Kala & KauppaAjankohtaista tietoa kalatuotteista,kalan käsittelystä, myynnin kehityksestä ja uusista myyntivinkeistä.

1/2016

Mätiä moneen makuun

Kalaviikkoa kaikille

Kunniaa kirjolohelle

Palvelu on taitolaji

2 3

S-Market Vuosaaren suuret ikkunat hohtavat talvi-aamun pimeässä kuin majakka merellä. Kello on vasta seitsemän aamulla, mutta marketissa on ollut

jo hyvän aikaa täysi tohina päällä. Aamun rutiineihin kuuluu tyhjien liha- ja kalatiskien rakentaminen tuotteilla niin näyttäväksi, ettei yksi-kään asiakas henno kulkea niiden ohi ilman ainukaistakaan vilkaisua – tai mieluummin jonkun tuotteen ostamista.

Tällä kertaa tiskien rakentaminen tapahtuu poikkeuksellisesti. Tehtävä on uskottu marketin omien ammatti-

laisten sijaan ryhmälle pääkaupunki-seudun eri markettien myyjiä, jotka ottavat osaa Jollas-instituutin kaksi-päiväiseen palvelutori-koulutukseen. Sitä vetää kokenut kouluttaja, keittiö-mestari ja konsultti Tommi Pylkkä-nen. Koulutuksessa on mukana myös HOK-Elannon asiantuntija Markku Valkeapää, joka on tullut aamutui-maan ohjaamaan kalatiskien rakenta-mista.

Koulutus näkyymyynnissä

Jollas-Instituutti on S-Ryhmän op-pimis- ja valmennuskeskus, joka on

kouluttanut vuodesta 1962 lähtien kymmeniä tuhansia kaupan ammat-tilaisia täydentämään ammatillista osaamistaan. K-ryhmä tarjoaa am-mattitaitoja syventävää Mestarimyy-jä-koulutusta K-instituutissa, joka aloitti toimintansa jo vuonna 1951 Vähittäiskauppiasopiston nimellä.

Useampi tuhat koulutettavista on saanut oppia Pylkkäseltä, joka tar- joaa nykyään palvelutorikoulutus-ta eri kaupparyhmille ja yrityksille oman Ideapata-yrityksensä kautta.

Koulutustehtävissä Pylkkäsellä on ollut näköalapaikka seurata, miten myyjien ammattitaito on vuosien varrella Suomessa kehittynyt ja mistä

Ammattitaidot ajan tasalleJokaisen menestyvän palvelevan kalatiskin takana ovat ammattitaitoiset myyjät. Palvelu on taitolaji, jossa oma osaaminen on avainasemassa. – Siksi ammattitaitojen päivittäminen aika ajoin on paikallaan, muistuttaa kouluttaja Tommi Pylkkänen.

hyvä palvelu syntyy.– Kaupalle on erittäin tärkeää,

että sen palvelevilla kala-, liha- ja juustotiskeillä, on osaavat myyjät. Kun koko myyntihenkilökunta on koulutettu, on seurannassa havaittu vähintään kolmen ja jopa 15 prosen-tin nousua myynnissä, kertoo Pylk-känen.

Pylkkänen pitää kalatiskien taka-na palvelevia myyjiä ammattitaidol-taan yleisesti ottaen pätevinä.

– Oman tiskin tuotteet tunne-taan yleensä melko hyvin. Uusien ja eksoottisempien tuotteiden tuntemi-nen riippuu aika paljon tavarantoi-mittajasta ja sieltä saadusta tiedos-ta. Kalankäsittelytaidot vaihtelevat myyjillä. Yleensä kalatiskin takaa löytyy aina joku pitkän linjan osaaja, joka pystyy omalla kokemuksellaan opastamaan muita. Toista ääripäätä

voi edustaa vuokratyöntekijä, joka on heitetty kylmiltään tiskin taak-se myymään. Olen huomannut, että paljon myyjien osaamistasosta on kiinni esimiehestä. Jos hän kulkee suoraan palvelutiskien ohi tai on puuttumatta epäkohtiin, myyjille voi tulla asenne, ettei työ ole niin tärke-ää. Koulutus ei ole koskaan pahasta palvelutorin myyjille. Silloin on mah-dollisuus porukalla katsoa läpi, missä on oman työn vahvuudet ja heikkou-det ja miten palvelua voidaan paran-taa entisestään koko työryhmänä, sanoo Pylkkänen.

Kalatiskihoukuttelevaksi

Mutta palataan aamuiseen Vuo-saareen. Marketin pitkä kalatiski ei loista enää tyhjyyttään. Pääkaupun-kiseudun eri kauppoja edustavat pal-velutorimyyjät Eero Heinonen, Suvi Leinonen, Marju Taipulus ja Ville Vuoripalo ovat panneet tuulemaan. Ensin tiskiin on levitetty huolelli-sesti tasainen kerros jäitä. Sitten on päästy asettamaan päivän tuotteita esille. Vasempaan laitaan ilmestyy muutama muhkea lohifilee ja niiden viereen pari riviä siikafileitä. Sitten taas lohta ja edelleen soma rivistö ko-konaisia siikoja. Välillä kipaistaan tis-kin toiselle puolelle katsomaan, miltä tiski näyttää asiakkaan silmiin.

– Laitetaan keskikohtaan simpuk-kapussit, se rytmittää hyvin tiskin valikoimaa. Vuorotellaan sen jälkeen taas puna- ja valkolihaisilla kaloilla, lisätään jalosteiden määrää oikeaan laitaa siirryttäessä, opastaa Suvi Lei-nonen kapellimestarin ottein.

Kello kahdeksalta alkaa olla val-mista. Markku Valkeapää saapuu ar-

vioimaan kokonaisuutta.– Tiski on tasapainoinen, run-

sas mutta ei rönsyävä. Punalihaisia lohikaloja rytmittämällä on saatu hallitusti väriä tiskiin. Minusta tämä on houkuttelevan ja ennen kaikkea tuoreen näköinen kalatiski, arvioi Valkeapää.

Ryhmä kuuntelee tyytyväisenä.– Mutta missä on myyntipäivätau-

lu? kysyy Valkeapää.Ryhmä katsoo hetken toisiaan.

Tosiaan, hyvä kalatiski kertoo ku-luttajalle selkeästi, mistä kala tulee ja milloin se on pyydetty tai nostet-tu. Suuren taulun sarakkeet täytty-vät merkinnöistä. Työ ei ole ihan yksinkertainen urakka, kun myytä-vien kalojen valikoima on runsas. Tauluun merkitään lajeittain alkupe-rä, tuotantomenetelmä ja nosto- tai pyyntipäivä.

– Asiakkaat ovat tänä päivänä kiinnostuneita muustakin kuin tuo-reustiedosta. Mitä paremmin myyjä osaa vastata asiakkaan kysymyksiin tuotteista, sitä vakuuttavampi kalatis-ki on. Asiantunteva kalatiski on kau-palle ehdoton myyntivaltti, tähdentää Valkeapää.

Lopulta kaikki kalatiskissä on tip-top. Asiakkaita alkaa parveilla tiskin edustalla. Kaupan omat myyjät otta-vat tiskin haltuun ja koulutusryhmä siirtyy päivän ohjelman mukaisesti kohti E.Erikssonia.

Omiin aisteihinkannattaa luottaa

Kymmenpäinen koulutettavien ryh-mä istuu E.Erikssonin neuvotteluti-lan pitkän pöydän ääressä Pro Kalan ”Kalakauppa”-kansioita pläräten. Kansio pitää sisällään tuhdin tieto-

Tommi Pylkkänen käyttää palvelutorimyyjien koulutuksessa apuna Pro Kalan ”Kalakaup-pa” -tietopakettia, jonka antiin pureudutaan ryhmätöinä.

>

4 5

paketin kaloista, niiden käsittelystä ja kaikesta muustakin kalakauppaan oleellisesti liittyvästä. Tietoa kansi-ossa on itse asiassa niin paljon, että Pylkkänen jakaa porukaan pieniin ryhmiin, joista kukin saa yhden osa-alueen otettavaksi haltuun ja esiteltä-väksi muille.

Ennen ryhmätöiden purkua Pylk-känen nostaa esiin kalanmyyjälle keskeisiä asioita.

– Luottakaa aina omiin aisteihin-ne. Lämpötilat ovat tärkeitä, mutta sen lisäksi kannattaa aina arvioida myös omilla aisteilla tuotteen laatu. Vuoden työ menee kerralla roskiin, jos kalatiskiin laittaa epäkelpoa ta-varaa myyntiin. Tuoreus on kalatis-kille elämän ja kuoleman kysymys. Jos omat aistit soittavat hälytyskelloa, tavaraa ei pidä laittaa missään nimes-sä tiskiin. Tavaran menetys on pal-jon pienempi tappio kuin maineen, muistuttaa Pylkkänen.

Pylkkänen tähdentää myös kalafi-leen leikkausasteiden tuntemista.

– B-leikkausta tehdään varmaan eniten mutta palvelutiskissä kannat-taa suosia D-leikkausta. Jos sitä on kauppaan tilattu, on katsottava, että häntäpala on siivottu fileestä pois. Myyjällä on tärkeä rooli vahtia, että kauppa saa luokituksen mukaista ka-laa, sanoo Pylkkänen.

Pylkkänen kertoo myyjille, kuinka hyvin kala säilyttää tuoreutensa tuo-tantoketjussa.

– Kun ketju toimii oikein joka vai-heessa, asiakas saa aina kalaa, jonka mikrobiologinen laatu on kunnossa. Oleellisempaa on opastaa asiakasta säilyttämään kalaa oikein. Kotijää-kaappien lämpötilat ovat yllättävän korkeat. Paras neuvo on aina opastaa käyttämään kala viimeistään seuraa-vana päivänä. Silloin laatu säilyy lau-taselle asti, kertoo Pylkkänen

Harjoittelemallamestariksi

Ryhmätöiden purku on ohi. Niissä on käsitelty kalan ravitsemustietoa, kotimaisten kalojen tuntemusta, ka-lojen valmistusmenetelmiä ja resep-tiikkaa, laatua ja montaa muutakin kalakaupan tärkeää asiaa. Osallistujat saavat kansion mukaansa, joten oppi-misastian ylitäytöstä ei ole haittaa. Jäljellä ovat vielä kenttäharjoituk-set. Pylkkänen nostaa työtasoille kalalaatikoita, jotka on juuri tuotu E.Erikssonin tuotantotiloista.Pylkkänen nostaa komean hopeakyl-kisen kirjolohin tiskiin. – Moniko osaa mielestään fileoida oikein kokonaisen kirjolohen?

Puolet käsistä nousee ylös. Toinen puoli empii vahvasti.

– Ei se mitään. Nyt kaikki pääse-vät testaamaan taitojaan, Pylkkänen lupaa.

Sitä ennen Pylkkänen näyttää vaihe vaiheelta, miten kala päätyy fi-leeksi. Mestarilta homma käy vaivat-tomasti muutamalla hallitulla veitsen vedolla.

– Kalan fileointi ei ole vaikeaa, mutta se ei suju ilman harjoittelua. Perustekniikan oppimiseen ei lopulta kovin montaa kalaa tarvita, Pylkkä-nen sanoo.

On koulutettavien vuoro siirtää teoria käytäntöön. Osalta homma su-

juu mallikkaasti, fileointi on selvästi-kin tuttua kalatiskin takaa. Muutama tunnustautuu keltanokaksi. Kirjolo-het ovat liukkaita käsitellä. Muljah-telu herättää samaan aikaan hilpe-yttä ja epätoivoa. Lopulta jokainen saa kirjoloheensa fileeksi. Urakoin-tia vierestä seuraavaa E.Erikssonin toimitusjohtajaa Mika Jääskeläistä naurattaa.

– Hukkaprosenttia pukkaa, mutta kukapa olisi mestari syntyjään, veis-tää Jääskeläinen.

Osaamisesta palveluksi

Kaksipäiväinen koulutusrupeama on takana. Koulutettavat ovat poistuneet kohti omia työmaitaan pää täynnä tietoa ja uutta osaamista. On aika pohtia, miksi henkilökunnan koulu-tus on tärkeää.

– Palveleva kalatiski ilman oikeaa palvelua ei poikkea pakattujen tuot-teiden tiskistä. Ei riitä, että vain ojen-taa asiakkaan haluaman tuotteen kä-teen. Koulutuksen tärkein tehtävä on muuttaa osaaminen palveluksi. Halu-amme lisätä ymmärrystä asiakaspal-velusta ja rohkaista myyjää ottamaan asiakastilanne haltuun. Kalatiski on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Koulutuksen on oltava kiinni arjessa, jotta pystymme auttamaan oikeissa asioissa, pohtii Pylkkänen. ®

”Luottakaa aina omiin aistei-hinne. Lämpötilat ovat tärkeitä, mutta sen lisäksi kannattaa ai-na arvioida myös omilla aisteil-la tuotteen laatu. ”

– Tommi Pylkkänen

Tommi Pylkkänen opastaa kalan perkausniksejä palvelutorin myyjille.

6 7

V.Hukkanen Oy:n toimitusjohtaja Veijo Hukkanen tituleeraa leikkisäs-ti itseään ”Nuoresta iästään huolimatta

Suomen kokeneimmaksi kalakauppi-aaksi”. Vuonna 1971 appiukon kala-savustamossa harjoittelijana aloitta-nut Hukkanen voisi tätä nykyä olla leppoisasti eläkkeelläkin, mutta sii-hen henkeen ja vereen kova kalamies ei malta ryhtyä.

Yrityksen tulevaisuus on kuiten-kin turvattu. Veijo ja Ulpu Hukka-sen kahdeksasta lapsesta seitsemän työskentelee nykyään perheyrityksen

leivissä. Lapsista vanhin, Toni Huk-kanen, toimii varatoimitusjohtajana.

– V.Hukkanen Oy on perheyritys, jos mikä. Tämä on elämäntapa, joka on vienyt mennessään. Olen aina us-konut siihen, että on koko ajan men-tävä eteenpäin. 1990-luvun lama-vuosina yritys kävi kuilun partaalla. Sen jälkeen olemme askel askeleelta laajentaneet ja investoineet miljoonia euroja toiminnan jatkuvaan kehittä-miseen, Veijo Hukkanen kertoo.

V.Hukkanen Oy:llä, joka omistaa myös Turussa toimivan Martin Kala Oy:n, on tänä päivänä yli 100 työn-tekijää ja noin 55 miljoonan euron liikevaihto.

– Nyt edessä siintää harvinaisen kiinnostavia mahdollisuuksia. Sen takia toteutimme syksyllä Suomen kala-alan historian suurimman yri-tyskaupan ostamalla Taimen Oy:n, kertoo Veijo Hukkanen.

Vakautta markkinoille

V.Hukkanen Oy kehittää, valmistaa ja markkinoi kalatuotteita Kala-neuvos-brändin alla. 70 prosenttia liikevaihdosta tulee kalajalosteis-ta, 30 prosenttia kokonaisen kalan myynnistä. Määrällisesti eniten yritys jalostaa ja myy kirjolohta ja lohta. Myös silakkajalosteet ovat tärkeä tuote.

– Jos tällä alalla haluaa menestyä, on osattava katsoa tulevaisuuteen. Taimen Oy tarjoaa meille mahdolli-suuden hallita ympärivuotisesti koko kirjolohen tuotantoketjun mätijyväs-tä kuluttajalle asti. Taimen Oy kas-vattaa noin 8 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. Tuotannosta ehkä puolet menee tällä hetkellä jalostukseemme, mutta muu tuotanto päätyy normaa-liin tapaan kalamarkkinoille. Tavoit-teemme on saada mahdollisimman hyvää raaka-ainetta teollisuuden käyttöön ja luoda vakautta kirjolohi-markkinoihin Suomessa. Kotimaisen kirjolohikaupan ongelmana on joka syksyinen ylitarjonta. On selvää, ettei ala voi menestyä myymällä kalaa jo-ka syksy alle tuotantokustannusten, kertoo Toni Hukkanen.

Kasvua Aasiasta?

Veijo Hukkanen uskoo vakaasti, että suomalaiselle kirjolohelle avautuu uusia vientimarkkinoita.

– Yhden, kahden miljoonan kilon vienti on aivan mahdollista. Meillä on hyvä myyntiorganisaatio ja osaa-via viennin ammattilaisia. Kun asiat tehdään oikein, laadukkaille kirjolo-

Kalaneuvos-brändin takaa tuttu Hukkasen yrittäjäperhe teki syksyllä historiaa ostamalla Suomen suurimman kalankasvatusyrityksen ja kirjolohen tuottajan, Taimen- Yhtiöt. Hukkaset näkevät suomalaisessa kirjolohessa potentiaalisen vientituotteen.

” Tavoitteemme on saada mah-dollisimman hyvää raaka-ai-netta teollisuuden käyttöön ja luoda vakautta kirjolohimarkki-noihin Suomessa. ”

hijalosteille löytyy varmasti kysyntää muun muassa Aasiasta. Tänä päivänä rahtikulutkaan eivät ole merkittävä kustannustekijä. Suomessa on kalan-kasvatukselle kansallinen kasvustra-tegia. Jos tuotanto todella saadaan kasvun tielle, viennin merkitys vain kasvaa, sanoo Veijo Hukkanen. ®

V.Hukkanenpanostaa kirjoloheen

V.Hukkanen on todellinen perheyhtiö. Veijo ja Ulpu Hukkasen koko lapsikatras on mu-kana yhtiön toiminnassa.

8 9

Jäljitettävyysvaatimukset koske-vat siis kaikkia EU:n kalastus-alusten ja kalastajien merestä pyytämiä saaliita ja EU:ssa me-

ressä kasvatettuja vesiviljelytuotteita, jotka toimitetaan elintarvikkeeksi. Kalatuotteiden jäljitettävyys perustuu pyynnin tai noston yhteydessä muo-dostettavaan kalaerään, jonka tieto-jen tulee seurata tuotteen mukana aina kauppaan tai ravintolaan saakka.

Kalaerälle tunnistekoodiKullekin kalaerälle annetaan sen en-simyynnin yhteydessä tunnistekoodi, joka seuraan kalaerää aina kauppaan tai ravintolaan saakka.

Tämä EU:n jäljitettävyysvaatimus-ten mukainen tunnistekoodi tietoi-neen ei ole kuluttajille annettavaa in-formaatiota, vaan se on toimijoiden välillä siirrettävää tietoa, joka pyydet-täessä on esitettävä valvontaviran-omaisille. Eräkoodi voi siis kulkea kalaerän mukana joko pakkauksissa tai kaupallisissa asiakirjoissa.

Kalaerän muodostaminenElintarvikkeeksi tarkoitettu kalaerä koostuu pyydetystä tai viljellystä ka-lasta joka on

• samaa kalalajia

• pyydystetty/nostettu samalta alueelta

• pyydetty/nostettu samana päivänä

• samalta kalastusalukselta tai vesiviljelyn tuotantoyksiköltä

Suositus kalaerän tunnistenumeron eli eräkoodin muodostamiseksiKala-alan järjestöt, Pro Kala, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Ka-lankasvattajaliitto, Suomen Kala-kauppiasliitto ja ETL Kalateollisuus-yhdistys ovat sopineet, että Suomessa kalaerän tunnistekoodi muodoste-taan kalastusaluksen rekisterinume-rosta tai vesiviljelyn laitosnumeros-ta, erän pyynti- tai nostopäivästä, kyseisen kalalajin FAO-koodista sekä erän nettopainosta ja eränumeros-ta (monesko erä kyseisenä päivänä). Esimerkki tunnistenumerosta on vie-reisellä sivulla.

Vastuu siitä, että kalatuotteet on mahdollista eräkohtaisesti jäljittää suoraan pyyntiin/nostoon saakka, on alan toimijoilla ja jäljitettävyyden to-teutumista valvoo Evira.

Luonnonkalalle lomake tietojen ilmoittamiseksi

Pro Kala ja Suomen Ammattikalas-tajaliitto ovat teettäneet lomakkeen LÄHETYSLISTA/Pyydetty kala, mil-lä ammattikalastajat voivat ilmoit-taa vaadittavat jäljitettävyystiedot ja muodostaa tunnistekoodin kala-

eriensä myynnin yhteydessä. Lomak-keesta on käytettävissä sekä paperi- että sähköinen versio.

Pyydetyn kalan lähetyslista –lomaketta voi tilata Pro Kalasta. ®

Kalatuotteiden jäljitettävyys ajan tasalle

EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) asetus kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettä-vyydestä astui voimaan vuoden 2015 alussa. Sen mukaan merestä kalastettu tai meres-sä kasvatettu kala on voitava toimitusketjun kaikista vaiheista suoraan jäljittää kalaerän pyyntiin tai nostoon. Koko EU:n alueella voimassa olevien säädöksen tavoitteena on var-mistaa, että merestä pyydetyt ja meressä viljellyt kalatuotteet ovat laillisesti ja kestävästi tuotettuja.

ESIMERKKI TUNNISTEKOODIN MUODOSTAMISEKSIKALAERÄN TUNNISTENUMERO = ERÄKOODI

Kalastusaluksen tunnus Pyynti-/nostopäivä Kalalajin FAO-koodi Toimitettu määrä Kyseisen päivän(FIN-1234A) Eviran hyväksymän (vvkkpp) (esim. FPP= kuha (netto, kg) eränumerovesiviljelylaitoksen ja TRR=kirjolohi )laitosnumero (F12345EY)

FIN1234A 151129 FPP 150 1

F12345 151012 TRR 1200 2

Yllä olevassa esimerkissä seuraavien kalaerien tunnistekoodit:Ylempi rivi: kalastusaluksen, jonka tunnus on FIN-1234A, marraskuun 29. päivänä vuonna 2015 pyytämän ja toimittaman päivän ensimmäisen 150 kg:n kuhaerän eräkoodi olisi: FIN1234A151129FPP150-1

Alempi rivi: kalanviljelylaitoksen Eviran laitostunnus on F12345, lokakuun 12. päivänä vuonna 2015 nostetun ja toimite-tun, päivän toisen 1200 kg:n kirjolohierän eräkoodi olisi: F12345-151012TRR1200-2

Lisätietoja jäljitettävyys- vaatimuksista

• mmm.fi/kalat/elinkeinokalatalo-us/kalastuksen-valvonta-ja-kiintio-seuranta/jaljitettavyys/

• mmm.fi/kalat/elinkeinokalatalo-us/kalastuksen-valvonta-jakiinti-oseuranta/jaljitettavyys/tunniste-numero

• MMM:n neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen (p. 0295 16 2315), kalatalousneuvos Risto Lampinen (p. 0295 16 2458)

Tunnistekoodi tietoineen on toimijoiden välillä siirrettävää tietoa, joka pyydettäessä on esitettävä valvontaviran-omai-sille

10 11

Kala-alan toimijat ja kalan ystävät yhteen kokoava Kalaviikko järjestetään 11.-12. maaliskuuta Hel-singissä. Kalaviikon

päänäyttämönä toimii hotelli Scandic Park ja kuluttajatapahtuman pääaree-nana Kampin kauppakeskus.

Kalaviikon seminaareissa kuullaan kahden päivän aikana tuhti kattaus sinisestä biotaloudesta ja muista kala-alan kuumista ajankohtaisai-heista. Kuluttajatapahtumassa ide-oidaan uusia maistuvia kalaruokia, maistellaan kalaa ja jaetaan uusia käyttövinkkejä kalatuotteille.

Menestystä sinisestäbiotaloudesta

Järjestyksessään jo viidennentoista Kalaviikon ammattilaisseminaarin teemana on ”Sininen biotalous – kas-

vun mahdollisuus”. Teeman merkeissä järjestetään pa-

neelikeskustelu, missä poliitikot poh-tivat sinistä biotaloutta kalatoimialan näkövinkkelistä. Kalaviikon rinnak-kaisohjelmissa puidaan vesiviljelyn, kalastuksen, jalostuksen, kalakaupan ja kalastusmatkailun kuumia ajan-kohtaiskysymyksiä.

Pisteenä iin päälle tarjotaan täysi kattaus vesiviljelyn kalaterveysasi-oita. Kalaterveyspäivän ohjelmasta vastaa Evira. Kala ui Kamppiin

Kalaviikko 2016 tarjoaa myös aivan uutta. Ensimmäistä kertaa Kalavii-kon historiassa kala näkyy ja maistuu myös tavallisten kuluttajien keskuu-dessa. Royal Ravintolat tarjoavat kalaherkkujen ystäville Kalaviikon menyitä useimmissa ravintoloissaan Helsingissä.

Kala ui myös Kampin kauppakes-kukseen perjantaina ja lauantaina 11.-12.3. Tuolloin tv:n ruokaohjel-mista tuttu mestarikokki Kari Aihi-nen maistattaa kalaherkkuja, opastaa kalaruokien valmistuksessa ja vastaa kuluttajien kysymyksiin.

Kalaviikon 2016 käytännön toteu-tuksesta vastaa Suomen Ammattika-lastajaliitto.

Lisää tietoa ohjelmasta ja Kala-viikkoon ilmoittautuminen: www.kalaviikko.fi ®

Kaikki kalaviikolle!Kalaviikko kutsuu kaikkia! Maaliskuinen Kalaviikko tar-joaa Helsingissä tuhdin seminaarikattauksen sinisestä biotaloudesta ja kala-alan kuumista ajankohtaisaiheista. Paneelikeskustelussa löylyä ovat lyömässä eturivin polii-tikot. Kalaviikko levittäytyy ensi kertaa myös kuluttajien keskuuteen Kampin kauppakeskuksessa.

Tv:n ruokaohjelmista tuttu Kari Aihinen maistattaa kalaherkkuja 11.-12.3. Kampin kauppakeskuksessa Kotimainen viljelty

kirjolohi ui 1980-lu-vulla kalatiskiin ja löysi pian paikkansa suomalaisten suosik-kikalana. Kalanvil-

jely takasi saatavuuden suuren osaa vuotta, mikä edelleen mahdollisti myös luonnonkalan paremman tar-jonnan kalatiskeissä.

Kirjolohi on tänäkin päivän ko-ko kansan suosikkikala, mutta vielä enemmän kuluttajien ostoskoriin sujahtaa norjalaista lohta. Monelle punalihaiset suosikkikalat näyttäyty-vät samanlaisina tuotteina.

Tuotantomenetelmät ja yhteiseen lohikalojen sukupuuhun kuuluminen eivät tee kuitenkaan kaloista saman-laisia. Lohen ja kirjolohen eron huo-

maa ruoanlaitossa. Kirjolohen liha on vähärasvaisempi ja kiinteämpi kuin lohella. Erot rasvaisuudessa vai-kuttavat myös ruoan makuun ja sii-hen, miten kala kestää kypsennykses-sä käsittelyä. Valintaa kalojen välillä tehdessä kannattaa huomioida, mil-laista ruokaa niistä on laittamassa.

Laatu paraskilpailuvaltti

Suomalaiset kalanviljelijät ovat pit-kään toivoneet kirjolohelle selkeäm-pää omaa imagoa, jolla erottua kalatiskissä. Tämän päivän viljelyme-netelmillä ja kalanrehuilla tuotetaan vastuullisesti laadukasta ja terveel-listä kalaa, johon aikoinaan saatu ”pullakalan” tai ”pussikalan” maine ei

alkuunkaan päde.Kuusamon kirkkaissa vesissä kir-

jolohta viljelevän Varisjoen Lohen toimitusjohtaja Hannu Pesonen us-koo vakaasti siihen, että kirjolohen paras kilpailuvaltti on laatu.

– Vielä viime vuosituhannella laatu oli hyvin vaihtelevaa, jolloin sen imagokin kärsi kolauksia. Kalan pakkaaminen muovipusseihin ja latominen kaupan kylmäaltaisiin ei mitenkään parantanut sen mainetta. Tämän päivän kirjolohi on mielestä-ni huipputuote, silloin kun kalan vil-jelyolosuhteet ovat hyvät, ne ruoki-taan parhailla rehuilla, kasvatukseen hankitaan ensiluokkaisia poikasia ja kalan perkaus tehdään huolella. Sillä reseptillä me Kuusamossa olemme aina pärjänneet, sanoo Pesonen.

Varisjoen Lohi kasvattaa vuosit-tain 150-200 tonnia kirjolohta. Kala päätyy pääosin paikallisille markki-noille Kuusamon, Kemijärven ja Ka-jaanin alueen kauppoihin.

– Vaikka meillä on maailman mahtavin lohentuottajamaa Norja naapurissa, olemme pystyneet myy-mään kalamme aina hyvään hintaan. Toimitamme kalaa kahdesti viikossa kauppoihin nostotuoreena. Sitä en-nen varmistamme, että kalan laatu ja maku ovat kunnossa. Hyvin kala on mennyt kaupaksi kuluttajillekin il-man tarjouskampanjoita. Kun kaup-pa on kaikille kannattavaa, laatutyö-hön voi panostaa pitkäjännitteisesti, kertoo Pesonen.

Potkua paikallisuudesta

Varisjoen Lohen kanssa vuosia asi-oinut Koillismaan Osuuskaupan liiketoimintajohtaja Tuija Heikki-nen jakaa kalankasvattaja Pesosen näkemyksen laatuun panostamisen tärkeydestä.

– Olemme pitkäaikaisella yhteis-työllä rakentaneet kirjolohelle mark-kinat, jossa kaikki voivat kuluttajaa myöten luottaa siihen, että kala on aina tuoretta, kiinteälihaista ja hyvin perattua. Luottamus ja maine eivät

Kunniaa kirjolohelleKotimainen kirjolohi on vastuullisesti kasvatettu, terveel-linen ja laadukas elintarvike. Siitä huolimatta kirjolohen maine kuluttajien keskuudessa ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla. Paikallisuus, tuoreus ja laatu ovat kirjolohen valtteja kirjolohen kunnian kirkastamisessa.

>

Helsinki 10.–12.3. 2016• Seminaari hotelli Scandic Parkissa 10.-11.3.• Kalaherkkuja kaikille Kampin Kauppakeskuksessa 11.-12.3.• ilmoittaudu nyt: www.kalaviikko.fi

12 13

synny hetkessä, mutta kun sinne asti päästään, kauppa on menestyk-sekästä kaikille osapuolille. Meillä kirjolohen paras kilpailuvaltti on pai-kallisuus ja tuoreus, ei hinta, sanoo Heikkinen.

Oikeankokoista kalaa jalostukseen

Oululainen Hätälä Oy kuuluu Suo-men suurimpiin kalanjalostajiin. Hä-tälällä kirjolohta katsotaan valtakun-nallisesta perspektiivistä.

– Kirjolohi on hyvä kala, mutta sen imago voisi olla kirkkaampi. Suo-messa ei tänä päivänä ole enää huo-nolaatuista kirjolohta markkinoilla mutta siltikin eri tuottajien laadussa

on eroja. Jalostajan kannalta kirjolo-hen ongelma on ollut siinä, että saa-tavuus ei ole tasaista ja jalostuksen kannalta sopivaa isokokoista kalaa ei saada tarpeeksi eikä varsinkaan tar-peeksi suuria määriä, sanoo Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä.

Imagon kirkastamisen Isohätälä aloittaisi antamalla kalankasvatuksel-le isompia kasvatuslupia.

– Suurempi tuotanto mahdol-listaisi sen, että tuottajat voisivat paremmin suunnata tuotantoa eri tarpeisiin. Jalostuksella, kaupalla, HoReCa-sektorilla ja kuluttajilla on kaikilla omat tarpeensa ja toiveensa kirjolohesta. Jos jaettavaa on niukas-ti, toiveisiin on vaikeampi vastata, pohtii Isohätälä. ®

On syyskuu vuonna 2015. Helsingin ydinkeskus-tassa tapahtumatalo Bankin kabinetissa on

tiivis tunnelma, kun sankkalukuiselle elintarvikealan ja toimittajien joukol-le esitellään ensimmäistä kertaa julki-suudessa kotimainen kirjolohibrändi, Benella Kirjolohi.

– Suomalainen kalanviljely tuottaa huippulaadukasta kalaa, ja siksi kirjo-lohi ansaitsee ehdottomasti mahdol-lisuuden erottua kalatiskissä eduk-seen. Ja siksi kotimaiselle kirjolohelle on nyt luotu brändi, jota kalanrehu-jen valmistuksesta vastaavan Raisioa-quan ruokintakonseptiin sitoutuneet kirjolohenviljelijät voivat käyttää hy-väkseen kirjolohen markkinoinnissa, kertoo Benella-brändin kehittäneen Raisioagron toimitusjohtaja Jarmo Puputti kuulijakunnalle.

Benella Kirjolohi on Raisioagrol-ta merkittävä satsaus, jonka eteen

on tehty jo vuosia töitä. Raisioagro valmistaa kirjolohenviljelyssä käytet-täviä kalanrehuja, joten yhtiötä luon-nollisesti kiinnostaa, miten kotimais-ta kirjolohta saataisiin kasvatettua enemmän kalatiskiin ja kuluttajien ruokapöytään.

Suomalaiset kalanviljelysyrityk-set tuottavat vuosittain markkinoille noin 11-12 miljoonaa kiloa kirjoloh-ta. Yrityksen mielellään tuottaisivat nykyistä enemmänkin kalaa, mutta tuotantoa säätelevät erittäin tiukat ympäristölupavaatimukset. Raisio-agro on luonut lisäkasvulle mahdol-lisuuksia kehittämällä kalanrehuista erittäin ympäristöystävällisiä, kalan hyvinvointia edistäviä ja hyvää kalan kasvua tuottavia rehuja.

– Olemme tehneet yli kaksi vuo-sikymmentä määrätietoista työtä kalanrehujen kehittämiseksi ja Be-nella Kirjolohi on jatkoa tälle työlle. Tehokkaan ja ympäristöystävällisen

ruokintaohjelman lisäksi Benella Kirjoloheen kuuluu sen terveellisyys meille ihmisille. Suomen Sydänliitto on myöntänyt brändille Sydänmerkin, koska kirjolohen hyödyllisten rasva-happojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuoniriskiä ja pitävän sydämelle terveelliset EPA- ja DHA-rasvahapot oikealla tasolla. Benella Kirjolohen tekee hyvää kuluttajan lisäksi koko kalan arvoketjulle niin rehunvalmistuksessa, kasvatuksessa, jalostuksessa kuin kaupassa, kertoo kalanrehuliiketoiminnasta vastaavan Raisioaquan johtaja Tomi Kantola.

Kirjolohelle oma brändiKotimainen kirjolohi on saanut oman brändin, Benella Kirjolohen. Sen toivotaan tekevän hyvää kuluttajan lisäksi koko kalan arvoketjulle.

Jokainen kalatiskin takana työskennellyt tietää, että mäti maistuu suomalaisille jouluna ja uutena vuotena. Loppuvuo-

den juhlasesonkina myydään valta-osa suomalaisten syömästä mädistä. Eniten tarjolla on kirjolohen mätiä. Myös siian, lohen ja muikun mäti kuuluvat useimpien kalatiskien vali-koimiin. Mätivalikoimaan panosta-van kaupan tiskistä voi löytyä silakan ja villakuoreen mätiä. Vuoden alku taas on mateen mädin aikaa.

– Suomessa mädin pääsesonki kestää neljästä kahdeksaan viik-koa. Alkuvuonna mätiä menee vielä muun muassa ravintoloiden blinivii-koilla, mutta sitten kysyntä yleen-sä hiljenee, kertoo Disas Caviar Oy Ltd:n liiketoimintajohtaja Joachim Wolontis.

Disas Caviar on Kaakkois-Suo-messa toimivan Disas-yhtiöiden kala- ja mätituotteiden tukkumyyn-tiyritys, joka on erikoistunut erityi-sesti kirjolohen mätiin. Suomessa sesongin lyhyydelle on Wolontiksen mukaan luonnollinen syy: mätiä saa-daan kaloista lähinnä loppuvuonna.

Disas Caviarissa suomalaiset halu-taan innostaa herkuttelemaan mädil-lä ympäri vuoden, niin juhlapyhinä kuin arkena.

– Luonnollisesti mätiä on tarjolla pakastetuotteena kuluttajille ympäri vuoden, mutta sen kysyntä on ollut

varsin pientä. Aloimme vuonna 2010 valmistaa pastöroitua kirjolohen mätiä, jolla on hyvä säilyvyys, kertoo Wolontis.

Pastörointi tarkoittaa tuotteen kuumentamista riittävän korkeaan lämpötilaan, jolloin tuotteessa mah-dollisesti olevat bakteerit tuhoutuvat. Pastörointi ei muuta tuotteen omi-naisuuksia, mutta parantaa tuotetur-vallisuutta ja säilyvyyttä. Tuore mäti on herkästi pilaantuva elintarvikke.

– Meidän tapauksessa kuumennus tapahtuu lopullisessa pakkaukses-saan - näin estetään mahdollinen jäl-kikontaminaatio ja lisätään tuotetur-vallisuutta. Toisin kuin perinteiset tuoreet tai pakastetut mätivalmisteet, pastöroidut mätivalmisteet sopivat kaikille kuluttajaryhmille. Olem-me koemyyneet pastöroitua mätiä Suomen päivittäistavarakaupassa jo jonkin aikaa ja palaute on ollut hy-vä. Nyt mätiä on myynnissä ympä-ri Suomea. Valikoimiimme kuuluu pastöroidun kirjolohenmädin lisäksi

myös muiden kalalajien, kuten siian, muikun sekä erilaisten lohikalojen mädit, sanoo Wolontis.

Mäti maistuuvenäläisille

Kuusisen Kala, joka hoitaa Disas-yhtiöiden raaka-ainehankinnan ja tuotannon, ostaa kirjolohen mätiä kaikilta suurilta suomalaisilta kalan-kasvatusyrityksiltä.

– Mädin kysyntä on Suomessa kasvanut hiljalleen tasaista tahtia. Viime sesonki ja vuosi oli poikkeuk-sellinen, koska mädin hinta laski todella alas, jopa kolmasosaan huip-puvuosien tasosta. Se näkyi myös myynnissä. Kotimaassa joulupöytiin ostettiin tavallista suurempia määriä mätiä. Toivottavasti viime vuosi jäi hintatasoltaan poikkeukseksi, sillä sesonki on ollut raskas erityisesti kirjolohen mätiä tuottaville kalan vil-jelijöille – ja se ei ole kenenkään etu, Wolontis kertoo.

Disas Caviarin tuotteita myydään paljon Disas Fishin myymälöissä Ha-minassa, Lappeenrannassa, Nuija-maalla ja Imatralla. Venäläiset ovat rajakauppojen tärkein asiakasryhmä.

– Suomalainen mäti maistuu ve-näläisille. Venäläisillä on yleensäkin hyvin rikas mätikulttuuri, ja mätejä syödään monipuolisesti muulloin-kin kuin vuodenvaihteen juhlissa.

Mätiä vuoden ympäriMäti kuuluu oleellisesti suo-malaiseen jouluun ja uu-den vuoden juhliin, mutta mikään ei estä herkuttele-masta mädillä ympäri vuo-den. Suomalainen kirjolohen mäti on myös potentiaalinen vientituote.

>

Jarmo Puputti

”Kirjolohi on hyvä kala, mutta sen imago voisi olla kirkkaampi.” – Riku Isohätälä

14 15

Erään Suomen yhden suurimmista verkkouutissivuston ruoka-artikkelissa muistutettiin taannoin, että ennen

kalan paistamista kannattaa olla äärimmäisen tarkkana, että ruodottomaksi käsitellystä kalasta on poistettu var-masti kaikki ruodot. ”Etenkin tottumattoman kokkaajan on syytä perehtyä tarkkaan siihen, ettei kalasta löydy pii-kikkäitä – ja jopa vaarallisia – yllätyksiä”, kauhisteli artik-kelin alaotsikko. Kirjoituksen sävy oli raflaava ja liioiteltu, koska sillä haettiin tietenkin klikkauksia. Asenteessa on kuitenkin jotain ominaista tälle ajalle. Syömisestä tuntuu tulleen pelottava ja vaarallinen extreme-laji.

Kyse ei tietenkään ole siitä, että ruodot olisivat todellisesti hengenvaaralli-

sia – eihän esimerkiksi broilerinkoiven pienistä luista tai omenankodasta olla samalla tavalla hysteerisiä, vaikka nekin lymyävät tuotteen sisällä ja ovat potenti-aalisesti kiusallisia, mikäli yrittää niellä ne kokonaisena. Ruoto ei ole kehittynyt aikojen saatossa ihmisparan harmik-si. Ollaanko täällä jo niin vieraantuneita luonnosta, ettei ymmärretä, että ruodolla on oma tärkeä funktionsa eväkkään elä-mässä?

Ruokaa on saatavilla helpommin ja enemmän kuin koskaan ennen. Saako syömisen

vaivattomuus ihmisen etsimään väkisin haasteita sieltä, missä niitä ei ole? Enää kun ei tarvitse jännittää, tuleeko summanmutikassa metsästä popsaistun sienen sivuoirei-na jännät hallusinaatiot vai kuolema. Vielä vähemmän täytyy painia mammutin kanssa erämaassa täyttääkseen vatsansa.

Kalan syönnissä on hyvin vähän todellisia vaaroja, ja siksi uutisointikin on onneksi useimmiten vain ter-

veyshyötyjä tai makua ylistävää. Kala sisältää ihmiselle edullisimpia rasvoja, joten sydän- ja veri-suonitautikau-histeluun ei kalaravintoa voida liittää. Eläväthän kalara-

vintoa pääasiallisesti syövät tutki-tusti terveemmän ja pidemmän elämän. Joihinkin kalalajeihin saattaa kertyä ympäristöstä myös vieraita aineita, mutta jälleen tutki-mustulokset ovat puolellamme – kalan syömisestä saadut hyödyt peittoavat mahdollisten haitta-aineiden vaikutuk-set.

Näinä aikoina, kun hysteeriset ihmiset heittäytyvät mieluusti voivottelemaan skandaalihakuisia otsi-

koita, pidetään huoli, ettemme ainakaan lietso enem-pää epäluuloja ja pelkoja. Ammattitaitoinen tiedonjako

ja valistaminen on etuoikeutemme tai velvollisuutemme, sillä tutkimustie-to on vankasti puolellamme. Yhtä lailla tuotantoketjun läpinäkyvyys on tärkeää. Kala on todella ollut elävä luontokappale, jonka ihan oikea ihminen on pyytänyt, kuljettanut ja mahdollisesti vielä käsi-tellyt kuluttajaa varten, jotta kaikki olisi mahdollisimman vaivatonta.

Ja jos se ruoto sattuu jäämään kurk-kuun, vanha hyvä neuvo on mutustella

leivästä iso pallo ja nielaista se, niin ruoto irtoaa mukana. Ei se ihan niin vaarallista ole. ®

Vappu Soppela

Kirjoittaja on rahoittanut yliopisto-opintonsa työskentele-mällä tavaratalon ruokaosaston kalatiskillä.

Kalan syönnissä on hyvin vähän todellisia vaaroja, ja siksi uutisointikin on onneksi useimmiten vain terveyshyötyjä tai makua ylistävää.

KOLUMNI

Vaarallisia yllätyksiä?

Ruplan heikko kurssi on rokottanut venäläisten ostosmatkailua Suomeen, mutta mäti kuuluu edelleen niihin tuotteisiin, joita täältä nimenomaan tullaan ostamaan, sanoo Wolontis.

Disas Caviar lähtee avaamaan uusia vientikanavia pastöroidulle mädille huhtikuun lopulla Brysselis-sä järjestettävillä European Seafood Exhibition –messuilla.

– Potentiaalisimmat markkinat löytyvät Itä- ja Keski-Euroopasta. Suomalainen mäti on hieno tuote, jo-ta ei vielä ole kunnolla hyödynnetty, sanoo Wolontis.

Mäti sopii arkeenkin

Mädin voimaan uskoo vahvasti myös Helsingin Kauppatorin nurkalla mäti- ja kaviaariherkkuja tarjoavan Finlandia Caviarin toimitusjohta-ja Valeria Hirvonen. Tyylikkään ja pelkistetyn mätiravintolan valttina ovat erilaiset mätimenyt, joissa ma-kuhermojaan voi viritellä kirjolohen, siian, muikun, hauen, villakuoreen ja rasvakalan mädillä. Luonnollises-ti listalla on myös aitoa kaviaaria, jota hankitaan kotimaiselta Carelian

Caviarilta ja ulkomaisilta kaviaaritaloilta. Hirvonen omistaa myös kalanja-lostusyhtiö Savu-Karin, jonka mätituotevalikoima on myynnissä Finlandia Caviarissa.

– Mäti ja varsinkin ka-viaari yhdistetään usein luksukseen. Haluan kui-tenkin täällä näyttää, että kuka tahansa voi tulla maistamaan mätiä ja ka-viaaria – ja vieläpä järki-hintaan. Siksi paikan sisustuskin on pidetty hyvin yksinkertaisena, kertoo Hirvonen.

Finlandia Caviarissa mädit tarjoil-laan muun muassa suupaloina pie-nissä keksikupeissa mehevän kree-min ja viiriäisen munien kera.

– Mäti on itsessään niin hienon makuinen tuote, ettei sitä kanna-ta paljon muuksi jalostaa. Tosin kylmäsavustaminen antaa kirjolo-hen mädille maun, johon useimmat ihastuvat saman tien maistettuaan. Sammen kaviaari on mätien kunin-gas. Sen maku ja olemus eroittuu aloittelijankin suussa, kun eri mätejä maistelee. Käytämme ainoastaan kas-

vatetusta sammesta saatua kaviaaria, kuten Varkaudessa toimivan Care-lian Caviarin kaviaaria. On hienoa kertoa asiakkaille, että Suomestakin saa huippuluokan kaviaaria, joka on lisäksi tuotettu ekologisesti kestävällä tavalla, Hirvonen kertoo.

Monilla on ennakkoluuloja mä-teihin.

– Ne voittaa helpoimmin esittele-mällä ja maistattamalla. Järjestämme maistelu- ja esittelytilaisuuksia, joi-hin yhdistetään myös hyvät juomat shampanjasta vodkaan. Mäti vaatii työtä, mutta kun asiakkaan saa ker-ran mätiä maistamaan, hän haluaa sitä toistekin, tietää Hirvonen. ®

2 1/2 dl kevyt- tai täysmaitoa10 g hiivaa1 dl kermaviiliä tai piimää2 dl tattarijauhoja1/2 dl vehnäjauhoja1 kananmuna1/4 tl suolaa

mätiäsmetanaasipuliamustapipuria

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva maitoon. Lisää kermaviili ja jauhot. Jätä taikina happanemaan huoneenlämpöön vähintään 2 tun-niksi tai jääkaappiin yön ajaksi.

Erottele keltuainen ja valkuainen. Sekoita keltuainen ja suola taikinaan. Vatkaa valkuainen vaahdoksi ja nos-tele vaahto taikinan joukkoon.

Sulata voi kattilassa. Paista blinit mielellään valurautaisella blini- tai lettupannulla miedohkolla lämmöl-lä. Käännä blinejä useamman ker-ran, jotta saat rapean pinnan. Lisää kääntämisen jälkeen pinnalle hieman voisulaa.

Siirrä paistetut blinit pellille ja pidä ne lämpiminä 100-asteisessa uunissa. Tarjoa blinit kuumina mädin, hienon-netun sipulin ja ranskankerman kans-sa. Rouhi päälle mustapippuria.

Mateen mätiä vuoden alkuun

Mateen kutu alkaa tammi-kuun lopulla ja jatkuu

helmi-maaliskuulle, jolloin myös sen mätiä on saatavilla. Moni ko-kenut mätien maistaja pitää ma-teen mätiä suomalaisten kalojen ykkösenä.

Mateen mäti on väriltään pu-nertavan keltaista ja mätijyvät ovat hyvin pienikokoisia. Mateen mäti pitää hauen ja kiisken mädin tapaan pakastaa vuorokaudeksi heisimatovaaran takia.

Mateen mädin maku tulee oi-keuksiinsa yksinkertaisesti paah-toleivän tai blinin kanssa miedon sipulin ja smetanan kera.

Mädin voi myös paistaa tai kypsentää kokonaisena mätipussi-na kalakeiton pinnalla.

Blinejä ja mätiä

Valeria Hirvonen

16

Kala & Kauppa -lehteä julkaisee Pro Kala ry

Otamme mielellämme vastaan palautetta:Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala ryPuh. 0400 827 277katriina.partanen@prokala.fiwww.prokala.fi

Lehden kuvat ja sisältö: Mika Remes, Comida Communication OyUlkoasu: Comida Communication OyPainopaikka: Keuruun Laatupaino KLPPaperi: Novatech Satin 115 g

Tietoa kalasta: www.prokala.fi

Täältä löydät kattavan tietopaketin, mm. kauden kalat kuu-kausittain, monipuolisesti herkullisia kalareseptejä ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Käy tutustumassa ja tilaa herkulli-sia reseptejä. ISSN-L 2323-4180ISSN 2323-4180

Osittain EMKR:n rahoittama julkaisu

Kalaa kaikilla mausteilla!Pro Kalan resepteissä ja esitteissä riittää vaihtoehtoja jokaiseen makuun

Silakkaa perulaisittain

400 g nahattomia silakkafileitä

(kansikuva)

Silakkafileiden marinointiliemi:

0,5 dl oliiviöljyä

5 rkl valkoviinietikkaa

2 limen mehu

kourallinen lehtipersiljaa

1-2 valkosipulin kynttä

hienoa merisuolaa

mustapippuria myllystä

1/2 punaista paprikaa

1/2 vihreää chiliä

Marinoitu punasipuli:

3 kpl punasipulia

0,5 dl vettä

0,5 dl punaviinietikkaa

1 dl sokeria

hienoa merisuolaa

Makumatka Etelä-Amerikkaan

Hienonna paprika, chili, valkosipuli ja persilja.

Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään,

mausta suolalla ja pippurilla. Kaada marinadi na-

hattomien silakkafileiden päälle. Anna silakoiden

maustua kylmässä muutaman tunnin ajan.

Kuori punasipulit ja suikaloi ohueksi. Keitä ainek-

sista liemi ja kaada lämmin liemi punasipulisiivu-

jen päälle. Jäähdytä ja anna maustua kylmässä

yön yli. Tarkista maku.

EU INVESTOI KESTÄVÄÄN

KALATALOUTEEN

Paljon lisää ihania kalaohjeita

osoitteessa www.prokala.fi

Friteerattua kalaa ja

Mojo Cubano-kastiketta

300 g kokonaista kalaa/ruokailija

(esim. ahventa, kuhaa tai napsijaa)

hienoa merisuolaa

vehnäjauhoa

0,5 l rypsiöljyä friteeraamiseen

Suomusta kalat, joista on poistettu sisälmykset ja kiduk-

set. Leikkaa kalan kylkiin muutama viilto per puoli. Mausta

kala suolalla pinnasta ja sisältä. Jauhota kala kauttaaltaan

kevyesti vehnäjauholla.

Kuumenna öljy kattilassa tai korkeareunaisessa kasaris-

sa 170 °C-lämpötilaan. Varo ettei öljy kuumene liikaa. Älä

käytä liesituuletinta friteerauksen aikana! Friteeraa kala

kuumassa öljyssä kullanruskeaksi ja mehukkaan kypsäksi

n. 5-10 minuuttia per puoli. Kypsennysaika riippuu kalan

koosta ja paksuudesta.

Nosta friteerattu kala talouspaperille valumaan teräs-

lastan avulla. Tarjoile friteerattu kala Mojo-kastikkeen,

limenlohkon ja vihersalaatin kera. Friteerattua kalaa voi

valmistaa samalla menetelmällä myös fileoidusta ruodot-

tomasta kalasta, mutta silloin kypsennysaika on lyhyempi.

Purista sitrusmehu ja hienonna valkosipuli. Yhdistä kas-

tikkeen ainekset keskenään. Lisää suolaa ja pippuria maun

mukaan. Anna kastikkeen maustua muutaman tunnin

ajan. Kastiketta voi säilyttää jääkaapissa.

Mojo Cubano-kastike:

0,5 dl oliiviöljyä

1 valkosipulin kynsi

1 dl appelsiinin (tai 0,5 dl limen) mehua

0,5 tl oreganoa (tuoretta tai kuivattua)

0,5 tl jauhettua kuminaa

hienoa merisuolaa

mustapippuria myllystä

Kaikki ohjeet ovat neljälle henkilölle

Tarjoa marinoidun

punasipulin kera vihreältä

salaatinlehdeltä.

Täältä kauden

kalaruoka-vinkit

1

Lohipiiraset & muita kalareseptejä

Nautitaan kalasta!

kalavihkonen.indd 1

4.12.2012 13:18:39

Hyvää rasvaa

luonnollisesti kalasta

Made

Kuha

250

750

500

Siika Silakka Lahna Muikku Lohi Ahven Kirjolohi Hauki Kampela

Kalojen EPA- ja DHA-pitoisuuksia mg / 100 g syötävää osaa

EPA

DHA

92 263 22

7 199 20

6 345 54 36

5 44 284 63

1000

301 493 48

2 273 40

9 1002 245 1160 21

7 133 13

5

Lähde: THL:n ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli.

Nauttimalla kalaa saat hyvälaatuista pehmeää

rasvaa ja monta muuta ravintoainetta luonnollises-

sa muodossa. Kalan rasva sisältää erityisen paljon

elimistölle välttämättömiä pitkäketjuisia omega-

3-rasvahappoja. Suurin osa omega-3-sarjan EPA- ja

DHA- rasvahapoista saadaankin juuri kalasta.

Kalan syönti on eduksi etenkin sydänterveydelle. Ka-

laa kannattaa valita lautaselle ainakin kaksi-kolme

kertaa viikossa. Suositeltava EPA ja DHA rasvahap-

pojen yhteenlaskettu päiväsaanti on 250 mg.

Ohje seuraavalla sivulla

pro.

1120

13.4

0000

Paljon lisää ihania kalaohjeita

osoitteessa www.prokala.fi

EU INVESTOI

KESTÄVÄÄN

KALATALOUTEEN

KALATORTILLAT

400 g ruodottomia kalafi leitä

(siikaa, haukea, kampelaa)

½ tl suolaa

¼ tl mustapippurirouhetta

1 sipuli1 punainen paprika

1 tlk (400 g) (chilillä maustettua)

tomaattimurskaa

1-2 rkl tomaattipyrettä

1 tlk ruskeita papuja vedessä

chiliäyrttisuolaa

mustapippuria

Lisäksi:tortilloja, rieskoja tai tacokuoria

rapeaa salaattia suikaleina

tuoretta kurkkua suikaleina

juustoraastetta

VALKOSIPULIYRTTISILAKAT

noin 350 g pienikokoisia

silakkafi leitä

suolaa, valkopippuria

½ dl ruohosipulisilppua

½ dl persiljasilppua

50 g voita

2-3 valkosipulinkynttä

Leikkaa ruodottomat kalafi leet noin 3 cm:n

pituisiksi suikaleiksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Paista nopeasti pannulla lähes kypsiksi (noin pari

minuuttia riittää). Nosta kalat pois pannulta.

Silppua tai suikaloi kuorittu sipuli ja siemenistä

puhdistettu paprika. Kypsennä pannulla, kunnes

kasvissuikaleet pehmenevät. Lisää pannulle to-

maattimurska ja pyree. Keitä ilman kantta, kunnes

ylimääräinen neste haihtuu. Valuta paputölkistä

liemi pois, ja lisää pavut tomaattiseokseen.

Mausta seos tarvittaessa. Kuumenna kiehuvaksi ja

lisää kalapalat seokseen. Sekoita varovasti ja nosta

tarjolle.

Laita tortillalle tai rieskalle salaattia, kurkkua ja

hiukan juustoraastetta. Nosta pari lusikallista kala-

täytettä päälle, kääräise rullalle tai taittele ja nauti.

Varaa ruokailijaa kohden yhtä monta silakkafi lettä kuin etana-

pannussa on koloja tai jos fi leet ovat kookkaita, puolta vähem-

män. Levitä fi leet auki työpöydälle. Mikäli fi leet ovat reilun

kokoisia, leikkaa ne pitkittäin keskeltä kahtia. Halutessasi voit

myös nyppäistä fi leet irti nahasta ja valmistaa ruoan nahatto-

mista silakkafi leistä.

Ripottele pintaan kevyesti suolaa ja pippuria sekä runsaasti ruo-

hosipuli- ja persiljasilppua. Taita takaisin kalan muotoon, kiedo

rullalle ja nosta rullat etanapannujen koloihin. Mikäli et omista

etanapannua, lado silakat pieniin uuninkestäviin vuokiin.

Purista valkosipulit pehmeään rasvaan ja sekoita seos tasaiseksi.

Nosta lusikalla nokare valkosipulivoita jokaisen fi leen päälle.

Kypsennä 225°C uunissa 15 minuuttia. Anna levätä 5 min ennen

tarjoilua. Tarjoa lisänä paahdettua ruisleipää ja olutta.

Kalaherkkuja

illanistujaisiin

Makumatka Etelä-AmerikkaanMakumatka Etelä-Amerikan kiehtoviin makuihin kulkee Kuu-ban kautta Peruun. Testaa silak-kaa perulaisittain tai siikaa ripa-uksella Karibian eksotiikkaa. Ay caramba!

LohipiirasetPienet lohipiiraset ovat parhaim-millaan illanistujaisissa hyvässä seurassa. Helpot ja edulliset kala-herkut myös silakasta, muikusta ja kirjolohesta.

Esitteet kokoa A5, 150 kpl nipuissa.Kysy esitteitä tukkuriltasi tai tilaa: www.prokala.fi

Kalaherkkuja illanistujaisiinVaihdetaan vapaalle ja vietetään iltaa hyvän kalaruoan, juoman ja ystävien seurassa.

TietoiskujakalastaSaatavana tuhdisti tietoa tarjoavat esitteet: • Hyvää rasvaa luonnollisesti kalasta • Tietoisku D-vitamiinista • Lohi - ja kirjolohifileiden leikkausasteet