TOIMINTAKERTOMUS - Nousu€¦ · Kesällä 2015 käynnistyi myös SAK:n ja STTK:n liittojen sekä parin akavalaisen liiton yhteistyö uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamiseksi

AMMATTILIITTO NOUSU RY

TOIMINTAKERTOMUS2015

2 3

Hyväksytty edustajiston kevätkokouksessa 2016.

Valokuvat: Anna Koivumäki, Patrik Lindström, Johanna Maasto, Nordea, STT-lehtikuva, Juha Simell, Terttu SuonkantaTaitto: Johanna Maasto

2 3Ammattiliitto Nousu ry - Toimintakertomus 2015

Sisällys

1. YLEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................. 4

2. EDUNVALVONTA ................................................................................. 4

a. Yleinen tilanne työmarkkinoilla .............................................................. 4

b. Rahoitusala ................................................................................... 7

c. Nordea ........................................................................................ 8

i. Nordea Pankki Suomi ja Nordea ab.............................................................................................. 8

ii. Nordea Rahoitus .......................................................................................................................... 8

d. Kansainvälinen toiminta ...................................................................... 9

e. Liiton koulutus ............................................................................... 11

3. JÄRJESTÖTOIMINTA ............................................................................ 12

a. Jäsenhankinta ................................................................................ 12

b. Työpaikka- ja jäsentilaisuudet ............................................................... 13

c. Luottamusmiesvaalit ......................................................................... 13

d. Muu järjestötoiminta ........................................................................ 14

4. VIESTINTÄ ...................................................................................... 15

a. NOUSU-lehti ................................................................................. 15

b. Verkkoviestintä ja tiedottaminen ............................................................ 15

c. Kansainvälinen viestintä ..................................................................... 16

d. Näkyvyys ..................................................................................... 16

5. PALVELUT ....................................................................................... 16

6. TALOUS ......................................................................................... 16

7. HALLINTOELIMET ............................................................................... 17

8. LIITON TOIMISTO ............................................................................... 22


1. YLEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Suomen taloudellinen tilanne jatkui hankalana toimintavuoden 2015 aikana. Suomen julkisen talouden rahoitusasema oli ollut jo kuusi vuotta alijäämäinen, minkä vuoksi julkinen velka oli kasvanut voimakkaasti. Velkaantumisvauhtia pidettiin huolestuttavana, koska Suomen pidem-män aikavälin kasvunäkymät olivat heikot pitkittyneen taantuman, työikäisen väestön määrän supistumisen ja teollisuuden rakennemuutoksen johdosta. Silti vuoden 2015 aikana nähtiin myös ensimmäisiä merkkejä investointien elpymisestä ja odotusten kohenemisesta.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus ryhtyi poikkeuksellisiin toimiin kilpailukyvyn parantamiseksi sekä velkaantumiskehitykseen puuttumiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti käynnistettiin usei-ta lainsäädäntöhankkeita, joiden tarkoituksena oli parantaa yritysten kannattavuutta ja kilpai-lukykyä. Näillä nk. ”pakkolaeilla” pyrittiin merkittävällä tavalla rajoittamaan työmarkkinaosa-puolten sopimusvapautta, joten ne herättivät voimakkaita vastareaktioita ay-liikkeen piirissä. Samaan aikaan lainvalmistelussa oli työsopimuslain määräaikaisten työsopimusten perusteiden väljentäminen sekä heikennykset työttömyysturvaan ja vuosilomalakiin. Lainsäädäntövalmiste-lussa tapahtui useita virheitä, joita jouduttiin korjailemaan hallituksen toimesta.

Hallitusohjelmassa oli sitouduttu myös edistämään paikallista sopimista. Tämän johdosta hal-litus nimitti yhteistoiminta-asiamies Harri Hietalan selvitysmieheksi paikallisen sopimisen ke-hittämistä varten. Hietalan raportin pohjalta työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ryhdyttiin valmistelemaan paikallisen sopimisen lainsäädäntöä. Sen keskeisenä tavoitteena on laajentaa paikallisen sopimisen käyttöalaa järjestäytymättömiin yrityksiin ja ulottaa sopiminen yksilöta-son sopimuksiin.

Työmarkkinoilla oli neuvoteltu keskitetystä työmarkkinaratkaisusta (yhteiskuntasopimus) useita kertoja, neuvottelujen kuitenkaan johtamatta sopimusratkaisuun. Loppuvuonna 2015 neuvottelut saivat kuitenkin vauhtia pakkolakipaketin ja paikallisen sopimisen lainsäädännön valmistelusta. Tämä johti siihen, että keskitettyä ratkaisua päätettiin ryhtyä yrittämään vielä vuoden vaihteessa, tällä kertaa viidennen kerran. Sopimusta ei kuitenkaan syntynyt vielä vuo-den 2015 aikana.

2. EDUNVALVONTA

a. Yleinen tilanne työmarkkinoilla

Työmarkkinoiden tilanne jatkui heikkona. Työllisten määrä laski nopeasti alkuvuonna 2015, mutta lasku pysähtyi vuoden loppupuoliskolla. Työllisiä oli tammi-lokakuussa 0,3 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Työttömyys kasvoi alkuvuonna varsin nopeas-ti, mutta syksyllä myös työttömyyden kasvu pysähtyi. Ennuste koko vuoden 2015 työttömyys-asteelle oli 9,4 prosenttia. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli vuoden 2015 loka-kuussa 113 000, eli vajaat 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennetyöttömien määrä oli TEM:n työnvälitystilaston mukaan lokakuussa 206 000; myös vajaat 20 000 henkilöä enem-män kuin vuotta aiemmin.

Työmarkkinoilla elettiin pitkän sopimuskauden aikaa. Vuosina 2014 ja 2015 ansiotaso kehittyi työmarkkinaosapuolten vuoden 2013 syksyllä neuvotteleman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Yksityisellä sektorilla 88 prosenttia palkansaajista oli työllisyys- ja kasvusopimuk-sen piirissä. Kunta-alalla sekä valtion ja kirkon sopimusaloilla kattavuus oli 100 prosenttia.


Kaikkiaan noin 93 prosenttia palkansaajista on sopimuksen piirissä. Sopimuksen ulkopuolelle olivat jääneet muun muassa rakennusteollisuuden, elintarviketeollisuuden, sekä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työntekijät. Pääosalle sopimuksen ulkopuolelle jääneistä aloista oli neuvo-teltu kuitenkin kustannusvaikutuksiltaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen ratkaisu.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen toinen sopimuskorotus on 0,4 prosenttia, ja se astui voimaan 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä korotuksesta. Kolmannesta yleiskorotuksesta keskusjär-jestöt sopivat kesäkuussa 2015. Neuvottelusopimuksen mukaan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisia palkkoja korotettiin toisen sopimusjakson alusta tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal-kanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 16 euroa kuukaudelta kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen arvioitiin nostavan sopimuspalkkoja vuonna 2015 keskimää-rin 0,5 prosenttia. Muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen arvioitiin kohottavan ansioita 0,7 prosenttia. Nimellisten ansioiden arvioitiin kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2015 ansiota-soindeksillä mitattuna. Tämä ansiotason nousu oli huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa, mikä ei ollut yllättävää hitaan talouskasvun ja heikon työllisyyskehityksen oloissa.

Kesällä 2015 käynnistyi myös SAK:n ja STTK:n liittojen sekä parin akavalaisen liiton yhteistyö uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamiseksi. Rakenteita uudistamalla päätettiin pyrkiä vastaamaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vahvaan edunvalvontaan työnantajapuolella. Tavoitteena oli luoda toimintatavoiltaan ja profiililtaan uusi järjestö, eikä vain fuusioida van-hoja keskusjärjestöjä keskenään. Tavoiteaikataulu oli kunnianhimoinen, aiesopimukset solmit-taisiin keväällä 2016 ja uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa jo vuoden 2017 alusta lukien.

Uusi keskusjärjestö -hankkeen projektipäällikko Juha Heikkala (vas.) ohjausryhmän varapuheenjohtaja Liisa Halme Vakuutusväen Liitosta, ohjausryhmän puheenjohtaja Jarkko Eloranta Julkisten ja hyvinvoin-tialojen liitosta sekä ohjausryhmän varapuheenjohtaja Pertti Porokari Insinööriliitosta.


Suomen hallituksen yhteistyötä palkansaajaliikkeen kanssa leimasi epäluottamus ja vastak-kainasettelu. Hallitus valmisteli lainsäädäntöhankkeita, joiden tarkoituksena oli rapauttaa työmarkkinoiden jäykäksi kuvailtua sopimusjärjestelmää. Hallituksen mukaan sopimusjärjes-telmä ei mahdollistanut kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta tärkeää joustavuutta.

Syksyllä 2015 palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät mielenilmauksen Helsingin Rautatientoril-la. Mielenilmauksen tarkoituksena oli vastustaa hallituksen suunnittelemia pakkolakeja, joilla puututtaisiin merkittävällä tavalla työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauteen. Poliisin arvioi-den mukaan mielenilmaukseen osallistui arviolta 30 000 palkansaajaa. Tilaisuus sai paljon huo-mioita myös kansainvälisesti ja suomalaiset ammattiliitot saivat tukea lukuisin solidaarisuus-viestein eri puolilta maailmaa.


b. Rahoitusala

Alan henkilöstömäärä nousi Finanssialan Keskusliiton tilastojen mukaan 106 henkilöllä, ollen vuoden 2015 lopussa 28 285 henkilöä. Konttoreiden lukumäärä putosi 91:llä, jollon niitä oli yh-teensä 1112.

Pankkien taloudellinen tilanne jatkui vahvana. Danske Bankin nettotulos oli 1 758,5 miljoonaa euroa ja oman pääoman tuotto 11,6 prosenttia. OP ryhmä teki kaikkien aikojen parhaan tu-loksensa. Ryhmän tulos ennen veroja kasvoi 20 prosenttia ja oli 1 101 miljoonaa euroa. Myös ryhmän vakavaraisuus vahvistui 15,1 prosenttiin.

Nordean tilinpäätöstiedotteen mukaan sen liikevoitto kasvoi 7 prosenttia eli 4 791 miljoonaan euroon, pois lukien kertaluonteiset erät. Konsernin oman pääoman tuotto nousi 11,5 prosen-tista 12,3 prosenttiin. Näin siitäkin huolimatta että vuotta 2015 luonnehdittiin haastavaksi. Nordean uuden konsernijohtajan Casper von Koskullin mukaan tilanteeseen vaikuttivat poikke-uksellisen matalat korot, markkinoiden myllerrykset ja geopoliittiset jännitteet.

Rahoitusalan työryhmätyöskentelyn puitteissa Nousu pyrki edistämään palkkausjärjestelmän kehittämistä yhdessä Ammattiliitto Pron kanssa. Työnantajapuolella Palvelualojen työnanta-jaliitto Palta teki pariinkin otteeseen esityksiä viikonlopputyön vapauttamiseksi pankkialalla. Sopimusta työaikapaketista ei kuitenkaan saavutettu. Sen sijaan Nordeassa käynnistyi yritys-kohtainen työaikakokeilu, jossa lauantaityötä ryhdyttiin kokeilemaan eri puolilla konsernia yh-dessä sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tästä kerrotaan lisää Nordeaa koskevassa kappaleessa.

Suomalainen Casper von Koskull aloittiNordean konsernin toimitusjohtajana marraskuussa 2015. Von Koskull on toiminut Nordeassa vuodesta 2010 suurasiakkaista ja pääomamarkkinoista vastaavan liiketoi-minta-aluuen ja ohtajana ja Nordean johtoryhmän jäsenenä.


c. Nordea

i. Nordea Pankki Suomi ja Nordea ab

Nordea jatkoi rakenteiden yksinkertaistamishankettaan ja työ tulevaisuuden pankin rakenta-miseksi eteni pääosin suunnitelmien mukaan. Organisaatiota ryhdyttiin kehittämään uudel-leenorganisoimalla henkilö- ja yrityspalvelut konttoriverkostossa. Henkilöstön toimenkuvien ja toimintatapojen muutosta ryhdyttiin suunnittelemaan. Vaikka uudistukset herättivät epävar-muutta henkilöstön piirissä, mm. varainhoitajien palkkaus saatiin sovittua vuoden lopulla.

Vuoden 2015 lopulla vähittäispankin organisaatiouudistus oli johtamassa vaikeutettujen yh-teistoimintaneuvottelujen käynnistymiseen Nordeassa. Yhteistoimintaneuvottelut kuitenkin vältettiin sinnikkään neuvottelutoiminnan johdosta. Alueilla onnistuttiin löytämään ratkaisuja, joilla työsuhteet saatiin pelastettua hankalasta tilanteesta huolimatta.

Työaikojen osalta Nousu kävi neuvotteluja yrityskohtaisen työaikakokeilun käyttöönotosta Nor-deassa keväällä 2015. Neuvottelujen päätteeksi työaikakokeilusta sovittiin ajalle 1.9.2015 – 31.8.2016. Kokeilun laajuudesta ja työehdoista sovittiin Nordean kanssa ja lisäksi sovittiin että jatkotyöskentely tapahtuisi yhteisesti perustetussa ohjausryhmässä. Nousun jäsenten kannalta olennaisista kysymyksistä saatiin sovittua: lauantaityö perustui vapaaehtoisuuteen ja siitä maksettiin asiallinen korvaus.

Nordea ilmoitti myös käynnistävänsä keskustelut konsernin juridisen rakenteen muuttamisesta siten, että tytäryhtiörakenne purettaisiin ja maakohtaiset tytäryhtiöt muutettaisiin Nordea Bank Ab:n sivuliikkeiksi. Tällä uudistuksella ei Nordean mukaan ole vaikutusta henkilöstön edustukseen.

Suomen finanssivalvonnan osalta pankin rakennemuutoksella tulisi kuitenkin olemaan mer-kittävät vaikutukset toimintaedellytyksiin ja valvontaan jatkossa. Jos valvonta keskittyisi Ruotsiin fuusioiden myötä, kaikki raportointi Suomen valvontaviranomaiselle tapahtuisi jat-kossa Ruotsin finanssivalvonnan kautta. Suomen finanssivalvonta piti muutosta ongelmallisena valvonnan näkökulmasta. Vaikutus valvontamaksuihin ja finanssivalvonnan resurssointiin tulisi myös olemaan merkittävä. Nordea ryhtyi neuvottelemaan rakennemuutoksesta kaikkien poh-joismaisten valvontaviranomaisten kanssa.

Vuoden lopulla käynnistettiin neuvottelut hallintoedustuksen toteuttamisesta Nordeassa tytä-ryhtiöfuusion jälkeisenä aikana. Alkuvuodesta 2016 ylempien toimihenkilöiden kanssa saatiin sovittua, että Nousu edustaisi erityisessä neuvotteluryhmässä (SNB) koko Nordean Suomen henkilöstöä.

ii. Nordea Rahoitus

Nordea Rahoituksessa työskenteli toimintavuoden aikana 348 henkilöä, joista hiukan yli puolet oli naisia. Useista Nordea Operation Centre (NOC) –projekteista huolimatta henkilöstövähen-nyksiltä vältyttiin.

Nordea Rahoituksessa työskenteleville jäsenille järjestettiin mahdollisuus osallistua Vallilan työpaikkatoimintaan.

Nordea rahoituksen maajohtaja vaihtui ja uudeksi maajohtajaksi valittiin Jari Kivihuhta.


d. Kansainvälinen toiminta

Ammattiliitto Nousun kansainvälisen toiminnan keskeinen tavoite on päästä vaikuttamaan Nor-dean toimintaan ja päätöksiin. Tämä tavoite on toteutunut yli tavoitteiden ja odotusten tuo-den jäsenille Suomessa merkittävää lisäarvoa.

Nordean hallituksen jäsenyyden lisäksi oli kaksi avainpaikkaa saatu neuvoteltua suomalaisille. Näitä ovat konsernineuvoston (Group Council - GC) puheenjohtajuus ja vähittäispankin Consul-tative Committeen (CC) puheenjohtajuus henkilöstönpuolelta. Konsernineuvostossa oli liiton puheenjohtaja Kari Ahola ja CC:ssä Paula Hopponen, Nordea Pankki Suomen pääluottamus-mies. Nämä paikat avaavat merkittäviä mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja siihen, mitä asioita konsernissa käsitellään.

Edellisten lisäksi tavoitteidemme mukaisesti olemme myös saaneet merkittäviä yhteistyöpro-sesseja ja -projekteja suomalaisten henkilöstönedustajien vastuulle. Nämä ovat prosesseja, joilla on merkittävä vaikutus koko konsernin ja suomalaisen henkilöstön tulevaisuuteen. Täl-laisina mainittakoon tasa-arvo, Operations Centret ja Simplification.

CC-verkosto on työskennellyt koko vuoden tiiviisti konsernitasolla. Sen toimintaa tukemassa on ollut suomalainen CC-edustajien työryhmä, joka on kokoontunut kuukausittain keskustelemaan ja linjaamaan kansainvälistä yhteistoimintaa. Erityisesti voidaan myös mainita yhteistyön avaukset Viroon ja vierailu Puolan Nordea Operation Centressä sekä Puolan liiton puheenjoh-tajan vierailu Tampereen jäsentilaisuudessa.

Nordea Operation Centren (NOC) paikallisen ammattiliiton puheenjohtaja Wojciech Stachura kertoi noccilaisten arjesta ja työehdoista innokkaalle kuulijakunnalle Nousun jäsentilaisuudessa Tampereella lokakuussa 2015. Nousun toiminnanjohtaja Minna Ahtiainen toimi tulkkina esityksen ajan.


Palvelusektorin kansainvälisen ammattiliittojen yhteisjärjestön UNI Global Unionin toimiala-kohtaiseen (UNI Finance) toimintaan osallistuttiin mm. Euroopan komission sisämarkkinakon-sultaatioissa.

Nordeassa edustettuna olevat järjestöt tekivät aktiivista yhteistyötä Union in Nordean (UiN) puitteissa. Työskentelyssä painottuivat työsuhteiden turvaaminen erilaisissa liiketoiminnan siirto- tai muutostilanteissa. Yhteistyötä tehtiin myös Puolassa työskentelevän henkilöstön kanssa tavoitteena tukea järjestäytymistä ja työehtosopimustoimintaa Nordea Operations Cen-terissä. Nordea Union Board (NUB) kokoontui kahdeksan kertaa toimintavuoden aikana.

Nordea käynnisti vuonna 2012 hankkeen kansainvälisten yhteistoimintasopimusten uudistami-seksi. Neuvottelut uudistamisesta jatkuivat edelleen 2015. NUBissa on tehty tiivistä yhteistyö-tä neuvotteluihin valmistautumisessa ja itse neuvottelutoiminnassa, niiden kuitenkaan johta-matta toistaiseksi sopimusratkaisuun.

Nousun kansainvälisten toimijoiden työryhmä kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Työ-ryhmässä ovat mukana kaikkien liiketoiminta-alueiden Consultative Commitee edustajat sekä liiton puheenjohtaja. Työryhmän puheenjohtajan Olle Svahnin jäädessä syksyllä 2015 opinto-vapaalle valittiin Kari Ahola työryhmän puheenjohtajaksi. Kokouksissa saatiin selvitykset eri liiketoiminta-alueiden ajankohtaisista hankkeista sekä valmistauduttiin tuleviin CC ja Nordea Union Board -kokouksiin.

Group Council työssä toimi Kari Ahola ja Nordean varapääluottamusmies Silja Ijas. Ijaksen jää-tyä opintovapaalle valittiin hänen tilalleen pääluottamusmies Paula Hopponen.

Tanskan liiton vuosikokoukseen maaliskuussa 2015 osallistui Suomesta Olle Svahn.

Union in Nordean vuosikokous pidettiin Norjassa 19.–20.5.2015. Tilaisuuteen osallistuivat Nou-sun hallituksen jäsenet.

CC-edustajien työryhmän puheenjohtaja Olle Svahn ja Nordean varapääluottamusmies Silja Ijas jäivät molemmat opintovapaille syksyllä 2015.


e. Liiton koulutus

Henkilöstöedustajat ovat olennainen osa liiton toimintaa ja sen tärkein voimavara. Liiton kou-lutusten runko muodostui henkilöstöedustajien koulutuksista. Tarkoituksena oli parantaa ja ylläpitää henkilöstöedustajien osaamista ja taitoa. Toimiminen henkilöstöedustajana edellyt-tää yhä laaja-alaisempaa ja syvällisempää osaamista. Liiton koulutusten tuoman tiedon avulla pystyimme takaamaan jäsenille hyvää paikallisen tason edunvalvontaa. Luottamustoimisten arkisin tapahtuva koulutus oli neuvoteltu palkalliseksi työnantajaliiton kanssa.

Koulutuksia järjestettiin vuonna 2015 yhteensä 11, joista kuusi koulutusta keväällä ja viisi syk-syllä. Lisäksi uutena koulutusmuotona oli verkkokoulutus. Koulutus sisälsi seitsemän aihekoko-naisuutta. Aihealueina käsiteltiin mm. esimiehen ja alaisen välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, sairastumista ja muita poissaoloja sekä työaikaan ja vuosilomaan liittyviä kysymyksiä.

Nousun koulutuksiin osallistui toimintavuoden aikana yhteensä 246 jäsentä. Edelliseen vuoteen nähden osallistujien lukumäärä nousi huomattavasti. Merkittävänä vaikuttajana tähän oli ak-tiivinen kurssien markkinointi henkilöille, jotka eivät olleet osallistuneet koulutuksiin useam-paan vuoteen. Suosituin kurssi oli edelleen luottamusmiesten peruskurssi, mutta myös talous-tieto- ja neuvottelutaidon kurssit saivat erittäin suuren osallistujamäärän.

Liiton järjestämien koulutusten vaikuttavuutta ja laatua seurattiin koulutuksiin osallistuneille suunnatulla palautekyselyllä. Palaute oli erittäin hyvää. Kiitosta saatiin muun muassa koulu-tusten ajankohtaisuudesta ja monipuolisuudesta. Samoin koulutuksiin osallistuneet kertoivat saaneensa varmuutta tehtäviensä hoitamiseen tiedon lisääntymisen kautta. Myös verkostoitu-mista muiden toimijoiden kanssa pidettiin hyvänä.

Arto Suninen Arvotakojat Oy:stä koulutti nousulaisia Henkilöstöedustajien taloutieto -kurssilla.


3. JÄRJESTÖTOIMINTA

Toimintavuonna järjestötoiminnan painopiste oli jäsenhankinnassa, työpaikka- ja jäsentilai-suuksien organisoinnissa ja tukemisessa sekä luottamusmiesvaalien järjestämisessä. Nousu oli myös aktiivisesti mukana finanssialan työnantajaliiton ja ammattiliittojen yhteisessä Hyvinvoi-va finanssiala –hankkeessa.

a. Jäsenhankinta

Alkuvuonna järjestettiin Helsingin Vallilassa keskitetyissä yksiköissä neljä Nousun Avoimet Ovet –aamutapahtumaa. Tilaisuuksissa jaettiin tietoa Noususta ja jäsenillä oli mahdollisuus keskus-tella heitä askarruttavista asioista. Kesäkuussa Nousun aktiivit olivat Vallilassa jakamassa Nou-suvettä juuri sopivasti hellepäivän aamuna. Joulukuussa vuorostaan piristettiin nordealaisten aamua toivottamalla Vallilan sisäänkäyntien luona ihmisille hyvää joulua ja jakamalla jouluisia Nousu-karkkeja.

Nousun näkyvyyttä lisättiin alkuvuonna samanaikaisesti Vallilan aamutapahtumien kanssa lähettämällä jäsenille viikoittain sähköinen e-kirje. Kirjeissä hyödynnettiin palkansaajakes-kusjärjestöjen yhteistä ”Mikä fiilis” –mainoskampanjaa. Kampanjointia tuettiin Nousun Face-book-sivuilla ja verkkosivuilla.

Jäsenhankinta tuotti positiivista tulosta, sillä jäsenmäärä kasvoi maaliskuusta aina elokuuhun asti.

Nousun varapuheenjohtaja Tarja Furuholm ja liiton lakimies Jarkko Kotamäki jakoivat Nousu-karkkeja sekä iloista joulumieltä nordealaisille Vallilassa.


b. Työpaikka- ja jäsentilaisuudet

Työpaikkatilaisuuksia järjestettiin luottamusmiesten toimesta aktiivisesti eri puolilla Suomea. Puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet kiersivät kertomassa mm. syyskuussa alkaneesta lau-antaityökokeilusta ja maan hallituksen pakkolakiesitysten mahdollisista vaikutuksista.

Viikonloppuun ajoittuvia jäsentilaisuuksia järjestettiin useita: Helmikuussa Pohjois-Pohjan-maan, Kainuun ja Lapin alueen jäsenet olivat koolla Rukalla. Lounais-Suomen alueen jäsenet seilasivat perinteisesti Maarianhaminaan piknik-risteilyn merkeissä huhtikuussa ja syyskuussa. Syyskuussa Hyvinkään alueen jäsenet pitivät seminaarin Tallinnassa. Puijon ja Susirajan nou-sulaiset eli Savo-Karjalan alueen jäsenet järjestivät myös syyskuussa Tallinnassa seminaarin. Seminaariin osallistui myös Järvi-Suomen alueen jäseniä. Syyskuussa Nousun sarjakuvakerho harjoitteli piirtämistä varapääluottamusmies Silja Ijaksen johdolla. Lokakuussa noin 65 nou-sulaista kokoontui Nousun valtakunnalliseen jäsentapahtumaan Tampereen Vapriikkiin. Illalla nautittiin Tampereen Teatterissa Tiputus-näytelmästä.

c. Luottamusmiesvaalit

Elokuussa ehdokasasetteluajan päätyttyä todettiin uudeksi pääluottamispariksi tulleen valituk-si Paula Hopponen edelleen pääluottamusmieheksi ja Anne Matero uudeksi varapääluottamus-mieheksi. Heidän toimikautensa on 2016-2018.

Loka-marraskuussa toimitettiin yli 200:lla työpaikalla luottamusmiesvaali. Suurten ikäluokkien eläköityminen näkyi siinä, että noin joka kolmannella työpaikalla tehtävään valittiin uusi hen-kilö. Valittujen luottamusmiesten toimikausi on myös 2016-2018.

Kunkin alueen luottamusmiehet valitsivat keskuudestaan neuvottelevan luottamusmiehen si-ten, että viimeiset valinnat saatiin tehtyä joulukuun alun vaalipiirikokouksissa Paasitornin ko-kouskeskuksessa Helsingissä. Kentän ja keskitettyjen yksiköiden vaalipiirikokouksissa valittiin myös edustajat Nordean yhteistoimintaneuvottelukuntaan.

Konttoriverkoston luottamusmieskokouksessa joulukuussa oli paikalla yli 150 luottamusmiestä.


d. Muu järjestötoiminta

Kevään edustajiston kokouksessa Vantaalla palkittiin vuoden luottamusmiehenä varapääluot-tamusmies Silja Ijas, vuoden työsuojeluvaltuutettuna Maaret Ahonen Nordea Rahoituksesta ja vuoden jäsenhankkijana Tarja Girgis Helsingin Itäkeskuksen konttorista.

Rahoitus- ja vakuutusalan työehtosopimuksissa sovitun Hyvinvoiva finanssiala –hankkeen puit-teissa järjestettiin keväällä kaksi isoa työpajaa, joissa luodattiin finanssisektorin tulevaisuut-ta. Noin 25 nousulaista osallistui työpajojen työskentelyyn. Hanke on osa työ-ja elinkeinomi-nisteriön Työelämä 2020 –hanketta, jossa tavoitteena on rakentaa Suomeen Euroopan parasta työelämää.

Nordea Rahoituksen päätyösuojelu-valtuutettu Maaret Ahonen valittiin vuoden 2014 työsuojeluvaltuutetuksi.

Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen loppuseminaarissa kesäkuussa puhuivat mm Antti Hakala Ammattiliitto Prosta (vas.), Ville-Veikko Rantamaula Tradenomiliitosta, Sari Lassila Vakuutusväen liitosta, Tarja Kallo-nen Finanssialan Keskusliitosta sekä Minna Ahtiainen Noususta.


4. VIESTINTÄ

a. NOUSU-lehti

NOUSU-lehti ilmestyi neljä kertaa kertomusvuoden aikana. Lehtien kantava teema oli jäsen-hankinta ja syksyllä pidetyt luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen vaalit. Lehdessä seu-rattiin myös tiiviisti Nordean lauantaityökokeilua, yhteiskuntasopimusneuvotteluja sekä Uusi Keskusjärjestö –hankkeen etenemistä.

b. Verkkoviestintä ja tiedottaminen

Nousun verkkosivut www.nousu.org siirrettiin verkkouudistuksen myötä uudelle alustalle. Uu-distuksen myötä sivuston etusivun ilme muuttui ja tekninen käytettävyys parani. Verkkosivuilla julkaistiin 115 uutista, mikä on puolet edellisvuotta enemmän. Myös sivuston muuta sisältöä muokattiin ja kehitettiin edelleen.

Jäsen- ja luottamusmiestiedotteita tehtiin 42 kappaletta niin suomen kuin ruotsin kielellä. Tiedotteet lähettiin sähköpostilla jäsenistölle ja luottamusmiehille mutta ne myös julkaistiin tilanteen mukaan joko avoimilla verkkosivuilla tai jäsensivuilla. Lisäksi julkaistiin liiton säh-


köisiä uutiskirjeitä. Uutiskirjeiden avulla pidettiin erityisesti yllä keskusjärjestöjen MikäFii-lis-kampanjaa rakentamalla kirjeet keväällä ja loppuvuodesta kampanjan teemojen mukaises-ti.

Nousulle tehtiin loppuvuonna 2014 uudet Facebook-sivut liiton nimenmuutoksen vuoksi. Uudet sivut otettiin riemastuttavan hyvin vastaan ja tykkäysten määrä oli vuoden 2015 lopussa 1627, kun tammikuussa 2014 se oli 500. Tiedotusta tehtiin aktiivisesti Nordeaa, Nousua ja rahoitus-alaa koskevista asioista. Sivuston osoite on www.facebook.com/nousury

c. Kansainvälinen viestintä

Union in Nordean (UiN) viestintätyöryhmä Nordea Union Communications (NUC) koordinoi Nordeamaiden yhteistä viestintää. Pankin intranetissä toimivien Union-sivujen kansainvälistä osiota pidettiin yhdenmukaisena NUC:n toimesta. Union in Nordean vuosikertomuksen teossa suomalaisilla oli merkittävä rooli.

d. Näkyvyys

Nousun vuoden 2016 taskukalenteri jaettiin lehden mukana jäsenistölle joulukuussa. Hallituk-sen ja edustajiston jäsenille sekä neuvotteleville luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille tuotettiin isompi A5-kokoinen kalenteri. Lisäksi kuluneena vuonna suunniteltiin ja toteutettiin erityyppisiä painotuotteita sekä julkaistiin ilmoituksia eri julkaisuissa.

5. PALVELUT

Jäsenpalvelu auttoi liiton jäseniä ja luottamusmiehiä toimintavuoden aikana sekä puhelimitse että sähköpostitse.

Uusi aluejako rakennettiin jäsenrekisteriin yhteistyössä YAP Solutions Oy:n kanssa

Uudet luottamustehtävät rekisteröitiin jäsenrekisteriin

Yhteistyö JATTK-kassan kanssa jatkui tiiviinä. Toimintavuoden aikana työttömyyskassa solmi aiesopimuksen Vakuutusväen työttömyyskassan fuusioimiseksi JATTK:n.

6. TALOUS

Nousun talous toteutui lähes suunnitellusti ja taloudellinen asema pysyi vahvana.

Varainhankinnan tuotot muodostuivat pääosin jäsenmaksutuotoista, joilla pystyttiin kattamaan varsinaisen toiminnan kulut.

Liiton sijoitusomaisuutta hoidettiin pääomat turvaavalla tavalla taloussäännön ja sijoituslinja-usten mukaisesti.

Nousun sijoitustoiminnassa painotettiin pienen riskin sijoitusinstrumentteja. Sijoitustoiminnan tuotto kasvoi edellisvuoteen verrattuna.

Vuoden 2015 tilinpäätös muodostui talousarviossa arvioitua paremmaksi ja tilikauden tulos oli ylijäämäinen. Tarkemmat tiedot ovat toimintakertomuksen liitteissä.


7. HALLINTOELIMET

Nousun hallitus 1.1.–31.12.2015

Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 14 kertaa.

Puheenjohtaja Kari Ahola, Union Finland, (13/14)

Varapuheenjohtaja Tarja Furuholm, Espoo-Tapiola, (12/14)

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet

Paula Hopponen, Union Finland, (13/14) Terttu Suonkanta, Union Finland, (1/14)

Silja Ijas, Union Finland, (8/14) Olle Svahn, Vaasa (2/14)

Pasi Järvinen, Deposit IT Solutions, (11/14) Henrik Parker, Client Service & Settlements DK, (2/14)

Laura Kuparinen, Helsinki-Kannelmäki, (8/14) Anna Koivumäki, Espoo-Tapiola, (6/14)

Jaana Kylander, Nordea Rahoitus, (12/14) Paula Mantere-Heiskanen, Account Solutions

Maire Lehikoinen, Kotka, (12/14) Anja Kortelainen, Leppävirta

Eija Rintakumpu, Oulun yrityskonttori, (12/14) Joanna Koskinen, Kemi, (1/14)

Outi Sirvo, Lahti, (12/14) Johanna Mero, Lahti

Lea Solaluoto, Henkilökuntapankki, (12/14) Demi Akyun, CM Sales Capital Area Northeast

Melitta Tyyskä, Porvoo, (12/14) Jaana Toiviainen, Nurmijärvi, (1/14)

Nousun edustajisto 1.1.–31.12.2015

Edustajisto kokoontui toimintavuonna kolme kertaa:

Edustajiston kevätkokous 27.5.2015, Vantaa Edustajiston syyskokous 30.11.–1.12.2015, Tallinna Edustajiston ylimääräinen kokous 18.12.2015, lync-kokous


Edustajiston puheenjohtaja Tuula Muukkonen, Turku Kauppatori

Edustajiston varapuheenjohtaja Kristiina Widenius, Credit Risk Finland

Vaalipiiri 1 Pääkaupunkiseudun yritysalue, Helsingin yrityspankki, Kanta-Helsinki

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

Sirpa Järvinen Sirpa Kalmari Tarja Kokko Merja Räsänen Eija Mustonen Leena Rantanen

Vaalipiiri 2 Helsinki-ympäristö, Espoo, Vantaa, kehyskunnat


Daniela Klingberg Alina Semjonova Elina Mitikka Anne Tammi Mika Pikkarainen Tarja Girgis Anna-Liisa Sinisalo Salla-Maaria Röpetti

Vaalipiiri 3 Pirkanmaa, Päijät-Häme, Tampere, Lounais-Suomi, Ahvenanmaa, Turku, Etelä-Häme


Mirja Jumppanen Maija Salminen Anne Kallioniemi Mervi Sirén Sari Lammasniemi Anu Ketola

Marjatta Lammentausta Tiina Heiskanen, 1.5.2015 saakka 1.5.2015 saakka Tiina Heiskanen 1.5.2015 lähtien

Arja Lehtonen Stina Ruhanen Tuula Muukkonen Päivi Niittynen

Vaalipiiri 4 Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa


Helge Martois Tuomas Timonen 1.4.2015 saakka 1.4.2015 saakka Henna-Mareena Alanko Anna Sandler-Enkvist 1.4.2015 lähtien 1.4.2015 lähtien Henna Mareena Alanko Anna Sandler-Enkvist 30.11.2015 saakka 30.11.2015 saakka Anna Sandler-Enkvist 30.11.2015 lähtien


Maritta Pekkala Rauni Vanhamäki Hanna-Reetta Haikola Maritta Viinikangas Anna Ollikainen

Vaalipiiri 5 Savo-Karjala, Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Keski-Suomi


Pauliina Jouhkimo-Nykänen Pirjo Luukkonen Anna-Kaisa Kröger Minna Palmu Sirpa Matilainen Marita Pihkala Marja Munne

Vaalipiiri 6 Keskitetyt yksiköt


Eila Hietanen Paula Jokiaho 1.7.2015 saakka 1.7.2015 saakka Paula Jokiaho 1.7.2015 lähtien

Sirkku Hokkanen Marianne Lehtimäki Riitta Kirmanen Anne Matero Rita Ljungqvist-Moilanen Juha Seljavaara Reija Myllykytö Mikko Koikkalainen

Kaarina Paaso Tuula Juntula 1.2.2015 saakka 1.2.2015 saakka Tuula Juntula 1.2.2015 lähtien

Kristiina Widenius Karri Kaski

Vaalipiiri 7 Tytäryhtiöt

Varsinainen jäsen Varajäsen

Tuula Miettinen Nina Puha

Vaalipiiri 8 ESAS esimiehet ja asiantuntijat

Varsinainen jäsen Varajäsen

Tiina Rautanen Mia Majander


Nousun organisaatio 1.1.-31.12.2015

Strategiatoimikunta

Kari Ahola, puheenjohtaja

Tarja Furuholm Paula Hopponen Silja Ijas Pasi Järvinen Jaana Kylander Tuula Muukkonen

Työvaliokunta

Kari Ahola, puheenjohtaja

Tarja Furuholm Paula Hopponen Minna Ahtiainen

CC-edustajien työryhmä

Olle Svahn, puheenjohtaja, 28.9.2015 saakka Kari Ahola, puheenjohtaja, 28.9.2015 lähtien

Tarja Furuholm Paula Hopponen Silja Ijas, 25.10.2015 saakka Tiina Kilpinen Anna Koivumäki Joanna Koskinen

Lehden toimituskunta

Johanna Maasto, puheenjohtaja

Tarja Furuholm Sirpa Kalmari Laura Kuparinen Anna Koivumäki Elina Vainio Kristiina Widenius

Anne Matero, 3.3.2015 lähtien Tuula Muukkonen, 11.6.2015 lähtien Nina Puha Tiina Rautanen Juha Seljavaara

Tiina Rautanen, 11.6.2015 lähtien Olle Svahn Rauni Vanhamäki, 11.6.2015 lähtien Kristiina Widenius Minna Ahtiainen


Union in Nordea 1.1.–31.12.2015

Group Council

Varsinaiset jäsenet: Kari Ahola ja Silja Ijas, 25.10.2015 saakka, Paula Hopponen, 25.10.2015 lähtien

Varajäsen: Paula Hopponen, 25.10.2015 saakka

Nordea Union Board

Varsinaiset jäsenet: Kari Ahola, Paula Hopponen, Tarja Furuholm

Varajäsenet: Silja Ijas, 4.5.2015 saakka, Olle Svahn, 4.5.2015 saakka, Anna Koivumäki 4.5.2015 lähtien, Tuula Muukkonen, 4.5.2015 lähtien

Group Council vastuuhenkilö

Kari Ahola

Nordea hallitus

Kari Ahola

Nousun edustajat rahoitusalan työehtosopimuksen mukaisissa työryhmissä

Työehtosopimuksen soveltamistyöryhmä: Minna Ahtiainen Työrauhatyöryhmä: Minna Ahtiainen ja Juha Simell Ammatillinen koulutus: Tarja Furuholm ja Jari Kaitosuo Palkkausjärjestelmän seuranta ja kehittäminen: Jari Kaitosuo ja Minna Ahtiainen, Paula Hop-ponen ja Eila Hietanen Tasa-arvotyöryhmä: Juha Simell ja Minna Ahtiainen, Tuula Muukkonen ja Silja Ijas Tilastotyöryhmä: Jari Kaitosuo ja Minna Ahtiainen Työaikatyöryhmä: Minna Ahtiainen ja Juha Simell, Kari Ahola ja Paula Hopponen Matkakustannustyöryhmä: Juha Simell, Minna Ahtiainen ja Paula Hopponen Vähimmäispalkkatyöryhmä: Jari Kaitosuo ja Minna Ahtiainen Yhteyshenkilöjärjestelmä: Minna Ahtiainen ja Juha Simell Vuosilomatyöryhmä: Jari Kaitosuo ja Minna Ahtiainen

STTK:n toimikuntien, valmisteluryhmien ja elinkeinopoliittisten ryhmien jäsenet

STTK:n hallitus

Kari Ahola, varsinainen jäsen Tarja Furuholm, varajäsen

STTK:n edustajisto

Paula Hopponen, varsinainen jäsen Tuula Muukkonen ja Jari Kaitosuo, varajäsenet


Edunvalvontatoimikunta: Minna Ahtiainen, varsinainen jäsen, Jari Kaitosuo, varajäsen Järjestötoimikunta: Juha Simell, varsinainen jäsen, Minna Ahtiainen, varajäsen Koulutuspoliittinen valmistelutyöryhmä: Jari Kaitosuo Liittoviestijät: Johanna Maasto Kansainvälinen valmistelutyöryhmä: Minna Ahtiainen Työelämän kehittämisen valmistelutyöryhmä: Jari Kaitosuo Nuorisovastaavat: Juha Simell Finanssialat STTK: Minna Ahtiainen

Tietoalat STTK

Hallitus: Juha Seljavaara Neuvottelukunta: Minna Ahtiainen ja Jari Kaitosuo

JATTK-työttömyyskassa

Hallitus

Mika Pikkarainen, varsinainen jäsen, 7.4.2015 saakka, Tarja Furuholm, varajäsen, 7.4.2015 saakka

Tarja Furuholm, varsinainen jäsen, 7.4.2015 lähtien Anne Matero, varajäsen, 7.4.2015 lähtien

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus – SASK

Hallitus

Minna Ahtiainen

Tilintarkastajat

Ernst & Young Oyj Vastuullisena tilintarkastajana Tiina Lind 30.11.2015 Ernst & Young tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastaja, 30.11.2015 saakka

Auditia Oy vastuullisena tilintarkastajana Mika Puuska, 30.11.2015 lähtien Auditia Oy tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastaja, 30.11.2015 lähtien

8. LIITON TOIMISTO

Liiton toimistolla työskenteli toimintavuoden aikana seitsemän henkilöä:

Minna Ahtiainen Toiminnanjohtaja Jari Kaitosuo Edunvalvonta Jarkko Kotamäki Edunvalvonta Minna Kuokka Talous Johanna Maasto Viestintä Päivi Rautelin Jäsenpalvelu Juha Simell Järjestö


Documents

TOIMINTAKERTOMUS - Nousu€¦ · Kesällä 2015 käynnistyi myös SAK:n ja STTK:n liittojen sekä parin akavalaisen liiton yhteistyö uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamiseksi