Kala & KauppaAjankohtaista tietoa kalatuotteista,kalan käsittelystä, myynnin kehityksestä ja uusista myyntivinkeistä.

2/2017

Lohikunnan uusi suunta

Herkkuja särkikaloista

Syödään yhdessä

Kala, kesä ja grillaus!

2 3

Kalankasvattajien osuuskunnaksi ja jä-senyritysten kasvat-taman kalan markki-nointikanavaksi alun perin perustettu Lo-

hikunta toimii edelleen osuuskunta-na, mutta jäsenmäärä on supistunut reilusta 100:sta jäsenestä 17 jäseneen.

– Se ei tarkoita, että Lohikunta myisi kalaa murto-osan vanhoihin aikoihin verrattuna. Kala-ala on vain muuttunut ja keskittynyt voimak-kaasti. Yrityksiä on vähemmän, mutta niiden tuotanto on suurem-paa, sanoo kesällä 2016 Lohikunnan toimitusjohtajana aloittanut Heikki Mäkinen.

Lohikunnan kautta kulkee mark-kinoille noin 1,5 miljoonaa kiloa osuuskunnan jäsenyritysten kirjoloh-ta. Se on yli kymmenesosa Suomen tuotannosta. Lohikunnan liikevaih-to oli viime vuonna yli 9 miljoonaa euroa ja kasvua tuli edellisvuoteen verrattuna yli 30 prosenttia.

Ennen Lohikuntaa Mäkinen teki ansiokasta uraa lakimiehenä.

– En silti ollut ummikko kala-asioissa, sillä hoidin pitkään monia Lohikunnan lakiasioita ja pystyin seuraamaan alaa ja yritystä sivusta. Lohikunnan pitkäaikainen vetäjä ja nyt eläkkeellä oleva Hans Berglund tuli tutuksi jo 1990-luvun alusta, Mä-kinen kertoo.

Brändi kuntoon

Mäkinen pestattiin Lohikuntaan luotsaamaan kunniakasta yritystä uusille urille.

– Kun ala muuttuu, yrityksen on

muututtava siinä mukana. Lohikun-nalla on nyt uusi strategia, jonka mukaan haemme kasvua lisäämällä omaa jalostusta, kansainvälistymällä ja panostamalla vientiin. Lohikun-nalla on pitkät perinteet viennis-tä 1990-luvulta, erityisesti Japanin markkinoista, joille olemme vuosien tauon jälkeen päässeet taas mukaan.

Lohikunta tulee taasVuonna 1975 perustettu turkulainen Lohikunta on elänyt vahvasti suomalaisen kalankas-vatuksen ja kalatukkukaupan ylä- ja alamäet. Nyt mittarit osoittavat vahvasti yliviistoon. Lohikunta aikoo menestyä jatkossa laadulla ja hyvillä tuotteilla. Lohikunnan kirjolohelle on löytynyt kysyntää Japanista asti.

” Lohikunnalla on nyt uusi strategia, jon-ka mukaan haemme kasvua lisäämällä

omaa jalostusta ja kansain-välistymällä.

Heikki Mäkinen johtaa perinteikästä Lohikuntaan uuteen kasvuun muun muassa viennin avulla.

Lohikunnan Dao Ngyen siirtää kirjolohifileitä fileointilinjalta laatikoihin.

>>

54

Norjan lohen korkea markkinahin-ta avaa ovia myös muille lohikaloil-le, niinpä laadukkaalla suomalaisella kirjolohella on hyvä tilanne maail-manmarkkinoilla, sanoo Mäkinen.

Lohikunnassa panostetaan brän-diin, johon on yhdistyttävä moittee-ton ja asiakkaiden odotukset ylittävä laatu. Se vaatii Mäkisen mukaan tuotannolta tinkimätöntä toimintaa strategian mukaisesti. Lohikunnan pakattujen tuotteiden ulkoasu on jo uudistettu, jotta ne erottuvat eduk-seen kauppojen tiskeillä. Toimitus-varmuus ja sujuvat kuljetusratkaisut ovat myös tärkeä osa Lohikunnan brändiä.

Lohikunnan logon yhteydessä ole-va slogan ”My Kiss is Kirjolohi” on rekisteröity tavaramerkiksi. Slogan on johdettu kirjolohen tieteellisestä nimestä, joka on Oncorhynchus my-kiss. Logo on otettu käyttöön kulutta-japakkauksissa jo viime syksynä, ja se tulee näkymään myös tämän kevään aikana markkinoille tulevissa uusissa tuotteissa.

– Myös slogan ”punaista kultaa Suomesta” on rekisteröity Lohikun-nan tavaramerkiksi. Sitä tullaan käyt-

tämään erityisesti vientikaupassa, selvittää Mäkinen.

Lisää omia tuotteita

Alkuvuodesta Lohikunnassa tehtiin merkittävä muutos toiminnassa, kun aiemmin ulkoistettu kalojen fileointi ja jalostus otettiin taas omiin hoiviin.

– Jalostuksen ulkoistaminen oli aiemmin järkevää mutta nyt meillä on oltava tuotanto kokonaan omis-sa käsissä laadun varmistamiseksi ja brändilupauksen lunastamiseksi, Mäkinen sanoo.

Lohikunnan tuotantotiloissa Tu-run sataman tuntumassa fileerataan kirjolohta sekä jonkun verran norja-laista lohta ja luonnonkalaa. Fileistä osa menee vähittäiskauppoihin, osa taas jatkojalostetaan suikaleiksi ja kuutioiksi. Merkittävimmät asiakas-

ryhmät ovat kuitenkin muut tukut ja jalostusyritykset.

– Uutena tuotteena alamme tuot-taa määräpainokokoon leikattuja annospaloja kirjolohesta. Suunta on edelleen fileen kysynnän kasvuun, sitä haluaa niin kauppa kuin kalan-jalostus.

Laatu kantaa

Lohikunta aikoo menestyä markki-noilla panostamalla laatuun.

– Meidän tuotantomäärillä on järkevämpi keskittyä hyviin pre-mium-tuotteisiin kuin tiukan hinnan kampanjakalaan. Kirjolohen hinta on nyt korkealla ja kaupalle hinta on erittäin tärkeä tekijä. Riippuu kau-pan kalaosaston hoitajasta, haluaa-ko hän panostaa norjalaiseen loheen vai kotimaiseen kirjoloheen. Tieten-kin kuluttajat tuijottavat hintalappua

Lohikunta

• Lohikunta on vuonna 1975 perustettu kirjolohen kasvattajien myyntiorga-nisaatio. Lohikunnan tavoitteena on myös kotimaisen ruokakalan menekin ja arvostuksen vahvistaminen yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa.

• Kasvattajat toimivat ympäri Suomea. Lohikunnan tuotantotilat ovat Turussa.

• Lohikunta tarjoaa kirjolohta ja jonkin verran lohta tuoreena ja pakastee-na kokonaisena, fileenä, suikaleina, kuutioina, annospaloina ja massana. Lisäksi muuta kasvatettua kalaa, kuten siikaa, nieriää ja taimenta sekä kirjolohen mätiä.

• Tuotanto 1,5-1,6 miljoonaa kiloa. Liikevaihto vuonna 2016 oli 9,2 miljoonaa euroa.

• Osoite: Juhana Herttuan Puistokatu 18, Turku, lohikunta.fi

mutta uskon, että tuoreus ja laatu painavat puntarissa vielä enemmän. Me voimme tarjota kirjolohella koti-maisuutta, tuoreutta ja hyvää tasaista laatua. Meillä pitää olla myös kulut-tajia kiinnostavia tuotteita. Kala on hyvää arkiruokaa, koska se valmistuu nopeasti. Varmastikin pannuvalmii-den kuluttajapakattujen kalatuottei-den tarjonta ja kysyntä tulee jatkossa kasvamaan, sanoo Mäkinen.

Raisioagron kotimaiselle kirjo-lohelle kehittämää Benella-brändiä Mäkinen pitää hyvänä lisänä kirjo-lohimarkkinoilla. Benella Kirjolohta

löytyy myös Lohikunnan jäseniltä.– Minusta kuluttajat alkavat vähi-

tellen yhdistämään Benellan brändin laatuun ja kalan mainioihin terveys- ominaisuuksiin. Uuden brändin vie-minen kuluttajille on pitkäjännitteis-tä työtä. Mitä enemmän kuluttajat saavat siitä tietää, sen paremmin sitä varmasti osataan myös vaatia kaupal-ta kalatiskiin. Kuluttajan mielikuvissa kirjolohen suhteen olisi vielä paljon parannettavaa. Tarvitsisimme koko alan mukaan yhteiseen menekinedis-tämiskampanjaan kirjolohen hyväksi, pohtii Mäkinen.

Tuleeko lupia?

Lohikunnan jäsenet ovat tehneet vuosia tinkimätöntä työtä kirjolohen kasvatuksen ympäristöystävällisyy-den eteen.

– Suomalainen kalanviljely on ekotehokasta toimintaa. Uudet rehut ja ruokintamenetelmät ovat nosta-neet kirjolohen WWF:n vihreälle listallekin, mikä on niin kala-alalle kuin kuluttajille hieno asia. Toivon hartaasti, että alan positiivinen kehi-tys näkyisi myös siinä, että yritykset saisivat kipeästi kaivattuja suurempia ympäristölupia kasvattaa nykyistä enemmän kalaa. Markkinoilla kai-vataan lisää kotimaista, vastuullises-ti kasvatettua kalaa. Jos tuotanto voi kasvaa, kirjolohelle löytyy varmasti myös vientimarkkinoita. Ei minusta ole järkevää tyydyttää kalamarkki-noita tuontikalalla, kun kalaa voi-daan kasvattaa yhtä hyvin kotimaas-sakin, sanoo Mäkinen.

Lohikunta markkinoi myös kasva-tettua siikaa, nieriää ja taimenta sekä kirjolohen mätiä.

– Muiden kasvatettujen kalojen osuus riippuu jäsentemme tuotan-tosuuntauksista. Kasvatettu siika on kalakaupassa ollut kysytty ja pidetty tuote. Se kilpailee markkinoille kui-tenkin luonnonsiian kanssa, joten ai-van yksinkertaista markkinaosuuden lisääminen ei ole. Nieriä ja taimen ovat satunnaisempia tuotteita, jotka myydään yleensä lähimarkkinoille. Tuotannon tuki ja turva on edelleen kirjolohessa, näin varmaan myös jat-kossakin, sanoo Mäkinen. ®

” Jalostuksen ulkoistaminen oli aiemmin järkevää mutta nyt meillä on oltava tuotanto kokonaan omis-sa käsissä laadun varmistamiseksi.

Sunday Anumudu, Juha Tammi ja Juuso Söderberg fileoivat kirjolohia.

76

Trendit

600 g silakkafileitä

Marinadi:1/2 sitruunaa1 dl rypsi- tai oliiviöljyä2 valkosipulinkynttä1 1/2 tl suolaa1/2 tl valkopippuria myllystä

• Leikkaa silakkafileistä pois selkä-evät. Pese sitruuna huolellisesti, kuivaa ja raasta keltaista kuoriosaa. Puserra puolen sitruunan mehu.

• Kuori ja hienonna valkosipulinkyn-

net. Yhdistä sitruunamehuun raas-tettu sitruunankuori, öljy, valkosipuli sekä suolaa ja valkopippuria.

• Lado silakkafileet marinadiin ja an-na niiden maustua vähintään tunnin ajan.

• Nosta silakkafileet marinadista ja valuta, mutta älä kuivaa. Taita silakka-fileet kalan muotoon ja lado tiheälle grilliritilälle.

• Grillaa uunissa grillivastuksen alla 5 – 7 minuuttia tai ulkogrillissä niin, että pinta saa herkullista väriä.

Jokainen etelän lomamatkalla ol-lut muistelee varmaan lämmöl-lä rantaravintolan hiiligrillistä tullutta rapeapintaista ja sisältä

mehevää kalaansa. Grillaamises-sa ja hiillostamisessa on kyse kalan paistamisessa säteilylämmöllä ilman rasvaa.

Grillaaminen sopii erinomaises-ti rasvaisille kaloille, kuten lohelle, kirjolohelle, muikulle, siialle ja lah-nalle. Eikä mikään estä grillaamasta vähärasvaisia kaloja, kuten kuhaa ja ahventa. Ne kannattaa marinoida ja valella marinadilla tai sivellä öljyllä grillaamisen aikana, ettei liha pääse kuivumaan. Pienet ja keskikoiset ka-lat voi grillata kokonaisina. Isommat kannattaa pistää paloihin tai fileiksi. Kalat suolataan ja maustetaan ennen grillausta. Suomukalat suomustetaan.

Grillaus onnistuu hiili-, sähkö- ja kaasugrillissä sekä uunissa grillivas-tusten alla. Grillin pitää olla kunnolla lämminnyt, ettei kala tarraa ritilään kiinni. Hiiligrillissä, missä hehku on ankarin, tarttumaton grillausverkko tai halsteri on hyvä apuväline. Öljy-tyn halsterin väliin laitetut kalat ja kalapalat on helppo kääntää ja ottaa pois grillistä.

Grillauksessa nahallinen kalapala on helpompi grillata kuin nahaton. Folionyytissä nahaton kala pysyy ka-sassa ja mehevänä. Pienet kalat ja ka-laviipaleet tarvitsevat 2-5 minuuttia per puoli, paksut fileet 5-10 minuut-tia ja kokonaiset kalat 15-30 minuut-tia per puoli.

Kaupasta helppojavaihtoehtoja

Grillaajalle löytyy kaupoista helppo-ja kalaisia grillituotteita. Hätälä Oy toi ensi kertaa markkinoille viime vuonna ”Griillokset”, alumiinirasi-aan pakatut ja valmiiksi maustetun

Kalaa kesägrilliinKesällä grilleissä tirisevät lihat ja makkarat. Harvempi pistää kalaa grillin hehkuun. Rohkeasti vaan, grillaaminen sopii kalalla siinä missä lihalle.

lohiannospalat. – Griilloksilla haluamme tehdä

kalan grillaamisen mahdollisimman helpoksi. Kansi vain pois ja rasia gril-liritilälle. Kalan kypsymistä helpot-tavat vielä rasian pohjan uritukset, joiden avulla ilmaa pääsee kalapalan alle. Urituksen ansiota kala ei tartu rasiaan, kertoo Hätälän tuotekehittä-jä Jaana Kauppi.

Kaupin mielestä suomalaiset aras-televat edelleen turhan paljon kalan grillaamista, joskin kiinnostus ja ky-syntä grillituotteisiin on ollut viime vuodet mukavasti kasvussa.

– Se perinteinen tapa grillata kala on useimmille loimuttaminen. Ka-lavartaiden, fileiden ja palojen gril-laaminen on kuitenkin helppoa ja nopeaa. Lohikaloissa on mukavasti omaa rasvaa, joten ne eivät grillis-sä helpolla edes kuivu. Kokonainen kirjolohi, nieriä ja siika ovat hyviä grillikaloja. Toimme muutama vuosi sitten markkinoille tuoreen, pinnalta viillotetun ja valmiiksi maustetun va-kuumiin pakatun kokonaisen kirjo-lohen grillaamiseen. Se sai positiivi-sen vastaanoton ja on tänäkin kesänä valikoimissa, Kauppi kertoo.

Aina tuotekehitys ei tuota toivot-tua tulosta

– Kehitimme joku vuosi sitten grillivartaat lohesta. Itse tuote oli palautteen perusteella hyvä, mut-ta asiakkaat eivät osanneet sitä etsiä kaupan kalatuotetiskiltä grillausvaih-toehtoja pohtiessaan. Vartaille tuli myös ehkä myös liikaa hintaa, koska tuotteen valmistus vaati käsityö-tä. Grillattavaa valitessaan kuluttaja tutkii tarkkaan hintalappua, pohtii Kauppi. ®

Näin valmistat helpolla kalavartaat.

• Leikkaa nahallisesta lohi- tai kirjo-lohifileestä poikittain noin 4-5 sentin paksuisia siivuja.

• Työnnä tukeva puinen grillitikku lohipalaan mahdollisimman läheltä nahkaa. Voit grillata myös reilumpia lohipaloja käyttämällä kahta grillitik-kua. Muista aina liottaa grillitikkuja ennen käyttöä, että ne kestävät gril-lin kuumuudessa.

• Ripottele lohipaloille hienoa meri-suolaa. Voit lisätä grillauksen lop-puvaiheessa muita mausteita oman

maun mukaan.

• Aseta lohivartaat kuumaan grilliin nahkapuoli aina ensin grilliä vasten.

• Kääntele vartaita välillä varovasti. Tikku helpottaa kalan kääntämistä grillissä.

• Grillattu lohi on kypsää, kun sen pinta on muuttunut kauniin ruske-aksi.

Katso myös Hätälä Oy:n nettisivuilta löytyvät opasvideo:

www.hatala.fi/fi/kalankasittely/lohen-grillaus.html

Helpot grillivartaat

Grillatut silakkafileetKokonainen kirjolohi, nieriä ja siika ovat hyviä grillikaloja

8 9

Kun nuorena alkaa, niin paljon ehtii. Keski-Suomesta Joutsan maaseu-dulta kotoisin oleva Taru Spring tienasi

taskurahoja kouluaikoinaan työsken-telemässä kyläkaupassa. Siellä syntyi kiinnostus kaupan alaan ja ruokaan. Parikymppisenä Spring kääri hihat keittiöapulaisena Vantaan Jumbon Citymarketissa. Keittiön kautta hän pääsi katsomaan ja oppimaan, miten

marketissa toimitaan. Vuosien var-rella marketit vaihtuivat ja kokemus karttui. Helsingin Vuosaaressa Spring pääsi jo vetämään itse supermarketin kalaosastoa.

Alati uusista asioista kiinnostu-neena Spring perusti vuonna 2007 oman konsulenttiyrityksen, ja esitteli muun muassa Chipstersin kalatuot-teita ympäri Uuttamaata. Vuonna 2009 Spring vietti kesää Mikkelissä citymarketissa auttamassa kaupppi-asta ja siitä innostuneena haki Kes-

kon kauppiaskoulutukseen. Kauppi-asharjoittelun hän suoritti Porvoossa K-Supermarket Tarmolassa. Per-heenlisäyksen myötä Spring kuiten-kin tarkisti suunnitelmiaan ja siirtyi Keskolle kassajärjestelmäkoulutta-jaksi.

Reilu kuusi vuotta sitten Spring bongasi unelmiensa työpaikan. Se oli tarjolla Keskon Tavarakaupassa, minne haettiin kalakaupan konsepti-en kehittäjää. Tässä vihdoin työmaa, missä voisi hyödyntää kaikkea vuosi-

en varrella opittua, Spring ajatteli.

Työtä kalaosastojenkehittämiseksi

–Virallinen tittelini on Keskon Kau-pan palvelut –yksikön osastopääl-likkö. Itse sanon olevani kalakaupan konseptikehittäjä. Tehtäväni on tehdä kaikkea sellaista, minkä avulla kala-osaston asiakaslähtöisyyttä, myyntiä ja kannattavuutta voidaan kehittää. Se pitää sisällään erilaisten koulutus-materiaalien tuottamista, erilaisille ryhmille puhumista kala-alan kuu-lumisista, kauppojen suunnitelmien ja mallien kommentointia, tuoteku-vien ottamista, koulutustapahtumien vetämistä kalankäsittelystä alkaen, kalamestareiden ja kalakauppiaiden sparraamista, kertoo Spring.

Kaiken tuon päälle hän pitää yh-dessä ruokatoimittaja Jatta Heinlah-den ja valokuvaaja Johanna Levo-mäen kanssa Kalaasi-ruokablogia, missä kolmikko jakaa tietämystään kaloista ja äyriäisistä, kalankäsittelys-tä sekä kätevistä ruoka-ohjeista.

– Kalaasi syntyi ihan siitä, ettei netistä oikein löytynyt kalaan keskit-tyvää blogia. Toivomme että, blogin avulla saamme suomalaiset syömään enemmän kalaa. Tarkoituksena on tarjota monipuolisesti erilaisia resep-tejä, joiden toteuttaminen onnistuu vähemmän kokkaavaltakin, kertoo Spring.

Innostus välittyykaikkiin kaikille

Spring on työurallaan nähnyt koko kalaosastojen kirjon.

– Kala on kaupan elintarvikkeista vaativin myydä. Jos asiakkaat pitävät kalaosastoa tasokkaana ja mielen-kiintoisena, se nostaa koko kaupan imagoa. Hirveän paljon riippuu siitä, millaisena kauppias näkee kalaosas-ton aseman ja merkityksen kaupalle. Joko kauppiaalla itsellään tai kala-osaston hoitajalla pitää olla intohi-moa kalaan ja ruokaan yleisestikin. Innostus välittyy silloin kaikkiin ka-laosastolla, myös sinne tiskin toiselle puolelle, sanoo Spring.

Nykyisten tietojärjestelemien an-siota kaupoilla on mahdollisuus saa-

da hyvinkin yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä ja millaisia tuotteita asiak-kaat haluavat.

– Vanha viisaus pätee edelleen, et-tä asiakasta kannattaa aina kuunnella ja suunnitella valikoima vastaamaan asiakkaiden tarpeita, sanoo Spring.

Springin mielestä kalaosastoilla tunnetaan kalojen perusvalikoima kohtuullisen hyvin ja niistä osataan kertoa perusasiat.

– Lisätietoa silti tarvitaan. Kulut-tajat ovat kiinnostuneita tänä päivänä kalan terveellisyydestä, ympäristöasi-

oista, käsittelyvinkeistä ja ruoanlai-tosta. Kalan myymiseen liittyy paljon tietoa ja asioita. Niiden oppiminen on haasteellista ilman aitoa kiinnos-tusta, sanoo Spring.

Pelko poiskalankäsittelystä

Kalankäsittely on osa kalanmyy-jän ammattitaitoa, vaikka kalatiskin

tarjonta on yhä enemmän menos-sa valmiiksi käsiteltyyn fileeseen ja leikkeisiin.

– Painotan kalamestareita aina jakamaan taitoa eteenpäin, koska ka-laosasto on niin vahva kuin sen hei-koin lenkki. Kalankäsittelyä pelätään suotta. Perustaitojen oppimiseen ei kovin montaa harjoittelukertaa tarvitse. Muistan itse konsulentti-ajoiltani, kun opettelin netin kautta videoilta miten merikrottia käsitel-lään. Hyvin se tieto sieltäkin löytyi. Myyjä tarvitsee käsittelytaitoa myös puolivalmisteiden tekemiseen fileestä ja leikkeistä, Spring kertoo.

Springin mielestä kalojen terveel-lisyyteen liittyvät asiat ovat tärkeitä hallita.

— Jos tietää vaikka millaisia ra-vintoarvoja muikkuun liittyy, on helppo perustella asiakkaalle, miksi sitä kannattaa syödä. Ravintoarvot ja ruoan alkuperään liittyvät asiat ovat aina vain suuremmassa roolissa. Ei nippelitietoa tarvitse ulkoa osata, tiedon voi luntata, kun se vain on kä-tevästi saatavilla.

Vaihtelua arkeen

Kalatiskiin Spring kannustaa teke-mään päivittäin muutoksia.

– Vaikka valikoima olisi ennal-laan, kalatiski kannattaa rakentaa jo-ka päivä hieman erilaiseksi. Muutos kiinnittää heti asiakkaan huomion. Karsastan suurien kekojen kasaamis-ta fileistä. Liiallinen runsaus ei tee tiskistä sen houkuttelevampaa. Tiskiä voi pitkin päivää täydentää.

Valikoiman laajuuden suunnitte-lussa Spring kehottaa jälleen tutki-maan millaista kaupan asiakaskunta on.

– Vaihtoehtoja pitää olla, mutta turha tiskissä on tarjota kovin ek-soottisia kaloja, jos asiakaskunta on kiinnostunut kotimaisesta perintei-sestä kalasta. Panostetaan silloin nii-hin ja tarjotaan lisäksi hyvät käsitte-lypalvelut. Mielenkiintoa tarjontaan saa ottamalla alkuviikkoon eri tuot-teita kuin loppuviikkoon. Ei kaiken tarvitse olla tarjolla jokaisena päivä-nä, Spring sanoo. ®

Ammattiylpeyttätiskin taakseKala on kaupan elintarvikkeista vaativin myydä. Hyvän ja menestyvän kalatiskin takaa löytyy intohimoisesti ruokaan suhtautuvia myyjiä, tietää Keskolle kalakaupan konsepteja ja palveluja kehittävä Taru Spring.

AlallaEnnakkoluulottomasti eteenpäin

” Painotan kalamesta-reita aina jakamaan taitoa eteenpäin, koska kalaosasto on

niin vahva kuin sen heikoin lenkki.

10 11

Viime vuonna kaup-pojen hyllyille il-mestyneet Järki sär-ki –kalasäilykkeet ovat tehokkaasti murtaneet myyttiä

siitä, ettei ruotoisesta särjestä pysty tekemään mitään oikeasti herkul-lista ja kiinnostavaa syötävää. Järki särki –tuotteet valmistetaan Jyväsky-

län kupeessa Muuramessa Komppa-Seppälän luomutilalla, jota pyörit-tää aviopari Ari Seppälä ja Marja Komppa. Hunajan ystävät osaavat yhdistää tilan Voi Hyvin –luomuhu-najaan. Innokas kalastaja Ari Seppälä on todennut Päijänteen särkirikkaak-si järveksi.

– Meille ajatus särjen jalostamises-ta on luonteva ratkaisu, sillä särkeä

saa runsaasti viileän veden aikaan. Kesällä pystymme edelleen keskitty-mään hunajantuotantoon. Lähtökoh-ta särkisaaliiden hyödyntämisessä on siinä, että se tiedetään hyvän ma-kuiseksi kalaksi ja vähempiarvoisten kalojen kalastaminen poistaa rehe-vöittäviä ravinteita vesistöistä. Sär-jen ruotoisuuteen liittyvät ongelma poistuu valmistamalla siitä säilykettä. Aloimme pari vuotta sitten kehitellä säilykesärjelle luomuraaka-aineista – mehän olemme luomutila – mah-dollisimman herkulliset lisukkeet, mausteet ja kastikkeet. Halusimme tehdä myös visuaalisesti kiinnosta-van näköisiä tuotteita. Valitsimme säilyketölkin sijaan lasipurkin, jossa tyylikkyys ja tuotteen näkyvyys yh-distyvät, Komppa kertoo.

Ennakkoluulotesteenä

Lempeästi savustettu valkosipulinen ja yrttisellä tomaattikastikkeella ryy-ditetyt särkipurkit ilmestyivät vuon-na 2016 kaupan hyllyille valtakun-nallisesti.

– Maut ja kiinnostus testattiin koemyynneillä. Palaute oli kiittävää ja innostunutta. Lisää uskoa ja uskot-tavuutta särjelle toi menestys Vuoden suomalainen elintarvikekilpailussa sekä voitto artesaaniruokien SM-kil-pailussa, kertoo Komppa.

Voi Hyvin -hunaja oli jo ennes-tään keskusliikkeiden valikoimissa, joten pariskunta pääsi luontevasti tarjoamaan myös Järki särki –tuottei-ta Keskolle ja S-ryhmälle.

– Vähittäiskauppoihin suoraan tuotteita tarjottaessa olen välillä törmännyt ostajan ennakkoluuloi-hin. Tuotetta ei haluta ottaa, kun ei uskota, että se voisi olla asiakasta kiinnostavaa. Se on väärä lähestymis-tapa, koska kaikilla on oma makun-sa. Tuotteidemme saama positiivinen palaute kertoo, että särjessä on sitä kuuluisaa järkeä, pohtii Komppa.

Lahna taipuugourmet-pihveiksi

Suomenlahden rannikkokalastajat tietävät, ettei lahnaa tarvitse kah-desti houkutella kevätkudun aikaan uimaan pyydykseen. Lahna menes-tyy Itämeressä erinomaisesti ja saaliit ovat suuria. Lahnan kysyntä sen si-jaan kaupassa on pientä. Fisherman’s Foodissa Ahvenkoskella kehitetään lahnasta kalamassaa, josta edelleen syntyy kalapihvejä ja –pyöryköitä. Fisherman’s Food on Ben ja Di-sa Henrikssonin perheyritys, jossa oman kalastuksen saaliit siirtyvät jat-kojalostuksen kautta markkinoille.

– Itämerestä nousee niin paljon särkikalaa, että on järjetöntä, jos sille ei keksitä muuta käyttöä kuin bio-dieselin raaka-aines. Meillä lahnat,

särjet ja säynävät on vuosia jalostet-tu myymälämme tiskiin. Niitä me-nee kokonaisena savustettuna. Osa menee graavikalaksi, varsinkin kun asiakasta asiasta vähän opastetaan. Pienikokoiselle särkikalalle löytyy markkinat Virosta, Disa Henriksson kertoo.

Kalamassastakuluttajatuotteita

Isokokoinen lahna on Henrikssoneil-le erityisen kiinnostava kala.

– Isomman lahnan voi leikata fi-leeksi. Kun se jauhetaan haukifileen kanssa, syntyy gourmet-kalamassaa. Haukea tarvitaan sideaineeksi ja me-hevöittäjäksi kalamassaan. Se toimii lahnan kanssa paremmin kuin lohi, Henriksson sanoo.

Särkikalojen jalostuskokeilut ovat kaatuneet yleensä tuotteen korkeaan hintaan.

– Vaikka itse kalaraaka-aine voi olla edullista, se ei jalostu ilman kä-sityötä. Lopputuote on kuitenkin laadukas gourmet-tuote, joka kelpaa myös ravintoloille. Haluamme ke-hittää vähittäiskauppaa kiinnostavia särkikalatuotteita. Neuvottelemme parhaillaan mahdollisen yhteistyö-kumppanin kanssa, joka voi tehok-kailla laitteilla valmistaa fileoidusta kalasta laadukasta kalamassaa pihvi-en ja pyöryköiden valmistamiseksi. Silloin päästäisiin volyymeihin, joka palvelisi kauppaa laajemminkin, ar-vioi Disa Henriksson. ®

Lisätietoa:Järki särki, Komppa-Seppälän tila, Kolulantie 20, Korpilahti, p. 040 540 4027, www.jarkisarki.fiFisherman’s Food, Markkinamäentie 52, Ahvenkoski, p. 044 297 4540, fishermans.fi

Särkikaloista gourmeetaKalastajan on vaikea löytää maukkaan makuisista mutta hankalista ruodoistaan kuuluille särkikaloille markkinoita. Muuramelaisessa Järki särjessä ja Ahvenkoskella toimi-vassa Fisherman’s Foodissa tiedetään, että särkikalat ovat oikein jalostettuna kunnon gourmeeta.

” Itämerestä nousee niin paljon särkikalaa, että on järjetöntä, jos sille ei keksitä muuta käyttöä kuin biodieselin raaka-aines. Meillä lahnat, särjet ja säynävät on vuosia jalostettu myymälämme tiskiin.

Ben Henriksson kalastaa Suomenlahden rannikolta muhkeita määriä särkikaloja jalostettavaksi Fisherman’s Foodille.

Kuva Juha Metso

Kuva Tommi Anttonen

Ari Seppälä ja Merja Komppa valmistavat Järki särki -säilykkeitä Päijänteen särki-saaliista.

13

Uusia makujaTuoteuutuuksia kuluttajille

12

Abban uudet silliherkutSilli- ja kalaherkkujen tunnelmaan voi virittäytytyä uu-silla Abba-tuotteilla. Abban Silliherkku Smetanan maus-teena on mustapippuria, sipulia ja ruohosipulia. Maul-taan Silliherkku Smetana on mieto ja sopii hyvin myös aloitteleville sillinsyöjille. Abban Tomaattisilli on kehitetty suomalaiseen makuun sopivaksi. Abban Jogurttikastike Sit-ruuna-tilli on kalaruoille sopiva kastike, jonka pakkauskin on kalan muotoinen. Kylmä kastike on jogurttipohjainen ja sopii lisukkeeksi kala-aterioille tai vaikka kananuge-teille. Abban Inkivääri-limesilli on sesonkituote. Raikas ja sopivasti makea silli löysi oman kannattajajoukkonsa jo edellisenä sillikautena. > abba.fi, Orkla Foods Finland p. 020 785 4000

Hyvä Apaja kalapihvitChipstersin Hyvä Apaja tuoteperhe on täydentynyt kah-della herkullisella kalapihvillä. Pakkausrasiassa on kolme maukasta 70 gramman kalapihviä. Nämä kypsät pihvit näyttävät kotoisasti käsintehdyiltä. Lohimestarin pihveissä kalaraaka-aineena on kirjolohta 58 % ja lisäksi lohta 19 %. Ne sisältävät runsaasti terve-yttä edistäviä Omega 3- ja -6-rasvahappoja. Kala-juurespihveissä kirjolohen ja hauen makua täyden-

tävät porkkana, palsternakka ja sulatejuusto. Mo-lemmat pihvit ovat gluteenittomia ja ne valmistetaan Chipstersin Maa-rianhaminan kala-tehtaalla. > info@chipsters.fi, www.chips-ters.fi, p. 020 773 8200

DISAS Savukirjolohimousse ja Kirjolohenmätimousse Savukirjolohimousse ja kirjolohenmätimousse ovat Disas Caviarin uutuustuotteet, jotka saivat vastikään paljon kansainvälistä huomiota pääsemällä maailman suu-rimmilla kalamessuilla Brysselissä uutuustuotteiden Seafood Excellence Global –kilpailun finaaliin. Huippu-raaka-aineista valmistetut tuotteet on kehitetty vienti-markkinoita silmällä pitäen, mutta niitä myydään myös kotimarkkinoille. Molemmat mousset ovat säilöntäai-neettomia, laktoosittomia, gluteenittomia ja pastöroi-tuja. Purkkikoko 250 g. Myyntierä on pakattu 8 purkin pahvialustalle. > www.disas.fi, p. 0207 699 161

Hätälä Griillos-lohimedaljongit tekevät kalan grillaamises-ta helpompaa kuin koskaan. Alumiinisiin rasioihin pakatut tuoreet lohimedaljongit voi nostaa kannen irrottamisen jälkeen suoraan grillliin tai uuniin kypsymään. Maustamaton naturel on nimensä mukaisesti maustamaton ja suolapitoisuuskin johtuu yksinomaan luontaisesti esiin-tyvästä natriumista. Tilli-sipuli lohimedaljonki on maustettu perinteisillä grillika-lan mausteilla eli tillillä, sipulilla, mustapippurilla, paprikalla ja valkosipulilla. Griillos-rasioiden pakkauskoko on 200 g. > hatala.fi, info.myynti@hatala.fi

Haluatko esitellä yrityksesi uutuustuotteita Kala & Kaupassa? Lähetä tietoa ja tuotekuva osoitteeseen: katriina.partanen@prokala.fi

Vuoteen 2022 ulot-tuvat kalatalouden innovaatio-ohjel-mat rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahas-

tosta. Ohjelmien ensimmäinen vaihe päättyy vuoden 2019 lopussa, ja sen toteutukseen on varattu 8,7 miljoo-naa euroa. Toisen vaiheen rahoit-taminen tapahtuu ensimmäisen vaiheen tulosten arvioinnin pohjalta. Innovaatio-ohjelmia koordinoivat Luonnonvarakeskus, Aktion Öster-botten ja Pro Kala ry.

Viisi nyt alkanutta innovaatio-ohjelmaa ovat kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uu-det lisäarvotuotteet, tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuuden kehittäminen, vesiviljelyn innovaatio-ohjelma, kalatalouden markkinointi-ohjelma sekä kalatalouden ympäris-töohjelma.

Kaikki irti silakasta

Kotimaisen kalan lisäarvoa haetaan innovaatio-ohjelmassa kehittämällä lisäarvotuotteita erityisesti silakasta

ja vähempiarvoisista kalalajeista sekä kalatalouden sivuvirroista. Samalla kehitetään niihin liittyvää logistiik-kaa ja yhteistyöverkostoa. Silakas-ta ja särkikaloista halutaan kehittää elintarviketeollisuudelle nopeasti kaupallistettavia kalamassoja. Myös kaloista saataville proteiineille ja öl-jyille nähdään uusia käyttömuotoja elintarvikkeista kosmetiikkaan.

Kalastajat ovat eksperttejä kala-kannoistamme. Kalastajien tieto on tärkeää tutkimukselle muun muassa kehitettaessä valikoivaa ja kalakan-noille kestävää kalastusta.

Vesiviljelyssä uusia innovaatioi-ta tarvitaan nopeasti käyttöön, jotta markkinoille saataisiin ilman ympä-ristön kuormittumisen lisääntymistä nykyistä enemmän kalaa. Avainsa-noja kasvulle ovat avomerikasvatus, kiertovesikasvatus, tehokas tuotanto-kierto ja laadun hallinta.

Arvonnousuakoko ketjulle

Kalatalouden markkinointiohjel-malla, jota koordinoi Pro Kala ry, halutaan vaikuttaa arvoketjuun niin

että koko ketjun taloudellinen arvo nousee. Markkinointiohjelmaa to-teutetaan laajalla rintamalla muun muassa edistämällä alan verkostoitu-mista, tekemällä säännöllisiä kulutta-jatutkimuksia, tuomalla kalakaupan käyttöön kirjolohen tuoteluokituk-sen, julkaisemalla Kala & Kauppaa sekä tukemalla suomalaisen kalan vientiponnisteluja ja alan kansainvä-listymistä.

Kalatalouden menestys on viime kädessä riippuvaista luonnosta. Kala-talouden ympäristöohjelma panostaa elinvoimaisiin kalavaroihin. Tehtävää ja innovoitavaa riittää mädinlaadun parantamisesta vähästressisiin kala-kuljetuksiin. ®

Lisätietoa kalatalouden innovaatio-ohjelmista: • Erityisasiantuntija Timo Halonen, p. 0295 162 411, timo.halonen@mmm.fi• mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kalatalouden-innovaatioihin-8-7-mil-joonaa-euroa

Keksimällä kukoistukseenSuomen hallitus uskoo innovaatioiden voimaan. Se on kantavana voimana myös suomalaisen kalatalouden uudistamisessa ja kehittämisessä. Maa- ja metsätalous-ministeriö esitteli huhtikuussa, miten viidellä eri innovaatio-ohjelmalla saatetaan käyntiin koko toimialaa vahvistava ja pitkäaikaisesti hyödyttävä kehitys kokan alta kalatiskiin.

Hätälän Griillos lohimedaljongit

15

Tiskin takanaVappu Somelan kolumni

14

Kauhan varressaRuoka-alan ammattilainen

Entinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bru-ce Oreck totesi taannoin Yhteishyvälle antamas-

saan haastattelussa, että me suomalaiset emme ymmär-rä kalatiskiemme rikkautta, sillä otamme tuoreen kalan itsestäänselvyytenä. Arvelen, että vaikutelma syntyy pi-kemminkin vaatimattomuuteen taipuvaisesta kansanluon-teestamme kuin ymmärtämättömyydestä, mutta ehkäpä amerikkalaisen kulttuurin röyhkeästä itsevarmuudesta ja ylivertaisuuden asenteesta on jotain opittavaa.

Ruokakulttuurimme ja korkealaatuisten raaka-ai-neidemme pitäisi olla meille ykkösylpeyden aihe, jota

soisi julistettavan suureen ääneen. Silti vielä kuulee, että kiirehdimme selittele-mään sapuskojemme arkista vaatimat-tomuutta ja mauttomuutta, ennen kuin vieraat ovat ehtineet maistaa suupalaa-kaan tarjottavista. Ihan varmuudeksi. Ulkomaanreissulta palatessamme muis-tamme kyllä vuolaasti kehuskella loma-kohteen ruokia ja etenkin merenelävien tarjontaa. Ulkomailla tuoreuden takuuksi riittää ketjuravintolan ikkunasta pilkotta-va merinäköala. Kotona itketään, kuinka inhottavan valvottu, varma ja turvallinen logistinen ketju ei saa kalaa vedestä tun-nissa kaupan tiskiin.

Lomakohteessa haluaa maistaa paikallisia ruokia ja seu-dulle tyypillisiä, tuoreita raaka-aineita. Miksi luulem-

me, ettei tänne matkaava tahdo tehdä samoin? Silakka ei tahdo kelvata meille millään, mutta Välimeren maissa fri-tatut pikkukalat ovat mitä hienointa ja tuoreinta herkkua.

Venäjän tuontikiellon jälkeen varsin mittavassa silakanka-lastuskiintiössämme olisi totisesti suurempaa potentiaa-lia. Jos nyt edes alkajaisiksi nauttisimme tämän gourmeen itse minkkien sijaan?

Kaikkea villikalaa ei tietenkään ole saatavilla riittä-västi ja kaiken aikaa, mutta esimerkiksi kasvatettua

kirjolohta ja siikaa on. Ne ovat puhdasta, turvallista, kor-kealaatuista, läpinäkyvästi tuotettua sekä törkeän hyvän-makuista ja moneen soveltuvaa kalaa. Lisäksi pystym-me tuottamaan näitä kestävästi, kalojen hyvinvoinnin ja ympäristön huomioivasti, mikä on eittämättä myyntivaltti

alati ympäristötietoisemmaksi muuttu-vassa maailmassa. Uusina – tai pikem-minkin retroina – tulokkaina kalamark-kinoilla ovat niin sanotut roskakalat, joita on helppo markkinoida muutamalla faktalla, kun tuotteet saadaan kuluttajan maun myötäisiksi.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suo-mesta vietiin kalaa ja kalatuotteita vii-

me vuonna 57 miljoonan euron arvosta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 19 miljoo-naa euroa. Arvioiden mukaan kysyntää olisi enemmänkin. Ja miksipä ei olisi, sillä monella muulla maalla ei ole varaa pitää tuoretta kalaa itsestäänselvyytenä.

Ymmärrämmehän me tämän? ®

Kirjoittaja on rahoittanut yliopisto-opintonsa työskentele-mällä tavaratalon ruokaosaston kalatiskillä.

Venäjän tuontikiellon jälkeen varsin mit-tavassa silakanka-lastuskiintiössämme olisi totisesti suurem-paa potentiaalia. Jos nyt edes alkajaisiksi nauttisimme tämän gourmeen itse mink-kien sijaan?

Varaa on!

Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Se tarkoittaa jatku-vaa haipakkaa ELO-säätiön johtajalle Seija Kurunmäelle.

Suomalaisen ruokakulttuurin edis-tämiseen tähtäävä ELO-säätiö pyrkii saattamaan Suomen juhlavuoden kunniaksi mahdollisimman monen kansalaisen syömään entistä useam-min yhdessä. Kurunmäen urakkana on tehdä tavoitteesta totta.

Tilastot kertovat, että vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. Se on vähemmän kuin missään muussa teollistuneessa maassa. Työpaikoilla joka kolmas ja-kaa lounaan työkaverin kanssa.

Yhdessä syöminenon arvokasta

Yhdessä syömistä kuitenkin kaipaa

kyselyn mukaan 91 prosenttia suo-malaisista.

– Suurin selitys vähäiselle yhdes-sä syömiselle on hektinen nykyarki. Lapsiperheissä esimerkiksi aktiivinen harrastustoiminta asettaa aikamoisia esteitä yhdessä syömiselle. Elämänta-pamme on yksilöllisyyttä korostava. Samaan aikaan ruokailu nähdään ar-vokkaana aikana olla yhdessä, jakaa asioita ja tunteita, välittää toisesta. Samoin ihmiset kaipaavat enemmän helppoa ja rentoa kyläilyä. Aloimme ELO-Säätiössä miettiä jo pari vuotta sitten, miten voisimme osaltamme juhlistaa Suomen 100-vuotista itse-näisyyttä. Yhdessä syöminen nousi nopeasti luontevaksi teemaksi, Ku-runmäki kertoo.

Syödään Yhdessä –tavoite ei on-nistu ELO-säätiön omin voimin. Juhlavuoden lukuisiin tapahtumiin

on saatu mukaan yli 100 organisaa-tiota, yritystä ja yhteisöä mukaan. Kala-alalta mukana ovat Pro Kala ja Chipsters. Syödään Yhdessä 2017 jakautuu kahteentoista teemakuu-kauteen, joiden puitteissa toteutetaan innostavia ja ihmisiä yhteen saattavia tapahtumia.

Kaikki syömäänkyläjuhliin

Vuosi huipentuu elokuun 25.-28. jär-jestettäviin maailman suurimpiin ky-läjuhliin. Mahdollisimman monessa suomalaisessa kaupungissa, kylässä ja taajamassa kokoonnutaan tuol-loin piknik-hengessä syömään pitkän pöydän ääreen. Tapahtumapaikkoina toimivat kadut, puistot ja kansallis-puistot. Omat ruoat ja juomat voi ot-taa syömisen kansanjuhlaan mukaan. Kyseessä on mahdollisimman mata-lan kynnyksen iloinen tapahtuma.

– Kala on erinomaista evästä. Kun julkistimme tammikuussa Suomen kansallisruokaäänestyksen tulok-set, kymmenen eniten ääniä saaneen ehdotuksen joukossa oli kolme ka-laruokaa: paistetut silakat, muikut ja ahvenet, kalakeitto sekä graavikala, kertoo Kurunmäki.

Kun suomalaisia kannustetaan syömään enemmän yhdessä, kala siihen mainio vaihtoehto. Kalasta on helppo valmistaa nopeasti terveellis-tä ja herkullista syötävää. Kala sopii niillekin, jotka ovat jättäneet lihan pois ruokavaliosta.

– Kauppa voi kantaa korten-sa kekoon pitämällä kalatuotteita monipuolisesti esillä sekä kertomal-la, kuinka hyvin valmiiksi käsitellyt kalatuotteet kotikeittiöön soveltuvat. Syömisestä on tänä päivänä tehty tur-hankin monimutkaista. Eihän naapu-rin kutsumiseen kylään tarvita kuin graavikalaa lautaselle, hyvää leipää viereen ja kahvipannu kuumaksi. Siitä on hyvä aloittaa, sanoo Kurun-mäki. ®

Lisätietoa:• Syödään yhdessä 2017 –tapahtumat, syodaanyhdessa.fi• elo-saatio.fi

Suomalaiset ovat Euroopan neljänneksi innokkain kansa syömään kalaa mutta huonoin syömään yhdessä. ELO-säätiö haluaa muuttaa asian ja kutsuu kaikki ruokapöy-tään Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Syödään yhdessä

Kuva Eero Kokko

16

Kala & Kauppa -lehteä julkaisee Pro Kala ry

Otamme mielellämme vastaan palautetta:Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala ryPuh. 0400 827 277katriina.partanen@prokala.fiwww.prokala.fi

Lehden kuvat ja sisältö: Mika Remes, Comida Communication OyUlkoasu: Comida Communication OyPainopaikka: Keuruun Laatupaino KLPPaperi: Novatech Satin 115 g

Tietoa kalasta: www.prokala.fi

Täältä löydät kattavan tietopaketin, mm. kauden kalat kuu-kausittain, monipuolisesti herkullisia kalareseptejä ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Käy tutustumassa ja tilaa herkulli-sia reseptejä. ISSN-L 2323-4180ISSN 2323-4180

Osittain EMKR:n rahoittama julkaisu

Kalaa kaikilla mausteilla!Pro Kalan resepteissä ja esitteissä riittää vaihtoehtoja jokaiseen makuun

Esitteet kokoa A5, 150 kpl nipuissa.Kysy esitteitä tukkuriltasi tai tilaa: www.prokala.fi

1

Lohipiiraset & muita kalareseptejä

Nautitaan kalasta!

kalavihkonen.indd 1 4.12.2012 13:18:39

Kotikeittiön

Silakkaa perulaisittain

400 g nahattomia silakkafileitä

(kansikuva)

Silakkafileiden marinointiliemi: 0,5 dl oliiviöljyä 5 rkl valkoviinietikkaa 2 limen mehu kourallinen lehtipersiljaa 1-2 valkosipulin kynttä hienoa merisuolaa mustapippuria myllystä 1/2 punaista paprikaa 1/2 vihreää chiliä

Marinoitu punasipuli: 3 kpl punasipulia 0,5 dl vettä 0,5 dl punaviinietikkaa 1 dl sokeria hienoa merisuolaa

Makumatka Etelä-Amerikkaan

Hienonna paprika, chili, valkosipuli ja persilja. Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään, mausta suolalla ja pippurilla. Kaada marinadi na-hattomien silakkafileiden päälle. Anna silakoiden maustua kylmässä muutaman tunnin ajan.

Kuori punasipulit ja suikaloi ohueksi. Keitä ainek-sista liemi ja kaada lämmin liemi punasipulisiivu-jen päälle. Jäähdytä ja anna maustua kylmässä yön yli. Tarkista maku.

EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN

Paljon lisää ihania kalaohjeitaosoitteessa www.prokala.fi

Friteerattua kalaa ja Mojo Cubano-kastiketta

300 g kokonaista kalaa/ruokailija (esim. ahventa, kuhaa tai napsijaa) hienoa merisuolaa vehnäjauhoa 0,5 l rypsiöljyä friteeraamiseen

Suomusta kalat, joista on poistettu sisälmykset ja kiduk-set. Leikkaa kalan kylkiin muutama viilto per puoli. Mausta kala suolalla pinnasta ja sisältä. Jauhota kala kauttaaltaan kevyesti vehnäjauholla.Kuumenna öljy kattilassa tai korkeareunaisessa kasaris-sa 170 °C-lämpötilaan. Varo ettei öljy kuumene liikaa. Älä käytä liesituuletinta friteerauksen aikana! Friteeraa kala kuumassa öljyssä kullanruskeaksi ja mehukkaan kypsäksi n. 5-10 minuuttia per puoli. Kypsennysaika riippuu kalan koosta ja paksuudesta. Nosta friteerattu kala talouspaperille valumaan teräs-lastan avulla. Tarjoile friteerattu kala Mojo-kastikkeen, limenlohkon ja vihersalaatin kera. Friteerattua kalaa voi valmistaa samalla menetelmällä myös fileoidusta ruodot-tomasta kalasta, mutta silloin kypsennysaika on lyhyempi.

Purista sitrusmehu ja hienonna valkosipuli. Yhdistä kas-tikkeen ainekset keskenään. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan. Anna kastikkeen maustua muutaman tunnin ajan. Kastiketta voi säilyttää jääkaapissa.

Mojo Cubano-kastike: 0,5 dl oliiviöljyä 1 valkosipulin kynsi 1 dl appelsiinin (tai 0,5 dl limen) mehua 0,5 tl oreganoa (tuoretta tai kuivattua) 0,5 tl jauhettua kuminaa hienoa merisuolaa mustapippuria myllystä

Kaikki ohjeet ovat neljälle henkilölle

Tarjoa marinoidun punasipulin kera vihreältä

salaatinlehdeltä.

Täältä kauden kalaruoka-vinkit

Lohipiiraset ja muita herkkujaPienet lohipiiraset ovat parhaimmillaan illanistu-jaisissa hyvässä seurassa. Helpot ja edulliset kala-herkut myös silakasta, muikusta ja kirjolohesta.

Kotikeittiön kalaviikko”Kotikeittion Kalaviikko” tarjoaa kalaherkut viikon jokaiselle päivälle. Aloitetaan viikko aurinkoisella kala-keitolla ja päätetään se sunnuntaina mehevillä seesam-lohirullilla. Viikon ruoat syntyvät edullisista raaka-ai-neista ja onnistuivat aloittelijaltakin. Ja maistuvat myös perheen pienim-mille!

Makumatka Etelä-AmerikkaanMakumatka Etelä-Ame-rikan kiehtoviin makui-hin kulkee Kuuban kautta Peruun. Testaa silakkaa perulaisittain tai siikaa ripauksella Karibian ek-sotiikkaa. Ay caramba!

Meren antimia à la Michael BjörklundMestarikokki Michael Björklund loihtii saariston merelliset maut pöy-tään. Vastapyydettyä kalaa, hyvä kas-tike ja lisukkeet sekä konstailematon kokkaustapa. Siinä Björklundin salai-suus makujen sinfoniaan. Esitteessä myös kala-aterian suloisesti lopetta-via jälkiruokia.