Mehiläisten siitepölylähteet kesällä 2013. Anneli Salonen

SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015 Anneli Salonen

Värit apuna salapoliisityössä -

mehiläisten siitepölylähteet kesällä 2013

Kuvat Tarja Ollikka ja Anneli Salonen


HANKEYHTEISTYÖ: POHJOIS-KARJALAN KASVIEN BIOAKTIIVISUUS JA INNOVATIIVINEN YRITYSTOIMINTA JA SUOMEN MEHILÄISHOITAJAIN LIITTO RY

Kesällä 2013 mehiläisten keräämien siitepölyrakeiden kasvialkuperä seitsemällä eri paikkakunnalla•Anneli Salonen, Anu Lavola & Riitta Julkunen-TiittoLuonnonainetutkimuksen laboratorio, Biologian laitos, Itä-Suomen yliopisto•Tarja OllikkaSuomen mehiläishoitajain liitto ry

SML:n talvipäivät Jyväskylä 25.1.2015 Anneli Salonen 3

• Mehiläiset keräävät kasveista meden lisäksi siitepölyä toukkien ja nuorien mehiläisten proteiiniravinnoksi

• Keruumehiläinen kokoaa kukasta itseensä tarttuneet siitepölyhiukkaset harjaamalla kehonsa karvoitusta ja siirtää ne harjausliikkeillä takajaloissa oleviin karvojen muodostamiin siitepöly-vasuihin siitepölyrakeiksi.

• Pesässä siitepölylasti irrotetaan keskijalan piikillä ja siirretään kennoihin säilöttäväksi maito-happokäymisen avulla pergaksi

Taustaa


• Mehiläiset lentävät yhden keruulennon aikana pääasiassa vain yhden kasvilajin kukissa

-> mehiläisten pesään tuoma siitepölyrae on tavallisimmin koottu pääasiassa yhden kasvilajin siitepölyhiukkasista

• Kunkin kasvin siitepölyhiukkasilla on oma värinsä, joka saattaa muuttua, kun mehiläinen käsittelee raetta ja lisää siihen mettä

• Siitepölyrakeiden värejä voidaan käyttää apuna selvitettäessä, missä kasveissa mehiläiset käyvät siitepölynkeruulennoillaan

• Tätä tietoa voidaan käyttää apuna esimerkiksi silloin, kun selvitetään, pölyttävätkö mehiläiset halutun kasvuston

Taustaa


• Pohjois-Karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta hankkeen toimesta tutkittiin mehiläisten keräämiä siitepölyrakeita kesältä 2013, jotka seitsemän eri puolella Suomea toimivaa mehiläistarhaajaa oli luovuttanut tutkittavaksi

• Kirkkonummelta, Ilomantsista, Lappajärveltä, Janakkalasta, Leppävirralta, Nederlappforsilta ja Joensuun Tuupovaarasta

• Kolmelta paikkakunnalta saatiin useampia näytteitä koko kesän ajalta

Tutkimuksen tarkoitus


• Näytteistä punnittiin sattumanvaraisesti n. 5 g siitepölyrakeita

• Rakeet lajiteltiin värin mukaan eri ryhmiin

• Värit merkittiin muistiin Tikkurilan maalivärikartan avulla

• Ryhmät kuvattiin, punnittiin, ja niistä tehtiin mikroskooppi-näytteet

Näytteiden lajittelu ja tutkiminen

Kirkkonummi


• näytteitä oli 31• näytteistä eroteltiin värien

perusteella 536 erillistä siitepölyraeryhmää

• ryhmistä tunnistettiin yli 70 kasvilajia, sukua tai heimoa, joista 12 oli medetöntä

• lisäksi löydettiin ruostesienten itiöitä ja mesikastemerkkejä

• vain kuudessa näytteessä kasvilajia ei tunnistettu (mahdollisesti koristekasvi)

Tulokset


• Runsaat lajit: 11 lajia esiintyi ainakin yhdessä 5 g:n näytteessä yli 20%

Tulokset

Rypsi Metsämarjat; mustikka, puolukka

Luonnonvaraiset ristikukkaiset; peltokanankaali, ukonnauris

Mesiangervo*

Puna-apila Sarjakukkaiset; koiran- ja karhunputki

Valkoapila Mykerökukkaiset:

Alsikeapila Leinikit*; niitty- ja rönsyleinikki, rentukka

Maitohorsma

* Medetön kasvi


• Muita löydettyjä lajeja, vähemmän kuin 20 % missään näytteessä

Tulokset

mänty mesimarja vuohenhernesyreeni/likusteria pujo

lumme ruusukasvit lupiini hunajakukka asterit

unikot vadelma rantakukka pähkämö

pietaryrtti, siankärsämö, päivänkakkara

savikat kellukat

metsäkurjenpolvi peruna vihvilät

hierakat rätvänä ukonputki tädykkeet sarattattari mansikka palsamit kannusruoho heinätkuismat pihlaja villiviini kellokasvit ruostesienen itiöt

orvokit

tuomi, kirsikka, luumu matarat takiainen

pajut ruusut heisikasvit ohdakkeet

kanervavirnat, härkäpapu kuusamat nurmikaunokki

sinilatvat mesikät ruusuruoho kultapiisku


• Yllättävin havainto oli leinikin siitepölyjen runsas määrä alkukesän näytteissä

• Myös metsämarjojen siitepölyjä tulee alkukesästä pesiin paljon

• Keskikesällä suurimmat siitepölyrakeiden määrät olivat peräisin apiloista, horsmasta, mesiangervosta ja rypsistä

• Loppukesän näytteissä vallitsivat mykerökukkaiset kasvit sekä maitohorsma ja apila

• Hunajakukan ja vadelman siitepölyä löytyi vähemmän kuin odotettiin

Tulokset


• Leppävirta- Juhannuksen jälkeen

• Ilomantsi (alla)

- alkukesä ja sekanäyte


• Nederlappforsilta - kaksi sekanäytettä

• Janakkala- yhden päivän näyte


• leinikit• apilat• valvatti ja muut

mykerökukkaiset

• metsämarjat • rypsi• sarjakukkaiset

Etelä-Suomi Kirkkonummi


Itä-Suomi, Tuupovaara

• leinikit• mesiangervo• maitohorsma• metsämarjat • mykerökukkais

et


• siitepölynäytteitä oli saatavana vain heinä-elokuulta

• puna- ja valkoapila

• rypsi

Länsi-Suomi Lappajärvi


• saatiin hyvä yleiskuva mehiläisten käyttämistä siitepölynlähteistä Suomessa

• kesällä 2013 kesä oli noin kaksi viikkoa aikaisemmassa kuin tavallisesti

• näytteet saatu mehiläistarhaajilta, jotka keräävät siitepölyä myyntiin

-> keruu aloitetaan kevätkehityksen jälkeen -> näytteistä puuttuvat kevään ja alkukesän siitepölykasvit leppä, paju, leskenlehti, voikukka, pihlaja

• uutta tietoa: leinikin runsaus ja hunajakukan ja vadelman vähäinen määrä

Johtopäätökset


• eri kasveista peräisin olevien siitepöly-rakeiden väreistä saatiin uutta tietoa

• samanväriset siitepölyrakeet saattavat ollaperäisin eri kasveista

• samasta kasvista peräisin oleva siitepöly voi olla eri väristä

• värit voivat vaihdella myös siitepölyn käsittelyn mukaan. Osa näytteistä oli kuivattuja ja osa tuoreena pakastettuja

• maalivärikartan värivalikoimariittämätön siitepölyjen värejä kuvaamaan

17

Voidaanko värien avulla erotta siitepölykasveja?


Samanväriset siitepölyt saattavat olla peräisin eri kasveista

Voikukka ja valvatti


Usealla kasvilla siitepölyrakeiden väri vaihtelee paljon


• Siitepölypakkaus ei lähtökohtaisesti tarvitse ravintoarvomerkintöjä, koska siitepöly on käsittelemätön elintarvike

• Jos korkeaa proteiinipitoisuutta tahdotaan nostaa esille, pitää ravintoarvomerkintä olla pakkauksessa

• Joulukuussa 2014 analysoitiin kahdesta kokoomanäytteestä ravintoarvot Pohjois-Karjalan aikuisopiston Ekotassu-hankkeen kustannuksella

• Toinen näyte oli yhdistetty itäsuomalaisista näytteistä ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomen näytteistä

• Analysoitiin kaikki ravintoaineet, joita tarvitaan pakollisissa pakkausmerkinnöissä

Suomalaisen siitepölyn ravintoarvot


yksikköItä-Suomen näyte

Etelä- ja Länsi-Suomen näyte Keskiarvo Eurooppa

Rasva g/100 g 7 7.2 7.1 1-13Kosteus g/100 g 12.5 11.5 12 Proteiini g/100 g 18.5 22.5 20.5 10-40Tuhka g/100 g 2.3 2.7 2.5 2-6Hiilihydraatit g/100 g 59.7 56 57.85 13-55Energiasisältö kcal kcal/100 g 376 379 377.5

kJ kJ/ 100 g 1.59 1.6 1.595 Rasvahappokoostumus Tyydyttyneet rasvahapot g/100 g 1.5 0.7 1.1

Kertatyydyttymättömät g/100 g 0.6 3.2 1.9 Monityydyttymättömät g/100 g 3.2 2.6 2.9

Omega-3 rasvahapot g/100 g 2.7 0.6 1.65 Omega-6 rasvahapot g/100 g 0.5 0 0.25

Fruktoosi g/100 g 14 14.3 14.15 Glukoosi g/100 g 11.7 12.7 12.2 Laktoosi g/100 g < 0,04 < 0,04 < 0,04 Maltoosi g/100 g 0.53 0.46 0.495 Sakkaroosi g/100 g 9.57 7.29 8.43 Sokerit yhteensä g/100 g 35.8 34.8 35.3 Natrium mg/kg < 50 < 50 < 50

Siitepölyanalyysien tulokset


Yksikukkasiitepölyjen proteiinipitoisuuksia


Ravintoarvomerkinnät siitepölypakkaukseen

23

Ravintosisältö / Näringsvärde 100 g tuotetta Itä-Suomen näyte

Etelä- ja Länsi-Suomen näyte Keskiarvo

Energia 1590 kJ/376 kcal 1600 kJ/379 kcal 1595 kJ/378 kcal

Rasva 7 g 7.2 g 7.1 g

josta tyydyttynyttä 1.5 g 0.7 g 1.1 g

Hiilihydraatit 59.7 g 56 g 57.9 g

josta sokereita 35.8 g 34.8 g 35.3 g

Proteiinit 18.5 g 22.5 g 20.5 g

Suola < 0,13 g < 0,13 g < 0,13 gRavintoarvomerkinnän välittömään läheisyyteen (mielellään alle) voi laittaa: Suolapitoisuus johtuu yksinomaan luonnollisesti esiintyvästä natriumista (Suositeltu päiväannos 10-15g)


• Jos pakkauksessa haluaa käyttää ravitsemus- ja terveysväitteitä, on ravintoarvomerkintätaulukko pakollinen.

• Siitepölyn analyysien perusteella pakkauksessa voidaan käyttää seuraavassa esiteltäviä väitteitä. Näin toimiessasi muista myös liittää analyysitulokset oman yrityksesi omavalvonta-asiakirjoihin.

Proteiini• 21% prosenttia elintarvikkeen energiasisällöstä muodostuu

proteiinista– Luvallinen ravitsemusväite ja sitä vastaavat muodot:

Runsaasti proteiinia sisältävä/ runsas proteiininen/ korkea proteiinipitoisuus/ hyvä proteiinin lähde/ proteiinirikas

24

Siitepölyyn liitettävät luvalliset ravitsemus- väitteet


Rasva •Tyydyttyneitä rasvoja alle 1.5 g/100g

– Luvallinen ravitsemusväite ja sitä vastaavat muodot: Vähän tyydyttyneitä rasvoja/vähän kovaa rasvaa

•Omega-3 rasvahappoja 1.7 g /100 g– Luvallinen ravitsemusväite ja sitä vastaavat muodot:

Runsaasti omega-3 rasvahappoja/ hyvä omega-3 rasvojen lähde

25

Siitepölyyn liitettävät luvalliset ravitsemus- ja terveysväitteet


Kiitos mielenkiinnosta!

Environment

Mehiläisten siitepölylähteet kesällä 2013. Anneli Salonen