View
1
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Su
un
nit
teli
jall
e S ISÄLTÖ
Enemmän kuin vaihtoehto
Energiatehokkuus ja vaat imukset
Sähköjär jestelmät / Aurinkosähkö
Digitalotekni ikka / Etähal l intajär jestelmä
I lmanvaihto
Asumishaitan vaikutus
Viemärit ja vesi johdot
Kylpyhuoneet
Kustannukset
Takuu
Pilaster on elementtirakenteinen ulkoseinään
asennettava putkikotelo, joka sisältää huoneistokohtaisen
poistoilmalämpöpumpun, viemäri- ja vesijohdot sekä
varaukset sähköjohdoille. Kantavan sisäkuoren läpi porataan
reiät Pilasterin tulevan sijainnin kohdalle tekniikan läpivientejä
varten. Pilaster-elementti asennetaan paikalleen kantavan
sisäkuoren pintaan ja kiinnitetään välipohjien kohdalta
kiinni. Asuntoon tekniikka tuodaan ulkoseinän läpi ja
viedään asuntojen huonetilojen läpi koteloituna katonrajassa
kohteisiinsa. Viemärit ulottuvat keittiöön ja kylpyhuoneisiin
samoin kuin vesijohdot. Ilmanvaihdon poistokanavat
tuodaan perinteisesti keittiöön, kylpyhuoneeseen ja
vaatehuoneeseen. Sen lisäksi tuloilma kanavoidaan myös
oleskelutiloihin. Rakennuksen vanha ilmanvaihtojärjestelmä
poistetaan käytöstä ja asuntokohtainen ilmanvaihtokone
huolehtii asuntojen ilmanvaihdosta jatkossa.
Ulkopuolella rakennusten ympärille kaivetaan kaivannot
Pilastereiden pohjaelementtien asentamiseksi ja uusien
pohjaviemärien asentamiseksi. Samassa yhteydessä voidaan
uusia rakennusten hulevesijärjestelmät.
Pilaster-järjestelmä toimii varsinkin kohteissa, joissa
vesipisteelliset tilat sijaitsevat ulkoseinän läheisyydessä.
Koska viemärit ja vesijohdot nostetaan asuntoihin
rakennuksen ulkopuolella, niin ne on myös tuotava
rakennuksen ulkoseinän läpi. Mikäli viemäreitä joudutaan
johtamaan asuntojen läpi kauemmaksi ulkoseinästä,
aiheutuu tästä mittavia kotelointitöitä asunnon sisällä. Pitkät
kotelovedot katossa ovat esteettinen haitta. Pitkän matkaa
vaakasuunnassa kulkevat viemärit voivat myös tukkeutua
helpommin.
Pilastereiden asennuksen yhteydessä vanhat tekniikkahormit
jäävät pois käytöstä. Tällöin on mahdollista pienin
varauksin purkaa kyseisiä hormeja pois asunnoista ja
ottaa tila hyötykäyttöön. Hormin poiston voi suorittaa
myös myöhemmässä vaiheessa linjasaneerauksen
jälkeen. Hormeissa on todennäköisesti asbestipitoisia
putkieristemateriaaleja, joten purkutyöt täytyy teettää
asbestiluvat omaavalla yrityksellä. Elementtien asennus vaatii
julkisivumuutoksen rakennuksiin. Tämä on Pilasterin heikkous,
koska tietyillä asuinalueilla tai rakennuksissa rakennusvalvonta
ei välttämättä myönnä lupaa julkisivumuutokseen.
“Emme voi ratkaista
ongelmia ajattelemalla
samalla tavalla kuin
silloin, kun loimme ne.”
- Albert Einstein-
Työssä noudatellaan samanlaista periaatetta kuin
perinteisessä linjasaneerauksessa, eli asunnon viemärit
asennetaan alapuolella olevan asunnon kattoon. Tulo- ja
poistoilmakanavat kuljetetaan samoissa koteloissa muun
tekniikan kanssa kylpyhuoneen ja keittiön osalta ja erillisissä
IV-koteloissa muiden tilojen osalta. Tuloilma saadaan näin
tuotua oleskelutiloihin, kuten nykyaikaisen kerrostalon
rakentamisessa tehdään.
Kokonaisteknisenä järjestelmänä Pilaster tuo ratkaisun
moneen tekniseen ongelmaan, ja haitta-aika asukkaille
on mahdollista saada lyhyeksi verrattuna “perinteiseen”
putkiremonttiin. Pilaster- järjestelmä säästää elinkaarensa
aikana lämmityskustannuksia ja laina-ajan päättyessä
(25v) järjestelmän kustannus on käytännössä sama kuin
perinteisen putkiremontin. Pilaster vastaa myös taloyhtiöiden
energiavaatimuksiin, joten pitkän ajan tähtäimellä Pilaster
talotekniikkajärjestelmä on järkevä vaihtoehto.
Pilaster vaatii vielä erillisen lämmitysjärjestelmän rinnalleen,
jolla saadaan katettua loput tarvittavasta lämmitysenergiasta.
Tavallisesti maalämpöjärjestelmä olisi kustannustehokkain
ratkaisu loppuenergian tuottamiseen ja investoinnista
huolimatta toisi suurimmat säästöt elinkaarensa aikana
verrattuna nykyiseen järjestelmään.
Mah
dolli
suuk
sist
a ra
tkai
suih
in
Direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta
(Tiivistelmä direktiivistä viimeisellä sivulla)
Taloyhtiöille vaatimuksia energiatehokkuudesta:
EU:n päivitettävä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo
uusia vaatimuksia myös taloyhtiöille. Jos taloyhtiöön tulee
isoja korjaushankkeita, on taloyhtiöiden varauduttava sähkö-
autojen latauspisteiden rakentamiseen. Myös uudiskohteissa
on oltava valmiudet sähköautojen lataamiseen.
Vanhoissa taloyhtiöissä isoja peruskorjaushankkeita ovat esi-
merkiksi isot perusparannushankkeet ja pysäköintialueiden
uudistamiset. Näiden yhteydessä kannattaa jo nyt, ennen
direktiivin voimaantuloa, pohtia sähköautojen latauksen jär-
jestäminen.
Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin
asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, asenne-
taan putkitus kaapelointia varten siten, että jokaiseen pysä-
köintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköau-
tojen latauspiste.
Rakennuskanta energiatehokkaaksi:
Latauspisteiden lisäksi taloyhtiöille tulee myös vaatimuksia
lämmitysjärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen.
Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän
aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttami-
seksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen
2050 mennessä.
Lämmitysremonttien ja esimerkiksi lämmönjakolaitteistojen
uusimisen yhteydessä kannattaa panostaa taloautomaatioon
ja uusimpiin innovaatioihin lämmönkulutuksen alentamiseksi.
Potentiaalia säästöille asuinrakennuksissa on.
Monessa kiinteistössä on myös tekemättä vesijohtoverkos-
ton paineenalennus. Korkea paine kuluttaa turhaan järjestel-
mää, lisää vuotoriskejä ja lisää sekä kylmän että lämpimän
veden kulutusta.
Pilaster Digitalotekniikka sisältää:
- Hiilidioksidin, kosteuden ja paine-erojen optimoinnin
- Kiinteistökohtaisen etähallinnan, seurannan ja raportoinnin
- Energiankulutuksen täydellisen optimointijärjestelmän
Kiinteistön energiatalouden parantamisessa ei pidä keskittyä
pelkästään energiansäästöön, vaan pitää pyrkiä kokonais-
taloudelliseen ratkaisuun. Parhaimmillaan energiatalouden
parantaminen kohentaa myös rakennusten sisäilman laatua,
joka puolestaan vaikuttaa asukkaiden terveyteen ja elämän-
laatuun.
Pilaster-järjestelmä sisältää myös:
- Asukkaalle säätö- ja seurantalaitteet ilmanvaihtoon,
lämmitykseen, viilennykseen ja vedenkulutukseen
- Puhtaan, suodatetun ja terveellisen sisäilman
Käytännössä kaikkiin energiateknisiin ratkaisuihin, jolla on
merkittävää vaikutusta yhtiöiden energiankulutukseen, on
kiinnitettävä taloyhtiön rahaa. Säästöt syntyvät pienenty-
neestä energiankulutuksesta, jolloin hoitovastike putoaa.
Lähtökohtana on tarkastella, voidaanko nykyinen lämmitys-
järjestelmä korvata jollain toisella järjestelmällä, joka toisi
merkittävää kustannussäästöä yhtiöille. Tulokset ovat lasken-
nallisia ja kiinteistöjen rakenteelliset erot saattavat aiheuttaa
tuloksiin heittelyä. Tulokset eivät ole tae toteutuvista sääs-
töistä vaan ne ovat suuntaa-antavia ja niiden perusteella
E N E R G I A T E H O K K U U S J A
V A A T I M U K S E T
voidaan tehdä alustavia päätöksiä minkä energiakorjauksen
osalta kannattaa edetä. Tärkeimpänä kriteerinä kannattavuu-
den arvioimiselle on takaisinmaksuaika. Takaisinmaksuaika
lasketaan vähentämällä energiaratkaisun investoinnista sen
vuosittain säästämä kustannus verrattuna nykyiseen normaa-
liin kulutukseen.
Yleisesti energiakorjauksella tarkoitetaan rakennukseen teh-
tävää muutosta, jonka tarkoituksena on vähentää energian-
kulutusta tai -kustannuksia. Energiakorjaus voi olla jonkin ta-
loteknisen järjestelmän korjaus, perusparannus tai kokonaan
uuden rakentaminen.
Taloudellisesti kannattavaa on yhdistää energiansäästöinves-
toinnit linja- ja julkisivusaneeraukseen. Suurimpia tekijöitä
alentamaan yksittäisen muutoksen hintaa ovat:
työmaan perustaminen ja urakan valvonta, jo korjattujen
rakenteiden avaus, asumisen haitta-aikojen lyheneminen ja
taloteknisten järjestelmien katkojen yhdistäminen, sekä suu-
remman urakan kilpailuttaminen. Laajempi energiakorjaus
on lähes järjestelmällisesti kannattamatonta, jos tarkastellaan
investointia erillisurakkana ilman linjasaneerausta.
Energiakorjaukset ovat usein kannattavia, jos niitä tarkastel-
laan jo muutenkin korjattavan talojärjestelmän lisäoptiona.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu asetus rakennus-
ten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutos-
töissä, jossa energiatehokkuusmääräykset on ulotettu koske-
maan myös luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä.
Määräykset kuitenkin koskevat vain korjattavaa rakennuksen
osaa tai järjestelmää. Esimerkiksi linjasaneerauksessa, jossa
vain putket uusitaan, ei tarvitse tehdä muita järjestelmiä kos-
kevia muutoksia. Kun vain käyttövesi- ja viemäriverkko korja-
taan, ainoa käytännön muutos on vaatimus huoneistokohtai-
sesta vedenmittauksesta.
Määräykset asettavat ilmanvaihtokorjaukselle ja julkisivukor-
jauksille määritelmät, jotta esimerkiksi ilmanvaihdon huonon-
tamisesta saatavalla energiasäästöllä ei voida täyttää määrä-
yksiä. Julkisivun korjauksissa seinien U-arvo pitää puolittaa ja
ilmanvaihdon järjestelmämuutoksissa vähintään 45 % läm-
möstä pitää ottaa talteen. Ikkuna-, ovi- ja putkikorjauksissa
käytetään uudisrakentamisen määräyksiä. Määräykset ovat
vain minimiarvoja ja usein ne kannattaa ylittää, jotta saadaan
lisäsäästöjä.
Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin:
E N E R G I A T E H O K K U U S J A
V A A T I M U K S E T
Energian arvolisäverolliset hinnat:
- Kaukolämmön kokonaishinta 84,66 €/MWh, Energiamaksu
74,46 €/MWh
- Sähkön siirtomaksu 3,51 c/kWh, Vero 2,79 c/kWh, Energia-
maksu 6,2 c/kWh, perusmaksu 4,5 €/kk
Kuitenkin viime aikoina sähkön hintakehitys on tasaantunut
kaukolämmön hintojen edelleen noustessa. Sähkönkulutuk-
sen voidaan odottaa nousevan liikenteen sähköistyessä ja
lämmitysten siirtyessä lämpöpumppuratkaisuihin.
Jos Kiinteistössä toteutetaan julkisivusaneeraukset ja ilman-
vaihdon lämmöntalteenotto Pilasterin kautta putoaa energi-
ankulutus huomattavasti. Pilaster-tekniikan sydämenä toimii
merkittävästi energiaa säästävä asuntokohtainen Pilaster
AIR poistoilmalämpöpumppu. Pilaster AIR tuottaa lämpöä
moninkertaisella hyötysuhteella ja ottaa lämmön talteen pas-
siivisesti. Näin ollen merkittävä lämmönhukka poistuu koko-
naan.
Pilaster-järjestelmällä aurinkosähköstä saadaan kaikki hyö-
ty irti. Aurinkosähkö ohjataan poistoilmalämpöpumppujen
avulla suoraan huoneistojen lämmitykseen tai viilennykseen.
Lisäksi aurinkosähkön voi kohdekohtaisesti ohjata muuhun-
kin hyötykäyttöön.
Kiinteistön tarvitsema lisälämpöenergia voidaan tuottaa
erittäin kustannustehokkaasti optimoidulla kaukolämpöjär-
jestelmällä, tai pienellä maalämpöjärjestelmällä. Hyötynä
on vähäinen tarve ulkopuoliselle energialle, edulliset käyttö-
kustannukset ja pienempi hiilijalanjälki. Pilaster -järjestelmän
avulla fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua
kokonaan.
Ennen Pilasteria kiinteistön lämmityskauden energian kulutus
oli 159,2 MWh. Pilaster talotekniikkaremontin jälkeen läm-
mityskauden energian kulutus 54,1 MWh (esimerkkikohde
Asunto Oy Kuulaharjat)
E N E R G I A T E H O K K U U S J A
V A A T I M U K S E T
Energian hinnan nousu on eriytetty, koska historiallisesti se
on huomattavasti inflaatiota suurempi. Keskiarvot on otettu
edelliseltä 10 vuodelta. Sähkö ja kaukolämpö ovat nousseet
pitkältä samaa tahtia:
- Energian hinnan nousu 4,0 %
- Inflaatio 1,6 %
Lamit Oy:n tekemän energialaskennan mukaisesti lamellita-
lossa voidaan kattaa Pilasterin talteen ottamalla ja ilmaläm-
pöpumpulla tuottamalla energialla kattaa 62% rakennuksen
nykyisestä lämmitystarpeesta. Pistetalojen osalta lukema on
61%. Koska tulos on laskennallinen, voidaan Pilasterin kat-
tavuus yleistää olevan 60% lämmöntarpeesta talotyypistä
riippumatta. Laskelmassa ei ole huomioitu julkisivusanee-
rauksen, yläpohjan lisäeristämisen ja ikkunasaneerauksen
vaikutuksia, joten todellisuudessa kaikkien pakollisten ja kan-
nattavien saneerausten jälkeen Pilasterin lämmönkattavuus
on todellisuudessa korkeampi.
- Pilaster digitalotekniikka sisältää energiankulutuksen täy-
dellisen optimointijärjestelmän sekä kiinteistökohtaisen etä-
hallinnan, seurannan ja raportoinnin
- Asuntoihin saadaan etäluettavat mittarit
Aurinkoenergia
Aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyenergiaa sähkö-
energiaksi. Nykyiset kaupalliset aurinkopaneelit ovat joko
pii- tai ohutkalvokennoista koottuja. Aurinkokennon toiminta
perustuu valosähköiseen ilmiöön ja sähköntuotantoprosessi
on itsessään melko yksinkertainen, jonka ansiosta panee-
lien käyttövarmuus on melko suuri ja huoltotarve vähäinen.
Paneelien käyttöikä on noin 30 vuotta. Aurinkosähköjärjes-
telmän tärkeimmät osat ovat itse aurinkopaneelit ja invert-
teri eli vaihtosuuntaaja, joka muuttaa paneelien tuottaman
tasajännitteen 230 V vaihtojännitteeksi, joka voidaan syöttää
talon sähköverkkoon. Näiden lisäksi järjestelmään kuuluu
asennustelineet, kaapelit, johdonsuojakatkaisijat sekä verk-
koon kytkennän mittaus ja suojalaitteet. Näiden lisäksi olisi
hyvä hankkia laitteisto, jolla pääsee seuraamaan järjestelmän
tuottotietoja. Paneelit asennetaan tyypillisesti katolle katon
lappeen suuntaisesti, mutta ne voidaan sijoittaa myös seinäl-
le tai vapaasti seisovaan tukeen.
Tuotetun sähkön määrä vaihtelee vuoden mittaan ja riippuu
monista eri tekijöistä. Merkittävimmät ovat auringon sätei-
lyn määrä ja paneelien kallistuskulma. Myös paneelien ikä,
ulkolämpötila ja varjostukset vaikuttavat sähkön tuottoon.
Paneelien paras asennussuunta on kaakko-lounas. Paras vuo-
situotanto saadaan, kun paneelit asennetaan 30– 45 asteen
kulmaan. Aurinkosähköjärjestelmiä voidaan asentaa myös
julkisivuihin. Tällöin aurinkosähköjärjestelmän tuottoarvio on
pienempi, mutta tilanteessa, jossa kohteeseen tehdään muu-
tenkin julkisivukorjauksia, on aurinkopaneelit julkisivuissa var-
teenotettava vaihtoehto.
Aurinkosähköjärjestelmä voi toimia omavaraisena järjestel-
mänä tai sähköverkkoon kytkettynä. Omavaraisessa järjes-
telmässä ei ole mahdollisuutta ottaa sähköä sähköverkosta.
Sähköverkkoon kytketyssä järjestelmässä aurinkosähkö kor-
vaa verkosta ostettavaa sähköenergiaa ja ylijäämäsähkö voi-
daan syöttää verkkoon muiden käyttöön. Verkkoon kytketyis-
sä järjestelmissä ei tarvita akkua, mutta niitä voidaan jossain
tapauksissa käyttää. Kenellä tahansa on oikeus syöttää säh-
köä verkkoon, kun voimalaitoksen liityntä ja mittaus täyttävät
E N E R G I A , S Ä H K Ö J Ä R J E S T E L M Ä T ,
A U R I N K O S Ä H K Ö , A U R I N K O L Ä M P Ö
niille asetetut vaatimukset, ja tuottajalla on ostaja verkkoon
syöttämälleen sähkölle.
Yleensä investoinnin takaisinmaksuajaksi saadaan laskennal-
lisesti 20 vuotta 3 % tuottovaatimuksella. Tämä tarkoittaa,
että investointia voidaan pitää taloudellisesti kannattavana,
koska se maksaa itsensä takaisin käyttöikänsä aikana. Inves-
tointia voidaan pitää perusteltuna, jos halutaan investoida
kotimaiseen päästöttömään energiantuotantomuotoon ja
edistää uusiutuvan energian käyttöä. Tässä tarkastelussa ei
ole huomioitu mahdollisia tukia, joita taloyhtiö voi uusiutuvan
energian investointeihin saada.
- Pilaster-järjestelmään on erityisen taloudellista liittää aurin-
kopaneeleja. Normaalisti aurinkosähkön hyödyntäminen on
kerrostaloissa haasteellista, koska sitä ei pystytä käyttämään
kokonaan omiin tarpeisiin.
- Pilaster-järjestelmässä aurinkosähköä voidaan käyttää esi-
merkiksi kesähelteillä poistoilmalämpöpumpun viilennystoi-
mintoon ja lämmityskaudella asuntojen lämmittämiseen.
- Aurinkoenergia on uusiutuvaa ja sen tuotanto on äänetöntä
ja saasteetonta.
- Pilaster Oy käyttää testattua ja turvallista aurinkosähkö-
tekniikkaa. Aurinkopaneelit valmistetaan korkeimpien laatu-
vaatimusten mukaisesti Euroopassa ja niille myönnetään 25
vuoden tehotakuu.
- Vastaavia aurinkoenergiajärjestelmiä on asennettu maail-
massa jo yli 200 000 kappaletta noin 140 maassa. Aurinkopa-
neelien toiminnasta on kokemusta myös pohjoisen vaikeissa
olosuhteissa.
Kannattavuussarakkeessa 3 % tuottovaatimuksella lasketut
sisäinen korko ja korollinen takaisinmaksuaika.
Aurinkolämpö on 100 % uusiutuva, lähes ilman hiilidioksidi-
päästöjä kerättävissä ja näin ollen ympäristöystävällinen tapa
tuottaa osa kiinteistön lämmitysenergiasta. Tämän lisäksi
aurinkolämpöjärjestelmän tuottama energia on investoinnin
takaisinmaksun jälkeen käytännössä ilmaista. Nykyaikaisella
aurinkolämpöjärjestelmällä voidaan energiaa kerätä aina au-
rinkoisilta maaliskuun päiviltä syys-lokakuuhun.
Aurinkolämpöjärjestelmän energiaa keräävät aurinkoke-
räimet sijoitetaan yleensä rakennuksen katolle, jolloin ne
ovat mahdollisimman avoinna auringonvalolle eikä muuhun
tarkoitukseen käyttökelpoista tilaa tarvitse uhrata. Aurinko-
keräimissä kiertää lämmönkeruuneste, vesiglykoliseos, joka
lämpenee auringon säteillessä ja lämmettyään pumpataan
lämmönjakohuoneeseen.
E N E R G I A , S Ä H K Ö J Ä R J E S T E L M Ä T ,
A U R I N K O S Ä H K Ö , A U R I N K O L Ä M P Ö
Nestekiertoisen järjestelmän putket täytyy perinteisen linja-
saneerausmenetelmän mukaan tuoda talon läpi kellariin ja
tämä voi viedä tilaa asunnoista, jos reittiä ei löydy porrashuo-
neiden puolelta. Putket ovat yleensä eristyksineen isoja, hal-
kaisijaltaan noin 150– 200 mm. Pilaster talotekniikkaremontis-
sa aurinkolämpöjärjestelmän putket kulkevat hormissa, talon
ulkopuolella, eikä erillisiä remontteja tai muutoksia tarvita.
Suomen oloissa aurinkolämpöä pystytään tuottamaan eni-
ten kesäaikaan, jolloin lämmönkulutus on pienimmillään.
Tämä asettaa maksimirajan aurinkolämpöjärjestelmälle, jotta
saatavalle lämpöenergialle löydetään sopiva käyttökohde.
Aurinkolämpöjärjestelmän kokona laskelmissa on käytetty
samaa pinta-alaa kuin aurinkosähköjärjestelmän laskelmassa,
eli 70 m2 per talo eli yhteensä 2 380 m2. Tämä
vastaa 238 kappaletta suurkeräimiä. Keräinten maksimite-
ho on 9,2 kW/kpl ja laskennan mukaan kohteessa voitaisiin
saada kerättyä lämpöä vähintään 450 kWh/mÇ eli 1082 MWh
vuodessa.
E N E R G I A , S Ä H K Ö J Ä R J E S T E L M Ä T ,
A U R I N K O S Ä H K Ö , A U R I N K O L Ä M P Ö
Asukkaiden kulutustottumukset ja halu seurata kulutusta vai-
kuttavat eniten siihen, miten energiatalouden ja sisäilman
laadun kohentamistoimet onnistuvat. Kulutusta ei voida hal-
lita, elleivät asukkaat, osakkaat ja kiinteistön ylläpidosta vas-
taavat tahot ole selvillä omista mahdollisuuksistaan vaikut-
taa kulutusten pienentämiseen. Pilasterin digitalotekniikan
ansiosta asukas ja kiinteistön ylläpitäjätahot näkevät sähkön
ja veden kulutukset. Energiatehokkaalla ylläpidolla on suuri
merkitys koko taloyhtiön energiankulutuksen kannalta. Ta-
loyhtiön energiankulutuksen ihannetaso saavutetaan, kun
kiinteistön rakenteet ja tekniset järjestelmät toimivat suunni-
tellulla tavalla.
- Pilaster digitalotekniikka sisältää energiankulutuksen
täydellisen optimointijärjestelmän sekä kiinteistökohtaisen
etähallinnan, seurannan ja raportoinnin
- Tekniikassa on etähallinnan omat käyttäjätunnukset usealle
taholle ja laitteelle
- Järjestelmän ohjaus ja seuranta toimii omalla laitteella
paikasta riippumatta
- Etähallintapalvelun avulla saadaan tieto vesi- ja palo-
hälytyksistä
- Mittareiden lukemiseen ei tarvita käyntejä asunnoissa tai
teknisissä tiloissa
- Järjestelmässä on hiilidioksidin, kosteuden ja paine-erojen
optimointi
- Asukkaalle säätö- ja seurantalaitteet ilmanvaihtoon,
lämmitykseen, viilennykseen ja vedenkulutukseen
- Kiinteistönhoitajalla täydellinen etähallinta
D I G I T A L O T E K N I I K K A
Pilaster -elementti sisältää huoneiston oman ilmanvaihtoko-
neen, jossa on ristivirtakennolla toteutettu lämmöntalteen-
otto ja poistoilmalämpöpumppu. Poistoilmalämpöpumppu
lämmöntalteenotolla mahdollistaa asunnon lämmittämisen
tuloilman kautta. Tällöin lämmitettyä huoneilmaa ei enää pu-
halleta talosta ulos, vaan siitä otetaan hukkalämpö talteen.
Toimintaperiaate on osittain sama kuin keskitetyssä pois-
toilman lämmöntalteenotossa, sillä erotuksella, että lämpö
siirretään elementin sisällä suoraan asunnon tuloilmaan, eikä
kierrätetä koko yhtiön lämmönvaihtimelle ja tätä kautta pat-
teriverkostoon ja käyttöveteen.
Pilaster-remontissa rakennuksen oma ilmanvaihtojärjestel-
mä poistetaan käytöstä ja asuntokohtainen ilmanvaihtokone
huolehtii asuntojen ilmanvaihdosta jatkossa. Ilmanvaihdon
poistokanavat tuodaan perinteisesti keittiöön, kylpyhuonee-
seen ja vaatehuoneeseen. Sen lisäksi tuloilma kanavoidaan
oleskelutiloihin. Tulo- ja poistoilmakanavat kuljetetaan kote-
loissa kylpyhuoneen ja keittiön osalta ja erillisissä koteloissa
muiden tilojen osalta. Tuloilma saadaan näin tuotua oles-
kelutiloihin, kuten nykyaikaisen kerrostalon rakentamisessa
tehdään.
Lamit Oy:n tekemän energialaskennan mukaisesti lamellita-
lossa voidaan kattaa Pilasterin talteen ottamalla ja poistoil-
malämpöpumpulla tuottamalla energialla 62% rakennuksen
nykyisestä lämmitystarpeesta. Pistetalojen osalta lukema on
61%.
HYÖTY ASUKKAALLE
- Ilmanvaihto saadaan tasapainotettua tarkasti asuntokohtai-
sesti
- Hiilidioksidin, kosteuden ja paine-erojen automaattisäädöt
- Säätö- ja seurantalaitteet ilmanvaihtoon, lämmitykseen,
viilennykseen ja vedenkulutukseen
TERVEYSVAIKUTUKSET
- Rakenteissa olevat mikrobit eivät päädy hengitysilmaan
- Suodatettu, puhdas sisäilma edistää terveyttä
- Hajut ja äänet eivät kulkeudu asunnosta toiseen ilmanvaih-
tokanavien kautta
KIINTEISTÖN HYÖDYT
- Pilaster ilmanvaihto pitää talon rakenteet terveinä ja
kestävämpinä
- Pilaster-järjestelmässä on automaatiotekniikkaa, joka mm.
tulipalon sattuessa lukitsee ilmanvaihdon palon leviämisen
estämiseksi
- Tekniikka hälyttää vedenkulutuksen lisääntymisestä
ja näin estää vesivahinkoja
- Tekniikka säästää energiaa ja kustannuksia
I L M A N V A I H T O
Pilaster-remontti tehdään pääosin rakennuksen ulkopuolella, nopealla aikataululla, joten asukkaiden ei ole välttämätöntä muut-
taa remontin alta pois. Työaika Pilaserin osalta on lyhyempi, koska modulaareihin tuotu tekniikka on asennusta vaille valmiina.
Purkutöiden määrä jää Pilasterin osalta myös pienemmäksi, joka vaikuttaa positiivisesti asukkaiden viihtyvyyteen.
- Pilaster – remontissa tekniikka-asennukset tehdään pääosin rakennuksen ulkopuolella, jolloin oikealla aikataulutuksel-
la asuntojen sisäpuoliset työt voidaan tehdä nopeammin ja pienemmällä asumishaitalla.
- Vanhoja tekniikkahormeja ei tarvitse avata, jolloin työlään purkutyön määrä asunnossa pienenee.
- Yleisissä tiloissa, kuten porraskäytävillä, työtä on vähemmän, jolloin asuminen työn alla olevassa talossa
helpottuu ja on turvallisempaa.
- Hyväkuntoiset kylpyhuoneet on mahdollista säilyttää Pilasterin Inno – lattiakaivoratkaisua käyttäen.
- Mikäli kylpyhuone remontoidaan, talon yleisiin tiloihin voidaan järjestää väliaikaiset WC- ja suihkutilat remontin ajaksi.
- Projektin kokonaisaikaa saadaan lyhennettyä ja tällöin yleinen asumishaitta talossa pienenee.
A S U M I S E N H A I T A T R E M O N T I N
A I K A N A
Pilaster- remontissa viemärit ja vesijohdot uusitaan asentamalla rakennuksen ulkoseinään tekniikkamoduuli (sisältää viemäri- ja
vesijohtojen lisäksi huoneistokohtaisen poistoilmalämpöpumpun, sekä varaukset sähköjohdoille, että talokaapeleille), jossa tek-
niikka tuodaan ulkoseinän läpi ja viedään asuntojen huonetilojen läpi koteloituna katonrajassa kohteisiinsa. Viemärit ulottuvat
keittiöön ja kylpyhuoneisiin samoin kuin vesijohdot.
Tekniikkamoduuli pyritään asentamaan keittiön tai kylpyhuoneen läheisyydessä olevalla ulkoseinälle, josta tekniikka tuodaan
keittiön tai kylpyhuoneen kautta vesi- ja viemäripisteille. Tällöin viemäreiden ja vesijohtojen vaakavedot ja koteloinnit saadaan
minimoitua.
Pilaster-järjestelmä toimii varsinkin kohteissa, joissa vesipisteelliset tilat sijaitsevat ulkoseinän läheisyydessä. Koska viemärit ja
vesijohdot nostetaan asuntoihin rakennuksen ulkopuolella, niin ne on myös tuotava rakennuksen ulkoseinän läpi.
Syyskuun 2013 jälkeen haetuissa rakennusluvissa tullaan edellyttämään huoneistokohtaisia vesimittareita. Muuttuneet säädök-
set edellyttävät jatkossa huoneistokohtaisen näytön asentamista asuntoihin. Pilaster -tekniikkaan kuuluu huoneistokohtaiset
näytölliset vesimittarit, joista on etälukupalvelu kiinteistönhoitajille. Vesimittareiden lisähyötynä on tietoisuuden lisääntyminen
veden kulutuksesta ja osakkaiden oma vaikutusmahdollisuus veden kulutukseen.
V I E M Ä R I T J A V E S I J O H D O T
Pilaster -remontin etu on siinä, että tekniikan uusimisen vuok-
si vanhoja hormirakenteita ei tarvitse avata. Tällöin voidaan
halutessa säästää kylpyhuoneen nykyiset pintamateriaalit.
Merkittävä kustannusetu sisäpuolisessa saneerauksessa, ver-
rattuna perinteiseen putkien uusintaan, muodostuu poisjää-
vistä kylpyhuoneiden saneeraustöistä. Perinteisessä linjasa-
neerauksessa ja muissa vaihtoehdoissa, joissa kylpyhuoneita
kunnostetaan, pääosa rakennustöistä tulee kylpyhuoneiden
purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta.
Pilastereiden asennuksen yhteydessä vanhat tekniikkahormit
jäävät pois käytöstä. Tällöin on mahdollista pienin varauksin
purkaa kyseisiä hormeja pois asunnoista ja ottaa tila hyöty-
käyttöön. Hormin poiston voi suorittaa myös myöhemmässä
vaiheessa linjasaneerauksen jälkeen.
Pilaster digitalotekniikka sisältää hälytysrajapinnan kosteu-
den määrän kasvusta. Järjestelmä antaa hälytyksen suoraan
kiinteistönhoitajan laitteelle, jolloin kosteusvauriot ovat pa-
remmin ehkäistävissä.
Mikäli kaikki kylpyhuoneet korjataan linjasaneerauksen yh-
teydessä, on taloyhtiöllä varma tieto niiden teknisestä kestä-
vyydestä, elinkaaresta ja takuun antajasta.
Pilaster – remontissa, kylpyhuoneen viemäreiden sijoittelun
osalta, työssä noudatetaan samanlaista periaatetta kuin pe-
rinteisessä linjasaneerauksessa. Asunnon viemärit porataan
lattian läpi ja asennetaan alapuolella olevan asunnon kat-
toon. Tällöin jokaiseen kylpyhuoneeseen tulee asentaa uusi
alakatto. Tulo- ja poistoilmakanavat kuljetetaan samoissa
koteloissa kylpyhuoneen ja keittiön osalta ja erillisissä kote-
loissa muiden tilojen osalta. Tulo- ja poistoilmakanavisto sekä
vesijohdot ja sähköt ei siirry yläpuolen asunnosta alapuoli-
seen, vain viemärit.
K Y L P Y H U O N E E T
Pilaster – järjestelmä säästää pienentyneinä lämmityskustan-
nuksina elinkaarensa aikana kustannuksia ja laina-ajan päät-
tyessä (25v) järjestelmän kustannus on käytännössä sama
kuin perinteisen putkiremontin. Toisin kuin perinteinen put-
kiremontti, toisi Pilaster hyötyä myös rakennusten energia-
tehokkuuteen.
Perinteisen putkiremontin kustannus asuinneliötä kohden on
yleensä välillä 500 – 670 €/m2. Pilasterin kokonaiskustannus
on 700 – 800 €/m2. Tähän hintaan kuuluu lisäksi kuitenkin laaja
sähkösaneeraus ja kylpyhuoneiden uusiminen. Kustannukset
ovat laskettu esimerkkikohteen kautta ja voivat vaihdella koh-
detyypistä riippuen.
Jos kiinteistössä toteutetaan pakolliset julkisivusaneeraukset
ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto Pilasterin kautta putoaa
energiankulutus huomattavasti. Energialaskelmien mukaan
tällöin muille järjestelmille jää energiantuottovaatimusta ta-
lotyypistä riippuen noin 100 MWh.
Lamit Oy:n tekemän energialaskennan mukaisesti lamellita-
lossa voidaan kattaa Pilasterin talteen ottamalla ja ilmaläm-
pöpumpulla tuottamalla energialla kattaa 62% rakennuksen
nykyisestä lämmitystarpeesta. Pistetalojen osalta lukema on
61%. Koska tulos on laskennallinen, voidaan Pilasterin kat-
tavuus yleistää olevan 60% lämmöntarpeesta talotyypistä
riippumatta. Laskelmassa ei ole huomioitu julkisivusanee-
rauksen, yläpohjan lisäeristämisen ja ikkunasaneerauksen
vaikutuksia, joten todellisuudessa kaikkien pakollisten ja kan-
nattavien saneerausten jälkeen Pilasterin lämmönkattavuus
on todellisuudessa korkeampi. Kuitenkin laskennallisuudesta
johtuen käytetään jatkolaskelmissa 60% kattavuutta, jotta
yhtiölle ei luoda epärealistisia odotuksia Pilasterin potenti-
aalista.
Pilaster vaatii vielä erillisen lämmitysjärjestelmän rinnalleen,
jolla saadaan katettua loput tarvittavasta lämmitysenergiasta.
Pilasterin rinnalle voidaan jättää nykyinen kaukolämpö, mut-
ta laskelmien mukaan kokonaistaloudellisesti edullisinta on
valita korvaavaksi lämmitystavaksi maalämpö. Koska Pilaster
kattaa mahdollisesti jopa 60% nykyisestä lämmitystarpeesta,
voidaan maalämpöjärjestelmän mitoitusta pienentää verrat-
tuna nykyiseen energiankulutukseen, jolloin sen perustamis-
kustannukset pienenevät. Samoin patteriverkostoon voidaan
ajaa huomattavasti nykyistä alhaisempaa lämpöä, jolloin
maalämmön hyötysuhde nousee tuntuvasti.
K U S T A N N U K S E T
Pilaster energiansäästö
Energiamaksu nykyisellä järjestelmällä
Lämmityskustannuksien säästö 25 vuoden aikananykyisellä energian hintakehityksellä 60m2 asunnossa
n. 22 700€
Vuosi0 €
5 000 €
10 000 €
15 000 €
20 000 €
25 000 €
30 000 €
35 000 €
40 000 €
45 000 €
50 000 €
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25
Yleisten sopimusehtojen mukaan urakoitsijat antavat työlle ja materiaaleille kahden vuoden takuun. Yleisissä sopimusehdoissa
takuu on sama, käytetäänpä perinteisiä tai uusia peruskorjausmenetelmiä.
T A K U U
Pilaster-järjestelmän toimitukseen kuuluu huoltosopimus. Pilaster-moduulien huolto suoritetaan rakennuksen ulkopuolella
asukkaita häiritsemättä. Huolto ei vaadi asukkaan läsnäoloa eikä pääsyä sisälle asuntoihin. Huoltosopimus takaa, että järjestelmä
toimii oikealla tavalla, eli varmistaa asumismukavuuden energiatehokkaasti ja häiriöttömästi. Huoltosopimukseen kuuluu teknis-
ten laitteiden sekä niiden kiinnitysten kunnon tarkastus. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneen suodattimet vaihdetaan ja lämmöntal-
teenottokennot puhdistetaan säännöllisesti.
H U O L T O
TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:
Direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta
DIREKTIIVIN TARKOITUS
Direktiivillä pyritään parantamaan rakennusten energiate-
hokkuutta EU:ssa ottaen huomioon erilaiset ilmasto-olosuh-
teet ja paikalliset olosuhteet. Siinä säädetään vähimmäis-
vaatimuksista ja yhteisestä kehyksestä energiatehokkuuden
laskemiselle.
Direktiivin 2010/31/EU täytäntöönpanon tarkastelun jälkeen
sitä muutettiin vuonna 2018 direktiivillä (EU) 2018/844. Pääta-
voite oli nopeuttaa olemassa olevien rakennusten kustannus-
tehokasta korjaamista ja edistää älykkäiden teknologioiden
käyttöä rakennuksissa. Osana puhtaan energian pakettia tar-
kistettu direktiivi täydentää energiatehokkuudesta annettua
lainsäädäntöä.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
EU-maiden on asetettava ihanteellista energiatehokkuutta
koskevia vähimmäisvaatimuksia. Ne on tarkistettava viiden
vuoden välein. Niiden on katettava rakennus, sen osat ja
energia, joka käytetään:
tilojen lämmitykseen
tilojen jäähdytykseen
käyttöveden lämmitykseen
ilmanvaihtoon
kiinteään valaistukseen
rakennuksen muihin teknisiin järjestelmiin*.
Euroopan komissio on vahvistanut vertailumenetelmäkehyk-
sen energiatehokkuusvaatimusten kustannusoptimaalisten
tasojen laskemiseksi.
Uusien rakennusten on vastattava vähimmäisvaatimuksia.
Viranomaisten omistamien ja niiden käytössä olevien raken-
nusten pitäisi saavuttaa lähes nollaenergiataso* 31. joulukuu-
ta 2018 mennessä ja muiden uusien rakennusten 31. joulu-
kuuta 2020 mennessä.
Olemassa olevien rakennusten, joihin tehdään laajamittaisia
korjauksia, energiatehokkuus on päivitettävä vastaamaan so-
vellettavia vaatimuksia.
EU-mailla on oltava käytössä energiatehokkuustodistusten
järjestelmä. Todistukset antavat mahdollisille ostajille tai
vuokralaisille tietoa rakennuksen energialuokituksesta
sisältävät suosituksia kustannustehokkaista parannuksista
on mainittava kaikissa kaupallisissa tiedotusvälineissä ole-
vissa ilmoituksissa, kun kiinteistöä tarjotaan myytäväksi tai
vuokrattavaksi.
EU-maiden kansallisten viranomaisten on varmistettava, että
käytössä on järjestelmä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien
tarkastamista varten.
Alkuperäiseen direktiiviin tehdyt muutokset
Direktiivissä (EU) 2018/844 edellytetään, että EU-maat laativat
pitkän aikavälin peruskorjausstrategioitatukemaan asuinra-
kennusten ja muiden kuin asuinrakennusten peruskorjaamis-
ta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi rakennuskan-
naksi vuoteen 2050 mennessä. Strategioissa pitäisi vahvistaa
etenemissuunnitelma, joka sisältää toimenpiteitä ja mitatta-
vissa olevia edistymisen indikaattoreita, vuodeksi 2050 asete-
tun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä unionissa 80–95
prosentilla vuoteen 1990 verrattuna koskevan pitkän aikavä-
lin tavoitteen huomioon ottamiseksi. Etenemissuunnitelman
on sisällettävä ohjeelliset välitavoitteet vuosiksi 2030, 2040 ja
2050, ja siinä on määriteltävä, miten ne edistävät direktiivin
2012/27/EU mukaisten unionin energiatehokkuustavoittei-
den saavuttamista.
E U R - L E X
Lisäksi tarkistetulla direktiivillä laajennetaan lämmitys- ja
ilmastointijärjestelmien nykyisen tarkastusjärjestelmän so-
veltamisalaa siten, että se kattaa yhdistetyt (ilmanvaihdon
sisältävät) järjestelmät ja siinä tarkastetaan järjestelmien te-
hokkuus tyypillisissä käyttöolosuhteissa kannustetaan käyttä-
mään rakennuksissa tieto- ja viestintätekniikoita ja älykkäitä
automaatio- ja ohjaustekniikoita tuetaan sähköajoneuvojen
lataukseen tarvittavan infrastruktuurin käyttöönottoa raken-
nusten pysäköintialueilla edellyttämällä putkituksen ja la-
tauspisteiden asentamista otetaan käyttöön ”älyratkaisuval-
miutta koskeva indikaattori” mittaamaan rakennusten kykyä
mukautua asukkaiden tarpeiden mukaan, optimoida niiden
toiminta ja olla vuorovaikutuksessa verkon kanssa.
MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?
Direktiiviä 2010/31/EU on sovellettu 8. heinäkuuta 2010 al-
kaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 9.
heinäkuuta 2012 mennessä.
Direktiiviä (EU) 2018/844 on sovellettu 9. heinäkuuta 2018 al-
kaen, ja se on saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 10.
maaliskuuta 2020 mennessä.
TAUSTAA
EU:n rakennusala on Euroopan suurin yksittäinen energian-
käyttäjä, joka kuluttaa 40 prosenttia energiasta, ja noin 75
prosenttia rakennuksista on energiatehokkaita. Tämän hei-
kon energiatehokkuustason takia rakennuskannan saatta-
minen hiilivapaaksi on yksi EU:n pitkän aikavälin tavoitteista.
Tämä direktiivi on tärkeä osatekijä rakennusten tehokkuuden
lisäämisessä. Lisätietoja:
Energiatehokkuus – rakennukset (Euroopan komissio).
KESKEISET TERMIT
Rakennuksen tekninen järjestelmä: tekniset laitteet, joita
käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan tilojen lämmi-
tykseen, tilojen jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, käyttöveden
lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen auto-
maatioon ja ohjaukseen, paikalla tapahtuvaan sähköntuo-
tantoon tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne järjes-
telmät, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa
energiaa.
Lähes nollaenergiarakennus: rakennus, jonka energiatehok-
kuus on erittäin korkea. Lähes olematon energiantarve tulee
kattaa merkittävässä määrin uusiutuvista lähteistä peräisin
olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai lähistöllä
uusiutuvista lähteistä tuotettu energia.
ASIAKIRJA
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU,
annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energia-
tehokkuudesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 153, 18.6.2010,
s. 13–35)
Direktiiviin 2010/31/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on si-
sällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto
on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Komission suositus (EU) 2016/1318, annettu 29 päivänä hei-
näkuuta 2016, suuntaviivoista lähes nollaenergiarakennusten
ja parhaiden käytäntöjen edistämiseksi ja sen varmistami-
seksi, että vuoteen 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset
ovat lähes nollaenergiarakennuksia (EUVL L 208, 2.8.2016, s.
46–57)
E U R - L E X
Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle:
Jäsenvaltioiden edistyminen siirtymisessä lähes nollaener-
giarakennuksiin (COM(2013) 483 final/2, 28.6.2013)
Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle
rakennusten energiatehokkuutta koskevasta rahoitustuesta
(COM(2013) 225 final, 18.4.2013)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta,
direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä
direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta
(EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1–56)
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 244/2012, annettu 16
päivänä tammikuuta 2012, rakennusten energiatehokkuudes-
ta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
2010/31/EU täydentämisestä vahvistamalla vertailumenetel-
mäkehys rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta
koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten
tasojen laskentaa varten (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 18–36)
Lähteet: EUR-Lex, Tilastokeskus, Taloyhtiön energiakirja,
Sweco, kaukolämpöä.fi
YHTEISTYÖSSÄ:
E U R - L E X
Recommended