Upload
anne-burman
View
1.401
Download
3
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Citation preview
Pedagoginen infrastruktuuri ja sen merkitys
Minna LakkalaTechnology in Education Research Group (TEdu)Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin [email protected]://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/
Pedaali pohjaan -hankkeen seminaari 9.11.2010
Asiantuntijoilla on nykyisin melko yhtenäiset käsitykset siitä, minkälaiset työtavat ovat mielekkäitä ja tavoiteltavia opetuksessa
Tyypillistä näille työtavoille on, että opiskelijat:työskentelevät ryhmissä asiantuntijoiden tapaan,suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia,hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja modernia teknologiaa sekäluovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin lopputuloksena.
Esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva oppiminen, projektityöskentely
2
KOKONAISVALTAINEN JA TAVOITTEELLINEN PROSESSI(esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva
oppiminen, projektityöskentely)
Kokonaisvaltainen tavoite tukee pitkäjänteistä työskentelyä ja mielekkäiden työtapojen oppimista
TOIMINTA-TAVAT JA TYÖVAIHEET
MATERIAA-LIT JA VÄLINEET
Tavoitteena kehittyneiden tietokäytäntöjen oppiminen
Tällaiset pedagogiset työtavat korostavat asiasisältöjen oppimisen lisäksi kehittyneiden tietokäytäntöjen ja yhteisöllisen työskentelyn taitojenhallintaa.Oppimateriaali on yksi osa tällaista kokonaisvaltaista ja tavoitteellista toimintaa, mutta ei keskeinen prosessia ohjaava elementtiOppilaiden työskentely ja toiminnan lopputulos määräytyvät prosessin kuluessa eivätkä ole täysin ennalta arvattavissa
4
Miten suunnitella ja ohjata tällaisia teknologian tukemia yhteisöllisiä työtapoja?
Opettajan roolina on toimia epäsuorasti toiminnan edellytysten luojana ja kulttuuristen käytäntöjen organisoijana sekä tarvittaessa ohjaajana ja asiantuntijamallina (Jones ym., 2006).
Vakiintuneet opetuksen suunnittelun mallit eivät ole tässä kovin käyttökelpoisia, koska ne perustuvat yksilöllisten työtapojen sekä tarkasti ennalta määriteltyjen asiasisältöjen ja tehtävien käyttöön (Häkkinen 2002).
5
6
Opetuksen suunnittelusta “pedagogisen infrastruktuurin” rakentamiseen
Oppimistilanteiden organisoinnin vertauskuvana infrastruktuurin rakentaminen (Bielaczyc 2001, Paavola et al. 2002, Lakkala & Lipponen 2004): tukirakenteet ja työkalut, jotka edistävät toimintaa mutta eivät määrää sitä.
Pedagogisen infrastruktuurin malli (Lakkala 2010).
7
Opettajan kaksi tärkeää tehtävää teknologian tukemia yhteisöllisiä työtapoja käytettäessä
1. Koko oppimistilanteen perusrakenteiden suunnittelu ja toimintakäytäntöjen organisointi – pedagogisen infrastruktuurin rakentaminen (design)
2. Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen tilannekohtaisesti prosessin aikana (scaffolding)
”Auta mutta älä häiritte” Jorma Panula, TV2 Punainen lanka, 26.7.2009.
8
Pedagoginen infrastruktuuri teknologian tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa
Kognitiiviset elementit
Miten tuetaan taitojen kehittymistä ja itsenäistä hallintaa?Toimintatapojen mallintaminen, teknologia tarjoamat ajattelun työkalut ja tukirakenteet, toiminnan suunnit-teluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät.
Tiedolliset elementit
Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa?Tiedon käsittelyn ja -luomisen työtavat, tietolähteiden luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja luomisen prosessissa.
Sosiaaliset elementit
Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan?Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi, prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat.
Tekniset elementit
Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään?Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön organisointi
9
Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen
Perusrakenteiden organisointi on ensisijaisen tärkeää, opettajan ohjaus ja palaute täydentävät sitä
Jos homma toimii, tilanteen tarkkailu riittääMieti, missä tilanteissa ja asioissa opettajan ohjaus ja tuki on kriittistä ja korvaamatonta
Kaikkea ei tarvitse kontrolloida, lukea, kommentoida tai arvioida, käytä ohjausresurssit mielekkäästiAsiat, jotka ovat oppilaille erityisen haasteellisia mutta kehittyneiden tietokäytäntöjen kannalta olennaisiaAsiantuntijan toimintatapojen mallintaminen ja näkyväksi tekeminen sekä asiantuntijatiedon jakaminen tarvittaessa
Kokeneen opettajan pedagogiset käytännöt koululehtiprojektissa ala-asteella
10
Support Overall design ScaffoldingTechnical Introducing versatile tools according to the
nature of activity (Notepad, Magazine Factory, digital camera, IVB)
Guiding new technical skills for each group when they needed them in their own process, not in a general manner.
Social Organizing students to make stories in pairs or groups. Organizing groups’ to evaluate each others’ drafts through peer reviewing.Smoothly combining group and whole class discussions both in the brainstorming and in the evaluation phase.
Emphasizing to pupils in the final evaluation session that in group work, the whole group should take care of each member’s turn and contribution in doing collective activities.
Epistemo-logical
The whole process simulated practices of a professional editorial staff.The pupils were allowed to choose the topic for their stories according to their own interests.
Explaining to pupils that they are documenting their schools’ real, lasting history through their stories.Repeatedly promoting pupils to be creative and make their stories richer and more interesting.
Cognitive Explicating the phases of publishing activity through a visual process scheme.Organizing an evaluation session in the end were both final stories, group work and individual contributions were evaluated by the pupils themselves.
Regularly speaking with each group, what phases of the process they have finished and what phases are remaining, and asking the groups to tell the status of their work.
Ks. http://www.fictup-project.eu/
11
LähteitäBielaczyc, K. (2001). Designing social infrastructure: The challenge of building computer-supported learning communities. In P. Dillenbourg, A. Eurelings and K. Hakkarainen (Eds.), European perspectives on computer-supported collaborative learning (106-114). Maastricht: Maastricht McLuhan Institute. Available: http://www.ll.unimaas.nl/euro-cscl/Papers/15.docHäkkinen, P. (2002). Challenges for design of computer-based learning environments. British Journal of Educational Technology, 33, 461–469.Jones C., Dirckinck-Holmfeld, L., & Lindström, B. (2006). A relational, indirect, meso-level approach to CSCL design in the next decade. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 1, 35–56.
12
LähteitäLakkala, M. (2010). How to design educational settings to promote collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology 66. Helsinki: Helsinki University Print. https://oa.doria.fi/handle/10024/59552Lakkala, M., & Lipponen, L. (2004). Oppimisen infrastruktuurit verkko-oppimisen tukena. Teoksessa V. Korhonen (toim.), Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka (ss. 113-134). Tampere: Tampere University Press. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/lakkalalipponen2004.pdf.Paavola, S., Lipponen, L., & Hakkarainen, K. (2002). Epistemological Foundations for CSCL: A Comparison of Three Models of Innovative Knowledge Communities. In G. Stahl (Ed.), Computer Support for Collaborative Learning: Foundations for a CSCL community (pp. 24-32). Hillsdale, NJ: Erlbaum. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/paavola_et_al_2002.pdf