säätelyä helpottavat olosuhteet turhat ärsykkeet pois ympäristöstä


LISÄLUKE- MISTA


•  Väitöstutkimukseni julkaistu toukokuussa 2016. •  Löytyy verkosta.

TIETOKIRJA HENKILÖN TUKE-MISESTA TULOSSA 26.1.2018.


Sisältää tarvittavat vahvuusperusteiset tukimuodot: •  Varhaiskasvatuksessa •  Peruskoulussa •  Toisella asteella •  Korkea-asteella •  Työelämässä

•  Sisältää koulun siirtymävaiheiden huomioinnin.

•  Tilaa VIP-hintaan 33e osoitteesta: https://www.ps-kustannus.fi/6892.html

•  Soveltuu niin ammattilaisille kuin huoltajillekin.

[email protected] www.erjasandberg.eu/blog https://www.facebook.com/KTErjaSandberg/


Documents

HISTORIANI ADHD:N PARISSA · -> Tarkkaavaisuus valpastuu. • Anna yksi toimintaohje kerrallaan (myös monivaiheisissa ohjeistuksissa). • Varmista, että oppilas on ymmärtänyt