2/2009 SYYSKUU 2009

JO 13 VUOTTA

YMPÄRISTÖASIAA

KOTIKUNNASTASI!

RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN

13 vuotta

Kuvat: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Lumi johtaa laumaansa Launosissa

Valkoinen Metsäojan Lumi on Launosten Kartanon ylämaan karjan laumanjohtaja. Lisää kesät talvet ulko-na elävistä highlande-reista sivulla 3.

Istutukset ihastuttavatRiihimäen kukkaistu-tukset ovat menneenä kesänä olleet erityisen näyttävät ja rehevät. Myös auringonkukka-pellot ovat loistaneet iloisina. Sivu 2.

Röykkiöittäin perhosia Perhospuisto koheni uudella opastaululla ja kesä kasvatti kasvit reheviksi. Perhosia on ihailtu parveilemassa niitä houkuttelevien kukkien parissa sekä Perhospuistossa että Kir-jastonpuistossa. Kotipihallekin voi houkutella perhosia, kun valitsee kasvit oikein. Sivu 5.

Kierrätyskeskus 20 v.Nämäkin hellyttävät nuket ovat myynnissä Riihimäen Kierrätyskeskuksessa. Paikka on siisti ja toimiva, mutta tilat ovat ahtaat ja sivussa. Kuitenkin se houkuttelee vuodessa kävijäkseen keskimäärin jokaisen nuoren ja aikuisen riihimäkeläisen. Lisää sivulla 11.

Graffitit sallittuNuorisokeskus Monarin pihalle on nous-sut seinäpintaa, johon graffiteja saa maalata luvalla. Jo avajaispäivänä pinnat täyttyivät, ja päälle saa tehdä uuden taideteoksen, kunhan edellinen tekijä on ehtinyt valmiiksi ja saanut teoksensa kuvattua. Sivu 5.

Syyskuu 20092

Istutukset nousivat maanpinnasta”Kyllä Riihimäki on kau-nis”, huokaisi ihastukses-ta hurmaantunut turkulais-helsinkiläinen vierasjoukko, jota kierrätin Riihimäkeen tutustumassa kesällä.

Aloin itsekin katsella ym-pärilleni ihan uusin silmin. Olin kyllä kesän mittaan jo huomannutkin, että jotakin oli tapahtunut. Kukkais-tutukset näyttivät jotenkin ikään kuin komeammilta ja runsaammilta.

Puistotyönjohtaja Jouni

Suni Riihimäen kaupungin puistotoimistosta myöntää, että paljon on tehty.

”Kasvivalikoimalla on loihdittu lisää näyttävyyt-tä. Kasviryhmiä on nostettu keskeltä. Nyppimistä vaa-tivista kasveista on yritetty päästä eroon. Penkit on is-tutettu täyteen, jolloin rik-karuohot eivät pääse valtaa-maan niitä. On yritetty luoda värikkäitä ryhmiä, ei seka-van värisiä ja kokoisia”.

Musiikkiopiston nurkkaa

värittävät Hämeen väreis-sä kukkivat valkoiset kesä-kynttilät ja kirkkaanpunai-set tulisalviat.

Hämeenkadun varren is-tuinpenkkien päitä korista-vat siniviuhkat ja petuniat.

Pensassamettiruusu on uusi, keltaisena väriläik-känä kaupunkia komistava löytö.

Teksti ja kuvat:URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Keskuskadun ja Pohjoisen rautatiekadun risteys saa vallan uutta ilmettä monitasoisesta ja –värisestä kukkapenkistä.

”Esineiden, asioiden tai ihmisten arvo ei häviä niiden vanhetessa”

Kierrätys tuli taidemuseoon”Kierrättämiseen kuuluu eettinen asenne, jossa esi-neiden, asioiden tai ihmis-ten arvo ei häviä niiden van-hetessa. Kierrätys ilmentää inhimillistävää, kunnioit-tavaa suhdetta aikaan, ku-lumiseen, elämän jättämiin jälkiin”, sanoo kuvataiteili-ja Paavo Paunu, joka valit-si Riihimäen Taidemuseon Kierrätystä-näyttelyyn kaik-kiaan 54 taiteilijan tai taitei-lijaryhmän töitä.

Kierrätys näkyy näyttelyn veistoksissa, installaatioissa, romutaiteessa, kollaaseissa, maalauksissa, valokuvissa ja videotaiteessa monimuo-toisena, sillä materiaaleina on puun, paperin ja kankai-den lisäksi käytetty vaikka-pa vanhoja leluja, muovia monessa muodossa, kulu-neita nahkahansikkaita, käy-tettyjä huonekaluja,

Mutta kierrätys voi ilme-tä teoksissa myös ajatusten,

ideoiden ja haaveiden kier-tona.

Näyttelyn organisoija on Suomen Kuvataidejärjestö-jen Liitto (SKjL).

Näyttely on Riihimä-en taidemuseossa avoinna 29.11.2009 saakka. Museo on avoinna tiistaista torstai-hin klo 11-18 ja perjantaista sunnuntaihin klo 11-17.

11.9. vietetyn Riihimä-ki-päivän tuntumaan sijoit-tui myös ARS HÄME 09 –taideviikko, jonka teema-na oli muuttuva kaupunki-kuva. Teemaa tarkasteltiin ympäristötaideteosten sekä kierrätysmateriaaleista luo-dun taiteen kautta ja pääta-pahtumapaikkana oli vanha Voimala.www.riihimaki.fi/taidemuseo

Kuvat: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Taideteoksen materiaalina voi olla vanha leluauto, ka-peaksi leikattu kuplamuovin suikale, käytetyt nahkahan-sikkaat, vanha puu, paperi, vaatepuut ja käytännöllisesti katsoen mikä tahansa.

Kierrätyksestä seurapiirikelpoistaTein juuri kaupat. Riihimäen Kierrätyskeskuksesta löytyi siisti säilytyshuonekalu.. Hinta 9 euroa. Ke-sällä hankin samasta paikasta kaapin. Hinta 4 euroa.

Näiden hankintojen seurauksena on ainakin kol-me tyytyväistä tahoa. Lisäkseni se henkilö, joka pääsi kätevästi eroon itselleen hyödyttömiksi käy-neistä tavaroista, ja kierrätyskeskuksen väki, joka sai tilaa uudelle myytävälle ja euroja kassaansa.

Riihimäen päättäjät olivat reilut 20 vuotta sitten niin edistyksellisiä, että kaupunginhallitus päätti paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen aloitteesta perustaa kierrätyskeskuksen. Siihen aikaan maas-sa toimi vasta yksi vastaava.

Nyt Riihimäen kierrätyskeskuksella on hyvä syy juhlia 20-vuotisjuhlaansa lokakuussa. Silloin on tiedossa monenlaista tapahtumaa. Ja mikä on juhliessa, kun toiminta sujuu, tavara kiertää ja kansa on tyytyväistä. Myyntitulotkin ovat vakiin-tuneet tyydyttävälle tasolle.

Paikallinen kierrätyskeskuksemme on tätä ny-kyä edustava niin tavaravalikoimansa kuin ylös-panonsa ja palvelunsakin suhteen. Tavaroita nou-detaan kotoa, nuhraantuneet sohvanpäälliset ja pehmolelut pestään, kyselijöitä opastetaan ja va-listetaan. Tuotekehittelykin pelaa: esille on ase-teltu lukuisia ideoita miten tarpeettomaksi tulleil-le tavaroille voidaan loihtia uusi elämä.

Toiminta on todistanut tarpeellisuuteensa. Murhee-na on, että kierrätyskeskus kärvistelee ahtaudessa, eikä isompaa ja keskeisempää paikkaa vaan löydy.

Riihimäellä on kierrätetty vanha voimala tai-detapahtumapaikaksi, ja parhaillaan Riihimäen Taidemuseossa esillä oleva Kierrätystä-näyttely todistaa, että takavuosina roskalavoille päätynyt tavara on muuttunut seurapiirikelpoiseksi.

Oltaisiinko täällä niin edistyksellisiä, että lu-kuisista keskustan tyhjiksi jääneistä liikehuoneis-toista vanha upea linja-autoasema uskallettaisiin muuttaa kierrätyskeskukseksi?

Ympärillä olisi paikoitusaluetta ja vieressä oli-si tori, jolla voitaisiin järjestää kierrätys- ja keräi-lytapahtumia. Nehän ovat nykyisin vetonauloja, jotka houkuttavat vanhaa arvostavaa väkeä sato-jen kilometrien päästä. Esimerkkejä löytyy toki läheltäkin: Suomen lasimuseon jokakesäinen la-sikirppis ja talvinen keräilytapahtuma.

Oma tarinansa ovat Riihimäen, Lopen ja Haus-järven yksityiset isommat ja pienemmät kirppik-set. Ei kun kierrättämään!

URPU-KAARINA YLI-LAURILA

3Syyskuu 2009

Haikut elävät naudoiksi LaunosissaNiillä on monta lempinimeä niin kuin muillakin rakkailla lapsilla. Yleisesti puhutaan highlandereista (hailande-reista), Launosissa haikuista. Virallinen nimi on Ylämaan karja, ja se tulee englannin-kielisestä nimestä Highland Cattle. Niiden alkuperäinen kotimaa on Skotlanti, mutta nyt niitä on jo Lopellakin.

Kun vieras lähestyy Lau-nosten Kartanon highlande-rien laidunta, menossa on päivälepo. Eläinten emännän Virpi Jouttelan ei tarvit-se kuin pikkuisen rapisuttaa mukanaan tuomaansa muo-vipussia, jonka sisällä on kui-vunutta leipää, kun lauman-johtaja valkoinen Lumi alkaa kangeta koivilleen ja säntää kohti leipäpalaa, ja siitä sit-ten muut perässä.

Mustan Vaniljan ihan oi-kea virallinen nimi on Anui-seag IV af Träskända. Lau-man sonnia hellitellään nimellä Soturi, joka tulee sen gaelinkielisestä nimestä Cat-hach of Brunnila. Musta pik-kusonni on Launosten Karta-non Akseli.

Virpi Jouttela jakaa kas-sinsa sisällön naudoilleen, juttelee niille ja rapsutte-lee. Niin kauan kuin leipää ja rapsutusta riittää, eläimet seurustelevat mielellään, sit-ten aletaan vetäytyä päivän muihin puuhiin.

Ylämaan karjaa ja suomenhevosiaVirpi ja Janne Jouttela ot-tivat jo edelliseen kotiinsa Orivedelle kolmelle heh-taarille neljä haikkua. Vuo-si sitten he muuttivat Vir-pin kotikonnuille Launosten Kartanoon, jossa perheyh-tiön puitteissa aloitettiin maanviljelyksen harrasta-minen.

Nyt ylämaan karjaa on 16 päätä, emolehmiä on vii-si, sonneja kuusi, vasikoita kolme ja hiehoja kaksi. Li-säksi tilalla on viisi hevosta ja kolme ponia.

Ylämaan karjan kasvatta-misen ohella Launosten Kar-tanossa halutaan kasvattaa työlinjaisia suomenhevosia. ”Kuningasajatuksenamme on kasvattaa suomenhevosia

tukkihommiin”, Virpi Joutte-la haaveilee.

”Halusimme elvyttää tä-män tilan uudelleen toimin-taan. Harjoitamme maanvil-jelystä vanhoilla koneilla ja pienillä kustannuksilla. Ti-lalla aiotaan kehittää myös ratsastuspalveluita, mökki-majoitusta, kokouspalvelui-ta ja kuulapyssyammuntaa. Paikoillaan on jo kyltti, jos-sa kerrotaan, että jalankulku ja pyöräily on tilalla sallittua.

Liha suoraan laitumelta lautaselle”Mieheni on harrastekok-ki ja olemme kulinariste-ja. Highlandereiden liha on laadukkainta ja parasta naudanlihaa.”

Totta se onkin. Liha on maukasta, tummaa ja mar-moroitua ja siinä on hienoi-nen riistan maku. Lihassa on vähemmän rasvaa ja ko-lesterolia ja enemmän rau-taa ja proteiineja kuin nau-danlihassa yleensä.

Haikku laiduntaa vapaa-na ulkona ympäri vuoden ja syö korsirehua. Väkirehu-ja sille ei anneta lainkaan. Kuivuneet leivänpalat ovat harvinaisia herkkupaloja.

Liha ja lihajalosteet tulevat Launosten Kartanossa myyn-

tiin, kunhan suoramyyntipis-te saadaan valmiiksi. Lau-nosissa tullaan myymään Laitumelta lautaselle –tuot-teita, jolloin ostaja tietää var-masti mitä syö.

Highlanderista ei käyte-tä hyödyksi ainoastaan liha, vaan koko eläin. Tarkat skotit ottivat talteen myös eläimen taljan ja nahkan, siitä valmis-tettiin narut ja köydet, sarvis-ta tehtiin nappeja ja luusta vaikkapa lusikoita.

Highlanderin maitoa ei lypsetä, vaan maito päätyy vasikan ruoaksi. Emoleh-mä synnyttää ulkona omissa oloissaan, ja vasikka kulkee ympäriinsä emon hoidossa jopa kymmenkuiseksi asti. Siitoskin tapahtuu luonnol-lisella tavalla, kun sonni las-ketaan lehmien joukkoon.

Komeat sarvet ja vallaton otsatukka”Nämä eläimet voi jättää huoletta vuodeksi metsälai-tumelle, kun vaan pitää huol-ta, että niillä on ruokaa, vet-tä, kivennäisseosta ja suolaa. Päivittäin niille on hyvä käy-

Emännän leipäkassin rapisuttelu saa päivälepoa vetävän haikkulauman nopeasti pystyyn.

Launosten Kartanon Anneli on vielä pikkuinen, taustalla makaa Metsäojan Kielo.

Metsäojan Lumi ja sonni Soturi.

Komeat sarvet ja vallaton otsatukka ovat ylämaan karjan tunnusmerkkejä.

dä juttelemassa ja niitä voi vaikka kammata ja rapsuttaa, muuten ne villiintyvät”, Vir-pi Jouttela selvittää.

Highlander on hellyttävän näköinen ulospäin sojottavi-ne pitkine sarvineen ja val-lattomasti puolittain silmillä riippuvine otsatukkineen. Sen nahka on kaksi kertaa tavalli-sen naudan nahan paksuinen ja sillä on kaksinkertainen karvapeite: pitkän, karkean ja sateen kestävän päälliskarvan alta paljastuu vielä lämmittä-vä pohjavilla. Talvella karvas-

ta saattaa riippua jääpuikkoja, mutta niiden alta löytyy läm-min ja kuiva villa.

”Pyrimme luonnonmukai-suuteen, siihen että eläin on onnellinen elämänsä alusta sen loppuun, saa elää naudak-si! Muussakin eläintuotannos-sa tulisi eläimiä hoitaa parem-min”, Virpi Jouttela puhelee.

www.launostenkartano.com

Teksti ja kuvat:URPU-KAARINA

YLI-LAURILA

Hylkiöille uusi elämä koruinaArs Hämeen korupajassa luvattiin tarjota uusi elä-mä nappilaatikon hylkiöil-le, rikkoutuneille koruille tai muille pikkuesineille ja luonnonmateriaaleille.

Taiteilija Eeva Wornel-lin johdolla kahtena päivä-nä saatiinkin aikaan paljon, ja aikaansaannoksista koot-tiin näyttely Voimalaan.

Kaulakoru voi olla pyö-reä pahvinpala, jonka kes-kelle on kiinnitetty kaunis nappi tai se voi olla lankaan solmittu vanha puinen sak-kinappula.

Kuorellisista pähkinöistä syntyvät helmet. Sähköjoh-tojen piilottamiseen tarkoi-tettu muovijohto on ran-nekoru, jota kolme nappia koristaa.Teksti ja kuvat:URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Muovijohtoa ja nappeja.

Pahvia ja nappi.

Vanha sakkinappula ja puuvillalankaa.

Maalattuja pähkinöitä.

Syyskuu 20094

Maaperäkäsittely toimii edelleen jätevesien puhdistuksessaHaja-asutusalueen jätevesi-en käsittelyvaihtoehtoja on useita. Vaihtoehtoihin on hyvä perehtyä ajan kanssa, sillä järjestelmä tulee aina valita kiinteistökohtaisesti kuntakohtaiset määräykset huomioiden. Hyvällä suun-nittelulla ja toteutuksella varmistetaan, että järjestel-mä toimii hyvin ja pitkään.

Yleisimmät markkinoilla olevat jätevesijärjestelmät perustuvat joko maaperäkä-sittelyyn tai teollisesti val-mistettuihin pienpuhdista-moihin. Maaperäkäsittelyllä tarkoitetaan maasuodatta-moa ja maahanimeyttämöä. Maaperäkäsittelyssä käy-tetään hyväksi maaperän luontaista puhdistuskykyä, jossa jätevesi puhdistuu biologisesti, mekaanisesti ja kemiallisesti.

Maasuodattamo

Maasuodattamo tehdään oja-maiseen kaivantoon, joka täytetään kerroksittain eri tavoin läpäisevillä sepeli- ja hiekkalajeilla. Maasuo-dattamon maamassat tuo-daan ulkopuolelta, joten suodattamon voi rakentaa maaperältään monenlaisiin oloihin.

Suodattamoon asennetaan kaksi putkikerrosta, imey-tys- ja kokoomaputkisto. Jätevedet johdetaan kolmi-osaisen (pelkille harmaille vesille riittää kaksiosainen) saostussäiliön ja jakokai-von kautta imeytysputkiin. Imeytysputkista jätevesi johdetaan tasaisesti suoda-tinhiekkakerroksen läpi.

Suodatinhiekkakerrok-seen syntyy pieneliöstö-kerros ja jätevesi puhdis-tuu suotautuessaan tämän kerroksen läpi. Suodatetut jätevedet kerätään kokoo-makerrokseen asennettui-hin kokoomaputkiin ja joh-detaan sieltä avo-ojaan tai maastoon.

Usein suodattamo eriste-tään pohjamaasta vedenpi-

tävästi, jotta jätevedet eivät imeydy maaperään ja poh-javeteen.

Imeytys- ja kokoomaput-kien loppupäihin yhdiste-tään tuuletusputket, joiden kautta ilma virtaa tuulet-tamaan suodatuskenttää ja varmistaa puhdistustyö-tä tekevien eliöiden hapen saannin.

Pinta-alaltaan suodatus-kenttä on noin 25-30 m2. Käyttöikä oikein suunnitel-tuna, rakennettuna ja huol-lettuna on 15-20 vuotta, jonka jälkeen suodattamon maa-aines tulee vaihtaa.

Fosforin poiston tehosta-miseksi maasuodattamoon voidaan lisätä esimerkiksi fosforia sitova suodatinker-ros, erillinen fosforisuoda-tin tai fosforin kemiallinen saostus.

Maahanimeyttämö

Jätevesi selkeytetään saos-tussäiliöissä tai -kaivois-sa, joista vesi johdetaan imeytysputkilla maaperään. Imeytysputket ovat yleen-sä muoviputkia, joihin teh-dyissä rei’istä jätevesi kul-

kee jakokerroksen kautta maaperään.

Samoin kuin suodatus-kentässä, imeytyskenttään muodostuu luontaisesti pien-eliöstö, joka tekee jäteveden puhdistustyön. Jätevesi puh-distuu kulkiessaan tämän maaperäkerroksen läpi en-nen kuin päätyy pohjaveteen.

Maahanimeyttämöä ei voi rakentaa tärkeille pohja-vesialueille, eikä vedenotta-mon lähelle, varsinkaan sen yläpuolelle.

Imeytys ei myöskään sovi tiiviiseen maaperään, joten maaperän imeytysominai-suudet on tutkittava tarkasti. Maaimeyttämön pinta-ala on sama kuin maasuodatta-mon eli 25-30 m2.

Imeytyskentän ympärille täytyy jäädä riittävät suo-jaetäisyydet vesistöön, kai-voon, kiinteistön rajaan, ojaan ja saostussäiliöön.

Maaimeyttämön ongel-mana on sen tukkeutumi-nen, siksi saostussäiliö tai -kaivo pitää tyhjentää tar-peeksi usein. Käyttöikä imeytyskentällä on yleensä noin 15-20 vuotta.

Plussatl helppohoitoinenl toimintavarma, ei säh-kölaitteital ei rikkoutuvia teknisiä laitteital alhaiset käyttökustan-nukset, ei kuluta sähköäl soveltuu useimpiin koh-teisiin jos tila on riittäväl sietää hyvin epätasaista kuormitusta (esim. kesä-mökki)l maahanimeyttämössä etu-na vähäinen massanvaihtol pitkäaikainen kokemus järjestelmän toimivuudesta

Miinuksetl rakentaminen vaatii huolellisuuttal suuri tilantarve ( >20m2) ja laajat kaivutyöt 40-100 m3

l rajoittaa maankäyttöä (kentän päälle ei voi istut-taa kentän toimintaa häi-ritsevää kasvillisuutta)l kun suodatin väsyy ja lak-kaa puhdistamasta, täytyy koko suodatin uusia (uusi-misväli noin 20 vuotta)l maahanimeyttämössä li-säksi haittana ettei puhdis-tustulosta voi varmentaa

Maaperäkäsittelyn edut ja haitat

Lisätietoa jätevesijärjestelmistä saa Riihimäen seudun yhteiseltä vesihuoltoneuvojalta Tuulia Vennolalta, p. 040 330 6917.

Haja-asutusalueiden vesihuoltopäivä 14.10.Vesineuvontahanke jär-jestää Hausjärven kun-nanvirastossa 14.10.2009 klo 14-20 haja-asutusalu-eiden vesihuoltopäivän.

Tarjolla on tietoa vesi-osuuskunnista ja niiden perustamisesta, kiinteis-tökohtaisista jätevesijär-jestelmien käsittelyme-

netelmistä, osuuskuntien ja yksityisten kiinteistö-jen jätevesijärjestelmien suunnittelusta, Riihimäen seudun haja-asutusaluei-den vesihuollon kehittä-missuunnitelmista sekä kuivakäymälöistä.Lisätietoja vesihuoltoneu-vojalta, p. 040 330 6917.

Opas haja-asutuksen jätevesiasioiden toimeenpanosta valmistunutHaja-asutuksen jäteve-

det ovat maatalouden jäl-keen suurin vesistöjen fosforikuormittaja. Jäteve-det rehevöittävät vesistö-jä, mikä pahentaa esimer-kiksi sinileväongelmaa. Valtioneuvoston asetus ta-lousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemä-riverkostojen ulkopuoli-

silla alueilla tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Ase-tus edellyttää saostuskai-vokäsittelyä tehokkaampaa jätevesien puhdistusta vuo-teen 2014 ulottuvan siirty-mäajan kuluessa. Vaikka toimeenpanokausi on jo yli puolivälin, monin pai-koin ollaan vielä lähes läh-tökuopissa.

niiden toimeenpanossa hy-väksi havaittuja käytäntöjä

Julkaisu on laadittu laa-jassa yhteistyössä alan toi-mijoiden kanssa. Painettu julkaisu sekä ruotsinkie-linen verkkojulkaisu val-mistuvat syyskuussa. Kirja lähetetään kaikkiin kuntiin jätevesiasioista vastaaville viranomaisille.

Ympäristöministeriö on julkaissut verkkosivuillaan oppaan jätevesihuollon te-hostamisen toimeenpa-nosta haja-asutusalueilla. Julkaisun avulla pyritään selkeyttämään asetuksen toimeenpanoon liittyneitä kysymyksiä.

Julkaisu on tarkoitettu käsikirjan kaltaiseksi arki-

kieliseksi avuksi erityisesti kuntiin, suunnittelijoille ja laitevalmistajille. Se sovel-tuu hyvin myös yksittäisil-le kiinteistönomistajille ohjeeksi siitä, mitä jäteve-simääräykset edellyttävät ja mitä eivät. Kirjaseen on koottu muun muassa toi-mintaa ohjaavat merkittä-vimmät säännökset sekä

Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahasto:Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Maasuodattamo

Maahanimeyttämö

Kirja kertoo joulukuusestaLokakuun puolivälis-sä löytyy kirjakaupoista uusi, joulukuusesta ja sen koristeista kattavasti ker-tova kirja Joulupuu on ra-kennettu.

Tekijät ovat Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto sekä niin ikään erilaisissa museois-sa työskennelleet Marjo-Riitta Saloniemi ja Han-nele Nyman. Kustantaja on Tammi.

Kertakäyttökoristei-ta kannattaa välttää, sillä useimmat koristeet ovat enemmän tai vähemmän haitallista sekajätettä.

”Ekologisia ovat esimer-kiksi olkikoristeet ja muut itse tehdyt koristeet, mutta myös esimerkiksi lasipal-lot ja muutkin ostokoris-teet, kunhan niitä käyttää monta vuotta. Jos ostat halpoja koristeita, kannat-taa miettiä sitä, ovatko ne halpoja siksi, että on käy-tetty lapsityövoimaa”, Kai-sa Koivisto sanoo.

Entä itse kuusi?”Olen oikean kuusen kannalla, mutta muovi-nen tekokuusi saattaa olla ympäristön kannalta ystä-vällisempi, jos sitä käyttää monta vuotta. Suomalai-nen kuusi on parempi kuin tuontikuusi ja metsänhoi-dollinen kuusi parempi kuin kasvatettu kuusi, var-sinkin jos sen saa läheltä.”

Marras- ja joulukuun Suomen lasimuseon täyt-tää lasisten joulukoristei-den näyttely. Tampereen Vapriikki kertoo suoma-laisen joulukuusen tarinan samoihin aikoihin, ja hel-sinkiläinen Galleria Kata-riina esittelee joulunäytte-lynään 6 x kuusi.

Seuraava Ekokaari ilmestyy

toukokuussa 2010

Juttuvinkit ja ilmoitukset

urpu.ylilaurila@kolumbus.fi

5Syyskuu 2009

Perhospuiston saa istutettua myös kotipihalle

Hyvä esimerkki on syyssy-rikka, joka kasvaa komeana pensasmaisena ja kukkii li-lan uskomattomissa sävyis-sä. Kun perhospuistoa kym-menisen vuotta sitten alettiin perustaa, syyssyrikat oli pak-ko tuottaa ulkomailta joka kevät.

Vuosien mittaan on löydet-ty sopiva resepti. Kasvusto leikataan alas ja juurakot vie-dään Urheilupuiston kellariin talveksi. Huhti-toukokuussa juurakot siirretään Kiipulaan, jossa ne hyödetään kasvihuo-neessa. Kasvupaikalleen Rii-himäen Perhospuistoon ne siirretään kesän alussa.

Jouni Suni kannustaa ko-tipihapuutarhuria: ”Kyl-lä syyssyrikat pärjäävät jo kotipihassakin suojaisassa paikassa ainakin muutaman vuoden. Ne ovat parhaita perhoskasveja.”

Lilat kukat lumoavat perhosenIlmiselvästi lila houkutte-lee perhosia. Lilan värisiä kukkia on syyssyrikan li-säksi Perhospuiston heli-otroopeilla, jättirautayrtil-lä ja syysasterilla. Mutta muutkin voimakkaat värit ovat perhosten mieleen.

”Punainen korkea puna-tähkä, sininen tähkätädyke, keltaiset villakko ja kallio-nauhukset ovat mainioita ja varmoja perhoskasveja myös kotipihassa”, Jouni Suni vinkkaa.

Perinteinen tuoksuköyn-nöskuusama ja oranssikuk-kainen ruotsinköynnöskuu-sama houkuttavat luokseen vienolla tuoksulla. Raidat ja yleensä pajut ovat keväisin sitruunaperhosen mieleen. Kilpirikko vaaleanpunaisi-ne kukkineen ja komeine

lehtineen on kevään hyviä perhoskasveja. Oregano ei innosta perhosia, mutta sen sijaan kimalaiset se villitsee.

Jouni Suni laskee Riihi-

mäen Perhospuistosta kym-menkunta perhosia houkut-televaa kasvilajia. Eniten on istutettu syyssyrikoita, parisataa tainta.

Lämmin syksy pidentää perhosaikaa

Tuntuu siltä että tänä kesänä kaupunkilaiset ovat löytä-neet Perhospuiston. Ainakin Kirjaston puistossa on myös nähty kaupunkilaisia ihaste-lemassa kukkia ja perhosia.

Vielä syyskesällä Perhos-puistossa viihtyivät neito-, nokkos-, amiraali- ja ohda-keperhonen. Jos lämmintä riittää, Perhospuistoon kan-nattaa lähteä vielä syyskuun lopulla tämän Ekokaaren il-mestyessä.

Erinomaisen hieno kasvi- ja perhoskesä on omiaan juh-listamaan Riihimäen puisto-toimen 50-vuotisjuhlavuotta.

Teksti ja kuvat: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Syyssyrikka kasvaa Perhospuistossa pensasmaisen komeana.

Tähkätädykeen ja samettikukkien värisinfoniaa.

Neitoperhonen

Ohdakeperhonen

Kulunut kesä sai Riihimä-en Perhospuiston kukois-tamaan. Heliotroopin, jät-tirautayrtin, syyssyrikan, punatähkän, tähkätädyk-keen, syysasterin, kallio-nauhuksen, villakon ja kuu-saman kukat lumosivat väreillään ja tuoksullaan niin ihmiset kuin perhosetkin.

Puistotyönjohtaja Jouni Suni Riihimäen kaupungin puistotoimistosta esittelee Perhospuistoa ylpeänä ja tyytyväisenä.

Vuosien kokeilut ovat tuot-taneet tulosta, nyt Riihimäel-lä osataan hoitaa vaativiakin perhosia houkuttelevia kas-veja, jotka eivät yleensä näil-lä leveysasteilla kestä.

Keltainen kallionauhus kukoistaa komeana ja houkuttelee perhosia, todistaa Jouni Suni.

Oitin pohjavesi havait-tiin liuottimilla pilaantu-neeksi vuonna 1992, ja pilaantumisen aiheuttajak-si paljastui Oitissa 50- ja 60-luvuilla toiminut pesula. Liuotinpäästön havaitsemi-nen johti muun muassa Oi-tin vedenottamon sulkemi-seen.

Tri- ja tetrakloorietee-niä oli joutunut maaperään ja siitä edelleen pohjave-teen sekä varsinaisen pe-sulan alueelta Vaahteratien varrella, että Umpisten kaa-topaikalta, jonne pesulan liuotinainepitoista saostus-kaivojätettä oli läjitetty.

Pesulakiinteistön maa-perä kunnostettiin vuosi-na 1996-1997 ja Umpisten kaatopaikka vuonna 2001.

Alueen pohjaveden liu-otinpitoisuuksia seurataan vuosittain.

Selvityksiä tehty

Liuotinaineiden kulkeu-tumisen selvittämiseksi Hausjärven kunta, Hämeen ympäristökeskus ja Pää-kaupunkiseudun Vesi Oy teettivät vuonna 2005 Geo-logian tutkimuskeskuksella pohjavesialueen geologisen rakenteen selvityksen.

Selvityksen perusteel-la pohjaveden päävirtaus-suunta on Oitin taajamasta ja entisestä pesulasta koh-ti vedenottamoa ja edel-leen kohti Puujoen laak-sopainannetta. Painanteen muodostaa savipeitteinen, pohjois-eteläsuuntainen kal-lioperän ruhjevyöhyke. Puu-joen laaksossa pohjavesi on paineellista ja purkautuu ruhjeen pohjoisosassa sijait-sevista lähteistä.

HEL

I KA

NTO

HEL

I KA

NTO

Mitä kuuluu Oitin liuotinaineille?Puujoen lähteissä korkeat pitoisuudet

Oitin taajamasta liuottimet ovat kulkeutuneet Puujo-kilaaksoon, missä etenkin lähteiden liuotinainepitoi-suudet ovat olleet korkeat.

Myös Umpisten kaatopai-kan kaakkoispuolella sijait-sevissa lähteissä on havaittu selkeitä liuotinainepitoisuuk-sia. Ne ovat kuitenkin selke-ästi pienempiä kuin Puujoki-laakson lähteissä.

Havaittujen liuotinainepi-toisuuksien perusteella poh-javesi virtaa Oitin taajaman alueelta osittain myös Puujo-en ali. Taajaman havaintopis-teissä liuotinainepitoisuudet ovat laskeneet 2000-luvun alusta, mutta Puujoen lähtei-den pitoisuudet ovat korkeat ja ne ovat pysytelleet suun-nilleen entisellä tasollaan.

Puhdistusmenetelmää ei tiedossaTällä hetkellä ei ole tiedossa menetelmää, jolla pohjavesi pystyttäisiin puhdistamaan.

Hausjärven kunta on teet-tänyt tänä vuonna Pöy-ry Environment Oy:llä yh-teenvedon tähänastisesta liuotinaineseurannasta ja eh-dotuksen jatkoseurannasta, jonka perusteella seurantaa jatketaan käytettävissä olevi-en resurssien puitteissa.

Tämän kirjoituksen lähde-aineistona on käytetty Oitin pilaantumistapaukseen liit-tyvää aiempaa aineistoa sekä seuraavaa raporttia: Pöyry Environment Oy, Hausjärven kunta, Oitin alueen liuotinai-neet – yhteenveto havaituista pitoisuuksista, 2009.RIINA PAUNONEN

Monarilla graffiti on sallittuaNuorisokeskus Monarin uu-sia graffitiseiniä oli Nuorten Siisti Riksu –tapahtumassa maalaamassa 17 graffititaitei-lijaa Riihimäeltä ja lähiseu-duilta. Muutamassa tunnissa harmaasta betonista ja vane-rilevyistä rakennetut seinät saivat räiskyvän, eri värien ja tyylien ilotulituksen pinnal-leen.

”Jatkossa Monarin pihal-la sijaitsevia seiniä saa kuka tahansa alan harrastaja käydä

muokkaamassa omilla teok-sillaan oman näköisekseen”, selvittää nuorisotoimenjohta-ja Marko Laitinen.

Luvallisten graffitiseini-en idean isä on kaupungin-puutarhuri Tero Westerlund. Ex-riihimäkeläinen graffiti-taiteilija Hende on ollut ak-tiivisesti mukana entisen kotikaupunkinsa nuorisokult-tuurin rikastuttamisessa, sa-moin myös Kierrätyskeskus ja nuorten työpaja ETAPPI.

Monarin graffitiseiniin on lupa taiteilla.

UR

PU-K

AA

RIN

A Y

LI-L

AU

RIL

A

Syyskuu 20096

Riihimäen seudun luon-nonsuojeluyhdistys kerä-si viime talven ajalta tik-kahavaintoja. Havaintoja kannustettiin tekemään eri-tyisesti piharuokintoja seu-raamalla.

Tikkahavaintoja tuli aluk-si runsaasti ja ohessa oli myös muita lintu- ja nisä-käshavaintoja. Lähiluontoa selvästi tarkkaillaan.

Käpytikkoja, joiden run-saus on lähinnä käpytuo-tannosta riippuvainen, näh-tiin ruokinnoilla odotetusti paljon. Muut lajit jäivät vä-hemmistöön. Palokärkiä havainnoitiin hieman enem-män kuin harmaapäätikkaa, pikkutikkaa ja pohjantik-kaa.

Suoria johtopäätöksiä ei havainnoista voi kuitenkaan tehdä. Myös tunnistustai-doilla on osansa lopputu-lemassa. Muutama tikka

jäikin vaille tarkempaa laji-määritystä.

Tikat kertovat metsiem-me tilasta. Monet uhanalai-set lajit ovat riippuvaisia järeästä lahopuusta, minkä puute on keskeisimpiä met-siemme monimuotoisuuden ongelmia.

Käpyjä popsivaa käpytik-kaa lukuun ottamatta myös tikat kuuluvat kärsijöiden joukkoon. Esimerkiksi pik-kutikka tarvitsee ravintonsa löytämiseksi lahoja ja kuo-levia lehtipuita, pohjantikka puolestaan vanhoja kuusi-koita, jotka käyvät yhä har-vinaisemmiksi.

Tikkakilpailun voittaja arvottiinTikkahavaintonsa ilmoit-taneiden kesken arvottiin Lintuopas.

Arvonnan voitti riihimä-keläinen Jorma Pesonen, joka huomasi käpytikan pa-riin otteeseen kirjaston lie-peillä olevalla ruokinnalla. Pesonen kertoo lintukirjan tulevan tarpeeseen. Hän liikkuu paljon luonnossa, katselee ja kuuntelee, mut-ta ei ole varsinainen lintu-harrastaja.

Tikkaseurannan yhtenä tarkoituksena olikin akti-voida lintuharrastajien ohel-la muitakin seuraamaan lin-nustoamme.

Teksti: PETRI MÄKELÄ Kuva: PETRI URONEN

www.sll.fi/riihimaki

Pohjantikka oli Riihimäen tikkahavainnoissa harvi-nainen.

Käpytikkoja runsaasti, muita tikkoja vähemmän

Tikat kertovat metsien tilasta

Jos kho siunaa osakuntaliitoksen

Mommilanjärvestä kokonaan hausjärveläisjärviMommilanjärvestä on tu-lossa kokonaan hausjärve-läinen järvi, jos parhaillaan Korkeimmassa hallinto-oi-keudessa olevia osakunta-liitosta koskevia valituksia ei hyväksytä.

Valtiovarainministeriö on eräiden Mommilan ja Hie-toisten kylien asukkaiden esityksestä päättänyt kunta-jaon muuttamisesta 1.1.2010, mutta päätöksestä on valitet-tu. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä on lupa odottaa piakkoin, sillä kunta-lain mukaan Korkein hallin-to-oikeus käsittelee kyseiset valitukset kiireellisinä.

Mistään suuresta liitokses-ta ei ole kysymys. Siirtyvä pinta-ala on noin 36,97 km2, josta vesialuetta on 3,13 km2. Alueella asuu 168 henkilöä. Alue kuului aikaisemmin Lammin kuntaan, mutta on nyt kuntaliitoksen kautta siir-tynyt osaksi Hämeenlinnaa.

Painetta rantojen kaavoittamiseen”Koska Mommilanjärvi on osakuntaliitoksessa tulossa kokonaisuudessaan Hausjär-ven puolelle, tilanne tuonee painetta Hausjärven puoleis-ten rantojen kaavoittamisel-le. Hämeenlinnan puoleisen rannan on Lammin kunta jo aikoinaan kaavoittanut”, sa-noo Hausjärven hallintojoh-taja Anja Brofeldt.

Vaikkei päätös ole vie-lä lainvoimainen on kuntaja-on muutosta ryhdytty virka-miestyönä valmistelemaan. Selvitettävänä on muun mu-assa alueen asukkaiden siirty-minen Hausjärven palvelujen piiriin. Koululaisille on an-nettu mahdollisuus siirtyä jo

syyslukukauden alusta Haus-järvelle kouluun edellyttäen, että he itse maksavat kou-lukyydit tämän vuoden lop-puun. Koululaisille on myös annettu mahdollisuus jatkaa koulua Lammilla 1.1.2010 jälkeenkin. Tämäkin ratkai-su edellyttää koulukuljetusten kustantamista itse.

Vanajaveden opisto järjes-tää tällä haavaa kahta kurssia Mommilan koululla. Opetus jatkuu kurssiesitteen mukai-sesti vielä kevätlukukauden. Mommila-Hietoinen kuuluu tällä haavaa Hämeenlinnan kirjastoauton reitille. Näiden palvelujen jatkuminen on Hausjärven kunnan puolella myös selvitettävänä.

”Kyläläisten kulkemisen kannalta jonkin verran ongel-mia saattaa aiheuttaa alueen vähäinen joukkoliikenne”, Anja Brofeldt pohtii.

Kartat uusiksi, tietoja siirrettäväHausjärven sekä Hämeen-linnan kartat menevät uu-siksi uuden kuntarajan myötä. Selvitettävänä ovat muun muassa mahdolliset

päällekkäiset tiennimet. Uusia kuntalaisia koske-

vat vuoden alusta uuden ko-tikuntansa maksut ja toimin-tatavat. Tilanne vaatii paljon tiedottamista esimerkiksi lää-käriaikojen varaamisessa ja palvelujen hakemisessa.

”Paljon on Hämeenlinnas-ta Hausjärvelle siirrettävää tietoa, muun muassa vireil-lä olevat ja jo myönnetyt ra-kennusluvat, asiakastiedot, maatalouteen liittyvä tuki-hallinto, ympäristövalvonta ja lomitus”, Brofeldt listaa.

Kunnissa on myös omat rakennusjärjestyksensä, jois-sa saattaa olla eroavaisuuk-sia. Paljon on selvitettäviä yksityiskohtia, joita on yh-teistyössä Hausjärven kun-nan ja Hämeenlinnan kau-pungin kesken jo listattu ja käyty läpi. Lisää selvitettäviä asioita varmasti ilmaantua vuoden vaihteen lähestyessä.

Kenelle Mommilan koulu ja kirkko?Hämeenlinnan kaupungil-la on omistuksessaan kou-lukäytöstä poistettu Mom-milan koulu, joka on tällä

haavaa myynnissä. Koulun vieressä oleva kaupungin omistama hiekkakenttä on myyntitoimeksiannon ulko-puolella.

Osakuntaliitoksessa kun-nan omaisuus ei automaat-tisesti siirry uuden kunnan omaisuudeksi toisin kuin kokonaista kuntaa koske-vassa kuntaliitoksessa.

Paljon keskustelua on ai-heuttanut se, että siirrettä-vällä alueella sijaitsee Mom-milan kirkko ja hautausmaa. Hausjärven seurakunta ja Hämeenlinnan seurakun-tayhtymä selvittävät niiden kohtaloa. Kirkkohallitus rat-kaisee lopullisesti jäävätkö ne Hämeenlinnan seurakun-tayhtymällä (Lammin seura-kunnalle) vai siirtyvätkö ne Hausjärven seurakunnalle.

”Valmistelut ovat siis käynnissä ja uudet kuntalai-set toivotetaan Hausjärvelle tervetulleiksi kunhan päätök-sen lainvoimaisuus varmis-tuu”, sanoo Anja Brofeldt.

Teksti ja kuva:URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Peltosaaren kosteikkopuisto sai uudet pitkoksetRiihimäen kosteikkopuiston luontopolku sai elokuussa uudet pitkospuut. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdis-tys järjesti talkoot, kun kau-pungin puistotoimistosta

saatiin järjestymään pitkos-puutavara. Vanhat vuodelta 2000 olevat pitkospuut olivat jo päässeet huonoon kuntoon.

Luontopolku on aivan Riihimäen keskustan tun-

tumassa. Opastaulu löytyy Peltosaaren jäähallin ja Työ-väentalomuseon välisen hiek-kakentän parkkipaikalta.

Kuiva kesä on saanut luon-topolun kukkimaan: kosteik-kokasvien kanssa kilpaa on levinnyt myös vieraslajina jättipalsami. Se ei kosteikos-sa pääse kuitenkaan viemään kaikkea tilaa kuten puutar-hoissa. Myös karhunköynnös rehottaa, ja polun varrella pu-naisena kiiltelevät marjat kuu-luvat muutoin violetin värise-nä kukkivalle punakoisolle.

Näyttävimpiin kasveihin kuuluu kuitenkin miehenpi-tuiseksi kasvava vesihierak-ka. Kasvustot jäävät talveksi törröttämään hangen päälle.

Kosteikon linnusto on mo-

nipuolista. Syysmuutto on jo alkanut, ja puisto tarjo-aa suojaa ja ravintoa. Myös piisamien touhuja voi päästä puistossa seuraamaan.

Ikävämpänä havaintona olivat puiston laitamilta täyt-tömaiden kohdalla löydetyt espanjansiruetanat.

Kosteikkopuiston opas-vihkoa löytyy kaupunginta-lon tietotuvasta. Se on myös internetissä luonnonsuoje-luyhdistyksen kotisivulla www.sll.fi/riihimakiTeksti: TARJA HEIKKONENKuva: HARRI HEINONENKirjoittaja on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyh-distyksen puheenjohtaja.

Kosteikkopuiston pitkospuutalkoissa uurastivat muiden muassa Petri Mäkelä ja Mikko Martikainen.

Osakuntaliitoksen myötä Mommilanjärven soutelukin soudetaan kokonaan hausjärve-läisvesillä.

PUNAHUKKAKäsikirjoitus Kari Hotakainen

Ohjaus Taru Kivinen

KOTIMAINENDraamakomedia

LIPPUJEN HINNAT:Peruslippu 22 €Eläkeläiset 18 €Opiskelijat / lapset 13 €Yli 30 hengen ryhmät à 20 €Hintamuutokset mahdollisia.

TEATTERIN LIPUNMYYNTI:

puh. (019) 764 6610 (pvm) ja

Lunastaessasi lipun Lippupisteen toimipaikasta lisätään lipun hintaan 1,5 € toimitusmaksu per lippu.

Katso esityspäivät ja –ajat:

www.riihimaenteatteri.fi

RIIHIMÄEN TEATTERI

�������������������������

YHTEISTYÖSSÄ:

7Syyskuu 2009

Jaakkolanharjun jätetäytön kunnostus valmistuiHausjärven Karhissa Jaak-kolanharjun jätetäyttöalue on saatu puhdistettua.

Jaakkolanharjun asema-kaava-alueelta, kaavaan merkityltä suojaviheralueel-ta löytyi kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä maahan haudattuja jätteitä.

Pinta-alaltaan noin 2 000 neliömetrin suuruisen alu-

een kunnostus toteutettiin massanvaihdolla. Kaivan-non syvyys vaihteli 1,5 ja 3,5 metrin välillä. Jätetäy-töstä löytyi yhdyskunta- ja rakennusjätettä, muun mu-assa autonrenkaita, metalli-romua ja torjunta-ainekanis-tereita. Yhteensä jätetäyttöä poistettiin 739 tonnia.

Kohteesta poistettiin työn

Roskaantumisongelmaa ei ole saatu kuriin

Hiivolan jätepistettä uhkaa sulkeminenPyykinpesukoneita, sänky-jä, sohvia ja vessanpönttöjä. Autonrenkaita, kaapeleita, maalipurkkeja ja lastulevyjä. Näitä sekä lukematon määrä muita omistajilleen tarpeet-tomaksi käyneitä tavaroita on jouduttu siivoamaan ja toimittamaan oikeaan käsit-telypaikkaan Riihimäen Hii-volan koulun kupeessa sijait-sevalta jätepisteeltä.

Jätteidenkeräyspiste siir-rettiin Hiivolan tien varrelle vuonna 2003. Aikaisemmin alueen asukkaita palvelivat jätepisteet Paalijärvellä ja ajoharjoitteluradalla. Syr-jässä sijainneiden pisteiden roskaantumisongelman us-kottiin ratkeavan sijoitta-malla jäteastiat koulun lä-heisyyteen.

”Muista kunnista saatu-jen kokemusten mukaan jä-tepisteiden siirtäminen lä-helle asutusta tai kouluja on johtanut paikkojen siistiyty-miseen. Valitettavasti Hii-volassa jätepisteen väärin-käyttö on jatkunut siirrosta huolimatta”, harmittelee vs. suunnittelupäällikkö Aili Tuppurainen Riihimäen kaupungin yhdyskuntatek-nisistä palveluista.

Hiivolan aluekeräyspis-teen sekajätesäiliöt on tar-koitettu niille alueen asuk-kaille, jotka ovat maksaneet haja-asutusalueen jätemak-sun. Paperia, lasia ja metal-lia saavat pisteeseen tuoda

kaikki riihimäkeläiset koti-taloudet ja alueella mökkei-levät. Ainoana edellytykse-nä on, että jätteet lajitellaan ja säiliöihin laitetaan vain sinne kuuluvia jätteitä. Jät-teiden jättäminen säiliöiden ulkopuolelle on kielletty.

Aluekeräyspisteistä ei haluta luopuaRiihimäellä ei ole haluttu siirtyä kiinteistökohtaiseen jätteiden keräykseen har-vaan asutuilla haja-asutus-alueilla.

”Jätelain mukaan jätteen keräyksestä ja kuljetukses-

ta aiheutuvat kustannukset pitää kattaa kerättävillä jä-temaksuilla. Alueellisista keräyspisteistä luopuminen tarkoittaisi jätemaksujen korottamista. Ongelmaksi muodostuisivat myös haja-asutusalueen pienet ja kape-at tiet, joita pitkin jäteauton olisi hankala tai mahdoton talvikeleillä ajaa”, Tuppu-rainen kertoo.

”Hiivolan jätepisteen koh-taloa mietitään nyt yhdessä Kiertokapulan kanssa. Jat-kuva roskaantuminen pitäisi jollain keinolla saada loppu-maan, jos jätepiste halutaan

alueella säilyttää. Yhtenä vaihtoehtona alueelle harki-taan kameravalvontaa.”

Samanlaisia ongelmia on myös Hausjärven ja Lopen alueellisissa hyötyjätteen keräyspisteissä. Myös niis-sä tilannetta seurataan.

Riihimäen haja-asutusalu-eella on yhteensä 12 alueke-räyspistettä, joissa viidessä on astiat myös hyötyjätteille. Hiivolan pistettä lukuun otta-matta aluekeräyspisteet ovat toimineet hyvin ja pysyneet suhteellisen siisteinä.Teksti: HELI KANTO Kuva: JENNI NISSINEN

Kasvisto muuttuuJulkisuudessa on viime vuosina puhuttu enene-vässä määrin ilmaston muutoksesta ja sen mah-dollisista vaikutuksista luontoon: eri lajien runsa-usmuutoksiin ja elinaluei-den laajenemiseen tai su-pistumiseen pohjoiseen päin. Totuuden nimissä on kyllä myönnettävä, että muutoksia on tapahtunut koko maapallon olemassa olon ajan. Varmuudella ei näin voida päätellä, mikä on ihmisen toiminnan osuus näissä muutoksissa.

Lopen kasvistosta on julkaistu 1996 Erkki Vil-pan ansiokas teos. Liikku-van työni johdosta minulla on tänä kesänä ollut hyvä tilaisuus tarkkailla kasvi-lajistoakin ja vertailla sitä Vilpan julkaisuun. Lisäksi käytössäni on Kasvimuse-olle Lopelta kertynyt ai-neisto. Seuraavassa esitän joitakin havaittuja muu-toksia Lopen kasvistosta.

Nopeiten levinnyt ja runsastunut laji niin Lo-pella kuin asuinseudulla-ni Pälkäneellä on kallio-villakko. Erkki Vilpa ei lajia mainitse kirjassaan ja ensimmäinen havain-to kunnasta on vuodelta 2003: yksi yksilö hiekka-rannalla. Tänä kesänä kal-liovillakkoa esiintyi lähes kaikkialla sopivissa ym-päristöissä: tienpientareil-la, hiekkakuopissa, sora-kentillä jne. Muokatuilla hakkuuaukoilla se oli pai-koin jopa valtalaji. Kal-liovillakko muuntelee ul-konäöltään kovasti ja sen voi sekoittaa toisinaan lä-hilajeihin peltovillakkoon tai tahmavillakkoon. Vii-

memainittukin on runsas-tunut ja levinnyt Lopella sitten Vilpan tutkimuksen. Tuolloin hän mainitsee la-jin harvinaiseksi, mutta nyt se on helposti löydet-tävissä samoilta paikoil-ta kuin kalliovillakkokin. Löysin Lopen kunnan alu-eelta myös ensi kertaa nel-jännen villakkolajin, jaa-konvillakon. Sitä kasvoi muutama yksilö Sajatien pientareella lähellä Mus-tajoentien risteystä.

Edelleen yksi mielen-kiintoinen tulokas kunnan kasvistoon vuoden 1996 jälkeen on kanadankoiran-silmä. Ensi havainnot ovat aivan vuosituhannen vaih-teen edellä, mutta nyt sitä tavataan laajalti ja paikoin runsaana myös vastaavilla ruderaattibiotoopeilla kuin edellä mainitsemiani vil-lakkolajejakin. Näyttäisi siltä, että ihmistoiminnan muokkaamille alueille le-vittäytyy helpommin uu-sia lajeja kuin luonnonolo-suhteisiin. Kantatie 54:lla on oma merkityksensä la-jiston leviämisessä. Esi-merkkinä voidaan mainita havaitsemani rantavehnä, joka on alun perin suolais-ten merenrantojen kasvi. Viime vuosina se on levit-täytynyt teiden talvisuola-uksen ansiosta lähes koko Suomeen. Lopen kasvu-paikka on lähellä Ourajo-entien haaraa. Yhden ke-sän havaintojen perusteella lajien mahdollisesta taan-tumisesta ei voi vetää joh-topäätöksiä.

Kirjoittaja on Lopen lupa- ja valvontatarkastaja ja innokas luontoharrastaja.

Hyötyjätepiste vai kaatopaikka? Hiivolan jätepisteeseen tuodaan toistuvasti sinne kuu-lumatonta tavaraa.

Hausjärven kunta teettää parhaillaan konsultilla tut-kimussuunnitelmia Kir-konkylän ja Ryttylän van-hojen kaatopaikkojen tilan selvittämiseksi.

Varsinaisiin tutkimuksiin päästäneen ensi vuoden puolella käytettävissä ole-

vien resurssien puitteissa. Kirkonkylän kaatopaik-

ka sijaitsee I-luokan poh-javesialueella ja Rytty-län kaatopaikka II-luokan pohjavesialueella. Kaato-paikat ovat olleet käytös-sä 1950-luvulta 1970-lu-vun loppupuolelle saakka.

Hausjärven vanhojen kaatopaikkojen ympäristöriskejä selvitellään

Jaakkolanharjun jätetäytöstä löytyi vielä luettavassa kun-nossa ollut Riihimäen Sanomat vuodelta 1990.

LUONTOKOLUMNI

Jaakonvillakko kukki elokuussa Lopen Läyliäisissä.

aikana myös 156 tonnia lie-västi torjunta-aineilla pilaan-tunutta maa-ainesta sekä 56 tonnia betonia. Kaikki kai-vualueella ollut jätetäyttö ja torjunta-aineilla pilattu maa-aines saatiin poistettua.

Ei vaaraa asukkaille

Kohteen läheisyydessä ole-vasta pohjavesiputkesta on havaittu diklorproppi-ni-mistä torjunta-ainetta, joka saattaa olla peräisin jäte-täytöstä. Pohjaveden tor-junta-ainepitoisuudesta ei

ole vaaraa Jaakkolanharjun asemakaava-alueen asuk-kaille, sillä alue on liitetty kunnallistekniikkaan veden ja viemäröinnin osalta.

Torjunta-ainetta ei myös-kään havaittu lähialueen käytössä olevissa talousve-sikaivoissa. Pohjavesiseu-rantaa jatketaan vuosittain kahdesta pohjavesiputkes-ta ja yhdestä talousvesikai-vosta.

Teksti ja kuva:RIINA PAUNONEN

HANNU ALÉN

Syyskuu 20098

Kumina kasvaa Suomessa ja päätyy ulkomaille

Viime kesä ei ollut paras mahdollinen kuminalle, joka pitää lämmöstä ja auringosta, mutta ei välitä sateesta. Vuot-ta voi kuitenkin pitää koh-tuullisen hyvänä, satoa tuli yli 1 000 kiloa hehtaarilta. Se määrä pieniä kuminan sieme-niä mahtuu 2-3 kuutioon.

Kuminasato voi olla 3 000 kiloa hehtaarilta tai ei mitään. Nollatulokseen päästään, jos kirvat syövät kasvuston, jol-loin puitavaa ei kehity, tai jos rikkaruohot valtaavat kumi-napellon.

”Pitäisi olla pelto, jossa ei olisi ollenkaan rikkaruohoja. Saunakukka on pahin, sillä saunakukan torjunta-aine tap-paa myös kuminan”, selvittää Lopen Läyliäisiltä maanvilje-lijä Leo Oila, joka on viljellyt kuminaa kymmenen vuotta

”Kumina vie vähän siilo-tilaa. Nyt siemenet ovat kui-vattuina siilossa ja jatkavat huhtikuussa jalostukseen”, hän kertoo. Tänä vuonna ku-minaa oli kahdeksalla heh-taarilla ja ensi vuodeksi on kylvetty saman verran.

Oila tietää, että 90 prosent-tia hänen kuminastaan pää-tyy ulkomaille. Saksassa ku-mina on juustojen ja leivän yleinen mauste. Tanskassa kumina maustaa maailmal-le leviävää akvaviittia. Suo-messa kuminaa käytetään aika vähän. Leo Oila myön-tää, ettei kuminanviljelijän-kään keittiöstä taida löytyä kuminaa.

Kumina parantaa ja lannoittaa maataLeo Oila innostui kuminasta, kun lypsykarjasta luopumi-sen jälkeen piti miettiä mitä nyt viljeltäisiin. Tilalla viljel-lään kuminan lisäksi kauraa, joka päätyy suurimokauraksi hyvinkääläiseen myllyyn.

Hyvää kuminassa on se, että sen kylvöaika on muun kylvöajan jälkeen. Seuraavan vuoden kumina kylvetään jo edellisen kesäkuun puoli-väliin mennessä, ja syksyllä on pystyssä terhakan vihreä,

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyynon paljon hyviä vaihtoehtoja:

� paineviemäriverkosto� maaperäkäsittely

� suunnittelu ja neuvonta

� pienpuhdistamo� umpisäiliö

� hankinnat ja toteutus

* * * *Ota yhteyttä, kun jätevesiasia alkaa askarruttaa!

Palveluyritys Jari Kosenius KyArolammintie 1, 11130 RIIHIMÄKIpuh. 040 5927 295

Kumina- käytetään mausteena si-nällään ja mausteseoksissa- sarjakukkainen, porkka-nan ja tillin sukulaiskasvi- kaksivuotinen, sato saa-daan kylvöä seuraavana kesänä- yhdestä kylvöstä saadaan 2-3 satoa- viljely onnistuu Suo mes-sa noin Oulun korkeudel-le asti- viljellään noin 17 000 hehtaarilla Suomessa- suomalaisesta kuminasta suurin osa myydään maa-ilmalleKatso lisää www.transfarm.fi

Lisätietoja: www.evl.fi /srk/riihimaki, p. (019) 7481

Syksyllä tapahtuu:n Sunnuntai 27.9.klo 10 Messu, Keskuskirkko, saarnaa Kirkon lähetyssihteeri, TT Jaakko Mäkelä. Messun jälkeen Kirkkopuiston srk-kodissa kevyt lounas ja kahvi sekä lähetyssihteeri, TT Jaakko Mäkelä. Messun jälkeen Kirkkopuiston srk-kodissa kevyt lounas ja kahvi sekä lähetyssihteeri, TT Jaakko Mäkelä. Messun jälkeen

lähetystyön 150-vuotisjuhla,Kirkkopuiston srk-kodissa kevyt lounas ja kahvi sekä lähetystyön 150-vuotisjuhla,Kirkkopuiston srk-kodissa kevyt lounas ja kahvi sekä

mukana Jaakko Mäkelä, Kirkkopuiston srk-kodissa kevyt lounas ja kahvi sekä

mukana Jaakko Mäkelä, Kirkkopuiston srk-kodissa kevyt lounas ja kahvi sekä

Kalervo Huttunen, Jakaranda. Lähetysnäyttely.lähetystyön 150-vuotisjuhla,Kalervo Huttunen, Jakaranda. Lähetysnäyttely.lähetystyön 150-vuotisjuhla,

klo 18 Little light –ilta,Kalervo Huttunen, Jakaranda. Lähetysnäyttely.klo 18 Little light –ilta,Kalervo Huttunen, Jakaranda. Lähetysnäyttely.

Keskuskirkko. Lastenhoito Kalervo Huttunen, Jakaranda. Lähetysnäyttely.

Keskuskirkko. Lastenhoito Kalervo Huttunen, Jakaranda. Lähetysnäyttely.

Kirkkopuiston päiväkerhotiloissa. klo 18 Little light –ilta,Kirkkopuiston päiväkerhotiloissa. klo 18 Little light –ilta,

nSunnuntai 4.10.klo 10 Perhemessu, Keskuskirkko. Messun jälkeen Mikkelin lounas+kirpputori+leivonnaismyyjäiset + kirjakirppis. klo 10 Perhemessu, Keskuskirkko. Messun jälkeen Mikkelin lounas+kirpputori+leivonnaismyyjäiset + kirjakirppis. klo 10 Perhemessu, Keskuskirkko. Messun jälkeen

klo 16-19 Kirjakirppis ja Kahvio Kirkkopuiston srk-kodin Mikkelin lounas+kirpputori+leivonnaismyyjäiset + kirjakirppis. klo 16-19 Kirjakirppis ja Kahvio Kirkkopuiston srk-kodin Mikkelin lounas+kirpputori+leivonnaismyyjäiset + kirjakirppis.

ala-aulassa ja rippikoululuokassa.klo 16-19 Kirjakirppis ja Kahvio Kirkkopuiston srk-kodin ala-aulassa ja rippikoululuokassa.klo 16-19 Kirjakirppis ja Kahvio Kirkkopuiston srk-kodin

klo 15 Perhekirkko Sipusaaressa.ala-aulassa ja rippikoululuokassa.klo 15 Perhekirkko Sipusaaressa.ala-aulassa ja rippikoululuokassa.

klo 18 Iltakirkko, Keskuskirkko, dosentti Olli-Pekka klo 15 Perhekirkko Sipusaaressa.klo 18 Iltakirkko, Keskuskirkko, dosentti Olli-Pekka klo 15 Perhekirkko Sipusaaressa.

Vainio esitelmä: Miksi hyvä Jumala sallii kärsimyksen?nSunnuntai 11.10.klo 10 Messu, Eläkeläisten kirkkopyhä, Keskuskirkko.Messun jälkeen kirkkokahvit. Eläkeläisten kirkkopyhään klo 10 Messu, Eläkeläisten kirkkopyhä, Keskuskirkko.Messun jälkeen kirkkokahvit. Eläkeläisten kirkkopyhään klo 10 Messu, Eläkeläisten kirkkopyhä, Keskuskirkko.

kuljetuspyynnöt ti 6.10. mennessä diakoni Messun jälkeen kirkkokahvit. Eläkeläisten kirkkopyhään kuljetuspyynnöt ti 6.10. mennessä diakoni Messun jälkeen kirkkokahvit. Eläkeläisten kirkkopyhään

Irina Pasmalle p. 050 592 3552 tai kirkkoherranviras-kuljetuspyynnöt ti 6.10. mennessä diakoni Irina Pasmalle p. 050 592 3552 tai kirkkoherranviras-kuljetuspyynnöt ti 6.10. mennessä diakoni

toon p. 040 509 5734 (ma-pe klo 9-14). Irina Pasmalle p. 050 592 3552 tai kirkkoherranviras-toon p. 040 509 5734 (ma-pe klo 9-14). Irina Pasmalle p. 050 592 3552 tai kirkkoherranviras-

nSunnuntai 18.10.klo 18 Musiikki-ilta Keskuskirkossa, oopperalaulaja Reijo Ikonen säestäjänä Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen, klo 18 Musiikki-ilta Keskuskirkossa, oopperalaulaja Reijo Ikonen säestäjänä Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen, klo 18 Musiikki-ilta Keskuskirkossa, oopperalaulaja

puhe: Ilkka Rytilahti.Reijo Ikonen säestäjänä Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen, puhe: Ilkka Rytilahti.Reijo Ikonen säestäjänä Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen,

nMaanantai 26.10.klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, Keskuskirkko, lastenhoito. Mukana Seppo Juntunen.klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, Keskuskirkko, lastenhoito. Mukana Seppo Juntunen.klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, Keskuskirkko,

nTorstai 29.10.klo 18.30 Naisten kahvikutsut, Riihimäen Ammattiop-pilaitoksella, Sakonk. 1. Vieraana muusikko, laulaja Sari

Riihimäen Ammattiop-pilaitoksella, Sakonk. 1. Vieraana muusikko, laulaja Sari

Riihimäen Ammattiop-

Kaasinen. Kahvi/tee, suolainen ja makea kahvileipä 7 e. pilaitoksella, Sakonk. 1. Vieraana muusikko, laulaja Sari Kaasinen. Kahvi/tee, suolainen ja makea kahvileipä 7 e. pilaitoksella, Sakonk. 1. Vieraana muusikko, laulaja Sari

porkkanan lehtiä muistuttava kasvusto. Jos sen joukossa kukkivat saunakukat, ne pi-tää niittää tai kitkeä.

Kumina puidaan normaa-lilla puimurilla ennen viljoja kylvöä seuraavana kesänä. Samasta kasvista voisi pui-da satoa kolmenakin vuon-na, ellei peltoon tulisi rikka-ruohoja.

Leo Oila pitää kuminaa mainiona viljan välikasvina, sillä se kehittää pitkiä, jopa parikymmensenttisiä juuria, jotka puhkovat maahan reikiä ja parantavat näin maata. Pel-lolle mätänemään jäävä kas-vusto taas lannoittaa maata.

Teksti:URPU-KAARINA YLI-LAURILA

RIIHIMÄKITI–SU, TUE–SUN

10–18 www.suomenlasimuseo.fi

30.10.–31.12.2009

Joulukuusen

Christmas Treehistoria

Ensi kesänä puitava kumina kohoaa jo tänä syksynä terhakkana Leo Oilan pellossa.

Hehkulamput poistuvat asteittain markkinoiltaMiksi hehkulampuista luo-vutaan? Milloin hehkulam-put loppuvat kaupoista?

Oikean lampun valinta oikeaan käyttöön vaatii jat-kossa aiempaa parempaa pa-neutumista.

Motivan verkkopalvelus-sa (www.lampputieto.fi) on tiivistetysti kaikki kuluttajia askarruttava tieto energian-säästölampuista. Palvelussa voi sopivaa lamppua hakea sen käyttötarkoituksen ja halutun valotehon mukaan.

Valoteho ilmaistaan lu-men-arvolla, joka on mer-kitty lamppupakkaukseen. Hyvä muistisääntö on, että 60 W hehkulamppua vas-taavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm.

Watit eivät kerro valotehos-ta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamp-pu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna.

Energiansäästölamput si-sältävät pieniä määriä elo-hopeaa. Siksi niitä ei saa laittaa tavalliseen sekajättee-seen, vaan ne tulee palaut-taa ongelmajätekeräykseen tai sähkö- ja elektroniikka-romun (SER) kierrätyspistei-siin. Verkkopalvelusta www.lampputieto.fi voi etsiä omaa asuinpaikkaansa lähinnä ole-vat kierrätyspisteet.

Energiansäästöä ja vähemmän päästöjäValaistuksen osuus kotita-louksien sähkönkulutuk-

sesta on reilu viidennes. Lamput ovat eniten säh-köä kuluttava yksittäinen laiteryhmä. Kotitalouksien valaistuksen sähkönkulu-tus vastaa teollisuusvaltai-sen Oulun kaupungin koko vuoden energiankulutusta.

Toimisto- ja liikeraken-nuksissa jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta aiheu-tuu valaistuksesta. Ener-giansäästölamppuihin siir-tymisellä tavoitellaan sekä merkittäviä energia- että kustannussäästöjä. Ener-giansäästö puolestaan rea-lisoituu pienempinä kas-vihuonekaasupäästöinä ilmakehään.

Taustalla EU-direktiivi

Hehkulamput poistuvat

asteittain käytöstä. Siir-tyminen hehkulampuis-ta energiatehokkaampiin lamppuihin liittyy EU-di-rektiiviin, jonka tavoitteena on hillitä energiankäyttöä ja vähentää kasvihuonekaa-supäästöjä.

Ensimmäisenä markki-noilta poistuvat mattapin-taiset hehkulamput ja kirk-kaat 100 W tai suuremman valotehon omaavat hehku-lamput. Energiansäästö-lamppuihin siirrytään vai-heittain niin, että vuoden 2012 syyskuussa viimei-setkin hehkulamput poistu-vat markkinoilta. Seuraava etappi on syyskuussa 2010, jolloin poistuvat kirkkaat 75 W hehkulamput.

TRA

NSF

AR

M O

Y

Kuminapelto kukii valkoisena.

Viimeiset paikat vapainaLauschaan 2.-6.12.2009Räätälöity lasi- ja seimimatka joulupallojen Thüringeniin ja Baijeriin!

Hinta 740 euroa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Urpu-Kaarina Yli-Laurila, puh. 050 5211 666, urpu.ylilaurila@kolumbus.fi

UR

PU-K

AA

RIN

A Y

LI-L

AU

RIL

A

9Syyskuu 2009

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

Punainen polkupyöräEräänä aamuna, kovin

aikaisin, heräsi pieni Katri auringon läm-

mittäessä nenänpäätä. Kat-ri oli odottanut tätä päivää kauan, sillä tänään hän täyt-täisi 6 vuotta ja saisi viettää koko päivän vaarinsa kans-sa. Katri malttoi tuskin olla hyppelemättä keittiöön, niin innoissaan hän oli. Vaari oli saapunut edellisenä iltana vasta Katrin mentyä nukku-maan ja Katri odotti innok-kaasti vaarin tapaamista.

Aivan ensimmäiseksi Katri kiipesi vaarin syliin ja saikin lämpimän halauk-sen syntymäpäivänsä kun-niaksi. Katrin mahassa len-teli perhosia, kun hän mietti mitä kaikkea jännittävää hän saisi nähdä ja kokea tänään. Eniten koko maailmassa Katri toivoi syntymäpäivä-lahjaksi omaa polkupyörää,

jolla voisi tehdä jännittäviä tutkimusretkiä kodin ympä-ristöön.

”Tänään menemme vierai-lulle kierrätyskeskukseen”, ilmoitti vaari heti Katrin syö-tyä aamiaisen. Katri oli jos-kus kuullut isän ja äidin pu-huvan kierrättämisestä ja kierrätyskeskuksesta. Hän tiesi, että kierrätyskeskuk-sesta sai kuka tahansa ostaa vaikkapa polkupyörän. Niin oli tehnyt myös Katrin paras ystävä kerhossa, Liisa. Katri toivoi, että hän pääsisi joskus Liisan kanssa pyöräretkelle.

Viimein koitti se hetki, kun tuli aika lähteä matkaan. Au-rinko paistoi lämpimästi, kun Katri ja vaari ajelivat koh-ti kierrätyskeskusta. Kierrä-tyskeskuksessa Katri katse-li ympäriinsä ja näki vaikka minkälaisia aarteita; uuden-veroisia leluja, lukemattomia

satukirjoja ja kauniita koris-te-esineitä.

Vaari antoi Katrille luvan valita yhden esineen synty-mäpäivälahjakseen. Tästä tu-leekin vaikea valinta, miet-ti Katri hiljaa mielessään. Katri tutki tarkasti jokaisen esineen kierrätyskeskukses-sa, mutta ei millään osannut päättää minkä aarteista hän haluaisi viedä mukanaan ko-tiin. Palapelin, satukirjan vai posliinisen joutsenen?

”Vaari, miksi täällä on näin paljon hienoja tavaroi-ta?” Katri kysyi ihastelles-saan lasivitriinissä olevia vanhoja esineitä.

”Ihmiset voivat tuoda tän-ne tavarat, joille ei enää ole käyttöä. Myös sinä voit antaa tänne lelut, joilla et enää lei-ki”, vaari selitti.

Ajatus kutkutti Katrin mieltä. Hän oli jo iso tyttö,

eikä isoilla tytöillä ole aikaa leikkiä kaikilla leluilla, Kat-ri tiesi. Osa hänen leluistaan olikin jäänyt pölyttymään huoneen nurkkaan ja kaapin perukoille. Katri päätti eh-dottaa äidille, että he veisi-vät osan Katrin vanhoista le-luista kierrätyskeskukseen. Varmasti myös äidin ja isän kätköistä löytyisi jotain vie-tävää, Katri pohti.

Katri havahtui ajatuksis-taan, kun kuuli vaarin kut-suvan häntä. Katri huoma-si, että vaari kuiskasi jotain kierrätyskeskuksessa töis-sä olevalle mukavalle tädil-le, joka nyökkäsi hymyillen. Vaari kertoi, että hänellä oli-si jotain näytettävää Katrille.

Mukava täti johdatti Katrin peremmälle viereiseen huo-neeseen. He pysähtyivät kiin-ni olevan oven eteen. Katri tunsi kuinka jännitys kasvoi,

ovat kunnostaneet ja kor-janneet tätä sinua varten”, vaari jatkoi hymyillen.

Katri oli pakahtua onnes-ta, niin iloinen hän oli uu-desta polkupyörästään.

Teksti: SAARA OJANENKuva: JYRI LINDBLOM

Ristikko1. Tarinan päähenkilön nimi

2. Polkupyörän väri

3. Kierrätyskeskukseen luovutettava asia, jolla ei enää leikitä

4. isoisä eli …

5. Tarinan syntymäpäivälahja

6. Päivä vuodessa, jolloin vanhenee 1 vuoden.

7. Jos jokin on rikki, sen voi …..

8. Käyttämätön esine voi kerätä tätä pinnalleen

9. Paikka jonne voi viedä tarpeettomat, ehjät, tavarat.

Ekokaari 1/2009 luontoristikon arvonta Viimekertaisen tehtävän oikea vastaus oli ILMASTO. Vastaajien joukosta onni suosi Emma Salomaata sekä Inna Lahtista Riihimäeltä. Voittajille on lähetetty värikasviot. Onnea voittajille!

hän pys-tyi tuskin hen-gittämään, niin paljon häntä jännitti. Kun ovi auke-si, Katri ei voinut uskoa sil-miään. Siellä se oli, huoneen perällä, punainen polkupyörä.

”Hauskaa syntymäpäivää Katri”, vaari toivotti ja ta-lutti pyörän Katrin eteen. ”Tämä pyörä on sinun, jos haluat. Ahkerat työntekijät täällä kierrätyskeskuksessa

Tehtävän vastukset lähetetään 31.10.2009 mennessä osoitteella: Lopen ympäristötoimi, Yhdystie 5, 12700 LOPPI. Vastanneiden kesken arvomme palkintoja.

Siiliä voi auttaa parhaiten alkusyksylläLuonnonsuojeluliitto muis-tuttaa kaikille luonnonys-täville, että alkusyksy on siilin kannalta tärkeä vuo-denaika, jolloin sitä voidaan myös auttaa parhaiten.

”Luonnonystävä naputte-lee vähällä vaivalla kasaan siileille soveltuvan talvipe-sän. Maalamattomasta lau-dasta valmistettu harjakat-toinen malli on jo suorastaan talvipalatsi siilille. Talvipesä sijoitetaan syyskesällä vaik-kapa pihan perälle puiden ja pensaiden siimekseen”, ker-too luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen.

Ei maitoa, suolaa eikä pilaantunutta ruokaa!Siiliä voi myös ruokkia esi-merkiksi lihalla, kalalla ja ruuantähteillä. Maitoa, lii-an suolaisia tai pilaantunei-ta ruokia ei tule tarjota. Jos kissanruokaan lisää pähkinä-rouhetta ja tilkan rypsiöljyä, on siilin herkkuateria val-mis. Kun siilejä ruokkii niil-

le rakennetun talvipesän lä-heisyydessä, ne löytävät sen varmemmin.

Siilit viihtyvät ihmisten lä-heisyydessä, ja ovat sen takia alttiita myös onnettomuuk-sille. Autot ja puutarhan syystoimet saattavat koitua onnettomuuksiksi piikkipal-leroille.

Siilin piikit eivät suojaa sitä autoliikenteeltä. Alku-

syksystä liikkeellä on pal-jon nuoria yksilöitä, jotka ovat kokemattomina alttiim-pia onnettomuuksille. ”Au-toilijoiden soisi pimenevissä syysilloissa laskevan ajono-peuttaan siilien suosimilla alueilla”, Kuronen vetoaa.

Syksyisten lehtikasojen polttamisen yhteydessä kan-nattaa tarkkailla myös siili-en mahdollista paikalla oloa.

Suomessa on etenkin suur-ten lehti- ja risukasojen pol-ton yhteydessä palanut myös siilejä. Myös siimaleikkurit aiheuttavat siilien loukkaan-tumisia.

Ohje siilin talvipesän ra-kentamiseksi löytyy osoit-teesta:http://www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastus/siilintal-vipesa

Luontokerho kutsuu retkeilemäänRiihimäen seudun luonnon-suojeluyhdistyksen luonto-kerho Luontoetsivät tarjoaa syystekemistä 7-12-vuoti-aille. Mukaan mahtuu vielä jokunen uusi kerholainen.

Kerhoa vetää Riihimäen lukion oppilas Heli Lah-tinen. Syksyn ohjelmas-sa on muun muassa retkiä sekä asiaa energian säästös-tä ja ilmastonmuutoksesta.

Kerho kokoontuu joka toinen maanantai klo 18-19.30 kaupungin kerhoti-loissa Mäkikuja 15 tai muu-ten ohjelmansa mukaan. Kerhosta peritään pieni maksu. Kerho toimii osit-tain kaupungin tuella.

Takana on jo kaksi ker-

hokertaa, mutta edessä vie-lä kuusi.

28.9. tehdään retki Eläin-suojelukeskus- ja hoitola Onnentassuun poikkeuksel-liseen aikaan klo 17-18.

Seuraavien kertojen tee-moina ovat ensiapu ja pi-meässä liikkuminen, il-mastonmuutos ja energian kulutus sekä eläinten tal-vehtiminen. Metsäretkel-lä leikitään luontoleikkejä. Pikkujouluissa mietitään aineettomia joululahjoja, jaetaan nyyttäriherkkuja, lauletaan joululauluja ja lei-kitään toiveleikkejä.

Lisätietoja kerhosta saa ve-täjältä, puh. 040 522 0207.

Riihimäen Ilveskadun takapihalle rakennetulla siilien ruokintapaikalla on kova tungos.

TIIN

A K

UU

TER

I

Myytävänähyväkuntoinen, siisti, yli 100-vuotiasLudwig XVI:n tyylinen kalusto (sohva, pöytä, 4 tuolia)ja muita vanhoja huonekaluja.Puh. 050 5211 666.

Syyskuu 200910

Kaupunkipolku tutustuttaa RiihimäkeenRiihimäellä on avattu kau-punkipolku, jota kulkiessa kotikaupungista paljastuu vallan uusia näkökulmia. Opastetulla avajaiskäve-lyllä oli Riihimäki-päivän aattona kolmisenkymmen-tä henkeä.

Koko polku on pituudel-taan kuutisen kilometriä ja sen kävely kestää kolmisen tuntia. Polusta voi valita

myös pienempiä osia, sillä se koostuu kolmesta silmu-kasta. Reitti kulkee pääosin kaduilla ja ulkoiluväylillä. Jyrkimmissä paikoissa on kiertomahdollisuus.

Kävel i jän kannat taa muistaa sään mukainen va-rustus ja tukevat kengät.

Riihimäen kaupunkipo-lun suunnittelijana on ollut Pauli Saloranta, joka on

tehnyt vastaavia kaupunki-polkuja myös Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Tuu-sulaan ja Järvenpäähän.

Hän lupasi avajaiskäve-lyllä, että polun tiedot ja kartta julkaistaan painettu-na vihkona ja aineisto ase-tetaan myös kaupungin verkkosivuille.

www.kotikaupunkipolut.fi

Tarjoamme ympäristöön soveltuvia koulutusratkaisuja laatu, -ympäristö- ja turvalli-suusjohtamisen, ympäristöhuollon, vesihuollon, teollisen puhtaanapidon, ympäristö-logistiikan sekä koulun kestävän kehityksen koulutuksen aloilta.

www.sykli.fi

SYKLI - ympäristöosaajien tekijä

Tutustu koulutustarjontaamme osoitteessa

Riihimäen kaupunkipolusta voi kävellä tai pyöräillä vaikka vain yhden lenkin. Koko pi-tuus on kuutisen kilometriä.

Jätteidenkäsittelyalueet ovatavoinna lokakuussa 1.10.- 31.10.2009 myöslauantaisin klo 9.00- 14.00.

Tervetuloa palveltavaksi !

KARANOJA KAPULA PUOLMATKAKaranojantie 145 Kapulasillantie 2 Hyötykuja 313430 Hämeenlinna 05880 Hyvinkää 04400 Järvenpääp. (03) 628 5900 p. (019) 426 2211 p. 075 753 0030f. (03) 628 5920 f. (019) 488 536

Öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset pienentävät öljyvahinkojen riskiä. Rii-himäellä kaikki ranta- ja pohjavesialueella sijaitse-vat öljysäiliöt pitää tarkas-taa ensimmäisen kerran 10 vuoden päästä käyttöön-otosta. Tämän jälkeen tar-kastusväli määräytyy säi-liön kunnon, tyypin ja sijainnin mukaan.

Öljysäiliöiden tarkastus-velvollisuuksista on sel-vät määräykset valtakun-nallisessa lainsäädännössä

sekä Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumäärä-yksissä.

Ensimmäiset ympäris-tönsuojelumääräysten mu-kaiset tarkastukset tulee suorittaa mahdollisimman pian säiliöille, jotka on otet-tu käyttöön ennen 1.6.1997. Kesäkuun alkuun mennessä vuonna 2010 on tarkastet-tava ennen 1.6.1999 käyt-töönotetut säiliöt.

Jos sinua askarruttavat omaa öljysäiliötäsi kos-kevat tarkastusvelvoitteet,

kysy lisätietoja Riihimäen kaupungin ympäristönsuo-jeluyksiköstä tai Kanta-Hä-meen pelastuslaitokselta.

Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumäärä-ykset löytyvät internetistä osoitteesta www.riihimaki.fi/ymparisto

Loppilaiset ja hausjär-veläiset voivat epäselvissä tapauksissa kysyä öljysäi-liöistä Kanta-Hämeen pe-lastuslaitokselta.

HELI KANTO

Muista tarkastuttaa öljysäiliösi

Myyntipaikkavaraukset: Urpu-Kaarina Yli-Laurila, puh. 050 5211 666, urpu.ylilaurila@kolumbus.fiJärjestäjä: Riihimäen Suomi-Saksa yhdistys

Saksalaiset joulumarkkinatRiihimäen Granitin aukiolla ja Majakassala 21.11.2009 klo 10-14.Lauschan ja Böömin lasipallojaPaljon joulusta käsityötavaraaGlühweinia ja BratwurstiaSaksalaista ja muuta joulumusiikkia

11Syyskuu 2009

Minne voi viedä puutarhajätteet?Kompostointi

Puutarhajätteiden suositel-tavin käsittelytapa on oma-toiminen kompostointi. Puutarhajätteen voi kom-postoida esimerkiksi lau-tarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeris-tetty kompostori.

Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompos-tointiohjeita saa mm. kun-tien ympäristönsuojeluyk-siköistä ja Kiertokapulasta.

Avopoltto

Puutarhajätteiden avopolt-to on vähäisessä määrin sal-littu taaja-asutusalueen ul-kopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle.

Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty.

Kiertokapula

Kiertokapulan jätteiden kä-sittelyalueelle puutarhajä-tettä voi viedä maanantais-ta perjantaihin klo 7-19.

Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihin-

sa ja muovisäkit poistetta-va. Puutarhajätteestä ve-loitetaan 7 euroa/kuorma. Lisätietoja p. (019) 426 2211.

Riihimäki

Kinturinmäen maankaa-topaikka Kinturinmäen maankaatopaikalla, Kintu-rinkuja 1, otetaan maksut-ta vastaan haravointijätettä (lehtiä ja ruohonleikkuujä-tettä). Oksia ja risuja ei ote-ta vastaan.

Maankaatopaikka on avoinna ma-to klo 7-16 ja pe klo 7-14.15.Lisätietoja p. 040 330 4933.Järjestetty jätteenkuljetusBiojäteastiaan voi laittaa vähäisiä määriä lehtiä ja haravointijätettä.

Riihimäellä kiinteistö-kohtaisessa keräyksessä ha-ravointijäte voidaan pakata enintään 15 kiloa painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten.

Biojätteen erilliskeräyk-seen kuuluvissa kiinteis-töissä on säkin oltava bio-hajoava.

Järjestetyssä jätteenkul-

jetuksessa kaupunki pe-rii jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksun. Suuremmat erät on kulje-tettava itse.

Hausjärvi

Oitin maankaatopaikkaKisällintie, 12100 Oitti

Auk io loa ika ma- to 8-14.30 ja pe 8-13.30.

Keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantai-na erikseen ilmoitettavina päivinä.

Loppi

Jokiniemen maankaato-paikkaPuutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lo-pen kunnan maankaato-paikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jo-kiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella.

Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tu-lee sopia Lopen kunnan tek-nisen toimen kanssa kun-nantalolla (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puo-min avaimen. Avain palau-tetaan tekniseen toimeen.

Luontoon liikkumaan!Loppi

Su 27.9. PoronpolkuJos luet tätä lehteä heti il-mestymispäivänä, ehdit vielä mukaan Poronpolul-le, jonka tapahtumakeskus on Riihisalossa (Rautakos-kentie 421, Topeno). Läh-döt klo 9-12 välisenä aika-na. Reittivaihtoehtoina 5 km, 13 km, 18 km, 24 km ja 30 km. Aikuiset 7 €, lap-set alle 16 vuotta 2 €, alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Mak-su sisältää kunniakirjan, saunomismahdollisuuden ja osallistumisen arvontaan.

Lisätietoja: Lopen kunta / liikuntatoimisto puh. (019) 758 6033, 040 330 6033 tai Sisko Keskitalo puh. 040 828 4735, sisko.keski-talo@pp.inet.fi tai Juhani Kurki puh. 0400 196 403, juhani.kurki@pp.inet.fi

Hausjärvi

11.10. syksyinen liikuntatapahtuma klo 10-12 Karan koululla (sauvakävelyä, suunnis-tuksen alkeita, kuntotesta-usta, leikkimielisiä kilpai-luja, kahvio yms.). Sopii koko perheelle, osallistu-minen maksutonta.14.11. uintimatka Turun Caribiaan,ilmoittautumiset liikunta-toimistoon, 040 330 6780.

27.1. Kuutamohiihto Ryttylän Ykslammella klo 18-20, maksuton tapahtu-ma koko perheelle, hiih-don lisäksi avantouintia, pulkkamäki, tikkupullan paistoa. 6.3. talviliikunta-tapahtumaklo 11-14 Valkjärven leiri-alueella.7.3. Kallen laturetki klo 8.30-13, kuntohiihto-tapahtuma koko perheel-le, maksuton, reitti kulkee Hikiän ja Oitin välissä.

Lisätietoja: Jari Kova-nen, p. 040 330 6780, jari.kovanen@hausjarvi.fi

Riihimäki

Su 27.9. Poronpolku koko perheen luontoliikun-tatapahtuma Riihisalossa Lopella Eri mittaisia pati-kointireittejä värikkäässä luonnossa. Lähtö klo 9-12 Riihisalosta. Maksullinen. Lisätietoja Riihisalosta p. (019) 448 834.To 8.10. Valtakunnalli-nen ikääntyneiden ulkoi-lupäiväklo 13-15 Graniitinaukiolla. Ohjelmassa mm. alkujump-pa, kaupunkisuunnistusta, tasapainorata ja mehutarjoi-lu. Maksuton.Su 8.11. Liikkuva isäinpäiväKoko perheen liikuntata-

pahtuma klo 10-13 Riihi-mäen urheilutalolla (Poh-jolankatu 6). Tapahtuma on maksuton liikuntatapahtu-ma lapsiperheille. Huom! sisätossut mukaan.Urhei-luseurat järjestävät erilai-sia liikuntapisteitä, joissa osallistujat saavat kokeil-la eri lajeja. Perheet voi-vat vapaasti liikkua salissa. Seurojen ohjaajat ohjaa-vat lajipisteellä, opastavat, avustavat, antavat vinkkejä ja ideoita sekä kannustavat yrittämään. Lajeina mm. temppurata, iso trampoliini, salibandy ja tasapainorata.Pe 19.2.2010 Ice Skating- luistelutapahtuma klo 18-20.15 Keskusur-heilupuisto, päivällä kou-lulaisille Peltosaari.Ti 23.2. ja ke 24.2. Tem-mellyspäivät klo 8.30-11.30 Riihimäen urheilutalolla (Pohjolan-katu 6). Alle kouluikäiset sekä erityisluokkien oppi-laat huoltajan kera. Luvassa on vilinää ja vilskettä eri lii-kuntavälineillä, mm. jättit-rampoliinit, pallot, penkit, vanteet, tasapanotyynyt ja patjat. Temmellystuokiolle sisäliikuntavaatteet ja tossut mukaan! Maksuton.

Lisätietoja: www.riihima-ki.fi p. 019 758 4740, 040 330 4740/Seija Hemmilä, seija.hemmila@riihimaki.fi

Kierrätyskeskus juhlii 20 vuottaanRiihimäen Kierrätyskes-kuksessa oli viime vuonna noin 19 000 kävijää. Sama määrä tavaroita kierrätettiin myymälän kautta. Hyvällä syyllä voi sanoa, että Kier-rätyskeskus on vakiinnutta-nut asemansa tärkeänä osa-na kaupungin palvelua.

”Viime vuosina kehitys on ollut nousujohteista niin kävijämäärissä kuin tava-ran kiertämisessäkin. Myös myyntitulot ovat vakiintu-neet hyvälle tasolle”, kertoo kierrätyskeskuksen hoitaja Jyri Lindblom tyytyväisenä.

Riihimäen Kierrätyskes-kus perustettiin 20 vuotta sit-ten. Aloitteen tavarankierrä-tys- ja hyötykäyttöverstaan perustamisesta teki Riihimä-en seudun luonnonsuojelu-yhdistys, ja kaupunginhalli-tus päätti kierrätyskeskuksen

toiminnan käynnistämisestä koeluontoisena, aluksi tosin vain reiluksi vuodeksi.

Edelläkävijä suosittu alusta alkaenRiihimäen kierrätyskeskus oli vasta toinen laatuaan Suomessa. Kirpputorien puuttuminen ja toiminnan vaihtoperiaate, eli kunta-laiset saivat tuoda ja viedä tavaraa maksutta, takasivat sen, että toiminta oli suosit-tua heti alusta alkaen.

Korjauspajatoiminta aloi-tettiin vuonna 1992. Pajalla valmistettiin jäteraaka-aineis-ta esimerkiksi kompostoreita ja linnunpönttöjä. Polkupyö-riä on kunnostettu myyntiin ja kaikkien kuntalaisten käytös-sä oleviksi kaupunki- ja ase-mapyöriksi.

Vuodesta 1995 kierrätys-

keskus on toiminut Mattilan teollisuusalueella Kylänraitti 7:ssä. Muuton myötä kierrä-tettävä tavara tuli asiakkail-le maksulliseksi. Alkuvuon-na 1998 kierrätyskeskukseen saatiin ensimmäinen vakinai-nen työntekijä.

”Ympäristötietouden ja-kaminen ja jäteneuvonta sekä hyötyjätteidenkeräys-pisteenä toimiminen ovat olleet aina tärkeä osa kier-rätyskeskuksen toimintaa. Kierrätyskeskusta ylläpitä-mällä Riihimäen kaupunki on halunnut tukea kestävää kehitystä ja edistää kun-talaisten kierrättämismah-dollisuutta”, painottaa ym-päristönsuojelupäällikkö Elina Mäenpää.

Kansalle kakkukahvit ja häppeningejä 20-vuotisjuhlaa vietetään perjantaina 9.10., jolloin myymälä avautuu poikkeuk-sellisesti vasta klo 13. Silloin kierrätyskansalle tarjotaan täytekakkukahvit ja seuraa-valla viikolla jatketaan juhli-mista työn lomassa. Luvassa on monenlaisia kierrätyk-seen liittyviä tapahtumia.

Lisätietoja: kierrätyskes-kuksen hoitaja Jyri Lind-blom, p. 040 330 4169.

”Nyt kangas on puhdas”, Jyri Lindblom tuumaa pukiessaan sohvan päälle päällystettä, joka pestiin kierrätyskeskuksen pesukoneessa ennen kuin kalustetta tarjottiin seuraaval-le omistajalle

Autot puhtaiksi ympäristöystävällisestiAuton voi pestä omalla pi-hamaalla silloin, jos siitä ei aiheudu vaaraa ympäristöl-le eikä haittaa naapureille.

Pohjaveden muodostu-misalueella autoja ei saa pestä, sillä imeytyessään maahan pesuvedet aiheut-tavat pohjaveden pilaantu-misvaaran. Muilla alueilla autonpesussa on noudatet-tava seuraavia määräyksiä:

Pese auto vettä läpäise-

vällä alustalla, kuten soral-la tai nurmikolla.

Älä pese autoa asfaltoi-dulla pinnalla, jos pesuve-det valuvat suoraan vieressä olevaan vesistöön tai pääty-vät kadulle ja sieltä edelleen sadevesiviemäriin.

Älä pese katualueella ja muilla yleisillä paikoilla.

Älä käytä liuotinpesuai-neita.

Jos pesuvesiä ei voi

imeyttää maahan, ne pitää johtaa jätevesiviemäriin. Usein toistuva ja ammatti-mainen autonpesu sekä liu-otinpesuaineilla peseminen on sallittua ainoastaan au-tonpesua varten rakenne-tuissa pesupaikoissa, joissa jätevedet ohjataan hiekan- ja öljynerottimen kautta jä-tevesiviemäriin.

HELI KANTO

Jollekin tarpeeton tavara voi olla toiselle aarre.

UR

PU-K

AA

RIN

A Y

LI-L

AU

RIL

A

Syyskuu 200912

Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille)

Toimitus ja ilmoitukset:EkokaariHämeenkatu 3 B 1211100 RIIHIMÄKIpuh. 050 5211 666urpu.ylilaurila@kolumbus.fi

Toimituskunta:Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikköelina.maenpaa@riihimaki.fiHeli Kanto, Riihimäen vs. ympäristönsuojelusuunnittelijaheli.kanto@riihimaki.fiRiina Paunonen, Hausjärven ympäristösihteeririina.paunonen@hausjarvi.fiJuha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikköjuha.viinikka@loppi.fi

Päätoimittaja:Urpu-Kaarina Yli-Laurilaurpu.ylilaurila@kolumbus.fi

Taitto:Sirpa Kekkonen, sirpa@antsi.pp.fi

13. vuosikertaJakelu 24 000 kplPaino: Lehtiyhtymä Oy 2009Seuraava Ekokaari ilmestyy toukokuussa 2010

Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta va-hingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitus-ten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta.

EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAANEkokaari sähköisesti: www.riihimaki.fi kaupungin palvelut/ympäristönsuojelu/Ekokaari

Riihimäellätuotetaan puhdasta energiaa

www.ekokem.fi

Ympäristönhuoltoala on muuttunut 30 vuoden aikana valtavasti. Ekokem on uudistunut tämän kehityksen kärjessä, mutta päätavoit-teemme on ennallaan: Haluamme olla paras vaativan ympäristön-huollon yhteistyökumppani.

Yhdyskuntajätteiden polton ja energiantuotannon myötä Ekokemistä on tullut Suomen monipuolisin jätteiden käsittelijä ja palveluntuot-taja. Samalla siitä on tullut vahva toimija ilmastonmuutoksen torjun-nassa. Jätevoimalalla etenkin kasvihuonekaasut vähenevät, eivätkä kaatopaikat kuormitu samaan malliin kuin vanhoilla menetelmillä.

Ekokemiä voidaankin perustellusti pitää vastuullisen liiketoiminnan yhtenä suomalaisena edelläkävijänä.

Kohti puhtaampaatulevaisuutta

Hämeen järviylängön maastot kutsuvat retkeilemäänLopen ja Tammelan maas-toihin on noussut kaksi uut-ta laavua. Asialla on olut alu-een matkailuhanke.

Lopen Räyskälän Iso-Mel-kuttimen uusi lepakkolaavu on varmasti jo tuttu monil-le aktiiviretkeilijöille, mut-ta Tammelassa sijaitsevalle Kivijärven laavulle on vas-ta harva löytänyt. Tässä tu-lee oiva vinkki uusia retkei-lypaikkoja etsiville!

Kivijärven LepakkolaavuKivijärven lepakkolaavu si-jaitsee noin 6 kilometriä ete-lään Räyskälästä, erämaisen Kivijärven pohjoispäässä –

aivan Lopen ja Tammelan rajan tuntumassa. Laavulle lähtee opastettu polku Pyhä-lammintieltä etelään.

Polku on merkitty viitoilla, Ilvesreitin keltaisilla maali-tunnuksilla ja tilapäisillä kel-ta-oransseilla kuitunauhoilla. Tieltä lähtiessä seuraa laavu-merkkejä viitoissa. Laavulle on tieltä matkaa noin puoli kilometriä.

Uusia reittejä

Keväällä päättynyt Hämeen järviylänkö luontomatkailun vihervyöhykkeeksi –hanke on kunnostanut ja rakenta-nut uusia reittejä, pääasiassa Räyskälän alueelle.

Iso-Melkuttimen ympäri kiertävä, noin 6 kilometrin mittainen rengasreitti onkin saavuttanut suuren suosion. Siirtymäreittejä pohjoisen ja etelän suuntaan on myös kunnostettu ja rakennettu.

Iso-Melkuttimen itäpäästä etelään lähtevä, noin 6 kilo-metrin mittainen reittiosuus vie Kalajärven itäpuolelta jo aikaisemmin mainitulle Kivijärven laavulle. Reitti on raivattu ja merkitty tol-pilla, Ilvesreitin keltaisilla maalitunnuksilla ja tilapäi-sillä kelta-oransseilla kui-tunauhoilla. Reittiosuudelle on myös rakennettu siltoja ja pitkospuita kosteimpiin kohtiin, joskin paikoin pie-niä siltoja vielä puuttuu.

Reitti on kuitenkin koko-naisuudessaan kuljettavissa, kunhan huomioi että se on raivattu vielä osin polutto-maan metsään. Suosittelen-kin reitille lähtijöille varus-tukseksi kumisaappaita tai korkeavartisia vaellusken-kiä kosteiden paikkojen va-ralle, sekä karttaa suunnis-tuksen tueksi.

Räyskälän alueen reitit tul-laan kunnostaman loppuun

Kivijärven lepakkolaavu rakennusvaiheessa. Laavu on saa-nut nimensä katon lepakonsiipimäisestä muodosta. Alueen varustukseen kuuluu laavun lisäksi tulipaikka, puucee, puu-vaja ja pieni vedenottolaituri.

viimeistään ensi keväänä. Kunnostuksesta vastaavat Hämeen virkistysalue-yhdis-tys yhteistyössä kesällä alka-neen HÄJY 011 -matkailu-hankkeen kanssa.

Muutama toive ja muistutus Kirjoitathan laavulla käy-dessäsi vieraskirjaan, näin saamme tietoomme kävijä-määrät ja mahdolliset puut-teet.

Muista että avotulen teko on metsäpalovaroituksen aikana kielletty – myös tu-lipaikoilla!

Alueella sovelletaan ros-kattoman retkeilyn periaa-tetta – maastossa syntyvät roskat siis kiltisti takaisin reppuun ja lajitteluun koti-roskikseen.

Otan mielelläni vastaan reittejä koskevaa palautet-ta: niko.blomberg@loppi.fiRetkeilyterveisin

Teksti ja kuva:NIKO BLOMBERG

Kirjoittaja on HÄJY 011 -matkailuhankkeen projek-tipäällikkö.