Nyt jos koskaan 1Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

NYT JOS KOSKAANParempi maailma on tahdon asia

Tutustu vihreiden

ehdokkaisiin ja tavoitteisiin!

Eduskuntavaalit 19. 4. 2015

Ennakkoäänestys kotimaassa 8.–14. 4. 2015

Nyt jos koskaan 3Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 20152 Nyt jos koskaan Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

Helsingin Vihreiden eduskuntavaalilehti 2015Kannen kuva: Aleksi Poutanen / Aleksi Poutanen Photography Päätoimittaja: Pauliina Lehtinen • Toimituspäällikkö: Julianna Kentala • Toimitussihteeri: Tuomas Saloniemi • Lehtityöryhmä: Kaarina Järventaus, Liisa Lähteenmäki, Simo Raittila, Susanna Saarinen, Tuomas Saloniemi • Oikoluku: Aino Tanttari, Taina Vuokko

Ulkoasu: Inari Savola • Ehdokaskuvat: Studio Heikki Tuuli

Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Fredrikinkatu 33 A, 3. krs, 00120 Helsinki • Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa 2015Painosmäärä: 152 000

2 Pääkirjoitus

3 Pekka Haavisto: Koti, uskonto ja isänmaa Vaalien tapahtumakalenteri

4 Outi Alanko-Kahiluoto: Perustulokokeilun aika!

5 Emma Kari: Puiden ja perheiden puolesta

6 Antero Vartia: energiaremontti nyt!

7 Maria Ohisalo: Köyhyyttä ja eriarvoistumista vastaan

8 Kaisa Hernberg: Maailman pelastaminen on loistava bisnes

9 Otso Kivekäs: Ohjelmointi on yleissivistystä

10 Johanna Sumuvuori: Kehitystä, ei aseita

11 Maria Vuorelma: För fyra årstider

12 Helsingin Vihreä vaaliohjelma

14 Erkki Perälä: Maailma muutetaan kaupungeissa

15 Kirsikka Moring: Eroon tappavasta öljystä Lilja Tamminen: järkeä päätöksentekoon

16 Mari Holopainen: Suomi nousuun osaamisella

17 Hannu Oskala: Muutokset haltuun

18 Kati Juva: Turvataan ihmisarvoinen vanhuus Leena Riittinen: Eettistä ja ekologista lähiruokaa

19 Leo Stranius: Tekeminen on sanomisen korkein muoto

20 Jukka Relander: Ei kasvua ilman investointeja

21 Alviina Alametsä: Sosiaaliliberaalia turvallisuuspolitiikkaa Pekka Tuomola: Äänettömien asialla

22 Ozan Yanar: Maan muuttaja Mitä hallituksessa, mitä sen jälkeen?

23 Tuomas Rantanen: Lähiö on Suomi pienoiskoossa Liity jäseneksi!

Huhtikuun 2015 eduskuntavaalit ovat poikkeukselliset. Maailma on myllerryksessä: on suuret humanitaariset kriisit Irakissa, Syyriassa, Etelä-Sudanissa ja Keski- Afrikan Tasavallassa, ISIS:n nousu Lähi-idässä, Eurooppaa koettelevat terrori-iskut sekä Ukrainan valtion horjuttaminen Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Koti, uskonto ja isänmaa

NÄISSÄ VAALEISSA on kysymys paitsi Suomen ja Euroopan taloudesta, myös turvalli-suudesta. Pienen maan on

turvallisuuspolitiikassaan nojattava yhteistyöhön — siksi YK, ETYJ ja EU ovat meille tärkeitä. Maailmassa, jossa sopimusten sijaan käytetään voimaa, pienten valtioiden turvalli-suus heikkenee.

Tavoite tasa-arvoisesta ja oi-keudenmukaisesta maailmasta on osa vihreiden turvallisuusajattelua. Viime aikoina on kuultu monia pu-heenvuoroja kehitysyhteistyön vä-hentämisestä ja maailman pakolais-ten jättämisestä heitteille. Sellainen politiikka olisi myös turvallisuuden kannalta lyhytnäköistä. Usein näiden mielipiteiden esittäjiltä on jäänyt huomaamatta, että uuden kehitys-yhteistyön painopisteet ovat ilmas-tonmuutoksen torjunnassa, ympä-ristönsuojelussa, tyttöjen ja naisten aseman parantamisessa, koulutuk-sessa sekä ihmisoikeuksien puolus-tamisessa. Tätä työtä maailmassa tarvitaan enemmän, ei vähemmän.

RUOTSISSA HALLITUS on ottanut tavoit-teekseen naisten oikeuksien puolus-tamisen maailmalla. Tämä tavoite sopii myös Suomelle, ja ajattelun

pitäisi muuttua sanoista teoiksi jo ensi syksynä, kun YK hyväksyy uu-den, vuosituhattavoitteita seuraavan post-2015 -ohjelman. Tärkeitä asioi-ta siinä ovat niin tyttöjen koulutus kuin naisten oikeus omistaa ja periä maatakin. Naisille ei kuulu vain mi-kro- vaan myös makroyrittäjyys.

Maailman kriisialueilla on puu-tuttava myös kriisien alkusyihin. ISIS:n nousu radikaalin islamin tul-kinnan myötä kylvää nyt tuhoa. Se on tuonut myös uutta terrorismia Eurooppaan. Euroopasta lähtevät vierastaistelijat ovat osa ongelmaa. ISIS:n riveistä palanneet tulevat tarvitsemaan uudenlaista koulutus-ta ja deradikalisaatio-ohjelmia.

KUN VIHREÄ LIIKE sai alkunsa Suomes-sa noin 35 vuotta sitten, sen teemoi-hin kuului kansainvälisen vastuun-kannon ja heikoimpien puolustami-sen rinnalla vahva huoli ympäris-töstä ja sen tulevaisuudesta. Monet taistelut luonnon suojelemisesta ja rakennetun ympäristön vaalimises-ta viitoittivat vihreiden alkutaivalta.

Täyttäessäni monia vaalikoneita näin vaalien alla olen usein ajatellut vihreiden alkutaivalta. Yhden kysy-myksen kohdalla pysähdyin. Se oli kysymys siitä, mitä ehdokkaalle

LAPSENA EN YMMÄRTÄNYT vaaleista paljonkaan, mutta kävin aina äidin mukana äänestyspaikalla. Uteliaana

lapsena olisin halunnut tietää, ketä äiti äänesti, mutta hän piti sinnik-käästi vaalisalaisuutensa. Malttamattomana odotin päivää, jolloin saan toteuttaa perusoikeuteni ja äänestää itse. Sittemmin lähdin mukaan puoluetoimintaan, eikä omille lapsilleni ole epäselvää, mitä puoluetta äänestän.

Me suomalaiset unohdamme usein, kuinka onnekkaita olemme, kun maassamme vallitsee demokratia ja meillä käydään vapaat vaalit. Se ei vielä tänäkään päivänä ole maailmassa itsestään selvää. Äänensä kannattaa käyttää viisaasti, sillä tuolla yhdellä äänellä tehdään Suomen valtiontaloutta ja lainsäädäntöä koskevia päätöksiä neljän vuoden ajan.

Vihreät on kasvanut kansanliikkeestä puolueeksi hitaasti, mutta var-masti. Emme puolueenakaan halua kadottaa juuriamme kansanliikkees-sä, sillä kansassa ja liikkeessä piilee voimaa. Kuluneella vaalikaudella hyväksyttiin Vihreiden kannalta kaksi merkittävää lakia ‒ tasa-arvoinen avioliittolaki sekä ilmastolaki. Molempien lakien eteen ovat aktiiviset

kansalaiset tehneet valtavasti töitä siinä, missä monet puolueemme poliitikot ovat tehneet oman osuutensa. Me tarvitsemme demokraattista parlamentarismia siinä mis-sä tarvitsemme aktiivista kansanliikettä. Par-haimmillaan ne tukevat toisiaan ja maailma muuttuu parempaan suuntaan.

Nyt jos koskaan meidän on mahdollista tehdä Vihreistä Helsingin suurin puolue. Se

on helppoa, sillä ehdokaslistamme on loistava. Halusit sitten äänestää luonnonsuojelijaa, talousosaajaa, feministiä, köyhyystutkijaa, yrittäjää tai kulttuuripersoonaa, löytyy listaltamme sopiva ehdokas. Me Vihreät olemme puolue, joka katsoo tulevaisuuteen ja haluaa kantaa vastuunsa myös tulevien sukupolvien puolesta. Me haluamme, että päätöksente-ossa ympäristö ja ihmisten yhdenvertaisuus asetetaan markkinoiden edelle. Me olemme puolue, joka ei vain puhu näistä asioista, vaan on valmis tekemään päätöksiä ja kantamaan vastuun. Me olemme puolue, joka antaa äänen niille, joilla sitä ei ole — suot, metsät, eläimet, lapset. Äänelläsi puhutaan ja toimitaan myös äänettömien puolesta.

Äänelläsi tehdään

Vihreistä Helsingin suurin puolue

Sisältö

merkitsevät perinteiset arvot: ko-ti, uskonto ja isänmaa. Jäin mietti-mään vastaustani.

KOTI. Kun kuulen sanan koti, ajatte-len kaikkia kodittomia ihmisiä Suo-messa ja maailmalla. Asunnottomia Helsingissä. Turvakodeista suojaa kodin väkivaltaa vastaan hakevia. Katulapsia maailman metropoleissa. Sodan vuoksi kotinsa menettäneitä ja pakolaisuuteen joutuneita ihmi-siä. Miten hyvä olisi maailma, jossa jokaisella olisi turvallinen koti?

USKONTO. Kun kuulen sanan uskonto, mietin sanan- ja mielipiteenvapaut-ta maailmassa. Monia vainotaan uskonsa tähden. Toiset kokevat ole-vansa uskontojen uhreja. Kaikilla tu-lee olla uskomisen ja ei-uskomisen vapaus, eikä kenelläkään ole oikeut-ta käyttää painostusta tai väkivaltaa toista ihmistä kohtaan uskonnon nimissä. Meidän on kunnioitettava toistemme vakaumuksia ja maail-mankatsomuksia.

ISÄNMAA. Kun kuulen sanan isän-maa, ajattelen sitä mahtavaa luon-toa, jonka keskellä elämme ja joka antaa meille elämisen mahdollisuu-det. Vain luonnon monimuotoisuut-ta, kestävää kehitystä ja vihreää taloutta puolustamalla voimme säi-lyttää tämän kaiken jälkipolville.

NÄISSÄKIN VAALEISSA voi siis äänes-tää kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Vihreitä.

Pekka Haavistowww.pekkahaavisto.fi

PAULIINA LEHTINENHelsingin Vihreiden puheenjohtaja

”Vihreiden juuret ovat kansanliikkeen voimassa.”

PEKKA HAAVISTO

70

Tutustu vihreisiin tavoitteisiin jaehdokkaisiin:

helsinginvihreat.fi/eduskuntavaalit

PÄÄKIRJOITUS

”Tavoite tasa-arvoisesta ja oikeudenmukaisesta

maailmasta on osa vihreiden

turvallisuusajattelua.”

LAHJOITA VAALIKAMPANJAAN

EHDOKKAAMME TEKEVÄT KAMPANJAA usein pienellä budjetilla. Kaikenkokoiset lahjoitukset ovat tärkeitä, sillä pienistä puroista

syntyy se virta, jolla pystytään esimerkiksi kustantamaan mainoksia ja esitteitä. Tue vihreämpää tulevaisuutta!

www.vihreat.fi/lahjoita

Tapahtuma-kalenteri

Tapaa vihreät ehdok-kaat ja tukiryhmät muun muassa seuraa-vissa paikoissa:

KE 1.4. KLO 16 Vihreän vaali-kontin avajaiset, Narinkkatori

SU 5.4. KLO 10–16 Vihreät Hakaniementorin maalais-markkinoilla

KE 8.4. ENNAKKO-ÄÄNESTYS ALKAA

KE 8.4. KLO 7.00 Radanvaltaus bongaa vihreät radan varresta!

KE 8.4. Vihreät Maunulan S-Marketilla

TO 9.4. KLO 15:30–17:30 Vihreät Sitratorilla Kannel-mäessä

PE 10.4. HÄVIKKIRUOKALOUNAS Narinkkatorin vaalikontilla

LA 11.4 KLO 10–13 Vihreät Haagan markkinoilla

LA 11.4. Vihreät Vuosaaren Mosaiikkitorilla

LA 11.4. TYÖ-teemapäivä Narinkkatorin vaalikontilla

SU 12.4. KLO 12–16 Lapsi-perhetapahtuma Narinkka-torin vaalikontilla

MA 13.4. YMPÄRISTÖ-teema-päivä: Vihreät ympäristö-ministerit kokoontuvat Narinkka torin vaalikontilla

TI 14.4. Hävikkiruokalounas Narinkkatorin vaalikontilla

KE 14.4. VIIMEINENENNAKKO ÄÄNESTYS-PÄIVÄ!

KE 14.4. klo 7 Radanvaltaus – bongaa vihreät radan varresta!

LA 18.4. Vihreät Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla

SU 19.4. VAALIPÄIVÄ! VAALI-JUHLA TAVASTIALLA

LISÄKSI tapahtumia ja vihreitä ehdokkaita päivittäin Vihreällä vaalikontilla!

LISÄTIETOA: www.facebook.com/helsinginvihreat

Anne nisula

Nyt jos koskaan 5Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 20154 Nyt jos koskaan Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

Outi Alanko-Kahiluoto lähti politiikkaan parantaakseen heikompiosaisten asemaa. Konkreettinen työ kalu köy-hyyden vähentämiseksi olisi nykyisen tilkku täkkimäisen sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen perustuloksi. Outin mielestä seuraavan hallituksen pitää toimeenpan-na perustulokokeilu.

Perustulokokeilun aika!

”HALLITUSOHJELMAAN pitää kirjata, mitä perustulolla tavoitellaan: sosiaalitur-van aukkojen poistamis-

ta, työllisyysasteen nostamista sekä työmarkkinoiden turvaamista. Perus-tulo tekisi työnteosta, yrittämisestä ja opiskelusta joka tilanteessa mah-dollista ja kannattavaa”, hän sanoo.

Outi on myös edistänyt eduskun-nassa pätkätyötä tekevien sekä apu-rahansaajien asemaa. Hän pitää it-sensä työllistävien, freelancereiden ja mikroyrittäjien kohtelua suurena vääryytenä.

OUTI ALANKO-KAHILUOTO• Itähelsinkiläinen kansanedustaja

ja Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

• Taustaltaan kirjallisuuden opettaja ja tutkija (FT)

• Kirjallisuuden ja kirjastojen ystävä: ”lähiö ilman kirjastoa on kuin metsä ilman linnunlaulua”

• Kahden lapsen äiti • Rakastaa retkeilyä

itähelsinkiläisessä luonnossa.• Lue lisää: www.outialanko.fi

ristöpolitiikkaa? Ihmisistä ja ympä-ristöstä huolehtiminen kulkevat käsi kädessä. Vain riittävän hyvinvoiva jaksaa huolehtia myös ympäristös-tään”, hän huomauttaa.

Outi on tehnyt töitä lasten ja nuor-ten hyvinvoinnin eteen eduskunnassa niin ahkerasti, että on saanut kahdes-ti Allianssi ry:ltä palkinnon nuoriso-myönteisestä toiminnasta kansan-edustajana.

”Lasten köyhyyden vähentämi-nen ja koulupudokkuuden ehkäisy ovat kaikkein järkevimpiä toimia kestävyysvajeen parantamisek-si. Kouluissa pitää olla riittävästi opettajia, koulunkäyntiavustajia ja terveydenhoitajia. Lasten ja nuor-ten palveluista ja lapsiperheiden jaksamisesta huolehtiminen on pa-rasta syrjäytymisen ehkäisyä”, Outi vakuuttaa.

Mielenterveyspalvelujen puolestapuhujana politiikkaanEräs ratkaisevista kokemuksista Outille oli se, kun hallitus päätti viedä alle 16-vuotiailta nuorilta oi-keuden Kelan tukemaan psykotera-piaan.

”Mielestäni hallituksen aikomus oli kerta kaikkiaan väärin. Päätin siksi kirjoittaa henkilökohtaisesti kaikille 200 kansanedustajalle ja kysyä, mitä mieltä he ovat päätök-sestä”, hän muistelee.

”Viime vuonna Suomessa jäi nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä ennätysmäärä”, Outi kertoo. Varhaisesta eläköity-misestä on työhistorian puuttuessa seurauksena elinikäinen köyhyys, inhimillisestä kärsimyksestä puhu-mattakaan.

”Olen ajanut masennukseen sai rastuneelle nuorelle oikeutta opiskella sairaspäivärahalla ja tällä vaalikaudella se päätös meni läpi. Lisäksi parantui vailla opiskelupaik-kaa olevan nuoren mahdollisuus saada kuntoutusterapiaa. Edistystä on siis tapahtunut, mutta paljon pi-tää vielä tehdä. Siksi haluan jatkaa eduskunnassa.”

”Lasten ja nuorten palveluista ja

lapsiperheiden jaksamisesta

huolehtiminen on parasta

syrjäy tymisen ehkäisyä.”

OUTI ALANKO-KAHILUOTO

69

Luonnon, eläinten ja muiden äänioikeudettomien puolustaminen nousee ajoittain kahvipöytäkeskus-teluihin ja lehtiin. Emma Karille siinä ei ole kyse muoti-ilmiöstä – hän taistelee äänettömien puolesta silloinkin, kun se ei ole helppoa.

Puiden ja perheiden puolESTA

31-VUOTIAAKSI Emma on kokenut poliitikko. Syk-syllä 2008 hänet valittiin Helsingin kaupunginval-

tuustoon koko valtuuston nuorim-pana. Viime vuodet hän on ollut Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja. Esimerkiksi aloitteet koulujen kasvisruokapäivästä ja paperittomien siirtolaisten mahdol-lisuudesta terveydenhuoltoon ovat lähtöisin hänen näppäimistöltään.

Helsingin Sanomat uutisoi tal-vella, että vihreät ovat Helsingissä vaikutusvaltaisin puolue.

“Tiukassa taloudellisessa tilan-teessa olemme panostaneet lapsiin ja eniten tukea tarvitseviin. Rahat on laitettu moottoritieliittymien sijaan pyöräilyyn ja joukkoliiken-teeseen. Olemme puolustaneet kaupunkimetsiä ja tehneet kun-nianhimoista ilmastopolitiikkaa. Olemme rakentaneet päiväkoteja ja korjanneet homekouluja”, Em-ma kertoo.

Vaihtoehtoja ympäristötuholleViime vuosi oli Emman elämän kii-reisin ‒ hän työskenteli ympäris-töministeri Ville Niinistön erityis-avustajana ympäristöministeriössä. Heidän suurimpia saavutuksiaan on ilmastolaki, jonka myötä tulevatkin hallitukset ovat vastuussa päästö-jen vähenemisestä. Tämä on valta-va askel suomalaisessa ilmastopo-litiikassa.

Emma sanoo allergisoituneen-sa eduskunnassa ja ministeriössä vaihtoehdottomuuspuheelle, jossa esimerkiksi ympäristön tuhoaminen on luonnonlaki.

“Ilmastonmuutos, lajien häviämi-nen sukupuuttoaaltoon ja Itämeren saastuminen ovat tehdyn politiikan seurausta. Kestävä talous ei synny arvokkaita metsiä hakkaamalla ja soita polttamalla”, Emma tuhahtaa.

Taloudellisesti haastavina aikoi-na on kuitenkin helppo nähdä erot puolueiden välillä.

“Mielestäni hyvän yhteiskunnan mittari on, miten kohtelemme hei-koimpia. Hyvinä aikoina poliitikoil-la riittää mielenkiintoa köyhyyden vähentämiselle, luonnolle ja jopa eläinten oikeuksille. Arvot kuitenkin testataan silloin, kun jaettavaa on vähemmän.”

Kevään aikana valtuustossa kä-sitellään yleiskaavaluonnos, jonka osana on Helsingin metsäinen suo-jeluverkosto. Verkoston tarkoitukse-

heskään kaikille kaupunginvaltuu-tetuille”, Emma napauttaa. Hän sa-noo valitettavan monen valtuutetun ajattelevan kaupunkimetsien olevan esteitä rakennusten tiellä ja ainoan kaupunkiin sopivan luonnon partu-roitu puisto.

”Luonnossa pitää olla tilaa moni-muotoisuudelle ja mielikuvitukselle. Vanhassa metsässä voi matkustaa omien ääriensä yli.”

Lasten luokka - yhteiskuntaa vastaanHelsingissä ollaan kokeilemassa perhekeskusmallia, joka tuo lapsi-perheiden palvelut saman katon al-le. Keskukseen tulee neuvola, per-hekahvila ja muita lapsiperheiden palveluita. Keskuksia on kokeiltu jo esimerkiksi Imatralla hyvin tulok-sin: ne ovat osa uudistuksia, joiden avulla lasten huostaanottojen mää-rät on saatu laskemaan.

”On hyvä saada matalan kynnyk-sen lastensuojelupalveluita saman katon alta. Ongelmiin voidaan tar-jota apua nopeasti, ja kynnys hakea tarvittavia palveluja jo neuvolakäyn-neiltä tutusta paikasta on perheil-le matalampi kuin avun etsiminen

Emma Kari• Kalliolainen kaupungin-

valtuutettu, vihreän valtuusto-ryhmän puheenjohtaja ja kahden päiväkoti-ikäisen lapsen äiti

• Opiskellut ympäristötieteitä Helsingin yliopistolla, työsken-nellyt ympäristöministeri Ville Niinistön erityisavustajana ympäristöministeriössä ja Anni Sinnemäen avustajana edus-kunnassa.

• Liikakalastusta käsittelevän Kalavale-tietokirjan kirjoittaja

• Lue lisää: www.emmakari.fi

jostain toisaalta”, Emma valottaa keskuksen hyötyjä.

Kahden lapsen äitinä ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet tuntevana Emma on tehnyt paljon töitä palveluiden hyväksi. Fe-ministille palveluiden toimivuus on tasa -arvokysymys.

“Haluan, ettei naisten mahdolli-suus käydä töissä kaadu ainakaan päivähoito-ongelmiin.”

Kevään eduskuntavaaleissa Em-malla on selkeä tavoite: “Aion tehdä kaikkeni lasten luokkayhteiskuntaa vastaan ja tasa-arvoisesti uudistu-van Suomen puolesta. Kenenkään tulevaisuutta ei saa määrätä, minne tai millaiseen perheeseen hän sattuu syntymään.”

Kirsi Tuura

”Eräs silpputöitä tekevä ystäväni ei ole koskaan ollut oikeutettu an-siosidonnaiseen työttömyysturvaan eikä sairauspäivärahaan, vaikka on tehnyt töitä tauotta koko aikuisikän-sä. Eduskunta ei saa katsoa tällais-ta eriarvoisuutta vierestä tumput suorina. Kaikilla työtä tekevillä on oltava yhtäläinen oikeus sosiaalitur-vaan työn tekemisen ja teettämisen muodosta riippumatta.”

Laadukkaat palvelut hyvinvointiyhteiskunnan perusta Outille on tärkeää, ettei hyvinvoin-tiyhteiskuntaa heikennetä väärillä säästöillä. Pienituloisiin kohdistuvat säästöt ja leikkaukset maksetaan ai-na lopulta sosiaalipuolen kasvavina menoina, hän muistuttaa.

”Eikö ihmisten heitteillejättö ole sitä paitsi kaikkein typerintä ympä-

Veikko Somerpuro

EMMA Kari

74

na on suojella Helsingin arvokkaita luontokohteita. Emma teki suojelu-verkostosta aloitteen viime valtuus-tokaudella.

”Monille kaupunkilaisille lähi-luonto on hyvin tärkeä, muttei lä-

”Kenenkään tulevaisuutta ei

saa määrätä, minne tai millaiseen

perheeseen hän sattuu syntymään.”

Nyt jos koskaan 7Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 20156 Nyt jos koskaan Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

Köyhyyttä ja eriarvoistumista vastaan

VÄITÖSKIRJAA LEIPÄJONOISTA te-kevä Maria on ollut mukana Vihreiden toiminnassa jo vuo-sia ja ehtinyt tutkijauransa

aikana johtaa muun muassa Vihrei-den nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOa. Mistä tutkijan palo politiik-kaan on lähtenyt?

”Lapsuuden kokemukset la-ma-ajan niukkuudesta ovat ajaneet minut puolustamaan hyvinvointi-valtiota, joka ei jätä ketään pulaan. Poliitikkojen pitäisi hyödyntää ny-kyistä enemmän tutkimustietoa ja tutkijoiden pitäisi asiantuntijoina ottaa rohkeasti kantaa yhteiskun-nallisiin ongelmiin.”

SOSIAALIPOLITIIKKA on politiikan ko-vinta ydintä: esimerkiksi brutto-kansantuotteesta iso osa menee juuri sosiaali- ja terveydenhuollon alalle.

”Syrjäytymiseen liittyviä mo-nimutkaisia syy-seuraussuhteita ymmärtämällä voidaan tehdä poli-tiikkaa, jolla saadaan sekä valtavia inhimillisiä että taloudellisia sääs-töjä. Eriarvoistumisen vuotuiset kustannukset esimerkiksi Iso-Bri-tanniassa ovat olleet puolustusbud-jetin kokoon verrattavat”, Ohisalo huomauttaa.

Leipäjonoja koskevalla tutkimuk-sellaan Ohisalo on antanut äänen niille, jotka on sysätty yhteiskunnan marginaaliin. Sosiaalipolitiikassa tulisi hänen mukaansa edistää rat-kaisuja, jotka kohtelevat ihmisiä yk-silöllisinä, aktiivisina yhteiskunnan jäseninä.

”Perusturvan varassa eläville ih-misille täytyy luoda polkuja ulos pit-kittyneestä työttömyydestä, asun-nottomuudesta ja niukkuudesta. Heidän itsemääräämisoikeuttaan on kunnioitettava mahdollisimman pitkälle, eikä ihmisiä pidä kyykyttää byrokraattisella järjestelmällä. Tar-vitsemme perustulon sekä laaduk-kaat ennaltaehkäisevät palvelut, jotka viedään sinne missä ihmiset ovat”, Ohisalo vaatii.

ITSEKIN YKSIN ASUVA Ohisalo on nos-tanut vahvasti esille yksin asuvien eriarvoisen kohtelun. Miljoona suo-malaista asuu yksin, mutta nykypo-

litiikka ei juuri huomioi esimerkiksi yksinasumiseen sisältyvää köyhyys-riskiä.

Maria OHISALO• 30-vuotias• Kotoisin Itä-Helsingistä• Tutkii työkseen leipäjonoja• Vihreiden nuorten puheen johtaja

vuosina 2013–2014• Lue lisää: www.mariaohisalo.fi

Maria Ohisalo on Itä-Helsingissä kasvanut ja lama- ajan lapsuuden elänyt sosiaalipoliitikko. Yleisurheilua kilpa-kentillä tosissaan harrastaneesta duunari perheen lapses-ta on kasvanut punavihreä köyhyystutkija ja feministi, joka tietää, että pahoinvointi ja sen torjumisen ratkaisut eivät pysähdy Suomen tai Euroopan rajoille.

MARIA OHISALO

77

Mikko Kauppinen

”Yksin asuvat tulisi huomioida nykyistä paremmin sosiaaliturvas-sa, verotuksessa ja asuntopolitiikas-sa: asuntotuotannossa pitää lisätä pienten ja kohtuuhintaisten asunto-jen tuotantoa, suuria asuntoja voisi pilkkoa pienemmiksi ja erilaisia yh-teisöllisen asumisen muotoja tulee kehittää. Lisäksi verotuksesta pitää karsia pois paikat, jotka syrjivät yk-sin asuvia ja sosiaaliturvassa yksin asuminen pitää alkaa nähdä nykyis-tä enemmän sosiaalisena riskinä”, Ohisalo luettelee.

Ohisalon politiikka pohjautuu vahvasti feministiseen arvomaa-ilmaan. Hän luettelee tasa-arvon epäkohtina muun muassa vanhem-painvapaiden epätasaisen jakautu-misen, turvakotien riittämättömät resurssit, transsukupuolisten pak-kosteriloinnit sekä vain miehiä kos-

kevan yleisen asevelvollisuuden.”Minulle on itsestään selvää, että feminismi edistää kaikkien suku-puolten tasa-arvoa”, Ohisalo sanoo.

Ohisalon ajattelussa ympäristön ja ihmisten hyvinvointi ovat erotta-mattomasti yhteydessä toisiinsa. Ilmastonmuutos aiheuttaa valta-via muuttoliikkeitä ja vaikeuttaa ruoantuotantoa. Yhteiskunnallinen vakaus, luottamus ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ovat edellytyksiä tehokkaalle ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle.

”Haluan olla tekemässä Suo-mea, joka todella pitää huolta heikoimmistaan, ja joka on yhden-vertainen ja reilu kaikille. Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista, meillä jos kenellä on tähän varaa.”

Marlon Moilanen

Energiaremontti nyt!

ANTERO VARTIA nousi vuosi sit-ten politiikan ulkopuolelta yhdeksi europarlamenttivaa-lien kiinnostavimmista ihmi-

sistä. Äänimäärä ei riittänyt edusta-janpaikkaan, mutta hampaankoloon jäi kuitenkin sen verran, että ravin-tolayrittäjänä toimiva Vartia päätti lähteä ehdolle eduskuntaan.

Vartian mielestä vihreät ovat johdonmukaisesti ja puolueista pi-simpään olleet pienyrittäjien puo-lella ‒ esimerkiksi ajamalla perus-tuloa.

”Ymmärrän yrittäjien asemaa, koska olen itse yrittäjä, mutta en ole politiikassa mukana siksi, että ajaisin yrittäjien asiaa. Politiikan tehtävänä on mielestäni rakentaa toimiva, oikeudenmukainen koko-naisuus, ei vetää kotiin päin jonkun tietyn ryhmän puolesta.”

Vartia ei säästele sanojaan, kun puhe on eturyhmäajattelusta. Hänen mielestään voimakkaat etu-järjestöt EK, SAK ja MTK saisivat hävitä koko poliittiselta kartalta.

”Päätökset pitäisi tehdä edus-kunnassa eikä järjestöjen kabine-teissa. Järjestelmämme on tosiasias-sa paljon epädemokraattisempi kuin mitä haluamme ja uskomme”, Vartia pamauttaa.

POLITIIKKA ON kiehtonut Antero Var-tiaa teini-ikäisestä saakka, mutta hän on tarkkaillut sitä sivusta. Nyt Vartia haluaa ravistella yhteiskun-taa, joka on suurten muutosten kourissa. Hänen mielestään voim-me itse valita, olemmeko muutok-sen vietävinä vai ohjaammeko sitä itse. Ilmastonmuutoksen torjunnas-sa piilee myös suuri taloudellinen potentiaali ‒ jos sen osaa käyttää hyödykseen.

”Kiihtyvä ilmastonmuutos pa-kottaa kaikki maat muuttamaan toi-mintatapojaan. Siinä vaiheessa kun Kiina tekee triljoonainvestoinnin, on selvää, että Suomesta saattaa löytyä osaamista, jota kiinalaiset haluavat ostaa”, Vartia visioi.

Jos nykypolitiikka jatkuu, Suomi jää kuitenkin hänen mukaansa nuole-maan näppejään. Energiapolitiik-kamme ei kannusta investoimaan uusiutuviin energialähteisiin, vaan meiltä puuttuvat toimivat kotimark-kinat, joilla osaamista syntyisi. Var-tia on osa Energiaremontti-nimistä ryhmää, joka tavoittelee fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista Suomessa.

”Tämä on teknologisesti täysin toteutettavissa. Ongelmana on, että nykyisellään halvan kivihiilen polt-taminen on energiayhtiöille tuottoi-sa bisnes.”

Vartia muistuttaa, että hehku-lampuista luovuttiin poliittisella päätöksellä. Nyt sama pitäisi pystyä tekemään hiilenpoltolle.

Antero Vartia• 34-vuotias helsinkiläinen

yrittäjä• Kaivopuiston Mattolaituri-

ravintolan perustaja ja omistaja• Ensimmäinen oma yritys

22-vuotiaana: koju Kauppa-torilla

• Opiskeli kauppakorkeassa yritys-juridiikkaa, kansantaloustiedettä ja johtamista

• Lue lisää: www.anterovartia.com

”Politiikan tehtävänä on mielestäni

rakentaa toimiva, oikeudenmukainen

kokonaisuus, ei vetää kotiin päin jonkun

tietyn ryhmän puolesta.”

ANTERO VARTIA

87Antero Vartia räjäyttäisi etujärjestöt

energia vallankumouksen tieltä

ILMASTONMUUTOKSEN lisäksi Suo-mea riepottelee työelämän murros. Työpaikkoja häviää kaikilta aloilta automaatio- ja digitalisaatiokehityk-sen vuoksi. Samaan aikaan entistä suurempi osa kansalaisista on työ-elämän ulkopuolella.

”Siinä on valtava, pelottava epä-tasapaino, joka pahenee jyrkästi suurten ikäluokkien jäädessä eläk-keelle. Voimme ylläpitää hyvinvoin-tivaltiota vain siten, että meillä on nykyistä enemmän ihmisiä töissä.”

Vartia tukisi työllisyyttä lyhy-ellä aikajänteellä alentamalla työn verotusta ainakin alimmissa tuloluo-kissa. Lisäksi perustulo tekisi työn-teosta kannattavampaa, parantaisi yrittäjien asemaa ja vähentäisi by-rokratiaa.

Pidemmässä juoksussa Vartia toivoo, että vähenevä työmäärä jaettaisiin tasaisemmin siirtymällä nykyistä lyhyempään työviikkoon esimerkiksi EU:n tasolla.

VARSINAISIA VAALILUPAUKSIA Vartia kieltäytyy tekemästä — paitsi sen, että tullessaan valituksi hän aikoo paiskia hommia edellä mainittujen asioiden eteen. Mikäli eduskunta-paikka jää saavuttamatta, töitä riit-tää silti. Viimeisen vuoden Vartia on sanojensa mukaan tehnyt ”hemme-tisti töitä” uuden liikeidean parissa, josta hän lupaa salaperäisesti ker-toa kevään aikana lisää.

Kaisa Larjomaa

”Puolustan hyvinvointivaltiota,

joka ei jätä ketään pulaan.”

Nyt jos koskaan 9Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 20158 Nyt jos koskaan Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

sen verran pieniä, ettei muutaman prosenttiyksikön veronalennus jätä keskivertoyrityksen kassaan kuin pikkusummia.”

Hernbergin mukaan olisi aika la-kata niputtamasta kaikkia yrityksiä yhteen. Esimerkiksi yksinyrittäjillä, joita on noin 43 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä, on aivan oman-laisensa ongelmat.

”Suurelle osalle heistä yrittäjyys on ennen kaikkea keino työllistää it-sensä — ei tavoitella voittoa, kasvua tai maailmanmenestystä. He ovat palkansaajiin nähden todella eri-arvoisessa asemassa muun muassa työttömyys- ja eläketurvan, työter-veyshuollon ja sairauspäivärahojen suhteen.”

Monenlaisia perheitä – monia arjen ongelmiaKuten yrityksiä, myöskään perhei-tä ei pidä Hernbergin mielestä tun-kea samaan muottiin. ”Suomessa perhepoliittisessa keskustelussa jumiudutaan herkästi väittelemään siitä, mikä on hyväksyttävä perheen määritelmä”, hän harmittelee.

Arjen ongelmat ovat tuttuja Hern bergille, uusperheessä kasva-neelle uusperheen äidille.

”Lapsemme viettävät viikkonsa kolmessa eri kodissa. Koska viralli-sesti he asuvat kukin vain yhdessä osoitteessa, muun muassa koulu- ja päivähoitoasioiden järjestäminen on varsin monimutkaista. Kaltaisiam-me on paljon — Helsingissä jo joka kahdeksas peruskoululainen asuu vuoroviikkoperheessä”, Hernberg toteaa.

”Minusta yhteiskunnan tehtävä ei ole sanella, minkälaisia perheitä ihmiset saavat perustaa, vaan tukea kaikenlaisia perheitä arjen haas-teissa. Se on paras tapa kasvattaa tähän maahan hyvinvoivia aikuisia yhteiskuntaa ylläpitämään.”

Satu Hassin tytär, toisen polven vihreä poliitikko Kaisa Hernberg haluaa luoda innovatiivisia yrityksiä tukevaa energia- ja elinkeinopolitiikkaa ja säätää lakeja, jotka huomioivat erilaiset perhemuodot.

Maailman pelastaminen on loistava bisnes

SUVILAHDEN VANHA kaasukello piirtyy taustalla, kun Kaisa Hernberg hieroo kohmeisia sormiaan ja räväyttää hymyn

valokuvaajalle. ”Tällä alueella on hyvää symboliarvoa kampanjani kan-nalta”, ehdokas toteaa. ”Se kuvastaa siirtymää pois fossiilitaloudesta.”

Hernberg sai ympäristöherä-tyksen jo lapsuudenkodissaan ja innostui vihreästä taloudesta toden teolla työskennellessään johtajana Finpron Cleantech Finland -ohjel-massa. Finpron tehtävänä on edis-tää suomalaisyritysten kansainvä-listä kasvua, ja Cleantech Finland keskittyy tukemaan ympäristöliike-toimintaa.

”Oli pysäyttävää huomata, miten Suomen suurimmat teollisuusyhtiöt uskovat ihan tosissaan, että ympäris-tönsuojelu ja luonnonvarojen säästä-

minen ovat nykypäivän parasta kas-vubisnestä”, Hernberg kertoo.

2.000 miljardin euron maailmanmarkkinatGlobaalien cleantech-markkinoiden arvo on 2.000 miljardia euroa, ja sen odotetaan tuplaantuvan vuosikym-menessä. Suomessa cleantechin yh-teenlaskettu liikevaihto oli jo vuonna 2012 suurempi kuin metsäteollisuu-den. Samana vuonna ala kasvoi 12 prosenttia — keskellä taantumaa.

”Esimerkiksi Kiinan budjetti il-manlaadun parantamiselle on 125 miljardia euroa vuoteen 2020 men-nessä.”

Suomalaisen cleantech-osaami-sen maailmanvalloituksen tiellä on kuitenkin esteitä. Kansainvälistymi-seen vaaditaan tukevaa kassavirtaa ja uskottavia näyttöjä kotimarkki-noilta. Ja juuri tässä päästään on-gelman ytimeen: Suomessa suuren osan energia-, vesi- ja jätehuoltoin-vestoinneista tekevät kuntien omis-tamat organisaatiot.

”Kuntien hankintatointa pitää kehittää yhteistyön suuntaan. Lah-den seudulta löytyy loistava esi-merkki siitä, miten 11 kunnan yh-teistyöllä on rakennettu kansainvä-lisestikin edistyksellinen jätehuollon ekosysteemi”, Hernberg toteaa.

Yritykset eivät sovi yhteen muottiinPk- ja kasvuyritysten ongelmat ovat Hernbergille tuttuja työuran varrel-ta. Hän pyöritti kahdeksan vuotta omistamaansa markkinointiviestin-täalan yritystä ja on viime syksynä palannut jälleen yrittäjäksi.

Hernberg on seurannut turhau-tuneena viimeaikaisia toimia yritys-ten kasvun vauhdittamiseksi. ”Esi-merkiksi yhteisöveroprosentin alen-nus oli kallis ja tehoton toimenpide. Pk- ja kasvuyritysten liikevoitot ovat

Kaisa Hernberg• 38-vuotias yrittäjä, clean tech-

asiantuntija ja kolmilapsisen uusperheen äiti

• Työskennellyt johtajana Finpron Cleantech Finland -ohjelmassa, markkinointiviestintäalan yrittäjä-nä sekä konsulttina ja toimittajana

• Äiti Satu Hassi on eduskunta-vaaliehdokkaana Pirkanmaalla

• Lue lisää: www.kaisahernberg.com

Ohjelmointi on yleissivistystäO

TSO KIVEKKÄÄN mukaan Suomi ei ole vielä herännyt digitali-saatioon.“Suomalaisen tietoyhteiskun-

nan perusta on rikki. Suuri osa jul-kisista tietojärjestelmistä on hajoa-massa käsiin ja uusien järjestelmien hankinta epäonnistuu toistuvasti.”

Helsingin kaupunginvaltuus-toon vuonna 2012 valittu Kivekäs on 35-vuotias ohjelmistoarkkitehti. Hän on kommentoinut IT-projektien vastoinkäymisiä blogissaan, jolla on kymmeniätuhansia lukijoita, ja vuoden alussa häneltä ilmestyi pamfletti Kuinka tietoyhteiskunta korjataan. Kivekäs ei ole kuitenkaan tyytynyt kritisoimaan sivusta, vaan on lähtenyt itse mukaan ratkomaan ongelmia. Viime syksynä kaupun-ginhallitukseen perustettiin tieto-tekniikkajaosto, joka valvoo kau-pungin IT-hankkeita. Kivekäs toimii jaoston puheenjohtajana. Erityisen seurannan alla on potilastietojärjes-telmä Apotti.

Ongelmia syntyy, kun organi-saatiot hankkivat IT-järjestelmiä ulkopuolisilta toimittajilta ymmär-

tämättä, miten järjestelmät toimi-vat. Vaikka itse järjestelmä olisi saatu halvalla, jatkokehityksestä ja korjauksista joudutaan maksamaan pitkä penni. Kun tietojärjestelmät eivät toimi sujuvasti, tuhlaantuu ai-kaa ja rahaa.

KIVEKÄS LIPUTTAA avoimen datan ja lähdekoodin puolesta.

“Avoimuus on vapaan yhteis-kunnan perusta. Miksi verorahoilla ostettu ohjelmisto ei voisi olla kaik-kien vapaassa käytössä?” hän kysyy.

Kivekäs haluaa tuoda myös Suo-men koulut digiaikaan. Uskomus diginatiiveista on väärä, sillä nuo-ret oppivat vapaa-ajallaan lähinnä viihdetekniikan käyttöä. Tilanne

paranee hieman vuoden 2016 ope-tussuunnitelman myötä, sillä ohjel-mointia on sisällytetty matematii-kan opetukseen.

TIETOTEKNIIKAN lisäksi joukkoliiken-teen ja pyöräilyn kehittäminen ovat lähellä Kivekkään sydäntä.

“Toimivaa ja ekologista yhteis-kuntaa ei voi rakentaa vain autoilun ehdoilla. Kaupunki toimii paremmin, kun mahdollisimman moni valitsee polkupyörän”, hän huomauttaa.

Helsinki kehittyy jatkuvasti en-tistä paremmaksi pyöräilykaupun-giksi. Kivekkään alullepaneman

Pyöräkaista Hämeentielle -kun-talaisaloitteen on allekirjoittanut jo 12 000 helsinkiläistä ja entistä laajempaa baanaverkostoa suun-nitellaan. Vallilassa asuva Kivekäs ajaa itse pyörällä ympäri vuoden ja toimii viime vuonna perustetun valtakunnallisen Pyöräliiton pu-heenjohtajana.

Pisararata-hanke tullee näillä näkymin seisomaan seuraavat neljä vuotta, joten Kivekäs pitää tärkeänä, että tänä aikana ryhdytään toteutta-maan muita raidehankkeita. Kiireel-lisimpänä hän pitää Raide-Jokeria.

Kivekäs sanoo olevansa prag-maatikko, joka miettii politiikkaa sen kautta, miten asioihin saadaan toimivat ratkaisut.

“Lupaan muuttaa mieltäni, jos osoittautuu, että olen väärässä.”

Vaikka ovet Arkadianmäelle avautuisivatkin, Helsingin politiik-kaa Kivekäs ei ole jättämässä.

“Kansanedustajan asema antaa lisää painoarvoa Helsingissäkin!”

Liisa Lähteenmäki

OTSO KIVEKÄS• 35-vuotias ohjelmisto arkkitehti

ja kaupunginvaltuutettu• Asuu Vallilassa• Tunnettu pyöräilyaktiivina ja

pyöräteiden puolustajana• Lue lisää: www.otsokivekas.fi

”Avoimuus on vapaan yhteiskunnan

perusta. Miksi vero-rahoilla ostettu

ohjelmisto ei voisi olla kaikkien

vapaassa käytössä?”

Otso Kivekäs haluaa kansanedustajana viedä suomalaisen tietoyhteis-kunnan 1900-luvulta 2010-luvulle.

OTSO KIVEKÄS

75

”yhteiskunnan tehtävä ei ole

sanella, minkälaisia perheitä ihmiset

saavat perustaa.”KAISA

HERNBERG

71

Anni Koponen

Jari Juslin

Uusiutuvan energian vallankumousSIIRTÄMÄLLÄ SUOMI puhtaan, kotimaisen energian aikakauteen torju-taan ilmastonmuutosta ja luodaan työtä joka puolelle Suomea.

1. NOSTETAAN UUSIUTUVAN energian osuus vähintään 60 prosent-tiin vuoteen 2030 mennessä.

2. LISÄTÄÄN KOTITALOUSVÄHENNYKSEN suuruutta kotitalouksien vähähiilisiin energiainvestointeihin.

3. PERUSTETAAN UUSIUTUVAN ENERGIAN rahasto rahoittamaan koti-maisten uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa.

4. ULOTETAAN SYÖTTÖTARIFFI pienimuotoiseen uusiutuvaan energi-aan, taataan verottomuus piensähköntuotannolle ja poistetaan

hallinnolliset esteet tuuli- ja aurinkovoiman tieltä.

5. SIIRRYTÄÄN NETTOLASKUTUKSEEN, jossa pientuottaja maksaa vain kuluttamansa ja tuottamansa energian erotuksesta.

6. KEHITETÄÄN ÄLYKÄSTÄ sähköverkkoa tasaamaan kulutushuippu-ja ja vähentämään varavoimalaitosten tarvetta.

Vihreiden eduskuntavaaliohjelma

10 Nyt jos koskaan Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

För fyra årstiderVarför har du valt energi och klimat som dina valteman?Jag vill att vi också i framtiden skall kunna njuta av fyra årstider i Fin-land. Jag älskar vintern och snön. Jag vill att mina barn och barnbarn skall kunna åka pulka i Helsingfors.

Jag gick med i De gröna efter klimatmötet i Köpenhamn år 2009 där jag deltog som tjänsteman. Jag blev jättefrustrerad över att ingen-ting hände och beslöt att själv akti-vare få till stånd en förändring.

På vilket sätt är klimatet en viktig politisk fråga just nu?Vi har ett klimatpolitiskt superår framför oss. I december samlas världens länder i Paris för att kom-ma överens om hur man skall be-gränsa den globala uppvärmningen till högst två grader. Om alla länder skriver på avtalet kan också EU-län-derna höja sin ambitionsnivå. Det

finns ännu massor vi kan göra i Finland för att minska utsläppen. Vi har hamnat på efterkälken i utveck-lingen av sol- och vindkraft.

Maria VUORELMA• Överinspektör på

Miljöministeriet• 32 år• Tvåspråkig• Medlem i direktionen för

Helsingfors Energi

• Ylitarkastaja ympäristö- miniteriössä

• 32-vuotias• Kaksikielinen• Helsingin energian liike laitoksen

johtokunnan jäsen• Vaaliteemat ilmastonmuutoksen

torjunta ja puhdas energia• Läs mer: mariavuorelma.fi

Men har Finland råd att tänka på klimatfrågor Just nu?Så klart. Vi har verkligen inte råd att inte tänka på det. Här har vi ett strålande exempel på hur dyrt det blir på längre sikt om man tänker kortsiktigt. Nu, när hela världen försöker minska utsläppen, är efter-frågan på ny teknologi enorm. Det behövs effektiva batterier, elbilar, vindkraftverk, solpaneler och en-ergibesparing. I Finland har vi ett starkt teknologiskt kunnande, t.ex. i fråga om energisnålt byggande, så vi kan spela en viktig roll i den här omställningen.

Det talas allt för lite om att samhället fortfarande stöder an-vändningen av fossila bränslen med enorma summor varje år. Det är helt ohållbart. Stöden till kombine-rad produktion av värme och el går i praktiken till kolkraft. Jag tycker att vi också måste slopa skattelätt-naderna för torv.

Du oroar dig för klimatet, men motsätter dig ny kärnkraft, varför?Ny kärnkraft behövs inte. Elkon-sumtionen har ökat betydligt lång-sammare än man antagit i officiel-la prognoser och man kan ännu effektivera energianvändningen betydligt. Det finländska elnätet är integrerat med den nordiska elmarknaden och vi kan köpa för-månlig vattenkraft från Sverige och Norge. I Norden bygger man just nu mera produktionskapacitet än vad det finns behov av.

Vi skulle kunna öka använd-ningen av förnyelsebara energi-källor betydligt i Finland. Priset på solpaneler har rasat samtidigt som priset på ny kärnkraft skjuter i höjden. Vi har inte råd att fast-na i föråldrade lösningar. Vi skall blicka framåt!

Kaarina Järventaus

”Jag vill att mina barn och

barnbarn skall kunna åka pulka

i Helsingfors.”

Johannes Romppanen

Nyt jos koskaan 11Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

KEHITYS ON MYÖS TURVALLISUUSPOLITIIKKAA

”OLEN VIHREÄ, koska se ei ole tyypillinen edunvalvonta-puolue vaan puolue, joka näkee tulevaisuuteen,

haluaa muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita ja suhtautuu vakavasti ympäristökysymyksiin.”

”Viimeiset vuodet ovat olleet opettavaisia. Akateeminen lukuvuo-si 2013–2014 Oxfordin yliopiston kansainvälisen politiikan laitoksel-la vahvisti näkemystä kansainväli-sen yhteisön tärkeydestä.” Johanna opiskeli puoli vuotta ennen Oxfordiin lähtöään myös New Yorkissa Bard Collegessa 16:sta eri maasta tulleen kansainvälisen politiikan ammatti-laisen kanssa. Verkostot laajenivat. ”Jokainen kohtaamani kollega on laajentanut ajatteluani. Monesti on joutunut ajattelemaan, että länsimai-nen demokratia ja rauha ovat etuoi-keuksia, jotka jakautuvat erittäin epätasaisesti. Tämänkin epäsuhdan eteen haluan tehdä töitä ‒ se edistää globaalia vakautta, joka hyödyttää myös meitä täällä Pohjolassa.”

Oxfordin keikan jälkeen Johan-na sai toimia kehitys- ja omistaja-ohjausministeri Pekka Haaviston erityisavustajana ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolla. Johanna

ei hyväksy Suomen kehitysavun leikkauksia, viimeksi lisäbudjetis-sa lähes 15 miljoonan vähennystä. ”Suomi on valitettavalla tavalla lip-sunut YK:lle antamastaan sitoumuk-sesta nostaa kehitysyhteistyömäärä-rahojen taso 0,7 prosenttiin brutto-kansantulosta.”

Esikouluikäisen tyttären äiti näkee lasten koulunkäynnin yhte-nä tärkeimmistä kehitysyhteistyön

kohteista. ”Kyllä avulla on merkitys-tä, koulutuksella voi tehdä ihmeitä ‒ etenkin lisäämällä naisten ja tyt-töjen koulutusta. Kun taas tuemme kehitysmaiden omien veronkanto-järjestelmien kehittämistä, voimme parhaimmillaan vähentää apuriip-puvuutta. Se on suunta, jota kohti on mentävä. Kehitysyhteistyö on kehittynyt yhä monipuolisemmaksi turvallisuuspolitiikankin välineeksi ja sen tuloksellisuutta valvotaan yhä paremmin.”

Johanna “Nanna” Sumuvuori• Kansanedustaja 2006–2011,

2014–• Kaupunginvaltuutettu 2001–• Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan

puheenjohtaja• Yhteiskunta-alan korkeakoulu-

tettujen liittovaltuutettu• Osuuskunta Lilithin jäsen• Toiminut Kansalaisjärjestöjen

konfliktinehkäisyverkoston pääsihteerinä ja

• Pekka Haaviston erityis-avustajana ulkoministeriössä

• 38-vuotias• Asuu Töölössä• Esikouluikäisen tyttären äiti• Lue lisää: www.sumuvuori.net

JOHANNA SUMUVUORI

84

”Lisäämällä naisten ja tyttöjen koulutusta voidaan

tehdä ihmeitä.”

Johanna sanoo ajatelleensa vih-reästi jo hyvin nuoresta saakka. Aluksi oli partio ja punk, sitten opiskelijapolitiikka. Helsingin kau-punginvaltuutettuna hän aloitti jo 23 vuotiaana. Nyt on menossa nel-jäs valtuustokausi, ja Johanna on kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja. Unelmatyö on aina liittynyt yhteiskunnan muuttami-seen. Kansanedustajuus on juuri sitä.

Johannan tärkeimpiin vaalitee-moihiin kuuluvat lisäksi perustulo, koulutus, eriarvoisuuden torjumi-nen, työelämän tasa-arvoistaminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hän puolustaa myös subjektiivista päivähoito-oikeutta ja hoitovapaiden tasaisempaa jakau-tumista vanhempien kesken.

Kirsikka Moring

Aki Ala-Kokko

Vihreä tavoite: Suomen kannettava vastuunsa myös maailmalla

1. SUOMI PITÄÄ KIINNI kansainvälisistä sitoumuksistaan ja käyttää vähintään 0,7 % bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.

2. SUOMI EDISTÄÄ ROHKEASTI demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä

myös kansainvälisesti.

3. ILMASTONMUUTOKSEN VASTAINEN taistelu vaatii globaaleja tekoja! Suomi ajaa EU:ssa ilmastotieteen vaatimia sitovia

tavoitteita päästövähennyksille, energiatehokkuudelle ja uusiutuvalle energialle.

4. PAKOLAISKIINTIÖ NOSTETAAN 2000:een. Otetaan käyttöön humanitaarinen viisumi pakolaisten perheenyhdistämistä

helpottamaan.

5. PUOLUSTUSYHTEISTYÖTÄ muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa kehitetään. Nähdään muidenkin kuin sotilaallisten

uhkien merkitys turvallisuuspolitiikassa.

Helsingin Vihreiden eduskuntavaaliohjelma

Suomen eduskunta hyväksyi tänä keväänä maallemme ilmastolain, jota ilmastokampanja ja vihreät olivat pitkään ajaneet. Yksi vihreää nappia painanut edustaja oli Johanna Sumuvuori, pitkän linjan poliitikko, valtio-tieteilijä ja kansalaisaktivisti.

MARIA VUORELMA

88

RAUTATIEASEMA JÄRNVÄGSSTATION

Helsingin Vihreät

Vihreiden tavoitteena on yhteiskunta, jossa ilmasto-katastrofi torjutaan, köyhyyttä vastaan taistellaan, mo-nimuotoinen ympäristö säilyy sukupolville meidän jäl-keemme, työtä riittää kaikille, ja jossa laadukas ja maksuton koulutus on edelleen kaikkien oikeus. Sinun äänelläsi.

Pysäytetään ilmastonmuutos. Suojellaan arvokas luonto.

• Asetetaan tiukat tavoitteet päästövähennyksille, uusiutuvalle energial-le ja energiatehokkuudelle. Helsinki leikkaa ilmastopäästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä.

• Toteutetaan kotimaisen uusiutuvan energian vallankumous ja tehdään Suomesta ensimmäinen kivihiilestä luopuva maa.

• Etelä-Suomen metsistä suojellaan 10 prosenttia. Pidetään huolta kaupunki metsistä. Kaikista luontotyypeistä suojellaan 10 prosenttia.

• Liikenteessä etusijalla ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Raken-netaan Raide-Jokeri ja Pisararata sekä otetaan käyttöön ruuhkamaksut Helsingissä.

• Otetaan askelia kohti kiertotaloutta parantamalla energiatehokkuutta sekä tukemalla ekologisiin energia- ja lämmitysmuotoihin siirtymistä ja suljettua ravinnekiertoa. Vähennetään ruoantuotannon ympäristö-kuormitusta ja lisätään kaupunkiviljelyä.

ÄÄNELLÄSI

TEHDÄÄN PAREMPI MAAILMAPala kerrallaan. Nyt jos koskaan.

Helsingin Vihreiden tavoitteet vaalikaudelle 2015–2019

• Estetään pääkaupunkiseudun asuinalueiden eriarvoistuminen kaavoituksella ja takaamalla laadukkaat palvelut kaikkialla.

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava kaiken ikäisten helposti käy-tettävissä. Tuodaan palvelut samojen kattojen alle ja lähelle asukkai-ta perhekeskusten tapaan.

• Huumausainepolitiikassa siirrytään rangaistuksista kohti haittojen vähentämistä.

• Taataan laadukkaat mielenterveyspalvelut erityisesti lapsille ja nuo-rille. Parannetaan oppilashuoltoa.

• Lisätään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista ja opiskelija-asuntotuotantoa. Helsingissä sitoudutaan korkeaan vuokra-asuntojen tuotantotavoitteeseen.

• Parannetaan yksin asuvien asemaa pienten ja kohtuuhintaisten asun-tojen tuotantoa tukemalla. Yhdenvertaistetaan lainsäädäntöä, joka nykyisellään kohtelee yksin asuvia epätasa-arvoisesti yhdessä asuviin verrattuna.

• Panostetaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Luovutaan alle 25-vuotiaiden yhteishakuvelvoitteeseen liittyvästä toimeentulotuen ja työttömyysturvan leikkurista.

Koulutus on maksutonta. Kaikilla lapsilla on oikeus julkiseen päivähoitoon.

• Varmistetaan maksuton, laadukas ja tasa-arvoinen koulutus kaikilla koulutusasteilla.

• Taataan kaikille peruskoulusta valmistuville toisen asteen koulutus-paikka.

• Turvataan subjektiivinen päivähoito-oikeus ja pidetään kiinni maksujen porrastuksesta tulojen mukaan.

• Suunnataan tukea kouluihin, joissa on paljon erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita. Estetään koulujen eriarvoistuminen.

• Yhteiskunnan tarjoamat kulttuuripalvelut kuuluvat laaja-alaiseen sivistykseen. Ne tukevat sivistys- ja kulttuurikentän moninaisuutta ja kaikkien pääsyä kulttuuriin. Helsinkiin rakennetaan keskusta kirjasto.

Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia.

• Kaikkia parisuhde- ja perhemuotoja on kohdeltava yhdenvertaisesti. Päivitetään isyys-, äitiys- ja translait takaamaan ihmisoikeudet.

• Tasataan vanhemmuuden kustannukset ja otetaan käyttöön vanhem-painvapaiden 6+6+6-malli. Kehitetään joustavaa hoitorahaa työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Poistetaan lainsäädännöstä esteitä tasa-arvoiselle vuorovanhemmuudelle.

• Vähennetään eläinperäisten tuotteiden tuotantoa ja kulutusta sekä parannetaan tuotantoeläinten oloja. Turkistarhauksesta luovutaan.

Luodaan lisää työpaikkoja. Poistetaan köyhyys.

• Talous tulee aina sovittaa ympäristön asettamiin rajoihin.• Talouspolitiikan tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja

heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin turvaaminen.• Painotetaan kulutuksen ja ympäristöhaittojen verotusta progressio

säilyttäen. Ympäristölle haitallisten tukien karsimista jatketaan. • Otetaan käyttöön kaikille täysi-ikäisille maksettava perustulo. Se

torjuu syrjäytymistä ja vähentää köyhyyttä, ja tekee työnteosta aina kannattavaa. Helsinki vaatii pääsyä työllisyyden hoidon ja perustulo-mallin kokeilukunnaksi.

• Edistetään työelämässä jaksamista ja työn tasaisempaa jakau tumista myös osatyökykyisille.

• Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista sekä uuden yrityksen perustamista tarjoamalla siihen liittyvät palvelut yhdeltä luukulta.

• Luodaan uusia työpaikkoja ympäristöystävällisille kasvualoille. Teh-dään Helsingistä kansainvälinen cleantech-kaupunki, joka näyttää suuntaa Suomen kestävälle nousulle.

Kavennetaan terveyseroja. Helpotetaan avun saamista.

• Kavennetaan terveyseroja ja panostetaan varhaiseen tukeen, ter-veyden ylläpitämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se on kaikille edullisempaa kuin tulipalojen sammuttaminen.

• Taataan tasa-arvoinen terveydenhuolto kaikille toteuttamalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

• Syrjintään puututaan kaikilla elämänalueilla. Ennakkoluulot eivät saa olla työllistymisen esteenä. Laajennetaan anonyymin työnhaun käyttöä rekrytoinneissa.

• Edistetään avointa maahanmuuttopolitiikkaa, panostetaan kotoutta-mispalveluihin ja kotimaisten kielten opetukseen. Huolehditaan maa-hanmuuttajalasten oikeudesta myös oman äidinkielen oppimiseen.

• Ratifioidaan saamelaisten oikeudet turvaava ILO:n alkuperäiskansa-sopimus.

Päätöksenteko on avointa ja vaikuttaminen helppoa.

• Lasketaan äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikäraja kaikissa vaaleis-sa 16 vuoteen.

• Avataan verovaroin tuotetut tilastotiedot, tutkimukset ja ohjelmistot vapaaseen käyttöön avoimella lisenssillä. Julkistetaan kaikki päätös-asiakirjat vireille tulostaan saakka.

• Perustetaan vahva, vaaleilla valittu metropolihallinto. Pääkaupunki-seudun maankäytöstä, asuntopolitiikasta, liikenteestä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta päätetään yhteisesti.

• Helpotetaan osallistumista paikalliseen päätöksentekoon lisäämällä suoraa demokratiaa ja kansanäänestyksiä.

Suomi kantaa vastuunsa myös maailmalla.

• Suomi pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan ja käyttää vähin-tään 0,7 % bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.

• Suomi edistää rohkeasti demokratian ja ihmisoikeuksien toteutu-mista sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä myös kansain-välisesti.

• Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaatii globaaleja tekoja. Suomi ajaa EU:ssa ilmastotieteen vaatimia sitovia tavoitteita päästövähen-nyksille, energiatehokkuudelle ja uusiutuvalle energialle.

• Pakolaiskiintiö nostetaan 2000:een. Otetaan käyttöön humanitaari-nen viisumi pakolaisten perheenyhdistämistä helpottamaan.

• Puolustusyhteistyötä muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa kehitetään. Nähdään muidenkin kuin sotilaallisten uhkien merkitys turvallisuuspolitiikassa.

våra mål på svenska: http://www.

helsinginvihreat.fi/ riksdagsval/

Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015 Nyt jos koskaan 13Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 201512 Nyt jos koskaan

Nyt jos koskaan 15Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 201514 Nyt jos koskaan Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

En voi unohtaa alkuperäisväestöjen ihmisiä, joiden elinympäristö ja elä-mä on tuhottu, ja joilla on jäljellä enää vodka.”

Moring työskenteli 42 vuotta Helsingin Sanomien kulttuuriosas-tolla. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut muun muassa Taiteen edis-tämiskeskuksen alaisessa valtion näyttämötaidetoimikunnassa. Pit-kään suomalaista kulttuurielämää läheltä seuranneena hän haluaa puuttua taiteen hallinto- ja rahoi-tuspolitiikan vanhentuneisiin me-kanismeihin.

”On keksittävä uusia tapoja näh-dä suomalaisen taiteen ja taiteilijan tulevaisuus. Vapaisiin keikkasuh-teisiin yhä useammin joutuvat tai-teilijat tarvitsevat ennen kaikkea toimeentulolleen jatkuvuutta”, hän huomauttaa.

”Laki taidelaitosten valtion-osuuksista on uusittava”, Moring vaatii. ”Taide on nähtävä keskeisenä voimavarana, suomalaisen sivistys-valtion tukijalkana, joka rakentaa meille kansainvälistä näkyvyyttä ja menestystä. Ja suomalaisten lasten on päiväkodeista alkaen päästävä taidekasvatuksen piiriin”, hän visioi.

Vaikka taiteilija ei Moringin mu-kaan ole lääkäri, on taiteella suuri merkitys erityisryhmien kuten pu-dokasnuorten, vanhusten, päihde-ongelmaisten ja vammaisten kun-touttamisessa.

maan aiheuttavat parhaillaan kan-sanmurhiin verrattavia tilanteita. Termiä käyttävät jo monet tutkijat”, Moring kertoo.

Hänen mukaansa moraalinen vastuu koskee myös Suomea. ”Kulu-tamme surutta venäläistä kaasua ja öljyä vaatimatta, että tuontantopro-sessit olisivat puhtaita ja humaaneja.

Erkki Perälä, 32, on helsinkiläinen kaupunginvaltuu-tettu, Kallio-liikkeen herättäjä ja pienen tytön isä. Erkki on työskennellyt muun muassa ympäristöminis-terin erityisavustajana sekä suunnittelijana oikeusminis-teriön demokratiayksikössä. Tällä hetkellä hän on van-hempainvapaalla ja tekee graduaan Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella.

Maailma muutetaan kaupungeissa

Miksi eduskuntaan?”Kansalaisaloitteet olivat vasta en-simmäinen askel demokratian uu-distamisessa. Kansanvalta on liian tärkeä asia jätettäväksi yksin edus-kunnan hoidettavaksi. Pinnan alla kiehuu. Demokratian uudistaminen ja kaupungeissa tapahtuvat asiat kiinnostavat, muun muassa.”

Mitä merkitystä kaupungeilla on?”Viime vuosikymmenen lopulla en-simmäistä kertaa yli puolet maail-man ihmisistä asui kaupungeissa. Suomessakin yhä useampi ihminen haluaa asua mieluummin kaupun-gissa kuin maaseudulla. Kaupun-geissa ovat työt, palvelut ja mikä tärkeintä: muut ihmiset.

Kaupungistuminen on tervetul-lut ilmiö. Tiivis yhdyskuntarakenne on oikein toteutettuna ekologinen. Kaupungeissa syntyvät kiinnosta-

vimmat ilmiöt ja innovaatiot niin tieteen, taiteen kuin muunkin kult-tuurin saralla. Siksi myös aikamme suurimmat ongelmat, kuten ilmas-tonmuutos, ratkaistaan juuri kau-pungeissa.”

Mitä kiinnostavaa Helsingissä tapahtuu nyt?”Mielenkiintoinen ilmiö on ollut muun muassa se, että lapsiperhei-tä on jäänyt viimeisen vuosikym-menen aikana asumaan Helsinkiin enemmän kuin ennustettiin. Ympä-

ryskunnat eivät houkuttele samaan tapaan kuin ennen.

Samalla on syntynyt kaupun-kikulttuurin renessanssi. Ahtaista neliöistä lähdetään ulos kaduille tekemään kaupunkia. Kun ihmiset sitoutuvat elinympäristöönsä, heitä kiinnostaa yhä enemmän, millainen se on. Sosiaalinen media on synnyt-tänyt ennennäkemättömiä mahdolli-suuksia tehdä asioita yhdessä.”

Mitä hyötyä kaupunki-kulttuurista on? Miksi sitä pitäisi tukea ja miten?”Kaupunkikulttuuri lisää ihmisten hyvinvointia ja kaupunkien vetovoi-maa. Sillä on merkitystä esimerkik-si matkailijoiden, yritysten ja työ-voiman houkuttelemisessa. Tähän onkin viime vuosina herätty myös Helsingissä.

Kaupunkikulttuurin tehtävä ei kuitenkaan ole edistää risteilyturis-mia tai tukea kaupungin brändistra-tegiaa. Ne ovat kaupunkikulttuurin hyödyllisiä sivutuotteita, mutta ei-vät toiminnan tarkoitus. Ne eivät motivoi ihmisiä tekemään.

Kaupunkikulttuurin momentum on nyt. Sitä ei kannata hukata. Ra-hallista tukea kipeämmin tarvitaan avoimia tiloja ja ennakkoluulotonta ilmapiiriä. Byrokratian ei pidä tur-haan estää kiinnostavien asioiden

toteuttamista tai esimerkiksi rahan-keräyksiä.

Suuret kaupungit ovat hyviä kasvualustoja kaupunkikulttuuril-le. Kaupungeilla täytyy olla tilaa kasvaa.”

Miten demokratiaa pitäisi muuttaa?”Demokratian ytimessä ovat vapaus ilmaista mielipiteensä, valta päättää asioista ja vastuu näistä päätöksis-tä. Edustuksellisessa demokratiassa kaksi viimeistä on luovutettu edus-tajille, jotka tekevät päätökset puo-lestamme.

Neljä vuotta on nykymaailmassa kuitenkin ikuisuus. Haluaisin antaa valtaa sekä vastuuta takaisin kansa-laisille myös vaalien välillä lisäämäl-lä suoraa demokratiaa: nykyistä vai-kutusvaltaisempia vahvempia kansa-laisaloitteita ja kansanäänestyksiä.

Suomessa on naureskeltu ruot-salaisten keskustelukulttuurille, ’diskuteeraamiselle’, ja ihailtu vah-voja johtajia ‒ kekkosia ja lipposia. Kabinettipolitiikan aika on kuiten-kin Suomessakin jo hiipumassa. Ti-lalle tarvitaan entistä rohkeammin keskustelevaa ja vaikuttavampaa kansanvaltaa. Edustuksellisen de-mokratian ainoa pelastus on se, että poliitikot uskaltavat luovuttaa valtaansa takaisin kansalaisille.”

ERKKI PERÄLÄ• 32-vuotias kaupunginvaltuutettu

ja valtiotieteiden kandidaatti• Asuu Vallilassa• Demokratia-aktivisti ja pienen

tytön isä• Lue lisää: erkkiperala.fi

ERKKI PERÄLÄ

79

EROON TAPPAVASTA ÖLJYSTÄToimittaja Kirsikka Moringin elämä sai käänteen tund-ralla. Ikiroudan tilastoja hätyyttelevä sulamisvauhti ja kiihkeä öljynporaus eivät saisi jatkua. Omat kokemukset näillä kriisialueilla johdattivat alkuperäisväestöjen ja Suomen luonnon puolestapuhujan vihreiden eduskunta-vaaliehdokkaaksi.

Kirsikka Moring• 69-vuotias kulttuuritoimittaja• Isoäiti ja ympäristöaktivisti• Lue lisää: kirsikkamoring.com

”Taide parantaa myös terveet.”

KIRSIKKA MORING

76

“Suomi on sääntelyn luvattu maa. Meillä on esimerkiksi maailman korkeinta tasoa oleva elintarviketurvallisuus. Monet säädökset ovat tarpeellisia, mutta on myös huonoa sääntelyä.”

”MONET VEROTUKSEN käy-tännöt ovat syntyneet lisäämällä pikkuhiljaa asioita, jolloin alku-

peräisestä ideasta on jäänyt vain vähän jäljelle. Vanhan maailman ajatus- ja lainsäädäntömalleja täy-tyy kyseenalaistaa ja korjata”, Lilja Tamminen lataa.

Tammisen toimistossa valmiste-taan siirrettäviä ja pinottavia ma-joituskapseleita, joilla ratkaistaan lyhytaikaisia majoitustarpeita no-peasti. “Uskon, että uudenlaisella liiketoiminnalla saadaan Suomeen lisää työtä ja sitä kautta hyvinvoin-tia. Tämä on hyvä esimerkki asiasta, jolle ei vielä ole tarvetta. Tarjonta voi kuitenkin luoda täysin uutta ky-syntää”, hän selittää.

Lainsäädäntötyö on vain yksi asia, jonka Tamminen haluaa muuttaa. “Päätöksentekoon tarvitaan tutki-mustietoon nojautumista. Meillä on käytettävissämme enemmän tie-teellistä tietoa kuin koskaan aikai-semmin, mutta sitä ei jostain syystä hyödynnetä päätöksenteossa.”

Lilja toivoo muutosta myös suh-tautumisessa koulutukseen. “Kou-lutus on tärkeää, mutta arvostetaan vain muodollista pätevyyttä. Pitäisi puhua osaamisesta eikä tutkinnois-

LILJA TAMMINEN• 27-vuotias suunnittelija ja

yrittäjä• Lue lisää: www.liljat.fi

LILJA TAMMINEN

85

Anna

Aut

io

ta. Alihyödynnämme ihmisten po-tentiaalia, kun vaadimme kaikkiin virkoihin ja ammatteihin ylempää korkeakoulututkintoa emmekä ammattitaitoa.”

LILJA ON TUNNETTU ahkerana blo-gistina. Kyytiä ovat saaneet niin sähköallergikot, huonosti argu-mentoivat tasa-arvoisen avioliit-tolain vastustajat kuin Guggen-heim-hankekin. “Päätöksenteossa luotan tutkimustietoon ja ihmisten kykyyn tehdä järkeviä asioita. Toi-von, että muutkin luottaisivat”.

Tuomas Saloniemi

”Mieluummin pitäisi puhua osaamisesta kuin tutkinnoista.”

”Neljä vuotta on nykymaailmassa

ikuisuus.”

Järkeä päätöksentekoon

MORINGIN POLIITTISELLA agen-dalla ovat ihmisoikeudet ja fossiilisten luonnonvarojen käytön lopettaminen. Hän

vaatii myös kaivoslain uudistamis-

ta sekä suomalaisten kulttuurimai-semien kiireellistä suojelua ja kos-kemattomuuden takaamista.

”Ympäristötuhot yhdistettyinä kansojen poliittisesti ahtaaseen ase-

heikki tuuli

Nyt jos koskaan 17Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 201516 Nyt jos koskaan Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

Muutokset haltuun”Olen pelimanni ja cityvihreä betoninhalailija”, Hannu Oskala esittelee itsensä. Poliitikkona tie on vienyt Helsingin kaupunginhallitukseen asti. Kevättalvi on ollut täynnä uusia kokemuksia: esikoisen syntymän lisäksi hän on asettunut ensimmäistä kertaa ehdolle eduskunta-vaaleissa.

HANNU KIINNOSTUI yhteiskun-nallisista asioista yläastei-käisenä. Osmo Soininvaaran kirjojen kautta henkinen koti

löytyi vihreistä, kun sekä vasemmis-tolainen retoriikka että oikeistolai-nen oman edun tavoittelu tuntuivat hänestä vierailta.

”Yhteiskunnallinen tasa-arvo on yksi peruslähtökohdistani. Ilmas-tonmuutostakaan ei voida torjua ilman yhteiskunnallista tasa-arvoa. Jos ihmiset eivät voi hyvin, ei glo-baali ilmastopolitiikka takuulla kiin-nosta ketään. Tarvitsemme prog-ressiivista verotusta, tulonsiirtoja ja hyvinvointivaltiota. Ideatasolla pidän vasemmistolaisuuden ytimes-sä olevasta solidaarisuudesta.”

”Toisaalta en ymmärrä nykyva-semmiston jumiutumista vain van-hojen saavutusten puolustajaksi. Suomi ei pärjää 2020-luvulla sa-moilla resepteillä kuin 1980-luvulla. Usein tuntuu siltä että ”vasemmis-tolaisen lopputuloksen” – tasa-arvoi-sen ja tehokkaan julkisen sektorin – saavuttaisi paremmin niin sanotusti

oikeistolaisin konstein. Politiikassa pitäisi puhua enemmän tavoitteista ja vähemmän keinoista. Ja joskus pitäisi aloittaa aivan puhtaalta pöy-dältä eikä vain paikkailla vanhaa systeemiä.”

POLITIIKASSA ON KYSE päätöksistä ja Hannu onkin miettinyt paljon, mik-si niiden tekeminen tuntuu olevan niin vaikeaa. Monelle muutos on pelottava sana, joka tarkoittaa yk-sinomaan leikkauksia ja palveluiden heikentymistä.

”Tarvitsemme muutoksia säi-lyttääksemme nykyisen palveluta-son. Monet nykyisen järjestelmän peruspalikoista luotiin kovin eri-

laiseen maailmaan, ja esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmämme toimi mainiosti täystyöllisyyden oloissa. Nykyisin hyvää tarkoittava sosiaa-liturvamme osin jopa edistää syrjäy-tymistä! Vihreiden ajama perustulo poistaisi ison osan sosiaaliturvaan liittyvästä kyykytyksestä ja tekisi työn tekemisestä kannattavaa jo-kaisessa tilanteessa.”

Avoimuus on Hannulle tärkeä periaate, ja hän toteuttaa sitä muun muassa kunnallispolitiikkaa ja kun-nallista päätöksentekoa käsittele-vän bloginsa kautta.

”Avaan päätettävät asiat vii-kottain ja kerron perustellen, mitä mieltä olen. Helsingissä julkinen avoimuus on muutenkin lähtenyt hyvällä tavalla liikkeelle.”

HANNU ON AKTIIVINEN myös kulttuuri-politiikan parissa, koska se on tul-lut hänelle tutuksi hänen siviiliam-mattinsa myötä. Oskalan mielestä puolueilta puuttuu konkreettinen kulttuuripoliittinen linja.

”Kulttuurista lätistään vaalien alla kauniisti ympäripyöreitä, mutta äänet voitetaan puhumalla muista asioista. Myös kulttuuripolitiikassa tarvitaan kuitenkin kipeästi raken-nemuutosta. Esimerkiksi Helsingis-sä on helpompaa periä teatteri edel-liseltä sukupolvelta kuin perustaa itse teatteriryhmä ja päästä valtion tuen piiriin edes vuosikymmenten

Hannu Oskala• 36-vuotias kaupungin -

hallituksen jäsen• Freelance-muusikko &

musiikin maisteri• Asuu Herttoniemessä• Lue lisää: www.hannuoskala.fi

HANNU OSKALA

78

Sami Perttilä

”Politiikassa pitäisi puhua enemmän

tavoitteista javähemmän keinoista.”

kovalla työllä! Jotta suomalainen kulttuuri olisi 2020-luvullakin elä-vää, vanha järjestelmä täytyy voida muuttaa.”

”Oli kyseessä sitten kulttuuri-, talous- tai sosiaalipolitiikka, niin ra-kenteista ja rakennemuutosten tar-peesta puhutaan aivan liian vähän. Pelätään aina, että joku suuttuu. Vastustuksen pelko näyttää lukit-sevan koko maan päätöksenteon.

Paine päätöksiin kuitenkin kasvaa maailman muuttuessa. Kyse on sii-tä, hallitsemmeko muutoksia, vai tehdäänkö ne pakon edessä ja pa-niikissa. Minä haluan hallittuja muu-toksia. Vain silloin hyvinvointivaltion säilyttäminen on mahdollista.”

Tove Djupsjöbacka

sesta tasa-arvosta ja hyvinvoinnista, kunhan hyvinvointimallia uudiste-taan. Pelkkä talouskasvu ei auto-maattisesti takaa kaikille hyvinvoin-tia. On hillittävä ilmastonmuutosta ja torjuttava köyhyyttä.

TYÖSKENTELEN Aalto-yliopistossa tuo tantotalouden laitoksella. Olen tutkinut palveluiden kehittämistä ja strategiaa. Olen tohtorikoulutet-tava, kaupunginvaltuutettu ja Hel-singin Energian hallituksen jäsen. Tutkimusosaaminen on hyvä pohja kansanedustajan työlle, koska kan-sanedustaja joutuu perehtymään suuriin asiakokonaisuuksiin ja so-vittamaan eri näkökulmia yhteen.

Käyttäjän näkökulma on minulle tärkeä. Pohdin monesti sitä, miten esimerkiksi jokin uusi palvelu toimii kuluttajan näkökulmasta. Esimer-kiksi kaupungin virastoilta tuntuu joskus unohtuvan, että ne ovat ole-massa kaupunkilaisia varten. Lain-säätäjänä keskittyisin lakien ”loppu-käyttäjään”, oli se kansalainen tai yritys.”

Kaarina Järventaus

”AINA TULEE OLEMAAN uusia toimialoja, joilla voimme menestyä ja joilla Suo-mi voi olla edelläkävijä.

Avainasemassa ovat tutkimus, osaaminen, uusi teknologia ja lu-paava startup-kulttuuri.

Uudistumiselle on annettava ti-laa. Uusille yrityksille on annetta-vaa tilaa. Politiikan tavoitteena ei voi olla vain tiettyjen toimialojen

säilyttäminen. Emme voi tietää, mit-kä toimialat kannattelevat Suomea kymmenen vuoden päästä. Se kui-tenkin tiedetään, että ne eivät ole samat kuin nyt.

Tutkimus luo siemeniä uusille

UUTEEN NOUSUUN

OSAAMISELLA

toimialoille, mutta muitakin kei-noja talouden vauhdittamiseen on olemassa. Joukkorahoituksen ka-navat pitää tehdä mahdollisiksi, ja ihmisten pitää antaa tulla Suomeen töihin. Ainakaan sille ei tule asettaa esteitä. Myös kulttuurielämällä on iso vaikutus elinvoimaisuuteen, ja kaupunkien suunnittelulla on mer-kitystä sen kannalta, pystyvätkö ne kilpailemaan parhaasta osaajista.

EDUSKUNNAN PITÄÄ jatkossa varmis-taa riittävät resurssit koululaisille ja opiskelijoille.

Toivon, että koulussa kiinnitet-täisiin paljon huomiota lasten hy-vinvointiin ja luovuuteen. On tär-keää, että lapset oppivat luottamaan omiin taitoihinsa ja kykyynsä muut-taa itse maailmaa. Nykyisin nuo-

Mari Holopainen• 34-vuotias kaupungin-

valtuutettu, yritystutkija ja kauppatieteiden maisteri

• 4-vuotiaan tytön äiti• lue lisää: www.mariholopainen.fi

ret eivät aina usko, että he voivat vaikuttaa asioihin. Toivon, että he oppisivat koulussa rohkeaa kyseen-alaistamista ja toisista välittämistä.

Oppiminen riippuu paljon siitä, millaiset edellytykset sille on saa-tu päiväkoti-iässä. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus laadukkaa-seen varhaiskasvatukseen. Viime aikojen kiistoissa lapsen näkökul-ma on välillä kokonaan unohtunut. Tutkimusten mukaan varhaiskasva-tukseen syntyy laatua, kun henkilö-kunta on koulutettua ja pysyvää ja ryhmäkoot pieniä.

Myös korkeakouluja koskeva keskustelu on usein hakoteillä. Suo-messa on taipumus juuttua keskus-telemaan kapean hyötyajattelun tai hallinnon näkökulmasta. Huomio on niiden sijaan keskitettävä itse toi-mintaan ja ihmisiin. Yliopistot ovat entistä avoimempia ja kansainvä-lisempiä. Niillä on keskeinen rooli yhteiskunnan muistin ja uudistami-sen kannalta.

Vain uudistuvan talouden turvin meillä on varaa rahoittaa nykyiset palvelut. Uskon, että pystymme jat-kossakin pitämään kiinni pohjoismai-

”Kaikilla lapsilla tulee

olla mahdollisuus laadukkaaseen

varhais -kasvatukseen.”

VIHREIDEN TAVOITTEENA on, että Suomessa on maailman tasa-ar-voisin koulu ja maailman osaavin kansa. Tasa-arvo ja maksuttomuus sekä kaikkien ulottuvilla oleva kor-keinkin koulutus ovat suomalaisen yhteiskunnan suuri menestystarina.

1. HYÖDYNNETÄÄN uutta tekno-logiaa opetuksessa. Lisätään

avointen ja sähköisten oppimateri-aalien käyttöä. Päivitetään opetus-sisällöt vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

2. OTETAAN OPPILAAT ja opiskeli-jat mukaan päätöksentekoon.

3. HUOLEHDITAAN OPETTAJIEN työssäjaksamisesta ja täyden-

Maailman paras koulunyskoulutuksesta. Varmistetaan koulujen sosiaalityön resurssit ja annetaan kouluille välineet pois-taa kiusaaminen.

4. PIDETÄÄN KOULUTUS tasa-ar-voisena ja maksuttomana.

5. TAATAAN JOKAISELLE peruskou-lun päättävälle nuorelle paik-

ka toisen asteen koulutuksessa. Helpotetaan siirtymiä koulutuspol-kujen välillä eri koulutusasteilla.

6. NOSTETAAN ERITYISTUELLA haasteellisessa ympäristössä

toimivia oppilaitoksia muiden tasolle. Korotetaan opintotukea siten, että se mahdollistaa täysi-päiväisen opiskelun.

Susanna Kekkonen

MARI HOLOPAINEN

72Suomen taloudellinen tilanne ei ole kovin rohkaiseva. Meillä on mahdollisuus parempaan, jos muutamme suuntaa ja uskomme siihen osaamiseen, jota meillä on.

Vihreiden eduskuntavaaliohjelma

Nyt jos koskaan 19Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 201518 Nyt jos koskaan Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

”ELÄKKEELLE siirrytään yleen-sä hyvässä kunnossa. Työ-elämästä poisjäämiseen olisi tärkeää saada peh-

meä lasku: on voitava keventää ja osa-aikaistaa työntekoa ilman, että se vaikuttaa eläkkeen suuruuteen. Silloin eläkeikääkin voidaan nostaa. Toimintakyky säilyy suurimmalla osalla hyvänä ainakin 75 ikävuoteen

saakka. Yleensä vasta yli 85-vuoti-aat tarvitsevat suuressa määrin hoi-va- ja terveyspalveluita.

Suurin hoivatarvetta lisäävä te-kijä ovat muistisairaudet, jotka ovat erikoisalaani. Työhöni kuuluu vanho-jen ihmisten muistihäiriöiden ja mie-

”Suurin osa haluaa asua

mahdollisimman pitkään omassa

kodissaan.”

Kesät talvet pyöräilevä Helsin-gin kaupunginvaltuutettu ja ympäristölautakunnan vara-puheenjohtaja on eduskun-

tavaaleissa ehdolla toista kertaa. Hänen unelmansa on päästä edus-kuntaan muuttamaan yhteiskunnan rakenteita niin, että jokaisen on helppo elää ekologisesti.

Straniuksen tavoitteena on ym-päristöviisas ja onnellinen Suomi. Motivaatio väsymättömään työs-kentelyyn ympäristön ja ihmisten hyväksi kumpuaa halusta varmistaa tuleville sukupolville puhdas ja mo-nimuotoinen ympäristö.

”Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on tämän päivän suurimpia haasteita, ja siihen on puututtava valtion tasolla välittö-mästi. Ilmastolaki on askel oikeaan suuntaan, mutta sen riittävään toi-meenpanoon tarvitaan rohkeita po-

liitikkoja, jotka ymmärtävät asian kriittisyyden. Tekeminen on sano-misen korkein muoto.”

Straniuksen mielestä ilmasto-haasteeseen on vastattava laaja-alai-sesti. Hän uskoo Suomen voivan olla merkittävä tekijä ongelmia ratkais-taessa, vaikka emme yksin pystyisi ratkaisemaan globaaleja ympäris-töhaasteita. Suomessa on onnistut-tu luomaan koulujärjestelmä, jota ihaillaan ympäri maailman. Samalla tavalla voimme toimia innoittajana ympäristöasioissa. Stranius halu-aakin antaa tämän päivän nuorille tiedot, taidot ja tahdonvoiman py-säyttää aikamme ympäristökriisi.

”Perusopetuksessa on lisättävä ympäristökasvatusta. Lapsille ja nuorille on annettava eväät kestä-vään elämäntapaan. Oman koke-muksen kautta olen myös huoman-nut, miten tärkeitä ovat turvalliset

päiväkodit ja koulut. Nämä kasvu-ympäristöt on turvattava, ja ho-mekoulut ja -päiväkodit korjattava viipymättä.”

KANSAINVÄLINEN ylikulutuspäivä, päivä jolloin ihmiskuntana olemme käyttäneet kaikki maapallon kuluvana vuonna tuottamat luonnonvarat, aikaistuu jo-ka vuosi. Vaalikampanjas-saan Stranius peräänkuu-luttaa puhdasta energiaa.

”Energiapolitiikan suun-ta kannattaa pitää uusiutu-vissa energialähteissä kuten aurinko- ja tuulivoimassa”, sanoo Stranius ja lisää, että niiden käytön kasvattaminen tuo energiaa myös talouteen. Puhdas energiapolitiikka luo Suomeen kymmeniätuhansia uu-sia työpaikkoja, ja samalla voidaan käyttää noin 8,5 miljardia euroa ko-timaiseen talouteen ulkomaisen tuontienergian sijaan. Stranius uskoo Suomen pärjäävän pa-nostamalla suomalaisten osaa-miseen ja innovatiivisuuteen.

Oman osaamisensa Leo Stra nius on kerännyt käy-tännön työkokemuksen, ym-päristöpolitiikan opintojen sekä lukuisten luottamus- ja järjestötehtävien kautta. Kaupunginvaltuutetulle ja ympäristöjärjestöjohtajalle luonto ja kansalaisvaikut-taminen antavat energiaa arkeen.

”Järjestötoiminnassa olen oppinut suoran vaikuttamisen tarpeellisuuden. Uskon esimer-kin kautta johtamiseen ja rajat ylittävään yhteistyöhön”, hän kertoo.

STRANIUS ON NOSTANUT yhdeksi kampanjateemoistaan demokra-tian turvaamisen ja tasa-arvon. Heikko-osaisten, vähemmistöjen ja syrjäytyneiden asiaa tulee ajaa yh-teiskunnallisessa päätöksenteossa. Eduskunnassa mykän huudon on kuuluttava.

Ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, heikko- osaisimpien puolustaminen, kansalaisvaikuttaminen ja suora demokratia. Nämä ovat käpyläläisen kahden lapsen isä Leo Straniuksen kovimmat arvot.

Leo stranius

83LEO STRANIUS

• 40-vuotias käpyläläinen kaupunginvaltuutettu

• Toimii ympäristöasiantuntijana luonnonsuojelujärjestössä

• Lue lisää: www.leostranius.fi

Eettistä ja ekologista lähiruokaa

LÄHIKAUPAN MYYJÄ kertoo, että heillä hävikkiä pienennetään tilaamalla tuotteita päivittäin ja vain pieniä eriä kerrallaan.

Silloin voi tosin käydä niin, että il-lalla valikoima on suppea. ”Suomen poikkeuksellisen vahva kahden ruo-kakauppaketjun monopoli on vää-ristänyt kaupassakäyntitapojamme ikävästi. Ehkä meidän kuluttajina tulisi oppia siihen, ettei kaikkea ole aina tarjolla”, Leena miettii.

Se, että esimerkiksi lihat, kalat, juustot, vihannekset ja hedelmät myydään irtomyyntinä vähentää hävikkiä kotona. ”Yhden hengen ta-louden edustajana olen tyytyväinen, kun voin ostaa juuri sen verran kuin tarvitsen eivätkä valmispakkaukset karsinoi ostoksieni kokoa”, tuumii Leena. Hänelle yksin asuvien asiat ovat muutenkin lähellä sydäntä, ja kansanedustajana hän pyrkisi pa-

Leena Riittinen• Ikä: 60• Asuinpaikka: Ullanlinna,

lapsuus Lauttasaaressa• Työ ja koulutus: sairaalakemisti,

filosofian tohtori (biokemia)• Lue lisää: www.leenariittinen.fi

rantamaan yksin asuvien asemaa.Leena miettii usein lihan hintaa.

Hän ostaa kuitenkin mieluummin luomulihaa harvoin kuin tuntemat-toman alkuperän lihaa päivittäin. Tällä on omassa kukkarossa näky-vän hinnan lisäksi tärkeämpi hinta: ekologinen jalanjälki.

”Pienet askeleetkin ovat tärkei-tä, kun iso loikka kasvissyöjäksi ei minulta onnistu”, Leena Riittinen toteaa ja jatkaa: ”Kaikkien meidän pienet valinnat vaikuttavat yhdessä suuresti”. Hänen ajatuksenaan on, että jos syömme eläimiä, käytämme myös ihan kaiken ravinnoksi.

Kesäaikaan Leena viettää paljon aikaa maaseudulla ja tapaa myös paikallisia viljelijöitä. ”Lämmöllä ajattelen maanviljelijöitä, jotka pi-tävät hyvää huolta eläimistään ja viljelemästään maasta”, sanoo Lee-na. Suomalaisen maataloustukipoli-tiikan muuttaminen selkeämmäksi ja selvästi luonnonmukaisia mene-telmiä tukevaksi on asia, johon hän tahtoisi kansanedustajana paneutua ensi töikseen.

”Olemme kaikki samaa ekosys-teemiä, maanviljelijät ja me kaupun-kilaiset”, sanoo Leena, ehkä liiankin luonnontieteellisin termein. Minkäpä luonnontieteilijä taustalleen mahtaa.

Leena Riittinen viihtyy kotikulmillaan Helsingin Ullan-linnassa. ”Näillä nurkilla on vielä onneksi kivijalka-kauppakulttuuri voimissaan”, hän kertoo. Luomun ja lähiruuan tukeminen on Leenalle tärkeä teema edus-kuntavaaleissa. Paikallisessa lähikau passa satsataankin ekologiseen lähiruokaan.

Turvataan ihmisarvoinen vanhuus”Vanhat ihmiset ovat voimavara, eivät taakka. Suuri osa heistä on vireitä ja aktiivisia kuluttajia ja veronmaksajia”, Kati Juva sanoo.

lenterveyshäiriöiden tunnistamista sekä hoidon ja palvelujen suunnit-telua HUS:n Psykiatriakeskuksessa.

Auttamisen mallit ovat liian jäyk-kiä. Jos ongelmana on yksinäisyys, turvattomuus, depressio ja muisti-sairaudet, ei riitä, että kotihoitaja tulee kotiin 10 minuutiksi jakamaan lääkkeitä.

VANHAT IHMISET eivät ole yhtenäinen ryhmä. Joukossa on sekä aktiivisia maailmanmatkaajia että kotona viihtyviä, on perheellisiä. On yksi-näisiä, on muualta muuttaneita tai lapsuudenkodissaan edelleen asu-via. Vanhojen ihmisten ja heidän

omaistensa onkin tärkeää päästä itse mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan palveluita. Joskus tarvittaisiin seuraa kahville tai ka-lareissulle ja joskus tarvitaan koti-miestä päästämään omainen omille asioilleen. Monen vanhan ihmisen turvana kotona on omaishoitaja. He ovat usein kovin yksin ja tarvitsevat selvästi nykyistä enemmän tukea.

Avun ja hoivan lisääminen ei aina tule kalliiksi, jos se lievittää turvat-

Kati Juva• 57-vuotias neurologi ja muisti-

asiantuntija• Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n

puheenjohtajaja rauhanaktiivi• Kahden Etiopiasta adoptoidun

teini-ikäisen äiti• Lue lisää: katijuva.turanko.net

KATI JUVA

73

LEENA RIITTINEN

82

tomuutta ja siten pidentää kotona pärjäämistä. Suurin osa haluaa asua mahdollisimman pitkään omassa ko-dissaan.

Saattohoitoa pitää kehittää. Kuo-levan ihmisen siirtäminen tervey-denhuollon yksiköstä toiseen ei ole inhimillistä. Asiantuntevat saatto-hoitotiimit voisivat tukea kuoleman kohtaamista kotona tai viimeisessä hoitopaikassa.”

Kaarina Järventaus

Tekeminen on sanomisen korkein muoto

”Olen kokenut yhteiskunnan

turvaverkkojen merkityksen,

mutta myös oman yrittämisen

voiman.”

”Olen elämäni aikana ollut duuna-ri ja tietotyöläinen. Olen kokenut yhteiskunnan turvaverkkojen mer-kityksen, mutta myös oman yrittä-misen voiman”, Stranius kertoo.

Leo Stranius on ympäristöasioi-den väsymätön edistäjä ja puoles-tapuhuja. Eduskunnassa hän jat-kaisi sinnikästä taisteluaan puh-

taamman tulevaisuuden puolesta. Tämä ilmastopolitiikan ammattilai-nen haluaa turvata elinkelpoisen ja monimuotoisen maailman myös tuleville sukupolville. Keinot ovat jo olemassa. Nyt tarvitaan rohkea toteuttaja.

Elina Mattero

Tuom

as S

alon

iem

iheikki tuuli

Nyt jos koskaan 21Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 201520 Nyt jos koskaan Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

seen. Siellä työskentelevät ihmiset edistävät tiedettä intohimolla ja pie-nellä palkalla. Perustutkimusta aje-taan alas, vaikka se on välttämätön lähtökohta sellaiselle soveltavalle tutkimukselle, josta innovaatiot ja liikeideat syntyvät.”

KOLMANTENA AKUUTTINA kysymyksenä Relander mainitsee vesistöt ja kala-kannat. ”Maataloudelle on maksettu kaksi vuosikymmentä ympäristötu-kea ilman, että vastikkeeksi olisi edellytetty mitään. Suomen maa-talouden päästöt ovat osasyyllinen siihen, että Itämeri on maailman saastunein meri.”Perhokalastajana hän haluaa saat-taa Suomen kalakannat kestävälle

tasolle. Rehevöityminen, ylikalas-tus ja voimalaitospadot ovat yhdes-sä johtaneet siihen, että useimmat vaelluskalakantamme ovat lähes sukupuutossa. Lisäksi lohen kalas-tuskiintiöt ylittävät jatkuvasti tutki-joiden suositukset.

”Istutettu taimen tai lohi ei ole sama asia kuin luonnonvarainen ka-la. Uhanalaisille lajeille on annetta-va mahdollisuus elpyä rauhassa. Jos nykymeno jatkuu, miten pystymme selittämään lapsillemme ja heidän lapsilleen, että tyhjensimme luon-nonvedet kaloista?”

Kaisa Larjomaa

Ei kasvua ilman investointeja

Jukka Relander vaatii leikkauspolitiikasta luopumista.

TUTTU YSKÄHDYS, rykäisy ja sta-din slangilla lausuttu näke-mys. Jukka Relanderin nimen kuullessaan monelle tulee

kuvan sijaan mieleen ääni. Radiofi-losofina tunnetun Relanderin vaali-kampanjan slogan kehottaa osuvas-ti: ”mieti”.

”Näissä vaaleissa on käänne-kohdan tuntua”, muun muassa kaupunginvaltuutettuna ja Suo-men kirjastoseuran puheenjohta-jana toimiva Relander toteaa. Re-

landerin mukaan näissä vaaleissa päätetään, jatkaako Suomi lamaa pitkittävällä leikkauslinjalla, vai ryhdytäänkö investoimaan kestä-vään kasvuun.

”Toisin kuin kokoomus väittää, meidän ei ole ’pakko’ säästää. Ta-louskriisin alettua vuonna 2009 Vanhasen hallitus elvytti onnistu-neesti velkarahalla. Jyrki Kataisen aloittaessa pääministerinä elvytys lopetettiin, mutta velkaa otettiin yhä kulujen kattamiseen.”

Jukka ”Rellu” Relander• Suomen kirjastoseuran ja

Tasa-arvoasiain neuvottelu-kunnan puheenjohtaja

• Kaupunginvaltuutettu ja kulttuurilautakunnan jäsen

• Kirkkovaltuuston jäsen• Kulttuuri-, mielipide- ja

tiede lehtien liitto Kultti ry:n toiminnan johtaja

• Kirjoittaja, kolumnisti, esseisti, radiojuontaja, luennoitsija ja kouluttaja

• Harrastaa perhokalastusta, kalastuksen filosofiaa, musiik-kia, lukemista ja kävelyä

• Perhe: puoliso, 4-vuotias tytär ja 10-vuotias poika

Relander tekisi ensimmäisen työn tekijän palkkaamisesta nykyis-tä helpompaa ja antaisi aloittavien yrittä jien maksaa veroennakot jäl-kikäteen. Perustulo taas edistäisi kasvua tekemällä työn vastaanotta-misesta kannattavampaa.

TALOUDENPIDON LISÄKSI toinen pikim-miten ratkaistava ongelma liittyy koulutukseen ja sivistykseen. ”Em-me voi enää leikata peruskoulusta, se tie on kuljettu loppuun. Kor-kea-astetta halutaan myllätä, vaik-ka edellisistäkään uudistuksista ei ole vielä toivuttu”, Relander listaa viimeisimpiä virheitä.

Hänen mielestään vuonna 2009 aloitettu yliopistouudistus oli fiasko. Uudistusten kriittisen arvioinnin si-jaan niin sanottua virtaviivaistamis-ta halutaan nyt jatkaa.”Bisnesorientaatio ei kuulu yliopis-toon, joka elää rakkaudesta tietee-

”Toisin kuin kokoomus väittää,

meidän ei ole ’pakko’ säästää.”

jukka relander

81

TAHDONMR. GAY FINLAND 2014 Peter Linden ja hänen poikaystävänsä Ragnar Orav odottavat innolla kevättä 2017.

Silloin tulee voimaan Vihreillekin tärkeä laki tasa-arvoisesta avioliitos-ta. ”Suomalaiset ovat niin lainkuuliaista kansaa, että ehkä tasa-arvoisen avioliittolain ansiosta myös homous tulee hyväksytymmäksi”, Peter Linden iloitsee.

”Lain läpi meneminen kuvastaa meille suvaitsevaisuuden lisääntymistä seksuaalivähemmistöjä kohtaan”, Ragnar Orav lisää. Linden ja Orav eivät ole suunnitelleet omia häitä, mutta lasten hankkimisesta on keskusteltu.

He toivovat, että samaa sukupuolta olevien parien ulkoista adoptiota voidaan kehittää pidemmälle ja toivottavasti tulevaisuudessa nähdään uudenlaisia sateenkaariperheitä.

Jenna Soikkeli

Iiro

Törm

ä

Mikä saa kuusikymppisen arvostetun lääkärin lähtemään eduskuntavaaleihin? Pekka Tuomolan kannusti ehdolle huoli kaikkein heikko-osaisim mista.

Sosiaaliliberaalia turvallisuus-

politiikkaa

Alviina Alametsä on monessa mukana. 22-vuotias maailmanpolitiikan opiskelija vaikuttaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa ja on ehtinyt jo perustaa oman yrityksenkin. Lisäksi Alviina valmiste-lee kirjaa häntä henkilökohtaisesti lähellä olevasta aiheesta, Jokelan koulusurmista.

”Fennovoima-hankkeella annetaan venäläisten kontrolloida ydin voimaamme

ja energia poliitiikkaamme.”

PITKÄN LÄÄKÄRINURANSA aikana Tuomola on hoitanut muun muassa HIV-positiivisia huu-meidenkäyttäjiä sekä johtanut

Helsingin Diakonissalaitoksen päih-de- ja mielenterveystyötä. Nykyään hän vastaa Sininauhasäätiössä val-takunnallisesta pitkäaikaisasunnot-tomuuden ehkäisyohjelmasta.

Tuomolan mielestä suomalai-nen terveydenhuoltojärjestelmä kaipaa perusteellista remonttia: ”Meillä oli jo vuosikymmen sitten

on merkityksellistä ‒ että kokee tu-levansa kohdelluksi vertaisena ja arvokkaana.”

Ihmisarvon kunnioittamiseen kuuluu erilaisuuden hyväksyminen. ”Meidän tulee kunnioittaa toisiam-me ja arvostaa kanssaihmisten mie-lipiteitä. Jos viha saa vallan, yhteis-kunta tuhoutuu.”

Siksi vihapuhe on vahingollista ja vaarallista. ”Yksinkertaisinta on syyttää kaikesta pahuudesta, ta-louden ongelmista, väkivallasta ja varkauksista maahanmuuttajia se-kä muita vähemmistöihin kuuluvia. Sallimalla vihapuheen hyväksymme samalla rasismin.”

Kaikesta huolimatta Pekka Tuo-mola uskoo, että parempi maailma on mahdollinen. ”Tekemällä hyvää pääsemme hyvään alkuun yhteiskun-nan ja elämän muuttamisessa ihmis-arvoiseksi, elämisen arvoiseksi.”

Veijo Åberg

ALVIINA ALAMETSÄ

68

mille on turvattava ainakin välttä-mättömät terveydenhuoltopalvelut.”

Etenkin Romaniasta ja Bulga-riasta tulleet romanit ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. He jou-tuvat kerjäämällä hankkimaan edes jonkinlaista toimeentuloa itselleen ja lapsilleen.

”Kerjääminen on äärimmäisen nöyryyttävää. Kenenkään ei pitäisi joutua kerjäämään”, Tuomola sa-noo. Hänen mielestään kerjäämistä ei kuitenkaan tule kieltää, sillä köy-hyyttä ei voi kieltää. ”Ei voi myös-kään olla väärin auttaa köyhiä ihmi-siä. Olisi absurdia, jos tällainen apu kiellettäisiin lailla.”

TUOMOLA ON TYÖSSÄÄN nähnyt paljon elämän varjopuolia. Kokemus on vahvistanut hänen näkemystään ihmisarvon merkityksestä. ”Ihmis-arvoa ei voi eikä pidä ansaita”, Tuomola pohtii. ”Ihmisarvo syntyy siitä kokemuksesta, että oma elämä

HERÄTYS YHTEISKUNNALLISIIN asioihin tuli tutulta vasemmis-tonuorelta kuvataidekoulussa. He kävivät pitkiä keskusteluja

maailman tilasta. Alviina luki vero-paratiiseista, siirtohinnoittelusta ja verokilpailusta. Hän pohti myös ve-rotuksen oikeudenmukaisuuskysy-myksiä: miksi varallisuusvero pois-tettiin 90-luvun laman aikana? Miksi rikkaiden annetaan kiertää verotus-ta pääomaverotuksen kautta? Per-heessä omaksutut yritysmaailmaa ymmärtävät arvot vaihtuivat vasem-mistonuorten kautta vihreisiin.

”Vihreiden sisällä olen vahvasti sosiaaliliberaali. Kuulun vahvasti siihen porukkaan, joka kannattaa perustuloa, huume- ja seksuaali-lainsäädännön vapauttamista sekä ihmisten yksilönvapauden kunnioit-tamista”, Alametsä kertoo.

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA on maailmanpolitiikan opiskelijalle luonteva toimintaympäristö. “On kiinnostavaa, että samaan aikaan Venäjää pelätään akuuttina turvalli-suusuhkana ja tehdään sopimus Fen-novoima-hankkeesta, jolla annetaan venäläisten kontrolloida ydinvoi-

ALVIINA ALAMETSÄ• 22-vuotias Helsingin yliopiston

ylioppilaskunnan kaupunki-poliittinen vastaava

• Lue lisää: alviinaalametsa.blogspot.fi

maamme ja energiapoliitiikkaamme. Fennovoiman kaltaiset suuret hank-keet ja samanaikainen pakotteiden asettaminen on todella ristiriitaista. Kotimaiset vihreät energiamuodot olisivat ilmastonmuutoksen hillitse-misen lisäksi hyvää turvallisuuspoli-tiikkaa”, Alviina näkee.

Nato-jäsenyyteen Alametsä suh-tautuu epäilevästi. ”Kukaan ei kyse-le Naton laajemmasta, globaalista ulkopoliittisesta signaalista vaan keskitytään vain siihen, mitä teh-dään tänä keväänä. Itse kannatan pitkän tähtäimen ennaltaehkäisevää politiikkaa. Niin ulkopolitiikassa kuin perusterveydenhuollossa en-naltaehkäisy on se keino, jolla asiat hoidetaan kaikkein tehokkaimmin.”

Oskari Lindman & Tuomas Saloniemi

ÄÄNETTÖMIEN ASIALLA

Pekka tuomola• 60-vuotias ylilääkäri• Paperittomia hoitavan Global

Clinicin perustajia• Työskentelee nykyisin Sininauha-

säätiössä, joka tukee asunnotto-mia ja päihdeongelmien kanssa kamppailevia

• Lue lisää: www.pekkatuomola.fi

PEKKA TUOMOLA

86HEIKKI TUULI

Tuom

as S

alon

iem

i

OECD-maiden epätasa-arvoisin terveydenhuolto USA:n ja Meksikon jälkeen. Epätasa-arvo on siitä vain lisääntynyt. Suomessa pitää siirtyä nykyisestä monikanavaisesta rahoi-tuksesta yksikanavaiseen rahoituk-seen ja toteuttaa sote-uudistus, jolla turvataan tasa-arvoinen terveyden-huolto koko maassa.”

PEKKA TUOMOLA tuli tunnetuksi vuon-na 2011, kun Helsingissä avattiin ensimmäinen paperittomien hoitoon keskittyvä lääkäriklinikka. Tuomola on yksi vapaaehtoispohjalta toimi-van Global Clinicin perustajista.

”Kaikkein haavoittuvin ihmisryh-mä terveydenhuollossa ovat täällä oleskelevat paperittomat. Heillä ei ole minkäänlaista oikeutta julkisiin ei-kiireellisiin terveydenhuoltopalve-luihin. Hyvinvointivaltio Suomi sul-kee terveydenhuollon ulkopuolelle tuhansia ihmisiä”, Tuomola toteaa. ”Näin ei voi jatkua. Myös paperitto-

Nyt jos koskaan 23Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 201522 Nyt jos koskaan Helsingin Vihreät • Eduskuntavaalit 2015

TUOMAS RANTANEN

80

Lähiö on Suomi pienoiskoossa

Tuomas Rantanen on pitkän linjan kansalaisaktivisti, mediakustantaja ja neljännen kauden kaupungin-valtuutettu Itä-Helsingin Roihuvuoresta.

RANTANEN HEHKUTTAA lapsuu-desta asti tuttua asuinym-päristöään: ”Keskustassakin oli kiva asua, mutta lähiössä

tiivistyy Suomi pienoiskoossa. Eri-laisista taustoista tulevat ihmiset kohtaavat kouluissa, lähikaupoissa ja kirjastoissa. Aktiiviset asukas-liikkeet opettavat vaikuttamaan, ja kaupunkimetsissä lomittuvat raken-nettu ympäristö ja luonto.”

ERIARVOISTUMISEN torjuminen ja so-siaalisen oikeudenmukaisuuden ajaminen ovat olleet aina Rantasen politiikan kärjessä. Hänelle edus-kuntavaaleissa on kyse siitä, miten kaikkein heikoimmassa tilanteessa elävien asemaa voidaan parantaa, julkisten palvelujen taso turvata ja

sosiaaliturvajärjestelmä päivittää tavalla, joka helpottaisi työn, opis-kelun, yrittämisen ja tukien yhdis-tämistä.

”Keskellä kriisiä oikeisto runttaa leikkauksia ideologisin perustein ja vasemmisto on liian sidottu työ-elämässä jo olevien saavutettuihin etuihin. Juuri tämän solmun avaa-miseen tarvitaan nyt vihreitä ja pe-rustuloa. Vihreät on tietyssä mieles-sä uusi vasemmisto, joka palauttaa tasa-arvon hyvinvointivaltioon. Li-säksi vihreistä löytyy myös uskoa yrittäjyyteen”, Tuomas linjaa.

ENTISELLE LUONTO-LIITON pääsihtee-rille Vihreät oli varmaan puolueena helppo valinta?

”Ympäristön tilasta välittävälle

äänestäjälle Vihreät on edelleen se varmin vaihtoehto. Minulle tärkeitä asioita ovat ydinvoiman ja ilmaston-muutoksen torjumisen rinnalla vii-meisten vanhojen metsien suojelu, Itämeren saastumisen pysäyttämi-nen ja kokoomuksen hyllyttämän soidensuojeluohjelman läpi viemi-nen”, Tuomas sanoo.

”Lisäksi Talvivaaran tapahtumat havahduttivat kaivoslain puutteisiin ja alueellisen ympäristöhallinnon alasajosta johtuviin ongelmiin.”

KUNNALLISPOLITIIKASSA Rantanen on kuulunut pitkään vihreiden kaupun-

ginhallitusryhmään, ja hän aloitti helmikuussa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n puheen-johtajana. Hän on näkynyt etenkin kaupunkisuunnitteluun ja asuntoky-symyksiin liittyvissä aiheissa. Miten tämä näkyisi kansanedustajan toi-messa?

”Haluaisin varmistaa, että val-tio lisää asuntopolitiikallaan kau-punkien vuokratalojen rakenta-mista. Myös vanhusten asumisen ja tukipalvelujen järjestämiseen voisi löytyä uutta ideaa valtion tukemien yhteisöllisempien asumismuotojen kautta. Alueellisen eriarvoisuuden kasvun suhteen pitää olla varuil-laan niin valtakunnallisesti kuin kuntienkin sisällä”, Tuomas visioi.

”Toisaalta pääkaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisuissa valtiolla on avainasema, ja siihen hutunkeit-toon haluan lähteä mukaan.”

RANTANEN ON työkseen kustantanut yhteiskunnallista Voima-lehteä jo 15 vuotta. Rantasen puoliso Henni Oksman pyörittää taitelijayhteisön ylläpitämää Huuto Galleriaa, ja teini-ikäiset pojat käyvät lähikou-lua. Perheeseen kuuluu myös Hel-ka-koira.

”Emme ole erityisen hyvätuloisia, mutta meillä on ollut etuoikeus teh-dä itsellemme merkityksellistä työtä. Eduskunnassa ajaisin luonnollisesti myös taiteilijoiden aseman vahvista-mista ja nykyistä monipuolisemman median asiaa”, Tuomas kertoo.

”Koen, että minulla on jo nyt paljon valtaa kunnallispoliitikkona ja mielipidevaikuttajana. Tällä koke-muksella ei kansanedustajan työtä tarvitsisi erikseen harjoitella. Voin hypätä suoraan hommiin.”

Sallamaari muhonen

TUOMAS RANTANEN• 49-vuotias Voima-lehden

kustannuspäällikkö ja kaupungin valtuutettu

• Asuu Itä-Helsingin Roihuvuo-ressa

• Lue lisää: tuomasrantanen.fi

”Talvivaaran tapahtumat havah-duttivat kaivoslain

puutteisiin.”

Vihreiden jäsenyys on kannanotto maailman menoon. Maksamalla jäsenmaksun tuet työtämme paremman maailman puolesta. Jäsenenä voit halutessasi myös itse osallistua aktiivisesti vihreiden toimintaan.

www.vihreat.fi/liityVihreiden jäsenetuna saat joka toinen viikko ilmestyvän Vihreä Lanka -viikkolehden.

LIITY JÄSENEKSI

Vilppu Rantanen

Maan muuttaja

Ozan Yanarilla on on ollut kiireistä. Eurovaalikampanjan jälkeen hän oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien äänikuningas, hänet valittiin Vihrei-den nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtajaksi ja nyt työn alla on eduskuntavaalikampanja. ”Kampanjan aikana tuskin kukaan ehdokas ehtii rentoutua, aika kovaa tässä mennään”, Ozan kertoo.

OZAN OPISKELEE kansantaloustie-dettä Helsingin yliopistossa ja on työskennellyt aiemmin niin SAK:ssa, Palkansaajien

tutkimuslaitoksella kuin työ- ja elin-keinoministeriössäkin. Nämä ovat kovia meriittejä 27-vuotiaalle mais-teriopiskelijalle. Onko hän syntynyt kultalusikka suussa, vai miten tämä kaikki onnistuu?

”Olen turkkilaistaustainen ja muutin Suomeen isäni kanssa. Olen aina tehnyt sellaisia asioita, jotka ovat minulle tärkeitä ja nähnyt pal-jon vaivaa niiden eteen. Siinä ei ole

kyse kultalusikoista vaan ahkeruu-desta”, Ozan napauttaa.

Mitkä asiat sitten ovat vaaleissa tärkeitä? Ozanin vastaus kysymyk-seen on selvä: ”Talous ja tasa-arvo. Työssäni taloustutkijana olen näh-nyt tilastojen kautta, minkälaista tu-hoa austerity-politiikka on aiheutta-nut koko Euroopalle. Kurjistamista on nyt kokeiltu vuosia ja Euroopan taloutta ei ole saatu sen kummem-paan nousuun. Eurokriisi on mak-sanut menetettynä kansantuotteena Suomelle kymmeniä miljardeja eu-

roja. Siinä suhteessa Kreikan takuu-vastuut ovat pyöristysvirheitä.”

Ratkaisun avaimet löytyvät Oza-nin mukaan järkevästä ja elvyttä-västä talouspolitiikasta sekä talou-den rakenteiden uudistamisesta. Suomen vientisektori on kokenut rakennemuutoksen ja sen perintei-set tukijalat, paperi- ja elektroniik-kateollisuus, ovat menettäneet suu-ria määrä työpaikkoja. Suomi ei voi tulevaisuudessakaan kilpailla työn hinnalla vaan täytyy keskittyä kil-pailemaan korkean jalostusasteen laadukkailla tuotteilla ja palveluilla. ”Meillä on yksi maailman parhais-ta koulutusjärjestelmistä. Kyllä me pystymme tähän, jos uskallamme ja osaamme ottaa hyödyn irti siitä, mitä osaamme”, Ozan sanoo opti-mistisesti.

”Olen puhunut myös paljon fe-minismistä ja tasa-arvosta. Olen feministi ja mies, eivätkä ne sulje toisiaan pois. Feminismi tarkoittaa minulle tasa-arvoa todella laaja-alai-sesti. Siihen pitää päästä. Emme voi hukata kaikkea sitä osaamista, joka jää perinteisten ja jäykkien su-kupuoliroolien takia käyttämättä”, Ozan kertoo.

Tuomas Saloniemi

OZAN YANAR• 27-vuotias Vihreiden nuorten

puheenjohtaja ja valtiotieteiden kandidaatti

• Muuttanut Suomeen Turkista 14-vuotiaana

• Asuu Vuosaaressa• Lue lisää: www.ozan.fi

”Olen feministi ja mies, eivätkä ne sulje

toisiaan pois.”HEIKKI TUULI

OZAN YANAR

89

Hallituksesta oppositioon

VIIMEISEN NELJÄN VUODEN AIKANA on käynyt selväksi, miksi Vih-reitä tarvitaan. Vihreät lähtivät Alexander Stubbin hallituk-sesta syyskuussa 2014, kun hallituksen enemmistö hyväksyi Fennovoima-Rosatom-ydinvoimalan luvan. Lue vihreiden 13 saavutusta hallituksessa – sekä hallituksen 13 epäonnistumis-ta vihreiden lähdön jälkeen.

Vihreät hallituksessa

• Työttömyysturvaa korotettiin 100 eurolla.

• Työmarkkinatukea parannettiin. Tuki ei enää riipu puolison tuloista.

• Sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista parannettiin tukiin lisätyillä suojaosilla.

• Valtio osallistuu homekoulujen korjausurakkaan.

• Isyysvapaata pidennettiin.

• Eläimet saivat oman asiamiehen.

• Konnevedelle ja Saloon perustetaan uudet kansallis-puistot.

• Kehityspolitiikan uudeksi ohjenuoraksi otettiin ihmisoikeuksien vahvistaminen.

• Päästökauppatuloja ohjattiin kehitys- ja ilmasto- rahoitukseen.

• Perustuslakiin saatiin kansalaisaloite.

• Syyrian sisällissodan uhreille tarjottiin turvaa nostamalla pakolaiskiintiötä.

• Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

• Uusi ympäristönsuojelulaki turvaa luonnon moni- muotoisuutta.

Lue lisää vihreistä voitoista: www.vihreat.fi/hallitustie

Vihreät oppositiossa

• Laki paperittomien terveydenhuollosta kaadettiin temppuilulla.

• Kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin kolmella miljoonalla.

• Äitiyslaki kaadettiin, translaki jätettiin uudistamatta. Naisparien äitiys vahvistetaan edelleen adoptiolla, eikä pakkosteriloinnista luovuttu.

• Soidensuojelun täydennysohjelma vesitettiin. Soita suojellaan vaivaiset kuusi prosenttia suojelutavoitteesta.

• Eläinsuojelulain uudistusta viivytettiin, kunnes laki jäi kokonaan uudistamatta.

• Turvapaikkaa hakeneiden lasten säilöönottoa ei kielletty lailla.

• Suomi ei ratifioinut ILO 169 -sopimusta alkuperäis-kansojen oikeuksien turvaamisesta.

• Turkisasetus tuo parannusten sijaan heikennyksiä turkiseläinten oloihin.

• Valtion jäänmurtajayhtiö Arctia Shippingin murtajia käytetään ilmastoa ja arktista luontoa uhkaavaan öljyn-poraukseen.

• Turpeen veroa laskettiin.

• Turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisesta paluusta tehtiin pakollista.

• Susien metsästyslupia myönnettiin joka kymmenennen Suomessa elävän suden tappamiseen.

• Pisararadan rahoitus torpattiin.

Din röst BYGGER en starkare morgondag.

Pekka Tuomola Antero Vartia Maria Vuorelma Ozan YanarYlilääkäri, 60, Vuosaari KTM, yrittäjä, 34,

KaartinkaupunkiMiljöekonom, ylitarkastaja, 32, Lauttasaari

VTK, Vihreiden nuorten puheenjohtaja, 27, Vuosaari

86 87 88 89

Erkki Perälä VTK, kaupunginvaltuutettu, 32, Vallila

79

Emma Kari Otso Kivekäs Kirsikka Moring MARIA OHISALOValtuustoryhmän puheenjoh­taja, kaupunginhallituksen varapuheen johtaja, 31, Kallio

Ohjelmistoarkkitehti, kaupunginvaltuutettu, 35, Vallila

TeM, kulttuuritoimittaja, 69, Lauttasaari

VTM, köyhyystutkija, 30, Hermanni

74 75 76 77

Hannu OskalaMuM, kaupunginhallituksen jäsen, 36, Herttoniemi

78

Suunnittelija, yrittäjä, 27, Alppila

Kustannuspäällikkö, kaupunginvaltuutettu, 49, Roihuvuori

Toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu, 48, Käpylä

FT, sairaalakemisti, 60, Ullanlinna

Toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu, 40, Käpylä

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, 38, Töölö

Lilja Tamminen

85

Tuomas Rantanen JUKKA RELANDER Leena Riittinen LEO STRANIUS

80 81 82 83

Johanna Sumuvuori

84

Dosentti, neurologian erikoislääkäri, 57, Töölö

VTK, opiskelija, 22, Haaga Kansanedustaja, eduskunta­ryhmän puheenjohtaja, 48, Herttoniemi

Kansanedustaja, ulko­ministerin erityisedustaja, 57, Kulosaari

Yrittäjä, cleantech­ asiantuntija, 38, Hakaniemi

KTM, kaupunginvaltuutettu, 34, Kallio

Kati Juva

73

Alviina Alametsä Outi Alanko-Kahiluoto Pekka Haavisto Kaisa Hernberg Mari Holopainen

7268 69 70 71

ÄÄNELLÄSI

Rakennetaanparempi huominen.

NYT jos koskaan | Nu om någonsin

helsinki