E18 Turun kehätie (kt 40) Kausela - Kirismäki · 2019-11-18 · Tiesuunnitelman tieturvallisuusarviointi (TTA, ent. liikenneturvallisuustarkastus) perustuu arvioi-jan saamiin 25.11.2017

1.6T-6

ARVIOINTIRAPORTTI

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Joulukuu 2017 – tammikuu 2018

ARVIOINTIMUISTIO 18.12.2017

SUUNNITTELIJAN VASTINEET 22.12.2017

SUUNNITTELIJA/ARVIOIJAPALAVERI 3.1.2018

KÄSITTELY TYÖRYHMÄSSÄ 8.1.2018

TILAAJAN PÄÄTÖKSET 17.1.2018

E18 Turun kehätie (kt 40) Kausela - Kirismäki

Kaarina, Lieto ja Turku

Tiesuunnitelman tieturvallisuusarviointi (TTA)

2 (66)

1.6T-6

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela – Kirismäki

TIESUUNNITELMAN TIETURVALLISUUSARVIOINTI

A-Insinöörit Suunnittelu Oy Joulukuu 2017

3 (66)

1.6T-6


E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela - Kirismäki


E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki, tiesuunnitelma

Tiesuunnitelman tieturvallisuusarviointi Lähtökohdat ja yleisarvio

Tiesuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä Turun kehätien itäpäästä noin 9 km jaksolla tie muute-

taan nelikaistaiseksi, poistetaan tasoliittymät, parannetaan nykyisiä eritasoliittymiä sekä toteute-

taan rinnakkaisyhteyksiä ja JKPP-väyliä. Kauselan liittymän luona risteävältä valtatieltä 10 pois-

tetaan suojatie ja tehdään muita mittavia parannuksia erityisesti JKPP-liikennettä ja joukkoliiken-

nettä ajatellen, mm. neljä alikulkukäytävää ja bussikaista Liedon suuntaan.

Hankkeen ansiosta saatava parannus liikenneturvallisuuteen on erittäin merkittävä: kehätiellä

kohtaamisonnettomuuksien riski käytännössä poistuu ja risteämisonnettomuuksien riski vähenee

erittäin merkittävästi. Valtatien 10 yhtenäisellä JKPP-väylällä on suuri positiivinen merkitys myös

jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuuteen kulkumuotona kuin myös etenkin lasten omaehtoisen

liikkumisen mahdollistajana. Sähköpyörien suosion kasvu lisää väylän painoarvoa pitemmilläkin

matkoilla Turun ja Liedon välillä, millä on välillisesti myös liikenneturvallisuuden kannalta suotuisia

vaikutuksia. Sama koskee koko hankkeen JKPP-yhteyksien ja bussiliikenteen olojen kehittämistä.

Suunnittelujakso esitellään tarkemmin tiesuunnitelmaselostuksessa.

Arviointi ja jatkotoimenpiteet

Tiesuunnitelman tieturvallisuusarviointi (TTA, ent. liikenneturvallisuustarkastus) perustuu arvioi-

jan saamiin 25.11.2017 päivättyihin suunnitelmaluonnoksiin (yleiskartta, suunnitelmakartat sekä

pituus ja poikkileikkaukset). Joiltakin osin mm. liittymäjärjestelyjen esittäminen on kuvissa vielä

kesken, mm. E5 Kirismäen ETL:ssä ramppien liittyminen kiertotilaan. Näistä keskeneräisistä koh-

dista ei ole erikseen kirjattu havaintoja, vaan on oletettu, että kytkennät esitetään suunnitteluoh-

jeen mukaisesti ja muutenkin turvallisesti. Tieturvallisuusarvioija on tehnyt maastotarkastelun vain

google street view:n ja ilmakuvan avulla. Kyseessä on TEN-T -tieverkon ulkoinen tieturvallisuus-

arviointi, jonka A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä on tehnyt Trafin hyväksymä tieturvallisuusarvioija

Juha Vehmas, keskustelukumppaninaan kokenut päätiesuunnittelija Jukka Levä. Suunnitelman

tilaajan pääedustaja on Vesa Virtanen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Suunnittelukonsultin

pääsuunnittelija on Mikko Erjo ja projektipäällikkö on Lauri Harjula.

Tähän arviointimuistioon arvioija on kirjannut suunnitelmaotteiden kera havaintonsa, näkemyk-

sensä (ml. vakavuusluokitus A-D) ja kehittämisajatuksensa suunnittelijan vastineita, työryhmä-

käsittelyä sekä tilaajan päätöksentekoa ja jatkotoimenpiteitä varten. Arvioija on kartallistanut ha-

vainnot soveltuvin osin pääteiden (kt40, vt10, mt2200 Kaarinantie…) paalutuksen mukaan.

Arvioinnissa on käytetty 1.1.2014 käyttöön otettua vakavuusasteluokitusta:

A) Aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin, suunnitelmaa tulee muuttaa

B) Aiheuttaa turvallisuusriskin, toimenpiteitä tulee harkita

C) Otetaan huomioon seuraavassa suunnitteluvaiheessa/rakentamisessa

D) Muut huomioon otettavat asiat (esim. esteettömyys).

Arviointiraportti on 18.12.2017 toimitettu suunnittelijalle vastineita varten. Käsittelykokouksessa

8.1.2018 havainnot käydään keskustellen läpi ja kokouksen jälkeen suunnittelija tai tilaaja kirjaa

arviointiraporttiin tilaajan päätökset. Tilaaja vastaa jatkotoimenpiteistä. Arviointiraportin kansileh-

delle on varattu tila em. vaiheiden ja tilaajapäätösten päivämäärille.

4 (66)

1.6T-6




5 (66)

1.6T-6




Kohde B1.

6 (66)

1.6T-6




A. Aiheuttaa vakavan liikenneturvallisuusriskin, suunnitelmaa tulee muuttaa

--- ei ollut

B. Aiheuttaa turvallisuusriskin, korjaavia toimenpiteitä tulee harkita

B1. E1 Kauselan ETL, ramppien R5 ja R6 liittyminen, kt plv. 500-800, mitoituspituudet

ARVIOINTI: Liikenteellisesti vilkas ramppi R5 (KVL2040 noin 8600 ajon./vrk) liittyy vilkkaaseen

ramppiin R6 (KVL 5300) kahden muun liittymisen välissä: ennen R4 → R6 ja jälkeen R6 → kt40.

Liittymisvälit ja itse liittyminenkin näyttäisivät täyttävän perusverkon ETL-suunnitteluohjeen vaati-

mukset, mutta koska KVL on liittymiskohdalla yhteensä jopa liki 14 000 ajon./vrk, on noin 110

metrin liittymisväli maalinokasta kiilan loppuun käytännössä lyhyen tuntuinen, saattavat olosuh-

teet ruuhka-aikaan helposti aiheuttaa häiriötilanteita, ml. kykykolarin, peräänajon ym. konfliktiris-

kin kasvua. Edeltävässä ramppien R4 ja R6 liittymisessä, jossa ajonopeudet ovat huomattavasti

alhaisemmat ja R6-liikennevirat liki nolla, liittymiskaista näyttäisi olevan noin 120 m ja kiila noin

50 m.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Tutkitaan mahdollisuuksia ja hyötyjä, olisiko liittymiskaistaa hyvä piden-

tää merkittävästi lännen suuntaan, vaikka se johtaisi kustannusten kasvuun, koska tällöin myös

seuraava liittymistä kantatiehen pitäisi siirtää lännemmäksi vastaavasti.

SUUNNITTELIJAN VASTINE:

E1R5 on suunniteltu käyttäen nykyistä tiepengertä. Liittymiskaistan pidentäminen on teknisesti

mahdollista, mutta nykyisen tierakenteen leventäminen edellyttää kalliita georatkaisuita (pilarista-

bilointi/paalulaatta). Alue on geoteknisesti hyvin herkkää ja on vältetty ratkaisuita, jotka levittäisi-

vät nykyistä tierakennetta/pengertä. Molemmista liikennesuunnista ramppien (R4 ja R5) liikenne

tulee liikennevalojen takaa. Tämä jaksottaa liikennevirtaa molemmissa rampeissa jonoiksi. Selvi-

tetään valo-ohjauksella voidaanko jaksottaa liikennevirrat siten, etteivät ne ole samanaikaisesti

ramppien R5 ja R6 (R4) sekoittumisalueella.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Toimivuustarkasteluiden perusteella liittymiskaistan pidentämisellä ei ole juuri vaikutusta liiken-

teen toimivuuteen. Ei pidennetä liittymiskaistaa.

7 (66)

1.6T-6




Kohde B2.

B2

8 (66)

1.6T-6




B2. Vt10, Plv. 1300-1500, valtatien ulommaisen kaistan päättyminen kääntymiskaistaksi

ARVIOINTI: Pitkä bussikaista Turun suunnasta toiminee pääosin hyvin, myös liikenneturvallisuu-

den kannalta, mutta aina joukossa on järjestelyjä entuudestaan tuntemattomia ja osa heistä voi

yllättyä yleensä suoraan jatkuvan reunakaistan päättyessä K23 Länsi-Avantintien jatkeen liitty-

mään. Kehätien rampilta saapuvilla tilanteen hahmottamisen ja kaistan vaihtamisen matkaa on

avain noin 150 m.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Pohditaan liikenteen ohjaukseen tehostettuja ratkaisuja niin ajorata-

merkinnöissä kuin opasteissakin.


Kolmas kaista ei ole linja-autokaista vaan normaali ajokaista, joka alkaa Kaarinantieltä ja päättyy

Länsi-Avantintien jatkeeseen. Portaalien avulla opastetaan liikenne oikealle kaistalle ja osoitetaan

Länsi-Avantintielle kääntyvä suunta. Linja-autolle voidaan sallia kulku kolmatta kaistaa suoraan

linja-autopysäkille. Opasteita ja ajoratamerkintöjä tarkennetaan seuraavassa vaiheessa.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Liikenteen opastusta tehostetaan portaalien avulla ja osoitetaan Länsi-Avantintielle kääntyvä suunta. Ajoratamerkintöjä tarkennetaan seuraavassa rakennussuunnitteluvaiheessa.

9 (66)

1.6T-6




Kohde B3.

B3

10 (66)

1.6T-6




B3. Vt10, Plv. 1560-1650, pysäkin jälkeen kaksi kaistanvaihtopaikkaa lyhyellä matkalla

ARVIOINTI: Pl. 1560 pysäkin jälkeen vain alle 100 metrin matkalla samanaikaisesti ja jo aiem-

minkin sisintä ajokaistaa Liedon suuntaan ajavat vaihtavat suhteellisen vilkkaassa liikenteessä

kaistaa ”keskimmäiselle”, ts. ainoalle jatkuvalle kaistalle (onko nopeusrajoitus 60 km/h kuten ny-

kyään, vai nostetaanko 70 km/h:iin?). Pysäkki mukaan lukien tavallaan kolme ajokaistaa supistuu

lyhyellä matkalla yhdeksi. Aiheutuu riski ”kiihdytyskilpailulle” pyrittäessä bussiin eteen tai nopeil-

lekin jarrutuksille pyrittäessä sen taakse.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Liedon suunnan sisintä ajokaistaa näyttäisi olevan mahdollista piden-

tää liikennealueen sisällä noin 100 metrillä: tutkitaan järjestelyjä ja vaikutuksia tarkemmin. Mitään

piirtämättä näyttäisi, että uutta alikulkua ei juurikaan tarvitsisi pidentää esitetystä ja ratkaisun li-

sähinta jäisi muutenkin maltilliseksi, koska leventämisessä voitaisiin hyödyntää nykyistä valtatie-

pohjaa. Pohditaan myös muita keinoja liittymiskohtien turvallisuuden parantamiseksi.


Vt10 mitoitusnopeus tulee olemaan 60 km/h, jossa linja-autolla on normaalisti etuoikeus lähteä

pysäkiltä. Tämä tekee linja-auton kulusta odotettua ja arvattavaa. Kaistan pidentäminen on mah-

dollista, mutta se tulee lisäämään rakentamiskustannuksia. Myös JKPP-väylän nousu alikulusta

jyrkkenee hieman.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Pidennetään Liedon suunnan toista ajokaistaa ja tämän päättymistä tarkastajan esittämällä ta-valla.

11 (66)

1.6T-6




Kohde B4.

B4

12 (66)

1.6T-6




B4. Vt10 x K23 Länsi-Avantientien jatke, Pl. 1480, K23 liittymäkulma

ARVIOINTI: Vt10 ja K23 välinen liittymäkulma näyttäisi olevan noin 89/111 gon, siis poikkeavan

noin 11 gon suorasta kulmasta. Tutkimusten mukaan etenkin yli 10 gon suorakulmaisesta poik-

keava liittymäkulma lisää onnettomuusriskiä, koskien sekä autoliikenteen risteämisiä että suoja-

tieturvallisuutta. Tässä tapauksessa, kun liittymä olisi valo-ohjattu, ongelma koskisi lähinnä Turun

suunnasta autolla oikealle K23:lle kääntyvien ja ilmeisesti samassa vihreässä vaiheessa suoja-

tietä käyttävien JKPP-kulkijoiden risteämistä. Tavallista loivemman liittymäkulman vuoksi osa au-

toilijoista ajaisi suojatien yli toivottavaa suuremmalla ajonopeudella, mitä riskiä lisää saapuminen

”pitkää oikeallekääntymiskaistaa”, joka päättyy ko. liittymään, vaikkakin se olisi merkitty bussi-

kaistaksi. Lisäksi samasta suunnasta ”takaviistosta” lähestyvää pyöräilijää voi olla hankalaa ha-

vaita, muutoinkin kuin vain pakettiautosta pimeällä.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Voisi tutkia olisiko liittymää mahdollista suorakulmaistaa siirtä-

mällä/suoristamalla sivuhaara hieman lännemmäksi ja siten merkittävästi lieventää em. turvalli-

suusongelmia. Perusverkon eritasoliittymien suunnitteluohjeessa rampin sallitut liittymäkulmat

ovat välillä 90-110 gon, mutta Tasoliittymä-ohjeen mukaiset sallitut liittymäkulmat tavalliselle liit-

tymälle ovat 80-120 gon. Arvioija ei kuitenkaan pidä suositeltavina liittymäkulmia 80-90 ja 110-

120 gon. Lisäkeinona voisi pohtia yliajettavaa kiveystä ko. kääntymissuunnan ”kainaloon”: Isot

autot ajaisivat oikealle kääntyessään kiveyksen yli, mutta henkilöautoilijat kiertäisivät tiukemman

kaarresäteen mukaisesti ja näin ollen saapuisivat suojatielle selvästi pienemmällä nopeudella ja

kohtisuoremmassa kulmassa.


Liittymäkulma on ohjeiden mukainen. K23 liittymä on suunniteltu siten, että nykyinen laskuoja

(K23 oik.) tulee jäämään K23:n sivuojaksi. Näin säästetään kustannuksia, kun minimoidaan poh-

janvahvistukset. J10 JKPP-väylää on linjattu uudelleen siten, että se tulee kohtisuoraan oikealle

kääntyvää ajokaistaa kohden (saarekkeen kohdalla).

Seuraavassa suunnitteluvaiheessa huomioidaan ajoneuvoliikenteen hidastaminen (kiveykset)

JKPP-väylän turvallisuuden parantamiseksi. Oikealle kääntyvä kaarre suunnitellaan mahdollisim-

man tiukaksi käyttäen KAM mitoitusta.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Liittymäkulma pidetään suunnitellussa ja seuraavassa suunnitteluvaiheessa huomioidaan ajo-neuvoliikenteen hidastaminen.

13 (66)

1.6T-6




Kohde B5.

14 (66)

1.6T-6




B5. K23 Länsi-Avantitien jatke x K24 Tammitie, pl. 210, liittymisnäkemät

ARVIOINTI: Kun bussi on liittymän länsipuolisella pysäkillä, muodostaa se sisäkaarteen takia nä-

kemäesteen Tammitieltä saapuville. Liittymisnäkemävaatimus 50 km/h:n nopeustasolla ei tällöin

täyty, mutta 40 km/h:n tasolla ilmeisesti minimivaatimus 60 m näkemästä täytyy juuri ja juuri (kär-

kikolmion tapauksessa, merkki 231). Nopeustasolla 30 km/h tilanne olisi tyydyttävä. Lyhyt nä-

kemä lisää risteämisonnettomuuden riskiä, vaikkakin pääosa Tammitieltä kääntynee oikealle,

bussi on pysäkillä suhteellisen harvoin.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Harkitaan turvallisempaa kokonaisuutta: Nopeustaso K23:lla, Stop-

merkin käyttö (232), pysäkin siirto etäämmälle ja/tai erityisesti K23:n linjaustarkistus, joka liittyy

em. Vt10 x K23 liittymäkulman suoristamiseen (havainto B4).


Mitoitusnopeus K23:lla on 40 km/h. Minimivaatimus 60 m täyttyy nykyisellä suunnitteluratkaisulla.

Näkemävaatimus 80 m täyttyy, kun linja-autopysäkkiä siirretään 20 m. K23 linjauksen siirtoa lä-

hemmäksi laskuojaa plv 100 - 300 tutkitaan.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Linja-autopysäkkiä siirretään 20 m vt10 suuntaan ja K23:n linjausta siirretään lähemmäksi las-kuojaa.

15 (66)

1.6T-6




Kohde B6.

16 (66)

1.6T-6




B6. Vt10, Pl. 1500 K23 Länsi-Avantintien liittymän pysäkki näyttää jatkuvalta kaistalta

ARVIOINTI: Liedon suunnan pysäkki on ns. olaton, jolloin Turun suunnasta ja etenkin läheiseltä

rampilta R3 oikean puoleista ajokaistaa (vaikkakin bussikaistaa) saapuva voi herkimmin luulla

ajokaistan yhä jatkuvan suoraan ja viime tingassa huomattuaan sen päättyvänkin pysäkille, tehdä

vauhdissa yllättävän kaistanvaihdon. Toki voi ajatella, että pysäkki toimisi tällöin ”excuse lane”-

tilana, mutta tämä tai K23:lta Liedon suuntaan kääntyvien liittymiskaistana toimiminenkaan eivät

liene toivottavaa käyttöä.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Tutkitaan em. liittymäkulmahavaintoonkin liittyen voisiko pysäkin olan

toteuttaa kiveyksellä: Ihanteellisesti näyttäisi sellaiselta, jonka haluaa kiertää, mutta olisikin kyllin

tasainen busseille. Jos on varauduttava telibussin kääntymiseen K23:lta oikealle valtatien pysä-

kille (todennäköisesti ei?), on tämä huomioitava mitoituksessa.


Suunnitelmaa on muutettu tarkastuksen aikana niin, että K23:lta oikealle kääntyvä ohjataan kais-

taviivoin oikealle kaistalle vt10:llä. Pysäkki pidetään olattomana ilman kiveyksiä.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Suunnittelijan vastineen mukaisesti. Seuraavassa suunnitteluvaiheessa tutkitaan hidasteiden käyttöä liittymässä kokonaisuutena ks. kohta B4.

17 (66)

1.6T-6




Kohde B7.

18 (66)

1.6T-6




B7. K23 Länsi-Avantientien jatke, Pl. 230, pysäkille ei ole suojatietä eikä JK-reittiä

ARVIOINTI: Tammitien liittymässä K23:n ei-JKPP-tien puoleiselle pysäkille ei ole osoitettu kulku-

yhteyttä, jolloin pysäkinkäyttäjät ylittäisivät kadun kukin oman harkintansa mukaisesta vaihtele-

vasta paikasta, usein yllätyksenä autoilijoille.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Suunnitellaan suojatie, mahdollisesti suojatiesaareke, liittymän länsi-

puolelle ja sieltä jalankulkuväylä pysäkin odotustilaan asti. Kadun nopeusrajoitus tuskin on ≥ 60

km/h, jolloin pysäkkityyppi voisi olla taajamamaisempi ja tilaa säästävämpi A1 tyypin A2 sijaan.


Suunnitellaan kohdalle JKPP-väylän ylitys suojatiellä ilman saareketta. Muutetaan pysäkkiparin

mitoitus A2 A1.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Suunnitelmaan lisätään suojatie K23:n yli ilman saareketta sekä yhteys pysäkille. Muutetaan py-säkkimitoitus A2 A1.

19 (66)

1.6T-6




Kohde B8.

20 (66)

1.6T-6




B8. K23 Länsi-Avantientie, Pl. 880, pysäkille ei ole suojatietä eikä JK-reittiä

ARVIOINTI: Lavatien liittymän itäpuolella K23:n ei-JKPP-tien puoleiselle pysäkille ei ole osoitettu

kulkuyhteyttä, jolloin pysäkinkäyttäjät ylittäisivät kadun kukin oman harkintansa mukaisesta vaih-

televasta paikasta, usein yllätyksenä autoilijoille.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Suunnitellaan suojatie, mahdollisesti suojatiesaareke, pysäkkien väliin

noin pl. 880 ja sieltä jalankulkuväylä pysäkin odotustilaan asti, varmistuen että näkemät suojatien

kohdalla ovat riittävät myös bussin ollessa pysäkillä. Kadun nopeusrajoitus tuskin on ≥ 60 km/h,

jolloin pysäkkityyppi voisi olla taajamamaisempi ja tilaa säästävämpi A1 tyypin A2 sijaan. Merki-

tään suunnitelman pohjakartalle alueen kaavatilanne, niin liikennejärjestelyjen kokonaisuuden ar-

viointi helpottuu.


Suunnitellaan kohdalle JKPP-väylän ylitys suojatiellä ilman saareketta. Muutetaan pysäkkiparin

mitoitus A2 A1.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Suunnitelmaan lisätään suojatie K23:n yli ilman saareketta sekä yhteys pysäkille. Muutetaan py-säkkimitoitus A2 A1. Lisäksi pysäkkiparin puoli vaihdetaan siten, että suojatie ei tule lähtevän linja-auton eteen.

21 (66)

1.6T-6




Kohde B9.

22 (66)

1.6T-6




B9. K24 Tammitie Pl. 260, JKPP-tien päättymiskohta

ARVIOINTI: Tammitien uuden JKPP-väylän (K24J) päättyessä se on liitetty ajorataan hyvin loi-

vassa kulmassa, jolloin pyöräilijöiden nopeudet kadulta liitytettäessä ovat helposti melko korkeita

ja takaa lähestyvän auton havainnointi heikkenee. Lisäksi reitti K24J-Y1 on noin 70 m lyhempi

kuin reitti K23J-J10, joten se toimineen oikoreittinä monille Niinpä Tammitielle tulee ylitystarve

noin plv. 200-220 kohdalle, mutta K24J:n kytkentä Tammitiehen on vasta noin pl. 235.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Tutkitaan miten Tammitien ylitys ja JKPP-väylän päättyminen parhaiten

hoidetaan toimivana ja turvallisena plv. 200-240.


Siirretään K24J:n päättyminen paalulle 200 ja käännetään se kohtisuoraan K24 kohti. Kohdalle

ei tehdä suojatietä, jotta JKPP-väylän pääsuunta K24J/K23J/J10 säilyy. Y-tie yhteys on suunni-

teltu Liedon suuntaan kulkijoita varten.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Siirretään K24J:n päättyminen paalulle 200 ja käännetään se kohtisuoraan K24 kohti. Lisäksi tehdään suojatie K24:n yli Y-tielle.

23 (66)

1.6T-6




Kohde B10.

B10

24 (66)

1.6T-6




B10. Vt40, pl. 1640, S19 Tammitien alikulku, pituuskaltevuudet

ARVIOINTI: Vanhan Härkätien (Y21) puolella JKPP-väylän pituuskaltevuus 9,5 % ei täytä esteet-

tömyyden minimivaatimusta 8 % ja Tammitien puolellakin laatutaso on vain välttävä (7,5 %). Li-

säksi Y21:n pituuskaltevuus asutuksen suuntaan on myös 9,5 %. Monttumainen alikulkureitti ei

ole houkutteleva ja voi johtaa muun kulkumuodon valintaan ja välillisesti liikenneturvallisuuden

heikentymiseen, mutta todennäköisesti myös suoranaiseen riskikäyttäytymiseen, ts. huonon geo-

metrian ja kiertomatkan takia valtatietä ylitetään tasossa. Potentiaalisin riskipaikka lienee pl. 1735

nykyisen tasoliittymän kohdalla, missä keskisaareke vieläpä helpottaa ylitystä, kun kerralla on

ylitettävä vain yksi ajokaista.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Alikulkukorkeus lienee 3,2 m, mutta 2,8 metrillä alittavan väylän pituus-

kaltevuudet paranisivat merkittävästi (ja yhteydestä tulisi käytättäjille turvallisempi ja miellyttä-

vämpi, se osaltaan lisäisi jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Kunnossapito onnistuu alle 3,2

m alikulkukorkeudellakin: suunnitteluohjeen mukaan 2,8 m on riittävä normaalille kunnossapito-

kalustolle. Lisäksi matalampi alikulkukorkeus tarkoittaa pienempiä rakentamiskustannuksia kuin

suurempi alikulkukorkeus.

Lisäksi etenkin Y21:n puolella voisi tutkia mahdollisuuksia pienentää pituuskaltevuutta optimoi-

malla sekä alittavan JKPP-tien että Y21:n linjausta ja tasausta. Koska päätie on tällä kohdin 5

%:n mäessä, pienikin alikulun siirto pohjoisemmaksi voisi auttaa (pysyen silti kovalla pohjalla).

Periaatteessa on tietysti mahdollista vielä laajemminkin optimoida korkomaailmaa, ml. päätietä,

jonka tasausta kuitenkin ollaan muuttamassa. Aidalla voidaan tietysti estää tai ainakin vähentää

vaarallisia tasoylityksiä, mutta se ei auta käyttäjän kokemaan palvelutaso-ongelmaan.


Alikulkukäytävä on pitkä ja matala, jolloin 2,8 m korkea alitus ei ole houkutteleva. Tämä muutos

3,2 2,8 m pienentää pituuskaltevuutta vain 9,5 9,0 %. Vt10:n ongelmaylittäminen eliminoituu

uuden suunnitelmaratkaisuin myötä, missä vt10:n oikealla puolella on melukaide pidemmällä mat-

kalla. Tämä estää ylittämisen nykyisen tasoliittymän kohdalla.

Pituuskaltevuudet ovat huonot, johtuen muinaismuistosta Y21 länsi puolella. Kun alikulkukäytä-

vää siirretään pohjoisemmaksi, jyrkkenee JKPP-väylän pituuskaltevuus entisestään, koska päätie

nousee 5 % ja JKPP-väylä 9,5 % vastaavalla kohdalla. Jotta pituuskaltevuudessa päästään 8 %,

on vanhaa härkätietä alennettava paalulta 320 lähtien.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Y21:n geometrian muuttamisella parannetaan pituuskaltevuutta, tavoite 8 %. S19 alikulkukor-keutta ei muuteta.

25 (66)

1.6T-6




Kohde B11.

B11 B11

26 (66)

1.6T-6




B11. Vt10, Mt2200 Kaarinantien (M11) ja Vanhan Littoistentien (K22) littymät, pl. 200 ja 560,

ajolinjat vierekkäisillä sivusuunnalta oikeallekääntymiskaistoilla

ARVIOINTI: Ongelmana on lähinnä pohjoisen poistumishaaran leveys, kolme ajokaistaa, sillä

etenkin talvella lumen peittäessä ajoratamerkinnät oikean ajotilan hahmottaminen voi olla haas-

tavaa. Toisaalta ongelmana on saada kaikki kääntyjät huomaamaan, että uloin kaista on bussi-

kaista eli oikeasta reunasta pitäisikin liittyä keskimmäiselle kaistalle. Toisaalta osa haluaakin heti

kääntyä bussikaistalle, koska vain 350 metrin päässä seuraavassa liittymässä moni kääntyy ko.

kaistalta kauppakeskukseen, ja sen jälkeen kehätien eritasoliittymässä rampeille R2 ja R4.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Pohditaan liikenteen ohjaukseen tehostettuja ratkaisuja niin ajorata-

merkinnöissä, yläpuolisissa opasteissa kuin liikennemerkeissä.


Kolmas kaista ei ole linja-autokaista. Kaarinantiellä on yläpuoliset opasteet kääntyville, missä

nuolet näkyvät läpi vuoden. Kaistamerkinnät suunnitellaan RS vaiheessa. Vanhalla Littoistentiellä

ei ole yläpuolisia opasteita, koska liikennemäärät ovat pienemmät ja suurin osa kauppakeskuksen

käyttäjiä, joille alueen liikennejärjestelyt ovat jo tuttuja. Vanhan Littoistentien liittymästä on ku-

vasta poiketen kaksi kääntyvää kaistaa Turun suuntaan, eikä Liedon. Näin ollen B11 koskee vain

Kaarinantien liittymää

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Seuraavassa suunnitteluvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota opastukseen ja ajoratamer-kintöihin.

27 (66)

1.6T-6




Kohde B12.

B12

28 (66)

1.6T-6




B12. Kaarinantie (M11), pl. 180, ABC:n liittymän suojatie pääsuunnan yli

ARVIOINTI: Kaarinantie on erittäin vilkas ja ilmeisesti valo-ohjaamattomalla suojatiellä on ylitet-

tävä kaksi ajokaistaa kummallakin puolen keskisaareketta. Myös autojen kääntyminen sivusuun-

nalta vasempaan on etenkin ruuhka-aikaan riskialtista. Koske myös viereistä Keulakadun (K20)

katuliittymää. Ajonopeuksia ja riskiä lisää Kaarinan keskustan suuntaan ajavien ”kilpailutilanne”,

sillä toinen ajokaista päättyy pian liittymän jälkeen.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Kavennetaan Kaarinantien ylittävän suojatien itäpuoli yksiajokais-

taiseksi, sillä saapuvissa suunnissakin on vain yksi ajokaista. Harkitaan kaksikaistaisuuden pi-

dentämistä Kaarinan suuntaan kilpailutilanteen lieventämiseksi. Harkitaan liikennevaloja ja suo-

jatien siirtämistä noin sijaansa etelämmäksi.


K21 liittymä on valo-ohjattu, jossa suojatie ylitys on ohjattu myös valoilla. Ajosuunnan etelästä

vt10:lle kaistamäärää K21 liittymän jälkeen ei kannata vähentää, koska kaksi kaistainen ratkaisu

on todettu liikenteen toimivuustarkastelussa toimivammaksi (erityisesti häiriötilanteissa). Vt10:ltä

etelään kuljettaessa kaksikaistainen osuus on viety niin pitkälle kuin pohjanvahvistukset antavat

periksi. Alueella on 40 m savea, jolloin tien leventäminen on kallista ja aiheuttaa helposti painu-

mia.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Liittymää K21 täsmennetään ja suojatien ylityksen paikkaa muutetaan lähemmäksi K21 liitty-mää. Kaarinantiellä (vt10 suuntaan) toisen kaistan aloittaminen säilytetään suunnitellulla koh-dalla. Kaarinan suunnan kaistan päättämisen pituutta kasvatetaan pohjaolosuhteiden sallimissa rajoissa.

29 (66)

1.6T-6




Kohde B13.

30 (66)

1.6T-6




B13. Vt10, pl. 185-210, JKPP-tien J10 kaarresäteet S17 Kaarinantien alikulun edustalla

ARVIOINTI: Molemmin puolin alikulkua JKPP-tien kaarresäteet R ovat 25 m. Pääreittien linja-

osuuksilla minimiohjearvo on 54 m (28 m). Alikulkujen luona vauhdit ja toisaalta alikulun mahdol-

linen näkemävaikutus on lisäksi huomioitava. Lähinnä kysymys on pyöräilijän ajomukavuudesta,

mutta myös turvallisuudesta, jotta yhteentörmäyksiltä vältyttäisiin, korostetusti alikuluissa. Tiu-

kassa kaarteessa moni pyöräilijä oikaisee vastaantulevan kaistalle ja toisaalta osa jalankulkijoista

(= moni, mutta vähemmistö) kulkee vasenta reunaa mikä etenkin alikuluissa on usein riskialtista.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Suurennetaan kaarresäteet ainakin R = 28 metriin. Levennetään alikul-

kujen kohdalla JKPP-tien käyttöleveyttä 0,5 metrillä, koska ajotilan tarve kasvaa ajonopeuden

kasvaessa. Lisäksi maalataan alikulkujen kohdille ohjausviivat, suuntanuolet sekä JK- ja PP-tun-

nukset. – Nyt leveys lienee Vt10 toimenpideselvityksessä (2017) lähtökohdaksi päätetty 4,5 m

(päällysteleveys), joka mahdollistaa myöhemmin mahdollisen JKPP-erottelun.


Kaarresäteet muutetaan loivemmiksi R20 R30. JKPP-väylän päällysteleveys pidetään 4,5 met-

rissä. Ajoratamerkinnät suunnitellaan tarkemmin rakennussuunnitelmassa.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Suunnittelijan vastineen mukaisesti. Tutkitaan pituuskaltevuuden muuttamista 5 % 8 % ja sen vaikutukset rakennuskustannuksiin sekä Kaarinantien tasauksen nostoa sillan kohdalla ja ka-vennetaan keskisaareke 1,5 metriin.

31 (66)

1.6T-6




Kohde B14.

32 (66)

1.6T-6




B14. Kt40 pl. 3850, E3 Tuulissuon ETL, J1-suojatiejärjestelyt eteläisessä pisaraliittymässä

ARVIOINTI: JKPP-tien suojatiejärjestelyt kehätien suunnassa kulkeville ovat hyvät, paitsi K13J

lähestyy turvattoman vinosti Uimarannantien ylitystä: Takaa tuleva autoilija on vaikea havaita.

Toiseksi J1:ltä kehätien pohjoispuolelle Loukinaistentielle pyrkivät jalankulkijat tuskin kaikki viitsi-

vät kiertää 120 metrin ylimääräistä lenkkiä kahden suojatien kautta, vaan osa helposti oikaisee

pisaraliittymän eteläisen keskisaarekkeen kautta. Jos reitti ei ole ”ojitettu” tms. , saattaa joku pyö-

räilijäkin tehdä näin, mikä on yllätys autoilijalle ja riski tien ylittäjälle.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Koska pisaraliittymä hidastaa autoilijoiden nopeuksia, voisi harkita

JKPP-tien J1 jatkamista suoraan pisaraliittymän etelähaaran yli saarekkeen kautta. Pisaraliitty-

mää olisi hyvä samalla muotoilla autoliikennettä hidastavasti ja suojatieturvallisuutta parantavasti.

Yksi keino tässä olisi myös yliajettavien kiveysten käyttö.


Muutetaan K13J linjausta Uimarannantien kohdalla jyrkemmäksi. Pisaraliittymään tehdään suo-

jatie etelähaaran yli. Pisaraliittymää ei muotoilla uudelleen.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Suunnittelijan vastineen mukaisesti.

33 (66)

1.6T-6




Kohde B15.

34 (66)

1.6T-6




B15. Kt40 pl. 3880-4000 E3 Tuulissuon ETL, pohjoisreunan JKPP-väylän puuttuva lenkki

ARVIOINTI: Idästä tuleville kantatien pohjoisreunan JKPP-tie päättyy noin 120 m ennen Lou-

kinaistentien JKPP-väylää, joka johtaa kantatien yli. Nyt JKPP-kulkijoille vaihtoehtona on yli 700

m kiertolenkki Tuulissuontien kautta tai kulkeminen diesel-jakelupisteen kentän läpi, noin 280 m.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Tutkitaan puuttuvan noin 120 m pitkä JKPP-tiejakson toteuttamista

rampin R3 aidan ja polttoainekentän väliin, kiinteistönomistajan kanssa neuvotellen, ja ottaen

huomioon polttoainesäiliöiden täyttö ja käyttö.


Tutkitaan mahtuuko JKPP-väylä liikennealueelle.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Aiemmassa tiesuunnitelmassa (Tuulissuon eritasoliittymän TS) on jkpp väylän poisjättämisestä sovittu. Päätöstä ei muuteta ja arvioitsijan esittämää jkpp yhteyttä ei suunnitella.

35 (66)

1.6T-6




Kohde B16.

36 (66)

1.6T-6




B16. K1 Tuulissuuontie, pl. 280-350, pysäkit ennen katulittymiä

ARVIOINTI: Ajoratapysäkit sijaitsevat juuri ennen Kolmikesäläntien ja Tuulissuonkujan katuliitty-

miä, jolloin pysäkillä oleva bussi muodostaa näkemäesteen liittymästä saapuvalle. Tällöin pitäisi

tietenkin vain odottaa, kunnes bussi on jatkanut matkaa, mutta osa autoilijoista voi tehdä riskiliik-

keen: osa ohittaa bussiin ja toisesta suunnasta kääntyä liittymästä vasempaan, jolloin jarrutus-

matka vastaantulevan havaitsemista jää helposti hyvin lyhyeksi.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Löytyisikö pysäkeille turvallisemmat paikat liittymän jälkeen, esim. noin

pl. 190 ja 300?


Siirretään K1 vasemman puoleista pysäkkiä paalulle 180 ja pidetään oikean puoleinen suunnitel-

massa esitetyllä paikallaan.

TILAAJAN PÄÄTÖS:


37 (66)

1.6T-6




Kohde B17.

38 (66)

1.6T-6




B17. K2 Alisippaantie, pl. 190-270, idän puolen pysäkiltä puuttuu JKPP-yhteydet

ARVIOINTI: Pysäkkiyhteyksien puuttuessa itäpuolen pysäkin käyttäjät kulkevat todennäköisesti

suorinta reittiä kovaa pintaa pitkin eli ajoradan yli, usein muualta kuin suojatieltä.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Lisätään puuttuva pysäkkiyhteys, joko odotustilan kautta tai takaa. Sa-

malla K5J-väylän voisi osoittaa Kotikuusentien liittymän kohdalle, jolloin käyttäjän matka K5 Toi-

melantien ajoradalla minimoituisi.


Arvioinnin aikana suunnitelmaa on muutettu ja lisätty uusi JKPP-yhteys linja-autopysäkkiparin

itäpuolelle.

TILAAJAN PÄÄTÖS:


39 (66)

1.6T-6




Kohde B18.

40 (66)

1.6T-6




B18. K1 Tuulissuontie – M2 ed. jatke, pl. 2140-2280, pohjoispuolisen pysäkin paikka

ARVIOINTI: Pohjoispuolen pysäkki on ennen liittymää ja melko kaukana siitä, mikä lisää sivu-

suunnilta (M3 ja Y10) saapuvien pysäkin käyttäjien kävelymatkaa ja riskiä ajoradalla.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Voisiko pohjoispuolen pysäkkikin sijaita tavanomaiseen tapaan ja tur-

vallisemmin liittymän jälkeen?


Joukkoliikenteen suunta on M2 M3. K1:lle ei tule kulkemaan näillä näkymin yhtään linjaa. Näin

ollen pysäkkiparin on sijaittava M3:n itäpuolella. Tutkitaan pysäkkiparin siirtoa Pukkilan ETL suun-

taan.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Pysäkkipari siirretään pois M3 liittymästä kadun K1 ja Yrjönalhontien yhteyteen.

41 (66)

1.6T-6




Kohde B19.

B19

42 (66)

1.6T-6




B19. S8 Sippaan rs (pl. 5000) ja Sippaan akk (pl. 5070), JKPP-yhteyden palvelutaso

ARVIOINTI: Uusi kehätien ylittävä JKPP-yhteys nousee noin tasolle +39 m ja nykyisen alikulun

pohja lienee noin +27 m. K2 Alisippaantien pituusleikkaus ei ole käytössä, mutta tasaus Sippan-

tien liittymän luona lienee noin +33 m. Ero molempiin siltapaikkoihin olisi siis noin 6 m, mutta

alikulun kautta nousua tulisi tuo 6 m enemmän todennäköisessä pääkulkusuunnassa Päiväläntien

ja Sippaantien asuinalueiden välillä, sillä Päiväläntiellä olla tasolla +26…30 m. Sieltä katsoen uusi

kehätien ylitys olisi siis sekä pitempi että nousultaankin raskaampi reitti ja siten ainoana reittinä

vähentäisi JKPP-kulkumuodon houkuttelevuutta.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Jos nykyinen alikulku on vähänkään käyttökelpoisessa kunnossa, har-

kitaan sen jättämäisä täydentämään JKPP-verkkoa ja parantamaan tarjottavaa palvelutasoa.

Uusi ylikulkuyhteys parantaa toki sekin palvelutasoa Loukinaistentien suunnassa.


Kehätielle tulee kohdalla toinen ajorata, mikä vaatii uuden sillan, mikäli alikulun mahdollisuus ha-

lutaan säilyttää. Tämä lisää kustannuksia. Lisäksi käyttäjämäärä kustannuksiin nähden ei ole ta-

loudellisesti kannattava investointi (H/K suhde on alhainen).

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Kyse on lähinnä palvelutasosta eikä niinkään turvallisuudesta. Alikulkua ei tiesuunnitelmassa suunnitella kohdalle.

43 (66)

1.6T-6




Kohde B20.

44 (66)

1.6T-6




B20. E4 Pukkilan ETL, pohjoinen ramppiliittymä (pl. 6800), suojatiejärjestelyt pohjoispuolella

ARVIOINTI: Eteläisen pisaraliittymän tapaan pohjoispuolella ei ole suojatiejärjestelyjä, ei pisara-

liittymässä eikä noin 80 m pohjoisempana pysäkkien luona. Jalankulkijoita lienee suhteellisen

vähän ennen maankäytön kehittymistä, mutta he ylittävät M2:n näillä järjestelyillä mistä sattuu.

Y8:n suunnasta saapuvista tuskin monikaan varsinkaan jalkamies kiertää noin 120 m lisämatkaa

Y7:n liittymän kautta, vaan oikoo suoraan ylijäämämaiden yli pisaraliittymään ja ajoradan yli.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Tutkitaan saarekkeellisen suojatien järjestämistä pysäkkien väliin Y7:n

liittymään ja pisaraliittymän pohjoiseen saarekkeeseen ja sieltä n. 30 m pitkää JKPP-tietä Y8:lle.


Maankäytön kehittyminen Pukkilan eritasoliittymän ja valtatien 1 välisellä alueella on vähäistä

lähivuosikymmeninä. Siten myös jalankulkijoiden määrä Y8:lla pysyy vähäisenä. Ylijäämämaiden

ylitystarvetta tuskin esiintyy ja siten ei ole tarvetta suojatieylitykselle pisaraliittymän pohjoissaa-

rekkeessa. Linja-autopysäkkien väliin M2:lle ei ole tarvetta lisätä suojatietä eikä yhteyttä pysäkille

(jalankulun ja pyöräilyn suunnitteluohje, LIVI).

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Pysäkkiparin paikkaa ja yhteyksiä niihin sekä Y7 linjausta täsmennetään. Pohjoiseen pisaraliitty-mään ei lisätä JKPP-yhteyttä.

45 (66)

1.6T-6




Kohde B21.

46 (66)

1.6T-6




B21. E5 Kirismäen ETL, vasemmalle erkaneminen R3 → R4 (ajosuunta Turun kehätielle)

ARVIOINTI: Vasemmalle erkanevia ramppeja ei Suomessa montaa ole ja niitä on pyritty välttä-

mään, koska se on hyvästä opastuksesta huolimattakin poikkeuksellinen ja monelle yllättävä rat-

kaisu. Rampilla R3 riskikaistanvaihtojen todennäköisyys kasvaa, koska ramppi on kaksikaistainen

ja voi johtaa kahteen nopeaan ja huonosti harkittuun sivuttaisliikkeeseen. Nopeustaso vt1 moot-

toritieltä saapuvilla on helposti enemmän kuin sillä kohdin hyvinkin suoralinjaisen rampin R3 mi-

toitusnopeus 80 km/h. Erkanevan rampin R4 pieni KVL2040-ennusteliikennemäärä 100 helpottaa

tilannetta tai ainakin vähentää riskitapahtumien lukumäärää. Ramppia R3 jatkavia on ennus-

teessa noin 6900 ajon./vrk.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Jos ratkaisu uskalletaan jättää tällaiseksi, on opastukseen kiinnitettävä

tehostettua huomiota. Vaihtoehtona olisi linjata ramppi R3 lähemmäksi ETL-siltaa, jolloin R4 voisi

erkaantua normaalilla tavalla oikealle, likimain samalla kohtaa kuin kuvassa vasemmalle. Haitta-

puolen olisi yhden lisäsillan tarve rampin R3 yli, mutta tilanterve olisi jopa pienempi kuin esitetyssä

ramppiratkaisussa.


Ratkaisu on käsitelty hankeryhmän kokouksessa ja sen ovat hyväksyneet Liikenneviraston ja

ELY-keskuksen asiantuntijat. Valtatieltä 1 E18 Naantalin suuntaan on suunniteltu korkealuokkai-

nen kaksikaistainen erkanemisratkaisu. Vasemmalle erkaantuminen tapahtuu luontevasti valta-

tieltä yhden kaistan vaihdon kautta sekä erkaantuminen on opastettu n. 1 km ennen kaistaopas-

tein. Perusteena vasemmalle erkaantumisen käyttämiselle ovat myös E5R4 pienet liikennemää-

rät (KVL 2040, 100 autoa/vrk).

Järjestelyt on mahdollista toteuttaa siten, että vasemmalle erkaantuminen poistetaan. Kustannus-

vaikutus on tässä tapauksessa käytännössä yhden risteyssillan lisääminen, noin 0,5 M€.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Liikennemäärät ovat pienet (KVL 100) ja opasteet ovat 1 km ennen vasemmalle erkaantumista. Näin ollen turvallisuus ja sujuvuus ovat riittävällä tasolla. Tiesuunnitelmassa ei suunnitella oike-alle erkaantuvaa ramppia R4 ja risteyssiltaa. Tarkastajan esittämään ratkaisuun voidaan harkin-nan mukaan palata ennen järjestelyiden toteuttamista. Näillä näkymin toteutus on ajankohtainen 2020-luvun loppupuolella.

47 (66)

1.6T-6




Kohde B22.

48 (66)

1.6T-6




B22. E5 Kirismäen ETL, vasemmalle erkaneminen R5 → R8 (ajosuunta Helsinkiin)

ARVIOINTI: Vastaavat ongelmat kuten edellä rampilla R3, mutta erkanevan R8 rampin liikenne-

määrä on 27-kertainen eli 2700 (KVL2040). Ramppia R5 jatkavia on ennusteessa 6800 ajon./vrk.

Erkanemiskohta on 100 km/h liikenneympäristöstä saavuttaessa ja vielä miltei suoralla tieosalla

ennen kuin autoilija varsinaisesti kokee ajavansa rampilla, jolloin ajonopeudet ovat todennäköi-

sesti useinkin suuremmat kuin rampin mitoitusnopeus ja nopeusrajoitusnopeus 80 km/h. Ramppi

R8:n suoruudesta vois myös aiheutua, että autoilija ei huomaa ajoissa tarpeeksi jarruttaa vauhtia

ennen kiertoliittymää – toisaalta matkaa on kuitenkin noin 400 m ja rampilla on huomattava 2, 3

– 4,0 %:n nouseva pituuskaltevuus, joka helpottaa vauhdin hidastamista huomattavasti.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Jos ratkaisu uskalletaan jättää tällaiseksi, on opastukseen kiinnitettävä

tehostettua huomiota. Vaihtoehtona voisi tutkia rampin R8 linjaamista normaalilla tavalla oikealle

erkaantuvaksi, joka a) hieman nykyistä myöhemmin erkaantuvaksi ja silmukalla rampin R5 yli

kohti M4:n kiertoliittymää, tai b) aiemmin erkaantuvaksi ja vasemmalle kaartuen rampin R5 yli

kohti M4:n kiertoliittymää. Haittapuolen olisi yksi lisäsilta, hintavampi ja maisemassa näkyvämpi

sekä ”hitaampi” ramppiratkaisu R8. Rampin R8 esitetyllä ratkaisulla on tärkeää varmistua, että

kiertosaareke on nähtävissä viimeistään 250 metrin etäisyydeltä.


Kirismäen eritasoliittymäalue on mitoitusnopeudeltaan 80 km/h. Ratkaisu on käsitelty hankeryh-

män kokouksessa ja sen ovat hyväksyneet Liikenneviraston ja ELY-keskuksen asiantuntijat. Pe-

rusteena vasemmalle erkaantumiselle on käytetty E18 pääsuunnan kääntämistä puolisuoran

rampin kautta valtatielle 1, jolle muut suunnat ovat alisteisia. Oikealle erkaantumisen käyttäminen

tarkoittaa merkittävästi suurempia rakentamiskustannuksia vaikutuksiin nähden. Rampin E5R8

liikennemäärä on noin kolmasosa rampin E5R5 liikennemäärästä. Vasemmalle erkaantumisen

viitoitusta korostetaan ennakkoon kaistaopastein (portaalien alikulkukorkeudessa huomioitava

erikoiskuljetukset), jotka sijoitetaan 0,5 – 1 km ennen erkaantumista.

Järjestelyt on mahdollista toteuttaa siten, että vasemmalle erkaantuminen poistetaan. Kustannus-

vaikutus on tässä tapauksessa 300 m stabiloinnein ja paalulaatoin vahvistettua ramppia (n. 0,8

M€) sekä yhden risteyssillan lisääminen (n. 0,7 M€), yhteensä noin 1,5 M€.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Liikenteellisesti vilkkain suunta Turku – Piikkiö oikealle erkaantuminen voidaan toteuttaa myö-hemmässä vaiheessa. Tiesuunnitelmassa voidaan varata vastaista leventämistä varten alue 8 vuodeksi, millä estetään rakentaminen varauksen kohdalle. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan ramppi tilavarausmielessä ja ratkaisuun voidaan harkinnan mukaan palata ennen järjestelyiden toteuttamista.

49 (66)

1.6T-6




Kohde B23.

50 (66)

1.6T-6




B23. E5 Kirismäen ETL, ramppi R5, pysähtymisnäkemä ja rampin kaistamuutos 2k → 1k?

ARVIOINTI: Syvällä kallioleikkauksessa ja kaiteiden välissä kulkeva 2-ajokaistainen ramppi on

lähes 500 metrin matkalla tiukahkossa kaarresäteessä R = 350 m ja kaarteessa on myös kupera

taite S = 5000: pystygeometrian puolesta pysähtymisnäkemä näyttäisi olevan likimain ohjearvon

160 m mukainen, ainakin yli vähimmäisarvon 120 m. Entä vaakageometrian puolesta ottaen huo-

mioon kallioleikkaus, kaide S13-siltarakenteet? On myös huomioida, että ko. vilkkaalla (KVL noin

6800) kaarreosuudella tapahtunee runsaasti ohituksia ja kaistanvaihtoja vasemmalta oikealle,

sillä 2k-osuus kapenee 1k-rampiksi heti kaarteen päättymisen jälkeen: Turvallisuuden kannalta

olisi hyvä, jos pysähtymisnäkemä olisi kaikkialla parempi kuin vähimmäisarvo, mieluusti ohjearvo

täyttyisi.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Tarkistetaan pysähtymisnäkemien riittävyys. Suurennetaan tarvitta-

essa kaiteen ja kallioleikkauksen etäisyyttä ajoradasta, ja entä siltojen S13 luiska- ym. rakenteet?

Pohditaan opastuksellisia ym. keinoja varmistaa, että kaistanvaihto rampilla tapahtuisi mahdolli-

simman turvallisesti.


Pysähtymisnäkemä on varmistettu leventämällä kallioleikkauksia. Silloille ei tule välitukia. Näin

myöskään kaiteita ei tarvita eivätkä välituet ole näkemäesteenä. Moottoritie ohjeessa on todettu,

että säde R350 riittää 80 km/h mitoitusnopeudelle rampilla. Opastukseen ja kaistanvaihdon oh-

jaukseen kiinnitetään erityishuomiota seuraavassa suunnitteluvaiheessa.

TILAAJAN PÄÄTÖS:


51 (66)

1.6T-6




Kohde B24.

52 (66)

1.6T-6




B24. Vt10:n JKPP-pääreitti, K22-risteäminen (Vanha Littoistentie), pl. 560, JKPP-turvalli-suus

ARVIOINTI: Vielä marraskuun 2017 luonnoksessa Vanhan Littoistentien (K22) liittymän kohdalle

oli esitetty alikulkukäytävää, mutta uusimmassa suunnitelmassa alikulku on korvattu valo-ohja-

tulla suojatiellä. Tämä lisää viivytyksiä ja heikentää palvelutasoa etenkin JKPP-pääreitillä Turku-

Lieto, mutta myös autoliikennettä koskien. Lisäksi tasoylitys on liikenneturvallisuuden kannalta

huonompi ratkaisu, koska pääsuunnalta oikealle kääntyvä vilkas autovirta ja suojatien käyttäjät

ovat käytännössä samassa vihreässä vaiheessa. Lisäksi osa jalankulkijoista ja pyöräilijöistä voi

matkan jouduttamiseksi kulkea päin punaista ”ahtaisiin väleihin suikaten” ja näin lisätä onnetto-

muusriskiä.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Neuvotellaan kulmatontin maanomistajan kanssa ja harkitaan alikulkua

tavoitetilanteen ratkaisuna, ts. toteutetaan ensin turvallisuudenkin kannalta kiireellisemmät aliku-

lut Kaarinantien ja etenkin kehätien kohdalla, mutta hyvä olisi varautua alikulkuun myös Vanhan

Littoistentien kohdalla.


Alikulkukäytävästä luovuttiin suuren kustannuksen ja toteuttamisen vaatiman lunastuksen ja kaa-

vamuutoksen vuoksi. Alikulkukäytävä on kuitenkin mahdollista kohdalle suunnitella ja on hyvä

olla mukana tiesuunnitelmassa tarkastajan esityksen mukaisesti.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Alikulkukäytävää ei esitetä tiesuunnitelmassa suuren kustannuksen ja toteuttamisen vaatiman lunastuksen ja kaavamuutoksen vuoksi.

53 (66)

1.6T-6




Kohde D1.

D1

54 (66)

1.6T-6




C. Otetaan huomioon seuraavassa suunnitteluvaiheessa/rakentamisessa

Ei ollut.

D. Muut huomioon otettavat asiat (esim. esteettömyys)

D1. Vt10, pl. 1590, polkupyörien liityntäpysäköinti Turun suunnan pysäkillekin

ARVIOINTI: Tammitien alikulun pysäkkiparin käyttäjien pääsuunta lienee Turku ja liityntä-

pysäköintiä tulisi tarjota ainakin vilkkaammalla nousupysäkillä. Valtatien pysäkille Liedon suun-

taan esitetty pyöräkatos sijaitsee alikulun ja noin 240 metrin kävelymatkan päässä toisesta pysä-

kistä, joten sitä tuskin aamukiireessä käytetään, jos muulloinkaan Turun suunnan menomatkoilla.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Lisätään liityntäparkki, esim. 10 pyörän katos, myös Turun suunnan

pysäkille.


Lisätään liityntäpysäköinti myös Turun suunnan pysäkille.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Lisätään liityntäpysäköinti myös Turun suunnan pysäkille.

55 (66)

1.6T-6




Kohde D2.

56 (66)

1.6T-6




D2. Kt40, pl. 1160, rampin E1R6 pysäkin odotustila

ARVIOINTI: Pysäkille ei ole esitetty odotustilaa eikä kytkentää nykyiselle JK(PP)-väylälle.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Täydennetään pysäkkijärjestelyt.


Suunnitelman uudessa luonnoksessa odotustila ja yhteys on esitetty.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Suunnitelmassa esitetään odotustila ja yhteys pysäkille.

57 (66)

1.6T-6




Kohde D3.

58 (66)

1.6T-6




D3. Vt10 liittymät (M11 ja K22), pl. 220 ja pl. 590, Oikoreitit jalankulkijoille

ARVIOINTI: Kaarinantien (M11) ja Vanhan Littoistentien (K22) liittymissä uusien alikulkujen itä-

puolella JKPP-väylä tekee käytännön syistä takaperoisen mutkan liittyäkseen ko. sivusuunnan

JKPP-väylään. Tämä lähinnä heikentää palvelutasoa ja aiheuttaa kurapolun muodostumisen rin-

teeseen, mutta tuskin suoranaista liikenneturvallisuusriskiä.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Harkitaan ritiläportaita oikoreitin kohdalle.


K22 liittymän alikulkukäytävä jätetään pois tiesuunnitelmasta. M11 kohdalla JKPP-väylien väliin

jäävä saareke istutetaan, jolloin kurapolun muodostuminen heikentyy. Hoidollisista syistä portaik-

koja ei esitetä.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Seuraavassa suunnitteluvaiheessa tutkitaan portaikon tarve.

59 (66)

1.6T-6




Kohde D4.

60 (66)

1.6T-6




D4. Kaarinantie (M11), pl. 40, alikulun pituus

ARVIOINTI: Viiden ajokaistan alikulku pehmeiköllä on pitkä ja kallis. Välikaista näyttää tarpeetto-

man leveältä, siinä kuvittelisi 1,5 m leveyden riittävän.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Harkitaan keskikaistan kaventamista ja alikulun lyhentämistä vastaa-

vasti – tai valoaukon merkitsemistä nykyisen levyiseen keskikaistaan.


Saareketta kaventamismahdollisuutta voidaan selvittää seuraavassa suunnitteluvaiheessa.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Sillan pituus optimoidaan kaventamalla saareketta.

61 (66)

1.6T-6




Kohde D5.

62 (66)

1.6T-6




D5. Kt40 Avanti, pl. 3000, Kehätien JKPP-estevaikutus

ARVIOINTI: Eritasoliittymien Kausela – Tuulissuo siltaväli on noin 2,9 km ja Tähkäpään risteysilta

huomioidenkin kehätien yli- tai ali ei ole JKPP-yhteyttä yli 2,5 km:n matkalla. Avantien alueen

saavuttavuuden kannalta suora yhteys kehätien yli tai ali parantaisi selvästi palvelutasoa, sillä

JKPP-yhteydet rinnakkaisväylien kautta ovat esim. Turun keskustan suunnasta kulkeville pitem-

piä ja hitaampia.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Tulisiko estevaikutuksen lieventämiseksi varautua JKPP-alikulkuun,

esim. Kaarinantien (hylätyn?) kääntöajatuksen kohdalle, noin pl. 2260 tai Mursketien kohdalle pl.

3020? Ilman alikulkuakin molemmissa kohdissa nykymaankäytölläkin voisi harkita virkistysyh-

teyttä Uimarannantielle/Järveläntielle.


Nykyäänkin JKPP-väylän eritasoylityksiä E18 yli on n. 2 km välein. Maankäytön kehittyessä lisä-

tään tarvittaessa kantatien eritasoisia risteämismahdollisuuksia. Kehätien etelä puolella esite-

tyissä kohdissa ei ole selkeätä JKPP-väylän jatkosuuntaan, vaan ne ovat olemassa olevien teiden

ja katujen tai tiesuunnitelmassa täydennättievien tie- ja katujärjestelyiden yhteydessä. Tässä tie-

suunnitelmassa ei osoiteta tarkastajan esittämiä JKPP-väylän yli/alikulkukäytäviä.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Avantintien ETL mahdollisuus tuo tulevaisuudessa yhden ylityspaikan lisää. Tässä tiesuunnitel-massa ali/ylikulkukäytäviä ei esitetä.

63 (66)

1.6T-6




Kohde D6.

64 (66)

1.6T-6




D6. Kt40, E4 Pukkilan ETL, pohjoinen ramppiliittymä, M2 Yhdystien JKPP-ylitys

ARVIOINTI: Suojatien kohta eteläisessä pisaraliittymässä on muotoiltu siten, että suuri poistumis-

säde kiertotilasta nostaa autoilijoiden ajonopeuksia ja lisää suojatieonnettomuuden riskiä.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Pisaraliittymää eteläisessä ramppiliittymässä ja yleisemminkin olisi

hyvä muotoilla siten, että vauhdit suojateiden kohdilla olisivat pienemmät kuin nykyohjeiden mu-

kaisilla järjestelyillä – joista puuttuu suojateitä koskeva tyyppi. Erikseen Liikennevirastossa voitai-

siin tutkia millainen voisi olla pisaraliittymä tyyppi C, jossa suojatiet otettaisiin erityisesti huomioon.


Mahdollinen säteen tiukentaminen tarkennetaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa.

TILAAJAN PÄÄTÖS:

Tarkennetaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Liikenneviraston on syytä pohtia pisaraliitty-män tyyppiä, missä jkpp on huomioitu.

65 (66)

1.6T-6




Kohde D7.

66 (66)

1.6T-6




D7. Kirismäki: Ilolanmäentien ja Ansiotien välinen JKPP-tie J4, suuntaus

ARVIOINTI: Kantatien 40 suuntainen JKPP-väylä kiertää Kirismäen ETL:n kohdalla noin 400 m

etelämpää Ilolanmäentien varten rakennettavan J4:n kautta ja edelleen itään peltoaukean poikki

Ansiotien alkuun Kirismäen asuinalueelle. Ansiotiestä (ja Hadvalantiestä) noin 100 m länteen J4

on linjattu noin 170 m matkalla metsäsaarekkeeseen, jossa korkeuseroa on noin 5 m: Väylään

tulisi tarpeettomasti ja käyttäjän kannalta ikävä ylös-alas -mäki, joka vähentää JKPP-reitin hou-

kuttelevuutta – tai mäkeen olisi tehtävä syvä leikkaus.

KEHITTÄMISEHDOTUS: Ellei kaavoitus tai muut maankäyttösuunnitelmat tue esitettyä linjausta

mäen läpi, niin tutkitaan linjaamista metsäsaarekkeen eteläreunaan kiinteistörajalle, jolloin reitti

olisi ilman mittavaa leikkaamista korkeuskäyrien suuntainen, maisemallisesti suotuisa ja tasauk-

sesta tulisi toimiva.


Tarkastuksen aikana suunnitelmaa on muutettu ja JKPP-väylä on linjattu metsäsaarekkeen ja

pellon reunaan tarkastajan esittämällä tavalla.

TILAAJAN PÄÄTÖS:


Documents

E18 Turun kehätie (kt 40) Kausela - Kirismäki · 2019-11-18 · Tiesuunnitelman tieturvallisuusarviointi (TTA, ent. liikenneturvallisuustarkastus) perustuu arvioi-jan saamiin 25.11.2017