Pedagoginen yhteisvastuu ja joustavat opetusryhmät

Ikaalinen 30.3. 2011

Tommi HelminenTeija Kouhia

Yhteistyön tärkeys

Yhteiskunnan muutos

OPS- uudistus

Koulun organisaation

muutos

Opettajan työn sisällön

muutos

KT Arto Willmania mukaillen (2001)

OPETTAJIEN YHTEISTYÖN KOROSTUMISEEN LIITTYVÄT

MUUTOKSET

4. Itsekeskeinen toiminta

KT Arto Willman (2001)

MUOTO SUHDE INTRESSIT

YHTEISTYÖN MUUTOKSEN HAASTEET

yksinklikit

mukava keinotekoinenyhteistoiminta

samankaltaisuuserilaisuus

tasapainoisuusriskien jakoluottamus

kiireettömyysnöyryys

reilu vaihto

Ideoiden kertominenauttaminenjakaminen

saumaton yhteistyö

Hargreaves (1994), KT Arto Willman (2001)

Millaista pääomaa sinun työyhteisössä

on?

Psykologinen pääoma

Ammatillinen pääoma

Sosiaalinen pääoma

Organisaation pääoma

Ympäristön pääoma

MITÄ VOIMAVAROJA SINULLA REHTORINA ON VAIKUTTAA MUUTOKSEEN?

MITÄ TARVITSET MUUTOKSEN TOTEUTTAMISEEN?

TYÖYHTEISÖN MUUTOKSEN KOHTAAMISEN VOIMAVARAT

Psykologinen pääoma

Ammatillinen pääoma

Sosiaalinen pääoma

asennemotivaatioitsehallinta

rohkeus

osaaminenarvostuskokemus

yhteinen tahtotila

tavoitteetroolit

pelisäännötsopimukset

Organisaation pääoma

resurssithallintoohjeet

ohjautuminenlaki

KT Arto Willmania mukaillen (2001)

Mieluummin tuttu helvetti kuin tuntematon paratiisi

Yhteispedagoginen vastuuttaminen

Pälkäneen yhteiskoulussa

Tiimit, vastuut

Toimintatiimi, Pedagoginen tiimi,

Parempi Arki- tiimi,

Kulttuuritii

miasiantuntijatehtävät

AINETIIMIT, KEHRY

Opetus

OHJAUS

PROSESSIT, PERUSTOIMINTA

PALA

UTE

KT Arto Willmania mukaillen (2001)

Miksi yhdessä?Hyvä johtaminen mahdollistuu (ylhäältä alas ja alhaalta ylös)

Osallisuuden mahdollistuminen (vallan ja vastuun jakaminen, vaikuttamisen mahdollisuus, ihmisten sitoutuminen)

Työhyvinvoinnin edistäminen (ilmapiirin ja vuorovaikutuksen kehittäminen, yhteisvastuullisuus)

Muutosvalmiuden edistäminen (haasteiden ja muutosten yhteisöllinen hallinta ja keinot, aktiivisen vaikuttamisen mahdollisuus) Yhdessä oppimisen ja osaamisen kehittäminen (oman, yhteisön osaamisen uudistaminen)

Organisaation resurssien hyödyntäminen (taidot, tiedot, sosiaalinen pääoma)

Yhteisöllisten rakenteiden kehittäminen (roolit, vastuut ja tehtävät, työnjako, haasteet ja toiminta tasapainossa)

Yhteisöllisten prosessien hallinta ja kehittäminen (laatu, johtaminen)

SAMANAIKAISOPETUS

-mahdollista vai mahdotonta? samoilla resursseilla enemmän tukea huomio erityisesti harmaan vyöhykkeen oppilaisiin mahdollistaa paremmin eriyttämisen, myös lahjakkaat kehittää opettajan työmenetelmiä parantaa työssä jaksamista parantaa oppilaan motivaatiota ja itsetuntoa vähentää HOJKSattujen oppilaiden määrää

kehitytään oppilastuntemuksessa mahdollistetaan laatu määrän sijaan huomioidaan oppilaiden ja ryhmien erilaiset tarpeet mahdollistetaan oppilaiden osallistaminen vastuutetaan ja sitoutetaan oppilaita – esim. itsearviointi huomioidaan oppilaiden motivaatio ja kiinnostuksen kohteet parannetaan oppilaiden itsetuntoa – huomioidaan oppilaan

lähikehitysvyöhyke muokataan tietoa oppilaiden valmius huomioiden muokataan oppimateriaalia ja ohjausta käytetään monipuolisia työskentelytapoja kehitetään kollegan taitoja – reflektoidaan

SAMANAIKAISOPETTAJUUDELLA

1. Perusryhmä2. Keskiryhmä

3. Syventäväryhmä

JOUSTAVAT MATEMATIIKAN JA

RUOTSIN OPETUSRYHMÄT

SAMANAIKAISOPETTAJUUSMATEMATIIKKA

7-8 luokilla 2 aineopettajaa opettavat yhdessä Tunnit palkitettu jaksoittain 9 luokalla oppilas itse valitsee kolmesta ryhmästä itselleen sopivimman ryhmän 1 ryhmä: aine- ja erityisopettaja 2 ryhmä: aineopettaja ja avustaja 3 ryhmä: 2 aineopettajaa TAI aineopettaja + 4. ryhmä: aineopettaja

SAMANAIKAISOPETTAJUUSRUOTSI

7. luokan jälkeen oppilas valitsee ryhmänsä Tunnit palkitettu samaan aikaan 1.ryhmä: 2 aineopettajaa 2. ryhmä: aineopettaja ja siviilipalvelusmies 3. ryhmä: aineopettaja

tunnit lukujärjestyksessä samaan aikaankukin ryhmä etenee omaan tahtiinkoe kaikilla samaan aikaankokeen jälkeen kaikki samassa kohdassasisältö, koealue ja koe kaikilla samatHOJKS- oppilaalla oikeus yksilölliseen kokeeseen

OPETUS, SISÄLLÖT JA KOKEET

ryhmää voi vaihtaa ryhmän vaihto käy parhaiten kokeen jälkeen opettaja voi suositella ryhmän vaihtamista oppilas tai huoltaja voi pyytää ryhmän vaihtoa ryhmän vaihto keskustellaan aina opettajien ja

oppilaan kanssa kannustetaan ja tuetaan yrittämään parhaansa

RYHMÄN VAIHTAMINEN

JOKAPÄIVÄINEN JOUSTAVUUS JA YHTEISTYÖ

pienryhmään voi tulla, vaikka ei olisi tehostetun eikä erityisen tuen päätöstä, pienryhmäläiset voivat olla yleisopetusryhmässä, erityis- ja aineenopettajan säännöllinen yhteistyö

KAHDEN SUUNTAINEN INTEGRAATIO

aineopettajat eriyttävät tehtäviä ja laativat helpotetun kokeen oppilaiden tuki räätälöidään yksilöllisesti käyttäen VASTUUTTAMISTA : oppilas – huoltaja – aineenopettajat – erityisopettaja - OHR ERITYISOPETTAJIEN TOIMENKUVAT JOUSTAVIA

rehtori sopii tavoitteet ja rajat (pohjustus) luottamus opettajiin ja valtuutus johdon

puolelta toimia sovitun suunnan mukaisesti raportointi rehtorille ja prosessin yhdessä

arviointi tuloksien ja kokemusten perusteella

ryhmän hyvään työmotivaatioon vaikuttaa:1) vaikutusmahdollisuudet omaan työhön2) toimintaehtojen selkeyttäminen3) koulun johdon kannustus ja tuki

DELEGOIVA JOHTAMISOTE

opettajien välinen yhteistoiminta kaiken ydin -> rehtorin annettava ”tilaa” opettajien ryhmäytyä ja hakea yhteisiä toimintatapoja

mahdollisena karikkona opettajien liian suuret käytänne-erot esimerkiksi arvioinnissa -> tällöin rehtorin linjattava toimintaa ja käytävä pedagogisia keskusteluja yhteisymmärryksen löytämiseksi

arviointi (kehittymisen edellytys!)

REHTORI JOUSTAVUUDEN MAHDOLLISTAJANA

löydyttävä sopiva yhdistelmä opettajia (kahden koulun yhteiset opettajat haastavia sijoittaa reunaehtojen vuoksi, jos ei hallinnollisesti yksi yksikkö)

erityisopettajan työkuorma (voitava joustavasti siirtää oppilaita talon sisällä)

sijoitettava lukujärjestykseen aivan kärkipäässä (sama ajattelutapa kuin valinnaisaine-palkkien kohdalla)

LUKUJÄRJESTYKSESSÄHUOMIOITAVAA

Vapaaehtoisuus, alhaalta ylös ja ylhäältä alas (aito kiinnostus)

Selkeä kytkös olemassa oleviin ja todettuihin asioihin, koulun arkeen

Vastuun ja vallan delegointi

Osallisuus (suunnittelu – toteutus - arviointi)

Jatkuva informointi (säännöllinen palaute)

Epävirallisen organisaation ja alakulttuurien huomioiminen Pienten askelten realismi

Vastustuksen huomioiminen ja kohtaaminen Epäonnistumisten hyödyntäminen (oppiva organisaatio)

MUUTOS KOHTI YHTEISÖLLISYYTTÄ

KT Arto Willman (2001)

YHTEISÖLLINEN MUUTOS JA SIIHEN VAIKUTTAMINEN

Ei voi muuttaa mekaanisesti vaan inhimillisten proses-sien välityksellä

Muutos ei ole suoraviivainen, vaan epäjatkuva: oppi-misprosessi, ei suoritus

Muutos on kuin verkon solmut, jotka aktivoituvat eri tavoin ja vaikuttavat toinen toisiinsa

Muutos ilmenee viestinnän ja toiminnan muutoksina

KT Arto Willman (2001)

MYÖTÄISIÄ MUUTOKSEN TUULIA!

tommi.helminen@palkane.fi

teija.kouhia@palkane.fi