14.11.2016 Koulutus maakuntauudistuksesta - Uusi Kymenlaakso · • Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki • Tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset • Yleislainsäädännön

14.11.2016 Koulutus maakuntauudistuksesta

Ohjelma

2

1. Avaus: Maakunta on muutakin kuin sotea Päivi Laajala, ylijohtaja

2. Maakunnan hallinto ja toiminta Eeva Mäenpää, hallitusneuvos Ilkka Turunen, hallitusneuvos

3. Kuntien ja maakuntien rahoitus Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Tanja Rantanen, neuvotteleva virkamies

4. Tulevaisuuden kunta Katja Palonen, neuvotteleva virkamies

5. Valtionhallinnon muutokset Mikko Saarinen, neuvotteleva virkamies

14.11.2016 VM-akatemia

Julkisen hallinnon kolme tasoa

3 14.11.2016 VM-akatemia

• Lakisääteiset tehtävät – paikalliset tehtävät

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• Paikallinen demokratia ja elinvoima

• Yleinen toimiala KUNNAT

• Laajakantoiset investoinnit

• Muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet

• Tietohallinnon ja ICT:n ohjaus

• Maakuntien sopimuksellinen ohjaus

• Valtakunnallinen työnjako

• Aluerajat ylittävien tehtävien työnjako

• Tuotannon järjestämisen linjaukset

VALTIO Sote-linjaukset

Valtion lupa-,

ohjaus- ja valvonta-virasto

PALVELUN- TUOTTAJAT

Julkiset

Yksityiset

Kolmannen sektorin palvelun- tuottajat

• Kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensi- hoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi

• Palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus

• Yhteistyösopimus

SOTE- YHTEISTYÖ- ALUETTA Keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa

Valtakunnalliset palvelukeskukset (tilat, talous- ja henkilöstöhallinto, ict ja hankinnat)

• Pelastustoimi

• Maakuntien liittojen tehtävät

• Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät

• Ympäristöterveydenhuolto

MAA- KUNTAA

• Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu

• Maakuntien identiteetin ja kulttuurin edistäminen

• Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut

• Maakuntien välinen yhteistyö

18

5

• Sosiaali- ja terveydenhuolto

12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä – sis. 5 yliopistosairaalaa

Maakunnat kartalla 18 maakuntaa

‒ järjestämisvastuu

‒ rahoitusvastuu

‒ päättävät palvelutasosta ja yhteistyösopimuksesta

5 sote-yhteistyöaluetta

12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa)

14.11.2016 5 VM-akatemia

- 14.11.2016 VM-akatemia 1

Maakunnan hallinto ja toiminta Eeva Mäenpää, hallitusneuvos Ilkka Turunen, hallitusneuvos

-

Ensimmäisestä lakipaketista on saatu lausunnot Maakuntien perustaminen ja sote-tehtävien siirtäminen: • Maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki • Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki • Maakuntajakolaki • Maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) • Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki • Tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset • Yleislainsäädännön muutokset: vaalilaki, hallintolaki, julkisuuslaki, kielilaki… • Viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat

muutokset (henkilöstö)


-

Kaksi lakipakettia lausuntokierrokselle myöhemmin

• Maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö • Soten valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö


- 14.11.2016 VM-akatemia 4

• Maakuntalaissa säädetään maakunnan tehtävistä, hallintorakenteesta, johtamisesta, taloudenhoidosta ja päätöksenteosta.

• Tarkoituksena on luoda edellytykset alueelliselle itsehallinnolle ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille.

• Ylin päätösvalta toiminnasta ja taloudesta on asukkaiden valitsemalla maakuntavaltuustolla.

Maakuntalaki

-

Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen

VALTUUSTO Maakuntastrategia

Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen

HALLITUS

MAAKUNTAJOHTAJA

MAAKUNTAKONSERNI

Järjestäjän ja tuottajan erottaminen

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

• Suorat vaalit • Aloiteoikeus • Neuvoa-antava kansanäänestys • Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet • Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot • Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin

Valtakunnalliset palvelukeskukset • ICT • Yhteishankinnat • Talous ja henkilöstö • Toimitilat ja kiinteistöt

59–99 jäsentä

MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET

Palvelu-laitos

Yhtiöitetty toiminta

14.11.2016 VM-akatemia 5

-

Maakunta palvelujen järjestäjänä Maakunta järjestäjänä vastaa mm. asukkaan palveluiden saatavuudesta, määrästä ja laadusta, tuottamisen ohjaamisesta ja valvomisesta sekä palveluiden rahoittamisesta.

Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palveluja hoitoketjut.

Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä.


-

Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina.

Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja.

Maakunnan palvelulaitos • vastaa maakunnan

omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla)

• viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa

• tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla

• voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja

Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.


-

Valtuusto päättää tavoitteet,

hallintosäännön, investointi-

suunnitelman, tilinpäätöksen vahvistamisen,

vastuuvapautuksen yms. lakisääteiset

asiat

Maakuntakonserni sote-tehtävissä

Maakunnan konserniyhtiöt

(muu kuin sote-tuotanto)

Maakuntavaltuusto

Maakuntahallitus --------------------- Maakuntajohtaja

Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio

Maakunnan palvelulaitos

- Hallitus ja johtaja

Konserni- ohjaus

Muut toimielimet (sote-lautakunta)

Järjestäjän ohjaus ja valvonta

Ostopalvelu-hankinnat omaan

tuotantoon

Maakunnan oman sote-tuotannon

yhtiöt

Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm.: • Hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia • Maakuntastrategia (sis. palvelutuotantostrategian ja

ostopalveluhankintojen linjaukset) • Soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen

valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset

Maakuntahallitus: • Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja: • Maakunnan virkamiesjohto ja esittely

maakuntahallitukselle, konsernijohto

Soten järjestämisestä vastaava toimielin: • Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä

rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat

• Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: • Oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto

ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen • Ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa

rajoissa maakunnan omaan tuotantoon • Ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei

luottamishenkilöitä) 14.11.2016 VM-akatemia 8

- 14.11.2016 VM-akatemia 9

Maakunnan toiminnan käynnistäminen

- 14.11.2016 VM-akatemia 10

• 18 uuden maakunnan palvelutoiminta käynnistyy vuoden 2019 alussa.

• Maakuntalaki ja voimaanpanolaki tulevat voimaan heinäkuun alussa 2017.

Näin toiminta käynnistyy

-

Laissa säädetään maakuntalain ja

sote-järjestämislain voimaanpanon edellyttämistä

toimista.

Voimaanpanolaki

§ • Maakuntajako • Väliaikaishallinto

• Henkilöstön asema • Voimaantulo

• Omaisuusjärjestelyt • Kunnallisveroa koskeva

sääntely • Toimeenpano


-

Valmisteluvaiheet


http://alueuudistus.fi/tiekartta/maakuntavaltuusto

http://alueuudistus.fi/tiekartta/maakunnat

- 14.11.2016 VM-akatemia 13

Maakuntavaalit ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot

-

Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018

• Asukkaat valitsevat maakuntavaltuuston maakuntavaaleilla. • Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018

presidentinvaalin yhteydessä. • Ensimmäisen maakuntavaltuuston toimikausi alkaa vuoden 2018

maaliskuun alusta ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun. • Tämän jälkeen maakuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein

huhtikuussa kuntavaalien yhteydessä. • Maakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, ja se alkaa vaalivuoden

kesäkuun alusta. 14.11.2016 14 VM-akatemia

-

Näin asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa

• Äänioikeus maakuntavaaleissa • Äänestysoikeus maakunnan kansanäänestyksessä • Aloiteoikeus maakunnan toimintaa koskevissa asioissa • Oikeus tehdä kansanäänestysaloite (15 vuotta täyttänyt asukas) • Maakunnan velvoite turvata monipuoliset ja vaikuttavat osallistumisen

mahdollisuudet • Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto • Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin (kaksikielinen maakunta) ja

saamenkielen vaikuttamistoimielin (saamelaisalue) • Maakunnan velvoite turvata asukkaiden ja palvelujen käyttäjien tiedonsaanti


- 14.11.2016 VM-akatemia 16

Maakunnan tehtävät

-

Maakunnat vastaavat näistä tehtäväaloista 1/2

‒ Sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä alueellinen alkoholihallinto.

‒ Pelastustoimi

‒ Ympäristöterveydenhuolto

‒ Maatalous ja maaseudun kehittäminen

‒ Kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu sekä vesi- ja merenhoito

‒ Alueen ja sen elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen (ns. kasvupalvelut) sekä kotouttamisen edistäminen


-

Maakunnat vastaavat näistä tehtäväaloista 2/2

‒ Alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaavoitus sekä rakennustoimen edistäminen

‒ Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueellinen tienpito

‒ Kulttuurin, osaamisen/koulutuksen ja liikunnan edistäminen

‒ Maakunnallisen identiteetin edistäminen

‒ Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

‒ Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen

‒ Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen


-

Maakunta voi myös hoitaa

• Liikennepalvelujen maakunnallista suunnittelua ja kehittämistä • Saariston yhteysalusliikenteen suunnittelua ja kehittämistä • Maakunnan ja sen alueen kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan

hoidettavaksi kunnista siirretyt, maakunnan tehtäväaloihin liittyvät tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen

• Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen

• Maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä • Muita sille erikseen säädettyjä tehtäviä


- 14.11.2016 VM-akatemia 20

-

Asiantuntijoita VM:ssä

Eeva Mäenpää, hallitusneuvos Puh. 02955 30266 Ilkka Turunen, hallitusneuvos Puh. 02955 30097 vm.fi alueuudistus.fi [email protected]

Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, puh. 02955 30079 (sote- ja maakuntauudistus) Lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen, puh 02955 30445 (maakuntalaki, palvelulaitos) Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, puh. 02955 30820 (maakuntalain taloussäännökset, omaisuuden ja sopimusten siirtyminen) Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, puh. 02955 30042 (asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet) Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki puh. 02955 30129 (maakuntauudistus, muut tehtävät)

VM-akatemia 14.11.2016 21

http://www.vm.fi/

http://www.alueuudistus.fi/

- 14.11.2016 VM-akatemia 22

Kuntien ja maakuntien rahoitus Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Tanja Rantanen, neuvotteleva virkamies

-

Tehtävät ja rahoitus kunnilta maakunnille

A) • Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v. 2019 lähtien

(nettokustannukset – arvio 17,7 mrd. euroa vuoden 2016 tasossa).

B) • Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja kuntataloudesta siirretään maakuntien rahoitukseen

(valtion rahoitus), jotta verotus ei kokonaistasolla kiristyisi.

C) • Kuntien valtionosuuksista siirretään sotea vastaava osa (5,9 mrd. euroa).

D) • Kuntien yhteisöveroa siirretään 0,5 mrd. euroa ja kunnallisveroa 11,3 mrd. euroa. Jokaisen kunnan

tuloveroprosenttia alennetaan lailla 12,30 %-yksikköä.

E) • Kunnallisveron (–60 %) ja kuntien yhteisöveron tuoton (–40 %) pieneneminen alentavat verotuloihin

perustuvan tasauksen tasausrajaa järjestelmä ei enää toimi.

F) • Kustannusten ja tulojen siirron (A-E) monensuuntaiset vaikutukset aiheuttavat suuria

kuntakohtaisia vaihteluita: osa hyötyy, osa menettää.


-

Tulojen siirto kunnilta maakunnille: reunaehtoja 1/2


Kokonaisveroasteen hallinta • Maakuntien rahoitus perustuu valtion

rahoitukseen. Valtionverotuksen kiristyksen vastapainoksi kunnallisverotusta tulee alentaa, jotta verotus ei kiristy.

• Kunnallisveroprosentteja alennetaan voimaantulovuonna (2019).

• Korotuskatto kunnallisveroon siirtymäajaksi (2020–2021)

Kansalaisten yhdenvertaisuus verotuksen suhteen • Hallitusohjelma: ”Työn verotus ei saisi

kiristyä millään tulotasolla.” • Uudistuksen voimaantulo ei saisi

johtaa kuntien tuloveroprosenttien hajonnan kasvuun ja siten verovelvollisten eriävään kohteluun. → Perustuslakikysymys

-

Tulojen siirto kunnilta maakunnille: reunaehtoja 2/2


Kuntien rahoituksen riittävyys • Miten yksittäinen kunta pärjää

uudessa tilanteessa? Sopeutusmisvara? → Rahoitusperiaate

perustuslakikysymys

• Miten uudistusta edeltävää tilannetta ja kunnan uutta tilannetta tulisi suhteuttaa?

Julkiset menot • Lähtökohtana fiskaalinen

neutraalisuus valtion ja kuntien välillä • Uudistuksen ”ostaminen” nykyisessä

taloustilanteessa ei linjassa julkisen talouden säästötavoitteiden kanssa.

-

Kuntatalouden tulorakenne muuttuu


Nykyisin (vuonna 2016)

Osuus verorahoituksesta

Siirron jälkeen Osuus verorahoituksesta

Kunnallisvero 18,9 mrd. e 61,4 % 7,7 mrd. e ~58 %

Yhteisövero 1,3 mrd. e 4,2 % 0,8 mrd. e ~6 %

Kiinteistövero 1,7 mrd. e 5,5 % 1,7 mrd. e ~13 %

Verotulot YHT 21,9 mrd. e 71,1 % 10,2 mrd. e 77,3 %

Peruspalvelujen valtionosuus

8,9 mrd. e 28,9 % 3,0 mrd. e 22,7 %

Verorahoitus YHT 30,8 mrd. e 100 % 13,2 mrd. e 100 %

• Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde. • Valtionosuuksien suhteellinen osuus alenee. • Yhteisöveron suhteellinen osuus nousee, mutta sitä hillitään alentamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuottoon. • Kiinteistöveron suhteellinen osuus nousee oleellisesti.

-

-2 500

-2 000

-1 500

-1 000

-500

0

500

1 000

1 500

Nykyiset tehtävät vs. rahoitus (€/as.) Jäljelle jäävät tehtävät vs. rahoitus (€/as)

Kuntien siirtyvät kustannukset ja tulot eivät täsmää


• Sininen viiva kuvaa palkkiriviä jokaisen kunnan nykyisistä tasapainotiloista (vuosikate – poistot, €/as), järjestettynä alijäämäisimmästä ylijäämäisimpään (vasemmalta oikealle).

• Pallokuvio kuvaa kunkin kunnan osalta menojen ja tulojen siirrosta sekä kunnallisveron alenemisesta aiheutuvasta verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän muutoksesta seuraavaa tasapainotilan muutosta suhteessa uudistusta edeltävään tilanteeseen (siniseen viivaan).

→ Edellyttää voimakkaita ja pitkäkestoisia tasaustoimia kuntien taloudellisten edellytysten turvaamiseksi. Neutralisointi joidenkin kuntien osalta on vaikeaa vielä seuraavassakin uudistuksessa.

- 14.11.2016 VM-akatemia 28

Maakuntien rahoitus

-

Hallitus linjasi rahoitusta huhtikuussa

”Pääperiaatteena on, että maakuntien valtionrahoitus osoitetaan yleiskatteellisena yleisenä valtionosuutena, mikä osaltaan turvaa maakunnan asukkaiden valtaa päättää itse maakunnan toiminnasta ja taloudesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon opetus-, tutkimus-, ja kehittämistoimintaan sekä muihin valtakunnallisiin erityistehtäviin voi kohdistua lisäksi erillistä rahoitusta.”


-

Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen

• Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus kaikkien maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen.

• Maakuntien verotusoikeudesta tehdään selvitys. • Maakunnan tulolähteitä olisivat valtion rahoitus ja asiakasmaksut. • Valtio voisi myöntää maakunnalle lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia. • Valtioneuvosto päättäisi erikseen toimista, kuten valtionavustuksen

käytöstä, jos maakunnalla ilmenisi äkillisiä ja tilapäisiä ongelmia maksuvalmiudessa.


-

Näin valtio rahoittaa maakuntia


Maakunnan yleiskatteinen

rahoitus

Sairaanhoito-vakuutus x mrd. €

Kunnilta siirtyvien tehtävien kustannukset:

Sote, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto

17,6 mrd. €

Valtion talousarviosta kokonaan tai osittain

siirtyvät momentit (muut tehtävät)

Erillisrahoitus, x mrd. €

-

Luonnos maakuntien rahoituslaiksi

• Lakiluonnoksessa on otettu huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon rahoitus.

• Maakunnille siirtyvien muiden tehtävien rahoitusta valmistellaan. Muut tehtävät saattavat edellyttää uusia määräytymisperusteita.

• Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen purkamista koskeva valmistelu aiheuttaa tarkistustarvetta maakuntien rahoituslakiin.

Luonnos maakuntien rahoituslaiksi (julkaistu 31.8.)


http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/HE+Lakiehdotukset+31.8.2016.pdf/875ad9a5-0c76-45a9-8c24-50c5aae90133

-

Rahoitus perustuu laskennallisiin kustannuksiin

• Maakuntien valtionrahoitus on yleiskatteista ja osoitetaan kaikille 18 maakunnalle.

• Yleiskatteinen rahoitus turvaa maakunnan itsehallintoa. • Rahoitus perustuu laskennallisiin kustannuksiin. • Rahoituksen määräytymisperusteet kuvastavat maakunnan palvelutarvetta. • Maakunnan tehtävien muutokset huomioitaisiin valtion rahoituksessa.


-

Valtion rahoitus sotelle ja pelastustoimelle

• Tarveperusteinen rahoitus 89 % • Ikärakenne ja muu tarve 87 % • Vieraskielisyys 1 % • Asukastiheys 1 %

• Asukaslukuperusteinen rahoitus 10 % • Sote 7,5 % • Pelastustoimi 2,5 %

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 % • Otetaan käyttöön vasta v. 2022, koska tietopohjaa ei ole aikaisemmin


-

Maakuntien rahoituksen kustannustason tarkistus

• Etukäteen: Rahoitusta tarkistetaan vuosittain maakuntaindeksin ennustetulla muutoksella.

• Maakuntaindeksi: yleinen ansiotasoindeksi, kuluttajahintaindeksi ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksut

• Jälkikäteen: Toteutuneet kustannukset huomioidaan siihen määrään asti, että käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on maakuntaindeksin toteutunut muutos lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä (kustannusten nousun rajoitin).

• Toteutuneet kustannukset otetaan huomioon ylittävältä osalta, jos se on välttämätöntä peruspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi.


-

Rajoittimella pyritään hillitsemään menojen nousua

• Väestön ikärakenteen muutos lisää palvelutarvetta. Sote-menojen arvioidaan kasvavan vuosina 2020–2029 nimellisesti 4,4 prosenttia vuodessa ilman sote-uudistusta.

• Sote-uudistuksen tulisi hidastaa menokasvu alle 3 prosenttiin. • Säädöspohjainen rajoitin lisää maakunnan taloudenpidon ennakoitavuutta. • Rahoituksen riittävyyttä maakuntien tehtävien hoitamiseen kokonaisuutena

ja maakunnittain (rahoitusperiaate) tarkastellaan vuosittain • julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. • valtion talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä.


-

Rahoituksessa siirrytään asteittain kohti laskennallisia kustannuksia

• Maakuntien lähtötilanteet ovat erilaisia, ja uudistus aiheuttaa muutoskustannuksia.

• Vuosi 2019: maakuntien rahoitus perustuisi maakunnan alueen kuntien ja kuntayhtymien toteutuneisiin kustannuksiin.

• Siirtymäaika 2019–2023: rahoituksessa siirrytään asteittain toteutuneista laskennallisiin kustannuksiin.

• Vuodet 2020–2021: vuotuinen rahoituksen tarkistus, jossa toteutuneet kustannukset huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutoksella, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö.


-

Maakuntien taloutta ohjaavat:

• Julkisen talouden suunnitelma ja valtion talousarvio • Maakuntien rahoituslaki • Maakuntalaki:

• Valtion ja maakunnan välinen neuvottelu • Laajakantoisten sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävien investointien

ohjaus • Maakunnan talouden hoitoa koskevat säännökset • Arviointimenettely

• Sote-järjestämislaki ja muu erityislainsäädäntö


- 14.11.2016 VM-akatemia 39

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus

-

Valtionosuusuudistuksen pääperiaatteet


Tehtävänä on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin • Perinteisen valtionosuusjärjestelmän rinnalle tarvitaan tasauselementtejä, joilla

kohtuullistetaan uudistuksen suuria vaikutuksia.

Valtionosuuskriteerien merkitys säilytetään • Vaikka tasauselementit ovat pysyviä, käyttötulot ja -kustannukset sekä muut kunnan talouteen

vaikuttavat tekijät muuttuvat vuosittain normaaliin tapaan. • Esim. jos kunnan oppilasmäärät tai vieraskielisten määrä nousee, valtionosuus lisääntyy.

• Tältä osin järjestelmä toimii kuin ennenkin.

Tällä uudistuksella aloitetaan pitempiaikainen valtionosuusuudistusten sarja • Uudistaminen jatkuu jo tällä vaalikaudella. • Pitkällä aikavälillä pyritään pääsemään ylimääräisistä muutostasauksista vapaaseen

rahoitusmalliin, joka pohjautuu uuden järjestelmän empiirisiin kokemuksiin.

-

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet uudistetaan

Lähtökohtana edelleen ns. yhden putken valtionosuus

Verotuloihin perustuvan

tasausjärjestelmän tasausrajoja muutetaan ja

kattavuutta lisätään

Valtionosuuksien volyymi pienenee

Kriteerit muuttuvat hieman, mutta perusta

edelleen ikärakenteessa. Uusi hyte-kriteeri.

Järjestelmään sisällytetään sote-siirron

muutosrajoitin ja järjestelmämuuutoksen

tasaus

Siirtymäkauden muutos rajataan +/– 100 euroon

asukasta kohti


-

Sote-siirron muutosrajoitin rajoittaa vaikutuksia

• Valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijäksi esitetään toistaiseksi pysyvää muutosrajoitinta, jolla rajoitetaan kunnille aiheutuvia automaattisia vaikutuksia.

• Muutosrajoitin määritellään uudistuksen voimaantulovuoden poikkileikkaustilanteessa ei muutu jälkikäteen.

• Saadaan luotua toimivampi mallirakenne, jossa järjestelmämuutos- tai siirtymätasaukset eivät dominoi.

• Sote-siirron muutosrajoittimeksi ehdotetaan 60 % siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta (ml. vaikutukset, jotka johtuvat verotulojen tasausrajan alenemisesta).

• Sekä hyötyjä että menetyksiä rajoitettaisiin symmetrisesti ehdotetut muuttujat perustuvat kokonaisarviointiin kaikkien kuntien taloudellisen aseman turvaamiseksi.

• Kannustemielessä perusteltua, että ei rajoiteta kaikkea muutosta. • Muutosrajoitin kunta–valtio-suhteessa neutraali kyse on kuntien välisestä tasauksesta.


Sote-siirron muutosrajoitin lisää/vähentää valtionosuuksia Kunta X: Suuret sote-menot, ns. vos-kunta: kustannuksia siirtyy enemmän kuin tuloja

Kunnallisvero YVE

VOS, ml. VEROTULOIHIN PERUSTUVA TASAUS

Sote-kustannus Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset

Kunnallisvero VOS SOTE-muutos-rajoitin

(-)

KIVE

Kunta Y: Pienet sote-menot, ns. verotulokunta: tuloja siirtyy enemmän kuin kustannuksia

Kunta X siirron jälkeen: kunnallisveron suhteellinen osuus noussut, valtionosuuksien pienentynyt (tummanharmaa alue kuvaa valtionosuuksista vähennettävää määrää)

KIVE

YVE VOS

KIVE

Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset

YVE

VOS

SOTE-muutos-rajoitin

(+)

Kunta Y siirron jälkeen: kunnallisveron suhteellinen osuus pienentynyt, valtionosuuksien noussut (tummanharmaa alue kuvaa valtionosuuksiin lisättävää määrää)

YVE

KIVE

Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset

Kunnallisvero

Sote-kustannus Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset

Kunnallisvero


-

Kuntakohtaisia muutoksia tasataan aluksi

• Uuteen rahoitusmalliin siirrytään järjestelmämuutoksen tasauksen kautta • Kuntien palveluiden rahoitus turvataan voimaantulovuonna laskennallisesti

täysimääräisesti uudistusta edeltävän tilanteen (v. 2018) tasoisena. • Voimaantulovuoden (2019) järjestelmämuutostasaus lasketaan vuoden 2018

arvioidun tasapainotilanteen ja uuden rahoitusmallin mukaisen tilanteen erotuksena.

• Kunnan talouden v. 2019 tasapaino riippuu valtionosuuksien ja järjestelmämuutoksen tasausten lisäksi kuntien muiden tulojen ja menojen kehityksestä kunnan todellinen tasapaino v. 2019 voi olla parempi tai huonompi kuin arvioitu tasapaino, johon järjestelmämuutoksen tasaus perustuu.

• Edelleen rahoitus turvataan jatkossa 4 vuoden siirtymäajalla (+/- 25 euroa / as vuodessa), minkä jälkeenkin rahoituksen enimmäismuutos suhteessa nykytilaan rajoitetaan +/– 100 euroon asukasta kohden.


-

Järjestelmämuutoksen tasauksen toteutus

2016/2018 2019 2020 - 2023

VOS-järjes-telmän muu-tokset

Uusi tasapaino

Uusi tasapaino Siirtymä uuteen tasapainoon

Siirtymä uuteen tasapainoon

Muutos max. +25 €/as. vuodessa

Muutos max. –25 €/as. vuodessa

Tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset

VOS-järjes-telmän muu-tokset

Uudistusta edeltävä tasapaino

Uudistusta edeltävä tasapaino

Osa kunnista saavuttaa

uuden rahoitusmallin tasapainon, osalle jää

pysyvä järjestelmä-

muutostasaus, joka ratkaistaan

seuraavassa valtionosuus-

uudistuksessa. Tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset


-

Kunnan talous voimaantulon jälkeen: lähtötilanteen merkitys keskeinen

Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti

• Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu

helpottuvat. • Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta

maakunnille.

Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadinta-vaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti.

• Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta, talouskasvu, työllisyys, muuttoliike ja ikärakenteen muutos edelleen ”fundamentteja”.

• Budjetit puoliintuvat – tase (ml. velka ennallaan) tulkinta? • Valtionosuusuudistusta ja sen vaikutusarvioita ei ole

aiemmin tehty näin etäällä uudistuksen voimaantulosta.

Kunnan talouden tilanne tänään määrittää tilannetta myös tulevaisuudessa.

Julkisen talouden suunnitelma, kuntatalousohjelma ja VM virkatyönään seuraavat kuntataloutta sekä kokonaisuutena että yksittäisen kunnan näkökulmasta > tarvittavat toimet.

€


-

Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM).

Laskelmat päivittyvät jatkossa – nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota • Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat

perustuvat osittain arviotietoihin. • Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun

varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien.

- Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017–2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella.


-


Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Puh. 02955 30494 Tanja Rantanen, neuvotteleva virkamies Puh. 02955 30338 vm.fi alueuudistus.fi [email protected]

Finanssineuvos Markku Nissinen, puh. 02955 30314 (valtionosuusuudistus) Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, puh. 02955 30820 (maakuntalain taloussäännökset) Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh. 02955 30388 (valtionosuusuudistus) Budjettineuvos Jouko Narikka, puh. 02955 30017(maakuntien rahoituslaki) Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen, puh. 02955 30557 (maakuntien rahoituslaki)


http://www.vm.fi/

http://www.alueuudistus.fi/

Tulevaisuuden kunta

14.11. Katja Palonen, neuvotteleva virkamies VM-akatemia – faktaa taloudesta ja hallinnosta

Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä

2

KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä.

• Osaaminen ja sivistys • Terveys ja hyvinvointi • Liikunta ja kulttuuri • Nuorisotoimi • Paikallinen elinkeinopolitiikka • Maankäyttö ja rakentaminen

MAAKUNNAT • Sosiaali- ja terveydenhuolto • Pelastustoimi • Ympäristöterveydenhuolto • Aluekehittäminen • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus

• Työ- ja elinkeinopalvelut • Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu • Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

VALTIO • Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys • Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi

• Turvallisuustehtävät • Valtakunnalliset ja kv-tehtävät • Yleinen edunvalvonta


Näin hallitus linjaa ohjelmassaan ‒ Hallitus edistää tulevaisuuden

kunnan roolin muuttumista palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vahvistaa paikallista vastuunottoa, harkintaa ja päätöksentekoa.

‒ Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista.

‒ Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Kunta on ihmisten yhteisö.


Tulevaisuuden kunnan rooli

‒ Sote-tehtävien siirto maakuntiin korostaa kunnan elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointiroolia.

‒ Vahvemmiksi muuttuvat myös kunnan hyvinvoinnin edistämistehtävä ja -rooli, elinympäristörooli, kehittäjä- ja kumppanuusrooli sekä osallisuus- ja yhteisörooli.

‒ Tulevaisuuden kunnan ytimessä on hyvinvoinnin tuottaminen ja kunnan keskiössä on hyvinvoiva kuntalainen. Kunnan toiminnassa korostuvat verkostot, paikat ja kumppanuus (VPK).


Tulevaisuuden kunnan tehtävät

‒ Kehitys ‒ Koulutus ‒ Kaavoitus ‒ Kulttuuri ‒ Kuntalaiset ‒ Kansanvaltaisuus

‒ Kunnat vastaavat yhä nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä sekä osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta ja alueiden käytön suunnittelusta.

‒ Perustehtävinä säilyvät väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja siihen sisältyvä eriarvoisuuden vähentäminen ja terveyserojen kaventaminen.


Kunnan toimintatavat muuttuvat ‒ Yhteistyö kuntien ja maakuntien sekä kolmannen sektorin ja yritysten

kanssa korostuu.

‒ Johtamisessa korostuvat elinvoiman, hyvinvoinnin, sopimuksellisuuden, kumppanuuden sekä verkostojohtamisen ulottuvuudet. Kuntien tehtävien muutos muuttaa johtamista. Vaikutukset voivat näkyä myös johtamisjärjestelmissä ja organisaatiorakenteissa.

‒ Kuntiin tulee uudenlaisia osaamistarpeita. Sote-henkilöstön siirtyminen maakuntaan voi kaventaa kunnan osaamispohjaa mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien hoidossa. Uudistusten toteuttamisessa on huolehdittava henkilöstöstä ja sen motivaatiosta.

‒ Sote- ja maakuntauudistuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia kuntien rahoitusperustan ja muiden (taloudellisten) resurssien näkökulmasta.

‒ Paikallinen demokratia korostuu kunnissa suhteessa maakuntaan. Tämä voi parhaimmillaan luoda mahdollisuuksia itsehallinnon vahvistamiseen, jos resursseja ja aikaa löytyy osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämistyöhön nykyistä enemmän.


Tulevaisuuden kunta -hanke

‒ Tulevaisuuden kunta -hankkeessa määritellään parlamentaarisen valmistelun pohjalta visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030.

‒ Hankkeessa määritellään myös kuntien rooli, tehtävät ja asema suhteessa perustettaviin maakuntiin.

‒ Painopisteenä on kunnan rooli hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian näkökulma.

‒ Lisäksi kartoitetaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset ja pitkän aikavälin kuntapolitiikan muutostarpeet.

‒ Parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja on kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Varapuheenjohtajina toimivat kansanedustajat Toimi Kankaanniemi ja Mari-Leena Talvitie. Hankkeelle on myös asetettu asiantuntijatyöryhmä.


Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016

8

Teemat Trendikortit Skenaariot Visio

Tiedon keruu Tiedon analysointi

KEVÄT

Alustukset Puheenvuorot Katsaukset

Megatrendit SWOT Heikot signaalit

Delfit Kyselyt Tapaamiset

Lähde: Mukaillen Aaltonen–Wilenius 2002


Muutosajurit Tulevaisuus- taulukko

Strategian laadinta

2017

SYKSY

Työtapana vuorovaikutteisuus

Kehityksen vapaamatkustaja

3

Vetovoimainen kunta

1

Viimeinen sammuttaa valot

4

Luoviva kunta

2

Hallinnassa

Ei hallinnassa

Pieni Suuri Kuntien uudistumiskyky

Megam

uutokset

Sidosryhmät tutustuvat skenaarioihin ja priorisoivat ne (toivottavin)

Parlamentaarisen ryhmän työskentely ja aikataulu ‒ Kevät-alkusyksy 2016: ennakointityö

‒ Ennakoidaan tulevaisuutta, tarkastellaan toimintaympäristömuutoksia, megatrendejä ja erilaisia skenaarioita siitä, mitä kunta voi tulevaisuudessa olla.

‒ Kuntaa tarkastellaan eri teemojen kautta: tehtävät, johtaminen, demokratia, toimintatavat ja elinvoima.

‒ Lopputuloksena yhdessä tuotettuja ja arvioituja tulevaisuuskuvia eli visioita.

‒ Alkuvuosi 2017: väliraportti ‒ Kevät–kesä 2017: kommenttikierros väliraportista ja

hallituksen jatkolinjauksia ‒ Syksy/kevät 2017–2018: lainsäädäntömuutosten valmistelu ‒ 1/2019 lainsäädäntö voimaan


Reformi 3: Tulevaisuuden kunta

KUVAUS: Arvioidaan kuntien asemaa, kuntademokratian toimivuutta ja tehtävien muutosta itsehallintoalueiden perustamisen jälkeen. Erityisenä painopisteenä on kunnan yleiseen toimialaan kuuluvat elinvoimatehtävät. Uudistetaan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää vastaamaan muuttunutta tilannetta.

TAVOITE: Määrittää kuntien roolia ja tehtäviä sekä suhdetta itsehallintoalueisiin. Uudistaa peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä.

PÄÄTOIMENPITEET:

1. Määritellään parlamentaarisena työnä kunnan rooli ja tehtävät sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden myötä

2. Määritellään kunnan asema suhteessa uuteen itsehallintotasoon

3. Uudistetaan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä

01/2017 04/2018 1/2019

Parlamentaa-risen ryhmän väliraportti ja kommentti-

kierros

Lainsäädäntö-muutosten valmistelu

ja lausunto- kierros

Työ

käynnistyy

12/15

Lainsäädäntö voimaan

Hallituksen jatko-

linjaukset

06/2017

HE eduskuntaan

2017-18

Lisää aiheesta ‒ vm.fi/tulevaisuuden-kunta

‒ #kunta2030

‒ @VMkunta

‒ @VMuutiset


Katja Palonen Neuvotteleva virkamies Puh. 02955 30322 [email protected] @katjapalonen

Muita asiantuntijoita: Inga Nyholm Neuvotteleva virkamies Puh. 02955 30042 [email protected]

mailto:[email protected]


- 14.11.2016 VM-akatemia 1

Valtionhallinnon muutokset Mikko Saarinen Neuvotteleva virkamies

-

Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä


- 14.11.2016 VM-akatemia 3

Miten maakuntauudistus vaikuttaa valtionhallinnon organisaatioihin?

-

Hallitus linjasi tehtävät ja periaatteet

• Maakunnille siirretään tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta (AVI), maakuntien liitoilta ja kunnilta

• ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat vuoden 2019 alussa • Aluehallintovirastoista muodostetaan yksi viranomainen, jolla on valtakunnallinen

toimivalta • Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta

silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. • Toisena periaatteena valtion hallintotehtävissä on valtakunnallisesti

yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen.


-

Valtion virastorakenne tiivistyy

5

Nykytila: Tehtäviä hoitaa yhteensä 37 itsenäistä valtion virastoa - 15 ELY-keskusta - 15 TE-toimistoa - 1 ELY-keskusten ja TE-toimistojen

hallinto ja kehittämiskeskus - 6 aluehallintovirastoa

Siirrot valtion keskushallinnon virastoihin n. 150 htv

Siirrot AVIen pohjalta muodostettavaan virastoon n. 470 htv

Siirrot maakuntiin n. 5 100 htv

TEKES Trafi KKV Evira

AVIen pohjalta muodostettava virasto

Maakunnat


- 14.11.2016 VM-akatemia 6

Miten tehtävät muuttuvat?

-

Valtiolta siirtyy maakunnille merkittävä määrä tehtäviä

7

110

300

330

600

990

2 450

2 550

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000

Aluehallintovirastojen tehtävät

Kunnallinen hallintohenkilöstö lomituksenpaikallisviranomaistehtävissä

Kunnallinen maaseutuhallinto

Maakuntien liittojen tehtävät

Kunnallinen ympäristöterveydenhuolto

ELY-keskusten tehtävät (ml. KEHA-keskus)

TE-toimistojen tehtävät

Tehtäväsiirrot maakunnille henkilötyövuosina (pl. sote ja pelastustoimi)


-

Maakunnille siirtyy eniten TEM:n tehtäviä

8

9 %

16 % 0 %

0 %

1 %

70 %

4 %

Valtiolta maakunnille siirtyvät tehtävät hallinnonaloittain henkilötyövuosina (pl. sote ja

pelastustoimi)

LVMMMMSTMTEMYM


-

Tehtävät ja niiden ohjaus muuttuvat

• Toisin kuin valtion virastoilla: • Maakuntien rahoitus on yleiskatteista ja perustuu siirtymäkauden jälkeen

laskennallisiin tekijöihin. • Maakuntia ei voi tulosohjata: tulostavoitteista ei voi sopia suoraan osoitettavia

resursseja vastaan. • Ohjausotteen ja työskentelytavan on muututtava myös ministeriöissä. • Ohjaus tiivistyy ja keskittyy osaksi julkisen talouden suunnitelman

valmistelua, selvitettäviä erityiskysymyksiä seuraavilla toimialoilla: • Kasvupalvelut: uudistuva tehtäväkokonaisuus • Alueiden kehittäminen: valtakunnalliset painopisteet • Tienpito: liikenneverkon yhtenäisyyden turvaaminen • Maataloushallinto ja ympäristöterveydenhuolto: EU-sääntely


- 14.11.2016 VM-akatemia 10

Kuka valvoo maakuntien toimintaa?

-

”Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto” valvoo

• Uuteen virastoon kootaan valtiolle jääviä lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä lakkautettavista aluehallintovirastoista ja ELY-keskuksista sekä mahdollisesti keskushallinnon virastoista.

• Virastolla on valtakunnallinen toimivalta. • Uusi virasto voisi kantelun perusteella tutkia kuntien ja maakuntien

toiminnan lainmukaisuuden. • Lisäksi eri toimialoja koskeva aktiivinen valvontatehtävä

• Luonteva toimija tähän rooliin monialaisena viranomaisena • Pystyy soveltamaan tehokkaasti yhtenäisiä tulkinta ja ratkaisukäytäntöjä. • Valvoo myös yritysten toimintaa useilla eri toimialoilla (mm. työsuojelu,

ympäristövalvonta).


-


Mikko Saarinen neuvotteleva virkamies Puh. 02955 30047 vm.fi alueuudistus.fi [email protected]

Tarja Hyvönen, hallitusneuvos Puh. 02955 30147 Sami Kouki, lainsäädäntöneuvos Puh. 02955 30129 Jaana Salmi, neuvotteleva virkamies Puh. 02955 30003


Tommi Tolkki, tiedottaja Puh. 0295 30035 [email protected] vm.fi/vm-akatemia alueuudistus.fi @VMuutiset Tilaa kuntauutiskirje

Valtiovarainministeriön viestintä [email protected] Mediapalvelunumero (arkisin 8–16) 02955 30500

Valtiovarainministeriön viestintä [email protected] Mediapalvelunumero (arkisin 8–16) 02955 30500 www.tutkibudjettia.fi


http://www.vm.fi/vm-akatemia

http://alueuudistus.fi/

https://twitter.com/VMuutiset

http://vm.fi/tilaa-uutiskirje

Documents

14.11.2016 Koulutus maakuntauudistuksesta - Uusi Kymenlaakso · • Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki • Tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset • Yleislainsäädännön