2

EURAN KUNTA TILINPÄÄTÖS & TOIMINTAKERTOMUS

VALTUUSTO XX.X.2018

2017

2

Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA .................................................................... 3

1.1. Kunnanjohtajan katsaus 3

1.2. Hallinto-organisaatio: luottamus- ja henkilöstöorganisaatio 5

1.3. Yleinen taloudellinen kehitys 6

1.4. Kunnan talouden kehittyminen 6

1.5. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 9

1.6. Riskien hallinnan järjestäminen 10

2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS ..............................................12

2.1. Tuloslaskelma ja tunnusluvut 12

2.2. Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 13

2.3. Tase ja tunnusluvut 14

2.4. Kokonaistulot ja menot 2017 15

3. TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS .......................................................................................................................16

3.1. Tulorahoitus 16

3.2. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä 16

4. KUNTAKONSERNI ......................................................................................................................................................17

4.1. Konsernirakenne 17

4.2. Konsernitavoitteet ja ohjaus 17

Euran uima- ja urheiluhalli Oy ........................................................................................................ 17

Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto.......................................................................................................... 17

JVP – Eura ...................................................................................................................................... 17

4.3. Konsernituloslaskelma ja tunnusluvut 19

4.4. Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut 20

4.5. Konsernitase ja tunnusluvut 21

5. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN .......................................................................................................................22

5.1. Toteumavertailu tulosalueittain 22

5.2. Investointiosan toteutuminen 25

5.3. Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vastuualueittain ja syyt poikkeamiin 29

Kuntajohtaminen ........................................................................................................................... 29

Hallintopalvelut ............................................................................................................................ 33

Konsernin Tukipalvelut .................................................................................................................. 35

Perusturvapalvelut ........................................................................................................................ 38

Sivistyspalvelut .............................................................................................................................. 45

Asumisen ja rakentamisen palvelut ................................................................................................ 54

6. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT .....................................................................................................................................57

7. LIITETIEDOT 63

8. VESIHUOLTOLAITOS ................................................................................................................................................79

9. ALLEKIRJOITUKSET ..................................................................................................................................................85

Kannen kuva: Tarmo Malinen

3

1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA

1.1. Kunnanjohtajan katsaus

Suomi täytti vuonna 2017 sata vuotta, mitä juhlittiin koko vuosi. Juhlavuoden kansallisena teemana oli Yhdessä, mikä Eurassa tarkoitti sitä, että kuntalaisia, yhdistyksiä ja muita yhteisöjä kannustettiin järjestämään yhteistyössä erilaisia juhlavuoden tilaisuuksia. Kunnalla oli käytettävissä 100.000 euroa yksittäisten tilaisuuksien, tempausten ja julkaisujen tekemiseen.

Kunnallisvaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa ja uudet toimielimet aloittivat kesäkuussa. Luottamushenkilöorganisaatiota muu-tettiin siten, että kulttuuri- ja vapaa-aikalauta-kunnan, henkilöstöjaoston ja kaavatoimikunnan tehtävät jaettiin muille toimielimille. Valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja vaali-toimielinten lisäksi kunnassa on sivistyslautakunta, perusturvalautakunta ja tekninen lautakunta.

Palveluorganisaation muutos toteutettiin jo vuoden 2017 alusta lukien lukuun ottamatta perusturvan palvelualuetta, jonka organisaatiota uudistettiin 1.6. lukien. Organisaation eriaikaisista muutoksista johtuen hallintosääntö tuli palveluorganisaation osalta voimaan 1.1. ja luottamushenkilöorganisaation osalta 1.6. Hallinto-sääntöä ollaan sovitusti tarkistamassa saatujen kokemusten perusteella keväällä 2018.

Hallintosäännössä valtuutettujen lukumäärä säilytettiin 35:ssä, joista naisia on yhdeksän. Kunnallisvaaleissa vaihtui 11 valtuutettua. Valtuus-ton puheenjohtajana jatkoi kansanedustaja Timo Kalli ja kunnanhallituksen puheenjohtajana rehtori Harri Lehtonen.

Kunnan talous kehittyi erittäin suotuisasti. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,6 miljoonaa euroa ja kumulatiivinen taseeseen kertynyt ylijäämä on nyt 7,8 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen kasvu edellisestä vuodesta oli noin 0,5 milj. euroa ja toimintakulut laskivat edellisestä vuodesta 0,5 milj. euroa. Henkilöstömenot olivat 1,1 milj. euroa alhaisemmat kuin vuotta aiemmin, mihin vaikuttivat erityisesti työmarkkinajärjestöjen hyväksymä kilpailukykysopimus (kiky). Sen perusteella lomarahoja leikataan vuosina 2017 - 2019 kunta-alan palveluksessa olevilta 30 prosenttia. Valtio alensi työnantajamaksuja. Työmarkkinaosapuolten päätöksellä työaikoja koko työmarkkinakentässä

kasvatettiin 30 minuutilla viikossa. Kunta-alalla pysyvä työaikapidennys tehtiin kuuden minuutin päivittäisenä työaikamuutoksena.

Valtionosuuksien määrä putosi Eurassa 0,5 milj. euroa erityisesti siitä syystä, että valtio leikkasi kunnilta em. kilpailukykysopimuksen ja työnantaja-maksukevennysten positiiviset vaikutukset. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta noin 0,7 milj. euroa. Kunnan veroprosentti on vuodesta 2012 lähtien ollut 20,50. Kiinteistöveroprosentteja tarkistettiin viimeksi vuodelle 2016.

Kunnan investointiaste on ollut koko vuosi-kymmenen korkealla tasolla. Vuonna 2017 yli viiden miljoonan investoinnit pystyttiin tekemään ilman lainaottoa. Merkittävin investointikohde oli yhteiskoulun lisärakennuksen rakentaminen ja taito- taideaineiden siiven laajamittainen saneeraus. Lainoja lyhennettiin 300 000 eurolla ja vuoden päättyessä lainakanta oli 28,6 miljoonaa euroa ja 2.403 euroa asukasta kohden, mikä on selvästi alle maan keskiarvon. Konsernitasolla laina määrä on asukasta kohden 4 405 euroa, mikä on lähes kolmanneksen pienempi kuin valtakunnallinen keskiarvo.

Palvelurakenteen uudistaminen jatkui Kiukaisten ja Euran yhteiskoulujen yhdistämisellä koulu-keskuksen yhteyteen elokuussa. Euran kansalais-opiston toiminta siirrettiin osaksi Sataopiston toimintaa. Sen isäntäkuntana toimii Huittisten kaupunki ja muita yhteistyökuntia ovat Harjavallan kaupunki ja Punkalaitumen kunta.

Valmisteluja jatkettiin varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseksi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämiseksi osaksi tulee Satakunnan maakuntaa. Varhaiskasvatusverkoston kokonaisuudesta pääte-tään huhtikuun 2018 valtuuston kokouksessa. Keskeisin uudistus on päiväkoti rakentaminen ja palvelujen turvaaminen Paneliassa, Kiukaisissa, Honkilahdessa ja Hinnerjoella. Euran ja Kauttuan alueelle palvelutarjontaa tiivistetään kolmeen yksikköön. Lasten päiväkotipalveluissa otettiin elokuussa käyttöön palveluseteli.

Keskuskeittiön rakentaminen koulukeskuksen yhteyteen käynnistyy aiemmin tehtyjen päätösten perusteella vuonna 2018 ja valmistuu 2019.

4

Toukokuussa Euran liikekeskus tuhoutui tuli-palossa. Kunnan omistama Matkahuollon tila tuhoutui ja sen toiminta siirrettiin väliaikaistiloihin torille. Kunta edesauttoi kiinteistöyhtiötä tontin siivoamisessa. Kunta lunasti liikekeskuksen viereisen palvelukeskuksen rakennuksen. Souppaan alueelta kunta osti lisää maa-aluetta tulevan rakentamisen ja liikennejärjestelyjen toteuttamista varten. Samalla kunta sitoutui kaavoitukseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen Voippaan alueelle.

Syksyllä 2017 käynnistettiin EuraPlus kasvu-ohjelman valmistelu. Sen tarkoituksena on nostaa esiin ja lisätä Euran kunnan vetovoimaa asuinpaikkana ja sijoittumispaikkana yrityksille. Ohjelma pyrkii edesauttamaan taloudellisia ja tuotannollisia kasvupyrkimyksiä paikallisesti ja

alueellisesti. Kasvuohjelma pyrkii hyödyntämään käynnissä olevaa Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta. Valtuusto hyväksyy kasvu-ohjelman huhtikuussa 2018.

Esitän parhaat kiitokset kunnan luottamushenkilöille ja kunnan palveluksessa olevalle henkilöstölle kunnan hyvästä taloudellisesta tuloksesta ja hyvistä palveluista. Tulosta on tehty ja palveluja tuotettu samaan aikaan niukkenevien resurssien, kunnallis-vaalien, organisaatiomuutosten, vaihtuvien esimies-ten ja muutosneuvottelujen aikana keskittyen kuitenkin koko ajan kuntalaisten kannalta olen-naisimpaan.

Eurassa 2018

Juha Majalahti

kunnanjohtaja

5

1.2. Hallinto-organisaatio: luottamus- ja henkilöstöorganisaatio

Kuva 1. Luottamushenkilöorganisaatio. Hallintosääntöuudistuksen myötä luottamushenkilöorganisaatio muuttui 1.6.2017 alkaen; kaavatoimikunta, henkilöstöjaosto ja kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta lakkautettiin.

Kuva 2. Palvelualueet ja tilivelvolliset palvelualuejohtajat, vastuualueet ja -päälliköt (valtuusto 12.12.2016 § 107, kunnanhallitus 19.12.2016 § 336 ja 24.4.2017 § 123, kunnanjohtaja 22.12.2016 § 39). Uuden hallintosäännön myötä palveluorganisaatio tuli voimaan 1.1.2017 alkaen, mutta perusturvapalveluiden osalta vasta 1.6.2017 alkaen.

HALLINTOPALVELUT Hallintojohtaja vs. Merja Koski

Hallintopalvelut -hallintojohtaja Henkilöstöpalvelut -hallintojohtaja Kasvuimago ja kuntaidentiteetti -kulttuuripäällikkö

KONSERNIN TUKIPALVELUT Talousjohtaja

Katja Aalto

Talous- ja tieto-hallintopalvelut -talousjohtaja Toimitilapalvelut -toimitilapäällikkö Maaseutupalvelut -maaseutupäällikkö

SIVISTYSPALVELUT Sivistysjohtaja Teija Vuohijoki

Varhaiskasvatus -varhaiskasvatus- päällikkö Perusopetus -perusopetus- päällikkö Koulutus ja ohjaus -lukion rehtori Hyvinvointipalvelut -hyvinvointi- päällikkö

PERUSTURVA- PALVELUT

Perusturvajohtaja va. Kalevi Mäkipää

Vanhuspalvelut -vanhuspalveluiden vastuulääkäri Vammaispalvelut -sosiaalipalvelu- päällikkö Lasten ja nuorten palvelut -johtaja sosiaali- työntekijä Sote-avopalvelut -johtava lääkäri

ASUMISEN JA RAKENTAMISEN

PALVELUT Tekninen johtaja

Kimmo Haapanen

Hallinto ja talous -tekninen johtaja Kiinteistöpalvelut -tekninen johtaja Yhdyskuntatekniset palvelut -yhdyskunta-tekniikan päällikkö Vesihuoltolaitos -käyttöpäällikkö

HENKILÖSTÖJAOSTO

5 jäsentä - 31.5.207 asti

VALTUUSTO

pj + 2 vpj

35 jäsentä

KESKUSVAALILAUTAKUNTA

5 jäsentä

TARKASTUSLAUTAKUNTA

5 jäsentä

KUNNANHALLITUS pj + 2 vpj

9 jäsentä

KAAVATOIMIKUNTA

6 jäsentä - 31.5.2017 asti

KONSERNI- JA

OSAKKUUSYHTEISÖT

PERUSTURVA-

LAUTAKUNTA

9 jäsentä

TEKNINEN

LAUTAKUNTA

9 jäsentä

SIVISTYS-LAUTAKUNTA

9 jäsentä

(kasvatus- ja opetus ltk 31.5.2017 asti)

YHTEISTYÖTOIMIKUNTA

KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA

9 jäsentä

- 31.5.2017 asti

6

1.3. Yleinen taloudellinen kehitys

Kuntaliiton mukaan kuntien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden vahvistuneen viime vuonna, mutta odotuksista jäätiin hieman. Kuntasektorin tuloksia vahvistaa toimintakulujen lasku viime vuonna 1 prosentilla. Laskun taustalla on mm. kilpailukykysopimukseen liittyvät toimet ja kuntien omat säästötoimet. Myös verotulot kasvoivat noin 2 %, mutta valtionosuuden laskivat kuitenkin 3,3%. Nettona verotulojen kasvusta jäi noin 1/3 kunnille, kun otetaan valtionosuuden leikkaus huomioon.

Ennakkotietojen mukaan tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa (kuntia 295). Kuntaliiton mukaan kuntakentän menot eivät vähentyneen niin paljoa kuin valtiovarainministeriö ennakoi, joten kuntiin viime vuonna kohdistuneet valtionosuusleikkaukset ovat olleet ylimitoitettuja. Kuntien rahoituksellinen tasapaino saavutettiin pitkästä aikaa, kun toiminnan ja investointien rahavirta nousi plussalle. Sen tautalla ovat kuntien tiukka taloudenpito ja harkitut investoinnit.

Koko kansantalouden osalta viime vuosi oli vahvasti kasvusuuntainen, kun bruttokansantuote kasvoi 3,0 %. Edellisenä vuonna kasvu oli 1,4 %. Viime vuonna kasvua veti ennen kaikkea vahva nettovienti, kun viennin määrä kasvoi 8,3 % ja tuonnin määrä 2,6 %. Myös brutto-investointien määrä kasvoi 6,3 % vahvistaen kasvua.

Maailmantalouden ja politiikan näkymiä leimaa epävarmuus mm. Yhdysvaltain kauppa- ja finanssi-politiikka, pankkijärjestelmä osissa euroaluetta, Brexit-neuvottelut, Kiinan talouskunto- ja kehitys. Myös geopoliittinen tilanne on viime vuosina kiristynyt eri puolilla maapalloa.

Työllisyyden kasvu oli nopeaa ja oli marras-tammikuussa 2,8 % korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Työllisten määrä kasvoi viime vuonna 25 000 hengellä, mikä nosti työllisyysasteen 69,6 prosenttiin. Niin nuoriso- kuin pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet selvästi. Parantunut työllisyysaste näkyy myös verotuloissa ja esimerkiksi tammikuussa 2018 henkilöiden ansiotuloveroja kertyi 8% viime tammikuuta enemmän.

Satakunnassa työttömyyden suhteellinen lasku oli suurinta koko maassa vuoden takaiseen verrattuna (-25,1%). Rauman ja Vakka-Suomen talouden vahva vire näkyy myös Eurassa ja työttömien työnhakijoiden määrä laski 129 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 7,6% (2016: 8,4%, koko Satakunta 11,3%).

Asukasmäärän lasku hidastui viime vuonna ja laskua oli 85 henkilöä (2016: 131 ja 2015: 191). Asukasmäärä oli vuoden lopussa 11 919.

Talousennusteet kuluvalle vuodelle vaihtelevat ennustelaitoksittain 2-3,3% välillä. Vuoden 2019 ennusteet ovat vajaan prosenttiyksikön alhaisempia.

Kuntaliiton mukaan kuntatalouden näkymät heikkenevät, kun valtionosuuksia on leikattu ja verotulojen kasvu on taittumassa – menot kuitenkin kasvavat. Peruspalveluiden rahoitus jää yhä enemmän kuntien vastuulle. Yhteenvetona näyttää siltä, että viime vuosi jää poikkeuksellisen vahvaksi kuntatalouden vuodeksi. Kuntatalouden heikentynyt tulopohja vie mahdollisuuksia korjausvelan pienentämiseltä, joka tuoreen selvityksen mukaan on kasvanut jo 4 mrd euroon.

1.4. Kunnan talouden kehittyminen

Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

Vuonna 2016 valmisteltiin ja hyväksyttiin uusi hallintosääntö, joka tuli viranhaltijaorganisaation osalta voimaan 1.1.2017 ja toimielinten osalta 1.6.2017. Kunnallisten toimielinten toimikausi jatkui toukokuun 2017 loppuun. Kunnallisvaalit pidettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa uuden kuntalain tultua voimaan.

Viranhaltijaorganisaatiota muutettiin merkittävästi ja uudistus jatkui keväällä 2017, kun perusturvan uusi organisaatiorakenne tuli voimaan 1.6. Tilikarttaa ei kuitenkaan kesken vuotta muutettu ja perusturvan talouden toteuma raportoidaan vanhan organisaatio-rakenteen mukaisena.

Organisaatiorakenteen muutoksesta johtuen vuosien 2016 ja 2017 vertailukelpoisuus ei ole täydellistä. Talouspalveluissa olemme pyrkineet kuitenkin muuttamaan 2016 vuoden tiedot palvelualueittain ja vastuualueittain vertailukelpoisiksi, mikä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on ollut mahdollista. Organisaatiomuutos on myös aiheuttanut haasteita budjetoinnille tai laskujen tiliöinneille, mutta voidaan todeta, että vuoden kuluessa näissäkin on selkiintynyt toimintamallit ja vastuunjaot.

Tilivelvollisissa viranhaltijoissa tapahtui kaksi muutosta. Pitkäaikainen lähes 15 vuotta kunnan talousjohtajana ollut Kari Rupponen jäi eläkkeelle alkuvuodesta ja Katja Aalto aloitti sarkansa. Hallinto-johtaja Johanna Aalto jäi alkuvuodesta 2017 virka-vapaalle, ja hänen viransijaisena toimii Merja Koski.

Kunnan talouden kehittyminen

Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2017 talousarvion, jossa tulot ja menot olivat tasapainossa. Vuosikatteeksi 2017 on budjetoitu 3,5 miljoonaa, joka on samansuuruinen suunnitelman mukaisten poistojen

7

kanssa eli 2017 budjetoitu ylijäämä oli noin 260 000 euroa. Valtuusto muutti talousarviota käyttötalouden osalta 13.11.2017. Talousarviomuutoksen jälkeen vuosikate oli enää 3,4 milj. ja tilikauden tulos 40 000 euroa ylijäämäinen. Lisämäärärahaa haettiin erikois-sairaanhoitoon yhteensä 1 miljoonaa. Lisämenot katettiin laskemalla tilikauden yläjäämä arviota 0,2 milj. ja nostamalla valtionosuuksien ja tuloverojen tasoa 0,8 milj. euroa.

Aikaisemmilta vuosilta kunnan taseessa on 6,2 milj. ylijäämää. Vuoden 2016 vuoden tulos oli parin alijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen 0,5 milj. euroa plussalla.

Talousarvio ja sen toteutuminen (ulkoiset erät)

Toimintatuottoja kertyi kaikkiaan 11,8 milj. euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 0,4 milj. (+ 4 %). Talousarvioon verrattuna toimintatuotot toteutuivat lähes 1 milj. euroa suurempina. Kasvua toimintatuotoissa oli mm. perusturvan maksutuloissa sekä käyttöomaisuuden myyntivoitoissa, joita kertyi li 0,5 milj. euroa.

Toimintakuluja kertyi kaikkiaan 74,9 milj. euroa. Toimintakulut vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 milj. euroa (-0,8 %). Talousarvioon verrattuna toimintakulut toteutuivat noin 0,3 milj. euroa pienempinä. Vuoden 2015 lukuihin nähden toiminta-kulut ovat laskeneet 2,9 milj. € (-3,8 %).

Toimintakuluista lähes puolet on palkkamenoja, jotka laskivat noin 100 000 euroa vuodesta 2016. Henkilöstökulut sen sijaan laskivat 1,1 milj. euroa, (- 3,1%). Säästö perustuu kilpailukyky sopimuksen vaikutukseen, kun työnantajan osuutta palkan sivukuluista leikattiin. Säästön vaikutus on huomioitu valtiovarainministeriön laskelmissa kohdistuen kunnille valtionosuuksien leikkauksina. Kilpailukykysopimuksesta johtuva valtionosuusvähennys on 85€ per asukas eli yli 1 milj. euroa, kuluvalle vuodelle kilpailukykysopimuk-sesta johtuva lisäsäästö on noin 250 000 euroa.

Palvelujen sekä aineiden ja tarvikkeiden ostot kasvoivat yhteensä 0,5 milj. euroa vuodesta 2016. Sairaanhoitopiirin palveluiden ostot selittävät tästä merkittävän osan, sillä sen laskutus oli lähes 0,9 milj. (+6,2%) euroa enemmän kuin 2016.

Toimintatuottojen ja toimintakulujen toteutumista on mielekästä verrata myös tulosalueittain/ lauta-kunnittain. Tulosalueittainen ja vastuualueittainen tarkastelu on tasekirjan kohdassa 6.3.

Toimintakatteeksi (edellisten toimintatuottojen ja toimintakulujen netto) muodostui -63,1 milj euroa. Se on noin 1,1 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna eli suunta on positiivinen. Vuoteen 2015 verrattuna

toimintakate oli 2,9 milj. pienempi. Kuntataloudessa pienempi toimintakate tarkoittaa yksinkertaistaen pienempää summaa mitä lähinnä veroilla ja valtion-osuuksilla katetaan.

Verotuloja kertyi 44,4 milj. euroa. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen 0,7 milj. (+1,7 %). Verotulot toteutuivat noin 0,2 milj. talousarviota suurempina. Verotuloista suurin erä on kunnan tulovero, joka oli 39 milj. euroa, kasvaen edellisestä vuodesta 0,7 milj. euroa (1,8 %). Kiinteistövero tuotti 3,1 milj. euroa, joka on noin 0,9 milj. euroa enemmän kuin 2015 alhaisemmilla prosenteilla. Kiinteistöverot eivät viime vuodesta kasvaneet, koska veroprosentit eivät muuttuneet. Kunnan osuus yhteisöveron tuotosta oli 2,3 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 120 000 € (5,5 %). Yhteisöveron tuotto oli noin 150 000 talous-arviota suurempi.

Valtionosuuksia tilitettiin 23,8 milj. euroa. Laskua edelliseen vuoteen oli 0,5 milj. euroa (2,2 %). Valtionosuudet toteutuivat vajaan 100 000 euroa budjetoitua pienempinä. Valtionosuuksista suurimman osan muodostaa kunnan peruspalveluiden valtionosuus. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta Eura sai 4,1 milj. euroa. Opetus ja kulttuuritoimen valtion-osuus oli -0,9 milj. euroa.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä vain -14 000 euroa, joka on yli 300 000 euroa vähemmän kuin oli budjetoitu. Kunnalla on lainaa noin 30 milj. euroa ja niiden rahoituskulut noin 336 000 euroa. Budjetoitua parempi tulos selittyy rahoitustuotoilla, joita kertyi 322 000 euroa.

Rahoituslaskelmassa todentuu kunnan velkaan-tumisen kehitys. Vuosikate oli 1,7 milj. euroa budjetoitua parempi ja vuosikate 5,1 milj. euroa riitti kattamaan yhdessä myyntivoittojen kanssa investoinnit. Kunta maksoikin vanhaa lainaa pois noin 1,9 milj. euroa ja uutta lainaa otettiin 1,6 milj. euroa. Eli nettona kunnan lainamäärä väheni noin 300 000 euroa. Tytäryhtiöt lyhensivät myös kunnalta ottamiaan lainoja noin 300 000 euroalla. Rahoituslaskelman toteumavertailu on kappaleessa 5.2. investointien toteumavertailun jälkeen.

Kunnan vuosikate oli 5,1 milj. euroa, joka oli 1,5 milj. euroa edellisvuotta parempi. Talousarviossa vuosi-katteen arveltiin olevan noin 3,7 milj. euroa. Yksin-kertaistaen positiivinen vuosikate kertoo, ettei kunnan tarvitse ottaa lainaa käyttötalouteensa (ns. syömävelkaa) ja jos vuosikate ylittää poistot, on kunnan talous sen vuoden osalta tasapainossa. Toinen tärkeä vertauskohta on investoinnit, hieman yksinkertaistaen taas, jos vuosikate kattaa investoinnit, ei kunnan tarvitse lainarahalla investoida. 2017 vuosikate riittää kattamaan sekä poistot että myös investoinnit ja velkaa maksettiin pois nettona noin 0,3 mlj. euroa.

8

Euran kunnan poistot olivat 3,5 miljoonaa euroa, joka oli noin 134 000 euroa enemmän kuin talous-arviossa. Lisäpoistoja tehtiin 187 000 €. Suurin yksittäinen erä oli purkukuntoisen Tekniön alaskirjaus 110 000 €. Kiinteistöjen tasearvot ja poistosuunnitelmat käytiin läpi. Muutamien kohteiden tasearvo poistettiin, koska laskennallinen poistoaika oli tullut täyteen ja pienempiä hyödykkeitä alle 700 euron tasearvolla kertapoistettiin.

Tilikauden tulokseksi muodostui 1 613 532 euroa. Lisätalousarvion jälkeen tuloksen arvioitiin olevan vain 44 000 euroa. Lähes 1,7 milj. euron erotus johtuu monista eri tekijöistä. Sairaanhoitopiirin menojen lopullinen toteuma saatiin vasta helmikuussa, ja tänä vuonna palautukset olivat merkittäviä yli 0,6 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen 0,5 milj. euroa määrä vahvistui vasta tilinpäätösvaiheessa. Lisäksi lähes kaikilla palvelualueille toimintakate oli selvästi talousarviota parempi. Siirtyminen suoriteperus-teisuuteen aiheutti haastetta kulujen kertymän seurannassa; voitiinko luottaa, ettei joulukuulle kirjaudu edellisten vuosien tapaan kahden kuun edestä laskuja. Edellisen tilikauden ylijäämä oli 0,5 milj. euroa ja sitä edellisten tilikausin tilinpäätökset olivat alijäämäisiä.

Talousarviossa oli varauduttu 6 milj. investointeihin, mutta toteuma rahoitusosuuksien jälkeen 1,4 milj. euroa pienempi. Vuosikorjausinvestointeihin oli varattu alkuperäisessä talousarviossa 400 000, mutta toteuma oli vain 171 000 euroa. Toisaalta Kauttuan koulun, yhteiskoulun laajennuksen ja sattuneen vesivahingon kustannuksiin ei oltu täysimääräisesti varauduttu. Toteutumatta jäi mm. Kustaa Järvisen aukio. Maa-alueiden myynnistä saatiin taas lisätuloja 0,5 milj. euroa budjetoitua enemmän. Tarkemmin investointien toteumista on kappaleessa 5.2.

Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 844, kun se edellisvuonna oli 842. Henkilöstön kokonaislukumäärä (31.12.) on siis kasvanut kahdella henkilöllä. Määräaikaisten osuus on vähentynyt 19 henkilöllä ja vakinaisten lukumäärä on kasvanut 21 henkilöllä. Edellä mainittu selittyy määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisella. Määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisia tehtiin kertomusvuoden aikana erityisesti perusturvan palvelualueella, mutta siitä huolimatta perusturvan määräaikaisen henkilöstön lukumäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 29 henkilöllä. Tarkasteltaessa perusturvan määräaikaisen henkilöstön lukumäärää 31.12.2017 (124 hlöä) ja 31.1.2018 (98 hlöä), on vuoden alussa määräaikaisen henkilöstön lukumäärä laskenut 26 henkilöä.

Toimielinten väliset vertailutiedot (2016 / 2017) eivät kaikilta osin ole yhteismitallisia vuoden 2017 alussa toteutetun palveluorganisaatiomuutoksen johdosta.

Organisaatiomuutoksessa kunnan teknisen lautakunnan alaisuudesta siirtyivät kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut perustettuun uuteen palvelualueeseen, konsernin tukipalveluihin, yhdessä ravintopalveluiden, maaseutupalveluiden sekä laskenta- ja tietohallintopalveluiden kanssa. Konsernin tukipalvelut yhdessä hallintopalveluiden (ml. henkilöstöpalvelut ja kulttuuripalvelut) kanssa kuuluvat kunnanhallituksen alaisuuteen. Kasvatus- ja opetuspalvelut yhdessä vapaa-ajan palveluiden kanssa muodostavat sivistyspalveluiden palvelualueen ja ovat näin ollen sivistyslautakunnan alaista toimintaa. Perusturvapalveluiden palvelualueella toteutettiin sisäisiä muutoksia.

Henkilöstömäärä vuonna 2017 henkilötyövuosilla mitattuna:

Toimielin Henkilötyövuodet

Kunnanhallitus 122,3

Perusturvalautakunta 334,7

Sivistyslautakunta 284,6

Tekninen lautakunta 29,1

Yhteensä 770,7

Sairauspoissaoloja vuonna 2017 oli yhteensä 14 414 kalenteripäivää, joka tarkoittaa n. 17 kalenteripäivää/työntekijä. Sairauspoissaolot lisääntyi-vät edelliseen vuoteen verrattuna 1 124 kalenteripäivää eli 1,2 kalenteripäivää/työntekijä.

Vuoden 2017 lopulla toteutettiin henkilöstön työhyvinvointikysely, jonka tulosten perusteella tullaan keväällä 2018 järjestämään mm. esimieskoulutusta.

Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 27 336 251 euroa (-0,3 %).

Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarviossa palvelualueittain

Valtuusto on vahvistanut talousarvion tulo- ja menomäärärahat sitovuustasoittain. Perusturvalauta-kunta anoi lisämäärärahaa loppusyksyn tilanteen perusteella 1 milj. euroa, joka myönnettiin. Määrärahaylityksistä ja –alituksista sitovuustasoittain ja poikkeamien syitä on tarkemmin esitelty kappaleessa 5.3.

Seuraavassa on tiivistetysti lautakunnittain talousarvion toteutumisesta, lautakunnittaisessa tarkastelussa on mukana myös sisäiset erät. Seikka-peräisemmin tulosalueiden vuoden tapahtumiin voi tutustua lautakuntien hyväksymissä toimintakertomuk-sissa, joita ei enää kokonaisuudessaan koota tasekirjaan vaan ainoastaan valtuuston vahvistamat toiminnalliset tavoitteet ja joitain suoritemäärätietoja –ja hintoja.

9

Kuntajohtamisen vastuualueella toimintakate oli lähes 70 000 talousarviota parempi. Tuotot ylittyivät 450 000 eurolla talousarviosta, johtuen maa-alueiden myyntituotoista ja metsänmyyntituotoista. Kunta-johtamisen kulut ylittyivät myös 380 000 eurolla johtuen metsänmyynnin kuluista, maarakennustöistä (palvelu- ja liikekeskuksen alue), henkilöstömenojen ja palveluiden ostojen ylityksistä.

Hallintopalveluissa toimintakate oli 160 00 talousarviota parempi. Kulut jäivät lähes 200 00 budjetoidusta mm. palveluiden ostot olivat 90 000 pienemmät ja eläkekulut noin 40 000 pienemmät.

Konsernin tukipalveluiden uudella palvelualueella oli kustannusten kohdistamisessa erityisesti sisäisten erien osalta haastetta. Budjetointivaiheessa oli monien erien huomioiminen jäänyt, mutta nettotulos oli palvelualueella 0,6 milj. talousarviota parempi. Sisäisinä kuluina pyritään kohdentamaan toimitilojen kustan-nuksia läpinäkyvämmin palvelualueiden välillä.

Perusturvapalveluiden toimintakate oli 0,5 milj. talousarviota parempi. Kun loppusyksystä vielä arvioitiin erikoissairaanhoidon menojen ylittyvän, lisätalous-arviossa budjetoitiin lisää 1 milj. euroa. Sairaanhoito-piirin ylitys ei ollutkaan niin suuri vaan se palautti helmikuussa 0,6 milj. euroa mm. kalliiden hoitojen tasauksina. Palvelualueella maksutuottojen kertymä on ollut yhteensä noin 350 000 euroa budjetoitua korkeampi ja palkkakuluissa jäätiin budjetoidusta monilla vastuualueilla.

Työterveyshuollon osalta on kuntalaissa velvollisuus yhtiöittää toiminta, kun palveluja tuotetaan muulle kuin omalle henkilöstölle. Siirtymäsäännöstä on kuitenkin uuden tulkinnan mukaan mahdollista soveltaa ainakin 2019 vuoteen saakka, mutta kunnan tulisi eriyttää kirjanpidossa muille tuotetut palvelut. Tämän eriyttäminen on tehty Euran kunnassa suosituksen mukaan vuoden 2017 alusta ks. lisää s. 39.

Sivistyspalveluiden osalta budjetti toimintakate toteutui noin 300 000 talousarviota parempana. Tuottoja tuli lähes 160 000 euroa enemmän, kun erityisesti kotikuntakorvaukset ylittivät ennakoidun. Kulut jäivät 160 000 euroa pienemmiksi, kun erityisesti henkilöstökulut olivat pienempiä, lukuun ottamatta perusopetuksen vastuualuetta.

Asumisen ja rakentamisen palveluiden tuottoja jäi kertymättä 170 000 euroa vähemmän, koska vuokra-tuloihin oli lisätty budjetin viimeistelyvaiheessa lisätuloja. Kulut toteutuivat noin 200 000 suurempina kuin arvioitu. Merkittävien yksittäinen erä oli JVPn 200 000 euron kustannusten kohdistaminen aikaisem-milta vuosilta.

Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Tilikauden positiivinen tulos ja taseeseen kertynyt ylijäämä kertovat kunnan talouden tasapainosta vain tilinpäätöshetkellä. Uusi kuntastrategia ja hallintosääntö luovat pohjan uudistaa palvelujen tuloksellisuutta. Kunnan laajan kiinteistömassan ylläpito ja kunto ovat yksi lähivuosien kehittämiskohteista, jossa mahdollinen kulujen kasvu on suhteutettava kertyneeseen korjaus-velkaan.

Kuluvan vuoden talousarvio on laadittu positiiviseksi 76 000 euroa, johon pääseminen vaatii kaikilta palvelualueilta vyön kiristämistä. Toimintamenojen taso verrattuna vuoden 2017 tilinpäätökseen on 1,3% alhaisempi eli palvelualueiden on sopeutettava toimin-taansa noin 1,1 milj. eurolla.

Toimintamenoihin on jouduttu budjetoimaan tavoitteellinen taso, koska valtionosuudet tippuvat tämän hetkisen tiedon mukaan lähes 800 000 euroa vuodesta 2017. Verotuloennusteissa 2018 on myös laskua 0,5 milj. budjetoituun ja tilinpäätökseen nähden, mutta verotulojen viimeaikaiset kasvuun nähden ero ei näytä huolestuttava.

Investointitaso on ollut Eurassa viimeisen 10 vuoden aikana kova ja kunnan velkamäärä on kasvanut lähes kuntien keskimääräisen velkamäärän per asukas tasolle. Viime vuosi oli pitkään aikaan ensimmäinen, kun kunnan velkamäärä ei lisääntynyt ja konsernitasolla velkaa lyhennettiin merkittävästi. Kuluvalle vuodelle on budjetoitu investointeja yhteensä lähes 6 miljoonaa, josta vuosikatteen jälkeen jäänee vielä rahoitettavaksi uudella lainalla noin 1,5 miljoonaa.

Talousarviossa on ennakoitu lainamäärän kasvavan 33 miljoonaan, joka asukasta kohden laskettuna on noin 2 750 euroa per asukas. Lainakanta per asukasta oli 2017 keskimäärin 2 933 euroa per asukasta. Velkaisuuden kehittymisessä suurin kysymys lähivuosina on kuitenkin maakuntauudistukseen liittyvien kiinteistöjen kohtalo.

1.5. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisäisen valvonnan tarkoituksena on selvittää, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.

10

Sisäisen valvonnan ja talouden hoidon ohjeistus on kunnanhallituksen hyväksymä toimintaohje, minkä mukaan sisäistä valvontaa suorittaa jokainen esimies oman vastuualueensa osalta. Sen lisäksi kunnanhallitus on vuosittain valinnut joukon tarkastettavia toimintoja. Näiden osalta tarkastuksen on tehnyt taloushallinto talousjohtajan johdolla. Viimeinen sisäisen valvonnan toimintaohje on vuosille 2013-2014. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että uusi sisäisen valvonnan toimintaohje tulee valmistella lähiaikoina.

Vuonna 2017 kehitettiin raportointia siten että siirryttiin puolivuosiraportoinnista koko konsernin kattavaan neljännesvuosittaiseen raportointiin. Talous-arvioseurantaohjelma TANE:en, joka on laajasti käytössä palvelualuilla, ostettiin mahdollisuus porautua aina laskutasolle asti. Laskujen kirjaamisessa siirryttiin suoriteperusteiseen kirjaamiseen kuukausittain, jotta saadaan mahdollisimman ajantasainen kuva menojen ja tulojen kertymästä.

Konserniohjausta kehitettiin ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat, hallituksen puheenjohtajat, talous-johtaja ja kunnanjohtaja kävivät kauppakamarin järjestämän HHJ -kurssin tukemaan hallitustyöskentelyä. Uusi konserniohje päivitettiin alkuvuodesta 2018.

ALV- verotuksesta toivottiin koulutusta, joka tullaan järjestämään kuluvana vuonna, kun on ensin kartoitettu ja tarkistettu, missä prosessissa on haasteita. Kunnan käteiskassat on tarkistettu maaliskuun puolivälissä. Erityistä huomautettavaa ei havaittu.

1.6. Riskien hallinnan järjestäminen

Riskienhallinnassa otettiin vuoden 2013 aikana käyttöön uusi ohjelmisto. Riskien kartoitus tehtiin vuonna 2013 ja tulosalueet ovat vaihtelevasti arvioineet sen toteutumista toimintakertomuksissaan. Riskien-hallinnassa on eroja tulosalueittain ja kuluvana vuonna on tarkoituksenmukaista käsitellä kokonaisuutta uudelleen, miten se saadaan osaksi suunnittelua ja päivittäistä toimintaa. Toistaiseksi riskienhallinnan, tavoitteiden ja taloudenseurannan integroitua järjestelmää ei ole löytynyt.

Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutusturva on käyty läpi 2017 samalla kun uusi vakuutusmeklari aloitti toimintansa. Vakuutus-ten kilpailutus on tehty alkuvuodesta 2018 ja seuraava vakuutuskausi uudessa yhtiössä alkaa 1.7.2018.

Euran kunnan lainamäärä tullee kasvamaan yli 30 milj. euroon ja korkojen nousu on kunnalle selkeä riski. Korkomarkkinoiden tilanteen on arvioitu pysyttelevän vielä pari vuotta matalana lyhyissä koroissa. Pitkissä koroissa ollaan näillä näkymin pohja saavutettu. Lainojen

suojausaste on tällä hetkellä alle 60 % ja tarkoituksena on nostaa sitä hallituksen linjauksen mukaan noin 70 %:iin.

Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon vastuu

Alkuvuodesta muutettiin viranhaltijakohtaisia ja lautakunta/hallitus kohtaisia hankintarajoja kunnan-hallituksen (30.1.2017) päätöksellä. Keväällä järjestettiin hankintakoulutusta ja solmittiin yhteistyösopimus hankintaoikeudellisista palveluista. Kartoitettiin myös sähköisen tarjousportaalin tarkoituksenmukaisuutta ja päätettiin ottaa se käyttöön loppuvuodesta. Kevään aikana saadaan kokemusta portaalin toimivuudesta.

Hankintayhteistyön mahdollisuuksia on kartoitettu ja toimitaan yhteistyössä mm. Tieran, Kuntapron ja KL kuntahankintojen kanssa, jotta isompien kilpailutusten kautta saavutetaan mm. mittakaavahyöytyä. Myös paikallinen näkökulma hankinnoissa on huomioitu, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Omaisuuden hankinnassa on pääosin toimittu annettujen ohjeiden mukaisesti. Hankintaprosessien lainmukaisuuden seuranta sekä sopimusten ja laskutuksen yhteneväisyys vaativat kuitenkin jatkuvaa seurantaa palvelualueilta ja lautakunnilta/kunnanhallitukselta.

Terveyskeskuksen ja vanhainkodin peruskorjaus- ja laajennusinvestoinnissa on tilaajan ja pääurakoitsijan välillä useita erimielisyyksiä, joiden vuoksi maksuposteja on pidätetty edelleen. Erimielisyyksiä on pyritty selvittämään vuoden aikana ja ne liittyvät mm. urakan sisältöön, työsuorituksen laatuun, virheiden korjaamiseen ja aikataulujen pitämiseen. Alkuvuodesta varmistui asian eteneminen oikeuskäsittelyyn.

Kuntajohtamisen toteumassa on mukana myös 72 000 euroa maksanut liikekeskuksen raivaaminen sekä tuottoina että menoina. Vakuutuskorvausten saaminen on viivästynyt johtuen paloon liittyvästä tutkinnan kestämisestä ja kunta päätti kuukausien odottelun jälkeen ryhtyä tämän kunnan keskustassa sijaitsevan keskeisen alueen raivaamiseen. Myös ympäristö-lautakunnalta oli tullut kehotus alueen raivaamisesta.

Asianhallintajärjestelmän kehittäminen

Dynasty-asianhallintajärjestelmä päivitettiin uusimpaan 6.4-versioon huhtikuussa 2017. Asianhallinta-järjestelmän taustalla olevaa tiedonohjausjärjestelmää (TOJ) ei ole vielä otettu käyttöön, vaikka se on ollut hankittuna jo vuodesta 2011 alkaen eli yhtä pitkään kuin asianhallintajärjestelmäkin. TOJ päivitettiin suoraan versiosta 1.1 versioon 1.7 marraskuussa 2017 ja sen käyttöönottoprojektia tukeva tiedonohjaussuunnitelma (TOS)-mallipohja hankittiin alkuvuodesta 2018.

11

Tiedonohjaussuunnitelman laatimisprojekti käynnis-tetään keväällä 2018 ja sen tavoitteena on sähköisen tiedonohjaussuunnitelman käyttöönotto Euran kunnassa 1.1.2021 alkaen. Projekti toteutetaan soveltuvin osin yhteistyössä kolmen muun Satakunnan kunnan (Kokemäki, Harjavalta, Nakkila) kanssa.

Syksyllä 2018 toteutettiin lisäksi edellisen asian-hallintajärjestelmän (Lotus Notes ”Kunnari”) varmuus-kopiointi. Kunnari-järjestelmä oli Dynastyn edeltäjä, joka oli Euran kunnassa käytössä 1998-2010. Järjestelmästä tehdään edelleen viikoittain tiedonhakuja, mutta siihen ei ole enää saatavissa teknistä tukea, ja riskinä on järjestelmän tuhoutuminen. Näin ollen oli välttämätöntä konfiguroida järjestelmän sisältämät asiakirjat (lähes 100 000 kpl) pdf-muotoon ja laatia niistä excel-hakemisto.

Sähköinen kokous-järjestelmä Cloud Meeting hankittiin Innofactor Oy:ltä huhtikuussa 2017. Järjestelmä otettiin käyttöön portaittain. Kunnanhallitus, tekninen lautakunta ja tarkastuslautakunta ottivat järjestelmän käyttöönsä syksyllä 2017. Vuoden 2018 alusta myös sivistys- ja perusturvalautakunta sekä valtuusto ovat siirtyneet sähköisen kokouksen piiriin. Järjestelmä mahdollistaa kokousmateriaalin tuottamisen ja jakelun sähköisesti sekä mahdollisuuden sähköiseen kokoukseen.

Kuntalain 140 §:n velvoittamana hankittiin Viran-haltijapäätökset-julkaisulisenssi kunnan asianhallinta-järjestelmään, josta saadaan suoraan julkaistua järjestel-mässä tehdyt päätökset kunnan kotisivuille ja sähköiseen kokousjärjestelmään.

Ympäristötekijät

Euran kunnassa on kaksi akuuttia ympäristökysymystä, joilla voi olla vaikutusta kunnan taloudelliseen tulokseen tai toiminnan kehittymiseen. Toinen on jäteveden puhdistamon toiminta ja hulevesiverkoston rakenta-minen sekä niihin liittyvät investointitarpeet. Jäteveden puhdistamo (JVP Oy) on kunnan tytäryhtiö, jonka toiminnasta raportoidaan jäljempänä raportissa. Samassa yhteydessä kerrotaan myös yhtiön oikeusprosessien tilanteesta. Hulevesiverkoston kehittä-minen on osa vesilaitosta, jonka toiminnasta kerrotaan kappaleessa 8.

Toinen asia on Satakierto Oy:n sulautumisen yhteydessä (Loimi-Hämeen Jätehuolto (LHJ) Oy:hyn) erikseen neuvoteltu vastuu (KValt 18.4.2016 § 35) Hallavaaran jätekeskuksen kaatopaikkaan mahdollisesti liittyvistä ympäristöriskeistä sekä niistä aiheutuvista velvoitteista ja kustannuksista.

Näitä ovat esimerkiksi mahdollisten ympäristö-vahinkojen ja päästöjen johdosta asetettavista viranomaisvelvoitteista johtuvat toimenpiteet ja kustan-nukset (esim. pohja- ja/tai pintavesien pilaantuminen) ja näistä kolmansille osapuolille suoritettavista korvauk-sista johtuvat kustannukset ja korvausvastuun selvittämisestä johtuvat kustannukset. LHJ vastaa kuitenkin lakiin perustuvan vastuunsa nojalla kaato-paikan normaaleista velvoitteista kuten sulkemis-toimenpiteistä ja siihen liittyvistä ympäristöluvan-mukaisista tarkkailu- ja rakennuskustannuksista.

12

2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS

2.1. Tuloslaskelma ja tunnusluvut

(1 000 €) 1-12 / 2017

1-12 / 2016

TOIMINTATUOTOT

myyntituotot 4 904 4 871 maksutuotot 3 601 3 435 tuet ja avustukset 520 889 muut toimintatuotot 2 807 11 832 2 184 11 379

TOIMINTAKULUT

henkilöstökulut palkat ja palkkiot -27 336

-27 425

henkilösivukulut

eläkekulut -6 140

-6 606

muut henkilösivukulut -1 188

-1 761

palvelujen ostot -28 965 -28 631 aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 478 -5 274 avustukset -4 449 -4 608 muut toimintakulut -1 371 -74 927 -1 253 -75 558

TOIMINTAKATE

-63 095

-64 179

verotulot 44 397

43 653 valtionosuudet 23 838

24 386

rahoitustuotot ja -kulut

korkotuotot 37 35 muut rahoitustuotot 167 53 korkokulut -47 -285 muut rahoituskulut -171 -14 -8 -205

VUOSIKATE

5 125

3 655

poistot ja arvonalentumiset

suunnitelman mukaiset poistot -3 536

-3 174 tilikauden tulos

1 589

481

poistoeron muutos 24

26 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

1 614

507

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,8 15,1

Vuosikate/Poistot, % 145 115

Vuosikate euroa/asukas 430 305

Asukasmäärä 11 919 12 004

13

2.2. Rahoituslaskelma ja tunnusluvut

(1 000 €) 2017 2016

Toiminnan Rahavirta

vuosikate 5 125 3 655 tulorahoituksen korjauserät -472 4 653 -149 3 506

Investointien Rahavirta

investointimenot -5 390 -5 319 rahoitusosuudet investointimenoihin 164 56 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

645 -4 581 286 -4 977

Toiminnan Ja Investointien Rahavirta

72

-1 471

Rahoituksen Rahavirta

antolainauksen muutokset

antolainasaamisten lisäys -24 0 antolainasaamisten vähennys 289 265 315 315

lainakannan muutokset

pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 219 pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 884 -2 127 lyhytaikaisten lainojen muutos 1 600 -284 4 200 2 292

muut maksuvalmiuden muutokset

toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset

9

41

vaihto-omaisuuden muutos 3 4 saamisten muutos -569 560 korottomien velkojen muutos 845 288 -1 588 -983

Rahoituksen Rahavirta

269

1 625

Rahavarojen Muutos

341

154

RAHAVARAT 31. 12. 1 934

1 593

1. 1. 1 593 341 1 439 154

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2017 2016

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, (1000 euroa)

-17 002 -17 774

Investointien tulorahoitus, % 98,1 69,4

Lainanhoitokate (vuosikate+korkok.)/(korkok.+lainanlyhenn.) 2,2 1,4

Kassan riittävyys, pv 9 7

Asukasmäärä 11 919 12 004

14

2.3. Tase ja tunnusluvut

VASTAAVAA (1 000 €) 12/2017 12/2016

PYSYVÄT VASTAAVAT

aineettomat hyödykkeet 1 754 1 773

aineettomat oikeudet 433 390

muut pitkäaik. menot 1 321 1 383

aineelliset hyödykkeet 56 392 54 983

maa- ja vesialueet 6 530 6 364

rakennukset 38 490 35 560

kiinteät rakenteet ja laitteet 10 346 10 505

koneet ja kalusto 751 670

ennakkomaks ja keskener 275 1 883

sijoitukset 14 705 14 843

osakkeet ja osuudet 10 989 10 861

muut lainasaamiset 3 281 3 568

muut saamiset 436 413

Pysyvät vastaavat yhteensä 72 851 71 598

toimeksiantojen varat

muut toimeksiantojen varat 21 21

toimeksiantojen varat yhteensä 21 21

VAIHTUVAT VASTAAVAT

vaihto-omaisuus 78 81

aineet ja tarvikkeet 78 81

saamiset 3 831 3 262

pitkäaikaiset saamiset 21 44

lainasaamiset 21 17

muut saamiset 0 27

lyhytaikaiset saamiset 3 810 3 218

myyntisaamiset 2 077 2 098

lainasaamiset 35 0

muut saamiset 722 434

siirtosaamiset 977 685

rahoitusarvopaperit 325 275

sijoituks rahamarkkinainstr. 325 275

rahat ja pankkisaamiset 1 609 1 318

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 5 843 4 935

VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 714 76 555

VASTATTAVAA (1 000 €) 12/2017 12/2016

OMA PÄÄOMA

peruspääoma 29 747 29 747

edell tilikaus yli-/alijäämä 6 223 5 716

tilikauden yli-/alijäämä 1 614 507

oma pääoma yhteensä 37 584 35 970

poistoero ja vapaaeht varauks

poistoero 200 225

poistoero ja vap. varauks yht. 200 225

toimeksiantojen pääomat

valtion toimeksiannot 31 23

lahjoitusrahastojen pääomat 34 39

muut toimeksiant. pääomat 27 29

toimeksiantojen pääomat yhteensä 92 91

VIERAS PÄÄOMA

pitkäaikainen 15 295 16 854

lainat rahoitus- ja vak.lait. 12 931 14 466

lainat julkisyhteisöiltä 136 162

saadut ennakot 21 21

muut velat 2 207 2 205

lyhytaikainen 25 543 23 415

joukkovelkakirjalainat 14 000 12 400

lainat rah.-ja vakuut.lait. 1 547 1 869

lainat julkisyhteisöiltä 26 26

saadut ennakot 134 71

lyhytaikaiset ostovelat 4 451 3 533

muut velat 1 192 1 223

siirtovelat 4 192 4 293

vieras pääoma yhteensä 40 838 40 269

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 714 76 555

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 48,1 47,3

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50,8 50,6

Velat ja vastuut pros. käyttötuloista, % 51,6 51,2

Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa 7 837 6 223

Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 657 518

Lainakanta 31.12., 1000 euroa 28 640 28 924

Lainakanta 31.12., euroa/asukas 2 403 2 410

Lainasaamiset, 1000 euroa 3 281 3 568

Asukasmäärä 11 919 12 004

15

2.4. Kokonaistulot ja menot 2017

KOKONAISTULOT JA -MENOT 1-12/2017 (1000 EUROA)

TULOT 1000 EUROA MENOT 1000 EUROA TOIMINTA

TOIMINTA

toimintatuotot 11 832

toimintakulut 74 927

verotulot 44 397

korkokulut 47

valtionosuudet 23 838

muut rahoituskulut 171

korkotuotot 37

tulorahoituksen korjauserät

muut rahoitustuotot 167

- pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot

-43

tulorahoituksen korjauserät

INVESTOINNIT

- pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot

-515

investointimenot 5 390

Investoinnit

Rahoitustoiminta

rahoitusosuudet investointimenoihin 164

antolainasaamisten lisäys 24

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

645

pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 884

rahoitustoiminta

KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 82 400 antolainasaamisten vähennys 289 lyhytaikaisten lainojen lisäys 1 600

KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 82 453

Täsmäytys:

Kokonaistulot - Kokonaismenot = 82 453 - 82 400 = 53 Rahavarojen muutos - Muut maksuvalmiuden muutokset = 341 - 288 = 53

16

3. TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS

3.1. Tulorahoitus Kunnan tulorahoituksen riittävyyttä voidaan arvioida, sillä miten vuosikate riittää käyttötalouden kulujen jälkeen suunnitelmapoistoihin. Viime vuoden tilinpäätös oli noin 0,5 milj. euroa ylijäämäinen, mutta kahtena edellisenä vuonna vuosikate ei riittänyt enää poistoihin ja tulos oli alijääminen. Euran kunnalla on kuitenkin aikaisemmilta tilikausilta kertynyttä ylijäämää 6,2 milj. euroa taseessa. Tilikauden 2017 tulos oli 1,6 milj. euroa ylijäämäinen eli vuosikate riitti sekä käyttötalouden menoihin, että poistoihin.

Kuntatalouden haaste on kuitenkin, että poistojen määrä on liikekirjanpitoon siirryttäessä jäänyt liian alhaiseksi korjausvelkaan nähden. Näin kuntien talous on saattanut vaikuttaa tasapainoiselta, mutta korjausvelkaa on syntynyt tai kunta on velkaantunut investointien tason ylittäessä poistot.

Myös Euran kunnan tuleva haaste on korjausvelan pienentäminen ja kiinteistöjen laadukas ylläpito. Se vaatii taloudellisia voimavaroja, mutta vasta sitten voidaan arvioida kunnan talouden olevan tasa-painoinen, kun vuosikate riittää myös korvausinves-tointeihin.

Kunnan talouden tasapainoa voidaan mitata monilla eri mittareilla. Kuntalaissa (118§) on seuraavat mittarit otettu kriisikunnan arvioinnin pohjaksi, kaikki ehdot täytyy täyttyä kahtena peräkkäisenä vuotena:

1. kuntakonsernin vuosikate negatiivinen 2. tuloveroprosentti 1,0% keskiarvoa korkeampi 3. konsernin lainamäärä per asukasta yli 50%

keskiarvoa korkeampi 4. kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen yli

50%

Euran osalta kriteerit eivät suhteellista velkaan-tumista lukuun ottamatta ole täyttymässä; vuosikate on positiivinen, tulovero on 0,6% keskiarvoa korkeampi, konsernin lainamäärä 2017 per asukas oli 4 405 eur per asukas (kokomaa 2016 6 148 euroa/asukas), mutta kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on 65,2 %. Suhteellinen velkaantuneisuus mittaa kuinka suuri on vieraanpääoman suhde tulorahoitukseen (tuotot, verotulot, valtionosuudet). Eurassa se on korkea, koska viimevuosina on tehty isoja investointeja velkarahalla.

3.2. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä

Vuoden 2017 tilikauden tulos on 1 613 531,66 euroa

KUNNANHALLITUS ESITTÄÄ, ETTÄ VUODEN 2017 TILIN-PÄÄTÖKSEN YLIJÄÄMÄ 1 613 531,66 EUROA KIRJATAAN

TASEEN YLIJÄÄMÄTILILLE.

17

4. KUNTAKONSERNI

4.1. Konsernirakenne

Kuva 3. Euran kunnan konsernirakenne ja kunnan omistusosuus yhteisöissä.

4.2. Konsernitavoitteet ja ohjaus Euran kunnan konserniin kuuluu yhteensä 12 yhteisöä. Näistä on kolme kuntayhtymää ja 6 tytäryhteisöä. Tytäryhteisöistä kaksi on kiinteistöosakeyhtiötä. Konserniin kuuluvien yhtiöiden valvontaa hoidettiin osavuosikatsauksen sekä yhtiöiden hallinnossa olevien edustajien ohjeistuksella. Kuluvana vuonna konserniohjausta ja valvontaa tullaan kehittämään uuden kuntalain henkeä vastaamaan. Konserniohje hyväksyttiin kunnanvaltuustossa (26.2.2018 § 9).

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt lukuun ottamatta Kiukaisten asunto- ja teollisuuskiinteistöt Oy:tä, Kauttuanpuiston tytäryhtiötä As Oy Petrinpuistoa sekä Pohjolan Muinaiselämys Oy:tä, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. Kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä, on yhdistelty.

Konserniyhtiöiden tavoitteet vuodelle 2017 olivat:

• Yhtiöiden toimintaa ja taloutta on hoidettava niin, että tuloilla voidaan kattaa menot.

• Toimintaa on johdettava voimassa olevaa lainsäädäntöä ja muita viranomaismääräyksiä noudattaen taloudellisesti ja tehokkaasti.

• Yhtiöiden asiakkailtaan perimien maksujen muutokset saavat noudattaa enintään yleisen kustannustason muutosta, elleivät erityisen suuret investoinnit edellytä maksutason suurempaa tarkistusta.

Konserniohjeen mukaan kunnanhallitus vastaa siitä, että konserniyhteisön valvonta on järjestetty. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta. Konserniohjeen mukaan tytäryhteisöt raportoivat neljännesvuosittain tuloksestaan kunnan-hallitukselle.

Tytäryhteistöt

Euran uima- ja urheiluhalli Oy

(61,33 %)

JVP - Eura Oy

(70 %)

Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto

(100 %)

Kiinteistö Oy Euran Virastotalo

(82,6 %)

Kiukaisten asunto- ja teollisuuskiinteistöt Oy

(100%)

Pohjolan Muinaiselämys Oy (60,6%)

Kuntayhtymät

Satakunnan koulutus Ky

(13,19%)

Satakunnan SHP

(6,25 %)

Satakuntaliitto

(5,5 %)

Muut osakkuusyhteisöt & omistusyhteysyhteisöt

Säätiö: Pyhäjärvi-instituutti (36,3%)

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy

(4,92%)

Jokilaakson Ympäristö Oy

(6 %)

EURAN KUNTA

17

Konserniyhtiöiden ja Pyhäjärvi-instituutin vuoden 2017 tilinpäätösten tulokset olivat seuraavat:

- Euran uima- ja urheiluhalli oy 50 140 € - JVP- Eura Oy - 105€ - Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto 3 154€ - Kiinteistö Oy Euran virastotalo -1 558€ - Pyhäjärvi-instituutti 6 223€

Euran uima- ja urheiluhalli Oy

Euran kunta tukee halliyhtiön kautta vahvasti vuosittain euralaisten urheilumahdollisuuksia. Euran kunnan tuki Euran urheilutaloa hallinnoivalle Euran uima- ja urheiluhalli Oy:lle oli sidottu urheilutalon perusparannus- ja laajennushankkeeseen otettujen lainojen ja halliyhtiön kunnalta otetun lainan takaisin maksuun sekä toiminta-avustukseen. Kokonaisuudessaan tuki oli 1 128 886 euroa (2016: 1 167 0001). Avustus tulee edelleen laskemaan, kun kunnalta otettu laina saadaan maksettua vuonna 2018.

Suurimmat kävijämäärät olivat uimahallissa n. 72 000 uimaria (2016: 69 000). Suuri osa kunto- ja terveys-liikuntaryhmistä oli ns. matalan kynnyksen ryhmiä, joissa osallistujat olivat pääosin iäkkäitä ja erityisryhmiin kuuluvia. Virkistystoiminnan merkeissä oli mm. wibit-temppu-ratapäiviä, kynttiläuinteja, lasten sporttipäivä ja ui kesäksi kuntoon –kampanja. Euran, Säkylän, Köyliön ja Pöytyän avoimien kesän uimakoulujen uinninopetus hoidettiin halliyhtiön uimaopettajien toimesta (650 oppilasta).

Kuntalaisten omaehtoisen vapaa-ajan vesiliikkumisen lisäksi uimahallissa harrastettiin yhdistysten ja ulkopuolisten yrittäjien toimesta mm. vesipalloa, vauvauintia, kilpauintia, vesijumppaa, vesijuoksua ja vesidiscoa. Rauman, Harjavallan ja Huittisten kanssa yhteishankintana hankittu Wibit-rata oli varsinkin nuorten keskuudessa suosittu lisä palveluihin. Rata tuo vesipuiston tyylistä tunnelmaa allastiloihin. Rata oli Euran hallilla 4 kertaa.

Palloiluhallin (32 300 kävijää), peilisalin (6 100) ja painisalin (6 700) liikuntatoiminnasta vastasivat pääasiassa urheiluseurat tai liikuntatoimintaa järjestävät muut yhdistykset. Palloiluhallissa harrastettiin parhaimmillaan viikon aikana 27 eri harjoitusvuorolla. Lisäksi palloiluhalli toimi Euran yhteiskoulun ja lukion pääasiallisena sisäliikuntapaikkana. Keilasalissa kävi 7 500 keilaajaa.

Palloiluhallissa järjestettiin myös juhla- ja konserttitapahtumia. Isoimpina yksittäisinä tapahtumina olivat Popeda –yhtyeen konsertti keväällä ja Laura Voutilaisen/Lauri Tähkän pikkujoulushow marraskuussa. Tapahtumat järjesti Eura Events/Tomi Viren.

Voimailusalin käyttäjien määrä on kasvanut. Laitteiden täsmähankinnat ovat tuoneet uusia käyttäjiä. Lisäksi Tzempin käytössä olleet kuntosalitilat ovat olleet syyskuusta lähtien halliyhtiön omassa käytössä ja kuntosalin käyttäjät näkyvät syksystä lähtien voimailusalin käyttäjämäärissä.

Urheilutalon tiloja ja toimintoja on mainostettu omilla kotisivuilla ja omilla facebook-sivuilla. Myös Euran kunnan facebook-sivuja on käytetty ajoittain mainostamiseen. Lisäksi ollaan mainostettu jonkin verran Alasatakunta-lehdessä.

Joulukuussa tehtiin urheilutalolla kaksi viikkoa kestänyt asiakaskysely. Uimahallia ja muita urheilutalon tiloja käyttävät asiakkaat saivat vastata aulassa olleessa kyselypisteessä urheilutaloa koskeviin kysymyksiin ja antaa parannusehdotuksia. Vastauksia saatiin kaikkiaan 97 kpl. Vastausten yleisilme oli positiivinen.

Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto

Kiinteistöyhtiön viime vuosi oli muutosten vuosi, kun pitkäaikaiset toimitusjohtaja Jorma Suominen ja asunto-sihteeri Marja-Leena Koski-Tuuri jäivät eläkkeelle. Kunnan toimitilapäällikkö Markku Nousiainen aloitti toimitus-johtajana 1.4., teknisenä isännöitsijänä Paavo Hentilä 2.5. ja asuntosihteerinä Pirjo Tervo 1.5. Kirjanpidosta vastaa kunnan laskentasihteeri Tiia Suominen.

Yhtiön tulos oli 3 154 euroa, johon sisältyy vuosittain merkittävä asuintalovaraus tulevia investointeja varten. Yhtiö lyhensi lainojaan noin 650 000 eurolla. Velkaa yhtiöllä on noin 8,8 milj.

Vuokra-asuntojen kysyntä on heikentynyt loppuvuotta 2017 kohti. Alkuvuodesta vuokra-asuntojen kysyntä on edelleen vähentynyt, asuntojen käyttöaste raporttia kirjoitettaessa 87,6%. Kahden merkittävän yrityksen lopettaminen Eurassa heijastuu asuntojen käyttöasteeseen kaikissa kokoluokissa. Tyhjiä asuntoja on tällä hetkellä Eurantien kerrostaloasunnoissa 22 kpl ja Kiukaisten ja Panelian rivitaloissa 3 kpl.

Eurantien kaikki 4 kerrostaloa on päätetty purkaa lähivuosina niiden huonon kunnon vuoksi, josta aiheutuu yhtiölle suuria taloudellisia haasteita tasearvojen alas kirjausten ja purkukustannusten yms. muodossa. Korkean käyttöasteen saavuttaminen muissa taloissa on siis kiinteistöyhtiön taloudelle ensi arvoisen tärkeää lähivuosien aikana. Asukasmarkkinointia kehitetään osana kunnan omaa markkinointia.

Kiinteistöyhtiön tuleva toiminnallinen haaste on saada kiinteistöjen kuntosuunnitelmat ajan tasalle ja sitä kautta riskit ja korjausvelka parempaan hallintaan. Kiinteistö-yhtiössä otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana talokohtaiset sähköiset huoltokirjat (Tampuuri) jotka omalta osaltaan myös parantavat toiminnan suunnitelmallisuutta tulevaisuudessa.

JVP – Eura

Kulunut tilikausi on yhtiön 15. toimintakausi. Tilikauden aikana puhdistettiin Euran kunnalta ja Jujo Thermalilta tulevia jätevesiä. Jätevesiä käsiteltiin vuonna 2017 yhteensä 2 709 348 m3. Tästä määrästä oli Jujon osuus 63,6% ja

18

kunnan 36,4%. Vuoden aikana paikkakunnalla toimiva HKScanin broilerinjalostuslaitos siirtyi toimimaan Raumalle. HKScanin jätevesien määrä on normaalin toiminnan aikana ollut n. 15-20% laitoksen käsitellystä. Toiminnan on suunniteltu loppuvan kokonaan alkuvuoden 2018 aikana.

Heinäkuuhun 2017 asti yhtiö puhdisti Euran kunnan jätevedet molempien varaaman kapasiteettivarauksen jälkeen hinnalla 0,47 eur/m3. Heinäkuun jälkeen aloitettiin jätevesitaksan laskuttaminen Pöyryn laatiman taksalaskelman ja Pöyryn ja FCG:n yhdessä sopimien kertoimien mukaan. Taksalaskelma perustuu käyttökulujen jakamiseen virtauksen ja jäteveden kuormituksen mukaan. Oikaisu arviolaskutukseen tehdään 2018 edellisvuoden tilinpäätöksen valmistuttua.

Vuoden 2016 tilinpäätös osoitti 120 887 eur tappiota, kun taas vuoden 2017 tilinpäätös osoitti 105 euron tappiota. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, joskin tilillä olevaa rahaa on käytetty v. 2017 runsaammin esimerkiksi oikeuden päätöksien mukaisiin sekä ympäristöviranomaisten velvoittamiin vakuuksiin, sakkoihin ja maksuihin liittyen aiempiin ohijuoksutuksiin.

Korjaukset ja huollot nousivat vuodesta 2016 (221 587 eur) vuoteen 2017 (271 509 eur). Isoja korjaus- ja huoltotöitä tehtiin lingoille ja väliselkeytykseen sekä viranomaisen kehotuksesta tehtiin lähtevän veden vanhan altaan muutos flotaation tasausaltaaksi. Lisäksi laitokselle tehtiin riskienhallintasuunnitelma alkuvuodesta 2017. Suunnitelman mukaisesti tehtiin häiriötilanteiden varautumiseen liittyviä laitteiden kahdennuksia ja varaosien lisäämistä, jotka lisäsivät laitoksen toimintavarmuutta.

Henkilölukumäärä on pysynyt samana. Toimitusjohtajan lisäksi laitoksella työskentelee laitosinsinööri ja kaksi puhdistamonhoitajaa.

Uusi ympäristölupa tuli lainvoimaiseksi 9.1.2017. JVP-Euran valituksia ei hyväksytty oikeusasteissa muilta osin kuin että Bisfenol-A:n ympäristöluvan raja-arvo muuttui ohjearvoksi. Muilta osin ympäristölupa pysyi saman kuin minkä Etelä-Suomen AVI oli 23.1.2013 päätöksessään antanut. Ympäristölupa velvoitti myös yhtiötä asettamaan AVIlle 200.000 EUR vakuus ympäristövahinkoja vastaan. Vakuus asetettiin AVIlle maaliskuussa 2017.

Varsinais-Suomen Ely-keskus on haastanut yhtiön oikeuteen vesistölle aiheutuneista vahingoista ja vaatii 180.000 euron korvausta kalataloudelle aiheutuneista vahingoista. Riita-asiaa sovittiin ELY:n kanssa. Sopimuksen mukaan JVP-Eura osallistuu Eurajoen suojelemiseen kunnostamalla Eurajoen koskien soraikkoja ja istuttamalla kaloja sovitun enimmäismäärän mukaisesti.

Puhdistustulokset

LSVSY:n tekemän viranomaisen velvoittaman selvityksen mukaan JVP-Euran Eurajokeen aiheuttama kuormitus on pudonnut noin kolmasosaan siitä mitä se oli vuosien 2004-2012 ohitusten aikana. Positiivinen kehitys kuormituksen

pienenemisessä on jatkunut huolimatta vuoden 2017 ympäristöluvan mukaisista raja-arvojen ylityksistä kiintoaineen ja fosforin osalta. Ohijuoksutuksia ei ole ollut vuoden 2015 alkuvuoden jälkeen.

Puhdistamon toiminta vuoden 2017 aikana oli vaihtelevaa. Vuoden aikana oli selvittämättömiä typpikuormia /typpipiikkejä tulevassa jätevedessä. Typpi-kuorma vaikutti puhdistustuloksiin negatiivisesti. Kiintoaine ylittyi kolmena neljänneksenä ja ammoniumtyppi ylittyi yhtenä neljänneksenä. Muut puhdistustulokset pysyivät alle ympäristöluvan rajojen.

Tutkimus- ja kehitystoimenpiteet

Suurempia laite- tai rakennusinvestointeja ei tehty vuoden 2017 aikana, mutta laitoksen prosesseja paranneltiin tekemällä rakenteellisia muutoksia altaisiin ja putkistoihin. Osa muutoksista ja suunnitelmista tehtiin viranomaisten kehotuksista.

Laitoksen sisäisiä toimenpiteitä on parannettu ottamalla käyttöön intranet työajanseurantaan ja muun sisäisen datan tallentamiseen. Intranetia tullaan laajentamaan vielä prosessidatan ja puhdistustulosten raportointiin viran-omaiselle.

Laitokselle on kehitetty myös uusi ulkoinen ilme, standardidokumentit ja uudet www-sivut. Web-sivujen tarkoituksena on avoin viestintä puhtaustuloksista ja tiedotus prosessista, sen toimivuudesta ja häiriötilanteista ja myös tiedotus uusista kehityskohteista.

Laitokselle on myös otettu käyttöön Pöyryn laatima taksalaskelmamalli, joka laskee jätevesitaksat osakkaille käyttökulujen mukaisesti ja jakaa kulut osakkaiden kesken jäteveden kuormittavuuden perusteella. Samoin v.2017 aikana aloitettiin laatimaan talousmallia, jonka avulla voidaan laskea malleja investointien takaisinmaksuille.

Arvio tulevasta toiminnasta

Yhtiöllä on ollut suunnitelma laajentaa laitosta vastaamaan paremmin suuria kuormituksia. Tilanne on kuitenkin vuoden 2017 aikana muuttunut oleellisesti, koska kuormittavia tekijöitä on poistunut tulevasta jätevedestä. Alkuvuodesta 2018 valmistuu allasmuutos, jossa tulee yksi väliselkeytys-allas lisää. Muutoksen jälkeen väliselkeytyskapasiteetti nousee 30% ja parantaa puhdistustulosta erityisesti lähtevän veden kiintoaineen osalta.

Ympäristöluvan mukaisesti AVI on vaatinut yhtiöltä selvitystä uudesta puhdistettujen jätevesien purkupaikasta, joka toteutettin yhdessä Apetit Oy:n ja Säkylän kunnan kanssa. Esiselvityksen mukaan uuden purkupaikan kustan-nukset olisivat 13-38 milj. euroa riippuen purkupaikasta. Kustannuksista tulisi JVP-Euran vastuulle arviolta 35-45%. Tämä asettaa yhtiön mahdottomaan tilanteeseen talouden ja suunniteltujen investointien suhteen. Neuvottelut purku-paikasta jatkuvat AVI:n kanssa huhtikuussa 2018. AVI:n päätöksen jälkeen yhtiö voi tehdä uuden strategian ja toimintasuunnitelman.

19

4.3. Konsernituloslaskelma ja tunnusluvut

KONSERNITULOSLASKELMA 2017 2016

Toimintatuotot 36 425 35 238

Toimintakulut -99 266 -100 185

Toimintakate -62 840 -64 947

Verotulot 44 397 43 653

Valtionosuudet 26 169 27 037

Rahoitustuotot ja -kulut:

Korkotuotot -13 7

Muut rahoitustuotot 183 1 222

Korkokulut -453 -710

Muut rahoituskulut -186 -14

Vuosikate 7 256 6 248

Poistot ja arvonalentumiset:

Poistot -5 748 -5 435 Arvonalentumiset

Tilikauden tulos 1 508 813 Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot -1 Laskennalliset verot -4 -127

Vähemmistöosuudet 30 -43

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 534 642

KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

2017 2016

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 36,7 35,2

Vuosikate / Poistot, % 126 115

Vuosikate, euroa/ asukas 609 520,5

Asukasmäärä 11919 12 004

20

4.4. Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut

RAHOITUSLASKELMA 2017 2016

Toiminnan rahavirta 6 875 6 368

Vuosikate 7 256 6 248

Satunnaiset erät

Tilikauden verot -1

Tulorahoituksen korjauserä -381 121

Investointien rahavirta -5 760 -6 427

Investointimenot -6 603 -6 501

Rahoitusosuudet investoin 191 87

Pysyvien vastaavien luovu 652 -14

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 115 -59

Rahoituksen rahavirta

Antolainojen muutokset

Antolainojen lisäykset -24

Antolainojen vähennykset 289 315

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 335 271

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 784 -3 987

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 632 4 200

Oman pääoman muutokset 128 199

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen po. ja varall. 27 43

Vaihtomaisuuden muutos -35 -77

Saamisten muutos -463 880

Korottomien velkojen muut 157 -1 722

Rahoituksen rahavirta yhteensä -1 739 122

RAHAVAROJEN MUUTOS -624 63

Rahavarat 31.12 5 347 5 971

Rahavarat 1.1. 5 971 5 908

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2017 2016

Toiminnan ja investointien rahavirran

kertymä 5 vuodelta milj. € -20 273 -27 919

Investointien tulorahoitus % 113,2 97,4

Lainanhoitokate 1,8 1,5

Kassan riittävyys 17,7 19,0

21

4.5. Konsernitase ja tunnusluvut

2017 2016 2017 2016

V A S T A A V A A 1 000 € 1 000 € V A S T A T T A V A A 1 000 € 1 000 €

A PYSYVÄT VASTAAVAT 96 828 96 406 A OMA PÄÄOMA 38 320 36 820

I Aineettomat hyödykkeet: 1 803 2 291 I Peruspääoma 29 747 29 747

Aineettomat oikeudet 471 867 II Arvonkorotusrahasto 420 420

Muut pitkävaikutteis. menot 1 332 1 425 III Muut omat rahastot 2 648 2 648

II Aineelliset hyödykkeet: 91 504 90 756 IV Ed.tilikausien yli-/alijäämä 3 970 3 362

Maa- ja vesialueet 7 087 6 921 V Tilikauden yli-/alijäämä 1 534 642

Rakennukset 70 177 68 441

Kiinteät rakenteet ja lait 10 532 10 661 VÄHEMMISTÖOSUUDET 544 574

Koneet ja kalusto 2 205 2 195

Muut aineelliset hyödykkeet 524 256 B POISTOERO JA VAP. VARAUKS. 0

Ennakkomaksut ja keskenerä 979 2 281 Poistoero

III Sijoitukset: 3 521 3 359 Vapaaehtoiset varaukset

Tytäryhtiöosakkeet ja osuu 3 3

Osakkuusyhtiöosuudet* 585 585 C PAKOLLISET VARAUKSET 697 610

Muut osakkeet ja osuudet 2 294 2 292 Eläkevaraukset 0 1

Muut lainasaamiset 50 50 Muut pakolliset varaukset 697 609

Muut saamiset 590 429

DTOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 170 148

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 67 72

E VIERAS PÄÄOMA 69 946 71 233

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 780 12 906 Pitkäaikainen korollinen 35 316 38 128

Pitkäaikainen koroton 2 168 2 082

I Vaihto-omaisuus 586 550 Lyhytaikainen korollinen 17 190 15 908

II Saamiset 6 848 6 385 Lyhytaikainen koroton 15 273 15 115

Pitkäaikaiset saamiset 85 114

Lyhytaikaiset saamiset 6 762 6 271 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 109 676 109 384

III Rahoitusarvopaperit 985 936

IV Rahat ja pankkisaamiset 4 362 5 034

VASTAAVAA YHTEENSÄ 109 676 109 384

Konsernitaseen tunnusluvut 2017 2016

Omavaraisuusaste % 36,0 34,2

Suhteellinen velkaantuneisuus % 65,2 67,1

Velat ja vastuut % käyttötuloista 66,5 68,3 Kertynyt yli/alijäämä, 1 000 € 5 504 4 004

Kertynyt yli/alijäämä, € /asukas 462 334

Konsernin lainat € /asukas 4 405 4 501

Konsernin lainakanta 31.12. 1 000 € 52 506 54 036

Konsernin lainasaamiset 31.12. 1 000 € 50 50

Euran asukasmäärä 11 919 12 004

22

5. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

5.1. Toteumavertailu tulosalueittain

Ulkoinen/sisäinen

Alkup. TA (1 000 €)

TA- muutos

TA muut jälkeen

TP 2017 Poik-keama Tot-% TP 2016

100 KUNTAJOHTAMINEN

Tuotot 641 0 641 1 088 448 160 % 734

Kulut -1 069 0 -1 069 -1 451 -381 136 % -1 369

Netto -429 0 -429 -362 66 85 % -634

103 HALLINTOPALVELUT

Tuotot 173 0 173 132 -41 76 % 103

Kulut -1 896 0 -1 896 -1 695 201 89 % -1 042

PNetto -1 723 0 -1 723 -1 564 159 91 % -939

110 KONSERNIN TUKIPALVELUT

Tuotot 8 512 0 8 512 9 501 989 112 % 8 484

Kulut -8 623 -300 -8 923 -9 309 -386 104 % -8 861

Netto -111 -300 -411 192 603 -47 % -377

300 PERUSTURVAPALVELUT

Tuotot 3 744 0 3 744 4 097 354 109 % 4 011

Kulut -42 006 -1 000 -43 006 -42 852 154 100 % -43 031

Netto -38 262 -1 000 -39 262 -38 754 507 99 % -39 020

400 SIVISTYSPALVELUT

Tuotot 1 233 0 1 233 1 392 159 113 % 1 522

Kulut -22 425 0 -22 425 -22 261 164 99 % -23 113

Netto -21 192 0 -21 192 -20 869 323 98 % -21 591

600 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

Tuotot 4 176 0 4 176 4 006 -169 96 % 4 107

Kulut -5 843 300 -5 543 -5 744 -202 104 % -5 719

Netto -1 667 300 -1 367 -1 738 -371 127 % -1 612

YHTEENSÄ

Tuotot 18 477 0 18 477 20 217 1 739 109 % 18 961

Kulut -81 862 -1 000 -82 862 -83 312 -450 101 % -83 135

Toimintakate -63 384 -1 000 -64 384 -63 095 1 289 98 % -64 174

Verotulot 43594 600 44 194 44 397 203 100 % 43 653

Valtionosuudet 23 747 187 23 934 23 838 -96 100 % 24 386 Rahoitustuotot ja kulut yht -323 0 -323 -14 308 -19

Vuosikate 3 634 -213 3 421 5 125 1 704 150 % 3 660

Poistot -3 401 0 -3 401 -3 536 -134 104 % -3 174

Tilik. Tulos 233 -213 20 1 589 -1 569 486

Poistoeronmu. 24 0 24 24 0 26

Tilik. Ylijäämä 257 -213 44 1 614 -1 569 511

Taulukossa netto= toimintakate. Käyttötalouden toteuma vertailu vastuualueittain jatkuu osassa 6.3. Seuraavalla sivulla tuloslaskelman toteumavertailu.

23

Tuloslaskelman toteumavertailu (sisäiset & ulkoiset)

Alkup. talousarvio

TA muutokset

TA muut Jälkeen

TP 2017 Poik-keama

Tot-%

Toimintatuotot

Myyntituotot 7 917 0 7 917 9 163 -1 245 116%

Maksutuotot 3 462 0 3 462 3 660 -197 106%

Tuet ja avustukset 429 0 429 520 -91 121%

Muut toimintatuotot 6 669 0 6 669 6 874 -205 103%

Toimintatuotot yhteensä 18 477 0 18 477 20 217 -1 739 109%

Toimintakulut

Henkilöstökulut -35 424 -100 -35 524 -34 664 -860 98%

Palkat ja palkkiot -27 702 -100 -27 802 -27 336 -466 98%

Henkilösivukulut -7 721 0 -7 721 -7 328 -394 95%

Eläkekulut -6 299 0 -6 299 -6 140 -159 97%

Muut henkilösivukulut -1 422 0 -1 422 -1 188 -234 84%

Palvelujen ostot -30 515 -960 -31 475 -33 143 1 668 105%

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 964 160 -5 804 -5 619 -185 97%

Avustukset -4 499 0 -4 499 -4 461 -39 99%

Muut toimintakulut -5 460 -100 -5 560 -5 426 -134 98%

Toimintakulut yhteensä -81 862 -1 000 -82 862 -83 312 450 101%

Toimintakate -63 384 -1 000 -64 384 -63 095 -1 289 98%

Verotulot 43 594 600 44 194 44 397 -203 100%

Valtionosuudet 23 747 187 23 934 23 838 96 100%

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 20 0 20 37 -17 184%

Muut rahoitustuotot 45 0 45 285 -240 634%

Korkokulut -377 0 -377 -47 -330 12%

Muut rahoituskulut -11 0 -11 -289 279 2 755%

Rah. tuotot ja -kulut yhteensä -323 0 -323 -14 -308 4%

Vuosikate 3 634 -213 3 421 5 125 -1 704 150%

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -3 401 0 -3 401 -3 536 134 104%

Poistot ja arvonal. Yhteensä -3 401 0 -3 401 -3 536 134 104%

Tilikauden tulos 233 -213 20 1 589 -1 569 7 830%

Poistoeron muutos 24 0 24 24 0 100%

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 257 -213 44 1 614 -1 569 3 635%

24

VEROTULOT Alkuperäinen talousarvio

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muut. jälk.

TP 2017 Poikkeama

Yhteensä 43 594 600 44 194 44 397 203

Kunnan tulovero 38 355 0 38 355 39 017 662

Kiinteistövero 3 078 600 3 678 3 077 -601

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 161 0 2 161 2 303 142

VALTIONOSUUDET Alkuperäinen

talousarvio Talousarvio-

muutokset Talousarvio muut. jälk.

TP 2017 Poikkeama

Yhteensä 23 747 187 23 934 23 838 -96

Kunnan opetus- ja kulttuuritoim Kunnan ja peruspalv.valtionosuu Verotuloihin per valtos tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus

-965 0 -965 -922 43

20 585 187 20 772 20 482 -290

4 127 0 4 127 4 130 3

0 0 0 147 147

Tuloveroprosentti verotettava

tulo milj. € Muutos

% 2013 20,50 259

2014 20,50 265 2,3

2015 20,50 264 -0,5

2016 20,50 265 0,3

2017 20,50 266 0,5

Kiinteistöveroprosentteja on Eurassa nostettu vuodelle 2016 ja niiden tuotto tilinpäätöksen mukaan oli 3,1 milj. eli noin 0,8 milj. euroa enemmän kuin 2015.

Kiinteistöveroprosentit:

- vakituiset asuinrakennukset 0,60 %

- muut asuinrakennukset 1,10 %

- yleinen kiinteistövero 1,10 %

- voimalaitos 3,10 %

- yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %

- rakentamaton rakennuspaikka 3,00 %

25

5.2. Investointiosan toteutuminen

Investoinnit yhteensä Alkuperäinen

talousarvio

Talous-arvio-

muutokset

Talousarvio muutosten j.

TP 2017 Poikkeama Tot-%

Netto yhteensä -5 082 000 -940 000 -6 022 000 -4 587 689 -1 434 311 76%

Menot -5 187 000 -940 000 -6 127 000 -5 390 311 -736 689 88%

Tulot, josta 105 000 0 105 000 802 622 -697 622

- Rahoitusosuudet 0 0 0 163 804 -163 804

- Pysyvien vastaavien myynnit 105 000 0 105 000 638 818 -533 818

Investoinnit ryhmittäin, summat ryhmien alussa

Alkuperäinen talousarvio

Talous-arvio- muutokset

Talous-arvio muutost.j.

TP

2017 Poikkeama Tot-%

Korvausinvestoinnit yhteensä -3 702 000 -180 000 -3 882 000 -3 807 413 -74 587 98%

Menot -3 702 000 -180 000 -3 882 000 -3 826 885 -55 115 99%

Tulot 0 0 0 19 472 -19 472

Muut pitkävaik.menot

7064 Valtion virastotalo peruskorj. -50 000 0 -50 000 0 -50 000 0%

Rakennukset yhteensä 2 642 000- -150 000 -2 792 000 -3 000 694 208 694 107%

7006 Tk-Vk peruskorjaus ja laajennu 0 0 0 -21 592 21 592

7020 Vuosikorjausinvestoinnit -400 000 64 000 -336 000 -171 248 -164 752 51%

7048 Päivätuulen remontti 0 -64 000 -64 000 -63 362 -638 99%

7050 Kiukaisten koulu luokkamuutos -130 000 0 -130 000 -160 723 30 723 124%

7052 Yhteiskoulun laajennus -1 600 000 0 -1 600 000 -1 753 616 153 616 110%

7054 Koulukeskus keittiö -30 000 0 -30 000 -3 496 -26 504 12%

7067 Tekniön peruskorjaus -10 000 0 -10 000 0 -10 000 0%

7068 Kotkaniemen perusk. ja laajen. -30 000 0 -30 000 -10 861 -19 139 36%

7071 Kulmakehän kiinteistön purku -30 000 0 -30 000 0 -30 000 0%

7072 Pajurannnan ulkomaalaus -30 000 0 -30 000 -43 512 13 512 145%

7074 Valvontakamerat eri kiinteist. -30 000 0 -30 000 -12 608 -17 392 42%

7075 Kauttuan koulu, puulattiat -300 000 0 -300 000 -552 015 252 015 184%

7077 Kk koulu asunnot kouluksi 0 -150 000 -150 000 -129 102 -20 898 86%

7079 Lukion vesivahinko 0 0 0 -58 420 58 420

8021 Elorannan sauna, rahoitusosuus 0 0 0 19 472 -19 472

8023 Turajärven rantasauna -52 000 0 -52 000 -39 425 -12 575 76%

Kiinteät rakent. ja lait. yhteensä -950 000 0 -950 000 -732 465 -217 535 77%

8000 Kaavateiden päällystys -200 000 0 -200 000 -166 920 -33 080 83%

8024 Kustaa Järvisen aukion rak. -150 000 0 -150 000 -6 769 -143 231 5%

9004 Vanhan verkoston saneeraus -600 000 0 -600 000 -558 777 -41 223 93%

Koneet ja kalusto yhteensä -60 000 -30 000 -90 000 -74 254 -15 746 83%

4023 Kauttuan koulu pulpetit -10 000 0 -10 000 0 -10 000 0%

4025 Kk koulu kalusto -10 000 -30 000 -40 000 -43 700 3 700 109%

4030 Koulujen käsityötil.kehittäm. -40 000 0 -40 000 -30 554 -9 446 76%

26

Investoinnit ryhmittäin, summat ryhmien alussa Alku-peräinen talousarvio

Talous-arvio- muutokset

Talous-arvio muutost. j.

TP 2017

Poikkeama

Tot-%

Laajennusinvestoinnit yhteensä -548 000 -325 000 -873 000 -597 273 -275 727 68%

Tietokoneohjelmistot yhteensä -227 000 -25 000 -252 000 -222 390 -29 610 88%

1042 As.hall.ohj.Dynastyn versiov. -25 000 0 -25 000 -31 576 6 576 126%

2012 Suun terv.huollon tekstiviesti -12 000 0 -12 000 -6 609 -5 391 55%

2014 Autom ilm.ja asiakaspalaute -20 000 0 -20 000 -10 956 -9 044 55%

3016 Kotihoidon mobiililaajennus -20 000 0 -20 000 0 -20 000 0%

4015 Tietostrategia ohjelma -150 000 -25 000 -175 000 -173 250 -1 750 99%

Kiinteät rakent. ja lait. yhteensä -310 000 -300 000 -610 000 -364 945 -245 055 60%

1044 Valokuituverkon täydennys -80 000 0 -80 000 -78 186 -1 814 98%

8014 Katuval. peruskorjaus -200 000 0 -200 000 -124 754 -75 246 62%

9026 Kaukovalvontajärj.täydent. -30 000 0 -30 000 -30 364 364 101%

9028 Neitsytmäen laajennus 0 -300 000 -300 000 -131 642 -168 358 44%

Koneet ja kalusto

2013 EKG-järjestelmä -11 000 0 -11 000 -9 937 -1 063 90%

Investoinnit ryhmittäin, summat ryhmien alussa

Alku-peräinen talousarvio

Talous-arvio- muutokset

Talous-arvio muut j.

TP 2017 Poikkeama Tot-%

Uusinvestoinnit yhteensä -832 000 -435 000 -1 267 000 -183 003 -1 083 997 14%

Menot -937 000 -435 000 -1 372 000 -966 154 -405 846 70%

Tulot, josta 105 000 0 105 000 783 150 -678 150 746%

Rahoitusosuudet 0 0 0 144 332 -144 332

Pys.vast. myynn. 105 000 0 105 000 638 818 -533 818 608%

Aineettomat oikeudet yhteensä -100 000 0 -100 000 -60 360 -39 640 60%

1036 Network matkailuprojekti -10 000 0 -10 000 -10 360 360 104%

Menot -15 000 0 -15 000 -15 799 799 105%

Tulot 5 000 0 5 000 5 439 -439 109%

1039 Euran historian kirjoitus -90 000 0 -90 000 -50 000 -40 000 56%

Tietokoneohjelmistot yhteensä -45 000 -40 000 -85 000 -55 740 -29 260 66%

1034 Raportointiohjelma -10 000 0 -10 000 0 -10 000 0%

1040 Kulunvalvontajärj.uusinta -20 000 -40 000 -60 000 -55 740 -4 260 93%

1041 Henkilöstöhall. työpöytä -15 000 0 -15 000 0 -15 000 0%

Muut pitkävaik.menot yhteensä 0 0 0 -14 766 14 766

9021 Ristola-Ilmiinjärvi pohjav. 0 0 0 -14 766 14 766

Menot 0 0 0 -32 409 32 409

Tulot 0 0 0 17 643 -17 643

Maa- ja vesialueet yhteensä 0 -300 000 -300 000 342 354 -642 354 -114%

1000 Maa-alueiden osto -100 000 -300 000 -400 000 -296 465 -103 536 74%

1001 Maa-alueiden myynti 100 000 0 100 000 638 818 -538 818 639%

27

UUSINVESTOINNIT JATKUU

Investoinnit ryhmittäin

Alku-peräinen talousarvio

Talous-arvio- muutokset

Talous-arvio muutost. j.

TP 2017 Poikkeama Tot-%

Rakennukset yhteensä -75 000 0 -75 000 58 250 -133 250 -78%

7031 Nuutti (autististen asuntola), tulot 0 0 0 58 250 -58 250

7065 Euran keskustan päiväkoti -75 000 0 -75 000 0 -75 000 0%

Kiinteät rakent. ja lait. yhteensä -255 000 0 -255 000 -101 124 -153 876 40%

8026 Liikenneturvallisuuskohteet -20 000 0 -20 000 0 -20 000 0%

8027 Käräjämäen pyörätien loppuosa -40 000 0 -40 000 -39 461 -539 99%

8028 Kevyen liik.väylä Eurakoski -35 000 0 -35 000 -3 098 -31 902 9%

8033 Suvituuli, ulkoleikkitelineet -20 000 0 -20 000 -17 431 -2 569 87%

8034 Lemmikki, Viuhula piha-alue -10 000 0 -10 000 -11 345 1 345 113%

8071 Vt 12-Kt 43 risteysjärj.Soupas, tulot 0 0 0 50 000 -50 000

9023 Varkaudenmäentien hulevesijärj -40 000 0 -40 000 -54 698 14 698 137%

9024 Laitilan paineenkorotusasema -40 000 0 -40 000 -6 276 -33 724 16%

9025 Kunn.tekniikan verkoston laaj. -50 000 0 -50 000 -18 816 -31 184 38%

Koneet ja kalusto yhteensä -235 000 -25 000 -260 000 -223 822 -36 179 86%

4024 Kauttuan koulu kalustus -10 000 0 -10 000 -10 222 222 102%

4028 Koulukeskus, kalusto -170 000 0 -170 000 -183 630 13 630 108%

4031 Kiukaisten koulun kalusto 0 -25 000 -25 000 -15 129 -9 871 61%

5011 Hinnerjoen ja Panelian kirj. -25 000 0 -25 000 -14 841 -10 159 59%

7301 Varavoimakoneiden hank. -30 000 0 -30 000 0 -30 000 0%

Muut aineelliset hyöd. yhteensä -13 000 0 -13 000 0 -13 000 0%

1008 Taidehankinnat, -13 000 0 -13 000 0 -13 000 0%

UI / Osakkeet ja osuudet yhteensä -109 000 -70 000 -179 000 -127 795 -51 205 71%

1003 Satakunnan Sairaanhoitopiiri -109 000 0 -109 000 -125 401 16 401 115%

1004 Osakkeiden osto 0 -70 000 -70 000 -2 394 -67 606 3%

28

RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN

Alkup. TA

TA muutos

TA muut. jälkeen

TP 2017

Poik-keama

Tot-%

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 634 -213 3 421 5 125 -1 704 150% Tulorahoituksen korjauserät -235 0 -235 -472 237 201%

3 399 -213 3 186 4 653 -1 467 146%

Investointien rahavirta

Investointimenot -5 187 -940 -6 127 -5 390 -737 88% Rahoitusosuudet investointimenoihin

0 0 0 164 -164

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

105 0 105 645 -540 614%

-5 082 -940 -6 022 -4 581 -1 441 76%

Toiminnan ja invest. rahavirta -1 683 -1 153 -2 836 72 -2 907 -3%

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys -40 0 -40 -24 -16 60% Antolainasaamisten vähennys 72 0 72 289 -217 402%

32 0 32 265 -234 839% Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 400 0 4 400 0 4 400 0% Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0 0 -1 884 1 884

Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 100 0 -2 100 1 600 -3 700 -76%

2 300 0 2 300 -284 2 584 -12% Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset

0 0 0 9 -9

Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 3 -3

Saamisten muutos 0 0 0 -569 569

Korottomien velkojen muutos 0 0 0 845 -845

0 0 0 288 -288

Rahoituksen rahavirta 2 332 0 2 332 269 2 062 12%

Rahavarojen muutos 649 -1 153 -504 341 -845 -68%

RAHAVARAT 31. 12.

1 934

1. 1. 1 593 341

29

5.3. Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vastuualueittain ja syyt poikkeamiin

100 KUNTAJOHTAMINEN –

Kunnanjohtaja Juha Majalahti

Talousarvion toteutuminen

Kuntajohtaminen

Ta 2017 Tot. 2017 Poik-keama Syy poikkeamaan (lyhyt selvitys)

Tuotot 640 500 1 088 318 447 818 Maa-alueiden myyntituotot ylittyivät 300 000€, myös metsänmyynnistä kertyi lähes 100 000 € enemmän

Kulut -1 069 264 -1 450 686 -381 422

Metsänmyynti, maa-alueiden purkutyöt (palvelu- ja liikekeskuksen alue), henkilöstömenot ja erilaiset palveluiden ostot ylittivät varatun määrärahan.

Netto -428 764 -362 369 66 395 Palvelualueen nettotulos oli kuitenkin talousaviota parempi.

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet

Päämäärä Asukasluvun kasvu Toteutuminen

Suunnittelukauden tavoitteet 2017-19

Asukasmäärän lasku pysäytetään 31.12.2016 tasolle (12 001)

Asukasmäärän lasku taittui viime vuonna ja laskua oli 82 henkilöä (2016: 131 ja 2015: 191). Vuoden päättyessä asukasmäärä oli 11 919. Kunnassa käynnistettiin EuraPlus-kasvuohjelman valmistelu, minkä kaksi keskeisintä tavoitetta on kääntää asukasmäärä kehitys kasvuun ja saada uusia työpaikkoja ja yrityksiä kuntaan. Ohjelma hyväksytään valtuustossa 23.4.2018.

Talousarviovuoden tavoitteet

Työttömyysasteen pienen-täminen alle Satakunnan ja valtakunnallisen keskiarvon

Arviointikriteerit Asukasluvun kehitys, keskimääräinen työttö-myysprosentti Sata-kunnassa ja maassa

Kunnan työttömyysaste oli vuoden päättyessä 7,6 % (2016 se oli 9,8%), maakunnan 11,3 % (14,9%) ja koko maan 11,2 (13,6)

Vastuuhenkilö kunnanjohtaja, tulosalueiden johtajat

Päämäärä Yrittäminen ja uudet elinkeinot Toteutuminen

Suunnittelukauden tavoite

Souppaan alueen kaavoitus Alueelta ostettiin lisämaata tie- ja liittymäjärjestelyjen toteuttamiseksi. Kaavoitus etenee, kun em. järjestelyistä on sovittu valtion kanssa. Kunta teki maakaupan yhteydessä sopimuksen Voippaan asuinalueen kaavoittamisesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta.

Talousarviovuoden tavoite

Yritystonttien markkinointi ja myynti yhdessä yrittäjien ja yhdistysten kanssa

Neitsytmäen infrastruktuurin rakentami-nen siten, että alueelta voidaan vuoden myydä teollisuustontteja vuoden 2018 alkupuoliskolla.

Yhteistä markkinointi- ja myyntialustaa ei ole toteutettu.

30

Arviointikriteeri /mittari

Perustettavat yritykset Euraan perustettiin vuonna 2017 uusia yrityksiä 58 ja vuotta aiemmin 51 yritystä.

Asemakaavan hyväksyminen

Vastuuhenkilö kunnanjohtaja, tekninen johtaja

Päämäärä Työ, asuminen, palvelut ja kylät Toteutuminen

Suunnittelukauden tavoite

Tonttimarkkinointikampanja Kampanjaa käynnisteltiin Eurapäivänä, mutta merkittävämpi markkinointi käynnistyy osana kasvuohjelmaa v. 2018.

Talousarviovuoden tavoite

Yhden kerrostalohankkeen käynnistäminen

Palvelurakennetta vahvistetaan käynnistämällä uuden keskustaan sijoittuvan päiväkodin toteuttaminen.

Uutta kerrostalohanketta ei käynnistynyt. Kaavoitusvaiheessa on useamman kerrostalotontin varaus. Kaavat vahvistuvat v. 2018.

Arviointikriteeri /mittari

Varhaiskasvatuksen palveluverkko-selvityksen perusteella ratkaisut, perusopet. palveluverkon toteutus

Varhaiskasvatusverkon suunnittelu eteni vuonna 2017 niin, että lopulliset ratkkaisut tehdään huhtikuussa 2018.

Kiukaisten ja Euran yhteiskoulut yhdistettiin 1.8.2017 ja kouluverkon katsotaan nyt olevan valmis.

Henkilöstön kelpoisuusehdot ja vuotuiset suunnitelmat

Henkilöstökoulutus strategian ja palvelustrategian integroimiseksi

Vastuuhenkilöt kunnanjohtaja, tulosalueiden johtajat

Päämäärä Kasvuimago ja kuntakuva Toteutuminen

Suunnitteluk. tavoite Ympäristön kohentaminen.

Talousarviovuoden tavoite

Tapahtumatuotanto yrittäjien ja yhdistysten kanssa

Ympäristön hoidon tehostaminen osana ympäristöprojektia.

Tapahtumia on järjestetty yhdessä yhdistysten kanssa aikaisempaan tapaan. Suomen juhlavuonna yhdistyksille jaettiin erillinen tapahtuma-avustus itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumiin. Tuen avulla järjestettiin kymmeniä tapahtumia.

Arviointikriteeri /mittari

Markkinointiviestinnän uudistaminen 2017 neuvoteltiin sopimus J-P Graphics oy:n kanssa tulevan EuraPlus-kasvuohjelman tarpeisiin.

Osayleiskaavan perusteella uusi kaavoitussuunnitelma

Suunnitelman laatimista ei ole aloitettu. Kaavaprosessit kesken mm. Satakunnan kadun, Panelian teoll. alueen, Krelulan rannan alueilla

Laajennetaan kuntayhteistyötä eri toimijoiden ja palveluiden kesken

Pääosa toiminnasta on järjestetty yhdistysten, muiden hallintokuntien ja muiden kuntien kanssa.

Verkostomainen toimintatapa

Tapahtumayhteistyö Järjestettiin useita tapahtumia eri tahojen kanssa, kuten Lasten tammikuu, senioriviikko ja Eurapäivät.

Vastuuhenkilö kunnanjohtaja, tulosalueiden johtajat

31

Päämäärä Ympäristö- ja historiavastuu Toteutuminen

Suunnittelukauden tavoite Historian kirjoitustyöprosessin käynnistäminen

Infrastruktuurin toimivuuden turvaaminen. Uuden vedenottamon rakentaminen.

Kirjoitustyö käynnistettiin vuonna 2017 tekemällä sopimus yhteistyöstä. Kirjoitustyö ajoittuu viidelle vuodelle.

Talousarviovuoden tavoite Koulujen uudet opetus-suunnitelmat

Vesihuoltolaitoksen verkostojen korjaustyöt, joiden tavoitteena on vuotovesien vähentäminen.

Uuden vedenottamon ottoluvan saaminen ja tukkuvesiyhtiön perustaminen.

Matkailuhankkeen toteuttaminen ja toimenpiteet yhdessä yritysten kanssa

Vuoden 2017 lopussa päättyi kunnan vetämä matkailuhanke, minkä jatkoksi Pyhäjärviseudun leader käynnisti uuden matkailuhankkeen. Hankkeen tuotoksena oli mm. Pyhäjärviseun yhteinen matkailusivut ja Ruukinpuiston opasteet. Kunta liittyi Alvar Aalto kaupunkiverkkoon, mikä luo suuret mahdollisuudet aina kansainvälistä matkailua myöden.

Arviointikriteeri /mittari Näyttelytoiminnan suunnittelu Näyttelytoimintaa on laajennettu mm. Sote-keskuksessa ja Ruukinpuistossa. Kuvataiteen kehittämisohjelman on otettu käyttöön.

Vastuuhenkilö kunnanjohtaja, tulosalueiden johtajat

Päämäärä Aktiiviset kuntalaiset Toteutuminen

Suunnittelukauden tavoite Aktivoidaan yhdistyksiä erikseen ja yhdessä kunnan kanssa järjestämään strategiaa tukevaa toimintaa

Kevyenliikenteen verkoston turvallisuuden lisääminen.

Yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä tehtiin monipuolisesti niin toiminnan suunnittelun kuin toteutuksen yhteydessä. Liikunta- ja nuorisojärjestöille jaettiin yleis- ja kohdeavustuksia yhteensä n. 70.000 €.

On jaettu avustuksia erityisesti Suomi100-juhlavuoden toimintaan yhteisöllisyyden lisäämiseksi.

Talousarviovuoden tavoite Luodaan edellytykset paremmalle liikuntapaikkojen käytölle.

Pienten liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden toteuttaminen.

Urheilukeskuksen ja liikuntasalien osalta jaettiin käyttövuoroja tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti niin yksityisille kuin yhdistyksille. Kaikille hakujoille saatiin tarjottua vuoro. Myös liikunta-alueiden kunnossapitoa tarjottiin tasapuolisesti ympäri kuntaa.

Laadittiin suunnitelmat sekä avustus-hakemus Aluehallintovirastolle koskien urheilukeskuksen alueelle perustettavaa liikuntapuistoa ja skeittiparkkia.

32

Arviointikriteeri /mittari Luodaan uusi osallistumisen ja kuntalaisvaikuttamisen toimintakenttä

Vanhus-, veteraani- ja vammaisneuvosto jatkoivat toimintaansa. Perustettiin ja nimettiin nuorisovaltuusto. Kuntalaisvaikuttamisen ja osallistumisen mallien suunnittelu aloitettiin.

Vastuuhenkilö kunnanjohtaja, tulosalueiden johtajat

Päämäärä Itsenäinen ja yhtenäinen Eura Toteutuminen

Suunnittelukauden tavoite Kunnan talous tasapainotetaan kestävällä tavalla ja pitkä-vaikutteisilla toimilla

Tarpeettomien kiinteistöjen realisointi.

Talousarviovuoden tavoite Kunta panostaa kuntien väliseen yhteistyöhön kuntaliitosten sijaan

1-2 kiinteistön raelisointi.

Arviointikriteeri /mittari Yritysten, seurakunnan ja kunnan välistä yhteistyötä lisätään

Nuorisopalvelut teki tiivistä yhteistyötä seurakunnan nuorisotyön kanssa.

Koulujen fyysiset puitteet hyödynnetään palvelurakenteen kehittämisessä

Vastuuhenkilö kunnanjohtaja, tulosalueiden johtajat

33

HALLINTOPALVELUT –

vs. Hallintojohtaja Merja Koski

Talousarvion toteutuminen

HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ

Ta 2017 Tot. 2017

Poik-keama Syy poikkeamaan

Tuotot 172 700 131 562 -41 138 Korvauksia budjetoitu virheellisesti tuloksi hallintopalveluihin

Kulut -1 896 022 -1 695 466 200 556 Kulut jäivät 200 000 budjetoidusta; eläkekulut toteutuivat noin 40 000 ja palveluiden ostot 90 000 pienempinä Netto -1 723 322 -1 563 904 159 418

1030 Hallintopalvelut Tuotot 69 300 62 113 -7 187 SV korvaukset eivät jää hallintopalveluiden tuloksi

Kulut -669 688 -614 061 55 627 Säästöä tuli eläkekuiluissa lähes 40 000 €

Netto -600 388 -551 948 48 440

1070 Henkilöstöpalvelut Tuotot 83 000 36 804 -46 196 Kulut -748 781 -691 180 57 601 Palveluiden ostot olivat noin 90 000 pienemmät

Netto -665 781 -654 376 11 405

1080 Kasvuimago ja kuntaidentiteett

Tuotot 0 0 0 Kulut -35 169 -32 021 3 148 Netto -35 169 -32 021 3 148

1095 Kulttuuritoimi Tuotot 20 400 32 645 12 245 Kulut -442 384 -358 204 84 180 Määrärahaa jäi käyttämättä noin 85 000 €

Netto -421 984 -325 559 96 425

Hallintopalveluiden keskeisinä tavoitteina on huolehtia Euran kunnan hallinnon sujuvuudesta, asiakirjahallinnosta ja arkistoinnista, henkilöstö-hallinnon palveluista, työllistämispalveluista ja kuntaidentiteettiin liittyvien palvelujen tuottami-sesta ja koordinoinnista. Perustehtävien lisäksi yllä mainittuja tavoitteita on toteutettu vuoden 2017 aikana mm. seuraavin toimenpitein:

Hallintopalvelut

+ Kuntavaalien valmistelu- ja toteuttaminen.

+ Uusien valtuutettujen koulutuksen suunnittelu keväällä ja toteuttaminen alkusyksyllä.

+ Organisaatiouudistuksen toteuttaminen: Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut (3 henkilöä) on siirretty hallintopalveluihin kasvuimago- ja kuntaidentiteetin vastuualueeksi. Lisäksi palkanlaskijat (4) siirretty 1.1.2017 alkaen

hallintopalveluihin. Palkkahallinnon ja kulttuuri-palveluiden siirtäminen hallintopalveluiden palvelualueeseen on merkinnyt yhteen-sovittamistoimia, jotka ovat on onnistuneet hyvin ja sujuvasti.

+ Hallintosääntö on kokonaisuudessaan hyväksytty ja astunut voimaan 1.6.2017. Hallintopalvelut on valmistellut syksyn aikana hallintosääntöön päivityksiä.

+ Strategian päivitystä on valmisteltu uuden kuntalain hengen mukaiseksi ja se otettiin käyttöön 4.12.2017 valtuuston päätöksellä.

+ Euran kunnan valmiussuunnitelman laatiminen aloitettiin elokuussa 2017 ja saatetaan valmiiksi toukokuussa 2018. Samoin laadittiin kunnalle evakuointisuunnitelma.

+ Luottamushenkilökoulutus ja valmistelija-koulutus suunniteltiin keväällä 2017 ja toteutet-tiin syksyn aikana.

34

+ Sähköinen kokous otettiin käyttöön kaikissa toimielimissä.

+ Euran kunnan tietojen tallennus Suomi.fi-palvelutietovarantoon on toteutettu.

+ Toimielinten kokousten valmistelijoille on järjestetty iltapäivän mittainen päätöksen-tekoprosessia koskeva työpaja ja valmisteltu opasmateriaali asiasta. Tavoitteena hallinto-käytänteiden yhdenmukaisuus ja kuntalain ja hallintosäännön mukainen käytäntö.

+ Aloitettiin viestintäohjeen päivitys.

Henkilöstöpalvelut

+ Hallintosihteerien rekrytoinnit ja perehdytykset on hoidettu. Henkilöstöpalvelut on osallistunut myös muihin rekrytointeihin tarpeen mukaan.

+ Organisaatiouudistuksesta on seurannut useita nimike- ja palkkausmuutoksia, joita henkilöstö-palvelut on koordinoinut ja työ jatkuu edelleen.

+ Työajan seurantajärjestelmän uudistusprosessi on toteutettu.

+ Syksyn aikana on toteutettu esimieskoulutus aiheena työsuhdeasiat käytännössä.

+ Syksyn aikana valmisteltu hallitukselle hyväksyt-täväksi työsuhdeasiain periaatteet ja ohjeet.

+ Työhyvinvointikysely toteutettiin loppusyksyssä ja siihen liittyvät palautetilaisuudet henkilöstölle toteutetaan alkuvuonna 2018..

+ Työllisyyspalveluiden uudelleen organisoinnin suunnittelu yhdessä peruspalveluiden ja sivistyspalveluiden kanssa on käynnistetty. Tavoitteena on, että uuden työvoimapalvelu-keskuksen ja Sorkkisten toimintakeskuksen toiminta voisi alkaa vuoden 2018 aikana.

+ Päivitetty aloitetoiminnan ohjeistus.

Kasvuimago ja kuntaidentiteetti

+ Kulttuurikasvatussuunnitelman julkaiseminen

+ Lasten tammikuu (lähes 40 tapahtumaa), viisi lastenteatteriesitystä, kahdeksan lasten kesäpajaa, Wanhan ajan leikkipäivä ja Pikku Kakkosen näyttely

+ Viisaat ja vireät -luento, vanhojen valokuvien katseluillat, seniori-ikäisten kulttuuriviikko, seniori-ikäisten kesäpäivä

+ Esihistoriaseminaari, Sanat! –kirjallisuus-tapahtuma, Viikinkipäivä, Eurapäivät (29 tapahtumaa), Muinaisaikaan -tapahtuma,

Viikinkitaitokisat, Alvarin päivä, historialuento-sarja, uusi korunäyttely, Muistoja Kauttuan Kuvasta –näyttely, itsenäisyyspäivänjuhlat, Anna Turusen valoteos, nuorten Suomi 100 –juhlat, Toukokuun Taidekierros, Petteri Sariola -konsertti

+ Villiinny Koskeljärvestä!-tapahtuma, Ylläty ympäristössä ympäristötaideteosten

+ Näyttelyitä: Esihistorian opastuskeskus naurava lohikäärme, Kauttuan tehtaitten museo, Alvar Aallon terassitalo

+ Tapahtumien lisäksi on tehty taidehankintoja, järjestetty testamenttilahjoituksen turvin lasten kulttuuritapahtumia, ylläpidetty kotiseutu-arkistoa, aloitettu Euran historiankirjoitus, laadittu kulttuurikasvatussuunnitelma, järjestet-tiin Suomi 100-juhlavuoden tapahtumia ja Euran hakemuksesta pääsi euranrinkilä kulttuuri-perinnön kansalliseen luetteloon.

+ Tammikuussa 2017 perustettiin Alvar Aalto –kaupunkien verkosto, jonka perustajajäsen Eura on. Verkostotapaamisia oli useita ja verkoston kautta on tekeillä mm. Visit Alvar Aalto –matkailusivusto.

+ Network, Kulttuurista voimaa Pyhäjärviseudun matkailuun –hanke päättyi joulukuussa 2017. Hankkeen aikana mm. hankittiin valaistus Ruukinpuiston talliin, tehtiin Pyhäjärviseudun yhteiset www.visitpyhäjärviseutu.fi -sivut sekä osallistuttiin monien tapahtumien järjestä-miseen (esim. Kesän makuja).

+ Ruukinpuiston toimijoiden kanssa osallistuttiin Tampereen kotimaan matkamessuille ja Ruukinpuiston tapahtumista koottiin kesäesite.

+ Lisäksi toimitettiin kaksi Eura-tiedotetta, tonttimarkkinointia varten tehtiin nettisivusto, kotisivu-uudistus viimeisteltiin, some-päivityksiä tehostettiin, uudistettiin tienvarsimainokset Suomi 100-teemalla, Esihistorian Eura –esite päivitettiin, Euralainen kulttuurityky –esite päivitettiin ja Minun Eurani –valokuvakilpailu toteutettiin Instagramissa.

35

KONSERNIN TUKIPALVELUT

Talousjohtaja Katja Aalto

Konsernin tukipalvelut yht.

Ta 2017 Tot. 2017 Poikkeama Syy poikkeamaan

Tuotot 8 512 019 9 501 028 989 009 Koko palvelualueen osalta näkyy toimitilapalveluiden sisäisten ja

Kulut -8 923 204 -9 308 961 -385 757 ulkoisten tuottojen ja kulujen kohdistamisen haasteet niin budjetointi

Netto -411 186 192 067 603 253 kuin seuranta vaiheessa.

1100 Laskenta ja tietohall.palvelut Tuotot 350 000 346 376 -3 624 Kulut -1 067 016 -937 598 129 418 Säästöt tulivat henkilöstökuluista 80 000€ ja palveluiden ostoista mm.

Netto -717 016 -591 222 125 794 verotuskustannukset laskivat 23 000€.

1120 Toimitilapalvelut Tuotot 7 968 419 8 956 277 987 858 Budjetointivaiheessa ei oltu huomioitu monia sisäisiä ja ulkoisia tuloja

ja menoja, nettotulos on kuitenkin budjetoitua parempi. Kulut ylittyivät huolimatta 300 000 lisämäärärahasta. Väistötilojen ja muut ulkoiset vuokrat olivat 200 000 korkeammat, ja elintarvike- ja. kuljetuskustannukset nousivat hieman, nämä katettiin laskutuksella. Muu osuus noususta sisäisten erien (tuotot/kulut) kohdentamisilla.

Kulut -7 577 839 -8 109 113 -531 274

Netto 390 580 847 164 456 584

1170 Maaseutupalvelut

Tuotot 193 600 198 375 4 775 Kulut -278 349 -262 250 16 099 Netto -84 749 -63 874 20 875 Nettosumma on Euran oma osuus maaseututoimen kustannuksista.

Konsernin tukipalvelut on kokonaan uusi palvelualue, johon on yhdistetty talous- ja it –hallinto, toimitilapalvelut ja maaseutupalvelut. Toimintamallien luomisessa edettiin kokonai-suutena ja kustannusten jako täsmentyi vuoden aikana. Tavoitteena on laadukas ja asiakas-lähtöinen toimintamalli, jossa toimitilojen ja palveluiden kustannukset kohdennetaan läpi-näkyvästi.

Talous- ja tietohallintopalvelut

Talouspalveluiden tavoitteena oli tilikauden positiivinen tulos, joka toteutui. Talouspalveluissa pyrittiin edesauttamaan ajantasaisen talouden -ja riskienseurannan toteuttamista niin palvelualueilla kuin koko konsernissa seuraavin toimenpitein:

- laskutasolle porautuminen TANEssa (talouden-seurantajärjestelmä)

- suoriteperusteinen laskujen kirjaaminen

- siirtyminen neljännesvuosittaiseen laajen-nettuun raportointiin

- konserniohjeen ja -ohjauksen kehittäminen

- vakuutusturvan tarkistaminen ja vakuutusten kilpailuttaminen koko konsernissa

- hankintaprosessin kehittäminen mm. pienhankintaohjeen laatiminen ja hankinta-yhteistyön sekä sähköisen portaalin käyttöönottaminen

- Kauttuanpuiston ja Uima- ja urheiluhallin kirjanpidon kehittäminen

Vuoden 2017 suurimmat investointikohteet tietohallintopalveluissa olivat uuden palvelin-järjestelmän hankkiminen, valokuituyhteyden rakentaminen Kauttualle ja F-secure –virus-ohjelmiston lisenssien uusiminen.

Uusi palvelin hankittiin viiden vuoden leasing-sopimuksella. Samassa yhteydessä uusittiin varmistusjärjestelmä. Valokuituverkko laajennettiin Kauttualle. Samalla kuituverkkoon saatiin vika-sietoiseksi, koska suurimpaan osaan kohteista yhteys saadaan muodostettua kahta eri reittiä pitkin.

Lisäksi Tietohallinto oli mukana työajan-seuranta/kulunvalvonta -ohjelmiston hankinnassa ja käyttöönotossa sekä koulujen langattoman verkon asentamisessa sekä Cromebook -hankinnassa ja käyttöönotossa.

Työajanseuranta tuli käyttöön lähes kaikille kunnan työntekijöille. Kulunvalvonta asennetaan kunnanvirastolle tammikuussa 2018. Kaikille

36

kouluille rakennettiin kattava langaton verkko. Kaikki nelos- ja seiskaluokkalaiset saivat henkilökohtaisen Cromebookinsa. Lukion ekaluokkalaiset saivat henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet.

Toimitilapalvelut

Toimitilapalvelut jakautuvat kolmeen yksikköön: siivouspalvelut, ruokahuolto ja kiinteistöpalvelut. Kiinteistöpalveluissa on vastattu talousarviossa esitettyihin tavoitteisiin:

- kosteuden rasittamia kiinteistöjä on otettu työn alle ja kehitetty toimintamalli

- kiinteistökannan järjestelmälliseen kunnossa-pitoon ja dokumentointiin on paneuduttu uuden ohjelman avulla alkaen Kauttuan-puistosta

- ylimääräisen kiinteistömassan realisointia palvelualue on edistänyt omalta osaltaan, realisointi ei ole edennyt ja sitä kautta ei ole saavutettu säästöjä ylläpito ja kunnossapito-kuluihin

Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi toimitilapalvelut on kuvannut palvelukuvaukseen oman toimintamallinsa.

Toimitilapalveluiden osalta kustannusten kohdistaminen oikein sisäisesti vaatii vielä kehittämistä: toimitilapalveluiden nettotulos on 850 000 euroa, joka ei riitä vielä kattamaan 1,6 milj. euron poistoja, jotka sen pitäisi kerätä sisäisinä vuokrina.

Esimerkkinä toteumataulukossa mainitusta määrärahojen kohdentamisen vaikutuksista voidaan ottaa siivouspalveluun kirjatut sisäiset menot ja tulot 175 000 €. Kirjauksella on jaettu kohdentamattomat siivoustyön hallinnolliset ja varahenkilöiden kulut kohteille. Näin on tehty, jotta ne tulevat myös vuokranmääritysperusteiksi. Kirjausta ei ole huomioitu budjetointivaiheessa, jonka takia sekä tulot että menot ylittyvät 175 000 €.

Siivouspalvelujen henkilöstökulujen osalta menot olivat pienemmät mitä talousarvioissa arvioitiin. Säästöä saatiin yli 50 000 €, koska Kiukaisten yhteiskoulu lakkautettiin sekä tehostettiin sisäisesti toimintaa.

Ravintopalvelun vuoden 2017 toteuma on ulkoisten tulojen osalta reilusti ylittynyt (128,2 %). Myös sisäiset tulot ovat toteutuneet suunniteltua paremmin. Myös ulkoisten toimintakulujen osalta talousarvio on ylittynyt, mutta nettona ravintopalveluiden tulos oli hyvä. Ravintopalveluissa oli arviolta n. 900 sairauslomapäivää vuoden 2017 aikana. Suurimpaan osaan sairauslomista on

jouduttu palkkaamaan ulkopuolinen sijainen, jotta ruoantuotanto ja - jakelu on saatu toimimaan.

Aterioiden kuljetuskustannukset muodostuivat suunniteltua suuremmiksi. Elintarvikekulut olivat arvioitua suuremmat vuoden 2017 aikana. Tähän osaltaan vaikutti se, että budjetin laadinnan jälkeen Jokimutkan alueen palvelukodit aloittivat ostamaan ravintopalveluilta aamu-, päiväkahvi- ja iltapala-tarvikkeet.

Euran kunnan hajanainen palvelurakenne (perusturva, peruskoulut, varhaiskasvatus) tuo nousupainetta toimitilapalveluiden järjestämiseen mm. ruokapalveluiden kuljetuskustannuksina ja pieninä työyksiköinä.

Maaseutupalvelut

Maaseututoimi hoitaa maaseutuelinkeinohallinnon paikallisena viranomaisena ja osana integroitua hallinto- ja valvontajärjestelmää (IACS) erilaisia EU:n ja kansallisten tukien hakemiseen, käsittelyyn, maksatukseen ja valvontaan sekä maaseudun kehittämiseen liittyviä tehtäviä.

Maaseutupalvelut on hoitanut sopimusten perusteella maaseutuhallinnon tehtäviä vuonna 2017 kuuden kunnan ja kaupungin alueella. (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Rauma). Päätoimipaikkana on entinen Kiukaisten kunnantalo. Viikoittainen vastaanottopäivä on järjestetty Kokemäellä ja Nakkilassa.

Aktiivitilojen lukumäärä alueella oli 15.6.2017 yhteensä 1050. Vaikka aktiivitilojen määrä vähenee keskimäärin 3 %/vuosi, niin toimialueen tilalukumäärä kasvoi vuonna 2017, koska kuntaliitoksen kautta entisen Luvian kunnan viljelijät tulivat mukaan joukkoon. Toiminnan kustannukset jaetaan tilojen lukumäärän suhteessa. Euran kunnan osuus kustannuksista on 30,54 %.

Keväällä tehtiin vielä Ely-keskuksen johdolla 2016 alkanutta selvitystä maaseutuhallinnon nykytilanteesta Satakunnassa, sen siirtymiseksi maakuntahallintoon. Ilmoitus maakuntauudistuksen lykkääntymistä kesällä vuoteen 2020 hidasti syyspuolen valmisteluja.

Maaseututoimen:

Maaseututoimen kautta kulki v.2017 aikana tukea yhteensä noin 32,18 milj. euroa. Tästä euralaisten tilojen osuus 319 tilalle on 9,34 milj.

Henkilöstö Hlötyövuodet

6 5,55

37

euroa. Maksatukset painottuvat loppuvuoteen. Tilojen keskipeltoala Eurassa on 43,5 ha ja koko alueella 48,2 ha.

Viljelijöitä koulutettiin keväällä alueella neljässä eri tilaisuudessa alueella. Sähköinen asiointi on jo vallitseva, vaikka kaikki viljelijät eivät tee sitä itse. Sähköisen tukihaun osuus hakemuksista on nyt 89 %, joka on hieman valtakunnallista keskiarvoa alempi.

Maaseutuvirastolle annettavassa vakuutuksessa maksajavirastotehtävien hoidosta edelliseltä rahoitusvuodelta on liitteenä 54-kohtainen itsearviointilomake, jonka asteikolla1-4 on tehtävät arvioitu hoidetun keskiarvolla 3,57.

Maaseututoimen tavoitteet:

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Maaseututoimen tavoitteena on tukihakemusten käsittely siten, että maksatukset voidaan suorittaa ajallaan.

Käsittelyaika ja määräajat maksajavirastosopimuksen mukaisesti

Kaikki maksatukset tapahtuvat ajallaan

Käsittely ja maksatukset on hoidettu ajallaan

38

300 PERUSTURVAPALVELUT –

va. Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää

Talousarvion toteutuminen

Perusturvapalvelut yhteensä

Ta 2017 Tot. 2017 Poikkeama Syy poikkeamaan

Tuotot 3 743 854 4 097 421 353 567 Hintoja on tarkennettu vastaamaan tarkemmin kuluja ja palvelujen ostojen määrät ovat kasvaneet, osaa ei budjetissa

Kulut -43 005 585 -42 851 918 153 667 Palkkoihin varattu määräraha alittui 400 000 ja lisä- määrärahaa ei kulunut niin paljon erikoissairaanhoitoon

Netto -39 261 731 -38 754 497 507 234 Nettona noin 0,5 milj. ennakoitua parempi tulos.

3000 Perusturvapalvelut hall.

Tuotot 0 4 773 4 773 Henkilöstömenot ylittyivät noin 190 000 euroa johtuen

Kulut -593 808 -790 944 -197 136 henkilöstön siirtämisestä muualta kehittämisyksikköön

Netto -593 808 -786 171 -192 363 IT- kulut nousseet, kun lisenssit tiliöity kaikki hallintoon. 3100 Terveyspalvelut Maksutuottoja kertynyt budjetoitua enemmän mm. koti-

Tuotot 1 133 000 1 253 720 120 720 sairaalan tuottoja ei oltu budjetoitu, myös muuta kasvua

Kulut -24 659 095 -23 450 453 1 208 642

Palkkamenot toteutuivat noin 400 000 pienempinä, osa näistä siirtyi hallintoon. Erikoissairaanhoidosta saatiin palautuksina ja kalliiden hoitojen tasauksena 600 000.

Netto -23 526 095 -22 196 733 1 329 362 Nettona terveyspalvelut 1,3 milj. parempi tulos.

3300 Sosiaalipalvelut Maksutuotot ylittyivät mm. vanhuspalveluissa jäänyt

Tuotot 2 610 854 2 838 928 228 074 budjetoimatta osa maksutuotoista

Kulut -17 752 682 -18 610 500 -857 818

Palkat alittuivat 130 000, mutta palvelujen ostot ylitt. erityisesti lastensuojelussa, vanhusten asumispalveluissa ja kodinhoitoavussa

Netto -15 141 828 -15 771 572 -629 744 Nettona vastuualueen talous oli 0,6 milj. heikompi

Lisämäärärahasta tarvittiin vain puolet

Perusturvapalveluiden vuoden 2017 talousarvion kehitystä seurattiin kolmen kuukauden välein tehdyillä talouden seurantaraporteilla. Kuuden kuukauden toteutumassa oli jo todettavissa, että toimintatuottojen ylitys ja henkilöstömenojen alitus ei pysty korvaamaan palveluiden ostojen ylitystä. Menojen ylitys johtui pääosin erikoissairaanhoidon ostoihin varatun määrärahan ylityksestä. Tasaisella kertymällä perusturvapalveluiden talousarvio oli ylittymässä.

Perusturvalautakunta (24.10.2017 § 100) esitti kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle 1 milj. lisämäärärahaa palveluiden ostoihin yhdeksän kuukauden toteuman perusteella. Kunnanvaltuusto (13.11.2017 § 74) myönsi lisämäärärahan terveys-palveluiden vastuualueelle.

Muutoksen vuosi 2017

Organisaatiouudistuksen valmistelu aloitettiin vuoden 2017 alussa. Uudistuksen tavoitteen oli luoda asiakas-lähtöisiä ja toiminnallisia palvelu-kokonaisuuksia. Palvelukokonaisuuksissa yhdistyi-sivät sosiaali- ja terveyspalvelut. Valmistelussa pyrittiin ottamaan huomioon valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen suunta-viivat.

Organisaatiouudistuksessa muodostettiin neljä vastuualuetta:

- sote-avopalvelut, - vanhuspalvelut, - vammaispalvelut ja - lasten ja nuorten palvelut.

Lisäksi muodostettiin kehittämis- ja palveluyksikkö.

39

Organisaatiouudistuksen mukaiset vastuualueet tulivat käyttöön 1.6.2017 alkaen. Talousarvion osalta uuden vastuualuejaon mukaiset kustannuspaikat otettiin käyttöön vuoden 2018 talousarviossa.

Vuoden 2017 keväällä sosiaalipalveluja keskitettiin Euran terveyskeskukseen. Terveys-keskukseen muuttivat aikuissosiaalityö, vanhus- ja vammaispalveluiden sosiaalityö, perhehoidon koordinaattori sekä perheneuvonta. Lisäksi palvelusihteerit keskitettiin kokonaisuudessaan Euran terveyskeskukseen. Syksyllä 2018 Euran terveyskeskuksen nimi muutettiin Euran sosiaali- ja terveyskeskukseksi (Euran sote-keskus). Sote-keskuksen ulkopuoliseksi yksiköksi jäi lapsiperheiden sosiaalipalvelut, jonka toimipiste sijaitsee valtion-virastotalossa.

Keväällä 2018 Satakunnassa aloitettiin maakuntauudistuksen valmistelu, jonka johdosta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmiste-lussa olleita työryhmiä tiivistettiin. Työryhmän jäsenet nimettiin uudelleen. Perusturvapalveluiden henkilökuntaa on yhdeksässä työryhmässä sekä tarpeen mukaan perustetuissa alatyöryhmissä.

Vuoden 2017 syksyllä aloitettiin sekä terveyspalveluissa että sosiaalipalveluissa käytössä olevan Effica-potilas/asiakastietojärjestelmän päivittäminen Lifecare-versioksi. Tämä kuuluu ensimmäisenä osana Satakunnan alueen yhteisen Lifecare-tietokannan käyttöönottoon. Koko projekti kuluttaa paljon henkilöstöresurssia.

Vuoden 2017 toimintakertomuksen rakenne perustuu vielä ennen organisaatiouudistusta olleeseen vastuu-aluejakoon: terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut.

Riskienhallinta ja sisäisen valvonta

Sisäisenä valvontana lautakunnalle on toimitettu neljännesvuosittain talouskatsaus, joka on edelleen toimitettu kunnanhallitukselle. Taloustoteuma käsitellään myös perusturvan johtoryhmän kokouksissa. Lisäksi lautakunta on käyttö-suunnitelman hyväksymisen yhteydessä määritellyt laskujen hyväksyjät. Vakinaisten palvelu-suhteiden ja yli 3 kk:n määräaikaisuuksien täyttö edellyttää kunnanjohtajan täyttölupaa ja täyttöluvat käsitellään kunnan johtoryhmässä.

Vastaanottotoiminta

Sote-keskuksessa on 7+1 (1 tth:n lääkäri) lääkärin virkaa, joista 5 virkaa oli vakinaisesti täytetty. Avoimiin virkoihin on otettu sijaislääkäreitä ja näin on pystytty vastaamaan siihen, että hoitotakuu toteutui lääkäreiden vastaanottopalveluissa. Sote-

keskuksessa on otettu muun muassa käyttöön itseilmoittautumisautomaatti. Automaatti on vapauttanut hoitajien työaikaa puhelimeen vastaamiseen. Sähköistä ajanvarausta ollaan otta-massa käyttöön. Vastaanotoilla aloitettu tekstiviestimuistutukset, palvelua laajennetaan asteittain.

Työterveyshuolto

Terveyskeskuksen työterveyshuolto antoi tehtyjen sopimusten mukaan työterveyshuollon lakisääteistä palve-lua ja valinnaista sairaanhoitopalvelua eri yrityksille ja yrittäjille. Lakiin tulleen siirtymä-säännöksen vuoksi terveyskeskuksen työterveys-huolto voi tarjota myös valinnaista sairaanhoito-palvelua ulkopuolisille yrityksille vuoden 2018 loppuun asti. Työterveyshuollon käyntejä oli yhteensä 3 027. Työterveyshuollon toimintatuotot olivat 185 228 euroa (toteutuma 114,3 %).

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutui sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta koko vuoden 2017 ajan. Alkuvuodesta otettiin lisäksi käyttöön asiakkaiden hammashoitoaikojen tekstiviestimuistutusjärjestelmä, joka vähensi merkittävästi peruuttamattomien poisjääntien määrää. Syksyllä perustettiin ja täytettiin kolmas suuhygienistin toimi vastaamaan lisääntyneeseen palvelujen kysyntään ja nopeuttamaan hoitoon pääsyä.

Terveyskeskussairaala

Terveyskeskussairaalan hoitopaikkoja vähennettiin vuoden 2016 lopussa. Terveyskeskuksen kuormituksen seurannan tuloksena syksyllä 2017 päätettiin, että terveyskeskussairaalan paikkalukua vähennetään 23 paikasta 20 paikkaan. Samassa yhteydessä tarkistetaan hoitohenkilökunnan mitoitusta. Kotisairaala tuottaa asiakkaan kotiin annettavaa perusterveydenhuollon sairaalatasoista hoitoa asiakkaan suostumuksen perusteella. Kotisairaalan toimintamallia kehitettiin ja vuoden 2017 alusta kotihoidon kotisairaanhoitajien toimet siirrettiin kotisairaalaan.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat mielenterveys- ja päihdepoliklinikka, mielenterveyskuntoutujien päivätoimin-ta Pajuranta sekä Kotipiirin päivä-toiminta. Lisäksi tärkeä osa palvelukokonaisuutta on työikäisten sosiaalipalvelut, yhteistyön tiivistymistä on tukenut työikäisten sosiaalipalvelujen muutto sote-keskukseen.

40

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Kiireettömään hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa

Hoitoon pääsyn aikamäärä

(T3 aika)

Kiireettömään hoitoon pääsee keskimäärin kolmen viikon kuluessa

Kiireettömään hoitoon pääsi keskimäärin kolmen viikon kuluessa.

Osaavat ja hyvinvoivat työntekijät

Lakisääteistä täydennyskoulutuksen toteutumista seurataan.

Työhyvinvointikyselyn tulokset edellisvuotta paremmat.

Lakisääteisen täydennys-koulutuksen toteutuminen ammattiryhmittäin vähintään minimivaatimusten mukaan.

Työhyvinvointikysely loppuvuodesta 2017. Tuloksista johtuvat toimenpiteet toteutetaan 2018 aikana.

Toteutui osittain

Terveyskeskussairaalan ja kotisairaalan toimintojen optimoin-nin mukainen hoito-paikkarakenne

Terveyskeskussairaalan todellinen käyttöaste

Tks:n potilaspaikka-

määrä

Tks:aan erikoissairaan-hoidosta jonottavat potilaat

Terveyskeskussairaalan kuormitusprosentti keskimäärin 80 %.

Oikea potilaspaikkamäärä

suhteessa tarpeeseen

Erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksuja ei tule

Terveyskeskussairaalan kuormitusaste oli keskimäärin 93,38 %

Päätettiin laskea potilas-paikkamäärä 23->20

1.2.2018 alkaen.

Siirtoviivemaksuja kertyi 6 vrk.

Hoitohenkilökunnan liikkuvuuden tukeminen terveyskeskussairaalan ja kotisairaalan välillä

Kustannuspaikkojen yhteenlasketut henkilöstö-kustannukset

Hoitohenkilökunnan liikkuvuutta tukevan meka-nismin luominen terveys-keskussairaalan ja koti-sairaalan välille

Toteutui

EURAN KUNNAN TERVEYSPALVELUT €/suorite (brutto) €/suorite (netto)

Keskimääräiset suoritekustannukset

TP 2015

TP 2016

TP 2017

TP 2015

TP 2016

TP 2017

Sairaalatoiminta

Vuodeosasto (€/vrk) 278 311 294 250 285 264 Kotisairaala (€/käynti) 62 56 53 56 50 49 Vastaanottotoiminta (€/käynti) Lääkärin vastaanotto 103 106 107 95 95 87 Hoitajan vastaanotto / avohoito 54 54 57 52 52 54 Hoitajan vastaanotto / terveysneuvonta 62 60 67 62 60 65 Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto 63 61 54 63 61 54 Hammashuolto 142 155 123 121 131 98

Terveydenhuollon tukipalvelut Fysioterapia 54 58 61 50 53 56 Laboratorio (€/tutkimus) 5 5 6 5 5 5 Röntgen (€/tutkimus) 62 69 70 60 68 69

41

Seniorineuvola ja työvuorosuunnittelun uudistus

Henkilöstön työtyytyväisyyttä pyrittiin parantamaan ottamalla käyttöön yhteisöllinen työvuoro-suunnittelu sekä sähköinen asiointialusta. Kotihoidossa toteutettiin strateginen optimointi, jonka tuloksena kotihoidon henkilöstö mitoitettiin nykyistä palveluntarvetta vastaavaksi henkilöstöä lisäämällä. Strategisen optimoinnin hyödyntäminen kotihoidon toimintojen kehittämisessä jatkuu vuoden 2018 aikana.

Vanhusten kotiin annettavia palveluja vahvistettiin aloittamalla syksyllä kiertävä seniorineuvola, joka on tarkoitettu kaikille yli 65-vuotiaille euralaisille. Seniorineuvola toimii pääsääntöisesti yhdessä kiertävän päivätoiminnan kanssa eri puolilla Euraa. Seniorineuvolassa kartoitetaan ikäihmisen tilannetta, annetaan neuvoja ja ohjausta omaehtoiseen terveyden-hoitoon

Lastensuojelussa panostetaan varhaiseen tukeen

Lastensuojelun avohuollon asiakkuuksien osalta talousarviovuodelle asetettu tavoite toteutui ja asiakkuuksien määrä laski 12,5 %. Sijaishuollon perhehoidossa olevien lasten osuus (17) oli edelleen suurempi suhteessa laitoshoidossa olevien lasten määrään (8) nähden. Painopiste on siirtymässä lastensuojelun avohuollon palveluista sosiaali-huoltolain nojalla annettaviin varhaisemman tuen palveluihin.

Talousarviovuonna sosiaalityön palvelualueella oli henkilöstövajausta, mutta vuoden lopussa kaikki virat ja toimet oli täytetty. Perheneuvonnassa ei ollut lainkaan työntekijöitä elokuusta joulukuuhun. Perheneuvonnassa työskenteli psykologi tammikuusta huhtikuuhun. Avoimissa sosiaali-työntekijän viroissa työskenteli kaksi sijaiseksi pätevää työntekijää. Lastenvalvoja-sosiaali-työntekijän virka, kaksi lapsiperheiden kotipalvelu-työntekijän toimea ja määräaikaisen maahan-muutto-ohjaajan toimi ovat uusia vakansseja palvelualueella.

Vammaispalveluissa Nuutin toiminta vakiintui

Vammaispalvelujen avulla tuotettiin vuonna 2017 kattavat ja laadukkaat palvelut vammaisille joko kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Lisäksi tuettiin vammaisten omatoimisuutta ja selviytymistä avohuollossa. Kuljetuspalveluissa otettiin käyttöön JM Business Solutions Oy:n kehittämä ladattava kuljetuspalvelukortti 1.7.2017 alkaen. Tämän myötä kuljetuspalveluista tulee kuntaan vain yksi lasku kuukaudessa.

Palvelukoti Nuutin toiminta vakiintui kahdeksan autistin asumispalveluyksiköksi. Rauman kaupunki osti yhden asumispalvelupaikan. Nuuttiin perustet-tiin kaksi lähihoitajan tointa ja yksi ohjaajan toimi 1.9.2017 alkaen.

Toimintakeskus toimi vuonna 2017 kolmessa eri toimipisteessä: Wäentupa ja Holvikellari Eurassa ja Päivätuuli Kiukaisissa.

.

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Perheneuvonnan palveluiden kehittäminen oman kunnan tarpeisiin osana perhekeskus-kokonaisuutta. Perheet saavat palveluita oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti.

Lastensuojelun avohuollon ostopalvelukustan-nukset ja avohuollon asiakasmäärät

Lastensuojelun avohuollon ostopalvelukustan-nusten ja avohuollon asiakasmäärän pieneneminen.

Perheneuvonnan palveluita ei kehitetty puutteellisen henkilöstöresurssin vuoksi. Tavoite ei toteutunut lastensuojelun avohuollon ostopalvelukustannusten osalta. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärien osalta tavoite toteutui.

Kylillä olevien asumiseen liittyvien palveluiden vahvistaminen (koti-palvelu, päivätoiminta)

Uusien palveluiden käyttöönotto. Kotihoidon henkilö-mitoituksen tarkistaminen.

Tuetaan kotona-asumista kohdennetuilla palveluilla.

Aloitettiin kiertävä seniori-neuvola. Tarkistettiin kotihoidon henkilöstömitoitus

42

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Henkilökunnan sitoutumista vahvistetaan

Toteutuneiden kehityskeskustelujen lukumäärä Työvuorosuunnit-telun kehittäminen.

Kehityskeskustelut käydään vuosittain henkilöstön kanssa. Sähköisen asioinnin ja yhteisöllisen työvuoro-suunnittelun käyttöönotto.

Toteutui osittain Työvuorosuunnitteluun otettiin käyttöön lokakuussa 2017 työntekijöille sähköinen asiointi-alusta ja yhteisöllinen työvuoro-suunnittelu

Hankitaan kotipalvelun optimointiohjelman laajennus toiminnan tuottavuutta parantamaan.

Asiakaskäynnit vs. henkilöstö.

Kotihoidon mitoituksen selvittäminen vastaamaan palvelun tarvetta.

Kotihoidossa suoritettiin strateginen optimointi, jonka avulla selvitettiin kotihoidon asiakaskäyntien suhde käytettä-vissä olevaan henkilöstöön.

Satasoten aktiivinen valmistelu yhteistyössä muiden kuntien kanssa

Sote-uudistuksen valmistelu/vaihtoehtojen hahmottaminen kuntayhteistyönä ja koko maakunnan välisenä yhteistyönä.

Osallistutaan tarvittaessa Satakunnan laajuisen palvelu-järjestelmän valmiste-luun, maakunta- ja sote-uudistus.

Sata-soten valmisteluun osallistuttiin monissa työryhmissä

Kehitysvammaisen kotiuttaminen laitos-hoidosta omaan kuntaan

Laitoshoidon ostopalvelun kustannukset

Kehitysvammaisia ei ole pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

Kehitysvammaisia on edelleen pitkäaikaisessa laitoshoidossa

Vanhukset asuvat omissa kodeissaan riittävien palveluiden turvin mahdollisimman pitkään tai tarkoituksenmukaisissa hoitopaikoissa.

75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91 – 92 % asuu kotona itsenäisesti tai sosiaali- ja terveys-palvelujen turvin.

Itsenäisesti asuvien vanhusten määrä nousee 91,8 %:sta 92 %:iin (1322 as. -> 1325 as.)

Itsenäisesti asuvien vanhusten määrä nousi 91,9 %:iin

Kotona asumisen mahdollistaminen avopalveluiden turvin.

13 – 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä

Säännöllisen kotihoidon kattavuus nousee 9,7 % 10,4 % (140 as. -> 150).

Säännöllisen kotihoidon kattavuus oli 10,6 %.

Omaishoidon tuen saajien määrää lisätään ja tukea kohdistetaan 75 vuotta täyttäneille.

6 – 7 % saa omaishoidon tukea

Omaishoidon tuen saajien määrä nousee 3,8 %:sta 4,2 % (55 as. -> 60 as.).

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneiden hoidettavien osuus oli 5,3 % vastaavanikäisestä väestöstä

Tehostetun palvelu-asumisen piirissä asuu valtakunnallisten suositusten mukainen määrä yli 75 vuotiaista

6 – 7 % on tehostetun palveluasumisen piirissä

Tehostetussa palveluasumisessa olevien määrä ei nouse nykyisestä 6,5 %:sta.

Tehostetun palveluasumisen piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 5,9 % vastaavanikäisestä väestöstä

Laitospainotteisen vanhustenhoidon edelleen purkaminen

Ketään vanhusta ei ole pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä laskee 1,7 %:sta 0 %:iin (24 as -> 0 as.).

Vanhuksia ei ole pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

43

Tunnusluvut, toiminta ja talous 2013 2014 2015 2016 2017

Lasten ja nuorten laitoshuollossa olleiden asiakkaiden hoitopäivät vuodessa

6591 4168 4557 3343 2920

Lasten ja nuorten perhehoidossa olleiden asiakkaiden hoitopäivät vuodessa

6205 7427 6205 6570 5392

Lastensuojelun laitos-, perhehoidon ja avohuollon käyttökustannukset, 1000 euroa

2354 2354 2142 2028 2053

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat , 31.12. 33 30 26 25 28

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, joiden sijoituspaikkana laitos tai ammatillinen perhekoti

16 12 9 7 8

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe tai muu

17 19 17 18 18

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana

187

170 180 157

Lastenvalvojan vahvistamat sopimukset lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja asumisesta

104 104 113 136 103

Lastenvalvojan vahvistamia elatusapusopimuksia 108 99 117 119 133

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat

74 62 50

Toimeentulotuki, euroa / asukas 60 68 61 66 40

Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet yhteensä 353 350 365 388 217

Toimeentulotuki, 1000 euroa 749

1058 1098 484

Kuntouttavan työtoiminnan hlöt/ työtoimintapäivät 36/2227 46/2666 7240 112/5187

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita (sis. päihdepoliklinikka ja Pajuranta)

91

EURAN KUNNAN SOSIAALIPALVELUT €/suorite (brutto) €/suorite (netto)

Keskimääräiset suoritekustannukset 2015 2016 2017 2015 2016 2017

Kotihoito (€/käynti) 21 22 20 18 19 17

Vanhusten laitoshoito ja

tehostettu palveluasuminen (€/vrk)

Osmanrinne 176 183 175 141 152 150

Tolppamäki 120 119 107 99 96 85

Suvanto 104 105 106 86 88 87

Viljavainio 96 97 106 77 78 85

Muut vanhusten hoivapalvelut

Päiväkeskus / Osmanrinne (€/käynti) 53 56 52 39 45 40

Perhehoito (€/vrk) 78 70 82 47 37 50

Vammaisten asumispalvelut (€/vrk)

Joenpesä 65 63 69 55 52 55

Tuulenpesä 126 129 129 116 114 117

Nuutti 293 224 267 214

Rantaniitty 111 113 117 93 97 100

44

Työterveyshuollon eriyttäminen

Työterveyshuollon osalta on kuntalaissa velvollisuus yhtiöittää toiminta, kun palveluja tuotetaan muulle kuin omalle henkilöstölle. Siirtymäsäännöstä on kuitenkin uuden tulkinnan mukaan mahdollista soveltaa ainakin 2019 vuoteen saakka (kuntalain 150 §:n muutos), mutta kunnan tulisi eriyttää kirjanpidossa muille tuotetut palvelut.

Kuntalain 126 §:n mukaan kunnan on hinnoiteltava toimintansa markkinaperusteisesti kilpailutilanteessa markkinoilla. Euran työterveys-palveluiden hinnoittelussa on otettu huomioon vyörytyksinä kaikki näihin palveluihin liittyvät kustannukset ja verrattu markkinahintoihin. Tämän eriyttäminen on tehty Euran kunnassa suosituksen mukaan vuoden 2017 alusta, minkä menetelmä kuvataan seuraavana.

Kustannuspaikkaluettelo

Työterveyshuollon palveluita tuotetaan kustannuspaikoilla 3122 Työterveyshuolto, 3161 Laboratorio ja 3162 Röntgen. Fysioterapiapalvelut sisältyvät työterveyshuollon kustannuspaikkaan.

Tililuettelo

Työterveyshuollossa käytetään samaa tililuetteloa kuin kunnalla on käytössään. Pääsääntöisesti kustannuspaikalla 3122 Työterveyshuolto käytettävien tilien luettelo on liittetietotositteena.

Tiliä 3130 Työterveyshuollon maksut käytetään laskutuksen tilinä. Tiliöinnissä sisäisiin maksuihin kirjataan kunnan omalle henkilöstölleen tuottamien työterveyshuollon palvelujen laskutus ja ulkoisiin muille tuotettujen. Laskutustilin muutos on toteutettu työterveyshuollossa vuoden 2017 alussa ja laboratorio- ja röntgenpalveluissa vuoden 2018 alussa.

Laskenta- ja seurantajärjestelmät

Työterveyshuollon, laboratorion ja röntgenin suoritteita seurataan Effica-järjestelmään tehtävän tilastoinnin avulla. Sen perusteella tehdään asiakaskohtainen laskutus, jolloin tehtyjen suoritteiden määrä on eriytettävissä kunnan henkilöstölle ja muille asiakkaille tuotettuihin palveluihin.

Tuotteiden aika- ja suoriteperusteista hinnoit-telua varten tehdään vuosittain kustannuslaskenta lääkärin, hoitajan sekä fysioterapeutin palveluille. Laskennassa työterveyshuollon yksikön kustan-nuksiin lisätään yleishallinnon ja perusturvan hallinnon vyörytykset, jotka tehdään henkilöstö-kustannusten perusteella. Yleishallinnon vyöry-tettäviä kuluja ovat hallinto-, henkilöstö-, laskenta- ja tietohallintopalvelut.

Vuonna 2017 tehtiin työterveyshuollon tuot-teille laaja kustannuslaskenta ja samalla yksikön hintoja verrattiin markkinoiden yleiseen hinta-tasoon. Tämän perusteella tuotteiden hintoja korotettiin vuoden 2018 alussa. Uudessa hinnas-tossa maksut lääkärintodistuksista ja peruutta-mattomista poisjäänneistä perustuvat asiakas-maksuasetukseen (1992/912, 23 § ja 25 §) ja ostopalvelut laskutetaan palveluntuottajan hinnas-ton perusteella.

Kustannusten jakoperusteet

Työterveyshuollon kustannukset ovat eriytettävissä kaikilla kustannuspaikoilla kunnan henkilöstölle ja muille asiakkaille tuotettuihin palveluihin heille tehtyjen suoritemäärien sekä tuotekohtaisten kustannusten perusteella.

Laskennallisesti laboratorion ja röntgenin palvelujen kustannukset jaetaan työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä suoritemäärien avulla.

45

400 SIVISTYSPALVELUT –

sivistysjohtaja Teija Vuohijoki

Talousarvion toteutuminen

Sivistyspalvelut yhteensä

Ta 2017 Tot. 2017

Poik-keama Syy poikkemaan (vapaamuotoinen teksti)

Tuotot 1 232 876 1 391 978 159 102 Kotikuntakorvauksia tuli budjetoitua enemmän

Kulut -22 424 787 -22 260 572 164 215 Kulut olivat pienemmät, säästöä henkilöstökuluissa

Netto -21 191 911 -20 868 594 323 317 Nettona palvelualueen kulut alittuivat yli 300 000€

4000 Sivistyspalvelut

Tuotot 9 500 8 130 -1 370 Henkilöstökuluihin budjetoitu koko palvelualueen sairasvak.korvaukset 135 000 Kulut -331 065 -407 386 -76 321

Netto -321 565 -399 255 -77 690

4010 Varhaiskasvatus

Tuotot 622 876 474 694 -148 182 Tuntiperusteinen laskutus alensi maksutuottoja

Kulut -6 338 796 -6 164 117 174 679 Henkilöstökulujen alitus

Netto -5 715 920 -5 689 423 26 497

4080 Perusopetus

Tuotot 332 500 669 739 337 239 Kotikuntakorvaukset ylittyivät, avustuksia ei TA:ssa

Kulut -10 499 894 -10 637 768 -137 874 Sijaisten palkat, koulukuljetukset ylittyivät

Netto -10 167 394 -9 968 029 199 365

4090 Koulutus ja ohjaus

Tuotot 123 000 113 435 -9 565 Kansalaisopiston kurssimaksuja 22 000 Huittisille

Kulut -2 015 386 -1 948 194 67 192 Henkilöstökulujen alitus

Netto -1 892 386 -1 834 759 57 627

4110 Hyvinvointipalvelut Avustuksia vähemmän, kirjastotoimenjohtajan Säkylän laskutus vuodelle 2018 Tuotot 145 000 125 980 -19 020

Kulut -3 239 646 -3 103 107 136 539 Kaikki toimet ei täytettynä koko vuotta, halliyhtiön avustus alle TA:n Netto -3 094 646 -2 977 127 117 519

Euran kunnan 1.9.2016 voimaan tulleen kuntastrategian pohjalta muodostettu uusi palveluorganisaatio aloitti toimintansa 1.1.2017. Kasvatus- ja opetuslautakunta ja kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta yhdistyivät 1.6.2017 alkaen sivistyslautakunnaksi.

Vuoden 2017 tavoitteena oli uuden palvelualueen toiminnan kehittäminen niin palveluiden kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja hyvään johtamiseen kiinnitettiin vuonna 2017 erityistä huomiota. Vanhus-, vammais- ja veteraani-neuvostojen vetovastuu siirtyi sivistyspalveluille 1.6.2017 alkaen.

Palveluseteli käyttöön varhaiskasvatuspalveluissa

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi 27.2.2017 § 17 päiväkotihoidon palvelusetelin käyttöönoton 1.8.2017 alkaen. Samalla lautakunta hyväksyi päiväkotihoidon palvelusetelin sääntökirjan. Yksityinen palvelutuotanto laajeni syksyn 2017 aikana n. 12 %:sta n. 18 %:iin.

Uudet varhaiskasvatussuunitlema ja kulttuuri-kasvatussuunitelma

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi 30.5.2017 § 47 Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelman otettavaksi käyttöön 1.8.2017 alkaen kaikissa

46

kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatus-yksiköissä. Varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvää henkilöstökoulutusta järjestettiin syksyllä 2017. Suunnitelma varhaiskasvatuspalveluiden palvelu-rakenteen ja organisoitumisen kehittämiseksi valmistui vuoden 2016 aikana. Tämän suunnitelman pohjalta jatkettiin varhaiskasvatuksen palvelu-rakenteen ja organisoitumisen suunnittelua vuonna 2017. Valtuusto päätti kokouksessaan 4.12.2017 kunnallisen 6-ryhmäisen päiväkodin suunnittelusta ja rakentamisesta vuosien 2018-2019 aikana.

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi 28.3.2017 § 29 kulttuurikasvatussuunnitelman osaksi Euran esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmaa. Lisäksi lautakunta hyväksyi 30.5.2017 § 56 perusopetuksen opetussuunnitelman päivityksen otettavaksi käyttöön 1.8.2017 alkaen.

Euran kansalaisopisto Sataopistoon

Euran kunnanvaltuusto on 15.5.2017 § 31 päättänyt, että Euran kansalaisopisto liitetään osaksi Huittisten seudun kansalaisopistoa (1.1.2018 Sataopisto). Rehtorin tehtäviä on hoitanut 2017 sivistys-palveluiden hallinto- ja talouspäällikkö oman toimensa ohella. Euran kansalaisopisto toimii hajautetusti koko kunnan alueella. Kurssitoimintaa järjestetään noin 20 eri toimipisteessä.

Nuorisovaltuusto aloittaa uutena neuvostona 2018 ja nuokkaritoimintaa kehitettiin monipuolisesti

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden ja vai-kuttamisen lisättiin perustamalla nuorisovaltuusto.

Mininuokkaritoimintaa järjestettiin 3-6-luokkalaisille ja avointa nuorisotilatoimintaa 13-17-vuotiaille. Mininuokkaritoiminta laajennettiin syksyllä koskemaan myös Kiukaista ja Hinnerjokea. Uutena toimintamuotona aloitettiin K18-nuokkarit.

Lisäksi mahdollistettiin nuorisotilatoiminta Hinner-joen Nurtsilla 13–17-vuotiaille vapaaehtoisvoimin maksamalla tilan vuokra.

Nuokkariautohanke vei palveluita kunnan eri kyliin. Nuokkariauto-hanke aloitti toimintansa 1.9.2017. Hanke toimi Pyhäjärviseudun Leader-tuella. Hankkeen avulla saatiin vietyä nuorisotilatoimintaa kunnan viiteen eri kylätaajamaan. Toiminta aloitettiin laajoilla koulukierroksilla sekä yhdistyspalavereilla. Varsinaiset toimintaillat alkoivat marraskuussa. Niissä osallistujia oli yhteensä 151. Kaiken kaikkiaan nuokkariauto-hanke tavoitti vuonna 2017 yhteensä eri tilanteissa n. 1200 lasta ja nuorta.

Nuorisotakuu etsivän nuorisotyön ja työpajan kautta

Työpajatoimintaan saatiin valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä 30.000 euroa ajalle 1.9.2017-31.8.2018. Avustuksella katettiin yksilövalmentajan palkkamenot. Valmennettavia oli pajalla yhteensä 26, pajajaksoja oli 45. Pajajakson keskimääräinen pituus oli 6 kuukautta. Iältään valmentautujat olivat pääasiassa 19-23–vuotiaita. Eniten valmentautujia ohjattiin päihde- ja mielen-terveyspalveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä te-palveluihin. Pajajakson jälkeen kaksi sijoittui työelämään, kolme koulutukseen ja kaksi armeijaan.

Etsivään nuorisotyöhön saatiin valtionavustusta 27.000 euroa ajalle 1.9.2017-31.8.2018. Asiakkaita oli vuoden aikana 72. Ohjattuja toimenpiteitä oli 206. Sijoittuminen ensimmäiseen ohjaukseen tapahtui 0-3 kuukauden aikana. Asiakkuuden kesto oli keskimäärin 6-9 kuukautta. Etsivä nuorisotyöntekijä vastasi myös kunnan varusmiehille suunnatusta TimeOut-toiminnasta.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet: Varhaiskasvastus

Tavoitteet Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Järjestetään kaikille päivähoidon tarpeessa oleville alle kouluikäisille lapsille laadukkaat päivähoitopalvelut.

Hoitopaikkojen määrä suhteessa kysyntään

Kaikki halukkaat saavat hoitopaikan. Hoitopaikan odotusaika on enintään laissa määritelty aika. Esiopetukseen osallistuu koko ikäluokka.

Toteutui osittain. Päivähoitopaikan osoittaminen toteutui lakisääteisessä ajassa, mutta ratkaisuissa jouduttiin osin turvautumaan hoitopaikkojen vaihtamiseen kesken toimintakauden.

Päivähoidon korkea täyttö- ja käyttöaste

Täyttöaste Käyttöaste

Päiväkotien ja perhepäivähoidon täyttöaste vähintään 100 %, käyttöaste vähintään 90 %.

Toteutui osittain. Täyttöaste on ollut 100 % vain tiloissa, joissa se on ollut mahdollista. Käyttöprosenttien keskiarvo vertailukuukausina on 84,4 %.

47

Tavoitteet Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Palvelutuotannon monipuolistaminen

Kunnan osuus palvelutuotan-nosta. Kustannusten vertailu

Kunnan osuuden laskeminen palvelutuotannosta ja kokonaiskustannusten alentaminen

Yksityisen palvelutuotannon osuus varhaiskasvatuspalveluista kasvoi 12 %:sta 18 %:iin. Yksityisen palvelu-tuotannon (palveluseteli) kustannuksia voidaan laskea kun järjestelmä on ollut käytössä yhden kokonaisen toimintakauden.

Varhaiskasvatuksen sisällön ja laadun kehittäminen

Toimintaa ohjaavien asiakirjojen valmistuminen ja päivittäminen. Esiopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointikyselyt

Euran kunnan uusien perusteiden mukainen varhaiskasvatussuunnitelma valmistuu kesäkuuhun 2017 mennessä.

Euran kunnan uusien valtakunnallisten perusteiden mukainen varhais-kasvatussuunnitelma otettiin käyttöön elokuussa 2017. Esiopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan arvioinnit tehtiin keväällä 2017. Tuloksia analysoitiin ja niitä käytetään pohjana toiminta-kauden 2017-2018 suunnittelussa.

Lasten ja vanhempien osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen

Kysely (esiopetuksessa) Tilaisuuksien/tapahtumien määrä

Vanhempien ja lasten osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen

Esiopetuksen huoltaja-arvioinnin mukaan yhteistyö on ollut toimivaa ja mahdollisuudet osallisuuteen ovat olleet hyvät (keskiarvo 3,47). Lasten osallisuutta on henkilöstön arvioinnin mukaan lisätty toimintakulttuurin muutoksella.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet - Perusopetus

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Turvataan laadullisesti ja määrällisesti hyvätasoiset opetuspalvelut

Tilastot Tulokset

Muodollisesti päteviä opettajia 100 %. Kaikki 9-luokkalaiset saavat päättötodistuksen ja jatko-opiskelupaikan keväällä 2017. Koulujen digitalisaatio-hanke etenee työryhmän suunnittelemalla tavalla

Kaikki vakinaiseen virkaan valitut päteviä. Muodollisesti päteviä yli 98 % koko henkilöstöstä. Kaikki oppilaat saivat päättötodistuksen ja jatko-opiskelupaikan. Digilaitteet hankittu.

Perusopetuksen opetus-suunnitelman kehittäminen

Kulttuurikasvatus-suunnitelma hyväksyttynä asiakirjana lukuvuoden 2016-2017 loppuun mennessä. Digitalisaatio-hanke etenee suunnitelman mukaisesti

Kulttuurikasvatus-suunnitelman paperiversio on valmiina keväällä 2017, opettajille järjestetään koulutuspäivä. Arviointi monipuolistuu Opetussuunnitelma päivitetään v. 2017 tarpeellisilta osin Tietotekniikan opetuskäytön kehittäminen

Kulttuurikasvatussuunnitelma on hyväksytty maaliskuussa 2017 ja otettu käyttöön. Arviointi on monipuolistunut. Opetussuunnitelman päivittämi-nen tarvittavin osin on toteutunut. Yläkoulun valinnaiset päivitetään kevään 2018 aikana. Digitalisaatio-hankkeen koneiden käyttöönotto kahdella koululla vasta vuoden 2018 puolella (Euran yhteiskoulu ja Kiukaisten koulu), muilla käytössä loppusyksystä.

48

Oppilaiden ja huoltajien osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen

Kysely Oppilaskuntien toiminnan monipuolistuminen Kodin ja koulun välisen vuorovaikutuksen lisääminen

Oppilaskuntien osallistaminen on parantunut entisestään. Oppilas-kunnat ja vanhemmat ovat olleet mukana mm. järjestyssääntöjen laadinnassa ja koulun työ- ja loma-aikojen päättämisessä. Koulujen itsearvioinnin mukaan yhteistyö on sujuvaa.

Koulukohtaiset yksikkökustannukset

Koulukohtaiset yksikköhinnat Oppilaita 2017 nettomenot/ koulu

€/opp. 2017

€/opp. 2016

€/opp. 2015

Ahmasojan koulu 56,5 762 184 13 490 14 240 14 873

Hinnerjoen koulu 58,5 423 019 7 231 7 061 7 201

Honkilahden koulu 45,5 405 732 8 917 9 100 8 843

Kauttuan koulu 291,5 1 735 253 5 953 6 164 5 972

Kirkonkylän koulu 161 1 191 001 7 398 7 387 7 300

Kirkonkylän koulun erityisluokat 17 572 790 33 694 32 549 32 145

Kiukaisten koulu 123,5 863 403 6 991 7 562 7 977

Panelian koulu 111 744 548 6 708 6 952 7 268

Sorkkisten koulu * 0 0 5 250 10 531

Euran yhteiskoulu 335 2 660 430 7 942 8 805 9 000

Kiukaisten yhteiskoulu** 98 559 466 5 709 11 047 11 485

Sampon koulu 11 219 552 19 959 24 286 11 754

*Sorkkisten koulu lakkautettiin 31.7.2016, ** Kiukaisten yhteiskoulu lakkautettiin 31.7.2017, oppilaat Euran yhteiskouluun 1.8.2017 Jokaisen koulun kustannuksissa on kuljetuskustannukset.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet - Lukio

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Opiskelijamäärän kasvattaminen 20.9.2016 määrästä

Opiskelijamäärä 170 Tavoite ei ole toteutunut. Opiskelijamäärä oli 152 (20.9.2017 tilanne)

Lukion opetussuunnitelman kehittäminen.

Kulttuurikasvatussuunni-telma hyväksyttynä asiakirjana lukuvuoden 2016-2017 loppuun mennessä. Digitalisaatio-hanke etenee suunnitelman mukaisesti

Kulttuurikasvatussuunnitel-man paperiversio on valmiina keväällä 2017. Lukion opetussuunnitelman liitteet päivitetään 1.6.2017 mennessä. Kaikissa ylioppilaskirjoituksiin tähtäävissä oppiaineissa käytetään sähköisiä materiaaleja ja pidetään sähköisiä kokeita.

Toteutunut, valmistui maaliskuussa 2017. Toteutunut. Lukion opetussuunnitelman päivitys on kuitenkin jatkuva prosessi esim. kurssitarjonnan suhteen. Toteutunut hyvin. Kunnan investointi opiskelijoiden kannettaviin on edistänyt ja helpottanut muutosta ratkaisevasti.

49

Tavoitteet Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Hyvät opiskelumahdollisuudet

Yo-tulokset Hyväksyttyjen kokeiden määrä yli 95 % Kurssi-indeksi (kurssia/opiskelija) yli 1.60

Toteutunut hyvin (99,6 %) Toteutunut. Kurssi-indeksi on 1,67 kurssia/opiskelija

Lukio säilyttää kiinnostavuutensa jatko-opintopaikkana

Lukioon siirtyvien määrä ikäluokasta

Lukioon siirtyy 50 % ikäluokasta (nykytilanne noin 44 %)

Ei toteutunut. Lukema on noin 45 %.

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa

Sähköisten laitteiden riittävyys

Sähköisten laitteiden tehokas käyttö Opiskelijakoneiden hankinta lukion 1. luokan opiskelijoiden käyttöön ja opettajille, opettajien koulutus pedagogisesta näkökulmasta sekä oppiaine- tai aineryhmäkohtaisesti

Koneet on hankittu ja otettu käyttöön. Koulutusta on ollut (lähinnä koulun sisäistä) mutta sitä tarvitaan jatkossakin.

Korkeatasoinen opetus

Muodollisesti pätevien opettajien osuus opettajista

Muodollisesti pätevät opettajat Toteutunut, vakinaiset opettajat 100 %.

Opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen

Kysely Opiskelijat kokevat voivansa vaikuttaa. Oppilaskunnan hallitus ja tutorit toimivat aktiivisesti.

Sekä oppilaskunnan hallitus että tutorit ovat toimineet aktiivisesti. Oppilaskunnan hallitus on tuonut esityksiä opettajainkokouksiin, joita on myös toteutettu.

Hyvinvointipalvelut

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti kuntalaisten tietoi-suuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Kuntalaisten aktivointi yhdistysten, yrittäjien ja oppilaitosten kanssa yhteistyössä tarpeisiin perustuvilla palveluilla ja vetovoimaisilla tapahtumilla

Erilaisia kohderyhmiä tavoitetaan laajasti koko elämänkaarelta.

Toimintaa järjestettiin monipuolisesti eri kohderyhmille yhteistyössä yhdistysten sekä yritysten kanssa.

Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Riskiryhmissä olevien löytäminen

Ennaltaehkäisevä, etsivä ja hyvin kohdennettu työtapa osana kaikkea suunnittelua ja toimintaa

Hyvin kohdennettujen palveluiden ja niiden markkinoin-nin määrä kasvaa kaikissa yksiköissä

Toimintaa suunnattiin kohdennetusti eri kohderyhmille (mm. liikuntatapahtumat, kirjaston lukupiiri, lasten ja nuorten kirjastotyö, jalkautuva nuorisotyö, liikkuva nuorisotila).

50

Tavoitteet Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Nuorisopalvelut

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen

Opiskelijakyselyt Kouluterveyskysely Tilastot Oppilashuoltosuunni-telma

Nivelvaiheiden oppilasseuranta ja yhteistyö Yhteistyön kehittäminen moniammatillisesti.Terveyskyselyjen analysointi Oppilashuollon ja nuorisopalveluiden toimijoiden yhteis-työn kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

Koulun kanssa tehtävää yhteistyötä tehostettiin mm. ottamalla käyttöön jalkautuva välituntitoiminta. Osallistuttiin vanhempainiltoihin. Etsivä nuorisotyö ja työpaja tiivistivät yhteistyötä erityisesti perusturvapalveluiden kanssa. Nuorisopalveluiden toiminnasta raportoidaan säännöllisesti valtiolle (esim. erilaiset kyselyt ja selvitykset). Tilastot ovat nähtävillä nuorisotilastot.fi –sivustolla. Palautejärjestelmää kehitettiin ja laajennettiin.

Laadukas perusnuorisotyö

Nuorisotilojen kävijämäärä, etsivän nuorisotyön ja työpajan tilastot Leiri-, retki- ja tapahtuma- ja ryhmätoimintojen määrät ja osallistujamäärät

Nuorisotilojen viikoittainen kävijämäärä 150 henkilöä. Pysyvä etsivän nuorisotyön verkosto sekä nuorten työpajatoiminta. Lakisääteiset monialaiset verkostot ja nuorisotakuun toteutuminen.

Kauttuan nuorisotila toimi väistötilana Kauttuan alakoululle syksyllä 1.8.-13.10. Kävijöitä nuorisotiloilla sekä nuokkAuton iltatoiminnassa oli viikoittain keskimäärin 72. Yhteensä tiloilla kävijöitä oli syksyn kahden toimintakuukauden aikana n. 1800 nuorta. Aloitettiin k18-nuokkaritoiminta. Nuorisotakuu toteutui etsivän nuorisotyön ja työpajan toimesta. Etsivän nuorisotyöntekijän toimi vakinaistettiin 1.9.2017 alkaen. Työpajan yksilö- ja työvalmentajien toimet perustettiin kunnanhallituksessa 16.10.2017. Täyttölupa myönnettiin 1.1.2018

Nuorten osallisuuden mahdollistaminen - nuorisovaltuuston toiminnasta vastaaminen

Nuorisovaltuuston kokousten, annettujen lausuntojen ja tehtyjen aloitteiden määrä

Aktiivinen nuorten osallisuus

Nuorisovaltuuston toimintasäännöt ja perustamisperiaatteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa 6.11.2017. Nuorisovaltuuston jäsenet nimettiin kunnanhallituksessa 11.12.2017.

Nuorten tiedotus- ja neuvontatoiminta

Asiakasmäärät Nuorten tiedotus- ja neuvontatoimintapiste perustetaan vuoden 2017 aikana

Nuorten tiedotus- ja neuvontatoimintaan haettiin valtion rahoitus joulukuussa 2017. Samassa yhteydessä luotiin toiminnalle toimintamalli. Varsinainen toiminta käynnistetään 2018 keväällä. Nuoret osallistetaan mukaan toimintaan.

51

Tavoitteet Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Nuorisotoiminnan tukeminen

Yleisavustukset Yleisavustusten myöntäminen vuosittain

Avustuksia myönnettiin yhteensä 19.850 €. Avustuksia jaettiin yhteensä 13 euralaiselle yhdistykselle.

Verkkonuorisotyön tehostaminen ja ajanmukaistaminen

Käynnit sivuilla Nettisivut ovat valmiina lapsille ja nuorille vuoden 2017 aikana

Työntekijät ovat ottaneet laajasti käyttöönsä omaa työtään tukevia somekanavia kuten instagram, snapchat, facebook ja whatsApp. Varsinaiset lapsille ja nuorille suunnatut nettisivut perustetaan kevään 2018. Nuoret otetaan sivujen suunnitteluun mukaan.

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Liikuntapalvelut

Kuntalaisille luodaan mahdollisuus harrastaa terveyttä edistävää liikuntaa

Liikuntapaikkojen käyttöaste Asiakaspalaute

Sisäliikuntatilojen viikoittainen käyttöaste vähintään 80 % (160 h) myönnetyistä vuoroista. Asiakastyytyväisyys

Sisäliikuntavuoroja oli koulujen liikuntasaleissa (9 salia) yhteensä 139 kpl (179,50 h/vko). Lähes kaikille liikuntavuoroa hakeneille pystyttiin vuoro tarjoamaan. Erilaisilla ulkoliikunta-alueilla pystyttiin pääsääntöisesti tarjoamaan kaikille liikuntatoimintaa järjestäville yhdistyksille harjoitusvuorot.

Liikuntapaikkojen ja -tilojen pitäminen hyvässä kunnossa. Liikuntatoiminnan tukeminen

Käyttäjäkysely Tilakatselmus Yleisavustukset

Liikuntapaikkojen hyvä kunto Asiakastyytyväisyys Vuosittain myönnettävät yleisavustukset

Kesäliikuntapaikat olivat pääosin hyvässä kunnossa. Hinnerjoen yleisurheilukenttä vaatii jatkossa peruskunnostusta. Talviliikunta-paikat olivat huonon talven takia kovin vähän aikaa saatavissa käyttökuntoisiksi.

Turvata taloudellisesti urheiluseurojen toimintaa. Liikuntatoiminnan ja -tapahtumien järjestäminen (uimakoulut 600 opp., liikuntaleiri 40 leiriläistä, km-kilpailut 300 kilpailijaa, haastepyöräily 8.500 suoritusta, Kiukainen-Harjavalta kunto-ottelu 150 osallistujaa. Uimakoulutoiminta ostetaan Euran uima- ja urheiluhalli Oy:ltä. Yhteistyön jatkaminen (mm. ladunteko, liikuntapaikkojen kunnostustoimet, tapahtumien järjestäminen) ja kehittäminen

Urheiluseurojen aktiivisen toiminnan jatkuminen. Seura-avustusten määrä/asukas, 50 000 €/12042 as. Yhteensä 4,15 €/as. Järjestettyjen toimintojen ja tapahtumien määrä Osallistujamäärät tapahtumissa ja toiminnoissa tulisi olla

Urheiluseurojen aktiivisen toiminnan jatkuminen. Kaikki tavoitekohdassa mainitut tapahtumat järjestetään. Säilyttää edellytykset tavoitteiden mukaisten toimintojen järjestämiseen

Urheiluseurojen Toiminta oli aktiivista. Seura-avustukset myönnettiin täysimääräisesti (50.000 euroa) 26:lle eri liikuntayhdistykselle. Uimakouluissa oli 478 opp.. Liikuntaleirille osallistui kaikkiaan 28 Km-kisoihin osallistui kaikkiaan 307. Haastepyöräilyyn osallistui 7094 Kunto-ottelussa oli kaikkiaan 222 Yhteistyö Euran uima- ja urheiluhalli Oy:n kanssa sujui saumattomasti. Liikuntapaikkojen hoidossa tehtiin yhteistyötä usean yhdistyksen kanssa mm. kaukalohoito, latujen teko, kenttien kunnostustöitä,

52

urheiluseurojen ja muiden liikuntatoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Yhteistyössä Euran uima- ja urheiluhalli Oy:n kanssa järjestetään erityisryhmien liikuntaa ja uinninopetusta, vesiliikuntaryhmiä ja lasten/nuorten tapahtumia. Kohtuullisen runsas senioriliikuntaryhmien määrä pyritään säilyttämään.

vähintään edellisvuosien tasolla. Pyritään säilyttämään erityisliikuntaryhmien ja senioriliikuntaryhmien määrä ja laatu vähintään vuoden 2016 tasolla.

tapahtumien järjestäminen yms. (mm. ETU, HiY, HoVe, KiU, PaRa, KiVe ja EuPa). Yhteistyössä halliyhtiön kanssa oli mm. Kehitysvammaisten Tuki ry:n uintivuoro sunnuntaisin, Euran Seudun Invalidien vesijumppa, kehitysvammaisten uimaopetus- ja jumppavuorot ma ja to, 9 kpl erityisryhmien liikuntavuoroja, liikuntasihteerin ohjaamia erityisryhmien liikuntaryhmiä 9.

Euran urheilukeskuksen, Eurakosken urheilukentän, Panelian jalkapallokentän, Kauttuan pallokentän, Ruukinpuiston tenniskenttien, Kuntoratojen/hiihtolatujen (Eura, Kiukainen, Hinnerjoki, Panelia ja Honkilahti), Panelian lähiliikuntapaikan, Eurakosken kuntosalin mahdollisimman hyvä hoito, ylläpito ja kehittäminen. Muiden kunnallisten liikuntapaikkojen hoidon/käytön tukena.

Euralaisten yhdistysten toiminnan toteutuminen liikuntatoimen ylläpitämillä liikuntapaikoilla. Koulujen liikunta-toiminnan toteutuminen Muiden liikunta-toimintaa järjes-tävien tahojen toiminnan toteutuminen.

Urheiluseurojen järjestämän toiminnan mahdollistaminen siten, ettei tapahtumien/toimin-tojen järjestäminen esty ainakaan urheilualueiden/-paikkojen hoitoon liittyvien tekijöiden vuoksi. Yksityisten kuntoilijoiden liikunta-alueiden käytön turvaaminen

Liikuntapalvelujen hoidossa olevat kentät pystyttiin pääosin hoitamaan käyttäjiä tyydyttävällä tasolla. Talviaikaisessa hoidossa oli sääolosuhteiden vaihtelevuudesta ja huonoudesta johtuen vaikeuksia. Liikuntapalvelujen liikunta-alueiden hoitokalusto on myös osin vanhentunutta.

Kirjasto- ja tietopalvelut

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Kirjastopalvelut Laadukkaat palvelut Riittävä, ammattitaitoinen ja palveluhenkinen henkilöstö

Asiakaskysely 2-3 vuoden välein Tehokas tiedottaminen ja markkinointi Riittävä henkilökunnan määrä Täydennyskoulutus-päivät/hlö

Asiakastyytyväisyys vähintään 4 (asteikolla 1-5) Ajantasaiset kotisivut, näkyvyys tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa OKM 0,8-1 htv/1000 as. OKM 6 koulutuspäivää/hlö/ vuosi

Asiakastyytyväisyys 4 Kirjasto markkinoi palvelujaan ahkerasti niin somessa kuin lehdissä Henkilökunnan määrä 0,71 htv/1000 as. Yksi määräaikainen vakinaistettiin Koulutuspäiviä 2,75/hlö

Kirjastopalveluiden käyttöaste ja saatavuus pysyy hyvänä Ajantasainen, uusiutuva kokoelma

Lainat/as. Käynnit/as. Hankinnat, myös e-kirjat

OKM 20 lainaa/as, maakunta ka.19,46 OKM 10 käyntiä/as., maakunta ka. 8,58 OKM 300-400 kpl/1000 as., maakunta ka, 444,61 kpl, e-kirjat 1,06 kpl

15,6 lainaa/asukas 5,4 käyntiä/asukas 437,41 kpl/1000 as. e-kirjat 56,75 kpl/1000 as.

53

Lehtikokoelma, myös e-lehdet Aukiolotunnit

OKM 15-20 vsk/1000 as, maakunta ka 19,10 e-lehtien käyttök. 55,3 e-musiikin käyttök.t 5,1 Asiakaspalvelun parantaminen ja aukiolo-aikojen kohdentaminen asiakkaille sop. aikaan

26,41 vsk/1000 as. e-lehtien käyttökerrat 198,83 e-musiikin käyttökerrat 8,6 Aukiolotunnit lisääntyivät 67,29 % edellisvuoteen verrattuna laajennettujen aukiolojen ansiosta (8236 -> 13 778)

Monipuol. asian-tuntijapalvelut Lastenkirjastotyön &senioripalvelujen kehittäminen

Kirjastonkäytön opetus Tapahtumat Näyttelyt Osallistujat

Satutunnit, kirjavinkkaukset, kirjastonkäytön opetus eri luokka-asteille, kirjailijavierailut, muut: teemanäyttelyt yhteistyötahojen kanssa

Tapahtumia kirjattiin yhteensä 95, päävastuullisena järjestämiä 86; tapahtumiin osallistui 1173 henkilöä. Näyttelyitä 54 Käyttäjäkoulutuksia järjestettiin 25 tuntia joissa 562

Seudullisen yhteistyön kehittäminen

Pyhäjärviseudun yhteistyö Satakirjastojen yhteistyö Valtakunnallinen yhteistyö

Yhteiset toiminnat ja tilaisuudet Kirjailijavierailut, muut kirjalliset tapahtumat; koulutukset Hankintayhteistyö Osallistuminen työryhmiin Yleisten kirjastojen konsortio, luettelointi- ja hankintayhteistyö

Kirjastoväen yhteinen koulutusmatka Helsingin kirjastoihin 12.5. Hankintayhteistyö toteutui edellisten vuosien tapaan sekä Satakirjastojen että Yleisten kirjastojen konsortion kanssa

Kustannus-tehokkuus

Toimintakulut/as Lainan hinta Käynnin hinta

perushinta 62,19 € maakunta ka. 55,40 € maakunta ka 3,07 € maakunta ka 6,08 €

Toimintakulut 50.02 €/as. Lainan hinta 3,46 € Käynnin hinta 9,16 €

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Osallisuus

Osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen - Nuorisovaltuusto - Vammaisneuvosto - Vanhusneuvosto - Veteraanineuvosto Kansalaiskuulemi-nen

Erilaisia kohde-ryhmiä tavoite-taan laajasti koko elämänkaarelta- tuotetut palvelut ja tapahtumat keräävät osallistujia Asiakaspalaute

Eri ikäisten kuntalaisten aktiivisuuden lisääminen.

Vammais-, vanhus- ja veteraanineuvostot toimivat säännöllisesti. Nuorisovaltuuston jäsenet nimettiin ja toimintasäännöt hyväksyttiin. Palautejärjestelmää erityisesti hyvinvointipalveluiden osalta lisättiin, esim. kyselyt ja palautteet eri tilaisuuksien ja tapahtumien yhteydessä.

54

600 Asumisen ja rakentamisen palvelut

– Tekninen johtaja Kimmo Haapanen

Ta 2017 Tot. 2017 Poikkeama Syy poikkeamaan (lyhyt selvitys)

Asuminen ja rakentaminen yhteensä

Tuotot 4 175 549 4 006 208 -169 341 Tuottoja kertyi noin 170 000 vähemmän, kiinteistöpalveluiden vuokratuotot oli budjetoitu reilusti korkeampina

Kulut -5 542 654 -5 744 303 -201 649 Kulut ylittyivät noin 200 000, selittyen vesilaitoksen ylityksellä.

Netto -1 367 105 -1 738 095 -370 990

6000 Asumis ja rak.palv.hallinto

Tuotot 7 200 5 046 -2 154 Hallinnon talous toteutui suunnitellusti.

Kulut -1 819 734 -1 761 378 58 356 Kuluista jäi toteutumatta lähes 60 000 euroa, koska ympäristösuojelun, -terveydenhuollon, rakennusvalvonnan kulut olivat pienemmät. Netto -1 812 534 -1 756 332 56 202

6020 Kiinteistöpalvelut

Tuotot 913 940 547 688 -366 252 Vuokratuotot oli arvioitu yläkanttiin. Vuokratuloja jäi myös toteutumatta, osa kiinteistöistä myytiin, osa oli tyhjillään. Kulut -900 393 -888 394 11 999

Netto 13 547 -340 706 -354 253

6200 Yhdyskuntatekniikka

Tuotot 191 169 366 275 175 106 Sisäiset tuotot palvelujen myymisestä toimitilapalveluille toteutuivat huomattavasti budjetoitua suurempina.

Kulut -1 097 213 -1 021 566 75 647 Kuluista jäi toteutumatta 75 000 euroa.

Netto -906 044 -655 291 250 753

6300 Vesihuoltolaitos Huom! vesihuoltolaitoksen eriytetyt laskelmat & tekstit 8. kappaleessa.

Tuotot 3 063 240 3 087 199 23 959 Kulut -1 725 314 -2 072 964 -347 650 Vesilaitoksen kulut ylittyivät, kun kunnan osuus jäteveden

puhdistuksesta kasvoi HK:n jäätyä pois ja kunta maksoi aikaisempien vuosien osuuksia kuluista takautuvasti 200 000 € Netto 1 337 926 1 014 235 -323 691

Hallinnon talousarvio sisältää myös ympäristösuojelun, -terveydenhuollon, rakennus-valvonnan sekä palo- ja pelastustoimen menot.

Investointien toteumataulukot ovat kappaleessa 5.2. Vuosikorjauksiin varattua määrärahaa jäi käyttämättä yli puolet eli yli 200 000 euroa. Kauttuan koulun luokkatilamuutoksen kustannukset ylittyivät 250 000 euroa mm. syystä, että lattiapalkistoja jouduttiin vahvistamaan sekä lisäksi on korjattu ilmastointia. Lisätöistä johtuen myös urakan aikataulu viivästyi. Koulukeskuksen peruskorjaus ja laajennus etenee suunnitellusti ja kustannus-arviossa. Kiukaisten koulun luokkatilamuutoksen kustannusarvio ylittyi, koska kiinteistössä tehtiin myös muita korjaustöitä.

Ympäristölautakunnan osalta vuoden 2017 toiminnassa on talouden kannalta onnistuttu hyvin mm. lisääntyneiden maksullisten tarkastusten ja lupien sekä säästeliään toiminnan ansiosta. Ympäristölautakunnan hyväksymän v. 2017 tilinpäätöksen perusteella voidaan ennakkoon perittyjä maksuosuuksia palauttaa Euraan 72.748 €.

Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun lupa- ja valvontamaksutulot olivat noin 17.000 € suuremmat ja toimintamenot noin 23.000 € pienemmät kuin talousarviossa. Ympäristö-terveydenhuollon myynti- ja maksutulot olivat noin 97.000 € suuremmat ja toimintamenot 7.000 € pienemmät kuin talousarviossa. Koko Ympäristölautakunnan osalta laskennalliset erät olivat noin 28.000 € talousarviota pienemmät

55

Asumisen ja rakentamisen alueen toiminnalliset tavoitteet:

Päämäärä Työ, asuminen, palvelut ja kylät Toteuma

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite

Ydinkeskustan asuntotarjonnan monipuolistaminen

Asuinympäristön turvallisuutta parannetaan mm. pitämällä näkemäalueet avoimina.

Talousarviovuoden tavoite Asuinympäristön turvallisuuden ja asukkaiden palvelujen kehittäminen

Arviointikriteeri /mittari Turvallisuustoimenpiteet, uuden palvelun kehittäminen

Vastuuhenkilö Tekninen johtaja, vastuualueiden päälliköt

Päämäärä Kasvuimago ja kuntakuva Toteuma

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite

Kaavoitussuunnitelman laatiminen

Suunnitelman laatimista ei ole aloitettu. Kaavoja tehdään parhaillaan aktiivisesti Satakunnan kadun alueelle, Panelian teollisuusalueella, useissa eri rantakohteissa ja Kreulan rannassa.

Talousarviovuoden tavoite Keskeisten alueiden asemakaavojen ajanmukaistaminen nykypäivän tarpeita vastaavaksi

Arviointikriteeri /mittari Asemakaavan ajanmukaistaminen

Vastuuhenkilö Tekninen johtaja

Päämäärä Ympäristö- ja historiavastuu Toteuma

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite

Infran toimivuuden turvaaminen Vuotovesien vähentämiseksi tehdään vanhojen betoniviemäreiden sujutuksia ja rakennetaan sadevesiviemäriverkostoa Luistariin. Työt ovat valmistuneet, päällystystyöt tehdään 2018.

Talousarviovuoden tavoite Vuotovesien vähentäminen

Arviointikriteeri /mittari Tehdyt toimenpiteet

Vastuuhenkilö Tekninen johtaja, vastuualueiden päälliköt

Päämäärä Aktiiviset kuntalaiset Toteutuma

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite

Kevyen liikenteen verkoston turvallisuus

Käräjämäentien kevytväylä rakennettu. näkemäalueita raivattu

Talousarviovuoden tavoite hoidon oikea-aikaisuus urakoitsijoita ohjeistettu oikea-aikaisiin hoitotoimenpiteisiin

Arviointikriteeri /mittari tapaturmat Tienpitäjän tietoon ei ole ilmoitettu yhtään tapaturmaa kevyenliikenteen verkostolta

Vastuuhenkilö vastuualueen päällikkö

Päämäärä Toteuma

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite

Talousarviovuoden tavoite Luoda yhteistyössä kunnan muun palveluorganisaation kanssa mahdollisuuksia erityyppisten yritysten sijoittumiselle Euraan ja olevien yritysten toiminta-edellytysten turvaaminen.

Souppaan alueen kehittämiseksi on tehty alustavia luonnoksia alueen toteuttamisesta. Luonnoksia on esitelty eri yhteyksissä ja pyydetty esityksiä alueelle toivottavista toiminnoista.

Arviointikriteeri /mittari Markkinointitapahtumat

Vastuuhenkilö Tekninen johtaja, Elinvoimapalveluiden edustajat

56

Päämäärä Itsenäinen ja yhtenäinen Eura Toteutuma

Suunnittelukauden 2017 – 2019 tavoite

Tarpeettomien kiinteistöjen realisointi

Talousarviovuoden tavoite 1-2 kiinteistön realisointi Myyty Omakauppa, Letkuranta, toimintakeskus. Kiinteistöjen Jukola, Kukkula/Sukkula, Karimäki myyntitoimia jatketaan.

Arviointikriteeri /mittari Realisoinnit

Vastuuhenkilö

57

6. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

Tunnusluvut löytyvät kappaleesta 2. ja konsernilaskelmien osalta kappaleesta 4. Tässä osassa laskelmat esiteteen senttien tarkkuudella.

6.1. Tuloslaskelma

1-12 / 2017

1-12 / 2016

TOIMINTATUOTOT

myyntituotot 4 904 385,20

4 870 861,40

maksutuotot 3 600 557,57 3 434 650,81 tuet ja avustukset 520 052,85 889 395,82 muut toimintatuotot 2 806 624,49 11 831 620,11 2 184 339,98 11 379 248,01

TOIMINTAKULUT

henkilöstökulut

palkat ja palkkiot -27 336 250,68

-27 424 732,01

henkilösivukulut

eläkekulut -6 139 835,28

-6 605 903,62

muut henkilösivukulut -1 187 887,75

-1 761 258,62

palvelujen ostot -28 965 443,14

-28 630 895,39

aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 477 626,04 -5 273 974,41

avustukset -4 448 503,82

-4 607 660,94

muut toimintakulut -1 371 444,70 -74 926 991,41 -1 253 391,04 -75 557 816,03

TOIMINTAKATE

-63 095 371,30

-64 178 568,02

verotulot

44 396 786,26 43 653 379,45

valtionosuudet

23 837 666,00 24 385 756,92

rahoitustuotot ja -kulut

korkotuotot 36 765,18

35 303,93

muut rahoitustuotot 167 252,20 52 944,49

korkokulut -47 021,13

-285 297,05

muut rahoituskulut -171 111,66 -14 115,41 -8 210,32 -205 258,95

VUOSIKATE

5 124 965,55

3 655 309,40

poistot ja arvonalentumiset

suunnitelman mukaiset poistot

-3 535 527,83

-3 174 366,38

TILIKAUDEN TULOS

1 589 437,72

480 943,02

poistoeron muutos

24 093,94 25 755,04

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

1 613 531,66

506 698,06

58

6.2. Rahoituslaskelma

2017 2016

Toiminnan Rahavirta

vuosikate 5 124 965,55

3 655 309,40

tulorahoituksen korjauserät -471 779,38 4 653 186,17 -149 065,85 3 506 243,55

Investointien Rahavirta

investointimenot -5 390 311,32

-5 319 395,86

rahoitusosuudet investointimenoihin 163 803,95

55 863,60

pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 645 131,48 -4 581 375,89 286 188,50 -4 977 343,76

Toiminnan ja investointien rahavirta

71 810,28

-1 471 100,21

Rahoituksen Rahavirta

antolainauksen muutokset

antolainasaamisten lisäys -24 200,00

0,00

antolainasaamisten vähennys 289 346,39 265 146,39 314 818,37 314 818,37

lainakannan muutokset

pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00

219 000,00

pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 883 764,73

-2 126 578,69

lyhytaikaisten lainojen muutos 1 600 000,00 -283 764,73 4 200 000,00 2 292 421,31

muut maksuvalmiuden muutokset

toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 9 015,40

40 605,64

vaihto-omaisuuden muutos 2 558,76

3 997,76

saamisten muutos -568 852,24

560 438,60

korottomien velkojen muutos 845 118,12 287 840,04 -1 587 566,01 -982 524,01

Rahoituksen Rahavirta

269 221,70

1 624 715,67

Rahavarojen Muutos

341 031,98

153 615,46

Rahavarat 31. 12. 1 933 580,98

1 592 549,00

1. 1. 1 592 549,00 341 031,98 1 438 933,54 153 615,46

59

6.3. Tase VASTAAVAA 12/2017 12/2016

pysyvät vastaavat

aineettomat hyödykkeet 1 754 068,39 1 773 209,41

aineettomat oikeudet 432 960,36 390 360,71 muut pitkäaikaiset menot 1 321 108,03 1 382 848,70

aineelliset hyödykkeet 56 391 604,41 54 982 630,76

maa- ja vesialueet 6 530 322,27 6 364 410,81

rakennukset 38 489 952,39 35 559 614,41

kiinteät rakenteet ja laitteet 10 345 511,61 10 504 771,39

koneet ja kalusto 750 570,60 670 340,38 ennakkomaks ja keskener 275 247,54 1 883 493,77

sijoitukset 14 705 241,85 14 842 593,43 osakkeet ja osuudet 10 988 980,30 10 861 185,49

muut lainasaamiset 3 280 520,14 3 568 151,01

muut saamiset 435 741,41 413 256,93

pysyvät vastaavat yhteensä 72 850 914,65 71 598 433,60

toimeksiantojen varat

muut toimeksiantojen varat 20 840,42 20 889,98

toimeksiantojen varat yhteensä 20 840,42 20 889,98

vaihtuvat vastaavat

vaihto-omaisuus 78 100,87 80 659,63

aineet ja tarvikkeet 78 100,87 80 659,63

saamiset 3 831 039,12 3 262 186,88

pitkäaikaiset saamiset 21 065,35 44 476,55

lainasaamiset 21 065,35 17 385,55

muut saamiset 0,00 27 091,00

lyhytaikaiset saamiset 3 809 973,77 3 217 710,33

myyntisaamiset 2 076 582,61 2 098 401,35

lainasaamiset 35 000,00 0,00

muut saamiset 721 776,39 434 224,90

siirtosaamiset 976 614,77 685 084,08

rahoitusarvopaperit 325 000,00 275 000,00

sijoituks rahamarkkinainstrum

325 000,00 275 000,00

rahat ja pankkisaamiset 1 608 580,98 1 317 549,00

vaihtuvat vastaavat yhteensä 5 842 720,97 4 935 395,51

VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 714 476,04 76 554 719,09

60

VASTATTAVAA 12/2017 12/2016

Oma Pääoma

peruspääoma 29 747 232,42 29 747 232,42

edell tilikaus yli-/alijäämä 6 223 159,54 5 716 461,48

tilikauden yli-/alijäämä 1 613 531,66 506 698,06

Oma pääoma yhteensä 37 583 923,62 35 970 391,96

poistoero ja vapaaeht varauks

poistoero 200 418,61 224 512,55

poistoero ja vapaaeht varauks yhteensä 200 418,61 224 512,55

toimeksiantojen pääomat

valtion toimeksiannot 30 742,60 23 032,11

lahjoitusrahastojen pääomat 34 122,98 38 807,63

muut toimeksiantojen pääomat 27 062,92 28 822,30

toimeksiantojen pääomat yhteensä 91 928,50 90 662,04

vieras pääoma

pitkäaikainen 15 295 362,20 16 854 240,51

lainat rahoitus- ja vakuutusl 12 930 934,87 14 466 288,32

lainat julkisyhteisöiltä 135 502,88 161 967,29

saadut ennakot 21 440,00 21 440,00

muut velat 2 207 484,45 2 204 544,90

lyhytaikainen 25 542 843,11 23 414 912,03

joukkovelkakirjalainat 14 000 000,00 12 400 000,00

lainat rah.-ja vakuut.laitoks. 1 547 009,97 1 868 936,32

lainat julkisyhteisöiltä 26 464,42 26 484,94

saadut ennakot 134 372,61 70 707,50

lyhytaikaiset ostovelat 4 450 841,00 3 532 668,94

muut velat 1 192 018,15 1 222 740,33

siirtovelat 4 192 136,96 4 293 374,00

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 40 838 205,31 40 269 152,54

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 714 476,04 76 554 719,09

61

6.4. Konsernituloslaskelma, -rahoituslaskelma ja -tase

KONSERNITULOSLASKELMA 2017 2016

Toimintatuotot 36 425 420,04 35 238 172,09

Toimintakulut -99 265 800,15 -100 185 761,50

Toimintakate -62 840 380,11 -64 946 589,41

Verotulot 44 396 786,26 43 653 379,45

Valtionosuudet 26 168 860,18 27 037 807,45

Rahoitustuotot ja -kulut:

Korkotuotot -13 335,31 6 703,81

Muut rahoitustuotot 182 817,55 1 222 135,25

Korkokulut -452 904,70 -710 248,14

Muut rahoituskulut -186 064,66 -13 897,07

Vuosikate 7 255 779,22 6 248 291,34

Poistot ja arvonalentumiset: Poistot -5 748 131,02 -5 435 456,73

Arvonalentumiset

Tilikauden tulos 1 507 648,19 812 834,61 Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot -274,28 -1 021,63

Laskennalliset verot -3 887,60 -126 812,76

Vähemmistöosuudet 30 459,05 -42 637,54

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 533 945,36 642 362,68

RAHOITUSLASKELMA 2017 2016 Toiminnan rahavirta 6 874 986,69 6 368 493,39

Vuosikate 7 255 779,22 6 248 291,34

Satunnaiset erät

Tilikauden verot -274,28 -1 021,63

Tulorahoituksen korjauserä -380 518,25 121 223,68

Investointien rahavirta -5 760 130,82 6 427 374,37 Investointimenot -6 603 431,20 -6 500 989,53

Rahoitusosuudet investoin 191 367,85 87 288,00

Pysyvien vastaavien luovu 651 932,53 -13 672,84

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 114 855,87 -58 880,98 Rahoituksen rahavirta

Antolainojen lisäykset -24 200,00

Antolainojen vähennykset 289 346,39 314 818,37 Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen l 334 748,14 270 829,94

Pitkäaikaisten lainojen v -3 783 930,76 -3 987 448,76

Lyhytaikaisten lainojen m 1 631 957,91 4 200 000,000

Oman pääoman muutokset 128 140,43 199 435,80 Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen po. ja va 26 859,27 42 553,52

Vaihtomaisuuden muutos -35 426,25 -76 970,83

Saamisten muutos -462 871,03 880 042,64

Korottomien velkojen muut 156 833,38 -1 721 609,13

Rahoituksen rahavirta yhteensä -1 738 542,51 121 651,56 Rahavarojen Muutos -623 686,65 62 770,65 Rahavarat 31.12 5 347 000,07 5 970 686,73

Rahavarat 1.1. 5 970 686,73 5 907 916,08

62

V A S T A A V A A 2017 2016 V A S T A T T A V A A 2017 2016

PYSYVÄT VASTAAVAT 96 828 434,70 96 406 OMA PÄÄOMA 38 319 846,20 36 819 961,10

Aineettomat hyödykkeet 1 802 717,84 2 291471,6 Peruspääoma 29 747 232,42 29 747 232,42

Aineettomat oikeudet 470 661,68 866 783,42 Arvonkorotusrahasto 420 469,82 420 469,82

Muut pitkävaikutt. menot 1 332 056,16 1 424 688,18 Muut omat rahastot 2 648 109,99 2 648 109,99

Aineelliset hyödykkeet: 91 504 250,40 90 755 955,07 Ed.tilikausien yli-/alijäämä 3 970 088,61 3 361 786,19

Maa- ja vesialueet 7 087 086,85 6 921 182,23 Tilikauden yli-/alijäämä 1 533 945,36 642 362,68

Rakennukset 70 176 812,40 68 440 900,51

Kiinteät rakenteet ja lait 10 532 323,80 10 661 439,92 VÄHEMMISTÖOSUUDET 543 551,44 574 013,81

Koneet ja kalusto 2 204 937,42 2 195 073,89

Muut aineell. hyödykkeet 523 596,69 256 138,73

Ennakkomak. ja keskener. 979 493,24 2 281 219,79

Sijoitukset: 3 521 466,46 3 358 860,50

Tytäryhtiöosakkeet ja osuu 2 522,82 2 522,82

Osakkuusyhtiöosuudet 585 294,35 585 294,35 PAKOLLISET VARAUKSET 696 653,32 609 684,02

Muut osakkeet ja osuudet 2 293 997,85 2 291 850,05 Eläkevaraukset 1 006,58

Muut lainasaamiset 50 000,00 50 000,00 Muut pakolliset varaukset 696 653,32 608 677,44

Muut saamiset 589 651,44 429 193,29

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA 169 792,36 147 798,65

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 67 115,07 71 980,65

VIERAS PÄÄOMA 71 232 696,86

VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 780 497,21 12 905 886,58 Pitkäaikainen koroll. 35 315 579,55 38 127 941,46

Pitkäaikainen korot. 2 167 629,06 2 081 588,55

Vaihto-omaisuus: 585 904,12 550 477,87 Lyhytaikainen korollinen 17 190 064,80 15 908 014,49

SAAMISET Lyhytaikainen koroton 15 272 930,25 15 115 152,36

Pitkäaikaiset saamiset: 85 156,91 113 543,24

Lyhytaikaiset saamiset 6 762 436,11 6 271 178,75 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 109 676 046,98 109 384 154,43

Rahoitusarvopaperit 985 433,39 936 283,53

Rahat ja pankkisaamiset 4 361 566,68 5 034 403,19

VASTAAVAA YHTEENSÄ 109 676 046,98 109 384 154,42

63

7. LIITETIEDOT 7.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA JA ESITTÄMISTAPAA KOSKEVAT

7.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT

7.3. TULOSLASKELMAN LAATIMISTA KOSKEVAT

7.4. TASEEN LAATIMISTA KOSKEVAT

7.5. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

7.6. HENKILÖSTÖ YM. KOSKEVAT LIITETIEDOT

64

7.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva kunnan taloudesta, jota varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa (KuntaL 68§ ja KPL 3:2 §). Liitetietojen tai taulukoiden numerointi viittaa Kirjan-pitolautakunnan yleisohjeeseen (25.10.2016) kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista.

Arvostus– ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja saaduilla rahoitusosuuksilla. Vuodesta 2013 alkaen on uusiin hankintoihin noudatettu kunnanvaltuuston vahvistamaa poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelman mukaiset poistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa 11.

Sijoitusten arvostus

Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet sekä sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankinta-menoon.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankinta-menon määräisenä.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Rahoitusomaisuus on merkitty taseeseen hankinta-menon määräisenä. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.

Johdannaissopimusten käsittely

Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamis-tarkoituksessa. Kunta on sitoutunut lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat on kirjattu tilikauden aikana korkokuluiksi. Sopimuksista pisin on voimassa 30.11.2029. Koronvaihto-sopimuksista on tarkemmin liitetiedoissa.

Tuloslaskelman, taseen ja rahoitus-laskelman vertailukelpoisuus

Tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma ovat vertailukelpoisia edelliseen tilikauteen.

Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin

Ei selvitettävää.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma ovat vertailukelpoisia edelliseen tilikauteen.

Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuottojen ja kulujen oikaisut

Ei selvitettävää.

Yksittäiseen tase-erään sisältyvät osat, jotka koskevat useaa tase-erää

Ei selvitettävää.

Valuuttamääräiset erät

Ei ole.

65

7.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki merkittävää taloudellista toimintaa harjoittavat tytär-yhteisöt sekä jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä (4.1. esitelty konsernirakenne).

Yhdistelemättä on jätetty seuraavat tytäryhteisöt: Kiukaisten asunto- ja teollisuuskiinteistöt Oy (yhtiöllä ei toimintaa tai varallisuutta), As Oy Petrinpuisto ja Pohjolan Muinaiselämys Oy. Petrinpuisto on Kauttuanpuiston tytäryhtiö ja sen osakepääoma näkyy Kauttuanpuiston taseessa ja vuokratuotot ja hoitovastikkeet tuloslaskelmassa omina riveinään. Yhdistelemättä jättäminen ei vaaranna oikean ja riittävän kuvan antamista konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Osakkuusyhteisöjä on kolme: Pyhäjärvi-instituutti, Loimi-Hämeen jätehuolto ja Jokilaakson Ympäristö Oy. Niitä ei ole yhdistelty, koska yhdistelemättä jättäminen ei vaaranna oikean ja riittävän kuvan antamista konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on otettu huomioon yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta (25.12.2015) ja taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman kaavat on muutettu sen mukaisiksi.

Kuntakonsernin omistussuhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Konsernissa on vähemmistöosuuksia JVP Oy:ssä ja Uima- ja urheiluhalli Oy:ssä. JVP:n vähemmistöosuudet on erotettu ja oikaistu oma pääoma. Uima- ja urheiluhallin vähemmistöosuuksia ei ole erotettu, koska sen oma pääoma on negatiivinen.

Sisäiset liiketapahtumat ja katteet

Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernitulos-laskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.

Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset sekä poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.

Suunnitelmapoistojen oikaisu

Tytäryhtiöiden aineettomien ja aineellisten hyödyk-keiden poistot on oikaistu vastaamaan kunnan poistosuunnitelmaa. Jäännösarvojen ero (kunnan ja tytäryhtiön poistojen erotus) on kirjattu konsernituloslaskelmaan tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Toisin sanoen, jos tytäryhtiö ei ole tehnyt kunnan poistosuunnitelman mukaisia suunnitelma-poistoja, oikaistaan ne näin tulosvaikutteisesti konsernilaskelmissa.

Keskinäisen omistuksen eliminointi

Kunnan tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien välillä ei ole keskinäisiä omistussuhteita.

66

7.3. TULOSLASKELMAA KOSKEV AT LIITETIEDOT 6. Toimintatuotot tehtäväalueittain Kunta

2017 2016

Yleishallinto 1 202 029 796 650

Perusturvapalvelut 3 934 179 3 884 799

Sivistyspalvelut 1 391 331 1 520 700 Konsernin tukipalvelut 1 981 077 1 763 452

Tekniset palvelut 3 323 005 3 413 648

Yhteensä 11 831 621 11 379 249

Organisaatiomuutoksen johdosta vertailtavuus edelliseen vuoteen ei toteudu, vaikka vuoden 2016 luvut on pyritty tekemään vertailukelpoisiksi vastuualuetasoittain.

7. Verotulojen erittely

2017 2016 Muutos

Kunnan tulovero 39 016 884 38 340 857 1,8 %

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 303 137 2 183 109 5,5 %

Kiinteistövero 3 076 765 3 129 413 -1,7 %

Verotulot yhteensä 44 396 786 43 653 379 1,7 %

8. Valtionosuuksien erittely 2017 2016

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 24 759 758 25 796 653

Siitä :Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (+/-) 4 130 412 3 471 192

Järjestelmämuutoksen tasaus(+/-) 147 021 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -922 092 -1 410 896

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Valtionosuudet yhteensä 23 837 666 24 385 757

9. Palvelujen ostot erittely 2017 2016

Asiakaspalvelujen ostot 19 397 496 19 997 605

Muiden palvelujen ostot 9 567 947 8 633 290

Palvelujen ostot yhteensä 28 965 443 28 630 895

10. Valtuustoryhmien toimintaedellytysten tukemiseksi ei ole myönnetty tukia

11. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista

Vuodesta 2013 alkaen on uusiin hankintoihin noudatettu seuraavaa kunnanvaltuuston vahvistamaa poistosuunnitelmaa. Kiukaisten kunnan ennen yhdistymistä hankituissa omaisuuserissä on sovellettu Kiukaisten kunnan poistosuunnitelmaa. Perusperiaatteena poistojen määrittämiselle hankintamenosta on hyödykkeen arvioitu taloudellinen käyttöikä.

Lisäpoistoja tehtiin yhteensä noin 187 000 eurolla. Suurin yksittäinen erä oli Tekniön arvon alas kirjaaminen 110 000 euroa, koska siitä on tehty purkupäätös. Muutaman myyntikohteen tasearvo ylitti myyntihinnan, josta syntyi lisäpoistoa. Kiinteistöjen tasearvot ja poistosuunnitelmat käytiin läpi. Muutamien kohteiden tasearvo poistettiin, koska laskennallinen poistoaika oli tullut täyteen ja pienempiä hyödykkeitä alle 700 euron tasearvolla kertapoistettiin.

Alle 10 000 euron hankinnat kirjataan vuosittaisiksi kuluiksi.

67

Euran kunnan poistosuunnitelma 1.1 2013 alkaen

RYHMÄ Poistoajat ja Poistomenetelmä Aineettomat hyödykkeet -prosentit Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot 4 vuotta tasapoisto Tutkimus- ja kehittämismenot 4 vuotta tasapoisto Konserniliikearvo 5 vuotta tasapoisto Liikearvo 5 vuotta tasapoisto Atk-ohjelmistot 4 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 20 vuotta tasapoisto Muut 4 vuotta tasapoisto

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 40 vuotta tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 25 vuotta tasapoisto Talousrakennukset 17 vuotta tasapoisto Vapaa-ajan rakennukset 25 vuotta tasapoisto Asuinrakennukset 40 vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 18 % menojäämäpoisto Sillat, laiturit ja uimalat 18 % menojäämäpoisto Muut maa- ja vesirakenteet 15 % menojäämäpoisto Vedenjakeluverkosto 9 % menojäämäpoisto Viemäriverkko 9 % menojäämäpoisto Kaukolämpöverkko 13 % menojäämäpoisto Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 18 % menojäämäpoisto Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 21 % menojäämäpoisto Maakaasuverkko 14 % menojäämäpoisto Muut putki- ja kaapeliverkot 18 % menojäämäpoisto Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 20 % menojäämäpoisto Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 18 % menojäämäpoisto Liikenteen ohjauslaitteet 23 % menojäämäpoisto Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 23 % menojäämäpoisto Koneet ja kalusto Rautaiset alukset 17 vuotta tasapoisto Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 11 vuotta tasapoisto Muut kuljetusvälineet 7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet 7 vuotta tasapoisto Muut raskaat koneet 12 vuotta tasapoisto Muut kevyet koneet 7 vuotta tasapoisto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 10 vuotta tasapoisto Atk-laitteet 4 vuotta tasapoisto Muut laitteet ja kalusteet 4 vuotta tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet Ei poistoa Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Keskeneräiset hankinnat

68

12. Pakollisten varausten muutokset Konserni

2017 2016

Eläkevastuu 1.1 1 006 1 006

Lisäykset tilikaudella 0 0

Vähennykset tilikaudella -1 006 Eläkevastuu 31.12. 0 1 006

Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1 (ky) 608 677 697 605

Lisäykset tilikaudella 88 278 Vähennykset tilikaudella -88 927

Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12. (ky) 696 956 608 677

Konsernin pakolliset varaukset ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin tekemiä varauksia.

Kunnalla ei ollut pakollisia varauksia.

13. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja tappiot

Konserni Kunta

2017 2016 2017 2016

Muut toimintatuotot Maaomaisuuden myyntivoitto 515 482 150 549 515 170 150 549

Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot

Myyntivoitot yhteensä 515 482 150 549 515 170 150 549

Muut toimintakulut Osakkeiden myyntitappio Maaomaisuuden myyntitappio 6 905 6 905 Rakennusten myyntitappio 36 486 36 486 Muu tappio 4 340 1 483 1 483

Yhteensä 47 730 1 483 43 391 1 483

14. Satunnaisia tuottoja ja kuluja ei ollut kunnassa eikä kuntakonsernissa.

15. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely

2017 2016

Osinkotuotot muista yhteisöistä 145 973 27 547

Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 7 203 7 203

Yhteensä 153 176 34 750

69

7.4. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

18. Arvonkorotusten periaatteet

Konserni

2017 2016

Maa- ja vesialueet

Arvo 1.1

Arvonkorotukset

Arvonkorotusten purku

Arvo 31.12.

Rakennukset

Arvo 1.1. 420 470 420 470

Arvonkorotusten purku

Arvo 31.12. 420 470 420 470

Arvonkorotukset yhteensä 31.12 420 470 420 470

Arvonkorotuksia on tehnyt Euran Uima- ja urheiluhalli Oy.

19 Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti

Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet

Muut pitkävai-kutteiset menot

Ennakko-maksut

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1 390 361 1 382 849 1 773 209

Lisäykset tilikauden aikana 232 327 32 529 264 857

Rahoitusosuudet tilikaudella -17 643 -17 643

Vähennykset tilikauden aikana

Siirrot erien välillä 64 536 64 536

Tilikauden poisto -189 728 -141 163 -330 890

Arvonalennukset ja niiden palautuk.

Poistamaton hankintameno 31.12 432 960 1 321 108 1 754 068

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja

vesialueet Rakennukset Kiinteät

rakenteet ja laitteet

Koneet ja kalusto

Ennakkom. keskeneräis.

hankinnat

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1 6 364 411 35 559 614 10 504 771 670 340 1 883 494 54 982 631 Lisäykset tilikauden aikana 296 465 2 917 793 1 143 359 310 684 329 359 4 997 660 Rahoitusosuudet tilikaudella -77 722 -68 439 -146 160 Vähennykset tilikauden aikana -130 553 -36 536 -6 263 -173 352 Siirrot erien välillä 1 804 631 -1 869 167 -64 536 Tilikauden poisto -1 677 828 -1 296 356 -230 454 -3 204 637 Arvonalennukset ja niiden palautuk. 0 Poistamaton hankintameno 31.12 6 530 322 38 489 952 10 345 512 750 571 275 248 56 391 604 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12 6 530 322 38 489 952 10 345 512 750 571 275 248 56 391 604

70

19. Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet ja osuudet Jvk-, laina- ja muut saamiset

Osakkeet konserni-

yhtiöt

Kuntayhtymä-osuudet

Muut osakkeet &

osuudet

Yhteensä konserni-yhtiöt

kunta-yhtym.

muut Yhteensä

Hankintameno 1.1 1 673 794 7 712 556 1 474 835 10 861 185 3 518 151 0 463 257 3 981 408 Lisäykset 2 394 125 401

127 795

22 484 22 484

Vähennykset

0 -287 631

-287 631 Siirrot erien välillä

0 0

Hankintameno 31.12 1 676 188 7 837 957 1 474 835 10 988 980 3 230 520 0 485 741 3 716 262 Arvonalennukset

Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 676 188 7 837 957 1 474 835 10 988 980 3 230 520 0 485 741 3 716 262

19. Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset

Tasearvo 1.1.

Lisäykset tilikaudella

Vähennykset tilikaudella

Tasearvo 31.12.

Kunnan osuus kuntayhtymän

peruspääomasta

Ero

Satakunnan sairaanhoitopiiri 6 274 288 125 401

6 399 688 6 310 564 89 124 Satakunnan koulutusky 1 421 987

1 421 987 1 440 657 -18 670

Satakuntaliitto 16 281

16 281 15 862 420

Yhteensä 7 712 556 125 401 0 7 837 957 7 767 083 70 874

20 - 22. Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt

Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus 1000 euroa

Nimi Kotipaikka omistusosuus omistusosuus omasta vieraasta tilik. voitto

Tytäryhteisöt pääomasta pääomasta tappio

Euran Uima- ja urheiluhalli Oy Eura 61,33 61,33 -65 6 698 31

JVP- Eura Oy Eura 70,00 70,00 403 4 241 0

Kiinteistö Oy Kauttuanpuisto Eura 100,00 100,00 444 9 120 -1

Kiinteistö Oy Euran virastot. Eura 82,60 82,60 2 262 9 -1

Yhdistelemättömät tytäryhteisöt

Pohjolan Muinaiselämys Oy Eura 60,60 60,60 10 0 1

As. ja Teoll. Kiinteistö Oy Eura 100,00 100,00

Yhteensä 3 054 20 068 29

Kuntayhtymät

Satakunnan koulutuskuntayht. Kokemäki 13,19 13,19 2 612 602 -144

Satakunnan sairaanhoitopiiri ky Pori 6,25 6,25 6 182 5 680 104

Satakuntaliitto ky Pori 5,53 5,53 55 106 -9

Yhteensä 8 849 6 388 -49

Osakkuusyhteisöt

Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Forssa 4,92 4,92

Yhteensä

Muut omistusyhteysyhteisöt

Pyhäjärvi-istituutti (säätiö) Eura 36,30 36,30 186 94 2

Jokilaakson Ympäristö Oy Pori 6,00 6,00 141 177 -10

Yhteensä 327 271 -8

71

23. Lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, jäsenkuntayhtymiltä ja osakkuusyhteistöiltä

2017 2016

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset 62 666 86 916

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 62 666 86 916

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsen

Myyntisaamiset 7 104 3 715

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset 673 543 489 421

Yhteensä 680 647 493 136

Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyht.

Myyntisaamiset 85 422

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä

85 422 0

Saamiset yhteensä 828 735 580 052

24. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Pitkäaikaiset siirtosaamiset

Menoennakot

Etukäteen maksetut vuokrakulut

Muut siirtosaamiset

Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Tulojäämät

Siirtyvät korot

Kelan korvaus työterveyshuollosta 131 148 114 376 89 091 71 558

EU-tuet ja avustukset

Muut tulojäämät 442 781 270 518 213 981 124 105

Tulojäämät yhteensä 573 929 384 894 303 072 195 663

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 1 191 245 840 832 976 615 685 084

72

25. Tase-erä kohtainen oman pääoman erittely

Konserni Kunta

2017 2016 2017 2016

Peruspääoma 1.1 29 747 232 29 747 232 29 747 232 29 747 232

Lisäykset

Vähennykset

Peruspääoma 31.12. 29 747 232 29 747 232 29 747 232 29 747 232

Arvonkorotusrahasto 1.1. 420 470 420 470

Lisäykset

Vähennykset

Arvonkorotusrahasto 31.12. 420 470 420 470

Muut omat rahastot, po 1.1. 2 648 110 2 648 110

Siirrot rahastoon

Siirrot rahastosta

Rahaston pääoma 31.12. 2 648 110 2 648 110

Edellisten tilikausien yli/ alijäämä 1.1 3 970 089 3 361 786 6 223 160 5 716 461 Siirto rahastoon

Edellisten tilikauden virheen oikaisu

Edellisten tilikausien yli/ alijäämä 31.12. 3 970 089 3 361 786 6 223 160 5 716 461

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 533 945 642 363 1 613 532 506 698

Oma pääoma yhteensä 38 319 846 36 819 961 37 583 924 35 970 392

26. Erittely poistoerosta, ei ilmoitettavaa

27. Pitkäaikaset velat, yli 5v. päästä erääntyvät

2017 2016

Joukkovelkakirjalainat

Lainat julkisyhteisöiltä 25 891 54 061

Lainat muilta luotonantajilta 7 983 163 9 209 528

Saadut ennakot

Ostovelat

Muut velat

Siirtovelat

Pitkäaikaiset velat yhteensä 8 009 054 9 263 589

28. Joukkovelkakirjalainat (kuntatodistuslainat)

2017 2016

Alle vuoden kuluessa erääntyvät

kuntatodistuslainat 14 000 000 12 400 000

* korko -0,23%, -0,235% ja -0,25%

* erääntyvät 28.2. ja 13.3.2018

Joukkovelkakirjalainat yhteensä 14 000 000 12 400 000

28. Pakolliset varaukset

Konserni Kunta

2017 2016 2017 2016

Muut pakolliset varaukset

Eläkevastuu 1 006

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu (ky) 696 956 608 677

Muut pakolliset varaukset yhteensä 696 956 609 683

73

30. Vieras pääoma tytäryhteisöille, jäsenkuntayhtymille ja osakkuusyhteisöille

2017 2016

Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen

Velat tytäryhteisöille

Saadut ennakot

Ostovelat 396 488 87 875

Muut velat 61 295 144 396

Siirtovelat

Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot

Ostovelat 1 466 133 1 522 824

Muut velat

Siirtovelat 72 896 46 007

Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyht. Saadut ennakot

Ostovelat 7 232 9 813

Muut velat 3 195 3 195

Siirtovelat

Vieras pääoma yhteensä 64 490 1 942 749 147 591 1 666 520

32. Muiden velkojen erittely

Konserni Kunta

2017 2016 2017 2016

Muut velat

Liittymismaksut 2 139 563 2 057 158 2 200 859 2 201 555

Muut velat 6 626 2 990 6 626 2 990

Muut velat yhteensä 2 146 189 2 060 149 2 207 484 2 2 204 545

Liittymismaksuvelka kertyy vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriliittymismaksuista, jotka ovat palautus- ja siirtokelpoisia.

33. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Konserni Kunta

2017 2016 2017 2016

Lyhytaikaiset siirtovelat

Tuloennakot

Menojäämät

Palkkojen ja henkilösivuk. jaksotukset 5 768 807 5 955 660 3 726 644 3 917 381

Korkojaksotukset 103 651 97 693 36 710 52 471

Tutkimus-ja kehittämist. jaks 43 527 37 588

Potilavahinkovastuun lyhennys 81 069 114 158

Myyntihyvitykset 281 290 668 679

Muut menojäämät 820 211 846 351 428 783 352 344

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 7 098 556 7 720 130 4 192 137 4 322 196

Siirtovelat yhteensä 7 098 556 7 720 130 4 192 137 4 322 196

74

7.5. Vakuudet ja vastuusitoumukset

38. Vuokravastuut Konserni Kunta

2017 2016 2017 2016 Vuokravastuut

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 181 966 187 395

Myöhemmin maksettavat 314 999 349 567

Yhteensä 496 965 536 962 Leasingvastuut

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 365 011 306 651 260 230 214 432

Myöhemmin maksettavat 548 277 488 037 340 616 260 931

Yhteensä 913 288 794 687 600 846 475 363 Vuokravastuut yhteensä 1 410 253 1 331 649 600 846 475 363

Leasingvastuisiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita.

39. Vastuusitoumukset

Konserni Kunta

2017 2016 2017 2016 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma 16 792 16 819 34 942 006 34 942 006

Jäljellä oleva pääoma, josta 1 261 2 102 16 149 574 17 231 914

JVP Eura Oy 4 990 609 5 371 555

Kiint.Oy Kauttuanpuisto 2 354 926 2 606 721

Euran uima- ja urheiluhalli 8 804 039 9 253 639

Takaukset muiden puolesta*

Alkuperäinen pääoma 2 433 752 2 433 752 2 433 752 2 433 752

Jäljellä oleva pääoma 552 114 556 203 552 114 556 203

*) muita takauksia on annettu Länsi-Euran ja Korven vesiosuuskunnille, Euran Energia Oy:lle ja Jokilaakson Ympäristö Oy:lle

Konsernin vastuisiin liittyy SHP:n takaamia tytäryhtiöiden lainoja.

40. Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

2017 2016

Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 67 200 311 58 480 943

Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12.

Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 44 414 43 652

75

41. Muut taloudelliset vastuut Konserni Kunta

Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet 2017 2016 2017 2016

Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset

Arvonlisäveron palautusvastuu 5 992 954 5 826 749 5 945 424 5 720 492

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu 2 439 986 2 439 986 2 439 986 2 439 986

Muuna taloudellisena vastuuna, jossa velvoite syntyy vasta, kun jokin epävarma mahdollisuus toteutuu, ovat vastuut Hallavaaran kaatopaikasta sekä terveyskeskuksen ja vanhainkodin investointi. Satakierto Oy:n sulautumisen yhteydessä (Loimi-Hämeen Jätehuolto (LHJ) Oy:hyn) erikseen neuvoteltiin Euran kunnan vastuu (KValt 18.4.2016 § 35) Hallavaaran jätekeskuksen kaatopaikkaan mahdollisesti liittyvistä ympäristöriskeistä sekä niistä aiheutuvista velvoitteista ja kustannuksista.

Lisäksi terveyskeskuksen ja vanhainkodin peruskorjaus- ja laajennusinvestoinnissa on tilaajan ja pääurakoitsijan välillä useita erimielisyyksiä ja asian selvittely on edennyt oikeuskäsittelyyn keväällä 2017.

Johdannaissopimukset

Euran kunnalla on 5 koronvaihtosopimusta, jotka on kaikki otettu suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimusten 3. ja 4. pääomat, eräpäivät sekä koronmaksupäivät vastaavat tiettyjä kahta lainoaa, koronvaihtosopimuksilla 1. ja 2. on suojattu osuutta samasta lainasta vuoteen 2020 saakka (laina

päättyy 2027). Koronvaihtosopimus 5. on suojattu lyhytaikaista vaihtuvakorkoista lainaa, jonka koko määrä on myös ilmoitettu, vaikka suojaus koskee tiettyä 4 milj. euron erää kuntatodistuksia.

Seuraavassa on eritelty koronvaihtosopimuksittain jäljellä oleva pääoma, markkina-arvo, korkotiedot ja muita tietoja niiden taloudellisen merkityksen arvioimiseksi. Pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten lainojen korko on koronvaihtosopimuksilla sidottu kiinteään korkoon

Koronvaihtosopimus 1 (N)

Pitkäaikainen laina, jäljellä oleva pääoma 31.12. 1 364 000

Sopimuksen erääntymispäivä 21.9.2020

Vaihtuva korko 6 kk Euribor + n % 6 kk euribor + n %

Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -51 728

Kiinteä korko 1,34 %

Koronvaihtosopimus 2 OP

Pitkäaikainen laina, jäljellä oleva pääoma 31.12. 2 836 000

Sopimuksen erääntymispäivä 19.9.2020

Vaihtuva korko 6 kk Euribor + n % 6 kk euribor + n %

Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -49 347

Kiinteä korko 0,57 %

Koronvaihtosopimus 3 (OP)

Pitkäaikainen laina, jäljellä oleva pääoma 31.12. 4 636 363

Sopimuksen erääntymispäivä 26.6.2026

Vaihtuva korko 6 kk Euribor + n % 6 kk Euribor + n %

Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -93 033

Kiinteä korko 0,834 %

Koronvaihtosopimus 4 (KR)

Pitkäaikainen laina, jäljellä oleva pääoma 31.12. 3 200 000

Sopimuksen erääntymispäivä 30.11.2029

Vaihtuva korko 6 kk Euribor + n % 6 kk Euribor + n %

Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -44 571

Kiinteä korko 0,87 %

Koronvaihtosopimus 5 (KR)

Lyhytaikaista lainaa (kuntatodistusohjelma) varten otettu Bullet suojaus 4 000 000

lyhytaikaista lainaa oli 31.12.2017 yhteensä (josta 4 milj. erä tällä suojattu) 14 000 000

Sopimuksen erääntymispäivä 14.12.2021

Vaihtovakorko 3 kk Euribor 3 kk Euribor + n %

Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 19 002

Kiinteä korko -0,028 %

76

7.6. HENKILÖSTÖÄ YM. KOSKEVAT LIITETIEDOT

43. Henkilöstön lukumäärä toimielimittäin 31.12.2016 & 2017

Kunnanhallitus PT lautakunta Sivistysltk Kultt. & Vap.ltk

Tekninen ltk Yhteensä Muutos

2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016

Vakinaiset 104 51 264 247 235 219 0 15 26 76 629 608 3,5 %

Määräaikaiset 18 19 120 91 70 66 0 48 0 6 208 230 -9,6 %

Työllistetyt 2 1 2 0 1 0 0 0 0 1 5 2

Oppisopimussuhteiset 0 0 2 1 0 0 0 0 0 1 2 2

Yhteensä 124 71 388 339 306 285 0 63 26 84 844 842 0,2 %

Osa-aikaiset 7 6 30 30 26 25 0 0 0 3 63 64 -1,6 %

Lisää henkilöstöasioista henkilöstökertomuksessa.

44. Luottamushenkilön palkkiosta peritys ja tilitetyt luottamushenkilömaksut

2017 2016

Euran Perussuomalaiset 264 390

Kokoomuksen Euran Kunnallisjärjestö 1 318 1 371

Suomen Keskusta 3 942 3 593

Suomen Sosialidemokraattinen puolue 7 065 7 128

Vasemmistoliitto 3 250 3 474

Yhteensä 15 839 15 956

45. Tilintarkastajien palkkiot

2017 2016

BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot 13 743 13 224

Tilintarkastajan lausunnot

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 3 254 4 573

Muut palkkiot 2 136 1 227

Palkat ja palkkiot yhteensä 19 134 19 024

46. Kuvaus kunnan ja sen intressitahoihin kuuluvien välisistä liiketoimista.

Konsernin lähipiirin / intressipiirin kanssa ei ole tavanomaisesta poikkeavia liiketoimia sidonnaisuusrekisteriin ilmoitettujen yhteisöjen kanssa.

Kunnanjohtajan kanssa on 17.8.2015 solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa on sovittu 12 kk erokorvauksesta sisältäen Kvtes mukaisen irtisanomisajan.

Kunta maksoi avustusta Uima- ja Urheiluhalli yhtiölle 1 128 886 euroa.

43. Henkilöstökulut

2017 2016

Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 34 663 974 35 791 894

Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin

15 487 83 164

Henkilöstökulut yhteensä 34 679 461 35 875 058

77

Kunta on lainannut kokonaan omistamilleen tytäryhteisöille 23 eri lainaa, joiden nykyinen pääoma on 3,2 milj. euroa. Lainat on annettu ennen kuntalain 2015 voimaantuloa. Seuraavassa listaus lainojen ehdoista.

YHTIÖ KORKO VAKUUS Myönnetty

Laina NYK. PO

UIMA- JA URH.HALLI

0,33 ei 70 000 70 000 6 kk eurib. + 0,5 panttikirja vuokraoik. päättyy 2023 55 000 27 500 ei ei 350 000 350 000 ei ei 270 000 269 168 ei ei 1 393 101 1 043 101 12 kk euribor kiinnitys tonttiin (haetaan) 900 000 180 000

JVP EURA 3 % ei 300 000 270 000 12 kk euribor ei 629 063 343 125

KOY KAUTTUANPUISTO kiinteä 3 % ei 57 266 57 266 kiinteä 3 % Kiinteistö vakuutena 16 819 16 819 kiinteä 3 % Kiinteistö vakuutena 19 342 19 342 kiinteä 3 % Kiinteistö vakuutena 16 819 16 819 kiinteä 3 % Kiinteistö vakuutena 42 047 42 047 kiinteä 2 % ei 55 309 55 309 kiinteä 2 % ei 100 913 40 365 kiinteä 2 % ei 76 021 22 806 kiinteä 2 % ei 23 042 23 042 kiinteä 2 % ei 23 042 23 042 kiinteä 2 % ei 14 632 14 632 kiinteä 2 % ei 175 721 175 721 kiinteä 2 % ei 76 231 76 231 kiinteä 2 % ei 28 592 28 592 kiinteä 2 % Kiinteistö vakuutena 65 593 65 593

YHTEENSÄ: 4 758 553 3 230 520

78

LISÄLIITTEET:

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Pääkirjanpito

Käyttöomaisuuskirjanpito atk-tuloste paperi

Myyntireskontra atk-tuloste sähköinen

Omaisuudenhallinta atk-tuloste paperi

Ostoreskontra atk-tuloste sähköinen

Päiväkirja atk-tuloste sähköinen

Pääkirja atk-tuloste sähköinen

Varastokirjanpito

Rakennustarvikevarasto atk-tuloste paperi

Terveyskeskuksen varasto atk-tuloste paperi

Myyntireskontra, ulkoinen järjestelmä

Vesilaskutus atk-tuloste paperi

Asuntotoimen vuokrareskontra atk-tuloste paperi

Konsernikirjanpito atk-tuloste paperi

Palkkaluettelo atk-tuloste paperi

Maksuliikenne

Tiliotteiden tiliöintiyhteenveto atk-tuloste paperi

Tasekirja

Tase-erittelyt

Taseyksikkö (vesihuoltolaitos) sisältyy kunnan pääkirjanpitoon.

Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä.

LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA

ALKUSA Avaava tase

BUD Talousarvio

BUDL Lisätalousarvio

EXMUI Exel muistiot

IRTAIN Irtaimisto

KOMTOS Käyttöomaisuustositteet

LKM Määrät

MATKAT Matkalaskut

MUISTI Muistiotositteet

MUIST2 Muistio sis. RD

OMAKSU Ostoreskontramaksut

OSTOT Ostolaskut

PALKAT Palkkatositteet

PANKKI Pankkien tiliotteet

SISLAS Sisäiset laskut Pro elaskutus

SOSTYO Sosiaalityö

VARTE SONET VARTE

VARTK SONET VARTK

VYÖR Vyörytys

YMR10-99 MR laskulajit

YMRK MR Tileistä poisto

YMRMAN MR Manuaalisuoritukset

YMRVII MR Viitesuoritukset

79

8. VESIHUOLTOLAITOS

Vesihuoltolaitos vastaa kuntalaisten ja kunnassa toimivien yritysten tarvitseman puhtaan veden tuottamisesta ja jakelusta sekä syntyvien jätevesien vastaanotosta ja johtamisesta puhdistukseen.

Vesihuoltolaitoksen vastuulle kuuluu myös hulevesi-järjestelmien rakentaminen ja ylläpito. Jätevedet johdetaan puhdistettavaksi JVP - Eura Oy:n ja Porin veden puhdistamoille.

Henkilöstö Vesihuoltolaitoksen pitkäaikeinen käyttöpäällikkö

Kalevi Tuominiemi jää eläkkeelle alkuvuodesta 2018 ja uusi käyttöpäällikkö Jarkko Leminen aloitti 1.3.2018.

- päätoiminen henkilöstö 6 henkeä - henkilötyövuodet 6 vuotta Investointeja tehtiin noin 750 000 eurolla

(investointien toteumataulukko kpl. 5.2.). Vanhojen järjestelmien peruskorjauksen päätarkoitus on järjestelmien toiminnan varmuuden parantaminen, käyttöveden laadun ylläpitäminen ja hulevesien hallinta. Vuosittain jätevesijärjestelmään kulkeutuvat hulevedet rasittavat vesihuoltolaitoksen taloutta. Vuoden 2017 aikana jätevesijärjestelmien korjausten painopiste oli Ruukinpuiston alueen betonisten viemärijärjestelmien peruskorjauksessa.

Uudisrakentamista tehtiin Hinnerjoen alueella täydentäen olemassa olevia järjestelmiä toiminta-alueitten mukaisesti. Rakentaminen oli siis toiminta-alueen täydennysrakentamista. Rakentaminen sisälsi sekä puhtaan veden, että jäteveden järjestelmät.

Vuoden 2017 aikana saatiin Ristola-Ilmiinjärvi -hankkeen koepumppaukset päätökseen. Hankkeessa edettiin ympäristölupahakemusvaiheeseen. Uuden vedenottoon soveltuvan kohteen kartoitusta tehtiin yhdessä ELY-keskuksen ja naapurikuntien kanssa. Tarkasteltava alue sijaitsee Ilmiinjärven-Ristolan maastossa pääosin entisen Köyliön kunnan alueella.

Lisäksi Ristola-Ilmiinjärvi -hankkeessa tehtiin selvitykset organisaatiorakenteesta, jolla hanketta voidaan viedä jatkossa eteenpäin. Todennäköisin vaihtoehto on perustaa osakeyhtiö yhdessä naapurikuntien kanssa.

JVP-Eura Oy:lle toimitettu jätevesimäärä vuonna 2017 oli 1.006.693 m3 (2016 aikana1.027.416 m3). Porin Luotsinmäelle pumpattiin vuoden 2017 aikana 171.479 m3 (2016 aikana 157.778 m3). Yhteensä jätevesiä toimitettiin puhdistukseen siis 1.178.172 m3 (2016 aikana 1.185.194 m3).

Jätevesiä laskutettiin asiakkailta vuonna 2017 812.908m3 (2016 yhteensä 908.698 m3). Vuotovesien määrä oli laskennallisesti noin 31 % tasolla (2016 noin 24 %). Valtakunnallinen keskiarvo on noin 35 - 40 %. Vuosi 2016 oli vähäsateinen verrattuna vuoteen 2017, joka näkyy osaltaan prosenteissa. Käynnissä on edelleen vuotovesien osalta peruskorjausohjelman toteuttaminen.

Vuonna 2017 laitoksilta verkkoon pumpattu puhtaan veden määrä oli 1.209.838 m3 (2016 aikana 1.187.188 m3). Laskutettu vesimäärä vuonna 2017 oli 928 475 m3 (2016 aikana 1.039.395 m3).

Vuotovesien määrä oli noin 23 % (vuonna 2016 12 %). Vuotovesimäärä siis nousi edelliseen vuoteen verrattuna johtuen useista suurista putkirikoista. Valtakunnallinen keskiarvo on noin 19 %.

Tuloslaskelman mukaan käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat kohtuullisesti ollen 100,8 % budjetoidusta (sisäiset ja ulkoiset). Tuloslaskelman mukaan toimintakulut ylittyivät ollen 120,1 % budjetoidusta. Ylitykset koostuivat palveluiden ostoista. Suurin oli ylimääräinen maksu (200.000 €) JVP-Eura Oy:lle, jota ei oltu budjetoitu. Vesihuoltolaitoksen vesihuoltolain mukaiset eriytetyt laskelmat vesihuoltolaitoksesta, hulevedestä sekä vesihuolto ilman hulevettä seuraavilla sivuilla.

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET:

Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma

Vanhojen järjestelmien peruskorjauksen jatkaminen ja peruskorjausohjelman päivitystyön toteutus.

Jätevesijärjestelmään tulevien vuotovesimäärien alentaminen.

Vanhojen betoniviemäriverkos-tojen perus-korjauksen jatkaminen

Toteutettu suunnitellussa laajuudessa määrärahojen puitteissa. Kiiskinmäen alueen kaikki viemärien betonijärjestelmät peruskorjattiin.

Vesihuoltojärjestelmien toiminnan varmuuden kehittäminen

Oman vedenoton ja –toimituksen varmuuden lisääminen

Ristola-Ilmiinjärvi-alueen vedenoton kartoitus

Ristola-Ilmiinjärvi-alueen vedenoton kartoitukseen liittyvä koepumppausvaihe saatiin päätökseen ja hanke eteni ympäristölupahakemus-vaiheeseen 2017

80

IHUOLTOLAITOKSEN, B) HULEVEDEN JA C) VESIHUOLTOLAITOKSEN ILMAN HULEVETTÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

A) VESILAITOS, HULEVESI, VESILAITOS ILMAN HULEVETTÄ ERIYTETYT LASKELMAT (TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TASE)

A) VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA 2017 2016

Liikevaihto 3 086 361,55 3 148 623,68

Liiketoiminnan muut tuotot 1,20 31,81

Muut tuet ja avustukset 836,18 2 952,51

Materiaalit ja palvelut -1 712 720,55 -1 397 134,54

Ostot tilikauden aikana -275 822,59 -271 277,51

Palvelujen ostot -1 436 897,96 -1 125 857,03

Henkilöstökulut -315 872,45 -328 915,19

Palkat ja palkkiot -254 960,57 -248 586,58

Eläkekulut -51 586,91 -64 386,39

Muut henkilösivukulut -9 324,97 -15 942,22

Poistot ja arvonalentumiset -719 109,20 -732 055,14

Suunnitelmanmukaiset poistot -719 109,20 -732 055,14

Liiketoiminnan muut kulut -44 370,85 -36 821,26

Liikeylijäämä (-alijäämä) 295 125,88 656 681,87

Rahoitustuotot ja kulut -137 179,28 -130 249,12

Muut rahoitustuotot 1 546,34 64,07

Muille maksetut korkokulut -20 484,00 -12 107,67

Korvaus peruspääomasta -118 205,52 -118 205,52

Muut rahoituskulut -36,10 0,00

Ylijäämä ennen satunn.eriä 157 946,60 526 432,75

Ylijäämä ennen varauksia 157 946,60 526 432,75

Poistoeron vähennys 14 949,90 16 611,00

Tilikauden ylijäämä 172 896,50 543 043,75

A) VESILAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA 2017 2016

Toiminnan Rahavirta 877 055,80 1 258 487,89

Liikeylijäämä 295 125,88 656 681,87

Poistot ja arvonal. 719 109,20 732 055,14

Rahoitustuotot ja kulut -137 179,28 -130 249,12 Investointien Rahavirta -663 917,92 -423 633,61

Investointimenot -681 561,38 -478 665,45

Rahoitusosuudet 17 643,46 55 031,84 Toiminnan Ja Investointien Rahavirta 213 137,88 834 854,28

Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -717 249,18 -265 464,50

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 27 140,98 265 995,29

Pitkäaikaisten lainojen väh. muilta -744 390,16 -531 459,79 Muut maksuvalmiuden muutokset 323 385,94 -40 233,15

Saamisten muutos kunnalta 0,00 218,84

Saamisten muutos muilta 25 902,63 -16 788,25

Korottomien velkojen muutos muilta 318 343,91 -23 663,74

Varaston muutos -20 860,60 Rahoituksen Rahavirta -393 863,24 -305 697,65

RAHAVAROJEN MUUTOS -180 725,36 529 156,63

81

A) VESILAITOKSEN T A S E

VASTAAVAA 2017 2016

A PYSYVÄT VASTAAVAT 7 920 849,26 7 976 040,54

I Aineettomat hyödykkeet 57 437,56 48 946,91

Muut pitkävaikutteiset menot 57 437,56 48 946,91

II Aineelliset hyödykkeet 7 704 248,04 7 767 929,97

Maa- ja vesialueet 19 100,60 19 100,60

Rakennukset 393 483,30 435 097,69

Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 193 043,79 7 311 397,44

Koneet ja kalusto 0,01 2 334,24

Enn. maksut ja keskeneräiset 98 620,34 0,00

III Sijoitukset 159 163,66 159 163,66

Muut saamiset 159 163,66 159 163,66

B VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 160 572,52 2 346 339,91

I Vaihto-omaisuus 20 860,60 0,00

Aineet ja tarvikkeet 20 860,60 0,00

II Saamiset 2 139 711,92 2 346 339,91

Lyhytaikaiset saamiset 2 139 711,92 2 346 339,91

VASTAAVAA 10 081 421,78 10 322 380,45

VASTATTAVAA 2017 2016

OMA PÄÄOMA 4 382 550,61 4 209 654,11

Peruspääoma 1 970 091,98 1 970 091,98

Edellisten tilik. yli/alijäämä 2 239 562,13 1 696 518,38

Tilik. Yli/alijäämä 172 896,50 543 043,75

POISTOERO

Poistoero 134 549,12 149 499,02

VIERAS PÄÄOMA 5 564 322,05 5 963 227,32

Pitkäaikainen 4 392 157,33 5 579 375,75

Lainat rahoitus ja vak.lait. 2 184 004,73 3 370 527,18

Muut velat/liittymismaksut 2 208 152,60 2 208 848,57

Lyhytaikainen 1 172 164,72 383 851,57

Lainat rahoitus ja vak.lait. 469 273,27 0,00

Ostovelat 629 869,59 240 838,54

Muut velat ja liittymismaksut 27 088,10 99 954,09

Siirtovelat 45 933,76 43 058,94

VASTATTAVAA 10 081 421,78 10 322 380,45

82

B) HULEVEDEN TULOSLASKELMA 2017 2016

Liikevaihto 8 901,68 8 811,92

Materiaalit ja palvelut -10 887,21 -610,80

Ostot tilikauden aikana -874,86 0,00

Palvelujen ostot -10 012,35 -610,80

Poistot ja arvonalentumiset -40 869,91 -42 304,66

Suunnitelmanmukaiset poistot -40 869,91 -42 304,66

Liikeylijäämä (-alijäämä) -42 855,44 -34 103,54

Tilikauden ylijäämä -42 855,44 -34 103,54

B) HULEVEDEN RAHOITUSLASKELMA 2017 2016

Toiminnan Rahavirta -1 985,53 8 201,12

Liikeylijäämä -42 855,44 -34 103,54

Poistot ja arvonal. 40 869,91 42 304,66

Investointien rahavirta -133 128,76 0,00

Investointimenot -133 128,76 0,00

Toiminnan ja investointien rahavirta -135 114,29 8 201,12

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset muilta 1 746,34 0,00

Muut Maksuvalmiuden Muutokset 0,68 0,68

saamisten muutos muilta 0,68 0,68

Rahoituksen rahavirta 0,68 0,68

Rahavarojen muutos -133 367,27 8 201,80

B) HULEVEDEN T A S E

VASTAAVAA 2017 2016 VASTATTAVAA 2017 2016

A PYSYVÄT VASTAAVAT 584 931,93 443 872,79 OMA PÄÄOMA 460 144,90 457 080,33

I Aineettomat hyödykkeet Jäännöspääoma 580 325,50 534 405,49

Edellisten tilik. yli/alijäämä -77 325,16 -43 221,62

II Aineelliset hyödykkeet 584 931,93 446 872,79 Tilik. Yli/alijäämä -42 855,44 -34 103,54

Rakennukset 545 634,53 446 872,79

Enn. maksut ja keskeneräiset 39 297,40 0 VIERAS PÄÄOMA 1 746,34 0,00

Pitkäaikainen 1 746,34 0,00

B VAIHTUVAT VASTAAVAT -123 040,69 10 207,54 Muut velat/liittymismaksut 1 746,34 0,00

II Saamiset -123 040,69 10 207,54

Lyhytaikaiset saamiset -123 040,69 10 207,54 VASTATTAVAA 461 891,24 457 080,33

VASTAAVAA 461 891,24 457 080,33

83

C) VESILAITOS ILMAN HULEVETTÄ TULOSLASKELMA 2017 2016

Liikevaihto 3 077 459,87 3 139 811,76

Liiketoiminnan muut tuotot 1,20 31,81

Muut tuet ja avustukset 836,18 2 952,51

Materiaalit ja palvelut -1 701 833,34 -1 396 523,74

Ostot tilikauden aikana -274 947,73 -271 277,51

Palvelujen ostot -1 426 885,61 -1 125 246,23

Henkilöstökulut -315 872,45 -328 915,19

Palkat ja palkkiot -254 960,57 -248 586,58

Eläkekulut -51 586,91 -64 386,39

Muut henkilösivukulut -9 324,97 -15 942,22

Poistot ja arvonalentumiset -678 239,29 -689 750,48

Suunnitelmanmukaiset poistot -678 239,29 -689 750,48

Liiketoiminnan muut kulut -44 370,85 -36 821,26

Liikeylijäämä (-alijäämä) 337 981,32 690 785,41

Rahoitustuotot ja kulut -137 179,28 -130 249,12

Muut rahoitustuotot 1 546,34 64,07

Muille maksetut korkokulut -20 484,00 -12 107,67

Korvaus peruspääomasta -118 205,52 -118 205,52

Muut rahoituskulut -36,10 0,00

Ylijäämä ennen satunn.eriä 200 802,04 560 536,29

Ylijäämä ennen varauksia 200 802,04 560 536,29

Poistoeron vähennys 14 949,90 16 611,00

Tilikauden ylijäämä 215 751,94 577 147,29

C) VESILAITOS ILMAN HULEVETTÄ RAHOITUSLASKELMA 2017 2016

Toiminnan Rahavirta 879 041,33 1 250 286,77

Liikeylijäämä 337 981,32 690 785,41

Poistot ja arvonalennukset 678 239,29 689 750,48

Rahoitustuotot ja kulut -137 179,28 -130 249,12

Investointien Rahavirta -530 789,16 -423 633,61

Investointimenot -548 432,62 -478 665,45

Rahoitusosuudet 17 643,46 55 031,84

Toiminnan ja investointien rahavirta 348 252,17 826 653,16

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset muilta -1 746,34 0,00

Muut maksuvalmiuden muutokset 323 385,26 -40 233,83

Saamisten muutos kunnalta 0,00 218,84

Saamisten muutos muilta 25 901,95 -16 788,93

Korottomien velkojen muutos muilta 788 313,15 -30 336,58

Varaston muutos -20 860,60 0,00

Rahoituksen rahavirta -393 863,92 -305 698,33

Rahavarojen muutos -47 358,09 520 954,83

84

C) VESILAITOS ilman hulevettä T A S E

VASTAAVAA 2017 2016

A PYSYVÄT VASTAAVAT 7 335 917,33 7 529 167,75

I Aineettomat hyödykkeet 57 437,56 48 946,91

Muut pitkävaikutteiset menot 57 437,56 48 946,91

II Aineelliset hyödykkeet 7 119 316,11 7 321 057,18

Maa- ja vesialueet 19 100,60 19 100,60

Rakennukset 393 483,30 435 097,69

Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 647 409,26 6 864 524,65

Koneet ja kalusto 0,01 2 334,24

Enn. maksut ja keskeneräiset 59 322,94 0,00

III Sijoitukset 159 163,66 159 163,66

Muut saamiset 159 163,66 159 163,66

B VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 283 613,21 2 336 132,37

I Vaihto-omaisuus 20 860,60 0,00

Aineet ja tarvikkeet 20 860,60 0,00

II Saamiset 2 262 752,61 2 336 132,37

Lyhytaikaiset saamiset 2 262 752,61 2 336 132,37

VASTAAVAA 9 619 530,54 9 865 300,12

VASTATTAVAA 2017 2016

OMA PÄÄOMA 3 922 405,71 3 752 573,78

Peruspääoma 1 389 766,48 1 435 686,49

Edellisten tilik. yli/alijäämä 2 316 887,29 1 739 740,00

Tilik. Yli/alijäämä 215 751,94 577 147,29

POISTOERO

Poistoero 134 549,12 149 499,02

VIERAS PÄÄOMA 5 562 575,71 5 963 227,32

Pitkäaikainen 4 390 410,99 5 579 375,75

Lainat rahoitus ja vak.lait. 2 184 004,73 3 370 527,18

Muut velat/liittymismaksut 2 206 406,26 2 208 848,57

Lyhytaikainen 1 172 164,72 383 851,57

Lainat rahoitus ja vak.lait. 469 273,27 0,00

Ostovelat 629 869,59 240 838,54

Muut velat ja liittymismaksut 27 088,10 99 954,09

Siirtovelat 45 933,76 43 058,94

VASTATTAVAA 9 619 530,54 9 865 300,12

85

9. ALLEKIRJOITUKSET