04 24 01 | 2015TOUKOKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

SIILAINEN SIISTIYTYY❯ Terveyskeskuksen urakka esittelyssä

TARINOITA TYÖPÄIVISTÄ❯ Cramo lupaa paljon

LUOVUUS KUULUU ALALLE

CRAMON HAASTE HURMAA TYÖMAILLA

VERTAILUSSAYritysten NPS-luvut

TARKASTELUSSARaksamiehen lounaspöytä

VANTAAN KIVISTÖ yhdistää asukkaat

ja rakennuttajat

5 KEINOA pölynhallintaan

sia. Vaatii kekseliäisyyttä, osaamista ja hyvää asiakas-palveluasennetta, että nämäkin tilanteet käännetään voitoksi. Onneksi niin käy useimmiten. Henkilökun-tamme listasi lehden sivuille 24−25 sattumuksia työ-uran varrelta, jolloin luovien ratkaisujen avulla on yli-tetty kinkkisimmätkin pulmat.

MITTASIMME TÄNÄ VUONNA ensi kertaa Net Pro-moter Score - eli nettosuosittelulukumme (s. 12). Luku kertoo, mitä mieltä yrityksestä ollaan. Te asi-akkaat annoitte meille erinomaisen arvosanan 30. Luku on selvästi keskimääräistä parempi ja pääsem-me sillä vuokrausalan kärkisarjaan. Iso kiitos kaikil-le luottamuksenne osoituksesta. Haluamme puoles-tamme täyttää odotuksenne ja parantaa palveluamme entisestään. Tavoitteemme on nostaa NPS-lukumme 40:een. Jatketaan siis hyvin alkanutta matkaa kohti ai-na vain mainiompia työpäiviä.

Luovaa kesää toivottaen!

pääkirjoitus

Kun asiat takkuavat, luovuus lisääntyyTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OYKalliosolantie 2, 01740 Vantaa,puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland

PÄÄTOIMITTAJATatu Hauhio

TOIMITUSOS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

TOIMITUSSIHTEERIOS/G Viestintä, Mari Kuusinen

TAITTOOS/G Viestintä, Elina Malmi

KANNEN KUVAMikael Soininen

PAINOKirjapaino Öhrling

PAPERIGalerie Art Silk

PAINOSMÄÄRÄ12 000 kpl

JAKELUMUUTOKSETinfo.fi@cramo.com

TUOTTEET JA PALVELUTCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

V ietin taannoin hauskan hetken oman henki-lökuntamme ja Lemminkäisen väen kanssa,

kun yritimme kasata spagetista ja Cramo-kuu-tiosta mahdollisimman korkeaa tornia, eli suo-rittaa Cramon luovuushaastetta (s. 18). Joukku-eemme Cramolla oli kovin kunnianhimoinen ja suorituskeskeinen. Tavoitteet olivat korkealla, mutta valitettavasti tornimme ei. Se ei nimittäin pysynyt pystyssä. Lemminkäisen joukkueella sen sijaan oli enemmän järkeä ja ajatusta rakennel-massaan. Että terveisiä vaan Lemminkäisen tii-mille, olette voittonne ansainneet!

JÄLKEENPÄIN KATSELIMME ihaillen videoita, joissa esimerkiksi lapset tekevät saman haas-teen ja saavat aikaan vaikka minkälaisia raken-nelmia. Heidän salaisuutenaan on uskaltaa ko-keilla eri vaihtoehtoja, eli toimia luovasti. Lapset unohtavat suorittamisen ja voiton tavoittelun ja haluavat vain pitää haasteen aikana mahdolli-simman hauskaa. Meillä aikuisilla lienee lapsil-ta paljon opittavaa.

ME CRAMOLLA lupaamme tarjota asiakkaillem-me – ja samalla itsellemme – mainion päivän työmaalla. Lupaus vaatii meiltä luovuutta ja us-kallusta heittäytyä. Kehitämme tuotteitamme ja palveluitamme ennakkoluulottomasti, teitä asi-akkaita kuunnellen. Lanseeraamme keväällä muun muassa uuden Ecolift-henkilönostimen (s. 8), joka korvaa niin tikkaat kuin telineetkin. Ker-romme myös timanttikalustomme laajenemi-sesta (s. 11), eli palvelusta, johon aloite on tullut teiltä asiakkailta.

LUOVUUTTA KÄYTÄMME myös kaikissa niissä arkipäivän kohtaamisissa, joita meillä on asi-akkaidemme kanssa. Aivan erityisesti luovuus punnitaan silloin, kun kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Joskus kuljetukset eivät onnistu, varaosat puuttuvat tai aukioloajat ovat pulmalli-

Cramon tiimi Jarkko Lähdeniemi, Mika Helenius ja Tatu Hauhio (vas.) haastoivat Lemminkäisen Juha Halosen, Jouni Hyötylän ja Timo Hämäläisen.

21 |

2015

14

32”Haaveilen Ruotsin

kaadosta! Mathis Olimb, CHL:n Top Scorer

UUSLOFT-ASUNTO MUUNTUU MIELEISEKSI

KULUNVALVONTA KÄY KÄNNYKÄLLÄ

ETÄALLEKIRJOITUS SÄÄSTÄÄ PAPERITYÖLTÄ

CRAMON KUVAKISAN SATO KERÄTTYNÄ

KIVISTÖ EDUSTAA YHTEISÖLLISTÄ RAKENTAMISTA

31

18

06

10

26

CRAMO PALJASTAA NPS-LUKUNSA 12

09

RAKSAMIEHEN TYÖMAALOUNAS TARKASTELUSSA

14REMPPA JA RAKSA -SARJAKUVA 3528

2717 23 TURVALLISUUSTEKO❯ Vahtivuoropalvelu turvaa työmaat

PULMA&RATKAISU❯ Varmista koneidenkäyttäjät

PELIT&VEHKEET❯ Estä työmaapölyn leviäminen

2431 |

2015

Nousussa

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: JARNO ARTIKA

Siilaisen terveyskeskusta Joensuussa peruskorjataan ja laajennetaan.

S iilaisen terveyskeskuksen vanhat ti-lat uusitaan ja uutta tilaa rakenne-

taan yli 16 000 bruttoneliömetriä. Työt aloitettiin viime kesänä ja ne saadaan päätökseen vuoteen 2017 mennessä. Projektinjohtajana hankkeessa toimii Genpro Solutions Oy.

– Vanha rakennus on vuodelta 1982. Si-tä on remontoitu kevyesti ja tehty muu-tama laajennus vuosien varrella, mutta muuten se on alkuperäisessä asussaan, kertoo työmaapäällikkö Juha Kainulai-nen Genpro Solutionsilta.

SIILAISEN TERVEYSKESKUS on yk-si Joensuun suurimpia terveysasemia. Remontissa vuodeosastojen tilat kaksin-kertaistuvat. Vuodeosastojen remontin lisäksi Siilaiselle rakennetaan kokonaan uusi keskuskeittiö. Suurkeittiö tuottaa

noin 5 200 ruoka-annosta päivässä, kun nykyisessä keittiössä aterioita tehdään päivittäin noin 1 000. Remontin kokonais-hinnaksi kertyy noin 43 miljoonaa euroa.

– Aloitimme urakan kahdella pienem-mällä laajennuksella, keväällä käynnis-tyy tuotantokeittiön rakentaminen, joka on mielenkiintoinen, mutta teknisesti haas-tava urakka. Terveyskeskuksen vanhojen hallintotilojen ja vuodeosaston purkami-nen käynnistyy kesällä 2015, sillä ne ra-kennetaan kokonaan uusiksi, Kainulai-nen kertoo.

Terveyskeskus on ollut toiminnassa re-montin aikana, ja meluisia töitä on sovitel-tu käyttäjien ehdoilla.

Cramo on toimittanut työmaalle sähköis-tyksen ja valaistuksen asennuksineen se-kä sosiaalitilat, joiden siivouksesta Cra-mo huolehtii. ■

Siistimpi Siilainen

Keväällä on käynnistetty Siilaisen suurkeit-tiön urakka, jota työmaapäällikkö Juha Kai-nulainen kuvaa mielenkiintoiseksi.

41 |

2015

”Cramo toimittaa työmaalle sähköistyksen, valaistuksen ja sosiaalitilat.

Siilaisen rakennustyöt aloitettiin viime kesänä ja ne saadaan päätökseen vuo-teen 2017 mennessä. Kuvassa työnjoh-taja Ari Kiski Genpro Solutionsilta.

51 |

2015

Nousussa

Uusloft antaa vaihtoehdon

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: MARKKU OJALA

EKE-Rakennus Oy rakentaa Vantaan Kivistöön uusloft-tuotantona 37 kerros- ja rivitaloasuntoa. Asunnot myydään yhtenäisinä suurina tiloina, jotka asukkaat voivat jättää esi-merkiksi raakapintaisiksi tai tehdä niihin väliseiniä.

EKE :n työmaainsinööri Johanna Loukas kertoo, että he haluavat

uusloft-taloilla tarjota uudenlaisen vaihtoeh-don, joka mahdollistaa kodin joustavat tilarat-kaisut ja perusrakentamista yksilöllisemmät asunnot. Asukas pääsee itse vaikuttamaan kotinsa ratkaisuihin ja persoonallisuuteen.

Omannäköisen kodin rakentaminen oli myös Juha Kurjasen päämäärä, kun hän päätti hankkia 46,5 neliön asunnon EKE:n ra-kentamasta As Oy Kivistön Koneisto -ker-rostalosta.

– Asunto on neliöiltään tavallisen kaksi-on kokoinen, mutta aion jättää sen avoimeksi tilaksi. Näin voin hyödyntää parhaiten asun-non korkeutta. Vaikka neliötä ei ole paljon, on kuutiota sitäkin enemmän, Kurjanen kertoo.

LOUKAS USKOO, että uusloft-asuntojen ra-kentaminen tulee Suomessa lisääntymään. EKE:n asunnot ovat esillä asuntomessualu-eella Vantaan Kivistössä kesällä. Kohde onkin herättänyt paljon kiinnostusta jo ennakkoon. Asunnon ostajat ovat olleet innostuneita uu-desta mallista. Suomessa on rakennettu ai-emmin vain yksi uusloft-kerrostalo.

– Asunnon ostajissa on ollut eri-ikäisiä

sinkkuja, perheitä ja pariskuntia. Kaikilla on ollut halu saada yksilöllinen asunto. Loft-asunto on tavallaan tyhjä taulupohja, johon on määritelty vain kehysten sijainti, Loukas kuvailee.

KURJASEN KUTEN muidenkin asukkaiden, kotiin on tehty valmiiksi vain märkätilat, joi-den pintamateriaaleihin ja kalusteisiin ostaja on päässyt itse vaikuttamaan. Arkkitehti on tehnyt alustavan suunnitelman väliseinien si-jainnille, jos asukas niitä haluaa. Keittiön pai-kat on suunniteltu ja niihin on vedetty valmiik-si vesijohto, viemäri ja sähkövaraus. Keittiön voi halutessaan tilata EKE:n yhteistyökumppa-nien kautta. Asunnon saa myös viimeisteltynä.

EKE:n Koneisto-kohteessa on muun mu-assa rakennusaikainen lämmitys toteutettu Cramon Heatmobil-rakennuslämmittimillä. Loukas kertoo, että Cramon työntekijät ovat vastanneet myös kosteusmittauksista.

– Loft-asuntoihin jätetään talotekniikkaa näkyville, eli esimerkiksi ilmastointiputket ovat osa sisustusta. Osa ostajista haluaa jättää tilat täysin raakapintaisiksi, osa on valinnut raakapinnan ja sisustuspaketin yhdistelmän ja osa toteuttaa kodin sisustuspakettiemme

avulla kokonaan. Asuntojen koot ovat 45–123 neliötä, Loukas sanoo.

– Jätän betonipinnat näkymään ainakin asunnon seinissä, koska haluan industrial-tyylisen asunnon. Keittiöön olen pyytänyt jo tarjouksia, Kurjanen toteaa.

CRAMOLTA KURJANEN aikoo vuokrata esi-merkiksi asennustelineet avuksi valokiskojen kattoon kiinnityksessä. Kunnon pora taas tar-vitaan kalusteiden betoniseiniin kiinnityksessä ja viimeisessä vaiheessa myös sisustuksessa.

Koska vesi-, viemäri- ja sähköliittymät ovat olemassa, voi asukas toteuttaa loppura-kentamisen ilman lupia.

– Loppurakentamisen yhteydessä tulee asukkaan ilmoittaa muutostöistä taloyhtiölle. Myös asukkaiden on käytettävä sähkö- ja lvi-töissä ammattilaisia, joten kaikista asunnoista tulee turvallisesti yksilöllisiä, Loukas sanoo.

– Asuntoni valmistuu kesällä, mutta pää-sen muuttamaan vasta messujen jälkeen elo-kuussa. Nyt olen yrittänyt päästä tavarois-ta eroon, koska muuttokuormaan pakataan mahdollisimman vähän huonekaluja. Onnek-si on aikaa suunnitella, Kurjanen toteaa. ■

61 |

2015

Johanna Loukas ja Juha Kurjanen ovat molemmat innostuneita perusrakenta-misesta poikkeavista uusloft-asunnois-ta. Asunnon ostaja Juha Kurjanen halusi itselleen persoonallisen kodin ja uusloft antaa siihen hyvän mahdollisuuden.

VINKKICRAMO JA EKE ASUNTOMESSUILLAEKE ESITTELEE asuntomessuilla kolme loft-rivitaloasuntoa, joista kak-si on valmiiksi sisustettuja ja yksi on kokonaan raakapintainen. Cramo ja EKE järjestävät messuasuntojen vieressä myös muuta ohjelmaa, josta saa mielenkiintoista tietoa muun muassa Cramon olosuhdehallintapal-veluista. EKE:n asunnot ovat messujen oheiskohteita, eli niihin voi tutus-tua veloituksetta osoitteessa Timanttikiteenkuja 10, joka löytyy Kivistön juna-asemalta asuntomessuille menevän kävelyreitin varrelta.Ú ASUNTOMESSUT VANTAALLA 10.7.–9.8.2015

71 |

2015

KOONNUT MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMOUUTISET

C ramo Finlandilla on käytössä sähköinen palvelu, johon henkilö-kunta kirjaa muun muassa työturvallisuus- ja ympäristöhavain-

not, poikkeamat, reklamaatiot ja aloitteet. Kirjattu ilmoitus ohjautuu oikealle vastuuhenkilölle, joka tutkii tapauksen ja ohjaa eteenpäin.

Mikäli asian vastaus tai käsittely viivästyvät, palvelu muistuttaa täs-tä automaattisesti olennaisia henkilöitä. Cramon pohjoismaisten po-sitiivisten kokemuksien pohjalta käyttöön on päätetty ottaa myös ko-ko konsernin kattava Cramo Way of Work -palvelu, joka tuo mukanaan lisäominaisuuksia.

– Työturvallisuushavaintojen kirjaaminen ja käsittely henkilökun-nan kanssa kehittää turvallisuuttamme. Toimimme lähes 60 paikka-

E colift soveltuu loistavasti esimerkiksi kauppoihin, sairaaloihin, toimistorakentamiseen ja öljynjalostamoihin sekä teollisuuteen

korvaamaan alumiinitelineiden ja -tikkaiden käyttöä.– Ecolift on nopeasti käyttövalmis eli se säästää aikaa vaikka-

pa verrattuna alumiinitelineiden pystytyk-seen. Laite ei tarvitse myöskään mitään ulkopuolista voimanlähdettä, sillä se ei ole akkukäyttöinen, kertoo Cramo Finlandin tuotepäällikkö Kai Korhonen.

Keveytensä ansiosta Ecoliftia on help-po kuljettaa vaikkapa hississä. Siksi Eco-lift soveltuu hyvin esimerkiksi toimistora-kentamiseen tai huoneistoremontteihin.

– Ecoliftia on yksinkertaista ja turval-lista käyttää. Se vaatii myös erittäin vähän tilaa. Nostimessa ei ole hydrauliöljyä, jo-ten se on varmasti siisti, eikä öljyvuodoista ole vaaraa. Ominaisuus on plussaa vaikka-pa kaupoissa, sairaaloissa tai toimistoti-loissa, Korhonen sanoo.

Ecolift-henkilönostin on atex-luoki-teltu eli se sopii myös räjähdysvaarallisiin tiloihin, kuten kemian-, lääke- ja elintar-viketeollisuuden sekä puun, -ja öljynjalos-tuksen käyttöön. ■

kunnalla, joten tiedon saaminen kaikkien käyttöön edellyttää yhteisiä työkaluja. Mikäli havaitsemme samoja haasteita useilla paikkakunnil-la, voimme kehittää ja ennalta ehkäistä niitä myös keskitetysti, sanoo Cramon työsuojelupäällikkö Mikko Yläjääski.

Cramo pyrkii tekemään vähintään kaksi havaintoa jokaista työnte-kijää kohti vuosittain. Cramolla on huomattu, että tapaturmien määrä on alhaisempi yksiköissä, joissa ennalta ehkäisevään toimintaan pa-nostetaan.

– Havaintojen tekemisellä ja käsittelemisellä voi siis oikeasti vai-kuttaa asenteisiin, ympäristöön ja sitä kautta työturvallisuuteen, Ylä-jääski summaa. ■

Lemminkäinen voitokkaana Cramo Hockey Cupissa

J o perinteeksi muodostunut Cramo Hockey Cup -turnaus taisteltiin helmikuussa Nordenskiöldinkadun hallissa Helsingissä. Perheta-

pahtuma keräsi pelaamaan kahdeksan Cramon asiakkaista koostuvaa joukkuetta ja katsomoon liudan heidän läheisiään.

Lemminkäinen rökitti loppuottelussa Lassila & Tikanojan ja sai pal-kinnoksi kiertävän pokaalin. Cramon joukkue selvitti tiensä viidenneksi.

– Jäi harmittamaan toisen ottelumme huono peli. Lemminkäinen kuitenkin ansaitsi voittonsa, heillä oli niin hyvä jengi koossa, vaikka parhaat pelaajat olivat kuulemma lomalla Thaimaassa, kertoo Cra-mon kapteeni Marko Gustafsson.

Esa Tikkanen jakoi palkinnot voittajille ja tsemppareille. Gustafs-son kiittää etenkin turnauksen vapaaehtoisia toimitsijoita. ¢

Cramon joukkue taisteli tiensä viidenneksi.

Cramo ennaltaehkäisee työtapaturmia

Cramo tuotevalikoimaan tulee toukokuun lopulla saataville aivan uudenlainen tuote. Ecolift on aina käyttövalmis ja ympäristöys-tävällinen veivikäyttöinen henkilönostin, joka korvaa niin tikkaat kuin telineetkin.

Ecolift-henkilönostin veivaa kevyesti korkeuksiin

81 |

2015

C ramon johtoryhmä kiersi kevään aikana Cramo Story -lähettiläi-den kanssa toimipisteissä keskustelemassa yrityksen strategiaan

ja lupauksen täyttämiseen kuuluvista asioista. Cramo Story -lähetti-läät on valittu Cramon henkilökunnasta ja heidän tehtävänsä on vies-tiä Cramo Storysta ja auttaa työntekijöitä.

– Cramo Story on otettu sekä oman henkilökuntamme että asi-akkaidemme keskuudessa erittäin positiivisesti vastaan. Meille on tärkeää kertoa Storysta aktiivisesti asiakkaillemme aina heitä koh-datessamme, sillä se osoittaa konkreettisesti miten autamme heitä saavuttamaan mainion päivän työmaalla, kertoo Cramo Finlandin toi-mitusjohtaja Tatu Hauhio.

Kiertueella esille noussut asia on Hauhion mukaan varsin peri-suomalainen synti, eli palautteen antaminen tai pikemminkin sen an-tamatta jättäminen.

Palaute auttaa meitä jaksamaan haastavissa tilanteissa sekä tie-tysti kehittämään toimintaamme. Cramo Story on meiltä yrityksenä suuri ponnistus. Toimipisteemme ovat eri kokoisia ja levittäytyvät ym-päri maan, joten kiertue tarjosi johtoryhmälle erinomaisen tavan vaih-taa ajatuksia henkilöstömme kanssa. Palautteita tullaan varmasti hyö-dyntämään asiakaspalvelussamme. ¢

Asiakaslupauksemme mai-nio päivä työmaalla ja sii-hen liittyvät konkreettiset periaatteet on otettu sekä henkilökuntamme että asi-akkaidemme keskuudessa positiivisesti vastaan. Ke-räämme parhaillaan palaut-teita, joita hyödynnämme asiakaspalvelussamme, ker-too Cramo Finlandin toimi-tusjohtaja Tatu Hauhio (oik.).

Cramo Story jalkautui mainiostiCramo ennaltaehkäisee työtapaturmiaCramo on Cramo Story -yritystarinan mukaisesti luvannut tarjota asiakkail-leen aina mainion päivän työmaalla. Lupauksen täyttäminen kuuluu osaksi Cramon strategiaa ja on yksi konsernin painopistealueista tänä vuonna.

Viinikkalan toimipiste innostui selfie-kepeistä kiertueella.

91 |

2015

UUTISET

Kulunvalvonta käy nyt kännykällä

K ulunvalvontaohjel-man Cramo VALVO-

MON kulunvalvontakirja-ukset työmaille voidaan tehdä nyt päätteiden ja porttien lisäksi vaikka omalla kännykällä. Kir-jaukset käyvät mobiilis-ti asiakkaan omilla lait-teilla.

Mobiilikirjautuminen sopii parhaiten työmaille, joita ei voi helposti rajata, kuten infra-rakennustyö-maille, tai työmaille, jotka ovat niin pieniä tai väliaikaisia, ettei niille ole järkevää lait-taa kulunvalvonnan päätelaitetta tai porttia.

– Ominaisuutta voidaan toki käyttää kai-kenlaisilla työmailla sekä rinnakkain ku-lunvalvonnanpäätteiden ja porttien kans-sa, kertoo asiakaspäällikkö Pasi Pitkonen Cramolta.

Kulunvalvonta puhelimella käy kahdella tavalla: Joko lähetetään puhelimella teksti-viesti tai kirjaudutaan nettiosoitteeseen äly-puhelimella ja tehdään kirjautuminen siel-lä. Mobiilikirjaus helpottaa kulunvalvontaa, sillä asiakas ei tarvitse erillistä päätelaitet-ta tai sähköistystä. Puhelimesta tulee näin jokaiselle oma henkilökohtainen kulunval-vonnan päätelaite.

– Eräs asiakkaamme on jo käyttänyt ominaisuutta viime syksystä lähtien ja nyt ominaisuus lanseerataan myös muiden käyttöön, Pitkonen sanoo.

Cramo VALVOMO toimittaa verottajan vaatiman raportin työntekijöistä kuukau-sittain automaattisesti kirjausten perus-teella. ■

C ramon sähköistä allekirjoitusta käytetään silloin, kun asiakas noutaa Cramon toi-

mipisteeltä tavaraa ja etäallekirjoitusta silloin, kun Cramo toimittaa tavaraa työmaalle. Alle-kirjoituksia on testattu ensimmäisenä Oulus-sa jo muutaman kuukauden ajan. Kokemuk-set ovat olleet erittäin positiivisia.

– Kuittausjärjestelmää on ollut helppoa ja sujuvaa käyttää, tosin se on vaatinut hieman totuttelua ja muistamista. Sähköpostin määrä on hieman lisääntynyt. Alussa meillä saattoi unohtua kansioon viesti, jossa oli pin-koodi, kun joku työmaalla oli unohtanut vuokraka-luston saapumisen ja sen, että tavara pitää sähköisesti kuitata, kertoo Peab Oy:n vastaa-va työnjohtaja Anssi Wallenius.

– Paperityö toimipisteillä vähenee roimas-ti. Uudistuksen myötä Cramon on myös help-po havaita, jos joku sopimus on vielä allekir-joittamatta. Kuljetusliikkeen ei tarvitse enää hoitaa allekirjoituksia eikä Cramon kysellä kuljetusliikkeeltä sopimuksien perään, muis-tuttaa vuokraamotyöntekijä Jani Kinnunen Oulun Ruskon toimipisteeltä.

SÄHKÖINEN ALLEKIRJOITUS tarkoittaa toi-mipisteessä tehtävän sopimuksen kuittaus-ta. Vuokrasopimukset, jotka asiakas noutaa itse, allekirjoitetaan siihen tarkoitetulla alle-kirjoitusalustalla.

– Sopimus tulostetaan enää vain tarvit-taessa, kuten silloin, jos asiakas tarvitsee sopimuksesta paperisen oman kappaleen. Tällöinkin suositellaan, että kopio välitetään asiakkaalle sähköpostitse, Kinnunen selvit-tää.

ETÄALLEKIRJOITUS TAAS on työmaalla ta-pahtuvan sopimuksen allekirjoitus. Kun Cra-mo toimittaa tavaraa työmaalle, se lähettää asiakkaan henkilökohtaiseen sähköpostiin viestin, joka mukana tulee kertakäyttöinen pin-koodi. Asiakas allekirjoittaa vuokraso-pimuksen saamallaan koodilla. Kuittauksen voi hoitaa niin työkoneella, tabletilla kuin älypuhelimel lakin, joten allekirjoitus onnis-tuu myös työmaaolosuhteissa. Asiakas voi lä-hettää allekirjoitetusta sopimuksesta kopion haluamilleen henkilöille.

– Jos toimitus on myöhässä tai siinä on puutteita, tai jos asiakas haluaa että toimi-piste ottaa yhteyttä muista syistä, hän voi sa-malla raportoida tästä suoraan, jolloin tilaus siirtyy toimenpidelistallemme käsiteltäväksi ja olemme yhteydessä, Kinnunen täsmentää.

Kuljetusliikkeiden ei tarvitse enää allekir-joittaa sopimusta eikä toimittaa sen jälkeen sopimuksen paperiversiota Cramon toimipis-teelle. Allekirjoitetut sopimukset myös tallen-tuvat automaattisesti Cramon järjestelmään, jolloin kaikki tieto pysyy tallessa. ■

Cramo karsii paperityötäCramo vähentää asiakkailtaan turhaa paperityötä ja helpottaa vuokraussopimusten kuittausta, käsittelyä ja tallennusta. Touko−kesäkuussa tulevat käyttöön sähköinen ja etäallekirjoitus. Suomi esittelee palvelut konsernin etujoukoissa.

Kuka käyttää työmaakoneitasi?

Katso sivulta 17, miten kaluston luvaton käyttö

estetään.

Vuokrasopimukset Cramon toimipisteissä allekirjoitetaan jatkossa sähköisesti.

101 |

2015

A jatus Cra-mon ko-nevalikoi-

man laajentamisesta ti-manttikalustolla lähti asi-

akkaiden pyynnöstä.– Timanttikaluston vuok-

raus aloitettiin pilottihankkeena Helsingin Alppilan toimipisteellä, jo-

ka on vuokrannut kalustoa vuoden 2014 lokakuusta lähtien. Kalusto on otettu hyvin vastaan, ja se on tuonut meille myös uusia asiakkaita, kertoo Cramon tuotepäällikkö Marko Ohtonen.

ALPPILAN JÄLKEEN timanttikalustoa on li-sätty valikoimaan kuudella muullakin paik-kakunnalla, esimerkiksi Porissa, Oulussa ja Lappeenrannassa. Uusien koneiden vuokra-us aloitettiin näillä paikkakunnilla maalis-kuussa 2015. Valikoimassa on muun muas-sa timanttiporakoneita ja -teriä, sahauska-lustoa sekä hiomakoneita.

– Valitsimme Husqvarnan yhteistyökumppaniksem-me, sillä he ovat alansa huippuja. Yritys on kes-kittynyt erityisesti ra-kennuspuolen kalus-toon ja heidän tuot-teensa ovat innova-tiivisia, Ohtonen kiit-telee.

– On ollut hienoa huo-mata, miten innostunutta ja ammattitaitoista Cramon henkilökunta on ollut. Aloimme kehittää yhdessä timantti-kalustoon erikoistuneita toimipisteitä vuo-den 2014 aikana. Olemme tehneet yhteistyö-tä markkinoinnissa sekä kouluttaneet palve-lupisteiden henkilökuntaa, kertoo Husqvar-nan rakennuspuolen markkinointipäällikkö Aki Suominen.

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVA: HUSQVARNA

Timanttistapalvelua

Cramo on laajentanut vuokrakonevalikoimaan-sa viime syksyn ja kuluneen kevään aikana uu-della timanttikalustolla. Husqvarnan toimittama kalusto tekee Cramosta entistäkin monipuoli-semman konevuokraajan.

CRAMO HALUAA tarjota asiakkailleen entistä monipuolisempaa tuotevalikoimaa. Timant-tikalusto on houkutellut toimipisteille myös uusia asiakkaita.

– Tarkoituksena ei ole kilpailla perinteis-ten timanttiurakoitsijoiden kanssa. Päinvas-toin, voimme auttaa myös heitä. Pystymme vuokraamaan timanttikaluston ohella myös monia muita laitteita, Ohtonen pohtii.

TIMANTTIKALUSTOA TARJOAVAT vuokra-uspisteet sisältävät laajan perusvalikoiman timanttikoneita, sekä työskentelyyn tarvit-tavia lisävarusteita.

– Muun muassa timanttiporaukseen on saatavilla kaksi erikokoisiin poraustöihin so-veltuvaa porakonetta, sekä kaikki niihin tar-vittavat varusteet ja terät. Lisäksi valittavana on esimerkiksi laikkaleikkureita, laattasaho-ja, asfalttisahoja sekä lattianhiomakoneita, Suominen listaa.

– Toivoisimme saavamme timanttikalus-ton avulla uusia asiakkaita myös sähkö- ja LVI -alalta sekä saneerausurakoit-

sijoilta, Ohtonen paljastaa. ■

Cramo laajentaa konevalikoimaa timanttikalustoon asiakkaiden toiveesta.

111 |

2015

Cramon NPS on pelkkää plussaa

Kolme kirjainta, jotka sisältävät paljon: NPS. Net Promoter Score eli nettosuosit-teluluku kertoo, mitä mieltä yrityksestä ollaan. Myös Cramo on nyt tehnyt ensi kertaa NPS-mittaukset.

HYVÄSSÄ SEURASSA. Cramon asiakkailtaan saama NPS-luku 30 on selvästi keskimääräistä (10–15) parempi. Cramoa voi pitää myös vuokrausalan edelläkävijänä, koska esimerkiksi kan-sainvälisten autonvuokrausyritysten NPS:t jäävät Cramon lukua alemmiksi. Niiden NPS on kes-kimäärin 25 (Lähde Temkin Group: Net Promoter Score Benchmark Study 2014).

Esimerkkejä NPS-luvuista

■■ 30 Cramo, Blue 1, Clas Ohlson, Nikon ■■ 28 Bauhaus ■■ 27 OP Kiinteistökeskus ■■ 24 MTV■■ 16 Kodin Terra, Huoneistokeskus■■ 6 K-Rauta■■ 5 Rautia■■ 4 Kiinteistömaailma

LÄHDE: IRO RESEARCH AND CONSULTING

NOLLASTA SATAAN. Cramon asiakkaiden antamat NPS-arviot vaihtelivat alueittain. Mii-nukselle ei menty missään! Muutamilta alu-eilta saatiin hyvin vähän vastauksia, jolloin yk-sikin arvio vaikutti ratkaisevasti NPS:n tasoon.

Lappeenrannan alue 51Jyväskylän alue 41Kuopion alue 14Porin alue 52Tampereen alue 24Turun alue 6Kokkolan alue 0 Seinäjoen alue 0Vaasan alue 21Pääkaupunkiseutu 31Hämeenlinnan alue 50Mikkelin alue 58Savonlinnan alue 100Rovaniemen alue 0Oulun alue 9Lahden alue 0

MIKÄ NPS? NETTOSUOSITTELULUKU NPS kertoo, suosittelisivatko kyse-lyyn vastaajat yritystä tai brän-diä vai eivät. Mitä isompi NPS-luku, sitä useampi suosittelisi yritystä tai tuotemerkkiä. Suo-men parhaat NPS-luvut ovat 80:n yläpuolella. Luku voi kui-tenkin olla myös miinuksel-la. Silloin torjujia on enemmän kuin suosittelijoita. Huonoin mahdollinen NPS-luku olisi -100, jolloin kukaan ei suosit-telisi yritystä.

Keskimääräinen NPS on 10–15. NPS:t vaihtelevat toimi-aloittain, maittain ja kulttuu-reittain.

1 Handelsbanken 85 2 Paikallisosuuspankit 81 3 iPhone 74 4 Skoda 73 5 Wotkins 70

TEKSTI: MAIJA RAUHA | PIIRROSKUVAT: DREAMSTIME

NPS-30

52

21

2550

31

0

0

06

9

4158 100

SUOMEN PARHAAT

NPS:T

121 |

2015

Suosittelijat sanovat Cramosta:

”Hyvä palvelu, kunnolliset vuokrakoneet, ystävällinen henkilökunta.””Loistava, osaava, tehokas, ystävällinen, palveluhenkinen henkilöstö.””Kumppanuus on toiminut hyvin. Tällä hetkellä paras vuokrausyritys tällä alueella.””Palvelu pelaa, myös opastus ja neuvonta.””Luotettavaa ja asiallista ammattilaistoimintaa.”

Arvostelijat kertovat, missä Cramo voi parantaa:

”Palvelu OK, mutta hinta ei ole aina kohdallaan.””Suuret kuljetuskustannukset tulivat yllätyksenä.””Kaluston kunnossa, toimintavarmuudessa ja toimituksen nopeudessa on parannettavaa.””Laskutuksen oikeellisuus on puutteellista.””Henkilöiden huono tavoitettavuus laski arviota.”

Näihin arvostelijat olivat tyytymättömiä:Hinta: 12Palvelu: 9Kalusto: 6Laskutus: 4Muu: 4

OMA VÄKI KEHUI. Henkilöstö antoi Cramolle NPS-luvun 7. Näin he suosittelevat Cramoa:

”Hyvä työilmapiiri, yhteen hiileen puhaltamista, ison talon edut.”

”Erinomainen työpaikka, tekemi-sen meininki ja uudistamisen ja asiakaspalvelun kärjessä. Rooli-malli.”

”Kansainvälinen yritys, toimin-toja kehitetään koko ajan, hyvä porukka tekemässä töitä, viihdyn hyvin.”

”Työyhteisö toimii hyvin, ongel-mat ratkaistaan avoimesti ja rei-lusti.”

”Cramolla on vankka jalansija vuokrausmaailmassa, joten se tar-joaa turvallisen työpaikan työnsä hyvin suorittaville yksilöille.”

NÄIN MONI VASTASI. NPS-kyselyn sai 4 474 Cramon asiakasta, joista 289 vastasi. Vastaus prosentiksi tuli siten 6. Henkilöstön NPS-kyselyn vastaanottajia oli 573, joista 289 eli noin puolet vastasi.

VAIN YKSI KYSYMYS. Nettosuosittelulukua laskettaessa asiakkailta kysytään vain yksi kysymys: “Miten todennäköisesti suosittelisit tätä yritystä/tuotemerkkiä ystäväl-le tai työtoverille?”.

Vastaus annetaan asteikolla 0–10. Vastaukset luokitellaan näin:0–6 = Arvostelijat: tyytymättömät asiakkaat, jotka voivat vahingoittaa yritystä kielteisillä

puheilla 7–8 = Passiiviset: tyytyväiset mutta välinpitämättömät asiakkaat, jotka voivat siirtyä

kilpailijalle9–10 = Suosittelijat: uskolliset asiakkaat, jotka ostavat jatkossakin ja suosittelevat muille

Luokittelun jälkeen lasketaan kunkin luokan prosenttiosuus kaikista vastaajista. Sitten arvostelijoiden osuus vähennetään suosittelijoiden osuudesta. Tuloksena on NPS-luku.

NPS on rekisteröity tavaramerkki. Menetelmän kehittäjä on Fred Reichheld ja se tuo-tiin markkinoille vuonna 2003. Koska luku on jo laajalti käytössä, sen avulla on helppo ver-tailla yrityksiä ja brändejä.LÄHDE NETPROMOTER.COM

7

131 |

2015

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME

Raksamiehen ruokapyramidin perustana ovat ranskanperu-nat, joiden päällä pötköttää kerros HK:n sinistä. Välissä on roiskeläppäpizza, jonka jälkeen seuraa tuhti keko kebab-lihaa. Pyramidin huipulla keikkuu possumunkki. Raksamiehen sa-laatti on satua. Vai kuinka?

141 |

2015

3 | TOSIMIES EI TAUKOJA KAIPAA.HUONO AJATUS. Rakennusalalla moni te-kee tarkkuutta vaativaa työtä, jota aivot ei-vät jaksa pitkään yhtäjaksoisesti. Aivot vir-kistyvät parhaiten tauoista, joiden aikana lähdetään pois työmaalta, ajatellaan jotakin muuta ja jutellaan muiden kanssa. Tauon jäl-keen jaksaa taas keskittyä. Paitsi aivot, myös koko kroppa tarvitsee taukoja työn fyysisyy-den vuoksi.

MIKA: Minusta on järkevää pitää tauko-ja silloin, kun kroppa vaatii, eikä kellonajan määrätessä. Moni alaisistani pitää mieluum-min pidemmän tauon esimerkiksi neljän tun-nin jälkeen kuin lyhyen tauon joka toinen tunti, ja minulle se sopii.

4 | KYLMÄ RUOKA ON IHAN YHTÄ HYVÄÄ KUIN LÄMMIN.RIIPPUU NÄKÖKULMASTA. Ihminen pys-tyy kyllä hyödyntämään yhtä hyvin niin kyl-män kuin lämpimänkin ruoan ravintoaineet. Usein ruoan lämmittäminen kuitenkin kan-nattaa, sillä kuumennus korostaa makuja ja tekee ruoasta maittavampaa. Lämpimät ateriat ovat myös usein käytännössä moni-puolisempia kuin kylmät. Liha, kana ja ka-la syödään usein mieluummin lämpimänä. Toisaalta kylmänä syötävä salaattikin voi ol-la ravitsemuksellisesti täysipainoinen, jos se on koottu oikein.

”Eväinä on yleensä tonnikalaa, säilykeananasta, kiinankaalia, pähkinöitä ja

siemeniä.

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME

Raksamiehen raikas salaatti ja muita satujaT ämä teksti on kirjoitettu luulojen varas-

sa, koska en oikeasti tiedä, miten raksa-miehet syövät. Otin avukseni THL:n eri-

koistutkijan Susanna Raulion, joka on peril-lä suomalaisten lounastavoista. Mitä mieltä hän on ennakkoluuloistani? Oman sanansa sanoo myös työnjohtaja Mika Uhlgrèn Cra-mon asennuspalveluista. Hän tietää alan to-dellisuuden, sillä hän viettää noin puolet työ-ajastaan toimistolla ja toisen puolen raken-nuskohteissa.

1 | RAKSALLA SYÖDÄÄN EPÄTERVEELLISESTI.ON SE MAHDOLLISTA. Tiedetään tutkitusti, että vähemmän koulutetuilla ja pienituloi-semmilla on taipumusta syödä keskimäärin epäterveellisemmin kuin enemmän koulu-tetuilla ja isotuloisemmilla, mutta tämähän ei vielä kerro suoraan mitään raksamiesten lounaista. Kymmenisen vuotta sitten tehdyn ruuankäyttöselvityksen mukaan rakennus-alalla isoin ruokailun ongelma oli, että syötiin epäsäännöllisesti ja varsin moni jätti lounaan kokonaan väliin. Yksi kymmenestä ei syönyt yhtään lämmitä ateriaa työviikon aikana, ei edes niitä makkaraperunoita. Kasviksia söi vain harva. Enimmäkseen oltiin eväiden ja kaupan valmisruokien varassa. Olosuhteet ovatkin rakennusalalla usein sellaiset, että nämä ovat helpoimmat vaihtoehdot.

MIKA: Riippuu ihmisestä. Ainakin puo-let niistä, joiden kanssa olen tekemisissä työ-aikana, syö todella terveellisesti. Itse en löy-dä edes alakerran lounasravintolasta riittä-vän laadukasta syötävää. Minulla on yleensä eväinä tonnikalaa öljyssä, säilykeananasta, kiinankaalia, pähkinöitä, rusinoita, pinjan-siemeniä, kurpitsansiemeniä ja manteleita.

Niistä kokoan lounassalaatin. Välipaloiksi va-raan kaksi omenaa ja pari proteiinipatukkaa etenkin, jos lähden töistä salille.

2 | EIHÄN SE HAITTAA, JOS JÄTTÄÄ LOUNAAN VÄLIIN.EI PIDÄ PAIKKAANSA. Olen itse tutkinut ni-menomaan työaikaista ateriointia, ja näke-mykseni on, että lounaan syöminen ja ruo-katauot ylipäätään ovat tosi tärkeitä työhy-vinvoinnin ja työn tuottavuuden kannalta monestakin syystä. Ruokailu antaa tieten-kin energiaa fyysiseen työhön ja aivotoimin-taan. Aterian laadulla on väliä sikäli, että hy-vin raskas ateria väsyttää, laskee työtehoa ja voi aiheuttaa ainakin välillisesti työtapatur-mia, kun väsyneen keskittyminen herpaan-tuu. Aterian jättäminen väliin puolestaan vä-syttää, koska verensokeri laskee. Huonot ruo-kavalinnat ja syömättömyys ovat siten työ-suojeluriskejä. Työpäivän aikana tapahtuva ruokailu on asia, josta jokaisen työnantajan olisi syytä olla kiinnostunut.

MIKA: On fysiologinen tosiasia eikä mie-lipidekysymys, että raskas ruokailu väsyttää. Syön lounaan joka päivä viimeistään klo 11:n aikaan, ja esimerkiksi lähin työkaverini syö kolmen tunnin välein. Nuorempana söin epä-säännöllisemmin.

151 |

2015

MIKA: Lämmin ateria kerran päivässä on ihan hyvä, mutta töissä syön mieluummin kylmän ruoan, koska kokemukseni mukaan se pitää vireystilaa paremmin yllä. Vettä juon 4,5 litraa päivässä.

5 | KASVIKSET EIVÄT ANNA TARPEEKSI ENERGIAA.OSITTAIN TARUA. Tosiasia on, että kasvikset ja täysjyväviljat estävät verensokerin heilah-telua ja pitävät nälkää poissa pitkään. Siksi myös raskasta työtä tekevien ja paljon ener-giaa tarvitsevien kannattaa syödä niitä päi-vän mittaan muun ruoan lisänä. Jos kaikki energia tulee valkoisesta viljasta, rasvoista ja sokerista, verensokeri nousee nopeasti, mut-ta tulee yhtä jyrkästi alas. Myöskään pelkkä proteiinipommi, kuten kebabliha-annos tai grillattu broileri, ei ole suositeltava lounas. Kun ateriaan lisätään kasviksia, tulee loppu-päiväksi parempi olo eikä ala niin helposti vä-syttää. Pelkkä kasvisateria voi kuitenkin olla hieman liian kevyt.

MIKA: Näin varmasti on. Jos urheilee pal-jon, ei voi syödä pelkkiä kasviksia, vaikka ne ovatkin terveellisiä. Minulle nopeat hiilihyd-raatit tekevät pahan olon, ja syön yleensä hieman enemmän proteiineja kuin lautas-malli määrää.

6 | HUOLTOASEMARUOKA ON HUONOA.EI AINA. Perinteiseltä grilliltä on usein vai-keampaa koostaa hyvää ateriaa kuin huolto-asemalta. Monien huoltoasemien tarjonta on etenkin lounasaikaan monipuolista.

MIKA: (Nauraa.) Huoltoasemien lounas-pöydissä on pelkkää einesruokaa. Ei kiitos!

7 | HYVIEN EVÄIDEN TEKEMINEN ON TAITOLAJI.SEPÄ SE. Monipuolisten eväiden koosta-minen vaatii hieman tietoa ja viitseliäisyyt-tä, mutta kyllä se täysin mahdollista on. Sel-

laistakin voi sattua, että kun vaimo ajattelee miehensä parasta ja pakkaa tälle mukaan ison tonnikalasalaatin, mies sanoo, ettei tuo-ta voi töissä syödä, nehän nauravat minulle. Raksamieskin pärjää tonnikalasalaatilla, jos siinä on mukana myös esimerkiksi täysjyvä-pastaa ja keitettyä kananmunaa salaatinleh-tien ja herneiden rinnalla. Hyvissä eväissä on jokin proteiinin lähde, lisäksi hieman kas-vispuolta sekä perunaa ja/tai täysjyväviljaa, mutta ei mielellään valkoista riisiä. Perintei-nen lautasmalli on hyvä opas: puolet kasvik-sia, marjoja ja hedelmä, neljäsosa perunaa tai täysjyväpastaa ja neljäsosa proteiinipitoista ruokaa, kuten lihaa, kalaa, kanaa tai kanan-munaa. Työnantajan tulee järjestää kunnol-liset kylmätilat eväiden säilyttämiseen, mik-ro niiden lämmittämiseen sekä välineet ja ti-lat ruokailuun.

MIKA: Joka rakennustyömaalla on kun-nolliset ruokailutilat, jotka ovat usein parem-mat kuin muilla työpaikoilla. Hyvien eväiden laatimiseen on paljon ohjeita tarjolla, ei tar-vitse kuin avata televisio. Oma lautasmallini sisältää noin 40 prosenttia ateriasta terveel-lisiä proteiineja, 20 prosenttia kasviksia ja 20 prosenttia hiilihydraatteja. Myös osa prote-iineista voi tulla kasviksista, kuten pavuista ja pähkinöistä.

8 KAUPASTA SAA MITÄ VAIN.PARHAASSA TAPAUKSESSA KYLLÄ. Pitää vain osata valita. Litra maitoa ja HK:n sini-nen lenkki eivät tee täysipainoista lounas-ta. Monissa ruokakaupoissa on monipuoli-set valmisruokatiskit, joissa on tarjolla myös kylmiä ja lämpimiä kasvisruokia. Kannattaa kokeilla uusia yhdistelmiä.

MIKA: Ostan kaupasta mieluiten kypsän kanafileen. Kaikkialla ei kuitenkaan ole riit-tävän hyvin varustettuja kauppoja. Työmaan paikka ratkaisee.

9 | ON VIISAINTA SYÖDÄ SAMAA KUIN KAVERIT.RIIPPUU KAVEREISTA. Jos kaveri enimmäk-seen istuu, kun itse teet raskasta ruumiillista työtä, energiantarpeenne ero voi olla tuhat-kin kilokaloria päivässä. Ruoka pitää annos-tella oman liikkumisen mukaan.

MIKA: Ympärillä oleva porukka määrit-tää aika pitkälle sen, mitä syödään ja missä. Minua ei kukaan edes yritä saada lähtemään grillille tai seisoviin pöytiin.

10 | KAHVI JA MUNKKI, SIINÄPÄ OIVA VÄLIPALA!PAREMPIAKIN LÖYTYY. Olisi hyvä pitää työ-päivän aikana muitakin taukoja kuin lounas-tauko, etenkin, jos energiankulutus on suur-ta. Silloin kaikkea syömistä ei tarvitse ladata

lounaalle, vaan voisi vaikkapa ottaa aamupäi-väksi mukaan välipalan ja tasoittaa verensoke-ria iltapäivän kahvihetkellä. Täydellinen väli-pala on esimerkiksi pari palaa ruisleipää, joka päällä on juustoa. Toimistotyössä voi pärjätä pelkällä hedelmällä tai jogurtilla, mutta jos on kova energiankulutus, on hyvä syödä sen mu-kaan. Voi munkkipossunkin silloin tällöin syö-dä, muttei mielellään joka päivä.

MIKA: Paheeni on pikakahvi, jota juon noin kuusi kuppia päivässä, mutta en muista, milloin olisin viimeksi syönyt munkin. Mie-luummin otan omenan ja kourallisen pähki-nöitä.

11 | KARPPAUS JA RAKSAMIES OVAT ERI MAAILMASTA.EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ. Karppaushan on par-haimmillaan sitä, että jätetään valkoinen vil-ja ja sokeri pois ruokavaliosta. Se on ihan hyvä juttu. Jos kuitenkin karppaus on sitä, että vede-tään pelkkää proteiinia ja rasvaa, niin sitä en suosittele. Maltillinen huonojen hiilihydraatti-en välttäminen sopii kaikille ammattiryhmille.

MIKA: Just noin.

12 | GLUTEENITTOMASSA RUOKAVALIOSSA EI OLE MIELTÄ.KELIAAKIKOLLE SIINÄ ON MIELTÄ. Jos kui-tenkaan ei ole keliakiaa eli pystyy syömään viljoja, niitä kannattaa syödä ja nimenomaan täysjyvävaihtoehtoina. Jos täysjyväruis ja -kau-ra jätetään väliin, jää paljon hyviä ravintoai-neita saamatta. Ruisleivän voittanutta ei ole.

MIKA: Suomalaiset suosivat ruista, mut-ta jos viitsii etsiä, löytää muitakin hitaita hii-lihydraatteja. Terveellinen ruoka ei ole myös-kään hinnasta kiinni: pussillisen hyviä ome-noita saa alle 2 eurolla.

13 | EI RAKSAMIES OPI UUSILLE TAVOILLE.SATUA. Kuluttajaliitto ja Rakennusliitto aloit-tivat vuonna 2007 kaksivuotisen Hyvät eväät -kampanjan, jossa tehtävään koulutetut rak-samiehet kävivät kouluissa ja työmailla ker-tomassa ruoan ja liikunnan vaikutuksesta jak-samiseen, hyvistä ruokavalinnoista, ateriaryt-mistä, piilosokerista, -suolasta ja -energiasta. Seurantatutkimus osoitti, että oppi meni pe-rille. 84 prosenttia vastanneista oli muuttanut ruokailutottumuksiaan. Melkein 60 prosent-tia oli vähentänyt pikaruoan syöntiä ja suun-nilleen yhtä moni oli käyttänyt enemmän kas-viksia, hedelmiä ja marjoja. Syy hyviin tulok-siin lienee se, että oppi tuli tarpeeksi läheltä, toiselta raksamieheltä.

MIKA: Ruokailutottumukset muuttuvat, kun ihminen saa tietoa epäterveellisen ruoan haitoista. Kukaan ei halua sairauksia ja var-haista kuolemaa omalle kohdalleen. ■

161 |

2015

pulma&ratkaisu

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: CRAMO JA TRACKUNIT

Huomio työmaaturvallisuuteen!

Miten varmistat, että isoja työmaakoneita käyttävät vain he, joilla on siihen lupa? Entä jos kone varastetaan, miten pääset sen jäljille? Vastaus on Trackunit-ohjelmisto.

T rackunit 401 SmartID GSM/GPS on käyttäjäystävällinen ja tarjoaa yksin-kertaisia työkaluja, joiden avulla voi

seurata, valvoa ja hallinnoida kalustoa hel-posti ja tehokkaasti, toteaa tuotepäällikkö Pekka Viljanen.

Ohjelmisto toimii siten, että työmaako-neisiin asennetaan GSM:n ja GPS:n sisältävä yksikkö, joka kerää käyttötietoja koneesta ja välittää ne reaaliaikaisesti internetissä toimi-valle palvelimelle. Yksikön kautta pystytään seuraamaan esimerkiksi sitä, missä ja koska konetta käytetään sekä koneen käyttötunti-määrää ja jäljellä olevia käyttötunteja ennen seuraavaa huoltoa.

Järjestelmä on ollut Cramolla pari vuot-ta käytössä ja laitteita on asennettu konei-siin pikkuhiljaa. Nyt kaikissa uusissa isois-sa dieselkäyttöisissä nostimissa ja maanra-kennuskoneissa on yksikkö automaattisesti asennettuna.

KONEIDEN KÄYTTÄJÄT saavat koneen käyt-töoikeuden työmailla näppäimistöä tai ID-

korttia käyttämällä. Näin estetään koneen luvaton käyttö.

– Konetta voivat käyttää siis vain erikseen määritellyt ihmiset näyttämällä ID-korttinsa koneen lukijalle. Tämä lisää merkittävästi työ-maaturvallisuutta, Viljanen sanoo.

Järjestelmä ehkäisee varkauksia myös toi-selle tavalla: palvelimen voi määrittää anta-maan hälytyksen koneesta, jos se poistuu tie-tyltä alueelta.

– Voin seurata vaikka omalta kännykältä-ni koneiden liikkeitä. Tiedän tapauksia, joissa poliisit ovat löytäneet varastetun koneen juu-ri tämän ominaisuuden ansiosta.

TRACKUNIT AUTTAA myös optimoimaan kunnossapitotoimenpiteitä ja vähentämään seisonta-aikoja.

– Järjestelmä hälyttää esimerkiksi mää-räaikahuolloista automaattisesti. Kun häly-tys tulee, osaamme ajoissa tilata tarvittavat vaihdettavat osat ja huoltomieskin voi va-rautua. ■

Ohjelmiston edut MAKSIMOI KALUSTON KÄYTTÖASTE Reaaliaikaisen sijainnin seurannan ansios-ta koneet on helppo tunnistaa ja ottaa uudel-leen käyttöön. Näin maksimoidaan kaluston käyttöaste ja optimoidaan työmaan työnkulku.

PARANNA TUOTTAVUUTTA Voit parantaa tuottavuutta valvomalla ja analy-soimalla koneen ja kuljettajan suorituskykyä.

VÄLTÄ VARKAUKSIA Käytönvalvonta- ja käyttäjäntunnistusominai-suudet auttavat estämään luvatonta käyttöä sekä koneiden ja kaluston varkauksia.

VÄHENNÄ SEISONTA-AIKAA Automatisoidut, ennaltaehkäisevät kunnos-sapitoprosessit pitävät kaluston toiminnassa täydellä kapasiteetilla, vähentävät seisonta-aikoja ja minimoivat odottamattomia korjaus-kuluja. Automatisoidut huolto- ja kunnossa-pitomenettelyt yksinkertaisesti helpottavat työpajasuunnittelua.

PARANNA TYÖMAATURVALLISUUTTA Käytönvalvonta- ja käyttäjäntunnistusominai-suudet pienentävät onnettomuusriskiä var-mistamalla, että ainoastaan koulutettu hen-kilöstö voi käyttää koneita.

171 |

2015

Cramon luovuushaasteen inspiroija ja luovuuden puolestapuhuja Tom Wujec kehottaa kokeilemaan ja etsimään uusia ratkaisuja työelämän ongelmiin.

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: MIKAEL SOININEN

Leiki, kokeile, uskalla!

esikuva

181 |

2015

Tom Wujec■■ Tehnyt tunnetuksi

Marshmallow Chal-lengea eli vaahto-karkkihaastetta.

■■ Maailmanlaajuisesti tunnustettu ajatusjohtaja.

■■ Tutkii luovuutta, ongelmanratkaisua, uusien teknologioiden vaikutuksia ja suunnittelutyötä.

■■ Kirjoittanut viisi kirjaa.■■ Esiintynyt lukuisia kertoja pohjois-

amerikkalaisessa TED-konferens-sissa puhujana.

■■ Toiminut dosenttina Singularity Uni-versityn ja Great Northern Wayn yli-opistoissa.

■■ Autodesk 3D-suunnittelu- ja viihde-ohjelmistoyrityksen partneri.

■■ Asuu vaimonsa kanssa Torontossa.

KUVA: OYVINDBER

Tee Cramon luovuushaaste ja voita mainio työpäivä

MITÄ?Cramon luovuushaaste perustuu Peter Skill-manin kehittämään vaahtokarkkihaasteeseen, jota kanadalainen Tom Wujec on tutkinut ja tehnyt tunnetuksi maailmalla. Mainio harjoi-te edistää ryhmätyötä, innovointia ja luovuutta. Haasteen suorittaminen vie puolisen tuntia.

MITEN?Haaste on yksinkertainen. Neljän hengen joukkue rakentaa mahdollisimman korke-an rakennelman, joka pysyy pystyssä ilman tukea. Cramon tarjoamina rakennusmate-riaaleina ovat 20 palaa spagettia, narukerä, teippirulla ja vaahtomuovinen Cramo-kuutio. Kuution tulee olla rakennelman päällä, kun työ on valmis. Ryhmä ottaa kuvan tornista ja laittaa kuvan Instagramiin, Twitteriin tai Cra-mo-konsernin Facebook-sivuille. Hashtagia on #CramoCreativity

MITÄ SAAT? Harjoite tarjoaa hauskan ja mainion hetken joukkueen kanssa. Harjoitteen suorittaneet tukevat myös paikallista SOS-Lapsikylä-jär-jestöä, sillä Cramo lahjoittaa jokaisesta ku-vasta 5 euroa järjestölle.

Cramo arpoo myös yllätyspalkintoja osallis-tuneille kampanjan aikana toukokuun ajan. Kampanjan pääpalkintona on Cramon järjes-tämä 1 000 euron arvoinen mainio päivä, joka perustuu voittajajoukkueen toiveisiin. ■

www.cramogreatday.com

191 |

2015

CCramo on kannustanut kevään aikana ko-ko rakennusalaa sekä päiväkoteja ja kouluja luovuuteen. Maaliskuussa eri Cramo-maissa starttasi Cramon luovuushaaste, jonka idea-na on tehdä kaikkien työpäivistä hieman mai-niompia hauskan ryhmäharjoitteen avulla. Luovuushaaste on saanut innoituksensa ka-nadalaisen Tom Wujecin tutkimasta Marsh-mallow Challengesta eli vaahtokarkkihaas-teesta.

Ryhmäharjoituksessa neljän hengen jouk-kue rakentaa mahdollisimman korkean, il-man tukea pystyssä pysyvän tornin kahdek-sassatoista minuutissa spagetista, narukeräs-tä, teippirullasta ja vaahtokarkista. Vaahto-karkin tulee olla rakennelman päällä, kun se on valmis. Cramon luovuushaaste noudattaa samoja ohjeita, mutta karkin korvaa vaahto-muovista tehty Cramo-kuutio.

Haasteen suorittaneet postaavat kevään mittaan kuvia torneistaan Cramon kampan-jasivustolle ja osallistuvat samalla palkinto-jen arvontaan. Jokaisesta kuvasta Cramo lah-joittaa viisi euroa SOS-Lapsikylille.

Tom Wujec tunnetaan maailmalla inno-voinnin ja luovuuden väsymättömänä puo-lestapuhujana. Hän ihastui alun perin Peter

Skillmanin kehittämään vaahtokarkkihaas-teeseen sen yksinkertaisuuden vuoksi.

– Se on mainio ryhmäharjoite. Harjoi-te pakottaa ihmiset tekemään tiimityötä ja paljastaa nopeasti ryhmän heikkoudet. Jo-kainen ryhmän jäsen voi oppia jotain omas-ta ryhmätyöskentelystään haasteen avulla, Wujec sanoo.

Lapset tekevät prototyyppejäWujec on vuosien aikana toteuttanut haas-teen kymmeniä kertoja ympäri maailman eri-laisissa suunnittelu-workshopeissa esimer-kiksi lasten, arkkitehtien, suunnittelijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Huonoiten haasteessa menestyvät vastavalmistuneet kauppatietei-den opiskelijat. Heidät voittavat mennen tul-leen jopa esikouluikäiset lapset.

– Kauppatieteilijöiden koulutustausta opettaa heidät usein hakemaan vain yhtä, toimivaa ratkaisua ongelmalle. Siksi he pääty-vät valitsemaan yhden tavan rakentaa torni ja asettavat lopuksi vaahtokarkin rakennelman päälle. Usein koko rakennelma romahtaa kar-

kin painosta. Lapset sen sijaan aloittavat aina vaahtokarkista ja kokeilevat eri vaihtoehtoja. Toisin sanoen he tekevät tornista prototyyp-pejä, Wujec selvittää.

Parhaimpia torninrakentajia ovat luon-nollisesti arkkitehdit ja suunnittelijat, joil-la on kokemusta suunnittelutyöstä. Korkein Wujecin näkemä torni on ollut lähes puoli-toistametrinen. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että esimerkiksi toimitusjohtajat raken-tavat korkeampia torneja, kun ryhmään lisä-tään yksi hallinnollisia töitä tekevä henkilö.

– Tällainen henkilö yleensä edesauttaa ryhmän työskentelyä kannustamalla ja pa-rantamalla ryhmän keskinäistä viestintää. Vaahtokarkkihaasteen tärkein opetus lienee se, että ryhmätyössä yhdistyvät kaikkien ryh-män jäsenten tunteet, taustat ja taidot.

Uskalla kyseenalaistaaWujec kertoo, että hiljaisuudessa ihmiset ta-paavat rakentaa korkeampia torneja. Kun joukkueen jäsenet eivät saa puhua, he eivät anna muiden mielipiteiden vaikuttaa omaan

Tiimityötä parhaimmillaan. Jokaisen panosta tarvitaan, jotta torni nousee ja pysyy pystyssä. Kieli keskellä suuta Saska Lintunen asettaa Cramon kuution tornin huipulle.

201 |

2015

Käy katsomassa Cramon luovuushaasteen kuvia Instagramista tai Twitteristä hashtagilla

#CramoCreativity ja kampanjasivustolta www.cramogreatday.com.

KUVA: KEREK VILÁG ÓVODA

KUVA: @AKIRAROPO

KUVA: TURUN JULKISIVUTIIMI OY JA TIMO LUUKKONEN

työhönsä ja keskittyvät ainoastaan tornin ra-kentamiseen.

– Arjessa puheen voidaan ajatella mer-kitsevän niitä lukuisia erilaisia vaikutteita ja vaatimuksia, jotka estävät luovan ajattelum-me. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa sen miettiminen, paljonko idean pitäisi tuot-taa rahaa, Wujec sanoo.

Usein uuden innovointia estävätkin Wu-jecin mukaan organisaatioissa ajatukset siitä, mikä on mahdotonta, mikä käytännöllistä ja

#cramogreatday kuvasatoa

mikä odotettavissa olevaa. Vielä 1990-lu-vun alussa oli mahdoton ajatus, että lähes jokaisella maailmassa olisi oma kännyk-kä ja että niillä otettaisiin päivittäin mil-joonia digikuvia.

– Ne yritykset, jotka uskalsivat esittää mitä jos -kysymyksiä, selvisivät murrok-sesta voittajina. Luovat ratkaisut vaativat aikaa ja halua tarkastella erilaisia vaihto-ehtoja sekä kykyä kokeilla erilaisia lähes-tymistapoja, hän toteaa. ■

Mia Mäkelän vastuulla oli spagettien teippaaminen kiinni toisiinsa.

211 |

2014

K aarinan SOS-lapsikylässä toimii Kaari-nan kaupungin Piispanlähteen koulun

alainen erityisluokka.Haastoimme luokan opettajat ja oppilaat

Cramon luovuusharjoitukseen. Vastakkain asettuivat opettajien joukkue vahvistettuna yhdellä nuorella sekä yläkoululaisten joukkue. Kummassakin joukkueessa oli neljä jäsentä.

NUORET SÄNTÄÄVÄT heti rakentamaan tor-nia. He asettelevat muutamia spagetteja pys-tyyn ja tökkäävät vaahtomuovikuution spa-gettien päälle.

Aikuisten joukkueessa työskentely käyn-nistyy vähän maltillisemmin. He käyttävät suunnitteluun pari minuuttia aikaa ja alkavat sitten teipata spagetteja yhteen. Suunnitel-missa on rakentaa neljä pitkää spagettijalkaa.

Viiden minuutin kohdalla nuoret vilkuile-vat hermostuneesti aikuisten rakennelmaa ja yrittävät hahmottaa, millaisen strategian ai-kuiset ovat valinneet.

Kymmenen minuutin kohdalla nuoret päättävät, etteivät yritä enää rakentaa kor-keampaa tornia. He panevat kaiken yhden pelikortin varaan ja toivovat, että vastusta-

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVAT: MIKAEL SOININEN

Opet vastaan nuoret

jan huteralta vaikuttava rakennelma ei pysyi-si pystyssä.

Kolmentoista minuutin kohdalla aikuiset vaihtavat strategiaa: neljän jalan sijasta pää-dytään kolmeen jalkaan ja nyt rakennelmalle askarrellaan myös jalusta.

AIKUISTEN TORNISTA tulee lopulta 69,5 senttimetriä korkea – varsin hyvä tulos. Nuor-ten torni on 29,5 senttimetriä. Kisan päätyttyä kamerat räpsyvät. Tornit tallennettaan kym-meniin kuviin ja kuvat lähetetään myös haas-teen Instagram-sivuille.

– Olisi pitänyt ajoissa miettiä myös tor-nin perustaa, nyt aprikoimme sitä vasta hä-dän hetkellä, toteaa SOS-Lapsikylän ohjaaja Saska Lintunen.

– Ihan liian vaikea haaste, huokaa Liisa Leppänen kisan jälkeen.

– Ainakin tämä oli jännittävää, tosi jännit-tävää, myhäilevät kaikki hymyssä suin.

– 18 minuuttia oli lopulta hirvittävän lyhyt aika. Ennen alkua ajattelin, että sehän riittää loistavasti, mutta kiirehän meille lopulta tuli, Kaarinan kaupungin kouluohjaaja Mia Mä-kelä sanoo.

– Pedagogisesti erittäin hyvä tehtävä, to-dellista ongelmanratkaisua. Tämän tyyppisiä tehtäviä on peruskoulussa ihan liian vähän. Tämä oli mukaansatempaavaa ja hauskaa, kiittää erityisluokanopettaja Essi Railovuo. ■

Nuoret päätyivät yksin-kertaiseen mutta taa-tusti kestävään raken-teeseen.

Mia, Essi, Saska, Miikka, Lassi, Ninni, Henna ja Liisa iloisena haastekisan jälkeen.

221 |

2015

IMURIKALUSTO Tehokkain tapa hallita pölyä on estää pölyn leviäminen sisäilmaan. Tällöin työkoneiden tu-lee poistaa epäpuhtau-det suoraan sieltä, mis-sä ne syntyvät. Riittävän tehokkaat pölynimurit saavat poistettua pölyn hallitusti. Imureissa on oltava suodatti-met, jotka soveltuvat rakentamisen aikaiseen käyttöön (esim. hepa suodatin H13-luokka). Kuvassa Dustcontrol-pölynhallintalaitteiden imurikalustoa.

KESKUSPÖLYNIMURI Rakentamisen aikainen pintojen puhdistaminen imuroimalla vähentää merkittävästi sisäilmassa liikkuvan pölyn määrää. Keskuspölynimureiden on todettu parantavan merkittävästi ilmanlaatua ja vähentävän sisäilmassa leijuvan pölyn määrää. Pöly, joka on hiukkaskool-taan niin pientä, ettei sitä silmin voi havaita, on kaikkein epäterveellisintä ihmiselle. Näkymätöntä pölyä saadaan vähennettyä käyttämällä keskuspölyi-murijärjestelmiä. Kuvassa Dustcontrol-keskuspölyn-imuri 5,8 ja 9,2 kW

ILMANPUHDISTAJA Kun työskennellään tiloissa, joissa syntyy ilman pilaavaa pölyä, on erittäin tärkeää käyttää ilmanpuhdistajaa. Ra-kennustyömailla saattaa syntyä vaarallisia pölyjä, kuten asbesti- ja kvart-sipölyä. Ilmanpuhdisti-met voivat toimia myös alipaineistajina, joilla voidaan estää pölyn kul-keutuminen puhtaisiin tiloihin. Kuvassa Aircube 2000 -alipaineistaja ja -ilmanpuhdistaja, joka puhdistaa 1600 kuutio-metriä ilmaa tunnissa.

ALIPAINEISTAJAAlipaineistajan tehtävä pölynhallinnassa on huolehtia voimakkaas-ta ilman virtauksesta tilassa, joka tarvitsee tuuletusta tai kuiva-tusta. Kevyen painonsa ja liikuteltavuutensa ansiosta alipaineis-taja voidaan siirtää juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Kuvassa Povervent-alapai-neistaja, joka liikuttaa 4000–7000 kuutiomet-riä ilmaa tunnissa.

LAKAISUKONEIsot tilat vaativat la-kaisukoneen, joka kerää pölyt ja estää niiden leviämisen la-kaistessa. Istuttaval-la lakaisukoneella voi raskaammankin työ-päivän jälkeen teh-dä siivoustyöt. Kone kerää roskat lattialta roskasäiliöön ja imai-see tehokkaan imunsa ansioista myös pölyt sisäänsä. Lakaisu-koneet sopivat isojen tilojen esipuhdistuk-seen, kuten kuvassa oleva Dulevo 1000 EH -lakaisukone.

1 2 3 4 5

Korjausrakentamisen aikana syntyvä pöly huonontaa paitsi työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä, laskee myös työtehoa. Pölynhallintavälineillä

työ tehdään turvallisesti ja estetään pölyn leviäminen sisäilmaan.

pelit&vehkeet

5

2

3

4

KOONNUT: ELINA SUHANKOKUVAT: CRAMO

Työmaapöly hallintaan eri laitteilla

1

231 |

2015

cramo storyLupaus:■

mainio päivä työmaalla!

”ASIAKAS SOITTI ASIAKASEDUSTAJALLE ja tiedusteli, millä hän pääsisi kuuden metrin korkeuteen purkamaan kattokruunun.

Kerroimme, että alumiiniteline tai saksilava olisivat siihen tarkoitukseen sopivia. Kävi ilmi, että saksilavaa ei saada kyseiseen tilaan, joten alumiini-teline jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Ilmoitin asiakkaalle samalla, että tarjo-

amme myös sähköistyspalveluita ja että meiltä saa kokonaisvaltaisen pal-velupaketin. Asentaja siis tulisi suoraan paikalle alumiinitelineen kanssa, purkaisi kattokruunun ja veisi telineen mennessään. Asiakkaalle tämä oli

hyvä ratkaisu ja hän toivoi meiltä kyseisestä paketista tarjousta. Välitimme asiakkaan tiedot sähköistyksen työnjohtajalle,

joka teki asiakkaalle palvelupaketista tarjouksen."

Kuuntelemme sinua aina ”ASIAKAS SOITTI JA KERTOI, et-

tei löydä kotisivuiltamme asiakasportaa-lin linkkiä. Kerroimme asiakkaalle, että

asiakasportaali on kotisivuillamme Asia-kastuki-nimisenä linkkinä ja selvitimme,

mistä se löytyy. Kysyimme asiakkaal-ta vielä, kuka on heille nimetty myynti-

mies ja kerroimme, että hänelle voi myös tarvittaessa soittaa, jos tulee ongelmia

asiakasportaalin kanssa."

”ASIAKASEDUSTAJA ON puolueeton henkilö, jol-la on valtuudet ja halu ratkaista mahdolliset ongelmat. Hän on yksi Cramon keinoista tunnistaa asiakkaan tar-peet ja tavoitteet. Yksityiskohtaisen tiedon avulla löytyy jokaiseen projektiin oikeat, luovat ratkaisut."

Toimitusaikamme pitävät aina

”ASIAKAS SOITTI kurottajan toimintaongelmista ja läk-simme työmaalle katsomaan konetta. Selvisi, että vika oli

sellainen, jota emme pystyisi itse korjaamaan ja tilalle ei ol-lut myöskään saatavissa korvaavaa konetta. Ilmoitimme tä-män asiakkaalle ja kerroimme uudesta lupauksestamme, jonka mukaan tulisimme hyvittämään menetetyn työajan hyvityksellä ja että korjaaja saapuisi paikalle lähiaikoina. Asiakas oli oikein tyytyväinen nopeaan ratkaisuun, vaikkei konetta saatukaan kuntoon, ja kehui toimintatapaamme:

”fair way of working together”.

Cramo haluaa olla kaiken vuokrauksen esikuva ja lupaa tarjota asiakkailleen mainion päivän työmaalla. Mitä tämä lupaus sitten tarkoittaa käytännössä? Keräsimme Cramon henkilökunnalta konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lupaus on täytetty asiakkaiden kanssa.

TEKSTIT: CRAMON HENKILÖKUNTA, EDIT. MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMO JA DREAMSTIME

241 |

2015

”LAHDEN SKANSKAN työmaa tilasi myrskyisenä maaliskuun ilta-na kovametalliporanterän. Kyseinen terä ei kuitenkaan ollut heti saa-tavilla, joten soitimme mainiolle yhteistyökumppanillemme Hiltille ja tiedustelimme, että miten toimitaan. Hiltin asiakaspalvelija lupasi toi-mittaa Lahteen kyseisen poranterän heti seuraavaksi aamuksi. Kui-

tenkin kävi niin, että pora ei ollut paikalla edes klo 7.30, jonka olimme asiakkaalle luvanneet noutoajaksi Lahden toimipisteelle. Lupasimme

hyvittää asiaan työmaan mestarille ja toimittaa terän heti, kun Hilti saisi sen postista. Asiakas ei meinannut aluksi uskoa saamaansa hy-

vitystä, koska oli aprillipäivä."

”PIEKSÄMÄEN AUTOKUNTA pyysi meil-tä toimistotilat osin kalustettuna, mutta toi-

mistotuolit olivat aivan liian kovia heidän käyttöönsä. He kun joutuvat tekemään töitä

kahdeksan tuntia päivässä tuolilla istuen. No, tämä ei ole meille ongelma. Toimitimme heil-le toimipisteemme oman, hyvin pehmustetun, ergonomisesti muotoillun tuolin käyttöön niin

pitkäksi aikaa, kun tilat ovat heillä. Näin se homma toimii Pieksämäellä!"

”ASIAKAS VUOKRASI meiltä Hiltin 80-kombivasaran ja otti sen mukaan kovametalliporan ja taltan. Kerroimme sa-malla asiakaslupauksestamme. Parin tunnin päästä asiakas soitti meille ja kertoi, että ei saa kovametalliporanterää kiin-

ni koneeseen, koska siinä on erimallinen kiinnitys. Meiltä lähti kuski saman tien asiakkaan luokse toisen poranterän kanssa, jotta saataisiin asia korjattua neljän tunnin kuluessa. Asiak-

kaan luona selvittelimme tapausta ja huomasimme, että kova-metallipora olikin vanhan mallista Hiltiä varten ja jostain syys-tä se oli vain jäänyt vuosiksi käyttämättömänä meidän hyllyyn. Asiakkaan ongelma saatiin kuitenkin ratkaistua 15 minuutis-sa, joten hän oli oikein kiitollinen tästä ja huomasi, että olem-

me tosissamme asiakaslupauksiemme suhteen!"

”ASIAKAS OLI VUOKRANNUT Lahdesta alumiinitelinei-tä pariksi päiväksi. Palautuksen yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että asiakas ei ollut pystynyt käyttämään niitä suunni-tellusti. Osat olivat tarttuneet niin kovasti kiinni, ettei niitä pystynyt kunnolla irrottamaan toisistaan. Ilmoitimme asi-

akkaalle, että otamme ne vuokrauksen jälkeen tarkempaan tarkastukseen ja teemme hyvityksen kahden päivän vuok-

rista. Asiakas oli erittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun!"

Kalustomme on aina kunnossa

251 |

2015

Kuvitus? 1 iso kuva?

cramo story

1 Viivi Karivierin lähettämä sydänkuva nappasi ensimmäisen palkinnon.

2 Akos68:n Short break in the barrack -kuvassa näkyy lepotauosta huolimatta intohimo työhön.

3 Kingunbeatable666:n kuvassa Hiltin porakone on jumissa pylväässä pakkasessa.

4 Manu Liimatan Selfie tornissa -kuvassa on asennetta ja tekemisen meininkiä.

5 Toni Tuhkanen palkittiin vangitsevasta työmaakuvasta.

6 Geizmerisin Relaxing, when working with Cramo -kuva on hauska.

7 Jansten 1504 sai yllätyspalkinnon kuvasta Lounaalla tyttären kanssa.

8 Gintaras Martinkusin It´s all about Creativity! -kuvassa yhdistyvät tee se itse -henki ja luovuus.

Oho, mitä otoksia!

C ramon kansainvälisen kuvakisan voitto meni Tampereelle. Kaivurilla tehty sydän

hellytti sekä tyttöystävän että tuomariston.Kisan sato oli erittäin korkeatasoinen.

Mainioon työpäivään kuuluvat kuvissa ainakin haasteet, huumori, hyvä ruoka ja luovuus.¢

1 2

3

6 7 8

4

5

TEKSTI: MARI KUUSINEN

Lue sivulta 34 voittajien haastattelu!26

1 | 2015

Pelastava vahtivuoro

I dea pilottihankkeena starttaavaan vahti-vuoropalveluun lähti asiakkaiden tarpei-den tiedostamisesta.– Pyrimme palvelun avulla helpottamaan

asiakkaiden elämää. Seuraamme heidän puo-lestaan sääolosuhteita ja käymme tarvittaes-sa tarkistamassa suojat ja telineet. Tarkistuk-sen suorittavat aina sääsuojiin ja telineisiin erikoistuneet ammattilaiset. Jokaisesta tar-kistuksesta ja mahdollisista toimenpiteistä lähetetään raportti asiakkaalle, kertoo Cra-mon asennuspäällikkö Niko Korsow.

Cramo suorittaa vahtivuoroon kuuluvan tarkistuskierroksen omatoimisesti, ilman vä-likäsiä tai ylimääräisiä puhelinsoittoja. Vah-tivuoropalvelulla on myös oma numero, jo-hon asiakkaat voivat soittaa vuorokauden-ajasta riippumatta.

– VAHTIVUOROPALVELUN TÄRKEIN tehtävä on ennaltaehkäistä säiden aiheuttamia on-nettomuuksia työmailla. Tilapäisiltä raken-teilta, kuten telineet ja sääsuojat, ei voida

Turvallisuusteko

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVA: DREAMSTIME

Cramo on tarjonnut helmikuusta lähtien pääkaupunki seudun toimipisteillään vahtivuoropalvelua. Palvelun tarkoituksena on ennaltaehkäistä säiden aiheuttamia onnettomuuksia.

vaatia samanlaista kestävyyttä kuin kiinteil-tä rakennuksilta. Riskitekijöitä ovat esimer-kiksi kova tuuli sekä vesi- ja lumisateet. Tal-visin lumi saattaa kasaantua sääsuojan ka-tolle tai telineelle, jolloin tilapäinen rakenne voi jopa sortua. Myös todella voimakas tuuli saattaa pahimmillaan aiheuttaa sortumisen. Riskialtista aikaa ovat muun muassa joulu ja muut pyhät, jolloin työmaalla yleensä ei ole ketään, Korsow summaa.

Korsow mainitsee esimerkkinä joulun 2012 aikaan tapahtuneen sääsuojien romah-tamisen Lappeenrannassa. Suojien romah-tamiseen johti lumen kasautuminen niiden päälle.

– Juuri sääolosuhteista johtuvia onnet-tomuuksia pystytään ennaltaehkäisemään säännöllisellä valvonnalla ja nopealla rea-goinnilla. Esimerkiksi kovan tuulen sattues-sa voimme poistaa tai rikkoa telinepeitteet, jolloin tuulen vaikutus rakenteisiin pienenee merkittävästi. Pahimmillaan telineet voi sor-tua tai kaatua, hän pohtii.

VESIVAHINKOJA PYSTYTÄÄN torjumaan paikkaamalla saman tien sääsuojapeittei-siin syntyneet repeämät tai ryhtymällä mui-hin suojaustoimiin, kuten sadeveden hallit-tuun ohjaamiseen, jotta sadevesi ei pääse vaurioittamaan rakenteita.

– Joka vuosi näitä onnettomuuksia sat-tuu, mutta ennaltaehkäisemällä pystymme vähentämään niiden määrää.

VAHTIVUOROPALVELU OTETAAN aluksi käyttöön vain pääkaupunkiseudulla, mut-ta tarkoituksena on laajentaa toimintaa tu-levaisuudessa muualle Suomeen.

– Asiakkaat ovat olleet alustavasti hyvin kiinnostuneita palvelusta. Vahtivuoron an-siosta heidän ei tarvitse viettää unettomia öitä työmaidensa turvallisuuden vuoksi. Te-lineiden ja sääsuojien vahtiminen ja pitämi-nen hyvässä kunnossa on tärkeää myös meil-le. Hyöty on siis molemminpuolinen, Kor-sow miettii. ■

271 |

2015

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: DREAMSTIME

Kokonaisuus syntyy osistaToukokuussa Vantaan Kivistössä tehdään suoma-laista kaupunginosahistoriaa, kun MarjaVerkon aktiivit ottavat huomaansa vastavalmistuneiden kerrostalojen sadat asukkaat. Tavoitteena on saa-da voimakkaasti laajentuvan alueen väki keskuste-lemaan ja toimimaan yhdessä.

281 |

2015

”Kun alueelle syntyy yhteisöllisyyteen perustuva ilmapiiri, se nopeuttaa asukkaiden kotiutumista ja

luo turvallisuutta.

E nsimmäiset omakotitalot nousivat ny-kyiselle Kivistön alueelle jo 1950-luvul-la. Metsäinen parintuhannen asukkaan

pientaloalue on nyt muuttumassa 30 000 asukkaan kaupungiksi. Ihmisiä paikalle tuo esimerkiksi kesällä käyttöön otettava Kehä-rata. Alueen ensimmäiset kerrostalotkin saa-vat asukkaansa juhlallisesti, kun kesän 2015 Asuntomessut pidetään Kivistössä.

Alueen asukkaat Leena ja Eero Salo ovat seuranneet läheltä alueen kehitystä idylli-sestä omakotitaloalueesta moderniksi kau-pungiksi.

– Tänne on muodostunut kiinteä yhteisö ja viihtyisä ympäristö, jossa asukkaat tunte-vat naapurinsa ja tuntemattomatkin terveh-tivät toisiaan. Täällä on positiivinen ilmapii-ri, Eero Salo tiivistää.

Kun pientaloalueelle alettiin suunnitel-la Kehärataa, kerrostaloja ja kauppakeskus-ta, alkoivat alueen asukkaat miettiä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Syntyi ajatus yh-teistyöverkostosta, MarjaVerkosta, jossa oli-si mukana monipuolisesti alueen sosiaalisia toimijoita. MarjaVerkon toiminnan käynnis-täjä John Simon oli nähnyt niin maailmalla kuin Suomessakin, kuinka hienot rakennus-suunnitelmat tuottavat mukavia taloja ja ko-teja, mutta uudelle alueelle muuttavat asuk-kaat eivät löydä luontaisia väyliä kohtaami-siin, harrastuksiin ja yhteiseen toimintaan.

– Usein yhteisöllisyyden luomiseen me-nee kymmenestä viiteentoista vuotta. Uudelle

alueelle on muutettu suurin odotuksin, eikä elämä sitten lähdekään alkuun. Eristäytymi-sen ja vastakkainasettelun vaara oli olemas-sa myös Kivistössä. Koska alueella oli niin hy-vä yhteisö jo olemassa, oli luontevaa helpot-taa alueen verkostoitumista ennakkoon, eikä jäädä katsomaan, miten käy, Simon kertoo.

ENSIMMÄINEN MARJAVERKON kokous pi-dettiin vuonna 2008 ja paikalle tuli heti kym-menkunta osallistujaa alueen yhdistyksis-tä, kuten omakotiyhdistyksestä, urheiluseu-roista ja seurakunnasta. Mukana oli myös virkamiehiä ja asukkaita. Toiminta järjestäy-tyi ja tapaamisia alettiin pitää säännöllises-ti kerran kuukaudessa. Niissä lähdettiin käy-tännön tasolta kehittämään arjen asumisen mahdollisuuksia.

– Työ alkoi nuorisotyön lisäämisestä. Pys-tyimme yhteistyökumppaniemme, kuten Cra-

mon, avulla hankkimaan ensimmäisen työn-tekijän MarjaVerkolle. Aloimme pitää perjan-tai-iltaisin nuorisokahvilaa ja yökoripalloker-hoa. Myöhemmin kaupunki perusti loistavan nuoriso- ja asukastila KanNun, johon palkat-tiin työntekijöiksi nuorisotyön ammattilaisia. Vanhempien pyynnöstä järjestimme myös kesäkuussa kokopäiväiset monilajikesäleirit niille lapsille, joiden vanhemmat olivat töissä. Tämä jatkuu edelleen, kertoo Simon.

Myös aikuisille ideoitiin toimintaa. Esi-merkiksi kulttuuripainotteinen MarjaSarja-konserttisarja on ollut suosittu. Aivan omaa luokkaansa on jokakesäinen Kivistön kylä-juhla, joka sai alkunsa Vantaan kaupungin järjestämästä pienimuotoisesta Marjan päi-vän juhlasta. Nyt kyläjuhlaa hallinnoi ja jär-jestää MarjaVerkko.

MARJAVERKON TOIMINTA on kehittynyt ja järjestäytynyt vuosien aikana. Edelleen niin asukkaiden, yhdistysten kuin seurakunnan-kin vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys ver-kon toiminnalle. Viime vuonna MarjaVerk-ko rekisteröitiin yhdistykseksi, jotta toimin-taa voitiin entisestään tehostaa ja helpottaa.

MarjaVerkon työntekijät Emma Tuomi ja Elina Olki vastaavat MarjaVerkon keskeises-tä osa-alueesta eli viestinnästä.

Kevään aikana tiedottamista lisätään MarjaVerkon sähköisissä viestintäkanavissa sekä tehdään Kivistössä asumisesta esittely-lehti, jonka julkaisu ajoitetaan Kehäradan al-

kukesän avajaisiin. Kesällä esittelylehteä jae-taan Kehäradan varren asukkaille sekä Van-taan Asuntomessuilla, missä MarjaVerkolla on osasto yhdessä seurakunnan kanssa. Eri-laiset keskustelutilaisuudet ovat myös tärkeä osa viestintää. Esimerkiksi huhtikuussa jär-jestettiin alueesta kiinnostuneille keskustelu-tilaisuus yrittäjyydestä ja alueen palveluista.

– Yksi iso haaste on edessä toukokuussa, kun ensimmäiset asukkaat muuttavat kah-teen ensimmäiseen isoon kerrostaloon, Ol-ki kertoo.

MarjaVerkko pyrkii myös löytämään uu-sia viestintäkanavia paikallisviestinnän tar-peisiin.

– Nyt MarjaVerkossa suunnitellaan kol-miulotteista karttaa, josta voisi helposti löy-tää palvelut, harrastuspaikat ja tapahtuma-paikat, Tuomi paljastaa.

291 |

2015

T2H Rakennus Oy:n johtaja Samuli Huhdanpää kertoo Van-taan Kivistön alueen suunnittelun olevan malliesimerkki sii-tä, miten yhteistyön avulla voidaan rakentaa asuntoja, joihin kotiudutaan heti.

Cramo on mukana sekä verkkopalvelu- että lehtihankkeissa.

TUOMI JA OLKI toivovat, että Kivistön alu-eella toteutuu uudenlainen kokonaisajattelu. MarjaVerkko on yhteisö, joka rakentaa siltoja ja luo kontakteja. Toimintaa voi verrata pala-peliin, jossa osille pitää löytää oma paikkansa kokonaisuudessa.

Simon kertoo, että asukkaat ideoivat koko ajan lisää uusia tapoja luoda yhteisöllisyyttä. Nyt vireillä on esimerkiksi täysin asukasläh-töinen kyläsaunahanke.

– Luomme MarjaVerkossa mahdollisuuk-sia. Olemme huomanneet, että yhteisöllisyy-den lisääminen tuo myös hyvää mieltä. Voim-me itsekin allekirjoittaa tämän, koska meis-tä MarjaVerkossa työskentely on mukavaa, ja olemme tämän kautta tutustuneet todel-la moniin mielenkiintoisiin ihmisiin, kaikki vakuuttavat.

MARJAVERKKOLAISTEN TOIVEENA on, et-tä uudellekin Kivistölle on luonteenomais-ta kylämäisyys ja yhteisöllisyys. Kun alueelle syntyy yhteisöllisyyteen perustuva ilmapiiri, se nopeuttaa asukkaiden kotiutumista ja luo turvallisuutta. MarjaVerkon tavoitteena on nopeuttaa yhteishengen syntymistä.

Salo ja Simon näkevät alueen yritysten ja myös rakennusliikkeiden olevan merkittäväs-sä roolissa uuden ympäristön kehittämisessä.

– Paikalliset yritykset saavat näkyä. On hienoa nähdä päiväkotilapsien kulkevan ra-kennusliikkeen turvaliivit päällä tai ympäris-töhuoltoalan yrityksen tuovan kierrätyskon-tin kylätapahtumaan. Tämä kertoo välittämi-sestä, Salo sanoo.

Marjaverkkolaisten mielestä Kivistön hy-vä henki sopii alueen markkinointiin. Onhan luontevaa, että tulevat asukkaat tietävät ta-lonsa teknisten yksityiskohtien lisäksi myös mahdollisimman paljon siitä, millaista uudel-la kotiseudulla on elää. ■

K un kaupunkisuunnittelussa ja -kaavoi-tuksessa rakennuttajat, rakentajat ja

alueen yrittäjät sekä asukkaat ovat tehneet alusta asti yhteistyötä, on tuloksena asuin-alue, jonka vetovoimaisuus ylittää kaikki odo-tukset.

– Meillä on hyvä fiilis ottaa toukokuus-sa käyttöön Kivistön keskustaan valmistuvat 31 kerrostaloasuntoa. Myynti on käynyt hyvin, Huhdanpää kertoo.

T2H:lta valmistuu alueelle syksyllä vie-lä 32 kerrostaloasuntoa ja keskustan tuntu-maan 30 rivitalokotia. Lisäksi kolme tonttia, joille rakennetaan yhteensä noin 120 asuntoa, ovat rakenteilla tai odottavat rakentamispää-töstä. T2H on omaperusteinen rakennusyhtiö, joka hankkii itse tontin ja suunnittelee, raken-taa sekä markkinoi asunnot.

HUHDANPÄÄN MUKAAN Kivistön uuden alu-een suunnittelu on ollut yhtiölle ainutlaa-tuinen prosessi. Vantaan kaupunki toteutti hankkeen kumppanuuskaavoituksen kaut-ta. Näin rakennuttajat saivat olla suunnitte-lussa mukana ennen varsinaista kaavoitusta. Esimerkiksi talojen, asuntojen, viheralueiden ja liikenneyhteyksien kokonaisuutta pohdit-tiin yhdessä ja kaava luotiin näiden päätös-ten pohjalta.

– Kumppanuuskaavoitus lisäsi rakentajien motivaatiota ja uskoa alueen kehittymiseen, joten hankkeet saatiin nopeasti käyntiin. Näin alue on myös rakentunut kerralla. Useinhan uusi alue saattaa jäädä työmaaksi viideksi tai kymmeneksi vuodeksi, eikä asuntoja saada myytyä alueen keskeneräisyyden takia.

Nyt talot ja piha-alueet yritetään saada mahdollisimman valmiiksi, kun ensimmäiset asukkaat tulevat. Pihojen yhteisalueisiin ja

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: T2H RAKENNUS

Vantaan Kivistö houkuttelee asukkaita

ulkonäköön on satsattu tavanomaista enem-män. T2H:lla on ollut myös taiteilija Kaari-na Kaikkonen mukana julkisivujen toteu-tuksessa.

– Tavoitteena oli rakentaa alueelle laaduk-kaita ja toimivia, mutta kohtuuhintaisia asun-toja. Meillä on kerrostaloissa pääosin pieniä asuntoja, yksiöitä ja kaksioita ja rivitalois-sa sitten isompia. Kun saimme olla mukana muokkaamassa kokonaisuutta, voitiin asun-notkin suunnitella tehokkaiksi neliöiltään.

Alueella on toteutettu mahdollisimman ympäristöystävällistä rakennustapaa ja käy-tetty ekologisia materiaaleja. T2H on tehnyt Cramon kanssa yhteistyötä alueella.

HUHDANPÄÄ LUONNEHTII Kivistön aluetta viihtyisäksi. T2H on rakentanut vanhalle alu-eelle viime kahden vuoden aikana rivitalo-asuntoja. Asukkaat ovat antaneet asunnois-ta hyvää palautetta. Alueelle on ollut helppo muuttaa.

– Aikaisemmin muuttaneet ovat suositel-leet aluetta ja heidän kauttaan olemme saa-neet ostajia uusiin kohteisiin.

T2H:lla on myös huomattu, ettei Kivistö ole ihan tavallinen asuinalue. Asukkaiden yh-dessä tekeminen ja yhteisöllisyys on varsin aktiivista. Rakennusliikkeen on ollut helppo lähteä mukaan tapahtumiin esimerkiksi Kan-niston koululla. MarjaVerkon kanssa on tehty yhteistyötä esimerkiksi Kivistön Kyläjuhlilla, joilla T2H on ollut aktiivisesti mukana.

– Kyllä me aika monta turvaliiviä olemme alueen lapsille jakaneet, kertoo Huhdanpää. T2H on aktiivisesti mukana uusien asukkaiden muuttoprosessissa ja yrittää osaltaan tehdä tuhansien ihmisten yhtäaikaisen muuton jous-tavaksi. ■

Pihojen yhteisalueisiin ja ulko-näköön on satsattu Kivistössä

paljon.

301 |

2015

TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVA: RIIKKA HURRI

Toiminnan mies

N ykyinen markkinatilanne on niin haastava, että se olisi edel-lyttänyt meiltä kalustokantamme monipuolistamista ja lisäin-vestointeja. Niinpä päätimme myydä yrityksemme Cramolle.

Uskon, että yhtiöidemme voimavarat yhdistämällä saamme jatkossa aikaan selkeää kasvua, Pirhonen sanoo.

Vuonna 2004 perustettu Vuokra-Pekat on vahva paikallinen yleis-laitevuokraamo Etelä-Suomessa. Yhtiön erityisosaamisaluetta on vuokrausliitännäinen pölynhallinta, jossa se on myös markkinajoh-taja Suomessa. Yritys tarjoaa ainoana markkinoilla modulaarista pö-lynpoistoratkaisua, joka sisältää paitsi työmaan imuroinnin, myös va-laistuksen, sähköistyksen ja työturvallisuuden samassa kokonaisuudessa.

– Tuote on erinomainen. Olosuh-depalveluille on kysyntää, nykyi-nenkin lainsäädäntö edellyttää, et-tä työt tehtaisiin pölyttömässä ti-lassa, ja jatkossa lainsäädäntö tu-lee vain tiukkenemaan.

Päivän mittaan Reijo Pirhonen käy läpi laskuja ja asioita kirjanpidon kanssa, suunnittelee hankin-toja, juttelee asiakkaiden kanssa puhelimessa ja tsemppaa työntekijöitä. Työmailla hän vierailee mahdollisimman usein.

PIRHONEN VALMISTUI konepuolelta teknikoksi vuonna 1977. Ensim-mäiset kymmenen vuotta hän työskenteli työnjohtajana rakennustyö-mailla, neljä niistä Neuvostoliitossakin. Kolmekymmentä vuotta sitten hän siirtyi konevuokrauspuolelle.

Vuokra-Pekkoihin Pirhonen pyydettiin toimitusjohtajaksi ja osa-omistajaksi vuonna 2005.

– Se oli tilaisuus, johon oli tartuttava. Yritystä pitää jatkuvasti ke-hittää, pahinta on, jos jää paikoilleen junnaamaan, se rapauttaa yri-tyksen kuin yrityksen, Pirhonen sanoo.

Toimitusjohtajasta saa leppoisan kuvan. Nykyään hän lähtee toi-mistolta viimeistään kuudelta illalla, mutta yrityksen alkuaikoina Pir-honen painoi 14-tuntisia työpäiviä. Palavereissa mies ei ole koskaan kovin hyvin viihtynyt.

– Palavereissa ei aina saavuteta sitä tulosta mitä haetaan.Mieluiten Pirhonen juttelee työntekijöidensä kanssa kahden kes-

ken, antaa haasteita ja kannustaa. Johtamismalli on eittämättä ollut toimiva, sillä Vuokra-Pekoilla ei ole väki vaihtunut kymmenen vuo-den aikana lainkaan.

– Yksi työntekijä kävi kokeilemassa vuoden verran opettajan hom-maa, mutta hänkin palasi takaisin, Pirhonen hymyilee.

Vuokra-Pekoilla on 20 työntekijää. Liikevaihdosta noin 60 prosenttia muodostuu perinteisestä kone- ja laitevuok-

rauksesta ja noin 40 prosenttia pölynhallinnan tuot-teista ja palveluista

ELÄKEIKÄ LÄHESTYY Pirhosta pelottavaa vauh-tia. Mies on aina pitänyt työstään todella paljon, ja miettiikin, mitä ihmettä hän tekee, kun vapaa-ai-kaa tulee enemmän.

– Ehkä aloitan sitten sen golfin peluun, tennistä ja lenkkeilyä harrastava mies myhäilee. ■

Cramo osti kone- ja laitevuokrausyhtiö Vuokra-Pekat Oy:n koko osakekannan helmikuun alussa. Reijo Pirhonen on ollut yrityksen toimitusjohtaja kymmenen vuotta ja jatkaa toimi-tusjohtajana yrityskaupan jälkeenkin.

311 |

2015

sorvin ääressäCramolainen esittäytyy

”Ennen peliä syön lohta ja pastaa ja luen

kotona kirjaa.

C ramo toimii eurooppalaisen Champions Hockey Leaguen virallisena yhteistyö-kumppanina. Yhtiöllä oli viime kauden

liigassa vahva konsepti, ”Top Scorer”. Jokaisen joukkueen paras pistemies pelasi kaikki ottelut Cramolle brändätyssä pelipaidassa ja kypärässä.

Frölundan 29-vuotias keskushyökkääjä Mat-his Olimb teki 13 ottelussa tehot 8+18 ja hä-nestä kruunattiin virallinen Cramo Top Scorer -voittaja.

MIES KERTOO, että onnistuneen pelipäivän takana ovat aina sa-mat tutut rutiinit. Hän herää aa-mulla kello kahdeksan, syö aami-aisen ja lähtee treeneihin. Harjoi-tusten jälkeen joukkue palavee-raa yhdessä valmentajien johdol-la ja miettii illan peliä.

– Kokouksen jälkeen syön lounaal-la lohta ja pastaa. Sen jälkeen lähden kotiin ja teen jotain rentouttavaa, kuten luen kirjaa ja syön välipalaa, Olimb paljastaa.

Miehen peli sujui tutuilla rutiineilla viime kaudella erinomaisesti.

– Pääsin pelaamaan paljon ja vieläpä erittäin hyvässä ketjussa. Myös kesän harjoitukset sujui-vat mainiosti, joten olen ollut hyvässä pelikun-nossa, hän erittelee syitä.

OLIMB SANOO nauttineensa CHL:n peleistä, kos-ka niiden kautta hän pääsi matkustamaan ja nä-kemään muiden maiden jääkiekkokulttuuria. Hän on pelannut viisi kautta Frölundan pelipai-dassa, mutta tulevalla kaudella Olimb nähdään Jokereiden riveissä.

Kun kysyy, millainen olisi miehen unelmien pelipäivä, kuulostaa siltä, että hän tulee sopeu-tumaan Suomeen erinomaisesti.

– Pelaisin Norjan joukkueessa Ruotsia vas-taan kotijäällä. Paikalla olisi iso yleisömeri ja te-kisin pelissä hattutempun ja voittaisimme Ruot-sin, mies visioi. ■

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMO, FRÖLUNDA HC JA CHL

Haaveissa Ruotsin kaatoCramo Top Scorer -pistepörssin voittaja Mathis Olimb kertoo, millainen on hänen mainio pelipäivänsä.

322 |

2014

5

1 Olimbin ketjukavereina Frölundassa ovat olleet muun muassa Fredrik Pet-tersson, Tomi Kallio ja Andreas Johnson.

2 Olimb siirtyy Frölundasta Jokereihin ja jättää rakkaan Göteborgin kaupungin taa ensi kaudella.

3 Taitava keskushyökkääjä tunnetaan kyvystään suojata kiekkoa.

4 Olimb voitti CHL:n pistepörssin teke-mällä 13 ottelussa tehot 8+18.

5 Meillä norjalaisilla on paljon opitta-vaa suomalaisesta jääkiekosta. Suomes-sa peli on nopeaa ja taitavaa. Verkolle mennään vauhdilla.

2

3

1

4

331 |

2015

GREAT DAY off WORK

3RAKKAUSSe pitää voimissaan töissä ja ko-

tona. Meille on tärkeää yhteiselämä, vah-va suhde ja rakkaus lähimmäisiä kohtaan. Kaikki osa-alueet toimivat elämässä, kun panostaa oikeisiin asioihin. Läheisilleen tu-lee kertoa, että heistä välittää eikä vain pi-tää asioita sisällään. Voittajakuvalla Timo halusi ilmaista rakkautensa ja kuvan yhtey-dessä oli viesti: ”miten saada nainen omak-si ja onnelliseksi”. Kuvalla oli merkittävä rooli, sillä se auttoi alussa olevaa suhdetta roihahtamaan vakavammaksi romanssiksi.

Vapaapäivä kuluu yhdessä pyöräillen

1HILTIN AKKUPORAKONE Saimme Cramon valokuvakilpai-

lun voitosta palkinnoksi Hiltin akkupo-rakoneen, joka on auttanut kodin koris-telussa ja tavaroiden kiinnittämisessä. Haaveilemme isomman kodin hankinnas-ta, ja sinne Hiltin laite seuraa taatus-ti mukana. Kone on remontissa tärkeä apuväline, ja auttaa tekemään kodista omannäköisen.

2PYÖRÄILYYhteiset harrastukset ja terveelli-

nen elämä ovat tärkeitä meille. Pyöräily on iso osa elämäämme, ja siihen jää helpos-ti koukkuun, varsinkin kun huomaa, miten hyvällä pyörällä ja välineillä voi tehdä pitkiä lenkkejä. Mahtavinta pyöräilyssä on nous-ta pyörän selkään, ajaa luonnon keskelle kumpuilevaan maastoon ja saada raitista ilmaa. Timo ottaa osaa myös joihinkin ala-mäkipyöräilykilpailuihin. Pyörät ovat meil-lä jopa sisustuselementteinä, neljä pyörää koristaa tällä hetkellä olohuonettamme.

Cramon kuvakisan voittajat, tamperelaiset Timo Klap ja Viivi Karivieri kertovat, mitkä asiat tekevät päivästä mainion myös työn ulko-puolella.

TIMO KLAP JA VIIVI KARIVIERI

MITÄ TEKEE: Viivi opiskelee oppisopimuk-sella Tampereen Voimistelijoissa ja valmis-tuu lasten liikunnanohjaajaksi tänä keväänä. Timo työskentelee kaivurinkuljettajana Sisu Asfaltti Oy:ssä. Pariskunta asuu Tampereella.

MISTÄ TUNNETTU: Asfalttitöitä tekevä Timo piirsi kaivurin kauhalla sydämen maahan, ja lähetti siitä otetun valokuvan tyttöystävälleen Viiville. Viivi lähetti Timolta saadun kuvan kan-sainväliseen Cramon mainio päivä työmaalla -valokuvauskilpailuun, ja voitti kilpailun.

HARRASTUKSET: Pariskunta käy kuntosa-lilla, lenkkeilee ja pyöräilee. Viivin intressit liittyvät terveelliseen elämäntapaan ja voi-misteluun. Timo taltioi pyöräilyään liikkuval-le kuvalle tarkoitetulla GoPro-kameralla. ■

TEKSTI: ELINA SUHANKO | KUVA: JANNE VIINANEN

”Rakkaus pitää voimissaan töissä ja

kotona.

Katso Viivin ja Timon palkittu kuva sivulta 26!

341 |

2015

Pahkasian perustaja Markku Paretskoi toimii Cramonissa ilmestyvän sarjakuvan Remppa ja Raksa käsikirjoittajana ja Jari Rasi piirtäjänä. Paretskoi tunnetaan toimittajana ja käsikirjoittajana. Hänet on myös valittu Vuoden Markuksi.

Markku Paretskoi

CRAMO KONEKONTTIKoneet aina joustavasti työmaallasi, kätevästi varastoituna.

Valitse KoneKonttiin kaikki tarvitsemasi vuokrakoneet ja tarvikkeet. Voit vaihdella kuukausittain kontin sisällöksi mm. naulaus- ja kiinnityskalustoa, uppopumppuja, kosteuden- erottimia, sirkkeleitä ja leikkureita tai mitä koneita ikinä tarvitsetkin työmaallasi. Kontin avulla käytössäsi ovat aina huolletut ja toimivat koneet kätevästi varastoituna.

351 |

2015

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA

KUN AIKATAULUT KIRISTYVÄT, KOVAT TYYPIT PIRISTYVÄT. Me vastaamme jokaiseen haasteeseen yksilöllisesti. Ajoissa oleminen ei riitä – tavoittelemme parempaa palvelua, parempaa kumppanuutta ja mainiompaa päivää työmaalla.

Toimitamme sen mitä lupaamme: www.cramogreatday.com

cramogreatday.com

RATKAISEE.LUOVUUS