Upload
sdp
View
38.601
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Citation preview
§
Sote-uudistuksen linjauksetJouni Backman18.5.2013
Lähtökohdat• Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu vaihtelee
kunnittain. Kansalaisten tasa-arvo ei toteudu. Palveluissa puutteita. • Nykyinen kunta- ja palvelurakenne ei kykene vastaamaan mm.
väestörakenteen ja talouskehityksen sekä palvelutarpeiden haasteisiin.
• Kuntien oman palvelutuotannon turvaaminen.• Integraatio - horisontaalinen ja vertikaalinen (saumattomat
palveluketjut).• Valta ja vastuu läpinäkyvästi samaan paikkaan - vahvoihin
peruskuntiin.• Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita ja erikoissairaanhoidon
rahoituspohja turvataan.• Paras-laki v. 2007 (eheä kuntarakenne, kuntaliitokset, luontaiset
työssäkäyntialueet)• Kuntaliiton hallituksen yksimielinen kannanotto.
Eri kokoisten kuntien vastuut jatkossa
KuntaPerustaso Laajataso
Koordinoiva erityisvastuu-alue ERVA
5 kpl
20 000 as. 50 000 as.
Terveyskeskukset Keskussairaalat Yo-sairaalat
Täysi sote-integraatio
Kuuluvat sote-alueeseen
Aluesairaalat
PalvelutasotPerustaso• Perustason palvelut sisältävät nykyiset perusterveydenhuollon ja
sosiaalihuollon palvelut.
Laaja perus- ja erityistaso (sote-alue)• Laaja perustaso sisältää kaikki lakisääteiset sosiaali- ja
terveyspalvelut (perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen lisäksi erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto).
4
Eritysvastuualueet (ERVA)
Erva ei ole varsinainen taso, vaan koordinaatioelin.
Ervan perustehtävät ovat:1) Turvata yhdenvertaisuus erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa
keskitettävissä palveluissa 2) Päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun välttäminen; voimavarojen
tarkoituksenmukainen ohjaus, joka varmistaa 2013 säädettävän päivystysasetuksen mukaisen 24/7 päivystyksen koordinoinnin erva-alueella.
3) Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio (= opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen perusinfran ja muiden edellytysten varmistaminen, tutkimusrahoituksen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, monialaisen osaamisen varmistaminen ja koulutustarpeen ennakointi)
• Erva on kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäseninä on 4-8 sote-aluetta (vastuukunta tai kuntayhtymä), joilla on kuntalain mukainen edustus yhtymäkokouksessa. Lisäksi ervalla on hallitus.
• Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä.
5
Eri kokoisten kuntien oikeudet ja vastuut
Alle 20 000 asukkaan kunta: •Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote-palveluja. (Jo ns. Paras-laki v. 2007 poisti itsenäisen oikeuden sote-palvelujen järjestämiseen).•Tukeutuu perustason sote-palveluissa lähimpään työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden yli 20 000 asukkaan keskuskuntaan vastuukuntaperiaatteella.•Jos ei kuulu em. kokonaisuuteen, kuuluu suoraan sote-alueeeseen.
20 000-50 000 asukkaan kunta: •Kunnalla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. (Ns. kehyskunnissa asia edellyttää kuntarakennelain mukaisia selvityksiä ja integraation takaavaa koordinaatiota sote-alueen kanssa.) •Kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana.•STM voi myöntää laissa olevien kriteerien perusteella vastuukunnalle oikeuden järjestää joitakin jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluja. •Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen.
Eri kokoisten kuntien oikeudet ja vastuut
Vähintään noin 50 000 asukkaan kunta: •Kunta voi järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja edellyttäen, että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset).•Työssäkäyntialueen keskuskunnat voivat toimia sote-alueen vastuukuntana, jos niillä on riittävä kantokyky. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja sote-alueista säädetään erikseen.•Jos samalla työssäkäyntialueella on useita yli 50 000 asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja.
Maakunnan keskuskaupunki järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja ja sen on toimittava sote-alueen vastuukuntana.
10.04.23 nimi
Alueiden muodostaminen ja aikataulu
• Sote-alueet tulee muodostaa siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017.
• Perustason ja sote-alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä, joka on jätettävä marraskuussa 2013. Kunnilla on tällöin mahdollisuus esittää näkemyksensä kriteerien perusteella mahdollisesti muodostuvista perustason alueista ja sote-alueista.
• Varsinainen asetus palveluiden järjestämisestä annetaan järjestämislain hyväksymisen jälkeen vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset sote-alueiksi pyydetään siten, että ne ovat valtioneuvoston käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä.
Vastuukuntamalli
• Perustason alueen hallinto edellytetään laissa järjestettäväksi vastuukuntamallilla. Sote-alueella pääsääntö.
• Vastuukuntamallin käyttämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa säädetään sote-järjestämislaissa.
• Lainsäädännössä otetaan huomioon perustuslain asettamat reunaehdot siten, että
1) jokaisella jäsenkunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä;2) äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella;3) yhteisen toimielimen edustuksessa otetaan huomioon jäsenkuntien
poliittinen suhteellisuus; 4) yhteisellä toimielimellä on laaja itsenäinen vastuu päätöksenteosta
sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta;5) yhteisellä toimielimellä on rajattu oikeus päättää omasta
talousarviostaan. Taloudenhoitoa koskevissa säännöksissä otetaan huomioon taloudenhoidon läpinäkyvyys.
6) kunnilla on mahdollisuus sopia edellä mainituista toisinkin.
9
Kuntayhtymämalli
• Kunnat voivat sopia kuntayhtymämallin käyttöönotosta vastuukuntamallin sijasta, jos laajan tason vastuukunnan väestö on alle puolet sote-alueen väestöpohjasta ja vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perustasosta.
• Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella.
10
Sairaanhoitopiirit
• Sairaanhoitopiireillä nyt oleva järjestämisvastuu lakkaa 2016 lopussa ja se siirtyy perustettaville sote-alueille, joilla on järjestämisvastuu laajan perustason palveluista. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien perussopimuksissa on säännöt kuntayhtymän purkautumiseen.
• Sairaanhoitopiirien nykyiset jäsenkunnat ja sote-alueen kunnat voivat sopia siitä, miten sairaanhoitopiirien omaisuus ja vastuut jaetaan uudistuksessa.
• Sote-alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan.
• Jos sote-alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, sairaanhoitopiirien tehtävät, henkilöstä, omaisuus ja vastuut siirtyvät sote-kuntayhtymälle.
• Sairaanhoitopiirien aseman muutoksiin ja purkuihin liittyvät oikeudelliset kysymykset selvitetään uudistuksen jatkovalmistelussa.
11
Yliopistolliset sairaalat
• Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina.
• Yliopistollisten sairaaloiden omistus ja hallinta voidaan uudistuksessa toteuttaa samalla tavalla kuin muidenkin sairaanhoitopiirien sairaaloiden omistus. Kunnat sopivat yliopistollisen sairaalan omistuksen ja hallinnon järjestämisestä.
• Yliopistollinen sairaala on osa sote-alueen palveluista ja toiminnoista vastaavaa infrastruktuuria, jonka operatiivisen ohjauksen toteuttamisesta päättää sote-alue.
• Lisäksi yliopistollisella sairaalalla on kytkentä yliopiston toimintaan. Yliopisto osallistuu edelleen yliopistollisen sairaalan hallintoon ja toimintaan.
12
Metropolialue
• Linjaukset eivät koske metropolialuetta, jonka alueella toteutettavista palveluista päätetään erikseen.
• Metropolialueella lähtökohtana on yleissäännön mukaisesti sote-alueen muodostaminen siten, että vastuukuntana on vähintään noin 50 000 asukkaan kunta.
• Muodostuvan kuntarakenteen pohjalta määritellään erikseen kuntien kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta se, miten sote-alueet muodostetaan niin että ne ovat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen että yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia.
• Sote-alueiden muodostamisessa otetaan huomioon myös metropolialueen ulkopuoliset nykyisen HUS:n jäsenkunnat.
• SDP:n lähtökohtana on, että nykyinen HUS-rakenne säilytetään.
13
Järjestämisvastuu
Järjestämisvastuu tarkoittaa, että järjestämisvastuussa oleva vastaa sosiaali- ja terveydenhuolto-palvelujen1)yhdenvertaisesta saatavuudesta2)tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä3)tuotantotavan päättämisestä4)omavalvonnasta5)kehittämisestä sekä6)kunnan viranomaisille kuuluvan toimivallan käytöstä.
Vastuukunnan tulee järjestää palvelut yhdenvertaisesti kaikille kunnille ja kuntalaisille. Lähipalvelujen saatavuus turvataan järjestämislaissa. Lähipalvelujen turvaamiseksi alueiden tulee laatia suunnitelma.
10.04.23 nimi
Keskustalla kolme vaihtoehtoa-Perussuomalaisilla ei yhtään
Keskustan kolme mallia:•Kuntaliiton malli (=hallituksen malli)•Maakunta-kotikuntamalli / Rehula (kuntayhtymä)•Maakunta-kotikuntamalli / Sipilä (vaalit/valtuusto)
Perusuomalaiset:•Luvattu oma malli, mutta ei mitään valmiina.
10.04.23 nimi
10.04.23
Sote-järjestämislain valmistelu
• Järjestämislakia kirjoittavan työryhmän väliraportti 30.6.2013.
• Perustason ja sote-alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä (marraskuu 2013). Kunnilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä kriteerien perusteella mahdollisesti muodostuvista perustason alueista ja sote-alueista.
• Järjestämislain valmistelu jatkuu syksyllä 2013. Vvuoden vaihteessa työryhmä luovuttaa lakiluonnoksen muotoon kirjoitetun loppuraportin.
• Alkuvuodesta 2014 lakiluonnoksesta kuntien lausuntokierros. Keväällä 2014 lakiesityksen viimeistely ja eduskuntakäsittely.
• Laki voimaan 2015 alusta. Sote-alueet tulee muodostaa siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017. Asetus palveluiden järjestämisestä sekä mihin sote-alueeseen kunnat kuuluvat annettaan järjestämislain hyväksymisen jälkeen vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset sote-alueiksi valtioneuvostolle 2014 loppuun mennessä.
Kiitos!