Luento 4.3., hisp4

Sota, valtiovalta ja modernisaatio

HISP4, Jussi Jalonen, torstai 3.3.2016

Sotalaitoksen laajentuminen; moderni verotusvaltio

• Armeijojen koon laajeneminen ja moninkertaistuminen 1500-luvulta 1600-luvulle. Kolmikymmenvuotinen sota käännekohtana. Palkkasotilaslaitos.

• Belle se ipsum alet; sota elättäköön itsensä. Ryöstösaalis ja taistelukentän siviiliväestö sodan kustannusten kattajana.

• Armeijoiden kasvava koko edellyttää verotuksen ja sitä myöten valtionhallinnon jatkuvaa kehittämistä sodan ylläpitämiseksi. Michael Robertsin teesi siitä, miten sodankäynnin vallankumous ja sen kustannukset1500-1600-luvulla synnyttävät ”fiskaalis-sotilaallisen valtion” (fiscal-military state).

• Resurssi- ja väestököyhässä Ruotsissa 1600-luvun sodat laukaisevat keskitetyn valtiohallinnon ja verotusjärjestelmän kehittämisen. Ruotsiin syntyy maailman ensimmäinen valtion keskuspankki 1668; Bank of England perustetaan 1694.

Elävä voima ja valtion valta

• Aiempi mielivaltainen väenotto korvataan 1600-luvulta alkaen Euroopan eri maissa järjestelmällisellä sotilaslaitoksella. Pakkovärväys säilyttää kaikkialla roolinsa etenkin alempien sosiaaliluokkien kontrollissa.

• Britannia säilyttää palkkasoturilaitoksen; vielä Espanjan perimyssodassa 1700-luvun alussa yli puolet brittiarmeijasta koostuu mannermaisista palkkasotureista. Ranskassa luodaan vakinainen armeija provinsiaalisen nostoväen pohjalta. Ruotsi ottaa 1680-luvulta alkaen käyttöön ruotujakolaitoksen, jossa maanviljelysyhteisöt kustantavat vuokratilallisena olevan sotilaan ylläpidon.

• Preussissa luodaan 1733 kantonijärjestelmä, jossa maakuntien nuori miesväestö sijoitetaan suoraan paikallisiin rykmentteihin. Venäjällä armeija koostuu 25 vuodeksi palvelukseen otetuista kruunun maaorjista.

Linnoitusvarustukset ja logistiikka valtionhallinnon välikappaleina

• Linnoitustekniikan ja insinööritaidon kehittyminen 1600-luvulla Alankomaissa ja Ranskassa; Menno van Coehoorn ja markiisi de Vauban aikansa johtavina sotilasinsinööreinä. Piiritykset alituisena haasteena 1600- ja 1700-luvun armeijojen huollolle.

• Makasiinien vakiintuminen kolmikymmenvuotisen sodan jälkeisessä tilanteessa. Ranska edelläkävijänä; Michel le Tellier ja Louvois’n markiisi uudelleenorganisoivat Ludvig XIV:n kuninkaallisen armeijan huolto- ja muonitusjärjestelmän.

• Ranskan kenttäarmeijan vahvuus nousee 1700-luvulle tultaessa neljäänsataantuhanteen mieheen. Linnoitetut strategisesti merkittävät tukikohdat ovat usein myös taloudellisesti merkittäviä kaupunkiyhteisöjä.

Eurooppalaiset laivastot, merisodankäynti ja globalisaatio

• Sotalaivaston varustamisen edellyttämä pääoma ja resurssit. Itämeren alueen laivastotavarat keskiössä aina 1600-luvun lopulle asti; Liivinmaan pellava, Preussin ja Puolan hamppu, Viron ja Suomen terva, Ruotsin rautavarat, Pohjolan kuusimetsien mastopuut. Vasta 1700-luvun alussa Amerikan siirtomaiden luonnonvarat alkavat syrjäyttää Itämeren raaka-aineita.

• Telakat ja laivanveistämöt teollisuuden ja insinööritaidon keskuksina; Portsmouth ja Chatham Britanniassa, Zaandam Alankomaissa, Holmen Tanskassa, Karlskrona Ruotsissa. Laivastojen merkitys siirtomaiden ja kauppareittien turvaajana 1700-luvulta alkaen.

• Guerre d’escadre laivastosodan taistelutaktiikkana; linjalaivojen käymät lähitaistelut ratkaistaan lukumäärällä ja ylivoimalla. Materiaalitaistelut vaativat raaka-aineita, telakkakapasiteettia ja rahaa.

Arsenaalit, tykkivalimot, asetehtaat

• Rautaruukkien ja valimoiden merkitys valtion sotavoimille aseteollisuuden aihioina. Mustaruutiaseiden aikana maatalous ja karjankasvatus avainasemassa räjähteiden vaatimien nitraattien tuotannossa.

• Venäjän aseteollisuus 1700-luvun alussa; Suomen tuntumassa esimerkkeinä Pietari Suuren perustama Aleksanterin tykkitehdas Petroskoissa sekä arsenaali Siestarjoella Karjalan Kannaksella.

Sodankäynnin ja kansalaisyhteiskunnan murros: asevelvollisuusarmeijat, nationalismi ja vapausaatteet

• Ranskan vallankumouksen poliittinen mullistus merkitsee myös sotilaallista uudistusta; vuodesta 1794 Ranskassa astuu voimaan Lazare Carnot’n julistama yleinen asevelvollisuus, jonka turvin tasavalta saa aseisiin puolitoista miljoonaa miestä. Sodankäynnin luonne muuttuu massa-armeijojen myötä entistä totaalisemmaksi.

• Vapaaehtoiset kansanarmeijat ja asevelvollisarmeijat nationalismin uutena ihanteena 1800-luvun aikana. Unelma isänmaallisuuden elähdyttämästä vapaiden kansalaisten sotajoukosta. Ajatus yhteiskuntasopimuksesta, jossa asevelvollisuus ja kansalaisoikeudet kytkeytyvät toisiinsa. Suomessa Johan Vilhelm Snellman näkee yleisen asevelvollisuuden moraalisena, kansallisena instituutiona.

• Yleinen asevelvollisuus mahdollistaa suuren reservin, mutta edellyttää myös yhteiskunnallisia uudistuksia. Venäjällä maaorjuuden lakkauttaminen 1861 on kytköksessä sotilasreformiin ja asevelvollisarmeijan luomiseen.

• Nousevan kansansivistyksen myötä sodasta palaavilla veteraaneilla on entistä painavampi rooli kansalaisyhteiskunnassa; sotaan osallistuneet yksilöt tiedostavat roolinsa historian tekijöinä. Napoleonin sotien brittiveteraanit osallistuvat kamppailuun parlamenttiuudistuksesta, ja Yhdysvalloissa afrikkalaisperäinen väestö näkee sisällissodan aikana asepalveluksen Unionin joukoissa keinona vapautensa saavuttamiseksi.

Sotalaitoksen, valtiovallan ja siviilihallinnon kolmiyhteys 1800-luvulla

• Uudistettu sotalaitos valtionhallinnon hierarkian ja virastolaitosten esikuvana Napoleonin Ranskassa, Nikolai I:n Venäjällä ja Saksan toisessa keisarikunnassa. ”Kasarmivaltio”. Ansioituneet upseerit luovat monesti kelpo uran myös valtionhallinnossa.

• Sotalaitoksen tehtävät vaihtelevat eri maissa. Nikolai I:n valtakaudella sotilastuomioistuinten valta ulottuu myös venäläiseen siviiliyhteiskuntaan. Lääkintähallinnon ja kansanterveyden osalta Venäjän armeija valvoo karanteenivyöhykkeitä 1820- ja 1830-luvun koleraepidemian aikana. Sotalaitoksen ohella kehittyy myös muu turvallisuuskoneisto; santarmit, poliisit, salainen poliisi. Sotalakien ja sotilasohjesääntöjen harmonisointi.

• Sotalaitos kansansivistyksen välikappaleena; asevelvollisille annettu perusopetus, sotilasakatemioiden ja kadettikoulujen vakiintuminen. Suomessa 1700-luvun lopulla perustettu Haapaniemen kadettikoulu kotimaisen upseeriston kehtona; Venäjän vallan aikana upseerikoulutus siirtyy Haminaan. Suomalaisilla upseereilla mahdollisuus jatkokoulutukseen Pietarin paaši- ja kadettikouluissa. Upseerinkoulutus suo tilaisuuden virkauraan sekä Suomen suuriruhtinaskunnassa että muualla Venäjän imperiumissa.

Imperialismin aika; sodankäynti ja kulttuurikohtaamiset

• Napoleonin sodat saattavat Euroopan kansakunnat kosketuksiin laajassa mittakaavassa nationalismin aikakautena; myöhemmät 1800-luvun sotaretket merentakaisilla alueilla ja Aasiassa merkitsevät uutta askelta globalisaatiossa imperialismin aikakautena. Suomalaisia sotilaita taistelee 1831 Puolassa, ja sittemmin Kaukasiassa ja Balkanilla.

• Siirtomaiden alkuperäisasukkaiden sotapalvelus eurooppalaisten imperiumien armeijoissa kuuliaisuuden ja hallinnon välikappaleena. Sikhit ja gurkhat brittiläisen Intian armeijassa; senegalilaiset ja indokiinalaiset kiväärimiehet Ranskan joukoissa.

• Sotalaitoksen modernisaatio saa maailmanlaajuiset mittasuhteet. Sotalaitoksen ripeä modernisaatio Japanissa 1800-luvun lopulla, osaksi eurooppalaisten esikuvien mukaan ja osaksi omiin kansallisiin perinteisiin nojaten. Osmani-imperiumin ja Kiinan ponnistelu valtiorakenteiden ja sotalaitoksen reformeissa.

• Eurooppalaiset ammattisotilaat merentakaisten maiden palveluksessa. Tanskalainen Andreas du Plessis de Richelieu nousee Siamin amiraaliksi; venäläinen kasakkaupseeri Nikolai Leontiev toimii Etiopian keisarin sotilasneuvonantajana; monia brittiupseereita palvelee Osmani-imperiumin laivastossa. Suomalainen Reinhold Becker palvelee muun muassa Meksikossa ja Serbiassa.

Sotilaallis-teollisen kompleksin synty ja ensimmäiset modernit mediasodat

• Teollinen vallankumous; teräs ja koneet alkavat mullistaa myös sodankäyntiä. Rautateiden merkitys maa-armeijan logistiikassa käy ilmeiseksi 1840-luvulta alkaen; samaan aikaan panssaroidut ja lopulta teräsrunkoiset sotalaivat syrjäyttävät purjealukset. Uudet tuliaseet.

• Teollistuminen, talouselämän rakenteen muutos ja kaupungistuminen edesauttavat osaltaan siirtymää asevelvollisarmeijoihin.

• Aseteollisuuden merkitys synnyttää pääoman ja sotalaitoksen liiton. Euroopan suurvaltain armeijoiden takana on omat suuryhtiönsä. Armstrong-Whitworth Britanniassa; Creusot-Schneider Ranskassa; Krupp AG Saksassa.

• Tiedotusvälineiden vallankumous ja sanomalehdistön läpimurto nostaa viestinnän kokonaan uuteen rooliin myös sodankäynnissä. Ensimmäiset modernit media- ja informaatiosodat 1800-luvulla. Napoleon III hyödyntää Ranskan lehdistöä yleisen mielipiteen ohjailussa sotilaallisille interventioille myötämielisiksi; Venäjällä merkitsee Balkanin-sotaretki päivälehdistön läpimurtoa; espanjalais-amerikkalaisen sodan aikana sanomalehdet ovat avainasemassa.

• Kansainväliset järjestöt ja kansainvälinen oikeus: Punainen risti ja Haagin rauhankonferenssit.

Valtiovalta, talouselämä, yhteiskunta, kansakunta; totaalinen sota

Modernin valtion mobilisointikyky, teollisen yhteiskunnan resurssit ja tuotanto, teknologian kehitys sekä kansalaisten nationalismi ja valmius sotia oman kotimaansa puolesta kulminoituvat ensimmäisessä maailmansodassa.