07 Suomen kielen teksteja ja harjoituksia.pdf

8/17/2019 07 Suomen kielen teksteja ja harjoituksia.pdf

1/124

Министерство образования и науки РФ Федеральное государственное бюджетное образовательное

учреждение высшего профессионального образования

ПЕТРОЗАВОДСКИЙ ГОСУДАРСТВЕННЫЙ УНИВЕРСИТЕТ

SUOMEN KIELEN TEKSTEJÄSUOMEN KIELEN TEKSTEJÄJ H RJOITUKSIJA HARJOITUKSIA

C

ОРНИК ТЕКСТОВ И УПР ЖНЕНИЙ

CБОРНИК ТЕКСТОВ И УПРАЖНЕНИЙ

ПО ФИНСКОМУ ЯЗЫКУПО ФИНСКОМУ ЯЗЫКУ

ПетрозаводскИздательство ПетрГУ

2012


2/124

УДК 811.511.111ББК 81.661.1

С232

Печатается по решению редакционно-издательского совета Петрозаводского государственного университета

Р е ц е н з е н т ы:

Е . А. Тихонович, ст. преподаватель кафедрыфинского языка и литературы ПетрГУ; Е . Ю. Багаева, директор туристической фирмы «Карелика»

Suomen kielen tekstejä ja harjoituksia : сборник текстов и упраж-нений по финскому языку / сост. Н. М. Логинова, С. В. Коробей-никова. — Петрозаводск : Изд-во ПетрГУ, 2012. — 124 с.

ISBN 978-5-8021-1327-1

Сборник адресован студентам, обучающимся по специальности «Социальный сервис и туризм». Содержит тексты для чтения, пере-

вода и упражнения, направленные на развитие и закрепление навыков общения в сфере профессиональной коммуникации.

УДК 811.511.111ББК 81.661.1

С232

ISBN 978-5-8021-1327-1 © Логинова Н. М., Коробейникова С. В., 2012© Петрозаводский государственный

университет, 2012


3/124

3

SISÄLTÖ

I Karjala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

Teksti 1. Karjalan tasavalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

Teksti 2. Karjalan luonto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Teksti 3. Karjalan luonto vetää puolensa . . . . . . . . . . . . . . .8

Teksti 4. Kinnermäki, Venehjärvi, Paanajärvi . . . . . . . . . . . 11

Teksti 5. Neljä päivää ihmeellisessä Karjalassa(turistimatkan ohjelma) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Teksti 6. Paanajärven kansallispuiston historiaa . . . . . . . . . . 15

Teksti 7. Paanajärvi (turistimatkojen ohjelmia). . . . . . . . . . . 16Teksti 8. Karjala: tiedätkö, että . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Teksti 9. Luostarit: Valamo, Konevitsa, Solovetski . . . . . . . . 23

Teksti 10. Luostarit (turistimatkojen ohjelmia) . . . . . . . . . . . 27

Teksti 11. Valasmatkat. Matkaohjelma ja aikataulu( Beluzhy neimi). Palaute valasmatkasta . . . . . . . . . 37

Teksti 12. Petroskoi: historia ja nätävyyksiä . . . . . . . . . . . . 42

II Hotellit ja majoittuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51Teksti 13. Hotelli Pohjola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

Teksti 14. Karjala-hotelli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

Teksti 15. Onego Palas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

Teksti 16. Hotelliin majoittuminen (dialogeja) . . . . . . . . . . . 58

Teksti 17. Halonen tilaa huoneen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

Teksti 18. Palautteita hotelleista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70

Teksti 19. Loman suunnittelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

III Suomi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

Teksti 20. Suomi (1) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

Teksti 21. Suomi (2) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

Teksti 22. Matkailijan Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87

Teksti 23. Kuopio (turistimatkan ohjelma) . . . . . . . . . . . . . 89

Teksti 24. Suomalaisia juhlia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91


4/124

4

IV Ravintola. Pöydän kattaminen. Ruuanlaitto . . . . . . . . . . . . 94

Teksti 25. Ruokailuvälineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94

Teksti 26. Noutopöydän kattaminen . . . . . . . . . . . . . . . . 96

Teksti 27. Ravintolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98

Teksti 28. Nolo kysymys ravintolassa . . . . . . . . . . . . . . . 99Teksti 29. Ravintolatilanteita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

Teksti 30. Ravintola Kelohonka . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

Teksti 31. Ruokalista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111

Teksti 32. Venäläinen keittiö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113

Teksti 33. Liisa keittiössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114

Teksti 34. Ruuanlaitossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115

Kirjallisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123


5/124

5

I KARJALA

Teksti 1

KARJALAN TASAVALTA

Karjalan tasavalta on Venäjän federaation subjekti. MaantieteellisestiKarjalan tasavalta sijaitsee Venäjän luoteisosassa. Sen pinta-ala on 180,5 tu-hatta neliökilometriä eli se vastaa pinta-alaltaan noin puolta Suomea. Karja-lan tasavallan pääkaupunki on Petroskoi.

Pohjoisessa Karjalan naapurina on Murmanskin alue, etelässä — Lenin-gradin ja idässä Arkangelin alue. Lännessä Karjalan naapurina on Suomi.Rajan pituus on noin 700 kilometriä.

Tasavalta jakaantuu pohjoiseen Vienan Karjalaan ja eteläiseen Aunuk-sen Karjalaan.

Karjalasta on taisteltu historian aikana useita kertoja idän ja lännen vä-lillä. Vuonna 1323 Ruotsi ja Novgorodin ruhtinaskunta jakoivat Karjalankeskenään Pähkinäsaaren rauhassa, kunnes Ruotsi menetti Karjalan lopul-lisesti Venäjälle 1700-luvulla. 20. toukokuuta 1784 perustettiin Aunuksenlääni, Karjalan tasavallan edeltäjä.

Vallankumouksen ja kansalaissodan jälkeen 8. kesäkuuta 1920 perus-tettiin Karjalan Työväenkommuuni. Neuvostoliiton perustamisen jälkeenvuonna 1923 muodostettiin Karjalan autonominen sosialistinen neuvostota-savalta, josta 1940 tehtiin Karjalais-suomalainen SNT ja vuodesta 1956 jäl-leen Karjalan ASNT. Karjalan tasavalta perustettiin Neuvostoliiton hajottua13. marraskuuta 1991.

Karjalassa on lauhkea ilmasto. Tasavallan luonto on karua. Talvi on pit-kä, luminen ja kylmä, kesä on lyhyt, viileä ja sateinen. Karjala on järvien,

jokien ja metsien tasavalta. Karjalassa on lähes 60 tuhatta järveä ja 27 tu-hatta jokea. Tasavallan alueella on 2 Euroopan suurinta järveä — Laatokka ja Äänisjärvi. Suurimpia jokia ovat Suoju, Sununjoki ja Vodla (400 km pit-kä). Yleensä Karjalan joet eivät ole pitkiä, mutta vuolaita ja koskisia. Metsäon Karjalan rikkaus, siksi tärkeimpiä teollisuusaloja ovat metsäteollisuus ja puunjalostus. Karjalassa on myös kaksi selluloosa- ja paperitehdasta

(Kontupohjassa ja Segežassa).Karjalassa on 2 kansallispuistoa — Paanajärven ja Vodlajärven, 2 luonnon-

puistoa — Kivatsu ja Kostamuksen ja 2 suojelualuetta — Valamo ja Kizhi.


6/124


7/124

7

Teksti 2

KARJALAN LUONTO

Karjala kuuluu viileään vyöhykkeeseen. Karjalan kesä on lyhyt ja vii-leä, talvi taas pitkä, kylmä ja runsasluminen. Kovat pakkasetkaan eivät oleharvinaisia. Kesällä Karjalassa on valoisat yöt, aurinko paistaa myöhäiseeniltaan, mutta se ei lämmitä liikaa, usein sataa ja tuulee.

Karjalan luonto on karua. Täällä on silmänkantamattomia metsiä (54 % pinta-alasta), tuhansia järviä ja pieniä metsälampia, paljon jokia ja kuohuviakoskia (noin 60 000 järveä ja 27 000 jokea eli 18 % tasavallan pinta-alasta).Vesistöt ja metsät vaikuttivat Karjalan ilmastoon. Syksyllä vesialueet pitävätlämpöä yllä ja keväällä jäät sulaavat hitaasti.

Laatokka ja Ääninen ovat Euroopan suurimpia järviä. Laatokan pinta-ala on noin 17,7 tuhatta neliökilometriä ja Äänisen — 9,9 tuhatta neliökilo-metriä. Äänisellä on noin 1 600 saarta.

Muita suuria järviä ovat Kuittijärvi, Tuoppajärvi ja Pääjärvi Pohjois-Kar- jalassa, Seesjärvi ja Uikujärvi Keski-Karjalassa, Säämäjärvi ja Vodla Etelä-Karjalassa. Suurimpia jokia ovat Suoju, Sununjoki ja Vodla, jotka laskevatÄäniseen sekä Kemijoki ja Uikujoki, jotka laskevat Vienanmereen.

Vesireittien yhteinen pituus käsittää lähes 83 tuhatta kilometria. Jokien

ja kanavien kautta Petroskoista pääsee Vienanmereen, Itämereen, Mustaan-mereen ja Kaspianmereen. Maantietä ja rautatietä pitkin pääsee Murmans-kiin pohjoisessa, Pietariin, Moskovaan ja edelleen Venäjän eteläosiin sekäSuomen rajalle. (Nykyään on otettu käyttöön kaksi pysyvästi toimivaa ra- janylityspaikkaa Värtsilä — Niirala ja Lyttä — Vartius. Vuonna 1994 avat-tiin lentoreitti Helsinki — Joensuu — Petroskoi).

Karjalasta löytyy yli 50:tä (viittäkymmentä) kaivannaista mm. rautamal-mia, titaania, vanadiumia, molybdeenia, jalometalleja, timantteja, rakennus-

kiviä (graniitti, diabaasi, marmori) sekä muita.Metsä on Karjalan rikkaus siksi tärkeimpiä teollisuusaloja ovat metsä-teollisuus ja puunjalostus. Sitä paitsi Karjalassa on kehittynyt selluloosa- ja paperiteollisuus, metallurgia, koneenrakennus ja kevyt teollisuus. Petros-koin vanhimpia tuotantolaitoksia ovat Onegan traktoritehdas ja paperiko-netehdas «Petrozavodskmash», Kontupohjassa sanomalehtipaperia tuottava paperitehdas, Nadvoitsassa alumiinitehdas, Kostamuksessa rautapellettejätuottava vuorikombinaatti. Karjalan maatalous tuottaa lihaa, maitoa, peru-naa ja vihanneksia. Karjalassa kasvatetaan turkiseläimiä ja viljellään kalaa.


8/124

8

Opettele uudet sanat:

viileä vyöhyke, runsasluminen, harvinainen, metsälampi, kuohuva, vaikut-taa, sulaa, vesireitti, käsittää, pysyvä, rajanylityspaikka, lentoreitti, kaivan-nainen, koneenrakennus, tuottaa, traktoritehdas, paperikonetehdas, tuotan-

tolaitos, vuorikombinaatti, kevyt teollisuus, sanomalehtipaperi.

Tehtävä.

Vastaa kysymyksiin tekstien perusteella: Milloin ja mistä syystä Ruotsi menetti Karjalan?1. Mikä lääni oli Karjalan tasavallan edeltäjänä?2. Minä vuonna oli perustettu KASNT?3.

Mitä voit sanoa Karjalan ilmastosta ja luonnosta?4. Mitä kansoja sanotaan Karjalan kantakansoiksi ja mitä kieliä ne5. puhuvat?

Teksti 3

KARJALAN LUONTO VETÄÄ PUOLENSA

Karjala herättää lukuisten turistien jatkuvaa mielenkiintoa. Turistienmäärä kasvaa vuosi vuodelta. Esimerkiksi, viime vuonna Karjalassa kävi1 650 000 turistia Venäjältä ja ulkomailta.

Petroskoista alkaa turistireitti Kizhin saarelle, joka on Karjalan tärkeinnähtävyys. Saaren nimi on karjalaa ja tarkoittaa «kisoja». Kizhin saares-ta muodostui jo 1400-luvulla alueellinen keskus eli pogosta. Vuonna 1966Kizhin saarelle on perustettu historiallis-arkkitehtoninen ja kansatieteel-linen museo. Suhteellisen pienellä saarella on näytteillä erilaisia kirkkoja,tshasounoja, talonpoikaistaloja, saunoja, aittoja ja monia muita talousraken-nuksia 1700-luvulta. Niitä on tuotu Karjalan eri kylistä, ne luovat kuvaaKizhin pogostan historiasta ja Karjalan muinaiskulttuurista. Maailman kuu-luisin Kizhin saaren nähtävyys on 22-kupolinen Preobrazhenskin kirkko.

Vuodesta 1990 Kizhi on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa.Kizhiin pääsee helikopterilla tai laivalla (matka kestää 1.30 t., 60 km/t).


9/124

9

Lähellä Petroskoita sijaitsee Venäjän ensimmäinen Martsialnyje Vody-kylpylä, joka perustettiin vuonna 1721 Pietari Suuren käskystä. Siellä onsäilynyt mineraalilähteitä sekä Pyhä Pietarin kirkko, joka oli rakennettutsaarin piirustuksien mukaan. Pietari Suuri kävi rautalähteillä 4 kertaa.

Karjalan kauneimpia paikkoja on Kivatsh-vesiputous, joka on Euroopantoiseksi suurin tasankoputous. Sen vesi putoaa 10,7 metrin korkeudelta. Pu-touksen neljä porrasta muodostavat maalauksellisen kaskadin. Ensimmäisetkirjalliset maininnat Kivatsh-vesiputouksesta ovat peräisin 1500-luvun puo-liväliltä. Yleisesti tunnetuksi se tuli vasta sen jälkeen, kun täällä oli käynytsuuri venäläinen runoilija Gavriil Derzhavin. Vuonna 1931 on perustettuKarjalan ensimmäinen Kivatsh-niminen luonnonpuisto.

Paitsi Kivatsh-nimistä luonnonpuistoa Karjalassa on sellaisia kuuluisiavaltiollisia luonnonpuistoja kuten Paanajärvi ja Vodlajärvi.

Paanajärven valtiollinen luonnonpuisto sijaitsee Karjalan luoteisosassaLouhen piirissä. Luonnonpuisto on perustettu vuonna 1992. Sen pinta-alaon noin 104 tuhatta hehtaaria. Puiston helmenä on Paanajärvi, jonka leve-ys on 1,5 km, pituus 24 km ja syvin paikka 128 metriä. Puiston alueellasijaitsee Karjalan korkein vuori — Nuorunen (577 m). Sen huipulle pääseeluontopolkua pitkin. Vuoren korkeuden riippumatta polkkua on helppo kul-kea. Karjalan luonnon kauneus ja vuoren huipulta avautuva rajaton lakeus jättävät unohtumattoman vaikutelman.

Vodlajärven luonnonpuisto on Euroopan suurin kansallispuisto. Se si-

jaitsee Karjalan kaakkoisosassa (130 tuhatta hehtaaria) ja Arkangelin hal-lintoalueella (340 tuhatta hehtaaria). Puiston alueella sijaitsee yksi Pohjois-Euroopan suurimmista järvistä — Vodlajärvi.

Paanajärven ja Vodlajärven luonnonpuistot ovat Euroopan ainutlaatuisiaalueita, joissa on lähes koskematon luonto. Luonnonpuistossa on säilynytneitseellisiä metsiä. Täällä tapaa harvinaisia ja arvokkaita elän-, lintu- jakalalajia; on lukuisia pitkiä ja lyhyitä jokia — nopeita, koskisia sekä rau-hallisia.

Puistojen alueilla matkailijoita varten on suunnuteltu lukuisia luontopol-kuja, moottorikelkka- ja vesireittejä. On rakennettu mökkejä sekä leirintä-alueita.

Kokeneiden oppaiden avulla turistit suorittavat mielenkiintoisia ristei-lyjä jokien pitkin. Reittien aikana tutustutaan jätettyihin kyliin sekä Muinais-Venäjän arkkitehtuurin muistomerkkeihin.

Kansallispuiston kauniit maisemat, rikas kasvi- ja eläinmaailma, mah-dollisuus levätä alkuperäisessä hiljaisuudessa vetävät puoleensa turisteja,tiedemiehiä ja luonnonharrastelijoita.


10/124

10

Euroopan suurin järvi on Laatokka. Laatokalla sijaitsee kaksi suurtaortodoksista luostaria — Valamo ja Konevitsa.

Valamon luostari on Karjalan tasavallan kiinnostavimpia kohteita. Va-lamon perustamisvuotta ei tiedetä, mutta oletetaan että luostari on yli tuhatvuotta vanha. Valamo on moneen kertaan perustettu, tuhottu, perustettuuudestaan, häpäisty ja herätetty jälleen henkiin. Nykyään luostariin kuuluunoin 20 kivirakennusta, vanha laivatelakka, konepaja ja puutarha. Valamoon tottunut turisteihin, joita käy siellä sesongin aikana joka päivä sadottain.

Venäjän yksi vanhimmista luostareista, Konevitsan luostari, sijaitseeLaatokan Kononsaarella. Pyhittäjäisä Arsenij perusti Konevitsan luostarinv. 1393. Ennen sitä Konevitsan saari oli pakanallisena uhripaikkana. En-

simmäisen kerran luostarin rauha oli rikottu v. 1577, myöhemmin oli montasotaa ja vuosina 1594 ja 1610 ruotsalaiset hajottivat luostarin maantasalle.Sadan vuoden kuluttua, v. 1718 Pietari Suuren päätöksestä luostari oli ra-kennettu melkein uudelleen. Myöhemmin tulipalossa paloivat kaikki luos-tarin rakennukset ja taas luostarin veljestö ryhtyi rakennustöihin. V. 1766entiselle kivijalalle oli pystytetty tuomiokirkko puukupolineen ja tornineen

ja kirkkotapuli. Myöhemmin v. 1799 oli rakennettu uusi Jumalanäidin kirk-kokokonaisuus pappismunkki Silversterin piirustusten mukaan.

Kolmas Karjalan alueella sijaitsevistä kuuluisista luostareista on Solo-

vetskin luostari, joka sijaitseee Vienanmerellä 150 km päässä napapiiristä.Solovetskin saaret otettiin käyttöön jo muinaisaikoina. Solovetskin luostarion perustettu vuonna 1436. 1500-luvulla Solovetskin luostarista tuli suuriVenäjän ortodoksinen uskontokeskus. 1600-luvun loppupuolella on muodos-tunut luostarin arkkitehtooninen kokonaisuus. Luostarin alueella on säilynytMuinais- Venäjän ainutlaatuisia muistomerkkejä: Kristuksen kirkastuksenkatedraali (1558—1566), Pyhän Nikolaoksen kirkko (1577), Marian ilmes-tymispäivän kirkko (1596—1600), asuin- ja talousrakennuksia.

Vuonna 1920 Solovetskin luostari suljettiin. 1920—1930-luvut olivat

traagisia luostarin historiassa. Stalinin hallintokauden aikana saarella sijaitsi poliittisten vankien keskitysleiri. Vuonna 1967 saarelle perustettiin suojelu-aluemuseo, johon kuuluu lähes 170 arkeologian, historian ja arkkitehtuurinmuistomerkkiä.

Opettele uudet sanat:

мielenkiinto, seutu, turistireitti, nähtävyys, kisa, alueellinen keskus, histo-riallis-arkkitehtoninen, kansatieteellinen museo, perustaa, kirkko, talonpoi-kaistalo, aitta, talousrakennus, muinaiskulttuuri, muinaisaika, nähtävyys,


11/124

11

maailma, kylpylä, mineraalilähde, käsky, tasankoputous, porras, runoilija,huippu, luontopolku, vaikutelma, kansallispuisto, ainutlaatuinen, mielen-kiintoinen, veneilija, harvinainen, arvokas, lukuinen, rauhallinen, muisto-merkki, veneily, nauttia, hiljaisuus, luostari, pyhiinvaeltaja, eksotiikka, tai-

deaarre, perustamisvuosi, kivirakennus, laivatelakka, konepaja, puutarha, pyhittäjäisä, uhripaikka, hajottaa, päätös, tulipalo, kivijalka, tuomiokirkko,torni, kirkkotapuli, uskontokeskus, ainutlaatuinen, vanki, keskitysleiri, suojelualuemuseo.

Tehtävä.

Valitse teksistä matkailukohde ja laadi valokuvaesittely.

Teksti 4

KINNERMÄKI (КИНЕРМА)

Kinnermäki on vanha karjalaiskylä Karjalan tasavallan Prääsän piirinVieljärven seudulla. Paikalla tiedetään varmasti olleen astusta jo 1500-lu-

vulla. Alkuperäiselta väestöltään Kinnermäki kuuluu aunukselaisen livvi-koiden länsilevinneisyysalueeseen. Nyyksin kylän keskuksena on Smolens-kin jumalanäidin tsasouna 1700-luvulta, sen ympärillä 17 asutusrakennusta, joista vanhimmat on rakennettu 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Alkupe-räisinä säilyneine rakennuksineen Kinnermäki on Karjalan tasavallan kult-tuurihistoriallisia suojelukohteita.

Perinteinen karjalainen puuarkkitehtuuri on edelleenkin arvokasta, maail-manperintönä ja kultturimatkailun kohteena kansainvälisesti kiinnostavaa.Olisi suuri menetys, jos tämä kulttuuriperintö katoaisi. Karjalaisten kyliensuojelu ja elvyttäminen — aitous ja alkuperäsyys säilyttäen — on vaativa,mutta mahdollinen haaste.

VENEHJÄRVI (СУДНОЗЕРО)

Venehjärvi on Vienan Karjalan kauntimpia kyliä. Aivan muutamaa poik-keusta lukuun ottamatta kylässä asui vain Lesosia. Miltei jokaisen vienan-karjalasien Lesosen sukujuuret juontavat Venehjärveen.


12/124

12

Venehjärven rakenne poikkesi tavallisesta vienalaisesta kylästä. Siihenkuului keskuskylän lisäksi useita yksittäistaloja eli huuttoreita, jotka sijaitsi-vat saman järven rannalla ja jotka koettiin kylänosiksi.

Uhrijuhlat oli tapana viettää Vienan Karjalassa pakanollisilta ajoilta, ja ortodoksisuuden tulemisen jälkeen tämä ilmiö oli säilynyt. Venehjärve-läisten pokkouhrijuhlat olivat omintakeinen vastine luostarissa käymiselle:uhtuan seudun kylisssä oli nimettäin tapana, että apua Jumalalta etsivän olivietävä luostariin vasikka tai varsa. Vuokkiniemen kylistä oli pitkä matkaSolovetskin luostariin ja siksi alueelle kehittyi oma tapa: vasikka ja varsavaihtui pässiksi eli pokoksi. Uhripaikkana oli Venehjärvi. Tämä jokavuo-tinen praasniekka toimi myös norison tapaamistilaisuutena. Vuosittainen pokkouhrijuhlan vietto elvytettiin uudellen vuonna 1992.

PAANAJÄRVI (ПАНОЗЕРО)Paanajärvi on yksi arvokkaimmista Vienan runokylistä. Paanajärvi

sijaitsee noin 80 km päässä Jyskyjärveltä. Paanajärveltä Kostamukseen onnoin 180 km ja Vienan Kemiin 120 km.

Paanajärven karjalaiskylä kuuluu koko maailman kulttuuriaarteistoon.Se on Vienan Karjalan arkkitehtonisesti parhaiten säilynyt kyläkokonaisuus.

Paanajärven kyliä on kaksi: vanha ja uusi. Vanha Paanajärvi on hyvinsäilyttänyt vanhan karjalaiskylän ilmeensä. Vanhan Paanajärven taloista

osa on saaressa ja osa mantereella. Kylässä on asukkaita jäljellä noin 80,kaikki jo eläkeläisiä. Kylää halkoo ihmisten ja eläinten muovaama raitti, josta erkanee polkuja joenrantaan saunoille ja laitureille. Kuusikon suojassaon kulttuuritalona toiminut entinen kirkko. Iljan päivänä elokuun alussa vie-tetään Paanajärven praasniekkaa.

Uusi kylä, 1950-luvulla metsätyökeskuksen myötä syntynyt ja pääasias-sa valkovenäläisten asuttama «Pasolka» on pari kilometriä jokea ylöspäin.Vanhasta kylästä uuteen pääsee pitkospuiden polkua tai jokea myöten ve-neellä. Autolla pitää vähän kiertää. Kylässä on mm. kauppa, koulu ja kult-

tuuritalo. Uudessa kylässä asukkaita on noin 500. Pasolkasta on lossiyhteys joen toiselle puolelle, josta lähtee metsätie Kemi — Uhtua-tielle.

Paanajärven kylälle myönnettiin vuonna 2006 Europa Nostra -mitali. Seon korkein eurooppalainen kulttuuriperinteen säilyttämisestä saatava tun-nustus.

Tehtävä.

Kerro jostakin karjalaisesta kylästä ja laadi kolmipäiväinen turstimat-kaohjelma.


13/124

13

Teksti 5

NELJÄ PÄIVÄÄ IHMEELLISESSÄ KARJALASSA

Tutustu Kymenmatkat OY matkatoimiston tarjoamaan turistimat-kaan Karjalaan

Petroskoi — Kizhin saari — Martsialnye vody-parantola — Kivach ve-siputous — Ruskealan marmorilouhos (4 päivää/4 yötä)

Lähtöpäivä:Lähtö bussilla Helsingistä kohti upeaa Karjalaa.◆Saapuminen Petroskoihin. Majoittuminen hotelliin. Illallinen hotellin◆ravintolassa.

Ensimmäinen päivä perillä:Aamiainen.◆Kaupunkikiertoajelu. «Petroskoin historia» (Petroskoin perustajan◆Pietari Suuren muistopatsas, Leninin aukio: myöhäisklassismin tyyliin1700-luvulla rakennettu kuvernöörin palatsi, Tuntemattoman sotilaanhauta ja ikuinen tuli, Kirovin aukio — neljän teatterin aukio, Äänisen

rantakatu: avangardi veistosten ulkomuseo.Matka Kometa-kantosiipialuksella Kizhin saarelle, joka on aito Karja-◆lan helmi. Opastettu kävelykierros saarella. Tutustuminen kirkkoryh-mään, Pokrovskajan kirkon ikoneihin sekä talonpoikaistaloihin.Paluu Petroskoihin.◆Illallinen ravintolassa (karjalaista kansallisruokaa).◆Kansanmusiikkiesitys (kansansoittimia, lauluja ja tansseja).◆Vapaa-aikaa. Mahdollisuus lähteä kaupungille kävelylle ja nauttia iha-◆

nasta iltaruskosta Äänisellä.

Toinen päivä perillä:Aamiainen. Lähtö «Karjalan lumous»-matkalle.◆Lähtö Kivatchun vesiputoukselle, joka on Karjalan tunnettuimpia◆

luontonähtävyyksiä. Se on Euroopan korkeimpia tasankoseudun kos-kia. Sunujoen vedet putoavat 10,7 m korkeudelta.Matkalla käydään Kontupohjan kaupungissa. Siellä tehdään kierros,◆ jonka aikana tutustutaan uuteen jäähalliin ja urheilupalatsiin, upeaan


14/124

14

kulttuuripalatsiin urkuineen sekä Kontupohjan Jumalanäidin puukirk-koon (v. 1774).Paluu Petroskoihin.◆Illallinen ravintolassa (karjalaista kansanruokaa), Vapaa-aikaa tai li-◆

sämaksusta:* Aquatika — uimahalli ja kylpylä (uima-allas, perinteinen ja turkkilai-nen sauna, vesiliukumäki, poreallas, kuntosali).

* Terveyskeskus Welness-center (sauna, kuntosali, kampaamo, hieronta,kauneuskeskus, kynsienhoito, jalkojenhoito).

Kolmas päivä perillä:Aamiainen.◆Opastettu matka Vepsän volostiin, Soutjärveen. Matkalla pysähdym-◆

me Punaiseen männikköön (Krasny Bor), vainojen uhrien teloitus- paikkaan.Tutustuminen Soutjärven vepsän etnografiseen museoon, joka sijaitsee◆aidossa talonpojan talossa.Lounas — vepsäläistä kansallisruokaa, teetä ja karjalanpiirakoita. Pai-◆kallisen lauluja tanssiyhtyeen esitys.Vapaata aikaa tai lisämaksusta.◆

Paluupäivä:Aamiainen.◆Lähtö hotellista paluumatkalle.◆Ruskealan marmorilouhos (20 km Sortavalasta rajalle). Oppaan kans-◆sa käydään suurissa kaivostunneleissa, jotka on hakattu valkoiseen

marmoriin. Nähdään Marmorijärvi, jonka vesi näyttää hohtavan kirk-kaalta.

Matkan hinta 525 euroa/henkilö (Pohjola-hotelli).Hintaan sisältyy: Bussikuljetus Helsingistä (suomalainen auto mukana),

majoitus 2HH, opastus, ruokailut, liput ohjelman mukaan.Viisumi lisämaksusta: 42 eur/henkilö, ryhmäviisumi.

Ryhmän minimikoko 25 henkilöä.

Välityspalkkio matkatoimistoille 10 %.


15/124

15

Teksti 6

PAANAJÄRVEN KANSALLISPUISTON HISTORIAA

Paanajärvi oli 1760-luvulle saakka vienankarjalaisen väestön asuinalu-etta. Ensimmäinen suomalainen asutus syntyi Paanajärvelle vuonna 1769,

jolloin talonpoika nimeltään Henrik Törmänen osti kahden veljensä kanssaKallioniemen tilan karjalaisilta. Paanajärven asukasluku pysyi varsin pie-nenä vielä 1800-luvun alkupuolella, niin 1830-luvulla kylässä asui noin 60henkeä. 1830-luvulla sekä 1860-luvulla alueella koettiin useita katovuosia peräkkäin, jolloin nälkään ja tauteihin kuoli huomattava osa alueen asuk-kaista.

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Paanajärven seudun tärkeimpi-nä elinkeinoina olivat maanviljelys sekä kaupankäynti, jossa alueen asuk-kaat olivat asuessaan idän ja lännen rajamailla, luonnostaan taitavia. Vuo-sisadan vaihteessa alkoi alueella liikkua myös paljon matkailijoita. Etenkinkesäaikaan matkailu toi merkittävän lisäansiomahdollisuuden (lisätuloja) Paanajärven seudun asukkaille. Niin kesällä 1939 Paanajärvellä kävi nointoistatuhatta matkailijaa. Matkailijoiden luvussa oli tunnettuja suomalaisiatutkijoita ja kulttuurihenkilöitä, mm. Emil Wikström, Santeri Ivalo, IlmariKianto sekä taiteilija Akseli Gallen-Kallela.

1860-luvulla Paanajärvelle perustettiin kyläkaupat, kansakoulu sekäretkeilymaja. Läheisellä Tavajärvellä toimi samoihin aikoihin erakkomunk-kien perustama luostari, jonka munkit opettivat kyläläisille mm. luonnonmoninaiskäyttöä. Myös kanssakäyminen itään rikastutti alueen henkistäelämää huomattavasti.

Paanajärven seutu on kokenut viime vuosisadan aseelliset konfliktit var-sin ankarasti. Vuosina 1917—1918 alue oli punaisten ja valkoisten sekä hei-dän liittolaistensa saksalaisten, venäläisten ja englantilaisten taistelutanteree-

na. Sotatoimet tällä alueella käytiin myös Talvisodan ja Jatkosodan aikana.

Paanajärvi retkeilykohteenaKansallispuiston kauniit maisemat, rikas kasvi- ja eläinmaailma, mah-

dollisuus levätä alkuperäisessä hiljaisuudessa vetävät puoleensa turisteja,tiedemiehiä ja luonnonharrastelijoita.

Joka vuosi kansallispuistossa käy yli 2,5 tuhatta vierasta. Lähivuosi-na suunnitelmien mukaan turistimäärä nousee 6—8 tuhanteen henkilöön.Puistoon on jo rakennettu mökkejä, saunoja, laavuja, tulentekopaikkoja,


16/124

16

joissa on valmiiksi varattu polttopuut. Tätä nykyä puiston alueelle pääseeerikoisluvalla tarvittavan infrastruktuurin puutteen takia.

Paanajärven luonnonpuistoon pääsee Pääjärven taajaman kautta, josta puistoon on 80 kilometrin matka. Tie ylittää Olankajoen 6 kilometriä itäänPaanajärveltä. Joen ylityspaikalla on ensimmäinen pysäköimispaikka, jossaon muutama turistitalo, sauna sekä pieni talo puiston työntekijöitä varten.Autotie jatkuu Paanajärven itärajalle, missä saa vuokrata soutuveneitä taik-ka mennä mielenkiintoiselle moottoriveneristeilylle.

Paanajärven pohjoisrannikolla 13 kilometrin päässä sijaitsee luonnon- puiston tunnetuin paikka — Ruskeakallio. Muutama kilometri länteen päinMäntyjoen rannalla on toinen kiinnostava kohde — moniasteinen vesiputo-us Mäntykoski. Paanajärven itärannikolle tehdään noin 9 kilometrin pitui-nen Astervojärven luonnonpolku.

Pysäköimispaikalta, joka on Olankajoen sillan vieressä, autotie jatkuuitäänpäin joen rantaa pitkin entiseen Vartiolampi-kylään. Kylästä alkaa 5 ki-lometrin luontopolku puiston tunnetuimmalle vesiputoukselle — Kivakka-koskelle, jonka takana kohoaa 499 metriä korkea Kivakkatunturi. Autotieltävuorelle vie luontopolku.

Samalta tieltä alkaa luontopolku Karjalan korkeimmalle, 576 m korke-alle Nuorunen vuorelle. Talviaikaan vartijatalolta Nuoruselle vie moottori-kelkkatie, jota voi käyttää myös hiihtolatuna.

Paanajärveltä ja Olankajoelta kumiveneillä ja kanooteilla pääsee Pääjär-

velle ja järveä pitkin Nuorusenjoen joensuuhun, jonka lähellä on ajotie.

Pienet turistiryhmät voivat käydä muutaman päivän retkillä (yöpyminenteltoissa).

Teksti 7

PAANAJÄRVI

Yhden päivän retkiPääjärven taajama — Paanajärvi — Pääjärven taajama.

Retken tyyppi: veneretki.Retken kestoaika — 1 päivä.◆Reitin pituus — 24 kilometriä.◆


17/124

17

Turistiryhmän koko — 25 henkilöä.◆Reitti käynnissä — kesäkuusta — syyskuuhun.◆

Reitti kulkee Paanajärven rannikkoa pitkin Olanka-joen alkulähteestäalkaen idästä länteen. Mäntykosken joensuussa reitti kääntyy ja kulkee ete-

lärannikkoa myöten paluusuuntaan.Majoituspaikan hinta: — 725 ruplaa (retken kulut ja ryhmän kuljetus Louhelta puiston bussilla); — 105 ruplaa (saapuminen omalla autolla).

Neljän päivän reitti: Pääjärven taajama — Paanajärvi — Kivakkakos-ken vesiputous — «Asteronjärvi»-polku — Kivakkavuori — Pääjärven taajama.

Retken tyyppi: veneretki ja patikointi.

Retken kestoaika — 4 päivää.◆Reitin pituus — 90 kilometriä◆Turistiryhmän koko — 10 henkilöä.◆Reitti käynnissä — kesäkuusta- syyskuuhun.◆

Reitti koostuu 4 vaiheesta.Ensimmäinen vaihe: Venereitti 25-paikkaisessa moottoriveneessä. Reitti

kulkee Paanajärven rannikkoa pitkin Olanka-joen alkulähteestä alkaen idäs-tä länteen. Mäntykosken joensuussa reitti kääntyy ja kulkee etelärannikkoa

myöten paluusuuntaan.Toinen vaihe: Patikointireitti alkaa entisestä Vartilampi taajamasta,

josta avautuu näköala Kivakka-kulttivuorelle. Reitin kuluessa voi tähystäänäillä alueilla asuneiden ihmisten elintoiminnan jälkiä, ja myöskin asustavi-en eläimien merkkejä. Reitin päämäärä on Kivakkakoski — toiseksi suurinKarjalan vesiputouksista (Kivatchun jälkeen).

Kolmas vaihe alkaa kahden järven — Ylä Neris ja Ala Neris — välistä.Järvet sijaitsevat neljän kilometrin päässä pohjoiseen päin Olanka joesta.

Reitin aikana tutustutaan järvien ja jokien vesistöön ja saadaan tietoja alu-een geologisesta historiasta.Neljäs vaihe alkaa tien vierellä ja johtaa Kivakkavuorelle — se on kol-

mas Karjalan vuorista suuruudeltaan. Menneisyydessä vuori oli paikka-kuntalaisten palvonnan kohteena. Nykyään vuorella on hyvin säilynyt lapin pyhättö.

Tämän historiallisen muistomerkin lisäksi voi nähdä kukkuloiden vyö-hykkeitä, mikä ei ole ominaista Karjalalle. Vuorelta avautuu upea näköalaKarjalan korkeimmalle vuorelle Nuoruselle ja Pääjärvelle.


18/124

18

Majoituspaikan hinta: — 992 ruplaa (retken kulut ja ryhmän kuljetus Louhelta puiston bussilla), — 372 ruplaa (saapuminen omalla autolla).Reittien päätarkoituksena on tutustua: — Paanajärveen — yhteen maailman syvimmistä pienistä järvistä. — Paanajärven laaksoon ja siihen laskevien jokien lintuja eläinmaail-

maan. — rannikkoseudun terasseihin, jotka otettiin käyttöön ennen muinoin ja

joilla on muinaisasutusten jälkiä. — hiekka- ja somerorantojen lääkekasveihin. — ainutlaatuisiin historian- ja luonnonmuistomerkkeihin.

Majoitus: toivomuksien mukaan telttoihin tai mökkeihin. Tulentekopai-

kat, WC, polttopuut, roskalaatikko ja sauna ovat majoitustalojen ja telttojenläheisyydessä.

Majoituspaikasta sovitaan Puiston Inforakennuksessa ennen retkelle läh-töä. Samalla rekisteröidään retkelle lähtevä ryhmä ja tutustutaan puistossakäyttäytymissääntöihin.

Lapsille hankitaan oma majoituspaikka. Lapsen valvonta retken aikanaon heidän vanhempiensa vastuulla.

Majoituspaikalla on nuotiotarvikkeita (pakit, teepannut, kirveet). Op- paalla mukana ensiapuvälineet. Reitin päätyttyä on mahdollisuus kalastaa.Kalastuslupa hankitaan puiston Inforakennuksesta.

Matkatoimisto Rukapalvelu. Patikkaretki Paanajärven kansallis-puistossa (3 päivää)

1. päivä7.00Ryhmä saapuu Rukapalvelun Safaritalolle, jossa oppaan johdolla tarkas-

tetaan varusteet retkeä varten. Autokuljetus rajalle Kuusamo-Suoperä raja-asemalle, rajamuodollisuudet. Rajan ylittämisen jälkeen matka jatkuu au-tokuljetuksella Pääjärvelle, jossa tutustutaan Paanajärven kansallispuistonopastuskeskukseen.

Lounas Pääjärvellä paikallisessa baarissa. Lounaan jälkeen kuljetus

Paanajärven kansallispuiston rajalle.Patikoidaan neitseellisessä Paanajärven kansallispuistossa kohti Nuoru-

nen-tunturia. Majoittuminen Siikajärvellä teltoissa. Patikoitava matka onyhteensä n. 6 kilometriä.


19/124

19

Illallinen.

2. päivä7.00Leiriaamiainen. Aamiaisen jälkeen toisena päivänä tarvittavat varusteet

pakataan päiväreppuun.Päiväretki Nuoruselle. Huipulla ihastellaan maisemia. Suomen puolelta

näkyvät mm. Kuntivaara ja Ruka. Nuorusella on vietetty mm. juhannusjuh-lia vanhan Suomen aikaan.

Päivän patikkamatkan aikana opas valmistaa retkilounaan. Patikoitavamatka on yhteensä 24 km, reitti vaatii hyvää peruskuntoa.

Päivän retkeä muistellaan nuotion äärellä, oppaan valmistaessa illallista.

3. päivä7.00Aamiainen leirissä. Aamiaisen jälkeen patikoidaan takaisin autolle

(6 km). Autokuljetus Paanajärven itäpäähän, lähelle vanhaa Suomen rajaa.Lähdetään ikimuistoiselle laivaristeilylle Paanajärvelle (4—5 h).

Paanajärvellä on järjestetty laivaristeilyjä jo ennen sotaa. Matkalla näh-dään vanhoja kyliä sekä Ruskeakallio (60 m pystyjyrkkä kallioseinämä) jaMäntykoski. Mäntykosken kauniissa ja historiallisissa maisemissa nautitaanretkieväät. Mäntykoskelta voidaan ihastella Suomen puolen vaaroja.

Evästauon jälkeen risteily jatkuu takaisin Paanajärven itäpäähän.Risteilyn jälkeen paluumatka kohti Suomea. Paluumatkalla kyläkierros

Pääjärvellä, missä on mahdollisuus matkamuisto-ostoksiin.Saapuminen Suomeen illalla noin klo 20.00.

Hinta: 580 €/hlö + ryhmäviisumi 65 €/hlö.Varusteet: Rukapalvelu järjestää mukaan sadevarusteet, teltat, makuu-

pussit ja alustat. Jokaisen on otettava mukaan oma rinkka ja vaelluskengät.

Olet lähdössä viikon retkelle. Mieti onko pakko ottaa mukaan kaikki allaluetellut tavarat? Mitkä niistä jätät ottamatta? Mitä sinun mielestäsi puut-tuu? М issä järjestyksessä pakkaat tavarat rinkkaan?

VARUSTELISTA VAELTAMAAN LÄHTEVILLE

Varustelista on laadittu noin viikon mittaista vaellusta varten.Päälle:


20/124

20

— retkeilytakki (tuulenpitävä, nopeasti kuivuva, vettähylkivä, paljontaskuja),

— retkeilyhousut (mieluiten samat ominaisuudet kuin takissa), — paita,

— vaelluskengät tai kumisaappaat, — ohuet sukat ja villasukat, — päähine, — puukko, — kartta ja kompassi.Rinkkaan: — teltta, — makuupussi ja makuualusta, — retkikirves- ja saha,

— keitin, kattilat, purkinavaaja ja polttonestettä, — ruokailuvälineet, — tulitikut, — irtoremmejä, — kevyttä retkijuomaa (pussiruuat), — tiskiharja ja -ainetta, — alumiinifoliota (pussiruuat), — muovipusseja,

— henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet, pyyhe, — Talouspaperia, sääskimyrkkyä, — ensiapuvälineet (ideal + side, särkylääkettä, laastaria, ihovoidetta, si-

deharsoa, pienet sakset), — neula ja lankaa, — t-paitoja 2—3 kappaletta, — poolopaitoja, — alushousuja (sekä lyhyitä että pitkiä), — lämpöasu tai verryttelypuku, — villapaita ja villasukat, — sukkia, — korjaus- ja paikkausvälineet (kumipaikkoja, urheilijan teippiä, link-

kuveitsi, rautalankaa ja pikaliimaa), — lenkkitossut tai vastaavat kevyemmät vaihtokengät, — sadeasu sekä käsineet, — kamera, filmiä, kiikari, taskulamppu.


21/124

21

Käännöstehtävä.

Год от года растет количество туристов, желающих посетить Ка- релию и познакомиться с этим красивым краем. В 2007 году Карелию посетило около 2 млн туристов. Большая часть туристов приезжает

в Карелию из Москвы, Петербурга и южных городов России, а также из-за границы — Германии, Англии, Франции и Скандинавии.

Туристов привлекают белые ночи, обширные леса, многочислен-ные озера и реки, а также почти нетронутая природа Карелии.

В Карелии находится большое количество известных во всем мире достопримечательностей.

В Петрозаводске начинается туристический маршрут на остров

Кижи, на котором находится историко-архитектурный и этнографиче-ский музей. На небольшом острове туристы могут увидеть крестьян-ские дома, амбары, часовни и другие хозяйственные постройки. На этом же острове находится и самая известная достопримечательность Карелии — 22-главая Преображенская церковь.

Недалеко от Петрозаводска находится также первый российский курорт Марциальные воды, основанный в 1721 году по указу Петра I.Петр I посетил курорт 4 раза. Сохранилась церковь Святого Петра, по-строенная по чертежам Петра I.

В Карелии находится также водопад Кивач, который является вто-

рым по величине равнинным водопадом Европы. Его высота 10,4 ме-тра. Свою известность водопад Кивач приобрел после того, как тут по-бывал известный русский поэт Гавриил Державин.

В 1931 году был основан первый заповедник Карелии — заповед-ник Кивач.

Кроме заповедника Кивач, на территории Карелии находятся такие известные государственные заповедники, как Паанаярви и Водлозер-ский.

Государственный заповедник Паанаярви находится на северо-за-

паде республики в Лоухском районе. Он основан в 1992 году. Площадь заповедника около 104 тыс. га.

Водлозерский заповедник является самым большим национальным парком Европы. Его площадь 470 тыс. га. Он находится на территории Карелии и Архангельской области.

На территории заповедника туристы могут собирать ягоды, грибы, рыбачить, охотиться, кататься на лодке. Они могут участвовать в во-дном или мотосафари. В заповедник обычно приезжают те, кто желает отдохнуть в тиши природы.


22/124

22

Teksti 8

KARJALA: TIEDÄTKÖ, ETTÄ

Missään Venäjällä, paitsi Karjalassa, ei ole olemassa valtavia moniku-◆ polisia puukirkkoja (esim. Kiži).Missään Venäjällä, paitsi Karjalassa, ei ole olemassa mahtavia saareil-◆la sijaitsevia ortodoksisia luostareita (Valamon, Konevitsan sekä Solo-vetskin luostarit).Missään Venäjällä, paitsi pienessä Karjalassa, ei asunut eri aikoina◆

niin monta ortodoksista pyhimystä neliökilometriä kohti — noin 30 pyhäksi julistettua ja yhtä paljon julistettomia.Tiedättekö te, että ihmiset asuivat Karjalan alueella jo 5 tuhatta vuot-◆ta ennen Kristuksen syntymää (esim. Mashezero-kylä, 25 km Petros-koista).Tiedättekö te, että Karjalassa, Girvas-kylän lähettyvillä, on planeet-◆tamme yksi vanhimmista muinaisten tulivuorien aukoista (se on noin2,5 miljardia vuotta vanha).Tiedättekö te, että Karjalassa, Zaonežjen niemellä, oli tallennettu ja◆dokumentoitu kaikki tärkeimmät muinaisvenäläiset tarinat. Myös

Karjalassa on tallennettu ainutlaatuinen karjalais-suomalainen eepos

Kalevala.Karjalasta on löydetty poikkeuksellisen harvinaisia kalliopiirroksia◆(Belomorskin piiri, Besov nos sekä Zalavruga; uusia petroglyfeja, Peri Nos, on löydetty Äänisen rannalta).Karjala on valtava puhtaan makean veden vesistöalue.◆Karjalan rakennuspuu on parempaa laatua Arkangelin ja Vologdan◆alueiden rakennuspuihin verrattuna.Karjalaista hunajaa pidetään parhaimpana lääkkeenä, joka voi pysäyt-◆tää jopa syöpäsolujen kehittymisen; 80 % karjalaisista hunajakasveista

ovat lääkekasveja.

Karjala on taikamaa. Muinaisaikoina Euroopassa pelättiin suomalaisia,koska niiden keskuudessa oli paljon voimakkaita velhoja… Suomalaisetvuorostaan pelkäsivät samasta syystä karjalaisia ja vepsäläisiä ja ne — saa-melaisia. Kun näille seuduille alkoi tulla ortodoksimunkkeja, saamelaisetsiirsivät pohjoiseen. Munkit muuttivat karjalaisiin metsiin paeten kuuluisuu-desta ja oppilaistaan ja kaivaten rauhaa. Mutta he eivät voineet olla opetta-matta pakanallisille paikallisille asukkaille kristillisen moraalin normeja.


23/124

23

Heidän oppilaansa perustivat vuorostaan omia luostareita. Laskettiin, ettäAleksanteri Svirskin oppilaat ja oppilaiden oppilaat perustivat yhtä paljonluostareita kuin pyhän Sergi Radonezskin oppilaat.

Karjala on sankarien maa. Näin kävi, että kaikissa sodissa, jotka pidet-tiin Karjalan alueella, paikalliset asukkaat melkein koskaan eivät antautu-neet sotavangeiksi. Erittäin verinen oli ranskalaisen De la Gagdin johtamaruotsalaisten ristiretki vuonna 1580. Melkein 80 % taloista tuhoutui tulipa-loissa, tuhansia asukkaita oli tapettu. Niinpä oli ammuttu 80 valamolaistamunkkia; Korela-linnoituksen (Priozersk) 1500 puolustajasta jäi eloon vain100 henkeä, mm. arkkipiispa Silvester ja voivodi Pushkin. On surullista,että harva Karjalan asukas tuntee Silvesterin nimeä. Kauhean maahanhyök-käyksen tuloksena oli Karjalan humanitarinen katastrofi — tuhannet asuk-

kaat saivat surmansa, useat pakenivat Tverin ja Valdain alueille venäläisentsaarin suojaan.

Teksti 9

LUOSTARIT: VALAMO, KONEVITSA, SOLOVETSKI

Laatokan ValamoValamon luostari on Karjalan ortodoksisista luostareista ensimmäinen.

Perimätietojen mukaan luostari oli perustettu 1100-luvun puolivälissä, kunkreikkalainen munkki Sergei asettui asumaan Valamoon. Hän sai myöhem-min seuraajakseen munkki Hermanin, joka oli kristinuskoon kääntynyt karjalainen. Pyhittäjä Sergein kuoltua valtaosa hänen seuraajistaan oli karjalai-sia, mutta 1400-luvulla luostariin alkoi tulla myös yhä enemmän venäläisiä

munkkeja, mihin osiltaan vaikutti luostarin kasvanut maine.Valamo syntyi pienenä erakkoluostarina, mutta kehittyi nopeasti lähetys-

työn keskukseksi. Sieltä lähetyssaarnaajat lähtivät saarnaamaan eri puolilleKarjalaa, usein kansankielellä, koska suuri osa munkeista oli karjalaisia.Kristinuskon juurtumisessa Karjalaan Valamon luostarilla on hyvin suurimerkitys.

Valamon luostaria voidaan pitää myös monien Karjalan luostarien «äiti-nä», koska monet munkit, jotka myöhemmin perustivat Karjalaan luostarei-ta, kilvoittelivat Valamossa. Näihin munkkeihin kuuluu 1300-luvulla elänyt


24/124

24

Kornili, joka myöhemmin perusti Äänisjärvelle Paleostrovin luostarin, jossa puolestaan 1400-luvulla kilvoitteli munkki Savvati, joka perusti Solovetskinluostarin. Myös Aleksanteri Syväriläinen ja Arseni Konevitsalainen kilvoit-telivat luostarissa.

Luostari kasvoi ja vaurastui 1570-luvulla alkaneeseen sotaan asti, jolloinse omisti yli 200 taloa nykyiseen Pohjois-Karjalaan asti. Pitkän vihan aika-na alkoivat luostarin vaikeudet. 50 vuoden aikana ruotsalaiset hyökkäsivätkahdesti luostariin, vuonna 1611 Valamo tuhottiin maan tasalle ja sotilaatveivät mukanaan koko luostarin omaisuuden. Veljestö pakeni Tihvinään jalopulta autioon Vasilin luostariin Vanhaan Laatokkaan. Valamon saaristohiljeni yli sadaksi vuodeksi. 1710-luvun alkuun asti siellä oli vain muutamiatalonpoikaistaloja.

Valamon luostaria alettiin jälleenrakentaa isonvihan aikana Pietari Suu-ren luvalla. Vuodesta 1781 luostaria johti igumeni Nazarin. Tästä alkoi luos-tarin laajamittainen rakentaminen ja vahvistuminen. Noihin aikoihin luos-tarissa oli jo kuutisenkymmentä munkkia.

1700-luvun lopussa valmistui Valamon uusi kivinen pääkirkko ja luosta-rin toiminta vilkastui. Tämän jälkeen valmistuivat ensimmäiset skiitat sekämajatalo, sairaala ja uudet asuintilat. Luostarin nopeaan voimistumiseenvaikutti Pietrin läheisyys ja sieltä saapuvat pyhiinvaeltajat. Myös Aleksan-teri I vieraili luostarissa vuonna 1819 ja avusti luostaria.

Igumeni Damaskin tuli luostarin johtoon vuonna 1839 ja hänen aikanaanluostari saavutti suurimman laajuutensa. Igumeni Damaskinin aikana alet-tiin suunnitella luostarille uutta pääkirkkoa. Sen rakentaminen kuitenkinkesti ja se valmistui Damaskinin jo kuoltua vuonna 1896.

Luostarin veljestön määrä kasvoi ensimmäiseen maailmansotaan saakka ja vuonna 1913 luostarissa oli 359 munkkia ja 562 noviisia.

Konevitsa

Legendaarisen Vanhan Valamon munkkiluostarin lisäksi Laatokalla sijaitsee toinenkin luostari, Konevitsa. Pyhittäjäisä Arseni perusti Konevitsanluostarin v. 1393. Novgorodista kotoisin oleva pappismunkki Arseni eli kol-misen vuotta Kreikassa Athos-vuorten luostarissa. Lähtiessään Athokseltahän sai luostarin igumenilta lahjaksi Jumalanäidin ikonin, jota nykyään ni-mitetään Konevitsan Jumalanäidin ikoniksi. Perimätieto kertoo, että hänetoli lähetetty pohjoiseen etsimään paikkaa, mihin voisi perustaa luostarin.

Kertomusten mukaan Arseni oli käynyt kahdesti Konon (Konevitsan)saarella eikä ihastunut siihen. Mutta sen jälkeen, kun kovan myrskyn aikana


25/124

25

hänen veneensä ajautui saarelle kolmannen kerran, Pyhittäjäisä tuli päätök-seen, että Jumala on osoittanut hänelle tämän paikan luostarin rakentamistavarten. Arseni rantautui saarelle ja pystytti puisen ristin kummulle, jokanykyään tunnetaan Pyhänä Vuorena.

Konevitsan saari oli vanha karjalainen pakanallinen uhripaikka. Kuu-luisin uhripaikoista oli valtava hevosen päätä muistuttava kivi, Hevoskivi(ven. konj kamenj). Tarinan mukaan pyhittäjä Arseni nousi tälle kivelle jatoimitti rituaalin, jonka päätteeksi vihmoi vanhan uhripaikan pyhitetyllävedellä — silloin kivestä irtosivat siinä asuneet pahat henget; ne lensivätvariksina mantereelle, lahteen, jota on siitä lähtien kutsuttu Sortanlahdeksi(ven. Tsort = piru). Muistoksi tästä tapahtumasta on kiven päälle rakennettu pieni rukoushuone, tsasouna.

Konevitsan saari sijaitsee Laatokan läntisellä puolella, Käkisalmen lähet-

tyvillä, noin seitsemän kilometrin päässä mantereelta. Saari on pieni, vainviitisen kilometriä pitkä, mutta erittäin kaunis ja luonnonvarainen. Siinä onmetsiä, niittyjä ja pieniä suolampia. Saarella pesii harvinaisia lintuja, joskusLaatokan aallokossa voi vilahtaa uteliaan norpan pää.

Kaikki ortodoksiluostarit pyrkivät omavaraisuuteen, eikä Konevitsa-kaan siinä suhteessa ollut poikkeus. Kesällä viljeltiin ahkerasti vihanneksiatalven varalle, pomitttiin marjoja ja sieniä, omien lehmien maidosta tehtiinrahkaa, leipomossa leivottiin leivät. Vain välttämätön ostettiin kaupungistatai mantereella sijaitsevasta kyläkaupasta.

Konevitsan historia on värikäs, niin kuin useimpien venäläisten luosta-rien. Vuosisatojen aikana Konevitsan luostari koki monia mullistuksia ja oliusein Ruotsin ja Novgorodin välisten sotien jaloissa. Pähkinäsaaren rauhas-sa v. 1323 alue oli alistettu Novgorodin arkkipiispan alaisuuteen ja luostarikukoisti. Keskiajalla Konevitsa oli yksi Venäjän suurista ortodoksisista kult-tuurikeskuksista, jonka vaikutus Karjalaan oli huomattava.

Seuraavien vuosisatojen aikana luostari koki niin nousuja kuin laskuja.Venäjän vallankumouksen seurauksena Konevitsasta, kuten Vanhasta Va-

lamostakin, tuli Suomelle kuuluva luostari. Vuonna 1944 munkit jättivätsaarensa ja päätyivät Keiteleelle, jonka Hiekka-nimiselle tilalle perustivatuuden vaatimattoman luostarin. Konevitsan kallisarvoinen ihmeitä tekeväikoni, «Konevitsan Jumalanäiti», kulkeutui Suomeen munkkien mukana, janykyisin se on Uudessa Valamossa.

Nyt luostari on herännyt jälleen eloon. Konevitsan jälleenrakentaminen ja kunnostus tapahtuu talkoolaisten voimin. Talkoolaisia (heitä voi luosta-rissa olla pari-kolmesataa, palkkanaan ruoka ja majoitus) saapuu sinne eri puolilta Venäjää joskus ulkomailtakin.


26/124

26

Veljestöä on luostarissa nykyisin kolmisenkymmentä. Luostarin lisäksisaarella on vain muutama rakennus. Siviilejä ei Konevitsan saarella asu.

Pääkirkon lisäksi luostarilla on kaksi skiittaa, sivukirkkoa — Konevit-san skiitta ja Kasanin Jumalanäidille pyhitetty skiitta. Pääkirkkoa ympäröivenäläisille luostarille ominainen neliömäinen rakennus, kehä. Kehällä asuuveljestö, siellä on myös nykyisen igumenin asuinpaikka, kirjasto, kaksi ruo-kasalia (toinen veljestölle ja toinen pyhiinvaeltajille ja talkoolaisille), keittiö,varastot, puuverstas ja leipomo. Kehän yhdessä kulmassa on Arseni Kone-vitsalaisen pieni temppeli.

Luostarin vieraille, pyhiinvaeltajille, on kaksi rakennusta. Majoitustilatovat vaatimattomat, sähköäkin on vain nelisen tuntia päivässä. Kummassa-kaan rakennuksessa ei ole lämmitystä, joten ulkopuoliset voivat yöpyä saa-rella vain kesällä. Kesäisin saarella toimii pieni kahvila.

Jumalanpalvelujen lisäksi luostarin vieraat voivat nauttia heille järjes-tetyistä konserteista, käydä ostoksilla luostarin matkamuistomyymälässä,istuskella kahvilassa, samoilla metsissä ja niityillä ja tietysti tutustua tsasou-niin ja skiittoihin. Iltaisin voi mennä rannalle ja sytyttää nuotion sille mää-rätylle paikalle ja ihailla auringonlaskua, joka on uskomattoman kaunis.

Kaiken kaikkiaan Konevitsan luostari on kuin matka menneisyyteen,maailmaan, jota länsimainen ihminen harvoin pääsee kokemaan.

Solovetskin luostariVuonna 1436 perustettu Solovetskin luostari on äärimmäisen kiinnos-

tava Karjalan matkailukohde. Solovetskin saaret sijaitsevat Vienanmerellä,150 km päässä napapiiristä. Loistokaudella se on ollut Venäjän rikkain luos-tari. Sen iso ruokasali oli aikansa suurin Venäjällä ja on edelleenkin kakkos-tilalla heti Moskovan Kremlin jälkeen.

Vuonna 1485 vanha luostari oli tuhoutunut tulipalossa. Kun luostariarakennettiin uudelleen, tarvittiin saarella paljon työväkeä. Luostari elpyinopeasti, sillä se sai paljon lahjoituksia rikkailta pajareilta ja luostarilla oli

myös monenlaista liiketoimintaa. Luostari omisti laajoja maa-alueita, joillaasuvat alustalaiset harjoittivat maanviljelystä, kalastusta ja käsiteollisuutta.Tuottoisa tulonlähde oli suolakauppa, suolaa kuivattiin merivedestä ja sitävietiin suuret määrät Venäjälle.

Luostarin elämä oli hyvin askeettista, minkkiveljet noudattivat ankaraaruokavaliota, he söivät vain viljatuotteita, kasviksia ja kalaa. Мutta työväkitarvitsi vahvempaa ruokaa, lihaa ja myös maitotuotteita. Saarelle hankittiinkotieläimiä, nautaa, lampaita ja hevosia, joiden voimaa tarvittiin raskaidenkuormien kuljettamiseen. Eläimet sijoitettiin läheiselle pikkusaarelle.


27/124

27

Luostarielämä tarjosi naimattomille miehille työtä ja toimeentulon. Mo-net nuoret liittyivät hengelliseen veljestöön ja sille oli maalliset perusteet —luostariin sitoutuminen vapautti heidät pitkästä sotapalveluksesta.

1500-luvun puolivälissä vakituisia munkkiveljiä oli jo kolmisensataa ja paikallista työväkeä saarella oli joskus jopa toistatuhatta. Mahtava luosta-ri vaikutti monin tavoin lähiseuduilla asuvan karjalaisen väestön elämäänetenkin Vienan Karjalassa ja siten levitti Venäjän vaikutusta Karjalaan.

Neuvostovallan aikana Solovetskin saarille oli perustettu ensimmäinenkeskitysleiri (1923). Kaukana Kremlistä, Solovetskin korkeimmalla kohdal-la, Sekirnaja vuorella on vanha sivukirkko eli skiitta, joka oli vankileiriensaariston pahin kidutuskammio.

Sekirnaja vuorelta avautuu hieno maisema Solovetskin saarelle, järvelle ja kauas Vienanmeren horisonttiin. Monet naapurisaaret ovat myös mielen-

kiintoisia. Suurelta Jänissaarelta voi nähdä 13 labyrinttiä, pieni Jänissaarion suljettu luonnonsuojelualue — se tunnetaan erinoimaisena lintusaarena.Ja legendaariset maitovalaat ovat monien mielestä saariryhmän tärkein näh-tävyys.

Vuonna 1967 saarelle perustettiin suojelualuemuseo, johon kuuluu lähes170 arkeologian, historian ja arkkitehtuurin muistomerkkiä.

Teksti 10

LUOSTARIT (turistimatkojen ohjelmia)

Ohjelmaehdotuksia ryhmille. Vanha Valamo ja Konevitsa.

Luostareihin järjestetään Laatokan rantakaupungeista retkiä laivoilla.

Sortavalasta Valamolle pääsee Valamon luostarin omistamilla aluksilla (m/sIgumen Damaskin, m/s Valaam ja kantosiipialus Serafim). Matkatoimistotsaavat tilata aluksen heille sopivaksi ajaksi. Saarella retkiohjelmasta huoleh-tivat luostareiden omat palveluorganisaatiot.

Matkaohjelma Sortavala — Valamo 1 päiväMatkatoimisto Karjala

Ryhmän koko vähintään 40 henkilöä.


28/124

28

Kuljetus: Igumen Damaskin m/s — 45 euroa,Kantosiipialuksella — 48 euroa.

Tutustuminen pääluostariin, mm. Vapahtajan Kirkastumisen kirkkoon,

Veljeshautausmaahan, tšasounaan (rukoushuone), talousrakennuksiin, Pie-tarin ja Paavalin kirkossa sijaitsevaan ikonikokoelmaan ja Iguminien hau-tausmaahan. Iltapäivällä laivalla pääluostarista Niikkananlahteen, Ylös-nousemuksen skiitta, Getsemanen skiitta, Öljymäki, kirkkolaulukonserttiYlösnousemuksen skiitan kirkossa ja lounas sen trapezassa.

Lähtö Sortavalaan.

Matkaohjelma Sortavala — Valamo — Konevitsa — Priozersk (Kä-kisalmi) (2 päivää)

Ryhmän koko vähintään 40 henkilöä.Kuljetus: Igumen Damaskin m/s — 153 eur/hlö.

1. päiväLaivalla Valamoon, majoittuminen luostarin hotelliin, tutustuminen pää-

luostariin, mm. Vapahtajan Kirkastumisen kirkkoon, Veljeshautausmaahan,tšasounaan (rukoushuone), talousrakennuksiin, Pietarin ja Paavalin kirkossa

sijaitsevaan ikonikokoelmaan ja Iguminien hautausmaahan. Illallinen luos-tarin trapezassa.

2. päiväAamiainen luostarin trapezassa, laivalla pääluostarista Niikkananlah-

teen, Ylösnousemuksen skiitta, Getsemanen skiitta, Öljymäki, kirkkolaulu-konsertti Ylösnousemuksen skiitan kirkossa ja lounas sen trapezassa. Lai-valla Konevitsaan, tutustuminen pääkirkkoon, munkkien kelja-asumuksiin,

Ylösnousemuksen tšasounaan ja Kasanin Jumalanäidille pyhitettyyn skiit-taan. Laivalla Priozerskiin.

Luostarinkäyntien aikana naiset pukeutuvat hameisiin, pään pitää ollakatettu, olkapäät eivät saa olla paljaina. Miehet eivät saa tulla luostarialueel-le urheiluvaatteissa.

Matkaohjelma Laatokan Valamo (3 päivää)Lähtöpaikka: Joensuun linja-autoasema.


29/124

29

Lähdöt: 14—16.5. (pe-su), majoitus Talvihotellissa.23—25.7. (pe-su), majoitus LuostarihotellissaHinta: 250 eur (Luostarihotelli) ja 240 eur (Talvihotelli)

kuljetukset Joensuu — Sortavala — Joensuu,◆laivamatkat Sortavala — Valamo — Sortavala,◆majoittuminen hotellissa 2 yötä (2-hh),◆2 illallista ja 2 aamiaista pyhiinvaeltajien ruokalassa,◆opastettu kierros pääluostarissa ja sen ympäristössä, Kristuksen Kir-◆kastumisen kirkko, ylä- ja alakirkko, veljestön hautausmaa,opastettu kävelyretki Pyhän Nikolaoksen skiitalle,◆laivamatka Niikkanan lahdelle, jossa opastetut kierrokset Jerusalemin◆ ja Getsemanen skiitoilla, Öljymäellä ja Igumenien lammilla, jossa Ko-nevitsan Jumalanäidin skiitta,

Valamon podvorin kuoron konsertti,◆opastettu kierros Sortavalassa,◆matkanjohtaja Suomesta.◆

Muut kustannukset: ryhmäviisumi: 42 eur/hlö, retki Pyhityssaarelle 20eur/hlö, johon sisältyy edestakaiset laivamatkat ja opastus skiitalla ja luo-lassa.

Valamon hotellit. Luostarihotelli sijaitsee pääluostarissa, sen ulkoneli-össä, toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Hotellissa on 19 kahden hengenhuonetta, joissa kaksi vuodetta, vaatekaappi, pöytä ja tuoli. WC- ja suihku-tilat ovat käytävällä. Hotelli remontoitiin vuonna 2003. Se on siisti ja rauhal-linen majoituspaikka. Hotellissa ei ole hissiä.

Talvihotelli sijaitsee pääluostarin vieressä, rakennuksessa, jossa aikoi-naan oli Valamon kuuluisa hotelli. Tänään rakennuksessa toimii saaren

koulu, harrastuskeskus, pyhiinvaeltajien majoitustiloja ja saaren asukkaidenasuntoja. Rakennus on siirtynyt luostarin omistukseen, mutta parhaillaanon menossa siirtymävaihe ja taloa ei ole remontoitu. Talvihotellissa on tehty

kevyt remontti vuonna 2003. Hotellissa on 2—4 hengen huoneita, joissa onvuoteet, pöytä ja tuolit. WC- ja suihkutilat ovat käytävällä. Hotellissa ei olehissiä.

1. päiväKlo 7.00 lähtö Joensuusta, linja-auto asemalta (rautatieaseman vieressä).Klo 8.00 Niirala-Värtsilän raja-asema, jossa rajamuodollisuudet. Siir-

rytään Venäjän aikaan eli tunti eteenpäin. Rajanylitysten jälkeen pidetäänkahvitauko Värtsilässä.


30/124

30

Klo 12.00—13.00 tulo Sortavalaan. Kaupunkikierros Sortavalassa.Klo 13.00 lähtö kantosiipialuksella Valamoon, jonne tulo klo 14.00.Satamassa tavarat laitetaan pikkubussiin, joka kuljettaa ne hotelliin.

Matkustajat kävelevät hotelliin. Majoittuminen.Klo 15.00 opastettu kierros pääluostarissa, jonka aikana käydään Kris-

tuksen Kirkastumisen kirkossa (ylä- ja alakirkko) ja veljestön hautausmaal-la. Päivällinen luostarin trapezassa. Iltapalvelu pääkirkossa 17.00—21.00.

2. päiväAamupalvelu ja liturgia pääkirkossa 5.00—9.30. Aamiainen. Kävely Py-

hän Nikolaoksen skiitalle, jossa opastettu kierros. Paluu pääluostariin. Va-lamon podvorin kuoron konsertti. Aamupäivä vapaata. Mahdollisuus tehdäretki Pyhityssaarelle.

Iltapäivällä retki Niikkanan lahdelle, jossa opastettu kierros Jerusalemin ja Getsemanen skiitoilla sekä Öljymäelle ja Igumenien lammella, jossa Ko-nevitsalaisen Jumalanäidin ikonin skiitta. Kävelyä n. 4 km/suunta. Paluu pääluostariin ja hotelliin. Illallinen.

Yöpalvelu pääkirkossa 19.00—1.00.

3. päiväAamiainen ja huoneiden luovutus. Kello 12.00 kantosiipialus Sortava-

laan, jonne tulo kello 13.00. Lähtö Suomeen. Tax free-ostokset rajan kaupas-sa. Rajamuodollisuudet Niirala — Värtsilä raja-asemalla. Tulo Joensuuhunnoin klo 20.00.

Valamo — Kizhi (5 päivää /4 yötä)

Matkaohjelma ja aikataulu:

1. päivä

Bussimatka Helsingin, Lahden ja Niiralan raja-aseman kautta Sortava-laan. Kiertoajelun aikana tutustumme kaupungin arkkitehtuuriin ja tutus-tumme Laatokan maisemiin. Nautimme illallisen hotellissa.

2. päivä Aamiaisen jälkeen lähdemme kohti Valamon luostarisaarta. Saarelle

siirrymme laivalla tai kantosiipialuksella. Retken aikana tutustumme pää-luostariin, Sergei ja Herman Valamolaisten kirkkoon, Vapahtajan Kirkastu-misen kirkkoon, veljeshautausmaahan ja Igumenien hautausmaahan. Matka


31/124

31

jatkuu laivalla Niikkananlahteen, jossa konsertti Ylösnousemuksen skiitankirkossa. Tutustumme Getsemanen skiittaan ja Öljymäkeen. Nautimme il-lallisen luostarin ravintolassa.

3. päivä Nautimme aamiaisen. Lähdemme karjalaisuuden keskukseen — Aunuk-seen. Matkan varrella näemme Laatokan, vanhaa Suomen rajaa sekä idylli-siä karjalaiskyliä. Saavumme Petroskoihin illalla. Majoitumme hotelliin janautimme illallisen.

4. päivä Aamiaisen nautittuamme lähdemme kiertoajelulle, tutustumme kaupun-

gin historiaan, kulttuuriin ja nähtävyyksiin. Matkustamme Kizhi-museo-

saarelle, joka on yksi Unescon luokittelemista 300:sta maailman perinnöstä(noin 60 km Petroskoista). Tutustumme ainutlaatuisiin puukirkkoihin, kar-

jalaistaloihin ja muinaiseen esineistöön. Nautimme lounaspaketin. Palaam-me Petroskoihin. Illallisella karjalaisia perinneherkkuja kansanmusiikin

säestyksellä.

5. päivä Aloitamme päivän taas aamiaisella. Vapaa-aikaa ostoksen tekemiseen.

Bussimme lähtee Petroskoista Kolatselän kautta Suomeen. LounastammeKinnermäen kylässä. Rajanylitys Värtsilässä. Jatkamme matkaa kohti Hel-sinkiä, jonne saavumme myöhään yöllä.

Matkan hinta: 465 euroaYhden hengen huoneen lisämaksu: 120 eur/hlö.Hinta edellyttää minimi 30 hengen ryhmää.

Lisämaksusta:

— Kizhin saaren retki 70 eur/hlö, — kansanmusiikin konsertti Petroskoissa 4. päivänä 15 eur/hlö, — viisumi Suomen kansalaisille 35 eur/hlö, — ei lapsialennuksia.

Matkatoimisto KarjalaMatkan ohjelma: Vanha Valamo — Kizhi — Solovetskin luostari(8 päivää / 7 yötä)


32/124

32

Matkan aikana te tutustutte Äänisen, Laatokan ja Vienanmeren tun-netuimpiin matkakohteisiin, hyvin säilyneisiin historiallisiin muistomerk-keihin — Kizhiin, Vanhan Valamon ja Solovetskin luostareihin, jotka ovatkymmenien tuhansien matkailijoiden kiinnostuksen kohteina.

1. päivä: Joensuu — Värtsilä — SortavalaBussi lähtee aamulla Joensuun rautatieaseman edestä. Rajanylitys Niira-

lassa. Lähtö Sortavalaan, jonka tärkein nähtävyys on itse kaupunki. Majoi-tus hotelli Seurahuoneeseen. Kiertoajelu, jonka aikana tutustutaan kaupun-gin arkitehtuuriin, Laatokan läheisyyteen, merkillisiin muistomerkkeihin.Illallinen ravintola Ladogassa.

2. päivä: Retki Vanhaan ValamoonAamiainen. Laivamatka Valamoon (noin 40 km Sortavalasta Laatokalla).

Tutustuminen luostariin, sen historiaan ja erikoiseen ihmemaailmaan, jokaeli Euroopan suurimman järven keskellä syrjäistä, salaperäistä elämäänsä.Lounas luostarin ruokalassa. Ortodoksisten laulujen konsertti. Matka Sorta-valaan. Illallinen ravintola Ladogassa.

3. päivä: Sortavala — Aunus — PetroskoiAamiainen. Lähtö Aunukseen. Matkan varrella nähdään Laatokan ranto-

ja, vanha Suomen raja sekä idyllisiä karjalaiskyliä. Saavutaan Petrsokoihinillalla. Majoittuminen Karjala-hotelliin. Illallinen.

4. päivä: Petroskoi ja Kizhi-museosaariAamiainen. Kiertoajelu Petroskoissa, jonka aikana tutustutaan kaupun-

gin historiaan, kulttuuriin ja nähtävyyksiin. Matka Kizhi-museosaarelle, joka vuodesta 1990 on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa (matkakestää 1.20 min, noin 60 km Petroskoista). Tutustuminen ainutlaatuisiin

puukirkkoihin, karjalaistaloihin ja muinaiseen esineistöön. Lounas eväidenmuodossa. Paluu Petroskoihin. Illallisella karjalaista perinneruokaa ja kan-sanmusiikkia.

5. päivä: Petroskoi — Belomorsk (Sorokka) Aamiaisen jälkeen lähtö Belomorskiin — 400 km. Majoittuminen hotelli

Gandvikiin. Illallinen.


33/124

33

6. päivä: Belomorsk — Solovki — BelomorskAamiainen. Matka jatkuu laivalla Solovetskiin (matka kestää noin 4 tun-

tia). Tutustuminen luostariin ja vankilaleirimuseoon. Majoittuminen hotel-liin. Illallinen.

7. päivä: Paluu BelomorskiinAamiainen. Käynti paikallisella kalastaja-aluksella Jäniksen saarella,

tutustuminen maailman suurimpiin ja vanhimpiin labyrintteihin. Illallinenhotellissa ja paluumatka samana iltana Belomorskiin.

8. päivä: Belomorsk — Kostamus — KajaaniAamiainen ja lähtö Kostamukseen, matkalla tutustuminen Zalavrugan

kalliopiirroksiin. Lounas Kostamuksessa. Jatkamme kohti Vartiusta, jossa

rajanylitys. Saavutaan Kajaaniin noin klo 19.00.

Matkan hinta: 450 eur/hlö ryhmän omalla bussilla.Ryhmän vähimmäiskoko — 15 henkilöä.

Hintaan sisältyy: majoitus Sortavalassa, Petroskoissa, Belomorskissa,Solovetskilla, kiertoajelut ja ruokailu ohjelman mukaan.

Hintaan ei sisälly:Matka Kizhi-saarelle — 60 eur/hlö.

Kokouspaketti Petroskoissa

Esittele dialogi:

— Haluaisimme pitää konferenssin teidän hotellissa. Voitteko sanoa,mitä kokouspaketti sisältää?

— Kokouspakettiin kuuluu salin vuokra (9 tuntia) ja standardikokous-tarvikkeet: mediaprojektori, fläppitaulu, piirtoheitin, laitteisto (valkokan-gas, TV, videonauhuri), kivennäisvesi ja 2 kahvitaukoa.

— Sisältyykö pakettiin majoitus? — Kyllä. Pakettiin kuuluu majoitus hotellissamme kahden hengen huo-

neissa yhden yön ajan, aamiainen ja 3 ruokalajin lounas. — Paljonko tällainen kokouspaketti maksaa? — 114 euroa henkiloltä. Minimiryhmäkoko 30 henkilöä. Lisämaksusta

on viisumit ja bussikuljetus.


34/124

34

Moni turisti voi yllättyä positiivisesti saapuessaan Karjalan pääkaupun-kiin. Petroskoi on puistojen ja mielenkiintoisen arkkitehtuurin valloittavakaupunki Äänisen rannalla. Monen yllätykseksi Pietari ja Petroskoi ovat sa-manikäisiä. Pietari Suuri perusti molemmat vuonna 1703, joten kaupunkien

historia on jo yli 300-vuotta vanha.Kokouspaketti sisältää:minimihenkilömäärä 10 henkilöä.Hinta 114 eur/hlö.Lisämaksusta Venäjän ryhmäviisumi 45 eur/hlö, bussikuljetus Petros-

koihin m-p. Kysy hinta toimistostamme!

Lisätiedot ja varaukset:Kymenmatkat oy

Kotka puh. 05-3222 223

1. рäivä:Aamujunalla klo 7:23 lähtö Helsingistä kohti Pietaria.Lounas junassa (lisämaksusta).Juna saapuu Pietariin klo 14:15.Kuljetus rautatieasemalta hotellille.Majoittuminen upouuteen Sokos Olympic Garden-hotelliin 4*.

Päivällinen.Iltaohjelmana Nikolain Palatsin Folk Show-esitys (lisämaksusta).

2. рäivä:Aamiainen hotellissa.Kokoustila «ATEENA» käytössä koko päivän, standardi kokousväli-

neet.Aamukahvit.

Kolmen ruokalajin lounas Fransmanni-ravintolassa hotellissa.Iltapäiväkahvit.Ohjelmallinen illallinen keskustaravintolassa (lisämaksusta).

3. рäivä:Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus klo 12.Kuljetus keskustan kautta (ostos- tai lounasmahdollisuus) rautatiease-

malle.Juna lähtee kohti Suomea klo 16:34, saapuminen Helsinkiin klo 21:58.


35/124

35

Matkan hinta: 398 eur/hlöHintaan sisältyy: junaliput Helsinki-Pietari-Helsinki 2 lk Sibelius-junal-

la, majoitus Olympic Garden-hotellissa jaetuissa kahden hengen standardihuoneissa aamiaisella, kuljetukset rautatieasema — hotelli meno-paluuna,

päivällinen tulopäivänä, kokoustila Ateenan vuokra päiväksi sekä standar-dikokoustarvikkeet, 3 ruokalajin lounas hotellissa, aamu- ja iltapäivällä ko-kouskahvit, ryhmäviisumi ja toimistokulut. Minimiryhmäkoko 30 henkilöä.

Lisämaksusta PietarissaPRE-TOUR: Kaupunkikierros ja Pietari Paavalin linnoitus (1 pvä)

10 eur/hlö.POST-TOUR: Eremitaasi ja Iisakin kirkko (paluupäivänä) 28 eur/hlö.Ohjelmallinen illallinen ravintolassa (Venäläinen show, illallinen juomi-

neen).55 eur/hlö. Nikolain Palatsin folk show ja suolapala 38 eur/hlö.Hinnat sisältävät kuljetuksen, opastuksen ja sisäänpääsymaksut ravin-

toloihinRyhmävakuutus (viisumia varten) alkaen 4 eur/hlö.

Matkan ja retkien toteutuminen edellyttää minimi 8 henkilöä.

Retket ja ohjelmat varattava etukäteen. Muutokset retkien aikatauluissamahdollisia.

Retki- ja ohjelma- ja lippuvaraukset ovat heti sitovia, eikä niitä voidakuluitta peruuttaa tilauksen jälkeen.

Laatokan kierros — luostarit ja kulttuuri

Ajankohta: kesä 2005, pe — pe. Matkan kesto: 8 päivää ja 7 yötä.Lähdöt: 26.08. — 2.09.2005.Hinta: 720 eur/hlö.Majoitus: Vanha Valamo luostarihotelli 1 yö (1-lisä 25 eur/yö), Käkisal-

mi, Sanatorio 1 yö (1-lisä 20 eur/yö), Viipuri hotelli Atlantic 1 yö (1-lisä 33eur/yö), Vanha Laatokka 1 yö (1-lisä 20 eur/yö), Aunus 1 yö (1-lisä 15 eur/yö), Petroskoi hotelli Pohjola 2 yötä (1-lisä 30 eur/yö).

Ruokailut: Vanha Valamo — illallinen ja aamiainen, Käkisalmi — il-lallinen ja aamiainen, Viipurissa illallinen Pyöreässä Tornissa, aamiainenhotellissa, Vanhassa Laatokassa illallinen ja aamiainen ravintola Rurikissa,


36/124

36

Aunuksessa illallinen Nurmoilassa ja aamiainen hotellissa, Petroskoissa 2illallista ja aamiaista hotellissa.

Opastetut kierrokset: Vanhan Valamon pääluostarin alue ja pääkirkko, Nikolaksen skiitta, munkkien hautausmaa, Niikkanan lahdella Jerusalemin ja Getsemanen skiitat, konsertti, Öljymäki, Käkisalmessa linnoitus ja kaupunki, Viipurissa kaupunki ja linna, Vanhassa Laatokassa museo, Nikolaok-sen luostari, Aleksanteri Syväriläisen luostari, Aunus, Syvärin taistelupaikat(Kuujärvi, Vaaseni, Podporose), Vasojärven luostari, Petroskoin kaupunki,matkanjohtaja.

Viisumi 45 eur.

OHJELMAPerjantai 26.08.2005

Klo 14.00 lähtö Joensuusta linja-autoasemalta. Auto tulee Uudesta Va-lamosta, josta mukaan liittyy matkustajia. Klo 16.00 passintarkastus Niira-la — Värtsilä -raja-asemalla. Tarkastusten jälkeen kahvitauko Värtsilässä. N. klo 19.00 tulo Sortavalaan, illallinen ravintolassa. Klo 20.00 lähtö Vala-moon, jonne tulo 21.00. Majoittuminen.

Lauantai 27.08.2005 (Palvelukset pääkirkossa 5.00—9.00)Aamiainen, jonka jälkeen opastettu kierros luostarin alueella, kävely Py-

hän Nikolaoksen skiitalle. Iltapäivällä laivamatka Niikkana lahdelle, jossaopastettu kierros Jerusalemin ja Getsemanen skiitoilla, Valamon podvorinkuoron konsertti. Klo 17.00 laiva Käkisalmeen, jonne tulo klo 20.30. Kulje-tus hotelliin, majoittuminen ja illallinen.

Sunnuntai 28.08.2005Aamiainen. Opastettu kierros Käkisalmen linnoituksessa ja museos-

sa sekä kaupungissa. Lähtö iltapäivällä Viipuriin, kahvitauko Losevossa,Vuoksen rannalla. Viipurissa majoittuminen ja kaupunkikierros, joka päät-tyy Viipurin Pyöreään Torniin illalliselle.

Maanantai 29.08.2005

Aamiainen. Vapaa aikaa. Puolen päivän aikoihin lähtö Vanhaan Laa-tokkaan. Matkalla pysähdys Raivolassa Edith Södergranin muistomerkillä.Reitti kulkee Terijoen kautta Pietarin ohi Vanhaan Laatokkaan, jonne tulon 20.00. Majoittuminen ja illallinen ravintola Rurikissa.

Tiistai 30.08.2005Aamiainen Rurik-ravintolassa. Opastettu kierros Pyhän Nikolaoksen

luostarissa, jossa vanhin rakennus 1200-luvulta, linnoituksessa ja museos-sa, jossa mm. kuuluisa Pyhän Yrjön fresko 1300-luvulta ja vanhoilla hauta-kummuilla. Kierrosten jälkeen matka jatkuu Aunukseen. Matkalla käymme


37/124

37

Aleksanteri Syväriläisen luostarissa. Tulo Aunukseen, jossa jätämme tava-rat hotelliin. Ajo Nurmoilan kylälle, jossa kansantanssi- ja musiikkiesitys,ruokailu ja sauna.

Keskiviikko 31.08.2005

Aamiainen. Lähtö retkelle Syvärin kyliin ja taistelupaikoille. Kuujärvi,Vaaseni, Podporose, ja Syvärin rannat. Paluu Aunuksen kautta Petroskoihin.Matkalla poikkeamme Utjärven kylällä ja Vasojärven luostarissa. Petros-koissa majoittuminen hotelliin, illallinen.

Torstai 1.09.2005Aamiainen. Vapaa päivä Petroskoissa, mahdollisuus tehdä Kizhin retki,

hinta 65 eur/hlö. Illallinen.Perjantai 2.09.2005Aamiainen. Lähtö Suomeen, ajamme Mangan, palalahden ja Kolatselän

kautta rajalle. Rajanylitys Värtsilä — Niiralassa. Tulo Joensuuhun n 19.00.

Teksti 11

VALASMATKAT

Vienanmeren maitovalaat saivat Rauno Lauhakankaan koukkuun(Turun Sanomat 15.02.2011)Valastutkija ja -tarkkailija Rauno Lauhakangas on ollut mukana perus-

tamassa valaiden tarkkailuyrityksiä muun muassa Venäjän Vienanmerelle.Helsingin yliopistossa fysiikan tutkimuslaitoksella tutkijana työskentelevämies ihastui merinisäkkäisiin peruuttamattomasti vuonna 1990 valasristei-lyllä Norjan Lofooteilla.

Lauhakankaan 8-vuotias poika pyysi samaisella risteilyllä isäänsä pelas-

tamaan maailman valaat, ja keinokin hänellä oli siihen tarjota: kun ihmisetsaadaan katsomaan valaita, he haluavat myös suojella niitä.Valasturismin kasvu osoittaa, että jokin meitä merten jäteissä kiehtoo.

Delfiinit ja valaat ovat siinä mielessä ainutlaatuisia, että ne tulevat ih-◆mistä kohti, kun taas useimmat eläimet luonnossa pakenevat ihmistä, Lau-hakangas analysoi.

Vienanmeren maitovalaista Lauhakangas kiinnostui jo kolmekymmentävuotta sitten tutkiessaan niitä kuvaavia kalliopiirroksia Neuvostoliiton Kar-

jalassa. Neuvostoliiton romahdettua hän etsi aktiivisesti Venäjältä henkilöitä,


38/124

38

jotka voisivat aloittaa maitovalaiden tarkkailuun keskittyvän yritystoimin-nan Vienanmerellä.

Neuvostoliiton aikana maitovalaita metsästettiin Vienanmerellä, niitä◆käytettiin paikallisten kettu- ja minkkikolhoosien rehun raaka-aineena. Toi-mintaani ohjasi ajatus, että tällä tavalla voidaan yrittää vaikuttaa venäläistenajatteluun luonnonsuojelun merkityksestä.

Maitovalaiden tarkkailun tukikohdaksi muotoutui Vienanmerellä So-lovetskin luostarisaari, jonka ovat viime vuosina löytäneet suomalaistu-ristien lisäksi myös muualta Euroopasta tulevat matkailijat. Merten kana-rialinnuiksi monipuolisen ääntelynsä vuoksi kutsutut maitovalaat saapuvatluostarisaaren vesille Huippuvuorilta kesäkuun lopussa ja palaavat takaisinsyyskuun alussa.

Solovetskissa vierailee kolmen kesäkuukauden aikana 300—350 va-◆

lasturistia, jotka viipyvät saarella kolmisen yötä. Tästä voi arvioida paikal-lisen taloudellisen hyödyn.Vienanmerellä maitovalaita tarkkaillaan joko pienien kalastuslaivojen

kansilta tai rannalla kulkevalta luontopolulta. Lauhakankaan mukaan eläi-miä lähestytään niitä kunnioittaen.

— Tarkkailuveneille on kehitetty menettelytapaohjeet, jotka perustuvatMoskovassa sijaitsevan bioakustiikan laboratorion maitovalaiden käyttäyty-mistä koskeviin havaintoihin.

MATKAOHJELMA JA AIKATAULU ( Beluzhy niemi)

Matkatoimisto Karelika1. pvä Kajaani-Rujajärvi-Belomorsk ◆

Tavataan viimeistään kello 9.00 Kajaanissa rautatieaseman pääovienedessä, mistä noustaan bussiin ja lähdetään kohti Vartiusta, jossa ylitetäänrajan Venäjän puolelle. Kostamukseen saavuttaessa nautitaan välipalaa jakahvia tai teetä, tehdään pieni kaupunkikiertoajelu ja jatketaan matkaa edel-leen Rukajärvelle. Pysähdytään johonkin luontomatkailijoita kiinnostavaan

kohteeseen (esim. Rukajärven tie-elokuvan maisemia katsomaan). Illan hä-märtyessä ajetaan vielä loppumatkan Belomorskiin (Sorokkaan), majoittu-minen hotelli Gandvikiin, jossa illallinen.

2. pvä Belomorsk-Solovetski (luostarin satama)-Maitovalasretki◆Aikainen aamiainen, jonka jälkeen lähdetään vuorolaivalla Solovetskin

saarelle. Matka kestää noin neljä tuntia. Kirjoittaudumme sisään hotelliin,lounas ja lähdetään ensimmäiselle valaidentarkkailuretkelle pitkospuita pit-kin 5 km. Vietetään Beluzi-niemellä pari tuntia, seurataan ja kuunnellaanvalaita. Illalla paluu hotelliin. Illallinen.


39/124

39

3. pvä Luostarikierros ja maitovalasretki◆Aamupäivän vietetään tutustuen saaren munkkiluostariin. Päivällä läh-

detään uudelle retkelle Beluzi niemelle, pakataan eväät mukaan ja lähdetäänlaivalla kohti niemiä. Illalla paluu hotelliimme. Aamaianen, eväslounas, il-

lallinen.4. pvä Labyrinttisaariretki ja paluu Belomorskiin◆Aamiainen. Sitten lähdetään paikallisilla kalastaja-aluksilla jäniksen

saarille tutustumaan maailman suurimpiin jatulintarhoihin, jotka ovat tu-hansia vuosia vanhoja labyrinttejä. Lounas hotelissa ja vielä samana iltanaastutaan vuorolaivaan ja suunnetaan kohti Belomoskia. Myöhäinen saapu-minen hotelli Gandvikiin, illallinen.

5. pvä Belomorsk-Kostamus-Kajaani◆Aamiainen ja lähtö Kostamukseen, matkalla pikakatselmus kalliopiir-

roksiin. Lounas Kostamuksessa. Jatketaan kohti Vartiusta, jossa ylitetäänrajan Suomeen. Saavutaan Kajaaniin noin klo 19.00.

Hintaan sisältyy: — majoitus kahdenhengen huoneissa, — puolihoito, — kuljetukset turistibussilla, — retket ohjelman mukaan,

— oppaan palvelut retkillä, — hotellin rekisteröintimaksu.

Lisämaksusta: — viisumi Suomen kansalaisille 35 eur/hlö, — matkavakuutus, — ei lapsialennuksia.

PALAUTE VALASMATKASTAHei Anna!Kiitos hienosta reissusta viime kesänä. Matkalaiset olivat todella tyyty-

väisiä sinun opastukseesi.

Matkan pääkohde Valasniemi saattoi olla muutamille aika rankka, kos-ka keli oli silloin sateinen ja kolea ja niemellä vietetty aika tuntui taaskinliian lyhyeltä. Oppaan valaspuhe bussissa meni monelta varmaan ohi, kos-ka bussimatka oli sellaista «tehosekoitusta». Ei siinä pysty keskittymään


40/124

40

kuunteluun, mutta ei siellä niemessäkään kannata puhua. Olinkin toivonutetukäteen, että opas olisi tullut kertomaan majapaikkaan etukäteen valais-ta, mutta se ei kai ole mahdollista. Tai se olisi ollut mahtavaa jos olisimmesaaneet jonkun valastutkijan, niitäkin saarella lienee, kertomaan valaista.

Mehän oltiin kaikki luontoihmisiä, osa biologeja ja muita. Ei siis ehkä ihantavallinen turistiryhmä. No Prijutissa katsottiin ne valasfilmit etukäteen.Samaten toivoin, että kasvitieteellisessä puutarhassa olisi ollut joku

asiantuntija kertomassa nimenomaan paikan kasvistosta enemmän. Muttanämä asiantuntijat varmaan olisi meidän itsemme pitänyt etukäteen etsiä.Ehkä joskus vielä.

Souturetki kanaville oli mukava retki sekin. Aikaa vain oli liian vähän.Olisi vielä antoisampaa, jos sen voisi toteuttaa siten, että palataan eri paik-kaan kuin mistä lähdetään. Olisi sitten auto perillä odottamassa. Nythän me

käännyttiin ja tultiin samaa reittiä takisin.Prijut-hotelli oli todella hyvä majapaikka. Ruoka ja palvelu ja sauna ja

kaikki.

Kuzova oli aivan upea paikka ja kannatti todella kiivetä sinne huipulle.Paikallisen oppaan selostus ei meitä kyllä ihan vakuuttanut. Hyvästi hän

porukan huipulle johdatti ja osoitti huomionarvoisia kohteita, mutta vähem- pikin olisi riittänyt. Maisemien katselu ja seitojen ihmettely sinällään riittää

ja jos siinä olisi lyhyehkö historiallinen katsaus, niin muuta ei tarvittaisi. Jo-kainen voisi sitten itse miettiä, mikä on jääkauden ja mikä ihmisen aikaan-saannosta ja mikä on vanhaa ja mikä vähän uudempaa kivikasaa. Meilläoli hyvää tuuria Kutsovalla sään kanssa. Sateinen päivähän muuttui sielläaurinkoiseksi. Kuzovallekin saisi varata vähän enemmän aikaa, siellä kunoli ne komeat hiekkarannatkin.

Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti vielä tapaamme!

Tehtäviä «Karjalan matkoja».Valamo ja Kizhi ovat Karjalan tasavallan tärkeimpiä nähtävyyksiä ja1.

suosituimpia matkakohtia. Miten pääsee saaristoille? Laatokan kierros. 5 päivän unohtamaton matka, jonka aikana yövyit-2.

te Pietarissa, Aunuksessa ja Sortavalassa. Olitteko jossain luostarissa? Äänisen kierros. 6 päivän kuluessa teille tulee mahdollisuus tutustua3.

vanhoihin karjalaisiin kyliin, Kivachun vesiputoukseen, Stalinin kanavaan


41/124

41

ja Sadarmohiin. Te näette ainutlaatuisia kalliopiirroksia Besovin niemellä(Pirun nenä). Mikä on Stalinin kanava?

Kalevalan runokylät. Matkan erikoisuus on perhemajoitus karjalais-4.kodeissa, joiden emännät phuvat kaunista karjalaa tai suomen kieltä Jysky-

järven, Paanajärven ja Vuokkiniemen kylissä. Mitä iltaohjelmaa voisi olla?

ПОЕЗДКА ПО КАРЕЛИИ

Завтра мы отправляемся в Карелию с туристической группой.В группе 18 человек, почти все они жители Порвоо. Мы отправляемся с городского автовокзала в 7 часов утра. Поездка будет длиться три дня и две ночи. В программе поездки посещение Сортавалы, Валаамского монастыря, Петрозаводска, острова Кижи, санатория «Марциальные

воды» и водопада Кивач. Мы хотели бы посетить и Соловецкий мона-стырь, но поездка на Соловки автобусом очень утомительна. Надеюсь,мы еще побываем там.

Мы прибудем в Сортавалу поздно вечером. Мы поселимся в гости-нице «Сеурахуоне».

Вечером мы сможем самостоятельно погулять по городу, так как экскурсия по городу по программе будет только на следующий день вечером. Утром, сразу после завтрака, мы отправляемся на остров Ва-

лаам. На острове мы пробудем до 16 часов и в 16.00 на теплоходе воз-вращаемся в Сортавалу. Затем, как я уже сказала, экскурсия по городу и отправление в Петрозаводск. По пути мы ужинаем в гостевом доме в Колатсельге. Нас будут угощать карельскими калитками.

Часов в 11 вечера мы будем уже в Петрозаводске. Место нашего проживания — гостиница «Карелия». Мне нравится эта гостиница,она уютная и находится в центре города. Рядом с гостиницей находит-ся пассажирский порт, откуда мы отправляемся на остров Кижи. Мы отправимся на Кижи в 12 часов дня, до этого у нас экскурсия по горо-ду. Моя жена впервые в Петрозаводске. Она хочет посмотреть город и узнать о нем и его истории как можно больше.

Остров Кижи — это музей под открытым небом. Там много ста- рых хозяйственных построек, амбаров, мельниц и жилых домов. Но главная достопримечательность острова — 22-главая Преображенская

церковь.В нашей программе также посещение водопада Кивач и первого

русского санатория «Марциальные воды».


42/124

42

В стоимость нашей поездки включено проживание в Сортавале и Петрозаводске, экскурсии и питание. Поездка на остров Кижи за до-полнительную плату.

Teksti 12

Tutustuminen Petroskoihin

Tehtävä.

Lue teksti 13 ja kerro Petroskoin kehityksestä. Miten kaupungin ulkonäkö on muuttunut viimeisten vuosien aikana.

PETROSKOI: HISTO

Documents

07 Suomen kielen teksteja ja harjoituksia.pdf