2013 - merimieselakekassa.fi · under de närmaste åren att vara bara 1–2 % per år. För riskplaceringarnas, i synnerhet aktiernas, del var 2013 ett ytterst starkt år. Särskilt

2013Vuosikertomus Årsberättelse

Tiivistelmä Sammandrag

2013Vuosikertomus Årsberättelse

Tiivistelmä Sammandrag

SisällysToimitusjohtajan katsaus ................................ 4

Hallituksen toimintakertomus ...................... 6

Sijoitusten jakauma ja tuotto ...................... 15

Tilinpäätöksen liitetiedot .............................. 16

Tunnuslukuja 2013 .......................................... 21

Hallinto ............................................................... 22

Yhteystiedot ...................................................... 24

Innehåll Verkställande direktörens översikt ............... 4

Styrelsens verksamhetsberättelse ................ 6

Placeringsallokering och avkastning .......... 15

Noter till bokslutet ......................................... 16

Nyckeltal 2013 ................................................. 21

Förvaltning ......................................................... 22

Kontaktinformation ........................................ 24

MERIMIESELÄKEKASSAN hallitus hyväksyi marraskuussa 2013 uuden strategian. Strate

gian tavoite on entinen eli eläkekassa takaa merenkulkijoille luotettavan eläketurvan kus

tannustehokkaasti. Pyrimme myös olemaan vakavarainen ja maan tuottavin eläkelaitos.

Strategiassa linjattiin myös selkeästi ne toimenpiteet, joilla tavoitteet jatkuvasti

muuttuvassa toimintaympäristössä saavutetaan. Strategian toteuttamiseksi merimies

eläkejärjestelmä pyrkii lähentymään muuta työeläkejärjestelmää, parantaa kustannus

tehokkuutta, panostaa työkyvyn ylläpitämiseen eläkkeelle siirtymisiän myöhentämisek

si, painottaa sijoitustoiminnassaan kiinteistöjä ja niiden kehittämistä, hyödyntää

entistä enemmän sähköisiä palveluja asioinnissa ja viestinnässä sekä pitää

huolta osaavasta henkilökunnastaan.

Uusi strategia ohjasi käytännössä jo vuoden 2013 toimintaa. Merimieselä

kelain uudistamista valmisteleva sosiaali ja terveysministeriön työryhmä

aloitti työnsä ja eläkekassassa tuotettiin uudistusta varten tarvittavaa

aineistoa. Tavoitteena on merimieseläkejärjestelmä, joka on lähempänä

muuta työeläkejärjestelmää mutta säilyttää samalla merenkulun edellyttä

mät erityispiirteet muun muassa rahoituksen ja siirtymäsäännösten suhteen.

Työryhmän työn on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana.

Merimieseläkekassan kustannustehokkuuden parantamiseksi kilpailu

timme sopimuksiamme. Tästä johtuen hallinnolliset kulumme pienentyi

vät merkittävästi samalla kun toimintatapojamme selkiytettiin. Hallitus

hyväksyi eläkekassan hallintomallin tammikuussa 2013 ja sitä päivitettiin

loppuvuodesta luotettavan hallinnon ja toiminnan julkisuuden lisäämiseksi.

Merimieseläkekassa panostaa yhä määrätietoisemmin merenkulun työ

hyvinvoinnin parantamiseen varustamojen ja merenkulkijoiden kanssa.

Syyskuussa 2013 järjestettiin Hyvä työelämä merellä seminaari, jossa viitoi

tettiin eläkekassan tulevaa roolia. Eläkekassa tulee tiivistämään yhteistyötä

eri kumppaneiden kanssa ja siten parantamaan merenkulkijoiden fyysistä ja

henkistä työhyvinvointia. Myös lainsäädännöllistä pohjaa työhyvinvoinnin edis

tämiseksi tullaan selkiyttämään muun työeläkejärjestelmän mukaisesti.

Sijoitustoiminnassa vuosi 2013 oli jälleen hyvä (sijoitusten tuotto 8,6 %) ja

vertailtaessa pitkän aikavälin tuottoja muihin eläkelaitoksiin, eläkekassan sijoitus

toiminnan tavoitteet ovat toteutuneet. Hyvään vakavaraisuuteemme perustuen

sijoitussalkkumme on hiukan muita eläkelaitoksia riskipitoisempi. Osakesijoitus

ten rinnalla painotamme kiinteistösijoituksia ja tulevina vuosina panostamme

erityisesti kiinteistöjen kehittämiseen. Eläkekassa hyväksyi myös vastuullisen

sijoittamisen periaatteet.

Lisäämme sähköistä asiointiamme kaikessa toiminnassamme ja käynnistimme

vuoden 2013 lopulla koko eläkekassan toimintaa uudistavan tietojärjestelmäpro

jektin. Uusien toimintatapojen lisäksi pyrimme myös pitämään huolta osaavasta

henkilökunnastamme panostamalla omaan työhyvinvointiimme.

Merimieseläkejärjestelmämme on täysin sidoksissa suomalaiseen merenkul

kuun. Vaikka kokonaistaloudellinen tilanne heijastui negatiivisesti koko merenkul

kuun, ovat aiemmin tehdyt päätökset kuitenkin luoneet pohjaa suomalaisen me

renkulun säilyttämiseksi. Maksutulomme nousi viime vuonna noin 5 prosenttia.

Tulevaisuus on kuitenkin täynnä haasteita, minkä vuoksi kansallisen meren kulun

strategian toteuttaminen on otettava vakavasti. o

Helsingissä, maaliskuussa 2014

Kari Välimäki

4 Vuosikertomus 2013 | Årsberättelse 2013

MERIMIESELÄKEKASSA | SJÖMANSPENSIONSKASSAN

Toimitusjohtajan katsaus

SJÖMANSPENSIONSKASSANS styrelse godkände i november

2013 en ny strategi. Målet för den här strategin är det tidigare,

dvs. att pensionskassan garanterar ett kostnadseffektivt och

tillförlitligt pensionsskydd för sjöfararna. Vi strävar även till att

vara solventa och landets produktivaste pensionsanstalt.

I strategin drogs också linjerna klart upp för åtgärder med

vilka målen nås i en verksamhetsmiljö som fortlöpande föränd

ras. För att omsätta strategin i praktiken strävar vi till att föra

sjömanspensionssystemet närmare det övriga arbetspensions

systemet, förbättra kostnadseffektiviteten, satsa på upprätthål

lande av arbetsförmågan för att pensioneringsåldern ska kunna

senareläggas, prioritera fastigheter och utvecklingen av dessa

i placeringsverksamheten, i allt högre grad nyttja elekroniska

tjänster vid handläggande av tjänster och i kommunikationen

samt sörja för omsorgen om den kunniga personalen.

I praktiken styrdes verksamheten redan 2013 av den nya

strategin. Den av social och hälsovårdsministeriet tillsatta

arbetsgruppen för beredning av revideringen av sjömanspen

sionslagen inledde sitt arbete och pensionskassan samman

ställde det material som behövs för revideringsarbetet. Målet

är ett pensionssystem för sjömän som är närmare det övriga

arbetspensionssystemet, men samtidigt bibehåller de av sjö

farten förutsatta särdragen, bland annat vad gäller finansiering

och övergångsbestämmelser. Arbetsgruppens arbete avses bli

klart under 2014.

För att förbättra Sjömanspensionskassans kostnadseffekti

vitet konkurrensutsattes våra avtal. Tack vare den här åtgärden

sjönk våra förvaltningskostnader betydligt och samtidigt klar

nade våra verksamhetsrutiner. Styrelsen fastställde förvalt

ningsmodellen i januari 2013. I slutet av året uppdaterades

modellen för att främja den offentliga bilden av en tillförlitlig

förvaltning och verksamhet.

Tillsammans med rederierna och sjöfararna satsar Sjömans

pensionskassan allt mer målmedvetet på en förbättring av

arbetshälsan inom sjöfarten. I september 2013 ordnades

seminariet Bra arbetsliv på sjön. Under seminariet utstakades

pensionskassans kommande roll. Pensionskassan kommer att

intensifiera samarbetet med olika samarbetspartner och på så

vis för sin del förbättra sjöfararnas fysiska och psykiska arbets

hälsa. Även lagstiftningsgrunden för främjandet av arbetshälsan

kommer att klarläggas i överensstämmelse med det övriga

arbetspensionssystemet.

För placeringsverksamhetens del var 2013 än en gång

ett bra år (avkastningen av placeringarna 8,6 %) och vid en

jämförelse med övriga pensionsanstalter av långtidsavkast

ningen framgår att pensionskassans målsättningar realiserats.

Vår goda solvensnivå har motiverat vår placeringsportfölj att

vara en aning mera riskfylld än de övriga pensionsanstalternas

portföljer. Vid sidan av aktieplaceringarna ger vi placeringarna i

fastigheter stor tyngd och under närmast kommande år satsar

vi särskilt på utveckling av dessa. Pensionskassan godkände

principerna för ansvarsfull placering.

I all vår verksamhet ökar vi det elektroniska handläggandet

av ärenden. I slutet av 2013 startade vi ett datasystemprojekt

som reformerar pensionskassans verksamhet i sin helhet.

Utöver de nya rutinerna strävar vi även till att sörja för vår

kunniga personals välbefinnande genom att satsa på persona

lens arbetshälsa.

Vårt sjömanspensionssystem är helt bundet vid den finländ

ska sjöfarten. Trots att den ekonomiska situationen totalt sett

återspeglades negativt på hela sjöfarten har tidigare fattade be

slut ändå skapat en grund för den finländska sjöfartens överlev

nad. Senaste år steg vår premieinkomst med drygt fem procent.

Framtiden är dock fylld av utmaningar. Därför bör realiserandet

av den nationella strategin för sjöfarten tas på allvar. o

Helsingfors, i mars 2014

Kari Välimäki

Vuosikertomus 2013 | Årsberättelse 2013 5


Verkställande direktörens översikt

”Tavoitteena on merimieseläke- järjestelmä, joka on lähempänä muuta työeläkejärjestelmää mutta säilyttää samalla merenkulun edellyttämät erityispiirteet muun muassa rahoituksen ja siirtymä-säännösten suhteen.”

”Målet är ett pensionssystem för sjömän som är närmare det övriga arbetspensionssystemet, men samtidigt bibehåller de av sjöfarten förutsatta särdragen, bland annat vad gäller finansiering och över-gångsbestämmelser.”

Hallituksen toimintakertomus 2013Talouden kehitysVuonna 2013 maailmantalouden kehitys kääntyi myönteiseen

suuntaan. Euroopassa talouden supistuminen päättyi kesällä,

mutta koko vuoden talouskasvu jäi toisena vuonna peräkkäin

negatiiviseksi. Pelot kriisimaiden ja euroalueen pankkien tilan

teen heikkenemisestä vähenivät, mutta uudeksi uhaksi nousi

deflaatio. Kuluttajahintojen nousu hidastui vain 0,8 prosenttiin.

Euroalueen maiden talouskehitys on eriytynyt toisistaan. Krii

simaissa, kuten Espanjassa, Irlannissa ja Portugalissa tilanne on

vakautunut ja Saksan talous on edelleen hyvässä kunnossa. Toi

saalla heikon kilpailukyvyn maissa, kuten Ranskassa, Italiassa ja

valitettavasti myös Suomessa talouden kehitys on vaatimatonta.

Yhdysvalloissa talous kasvoi odotetusti. Samalla alkoivat

arvuuttelut siitä, milloin keskuspankki kiristää rahapolitiikkaan

sa. Toistaiseksi keskuspankin toimet ovat olleet maltillisia, mikä

on vahvistanut luottamusta Yhdysvaltojen talouskehitykseen.

Kiinassa saatiin loppukesällä vahvistusta siitä, ettei talouskas

vu ole hidastumassa. Loppuvuonna keskusjohto ilmoitti, että

uudistuspolitiikkaa jatketaan. Kehittyvissä talouksissa tilanne

on heikentynyt erityisesti niissä maissa, joissa talouskasvu on

perustunut liialliseen ulkomaiseen velkaan. Lisäksi monissa

maissa, kuten Turkissa, Brasiliassa ja viime aikoina Ukrainassa

ja Thaimaassa poliittinen levottomuus on vaikuttanut maiden

valuuttoihin ja arvopaperimarkkinoihin.

Suomen talouden kehitys on ollut finanssikriisin alusta läh

tien heikkoa. Kriisin alussa vuonna 2009 talous supistui peräti

8,5 prosenttia ja seuraavan lyhyen toipumisjakson jälkeen ta

louskasvu kääntyi jälleen laskuun. Vuosina 2012 ja 2013 talous

supistui edelleen. Ennusteiden mukaan Suomen talous kasvaa

lähivuosina vain 1–2 prosenttia vuodessa.

Styrelsens verksamhetsberättelse 2013Ekonomins utvecklingÅret 2013 vände världsekonomins utveckling över i en positiv

riktning. I Europa upphörde ekonomins nedgång på sommaren,

men den ekonomiska tillväxten för hela året blev för andra året

i följd negativ. Rädslan för att situationen i krisländerna och för

bankerna i euroområdet skulle försvagas minskade, men ett nytt

hot började spöka, en eventuell deflation. Konsumentprisernas

stegring avmattades till endast 0,8 %. Den ekonomiska utveck-

lingen i euroområdets länder har fjärmat sig från varandra. I

krisländer, som exempelvis Spanien, Irland och Portugal, har

situationen stabiliserats och Tysklands ekonomi är fortfarande i

gott skick. Å andra sidan har den svaga konkurrenskraften i länder,

som t.ex. Frankrike, Italien och beklagligtvis även Finland, lett till

att den ekonomiska utvecklingen i dessa länder är anspråkslös.

Som väntat ökade den ekonomiska tillväxten i USA. Samtidigt

började gissningar om centralbankens eventuella åtstramning av

finanspolitiken cirkulera. Tillsvidare har centralbankens åtgärder varit

måttfulla, vilket har stärkt förtroendet för den ekonomiska utveck-

lingen i USA. Mot slutet av sommaren bekräftades uppfattningen om

att den ekonomiska tillväxten i Kina inte håller på att stagnera. I slu-

tet av året meddelade centralledningen, att den inledda reformpoliti-

ken fortsätter. Situationen i utvecklingsekonomierna har försämrats,

särskilt i länder, vars ekonomiska tillväxt har grundat sig på alltför

stora utländska skulder. I många länder har därtill politisk oro, som

t.ex. i Turkiet och Brasilien och den senaste tiden även i Ukraina och

Thailand, inverkat på ländernas valutor och värdepappersmarknad.

Den finländska ekonomins utveckling har ända från finanskri-

sens början varit svag. År 2009 i början av krisen gick den ekono-

miska tillväxten ner med hela 8,5 % och efter följande kortvariga

period av uppgång vände den ekonomiska tillväxten åter över i



Eläkemenon rakenne, % | Pensionutgiftens konsistens, %

78,0

12,3

8,9 0,8

Vahuuseläkkeet | Ålderspensioner

Työkyvyttömyys eläkkeet | Invalidpensioner

Perheeläkkeet | Familjepensioner

Muut | Övriga

150

120

90

60

30

0

Milj. eur

2009 2010 2011 2012 2013

Maksetut eläkkeet | Utbetalda pensioner

124 128132

140146

Vuosi 2013 oli riskisijoitusten ja varsinkin osakkeiden

kannalta erittäin vahva vuosi. Erityisesti Suomessa osakkeet

tuottivat erinomaisesti, yli 30 prosenttia. Myös muissa kehit

tyneissä maissa osakekurssit nousivat runsaalla 20 prosentilla.

Sen sijaan kehittyvillä markkinoilla vuosi oli vaikea. Keskimää

räinen kehitys jäi 5–10 prosenttia miinukselle. Korkosijoituksis

sa rahamarkkinoiden ja hyvän luottoluokituksen valtionlainojen

tuotot olivat olemattomat tai jopa negatiiviset. Yrityslainojen

tuotot olivat sitä paremmat, mitä heikommat olivat yritysten

luottoluokitukset. Myös korkosijoitusten osalta kehittyvien

markkinoiden lainojen tuotot jäivät selvästi negatiivisiksi.

Suomessa toimisto ja liiketilojen kauppoja tehtiin 2013

arvoltaan noin 2,1 miljardilla eurolla. Määrä oli sama kuin edel

lisvuonna ja on pysynyt tällä tasolla viimeiset viisi vuotta eli

vuodesta 2009 lähtien. Kauppojen kokonaismäärä ylitti

2 miljardin euron rajan johtuen loppuvuoden muutamasta

isosta transaktiosta. Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus

suomalaisiin kiinteistöihin on lisääntynyt ja heidän osuutensa

kaikista kaupoista oli noin 35 prosenttia.

Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat jatkoivat

nousuaan vuonna 2013. Koko maassa vuokrat nousivat 3,7

prosenttia ja pääkaupunkiseudulla nousu oli 4,0 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat alkuvuoden aika

na, mutta kääntyivät loppuvuonna laskuun. Koko maassa hinnat

kuitenkin nousivat edellisvuoteen verrattuna 0,7 prosenttia.

Nousu oli ripeintä pääkaupunkiseudulla, jossa hinnat nousivat

2,3 prosenttia. Muualla maassa hinnat laskivat 0,5 prosentilla.

Toimintaympäristön kehitys Vuoden 2013 varustamobarometrin mukaan merenkulun suh

dannetilanne on edelleen negatiivinen, mutta tulevaisuudennä

kymät ovat paranemassa. Kuljetuskysyntä on jo lähtenyt lievään

nousuun ja varustamoiden kapasiteetin käyttöaste on parantu

nut merkittävästi. Positiivisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan.

Kilpailu merikuljetuksissa on varustamoiden mukaan kiris

tynyt ja kilpailutilannetta kuvaava tunnusluku on negatiivisin

barometrin historiassa. Merikuljetusrahtien hinnat ovat heilah

delleet voimakkaasti ja viimeisen vuoden aikana rahtihinnat

ovat laskeneet.

Vuonna 2015 voimaan astuvan rikkidirektiivin säännösten

noudattamiseksi varustamoilla on periaatteessa käytössään

useita vaihtoehtoja. Varustamobarometrin mukaan lähes 90

prosenttia varustamoista ilmoittaa valitsevansa vähärikkisen

polttoaineen. Loput vastaajista uskoi käyttävänsä tuossa vai

heessa rikkipesuria. Vasta vuosikymmenen loppuun mennessä

olisi käytössä laajempi valikoima sopeutumiskeinoja.

nedgång. Under åren 2012 och 2013 fortsatte ekonomins nedgång.

Enligt prognoserna kommer den finländska ekonomins tillväxt

under de närmaste åren att vara bara 1–2 % per år.

För riskplaceringarnas, i synnerhet aktiernas, del var 2013 ett

ytterst starkt år. Särskilt i vårt eget land var aktiernas avkastning

ypperlig, över 30 %. Också i de övriga i-länderna steg aktiekur-

serna med dryga 20 %. På u-marknaden var året däremot svårt.

Den genomsnittliga utvecklingen stannade på 5–10 % minus. För

ränteplaceringarnas del var avkastningen av penningmarknaden och

statsobligationer med god kreditvärdighet obefintliga eller rentav

negativa. Ju sämre företagens kreditvärdighet var, dess bättre var av-

kastningen av företagsobligationerna. Också för ränteplaceringarnas

del blev avkastningen av u-marknadens obligationer klart negativ.

I Finland gjordes under 2013 affärer med kontors- och affärs-

fastigheter för ett värde av omkring 2,1 miljarder euro. Om-

fattningen var densamma som året innan och den har hållits på

den här nivån de senaste fem åren, dvs. sedan 2009. Affärernas

totalbelopp översteg gränsen 2 miljarder euro pga. några större

transaktioner i slutet av året. De internationella placerarnas

intresse för finländska fastigheter har ökat och deras andel av alla

affärer var omkring 35 %.

Hyrorna för fritt finansierade hyresbostäder fortsatte att stiga

under 2013. I hela landet steg hyrorna i genomsnitt med 3,7 %

och i huvudstadsregionen med 4,0 %.

Priserna på gamla aktielägenheter steg i början av året, men

mot slutet av året sjönk de igen. I jämförelse med året innan steg

dock priserna i hela landet i genomsnitt med 0,7 %. Stegringen var

rejälast i huvudstadsregionen, där priserna steg med 2,3 %. I de

övriga delarna av landet sjönk priserna med i genomsnitt 0,5 %.

Verksamhetsmiljöns utveckling Enligt rederibarometern för 2013 är konjunktursituationen inom

sjöfarten fortsättningsvis negativ, men framtidsutsikterna håller

på att förbättras. Efterfrågan på transporter upplever redan en

svag uppgång och rederiernas kapacitetsutnyttjande har avsevärt

förbättrats. Den positiva utvecklingen förutspås fortsätta.

Konkurrensen om sjötransporterna har enligt rederierna blivit

hårdare och det nyckeltal på rederibarometern som beskriver kon-

kurrensläget är det negativaste i barometerns historia. Sjötransport-

frakternas priser har fluktuerat starkt och under senaste år sjönk de.

För iakttagandet av bestämmelserna i svaveldirektivet, som träder

i kraft 2015, har rederierna i princip ett flertal alternativ till sitt förfo-

gande. Enligt rederibarometern meddelar närmare 90 % av rederierna

att de väljer alternativet svavelfattigt bränsle. Resten av svararna an tog

att de i skedet ifråga installerar svaveltvättare. Först i slutet av decen-

niet torde det finnas tillgång till ett större urval anpassningsalternativ.



2013

2013

2009

2009

2010

2010

2011

2011

2012

2012

Suomalaisten alusten kansainvälisen kilpailukyvyn edistä

mistä koskeva muutettu tonnistoverolaki astui voimaan vuonna

2012 ja tonnistoverovelvolliseksi voi hakeutua vuoden 2014

loppuun saakka. Uuden lain piiriin siirtyneitä varustamoja on

vielä toistaiseksi vähän. Varustamojen toimintaedellytysten

paranemisen myötä uusia työpaikkoja merenkulun piiriin arvioi

daan syntyneen jo useita satoja.

Kristina Cruises Oy hakeutui loppuvuonna 2013 yrityssanee

raukseen ja alkuvuonna 2014 yhtiö ilmoitti myyneensä Kristina

Katarinaristeilijäaluksensa. Samalla yhtiön koko merihenkilöstö

irtisanottiin. Neste Oil Oyj on ilmoittanut suunnittelevansa varus

tamotoiminnasta luopumista. Yhtiö harkitsee hoitovarustamotoi

mintansa ulkoistamista ja tarkoitus olisi, että koko maa ja meri

henkilöstö siirtyisi uuden hoitovarustamokumppanin palvelukseen.

Suomen ulkomaankaupan meriliikenteessä kuljetettiin 96,3

miljoonaa tonnia tavaraa vuonna 2013. Merikuljetukset kasvoi

vat runsaalla 3 miljoonalla tonnilla eli 3,3 prosentilla vuodesta

2012. Kasvua oli erityisesti vientikuljetuksissa, jotka lisääntyivät

edellisvuodesta 5,7 prosentilla.

Suomalaisten alusten osuudet merikuljetuksista kasvoivat.

Viennistä 21,7 prosenttia kuljetettiin suomalaisaluksilla, kun

vuotta aiemmin osuus oli 19,1 prosenttia. Tuonnista 45,3 pro

senttia kuljetettiin suomalaisilla aluksilla eli yli neljä prosent

tiyksikköä enemmän kuin 2012.

Matkustajia liikkui Suomen ja ulkomaiden satamien välillä

yhteensä 18,2 miljoonaa, mikä on 1,4 prosenttia enemmän kuin

edellisenä vuonna. Matkustajamäärä Ruotsiin laski 1,4 prosentil

la, mutta oli edelleen suurin 9,0 miljoonalla matkustajalla. Viron

liikenne kasvoi yli 4 prosenttia yhteensä 7,9 miljoonaan mat

kustajaan. Liikenne Venäjään ja Saksaan väheni vuonna 2013.

Den reviderade tonnageskattelagen, som tillkom för att främ

ja de finländska fartygens internationella konkurrenkraft, trädde

i kraft 2012 och rederierna kan ansöka om tonnageskatteskyldig

het fram till utgången av 2014. Tillsvidare är det få rederier som

ansökt om tonnageskatteskyldighet. Bedömningen är att det i

och med att rederiernas verksamhetsföutsättningar förbättrats

redan skapats flera hundra nya arbetsplatser inom sjöfarten.

I slutet av 2013 ansökte Kristina Cruises Oy om företagssane

ring och i början av 2014 meddelade bolaget att kryssningsfarty

get Kristina Katarina försålts. Samtidigt har bolaget sagt upp hela

sjöpersonalen. Neste Oil Oyj har meddelat att bolaget planerar

att upphöra med rederiverksamheten och utlokalisera denna.

Avsikten är att hela land och sjöpersonalen skall övergå i den

nya rederipartnerns tjänst.

Inom ramen för den finländska utrikeshandelns sjötransporter

transporterades 96,3 miljoner ton varor 2013. Sjötransporterna

ökade med drygt 3 miljoner ton, dvs. med 3,3 % från 2012.

Tillväxt skedde särskilt för exporttransporternas del. Dessa ökade

med 5,7 % från året innan.

De finländska fartygens andel av sjötransporterna ökade. Av

exporten transporterades 21,7 % med finländska fartyg mot att

andelen året innan var 19,1 %. Av importen transporterades 45,3 %

med finländska fartyg, dvs. över fyra procentenheter mer än 2012.

Sammanlagt reste 18,2 miljoner passagerare mellan finländ

ska och utländska hamnar, vilket är 1,4 % fler än året innan.

Antalet passagerare till Sverige sjönk med 1,4 %, men var

fortsättningsvis det största med 9,0 miljoner passagerare. Est

landstrafiken ökade med över 4 % till sammanlagt 7,9 miljoner

passagerare. Trafiken till Ryssland och Tyskland minskade 2013.



MEL-vakuutetut ja eläkkeensaajat | SjPL-försäkrade och pensionstagare

Eläkkeellesiirtymisikä | Pensioneringsålder

Vakuutetut | Försäkrade Keskimääräinen | I genomsnittTyökyvyttömyys | Arbetsförmåga Vanhuuseläkkeet | Ålderspensioner

Eläkkeensaajat | Pensionstagare

10000

8000

6000

4000

2000

0

64

62

60

58

56

54

52

50

7959 85

26

8120

7520

7560

7622

8687

8731

8652

8592

2001 2005 20092003 2007 20112002 2006 20102004 2008 2012 2013

52,9

59,4

61,3

Hlö | Pers Vuotta | År

Vakuutuskanta ja vakuutusmaksutuloMerimieseläkekassan toimintapiiriin kuului työnantajina 44

varustamoa eli sama määrä kuin vuotta aiemmin. Alusten luku

määrä väheni yhdeksällä ja oli vuoden lopussa 140.

Vakuutettuna olevien työntekijöiden määrän arvioidaan

Merimieseläkekassassa lisääntyneen 7959 henkilöön (edellisenä

vuonna 7622). Tämä oli neljäs perättäinen vuosi, jolloin vakuu

tettujen määrä kasvoi. Myös tehdyt henkilötyövuodet kasvoivat

selvästi 5678:aan (5414).

Vuonna 2013 vakuutusmaksu oli 22,6 prosenttia vakuutet

tuna olevan työntekijän aluksella saamasta tulosta. Työnteki

jän ja työnantajan osuus vakuutusmaksusta on yhtä suuri eli

kummallakin 11,3 prosenttia. Kun merenkulun palkkasumma

kasvoi 268,3 miljoonaan euroon, kertyi eläkekassaan maksutu

lona yhteensä 60,7 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksutulo nousi

6,3 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Vakuutusmaksuista ei

kirjattu luottotappioita vuonna 2013.

Sosiaali ja terveysministeriö vahvisti uuden maksuperus

teen, jonka mukaan työnantajan ja työntekijän vakuutusmaksu

vuonna 2014 on kummankin osalta 11,4 prosenttia. Vakuutus

maksu nousee yhteensä 0,2 prosenttiyksiköllä 22,8 prosenttiin.

Eläkkeet ja työkykyä edistävä toimintaVuonna 2013 tehtiin yhteensä 854 eläkettä, etuutta tai niiden

muuttamista koskevaa päätöstä. Päätöksiä tehtiin 29 enemmän

kuin edellisvuonna. Tehdyistä päätöksistä runsaat 16 prosenttia

koski kuntoutustuen jatkamista. Työkyvyttömyyseläkettä ja

kuntoutustukea koskevista uusista hakemuksista hylättiin 27,4

prosenttia sen perusteella, että hakijaa ei voitu pitää työeläke

laeissa säädetyllä tavalla työkyvyttömänä.

Eläkekassan päätösten laatua mittaa se, miten hyvin rat

kaisut pysyvät voimassa muutoksenhakuasteissa. Eläkeasioissa

ensimmäisenä valitusasteena toimivassa Työeläkeasioiden

muutoksenhakulautakunnassa käsiteltiin vuonna 2013 yhteen

sä 25 (edellisenä vuonna 26) Merimieseläkekassan antamaa

eläkepäätöstä koskevaa valitusta. Ainoatakaan eläkekassan

tekemää päätöstä ei muutettu.

Toisena valitusasteena toimivassa Vakuutusoikeudessa käsitel

tiin 6 (edellisenä vuonna 4) Merimieseläkekassan ja muutoksen

hakulautakunnan antamia päätöksiä koskevaa valitusta. Ainoata

kaan annettua päätöstä ei muutettu ja yhdessä tapauksessa

Merimieseläkekassa oikaisi itse valituskäsittelyn aikana valituksen

alaisen päätöksen asiassa esitetyn uuden selvityksen perusteella.

Eläkkeensaajia oli vuoden vaihteessa yhteensä 8526 henki

löä eli niukasti vähemmän kuin vuonna 2012. Heistä vanhuus

eläkkeellä oli 70,2 prosenttia, kuntoutustuella tai työkyvyt

Försäkringsbeståndet och premie-inkomsten44 rederier omfattades i egenskap av arbetsgivare av Sjömans

pensionskassans verksamhetsområde, dvs. samma antal som

året innan. Antalet fartyg minskade med nio och uppgick vid

årets utgång till 140.

Enligt Sjömanspensionskassans uppskattning ökade antalet

försäkrade arbetstagare till 7959 personer (året innan 7622).

Det här var fjärde året i rad som antalet försäkrade ökade. Även

antalet utförda manår ökade klart till 5678 (5414).

2013 uppgick premien till 22,6 % av den inkomst den försäk

rade arbetstagaren erhöll på fartyget. Arbetstagarens och arbets

givarens andelar av premien var lika stora, dvs. varderas andel

uppgick till 11,3 %. Då sjöfartens sammanlagda lönesumma

ökade till 268,3 miljoner euro inflöt sammanlagt 60,7 miljoner

euro. Jämfört med året innan ökade premieinkomsten med 6,3

%. Premieinkomstrelaterade kreditförluster bokfördes inte 2013.

Social och hälsovårdsministeriet fastställde en ny premie

grund enligt vilken arbetsgivarens och arbetstagarens premie

2014 är 11,4 % för varderas del. Premien stiger sammanlagt

med 0,2 procentenheter till 22,8 %.

Pensionerna och verksamhet som främjar arbetsförmågan 2013 fattades sammanlagt 854 beslut om pensioner, förmå

ner eller ändringar av dessa. Jämfört med året innan ökade

antalet beslut med 29. Av de fattade besluten gällde drygt 16 %

förlängning av rehabiliteringsstöd. Av de nya ansökningarna om

invalidpension och rehabiliteringsstöd avslogs 27,4 % med mo

tiveringen att sökanden inte kunde anses vara arbetsoförmögen

på i lagstiftningen om arbetspensioner avsett sätt.

Som måttstock för kvaliteten på pensionskassans beslut

fungerar dessas hållbarhet vid behandlingen i besvärsinstanserna.

I besvärsnämnden för arbetspensionsärenden, som fungerar som

första besvärsinstans, behandlades 2013 totalt 25 besvär (året

innan 26), som gällde av Sjömanspensionskassan givna pensions

beslut. Inte ett enda av de beslut pensionskassan givit ändrades.

I försäkringsdomstolen, som fungerar som andra besvärsin

stans, behandlads 6 (året innan 4) besvär över av Sjömanspen

sionskassan och besvärsnämnden givna beslut. Inte ett enda

beslut ändrades och i ett fall rättade Sjömanspensionskassan

själv beslutet efter att ny utredning i ärendet ifråga inkommit

medan handläggningen av besväret pågick.

Vid årsskiftet fanns det sammanlagt 8526 pensionstagare

m.fl., dvs. aningen färre än 2012. Av dessa erhöll 70,2 % ålders

pension, 11,9 % rehabiliteringsstöd eller invalidpension och

17,0 % familjepension. Resten erhöll deltidspension.



tömyyseläkkeellä 11,9 prosenttia ja perheeläkettä sai 17,0

prosenttia. Loput saivat osaaikaeläkettä.

Eläkekassan merimieseläkelain mukainen eläkemeno oli

135,5 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia suurempi kuin vuotta

aiemmin. Kaikkiaan eläkkeitä maksettiin 145,9 miljoonaa euroa,

kun muutkin kuin MELeläkkeet otetaan huomioon. Valtion

osuutena saatiin 57,0 miljoonaa euroa ja vastuunjakokorvauk

sina sekä osuutena työttömyysvakuutusrahaston vakuutus

maksusta 27,9 miljoonaa euroa. Maksettujen korvausten

nettomäärä, joka sisältää myös korvaustoiminnan ja työkyvyn

ylläpitotoiminnon hoitokulut, oli yhteensä 63,8 miljoonaa

euroa eli 4,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Merimieseläkekassa järjesti syksyllä Hyvä työelämä merellä

seminaarin. Hyvinvoinnin ja työkyvyn parantamisen teeman

ympärille kokoontuivat merenkulun eri osapuolet ja sidosryh

mät.

Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan tulos vuonna 2013 oli kokonaisuutena varsin

hyvä. Länsimaiset osakkeet ja kiinteistöt tuottivat erinomai

sesti, mutta lähes kaikki muut sijoituslajit jäivät miinukselle.

Heikoimmin menestyivät kehittyvien markkinoiden joukkolai

nat ja osakkeet.

Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, joka sisältää

myös kirjanpidon ulkopuoliset arvonmuutokset oli 70,1 miljoo

naa euroa. Kirjanpidollinen nettotuotto oli 39,5 miljoonaa euroa.

Koko sijoitusomaisuuden tuotto vuonna 2013 oli 8,6

prosenttia. Merimieseläkekassan suhteellista sijoitustulosta

verrattuna työeläkeyhtiöihin voidaan pitää hyvänä. Viimeiseltä

Pensionskassans SjPLenliga pensionsutgift uppgick till

135,5 miljoner euro, dvs. 4,0 % större än året innan. Totalt

utbetalades pensioner för 145,9 miljoner euro då utöver

SjPLpensionerna också de övriga pensionerna beaktas. Som

statsandel erhölls 57,0 miljoner euro och som ansvarsfördel

ningsersättningar samt andel i arbetslöshetsförsäkringsfondens

försäkringspremie 27,9 miljoner euro. De utbetalade ersätt

ningarnas nettobelopp, som även innehåller kostnaderna för

ersättningsverksamheten och vårdkostnaden för funktionen för

upprätthållande av arbetsförmågan, uppgick sammanlagt till

63,8 miljoner euro, dvs. 4,3 % mer än året innan.

Sjömanspensionskassan ordnade på hösten seminariet Bra

arbetsliv på sjön. Sjöfartens parter och intressegrupper samla

des kring temat Förbättrande av välbefinnandet och arbetsför

mågan.

Placeringsverksamheten Resultatet av placeringsverksamheten 2013 var som helhet be

traktat relativt gott. Avkastningen av de västerländska aktierna

och fastigheterna var utmärkt, medan i det närmaste samtliga

placeringar av annan typ stannade på minus. Det svagaste

resultatet presterades av umarknadens masskuldebrevslån och

aktier.

Placeringsverksamhetens nettoavkastning enligt gängse

värde, vilket även inkluderar bokföringens externa värdeföränd

ringar, uppgick till 70,1 miljoner euro. Den bokföringsmässiga

nettoavkastningen uppgick till 39,5 miljoner euro.

Den totala avkastningen av placeringstillgångarna uppgick

2013 till 8,6 %. Sjömanspensionskassans relativa avkastning av

placeringarna kan jämfört med arbetspensionsbolagen anses



Sijoitusjakauma | Placeringsfördelning

Vastuuvelka | Ansvarsskuld

900800700600500400300200100

0

800

700

600

500

400

300

200

100

0

Pääomarahastot | Kapitalfonder Infrastruktuurirahastot | Infrastruktursfonder

Osakkeet | Aktier

Markkinaraha | MarknadspengarJoukkolainat | Masskuldebrevslån

Kiinteistöt | Fastigheter

2009 2010 20092011 20102012 20112013 2012 2013

Milj. eur Milj. eur892725691

659648599



viideltä vuodelta laskettu keskimääräinen sijoitusten vuosituot

to on 8,9 prosenttia. Viimeiseltä 10 vuodelta keskituotto on

ollut 6,1 prosenttia ja reaalituotto 4,1 prosenttia.

Eläkekassan sijoitusomaisuus oli vuoden lopussa käyvin ar

voin laskettuna 891,9 miljoonaa euroa. Omaisuus kasvoi lähes

66 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Suurimman sijoitusryh

män muodostivat osakesijoitukset 41,8 prosentin osuudellaan.

Osakeryhmään kuuluvat noteeratut pörssiosakkeet, joiden

osuus sijoituksista oli 36,7 prosenttia sekä sijoitukset notee

raamattomiin yrityksiin pääomarahastojen avulla, joita oli 5,1

prosenttia.

Reaaliomaisuuteen tehdyt sijoitukset olivat 39,7 prosenttia

sijoituksista. Reaaliomaisuuteen luetaan kiinteistösijoitukset,

joita oli 30,3 prosenttia ja infrastruktuurisijoitukset, joita oli 9,4

prosenttia.

Korkosijoitukset olivat 17,8 prosenttia Merimieseläkekassan

koko sijoitussalkusta. Joukkolainoihin oli sijoitettuna 11,9 pro

senttia ja lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin 5,9 prosenttia.

Vuonna 2013 paras tuotto, 17,4 prosenttia, saatiin pörssi

osakkeista. Kotimaiset osakkeet tuottivat lähes 30 prosenttia,

mutta myös muista länsimaisista osakesijoituksista saatiin

noin 24 prosentin tuotto. Sen sijaan kehittyvien markkinoiden

osakekurssit laskivat lähes 9 prosenttia miinukselle. Kiinteis

tösijoituksista saatiin erinomainen 10,3 prosentin tuotto, jonka

osittain mahdollisti useisiin asuinkohteisiin tehdyt arvonnousut.

Joukkolainojen tuotto jäi toisen kerran eläkekassan his

toriassa negatiiviseksi. Tällä kertaa syynä olivat kehittyville

markkinoille tehdyt sijoitukset, joiden arvo valuuttakurssien ro

mahduksen myötä jäivät 12 prosenttiin. Vaikka yrityslainoista

saatiin kohtuullisen hyvät tuotot, koko joukkolainasalkku jäi 1,3

prosenttia miinukselle. Infrastruktuurisijoitukset, joihin sisältyy

myös yhteen metsärahastoon tehdyt sijoitukset, jäivät 2,7

prosenttiin ja myös pääomarahastojen tuotot olivat niukasti

negatiiviset.

Eläkekassan sijoitussalkku oli vuoden 2013 lopussa varsin

lähellä pitkän aikavälin tavoitejakaumaansa. Sijoitukset reaa

liomaisuuteen eli kiinteistöihin ja infrastruktuuriin ovat pari

prosenttiyksikköä tavoitetasonsa yläpuolella ja korkosijoitukset

vastaavasti alle tavoitteensa. Samalla likvidien sijoitusten osuus

jää hiukan alle tavoitetasonsa.

Merimieseläkekassan hallitus hyväksyi eläkekassan vastuul

lisen sijoittamisen periaatteet ja kassa liittyi FINSIFin (Finland’s

Sustainable Investment Forum) jäseneksi.

vara god. Den för de senaste fem åren beräknade genomsnitt

liga årliga avkastningen av placeringarna uppgår till 8,9 %. Den

genomsnittliga årsavkastningen under de senaste 10 åren har

varit 6,1 % och realavkastningen 4,1 %.

Vid årets utgång uppgick pensionskassans med gängse

värden beräknade placeringstillgångar till 891,9 miljoner euro.

Tillgångarna ökade med nästan 66 miljoner euro från året

innan. Den största placeringsgruppen utgjorde aktietillgångarna

med sin 41,8 % stora andel. I aktiegruppen ingår de noterade

börsaktierna. Dessas andel av placeringarna var 36,7 %. Till

gruppen hör ytterligare via kapitalfonder placeringar i icke no

terade företag. De sistnämndas andel av placeringarna uppgick

till 5,1 %.

Andelen placeringar i realtillgångar av alla tillgångar uppgick

till 39,7 %. Till realtillgångarna hänförs fastighetsplaceringarna,

vilkas andel var 30,3 %, och infrastrukturplaceringarna, vilkas

andel var 9,4 %.

Ränteplaceringarna utgjorde 17,8 % av Sjömanspensions

kassans hela placeringsportfölj. Därav hade 11,9 % placerats i

masskuldebrevslån och 5,9 % i kortsiktiga finansmarknadspla

ceringar.

Den bästa avkastningen 2013, 17,4 %, gav börsaktierna.

De inhemska aktierna avkastade närmare 30 %, men också de

övriga västerländska aktieplaceringarna gav en avkastning på

omkring 24 %. Däremot sjönk umarknadens aktiekurser till

nästan 9 %. Fastighetsplaceringarna gav utmärkta 10,3 % i

avkastning, vilket delvis möjliggjordes av värdehöjningar, som

gjorts för flera bostadsobjekts del.

Avkastningen av masskuldebrevslånen blev för andra gången

i pensionskassans historia negativ. Orsaken var den här gången

placeringar som gjorts på umarknaden. På grund av att valu

takurserna kollapsade sjönk masskuldebrevslånens värde till

12 %. Trots att företagslånen gav en rimligt god avkastning

stannade masskuldebrevslåneportföljen totalt på 1,3 %. Infra

strukturplaceringarna, till vilka även placeringar i en skogssfond

hör, stannade på 2,7 %. Också avkastningen av kapitalfonderna

blev knappt negativa.

Vid utgången av 2013 var pensionskassans placeringsportfölj

ytterst nära sin på långsikt målsatta fördelning. Placeringarna i

realtillgångar, dvs. fastigheter och infrastruktur är ett par pro

centenheter ovanför sin målsatta nivå medan ränteplaceringar

na är på motsvarande avstånd under sitt mål. Samtidigt stannar

andelen likvida placeringar en aning under sin målsatta nivå.

Sjömanspensionskassans styrelse godkände principerna för

ansvarsfullt placerring av pensionskassan. Pensionskassan anslöt

sig som medlem i FINSIF (Finland´s Sustainable Investment

Forum).

Vastuuvelka ja liikekulutMerimieseläkekassan tuottojen ja kulujen erotus kirjataan

taseen vastuuvelan muutokseksi. Vuonna 2013 eläkekassan

tuotot olivat 33,6 miljoonaa euroa kuluja suuremmat. Taseen

vastuuvelka kasvoi näin 724,9 miljoonaan euroon, kun se vuotta

aiemmin oli 691,3 miljoonaa euroa. Eläkekassan taseen vas

tuuvelan ja vakuutusteknisen vastuuvelan taustoja käsitellään

tarkemmin riskienhallintaa koskevassa liitteessä.

Kokonaisliikekulut laskivat 9,2 prosentilla vuodesta 2012 ja

olivat 7,7 miljoonaa euroa. Merimieseläkekassan viime vuosien

liikekulujen määrä on ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla

johtuen uuden eläkejärjestelmän kehitystyöstä. Järjestelmätyön

kirjanpidollinen poistoosuus on yli 2 miljoonaa euroa vuodessa

ja tältä osin poistot päättyvät vuonna 2014. Korvaustoimin

nan hoitokulut mukaan lukien työkyvyn ylläpitotoiminnon

hoitokulut olivat 2,9 miljoonaa euroa, liikekulut 3,0 miljoonaa

ja sijoitustoiminnan kulut 1,8 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmaan

sisältyvät liikekulut käsittävät vakuutusten hoitokulut ja hallin

nosta syntyvät kulut.

VakavaraisuusMerimieseläkekassan vakavaraisuusaste eli vakavaraisuuspää

oman suhde vakavaraisuuslaskennassa käytettävään vastuuvel

kaan oli vuoden lopussa 46,2 prosenttia, kun se edellisvuonna

oli 46,3 prosenttia. Vakavaraisuuspääoma oli 2,88kertainen

verrattuna vakavaraisuusrajaan. Vaikka vakavaraisuusaste laski

aavistuksen, euromääräinen vakavaraisuuspääoma kasvoi 20,2

miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna ja oli vuoden

2013 lopussa 283,8 miljoonaa euroa.

Ansvarsskulden och rörelsekostnadenDifferensen mellan Sjömanspensionskassans intäkter och

utgifter bokförs som en ändring av ansvarsskulden. 2013 var

pensionskassans intäkter 33,6 miljoner euro större än utgif

terna. Balansräkningens ansvarsskuld ökade sålunda till 724,9

miljoner euro mot att året innan ha varit 691,3 miljoner euro.

Bakgrunden till ansvarsskulden och den försäkringstekniska

ansvarsskulden behandlas utförligare i bilagan om riskhantering

De totala rörelsekostnaderna sjönk med 9,2 % från 2012

och uppgick till 7,7 miljoner euro. Största delen av Sjömanspen

sionskassans rörelsekostnaders exceptionellt höga nivå under de

senaste åren beror på utvecklingarbetet med det nya pensionsys

temet. Den på grund av systemet uppkomna bokföringsmässiga

avskrivningsandelen är över 2 miljoner euro per år. Till denna del

upphör avskrivningarna 2014. Inklusive utgifterna för skötseln

av ersättningsverksamheten uppgick kostnaderna för skötseln av

funktionen för upprätthållandet av arbetsförmågan till 2,9 miljo

ner euro, rörelsekostnaderna till 3,0 miljoner och placeringsverk

samhetens kostnader till 1,8 miljoner euro. De rörelsekostnader.

som ingår i resultaträkningen omfattar kostnaderna för skötseln

av försäkringar och kostnaderna för förvaltningen.

Soliditeten Sjömanspensionskassans solvensnivå, dvs. solvenskapitalets

förhållande till den vid beräkningen av soliditeten använda

ansvarsskulden uppgick vid årets utgång till 46,2 % mot att den

året innan var 46,3 %. Solvenskapitalet var 2,88faldigt jämfört

med solvensgränsen. Trots att solvensnivån sjönk en aning

ökade solvenskapitalet med 20,2 miljoner euro och uppgick vid

utgången av 2013 till 283,8 miljoner euro.



50

40

30

20

10

02009 2010 2011 2012 2013

Vakavaraisuus | Solvensen

Toimintapääoma | Verksamhetskapitalet

Vakavaraisuusraja | Solvensgräns

Sijoitustoiminnan tuotto, % | Placeringsavkastning, %

2009 2010 2011 2012 2013

Tuotto sitoutuneelle pääomalle Avkastning på sysselsatta kapital 13,6 13,7 2,0 11,3 8,6

1 v. | år 3 v. | år 5 v. | år 10 v. | år

Keskimääräinen vuosituotto Genomsnittlig nominell årsavkastning 8,6 5,8 8,9 6,1

Keskimääräinen 10 vuoden reaalituottoGenomsnittlig realavkastning under 10 år 4,1

29,6

41,0

36,1

46,3 46,2%

Työeläkelaitosten sijoituksia ja vakavaraisuutta koskevia

säännöksiä muutettiin vuoden 2013 alusta lukien siten, että

eläkelaitosten vakavaraisuutta vahvistettiin. Kuitenkin Meri

mieseläkekassan osalta lain seurauksena vakavaraisuusaste

aleni noin kuudella prosenttiyksiköllä. Muihin työeläkelaitoksiin

verrattuna Merimieseläkekassan suhteellinen vakavaraisuusase

ma siis laski. Tästä johtuen eläkekassan vakavaraisuusaste pysyi

samalla tasolla kuin vuoden 2012 lopussa, vaikka euromääräi

nen vakavaraisuuspääoma nousi selvästi.

Henkilöstö ja hallintoMerimieseläkekassan henkilöstön määrä vuoden aikana oli

keskimäärin 23. Eläkekassan maksamat palkat ja palkkiot olivat

1,525 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluvan MEKHuolto Oy:n

palkat ja palkkiot olivat yhteensä 0,489 miljoonaa euroa.

Vuoden 2013 aikana eläkekassan hallitus piti yhteensä 8

kokousta ja ajankohtaisia asioita käsittelevän seminaarin. Eläke

kassan valtuuskunta piti varsinaisen kokouksensa 4.4.2013.

RiskinhallintaMerimieseläkekassalla on sen toiminnan kattava ja vuosittain

tarkistettava riskienhallintasuunnitelma, jossa on arvioitu eläke

kassan toimintaan kohdistuvat riskit, niiden todennäköisyydet

sekä niiden vaikutukset kassan toimintaan.

Lain perusteella Merimieseläkekassalle tulee joka toinen

vuosi tehdä vakuutustekninen tutkimus sen selvittämiseksi,

onko voimassa oleva vakuutusmaksuperuste turvaava elä

kekassan vakavaraisuuden ja vakuutettujen etujen kannalta.

Käytännössä vakuutustekninen tutkimus tehdään vuosittain ja

myös MELmaksun vahvistamista haetaan sosiaali ja terveys

ministeriöltä yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkekassan maksetta

vien eläkkeiden euromäärä kasvaa reaalisesti noin 45 prosent

tia. Vaikka eläkekassan vakavaraisuus on erinomainen, nopeasti

kasvava eläkemeno puoltaa vakuutusmaksun vähittäistä nostoa.

Tämän johdosta vakuutusmaksuun haettiin 0,2 prosenttiyksi

kön korotusta ja vuoden 2014 vakuutusmaksuksi vahvistettiin

22,8 prosenttia.

Sijoitustoiminnan riskienhallinta perustuu työeläkelaitosten

yhteiselle vakavaraisuussäännöstölle. Eläkekassan hallituk

sen hyväksymä sijoitussuunnitelma laaditaan kassan vakava

raisuusaseman pohjalta. Olennaisena osana Merimieseläkekas

san sijoitustoiminnan riskienhallintaa on riittävä hajautus eri

sijoitusluokkien välillä sekä niiden sisällä eri maiden ja vasta

puolien kesken.

Arbetspensionsanstalternas bestämmelser om placeringar

och solvens ändrades från början av 2013 på ett sådant sätt, att

pensionsanstalternas solvensställning stärktes. För Sjömans

pensionskassans del var dock följden av lagen att solvensnivån

sjönk med omkring sex procentenheter. Jämfört med övriga

arbetspensionsanstalter sjönk alltså Sjömanspensionskassans

relativa solvensposition. På grund härav stannade pensionskas

sans solvensnivå på samma nivå som vid utgången av 2012,

trots att det i euro angivna solvenskapitalet klart ökade.

Personal och förvaltningSjömanspensionskassans personal omfattade under året i ge

nomsnitt 23 personer. De av pensionskassan utbetalade lönerna

och arvodena uppgick till 1,525 miljoner euro. De av bolaget

MEKHuolto Oy, som ingår i koncernen, betalade lönerna och

arvodena uppgick totalt till 0,489 miljoner euro.

Under 2013 höll pensionskassans styrelse sammanlagt åtta

möten samt ett seminarium, som behandlade aktuella frågor.

Pensionskassans fullmäktige höll sitt ordinsrie möte 4.4.2013.

RiskhanteringSjömanspensionskassan har en riskhanteringsplan, som täcker

kassans verksamhet och årligen justeras. I planen har potentiel

la risker i kassans verksamhet kartlagts samt dessas sannolikhet

och inverkan på verksamheten utvärderats.

Enligt lagen ska Sjömanspensionskassan vartannat år låta

utföra en försäkringsteknisk undersökning för att utreda om

gällande premiegrunder är betryggande med hänsyn till pen

sionskassans solvens och de försäkrades intressen. I praktiken

utförs den försäkringstekniska undersökningen varje år och

ansökan om fastställandet av SjPLpremieavgiften inlämnas för

ett år i gången till social och hälsovårdsministeriet.

Under de följande tio åren ökar eurobeloppet för de

pensioner kassan realt ska betala ut med cirka 45 %. Trots att

pensionskassans solvens är utmärkt talar den snabbt ökande

pensionsutgiften för att premien successivt bör höjas. Därför

ansöktes om en höjning av premien med 0,2 procentenheter

och fastställdes premien för 2014 till 22,8 %.

Placeringsverksamhetens riskhantering grundar sig på för

arbetspensionsanstalterna gemensamma solvensregler. Den av

pensionskassans styrelse godkända placeringsplanen utarbetas

utgående från kassans solvensposition. En väsentlig del av risk

hanteringen i Sjömanspensionskassans placeringsverksamhet

är en tillräcklig spridning mellan olika placeringsklasser samt

inom dessa mellan olika länder och motparter.



Tietojärjestelmien kehittäminenVuoden 2013 aikana toteutettiin eläkejärjestelmien pienke

hitystöitä ja tuotantoon otettiin neljä kehitysversiota, jotka

aikataulutettiin Arek Oy:n muutostöihin ja versioaikatauluihin

rytmitettynä. Niiden sisältö painottui vakuuttamisjärjestelmän

toiminnalliseen parantamiseen, vapaakirjapyyntöjen kehittämi

seen ja Arekin teknisiin rajapintamuutoksiin.

Sijoitustoiminnossa otettiin tuotantoon uusi versio DiFS

Portfolio / Asset Manager (Samstock) järjestelmästä. Kiinteis

töhallinnan suurin muutos oli suoraveloituksen poistuminen

vuokralaskutuksesta, ja sen korvaantuminen suoramaksulla ja

elaskulla.

Syksyllä käynnistettiin selvitystyö vanhentuvan käyttöjär

jestelmän ja vanhentuvan Microsoftvälineistön uusimisesta

vuosina 2014 2015 yhdistettynä vireillä olevan merimieseläke

lain muutoksen aiheuttamiin järjestelmätarpeisiin.

Tulevaisuuden näkymätTaloussuhdanteen odotetaan kääntyvän paremmaksi ja sen seu

rauksena meriliikenteen kuljetuskysynnän arvioidaan kasvavan.

Varustamojen liikevaihdon ennakoidaan kääntyvän kasvuun,

mutta kiristyvä kilpailu ja polttoaineen hinnannousu saattavat

pitää tulokset vaatimattomina. Kannattavuutta tulee jatkos

sa rasittamaan rikkidirektiivin seurauksena edelleen nouseva

polttoainekustannus.

Sosiaali ja terveysministeriö asetti vuoden 2013 alussa

työryhmän tehtävänään tehdä selvityksiä ja antaa ehdotuksia

liittyen merimieseläkejärjestelmän etuus ja rahoitusjärjeste

lyihin. Esityksissä tulee ottaa huomioon merimieseläkejärjes

telmän nykyiset ja tulevat eläkevastuut. Työryhmän toimikausi

päättyy keväällä 2014.

Maailmantalouden kasvun ennakoidaan nopeutuvan 2014

teollisuusmaiden kasvun elpyessä. Erityisesti Yhdysvaltojen

talouskasvun odotetaan muodostuvan vahvaksi ja keskuspan

kin arvioidaan jatkavan elvyttävää politiikkaa. Euroalueella

talouskasvu jää vaatimattomaksi, eikä näkyvissä ole olennaista

paranemista tilanteeseen. Vain euron selvä heikkeneminen voisi

auttaa talouden saamista kasvuun.

Osakekurssit ovat nousseet tuntuvasti kesän 2012 jälkeen

ja yrityslainoille saatava riskilisä on pudonnut varsin alhaiseksi.

Todennäköisyys kurssien korjaukselle alaspäin kasvaa ja se lisää

tarvetta varovaisuuteen eläkekassan sijoituksissa. Eläkekassan

hyvä vakavaraisuustilanne toimii puskurina mahdollisten nega

tiivisten muutosten varalta. o



Utveckling av datasystemenUnder 2013 verkställdes detaljutveckling av pensionssystemen.

För produktion valdes fyra utvecklingsversioner, varefter det ut

arbetades till Arek Oy:s ändringsarbeten anpassade tidtabeller,

som grupperats enligt versionernas tidtabeller. Tyngdpunkten

för versionernas innehåll låg på förbättring av försäkringssyste

mets funktion, utveckling av systemet för ansökan om fribrev

och Areks tekniska ändringar av gränssnitt.

För placeringsfunktionernas del inleddes produktionen av en

ny version ur DiFS Portfolio / Asset Manager (Samstock) syste

met. Fastighetsförvaltningens största förändring var direktdebi

teringens upphörande vid fakturering av hyror och ersättandet

av den med direktbetalning och efaktura.

På hösten inleddes ett utredningsarbete gällande förnyan

det av det gamla operativsystemet och det gamla Microsoft

materialet under åren 201415 i kombination med de system

behov som revisionen av sjömanspensionslagen orsakar.

FramtidsutsikterDen ekonomiska konjunkturen väntas vända över till det bättre

och som en följd därav bedöms efterfrågan på transporter i

sjötrafiken öka. Också rederiernas omsättning förutspås vända

över i tillväxt, men den allt hårdare konkurrensen och bränsle

prisets stegring kan eventuellt hålla resultaten på en anspråks

lös nivå. Som en följd av svaveldirektivet kommer lönsamheten

i fortsättningen att belastas av en kontinuerligt stigande

bränslekostnad.

Social och hälsovårdsministeriet tillsatte i början av 2013

en arbetsgrupp med uppgift att göra utredningar och ge förslag

i anslutning till sjömanspensionssystemets förmåns och finan

sieringsarrangemang. I förslagen ska sjömanspensionssystemets

nuvarande och kommande pensionsansvar beaktas. Arbetsgrup

pens mandat utgår på våren 2014.

Världsekonomins tillväxt förutspås bli snabbare 2014 när in

dustriländernas tillväxt återhämtar sig. Särskilt den ekonomiska

tillväxten i USA väntas bli stark och centralbanken bedöms nu

fortsätta sin återhämtningspolitik. Inom euroområdet förblir

den ekonomiska tillväxten anpråkslös och någon väsentlig

förbättring i situationen finns inte inom synhåll. Endast en klart

försvagad euro kunde få igång ekonomins tillväxt.

Sedan sommaren 2012 har aktiekurserna stigit avsevärt och

det till företagslånen knutna risktillägget har sjunkit till en rätt

låg nivå. Sannolikheten för att kurserna korrigeras nedåt ökar

och det här ökar behovet av försiktighet i pensionskassans pla

ceringar. Pensionskassans goda solvenssituation fungerar som

buffert vid eventuella negativa förändringar. o



2013 2013 2013 2012 Markkina-arvo Osuus Tuotto Tuotto Marknadsvärde Andel Avkastning Avkastning milj. eur % % %

Korkosijoitukset | Ränteplaceringar 158,5 17,8 % -1,0 12,9

Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat Masskuldebrevslån emitterade av andra samfund 105,9 11,9 % 1,3 14,4

Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Övriga penningmarknadsinstrument 52,6 5,9 % 0,3 0,6

Osakesijoitukset | Aktieplaceringar 456,5 51,2 % 11,3 14,6

Noteeratut osakkeet Noterade aktier 327,3 36,7 % 17,4 17,6

Pääomasijoitukset Kapitalfondplaceringar 129,1 14,5 % 1,8 8,3

Noteeraamattomat osakesijoitukset Onoterade aktier 0,2 0,0 % 0,0 0,0

Kiinteistösijoitukset | Fastighetsplaceringar 269,9 30,3 % 10,3 5,8

Suorat kiinteistösijoitukset Direkta fastighetsplaceringar 209,8 23,5 % 10,7 6,4

Kiinteistösijoitusrahastot Fastightesplaceringsfonder 60,1 6,7 % 10,1 5,7

Muut sijoitukset | Övriga placeringar 6,9 0,8 % -8,0 7,1

Hyödykesijoitukset Råvaroplaceringar 6,9 0,8 % 8,0 7,1

Sijoitukset yhteensä | Sammanlagt 891,9 8,7 11,5

Sijoituslajeille kohdistumattomat tuotot, kulut ja liikekulut | Intäkter, kostnader och driftskostnader som inte upptagits för olika placeringsslag 1,2 0,1 0,2 8,6 11,3

Sijoitusten jakauma ja tuottoPlaceringsallokering och avkastning

2013 2012Vakuutusmaksutulo, milj. € |Premieinkomst, milj. € 60,7 57,2

Valtion osuus MELeläkemenosta, milj. € |Statens andel av SPLpensionsutgiften, milj. € 57,0 53,9

Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. € |Betalda pensioner, milj. € 60,9 58,0

Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. € |Placeringsverksamhetens nettoavkastning med gängse värden, milj. € 70,1 83,9

Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % |Avkastning på det sysselsatta kapitalet, % 8,6 11,3

Liikevaihto, milj. € |Omsättning, milj. € 157,1 151,3

Kokonaisliikekulut, milj. € |Totala rörelsekostnader, milj. € 7,7 8,4

Kokonaisliikekulut % liikevaihdosta |Totala rörelsekostnader % av omsättningen 4,9 5,6

Kokonaisliikekulut ilman sijoitustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja sekä oikeushallintomaksua, milj. € | Totala rörelsekostnader utan skötselkostnader för placeringsverksamheten och upprätthållande av arbetsförmågan, milj. € 5,7 6,3

% MELpalkkasummasta | % av SPLlönebeloppet 2,1 2,5

Kokonaistulos, milj. € |Totalresultatet, milj. € 20,2 63,4

Vastuuvelka, milj. € |Anvarsskuld, milj. € 724,9 691,3

Toimintapääoma, milj. € |Verksamhetskapital, milj. € 283,8 263,6

% vakuutusteknisestä vastuuvelasta | % av den försäkringstekniska ansvarsskulden 46,2 46,3

suhteessa vakavaraisuusrajaan | i relation till solvensgränsen 2,88 3,13

Eläkevarat, milj. € |Pensionsmedel, milj. € 899,2 835,0

MELpalkkasumma, milj. € |SPLlönebeloppet, milj. € 268,4 255,3

MELvakuutuksia (työnantajia) |SPLförsäkringar (arbetsgivare) 44 44

MELvakuutettuja |SPLförsäkrade 7 959 7 622

Eläkkeensaajia |Pensionstagare 8 526 8 592

Tunnuslukuja 2013 | Nyckeltal 2013



Hallinto 2013 | Förvaltning 2013

Merimieseläkekassan valtuuskunnan jäsenet 2013 | Sjömanspensionskassans fullmäktigemedlemmar 2013

Puheenjohtaja | Ordförande Varamies | SuppleantJohtaja | Direktör ......................................................................................... Anja Kairisalo Budjettineuvos | Budgetrådet ............................................................ Jouko Narikka

Varapuheenjohtaja | Viceordförande Varamies | SuppleantHallitusneuvos | Regeringsrådet ............................................................ Erik Strömberg Johtaja | Direktör ................................................................................... Heikki Palm

Jäsenet | Medlemmar Varamiehet | SuppleanterHallitusneuvos | Regeringsrådet Anna Sotaniemi Erityisasiantuntija, yksikön päällikkö | Specialsakkunnig, enhetschef ............................................................. Tero JokilehtoToimitusjohtaja | Verkställande direktör ............................................ Björn Blomqvist Fleet manager ........................................................................................... Bo-Gustav DonningHR Manager | HR Manager ...................................................................... Minna Etu-Seppälä Merihenkilöstöpäällikkö | Sjöpersonalchef ................................... Ulla Neiglick-OjaToimitusjohtaja | Verkställande direktör ............................................ Mikael Backman Varatoimitusjohtaja | Viceverkställande direktör ..................... Kent NyströmToimitusjohtaja | Verkställande direktör ............................................ Margus Schultz Merihenkilöstöpäällikkö | Sjöpersonalchef ................................... Ulla HäkkinenToimitusjohtaja | Verkställande direktör ............................................ Thomas Franck Merihenkilöstöpäällikkö | Sjöpersonalchef ................................... Outi BycklingLaivaluottamusmies, kokki | Varapääluottamusmies, keittiömestari |Fartygsförtroendeman, kock ..................................................................... Kari Nurmirinta Vicehuvudförtroendeman, köksmästare ........................................ Tarja Rännäli Toimitsija | Funktionär ............................................................................... Carita Ojala Toimitsija | Funktionär ......................................................................... Satu SiltaPääluottamusmies, kokki | Varapääluottamusmies, kokki | Huvudförtroendeman, kock ...................................................................... Juha Salo Vicehuvudförtroendeman, kock ......................................................... Mikko ErwastMerikapteeni | Sjökapten ......................................................................... Veikko Engren Merikapteeni | Sjökapten ................................................................... Antti VäänänenYlikonemestari | Övermaskinmästare ................................................. Harri Piispanen Ylikonemestari | Övermaskinmästare ........................................... Rainer Tikka

Merimieseläkekassan hallituksen jäsenet 2013 | Sjömanspensionskassans styrelsemedlemmar 2013

Puheenjohtaja | Ordförande Varapuheenjohtaja | ViceordförandeJohtaja | Direktör .......................................................................................... Raija Volk Talousjohtaja | Ekonomidirektör ............................................................... Mikko Staff

Jäsenet | Medlemmar Varajäsenet | SuppleanterToimitusjohtaja | Verkställande direktör ............................................ Olof Widén VP, HR & Communication ..................................................................... Katarina HildénVaratoimitusjohtaja | Viceverkställande direktör ............................ Hans Ahlström Johtaja | Direktör .................................................................................... Jan HansesPuheenjohtaja | Ordförande ................................................................... Simo Zitting Liittosihteeri | Förbundssekreterare ............................................... Kenneth BondasToiminnanjohtaja | Verksamhetsledare ............................................... Leif Wikström Asiamies / Ombudsman ........................................................................ Sami Uolamo

Muu päällystöjärjestön edustaja Merimieseläkekassan hallituksessa | Representant för övrigt befälsförbund vid Sjömanspensionskassans styrelseToiminnanjohtaja | Verksamhetsledare ............................................... Risto Blomquist Varatoiminnanjohtaja | Viceverksamhetsledare ......................... Petri Suominen

Johtoryhmä | Ledningsgrupp

Toimitusjohtaja | Verkställande direktör ............................................. Kari VälimäkiJohtaja, talous ja sijoitus | Direktör, Ekonomi och placering ...... Henrik LiliusPäälakimies | Chefsjurist ............................................................................ Ove Herrlin Kiinteistöpäällikkö | Fastighetschef ....................................................... Matti Jokinen (30.11.2013 saakka)................................................................................................................................ Mikko Elosuo (1.12.2013 alkaen)Aktuaari | Aktuarie ....................................................................................... Kimmo KarppinenTietohallintopäällikkö | ITchef .............................................................. Jorma NieminenHallinto ja viestintäpäällikkö | Administrations och informationschef ............................................... Marina PaulaharjuLaskentapäällikkö | Redovisningschef ................................................... Anne Sarras- Naaralainen

Asiantuntijat | Sakkunniga

Ylilääkäri, Lääket.tri | Överläkare, Med. dr. ................................... Mikael OjalaAktuaari, Fil.lis SHV | Aktuarie Fil.lic. SGF .................................... Kimmo KarppinenProjektipäällikkö | Projektchef (1.12.2013 alkaen | fr.om.) ................................................................. Matti Jokinen

Tilintarkastajat Revisorer

Tilintarkastusyhteisö | Revisionssammanslutning .................... KPMG Oy AbVastuullinen tilintarkastaja | Övervakningsrevisor .................... Paula Pasanen, KHT, CGR



Merimieseläkekassa 57 vuotta eläketurvaa

Sjömanspensionskassan Pensionsskydd under 57 år

Käyntiosoite | Besöksadress Uudenmaankatu 16 A | Nylandsgatan 16 A | Postiosoite | Postadress | PL 327, 00121 Helsinki | PB 327, 00121 HelsingforsPuhelin | Telefon 010 633 990 | Telefax 010 633 9938 | Sähköposti | E-post [email protected] | förnamn.slä[email protected]

www.merimieselakekassa.fi | www.sjomanspensionskassan.fi

Documents

2013 - merimieselakekassa.fi · under de närmaste åren att vara bara 1–2 % per år. För riskplaceringarnas, i synnerhet aktiernas, del var 2013 ett ytterst starkt år. Särskilt