View
35
Download
3
Embed Size (px)
Citation preview
© Luonnonvarakeskus
Harri VehviläinenLuken Tampereen tutkimusyhteistyöpaikan avajaisetKampusareena 16.3.2017
Kotimaisen kalankasvatuksen kestävän kasvun haasteet, uusien avomeri- ja
kiertovesiteknologioiden sekä toimintamallien kehittäminen
© Natural Resources Institute Finland
Yhden kilon tuottamiseen vaadittava rehukilomäärä (Kuva: LUKE).
Kasviperäinen proteiini on korvannut kalajauhoa. Näin luonnon kaloista saadaan enemmän kasvatettua kalaa (Ytrestøyl ym. 2015).
© Natural Resources Institute Finland3 02.05.2023
Käyttämällä Itämerirehua kalankasvatuksen elinkaaren ravinnekuormitus negatiivinen
Kasvatettujen kalojen ulosteesta mereen liukenevat ravinteet kiertävät planktonien kautta silakoihin joista valmistetaan kalajauhoa ja rehua kaloille;
Silvenius ym. 2012. Kirjolohen kasvatuksen ympäristövaikutukset.Raisioaqua 2016. Ravinnekierto kalankasvatuksessa
© Natural Resources Institute Finland
• Kasvu 7% parempaa / sukupolvi
• Rehun kulutus 4-5 % suurempaa / sukupolvi
• = Rehuteho parantunut 2-3%/ sukupolvi
Þ 20 vuotta valintajalostusta: JALO kirjolohi kasvaa 50 % nopeammin ja käyttää 15 % vähemmän rehua kuin perustajapopulaatio
1 2 3 4 5 6 7 80
0.2
0.4
0.6
0.8
1
1.2
1.4
1.6
GrowthFeed efficiencyFeed Conver-sion Ratio
Rel
ativ
e im
prov
emen
t
Generations
J A L O
© Natural Resources Institute Finland
Kalankasvatuksen voimakas kasvu
• Kalan kysyntä kasvaa maailmalla 2 miljardia kiloa vuodessa
• Kalastusta ei voi lisätä kysyntäperusteisesti
• Ohittanut viime vuosina naudanlihatuotannon
• Suomessa vain 16% elintarvikekalasta on kotimaassa tuotettua
Kalankasvatustuotannon globaali kasvu ja ennuste
© Natural Resources Institute Finland6 02.05.2023
Vesiviljelystrategia 2022:Nyt: Kalatuotteiden kauppatase -350 milj. €
2020: Manner-Suomen tuotannon määrä nousee 20 milj. kg ja tuotannon arvo ylittää 100 milj. euroa
Ruokakalatuotannon merkittävä kasvu edellyttää edistyksellisen teknologian käyttöä ja merialueella siirtymistä avoimille merialueille.
Kiertovesikasvatuksella on huomattavaa kasvupotentiaalia, koska sen ravinnekuormitus on hyvin hallittavissa ja koska se mahdollistaa optimaalisten kasvatusolosuhteiden ylläpitämisen ympärivuotisesti.
Taulukko: SVT: Luonnonvarakeskus, Vesiviljely.Kuva: Harri Vehviläinen
© Natural Resources Institute Finland7 02.05.2023
Background photo www.sinkaberghansen.noData: Fiskeridirektoratet
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0200400600800
100012001400
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0100020003000400050006000700080009000Norjan lohenkasvatus
Yrityksen keskikoko, tn/vuosi
Farmin keskikoko, tn/vuosi
© Natural Resources Institute Finland
Tehokasta merialueen käyttöä 1. Muutamassa hehtaarissa voidaan tuottaa miljoonia kiloja
kalaa2. Kuvassa 1.6 miljoonan kilon laitos Norjassa > siian, kuhan
ja ahvenen ammattikalastussaalis vuodessa Suomessa
Kuva: Markus Rantainen
© Natural Resources Institute Finland9 02.05.2023Kuvat: Markus Kankainen
Luke ympäristöolosuhdemittauspoiju, vedenalainen videokamera, tulossa myös
muuta uutta teknologiaa
© Natural Resources Institute Finland10 02.05.2023Kuvat: Harri Vehviläinen
T&K tarpeita esim.:
Etäruokinta ja –valvontaratkaisutAvomerellä toimivat ja kestävät verkkokassitTalvisäilytys Tuotannonohjaus -kiertovesi+avomeri/eri lajit / keväälle kalaa)
© Natural Resources Institute Finland11 02.05.2023Taulukko: Jouni Vielma
Teknologia Uutta vettäl/kg rehua
Kiertoaste, %
Rajoittava tekijä.
Veden käsittely
Perinteinen läpivirtaus
50 000 0 O2 (Ilmastus)
Osittaiskierto 15 000 60 + CO2
+ Kiintoaines
+ Kaasujen poisto+ Puhdas happi+ Mekaaninen suodatus
”Danish model farm concept”
5000-10000
90 + NH4
+ alhainen pH
+ Nitrifikaatio+ pH kontrolli
Tyypillinen RAS 500-1000 99 Vaihtelee + Desinfektointi (UV, O3)+ Jäähdytys
Intensiivinen RAS
50 99.9 + NO3
???+ Denitrifikaatio
Kiertovesikasvatus
© Natural Resources Institute Finland
12
Kala-allas
Kiintoaineen poisto
Nitrifikaatio
Ilmastus
Hapetus(yli100%)
DesinfiointiO3 + uv
NH4/NH3→NO2→NO3O2
Liete
CO2O2
pH:n säätö
Uusi vesi Poistuva vesi Nitraatti-NFosfori
Kiertovesikasvatuksessa sama vesi käytetään 50-100 kertaa
Kaavio: Jouni Vielma
© Natural Resources Institute Finland13 02.05.2023
Tulevaisuudessa lähes joka kymmenes Suomessa kasvatettava kirjolohi tulee Varkaudesta.
Varkaudessa aloittaa ensi vuonna Manner-Suomen suurin kirjolohikasvattamo. Finnforelin laitos rakennetaan Stora Enson tehdasalueelle.
Laitoksen peruskivi muurattiin tiistaina ja tuotanto pääsee vauhtiin ensi vuoden alkupuolella. Koko investointi on noin 13 miljoonaa euroa.
Uusi kasvattamo hyödyntää kiertovesitekniikkaa. Ympäristökuormitus sisältyy Stora Enson ympäristölupaan ja metsäyhtiö käsittelee kalatuotannosta tulevan fosforin ja typen omalla jätevedenpuhdistamollaan.
http://yle.fi/uutiset/3-9510032
© Natural Resources Institute Finland
Luke Laukaan kiertovesikasvatuksen oppimis- ja kehittämisympäristö
14
Kiertovesilaitteisto koostuu seuraavista osista:• 500 L kala-allas• Rehunkeräin• Pyörreselkeytin• Rumpusuodatin (viira 60
µm)• 4 kpl 125 L
biosuodatusallas• Ilmastustorni• PumppukaivoKaikki komponentit ovat ohitettavissa ja helposti muokattavissa haluttuun tarpeeseen.
Laitteistossa mitataan jatkuvasti seuraavia muuttujia:• Happi x 2 (OxyGuard
ja S::can)• pH x 2 (S::can ja
Prominent)• Hiilidioksidi
(Franatech)• Nitraatti, nitriitti,
sameus, kiintoaine, orgaaninen hiili (spektrometri S::can)
• Kiertoveden virtausnopeus (Bürkert)
• Korvausveden määrä (Grundfos)
• Rumpusuodattimen käyntiaika (Omron)
Kuvat: Luke
© Natural Resources Institute Finland15 02.05.2023
Tulevaisuus:
Kiertoveden ja Avomerikasvatuksen yhdistäminen
Kasvihuone- ja energiantuotannon teolliset symbioosit kalankasvatukseen