Upload
lamkien
View
228
Download
10
Embed Size (px)
Citation preview
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun
vuosiraportti 2013
JPP-Kalibrointi Ky
2014
ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu)
TIIVISTELMÄ
Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson kunnissa Kouvolassa ja Iitissä olivat yhteensä noin 3 100 t, hiukkaspäästöt noin 1 200 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt noin 20 t. Tärkeimmät päästölähteet olivat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos, UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos, Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas, tieliikenne sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämmin. Sademäärä oli varsin keskimääräinen. Talven lämpöolosuhteet vaihtelivat melko tavanomaisessa tammikuusta lauhaan helmikuuhun. Vuoden kylmin kuukausi oli maaliskuu. Lämpimät kesäsäät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli hyvin lämmin. Koko syksyä leimasivat lauhat ja ajoittain sateiset säät. Pysyvää lumipeitettä ei saatu maahan vielä joulukuussakaan. Ilmanlaadun mittausverkostoon tehtiin vuonna 2013 muutos, niin että Kuusankosken Mäkikylän hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin marraskuun alussa Kouvolan keskustaan liikenneympäristöön Kankaan koululle. Kankaan koululta mittaustuloksia on vuodelta 2013 käytettävissä vain siis kahdelta kuukaudelta, mistä syystä niiden pohjata ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla olivat 25-62 μg/m3 ja vuorokausiarvot 10-31 μg/m3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 12 μg/m3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 19 μg/m3. Vuonna 2013 typpidioksidin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2012.
Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot olivat Kouvolan Käsityöläiskadulla 14-47 μg/m3 ja Kuusankosken Mäkikylässä 14-31 μg/m3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m3 ylittyi yhden kerran Käsityöläiskadulla vuonna 2013. Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Vuonna 2013 pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvo Kuusankosken Mäkikylässä oli 6,6 μg/m3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen raja-arvon ja altistumiskaton. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella olivat 0,2 -0,5 μg/m3. Pitoisuudet olivat vuonna 2013 samaa tasoa kuin vuonna 2012.
Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä, samoin kuin muillakin mittausasemilla.
SISÄLLYSLUETTELO
ESIPUHE….. .................................................................................................... 1
1. ILMANLAADUN ARVIOINTI ......................................................................... 2
2. MITTAUSPISTEET ....................................................................................... 3
3. PÄÄSTÖLÄHTEET ....................................................................................... 4
4. SÄÄOLOSUHTEET ..................................................................................... 5
5. TYPEN OKSIDIT (NOx) ................................................................................ 7 5.1 Päästöt ...… .................................................. …………………………...........7 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset ...................... 8 5.3 Typen oksidien mitatut pitoisuudet Pohjois-
Kymenlaaksossa… .................................................. ………………………10 5.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin ....................................................... 10 5.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin ....................................................... 11 5.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin .............................................. 12
6. HIUKKASET .............................................................................................. 13 6.1 Päästöt ..................................................................................................... 13 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset .................... 15 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Pohjois-
Kymenlaaksossa ...................................................................................... 17 6.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin ....................................................... 17 6.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin ....................................................... 18 6.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin .............................................. 20 6.4 Pienhiukkasten (PM2,5) mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa ...... 21 6.4.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin ………………………………………..21 6.4.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin ....................................................... 21 6.4.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin .............................................. 22 6.5 Pölyepisodit vuonna 2013 Pohjois-Kymenlaaksossa…………………… .22
7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) ................................................ 25 7.1 Päästöt ..................................................................................................... 25 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot ........................................................................... 26 7.3 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mitatut pitoisuudet Pohjois-
Kymenlaaksossa ...................................................................................... 26 7.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 26
8. ILMANLAATUINDEKSI ............................................................................... 28 8.1 Yleistä ....................................................................................................... 28 8.2 Indeksiarvot Pohjois-Kymenlaaksossa ..................................................... 29
9. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ................................ …………. 32
LIITTEET
LIITE 1 Mittausasemien kuvaukset ………………………………………………33
LIITE 2 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus.. .. …38 LIITE 3 Typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2013 ………………………………………………………………....40 LIITE 4 Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2013 ……..42 LIITE 5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2013 .…..…………………………………………………. 44 LIITE 6 Rikkidioksidin päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2013………………………………………………………………….45 LIITE 7 Tunnusluvut vuosien 2006-2013 mittauksista ………………………....47
1
ESIPUHE
Tähän julkaisuun on koottu tulokset Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2013 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittausten tilaajana on ollut Kouvolan kaupunki. Mittauksista on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Ilmanlaadun seuranta Pohjois-Kymenlaaksossa on järjestetty yhteistarkkailuna, johon Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan lisäksi osallistuvat alueen tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa JPP Kalibrointi Ky. Raportoinnin on tehnyt FM Erkki Pärjälä ja tulosten laskentaan on osallistunut Ins. (AMK) Juha Pulkkinen.
2
1. ILMANLAADUN ARVIOINTI
Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.
3
Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan.
2. MITTAUSPISTEET
Vuonna 2013 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan keskustassa, Kankaan koululla sekä Kuusankoskella Urheilukentäntiellä ja Kuusankosken Mäkikylässä. Kuusankosken Mäkikyläntiellä mittaukset lopetettiin marraskuun alussa ja samalla mittaukset aloitettiin Kouvolan Kankaan koululla. Ilman lämpötilatiedot on saatu käyttöön Kouvolan Käsityölaiskadulta PM-mittalaitteelta.
ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET
POHJOIS-KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2013
Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM10 PM2,5
Kouvolan Käsityöläiskatu kaupunkitausta (keskusta) x x
Kouvolan Kankaan koulu liikenne (keskusta) x x
Kuusankosken Urheilukentäntie teollisuus/esikaupunki x
Kuusankosken Mäkikylä teollisuus/kaupunkitausta x x
4
Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja –menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi
3. PÄÄSTÖLÄHTEET
Suuressa osassa Pohjois-Kymenlaaksoa tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vaikutukset ilmanlaatuun on varsin paikallisia ja ne vaikuttavat enemmänkin alueen yleiseen taustailmanlaatuun. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset ovat
Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos
UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas
Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos
Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas.
Kuusankosken Mäkikylä PM10, PM2,5
Kuusankosken Urheilukentäntie TRS
Kouvolan Käsityöläiskatu NO, NO2, PM10
Kouvolan Kankaan koulu PM10, PM2,5
5
Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7 ja liitteissä 3-6. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon
VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen
osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan.
HERTTA-tietokannan viimeisin päivitys koskee vuotta 2012, joten tässä raportissa on tämän tietokannan sisältämien päästöjen osalta käytetty vuoden 2012 lukuja. Päästöissä ovat mukana taajamien päästöjen lisäksi myös haja-asutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. HERTTA-tietokannassa raportoiduissa hajapäästöissä on eri vuosien välillä eroja, jotka voivat olla merkittäviäkin.
4. SÄÄOLOSUHTEET
Vuosi 2013 alkoi Kymenlaaksossa melko tavanomaisessa talvisäässä. Tammikuussa mitattiin ajoittain kireitä lähes -30 oC:een pakkasia. Helmikuu oli jo selvästi tavanomaista lauhempi, vaikka ajoittain esiintyi myös pakkasia. Helmikuun lopussa sää kylmeni nopeasti. Maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja aurinkoinen. Kevät eteni huhtikuussa melko tavanomaisesti. Alkukuusta oli vielä kylmiä öitä. Toukokuussa kevään eteneminen nopeutui, kun ilman lämpötila kohosi nopeasti poikkeuksellisen lämpimäksi. Alkukesä oli helteisen lämmin, mutta keskikesällä sää palautui tyypilliseksi kesäsääksi. Kesä päättyi elokuussa taas tavanomaisesta lämpimämpänä. Elokuussa Kouvolan Anjalassa mitattiin vielä 26. päivä +24,5 oC:een lämpötila. Kouvolassa koko kesänä oli 25 hellepäivää. Syyskuussa loppukesän lämpimät säät jatkuivat ja lämpötila kohosi vielä 20 asteen tuntumaan. Lokakuun alussa lämpötilan vuorokausivaihtelu oli suurta ja yöt olivat kylmiä, mutta päivät taas lämpimiä. Lokakuun puolella välissä suursäätila muuttui vähäksi aikaa sateiseksi ja kylmemmäksi. Loppukuusta säätila kuitenkin muuttui lauhaksi ja sateiseksi. Ajankohtaan nähden lauha sää jatkui marraskuussa. Vesisateita tuli lähes päivittäin, joskin tilapäisesti mitattiin myös muutama aste pakkasta. Vuosi päättyi joulukuussa taas tavanomaista lauhempana, joskin joulukuun alkupuolella oli myös pakkasia ja lumisateita. Vuoden lopussa maa oli lumeton.
6
Kokonaisuutena vuosi 2013 oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämmin. Sademäärä oli varsin keskimääräinen. Kouvolan keskustassa vuoden keskilämpötila oli + 5,5 oC.
-30
-20
-10
0
10
20
30
oC
Ilman lämpötila Kouvolan keskustassa vuonna 2013
Lämpötila
Keskiarvo
0
20
40
60
80
100
120
Tam
mik
uu
Hel
mik
uu
Maa
lisku
u
Hu
hti
kuu
Tou
koku
u
Ke
säku
u
Hei
näk
uu
Elo
kuu
Syys
kuu
Loka
kuu
Mar
rask
uu
Jou
luku
u
mm
Kuukauden sademäärä Kouvolan Anjalassa vuonna 2013
Kuukauden sademäärä
7
Vallitsevat tuulensuunnat Kouvolan alueella olivat vuonna 2013 etelästä ja lounaasta.
5. TYPEN OKSIDIT (NOX) 5.1 Päästöt
Typen oksidien päästöt vuonna 2013 olivat Pohjois-Kymenlaaksossa noin 3 100 tonnia. Päästöt olivat noin 360 t pienemmät kuin vuonna 2012 ja lähes 1 000 tonnia pienemmät kuin vuonna 2012. Erityisesti Kymin Voima Oy:n ja Stora Enso Oyj:n päästöt vuonna 2013 olivat selvästi pienemmät kuin edellisenä vuonna. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2).
Vallitsevat tuulen suunnat Kouvolan Utissa vuonna 2013
8
Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2013 olivat UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos ja tieliikenne.
5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset
Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia:
happamoittavat ja rehevöittävät maaperää ja vesistöjä
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
t/a
Typen oksidien päästöt Kouvolassa v. 2006-2013 KYMIN VOIMA OY
SAINT-GOBAIN WEBER OY AB
STORA ENSO OYJ
UPM-KYMMENE OYJ/KYMI
VAMY OY
MUUT LAITOKSET
TIELIIKENNE
RAIDELIIKENNE
VESILIIKENNE
TYÖ- JA MAATALOUSKONEET
KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS
MUUT HAJAPÄÄSTÖT
0
50
100
150
200
250
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
t/a
Typen oksidien päästöt Iitissä v. 2006-2013
TEOLLISUUS
TIELIIKENNE
RAIDELIIKENNE
VESILIIKENNE
TYÖ- JAMAATALOUSKONEET
KIINTEISTÖKOHTAINENLÄMMITYS
9
maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin
aiheuttavat kasvillisuusvaurioita
suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä
typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita
typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita
typpidioksidi lisää iskemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita
osallistuu alailmakehän otsonin muodostumiseen. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat:
tuntiarvo 150 μg/m3
vuorokausiarvo 70 μg/m3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot, jotka ovat tuntiarvolle 200 μg/m3
vuosikeskiarvolle 40 μg/m3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla kriittiseksi tasoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO +NO2) on annettu 30 μg/m3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m3 kolmen perättäisen tunnin aikana.
10
Typpidioksidin ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat
Terveyshaittojen ehkäiseminen (NO2)
Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu (NOx)
Ylempi arviointikynnys
140 μg/m3 (70 % tuntiraja-arvosta), saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa ja 32 ug/m3 (80 % vuosiraja-arvosta)
24 μg/m3 (80 % kriittisestä tasosta)
Alempi arviointikynnys
100 μg/m3 (50 %
tuntiraja-arvosta), saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa ja 26 μg/m3 (65 % vuosiraja-arvosta)
19,5 μg/m3 (65 %
kriittisestä tasosta).
5.3 Typen oksidien mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa 5.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin
Kouvolan Käsityöläiskadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat
NO2
Mitattu pitoisuus Käsityöläiskadulla (μg/m3)
Ohjearvo (μg/m3)
Tuntiarvot
25 - 62
150 Vuorokausiarvot
10 - 31
70
Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan alkukeväästä maalis-huhtikuussa sekä joulukuussa. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat touko-heinäkuussa. Kaikki pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvojen.
11
5.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin
Typpidioksidin pitoisuudet Käsityöläiskadulla suhteessa raja-arvoihin olivat
Typen oksidien (NO + NO2) pitoisuus suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon oli
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Tam
mik
uu
Hel
mik
uu
Maa
lisku
u
Hu
hti
kuu
To
uko
kuu
Ke
säku
u
Hei
näk
uu
Elo
kuu
Syy
sku
u
Lo
kaku
u
Mar
rask
uu
Jo
ulu
kuu
Pitoisuus (ug/m3)
Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla v. 2013
Tuntiarvo(mg/m3)
Vuorokausiarvo(ug/m3)
Tuntiohjearvo
Vuorokausiohjearvo
NO2
Mitattu pitoisuus
Käsityöläiskadulla (μg/m3)
Raja-arvo
(μg/m3)
Ylitysten
määrä
Sallittujen ylitysten määrä
tuntikeskiarvo max
82
200
0
18
vuosikeskiarvo
12
40
-
-
NOx
Mitattu pitoisuus
Käsityöläiskadulla (μg/m3)
Kriittinen taso
(μg/m3)
Vuosikeskiarvo (NO+NO2)
19
30
12
Typen oksideja on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006 lähtien. Sitä ennen mittaus sijaitsi Hallituskadulla lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Vuonna 2013 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli täsmälleen sama 12 ug/m3 kuin vuonna 2012.
5.3.3. Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin
Typen oksidien pitoisuudet alittivat vuonna 2013 kaikki arviointikynnykset. Typpidioksidin tuntiarvot ovat virallisesti alittaneet kaikkina vuosina 2009-2013 sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen, kun otetaan huomioon, että tuntiarvo saa ylittää arviointikynnyksen 18 kertaa vuodessa.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Pitoisuus (ug/m3)
Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa v. 1991-2013
Hallituskatu
Käsityöläiskatu
Raja-arvo
0
20
40
60
80
100
120
140
160
2009 2010 2011 2012 2013
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Typpidioksidin tuntiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013
Typpidioksidin suurin tuntiarvo Ylempi arviointikynnys
Alempi arviointikynnys
13
Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvot ovat olleet alemman arviointikynnyksen tuntumassa vuosina 2009-2013. Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta kaupunkiympäristöön.
6. HIUKKASET 6.1 Päästöt
Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2013 olivat noin 1 200 tonnia. Päästöissä ei ole pariin viime vuoteen tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat laskeneet hieman koko 2000-luvun ajan. Kokonaishiukkaspäästöön vaikuttavat ratkaisevasti erilaiset hajapäästöt, kuten päästöt autojen pyöristä ja jarruista, teiden kulumisesta ja esimerkiksi turvetuotannosta.
0
10
20
30
40
2009 2010 2011 2012 2013
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Typpidioksidin vuosikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013
vuosikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys
0
10
20
30
2009 2010 2011 2012 2013
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013
NO+NOx vuosikeskiarvo Ylempi arviointikynnys
Alempi arviointikynnys
14
Valtaosa Pohjois-Kymenlaakson hiukkaspäästöistä on pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Seuraavaksi suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne ja Saint-Gobain Weber Oy:n lecasoratehdas. Kokonaishiukkaspäästöistä 65-70 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja 50-55 % pienhiukkasia (PM2,5).
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
t/a
Hiukkaspäästöt Kouvolassa v. 2006-2013 KYMIN VOIMA OY
SAINT-GOBAIN WEBER OY AB
UPM-KYMMENE OYJ/KYMI
VAMY OY
VAPO OY
MUUT LAITOKSET
TIELIIKENNE
RAIDELIIKENNE
VESILIIKENNE
TYÖ- JA MAATALOUSKONEET
KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS
MUUT HAJAPÄÄSTÖT
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
t/a
Hiukkaspäästöt Iitissä v. 2006-2013
TEOLLISUUS
TIELIIKENNE
RAIDELIIKENNE
VESILIIKENNE
TYÖ- JA MAATALOUSKONEET
KIINTEISTÖKOHTAINENLÄMMITYS
MUUT HAJAPÄÄSTÖT
15
6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset
Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM10) , joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM2,5) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly.
Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvolle on 70 μg/m3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon.
Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on
vuorokausiarvolle 50 μg/m3
vuosikeskiarvolle 40 μg/m3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 20 μg/m3.
16
Hengitettävien hiukkasten ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat
Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM10)
Ylempi arviointikynnys
35 μg/m3 (70 % 24 tunnin raja-arvosta), saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa ja 28 ug/m3 (70 % vuosiraja-arvosta)
Alempi arviointikynnys
25 μg/m3 (50 % 24 tunnin raja-arvosta), saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa ja 20 μg/m3 (50 % vuosiraja-arvosta)
Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m3.
Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on 10 μg/m3 ja vuorokausiarvolle 25 μg/m3.
Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille 2010-2020 laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m3) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina 2009-2011 mitatuista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m3, vähennystavoite on 0 %. Pienhiukkasten ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat
Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM2,5)
Ylempi arviointikynnys
17 μg/m3 (70 % vuosiraja-arvosta)
Alempi arviointikynnys
12 μg/m3 (50 % vuosiraja-arvosta)
17
6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa 6.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin
Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat
Kouvolan Käsityöläiskadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa. Maaliskuussa oli vielä kovia pakkasia, jolloin pölypitoisuudet ajoittain kohosivat. Huhtikuussa pölypitoisuuksiin vaikutti katupöly. Myös kesäkuussa ja marraskuussa pölypitoisuudet kävivät koholla. Mäkikylässä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan kesällä. Tosin huhti- ja toukokuulta Mäkikylästä ei ole saatavilla mittaustuloksia. Kouvolan Kankaan koululla liikenneympäristössä mittaukset aloitettiin vasta marraskuussa. Kankaan koululla loppuvuonna pitoisuudet olivat korkeampia kuin keskustan tausta-asemalla Käsityöläiskadulla.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Tam
mik
uu
Hel
mik
uu
Maa
lisku
u
Hu
hti
kuu
To
uko
kuu
Ke
säku
u
Hei
näk
uu
Elo
kuu
Syy
sku
u
Lo
kaku
u
Mar
rask
uu
Jo
ulu
kuu
Pitoisuus (ug/m3)
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot v. 2013(kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo)
Kouvola Käsityöläiskatu
Kouvola Kankaan koulu
Kuusankoski Mäkikylä
Ohjearvo
PM10
Vuorokausiarvo
Ohjearvo (μg/m3)
Mitattu pitoisuus Kouvolan Käsityöläiskadulla (μg/m3)
14 - 47 70
Mitattu pitoisuus Kouvolan Kankaan koululla (ug/m3)
21 - 37 70
Mitattu pitoisuus Kuusankosken Mäkikylässä (μg/m3)
14 - 31 70
18
6.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin olivat
Vuonna 2013 Käsityöläiskadun mittausasemalla mitattiin yksi hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitys huhtikuun alussa.
PM10
Käsityöläiskatu
Mitattu
pitoisuus (μg/m3)
Raja-arvo
(μg/m3)
Ylitysten
määrä
Sallittujen ylitysten määrä
Vuorokausiarvo max
60
50
1
35
Vuosikeskiarvo
13
40
-
-
PM10
Kankaan koulu
Mitattu
pitoisuus (μg/m3)
Raja-arvo
(μg/m3)
Ylitysten
määrä
Sallittujen ylitysten määrä
Vuorokausiarvo max
49
50
0
35
Vuosikeskiarvo
15
40
-
-
PM10
Mäkikylä
Mitattu
pitoisuus
(μg/m3)
Raja-arvo
(μg/m3)
Ylitysten
määrä
Sallittujen ylitysten määrä
Vuorokausiarvo max
35
50
0
35
Vuosikeskiarvo
13
40
-
-
19
Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006. Tätä ennen mittauksia tehtiin Hallituskadulla, mikä sijaitsee lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Kuusankosken Mäkikylässä mittaukset on aloitettu vuonna 2007. Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Kouvolan Kankaan koululla mittaukset aloitettiin vasta marraskuun alussa, joten mittaustuloksista ei voi laskea edustavaa vuosikeskiarvoa.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013Ylit
yste
n lu
kum
äärä
(kp
l/a)
Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2006-2013
Käsityöläiskatu Kankaan koulu
Mäkikylä Sallitut ylitykset (35 kpl/a)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Pitoisuus (ug/m3)
Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot v. 1992-2013
Kouvola Hallituskatu
Kouvola Käsityöläiskatu
Kuusankoski Mäkikylä
Raja-arvo
20
6.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin
Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoa koskevat arviointikynnykset ovat alittuneet kaikkina vuosina viiden viime vuoden aikana
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvoa koskevat arviointikynnykset ovat niin ikään alittuneet kaikkina vuosina viiden viime vuoden aikana, kun arvioinnissa otetaan huomioon sallittu ylitys (35 kertaa kalenterivuoden aikana). Tosin vuonna 2011 Käsityöläiskadulla hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo sivusi alempaa arviointikynnystä.
0
5
10
15
20
25
30
2009 2010 2011 2012 2013
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013
Käsityöläiskatu Mäkikylä
Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys
0
10
20
30
40
2009 2010 2011 2012 2013
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2009-
2013
Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä
Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys
21
6.4 Pienhiukkasten (PM2,5) mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa 6.4.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin
Kuusankosken Mäkikylässä pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin loppukeväästä ja alkukesästä sekä toisaalta tammikuussa. Kouvolan Kankaan koululta tuloksia on käytettävissä vain joulukuulta. Loka-marraskuussa mittausasemalla oli laiterikko.
6.4.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin
Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Mäkikylässä vuonna 2013 oli 6,6 μg/m3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m3 ja raja-arvon 25 μg/m3. Vuosikeskiarvo vuonna 2013 oli lähes sama kuin vuonna 2012. Mäkikylässä pienhiukkasten vuosikeskiarvo 6,6 μg/m3 oli 51 % Mäkikylässä mitatusta hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvosta 13 μg/m3.
0
5
10
15
20
25
30
Tam
mik
uu
Hel
mik
uu
Maa
lisku
u
Hu
hti
kuu
To
uko
kuu
Ke
säku
u
Hei
näk
uu
Elo
kuu
Syy
sku
u
Lo
kaku
u
Mar
rask
uu
Jo
ulu
kuu
Pitoisuus (ug/m3)
Pienhiukkasten vuorokausiarvot v. 2013
Kuusankoski Mäkikylä
Kouvolan Kankaan koulu
WHO:n esitys ohjearvoksi
22
6.4.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin
Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kuusankosken Mäkikylässä ovat selvästi alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2012-2013, jolloin mittauksia on tehty.
6.5 Pölyepisodit vuonna 2013 Pohjois-Kymenlaaksossa
Kouvolan keskustassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2013 tavanomaiseen tapaan maalis-huhtikuun vaihteeseen. Kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät kuitenkin hyvin lyhytaikaisiksi: vuorokausikeskiarvot ylittivät raja-arvotasoa 50 μg/m3 vain yhden kerran. Lievemmin hengitettävien hiukkasten tasot olivat koholla marraskuussa.
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
Pitoisuus (ug/m3)
Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kuusankosken Mäkikylässä v. 2012-2013
Kuusankoski Mäkikylä
Raja-arvo
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
2012 2013
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Pienhiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2012-2013
Kuusankoski Mäkikylä Ylempi arviointikynnys
Alempi arviointikynnys
23
Toisesta Kouvolan keskustan mittauspisteestä Kankaan koululta mittaustuloksia on vain marras-joulukuulta. Kankaan koulun mittaustuloksissa näkyy selvemmin marraskuun pölyjakso, joka johtunee katupölystä. Kuusankosken Mäkikylässä hengitettävien hiukkasten lyhytaikaiset pitoisuushuiput ajoittuivat kesäkuukausille, mikä viittaa paikallisiin päästölähteisiin, kuten esimerkiksi maatalouteen mittausaseman ympäristössä. Tosin Mäkikylästä pitoisuustietoja ei ole keväältä huhti-toukokuulta. Seuraavissa kuvissa hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 100 μg/m3, mikä on ilmanlaatuindeksissä
käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 8.1). Kuvat osoittavat PM10-episodien esiintymistä vuoden 2013 aikana.
0
50
100
150
200
250
300
01
.01
.13
15
.01
.13
29
.01
.13
12
.02
.13
26
.02
.13
12
.03
.13
26
.03
.13
09
.04
.13
23
.04
.13
07
.05
.13
21
.05
.13
04
.06
.13
19
.06
.13
03
.07
.13
17
.07
.13
31
.07
.13
14
.08
.13
28
.08
.13
11
.09
.13
25
.09
.13
09
.10
.13
23
.10
.13
06
.11
.13
20
.11
.13
05
.12
.13
19
.12
.13
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Kouvolan Käsityöläiskadun PM10-tuntipitoisuudet v. 2013
PM10
Huonon ilmanlaadunraja
0
20
40
60
80
100
120
140
160
01
.01
.13
13
.01
.13
26
.01
.13
07
.02
.13
20
.02
.13
05
.03
.13
17
.03
.13
30
.03
.13
12
.04
.13
24
.04
.13
07
.05
.13
19
.05
.13
01
.06
.13
14
.06
.13
26
.06
.13
09
.07
.13
22
.07
.13
03
.08
.13
16
.08
.13
28
.08
.13
10
.09
.13
23
.09
.13
05
.10
.13
18
.10
.13
31
.10
.13
12
.11
.13
25
.11
.13
07
.12
.13
20
.12
.13
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Kouvolan Kankaan koulun PM10-tuntipitoisuudet v. 2013
Kankaan koulu PM10 Huonon ilmanlaadun raja
24
Kuusankosken Mäkikylässä pienhiukkaspitoisuudet olivat vuonna 2013 varsin tasaisia ilman suuria pitoisuusvaihteluja. Ajoittain mitatuille pitoisuushuipuille ei ole selvää yksiselitteistä syytä. Kouvolan Kankaan koululla pienhiukkasten mittaukset aloitettiin marraskuussa. Vuoden lopun tuloksissa näkyy jakso, jolloin pienhiukkasten pitoisuudet kävivät selvästi koholla, mutta samaan aikaan hengitettävien hiukkasten taso ei kohonnut. Seuraavissa kuvissa pienhiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 50 μg/m3, mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 8.1). Kuvat osoittavat PM2,5-episodien esiintymistä vuoden 2013 aikana.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
01
.01
.13
16
.01
.13
31
.01
.13
15
.02
.13
03
.03
.13
18
.03
.13
02
.04
.13
17
.04
.13
03
.05
.13
18
.05
.13
02
.06
.13
17
.06
.13
03
.07
.13
18
.07
.13
02
.08
.13
17
.08
.13
02
.09
.13
17
.09
.13
02
.10
.13
17
.10
.13
02
.11
.13
17
.11
.13
02
.12
.13
17
.12
.13
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Kuusankosken Mäkikylän PM10-tuntipitoisuudet v. 2013 PM10
Huonon ilmanlaadunraja
0102030405060708090
100
01
.01
.13
16
.01
.13
31
.01
.13
15
.02
.13
03
.03
.13
18
.03
.13
02
.04
.13
17
.04
.13
03
.05
.13
18
.05
.13
02
.06
.13
17
.06
.13
03
.07
.13
18
.07
.13
02
.08
.13
17
.08
.13
02
.09
.13
17
.09
.13
02
.10
.13
17
.10
.13
02
.11
.13
17
.11
.13
02
.12
.13
17
.12
.13
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Kuusankosken Mäkikylän PM2,5-tuntipitoisuudetv. 2013 PM2,5
Huonon ilmanlaadunraja
25
7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt
Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöjä Pohjois-Kymenlaaksossa aiheuttavat UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästöt rikkinä ilmoitettuna vuonna 2013 olivat 19 tonnia (vastaa 38 t rikkidioksidia).
0
10
20
30
40
50
60
01
.01
.13
14
.01
.13
28
.01
.13
10
.02
.13
24
.02
.13
09
.03
.13
23
.03
.13
06
.04
.13
19
.04
.13
03
.05
.13
16
.05
.13
30
.05
.13
13
.06
.13
26
.06
.13
10
.07
.13
23
.07
.13
06
.08
.13
19
.08
.13
02
.09
.13
16
.09
.13
29
.09
.13
13
.10
.13
26
.10
.13
09
.11
.13
23
.11
.13
06
.12
.13
20
.12
.13
Pit
ois
uu
s (u
g/m
3)
Kouvolan Kankaan koulun PM2,5-tuntipitoisuudet v. 2013
Kankaan koulu Huonon ilmanlaadun raja
0
10
20
30
40
50
60
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
t/a
Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Kouvolassa v. 2006-2013
UPM-KYMMENE OYJ/KYMI
SCHAEFFER KALK FINLAND OY
26
7.2 Vaikutukset ja ohjearvot
Pelkistyneet rikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia:
aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä
aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia
Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.
7.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa 7.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin
Kuusankoskella mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat:
TRS Mitattu pitoisuus (μg/m3)
Ohjearvo (μg/m3)
Vuorokausiarvot
0,2 – 0,5
10
Pitoisuudet olivat alle 1/10 ohjearvotasosta 10 μg/m3. Pitoisuuksissa ei ollut merkittävää vaihtelua vuoden aikana. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet hyvin lievässä laskussa viime vuosina. Pitoisuustasojen vaihtelu eri vuosina ei kuitenkaan ole ollut kovin merkittävää, koska pitoisuudet kaiken kaikkiaan ovat olleet alhaisia.
27
Vuonna 2013 Kuusankosken Urheilukentäntiellä 99,896 % mittausajasta pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntipitoisuudet olivat alle 3 ug/m3, mitä voidaan pitää ns. hajutunnin rajana. Vuonna 2013 suurin mitattu tuntikeskiarvo TRS-yhdisteille oli 14,3 ug/m3. Hajutuntien määrä on selvästi vähentynyt Urheilukentäntien mittausasemalla vuosien 2006-2008 tasosta. Vuonna 2013 ns. hajutunneiksi luokittui vain 9 tuntia mittausaineistosta.
0
2
4
6
8
10
12
Tam
mik
uu
Hel
mik
uu
Maa
lisku
u
Hu
hti
kuu
To
uko
kuu
Ke
säku
u
Hei
näk
uu
Elo
kuu
Syy
sku
u
Lo
kaku
u
Mar
rask
uu
Jo
ulu
kuu
Pitoisuus (ug/m3)
Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella v. 2013
Vuorokausiarvo(ug/m3)
Ohjearvo
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
1,6
1,8
2,0
1994199619982000200220042006200820102012
Pitoisuus (ug/m3)
Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Kuusankoskella
v. 1994-2013
vuosikeskiarvo
28
8. ILMANLAATUINDEKSI
8.1 Yleistä
Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Suomessa käytössä olevan indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Kansallisen ilmanlaatuindeksin laadinnasta on alun perin vastannut Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) (ent. YTV) yhdessä mm. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Indeksin yksityiskohtaisempi kuvaus löytyy ilmanlaatuportaalista (www.ilmanlaatu.fi) (Tietoa ilmansaateista ilmanlaatuindeksi).
0
50
100
150
200
250
300
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Hajutuntien lukumäärä
Hajutuntien lukumäärä Kuusankosken Urheilukentäntiellä v. 2006-2013
Hajutunnit
29
Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka.
Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset
hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä
tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä
välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä
huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä
erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä
selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä
Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo.
Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi)
Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3
Indeksiluo-kitus
SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS
hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5
tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10
välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20
huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50
erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000
8.2 Indeksiarvot Pohjois-Kymenlaaksossa
Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan taustailmanlaatu Käsityöläiskadulla oli pääosin vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi maalis-huhtikuun vaihteen katupölyjakso sekä marraskuun pölyjakso. Kouvolan keskustassa liikenneympäristössä Kankaan koululla ilmanlaatu marras-joulukuussa, jolloin paikalta on mittaustuloksia, ilmanlaatu luokittui jonkin verran huonommaksi kuin Käsityöläiskadulla.
30
Kuusankosken keskustassa hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat varsin tasaiset koko vuoden, joten ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ei vaihdellut merkittävästi. Kuusankosken Mäkikylässä ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Indeksiarvot eri mittausasemilta eivät ole vertailukelpoisia toisiinsa, koska mitattavat epäpuhtaudet vaihtelevat eri mittausasemilla. Muun muassa Kuusankosken mittausaseman alhaiset indeksiarvot johtuvat siitä, että asemalla mitataan vain haisevia rikkiyhdisteitä, eikä esimerkiksi tieliikenteen epäpuhtauksia.
Kouvolan Käsityöläiskadun ilmanlaatuindeksi v. 2013
HYVÄ
TYYDYTTÄVÄ
VÄLTTÄVÄ
HUONO
ERITTÄIN HUONO
Kouvolan Kankaan koulun ilmanlaatuindeksi v. 2013
HYVÄ
TYYDYTTÄVÄ
VÄLTTÄVÄ
HUONO
ERITTÄIN HUONO
31
Kuusankosken Urheilukentäntien ilmanlaatuindeksi v. 2013
HYVÄ
TYYDYTTÄVÄ
VÄLTTÄVÄ
HUONO
ERITTÄIN HUONO
Kuusankosken Mäkikylän Ilmanlaatuindeksi v. 2013
HYVÄ
TYYDYTTÄVÄ
VÄLTTÄVÄ
HUONO
ERITTÄIN HUONO
32
13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Pohjois-Kymenlaaksossa typen oksidien päästöt ilmaan ovat pienentyneet noin 1 000 viimeisen kolmen vuoden aikana. Myös rikkidioksidipäästöt ovat olleet laskussa. Sen hiukkaspäästöt eivät ole muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt teollisuudesta ovat jonkin verran pienentyneet. UPM Kymmene Oyj:n Kuusankosken tehtaalla otettiin uusi hajukaasujen talteenottolinja käyttöön vuonna 2008. Tieliikenteet päästöt ovat olleet laskussa koko 2000-luvun. Tiedot hajapäästöistä ovat puolestaan tarkentuneet, mikä on vaikuttanut merkittävästi raportoituihin kokonaispäästöihin. Vuonna 2013 talvi oli varsin leuto ja vuoden kylmin kuukausi oli maaliskuu. Alku- ja loppukesä olivat lämpimiä ja aurinkoisia. Koko syksy vuoden loppuun saakka oli leuto. Pysyvää lumipeitettä ei saatu vuoden loppuun mennessä. Vuonna 2013 ilmanlaatu Kouvolan keskustassa oli keskimäärin hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa katupölyaikaan maalis-huhtikuun vaihteessa sekä marraskuussa. Ilmanlaatu Kuusankosken Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä oli pääosin hyvä. Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä teollisuuden päästöt ja hajapäästöt. Tieliikenteen vaikutus on suurin Kouvolan keskustan Käsityöläiskadun mittausasemalla. Keskeisimmin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Kuusankoskella ovat viime vuosina olleet alhaisia. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadussa ei viime vuosina ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Katupölyn vaikutukset Kouvolan keskustassa ovat viime vuosina jääneet vähäisiksi. Tosin mittausasema Käsityöläiskadulla ei kuvaa keskustan huonointa ilmanlaatua katupölyn tai myöskään liikenteen pakokaasujen suhteen. Uusi Kankaan koulun mittausasema kuvaa paremmin Kouvolan keskustan ilmanlaatua kuormitetussa liikenneympäristössä. Typen oksidien, hiukkasten ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden suhteen Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun mittausverkostoa voidaan tällä hetkellä pitää riittävänä ja edustavana, kun Kankaan koulun mittausasema on otettu käyttöön.
33
Liite 1
MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET
34
KOUVOLAN KANKAAN KOULU
Osoite: Salpausselänkatu 24, KOUVOLA
Koordinaatit: 67.87045 : 26.701
Mittausparametrit: PM10 ja PM2,5
Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 75 m merenpinnasta
Ympäristö: Kaupungin keskustassa vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella sijaitseva mittausasema.
Lähiympäristössä on liike- ja toimistokiinteistöjä.
Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka
PM2,5: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka
Aseman toiminta aloitettiin 6.11.2013.
35
KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKATU
Osoite: Käsityöläiskatu, KOUVOLA
Koordinaatit: 60.86926 : 26.7056
Mittausparametrit: NO, NO2, PM10
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 75 m merenpinnasta
Ympäristö: Kaupungin keskustassa puistossa, lähellä parkkipaikkaa ja kapeita katuja. Kävelykatu on
noin 100 m päässä asemasta. Matkaa vilkkaammin liikennöidyille Salpausselänkadulle ja
Kouvolankadulle on 150-200 m.
Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi
PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka
Aseman toiminta aloitettiin 1.1.2006.
Tällöin asema siirrettiin Hallituskadulta ja sen
luonne muuttui liikenneasemasta enemmän kaupunkitausta-asemaksi.
36
KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄ
Osoite: Vanhainkodintie 12, KUUSANKOSKI
Koordinaatit: 60.89444 : 26.59167
Mittausparametrit: PM10 ja PM2,5
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 60 m merenpinnasta
Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan lounaispuolella alueella, jolla on pientaloasutusta. Alue
on osin myös maatalousvaltaista. Mittausaseman läheisyydessä sijaitsee Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Leca-
soratehdas.
Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10 : TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka.
PM2,5: TEOM 1400 A / värähtelevä mikrovaaka
Aseman toiminta on aloitettu 1.1.2007. PM2,5-mittaus on aloitettu
vuonna 2012. Aseman toiminta on lopetettu 5.11.2013.
37
KUUSANKOSKEN URHEILUKENTÄNTIE
Osoite: Urheilukentäntie, KUUSANKOSKI
Koordinaatit: 60.9072 : 26.63439
Mittausparametrit: TRS
Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 55 m merenpinnasta
Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan itäpuolella noin 800 – 1500 m:n etäisyydellä
UPM Kymmene Oyj:n Kymin tehtaista esikaupunkialueen puistossa. Lähimpiin liikenneväyliin on
matkaa noin 250 m. Mittausasemalla seurataan UPM Kymmene Oyj:n tehtaan hajupäästöjen
vaikutuksia ilmanlaatuun.
Mittauslaitteet / mittausmenetelmä:
TRS: Monitor Labs, malli 9850 + TRS-konvertteri PPM-
Systems, malli 891
Asema on ollut toiminnassa 1.4.1991 alkaen. TRS-mittaus
on aloitettu 1.3.1994.
38
Liite 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT SEKÄ TULOSTEN LAADUNVARMISTUS
Haisevien rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UV-fluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla (Monitor Labs, malli 9850), johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891).
Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Monitor Labs, malli 9841B).
Hengitettävien hiukkasten mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa´an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (Käsityöläiskatu TEOM, malli 1400A, Mäkikylä TEOM, malli 1400). Mittalaitteissa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm.
Pienhiukkasten mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa´an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400A). Mittalaitteissa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella Enview/Envidas -ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu Enview/Envidas -ohjelmalla.
Mittaustulosten laatu on varmistettu kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten typenoksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden mittalaitteiden nolla- ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Mittalaitteille on tehty perushuolto kerran vuodessa Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti (validiteetti): Käsityöläiskatu NO 90 % Käsityöläiskatu NO2 90 % Käsityöläiskatu PM10 97 % Kankaan koulu PM10 13 % Kankaan koulu PM2,5 6 %
39
Mäkikylä PM10 69 % Mäkikylä PM2,5 68 % Kuusankoski TRS 100 % Kankaan koulun ja Mäkikylän mittausten alhainen validiteetti johtuu siitä, että Mäkikylän mittaukset siirrettiin marraskuun alussa Kankaan koululle. .
40
TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2013 (yksikkö tonnia)
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
BIM FINLAND, KOUVOLAN TEHDAS <1 <1 1 1 1 1 1 1
GASUM OY, KOUVOLAN KOMPRESSORIASEMA 15 19 23 19 15 10 13 13
KSS ENERGIA OY
Eskolanmäen lämpölaitos 4 3
Hinkismäen voimalaitos 19 13 8 17 19 15 20 16
KYMIN VOIMA OY 492 480 459 315 434 448 441 372
MYLLYKOSKI OYJ, MYLLYKOSKEN VOIMALAITOS 3 3 4 3 3 3 39 5
NOVITA OY, KORIAN TEHDAS 1 1 1 1 1 1 1 1
RAISIOAGRO OY, KOUVOLAN REHUTEHDAS
RECTICEL OY, KOUVOLAN TEHDAS <1 1 1 1 1 1
RUUSUTARHAT SUUTARI OY 7 7
SAINT-GOBAIN WEBER OY AB, LECOSORATEHDAS 145 199 119 86 119 93 95 54
SCHAEFFER KALK FINLAND OY, KUUSANKOSKEN PCC-TEHDAS 4 4 95 76 50 45 71 62
SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY 7 6 5 5 5 4 4 4
SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB 58 62 27 75 84 74
STORA ENSO OYJ 291 299 310 292 320 378 353 264
UPM-KYMMENE OYJ
Kymi 882 828 976 918 858 866 990 959
Voikkaa 139
UPM-KYMMENE WOOD OYJ
Kalson höyryvoimalaitos 37 34 18 13 15 16 13 14
VAMY OY 396 377 374 326 365 320
VAPO OY
Utin varuskunnan lämpökeskus 8 9 8 10 11 8 8 6
Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus 19 18 13 21 22 15 19 14
VARI OY 2 4
WIENERBERGER OY AB, KORIAN TIILITEHDAS 2 3 3 1 2 2 2 1
TIELIIKENNE 935 886 776 725 689 684 640 621
RAIDELIIKENNE 135 117 125 100 103 107 105 105
VESILIIKENNE 23 23 23 24 19 22 22 22
TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 363 370 354 295 355 278 276 276
KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 165 191 189 209 236 201 231 231
MUUT HAJAPÄÄSTÖT 77 85 145 94 148 129 88 88
41
TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA 2006-2013 (yksikkö tonnia)
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
TEOLLISUUS 8 2 6 5 5 7 5 5
TIELIIKENNE 126 120 112 105 100 96 92 89
RAIDELIIKENNE 17 14 16 13 13 13 13 13
VESILIIKENNE 7 7 7 7 6 6 7 7
TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 38 36 18 28 30 29 30 30
KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 26 35 25 28 29 24 26 26
42
HIUKKASPÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2013 (yksikkö tonnia)
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
BIM FINLAND <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1
GASUM OY
KSS ENERGIA OY
Eskolanmäen lämpölaitos
Hinkismäen voimalaitos
KYMIN VOIMA OY 11 10 5 4 5 3 3 3
MYLLYKOSKI PAPER OY 3
NOVITA OY
RAISIOAGRO OY 4 3 3 3 <1 <1 <1 <1
RECTICEL OY
RUUSUTARHA SUUTARI OY
SAINT-GOBAIN WEBER OY AB, LECOSORATEHDAS7 9 13 11 19 19 29 32
SCHAEFFER KALK FINLAND OY, KUUSANKOSKEN PCC-TEHDAS3 3 1 <1 1 1 1 <1
SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY
SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB <1 <1 <1 3 4 3
STORA ENSO OYJ <1 <1 <1 5 4 1 <1 <1
UPM-KYMMENE OYJ
Kymi 183 103 57 22 11 11 13 12
Voikkaa 4
UPM-KYMMENE WOOD OYJ
Kalson höyryvoimalaitos 20 18 42 27 13 13 11 12
VAMY OY 13 1 8 7 15 16
VAPO OY
Utin varuskunnan lämpökeskus 7 7 8 9 9 8 9 5
Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus 17 17 16 19 17 15 18 15
VARI OY
WIENERBERGER OY AB, KORIAN TIILITEHDAS1 1 1 <1 1 1 1 <1
TIELIIKENNE 46 45 40 39 36 35 33 31
RAIDELIIKENNE 3 2 3 2 2 2 2 2
VESILIIKENNE 2 2 1 1 1 1 1 1
TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 29 28 25 21 22 18 19 19
KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 303 336 479 520 604 547 614 614
MUUT HAJAPÄÄSTÖT 357 358 453 470 331 541 466 466
43
HIUKKASPÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA 2006-2013 (yksikkö tonnia)
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
TEOLLISUUS 18 6 10 12 7 4 4 4
TIELIIKENNE 7 6 6 6 6 5 5 5
RAIDELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1
VESILIIKENNE 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1
TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 2 3 2 2 3 2 2 2
KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 55 96 66 71 72 68 73 73
MUUT HAJAPÄÄSTÖT 51 48 49 49 47 49 45 45
44
PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA
VUOSINA 2006-2013 (yksikkö tonnia rikkiä)
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
BIM FINLAND
GASUM OY
KSS ENERGIA OY
Eskolanmäen lämpölaitos
Hinkismäen voimalaitos
KYMIN VOIMA OY
MYLLYKOSKI PAPER OY
NOVITA OY
RAISIOAGRO OY
RECTICEL OY
RUUSUTARHAT SUUTARI OY
SAINT-GOBAIN WEBER OY AB
SCHAEFFER KALK FINLAND OY, KUUSANKOSKEN PCC-TEHDAS1 1 1 1 <1 <1
SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY
SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB
STORA ENSO OYJ
UPM-KYMMENE OYJ
Kymi 53 37 26 24 28 18 16 19
Voikkaa
VAMY OY
VAPO OY
Kalson höyryvoimalaitos
Utin varuskunnan lämpökeskus
Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus
VARI OY
WIENERBERGER OY AB
TIELIIKENNE
RAIDELIIKENNE
VESILIIKENNE
TYÖ- JA MAATALOUSKONEET
KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS
MUUT HAJAPÄÄSTÖT
45
RIKKIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2013 (yksikkö tonnia)
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
BIM FINLAND <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1
GASUM OY
KSS ENERGIA OY
Eskolanmäen lämpölaitos
Hinkismäen voimalaitos
KYMIN VOIMA OY 63 78 75 53 147 42 89 66
MYLLYKOSKI PAPER OY 5
NOVITA OY
RAISIOAGRO OY
RECTICEL OY <1
RUUSUTARHAT SUUTARI OY
SAINT-GOBAIN WEBER OY AB, LECOSORATEHDAS 185 186 167 74 71 72 67 61
SCHAEFFER KALK FINLAND OY, KUUSANKOSKEN PCC-TEHDAS 1 1 <1 <1
SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY
SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB 3 3 1 2 2 2
STORA ENSO OYJ 18 8 6 4 1 3 13 13
UPM-KYMMENE OYJ
Kymi 50 56 17 1 6 16 25 35
Voikkaa 2
UPM-KYMMENE WOOD OYJ
Kalson höyryvoimalaitos 3 4 4 7 4 7 4 4
VAMY OY 88 242 145 120 150 136 -
VAPO OY
Utin varuskunnan lämpökeskus 7 7 6 9 9 6 6 2
Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus 17 18 12 22 26 14 22 10
VARI OY
WIENERBERGER OY AB, KORIAN TIILITEHDAS 25 29 29 12 22 24 17 14
TIELIIKENNE 1 1 1 1 1 1 <1 <1
RAIDELIIKENNE
VESILIIKENNE <1 <1
TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 2 2 2 6 <1 <1 <1
KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 107 131 107 114 124 107 133 133
MUUT HAJAPÄÄSTÖT 3 3 1 <1 3 3
46
RIKKIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA 2006-2013 (yksikkö tonnia)
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
TEOLLISUUS 3 1 3 2 2 2 2 2
TIELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1
RAIDELIIKENNE
VESILIIKENNE
TYÖ- JA MAATALOUSKONEET
KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 15 19 15 16 16 13 15 15
47
Liite 7
TUNNUSLUVUT VUOSIEN 2006- 2013 MITTAUKSISTA
TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili)
(ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Tammikuu 49 48 56 63 64 68 51
Helmikuu 74 48 52 79 76 69 40
Maaliskuu 85 81 42 52 78 55 55 60 (*)
Huhtikuu 62 56 87 37 59 56 54 58
Toukokuu 71 50 53 46 44 43 10 27 (*)
Kesäkuu 34 47 28 36 32 36 27 32
Heinäkuu 48 26 21 30 38 38 28 25
Elokuu 50 49 38 41 30 34 32
Syyskuu 43 36 31 44 31 29 44
Lokakuu 42 50 46 42 39 56 51
Marraskuu 53 48 55 (*) 38 42 55 36 (*) 40
Joulukuu 39 40 37 76 47 44 22 62
Ohjearvo 150 150 150 150 150 150 150 150
(*) = tulos ei tilastollisesti edustava
TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo)
(ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Tammikuu 28 27 32 44 31 48 27
Helmikuu 42 26 31 43 48 37 23
Maaliskuu 44 41 26 27 38 24 29 21 (*)
Huhtikuu 25 24 39 20 25 26 18 21
Toukokuu 36 26 23 19 21 20 5 11 (*)
Kesäkuu 16 22 11 18 16 17 14 15
Heinäkuu 18 18 10 15 20 16 19 10
Elokuu 19 25 15 18 15 15 15
Syyskuu 20 22 16 24 16 14 19
Lokakuu 22 30 23 24 23 28 20
Marraskuu 27 25 32 (*) 22 24 26 20 (*) 23
Joulukuu 25 25 19 51 27 22 14 31
Ohjearvo 70 70 70 70 70 70 70 70
(*) = tulos ei tilastollisesti edustava
48
TYPPIDIOKSIDIN SUURIN TUNTIKESKIARVO
(ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA
2006 94
2007 101
2008 120
2009 115
2010 97
2011 151
2012 82
2013 82
Raja-arvo 200
TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3)
KOUVOLAN KESKUSTASSA
Hallituskatu Käsityöläiskatu
1991 25
1992 23
1993 23
1994 27
1995 24
1996
1997 29
1998 42
1999 27
2000 21
2001 26
2002 25
2003 21
2004 21
2005 20
2006 15 (*)
2007 16
2008 14 (*)
2009 13
2010 16
2011 14
2012 12
2013 12
Raja-arvo 40 40
(*) = tulos ei tilastollisesti edustava
49
TYPENOKSIDIEN (NO + NO2) VUOSIKESKIARVOT (ug/m3)
KOUVOLAN KESKUSTASSA
Hallituskatu Käsityöläiskatu
1991 44
1992 46
1993 45
1994 52
1995 50
1996
1997 43
1998 53
1999 43
2000 34
2001 36
2002 38
2003 35
2004 32
2005 32
2006 18 (*)
2007 20
2008 17 (*)
2009 18
2010 21
2011 18
2012 16
2013 19
Kriittinen taso 30 30
(*) = tulos ei tilastollisesti edustava
50
HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT
(kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Tammikuu 15 41 26 22 25 22 20
Helmikuu 25 59 22 25 36 42 14
Maaliskuu 28 94 41 34 43 19 36 35
Huhtikuu 51 29 66 52 39 53 46 47
Toukokuu 58 21 30 25 35 24 38 24
Kesäkuu 46 24 23 17 17 30 19 34
Heinäkuu 30 12 15 17 30 21 19
Elokuu 46 23 17 16 20 15 21
Syyskuu 24 23 22 20 20 12 16 16
Lokakuu 14 22 13 17 21 21 15 14
Marraskuu 14 13 27 27 20 29 46 24
Joulukuu 21 53 22 25 26 12 19 16
Ohjearvo 70 70 70 70 70 70 70 70
HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT
(kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄSSÄ
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Tammikuu 18 25 23 26 22
Helmikuu 14 39 24 32 14
Maaliskuu 26 14 27 18 31 21
Huhtikuu 48 41 17 27 24 21
Toukokuu 81 23 27 (*) 29 26 24
Kesäkuu 36 28 11 23 35 15 31
Heinäkuu 31 223 9 38 23 23 22
Elokuu 30 27 17 21 28 16 29
Syyskuu 28 22 19 23 22 23
Lokakuu 56 18 20 22 16 17
Marraskuu 20 18 15 28 22
Joulukuu 20 21 19 18 20
Ohjearvo 70 70 70 70 70 70 70 70
(*) = tulos ei tilastollisesti edustava
51
HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT
(kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KOUVOLAN KANKAAN KOULULLA
2013
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu 37
Joulukuu 21
Ohjearvo 70
HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN RAJA-ARVOTASON
YLITYKSET (kpl)
Kouvola Kouvola Kuusankoski
Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä
2006 5 0
2007 9 9
2008 6 4
2009 2 0
2010 0 2
2011 1 0
2012 0 0
2013 1 0 0
Sallittu 35 35 35
HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN SUURIMMAT
VUOROKAUSIKESKIARVOT (ug/m3)
Kouvola Kouvola Kuusankoski
Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä
2006 64
2007 124 117
2008 97 351
2009 72 28
2010 46 69
2011 64 36
2012 49 35
2013 60 39 34
Raja-arvo 50 50 50
52
HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3)
Kouvola Kouvola Kouvola Kuusankoski
Hallituskatu Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä
1992 19
1993 20
1994 18
1995 18
1996 18
1997 20
1998 20
1999 20
2000 20
2001 20
2002 22
2003 23
2004 21
2005 20
2006 16 (*)
2007 14 24 (*)
2008 15 18 (*)
2009 13 10 (*)
2010 14 (*) 11
2011 14 11
2012 13 11
2013 13 15 (*) 13
Raja-arvo 40 40 40 40
(*) = tulos ei tilastollisesti edustava
53
PIENHIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m3) (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo)
KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄSSÄ
2012 2013
Tammikuu 15,8 12,7
Helmikuu 22,5 11
Maaliskuu 12,5 8,2
Huhtikuu 8,9 12
Toukokuu 10,1 12,5
Kesäkuu 7,4 15
Heinäkuu 12,0 8,6
Elokuu 7,4 10,1
Syyskuu 10,6 8,3 (*)
Lokakuu 9,6
Marraskuu 9,3
Joulukuu 14,2
WHO:n esitys ohjearvoksi 25 25
(*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava
PIENHIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m3) (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo)
KOUVOLAN KANKAAN KOULULLA
2013
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu 14,1
WHO:n esitys ohjearvoksi 25
PIENHIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3)
KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄSSÄ
2012 6,7
2013 6,6
Raja-arvo 25
WHO:n esitys ohjearvoksi 10
54
PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT
(kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KUUSANKOSKELLA
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Tammikuu 1 2 0 0,8 0,4 0,3
Helmikuu 1 3 0 1,0 0,5 0,5
Maaliskuu 1 1 1 0 0,4 0,7 0,4
Huhtikuu 1 1 1 1 (*) 0,7 0,2 0,2
Toukokuu 2 1 2 1 0,6 0,3 0,5 0,5
Kesäkuu 1 1 2 1 0,5 0,5 0,3 0,5
Heinäkuu 3 1 3 1 0,8 0,5 0,4 0,2
Elokuu 3 1 1 (*) 1 0,6 0,7 0,5 0,2
Syyskuu 1 2 0 1 0,7 0,6 0,3 0,2
Lokakuu 1 2 0 1 0,2 0,4 0,4 0,2
Marraskuu 1 1 0 1 0,6 0,2 0,3
Joulukuu 1 1 0 (*) 1 (*) 0,3 0,6 0,5 0,5
Ohjearvo 10 10 10 10 10 10 10 10
(*) = tulos ei tilastollisesti edustava
PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOSIKESKIARVOT
(ug/m3) KUUSANKOSKELLA
1994 1,5
1995 1,6
1996 1,9
1997 0,8
1998 0,3
1999 0,3
2000 0,4
2001 0,3
2002 0,2
2003 0,7
2004 0,4
2005 0,7
2006 0,8
2007 0,6
2008 0,6
2009 0,3
2010 0,3
2011 0,3
2012 0,2
2013 0,2