Su

un

nit

teli

jall

e S ISÄLTÖ

Enemmän kuin vaihtoehto

Energiatehokkuus ja vaat imukset

Sähköjär jestelmät / Aurinkosähkö

Digitalotekni ikka / Etähal l intajär jestelmä

I lmanvaihto

Asumishaitan vaikutus

Viemärit ja vesi johdot

Kylpyhuoneet

Kustannukset

Takuu

Pilaster on elementtirakenteinen ulkoseinään

asennettava putkikotelo, joka sisältää huoneistokohtaisen

poistoilmalämpöpumpun, viemäri- ja vesijohdot sekä

varaukset sähköjohdoille. Kantavan sisäkuoren läpi porataan

reiät Pilasterin tulevan sijainnin kohdalle tekniikan läpivientejä

varten. Pilaster-elementti asennetaan paikalleen kantavan

sisäkuoren pintaan ja kiinnitetään välipohjien kohdalta

kiinni. Asuntoon tekniikka tuodaan ulkoseinän läpi ja

viedään asuntojen huonetilojen läpi koteloituna katonrajassa

kohteisiinsa. Viemärit ulottuvat keittiöön ja kylpyhuoneisiin

samoin kuin vesijohdot. Ilmanvaihdon poistokanavat

tuodaan perinteisesti keittiöön, kylpyhuoneeseen ja

vaatehuoneeseen. Sen lisäksi tuloilma kanavoidaan myös

oleskelutiloihin. Rakennuksen vanha ilmanvaihtojärjestelmä

poistetaan käytöstä ja asuntokohtainen ilmanvaihtokone

huolehtii asuntojen ilmanvaihdosta jatkossa.

Ulkopuolella rakennusten ympärille kaivetaan kaivannot

Pilastereiden pohjaelementtien asentamiseksi ja uusien

pohjaviemärien asentamiseksi. Samassa yhteydessä voidaan

uusia rakennusten hulevesijärjestelmät.

Pilaster-järjestelmä toimii varsinkin kohteissa, joissa

vesipisteelliset tilat sijaitsevat ulkoseinän läheisyydessä.

Koska viemärit ja vesijohdot nostetaan asuntoihin

rakennuksen ulkopuolella, niin ne on myös tuotava

rakennuksen ulkoseinän läpi. Mikäli viemäreitä joudutaan

johtamaan asuntojen läpi kauemmaksi ulkoseinästä,

aiheutuu tästä mittavia kotelointitöitä asunnon sisällä. Pitkät

kotelovedot katossa ovat esteettinen haitta. Pitkän matkaa

vaakasuunnassa kulkevat viemärit voivat myös tukkeutua

helpommin.

Pilastereiden asennuksen yhteydessä vanhat tekniikkahormit

jäävät pois käytöstä. Tällöin on mahdollista pienin

varauksin purkaa kyseisiä hormeja pois asunnoista ja

ottaa tila hyötykäyttöön. Hormin poiston voi suorittaa

myös myöhemmässä vaiheessa linjasaneerauksen

jälkeen. Hormeissa on todennäköisesti asbestipitoisia

putkieristemateriaaleja, joten purkutyöt täytyy teettää

asbestiluvat omaavalla yrityksellä. Elementtien asennus vaatii

julkisivumuutoksen rakennuksiin. Tämä on Pilasterin heikkous,

koska tietyillä asuinalueilla tai rakennuksissa rakennusvalvonta

ei välttämättä myönnä lupaa julkisivumuutokseen.

“Emme voi ratkaista

ongelmia ajattelemalla

samalla tavalla kuin

silloin, kun loimme ne.”

- Albert Einstein-

Työssä noudatellaan samanlaista periaatetta kuin

perinteisessä linjasaneerauksessa, eli asunnon viemärit

asennetaan alapuolella olevan asunnon kattoon. Tulo- ja

poistoilmakanavat kuljetetaan samoissa koteloissa muun

tekniikan kanssa kylpyhuoneen ja keittiön osalta ja erillisissä

IV-koteloissa muiden tilojen osalta. Tuloilma saadaan näin

tuotua oleskelutiloihin, kuten nykyaikaisen kerrostalon

rakentamisessa tehdään.

Kokonaisteknisenä järjestelmänä Pilaster tuo ratkaisun

moneen tekniseen ongelmaan, ja haitta-aika asukkaille

on mahdollista saada lyhyeksi verrattuna “perinteiseen”

putkiremonttiin. Pilaster- järjestelmä säästää elinkaarensa

aikana lämmityskustannuksia ja laina-ajan päättyessä

(25v) järjestelmän kustannus on käytännössä sama kuin

perinteisen putkiremontin. Pilaster vastaa myös taloyhtiöiden

energiavaatimuksiin, joten pitkän ajan tähtäimellä Pilaster

talotekniikkajärjestelmä on järkevä vaihtoehto.

Pilaster vaatii vielä erillisen lämmitysjärjestelmän rinnalleen,

jolla saadaan katettua loput tarvittavasta lämmitysenergiasta.

Tavallisesti maalämpöjärjestelmä olisi kustannustehokkain

ratkaisu loppuenergian tuottamiseen ja investoinnista

huolimatta toisi suurimmat säästöt elinkaarensa aikana

verrattuna nykyiseen järjestelmään.

Mah

dolli

suuk

sist

a ra

tkai

suih

in

Direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta

(Tiivistelmä direktiivistä viimeisellä sivulla)

Taloyhtiöille vaatimuksia energiatehokkuudesta:

EU:n päivitettävä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo

uusia vaatimuksia myös taloyhtiöille. Jos taloyhtiöön tulee

isoja korjaushankkeita, on taloyhtiöiden varauduttava sähkö-

autojen latauspisteiden rakentamiseen. Myös uudiskohteissa

on oltava valmiudet sähköautojen lataamiseen.

Vanhoissa taloyhtiöissä isoja peruskorjaushankkeita ovat esi-

merkiksi isot perusparannushankkeet ja pysäköintialueiden

uudistamiset. Näiden yhteydessä kannattaa jo nyt, ennen

direktiivin voimaantuloa, pohtia sähköautojen latauksen jär-

jestäminen.

Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin

asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, asenne-

taan putkitus kaapelointia varten siten, että jokaiseen pysä-

köintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköau-

tojen latauspiste.

Rakennuskanta energiatehokkaaksi:

Latauspisteiden lisäksi taloyhtiöille tulee myös vaatimuksia

lämmitysjärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen.

Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän

aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttami-

seksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen

2050 mennessä.

Lämmitysremonttien ja esimerkiksi lämmönjakolaitteistojen

uusimisen yhteydessä kannattaa panostaa taloautomaatioon

ja uusimpiin innovaatioihin lämmönkulutuksen alentamiseksi.

Potentiaalia säästöille asuinrakennuksissa on.

Monessa kiinteistössä on myös tekemättä vesijohtoverkos-

ton paineenalennus. Korkea paine kuluttaa turhaan järjestel-

mää, lisää vuotoriskejä ja lisää sekä kylmän että lämpimän

veden kulutusta.

Pilaster Digitalotekniikka sisältää:

- Hiilidioksidin, kosteuden ja paine-erojen optimoinnin

- Kiinteistökohtaisen etähallinnan, seurannan ja raportoinnin

- Energiankulutuksen täydellisen optimointijärjestelmän

Kiinteistön energiatalouden parantamisessa ei pidä keskittyä

pelkästään energiansäästöön, vaan pitää pyrkiä kokonais-

taloudelliseen ratkaisuun. Parhaimmillaan energiatalouden

parantaminen kohentaa myös rakennusten sisäilman laatua,

joka puolestaan vaikuttaa asukkaiden terveyteen ja elämän-

laatuun.

Pilaster-järjestelmä sisältää myös:

- Asukkaalle säätö- ja seurantalaitteet ilmanvaihtoon,

lämmitykseen, viilennykseen ja vedenkulutukseen

- Puhtaan, suodatetun ja terveellisen sisäilman

Käytännössä kaikkiin energiateknisiin ratkaisuihin, jolla on

merkittävää vaikutusta yhtiöiden energiankulutukseen, on

kiinnitettävä taloyhtiön rahaa. Säästöt syntyvät pienenty-

neestä energiankulutuksesta, jolloin hoitovastike putoaa.

Lähtökohtana on tarkastella, voidaanko nykyinen lämmitys-

järjestelmä korvata jollain toisella järjestelmällä, joka toisi

merkittävää kustannussäästöä yhtiöille. Tulokset ovat lasken-

nallisia ja kiinteistöjen rakenteelliset erot saattavat aiheuttaa

tuloksiin heittelyä. Tulokset eivät ole tae toteutuvista sääs-

töistä vaan ne ovat suuntaa-antavia ja niiden perusteella

E N E R G I A T E H O K K U U S J A

V A A T I M U K S E T

voidaan tehdä alustavia päätöksiä minkä energiakorjauksen

osalta kannattaa edetä. Tärkeimpänä kriteerinä kannattavuu-

den arvioimiselle on takaisinmaksuaika. Takaisinmaksuaika

lasketaan vähentämällä energiaratkaisun investoinnista sen

vuosittain säästämä kustannus verrattuna nykyiseen normaa-

liin kulutukseen.

Yleisesti energiakorjauksella tarkoitetaan rakennukseen teh-

tävää muutosta, jonka tarkoituksena on vähentää energian-

kulutusta tai -kustannuksia. Energiakorjaus voi olla jonkin ta-

loteknisen järjestelmän korjaus, perusparannus tai kokonaan

uuden rakentaminen.

Taloudellisesti kannattavaa on yhdistää energiansäästöinves-

toinnit linja- ja julkisivusaneeraukseen. Suurimpia tekijöitä

alentamaan yksittäisen muutoksen hintaa ovat:

työmaan perustaminen ja urakan valvonta, jo korjattujen

rakenteiden avaus, asumisen haitta-aikojen lyheneminen ja

taloteknisten järjestelmien katkojen yhdistäminen, sekä suu-

remman urakan kilpailuttaminen. Laajempi energiakorjaus

on lähes järjestelmällisesti kannattamatonta, jos tarkastellaan

investointia erillisurakkana ilman linjasaneerausta.

Energiakorjaukset ovat usein kannattavia, jos niitä tarkastel-

laan jo muutenkin korjattavan talojärjestelmän lisäoptiona.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu asetus rakennus-

ten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutos-

töissä, jossa energiatehokkuusmääräykset on ulotettu koske-

maan myös luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä.

Määräykset kuitenkin koskevat vain korjattavaa rakennuksen

osaa tai järjestelmää. Esimerkiksi linjasaneerauksessa, jossa

vain putket uusitaan, ei tarvitse tehdä muita järjestelmiä kos-

kevia muutoksia. Kun vain käyttövesi- ja viemäriverkko korja-

taan, ainoa käytännön muutos on vaatimus huoneistokohtai-

sesta vedenmittauksesta.

Määräykset asettavat ilmanvaihtokorjaukselle ja julkisivukor-

jauksille määritelmät, jotta esimerkiksi ilmanvaihdon huonon-

tamisesta saatavalla energiasäästöllä ei voida täyttää määrä-

yksiä. Julkisivun korjauksissa seinien U-arvo pitää puolittaa ja

ilmanvaihdon järjestelmämuutoksissa vähintään 45 % läm-

möstä pitää ottaa talteen. Ikkuna-, ovi- ja putkikorjauksissa

käytetään uudisrakentamisen määräyksiä. Määräykset ovat

vain minimiarvoja ja usein ne kannattaa ylittää, jotta saadaan

lisäsäästöjä.

Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin:

E N E R G I A T E H O K K U U S J A

V A A T I M U K S E T

Energian arvolisäverolliset hinnat:

- Kaukolämmön kokonaishinta 84,66 €/MWh, Energiamaksu

74,46 €/MWh

- Sähkön siirtomaksu 3,51 c/kWh, Vero 2,79 c/kWh, Energia-

maksu 6,2 c/kWh, perusmaksu 4,5 €/kk

Kuitenkin viime aikoina sähkön hintakehitys on tasaantunut

kaukolämmön hintojen edelleen noustessa. Sähkönkulutuk-

sen voidaan odottaa nousevan liikenteen sähköistyessä ja

lämmitysten siirtyessä lämpöpumppuratkaisuihin.

Jos Kiinteistössä toteutetaan julkisivusaneeraukset ja ilman-

vaihdon lämmöntalteenotto Pilasterin kautta putoaa energi-

ankulutus huomattavasti. Pilaster-tekniikan sydämenä toimii

merkittävästi energiaa säästävä asuntokohtainen Pilaster

AIR poistoilmalämpöpumppu. Pilaster AIR tuottaa lämpöä

moninkertaisella hyötysuhteella ja ottaa lämmön talteen pas-

siivisesti. Näin ollen merkittävä lämmönhukka poistuu koko-

naan.

Pilaster-järjestelmällä aurinkosähköstä saadaan kaikki hyö-

ty irti. Aurinkosähkö ohjataan poistoilmalämpöpumppujen

avulla suoraan huoneistojen lämmitykseen tai viilennykseen.

Lisäksi aurinkosähkön voi kohdekohtaisesti ohjata muuhun-

kin hyötykäyttöön.

Kiinteistön tarvitsema lisälämpöenergia voidaan tuottaa

erittäin kustannustehokkaasti optimoidulla kaukolämpöjär-

jestelmällä, tai pienellä maalämpöjärjestelmällä. Hyötynä

on vähäinen tarve ulkopuoliselle energialle, edulliset käyttö-

kustannukset ja pienempi hiilijalanjälki. Pilaster -järjestelmän

avulla fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua

kokonaan.

Ennen Pilasteria kiinteistön lämmityskauden energian kulutus

oli 159,2 MWh. Pilaster talotekniikkaremontin jälkeen läm-

mityskauden energian kulutus 54,1 MWh (esimerkkikohde

Asunto Oy Kuulaharjat)

E N E R G I A T E H O K K U U S J A

V A A T I M U K S E T

Energian hinnan nousu on eriytetty, koska historiallisesti se

on huomattavasti inflaatiota suurempi. Keskiarvot on otettu

edelliseltä 10 vuodelta. Sähkö ja kaukolämpö ovat nousseet

pitkältä samaa tahtia:

- Energian hinnan nousu 4,0 %

- Inflaatio 1,6 %

Lamit Oy:n tekemän energialaskennan mukaisesti lamellita-

lossa voidaan kattaa Pilasterin talteen ottamalla ja ilmaläm-

pöpumpulla tuottamalla energialla kattaa 62% rakennuksen

nykyisestä lämmitystarpeesta. Pistetalojen osalta lukema on

61%. Koska tulos on laskennallinen, voidaan Pilasterin kat-

tavuus yleistää olevan 60% lämmöntarpeesta talotyypistä

riippumatta. Laskelmassa ei ole huomioitu julkisivusanee-

rauksen, yläpohjan lisäeristämisen ja ikkunasaneerauksen

vaikutuksia, joten todellisuudessa kaikkien pakollisten ja kan-

nattavien saneerausten jälkeen Pilasterin lämmönkattavuus

on todellisuudessa korkeampi.

- Pilaster digitalotekniikka sisältää energiankulutuksen täy-

dellisen optimointijärjestelmän sekä kiinteistökohtaisen etä-

hallinnan, seurannan ja raportoinnin

- Asuntoihin saadaan etäluettavat mittarit

Aurinkoenergia

Aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyenergiaa sähkö-

energiaksi. Nykyiset kaupalliset aurinkopaneelit ovat joko

pii- tai ohutkalvokennoista koottuja. Aurinkokennon toiminta

perustuu valosähköiseen ilmiöön ja sähköntuotantoprosessi

on itsessään melko yksinkertainen, jonka ansiosta panee-

lien käyttövarmuus on melko suuri ja huoltotarve vähäinen.

Paneelien käyttöikä on noin 30 vuotta. Aurinkosähköjärjes-

telmän tärkeimmät osat ovat itse aurinkopaneelit ja invert-

teri eli vaihtosuuntaaja, joka muuttaa paneelien tuottaman

tasajännitteen 230 V vaihtojännitteeksi, joka voidaan syöttää

talon sähköverkkoon. Näiden lisäksi järjestelmään kuuluu

asennustelineet, kaapelit, johdonsuojakatkaisijat sekä verk-

koon kytkennän mittaus ja suojalaitteet. Näiden lisäksi olisi

hyvä hankkia laitteisto, jolla pääsee seuraamaan järjestelmän

tuottotietoja. Paneelit asennetaan tyypillisesti katolle katon

lappeen suuntaisesti, mutta ne voidaan sijoittaa myös seinäl-

le tai vapaasti seisovaan tukeen.

Tuotetun sähkön määrä vaihtelee vuoden mittaan ja riippuu

monista eri tekijöistä. Merkittävimmät ovat auringon sätei-

lyn määrä ja paneelien kallistuskulma. Myös paneelien ikä,

ulkolämpötila ja varjostukset vaikuttavat sähkön tuottoon.

Paneelien paras asennussuunta on kaakko-lounas. Paras vuo-

situotanto saadaan, kun paneelit asennetaan 30– 45 asteen

kulmaan. Aurinkosähköjärjestelmiä voidaan asentaa myös

julkisivuihin. Tällöin aurinkosähköjärjestelmän tuottoarvio on

pienempi, mutta tilanteessa, jossa kohteeseen tehdään muu-

tenkin julkisivukorjauksia, on aurinkopaneelit julkisivuissa var-

teenotettava vaihtoehto.

Aurinkosähköjärjestelmä voi toimia omavaraisena järjestel-

mänä tai sähköverkkoon kytkettynä. Omavaraisessa järjes-

telmässä ei ole mahdollisuutta ottaa sähköä sähköverkosta.

Sähköverkkoon kytketyssä järjestelmässä aurinkosähkö kor-

vaa verkosta ostettavaa sähköenergiaa ja ylijäämäsähkö voi-

daan syöttää verkkoon muiden käyttöön. Verkkoon kytketyis-

sä järjestelmissä ei tarvita akkua, mutta niitä voidaan jossain

tapauksissa käyttää. Kenellä tahansa on oikeus syöttää säh-

köä verkkoon, kun voimalaitoksen liityntä ja mittaus täyttävät

E N E R G I A , S Ä H K Ö J Ä R J E S T E L M Ä T ,

A U R I N K O S Ä H K Ö , A U R I N K O L Ä M P Ö

niille asetetut vaatimukset, ja tuottajalla on ostaja verkkoon

syöttämälleen sähkölle.

Yleensä investoinnin takaisinmaksuajaksi saadaan laskennal-

lisesti 20 vuotta 3 % tuottovaatimuksella. Tämä tarkoittaa,

että investointia voidaan pitää taloudellisesti kannattavana,

koska se maksaa itsensä takaisin käyttöikänsä aikana. Inves-

tointia voidaan pitää perusteltuna, jos halutaan investoida

kotimaiseen päästöttömään energiantuotantomuotoon ja

edistää uusiutuvan energian käyttöä. Tässä tarkastelussa ei

ole huomioitu mahdollisia tukia, joita taloyhtiö voi uusiutuvan

energian investointeihin saada.

- Pilaster-järjestelmään on erityisen taloudellista liittää aurin-

kopaneeleja. Normaalisti aurinkosähkön hyödyntäminen on

kerrostaloissa haasteellista, koska sitä ei pystytä käyttämään

kokonaan omiin tarpeisiin.

- Pilaster-järjestelmässä aurinkosähköä voidaan käyttää esi-

merkiksi kesähelteillä poistoilmalämpöpumpun viilennystoi-

mintoon ja lämmityskaudella asuntojen lämmittämiseen.

- Aurinkoenergia on uusiutuvaa ja sen tuotanto on äänetöntä

ja saasteetonta.

- Pilaster Oy käyttää testattua ja turvallista aurinkosähkö-

tekniikkaa. Aurinkopaneelit valmistetaan korkeimpien laatu-

vaatimusten mukaisesti Euroopassa ja niille myönnetään 25

vuoden tehotakuu.

- Vastaavia aurinkoenergiajärjestelmiä on asennettu maail-

massa jo yli 200 000 kappaletta noin 140 maassa. Aurinkopa-

neelien toiminnasta on kokemusta myös pohjoisen vaikeissa

olosuhteissa.

Kannattavuussarakkeessa 3 % tuottovaatimuksella lasketut

sisäinen korko ja korollinen takaisinmaksuaika.

Aurinkolämpö on 100 % uusiutuva, lähes ilman hiilidioksidi-

päästöjä kerättävissä ja näin ollen ympäristöystävällinen tapa

tuottaa osa kiinteistön lämmitysenergiasta. Tämän lisäksi

aurinkolämpöjärjestelmän tuottama energia on investoinnin

takaisinmaksun jälkeen käytännössä ilmaista. Nykyaikaisella

aurinkolämpöjärjestelmällä voidaan energiaa kerätä aina au-

rinkoisilta maaliskuun päiviltä syys-lokakuuhun.

Aurinkolämpöjärjestelmän energiaa keräävät aurinkoke-

räimet sijoitetaan yleensä rakennuksen katolle, jolloin ne

ovat mahdollisimman avoinna auringonvalolle eikä muuhun

tarkoitukseen käyttökelpoista tilaa tarvitse uhrata. Aurinko-

keräimissä kiertää lämmönkeruuneste, vesiglykoliseos, joka

lämpenee auringon säteillessä ja lämmettyään pumpataan

lämmönjakohuoneeseen.

E N E R G I A , S Ä H K Ö J Ä R J E S T E L M Ä T ,

A U R I N K O S Ä H K Ö , A U R I N K O L Ä M P Ö

Nestekiertoisen järjestelmän putket täytyy perinteisen linja-

saneerausmenetelmän mukaan tuoda talon läpi kellariin ja

tämä voi viedä tilaa asunnoista, jos reittiä ei löydy porrashuo-

neiden puolelta. Putket ovat yleensä eristyksineen isoja, hal-

kaisijaltaan noin 150– 200 mm. Pilaster talotekniikkaremontis-

sa aurinkolämpöjärjestelmän putket kulkevat hormissa, talon

ulkopuolella, eikä erillisiä remontteja tai muutoksia tarvita.

Suomen oloissa aurinkolämpöä pystytään tuottamaan eni-

ten kesäaikaan, jolloin lämmönkulutus on pienimmillään.

Tämä asettaa maksimirajan aurinkolämpöjärjestelmälle, jotta

saatavalle lämpöenergialle löydetään sopiva käyttökohde.

Aurinkolämpöjärjestelmän kokona laskelmissa on käytetty

samaa pinta-alaa kuin aurinkosähköjärjestelmän laskelmassa,

eli 70 m2 per talo eli yhteensä 2 380 m2. Tämä

vastaa 238 kappaletta suurkeräimiä. Keräinten maksimite-

ho on 9,2 kW/kpl ja laskennan mukaan kohteessa voitaisiin

saada kerättyä lämpöä vähintään 450 kWh/mÇ eli 1082 MWh

vuodessa.

E N E R G I A , S Ä H K Ö J Ä R J E S T E L M Ä T ,

A U R I N K O S Ä H K Ö , A U R I N K O L Ä M P Ö

Asukkaiden kulutustottumukset ja halu seurata kulutusta vai-

kuttavat eniten siihen, miten energiatalouden ja sisäilman

laadun kohentamistoimet onnistuvat. Kulutusta ei voida hal-

lita, elleivät asukkaat, osakkaat ja kiinteistön ylläpidosta vas-

taavat tahot ole selvillä omista mahdollisuuksistaan vaikut-

taa kulutusten pienentämiseen. Pilasterin digitalotekniikan

ansiosta asukas ja kiinteistön ylläpitäjätahot näkevät sähkön

ja veden kulutukset. Energiatehokkaalla ylläpidolla on suuri

merkitys koko taloyhtiön energiankulutuksen kannalta. Ta-

loyhtiön energiankulutuksen ihannetaso saavutetaan, kun

kiinteistön rakenteet ja tekniset järjestelmät toimivat suunni-

tellulla tavalla.

- Pilaster digitalotekniikka sisältää energiankulutuksen

täydellisen optimointijärjestelmän sekä kiinteistökohtaisen

etähallinnan, seurannan ja raportoinnin

- Tekniikassa on etähallinnan omat käyttäjätunnukset usealle

taholle ja laitteelle

- Järjestelmän ohjaus ja seuranta toimii omalla laitteella

paikasta riippumatta

- Etähallintapalvelun avulla saadaan tieto vesi- ja palo-

hälytyksistä

- Mittareiden lukemiseen ei tarvita käyntejä asunnoissa tai

teknisissä tiloissa

- Järjestelmässä on hiilidioksidin, kosteuden ja paine-erojen

optimointi

- Asukkaalle säätö- ja seurantalaitteet ilmanvaihtoon,

lämmitykseen, viilennykseen ja vedenkulutukseen

- Kiinteistönhoitajalla täydellinen etähallinta

D I G I T A L O T E K N I I K K A

Pilaster -elementti sisältää huoneiston oman ilmanvaihtoko-

neen, jossa on ristivirtakennolla toteutettu lämmöntalteen-

otto ja poistoilmalämpöpumppu. Poistoilmalämpöpumppu

lämmöntalteenotolla mahdollistaa asunnon lämmittämisen

tuloilman kautta. Tällöin lämmitettyä huoneilmaa ei enää pu-

halleta talosta ulos, vaan siitä otetaan hukkalämpö talteen.

Toimintaperiaate on osittain sama kuin keskitetyssä pois-

toilman lämmöntalteenotossa, sillä erotuksella, että lämpö

siirretään elementin sisällä suoraan asunnon tuloilmaan, eikä

kierrätetä koko yhtiön lämmönvaihtimelle ja tätä kautta pat-

teriverkostoon ja käyttöveteen.

Pilaster-remontissa rakennuksen oma ilmanvaihtojärjestel-

mä poistetaan käytöstä ja asuntokohtainen ilmanvaihtokone

huolehtii asuntojen ilmanvaihdosta jatkossa. Ilmanvaihdon

poistokanavat tuodaan perinteisesti keittiöön, kylpyhuonee-

seen ja vaatehuoneeseen. Sen lisäksi tuloilma kanavoidaan

oleskelutiloihin. Tulo- ja poistoilmakanavat kuljetetaan kote-

loissa kylpyhuoneen ja keittiön osalta ja erillisissä koteloissa

muiden tilojen osalta. Tuloilma saadaan näin tuotua oles-

kelutiloihin, kuten nykyaikaisen kerrostalon rakentamisessa

tehdään.

Lamit Oy:n tekemän energialaskennan mukaisesti lamellita-

lossa voidaan kattaa Pilasterin talteen ottamalla ja poistoil-

malämpöpumpulla tuottamalla energialla 62% rakennuksen

nykyisestä lämmitystarpeesta. Pistetalojen osalta lukema on

61%.

HYÖTY ASUKKAALLE

- Ilmanvaihto saadaan tasapainotettua tarkasti asuntokohtai-

sesti

- Hiilidioksidin, kosteuden ja paine-erojen automaattisäädöt

- Säätö- ja seurantalaitteet ilmanvaihtoon, lämmitykseen,

viilennykseen ja vedenkulutukseen

TERVEYSVAIKUTUKSET

- Rakenteissa olevat mikrobit eivät päädy hengitysilmaan

- Suodatettu, puhdas sisäilma edistää terveyttä

- Hajut ja äänet eivät kulkeudu asunnosta toiseen ilmanvaih-

tokanavien kautta

KIINTEISTÖN HYÖDYT

- Pilaster ilmanvaihto pitää talon rakenteet terveinä ja

kestävämpinä

- Pilaster-järjestelmässä on automaatiotekniikkaa, joka mm.

tulipalon sattuessa lukitsee ilmanvaihdon palon leviämisen

estämiseksi

- Tekniikka hälyttää vedenkulutuksen lisääntymisestä

ja näin estää vesivahinkoja

- Tekniikka säästää energiaa ja kustannuksia

I L M A N V A I H T O

Pilaster-remontti tehdään pääosin rakennuksen ulkopuolella, nopealla aikataululla, joten asukkaiden ei ole välttämätöntä muut-

taa remontin alta pois. Työaika Pilaserin osalta on lyhyempi, koska modulaareihin tuotu tekniikka on asennusta vaille valmiina.

Purkutöiden määrä jää Pilasterin osalta myös pienemmäksi, joka vaikuttaa positiivisesti asukkaiden viihtyvyyteen.

- Pilaster – remontissa tekniikka-asennukset tehdään pääosin rakennuksen ulkopuolella, jolloin oikealla aikataulutuksel-

la asuntojen sisäpuoliset työt voidaan tehdä nopeammin ja pienemmällä asumishaitalla.

- Vanhoja tekniikkahormeja ei tarvitse avata, jolloin työlään purkutyön määrä asunnossa pienenee.

- Yleisissä tiloissa, kuten porraskäytävillä, työtä on vähemmän, jolloin asuminen työn alla olevassa talossa

helpottuu ja on turvallisempaa.

- Hyväkuntoiset kylpyhuoneet on mahdollista säilyttää Pilasterin Inno – lattiakaivoratkaisua käyttäen.

- Mikäli kylpyhuone remontoidaan, talon yleisiin tiloihin voidaan järjestää väliaikaiset WC- ja suihkutilat remontin ajaksi.

- Projektin kokonaisaikaa saadaan lyhennettyä ja tällöin yleinen asumishaitta talossa pienenee.

A S U M I S E N H A I T A T R E M O N T I N

A I K A N A

Pilaster- remontissa viemärit ja vesijohdot uusitaan asentamalla rakennuksen ulkoseinään tekniikkamoduuli (sisältää viemäri- ja

vesijohtojen lisäksi huoneistokohtaisen poistoilmalämpöpumpun, sekä varaukset sähköjohdoille, että talokaapeleille), jossa tek-

niikka tuodaan ulkoseinän läpi ja viedään asuntojen huonetilojen läpi koteloituna katonrajassa kohteisiinsa. Viemärit ulottuvat

keittiöön ja kylpyhuoneisiin samoin kuin vesijohdot.

Tekniikkamoduuli pyritään asentamaan keittiön tai kylpyhuoneen läheisyydessä olevalla ulkoseinälle, josta tekniikka tuodaan

keittiön tai kylpyhuoneen kautta vesi- ja viemäripisteille. Tällöin viemäreiden ja vesijohtojen vaakavedot ja koteloinnit saadaan

minimoitua.

Pilaster-järjestelmä toimii varsinkin kohteissa, joissa vesipisteelliset tilat sijaitsevat ulkoseinän läheisyydessä. Koska viemärit ja

vesijohdot nostetaan asuntoihin rakennuksen ulkopuolella, niin ne on myös tuotava rakennuksen ulkoseinän läpi.

Syyskuun 2013 jälkeen haetuissa rakennusluvissa tullaan edellyttämään huoneistokohtaisia vesimittareita. Muuttuneet säädök-

set edellyttävät jatkossa huoneistokohtaisen näytön asentamista asuntoihin. Pilaster -tekniikkaan kuuluu huoneistokohtaiset

näytölliset vesimittarit, joista on etälukupalvelu kiinteistönhoitajille. Vesimittareiden lisähyötynä on tietoisuuden lisääntyminen

veden kulutuksesta ja osakkaiden oma vaikutusmahdollisuus veden kulutukseen.

V I E M Ä R I T J A V E S I J O H D O T

Pilaster -remontin etu on siinä, että tekniikan uusimisen vuok-

si vanhoja hormirakenteita ei tarvitse avata. Tällöin voidaan

halutessa säästää kylpyhuoneen nykyiset pintamateriaalit.

Merkittävä kustannusetu sisäpuolisessa saneerauksessa, ver-

rattuna perinteiseen putkien uusintaan, muodostuu poisjää-

vistä kylpyhuoneiden saneeraustöistä. Perinteisessä linjasa-

neerauksessa ja muissa vaihtoehdoissa, joissa kylpyhuoneita

kunnostetaan, pääosa rakennustöistä tulee kylpyhuoneiden

purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta.

Pilastereiden asennuksen yhteydessä vanhat tekniikkahormit

jäävät pois käytöstä. Tällöin on mahdollista pienin varauksin

purkaa kyseisiä hormeja pois asunnoista ja ottaa tila hyöty-

käyttöön. Hormin poiston voi suorittaa myös myöhemmässä

vaiheessa linjasaneerauksen jälkeen.

Pilaster digitalotekniikka sisältää hälytysrajapinnan kosteu-

den määrän kasvusta. Järjestelmä antaa hälytyksen suoraan

kiinteistönhoitajan laitteelle, jolloin kosteusvauriot ovat pa-

remmin ehkäistävissä.

Mikäli kaikki kylpyhuoneet korjataan linjasaneerauksen yh-

teydessä, on taloyhtiöllä varma tieto niiden teknisestä kestä-

vyydestä, elinkaaresta ja takuun antajasta.

Pilaster – remontissa, kylpyhuoneen viemäreiden sijoittelun

osalta, työssä noudatetaan samanlaista periaatetta kuin pe-

rinteisessä linjasaneerauksessa. Asunnon viemärit porataan

lattian läpi ja asennetaan alapuolella olevan asunnon kat-

toon. Tällöin jokaiseen kylpyhuoneeseen tulee asentaa uusi

alakatto. Tulo- ja poistoilmakanavat kuljetetaan samoissa

koteloissa kylpyhuoneen ja keittiön osalta ja erillisissä kote-

loissa muiden tilojen osalta. Tulo- ja poistoilmakanavisto sekä

vesijohdot ja sähköt ei siirry yläpuolen asunnosta alapuoli-

seen, vain viemärit.

K Y L P Y H U O N E E T

Pilaster – järjestelmä säästää pienentyneinä lämmityskustan-

nuksina elinkaarensa aikana kustannuksia ja laina-ajan päät-

tyessä (25v) järjestelmän kustannus on käytännössä sama

kuin perinteisen putkiremontin. Toisin kuin perinteinen put-

kiremontti, toisi Pilaster hyötyä myös rakennusten energia-

tehokkuuteen.

Perinteisen putkiremontin kustannus asuinneliötä kohden on

yleensä välillä 500 – 670 €/m2. Pilasterin kokonaiskustannus

on 700 – 800 €/m2. Tähän hintaan kuuluu lisäksi kuitenkin laaja

sähkösaneeraus ja kylpyhuoneiden uusiminen. Kustannukset

ovat laskettu esimerkkikohteen kautta ja voivat vaihdella koh-

detyypistä riippuen.

Jos kiinteistössä toteutetaan pakolliset julkisivusaneeraukset

ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto Pilasterin kautta putoaa

energiankulutus huomattavasti. Energialaskelmien mukaan

tällöin muille järjestelmille jää energiantuottovaatimusta ta-

lotyypistä riippuen noin 100 MWh.

Lamit Oy:n tekemän energialaskennan mukaisesti lamellita-

lossa voidaan kattaa Pilasterin talteen ottamalla ja ilmaläm-

pöpumpulla tuottamalla energialla kattaa 62% rakennuksen

nykyisestä lämmitystarpeesta. Pistetalojen osalta lukema on

61%. Koska tulos on laskennallinen, voidaan Pilasterin kat-

tavuus yleistää olevan 60% lämmöntarpeesta talotyypistä

riippumatta. Laskelmassa ei ole huomioitu julkisivusanee-

rauksen, yläpohjan lisäeristämisen ja ikkunasaneerauksen

vaikutuksia, joten todellisuudessa kaikkien pakollisten ja kan-

nattavien saneerausten jälkeen Pilasterin lämmönkattavuus

on todellisuudessa korkeampi. Kuitenkin laskennallisuudesta

johtuen käytetään jatkolaskelmissa 60% kattavuutta, jotta

yhtiölle ei luoda epärealistisia odotuksia Pilasterin potenti-

aalista.

Pilaster vaatii vielä erillisen lämmitysjärjestelmän rinnalleen,

jolla saadaan katettua loput tarvittavasta lämmitysenergiasta.

Pilasterin rinnalle voidaan jättää nykyinen kaukolämpö, mut-

ta laskelmien mukaan kokonaistaloudellisesti edullisinta on

valita korvaavaksi lämmitystavaksi maalämpö. Koska Pilaster

kattaa mahdollisesti jopa 60% nykyisestä lämmitystarpeesta,

voidaan maalämpöjärjestelmän mitoitusta pienentää verrat-

tuna nykyiseen energiankulutukseen, jolloin sen perustamis-

kustannukset pienenevät. Samoin patteriverkostoon voidaan

ajaa huomattavasti nykyistä alhaisempaa lämpöä, jolloin

maalämmön hyötysuhde nousee tuntuvasti.

K U S T A N N U K S E T

Pilaster energiansäästö

Energiamaksu nykyisellä järjestelmällä

Lämmityskustannuksien säästö 25 vuoden aikananykyisellä energian hintakehityksellä 60m2 asunnossa

n. 22 700€

Vuosi0 €

5 000 €

10 000 €

15 000 €

20 000 €

25 000 €

30 000 €

35 000 €

40 000 €

45 000 €

50 000 €

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25

Yleisten sopimusehtojen mukaan urakoitsijat antavat työlle ja materiaaleille kahden vuoden takuun. Yleisissä sopimusehdoissa

takuu on sama, käytetäänpä perinteisiä tai uusia peruskorjausmenetelmiä.

T A K U U

Pilaster-järjestelmän toimitukseen kuuluu huoltosopimus. Pilaster-moduulien huolto suoritetaan rakennuksen ulkopuolella

asukkaita häiritsemättä. Huolto ei vaadi asukkaan läsnäoloa eikä pääsyä sisälle asuntoihin. Huoltosopimus takaa, että järjestelmä

toimii oikealla tavalla, eli varmistaa asumismukavuuden energiatehokkaasti ja häiriöttömästi. Huoltosopimukseen kuuluu teknis-

ten laitteiden sekä niiden kiinnitysten kunnon tarkastus. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneen suodattimet vaihdetaan ja lämmöntal-

teenottokennot puhdistetaan säännöllisesti.

H U O L T O

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Direktiivillä pyritään parantamaan rakennusten energiate-

hokkuutta EU:ssa ottaen huomioon erilaiset ilmasto-olosuh-

teet ja paikalliset olosuhteet. Siinä säädetään vähimmäis-

vaatimuksista ja yhteisestä kehyksestä energiatehokkuuden

laskemiselle.

Direktiivin 2010/31/EU täytäntöönpanon tarkastelun jälkeen

sitä muutettiin vuonna 2018 direktiivillä (EU) 2018/844. Pääta-

voite oli nopeuttaa olemassa olevien rakennusten kustannus-

tehokasta korjaamista ja edistää älykkäiden teknologioiden

käyttöä rakennuksissa. Osana puhtaan energian pakettia tar-

kistettu direktiivi täydentää energiatehokkuudesta annettua

lainsäädäntöä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU-maiden on asetettava ihanteellista energiatehokkuutta

koskevia vähimmäisvaatimuksia. Ne on tarkistettava viiden

vuoden välein. Niiden on katettava rakennus, sen osat ja

energia, joka käytetään:

tilojen lämmitykseen

tilojen jäähdytykseen

käyttöveden lämmitykseen

ilmanvaihtoon

kiinteään valaistukseen

rakennuksen muihin teknisiin järjestelmiin*.

Euroopan komissio on vahvistanut vertailumenetelmäkehyk-

sen energiatehokkuusvaatimusten kustannusoptimaalisten

tasojen laskemiseksi.

Uusien rakennusten on vastattava vähimmäisvaatimuksia.

Viranomaisten omistamien ja niiden käytössä olevien raken-

nusten pitäisi saavuttaa lähes nollaenergiataso* 31. joulukuu-

ta 2018 mennessä ja muiden uusien rakennusten 31. joulu-

kuuta 2020 mennessä.

Olemassa olevien rakennusten, joihin tehdään laajamittaisia

korjauksia, energiatehokkuus on päivitettävä vastaamaan so-

vellettavia vaatimuksia.

EU-mailla on oltava käytössä energiatehokkuustodistusten

järjestelmä. Todistukset antavat mahdollisille ostajille tai

vuokralaisille tietoa rakennuksen energialuokituksesta

sisältävät suosituksia kustannustehokkaista parannuksista

on mainittava kaikissa kaupallisissa tiedotusvälineissä ole-

vissa ilmoituksissa, kun kiinteistöä tarjotaan myytäväksi tai

vuokrattavaksi.

EU-maiden kansallisten viranomaisten on varmistettava, että

käytössä on järjestelmä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien

tarkastamista varten.

Alkuperäiseen direktiiviin tehdyt muutokset

Direktiivissä (EU) 2018/844 edellytetään, että EU-maat laativat

pitkän aikavälin peruskorjausstrategioitatukemaan asuinra-

kennusten ja muiden kuin asuinrakennusten peruskorjaamis-

ta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi rakennuskan-

naksi vuoteen 2050 mennessä. Strategioissa pitäisi vahvistaa

etenemissuunnitelma, joka sisältää toimenpiteitä ja mitatta-

vissa olevia edistymisen indikaattoreita, vuodeksi 2050 asete-

tun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä unionissa 80–95

prosentilla vuoteen 1990 verrattuna koskevan pitkän aikavä-

lin tavoitteen huomioon ottamiseksi. Etenemissuunnitelman

on sisällettävä ohjeelliset välitavoitteet vuosiksi 2030, 2040 ja

2050, ja siinä on määriteltävä, miten ne edistävät direktiivin

2012/27/EU mukaisten unionin energiatehokkuustavoittei-

den saavuttamista.

E U R - L E X

Lisäksi tarkistetulla direktiivillä laajennetaan lämmitys- ja

ilmastointijärjestelmien nykyisen tarkastusjärjestelmän so-

veltamisalaa siten, että se kattaa yhdistetyt (ilmanvaihdon

sisältävät) järjestelmät ja siinä tarkastetaan järjestelmien te-

hokkuus tyypillisissä käyttöolosuhteissa kannustetaan käyttä-

mään rakennuksissa tieto- ja viestintätekniikoita ja älykkäitä

automaatio- ja ohjaustekniikoita tuetaan sähköajoneuvojen

lataukseen tarvittavan infrastruktuurin käyttöönottoa raken-

nusten pysäköintialueilla edellyttämällä putkituksen ja la-

tauspisteiden asentamista otetaan käyttöön ”älyratkaisuval-

miutta koskeva indikaattori” mittaamaan rakennusten kykyä

mukautua asukkaiden tarpeiden mukaan, optimoida niiden

toiminta ja olla vuorovaikutuksessa verkon kanssa.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Direktiiviä 2010/31/EU on sovellettu 8. heinäkuuta 2010 al-

kaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 9.

heinäkuuta 2012 mennessä.

Direktiiviä (EU) 2018/844 on sovellettu 9. heinäkuuta 2018 al-

kaen, ja se on saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 10.

maaliskuuta 2020 mennessä.

TAUSTAA

EU:n rakennusala on Euroopan suurin yksittäinen energian-

käyttäjä, joka kuluttaa 40 prosenttia energiasta, ja noin 75

prosenttia rakennuksista on energiatehokkaita. Tämän hei-

kon energiatehokkuustason takia rakennuskannan saatta-

minen hiilivapaaksi on yksi EU:n pitkän aikavälin tavoitteista.

Tämä direktiivi on tärkeä osatekijä rakennusten tehokkuuden

lisäämisessä. Lisätietoja:

Energiatehokkuus – rakennukset (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

Rakennuksen tekninen järjestelmä: tekniset laitteet, joita

käytetään rakennuksen tai rakennuksen osan tilojen lämmi-

tykseen, tilojen jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, käyttöveden

lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen auto-

maatioon ja ohjaukseen, paikalla tapahtuvaan sähköntuo-

tantoon tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne järjes-

telmät, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa

energiaa.

Lähes nollaenergiarakennus: rakennus, jonka energiatehok-

kuus on erittäin korkea. Lähes olematon energiantarve tulee

kattaa merkittävässä määrin uusiutuvista lähteistä peräisin

olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai lähistöllä

uusiutuvista lähteistä tuotettu energia.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU,

annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energia-

tehokkuudesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 153, 18.6.2010,

s. 13–35)

Direktiiviin 2010/31/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on si-

sällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto

on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission suositus (EU) 2016/1318, annettu 29 päivänä hei-

näkuuta 2016, suuntaviivoista lähes nollaenergiarakennusten

ja parhaiden käytäntöjen edistämiseksi ja sen varmistami-

seksi, että vuoteen 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset

ovat lähes nollaenergiarakennuksia (EUVL L 208, 2.8.2016, s.

46–57)

E U R - L E X

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

Jäsenvaltioiden edistyminen siirtymisessä lähes nollaener-

giarakennuksiin (COM(2013) 483 final/2, 28.6.2013)

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

rakennusten energiatehokkuutta koskevasta rahoitustuesta

(COM(2013) 225 final, 18.4.2013)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU,

annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta,

direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä

direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta

(EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1–56)

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 244/2012, annettu 16

päivänä tammikuuta 2012, rakennusten energiatehokkuudes-

ta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin

2010/31/EU täydentämisestä vahvistamalla vertailumenetel-

mäkehys rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta

koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten

tasojen laskentaa varten (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 18–36)

Lähteet: EUR-Lex, Tilastokeskus, Taloyhtiön energiakirja,

Sweco, kaukolämpöä.fi

YHTEISTYÖSSÄ:

E U R - L E X