M Itella Posti OyItella Green

Vasemmistoliitto ei laadi leik-kauslistoja. Vaihtoehto on rikkaiden verojen korotta-minen. Puheenjohtaja Paa-

vo Arhinmäki nostaa tärkeimmiksi vaaliteemoiksi palveluiden, perus-turvan ja työelämän kehittämisen.

– Suurituloisia suosiva ja tu-loeroja kasvattava veropolitiikka

Leikkauslistoja ei tarvitaon tullut tiensä päähän, Paavo Ar-hinmäki pamauttaa. Vasemmisto-liiton veromallissa muun muassa pääomatulojen veronkorotuksilla, pankkiveroilla ja työnantajien Ke-la-maksun palautuksella kerättäi-siin valtiolle kolmisen miljardia li-sää tuloja. Sivu 2.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki saa voimia vaativaan työhönsä futiksesta, lukemisesta ja musiikista.

Etsi oma ehdokkaasi sivuilta 14–18!

HELSINKIEduskuntavaalit ennakkoäänestys 6. – 12.4. Vaalipäivä 17.4.

VASEMMISTOLIITON VAALILEHTI

Verotetaan rikkaita enemmän ja säästetään armeijan asehankinnoista, yritystuista ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten verohelpotuksista.

Otsikoissa vilisee väite tuloerojen kasvus-ta. Se sivuuttaa kysymykset vastuusta ja vallasta. Tuloerot eivät ole kasvaneet, niitä on päätetty kasvattaa 1990-luvun

alusta. Kun porvarien rakastamaa arvonlisäve-roa tai muita tasaveroja nostetaan, verotuksen tuloja tasaava vaikutus heikentyy. Oikeisto peit-telee tuloerojen kasvattamista puhumalla kulu-tuksen verottamisesta työn sijaan. Verotus on omistussuhteiden ohella tärkein tulonjakoa oh-jaava tekijä. Sivu 4.

Tuloeroja päätettiin kasvattaa

Dan Koivulaakso vastustaa tasaveroja.

KUVA: EETU KOMSI

Ympäristöpolitiikassa puolustamme ää-netöntä, sanoo eduskuntavaaliehdokas ja kansalaisjärjestöaktiivi Henrik Ny-holm. Etelä-Suomen metsiä ja soita ei

ole suojeltava vain siksi, että luonnon moni-muotoisuuden ja hiilivarastojen väheneminen tekee meidät haavoittuvammiksi ilmastonmuu-tokselle, vaan myös siksi, että lajit ovat itses-sään arvokkaita. Sivu 7.

Ekologinen hyvinvointivaltio, nyt!

Yhdeksän kymmenestä yliopistolaises-ta pitää yliopistouudistusta epäonnistu-neena. Lain luvattiin parantavan opiske-lumahdollisuuksia ja tuovan lisää rahaa

opetukseen ja tutkimukseen. Sen sijaan uudis-tus on johtanut YT-neuvotteluihin, ja monia oppi-aineita ja yliopistokeskuksia uhkaa alasajo. Sivu 9.

Yliopistoissa ei juhlita uutta lakia

Elämässä ei aina itse pysty huolehtimaan toimeentulostaan. Siksi on perusturva. Etuudet ovat lakisääteisiä, mutta kaikki nii-hin oikeutetut eivät tukia hae. Köyhyyttä

pidetään itse aiheutettuna ongelmana, johon on häpeällistä hakea apua yhteiskunnalta. Sivu 5.

Kuka tarvitsee perusturvaa?

Kirsi Pihlaja pohtii perusturvaa.

KUVA: MIGUEL VERA

2 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehtivaalit.vasemmisto.fi

Loppu kyykyttämiselle ja työehtojen polkemiselleHarmaa talous kitketään valvon-nalla ja kovemmilla rangaistuksil-la sekä ulottamalla tilaajavastuu-laki koko alihankintaketjuun. Pät-kä- ja vuokratyöntekijöille taataan kunnon työehdot. Ammattiyhdis-tysliikkeelle kanneoikeus, jotta se voi puolustaa työntekijöiden oi-keuksia. Työehtosopimuksia vah-vistetaan, ja niitä tuetaan säätä-mällä kaikille 10 euron lakisäätei-nen minimituntipalkka.

Verot maksukyvyn mukaanAlle 10 000 euron vuosituloja ei veroteta. Pääomatuloja verote-taan samoin kuin palkkatuloja. Pörssikeinottelua rajoitetaan ra-hoitusmarkkinaverolla. Ympäris-töveroilla suojellaan luontoa, ja ne toteutetaan sosiaalisesti oi-keudenmukaisesti. Valtion tuloja lisätään veropohjaa laajentamal-la, jolloin leikkauslistoja ei tarvita. Harmaa talous kitketään ja ydin-voimalle säädetään haittavero.

Turvattu toimeentulo kaikilleKaikille on taattava 750 !/kk pe-rusturva. Sen piiriin kuuluvat työttömät, pientä eläkettä, sai-raus-, äitiys-, isyys- ja vanhem-painrahoja saavat sekä opintora-haa, kodinhoidontukea ja yrittä-jien starttirahaa saavat. Tämä on ensimmäinen askel kohti perus-tuloa ja vähentää köyhyyttä sekä ihmisten juoksuttamista luukulta toiselle.

Terveys ei ole kauppatavaraaTerveydenhuoltoon lisää työn-tekijöitä, ja heille mahdollisuus vaikuttaa työnsä kehittämiseen.

Työstään he ansaitsevat kunnon palkan. Terveyspalveluihin sääde-tään 650 euron vuosittainen mak-sukatto. Mielenterveys- ja päihde-palveluiden resursseja lisätään. Vanhuksille oikeus inhimilliseen hoivaan – pääsy laadukkaaseen hoitoon turvataan vanhuspalve-lulailla. Terveys ei ole kauppata-varaa: ulkoistaminen ja yksityis-täminen lopetetaan.

Joukkoliikenteestä halpaa ja helppoaEdullinen, luotettava ja laadu-kas julkinen liikenne on vaihto-ehto yksityisautoilulle. Suomi pi-tää saada raiteille. Valtion on in-vestoitava uusiin ratayhteyksiin ja peruskorjauksiin.

Tasa-arvoiseen sivistykseenOpiskelijoiden toimeentulo ei voi perustua lainarahaan. Peruskou-lujärjestelmää ei saa romuttaa. Säädetään laki varhaiskasvatuk-sen ja peruskoulutuksen ryhmä-kokojen pienentämiseksi. Mak-suton koulutus ja sivistys omas-sa maakunnassa taattava kaikille. Taide ja kulttuuri ovat perusoi-keuksia.

Aikaa vanhemmuuteenLapsilla ja vanhemmilla on oi-keus toistensa aikaan. Vanhem-painvapaa uudistetaan siten, että molemmille vanhemmille kuuluu yksi 6 kk jakso, ja kolmannesta vanhemmat sopivat keskenään. Yksinhuoltaja saa viettää vau-vansa kanssa kaikki 18 kuukaut-ta. Vanhemmuuden kustannuk-set jaetaan kaikkien työnantajien kesken. Yrittäjien sijaispalvelu va-kinaistetaan koko maahan.

Vasemmiston vaihtoehto nykypolitiikalle!

VASEMMISTOLIITON VAALILEHTI Valtakunnallinen painos: miljoona kpl | Kustantaja: Vasemmistoliitto rp | Helsingin piirin lehden päätoimittaja: Jorma Pikkarainen | Toimituspäällikkö: Pia Hyötynen | Toimittaja: Elina Turunen | Avustajat: Jenni Jusslin, Annika Lapintie, Miguel Vera, Eliisa Alatalo, Dan Koivulaakso | Ulkoasu: Banzai Marketing Oy | Kuvankäsittely ja paino: I-Print | Helsingin Vasemmistoliitto ry, Viherniemenkatu 5, 2. krs. 00530 Helsinki. Puheenjohtaja Sampo Villanen, toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen, 050 537 9011, jorma.pikkarainen@vasemmistoliitto.fi | http://helsinki.vasemmisto.fi | http://stadinvaltuusto.vas.fi | http:www.facebook.com/helsinginvasemmisto

Eläkkeellä on voitava elää hyvinTyöeläkeiän alaraja säilytetään 63 vuodessa. Eläkkeelle päästään joustavasti 63–68-vuotiaana. Työ-uria pidennetään työllistämällä työttömiä ja parantamalla työssä jaksamista. Eläkkeen on riitettävä ihmisarvoiseen elämään.

YhdenvertaisuuttaLakien pitää estää syrjintä ja mahdollistaa kaikille itsemäärää-misoikeus ja elämä yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Sääde-tään sukupuolineutraali avioliit-tolaki, joka takaa myös tasaver-taiset adoptio-oikeudet. Samat oikeudet ja velvollisuudet kuulu-vat kaikille.

Ilmasto-oikeudenmukaisuuttaSäädetään vuosittaisiin pääs-tövähennyksiin perustuva sito-va ilmastolaki. Ilmastoa ei jätetä markkinoiden armoille. Kehitty-viä maita tuetaan ympäristöystä-välliseen tuotantoon. Ilmaston-muutoksen torjunta ei saa nostaa pienituloisten elinkustannuksia. Ydinvoimaa ei rakenneta lisää.

Tieto kuuluu kaikilleInternetin ja uusien tekniikkojen mahdollisuuksia on käytettävä ih-misten vapauksien lisäämiseen. Julkinen informaatio on oltava kaikkien käytettävissä. Kirjasto-jen resursseja lisätään. Julkis-hallinnossa ja kouluissa sääste-tään suosimalla avoimen lähde-koodin ohjelmistoja. Julkisen tie-don on oltava ymmärrettävää ja helposti saatavilla.

Asumisen hinta alasJokaisella on oikeus kohtuuhin-taiseen asumiseen. Vuosittainen asuntotuotanto nostetaan 30 000 asuntoon. Asumistukea myönne-tään kaikkiin vuokra-asuntoihin, jotta tuen saajat eivät keskity sa-moille alueille.

Hyvinvointia koko maahanValtion on taattava rataverkot, tiet, posti- ja puhelinpalvelut sekä tietoliikenneyhteydet koko maa-han. Valtiontuki kohdennetaan alueellisiin osaamisvahvuuksiin ja luonnonvarojen kestävään ke-hittämiseen. Maaseudun ja kau-punkien vastakkainasettelusta siirrytään rakentavaan yhteistyö-hön.

Vastuullista turvallisuus-politiikkaaSotilaallinen liittoutumattomuu-temme edistää rauhaa ja vakaut-ta. Suomesta tehdään rauhan-turvaamisen suurmaa. YK:n ope-raatioihin panostetaan, ja joukot vedetään pois Afganistanista. Ar-meijan määrärahat jäädytetään, ja ne kohdennetaan itsenäiseen maanpuolustukseen. Hyökkäys-aseita ei hankita, eikä Suomea liitetä Natoon.

Lue lisää: www.vasemmistoliitto.fi

Valtiovarainministeriö ja ko-koomuksen puheenjohta-ja Jyrki Katainen ovat esit-täneet Suomen talouden

kestävyysvajeen olevan kymme-nen miljardin luokkaa. Tällä laskel-malla on perusteltu leikkauslisto-jen tarvetta.

– Tosiasiassa kestävyysvaje on eri tutkimuslaitosten mukaan noin puolet valtiovarainministeriön esit-

TEKSTI: PIA HYÖTYNEN

Poliitikko ja stadionbongariPaavo Arhinmäki viilettää sydän aatetta palaen puolueen vaaliveturina ympäri maata. Kansanedustajan ja puolueen puheenjohtajan työhön hän ammentaa voimia futiksesta, lukemisesta ja musiikista.

tämästä. Se on siis vähemmän kuin viimeisen kahdeksan vuoden aikana jaetut tuloveroalennukset, jotka ovat yli kuusi miljardia euroa, Arhinmäki puhkoo kuplaa.

Vasemmistoliitto on lyönyt konkreettiset esitykset pöytään ja haastaa muut puolueet esittämään omat laskelmansa. Suuntaviivat ei-vät riitä.

– Oikeudenmukaisempi tulove-

rotus laskisi pienissä tuloissa ja nousisi maltillisesti suurissa. Jo-kainen lisäeuro pienituloisille me-nee kotimaiseen kysyntään ja luo näin uusia työpaikkoja.

Vasemmiston veromalli toisi työttömälle sata euroa kuussa li-sää. 1333 euroa kuussa tienaava pätkätyöläinen saisi käteen kah-deksan kymppiä ja reilun tonnin eläkettä saavakin yli neljä kymp-piä.

– Neljänkymmenen tuhannen vuosituloista lähtien verotus ki-ristyisi maltillisesti. 3333 euroa kuukaudessa tienaava palkansaa-ja maksaisi veroa yhdeksän euroa enemmän kuukaudessa. Tämä on paljon vähemmän kuin samoilla tuloilla joutuisi maksamaan arvon-lisäveron korotuksia, Arhinmäki esittelee ekonomistien laskelmia.

Kokoomus, keskusta, vihreät ja rkp esittävät tasaveroon siirtymi-sen jatkamista. Arvonlisäveron ko-rottaminen nostaa palveluiden, ruuan, lääkkeiden, vaatteiden ja asumisen hintoja. Suhteellises-ti eniten arvonlisäveroa maksa-vat pienituloiset. Myös keskituloi-sille alv:n korotukset ovat kohtuut-tomia.

Ei yksityistämisparodiaa!Kuntien ja valtion tehtävä on tuot-taa hyviä peruspalveluja. Yritys-ten tehtävä on osakeyhtiölain mu-kaan tuottaa mahdollisimman isoa

voittoa osakkeenomistajilleen. Yri-tykset keräävät voittomarginaa-lin huonontamalla palveluja, nos-tamalla maksuja tai maksamalla huonompia palkkoja.

– Kuntien yrityksiltä ostamat ter-veyspalvelut ovat paljastuneet kal-liiksi. Yksityinen kuorii kermat ve-rokakun päältä ja jättää vaikeat ja kalliit operaatiot julkisen puolen hoidettaviksi. Laatu huononee ja hinnat nousevat. Kulut maksavat kansalaiset, voitot menevät bisnes-miesten taskuun, Arhinmäki sum-maa.

– Nuoruuteni hauskimpia elo-kuvia oli Hei, me lennetään! Se on parodia katastrofielokuvista. Va-Työntekijöiden kyykyttämisen ja työehtojen polkemisen on loputtava, vaatii Paavo Arhinmäki.

semmisto ei salli, että julkisilla pal-veluilla tehdään Hei, me yksityiste-tään! -parodiaa.

Jokaiselle oikeus hyvään työhönVasemmistoliitto on tehnyt edus-kunnassa eniten töitä paremman työelämän puolesta. Sadat vasem-mistolaiset luottamusmiehet työ-paikoilla takaavat, että puolue on työelämän arjen asiantuntija.

– Teemme aloitteita, jotta työttö-myys vähenee, palkka riittää elämi-seen ja töissä on turvallista ja viih-tyisää. Puolustamme myös hyvin-vointivaltiota, sanoo Arhinmäki.

Lakien on suojattava työntekijöi-tä ja ammattiyhdistysliikkeen toi-mintaa paremman työelämän puo-lesta. Laissa on säädettävä myös työehtosopimuksia tukeva indek-siin sidottu 10 euron vähimmäis-tuntipalkka.

– Joustavasta 63–68-vuoden eläkeiästä pidämme kiinni. Työuria pidennetään työllistämällä työttö-miä ja ehkäisemällä varhaista työ-kyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Panostetaan nuorten työllistämi-seen ja inhimilliseen työhön, jotta työntekijät pääsevät terveinä eläk-keelle, Arhinmäki vaatii.

– Tärkeää on myös kitkeä har-maa talous. Lääkkeitämme ovat ti-laajavastuulain ulottaminen koko alihankintaketjuun. Ammattiyhdis-tysliikkeelle tulee säätää kanneoi-keus, sillä ulkomaalaiset työnteki-

jät eivät tiedä oikeuksiaan ja vel-vollisuuksiaan tai eivät uskalla pi-tää yksin puoliaan.

– Irtisanomissuojaa pitää paran-taa, jotta työnantajalle ei ole hal-vinta irtisanoa väkeä Suomen-yksi-köistään. Pätkä- ja vuokratyönteki-jöille on saatava kunnon työehdot.

Vasemmiston veromalli löytyy täältä: www.vasemmisto.fi/images/ohjelmat/

Paavon kotisivut: www.paavoarhinmaki.fi

Joustava 63–68-vuoden eläkeikä on hyvä. Panostetaan nuorten työllistämiseen ja inhimilliseen työhön, jotta työntekijät pääsevät terveinä eläkkeelle.

3HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi

Kunnallispolitiikka vie ai-ka suuren osan Outi Oja-lan ajasta. Hän on Helsin-gin kaupunginhallituksessa

ja valtuustossa sekä pääkaupun-kiseudun koordinaatioryhmässä. Ojala jäi kansanedustajan työstä eläkkeelle huhtikuussa 2007.

– Enemmän vapaa aikaa nyt on-neksi on. Voin tavata useammin ys-täviäni ja käydä oopperassa ja kon-serteissa.

Kalevi Kivistö on viettänyt ope-tusministeriön ylijohtajan työstä eläkepäiviä 6 vuotta ja 3 kuukautta.

– Harrastukset vievät niin pal-jon aikaa, ettei harrastamaan juuri ehdi, hän naurahtaa viitaten luot-tamustehtäviinsä muun muassa Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana.

– Myös vaimoni Sirkka sanoo, ettei ole juuri huomannut tehtä-vieni vähentyneen.

Oliko eläkkeelle jääminen vaikeaa?– Ei ollut, sillä olin sitä jo hyvän aikaa suunnitellut. Nyt on enem-män aikaa myös erilaisille järjes-tötehtäville. Mukavia työkavereita eduskunnasta toki alkuun kaipasin, Ojala toteaa.

Kivistö ahkeroi vielä työn pää-tyttyä monia selvityksiä opetusmi-nisteriölle, ja nyt häntä vievät ko-kouksiin eri puolelle maata luotta-mustehtävät.

– Mukavaa on se, että nyt eh-tii sentään lehden lukea aamuisin. Kuuden suurimman eläkeläisjär-jestön Eetun kiertävä puheenjoh-tajuus on tänä vuonna Eläkeläiset ry:llä, sekin teettää työtä. Ja kun te-kee hommia yksin ilman työyhtei-söä, paketin kasassa pitäminen ja aikataulutus vievät aikaa.

Kiireiset eläkeläiset vaativat vanhuspalvelulakiaEläkeläiset Kalevi Kivistö ja Outi Ojala elävät edelleen kalenterin armoilla. Luottamustehtävissään he ajavat eläkeläisten asiaa vaatimalla, että pitkään maata rakentaneiden rahat riittävät ja kohtelu on inhimillistä.

TEKSTI: PIA HYÖTYNEN KUVAT: MIGUEL VERA

Eläkeläiset ovat voimavaraOjala ja Kivistö toivovat muutoksia eläkeläispolitiikkaan.

– Eläkeläiset ovat voimavara ei-kä pelkkä kustannuserä. Pitkään työtä tehneiden ihmisten osto-voimasta tulisi huolehtia nykyistä paremmin. En nyt puhu itsestäni, mutta pienillä eläketuloilla sinnitte-levien tulokehitys jää vuosien mit-taan kovasti jälkeen palkansaajista, Ojala huomauttaa.

Kivistö listaa neljä pääkohtaa, joista vaalien alla pitäisi keskustel-la ja vaalien jälkeen korjata.

– Vanhustenhoito on saatava kuntoon säätämällä vanhuspalve-lulaki, jossa määritellään normit hoidon järjestämiselle. Suosituk-set esimerkiksi henkilöstömääris-tä eivät ole purreet.

– Omaishoitajien asemaa on ko-hennettava ja yhtenäistettävä si-ten, ettei esimerkiksi taloudellinen tuki riipu asuinkunnasta.

– Veropolitiikan suuntaa on muutettava pois kulutusverojen nostosta, josta eniten kärsivät pie-nituloiset. Vasemmistoliiton vero-linjaukset ovat tässä suhteessa hy-vät. Nyt säädetty takuueläke on lii-an pieni; Vasemmistoliiton esit-tämä 750 euroa/kk perustulo olisi suurempi.

– Vanhusten hoito- ja hoivata-kuu pitää saada aikaisiksi vanhus-palvelulailla. Nykytilanne on todel-la huolestuttava esimerkiksi Hel-singissä. Kaikki eivät pärjää koto-

na, vaikka haluaisivatkin. Silloin on saatava ympärivuorokautista hoivaa, korostaa Ojala.

Joustava eläkeikä on hyväOjala ja Kivistö eivät usko tervey-denhuollon yksityistämisen ilosa-nomaan.

– Valitettavasti monet kunnat ovat rahapulassa toimineet lyhyt-näköisesti ja ulkoistaneet palvelui-taan. Kunnan pitää pääsääntöisesti

tuottaa vanhusten palvelut, lisäksi voi olla yksityisten yritysten tai jär-jestöjen ylläpitämiä palvelutaloja, Ojala linjaa.

Kivistön mielestä yksityistämi-nen voi jakaa väestön kahtia: köy-hät käyttävät julkisia ja rikkaammat yksityisiä palveluja.

– Tämä laskee julkisten palvelu-jen suosiota. Rikkaat eivät halua niistä maksaa, eikä julkisiin vir-koihin saada pätevää henkilöstöä. Kierre heikentää julkisten palvelu-jen laatua.

Työuria pyritään pidentämään, ja keinoksi esitetään muun muas-sa eläkeiän nostoa.

– On hyvä, että kannustetaan jatkamaan työelämässä pidem-pään. Jos eläkeikärajoihin halu-taan muutoksia, niistä tulee sopia kolmikannassa, kiteyttää Ojala.

– Eläkeiän nostosta pitävät suu-rinta ääntä ne, jotka ovat johtajaso-pimuksella itse jääneet pois työstä 60-vuotiaina, tuhahtaa Kivistö.

Hän toteaa, että Suomessa työ-

urat ovat jo pari vuotta pidempiä kuin EU:ssa keskimäärin. Eläkeiän nosto ei toisi yhtäkään uutta työ-paikkaa.

– Pitäisi työllistää työttömät ja erityisesti kortistossa kituvat alle 25-vuotiaat nuoret. Nykyinen jous-tava eläkeikä on hyvä. Tutkimusten mukaan se on vuosittain pidentä-nyt eläkkeelle jäämisikää puolella vuodella.

Joukkoliikenne ahkerassa käytössäMitä yhteiskunnan palveluja tarvit-set nyt? Entä 10 vuoden kuluttua?

– Käytän terveysaseman palve-luja. Liikkuessani kaupungilla päi-vittäin käytän kunnallista joukko-liikennettä: raitiovaunuja, metroa ja busseja. Taloyhtiömme saa kau-kolämpönsä Helsingin Energialta. Pääkaupunkiseudun kunnat tuotta-vat yhdessä puhtaan juomaveden ja huolehtivat jätevesistä. Myös jätteiden huollon seudun kaupun-git ovat järjestäneet yhdessä.

Ojala haluaa nostaa nämä it-sestään selvänä pidetyt asiat, kos-ka ne ovat varsin tärkeitä arjen su-jumisen kannalta.

– 10 vuoden kuluttua, jos olen hengissä, uskon tarvitsevani enemmän terveydenhuollon ja so-siaalitoimen palveluja.

Myös Kivistö käyttää ahkerasti joukkoliikennettä. Toimintakyky on edelleen hyvä, joten terveyskes-kukseen hän joutuu turvaamaan harvoin.

– Olen myös kulttuuripalvelu-jen suurkuluttaja. Yritän kuntoilla ja syödä terveellisesti, jotta olisin 10 vuoden kuluttuakin hyväkuntoi-nen ja tarvitsisin palveluita mah-dollisimman vähän.

Espoossa asuva Kalevi Kivistö kuntoilee säännöllisesti, jotta toimintakyky säilyy hyvänä. Helsinkiläinen Outi Ojala huristelee ratikalla, metrolla ja busseilla päivittäin.

Omaishoito kunniaan!

Muutaman viimeisen vuo-den aikana on ajettu alas useita palveluita. Esi-merkiksi kaupungin oma

huumekatko on lopetettu ja Kettu-tien A-poliklinikka ajettu alas.

– Helsinki on panostanut pääasi-assa ns. haittoja vähentävään kor-vaushoitoon, joka sopii vain pie-nelle osalle huumeiden käyttäjistä.

TEKSTI: ELINA TURUNEN

Haittojen vai kärsimyksen vähentämistä?

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas, sosionomi ja huume-työntekijä Tiina Lintunen kuvailee päihdepalve-lujen tilannetta Helsingissä huonoksi.

Tilastoissa hoidossa olevien mää-rä näyttää lisääntyneen, mutta to-dellisuudessa ihmiset eivät välttä-mättä saa muuta kuin lääkehoitoa. On selvää, että pelkkä lääke ei rat-kaise usein kaoottista tilannetta. Tarvitaan paljon tukea ja uutta si-sältöä kuntoutujan elämään. Myös alkoholistien hoitoon pääsy on vai-keutunut, sanoo Tiina Lintunen.

– Joitakin palveluja on kilpai-lutettu, jolloin hoitopaikat voivat vaihtua jopa vuosittain. Pysyvyys on erityisen tärkeää, sillä luotta-muksen syntyyn saattaa mennä vuosia.

Miten palveluja tulisi parantaa?– Yksi hoito ei sovellu kaikille, ei-kä ensimmäinen hoitokerta usein-kaan johda täysraittiuteen. Erilai-sia päihdepalveluja tulisi tarjota laajasti.

– Muutoksia perustellaan sääs-töillä, vaikka päihdeongelman hoi-tamatta jättäminen maksaa yhteis-kunnalle enemmän. Raha ei saisi olla ensisijainen näkökulma. Hoi-tamatta jättäminen tarkoittaa koh-tuutonta kärsimystä yksilölle ja hä-nen läheisilleen, Lintunen sanoo.Tiina Lintunen toteaa korvaushoidon sopivan vain osalle päihdeongelmaisista.

4 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehtivaalit.vasemmisto.fi

Lehtien otsikoissa vilisee väi-te “Tuloerot ovat kasvaneet”. Se sivuuttaa kysymykset vas-tuusta ja vallasta. Tuloerot ei-

vät ole kasvaneet, niitä on päätetty kasvattaa 1990-luvun alusta saak-ka. Aina kun porvarien rakastamaa arvonlisäveroa tai muita tasavero-ja nostetaan, verotuksen tuloja ta-saava vaikutus heikentyy. Oikeisto peittelee tuloerojen kasvattamista puhumalla kulutuksen verottami-sesta työn sijaan.

Verotus on omistussuhteiden ohella tärkein tulonjakoa ohjaava tekijä. Veroasiantuntija Matti Tuo-malan artikkeli “Forssan ohjelman tavoite progressiivisesta tulovero-tuksesta on herätettävä henkiin” auttaa selvittämään, kenen kuk-karolla Suomessa on viime vuosi-kymmeninä käyty.

Korkeatuloisimman yhden pro-sentin keskimääräinen vero laski vuoden 1987 44,4 prosentista vuo-den 2004 34,4 prosenttiin. Vastaa-vasti mediaani muuttui 22,2 pro-sentista 20,8 prosenttiin. Varak-kaiden veronkevennyksiä ja tulon-siirtoja suuryrityksille on jatkettu.

Tuloeroja päätettiin kasvattaa

TEKSTI: DAN KOIVULAAKSO KUVA: PIA HYÖTYNEN

Yhteiskunnallisessa keskustelussa valitetaan epätarkkoja ja ylimalkaisia ilmaisuja kehityksen kulusta. Yleisin epätäsmällisyys heikennyksiä kuvattaessa on, ettei kerrota keistä tai mistä heikennykset johtuvat.

Matti Vanhasen, Mari Kiviniemen ja Jyrki Kataisen Suomessa tämä on vielä tehty lainarahalla.

Tuloerot kasvavat, porvari nukkuuTuloeroja on viimeisen 20 vuo-den aikana kasvatettu Suomessa enemmän kuin missään muussa

läntisessä teollisuusmaassa. Hy-vinvointivaltion rakennusvuosina 1966–1990 alimpien tuloluokkien ansiot kasvoivat sitä nopeammin mitä alemmasta tulokymmenyk-sestä oli kysymys. Vuosien 1990 ja 2007 välillä tilanne oli päinvastai-nen. Verojen lisäksi ansioiden eriy-tyminen näkyy myös siinä, että ai-kavälillä 1995–2008 palkat kasvoi-vat vajaa 40 prosenttia ja osinko-

tulot yli 400 prosenttia.Tuloerojen kasvun alkusoitoksi

voidaan yksilöidä Esko Ahon por-varihallituksen pääomatulojen ja ansiotulojen eriyttäminen verotuk-sessa 1993. Jo uudistusta toteutet-taessa tiedettiin seuraukset, mut-ta tämä ei porvaria haitannut. Sa-mana vuonna arvonlisäverouudis-

tus siirsi välillisiä veroja yrityksiltä kuluttajien maksettavaksi. Palkan-saajilta alettiin myös periä työelä-kemaksua, jonka suuruus ei kasva tulojen myötä. Nykyään enää kym-menes veroista kerätään tulovero-tuksella, joka on progressiivinen.

Myöhemmin oikeisto on pyrki-nyt puolustamaan verouudistusta viittaamalla 1990-luvulla kasvanei-siin verotuloihin sekä lähemmäs

Dan Koivulaakso on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas.

viiden prosentin vuosittaiseen ta-louskasvuun. Perusteluja sille, mik-si pääomaverotuksen keventämi-nen olisi johtanut talouskasvuun, ei ole oikeistolta kuulunut. Tuoma-lan mukaan Ranskassa, Hollannis-sa ja Sveitsissä, missä verouudis-tuksia ei ole tehty, ylimmät vero-jen jälkeiset tulo-osuudet ovat py-syneet liki samoina 1990-luvulta, vaikka näissäkin maissa on nähty talouskasvua.

Tasainen tulonjako on paras ta-pa rakentaa kestävää hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja kaventaa terveyseroja. Sen saavuttamiseksi verojärjestelmää on uudistettava perusteellisesti.

On aika tunnustaa rohkeasti vä-riä ja vaatia kaikkia tuloja verotet-tavaksi samalla progressiivisella prosentilla riippumatta siitä, ovat-ko ne pääoma- vai palkkatuloja ja samalla nostaa myös yritysvero-ja. Silloin pääsemme myös eroon keinottelusta, jolla monet yrittäjät muuttavat ansiotulojaan pääoma-tuloiksi.

On aika tunnustaa rohkeasti väriä ja vaatia kaikkia tuloja verotettavaksi samalla progressiivisella prosentilla.

Vuosittain yli miljoona suo-malaista elää lyhyemmän tai pidemmän ajan perus-turvan varassa turvan saa-

jana tai turvan saajan perheen jä-senenä. Lähes kaikki tuen saajis-ta alittavat EU:n köyhyysriskira-jan. Perusturvan korottaminen on tehokkain tapa vähentää köyhyyt-tä. Se turvaisi lapsille kohtuullisia kasvuolosuhteita.

Nykyinen perusturvan tilkku-täkki aiheuttaa ongelmia. Ihmi-siä juoksutetaan luukulta toisel-le ja esimerkiksi siirtyminen työt-tömyysturvan, sairauspäivärahan ja opintotuen välillä on hankalaa. Yhtenäistetty 750 !/kk perusturva olisi nykyistä selkeämpi ja jousta-vampi. Tarve turvautua ihmisar-voa koettelevaan toimeentulotu-keen vähenisi olennaisesti.

Perusturva 750 euroon kuussa

Perusturva ei riitä asumiseenVasemmistoliitto esittää perustur-van vähimmäistason nostamista 750 euroon kuukaudessa. Työttö-män peruspäiväraha, vähimmäis-eläke, sairausajan vähimmäispäi-väraha, lasten kotihoidon tuen täysi määrä ja itsenäisesti asu-vien opintoraha olisi 750 euroa. Maaliskuussa 2011 toteutuva ta-kuueläke (688 euroa) lähestyy tä-tä tasoa, mutta Vasemmistoliitto esittää jonkin verran korkeampaa yleistä tasoa koko perusturvaan.

Perusturvan tason kohottami-nen vähentäisi asumistuen tar-vetta, mutta se ei poistaisi sitä, koska korkeiden asumiskustan-nusten vuoksi 750 euron perus-turva ei yleensä riittäisi asumis-kustannuksiin. Asumistukea tulee yksinkertaistaa, ja sen taso tulee

säätää sellaiseksi, että normaali-oloissa asumiseen ei tarvitse ha-kea toimeentulotukea. Kohtuulli-sen asumisen kustannukset eivät saisi ylittää neljännestä perheen käytettävissä olevista tuloista.

Perusturvan vähimmäistason nostaminen 750 euroon kuukau-dessa lisäisi vuotuisia budjetti-menoja noin 1,2 miljardilla eurol-

la. Tähän on varaa, jos Vasemmis-toliiton veroehdotuksesta toteute-taan edes osa.

Jouko Kajanoja

KOLUMNI

Perustulon saajat elävät EU:n köyhyysriskirajan alapuolella.

5HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi

Mielenterveyspotilas on myös van-hempi, puoliso, ystävä, työntekijä, opiskelija, koululainen. Siksi mie-lenterveyden ongelmat on hyväk-syttävä ja sallittava niiden kanssa eläminen, oppiminen ja työn teke-

minen. Työelämässä tämä tarkoit-taa mahdollisuutta joustaa työ-ajoista työntekijän voimavarojen mukaan.

Tukea lapsilleErityisen heikossa asemassa ovat psyykkisesti sairaat lapset ja lap-set, joiden vanhempien voimava-rat ovat mielenterveyden ongel-mien vuoksi heikot. Näidenkin las-ten pitää voida oppia elämässä tar-vitsemiaan tietoja ja taitoja. Tämä edellyttää tiivistä tukea koulun-käynnille.

Pienet luokkakoot ja riittävä ai-kuisten läsnäolo, koulukuraattorin

ja -psykologin tuki sekä mahdol-lisuus opiskeluun erityisluokalla auttavat lapsia, joiden lähtökohdat ovat haastavat, saamaan mahdol-lisimman hyvät eväät aikuisuutta varten.

Jos ihmisten kärsimystä voi-daan vähentää, on se tehtävä vaik-ka suurin kustannuksin. Hyvin jär-jestetyt mielenterveyspalvelut tuottavat taloudellista hyötyä: sai-rauslomat ja työkyvyttömyyseläk-keet vähenevät.

Mielenterveyspalveluista sääs-tämiselle on vaikea keksiä muu-ta syytä kuin se, että ne kohdistu-vat ryhmään, jonka kyvyt puolus-taa omia oikeuksiaan ovat heikot. Meidän on ymmärrettävä, että sat-sattaessa mielenterveyden tukemi-seen voittajia ovat kaikki.Kirjoittaja on psykologi ja eduskuntavaaliehdokas.

TEKSTI: ANNA VUORJOKI

Mielenterveyteen satsattaessa kaikki voittavatMielenterveyden sairaus voi heikentää kenen tahansa kykyjä vaikuttaa elämäänsä ja edistää hyvinvointiaan. Usein mielenterveys on sidoksissa työhön siten, että psyykkiset vaikeudet aiheuttavat syrjäytymistä työelämästä.

voloissa, kouluissa ja psykiatrisilla poliklinikoilla on oltava riittävästi lääkäreitä, psykologeja ja psykiat-risia sairaanhoitajia, jotta asiakkail-la on mahdollisuus sekä terapeutti-seen tukeen että tiiviiseen lääkityk-sen seurantaan.

Pelkkä lääkereseptin uusiminen muutaman kuukauden välein ei yleensä ole riittävää hoitoa.

Hyvä hoitokaan tuskin hävittää psyykkisiä sairauksia maailmasta.

Taloudelliset vaikeudet ja työ-elämän vaatimukset voivat aiheuttaa uupumusta ja ma-sennusta. Siksi puhuttaessa

heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä mielenterveyden ongel-mien merkitystä ei voi unohtaa.

Mielenterveyden ongelmia on yhtä aikaa vastustettava ja hyväk-syttävä. Vastustamisella tarkoitan, että hoitoa on saatavissa heti tar-vittaessa. Terveyskeskuksissa, neu-

Hyvin järjestetyt mielenterveyspalvelut tuottavat taloudellista hyötyä: sairaus-lomat ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät.

Kuka tarvitsee perusturvaa?

Etuuksien hakeminen on mo-nimutkaista, ja niitä tarvit-sevat ihmiset pelkäävät lei-maantuvansa. Meissä elää

vanhanaikainen ajatus, että köy-hyys on synti ja köyhtyneen ihmi-sen on täytynyt tehdä jotain pahaa. Köyhyyttä pidetään itse aiheutettu-na ongelmana, johon on häpeällis-tä hakea apua yhteiskunnalta.

Kuitenkin lähes jokainen suo-malainen joutuu turvautumaan pe-rusturvaan jossakin elämänsä vai-heessa. Ellei itse joudu, joku per-heenjäsen tai läheinen joutuu.

Eduskuntavaaliehdokas Eeva Wiik kertoo, että toimeentulotuen enimmäismäärä on 419,11 euroa. Toimeentulotuen piiriin joudutaan pitkäaikaissairauden, työkyvyttö-myyden, työttömyyden tai avio-eron takia.

Täydestä tuesta vähennetään muut mahdolliset tulot, esimer-kiksi lapsilisä, ja siihen vaikuttaa myös hakijan omaisuus. Jos toi-meentulotuen hakijalla on esimer-kiksi oma auto, hän saattaa jou-tua myymään sen. Auto lasketaan omaisuudeksi, jolla voi rahoittaa elämistään. Oma auto on liikun-tarajoitteiselle Wiikille apuväline, joka mahdollistaa itsenäisen liik-kumisen. Olisi kohtuutonta vaatia auton myymistä toimeentulotuen saamisen ehtona.

Wiikin mielestä monet näistä ehdoista johtavat hakijan köyhyy-den oravanpyörään, jolloin työpai-kan saaminen ja muu selviytymi-nen on entistä vaikeampaa. Moni joutuu turvautumaan leipäjonoihin ja kirkon diakonia-avustuksiin.

Joululahja olikin tuloaToinen eduskuntavaaliehdokas Kir-si Pihlaja kertoo joutuneensa lukio-laisena turvautumaan toimeentu-lotukeen, koska ei saanut opinto-tukea eikä työttömyyskorvausta.

TEKSTI: KIRSI ASIKAINEN

Elämässä tulee vaihteita, jossa ei itse pysty huolehtimaan toimeentulostaan. Siksi on perusturva: mm. opintoraha, toimeentulotuki ja työkyvyttömyyseläke. Etuudet ovat lakisääteisiä, mutta kaikki niihin oikeutetut eivät tukia hae.

Hän kävi iltalukiota ja oli osa-ai-kaisessa työssä. Kaikkina kuukau-sina ei ollut töitä. Hän muistaa, et-tä jokainen palkkakuitti tuli toimit-taa sosiaalitoimistoon, jossa sitten toimeentulotuesta tehtiin vähen-nykset. Jopa mummilta saatu jou-

lulahjaraha vähennettiin toimeen-tulotuesta: se katsottiin tuloksi. Pihlaja sai kuitenkin tilapäisen tu-en avulla suoritettua lukio-opinton-sa loppuun. Samalla hän oppi tu-

kijärjestelmä epäoikeudenmukai-suuksia.

Pihlajan mielestä toimeentu-lotuen ongelmana on, että vaik-ka se on tarkoitettu väliaikaisek-si ja sitä haetaan yhdeksi kuukau-deksi kerrallaan, päätöstä joutuu

odottamaan useita viikkoja. Lisäk-si toimeentulotukeen joutuvat tur-vautumaan ihmiset, jotka saavat myös muuta perusturvaa, jolla ei elä. Toimeentulotuen pitäisi hä-

Täydestä tuesta vähennetään muut mahdolliset tulot, esimerkiksi lapsilisä.

nen mielestään olla henkilökohtai-nen, koska kaikissa perheissä mo-lemmat vanhemmat eivät osallis-tu perheen kulujen maksamiseen, eikä kaikilla puolisoilla ole yhtei-set rahat.

Asumistuki perittiin takaisinEduskuntavaaleissa ehdokkaana oleva Aino Halonen kertoo turvau-tuneensa toimeentulotukeen tila-päisesti puolison sairastuessa va-kavasti. Toimeentulotukena saatu raha vähennettiin jälkikäteen asu-mistuesta, joten käytännössä tuen merkitys ei ollut kovin suuri.

Halonen arvelee, että toimeen-tulotukea saavista tuntuu kurjalta myöntää tuttavilleen, etteivät pys-ty elättämään itseään. Hänestä on turha puhua hyysäämisestä, koska sekä köyhimmissä että rikkaimmis-sa on ihmisiä, joiden mielestä elä-mässä ei tarvitse tehdä mitään.

Toimeentulotuki tulisi nähdä mahdollisuutena ja ihmisten ak-tivoimisena. Useimmille tuen tar-ve on kuitenkin tilapäinen elämän-vaihe.

Halonen on nähnyt myös, kuin-ka monimutkainen prosessi toi-meentulotuen hakeminen on. Va-kavasti sairas ihminen ei kykene hoitamaan prosessia omin voimin. Moni jättääkin tuen hakematta, el-lei saa apua tarvittavien selvitysten ja liitteiden hankkimiseen.

Toimeentulotukea haetaan mo-nista syistä ja yleensä vasta sitten, kun muuten ei pärjätä. Jos hakija törmää ensimmäisenä huijause-päilyihin, se kertoo jotain järjestel-män toimintatavasta. Toimeentulo-tuki on niin pieni, että suuret huija-rit liikkuvat jossain ihan muualla.

Yksi keino köyhyyden vähen-tämiseksi olisi huolehtia siitä, et-tä kaikki ihmiset, joille toimeentu-lotuki lakisääteisesti kuuluu, myös saavat sen.

Kirsi Pihlaja joutui turvautumaan toimeentulotukeen lukioaikanaan. Hän oppi tukijärjestelmän epäoikeudenmukaisuuden.

Terveyskeskuksisssa ja kouluissa pitäisi olla enemmän psykologeja, psykiatreja ja psykiatrisia sairaanhoitajia, kirjoittaa psykologi Anna Vuorjoki.

6 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehtivaalit.vasemmisto.fi

Tvåspråkigheten gör ju att man har två kul-turer parallellt. Vänsterförbundet ska vara ett genuint tvåspråkigt parti.

Skola gick Atte på svenska, först i To-peliusgatans folkskola, sedan i Reallyceum, Re-van, på Elisabetsgatan.

– Vi hade en jazzklubb nere i skolans källare. Jag hade Erik Dannholm som

klasskompis. Han var tenorsaxofonist och spelade med Henrik Otto Donner och Christi-an Schwindt. Dannholm hade en jazzkolumn på ungdomssidan i Hufvudstadsbladet som han bad mig ta över. På den tiden, på 1960-talet fanns ju i Husis en libe-ralism som var öppen för nya idéer, så när jag börja tycka om pop och rockmusik så skrev jag om det också. Jag tror att Husis var en av de första – om inte den för-sta, som tog in popmu-sik på kultursidan.

Musiken blev ett politiskt uppvaknandeAtte Blom ser en väg som går från hans käns-la för jazzen, den svar-ta musiken, till insikten om förtrycket av den svarta befolkningen i USA och vidare till hans obehag för den ökande rasismen i dagens Finland. Musiken blev ett po-litiskt uppvaknande.

– Samtidigt som jag följde med musiken följ-de jag också med politiken. När jag hade per-mission från armén i Dragsvik så gick jag med

Suomen vahvuus kansainvälisessä politiikassa on koko toisen maail-mansodan jälkeisen ajan ollut rau-hanturvaaminen, rauhansovittelu

ja kehitysyhteistyö. Meillä on ymmär-retty, ettei kriisejä voi ratkaista sotimal-la, jos kriisin syyt ovat syvemmällä so-siaalisissa, poliittisissa ja taloudellisissa rakenteissa.

Kansainvälisessä turvallisuuspoli-tiikassa on viime vuosina valitettavan usein taannuttu yhteistyön korostami-sesta väkivaltaan ja asevaraiseen turval-lisuusajatteluun. YK:n sijaan ensisijaise-na kriisinhallintaorganisaationa nähdään yhä useammin sotilasliitto Nato. Myös EU satsaa omiin taistelujoukkoihinsa.

Vaihtoehtoja onneksi on. Siviilikrii-sinhallinta voi tarkoittaa monia asioi-ta ruokaturvasta lukutaitokampanjoihin ja taloudellisista kehitysohjelmista de-mokraattisen hallinnon koulutukseen. Näissä asioissa tarvitaan poliittista, yh-teiskuntatieteellistä, juridista, pedago-gista, taloudellista, lääketieteellistä ja so-siaalista osaamista.

Myös kansalaisjärjestöissä on voima-varoja, joiden avulla voidaan edistää kes-tävää kehitystä, vakautta ja rauhaa.

Afganistanin sotaretkeen ja tyhjän panttina seisoviin EU:n taisteluosastoi-hin satsatut rahat ovat pois kehitysyh-teistyöstä ja siviilikriisinhallinnasta. Suo-mi satsaa Afganistanissa sotimiseen jopa viisikymmentä miljoonaa euroa vuodes-sa ja EU-joukkoihin lähes kolmekym-mentä miljoonaa. Mikä on rahan haas-kausta, ellei tämä?

Vasemmisto on esittänyt EU-joukoista vetäytymistä ja Afganistanin sotilasope-raation muuttamista siviiliyhteiskunnan tukemiseksi kehitysyhteistyön ja sivii-likriisinhallinnan keinoin. Afganistanin sotaan upotetuilla miljardeilla dollareil-la saisi paljon enemmän aikaan, jos sat-sattaisiin ihmisten työllistymiseen, kou-lutukseen ja materiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen.

Suomella ei ole Afganistanissa soti-laallisesti juuri mitään annettavaa, mut-ta paljon hävittävää. Aseiden avulla ei voi puuttua naisten sortamiseen kotien sei-nien sisällä tai yhteiskunnan ja kulttuu-rin patriarkaalisiin rakenteisiin. Naisten aseman kohentamiseen syvällä Afganis-tanin maaseudulla eivät ulkomaiset soti-laat pysty, mutta siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön toimijat voisivat saa-da avun perille.

Maailma tarvitsee sotimisen sijaan rauhanturvaamista, kehitysyhteistyötä ja siviilikriisinhallintaa. Globaalilla tasol-la kaiken tämän toiminnan luonnollinen elin on YK, jonka organisaatiota tulisi tätä tarkoitusta varten kehittää. Suomen tulee tukea YK:ta ja nostaa siviilikriisinhallinta ja kehitysyhteistyö ensisijaisiksi konflik-tien ratkaisukeinoiksi.

Annika LapintieVasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Rahan haaskausta!

KOLUMNI

Språket, musiken och politikenNär Atte Blom minns sin barndom i Helsingfors så minns han den på två språk. Med en finskspråkig mamma och en svenskspråkig pappa växlade språken i hemmet och han har inget minne av att tvåspråkigheten skulle ha varit ett problem. Han minns inte heller att han skulle ha kallats vare sig hurri eller finnjävel på stan.

KUVA: ELIISA ALATALO

uniformen på och följde med dis-kussioner med Erkki Pennanen, Pentti Saarikoski, Ele Alenius och hela gänget på Vanha. Jag såg att det fanns ett alternativ till vänster. Mina föräldrar var soci-aldemokrater båda två.

Atte Blom spelar inte själv något instrument, så när han 1966 tillsammans med Donner och Schildt grundade skivbola-get Love Records så blev hans roll till en början att informe-ra, organisera och engagera – också på svenska. Småning-om blev han medproducent.

Love Records var skivbo-laget som öppnade de igen-grodda finländska fönstren mot resten av världen. Tack-vare bolaget spreds – vid si-dan av bl.a. finländska arbe-tar- och protestsånger, mu-sik från Latinamerika och Afrika.

– Det var speciellt Tri-cont-rörelsen, tredje värl-den rörelsen, som enga-gerade mig. De sånger som Kom-teatern och Agit

Prop sjöng om tredje värl-den och det som då kallades för imperialismen, är fortfarande väldigt aktuella.

Inom Tricont-rörelsen träffade Atte Johan ”Seppi” v. Bonsdorff, bland annat legendarisk chefredaktör för vänstertidningen Ny Tid, och sörjer hans alltför tidiga död.

– Jag skulle vilja ha honom som samtalspart-ner om sådant som händer i dag. Jag tänker of-ta att vad sku månne Seppi säga om det här.

Har arbetarrörelsen slocknat?Atte Blom har hittills velat påverka politiken genom musik och engagemang i medborgar-rörelser. Nu ställer han upp i riksdagsvalet, som obunden på vänsterns lista.

– Jag hoppas att jag kan aktivera männis-kor. Jag ser en skrämmande utveckling mot ökad intolerans. Jag skulle vilja jobba för fri-sinne gentemot olika kulturer – det betyder bå-de etniskt ursprung och sexuell läggning. Men samtidigt vill jag göra folk medvetna om att det finns en ondska i världen som har rötter

och historia. Den mås-te bekämpas. Ett be-grepp som fattigdom t.ex. – ska den uppfat-tas som en accepterad ny typ av kast? Ska vi sätta en stämpel i pan-nan på dem som står i Hurstis brödkö? Det är naturligtvis det bor-gerliga Finland som har den uppfattning-en inbyggd. Men jag är rädd för att också en del av den s.k. arbetar-rörelsen har slocknat eller stannat upp, den är inte mera aktiv inför de problem som finns i dag.

Atte Blom ser också glädjeämnen.

– Det som jag är glad över är att det inom vänstern finns en så stark ungdomsrörelse. Det finns många unga människor med intresse för och medvetenhet om problemen i dag.

Jag hoppas att jag kan aktivera människor. Jag ser en skrämmande utväckling mot ökad intolerans.

Atte Blom har hittills velat påverka

politiken genom musik och

engagemang i medborgarrörelser.

Nu ställer han upp i riksdagsvalet,

som obunden på vänsterns lista.

7HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi

Ympäristöpolitiikassa on ym-märrettävä, että puolustam-me äänetöntä, sanoo edus-kuntavaaliehdokas ja kan-

salaisjärjestöaktiivi Henrik Ny-holm.

Luonnolla on itseisarvo. Esimer-kiksi Etelä-Suomen metsiä ja soi-ta ei ole suojeltava vain siksi, et-tä luonnon monimuotoisuuden ja hiilivarastojen väheneminen tekee meidät haavoittuvammiksi esimer-kiksi ilmastonmuutokselle, vaan myös siksi, että lajit ovat itsessään arvokkaita.

Toimittaja ja kaupunginvaltuu-tettu Silvia Modig on myös Va-semmistoliiton eduskuntavaalieh-dokas.

– Vasemmistolainen ympäristö-politiikka on globaalisti solidaarista. Ratkaisu ei ole se, että Helsingissä ajetaan palmuöljydieselillä. Vaikka päästöt täällä vähenevät, toisaal-la kaadetaan sademetsiä plantaa-sien tieltä. Suuryhtiöiden rynnimi-nen viljelyalueille on ajanut paikal-liset viljelijät ahdinkoon. Vastuuta on kannettava globaalisti.

Kuluttaja ei yksin vastuussaMitä ympäristön suojelemiseksi on tehtävä?

– Törsäily ja lentomatkustami-nen syyniin. Tämä ei tarkoita vaati-musten sysäämistä yksilöille. Ym-päristöpäätökset tulee tehdä val-tiotasolla. Kuluttajalla on vastuuta, mutta sitä ei saa jättää pelkästään hänelle, sanoo Henrik Nyholm.

Hyvä yhteiskunta on siis sellai-nen, jossa jokainen voi tehdä hy-viä valintoja ja jossa huonot vaih-toehdot karsitaan yhteisillä päätök-sillä. Millaisia rakenteelliset ratkai-sut ovat?

– Ilmastolaki on saatava ensi hallituskaudella. Se on joustava ta-pa saavuttaa kansainväliset pääs-tötavoitteet, Nyholm ilmoittaa.

TEKSTI: ELINA TURUNEN KUVA: PIA HYÖTYNEN

Ekologinen hyvinvointivaltio on välttämätön Luonnolla on itseisarvo. Etelä-Suomen

metsiä ja soita ei suojella vain siksi, että luonnon monimuotoisuuden ja hiilivarastojen väheneminen tekee meidät haavoittuvammiksi esimerkiksi ilmastonmuutokselle. Lajit ovat itsessään arvokkaita.

– Lisäksi EU:n tulee säätää hii-litullit tuotteille, joiden valmista-minen tuottaa paljon päästöjä. Hiilitullit ovat konkreettinen kei-

no estää hiilivuotoa eli tuotannon karkaamista lepsumpien päästö-rajoitusten maihin. Ne myös roh-kaisevat unionin ulkopuolisia mai-ta toteuttamaan päästövähennyk-siä. Hiilitullit pitää toteuttaa niin, että niillä luodaan köyhiin maihin kestävää kehitystä, eikä vaikeuteta maiden tilannetta entisestään, Ny-holm lisää.

Myös Modig kannattaa ilmasto-lakia.

– Kaupunkirakennetta tulee tii-vistää, ja uudet alueet suunnitel-

la raiteiden varrelle. Raidehankin-toihin tulee perustaa rahasto, jot-ta projektit etenevät, vaikka poliiti-kot vaihtuvat.

Radikaalisti kohtuullista elämääVasemmistoliiton ympäristökam-panjassa vaaditaan, ettei pienitu-loisia ihmisiä unohdeta. Joukko-liikenteen on toimittava ja olta-

va edullista. Esimerkiksi energian-säästöön kannustavien suorien tukien on oltava riittäviä niille, jot-ka eivät saa verovähennyksiä.

– Ruuhkamaksut vähentäisivät autoilua, ja saisimme varoja jouk-koliikenteen kehittämiseen. Myös haittaveroja on kohdennettava ympäristövihamielisiin tuotteisiin, vaatii Modig.

Toisaalta yhteiskunnan on otet-tava rooli tottumusten muuttami-sessa.

– Kasvispainotteisen ruokavali-on edistäminen on avainasemas-sa ilmastonmuutoksen torjunnas-sa, Modig toteaa.

Näkemys muutostarpeesta on selvä.

– Meidän tulee ymmärtää, että nykyisen kaltainen kulutus ei ole mahdollista. Vasemmiston tulee rohkeasti vaatia vähemmän.

Hyvässä yhteiskunnassa jokainen voi tehdä kestäviä valintoja. Huonot vaihto-ehdot karsitaan yhteisillä päätöksillä.

Harmaa talous aiheuttaa työt-tömyyttä monilla eri aloilla, esimerkiksi rakennus-, me-talli-, ravintola- ja kuljetus-

alalla. Valtio menettää samalla mil-jardeja euroja maksamattomina veroina, Ilpo Haaja toteaa.

– Harmaan talouden mahdollis-taa niin sanottu mekaanikkoasetus, jonka mukaan EU-maista voi tulla

TEKSTI: ELINA TURUNEN KUVA: ELIISA ALATALO

Harmaa talous kuriinLevyseppä ja eduskuntavaaliehdokas Ilpo Haajan mielestä tilaajavastuulain noudattamista pitää valvoa tiukasti. Hän haluaa kitkeä harmaan talouden.

työntekijöitä kuudeksi kuukaudeksi verovapaasti tänne töihin. Työvoi-maa tuodaan aloille, joilla on sa-manaikaisesti lomautettuja ja työt-tömiä. Tilanteen parantuessa oma lomautetut olisi palkattava ensin.

– Etelämmästä tulee myös hen-kilöitä, joiden ammatti vaihtuu lai-vamatkan aikana pitsanpaistajasta levysepäksi tai hortonomista kir-

vesmieheksi. Ammattitaidottomat työntekijät ovat oman onnensa no-jassa esimerkiksi tapaturman sat-tuessa. Ammattitaidottomuudes-ta tulee myös aikanaan suuria las-kuja, esimerkiksi jos putkiremontti tehdään väärin, Haaja muistuttaa.

Harmaan talouden torjuntaan pyrkivän tilaajavastuulain mukaan urakoitsijan täytyy toimittaa tilaa-

Ammattitaidottomat työntekijät ovat oman onnensa nojassa.

jalle esimerkiksi todistus verojen maksamisesta ja tiedot työehdoista.

– Tilaajavastuulain noudatta-mista tulee valvoa kunnolla. Sank-tioiden lain rikkomisesta tulee olla nykyistä suurempia, ja laki täytyy ulottaa koko aliurakointiketjuun, Haaja vaatii.

Ulkomaalaiset työntekijät ovat oman onnensa nojassa.

Silvia Modig kannattaa ilmastolakia.

8 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehtivaalit.vasemmisto.fi

Saila Ruuthilla on ”hyvä per-he Helsingissä eli avoliitto, joka on riittävän tiivis ja so-pivan löyhä”. Porvoossa on

edelleen lapsuuden koti, jonne on vilkkaat yhteydet, vaikkei Saila ha-luakaan enää asua pikkukaupun-gissa.

– Nautin siitä, että en Helsingis-sä tunne vastaantulijoita eivätkä he minua.

Sailan mielestä parhaita vaa-

liehdokkaita ovat ne, jotka reip-paasti uskovat itseensä ja sano-maansa ja uskaltavat olla sitä mi-tä ovat.

– Sellainen ehdokas menestyy ja saa ihmisiltä luottamusta. Juu-ri tällaisia ehdokasnaisia meillä on jokaisessa vaalipiirissä.

Vasemmistonaisten tavoitteena on eduskuntaryhmä, joka on ny-kyistä suurempi ja naisistuneempi.

– Ryhmä, jossa on suurin piir-tein yhtä paljon naisia ja miehiä ku-vastaa enemmän Vasemmistoliiton aktiivitoimijoita, äänestäjiämme ja koko Suomen kansaa, Saila perus-telee.

– Henkilökohtaisesti iloitsen kyl-lä jokaisesta kansanedustajasta, joka ymmärtää sukupuolen merki-tyksen ihmisten elämässä ja poliit-tisessa päätöksenteossa. Suoras-

TEKSTI: LENA PAJU KUVA: KIRRE KOIVUNEN

Tiedostaen ja täsmätoimin TASA-ARVOONVasemmistonaisten uusi puhenainen Saila Ruuth on Porvoosta helsinkiläistynyt 29-vuotias sosiaalipolitiikan opiskelija. Politiikan lisäksi hän harrastaa kuorolaulua Vasemmistonuorten Ääri-kuorossa.

taan innostun miehistä, jotka otta-vat nais- ja sukupuolten tasa-arvo-kysymykset vakavasti!

Köyhyydellä on sukupuoli Sukupuolineutraalilla politiikalla ei Sailan mielestä ratkota sen parem-min naisten kuin miestenkään on-gelmia.

– Esimerkiksi köyhyyden pois-taminen on politiikkamme kulma-kiviä. Jotta onnistumme tässä, on kaivauduttava pintaa syvemmälle: naisten ja miesten köyhyys ovat erinäköisiä ja syyt köyhyyteen ovat erilaisia.

– Ei siis riitä että puhumme ylä-tasoisesti köyhyydestä, tarvitaan tietoa ja täsmätoimia, jotta politiik-kamme kohdistuu oikein ja vaikut-taa, Saila vaatii.

Köyhyyden poistaminen on hy-vä esimerkki myös yhteiskunnalli-sen tutkimuksen ja tilastoinnin tär-keydestä.

– Köyhyys tai sukupuolten väli-nen epätasa-arvoisuus eivät poistu sillä, ettei ilmiöistä ole tietoa. On-gelmien ratkominen on mahdoton-ta, jos valtion tuottavuusohjelma ja yliopistouudistus näivettää tut-kimuksen ja tilastoinnin.

Naisten vaaliteemoista Saila nostaa esille vielä julkiset palvelut sekä työn ja muun elämän yhteen sovittamisen.

– Arjen sujuvuuden kannalta toi-mivat julkiset palvelut ovat nykyi-sen työnjaon vallitessa edelleen etenkin naisten elämän kannalta a ja o. Palkkatyö ei saa viedä aikaa ja voimia koko muulta elämältä.

Moninaisuutta kannustetaanSaila ei halua puhenaisena päsmä-röidä siinä, mitä paikallistasolla pi-täisi tehdä.

– Haluan kannustaa kaikenlai-seen toimintaan, ja Vasemmisto-naisten hallitus Valtikka tukeekin mitä erilaisimpia vaalitapahtumia ympäri Suomea.

Taloudellisen tuen ja tilaisuuksi-

Innostun miehistä, jotka ottavat nais- ja sukupuolten tasa-arvokysymykset vakavasti!

Saila Ruuth painottaa, että Vasemmistonaiset tukee monenlaista vaalitoimintaa. Naisia kun on moneksi.

en järjestämisavun lisäksi Vasem-mistonaiset tekee vaalikortin se-kä Pippuri-lehden vaalinumeron. Myös vuoden 2007 vaaleihin tehty Punahilkka-peli sekä Minäkö tasa-arvoinen? -vaalikysely otetaan uu-

siokäyttöön. – Miksi keksiä uutta, jos kerran

hyväksi havaittua voidaan käyttää uudelleen?

Vasemmistolla on pienyrittä-jäohjelma, sillä omalla työl-lään itsensä elättävät am-matinharjoittajat ja pien-

yrittäjät ovat aina olleet tärkeä osa vasemmistolaista liikettä. Vasem-misto toimii työtä tekevien ja hei-kommassa asemassa olevien puo-lesta.

Työllään elävät yrittäjät ovat hei-koilla pääomavaltaisten suuryritys-ten hallitsemilla markkinoilla ilman vahvaa hyvinvointivaltiota. Pien-yrittäjien ja etenkin itsensä työl-listävien yrittäjien asema on hy-vin samankaltainen palkkatyöläi-sen kanssa, joskus jopa heikompi.

Osalla yrittäjistä tulot ovat pie-nempiä kuin suomalaisilla keski-määrin. Suomessa lakisääteinen työttömyysturva on ulotettu myös yrittäjiin, mutta se ei vastaa tämän päivän tarpeisiin.

Vasemmisto vaatii konkreettisia parannuksia pienyrittäjien ja itsen-sä työllistäjien arkeen ja asemaan.

Suomessa oli alkutuotanto pois lukien yrityksiä työ- ja elinkein-oministeriön arvioiden mukaan vuoden 2008 lopussa yli 262 000. Määrä on lisääntynyt tasaisesti vii-me vuosina.

Yksinyrittäjien määrä on jatku-vassa kasvussa. Pienet ja keski-suuret yritykset ovat yhä merkit-tävämpiä työllisyyden kannalta ja suuryritysten merkitys työllistäjä-nä vähenee.

Yrittäjyys edistää hyvinvointiaVasemmisto tukee uusien yritys-ten syntymistä, mutta vastustaa lisääntyvää pakkoyrittäjyyttä. Yrit-täjyyden tulee olla aito valinta, ei suurten yritysten, kuntien tai val-tion keino päästä eroon työnanta-javelvoitteista.

KOONNUT: PIA HYÖTYNEN KUVA: ERKKI JOHANNES KAUHANEN

Reilua pienyrittäjyyttä!Emme hyväksy työntekijän palk-

kasuhteen muuttamista yritysmuo-toiseksi ilman työntekijän suostu-musta. Yrittäjän pitää voida määri-tellä itse työnsä hinta, työaikansa ja työtapansa, eikä yrittäjän pidä olla täysin riippuvainen yhdestä asiakkaasta.

Yrittäjällä pitää olla mahdolli-suus voiton saamiseen valitsemil-laan tavoilla. Yrittäjä ei voi työs-kennellä toisten johdon alaisena. Mikäli näin ei ole, hänet pitää kat-soa niin verotuksessa kuin työso-pimusten osalta toisella työsuh-teessa palkkatyötä tekeväksi hen-kilöksi.

Reilua kilpailua Pienyrittäjät tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Valtion ja kuntien tulee pääosin tuottaa jul-kiset palvelut. Jos toimintoja oste-taan yksityisiltä, huolehditaan, että tarjouskilpailut pysyvät reiluina ja että pienet paikalliset yritykset pys-tyvät niihin osallistumaan.

Rehellisen pienyrittäjän toimin-tamahdollisuuksia estävät epäre-helliset yritykset. Reilu kilpailu on mahdollista vain, kun kaikki työn-antajat hoitavat verot, maksut ja työehtosopimusten mukaiset pal-kat. Harmaan talouden kitkeminen mahdollistaa reilun kilpailun, ja li-sääntyneillä verotuloilla voidaan pienentää veroja ja maksuja.

Yritykset menestyvät, kun työn-tekijöistä pidetään huolta ja he pääsevät vaikuttamaan työhönsä ja ammattiliittoihin kuulumista tu-etaan.

Parhaimmillaan yrittäjyydessä yhdistyy sekä yrittäjän että hänen työntekijöidensä edut.

Lainsäädännön selkiyttäminen vähentää pienyrittäjien byrokratiaa ja helpottaa oman tilanteen ennustettavuutta.

oma valinta.

Lue Pienyrittäjäohjelma: www.vasemmistoliitto.fi/ohjelmat

9HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi

Lain luvattiin parantavan opis-kelumahdollisuuksia ja tuo-van lisää rahaa opetukseen ja tutkimukseen. Sen sijaan uu-

distus on johtanut YT-neuvottelui-hin, ja monia oppiaineita ja yliopis-tokeskuksia uhkaa alasajo. Sinivih-reän hallituksen kaunopuheita us-koneet ovat törmänneet karuun todellisuuteen.

– Tilanne on todella turhautta-

va, sanoo akatemiatutkija Martina Reuter Helsingin yliopistosta.

Hän toimi aktiivisesti lakia vas-tustavassa liikkeessä ja on nyt läh-tenyt Vasemmistoliiton eduskunta-vaaliehdokkaaksi. Reuterin mieles-tä yliopistot ovat selviytyneet sur-keasti työnantajan tehtävästä.

– Yliopistoista tehtiin itsenäinen Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva työnantaja. Samanaikai-sesti yliopistot ovat aivan yhtä si-dottuja valtion ohjaukseen ja riip-

Yliopistoissa ei juhlita uutta yliopistolakia

TEKSTI: JUKKA LIUKKONEN KUVAT: ELIISA ALATALO

Tieteentekijöiden liiton selvityksen mukaan yhdeksän kymmenestä yliopistolaisesta pitää yliopistouudistusta epäonnistuneena. Vuonna 2010 voimaan astunut laki ei ole täyttänyt lupauksia byrokratian vähenemisestä tai paremmasta työympäristöstä.

puvaisia valtion rahoituspäätök-sistä kuin ennenkin, kritisoi Reuter.

Lukukausimaksut uhkaavatTasa-arvoiset opiskelumahdolli-suudet takaavan opintotuen saa-mista on hankaloitettu, ja ylipisto-lain positiiviset puolet jätettiin to-teuttamatta.

– Lupaus irrottaa yliopistot val-tion tuottavuusohjelmasta osoit-

tautui tämän vuoden budjetin myötä valheeksi, Reuter toteaa.

Hän pitää yliopistoihin kohdis-tuvaa säästökuuria huolestuttava-na myös siksi, että taloudellinen puute saa lukukausimaksut näyttä-mään houkuttelevalta vaihtoehdol-ta yhä useamman yliopiston reh-torin ja hallintopäällikön silmissä.

– Yliopistolaki mahdollisti luku-kausimaksujen keräämisen EU/ Eta alueen ulkopuolelta tulevilta opis-kelijoilta. Elinkeinoelämän kes-

Martina Reuter

Opintotuen saamista on hankaloitettu, ja ylipistolain positiiviset puolet jätettiin toteuttamatta.

kusliitto kannattaa maksujen laa-jentamista kaikille. Myös monis-ta puolueista löytyy kannatusta maksuille, sanoo Katri Immonen, opiskelija-aktiivi, pitkän linjan yli-oppilaskuntavaikuttaja sekä Hel-singin vaalipiirin Vasemmiston eh-dokas.

Ei sanelupolitiikkaaYliopistojen uudistaminen on mennyt pitkälti sanelulinjalla. Val-taa on siirretty yliopistodemokra-tialta kohti muutamien harvainval-taa. Useimmat johtajat ovat pro-fessoreita, mutta heistäkään kaikki eivät usko sanelupolitiikkaan.

Yksi heistä on kansainvälisen politiikan professori Heikki Pato-mäki, joka näkee, ettei yliopistoi-hin pidä luoda erillistä hallinto-oh-jausjärjestelmää.

– Olennainen tieto on niillä, jot-ka ovat täällä oppimassa ja tutki-massa, sanoo Patomäki, joka on myös Helsingistä Vasemmistolii-ton ehdokkaana.

– Vapaan yliopiston peruspila-reihin kuuluu omaehtoinen itse-hallinnollisuus ja vakaa julkinen rahoitusjärjestelmä, joka ei puutu tieteen tai opetuksen sisältöön, Pa-tomäki toteaa.

– Yliopiston kannalta on sitä pa-

rempi, mitä nopeammin pääsem-me palaamaan kollegiaaliseen de-mokratiaan.

Kamppailu jatkuuVasemmiston usko yliopistoihan-teisiin ei ole vain puheiden tasolla. Katri Immosen Opiskelijatoimin-ta-verkosto toimii jo monen eri yli-opiston kampuksella.

Heikki Patomäki on kutsunut koolle Vapaan ja kriittisen yliopis-totyöryhmän laatimaan vastaesi-tyksen Teknologiateollisuuden yk-sipuolisten ja lyhytnäköisten int-ressien pohjalta laaditulle innovaa-tioraportille.

– Kaikille yhtäläinen julkinen koulutus on oikeudenmukaisen yh-teiskunnan, demokratian ja tieteen kriittisen järjen edellytys, muistut-taa Patomäki.

Reuter unelmoi paremmasta yli-opistosta, jossa on riittävästi opet-tajia, jotka ehtivät sekä tutkia että opettaa.

– Kamppailu ei ole suinkaan ohi, julistaa Katri Immonen.

Katri Immonen Heikki Patomäki

Peruskoulu on tärkeä, kun halutaan, ettei perhetausta ratkaise tulevaisuutta. Lii-an varhain toteutettu valin-

naisuus, koulujen valikoiminen ja oppilaiden jakaminen tasoryhmiin johtavat entistä aikaisempaan eri-arvoistumiseen. Harva alakoulu-ikäinen tietää, mikä aikuisena kiin-nostaa.

– Usein vanhemmat, joilla on koulutusta ja hyvä toimeentulo, käyttävät enemmän energiaa las-ten koulun valintaan. Pääkaupunki-seudulla koulun valitseminen joh-taa helposti myös siihen, että maa-hanmuuttajat eivät jakaannu kou-luihin tasaisesti, Hanna Mithiku sanoo. Hän on teologian opiskeli-ja ja Vasemmistoliiton eduskunta-vaaliehdokas.

Resurssit laatuun– Kouluissa tarvitaan resursseja laadun, ei määrän parantamiseen. Tuntijakouudistuksessa ei tarvitse lisätä oppiaineiden määrää. Esi-merkiksi etiikan ja draaman ope-tus voidaan integroida osaksi mui-den aineiden opetusta.

– Etenkin pienissä kouluissa ai-

Eriarvoistuminen lähtee kouluistaHanna Mithiku pohdiskelee, mihin suuntaan peruskoulua halutaan kehittää. Onko peruskoulun tavoitteena muu-tamien huippuosaajien kouluttaminen vai tasa-arvoinen koulutus?

TEKSTI: ELINA TURUNEN

neiden suuri määrä vie kohtuut-tomasti resursseja. Luokkakokoja pienentämällä opettajille jäisi ai-kaa erilaisten oppijoiden huomioi-miseen.

– Suomen hienojen Pisa-tulos-ten taustalla on, että oppimistulok-sissa ei ole suuria eroja koulujen välillä. Tämä on opettajakoulutuk-sen korkean tason ja tasa-arvoisen peruskoulutuksen ansiota.Hanna Mithiku kaipaa kouluihin resursseja opetuksen laadun parantamiseen.

Pisa-tulokset ovat opettajakoulutuksen laadukkuuden ja tasa-arvoisen peruskoulutuksen ansoita.

10 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehtivaalit.vasemmisto.fi

Kaupungin vuokrataloyh-tiöiden fuusio uhkaa nos-taa vuokria ja heikentää asukasdemokratiaa. Va-

semmistoliitto esitti kaupungin-valtuustossa syksyllä vuokrata-loyhtiöiden fuusion hylkäämis-tä. Valitettavasti hävisimme ää-nestyksessä, koska kokoomus ja pääosa vihreistä ja sosialide-mokraateista äänestivät fuusion puolesta, harmittelee valtuusto-

Kunnallispoliitikkoperheen lapsi Aino-Kaisa Pekonen ja heikkotuloisen arkeen työt-tömänä havahtunut Risto

Kalliorinne ovat vankkumattomia vasemmistolaisia. Pekonen pää-tyi kunnallispoliitikoksi Riihimäel-lä vuonna 2004, kun vanhemmat vihjasivat, että asioita voi ajaa it-sekin. Aiemmin Pekonen oli anta-nut kehitysehdotuksia kunnallispo-litiikassa toimivien vanhempiensa kautta.

– Sanoin vanhemmilleni, etten osaa kuntapäättäjänä olemista ol-lenkaan. Isä sanoi, että miten niin et osaa, nehän ovat tavallisten ih-misten tavallisia asioita, Pekonen muistelee.

Oululainen Risto Kalliorinne oli työttömänä 1990-luvun alussa. Hän tapasi silloin paljon elämään-sä ja politiikkaan tyytymättömiä ih-

Politiikkaa sydämellä

TEKSTI: JENNI JUSSLIN KUVAT: HAASTATELTUJEN KOTIALBUMISTA

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajat Risto Kalliorinne ja Aino-Kaisa Pekonen haluavat yhteiskunnan, jossa ollaan ihmisen puolella. He uskovat,

että siihen voi päästä puhumalla asiaa, mutta myös hymyilemällä välillä.

misiä kuppiloissa ja kuunteli kerto-muksia siitä, mitkä kaikki asiat ovat huonosti.

– Ajattelin, että asiat eivät pur-naamalla muutu miksikään. Sitten lähdin kunnallisvaaliehdokkaaksi, hän kertoo.

Nykyisin kummatkin vaikuttavat kunnallispolitiikan lisäksi valtakun-nallisesti Vasemmistoliitossa vara-puheenjohtajina. Kumpikin on eh-dolla myös eduskuntaan.

Yhteinen omatunto Muista huolehtiminen kuuluu va-rapuheenjohtajien mukaan vah-vasti vasemmistolaiseen arvomaa-ilmaan. Vaikka asiat ovat vakavia, niistä voidaan puhua myös toiveik-kaissa merkeissä.

– Poliitikot ovat mielestäni puo-lueesta riippumatta huumorintajui-sia, mukavia ja sanavalmiita ihmi-

siä. Politiikka on verkostoitumista ja yhteistyötä muiden kanssa, jot-ta asioita saadaan eteenpäin, Kal-liorinne toteaa.

Pekosen mukaan poliitikon kul-mat kurtistuvat silloin, kun asioi-hin suhtautuu sydämellä eivätkä ne välttämättä mene toivotulla ta-valla.

– Politiikkaa pitää ja voikin teh-dä ilolla, hän kertoo.

Politiikan perusasetelma on Kal-liorinteen mukaan yksinkertainen. Kunnallispolitiikassa on tietyt pal-velut, jotka pitää järjestää ja verot, jotka kerätä. Kuntalaiset valitsevat omat luottohenkilönsä päättämään rahoista ja palveluista.

Pekosen mukaan puolueen toi-minnassa korostetaan sosiaalis-ta omaatuntoa ja vastuun ottamis-ta muista. Vaikka olisi hyvin toi-meentuleva, niin omastaan voi ja-

kaa muille.– Yhteinen hyvinvointi niin ih-

misten kuin ympäristön kanssa yh-distää vasemmistolaisia, Pekonen jatkaa.

Mahdollisuus vaikuttaa

Politiikka on varapuheenjohta-jien mukaan paras tapa vaikuttaa ympäristöön. Kalliorinteen mu-kaan politiikasta luullaan usein, et-tä ratkaisut olisivat helppoja ja yk-sinkertaisia. Yhteiskunnasta huo-lehtiminen vaatii kuitenkin neu-vottelua ja yhteistyötä monella eri taholla sekä itsensä peliin pane-mista.

– Usein ajatellaan, että poliitikot hyötyvät tekemisistään runsaas-ti. Suomessa on paljon kunnan-valtuutettuja, jotka tekevät tärke-ää työtä omalla ajallaan ja pienil-lä korvauksilla. Ainoana etuna on asioiden aikaansaaminen – ja jos-kus hyvät pullakahvit kokouksessa, muotoilee Kalliorinne.

Pekonen mainitsee, että usein ihmiset sanovat, ettei politiikka kiinnosta. Kaikkiin asioihin voi kui-tenkin vaikuttaa, lapsiperheiden asemaan, koulujen ryhmäkokoi-hin, vanhushuoltoon.

– Ihmisten luottamus poliitikkoi-hin on mennyt. Siihen ei auta ää-nestämättä jättäminen, sillä vain äänestämällä voi vaikuttaa, ketkä ovat päättämässä, Pekonen kan-nustaa.

– Näissä vaaleissa on todellinen mahdollisuus ravistella vaihtoeh-dottomalta tuntuvaa nykymenoa, Kalliorinne täydentää.

TEKSTI: ELINA TURUNEN

Asuntojen hinnat alas ja lisää yhteisöllisyyttä

mukaan suunnitteluun. Kaupun-gin tulisi tukea selvemmin ryhmä-rakentamista – ei vain rahalla, vaan myös tarjoamalla tietoa ja apua

käytännön asioissa, kuten kaupun-gin byrokratiassa ja rakentamises-sa. Kaupunki voisi tukea rohkeam-min myös kolmannen sektorin toi-mijoita. On paljon hyviä voittoa tavoittelemattomia yhteisöllisiä hankkeita, Modig ehdottaa.

– Tässäkin kuntien omat raken-nusliikkeet voisivat olla osa rat-

Johanna Elonen kritisoi sitä, että Helsinki on ylkoistanut rakentamisen suurille yrityksille.

Tällä hetkellä Helsingissä asumisen suurin ongelma on korkea hinta. Sekä vuokra- että omistusasuminen on

Helsingissä tavattoman kallista. Se rajoittaa ihmisen elämää, kan-sanedustajaehdokas, Silvia Modig sanoo.

– Helsingin seudulla pitäisi ra-kentaa vuosittain 12 000 uutta asuntoa, että kaikille riittäisi oma koti. Tällä hetkellä rakentamisvauh-ti on 8 000 asuntoa. Helsinki on ul-koistanut asuntopolitiikan muuta-malle suurelle rakennusliikkeelle, jotka rakentavat asuntoja juuri niin paljon, että voitot pysyvät mahdol-lisimman suurina, kansanedustaja-ehdokas Johanna Elonen toteaa.

– Ja omistusasuntojen rakenta-misesta saa suuremmat voitot kuin vuokra-asunnoista.

– Vasemmistoliiton valtuusto-ryhmä on useaan otteeseen vaati-nut kaupungin oman rakentamis-yksikön perustamista. Oma raken-tamisyksikkö voisi tehdä asuntoja omakustannushinnalla. Mikäli ra-kennusliikkeet nyt pyytävät ylihin-taa, ne häviäisivät kilpailut kau-pungin omalle yksikölle, Modig sanoo.

– Hinnat laskisivat, ja voitaisiin rakentaa myös huonon suhdan-teen aikana. Nyt rakennusliikkeet suostuvat rakentamaan vain sil-loin, kun asunnot menevät kau-paksi nopeasti. Muutos vakauttai-si jopa alan työllisyyttä nykyisiltä rajuilta suhdannevaihteluilta, lisää Modig.

Viihtyvyyttä asumiseenKaavoituksella voidaan vaikuttaa asuinalueiden viihtyisyyteen ja helpottaa välttämättömien palve-luiden rakentamista asuntojen lä-heisyyteen. Kansanedustajaehdo-kas Markku Saarisen mielestä hyvä asuminen tarkoittaa sitä, että voi it-se valita asuinpaikkansa ja asumis-muodon. Se tarkoittaa myös tur-vallista vuokrasuhdetta ja asuin-ympäristöä.

– Yhteisöllisyys tuo turvallisuut-ta. Palveluiden pitäisi olla lähellä asuinpaikkaa: kaupat, koulut, las-tenhoito ja työpaikat. Rakentaessa pitäisi huomioida lapset ja liikunta-rajoitteiset ihmiset. Myös yhteisten tilojen tarve pitää ottaa huomioon.

– Tarvitaan ihmisten näköisiä eläviä kortteleita, joita syntyy aino-astaan ottamalla asukkaat aidosti

kaisua. Myös valtion asuntorahas-to on avainasemassa. Kaavoitusta on lisättävä ja kohtuuhintaista lai-noitusta saatava lisää, Saarinen sa-noo.

Invånardemokrati– Stadens eget byggbolag skul-le leda till en bättre förhandlings-situation från stadens sida. Såle-des skulle tävlan mellan de priva-ta företagen öka i och med att de inte längre kunde spekulera med priserna och villkoren till sin för-del på Helsingforsbornas bekost-nad, säger riksdagskandidat Joo-nas Leppänen.

– Det handlar inte enbart om vad som skulle bli ekonomiskt för-månligare på sikt utan även om demokrati, dvs. vem som ytterst har makten att leda utvecklingen i staden, stadsborna eller byggfö-retagen. Enligt mig tillhör makten stadsborna.

TEKSTI: JORMA PIKKARAINEN KUVA: PIA HYÖTYNEN

Pekka Saarnio kehottaa vuokralla asuvia pitämään kiinni asukasdemokratiasta.

ryhmän puheenjohtaja Pekka Saarnio.

– Nyt asukkaiden on olta-va entistä vahvemmin liikkeel-lä, jotta vuokralaisdemokrati-asäännöstöjä uudistettaessa asukasdemokratia ei huononi-si. On myös turvattava, etteivät vanhat asukkaat joudu maksa-maan uudistuotannon aiheutta-mia lisämenoja.

Helsingin kaupungin vuokratalo-fuusio

Kaavoitusta on lisättävä ja kohtuuhintaista lainoitusta saatava lisää.

11HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi

Helsingin vaalipiirissä ehdol-la olevan Hanna Mithikun mukaan nykyistä maahan-muuttopoliittista keskuste-

lua pitäisi laajentaa.– Erilaisten maahanmuuttajien

välille ei tehdä mitään eroa. Maa-hanmuuttajista ei voida puhua yh-tenä ryhmänä. Mikä yhdistää su-danilaista pakolaista ja virolaista rakennustyömiestä? Ei luultavasti kovin moni asia.

Hankasalmelainen Miriam Ra-mirez toteaa, että avustuskiertee-seen joutuminen voi lamauttaa siirtolaisen.

– Joskus henkilö ei sopeudu, vaan tulee riippuvaiseksi sosiaali-avustuksista, Ramirez sanoo.

Hanna Mithiku on etiopialais-taustainen, Helsingissä asuva kir-kollisvaltuutettu. Miriam Ramirez muutti Suomeen Chilen Aconca-guan laaksosta ja toimii yrittäjänä.

Työ on väylä yhteiskuntaanMaahanmuuttajien työllistäminen on ehdokkaille tärkeä asia. Rami-rez kannattaa mallia, jossa maa-hanmuuttajat otettaisiin opiskelun ohella työelämään mukaan. Hä-nen mukaansa suomalainen vali-taan useammin töihin kuin maa-hanmuuttaja.

– Maahanmuuttajille olisi hyvä

päästä töihin, jolloin he pääsevät kiinni yhteiskuntaan, oman elämän rytmiin ja kontaktiin suomalaisten kanssa, Ramirez sanoo.

Työperäistä maahanmuuttoa pi-täisi Mithikun mielestä käsitellä ak-tiivisemmin muun politiikan yhtey-dessä. Jos työvoimapolitiikka saa-daan kuntoon, sillä on myönteisiä vaikutuksia sekä maahanmuutta-jille että suomalaisille työttömille.

– Työehtosopimusten noudatta-minen, minimipalkka ja harmaan talouden kitkeminen ovat korjatta-via asioita. Toimiva työvoimapoli-tiikka vähentää rasismiakin, sillä se ehkäisee vastakkainasettelun suo-malaiset työttömät – maahanmuut-tajat syntyä, Mithiku miettii.

Ramirez ehdottaa valvontaperi-aatteiden luomista yrityksille, jot-ka käyttävät ulkomaista, usein hal-vempaa työvoimaa. Tähän olisi Ramirezin mukaan hyvä puuttua myös EU-lainsäädännöllä.

– Se rauhoittaisi liikehdintää

TEKSTI: JENNI JUSSLIN KUVAT: HAASTATELTUJEN KOTIALBUMEISTA

Työ on paras väylä yhteiskuntaan

Maahanmuuttotaustaiset eduskuntavaaliehdokkaat peräänkuuluttavat monipuolisempaa maahanmuuttopolitiikkaa Suomeen.

maasta toiseen taloudellisten etu-jen perässä, hän pohtii.

Huomio integraatioonMaahanmuuttajat ovat kirjava joukko, joita ei usein yhdistä muu-ta kuin uusi kotimaa. Maahan-muuttajia tulisi Mithikun mukaan kotouttaa aktiivisemmin.

– Kielen opetus, lainsäädännön tuntemus ja tapojen tuntemus ovat asioita, joissa maahanmuut-taja tarvitsee kantasuomalaista tukea. Maahanmuuttajapolitiikan päämääränä tulee olla integraatio, hän painottaa.

Ramirezin mielestä moni asia on nyt paremmin kuin hänen tul-lessaan Suomeen. Laki maahan-muuttajien kotouttamisesta ja tur-vapaikanhakijoiden vastaanotosta suojaa maahanmuuttajaa ja antaa tälle mahdollisuuksia, kuten suo-men kielen opiskelua ja rahallista tukea.

Eroon uhkakuvistaMithiku toivoo, että maahanmuu-ton uhkakuvista päästään eroon. Keskustelussa korostetaan usein rikollisuutta, työttömyyttä ja sosi-aalituilla elämistä, mikä vaikeuttaa maahanmuuttajien arkea ja sopeu-tumista.

– Maahanmuuttaja joutuu aina uudelleen perustelemaan oman olemisensa oikeutuksen ja todista-maan olevansa ahkera, rehellinen ja hyödyllinen, Mithiku muotoilee.

Asioihin voi kuitenkin vaikut-taa valitsemalla eduskuntavaaleis-sa puolueen ja ehdokkaan hoita-maan asioitaan.

– Ihannetilanteessa maahan-muuttajan Suomi olisi se sama Suomi kuin se on meille Suomes-sa syntyneille. Suomi, jossa maa-hanmuuttaja on suomalainen, hän visioi.

Hanna Mithiku

Miriam Ramirez

Keskustelussa korostetaan rikollisuutta, työttömyyttä ja sosiaalituilla elämistä, mikä vaikeuttaa maahanmuuttajien arkea ja sopeutumista.

Hanna Mithiku Mohammed Kaiser Sylvain Kipré Wafa AmeliVaasa

Miriam Ramirez Roland Berg

Vasemmistoliiton maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita ovat:

Vasemmistoliiton siirtolai-suuspoliittiset linjaukset ra-kentuvat kansainvälisillä so-pimuksilla vahvistettuihin

ihmisoikeuksiin, yksilön vapau-teen, tasa-arvoon ja Suomen pe-rustuslain takaamiin oikeuksiin.Suomeen eri syistä muuttaneet ih-miset tarvitsevat alkuvaiheessa ny-kyistä parempia erityispalveluita päästäkseen osaksi yhteiskuntaa. Suomeen muuttaneet on otettava yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäse-niksi, yhdenvertaisin oikeuksin ja velvollisuuksin.

on taattava oikeus perus- palveluihin.

tulee olla samat kaikille.

helpotettava ja pysyvämmin maassa oleskeleville on myönnettävä työnteko- ja opiskeluoikeus. Työnteko on sallittava riippumatta oleskeluluvan tyypistä.

on lopetettava ja maahan- muuttoviraston mielivaltaiset käännytys- ja oleskelu- lupapäätökset on saatava kuriin.

on oltava lakisääteinen oikeus kaikille maahanmuuttajille.

syrjiminen ja edistettävä maahanmuuttajien työllisty- mistä.

kaikilla koulutustasoilla.

liittyvien päätösten vaikutusten arviointi ja toimenpiteiden seuranta on tehtävä myös sukupuolinäkökulmasta.

roolia kotoutumisessa tulee vahvistaa.

muiden erityishuomiota tarvitsevien maahanmuuttajien tarpeet on otettava huomioon palveluissa.

telmää, tutkintaa ja syytteeseen- panoa on tehostettava.

KOONNUT: PIA HYÖTYNEN

Vasemmiston maahanmuuttaja-poliittiset linjaukset

12 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehtivaalit.vasemmisto.fi

Nuorisotyöttömyys on nous-sut hallituskauden aika-na kolmanneksella. Pitkä-aikaistyöttömiä oli viime

vuonna jo lähes 60 000.Suomen lisäpanostus aktiivi-

seen työvoimapolitiikkaan on ol-lut selvästi OECD-maiden keskiar-voa pienempi. Valtiolla, kunnissa ja järjestöissä on paljon tekemä-töntä työtä: jos Suomessa oltaisiin aidosti huolestuneita työttömien kohtalosta, työllistämisrahoja kas-vatettaisiin ja niiden käyttöä tehos-tettaisiin.

Vasemmiston vaihtoehtoValtion tuottavuusohjelma on ol-lut Vasemmiston hampaissa alus-ta saakka. Sitä voi kutsua myös valtion työttömyysohjelmaksi. Val-tiontalouden tarkastusvirasto on todennut, ettei ohjelma ole lisän-nyt tuottavuutta, siitä on ollut hait-taa. Silti oikeisto haluaa jatkaa työ-paikkojen vähentämistä valtiolta.

Vasemmisto on tehnyt eduskun-nassa runsaasti työpaikkoja luovia

talousarvioaloitteita. Lisää rahaa on vaadittu esimerkiksi ratojen ja teiden kunnossapitoon, suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen, sosiaali- ja terveyshuoltoon, pe-ruskorjausavustuksiin, järjestöjen avustuksiin ja ympäristönhoitoon.

Lisärahaa on vaadittu myös syyttäjälaitokselle harmaan talou-den tutkintaan sekä suoraan työ-voima- ja koulutusmäärärahoihin.

Vasemmisto vastustaa ”orja-työn” teettämistä työttömillä. Yhä useampi työtön päätyy paremman

TEKSTI: RIINA SIMONEN KUVA: ELIISA ALATALO

Työttömät ansaitsevat parempaa

Nykyhallitus ei ole onnistunut vähentämään työttömyyttä. Hallituksen aloittaessa 2007 työttömiä oli selvästi nykyistä vähemmän.

Silti työllistämistoimenpiteitä on vähennetty.

puutteessa työharjoitteluun tai työ-elämävalmennukseen tekemään oikeita töitä, mutta ilman palkkaa! Työttömyyskorvauksen lisäksi saa 9 euroa päivässä ”aktivointilisää”.

Jopa vastuullisia asiantuntijata-son tehtäviä teetetään työttömillä maistereilla ilmaiseksi, vaikka tu-hannet maisterit ovat vailla palk-katöitä. Työllistämisjakson päätyt-tyä tilalle otetaan taas uusi harjoit-telija tai valmennettava.

Työn jakaminen on Vasemmis-ton tavoitteissa. Viikoittaisen työ-ajan lyhentäminen kannustaisi se-kä julkista että yksityistä sektoria palkkaamaan lisää työntekijöitä. Työajan lyhennys edistäisi työssä jaksamista.

Itsensä työllistävien määrä li-sääntyy, kun palkkatyösuhteita ei ole tarjolla. Vasemmisto parantaisi pienyrittäjien työttömyysturvaa ja asemaa esimerkiksi ottamalla käyt-töön jo paikoittain kokeillun pien-yrittäjien sijaispalvelun.

Työttömien ahdinkoa lievittäisi myös yhdeltä luukulta saatava 750

!/kk yhtenäinen perusturva. Se vä-hentäisi työttömien pompottelua ja karsisi tukiviidakkoa.

Nuorisotyöttömyyteen puututtava rivakastiVasemmistoliiton eduskuntavaa-liehdokas ja nuorisolautakunnan jäsen Riku Ahola haluaisi nuoriso-työttömyyden vähentämiseen li-sää tehoa.

– Nuoret kärsivät lamasta ja työmarkkinoiden kuihtumisesta eniten, koska korkean työttömyy-

den kaudella työvoimareservissä on ylitarjontaa kokeneesta ja am-mattitaitoisesta työvoimasta, jonka kanssa nuorten on vaikea kilpailla, hän sanoo.

Moni nuori ei pääse hakemaan-sa koulutukseen, ja ilman koulutus-ta työn saaminen on hyvin vaikeaa.

– Nämä nuoret ovat vaarassa syrjäytyä, mikä vaikuttaa heidän loppuelämäänsä ja tulee yhteis-kunnalle kalliiksi. Jokaiselle perus-koulun päättäneelle on turvattava toisen asteen koulutus tai oppiso-pimuspaikka, Ahola vaatii.

– Osassa maatamme on menos-sa kokeilu, jossa pienyrityksen en-simmäisen työntekijän palkkaku-

luihin annetaan ensimmäisen työ-vuoden aikana 30 % palkkatukea ja seuraavana vuonna 15 %. Tätä käy-täntöä voitaisiin laajentaa nuorten työllistämiseen. Kuntiin voitaisiin perustaa omia yksiköitä edistä-mään nuorten työllistymistä. Val-tion tulisi tukea tällaista toimintaa.

– Nuoriin panostaminen on sat-saus tulevaisuuteen. Nuorista tu-lee yhteiskuntamme tärkeitä työn-tekijöitä ja veronmaksajia, joiden panosta tarvitaan myös eläkkeiden maksamiseen. Emme saa ohittaa heidän asiaansa, Ahola päättää.

Kuntiin pitää perustaa omia yksiköitä edistämään nuorten työllistymistä, ja valtion tulisi tukea niitä, sanoo Riku Ahola.

Valtion tuottavuusohjelmaa voi kutsua myös työttömyysohjelmaksi.

TANSSI VASEMMISTON KANSSA – HELSINGIN VASEMMISTON VAALIBILEET Keskiviikkona 13.4. Le Bonk, Yrjönkatu 24. Ovet aukeavat klo 19.

LIVE: Alamaailman Vasarat, Asa, Olavi Uusivirta, Vuokko Hovatta ja Left Hooks DJ:t.

Paikalla Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sekä muut Helsingin ehdokkaat.

Tule bilettämään! Ilmainen sisäänpääsy! Tapahtuman tarjoaa Vasemmistoliitto.

ALAMAAILMAN VASARATASA

OLAVI UUSIVIRTAVUOKKO HOVATTA

Paavo Arhinmäki

Kuva: Petri Summanen

Kuva: Joona Ijäs

Kuva: Milka Alanen

13HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi

Harmaa talous on kitkettävä. Kun työmarkki-noiden laittomuudet ja työehtojen polkeminen poistetaan, lisääntyvät valtion tulot ja kaikkien työntekijöiden asema paranee. Perusturvaa on korotettava niin, että sillä elää myös Helsingissä.

euroon kuussa, ja se on ulotettava kaikille opiskelijoista eläkeläisiin. Perusturva on saatava yhdeltä luukulta.

kunnolliset työehdot.

kuuteen tuntiin on paras apu työuupumus- ja työttömyysongelmiin.

seen on suunnattava lisää viranomais- resursseja.

loppumaan muun muassa jakamalla vanhempainvapaiden kustannukset.

tekijän puolesta kanne työnantajaa vastaan.

se ei aja tulevaisuudessa eläkkeelle jääviä köyhyyteen.

HYVINVOINTI SYNTYY LÄHIPALVELUISTA

Valtion pitää osallistua riittävästi kunnallisten palveluiden kustannuksiin. Jatkuva paine nos-taa kunnallisveroja on saatava loppumaan, sillä se edistää epäoikeudenmukaista tasaverotusta. Palvelusetelit eivät paranna ihmisten asemaa, vaan hajottavat palvelurakennetta ja kannus-tavat entisestään rikkaita siirtymään yksityis-palveluiden käyttäjiksi. Suomi ei saa hyväksyä EU:n jatkuvia pyrkimyksiä julkisten palvelujen avaamisesta kilpailulle. Yhtenäinen julkinen sektori on ainoa keino pitää palvelut kaikkien saatavilla ja demokraattisen valvonnan piirissä.

palkkaamalla lisää työntekijöitä ja säätämällä aukoton laki vanhusten hoivatakuusta.

ja terveysasemat, vanhusten ja muiden tarvitsema kotihoito ja palveluasuminen on pidettävä kuntalaisten valitsemien valtuusto- jen hallinnassa.

tekijöitä ja tasa-arvoa.

DEMOKRATIAA PARANNETTAVA METROPOLISSA

Päätösvalta yhteisten palvelujen järjestämises-tä on luisunut ylimmälle virkamiesjohdolle ja erillisille yhtiöille ja kuntayhtymille. Demokrati-

Oikeus työhön ja toimeentuloon

aa on parannettava pääkaupunkiseudun kunta-hallinnon uudistamisessa. Pääkaupunkiseudun maankäytöstä, asuntopolitiikasta ja liikennejär-jestelmistä on päätettävä asukkaiden suoraan vaaleilla valitsemassa seutuvaltuustossa.

demokratiavajetta on korjattava esimerkiksi vaaleilla valittavalla seutuvaltuustolla.

jokaisen alueen palveluista tulee aina vastata vaaleilla valittu elin, jonka toimintaa asukkaat voivat valvoa.

nen ja valvonta on palautettava takaisin kau- punginvaltuustoille konsernijaostoilta, joilla muutama puolue estää muita osallistumasta.

domin asuntorakentaminen on sovitettava toisiinsa niin, että rakentaminen on tiivistä ja se säilyttää luonnon monimuotoisuuden.

ASUMISEN HINTA ALAS

Helsinkiläiset maksavat asumisestaan aivan lii-kaa. Kohtuuhintainen asuminen on yhteinen etu, ja se estää koko taloudelle vaarallisten hin-takuplien muodostumista. Valtion on puututta-va riuskasti tekijöihin, jotka nostavat asuntojen vuokria ja hintoja. Muutaman suuryrityksen monopoli nostaa keinotekoisesti rakentamisen kustannuksia Helsingin rakennusmarkkinoilla ja rajoittaa jatkuvasti asuntotuotannon määrää ja laatua.

on saatava jokaiselle.

niitä on saatava tasaisesti eri asuinalueille ja eri kuntiin.

lainojen lyhennykset on käytettävä vuokra- asuntojen rakentamiseen ja peruskorjauk- seen. Varoja ei saa käyttää veronalennuksiin.

rakennusyhtiöt voivat osallistua rakentami- seen nykyistä paremmin.

pääsy yleishyödyllisten vuokratalojen ja asumisoikeustalojen omistajiksi.

MAAHANMUUTTO EI OLE ONGELMA, EPÄTASA-ARVO ON

Maahanmuuttajien ongelmat, kuten palkkasyr-jintä ja kielitaidottomuus, ovat yhteinen huo-lenaiheemme. Näihin ongelmiin on puututtava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

sama palkka kansalaisuudesta riippumatta.

maahanmuuttajavaltaisille kouluille.

suomen kielen opetukseen.

palveluihin ja muihin tukiin.

lopetettava.

pysyvämmin maassa oleskeleville on myön- nettävä työnteko- ja opiskeluoikeus.

laskettava perheeseen kuuluviksi.

JOUKKOLIIKENNE ETUSIJALLE

Joukkoliikenteen tulee olla laadukasta, luotet-tavaa ja edullista.

geille on korotettava.

myös esikaupunkeihin.

hintoja on alennettava.

ENERGIAA JÄRKEVÄSTI, LASKU OIKEUDENMUKAISESTI

Ilmastonmuutokseen on vastattava nyt, eikä vasta sitten kun ollaan jäljessä pakollisista uu-distuksista. Helsingin omat piirteet on huomioi-tava lakeja ja veroja säädettäessä. Päälasku ei saa koitua pienituloisille, vaan se kuuluu eniten kuluttaville, kuten teollisuudelle.

huomioon Helsingin Energian sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto.

dieselöljystä tulisi maakaasua edullisempaa.

tulee suosia vain kestäviä biopolttoaineita, eikä esimerkiksi palmuöljyä, jonka tuotanto tuhoaa sademetsiä.

seja, sillä se sekä säästää rahaa että torjuu ilmastonmuutosta.

sillä ydinvoima tuo vain uusia ratkaisematto- mia ongelmia.

Helsingin Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma 2011

EVERYONE HAS THE RIGHT TO WORK AND THE RIGHT TO A SECURE LIVELIHOOD

To increase state revenue and improve the standing of all employees, we have to stop the illegal action and trampling of terms of employ-ment going on in the job market. The grey econ-omy has to be weeded. Basic social security has to be raised so that it makes it possible to live also in Helsinki.

LOCAL SERVICES GENERATE WELFARE

The state has to provide sufficiently for the ser-vices offered by the municipalities. The contin-uous pressure to raise municipal taxes increas-es unjust flat taxing. Service vouchers won’t im-prove people’s lives, on the contrary, they will break down the service infrastructure and in-crease the using of private sector services by the rich. Finland must not allow the efforts of the EU to open up public services to compe-tition. A solid public sector is the only way of keeping services available to all and under democratic surveillance.

MORE DEMOCRACY FOR THE METROPOLITAN AREA

The decisions about public services are made too much by the administrative leadership and separate companies and federations of munici-palities. The Helsinki region needs it own repre-sentative council to increase democracy in de-cisions about land use, housing policy and traf-fic systems.

AFFORDABLE HOUSING PRICES

The people in Helsinki pay too much for hous-ing. Reasonable prices on the housing market prevent real-estate bubbles and benefit every-body. The state has to intervene in the market when housing prices are increasing. The pric-es on the housing market in Helsinki are high because a few big companies monopolize the market and limit the amount and quality of new housing.

IMMIGRATION IS NOT A PROBLEM, INEQUALITY IS

The problems immigrants face, such as wage discrimination and lack of language proficien-cy, are a concern to us all. The problems have to be stopped as early as possible.

PUBLIC TRANSPORT SHOULD BE PUT FIRST

Public transport should be good, reliable and affordable.

SENSIBILITY TO THE USE OF ENERGY – FAIRNESS TO THE CHARGES

Climate change has to be tackled now – we can’t wait until we are behind in doing obligatory re-forms. The special characteristics of Helsinki have to be taken into account in legislation and taxation. The biggest charges should go to the biggest consumers – the industry, not people with small income.

Campaign Themes of the Left Alliance Helsinki in the Parliamentary Elections 2011These are the issues the Left Alliance MPs will stand for in Parliament.

Vote for the Left Alliance.

14 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehtivaalit.vasemmisto.fi

Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi

Riku Ahola

Ikä 30puh. 044 020 1234riku.ahola@helsinki.firikuahola.vas.fiwww.facebook.com/pages/Riku-Ahola/19499604652

Opiskelija ja asiakasneuvoja, yo-merkonomi, valtio-tieteiden kandidaatti. Yhteinen hyvinvointi perustuu työhön, johon myös nuorella on oikeus. Lainsäädännöllä on taattava jo-kaiselle peruskoulunsa lopettaneelle joko toisen as-teen opiskelupaikka tai oppisopimuskoulutus. Tie työelämään lähtee kunnollisesta koulutuksesta, jonka demokraattinen saavutettavuus on taattava. Kaavaillut lukukausimaksut yliopistoissa eivät de-mokraattisuuden tavoitetta mahdollista vaan syven-tävät kansalaisten eriarvoisuutta. Tulevana kansan-edustajana tahdon kamppailla nuorten työllistämi-sen ja maksuttoman koulutuksen puolesta.

Työn ja koulutuksen puolesta!Suosittelijat

”Riku on osoittanut harvinaista selkärankaa ihmis-oikeuskysymyksissä käytännön toimin. Hän on puo-lustanut heikkoja ja vähäosaista ihmisiä. Tällaista moraalia tarvitsemme, siksi Riku on ehdokkaamme eduskuntaan.”Kyösti Roth, muusikko ja Erno Enroth, sosiaalikasvattaja

”Riku ottaa työelämässä mielellään vastuuta. Hän osoittaa loistavaa tiimihenkisyyttä auttamalla ja opastamalla työtovereitaan. Ongelmanratkaisu- ja paineensietokyky ovat myös Rikun vahvuuksia. Tar-vitsemme Rikun kaltaista tekijää eduskuntaan!”Heidi Kotilainen, asiakaspalvelupäällikkö

”Riku on rohkea ja omaehtoinen akateemisessa työskentelyssään. Tunnen hänet sekä opiskelijana yliopistolta että politiikasta puoluetoverina. Rikun erinomaista tilannetajua osoittaa, että nämä kaksi roolia eivät ole koskaan menneet sekaisin.”Ilona Kemppainen, valtiotieteiden tohtori, historiantutkija

Paavo Arhinmäki

Ikä 34paavo.arhinmaki@eduskunta.fiwww.paavoarhinmaki.fiwww.facebook.com/arhinmaki

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu, punavihreä polii-tikko josta tuli kansalaisaktivisti. Intohimoinen jal-kapallomies, joka käy katsomassa kaikki maajouk-kueen kotipelit ja suuren osan vieraspeleistäkin. Karismaattinen ja terävä puhuja, jonka sanomaa porvarihallituksen nokkamiehet ovat joutuneet kuuntelemaan hampaitaan kiristellen. Nostaa esille vaihtoehtoja nykyiselle valtapolitiikalle. Perusajatus: politiikkaa tehdään ihmisten kanssa ja heidän vuokseen.

Osuu maaliin!Suosittelijat

”Puolueiden johtajista ainoastaan Paavolla on sel-kärankaa asettua aina puolustamaan kaikkein hei-koimpia. Siksi minä äänestän Paavoa.”Riku Rantala, Madventures-reportteri

”Ehdokkaallani tulee olla rohkeutta ja karismaa puo-lustaa solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Paa-vo tekee työtä sen eteen, että olemme kaikki yhteis-kunnan edessä samanarvoisia ja samalla vapaita olemaan erilaisia.”Hanna Immonen, sairaanhoitaja

”Minun ääneni menee Helsingille ja helsinkiläisil-le. Äänestän Paavoa, sillä asioilla on puolensa. Paa-vo pitää Helsingin Stadina: suvaitsevana ja avara-katseisena!”Niko Saarela, näyttelijä

Atte Blom (sit.)

Ikä 67puh. 040 536 6613atte.blom@gmail.comatte.blom.fidisk.fiwww.facebook.com/pages/Atte-Blom-kansanedus-tajaksi-eduskuntaan/146704872038617?v=info

Musiikkituottaja, kulttuurivaikuttaja ja eläkeläinen. Vuonna 1966 hän oli perustamassa Love Records levy-yhtiötä, josta tuli Suomen tärkein vaihtoehtoi-sen ja kaupallisesti marginaalisen musiikin tarjoa-ja. Love Recordsin jälkeen hän työskenteli Johan-na- ja Megamania-levy-yhtiöissä ja on vastannut Suomen merkittävimpien artistien julkaisuista. Näi-tä ovat mm. Wigwam, Juice Leskinen, Hurriganes, Agit-Prop, Kom Teatteri, Pelle Miljoona, Leevi & Lea-vings, Rauli Badding Somerjoki, Hanoi Rocks, Le-ningrad Cowboys, Maj Karma ja Kotiteollisuus.Vaaliteemat: kulttuurin ja taiteen asema, rasismin vastaisuus ja globaali suvaitsevaisuus.

Kulttuurivaikuttaja!

Suosittelijat

A. W. Yrjänä, muusikko, Anne Myöhänen, HuK, Aino Roivainen, muusikko, Herra Ylppö, muusikko, Jarmo Helppi, kuvataiteilija, Jimi Sero, basisti, Pauli ”Pale” Saarinen, muusikko, säveltäjä, tuottaja, Pete Park-konen, muusikko, Kari Sutela, FM, Kiti Wiik, Helsin-gin kaupungin vuokra-asukkaiden ry:n pj, Mirja Ara-järvi, Kallio-Vallilan eläkeläiset ry, Nalle Österman, musiikkitoimittaja/-kirjailija, Pia Parkkonen, järjestö-sihteeri/tuottaja, Ritva Karhula, lastenhoitaja Roo-sa Stenroos, valt.yo, Sampo Laurikainen, kulttuuri-tuottaja, Tapio Nyman, järjestelmäasiantuntija, Tap-sa Solonen, muusikko, Tomi Parkkonen, muusikko, Tuomas Nevanlinna, filosofi, kirjailija, kolumnisti, Yari, säveltäjä

Johanna Elonen

Ikä 42puh. 050 571 8447johanna.elonen@gmail.comwww.johannaelonen.fiwww.facebook.com/pages/Johanna-Elonen-eduskuntaan-2011/125657960816491

Maalari. Vasemmiston puoluehallituksen jäsen, ay-aktivisti ja elämäntapaurheilija, joka on juossut 17 maratonia. Puolustaa kunnon työtä, jolla tulee toi-meen, inhimillisiä työoloja ja yleissitovia työehtoso-pimuksia. Muistuttaa ihmisen hyvinvoinnin koostu-van työn lisäksi julkisista peruspalveluista, tasa-ar-vosta ja heikoimmista huolehtimisesta.Vaaliteemat: kunnon työ, julkisten palveluiden tuot-taminen kunnissa, tasa-arvoinen verotus, kohtuu-hintaisia asuntoja helsinkiläisille.

Kunnon työn puolesta!

Suosittelijat

”Johanna on rehti, sinnikäs ja rohkea. Hän on työn-tekijöiden vahva ja oikeudenmukainen edunvalvo-ja. Työelämän koventuessa tarvitsemme Johannaa ja hänen työelämäosaamistaan eduskuntaan, jot-ta työlainsäädäntöä, sosiaaliturvaa ja työttömyys-turvaa kehitetään työntekijöiden, niin osa-aikaisten, määräaikaisten, itsensä työllistäjien kuin kokoaikai-sessa vakituisessa työsuhteessa olevienkin tueksi ja turvaksi.”Leila Tilvis, K-citymarket Oy:n valtakunnallinen pääluottamusmies

”Haluan, että edustajani osaa oikeasti kuunnella ja ajatella omilla aivoillaan. Johanna ei kunnioita luu-loja, vaan haluaa tietää asioiden todellisen tilan. Hä-nen puheensa on työtä tekevän ihmisen rakentavaa puhetta. Hän tavoittelee kunnon työelämää. Se ei ole haavemaailma, vaan arkinen mahdollisuus. Teh-dään se yhdessä!”Matti Harjuniemi, Rakennusliiton puheenjohtaja

”Maalaritoverini Johanna on sanavalmis, nopea ja järkevä. Hänellä on verraton kyky luoda ympärilleen innostusta ja iloa. Tällaisen kansanedustajan haluan edustamaan meitä duunareita.”Tea Vikstedt, kaupunginvaltuutettu, Rakennusliiton hallituksen jäsen

50

51

52

53

Eduskuntavaalit ennakkoäänestys 6. – 12.4. Vaalipäivä 17.4.

MUUTOKSENTEKIJÄT

15HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi

Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi

Ilpo Haaja

Ikä 52puh. 050 390 7658ilpo.haaja@luukku.comilpohaaja.vas.fi

Levyseppä ja Helsingin STX-telakan pääluottamus-mies. Tinkimätön työläisten ja kaikkien ”tavallisten” suomalaisten etujen puolustaja. Kokenut itsekin työttömyyden. Oli nuorena kova urheilumies, pela-si mm. jalkapalloa Myllykosken Tovereissa ja MyPas-sa. Naimisissa, 18-vuotiaan tyttären isä. Harrastaa lukemista ja koskikalastusta. Vaaliteemat: Stoppi ulkomaiselle halpatyövoimalle. Pätkätyöt minimiin. Nuorisotyöttömyys nujerretta-va. Näpit irti eläkeiästä. Asumisen hinta alemmas.

Teräksinen telakkamies!Suosittelijat

”Työtä, työtä, työtä tehdään, jotta leipää syödään, riimitteli M.A.Nummisen lastenlauluunsa totuuden 1970-luvulla. Se pätee yhä. Ilpo puolustaa työtä, ja nimenomaan suomalaisten tekemää työtä. Häneen eivät uppoa selitykset, että meidän pitäisi EU:n vaa-timan työvoiman vapaan liikkuvuuden takia luovut-taa työmme harmaalle, usein vastoin työ- ja verola-keja toimivalle, ulkomaiselle työvoimalle. Tämä on yksi niistä monista syistä, miksi kehotan äänestä-mään Ilpoa. M.A.Nummisen laulun sanoin: Isällä on, äidillä on, kummallakin on työ. Heillekin se on tar-peellinen jotta perhe syö.”Satu Huhta, pääluottamusmies

”Eduskunta on täynnä statisteja, jotka eivät ymmär-rä tavallisia ihmisiä ollenkaan. Rukan lumilla on hy-vä hiitää huonollakin polvella ja huonontaa mei-dän oloja, joilla ei ole varaa mennä sinne toukoi-lemaan muiden piikkiin. Tarvitsemme edustajan, joka ymmärtää ikuiseen arkeen sidottuja. Ilpo on kokenut itse lomautukset, YT-neuvottelut ja taistel-lut harmaata taloutta vastaan. Hän ymmärtää, mil-tä tuntuu asua työtekijänä pääkaupungissa, jossa on maan kalleimmat asunnot. Elämiseen tarvitaan muutakin kuin vuokratyö ja leipäjono. Suosittelen Il-pon äänestämistä niille, jotka ovat kyllästyneet mil-joonamiesten nuoleskelijoihin. Ilpo ei unohda ää-nestäjiään vaalien jälkeen.”Esa Zuban, lomautettu varapääluottamusmies

Aino Halonen

Ikä 37aino.eduskuntaan@gmail.comwww.ainohalonen.fiwww.facebook.com/pages/Aino-Halonen/ 188459111177315

Monipuolinen kulttuuri tarvitsee yhteisiä ponniste-luja eikä markkinatalouden tarjoamia mekanismeja. Tieteen, taiteen ja kulttuurin mikroyrittäjille ja apu-rahansaajille tärkein pääoma on jaksaminen ja kal-lisarvoisin työkalu oma pää. Tarvitsemme selkeyttä talouteemme ja taustatukea, jotta uskaltaudumme luomaan uusia työpaikkoja. Hyvinvointi syntyy yh-dessä, ja yhdessä se on myös jaettava. Vahvat pal-velut tekevät ihmisistä vahvoja. Valtio ei ole kulutta-ja-kansalaisten johtama yritys, se on kansalaisten muodostama työn ja kulttuurin elävä yhteisö.

Taiteen ja kulttuurin tärkein tehtävä on olla olemassa!

Suosittelijat

”Me taiteilijat tarvitsemme eduskuntaan oman ihmi-sen, jolla on todellista kokemusta kulttuurin eri aloil-ta. Aino on peloton humanisti, jonka toiminta lähtee elävästä elämästä ja joka ymmärtää tieteen, taiteen ja koulutuksen merkityksen.”Vuokko Hovatta, näyttelijä, laulaja

”Me vanhatkin vasemmistolaiset kannatamme nuorta modernia vasemmistolaista Ainoa. Entisenä luottamusmiehenä tunnen työelämän nykyisen vit-sauksen: työsuhteiden hajanaisuudet. Aino osaa rat-koa näitä ongelmia.”Seppo Pakarinen, eläkeläinen, postimies

”Matkustin kerran Ainon kanssa Ruotsin halki. Tar-koitus oli liftata, keskellä talvea. Se oli Ainon idea. Ei hänelle juolahtanut mieleen, että emme saisi kyy-tiä, koska hänelle solidaarisuus ja ihmisten auttami-nen ovat itsestään selvyyksiä.”Timo Honkasalo, FM, lastenhoitaja

Katri Immonen

Ikä 25puh. 040 747 9436katri.immonen@gmail.comwww.katri.vas.fiwww.facebook.com/katri.immonen1

Olen punavihreä opiskelija-aktiivi. Asun Arabianran-nassa, kuljen pyörällä ja käyn kasviksilla. Olen Va-semmisto-opiskelijat ry:n puheenjohtaja, Opiskeli-jatoiminta-verkoston aktiivi ja Helsingin yliopiston opintotukilautakunnan varapuheenjohtaja. Vaalitee-mani rakentuvat vapauden ja voimaantumisen aja-tusten ympärille. Toimeentulo on perusasia, edelly-tys elämiselle ja osallistumiselle, siksi vaadin vas-tikkeetonta perustuloa. Opiskelijoiden vapautta py-ritään rajoittamaan, sille on sanottava: ei! Vaadin oikeutta myös eläimille ja ympäristölle: ilmastola-ki nyt ja loppu turkistarhaukselle!

Perustulon puolesta!Suosittelijat

”Katri on poliittisessa toiminnassaan rohkea, peri-aatteellinen ja määrätietoinen. Olen aina ihaillut si-tä otetta, jolla Katri asioihin tarttuu. Hänellä on rau-tainen kokemus opiskelijoiden asioista ja vaikutta-misesta eri keinoin.”Silva Loikkanen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen

”Katri näkee yhteiskunnan alistavien ja turvatto-muutta tuottavien rakenteiden läpi. Perustana hä-nellä on vankka sosiaalipolitiikan ja ympäristöasi-oiden tuntemus. Eduskuntaan tarvitaan paremman maailman rakentajia: Katri.”Jouko Kajanoja, VTT, dosentti

”Eduskuntaan tarvitaan sellaisia sanavalmiita femi-nistejä kuin Katri. Katrin rohkeus ja tinkimättömyys takaavat sen, että Katrista tulee kansanedustaja, jo-ka ei jää muiden jalkoihin.”Saila Ruuth, Vasemmistonaisten puheenjohtaja

Dan Koivulaakso

Ikä 30puh. 044 506 6613dan@vasemmistonuoret.fiwww.dankoivulaakso.fiwww.facebook.com/dankoivulaakso

Vasemmistonuorten puheenjohtaja, yhteiskuntatie-teiden maisteri. Työelämän epävarmuus on koskettanut minua hen-kilökohtaisesti koko työelämäni ajan, olen aikuisiäl-läni työskennellyt yli 50:llä työsopimuksella. Vaali-teemani ovat perustulo ja toimeentulo epävarmoil-la työmarkkinoilla sekä siirtolaisten oikeudet. Viime vuosina osinkotulot ovat moninkertaistuneet ja pal-kat ovat kasvaneet vain vähän. Samalla tulonsiirto-ja on pienennetty. Kavennetaan tuloeroja ja lopete-taan työnantajien hyysääminen. Lisää liksaa ja pe-rustulo nyt.

Vastakkainasettelun aika on nyt!

Suosittelijat

”Yliopiston tuntiopettaja-osa-aikainen psykotera-peutti-apurahakirjailija saa aina selitellä työtilannet-taan, mikäli joutuu hakemaan yhteiskunnan tukia tai asioimaan virastoissa. Luettuani Radikaaleinta on arki -kirjan " jonka yksi kirjoittaja Dan on " tajusin olevani samalla sivuraiteella, jolla sinnittelee kol-mannes Suomen työväestä. Kuulun prekariaattiin.”Katriina Järvinen, sosiaalipsykologi

”Dan on toiminut aktiivisesti asunnottomien yön kansalaisliikkeessä jo vuosien ajan. Halu vaikuttaa asunnottomuutta kokeneiden tilanteeseen ja köy-hyyden ja syrjäytymisen poistamiseen kumpuaa mielestäni aidosta lähimmäisenrakkaudesta, eikä päälle liimatuista korulauseista.”Hanna Piirainen, järjestösihteeri, Vailla Vakinaista Asuntoa ry

57

55

54

56

EDUSKUNTA-VAALIT

Ennakkoäänestys

6. – 12.4. Vaalipäivä

17.4.

16 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehtivaalit.vasemmisto.fi

Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi

Joonas Leppänen

Ikä 30puh. 040 767 1228jleppan@gmail.comjoonasleppanen.vas.fiwww.facebook.com/joonaseduskuntaan

Kaksikielinen apurahatutkija Helsingin yliopistos-ta. Tärkein vaaliteema Joonaksella on demokratian vahvistaminen yhteiskunnassa. ”Ihmisten täytyy pystyä tasavertaisesti vaikuttamaan itseään koske-viin asioihin, ja kaikki hiljennetyt äänet täytyy tuo-da esiin.” Muut vaaliteemat liittyvät maahanmuut-toon sekä kaksikielisenä ehdokkaana ruotsin kielen asemaan. Poliittista kokemusta Joonaksella on mm. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelu-kunnasta, Folktingetistä sekä kansalaisjärjestöistä kuten Suomen Pakolaisavusta. Joonas on tällä het-kellä terveyslautakunnan varsinainen jäsen.Vaaliteema: maahanmuuttotaustaisten lasten oi-keus kieleen.

Demokratian puolustaja! Suosittelijat

”Joonas Leppänen är just en sådan person som vänstern av idag behöver. Han har sakkunskapen och ungdomens energi och han inser och är beredd för framtidens stora utmaningar. Han står för väns-terns historiska värderingar och representerar den unga generationens oräddhet och vilja till handling. Jag stöder Joonas Leppänen i riksdagsvalet 2011”.Claes Andersson, kirjailija, Vas:n ent. pj.

“Joonas on järkevä ja yhteistyökykyinen nuori vai-kuttaja, joka tekee harkittuja päätöksiä.”Outi Ojala, kaupunginvaltuutettu

“Jos haluat äänestää vassaria, Joonas on erinomai-nen ehdokas!“Thomas Wallgren, kansanedustajaehdokas SDP

Tiina Lintunen

Ikä 32puh. 040 596 9783tlintunen@hotmail.comtiinalintunen.vas.fiwww.facebook.com/pages/Tiina-Lintunen-vas/101708756572404

Sosiaaliohjaaja, sosionomi (amk) Kontulasta. Työs-kentelee huumeiden käyttäjien parissa A-klinikka-säätiöllä. Kasvanut erilaisuuden hyväksymiseen, yhteisöllisyyteen ja tasa-arvoisuuteen: asui lapse-na äitinsä työn vuoksi Rinnekodin keskuslaitoksel-la Espoossa 500 kehitysvammaisen keskellä. Halu-aa ajaa niiden asiaa, jotka muuten eivät ääntään saa kuuluviin.Vaaliteemat: laadukkaat päihdepalvelut, yksinelävi-en oikeudet, hyvä elämä kaupungissa.

Päihdepolitiikan tuntija!Suosittelijat

”Tiina huomaa ihmisen eikä väheksy häntä. Laittaa itsensä aidosti likoon!”Lea Hietanen, vanhempi suunnittelija, järjestelmä-vastaava

”Tiina tekee työtä sellaisella otteella, mistä eetikot kirjoittavat ja luennoivat – hänellä on rohkeutta aset-tua heikomman rinnalle ja kykyä nähdä ihmiset sel-laisenaan arvokkaina.”Juha Kilpiä, seksuaalipedagogi

”Oikeudenmukainen. Älykäs ja asiansa tunteva. Ka-tu-uskottava ja cool. Tiina tietää, että politiikkaa teh-dään arjessa, eikä iltapäivälehtien sivuilla.”Riikka Perälä, tutkija, yhteiskuntatieteilijä

Hanna Mithiku (sit.)

Ikä 28 puh. 040 724 1274hanna.mithiku@helsinki.fihannamithiku.vas.fiwww.facebook.com/pages/Hanna-Mithiku-eduskuntaan/181631585202067

Teologian kandidaatti. Suomalaisen äidin ja etiopi-alaisen isän tytär oli viime syksyn seurakuntavaali-en ääniharava. Usko jokaisen ihmisen luovuttamat-tomaan arvoon ohjaa ajattelua: ei hyväksy hyöty-ajattelusta lähtevää maahanmuuttopolitiikkaa eikä talouden korottamista jumalan asemaan.Vaaliteemat: humaani maahanmuuttopolitiikka, ta-sa-arvoinen koulutus, talouden ylivallan kyseen-alaistaminen.

Eriarvoistumisen vastustaja!Suosittelijat

”Koulutuksen tasa-arvoisuus on oikeudenmukaisen yhteiskunnan keskeinen edellytys. Työssäni näen jo-ka päivä, kuinka tärkeää on pyrkiä luomaan kaikille nuorille – vanhempien yhteiskuntaluokasta riippu-matta – yhtäläiset elämän edellytykset. Hannalla on vahva tietämys koulutuksesta ja sen merkitykses-tä kansainvälistyvässä maailmassa ja hän ymmär-tää myös erilaisuutta.”Kai Koskimies, opettaja

”Jos Hanna olisi hahmo Keisarin uudet vaatteet -sa-dussa, hän olisi se tyttö, joka rikkoi illuusion tote-amalla, ettei Keisarilla ole vaatteita. Lisäksi Hanna olisi todennäköisesti tarjonnut Keisarille omia vaat-teitaan.”Elissa Eriksson, taideopiskelija

Silvia Modig (sit.)

Ikä 34 silvia.modig@gmail.comwww.silviamodig.fiwww.facebook.com/silviamodig

Toimittaja. Helsingin kaupunginvaltuutettu, kaupun-kisuunnittelulautakunnan ja Uudenmaan maakun-tavaltuuston jäsen. Silvia on tullut politiikkaan jär-jestötoiminnan kautta ja toimii edelleen työn ohes-sa aktiivisesti mm. Oranssissa ja Asuntopoliittinen yhdistys Vaahteramäessä. Silvia haluaa edistää so-siaalista tasa-arvoa. Hän haluaa, että seuraava hal-litusohjelma sisältää ilmastolain, sukupuolineutraa-lin avioliittolain ja suunnitelman kieltää turkistarha-us vuoteen 2025 mennessä.Vaaliteemat: kaupunki- ja asuntopolitiikka, joukko-liikenteen kehittäminen, tasa-arvo, hyvinvointivalti-on kehittäminen.

Muutetaan maailma – yhdessä!Suosittelijat

”Toimin pienen vintage-kaupan pitäjänä, ja pienyrit-täjän arki on minulle tärkeä kysymys. Silvian aja-tukset pienyrittämisen helpottamiseksi ovat meille yrittäjille mahdollisuus saada turvattu toimeentulo omasta työstämme. Ihmisenä Silvia edustaa minul-le tärkeitä arvoja, joista tärkein on suvaitsevuus. Sil-via puolustaa aina heikommassa asemassa olevia ja omaa vahvan sosiaalisen omantunnon. Siksi ää-nestän Silviaa.”Irja Nuru, Hoochie Mama Jane

”Vahvat ammattiliitot ovat tärkeä asia suomalaisille työntekijöille. Ne takaavat, että duunarin ääni kuu-luu herrojen pöydissä. Viime aikoina ammattiliitot ovat heikentyneet selvästi ja työntekijät ovat ahtaal-la. Politiikkaan tarvitaan ihmisiä jotka pitävät pien-ten puolta. Äänestin Silviaa jo kunnallisvaaleissa ja olen ollut tyytyväinen hänen työhönsä. Uskon Sil-vian pitävän meidän äänen kuuluvilla.”Heikki Kaihila, ahtaaja

”Mielestäni Silvian kaltaiset rohkeat ja keskustele-vat nuoret naiset ovat politiikan kultahippuja! Silvia osaa kyseenalaistaa, mutta myös vastata ja perus-tella vastauksensa. Hän on monialainen, kiinnostu-nut ja aktiivinen. Musiikin ja kulttuurin lisäksi häntä kiinnostavat niidenkin kohtalot, joiden ääni on jo tu-kahtunut markkinahälyyn! Hän näkee erilaisuuden rikkautena, ei uhkana! Silvian kaltaisia ihmisiä tar-vitaan terveen keskustelun herättäjäksi! Teot synty-vät ajatuksista ja keskustelusta!”Maritta Kuula, taiteilija, muusikko

61

60

59

58

MUUTOKSENTEKIJÄT

17HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi

Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi

Henrik Nyholm

Ikä 23puh. 040 775 3908herttoniemen.sosialisti@gmail.comwww.henkkanyholm.fiwww.facebook.com/ihmisoikeudet

Ylioppilas, student. Vihreä vasemmistolainen. Kan-salaisjärjestöjen aktiivinen työmyyrä, mm. Amnesty ja Greenpeace. Rohkea ratkaisija ja vastuuntuntoi-nen idealisti. Suomi tarvitsee täyskäännöksen edel-lisen hallituksen politiikkaan. Lupaan altavastaajia suosivaa politiikkaa. Vaadin verouudistusta, jossa maksukyky asetetaan veropolitiikan keskiöön se-kä laadukkaampia julkisia palveluita. Pitää herätä ihmisten pahoinvointiin ja turvattomuuteen. Jokai-sella on oikeus riittävään toimeentuloon, asuntoon ja perusturvaan.

Oikeus vaatia!Suosittelijat

”Henkka häärää monessa mestassa, monien mes-sissä sydämellä. Herttoniemen oma tarmopesä eduskuntaan!”Jaana Raitio, pitkäaikainen ihmisoikeusaktivisti

”Vahva ja ahkera toimija. Henkka toimii palkansaa-jien puolesta ja vaatii ammattiliitoilta heräämistä 2000-luvulle. Hän ajaa parannuksia työntekijöiden oikeuksiin ja toimeentuloon. Luotan Henkkaan.” Sergei Prohhorov, myyjä

”Henkka on energinen tyyppi, joka välittää ihmis-arvosta. On mahtavaa, että on olemassa ehdokas, joka rehellisesti taistelee ihmisoikeuksien ja maail-manlaajuisen tasa-arvon puolesta!”Milja Rämö, kehitysyhteistyöjärjestön työntekijä

Heikki Patomäki (sit.)

Ikä 48 puh. 040 518 4854heikki.patomaki@helsinki.fiwww.patomaki.fiwww.facebook.com/pages/Heikki-Patom%C3%A4ki/191355377541615

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan pro-fessori, työskennellyt myös mm. Melbournen RMIT-yliopistossa tutkimusprofessorina. Syntyään Kuopi-on poikia. Aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuja, oli mm. perustamassa ATTACia Pariisissa 1998. On viime vuosina puolustanut voimakkaasti vapaata yli-opistoa ja kritisoinut suomalaista uusliberalismia, ja on mukana esim. liikkeessä maailmanparlamen-tin puolesta. Vastustaa Suomen liittymistä Natoon ja kannattaa Tobinin veroa. Patomäen suuri visio on ra-kentaa uudenlaisia globaaleja instituutioita. ”Maail-mantaloutta täytyy säädellä ja ohjata uusille kestä-vän ja oikeudenmukaisen kehityksen urille.”

Globaalia demokratiaa!Suosittelijat

”Koulussa liian usein vain nopeimmat ja uskaliaim-mat saavat äänensä kuuluviin. Demokratia ei voi toimia samalla periaatteella – kaikille on annettava mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon alkaa koulusta. Heikki ei tyydy Pisa-vertailun kehuihin vaan lupaa pysäyttää koulujamme uhkaavan eriarvoistumisen. Siksi ää-nestän Heikkiä!”Kaisa Eskola, M.A. Politikwissenschaft , luokanopettajaopiskelija, kansalaisaktivisti ja äiti

”Heikki on pätevä tiedemies, jolla on kykyä ajatel-la itsenäisesti. Hänen asiantuntemustaan niin maa-ilmanpolitiikassa kuin talouskysymyksissä on help-po ihailla yli puoluerajojen. Eikä Heikki ole linnoit-tautunut norsunluutorniin, vaan on vahvasti ajan hermolla.”Jaakko Hämeen-Anttila, Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori, tietokirjailija

”Jos pitäisi nimetä Suomen johtava anti-intellektu-elli, Heikki Patomäki olisi ehdoton suosikki ykkös-paikalle.”Paavo Lipponen teoksessa Järki voittaa (2008).

Kirsi Pihlaja

Ikä 30puh. 050 597 9512kirsi.pihlaja@dlc.fiwww.kirsipihlaja.vas.fiwww.facebook.com/pages/Kirsi-Pihlaja-eduskuntaan/135957176451074

Sosionomi (amk) Vallilasta. Toimii Helsingin asun-tolautakunnan varajäsenenä ja työskentelee nuori-sotyön suunnittelijana MLL:ssa, kahden lapsen äiti ja Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän jä-sen. Kulutuskriittinen downshiftaaja kannattaa kuu-den tunnin työpäivää ja enemmän aikaa perheille ja puutarhanhoidolle. Vastustaa palveluiden yksityistä-mistä. Haluaa edullisempaa asumista ja pistäisi pää-omatulot progressiiviseen verotukseen.Vaaliteemat: Lapsiperheiden asiat, nuorten syrjäyty-misen ehkäisy, perustulo, julkiset palvelut, kansan-pankki, kulutus- ja talouskasvukritiikki.

Arjen leppoistaja!Suosittelijat

”Ihailen Kirsin tapaa olla vaikuttamassa. Kirsi on valmis barrikaadeille ja toimimaan meille kaikil-le tärkeiden asioiden puolesta. Monenkirjavat per-heet, tasa-arvo sekä puhdas luonto ovat arvoja, joi-den takana Kirsi seisoo.”Tiina Granberg-Hakala, Sairaanhoitaja AMK

”Kirsi on tehnyt kanssani hienosti töitä Helsingin kaupungin asuntolautakunnassa tavallisen stadi-laisen, kohtuuhintaisen ja ihmisarvoisen asumisen puolesta.”Asmo Koste, tiedottaja, Asuntolautakunnan jäsen

”Kirsi on päättäväinen ja rehellinen kodin puolusta-ja. Jalat vahvasti maassa hän taistelee saadakseen perheiden asiat kuntoon.”Irma Pimenov, perhepäivähoitaja

Sirpa Puhakka

Ikä 54puh. 045 7731 3000sirpa.puhakka@pp2.inet.fiwww.sirpapuhakka.netwww.facebook.com/sirpapuhakka

Puoluesihteeri, Helsingin kaupunginvaltuutettu. Sirpa Puhakka haluaa 10 ! minimituntipalkan lakiin ja taata 750 ! perusturvan. Työpaikkoja lisää, nuoril-le ja varttuneille. Sivistys-Suomessa pidetään huol-ta vanhuksista. Eläkeläisten elämäntyötä arvoste-taan. Terveydenhuollon ja päivähoidon pitää toimia hyvin. Rikkaiden maksettava veroja enemmän kuin pienituloisten. Valtion talous kuntoon verottamalla pääomatuloja, kitkemällä harmaata taloutta, säätä-mällä pankki- ja pörssivero. Arvonlisäveroja ei koro-teta. Kohtuuhintainen asuminen on oikeus, niin yk-sin, kaksin kuin perheenkin kanssa asuville. Opiske-lu, kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikille. Puhdas ruo-ka ja ympäristö ovat osa arkea.

Osaava Sirpa Puhakka eduskuntaan!

Suosittelijat

“Tiedän kokemuksesta, että kansanedustajalta vaa-ditaan sitkeyttä ja sinnikkyyttä puskea asioita vaik-ka läpi harmaan kiven. Siihen Sirpa Puhakka pys-tyy. Hän on aina ihmisen puolella.”Outi Ojala, kaupunginvaltuutettu, ex-kansanedustaja

”Olen valinnut ehdokkaakseni yhteistyökykyisen ja luotettavan naisen. Hän ajaa työssä ja eläkkeellä ole-vien asioita.”Seppo Järvinen, laivanrakentaja, eläkkeellä

“Sirpa tietää, ettei maailmassa ole ainoatakaan kes-kimääräistä ihmistä. Hyvä poliitikko muistaa tar-kastella asioita myös marginalisoitujen ja helpos-ti unohtuvien vinkkelistä.”Tiia Aarnipuu, tietokirjailija

65

64

63

62

EDUSKUNTA-VAALIT

Ennakkoäänestys

6. – 12.4. Vaalipäivä

17.4.

MUUTOKSENTEKIJÄT

18 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehtivaalit.vasemmisto.fi

Löydä oma eduskuntavaaliehdokkaasi

Anna Vuorjoki

Ikä 34 www.facebook.com/#!/pages/Anna-Vuorjoki-edus-kuntaan-2011/189237464420543www.annavuorjoki.fiannaeduskuntaan@gmail.com

Nuorten pitää pystyä toimimaan aktiivisesti yhteis-kunnassa ja saada äänensä kuuluviin niin koulus-sa, politiikassa kuin järjestökentälläkin. Koulussa jo-kaisen oppilaan pitää saada laadukasta opetusta ja tarpeellista tukea riippumatta esimerkiksi etnisestä taustasta, terveydentilasta tai oppimisedellytyksistä. Sekä mielenterveyspalveluihin että ennaltaehkäise-vään mielenterveystyöhön on suunnattava voima-varoja.

Kuulu, kuule, tule kuulluksi!Suosittelijat

“Tunnen Annan älykkäänä, väsymättömänä ja tark-kana keskustelijana. Annan ajattelu on konventiois-ta vapaata. Hän saa ihmiset ympärillään miettimään asioita uudella tavalla.”Teemu Ollikainen, vastaava psykologi, Suomen Psykologiliitto

“Nuorisojärjestön puheenjohtajana Anna luottaa 15–16-vuotiaiden kykyyn tehdä isompiakin asioita itse. Hän ei ohjaa eikä arvostele vaan antaa vastuu-ta ja vapautta. Se toimii hyvin.”Hanna Kotta, kirjastonhoitaja

“Aion tänä keväänä äänestää ensimmäistä kertaa Vasemmistoliittoa, koska Anna on ehdolla. Hän on loputtoman kärsivällinen, oikeamielinen ja lämmin-sydäminen. Juuri sellainen jonka haluan päättävän asioista.”Venla Rossi, projektikoordinaattori, Nuoren Voiman Liitto

Eeva Wiik

Ikä 45Myyjä, Helsingin pelastuslautakunnan ja sosiaalilau-takunnan lapsi- ja perhejaoston jäsen ja Kaarelan Va-semmiston varapuheenjohtaja. Kolmen lapsen äi-ti vaatii lisää resursseja ja henkilökuntaa julkiseen terveydenhuoltoon. Peräänkuuluttaa vammaisten oikeuksia palveluihin ja esteettömään liikkumiseen.Vaaliteemat: laadukas terveydenhuolto, vammais-ten oikeudet, inhimillinen työelämä.

Esteiden poistaja!

69

Pekka Saarnio

Ikä 65puh. 040 743 1622psaarnio@welho.comwww.saarnio.intranetit.net

Valittiin ensimmäisen kerran jo 1969 Helsingin kau-punginvaltuustoon, jossa vaikuttaa edelleen. Kuuluu kaupungin moniin luottamuselimiin ja on mm. HOK-Elannon edustajiston jäsen. On ollut myös kansan-edustajana. Ammatiltaan Saarnio on toimittaja. Per-heellinen, neljä jo aikuista lasta, myös isoisä. Huu-morintajuinen ja sopuisa, mutta tarvittaessa terrieri-mäinen taistelija.Vaaliteemoja mm. sosiaalipolitiikka ja vähempi-osaisten puolustaminen.

Kokemusta riittää!Suosittelijat

”Olin yhtä aikaa eduskunnassa Pekan kanssa 1990-luvulla ja totuin luottamaan Pekan toimintaan. Pekka on Vasemmiston mies isolla Veellä.”Reiska Laine, rumpali

”Stadin kundi, joka tuntee lähiöiden elämän. Hän katsoo joka päivä syrjäytymisen ongelmia silmästä silmään. Ykkösasiana Pekalla on nuorison syrjäyty-misen estäminen. Hänelle on ollut koko ikänsä tär-keää olla heikoimman puolella. Pekka tietää, ettei syrjäytymistä ole nykyinen hallitus ottanut todesta. Samalla on selvää, etteivät populistiset vippaskons-tit auta. Siksi reilu-Pekkaa tarvitaan eduskunnassa. Siinä on mies sanojensa takana.”Ipi Eerola, järjestö- ja koulutuspäällikkö, ikuinen nuorisoliittolainen ”Pekalla on kokemusta ja taitoa saada läpi tavoittei-taan. Pekka on inhimillinen ja lämmin ja toimii juu-ri tältä pohjalta ihmisten hyväksi.”Ilja Koskinen, projektiasiamies, eläkkeellä, Pekan ystävä ja työtoveri pitkältä ajalta

68

Markku Saarinen

Ikä 55puh. 040 508 7241markkusaar@luukku.comwww.facebook.com/pages/Duunari-Eduskun-taan/187392184624184

Kiinteistönhoitaja-pääluottamusmies, perusduuna-ri – vaalilausekin kuuluu: ”Nyt on duunarin aika!” Vasemmistolaisuus ja halu parantaa työläisten ase-maa verenperintönä. Naimisissa, perheeseen kuu-luu kaksi vielä kotona olevaa poikaa ja kaksi jo kodis-ta muuttanutta – Markku onkin jo ”tuplaukki”. Tärkeimmät vaaliteemat: joukkoliikenne, asuminen, eläkeasiat, mm. elinaikakertoimen vaikutusten mi-nimointi, että tulevat eläkkeet riittäisivät ihmisar-voiseen elämään.

Perusduunari!Suosittelijat

”Markku on kantaaottava, asioihin vaikuttaja. Hän on ottanut vastuuta niin työpaikkansa kuin ammat-tiliittonsa luottamustehtävissä. Hänellä on näyttöä kiinteistö-, siivous-, kuin koko palvelualojen työn-tekijöiden töistä ja edunvalvonnasta sekä rohkeutta ottaa esille ja ajaa myös vaikeita, kiusallisia asioita.”Kaarlo Julkunen, varapuheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM

67

Martina Reuter

Ikä 48puh. 050 527 3054martina.reuter@helsinki.fimartinareuter.netwww.facebook.com/pages/Martina-Reuter/ 194047530610246

Filosofian historian tutkija ja kahden äänestysikäi-sen tyttären äiti, joka käyttää vapaa-aikansa politii-kan ja hevosten parissa. Vasemmiston tärkein tehtä-vä näissä vaaleissa on näyttää, että progressiivinen verotus tuottaa tasavertaisuutta. Omana intohimona on koulutuspolitiikka: halu kehittää koulutusta, joka kunnioittaa sivistyksen omia ehtoja.Martina Reuter forskar i upplysningstidens filosofi och arbetar för en jämlik utbildning, som respekte-rar bildningens egna villkor. Vi svenskspråkiga bör alliera oss med de nya minoritetsspråken, inte haka upp oss på potentiella motsättningar.

Tasavero nakertaa tasavertaisuutta!Suosittelijat

”Martina oli 1990-luvulla naistutkimuksen opetta-janani Helsingin yliopistossa. Ensivaikutelmani piti paikkansa: Martina uskaltaa ja osaa. On ilo äänestää ehdokasta, joka on toiminut pitkäjännitteisesti yli-opistojen autonomian puolesta!”Riitta Matilainen, tohtorikoulutettava

”Tunnen Martinan Vasemmistofoorumin toiminnas-ta. Hänellä on tutkijana ja poliitikkona erityinen kyky aistia, mitkä yhteiskunnalliset ilmiöt vaativat välittö-miä toimia. Martina uskaltaa haastaa konsensuksen ja virkamiesten esittämät ”välttämättömyydet” mo-dernin vasemmistolaisen otteella.”Teppo Eskelinen, YTT, tutkija ja kolumnisti

66

MUUTOKSENTEKIJÄT

EDUSKUNTA-VAALIT

Ennakkoäänestys

6. – 12.4. Vaalipäivä

17.4.70

19HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi

Helsingfors Vänsterförbunds nätsida:hemsida http://helsinki.vasemmisto.fi

kommunblogg http://stadinvaltuusto.vas.fi

RÄTT TILL ARBETE OCH UTKOMST

Den grå ekonomin måste bort. Kampen mot dumpade arbetsvillkor, skattefusk och andra olagligheter på arbetsmarknaden ökar statens inkomster och förbättrar alla arbetares ställ-ning. Grundskyddet måste höjas så att man kan leva på det också i Helsingfors.

lagstadgad

alla, från studerande till pensionärer, och måste gå att få utan onödig byråkrati

hyrd arbetskraft

arbetspraktik

förkortning av arbetsdagen till sex timmar är det bästa sättet att bekämpa utbrändhet och arbetslöshet

att bekämpa den grå ekonomin och skattesmitning

måste förbättras bland annat genom att fördela föräldraledighetens utgifter jämnt mellan arbetsgivarna

gruppklagan mot arbetsgivaren

korrigeras så att framtidens pensionärer inte tvingas leva i fattigdom

MÖJLIGHETEN TILL NÄRSERVICE FÖDER VÄLSTÅND

Staten måste delta mera i finansieringen av kommunservicen. Trycket att höja kommunskat-ten innebär en orättvis plattskatt. Servicesed-lar förbättrar inte de fattigas ställning utan ökar bara höginkomsttagarnas anlitande av privata tjänster och splittrar tjänsteutbudet. Finland får inte gå med på EU:s återkommande strävan att konkurrensutsätta de offentliga tjänsterna. En enhetlig offentlig sektor är det enda sättet att hålla servicen under demokratisk övervakning och tillgänglig för alla.

genom att anställa mera vårdpersonal och stifta en täckande lag om vårdgaranti

och hälsovården, åldringars och andras behov av hemvård samt serviceboende, måste förvaltas av demokratiskt valda fullmäktige

gemensamma servicen

DEMOKRATIN MÅSTE FÖRBÄTTRAS I METROPOLEN

Rätten att bestämma över våra gemensamma tjänster har glidit över till de högsta tjänstemän-nen, separata företag och samkommuner. För-nyelsen av huvudstadsregionens kommunför-valtning måste öka demokratin. Ett direkt valt regionfullmäktige bör besluta om markplane-ringen, bostadspolitiken och trafikplaneringen.

samarbetet mellan huvudstadsregionens kommuner kunde förbättras genom ett direkt valt regionfullmäktige

ras: servicen inom ett visst område måste förvaltas av ett direkt valt organ genom vilket invånarna kan kontrollera verksamhe- ten

sköts av en koncernavdelning där endast de största partierna är representerade, måste underställas stadsfullmäktige

parallellt så att man bygger tätt och bibehåller naturens mångfald

BOENDET MÅSTE BLI BILLIGARE

Helsingforsare betalar alldeles för mycket för sitt boende. Det är i allas intresse att man kan bo till ett rimligt pris, det förhindrar prisbubblor som är farliga för hela ekonomin. Staten måste effektivt förhindra företeelser som höjer hyror-na och lägenheternas pris. Några få bolag har monopol över byggnadsmarknaden i Helsing-fors. Detta trissar upp byggnadskostnaderna och begränsar ständigt bostadsproduktionens omfattning och kvalitet.

en bostad

måste fördelas jämnt mellan olika bostads- områden och kommuner

ningar på gamla Arava-lån måste användas till att bygga och grundrenovera hyresbostä- der, inte till skattesänkningar

stora byggnadsfirmor konkurrenskraftiga

kulanter köper in sig i allmännyttiga aktörers hyres- och bostadsrättshus

DET ÄR INTE INVANDRARNA UTAN OJÄMLIKHETEN SOM ÄR PROBLEMET

De problemen som invandrare stöter på, såsom orättvisa lönevillkor och språkproblem, är vår gemensamma angelägenhet. Dessa problem måste åtgärdas så tidigt som möjligt.

oberoende av sin nationalitet

andra sociala stöd

mycket invandrarbarn får tillräckliga resurser

undervisning i finska

tillstånd och alla som stannar längre i landet måste få rätt att arbeta och studera

mor- och farföräldrar

KOLLEKTIVTRAFIKEN BÖR PRIORITERAS

Kollektivtrafiken ska vara högklassig, pålitlig och billig.

större städerna

utvidgas också till förorterna

FÖRNUFTIG ENERGIPOLITIK – RÄTTVISA ENERGIKOSTNADER

Vi måste nu genast svara på de krav som kli-matförändringen ställer, inte vänta tills vi slä-par efter med de obligatoriska reformerna. Man måste beakta Helsingfors särdrag när man stif-tar lagar och besluter om energiskatter. Det är de som konsumerar mest, såsom industrin, in-te låginkomsttagarna som bör betala.

och fjärrvärme bör beaktas i beskattningen

att dieselolja blir billigare än naturgas

beskattningen bör prioritera enbart hållbara biobränslen, inte till exempel palmolja, som bidrar till att förstöra regnskogen

klimatförändringen, utan sparar också pengar, så energibesparande åtgärder måste ges tillräckliga resurser

den leder bara till nya olösta problem

Helsingfors Vänsterförbunds riksdagsvalsprogram 2011

Det här kommer Helsingfors Vänsterförbunds riksdagsledamöter att arbeta för i riksdagen. Rösta på Vänsterförbundet.

KUVAT: PIA HYÖTYNEN

20 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehtivaalit.vasemmisto.fi

Pitääkö rikkaiden lapsilisiä leikata?Rikkailta lapsiperheiltä pitää leikata nostamalla verotusta. Lapsilisät on tarkoitettu lapsiperheille kulujen ta-saamiseen. Annetaan rikkaille lap-silisät, mutta tasataan tuloja vero-tuksen kautta. Valtion taloutta lap-silisien leikkaamisella ei saada kun-toon.

Kannatatko viinien myyntiä maitokaupassa?Tämä kysymys on esitetty aina, kun olen ollut ehdokkaana. En kan-nata viinien myyntiä ruokakaupas-sa. Pidetään suomalainen järjestel-mä: viinit ja viinat Alkossa. Vanha-sen ykköshallitus laski viinan ve-rotusta. Raskaimmin juovat joivat halpaa viinaa enemmän, ja kuollei-suus kasvoi rajusti.

Vanhusten hoiva on hunningolla. Mitä tekisit?Jokaiselle vanhukselle on taatta-va hoitoa ja hoivaa. Vanhushoivasta on säädettävä laissa. Koska porkka-na ei auta, on otettava keppi käyt-töön. Vanhusten hoiva kaatuu nais-ten harteille; hoidettavat ja hoitajat ovat usein naisia. Vanhustenhoi-toon on luotava hyvät julkiset pal-veluverkostot.

Pitääkö työttömien lapsilla olla oikeus päivähoitoon?Kyllä. Päivähoito on jokaisen lap-sen oikeus varhaiskasvatukseen, oppimiseen ja kavereihin.

Sirpa Puhakka testasi PIKAVAALIKONEENVaalikoneet kysyvät ehdokkailta asioita, joista äänestäjien arvioidaan olevan kiinnostuneita. Kysyimme puoluesihteeri Sirpa Puhakalta vaalikonekysymyksiä. Kysymykset on valittu satunnaisotannalla. Saatat löytää kysymykset joltakin vaalikoneelta. Mitä mieltä olet itse?

Samaa sukupuolta olevilla pitää olla oikeus avioliittoon?Kyllä. Samaa sukupuolta olevil-la pareilla pitää olla samat oikeu-det ja velvollisuudet kuin muillakin aviopareilla.

Miten poistaisit naisten ja lasten köyhyyden?Korottaisin perusturvan ensivai-heessa 750 euroon kuussa kaikille työttömille, eläkeläisille, sairaille ja perusäitiys-, isyys- tai vanhempain-rahaa saaville. Kaikki alle 10 000 eu-ron vuositulot pitää tulla käteen ve-rottomana. Naisille on taattava päi-vähoito-, terveyskeskus-, kotipalve-lu ja muut lähipalvelut.

Ottaisitko maahanmuuttajan asumaan naapuriisi?Jokaisella on oikeus asua ha-luamassaan paikassa.

Työttömät joutuvat hakemaan toimeentulotukea verojen maksamiseen. Mitä tekisit?Nostaisin työttömyyspäivärahan 750 euroon kuussa ja säätäisin 10 000 vuositulot verottomiksi.

Tule mukaan myös verkon vasemmistoyhteisöön: www.facebook.com/vasemmisto

www.facebook.com/helsinginvasemmistoLisätietoa saat vas@vasemmistoliitto.fi tai puh. (09) 774 741.

Tue piirin tai eduskuntavaaliehdokkaan kampanjaa. Maksamalla Vasemmistoliiton tilille tukimaksun käyttämällä ehdokkaan

henkilökohtaista viitenumeroa tuet ehdokkaan vaalikampanjaa. Vasemmistoliitto tilittää maksut lyhentämättöminä ehdokkaiden kampanjatileille.

Keräystilin numero: 152130-1463Muista viite!

Helsingin piirin viitenumero: 2794

Keräyslupa on voimassa 31.3.2011 saakka. Keräyksen jatkolupa on voimassa 30.4.2011 saakka.Vasemmistoliitto tekee saaduista ja ehdokkaille tilitetyistä varoista selvityksen Poliisihallitukselle.

TUE EHDOKASTASI!

1258 Ahola Riku3081 Arhinmäki Paavo2781 Blom Atte2613 Elonen Johanna4161 Haaja Ilpo4174 Halonen Aino

1724 Immonen Katri1300 Koivulaakso Dan3094 Leppänen Joonas3010 Lintunen Tiina5018 Mithiku Hanna5005 Modig Silvia

5021 Nyholm Henrik3104 Patomäki Heikki3117 Pihlaja Kirsi1902 Puhakka Sirpa3120 Reuter Martina3133 Saarinen Markku

3146 Saarnio Pekka3159 Vuorjoki Anna4187 Wiik Eeva

Helsingin piirin ehdokkaiden viitenumerot: