1

Aikuinen ja sisäkorvaistuteTietoa sisäkorvaistutteesta

2 3

Nykypäivän teknologialla kuuloa voidaan palauttaa

Sisäkorvaistute on tekninen apuväline, jonka avulla kuuloaistia on mahdollista palauttaa. Se on todettu hyväksi kuntoutusmenetelmäksi kuuroille ja vaikeasta kuulovammasta kärsiville lapsille ja aikuisille joka puo-lella maailmaa.

Luettuasi tämän esitteen ymmärrät paljon paremmin, miten sisäkorvaistute toimii. Saat myös tietoa siitä, mitä hyötyjä ja mahdollisuuksia istute voi tarjota.

Kuuroutuminen tai vaikean kuulovamman saaminen sairau-den tai onnettomuuden seurauksena voi olla traumaattinen kokemus. Tämän ei kuitenkaan tarvitse merkitä sitä, että mah-dollisuutta kuulemiseen ei enää ole. Sisäkorvaistute antaa vaikeasti kuulovammaiselle mahdollisuuden kuulemiseen, puhumiseen ja erilaisten ääniympäristöjen kokemiseen.

Sisäkorvaistute luonnollisessa koossaan

SISÄKORVAISTUTTEEN JA KUULOKOJEIDEN EROT.

Kuulokojeet on rakennettu siten, että ne vahvistavat ääntä. Vaikka ne voivatkin vahvistaa äänen moninkertaiseksi, on useimmalla vaikeasta kuulovammasta kärsivällä vaikeuksia kuulla ääntä kirkkaasti ja selkeästi. Sisäkorvaistute on rakennettu siten, että se jäljittelee sisäkorvan toimintaa ja ohittaa sisäkorvan vaurioituneet osat stimuloiden kuulohermoa suoraan.

4 5

Miten normaali kuulo toimii?Jotta ymmärtäisit, miten sisäkorvaistute toimii, kuvailemme ensin normaalin kuulon toimintaa.

HÄMMENNYITKÖ TERMEISTÄ?

Koklea (englanniksi cochlea) on kierukan muotoinen kuulosimpukka, joka sijaitsee sisäkorvassa.

Cochlear (isolla alkukirjaimella) on sisäkorvaistutteita valmistava yritys.

Normaalisti kuulo toimii seuraavien tapahtumien ketjuna:

Ääniaallot kulkevat korvakäytävää pitkin tärykalvoon.

Ääniaallot saavat tärykalvon ja kolme keskikorvanluuta värähtelemään.

Värähtely kulkeutuu sisäkorvan kuulosimpukan nes-teisiin ja se saa simpukassa olevat pienet karvasolut liikkumaan.

Karvasolujen liike tuottaa hermoimpulsseja, jotka lähetetään kuulohermoa pitkin aivoihin, jossa se tulki-taan ääneksi.

1

2

3

4

12

3

4Korvalehti

Korvakäytävä

Tärykalvo

Vasara

Alasin JalustinKuulohermo

Kuulosimpukka(Koklea)

Ulkokorva Välikorva Sisäkorva

6 7

Kuulovamma Ihmisellä katsotaan olevan kuulovamma silloin, kun hän ei aisti ääntä normaalilla tavalla.

ovat paremmat kuin 20 dB, ei kuulonkuntoutustarvetta ole.

Kuulokynnys: matalin eli hiljaisin äänitaso, jolla tietyllä taajuudella oleva ääni kuullaan. Mitä huonompi kuulo, sitä matalammalla kuulokynnys näkyy audiogrammissa. Sisäkorvaistutekäyttäjien kuulokynnys on ennen leikka-usta yleensä hyvin alhaalla audiogrammissa (vaikea tai erittäin vaikea kuulovamma).

Sensorineuraalinen kuulovammaSensorineuraalisiksi kuulovammoiksi kutsutaan kuu-lovammoja, jotka johtuvat vaurioista kokleassa eli kuulosimpukassa tai kuulohermossa. Kuulosimpukan karvasolut voivat olla vioittuneita. Tällöin äänen kul-kuun kuulosimpukasta aivoihin tulee katkos, ja kuule-misprosessi häiriintyy. Sensorineuraalinen kuulovamma voi olla joko synnynnäinen tai myöhemmin kehittynyt. Synnynnäisellä kuulovammalla on usein perinnöllinen tausta, mutta se voi olla myös sikiöaikana tapahtuneiden kehityshäiriöiden seurausta. Myöhemmin kehittynyt kuulovamma voi olla esimerkiksi bakteerin aiheuttaman aivokalvontulehduksen seurausta.

Kuulovammoja on monen asteisia. Kuulovammasi voi olla tasoltaan mitä tahansa lievän tai erittäin vaikean väliltä. Lievässä kuulovammassa käytetään yleensä kuu-lokojetta. Jos kuulovammasi on vaikea tai erittäin vaikea, voi tavallisen kuulokojeen teho olla riittämätön ja siinä tapauksessa sisäkorvaistute saattaa olla sinulle sopiva ratkaisu. Audiologilääkäri tai kuulontutkija osaa kertoa sinulle, mihin kuulosi sijoittuu audiogrammissa.

Mitä audiogrammi eli kuulokäyrä kuvaa?Taajuus: äänen taajuuden yksikkö on hertsi (Hz), joka il-moittaa ääniaaltojen värähtelyn lukumäärän sekunneis-sa – mitä nopeampi värähtely, sitä korkeampi ääni. Tämä esitetään audiogrammikuvan yläreunassa vasemmalta oikealle matalasta taajuudesta korkeaan taajuuteen eli matalista korkeisiin ääniin.

Äänenvoimakkuus: äänenvoimakkuuden yksikkö on desibeli (dB). Voimakkuus esitetään audiogrammikuvan vasemmassa reunassa ylhäältä alas heikosta/hiljaisesta äänenvoimakkuudesta lujaan äänenvoimakkuuteen. Audiogrammin 0-taso vastaa yleensä heikointa ääntä, jonka terve korva pystyy kuulemaan erilaisilla taajuuksil-la. Jos kuulokynnystasot koko taajuusalueelta mitattuna

Arkipäivän ääniä audiogrammissa

Kuul

okyn

nyst

aso

(des

ibel

i)

Taajuus (Hertsi)125 250 500 1 000 2 000 4 000 8 000

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

8

Mikä sisäkorvaistute on?Sisäkorvaistute on keinotekoinen aistinelin, joka kommunikoi hermojärjestelmän kanssa. Istutteen elektrodiketju ympäröi simpukan eli koklean vaurioituneita karvasoluja ja stimuloi kuulohermon säikeitä sähköisten signaalien välityksellä.

Puheprosessori sieppaa äänet ja muuntaa ne kooda-tuiksi digitaalisiksi signaaleiksi.

Puheprosessori siirtää koodatut digitaaliset signaalit kelan läpi ihon alla olevaan istutteeseen.

Istute muuntaa koodatut digitaaliset signaalit sähkö-signaaleiksi ja lähettää ne kuulosimpukassa sijaitsevalle elektrodiketjulle.

Istutteen elektrodit stimuloivat sisäkorvan kuuloher-moa, joka välittää signaalit aivoihin kuuloaistimuksen tuottamiseksi.

Voit säädellä kuulemistasi kaukosäätimen avulla tai suoraan puheprosessoristasi.

Sisäkorvaistute on suunniteltu siten, että se mahdol-listaa optimaalisen puheen ymmärryksen, mutta myös ympäristön äänet kuuluvat hyvin.Sekä lapset että ai-kuiset voivat näin olla aktiivisia ympäristönsä jäseniä ja osallistua sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kun aikuinen saa sisäkorvaistutteen, hänen on helpompi olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa niin työpaikalla kuin sosiaalisissa tilanteissa. Pieniltäkin tuntuvat asiat, kuten perheen keskusteluhetket ruokapöydän äärellä, ovat jälleen mahdollisia.

Sisäkorvaistutejärjestelmässä on sekä sisäisiä että ulkoisia osia:

Puheprosessorin lähetinkelaa pidetään korvan takana. Istute sijoitetaan ihon alle, korvan taakse.

1

2

3

4

5

A

B

A B

1

2

3

4

5

C

C

10 11

Onko sisäkorvaistute sopiva vaihtoehto?Jotta saataisiin selville onko sisäkorvaistute sinulle sopiva vaihtoehto, on ensin otettava yhteys terveyskeskuksen/yksi-tyisen lääkäriaseman lääkäriin, joka ohjaa tarkempiin tutki-muksiin alueen kuuloasemalle. Sieltä saat tarvittaessa lähet-teen sisäkorvaistutteisiin erikoistuneeseen yliopistolliseen sairaalaan. Tutkimusten jälkeen selviää, onko sisäkorvaistute sinulle sopiva vaihtoehto. Tärkeitä kysymyksiä ovat:

• Onko sinulla vaikea tai erittäin vaikea kuulovamma molemmissa korvissa?

• Onko kyseessä sensorineuraalinen kuulovamma?

Jos olet asiasta epävarma, pohdi vielä seuraavia kysymyksiä:• Oletko riippuvainen huulilta luvusta puhetta ym-

märtääksesi?• Onko sinulla vaikeuksia käyttää puhelinta?• Onko sinun vaikea kuulla puhetta, vaikka käytät kuu-

lokojetta?• Onko kuuloasi joskus stimuloitu (oletko käyttänyt

kuulokojetta)?

Sensorineuraalinen kuulovamma johtuu lähes aina si-säkorvan karvasolujen tuhoutumisesta. Ääni koetaan tuolloin heikkona ja epäselvänä. Kuulokoje vahvistaa ääntä, ja tämä auttaa silloin kun karvasoluja on tuhou-tunut vain jonkin verran. Jos karvasoluja on jäljellä vain vähän, ei kuulokojeen tuottama stimulaatio ole riittävää puheen ymmärtämiseksi. Tuolloin voi olla aika pohtia sisäkorvaistutetta.

Sisäkorvaistute ei vahvista ääntä – se kuljettaa ”ää-nen” vaurioituneiden kohtien ohi ja stimuloi kuuloher-moa sähköisesti, jolloin puheesta ja äänestä tulee sel-keää ja helposti ymmärrettävää.

Jotta sisäkorvaistutteen avulla pystyy kuulemaan, tulee kuulohermon ja aivojen kuulokeskuksen toimia hyvin. Mitä vähemmän aikaa korva on ollut toimima-ton, sitä paremmat ovat edellytykset hyvien tulosten saamiseksi

Kuulon lisäksi arvioidaan monia muitakin taustate-kijöitä, kuten terveydentilaa, ikää ja kuulohistoriaa. Ikä ei ole ratkaiseva tekijä, mutta kuuntelemisen opettelu implantin avulla vaatii harjoittelua ja voimia. Erityyppiset sairaudet eivät ole esteenä, mikäli ne ovat hallinnassa.

12 13

Egon on aina nauttinut nikkaroinnista. Tästä näkyy tyylikkäitä merkkejä hänen vuonna 1939 rakennetusta talossaan, jossa hän asuu vaimonsa kanssa. Hän pitää kaikenlaisesta puuhastelusta ja auttaa vaimoaan tämän taideteosten kanssa, joita löytyy ympäri taloa.

Egon on toiminut suuren osan elämästään hammas-lääkärinä ja epäileekin kuulovammansa olevan tämän seurausta. Korkeataajuuksisten porien vihlova ääni on jättänyt jälkensä. Egon ei ainoastaan menettänyt kuu-loaan, vaan hänelle kehittyi samanaikaisesti vaikea tin-nitus.

– Ihmettelin jatkuvasti, missä hyttynen oikein inisee, mutta mitään hyttystä ei koskaan ollut mailla eikä hal-meilla, kertoo Egon. Samoihin aikoihin myös arkipäivän tilanteissa alkoi usein syntyä väärinkäsityksiä.

– Kun joku ei kuule kunnolla, on hyvin tärkeää puhua erittäin selkeästi. Sitä yrittää pysytellä mukana ja vetää johtopäätöksiä, mutta ne menevät usein väärin ja tuol-loin tuntee olonsa hieman typeräksi.

Egon sai aluksi kuulokojeen, mutta viiden vuoden päästä hänen toinen korvansa oli kokonaan kuuroutunut. Vuonna 2003 hän sai ensimmäisen sisäkorvaistutteen-sa. Jotta hän pärjäisi tinnituksensa kanssa, myös toiseen korvaan operoitiin istute vuonna 2007. Kaksi istutetta toimivat odotetulla tavalla ja Egon koki elämänlaatunsa kohoavan merkittävästi. Nykyään hän voi unohtaa tin-nituksensa ja hän myös kuulee paljon paremmin, mistä suunnasta ääni tulee. Musiikki, tavalliset ääniympäristöt ja tv:n katselu tuntuvat taas miellyttäviltä. Ennen istu-tetta Egonin oli mahdotonta saada selvää televisiosta kuuluvasta puheesta ja tavallisen uutislähetyksen seu-raaminen oli mahdotonta.

Egon Kärnbo– Pystyin seuraamaan ainoastaan tekstitettyjä ohjelmia, kertoo Egon.

Into nikkarointia kohtaan tuo elämäniloa Egonin ar-keen. Hänen itse rakentamansa suuri, englantilaistyyli-nen huonekalu koristaa heidän kotiaan. Vapaa-aikanaan Egon myös puuhailee lastenlastensa kanssa ja toimii ak-tiivisesti seurakunnassaan.

14 15

Jalkapallo on aina ollut tärkeä osa Jakobin elämää. Kiinnostus syttyi jo kolmen vanhana hänen kotikau-pungissaan Borlängessä. Tänään Jacob on 22-vuotias ja opiskelee Lundin yliopistossa insinööriksi maanmittaus pääaineenaan.

Jacobin ollessa 11-vuotias tapahtui jotain, mitä ei tähänkään mennessä ole osattu selittää. Hänen he-rättyään aivan tavallisena aamuna hän oli menettänyt noin 70 prosenttia toisen korvansa kuulosta. Lääkärit olivat ymmällään lukuisten testien jälkeenkin. Vuotta myöhemmin sama tapahtui uudelleen, mutta tuolloin Jakobin korva kuuroutui kokonaan ja terveeseen korvaan tuli vaikea kuulonalentuma.

Jakob sai pian kuulokojeen kokeiltavakseen, mutta tulokset eivät olleet toivotunlaisia. Vuonna 1998 Jako-bin toiseen korvaan operoitiin sisäkorvaistute ja tulokset olivat onnistuneet. Jakob koki äänen alkuun ”robotti-maiseksi”, mutta tämä on mennyt ajan myötä ohi ja tänään Jakob kuulee suurimmaksi osaksi samoin kuin ennen kuulon menetystä. Ajan myötä kypsyi päätös siitä, ettei toiseen korvaan asenneta istutetta. Tänään Jakob on hyvin tyytyväinen sisäkorvaistutteeseensa eikä kadu päätöstä.

Kyky kuulla ja puhua oli luonnollinen osa Jakobin elä-mää ennen kuulon menetystä. Näin ollen hänellä ei ole ollut ongelmia sopeutua uudentyyppiseen kuulemiseen eikä kuulovamma vaikuta hänen puheeseensa.

Elämänlaatu on löytynyt uudelleen niin sosiaalisessa elämässä kuin myös opiskelun suhteen. Hän on iloinen päästyään eroon huulilta luvusta. Joskus luennoilla on vaikea kuulla ja on tilanteita, joissa ääntä on vaikea ym-märtää, mutta tämä helpottuu induktiosilmukan avulla tai asettumalla riittävän lähelle puhujaa.

Opiskelut Lundin yliopistossa ovat tällä hetkellä jalka-palloinnostusta tärkeämpiä. Jakob pohti pitkään, meni-sikö kuulovammaisille tarkoitetulle luokalle, mutta tuli lopulta siihen päätökseen että kuulee riittävän hyvin pystyäkseen seuraamaan tavallista opetusta. Opiskelu sisäkorvaistutteen kanssa ei ole ollut mikään ongelma.

Ja entäs jalkapallo? Vaikka harjoittelu ei olekaan enää yhtä vakavahenkistä kuin ennen sisäkorvaistutetta, jol-loin hän pelasi kuurojen maajoukkueessa, on intohimo yhä säilynyt ja nykyään Jakob pelaa aktiivisesti yliopis-tonsa joukkueessa.

Jakob Mattsson

16 17

Carina SäfströmCarina on hyvin kiinnostunut moottoripyöristä ja liik-kuu aktiivisesti samanhenkisten ihmisten kanssa. Minun maailmani on kuuleva, ajattelee Carina. Ja tämä ajatus motivoi hänet menemään sisäkorvaistuteleikkauk-seen.

Kuulo-ongelmat ovat yleisiä Carinan suvussa. Jopa seitsemällä hänen äitinsä sisaruksesta on ongelmia kuu-lon kanssa ja neljällä heistä on sisäkorvaistute. Carina kävi koulunsa ilman suurempia ongelmia vaikka hänen kuulonsa alkoikin alentua jo kuusitoistavuotiaana. En-simmäisen kuulokojeensa hän sai aikuisiällä, samoihin aikoihin kun hän sai poikansa. Sen avulla hän ei kuiten-kaan kuullut enempää ääntä – koje vain vahvisti niitä ääniä, joita hän jo kuuli ja tämä väsytti Carinaa.

Carina leikattiin kaksi vuotta sen jälkeen, kun hänen äidilleen oli asetettu sisäkorvaistute. Hän oli päättänyt olla kuuleva aivan niin kuin maailma, jossa hän elää. Kuulo ei palautunut heti leikkauksen jälkeen, vaan ää-nen määrä lisääntyi ajan myötä. Viikko puheprosesso-rin sovituksen jälkeen hän koki suurimman osan äänistä feminiinisiksi – tämä johtui siitä, ettei hän ollut kuullut korkeataajuuksisia ääniä pitkiin aikoihin.

Se, että Carina pystyi jälleen kuulemaan, merkitsi suurta muutosta koko perheelle. Lapsilla kesti kauan tottua siihen, ettei heidän enää tarvinnut lopettaa pu-humista jos katsekontakti katosi, ja Carinan piti kehottaa heitä monta kertaa jatkamaan puhetta. Carina kokee puhelinkeskustelut vielä hieman epämukavina, mutta on joka kerta siinä onnistuttuaan iloisesti yllättynyt.

Suurin etu kuulemissa on toki se, että hän pystyy kuulemaan perheensä äänet, mutta se helpottaa myös hänen työelämäänsä ja häntä aiemmin vaivannut vä-symys on vähentynyt merkittävästi. Sisäkorvaistute ei tuota Harley Davidsonilla ajamiseenkaan Carinalle ongelmia – se mahtuu hyvin kypärän alle, ei ole tiellä

ja se leikkaa pois kaikki liian kovat moottorin äänet. Ke-sät hän viettääkin mielellään miehensä kanssa heidän moottoripyöriensä parissa ja he käyvätkin paljon erilai-sissa moottoripyörätapaamisissa. Myös innostus mu-siikkia kohtaan on jälleen palannut ja Carina kuuntelee mielellään musiikkia autossa.

Ennen sisäkorvaistutetta hän erotti kuulokojeen avul-la 10 – 16 prosenttia yksitavuisista sanoista. Nyt hän ym-märtää noin 60 prosenttia yksitavuisista sanoista ja 95 prosenttia lauseista.

18 19

Mikael SturénKaikkein hienointa on se, että voi jälleen kuulla läheis-tensä äänet ruokapöydän ympärillä, kertoo Mikael.

Matkustelu, uusien kokemusten saaminen ja luonnos-sa liikkuminen ovat aina olleet tärkeitä asioita Mikaelille. Eräällä matkallaan hän sitten sairastui ja alkoi menettää kuuloaan. Lääkärit eivät tarkkaan tiedä, mitä tapahtui, mutta Mikaelin korvan värekarvojen toiminta alkoi hei-kentyä. Kuulo huononi asteittain vuosien aikana – ensin oikeasta, sitten vasemmasta korvasta ja Mikael menetti myös tasapainoaistinsa. Tästä tuli seurauksia niin työ- kuin yksityiselämässä. Mikael ei pystynyt keskustele-maan tavallisesti perheensä, ystäviensä tai työkaverei-densa kanssa ja tämä oli kaikille raskasta.

Mikael sai ensimmäisen kuulokojeensa 40-vuotiaana ja se auttoi vahvistamaan niitä ääniä, joita hän pystyi kuulemaan. Kuulokojeet kuitenkin väsyttivät häntä kor-keiden kynnysarvojen vuoksi. Tuona aikana Mikael oppi lukemaan huulilta sekä tulkitsemaan ihmisten eleitä ja liikkeitä ja tarkkailemaan niiden avulla, oliko heillä jotain tärkeää sanottavaa.

Vaikeina aikoina hevoset ovat olleet tärkeitä Mikaelille niin ystävinä kuin tervehtymisen apuna. Hän ei pysty seisomaan ilman kiintopistettä ja sulkiessaan silmänsä hän saattaa kaatua. Magni-hevosen selässä istuminen on hieman parantanut Mikaelin tasapainoa, mutta se mer-kitsee hänelle myös rentoutumista arjen keskellä – hän kokee saavansa hevosilta ymmärrystä ja tukea.

Työelämässä Mikaelin oli aina vain vaikeampi seurata keskusteluja ja puheluita, jonka vuoksi hän ryhtyi viesti-mään yhä enemmän sähköpostin ja tekstiviestien avul-la. Syyskuussa 2007 Mikaelille laitettiin sisäkorvaistute. Hän oli hyvin tietoinen siitä, että tulokset vaihtelevat yksilöiden välillä ja näin ollen saattaisi kestää, ennen kuin toivotunlaisiin tavoitteisiin päästäisiin. Mikael alkoi kuul-la ääntä välittömästi käynnistyksen yhteydessä, mihin sairaalainsinööri suhtautui alkuun epäilevästi. Useiden testien jälkeen oli selvää, että Mikael pystyi kuulemaan

ja vieläpä erittäin hyvin. Hän kokee saaneensa istutteen avulla ainakin 20 vuotta takaisin.

Jokapäiväinen elämä on muuttunut istutteen myötä ja elämänlaatu on löytynyt uudelleen. Vaikka sähköposti ja tekstiviestit ovatkin Mikaelista edelleen mukavia vies-tintäkeinoja, on työelämä helpompaa kun voi taas puhua puhelimessa ja keskustella työkavereiden kanssa. Suu-rimmat hyödyt löytyvät toki kuitenkin yksityiselämän puolelta. Suurin osa ihmisistä pitää itsestäänselvyytenä keskusteluhetkiä perheenjäsenten kanssa ruokapöytään kokoontuessa – nyt ne ovat jälleen osa myös Mikaelin elämää. Konserttien kaltaiset nautinnot rikastuttavat arkipäivää.

– En ole päässyt nauttimaan musiikkikokemuksista 20 vuoteen ja nyt kävin kuuntelemassa filharmonista orkesteria. Se ei olisi ollut mahdollista ilman istutetta, toteaa Mikael.

20 21

Millaiset odotukset aikuisella tulisi olla sisäkorva-istutetta kohtaan ja miten erilaiset lähtökohdat vaikuttavat?Sisäkorvaistutteen avulla saatavia tuloksia ei voida var-muudella tietää etukäteen. Tulokset riippuvat monista eri tekijöistä. Tärkeä seikka on se, kuinka kauan kuuro-us/vaikea kuulovamma on kestänyt. Kuulohermo ja ai-vojen kuulokeskus ovat toimintakykyisiä vielä pitkään sen jälkeenkin, kun karvasolut ovat vaurioituneet. Mutta mitä vähemmän aikaa ehtii kulua, sitä paremmat ovat mahdollisuudet saada hyviä tuloksia sisäkorvaistutteen avulla.

Kuunteleminen sisäkorvaistutteen avulla on uuden-lainen tapa kuulla, ja siihen voi olla vaikeaa sopeutua, jos on tottunut siihen että äänen tulisi kuulostaa tie-tynlaiselta.

Kuulokeskuksen henkilöstö auttaa uusien ääniaisti-musten tulkitsemisen opettelussa ja näin ääni kuulostaa jatkossa luonnollisemmalta. Ennen leikkausta tehtävi-en tutkimusten yhteydessä keskustellaan myös niistä odotuksista, joita sisäkorvaistutehoitoa harkitsevalla on istutetta kohtaan. Sisäkorvaistutetta tarjotaan kuntou-tusmuodoksi heille, joilla katsotaan olevan hyvät edel-lytykset onnistuneiden tulosten saamiseksi.

Sisäkorvaistutteen saaminenSisäkorvaistutteen leikkaamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat kehittyneet vuosien saatossa. Yli 150 000 vaikeasta kuu-lonalentumasta kärsivää tai kuuroa on jo läpikäynyt prosessin.

Kuinka prosessi etenee, kun kyseessä on äkillinen kuulonalentuma tai progressiivinen kuulonalen-tuma?Äkillisen kuulonalentuman yhteydessä on syytä ha-keutua korvalääkärin tutkimuksiin niin nopeasti kuin mahdollista. Tutkimuksissa selvitetään, miten vaikeas-ta kuulonalentumasta on kyse ja pyritään selvittämään siihen johtaneet syyt. Jos kuulonalentuma on pysyvä ja vaikea, voi sisäkorvaistute olla sopiva kuntoutusmuoto. Kuulohermon ja aivojen kuulokeskukseen kulkevien her-mojen tulee myös olla toimivia. Tämä selvitetään joko magneettiresonanssikuvauksen tai tietokonetomografi-an avulla sekä erilaisten elektrofysiologisten mittausten kautta.

Äkillinen kuulon menetys merkitsee suurta muutosta sekä henkilölle itselleen että hänen läheisilleen. Kuulon-kuntoutuksessa huomioidaan myös kuurouden psyko-sosiaaliset seikat ja niihin annetaan tukea

Kun kyseessä on progressiivinen kuulonalentuma eli ajan myötä heikkenevä kuulo, on hoitosuhde kuulo-keskuksen kanssa yleensä jatkunut jo pitkään ja voi olla aika pohtia, olisiko sisäkorvaistute sopiva vaihtoehto. Tällöin mietitään varsinkin sitä, miten hyvä puheenero-tuskyky on tehokkaimpia kuulokojeita käytettäessä. Jos puheenerotuskyky on heikko, ovat sisäkorvaistutetutki-mukset tarpeen. Nämä koostuvat sekä lääketieteellisistä tutkimuksista kuten magneettiresonanssikuvauksesta tai tietokonetomografiasta ja elektrofysiologisista mit-tauksista että psykososiaalisista arvioinneista.

22 23

istutetta saatetaan harkita esim. kuulonäkövamman tai aivokalvontulehduksen ollesssa kyseessä.

Bilateraalisen implantoinnin etuja ovat:• Suurempi toimintavarmuus• Paremmat valmiudet puheen ymmärtämiseen joka- päiväisissä tilanteissa• Kuuleminen meluisissa ympäristöissä helpottuu• Paremman kuulemisen seurauksena:– äänen suunnan tunnistaminen on helpompaa.– tuntuma ympärillä olevaan äänimaailmaan on selke-

ämpi ja miellyttävämpi.– on helpompi keskittyä niihin ääniin, joita haluaa

kuulla.

Mitkä ovat yleisimmät kuurouden syyt aikuisi-ällä?Monet aikuisiällä syntyneet kuulonalentumat johtuvat geneettisistä syistä. Tyypillisintä on kuitenkin se, ettei syytä varmuudella saada selville.

Eräät melko yleiset sisäkorvan sairaudet voivat aihe-uttaa vaikeita kuulonalentumia. Näitä ovat Menièren tauti ja otoskleroosi.

Kuulonalentuma voi olla myös ulkoisten tekijöiden seurausta. Äärimmäisen kovat äänet, räjähdykset ja kallonmurtumia aiheuttavat tapaturmat voivat vahin-goittaa kuuloa. Niin virusten kuin bakteerienkin aihe-uttamat infektiot voivat vaikuttaa kuuloon. Bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus on vakava sairaus, joka saattaa vaurioittaa kuuloa pahoin mikäli hoitoa ei päästä aloittamaan hyvin nopeasti.

Millainen on prosessorin ohjelmointiprosessi?Puheprosessori sovitetaan sisäkorvaistuteklinikalla noin kuukausi leikkauksen jälkeen. Tuolloin testataan, millai-sia stimulointitasoja tarvitaan jotta heikoista äänistä saadaan selvää ja vastaavasti se, kuinka kova ääni voi olla ilman että se tuntuu epämiellyttävältä. Tämä tehdään äänialue/kanava kerrallaan ja se tuntuu usein saman-laiselta kuin aiemmin tehdyt kuulotestit. Tämän jälkeen käyttäjällä on mahdollisuus kuulla ensimmäistä kertaa, miltä ääni kuulostaa istutteen avulla kun kaikki äänialu-eet/kanavat aktivoidaan samanaikaisesti ja mikrofonien poimima ääni voidaan kuulla. Ääniä opetellaan aluksi kuulemaan yksi kerrallaan ja matalalla tasolla. Tasoja nostetaan vähitellen, kun ääneen – ja siihen, miltä se kuulostaa – on totuttu. Samalla käydään läpi prosesso-rin toiminnot ja käyttäjä voi ottaa prosessorin mukaansa. Kuulokeskuksen henkilökunnan kanssa on mahdollista keskustella omista tuntemuksistaan ja he myös antavat vinkkejä kuulemisen harjoitteluun.

Yleensä ensimmäisten viikkojen aikana tarvitaan 3–5 säätökertaa, jotta sopivat tasot löydetään. Tämän jäl-keen tarvitaan vain aikaa ja harjoittelua, jotta kaikki äänet opitaan tulkitsemaan. Seuraava tarkistuskäynti on yleensä noin puolen vuoden kuluttua jos kaikki on sujunut odotusten mukaisesti.

Tämän jälkeen aikuiset käyvät klinikalla seuraavan kerran yleensä vuoden päästä. Jatkossakin vuosittaiset seurantakäynnit ovat useimmiten riittäviä.

Onko bilateraalinen (eli molemminpuolinen) implantointi käytäntönä aikuisilla?Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä lasten bilate-raalisen implantoinnin suhteen. Joissain maissa myös aikuiset saavat molemminpuolisen istutteen. Monet tutkimustulokset osoittavat, että molemminpuolisella kuulemisella saavutetaan hyötyä. Suomessa aikuiset saavat pääsääntöisesti yhden istutteen tiettyjä eri-koistapauksia lukuunottamatta ja molemminpuolista

24 25

Mitä sisäkorvaistute merkitsee jokapäiväisessä elämässä?Voit kuulla kaikki taajuusalueet: niin linnun laulun, tuu-len suhinan kuin myös tärkeät liikenteen ja hälytysten äänet.

Puheen ymmärryksesi voi parantua merkittävästi, minkä seurauksena kommunikointimahdollisuutesi pa-lautuvat suurilta osin. Monet sisäkorvaistutekäyttäjät voivat käyttää puhelinta muiden kanssa keskustellak-seen. Parantuneen kuulon ansiosta säätelet hyvin myös omaa ääntäsi, joka kuulostaa luonnollisemmalta. Pa-remman puheenerotuskyvyn seurauksena keskustelu sujuu nopeammin ja näin ollen sosiaalinen kanssakäy-minen on miellyttävää.

Parantuneet kommunikointimahdollisuudet antavat vapautta, kun et enää ole riippuvainen toisista selvitäk-

Sisäkorvaistutteen hyödytSisäkorvaistutteen avulla voidaan palauttaa kuuloaistia eri syistä kuulonsa menettäneille aikuisille.

sesi jokapäiväisistä asioista. Voit esimerkiksi matkustella yksin. Jos olet työikäinen, voit jatkaa ammatissasi ja olla taloudellisesti riippumattomampi. Perheen piirissä voit nauttia lastesi ja lastenlastesi seurasta eri tavalla ja myös matkustelu ja sosiaalinen elämä on vaivattomampaa.

Monet sisäkorvaistutekäyttäjät ovatkin kertoneet, että juuri mahdollisuus seistä omilla jaloillaan on istut-teen suurin etu.

26 27

1700-lopulla: Italialainen tiedemies Alessandro Volta stimuloi korvaa staattisella sähköllä ja kuuli “poreilevia” ääniä.

1850: Ranskalainen Duchenne kokeili kuulonsa stimu-lointia vaihtovirralla ja kuuli ääniä, joiden kuvaili kuulos-tavan hyönteisten pörinältä.

1930-luku: Tutkijat havaitsivat, että sähkövirran avulla voidaan aikaansaada kuuloaistimuksia.

1957: Kaksi ranskalais-algerialaista kirurgia saivat po-tilaan kuulemaan ja erottamaan yksinkertaisia sanoja, kuten ”mama”, ”papa” ja ”haloo” yhdistämällä sähköisiä elektrodeja kuulohermoon.

Sisäkorvaistutteen historia

Sisäkorvaistute on australialaisen tutkijaprosessorin Graeme Clarkin 1960- ja 70-luvuilla suorittaman käänteentekevän tutkimustyön tu-losta. Hänen tutkimustaan edeltää pitkä historia.

1700 – 1950Varhaisten kuulokokeilujen aikaa

1970Clark työskentelee useampikanavai-

sen laitteen kehittämisen parissa. 1980 – 1990Cochlear lanseerasi Nucleus 22®

-implantin, ensimmäisen 22- kanavaisen istutejärjestelmän

NykypäiväUutta tekniikkaa kehitetään jatkuvasti

1977: Clark sai luonnossa ratkaisevan idean: hän löysi rannalta ihmiskorvaa muistuttavan simpukan ja pujotti ruohonkorren vaivatta sen sisään. Näin hän päätyi muo-toilemaan ruohonkortta muistuttavan elektrodin, joka sopisi joustavasti ihmiskorvan simpukkaan.

1978: Clark implantoi laitteen australialaiselle potilaal-le. Mies pystyi kuulemaan ulkoapäin tulevia ääniä, kuten tunnistamaan joitain musiikkikappaleita, muttei omaa ääntään. Laitteisto tarvitsi vielä kehittämistä.

1983: Cochlear lanseerasi Nucleus® 22-implantin, joka oli ensimmäinen 22-kanavainen sisäkorvaistutejärjes-telmä.

1990: FDA salli yli kaksivuotiaiden lasten implantoinnin.

1995: Suomessa operoitiin ensimmäiset monikanavai-set istutteet.

2002: FDA laski implantoinnin alaikärajan 12 kuukau-teen.

2003: Implantointeja on tehty poikkeuksellisesti jopa vain puolen vuoden ikäisille lapsille mm. niissä tapauk-sissa, kun kuulon menetys on ollut aivokalvontulehduk-sen seurausta. Professori Clark kutsuttiin kunniajäseneksi The Royal Society of Medicineen ja pääsi näin muiden johtavien tiedemiesten, kuten Sigmund Freudin, Charles Darwinin ja Louis Pasteurin joukkoon.

2010: Cochlearin sisäkorvaistutteita käyttää noin 150 000 ihmistä ympäri maailman.

1984: Suomessa operoitiin ensimmäiset yksikanavaiset istutteet.

1985: The United States Food and Drug Administration (FDA) hyväksyi Clarkin keksinnön aikuisten implantoin-tiin. Ensimmäinen lapsipotilas sai istutteen. Käyttäjien puheenerotuskyky oli tällöin keskimäärin yli 85 %.

1964: Tri Simmons Standfordin Yliopistosta onnistui implantoimaan kuusi elektrodia, joiden avulla potilas pystyi kuulemaan yksinkertaisia ääniä.

1970-luku: Clark kehitti useampikanavaista, kuulosim-pukkaa stimuloivaa laitetta.

28 29

Cochlear Nordic ABTäältä löydät mm. tietoa tuotteistamme, tuotetukea ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.www.cochlear.fi

Lisätietoa

Bilateraalinen implantointi: istute asennetaan mo-lempiin korviin.

CE-merkintä: Euroopassa myytävien tuotteiden yhtei-nen laatustandardimerkintä.

C-taso: voimakkain sähköinen stimulointitaso, jota voidaan käyttää puheprosessorin säätämisessä. Tasoa voimakkaammat äänet tuntuvat käyttäjästä epämiel-lyttäviltä.

dB(desibeli): äänenvoimakkuuden yksikkö.

Dynaaminen alue: äänialue, jonka istutteen käyttäjä kuulee.

Karvasolut: kuulosimpukassa sijaitsevat hermosolut.

Koklea: kuulosimpukka, sisäkorvassa sijaitseva kieru-kanmuotoinen ontelo, jossa ääni normaalissa kuulemi-sessa muuntuu sähköisiksi impulsseiksi.

Koodausstrategia: strategia, jolla puheprosessori ohjaa implanttia stimuloimaan kuulohermoa.

Kuuloluut: keskikorvan luut (vasara, alasin ja jalustin), jotka siirtävät äänen/tärykalvon värähtelyn sisäkor-vaan.

Kuulontutkija: henkilö, joka mm. suorittaa kuuloteste-jä sekä sovittaa kuulokojeita.

Lähetinkela: ulkoinen osa, joka siirtää signaalit pu-heprosessorista istutteeseen.

MAP: puheprosessorin ohjelma/äänikartta

Progressiivinen kuulovamma: ajan myötä heikkenevä kuulo.

Puheprosessori: sisäkorvaistutejärjestelmän osa, joka vastaanottaa äänen ja muuttaa sen koodatuiksi digi-taalisiksi signaaleiksi.

Sensorineuraalinen kuulovamma: sisäkorvan tai kuu-lohermon ongelmista aiheutuva kuulovamma.

Sisäkorva: muodostuu kahdesta osasta, tasapainoeli-mestä ja kuuloelimestä eli kuulosimpukasta.

Tietokonetomografia: sisäkorvan röntgentutkimus. Yksi ennen sisäkorvaimplantointia suoritettavista tut-kimuksista.

T-taso: ”kynnystaso”, heikoin sähköinen signaali, joka aikaansaa ääniaistimuksen.

Sanastoa

Olemme tehneet parhaamme, ettemme tässä esitteessä kuor-mittaisi sinua liian suurella tietomäärällä. Lisätietoja löydät mm. seuraavista internet-lähteistä.

Kuuloliiton CI-toimikuntaTäältä löydät tietoa sisäkorvaistutteesta, saat tietoa istutteen saaneiden kokemuksista ja löydät hyödyllisiä linkkejä.www.sisakorvaistute.fi

Tietoa Internetissä:

30 31

Muistiinpanoja

Cochlear and the elliptical logo are trademarks of Cochlear Limited.

Cochlear Nordic AB Myyrmäentie 2 B01600 Vantaa Puh: 07310 101556/557 Fax: 09 4543370 E-mail: finland@cochlear.comwww.cochlear.fi

Gra

fic p

rodu

ctio

n: X

trov

ert M

edia

, ww

w.x

trov

ertm

edia

.se;

Got

henb

urg

2010