TURUN KAtJPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO

EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET

OSA IV .

NAUTELANKDSKI

JULKAISU 5/86

NAUTELANKOSKEN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN

ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITYS

Sisältö

Es ipuhe

1 . Yleiskuvaus

2 . Kasvisto

3 . Linnusto

4 . Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi

2

3

3

5

8

ESIPUHE

2

Nautelankosken alueen elollisen luonnon perussel-vityksiä koskeva osaraportti kuuluu laajempaan Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston kesäl-lä 1985 käynnistämään selvitystyöhön. Työn tar-koituksena on ollut kartoittaa uusiksi luonnon-suojelualueiksi ehdotettujen alueiden elollista luontoa eräiden eliöryhmien osalta sekä selvittää tämän pohjalta alueiden suojelullinen arvo ja soveltuvuus luonnonsuojealueiksi . Selvitystyön taustaa ja menetelmiä on käsitelty yksityiskoh-taisemmin omassa raportissaan (Osa I Perusselvi-tysten menetelmät ja tulosten tiivistelmä). Tämän raportin liitekarttaan 1 on merkitty Liedon kuntaan kuuluvan Nautelankosken alueen sijainti .

Kesällä 1985 kartoitettiin Nautelankosken alueen pesimälinnusto . Alueen putkilokasvilajistosta on ollut käytettävissä 1960-luvulla tehty tutkimus sekä joitakin amanuenssi Terttu Lempiäisen myö -hemmin tekemiä havaintoja. Alueen linnustakar-toituksen on tehnyt luonnonsuojelutyöntekijä Jarmo Laine .

NAUTELANKOSKI

1 . Yleiskuvaus

2 . Kasvista

3

Turun kaupunki omistaa Liedon kunnassa sijaitsevan Nautelankosken länsipuolelta noin 107 ha : n suuruisen maa- alueen, josta on luonnonsuojelulain nojalla esitetty rauhoitettavaksi vesialueineen 6 , 8 hehtaarin suuruinen osa (ks . kuva 1 ) . Tämän rauhoitettavaksi esitetyn alueen sisään jää vanha ja käytöstä poistet-tu myllyrakennus , jonka lähin ympäristö joen alajuok-sun suunnassa on melko pahoin roskaantunut . Yksityi-sen omistama kosken itäranta on jo aiemmin rauhoitet-tu luonnonsuojelualueeksi .

Kosken länsiranta on suurelta osin kosteata ranta-niittyä, jonka valtalajeja kasvukauden lopulla ovat mm . ruokohelpi, nurmitähkiö, nurmipuntarpää, juola-vehnä sekä pelto-ohdake ja nokkonen. Kosteimpien rantaniittyjen puustossa haapa on vallitsevana , ja jokinotkelman paju- ja tuomipensastot ovat paikoin lävitsepääsemätöntä ryteikköä . Alueen eteläosassa on jonkin verran myös mustikkatyypin tuoretta kangasmet-sää sekä kalliokasvillisuutta .

Nautelankosken alueella esiintyy useita harvinaisia ja suojelunarvoisia kasvilajeja . Nurmi & Velmala (1963) ovat Liedon putkilokasvilajistoa selvittävässä tutkimuksessaan löytäneet Nautelankosken alueelta mm . kalmo j uuren , kurjenmiekan , nurmi laukan , hoikkaän-gelmän ja mukulaleinikin . Aivan vesirajassa viihtyvät myös leveäosmankäämi , rantatädyke ja peltopähkämö .

Nautelan linnusto on harvinaisen monipuolinen . Vain 5 , 5 ha : n suuruisella alueella tavattiin peräti 27 pesivää lintulajia . Parimäärä oli myös suuri, tiheys (1091 paria/km2 ) vastasi hyvien eteläsuomalaisten lehtojen arvoja. Alueella tavattiin runsaasti lehto-lajistoa, mm . satakieliä ja punavarpusia . Lähes rinnakkain edellisten kanssa pesivät kuusikkokorpien lajeista mm . sepelkyyhky, rautiainen, tiltaltti ja hippiäinen .

Alueen yleistarkastelun lisäksi ei ympäristönsuojelu-toimisto ole tehnyt Nautelankosken alueelta erikseen kasvistokartoitusta . Alueen putkilokasvilajistosta on kuitenk in ollut käytettävissä 1960-luvulla tehty kasvistakartoitus (Nurmi & Velmala 1963 ) sekä joita-kin Terttu Lempiä isen myöhemmin tekemiä havainto ja . Nautelankosken putkilokasvilajistosta esitetäänkin tässä yhteydessä luettelo joistakin mielenkiintoisim-mista lajeista em. selvityksen pohjalta .

. ll t

4

')6' 1-

j\.1 r·: T ;, :< /\ ,t\ " :\ ; : 1 n r~ a o

Kuva 1 Turun kaupungin omistama maa-alue Nautelankosken länsipuol ella (vinovii voitus) ja s i itä luonnonsuojelulain nojaJla rauhoitettavaksi esitetty osa (tummennettu)

5

Taulukko 1 Nautelankoske n putkilokasvilajistoa.

kal mojuuri (Acorus calamus L.) nurmilaukka (Allium oleraceum L.) pikkukäenrieska (Gagea minima (L.) Ker-Gawler) kurjenmiekka ( Iris pseudacorus L. ) ketopiippo (Luzula campestris (L.) DC . ) ruiskattara TBromus secalinus L . ) hakarasara (Carex spicata Hudson) pähkinäpensas (Corylus avellana L. ) lehto tähtimö (Stellaria nemorum L.) hoikkaängelmä (Thalictrum simplex L . ) keltavuokko (Anemone ranunculoides L. ) kevätlehtoleinikki (Ranunculus fallax (Wimmer & Grab.) Kerner) pystykiurunkannus (Corydalis soiTcta(L.) Swarz) sikoange rvo (Filipendula vulgari~ Moench) lehtohorsma (Epilobium montanum L.) syyläjuuri (Scrophularia-nodosa L . ) tesmayr tti (Adoxa moschatellina L. )

3 . Linnusto

Linnusto laske ttiin kolmena päivänä: 28 . 5 . , 27.6 . ja 25 . 7.1985. Kaikki pesivät parit pyrittiin löytämään ja ne merkittiin karttapohjal le (kuva 2) . Taulukossa 2 on lista pesivistä linnuista.

Tutkimusalueella tulkittiin pesiväksi 60 lintuparia ja la jimäärä oli 27 . Linnuston tiheydeksi saatiin 1091 paria/km2 , mikä vastaa lähes parhaiden etelä-suomalaisten lehtojen tiheysarvoja.

Nautelan linnuston lajimäärä on melko korkea (27 lajia 5,5 ha : n alueella). Tämä selittyy jokivarren monimuotoisella elinympäristötarjonnalla. Pohjoisosan ku l ttuurivaikutteinen niittyalue muuttuu karuksi männiköksi ja vähitellen etelään päin mentäessä reheväksi pensasryteiköksi ja lopuksi korpikuusikok-si.

Alueen eteläosan ryteikköinen puronotkelma ja kuusik-korinne tarjoavat pesimämahdollisuuden harvinaisen tiheälle lintukannalle . Siellä asustavat rinta rinnan kuusikkolajit tiltaltti , rautiainen , hippiäinen ja sepelkyyhky sekä lehtolajit mustapääkerttu, lehto-kerttu, kultarinta ja punavarpunen .

6

NAU TELANKOSK/ LINNUSTO KESÄLLÄ 198 5

MERKKIEN SELITYKSET:

! peippo lchtokerttu 0 pajulintu A satakieli A punavarpunen 6 mete!ikirvinen

• talitiainen ~ . harmaasieppo D räkättirastas + pensaskerttu * vihervarpunen

Aurajoki

0 hippiäinen • 0 L varis

1 1 1 1 1 1 + 20 0 20 40 60 80m

Kuva 2 Nautelankosken alueen pesimälinnusto kesällä 1985

7

Alueen pohjoisosassa tavattiin kulttuuria suosivista lajeis ta mm . västäräkki, pensas t asku ja pensaskerttu .

Mitään harvinaisuuksia ei tavattu, mutta poikkeuksel-linen lajirunsaus tekee alueesta arvokkaan retki- ja opetuskohteen . Jokivartta seuraavaa polkua kulkien pääsee koko alueen 1 i nnus toon tutustumaan erittäin helposti aiheuttamatta suurtakaan haittaa eläi-mistölle ja kasvillisuudelle.

Taulukko 2 Nautelan linnusto k esällä 1985

Pesiviksi tulkittiin seuraavat tapaukset : 1 . löytynyt pesä tai poikue 2 . lintu on käyttäytymisellään osoittanut pesän tai poikueen läsnäolon 3 . soidinteleva pari tai laulava koiras pysyvällä reviirillä

peippo lehtokerttu rantasipi talitiainen satakieli pajulintu metsäkirvin en punavarpunen räkättirastas pensaskerttu harmaasieppo vihervarpunen sepelkyyhky vari s sinitiainen hömötiainen laulurastas punakylkirastas pensaskerttu punarinta kultarinta mustapääkerttu tiltaltti västäräkki hippiäinen rautiainen viherpeippo

1 2

5 4 2 1 1 2 2 1

1 3

2 1 2 1 2 1 1 2 1

1 1 1 1 1 1 1 1

1

1 1

1

3

3 4

2

1

1

1

1

yht.

12 7 3 3 3 3 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

• 8

4. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi

Nautelankoski lähiympäristöineen on sekä kasvis-toltaan että eläimistöltään ainutlaatuinen ja edustava luontokohde, jota mm. Turun yliopiston biologian laitos on jo pitkään käyttänyt maasto-opetuksessaan. Kosken pato- ja myllyrakenteilla on myös oma kulttuurihistoriallien arvonsa, joka on oleellinen osa koskimiljöön suojeluarvoa. Kokonaisuutena Nautelan koskialue soveltuu hyvin suojelualueeksi.

Suojeltavaksi ehdotettu 6,8 ha:n suuruinen alue täydentää merkittävästi kosken itärannalla olevaa luonnonsuojelualuetta ja mahdollistaa koskiluon-non ja -miljöön suojelun laajempana kokonaisuute-na.

Nautelankosken alueen sijainti

' ·i \ , ..

-· . :--.. , -