Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma · 7.2 Pedagoginen dokumentointi osana toiminnan arviointia ... keskenään.2 Pedagoginen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta edellyttää

KOKKOLAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

23. TOUKOKUUTA 2017 KOKKOLAN VARHAISKASVATUSPALVELUT

Sisällys 1. Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma ...................................................................................................... 1

1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ................................................................................................... 2

1.2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ...................................................................................................... 2

2. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Kokkolassa ............................................................................................. 3

2.1 Varhaiskasvatusyksiköiden välinen yhteistyö.......................................................................................... 3

2.2 Siirtymäkäytännöt osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua ................................................................ 3

2.3 Varhaiskasvatuksen arvoperusta ja oppimiskäsitys ................................................................................ 4

3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt ........................... 5

3.1 Varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt ......... 5

3.2 Yhteistyön tavoitteet ja käytännöt varhaiskasvatuksen toteuttamisessa, huoltajien kanssa sekä

siirtymävaiheissa ........................................................................................................................................... 6

3.3 Monialaisen yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja käytännöt .................................................................... 7

4. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen ................................................ 7

4.1 Pedagoginen dokumentointi ja osallisuus ............................................................................................... 7

4.2 Monipuoliset työtavat ............................................................................................................................. 8

4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä .......................................................................... 8

4.4 Oppimisen alueet .................................................................................................................................. 10

4.5 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia .......................................................................... 11

5. Kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisen käytännöt Kokkolan varhaiskasvatuksessa .......................... 11

5.1 Lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt .............................................................................. 11

5.2 Tuen toteuttaminen päiväkodissa ja perhepäivähoidossa: pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointia

tukevat järjestelyt ........................................................................................................................................ 12

5.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt tuen

aikana .......................................................................................................................................................... 12

5.4 Lasten ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt tuen aikana ............................................. 13

5.5 Monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken tuen järjestämisessä sekä tuen

vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa ..................................................................................................... 13

5.6 Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen aikana ja

siirryttäessä esiopetukseen ......................................................................................................................... 14

6. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva varhaiskasvatus ...................... 17

7. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Kokkolan varhaiskasvatuksessa ........................................................ 17

7.1 Arviointi lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukena ................................................................. 18

7.2 Pedagoginen dokumentointi osana toiminnan arviointia ..................................................................... 18

7.3 Henkilöstön itsearviointi ja huoltajilta saatu palaute ............................................................................ 19

1

1. Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on laadittu yhteisenä suomenkielistä ja ruotsinkielistä varhaiskasvatusta varten. Varhaiskasvatussuunnitelmaa toteutetaan kaikissa kaupungin päiväkodeissa, englannin- ja ruotsinkielisissä kielikylpyryhmissä, ostopalvelupäiväkodeissa, yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa, kaupungin avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa sekä perhepäivähoidossa. Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelman digitaalinen versio on luettavissa kaupungin verkkosivuilla. Perhepäivähoidon ja päiväkotien toimipisteet laativat yksikkökohtaisten toimintasuunnitelman Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuen. Kokkolan kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa on varhaiskasvatuksen henkilöstöä

kutsuttu mukaan työryhmiin, joille on jaettu työstettäväksi erilliset osiot. Koko varhaiskasvatuksen henkilöstö

on osallistunut prosessiin erilaisin menetelmin, keskustelutilaisuuksin ja koulutuksin. Jokaisen työryhmän

puheenjohtaja on kuulunut lisäksi ydinryhmään, jonka tehtävänä on ollut käsitellä esille nousseita kysymyksiä

ja tehdä laajemmat linjaukset. Varhaiskasvatussuunnitelman luonnos on lähetetty kommentointikierrokselle

varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä sidosryhmille (perusopetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen

asiantuntijoille sekä muille monialaisille yhteistyökumppaneille) ennen lopullisen version laadintaa. Huoltajat

ovat päässeet osallistumaan paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan mm. verkkokyselyn kautta.

Kyselyllä kartoitettiin huoltajien näkemyksiä mm. tärkeistä arvoista, toiveista ja ajatuksista

varhaiskasvatukseen nähden. Huoltajien ja lasten mielipiteitä (mukaan lukien kyselyn tulokset) otetaan

huomioon lisäksi yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien laadinnassa.

Alla vasukaavio, jossa on kuvattuna vasun työryhmät ja ydinryhmä. Jokaiseen ryhmään on kuulunut 5-8 jäsentä.

1.Paikalliset vasut ja niiden keskeiset

ratkaisut

2.Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset

tavoitteet

4.Varhaiskasvatuksen pedagogisen

toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen

3.Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri

YDINRYHMÄ 6.Toiminnan arviointi ja

kehittäminen

5.Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

2

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: 1. Ajattelu ja oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito ja tietoja viestintäteknologinen osaaminen, 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen

Varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentävät paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat: esiopetuksen opetussuunnitelma, perusopetuksen opetussuunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, lääkehoitosuunnitelma varhaiskasvatuksessa, kotoutumissuunnitelma sekä ”suomi/ruotsi toisena kielenä varhaiskasvatuksessa” – opetuksen suunnitelma. Toiminnan arviointia ohjaa varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma, jonka mukaisesti toimintaa arvioidaan säännöllisesti lasten, henkilöstön ja huoltajien toimesta (luku 7).

1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman rakenne Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelman rakenne noudattaa pääosin varhaiskasvatussuunnitelman

perusteiden rakennetta. Poikkeavaa perusteasiakirjan rakenteesta on, että laaja-alaisen osaamisen

tavoitteet esitetään paikallisessa asiakirjassa joka sivulla, alatunnisteessa numeroituina. Paikallisen vasun

tekstiin on näillä numeroilla(1-5) tunnistettu toimintatapoja, menetelmiä tai rakenteita - sitä pedagogista

toimintaa, joka vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista.

Laaja-alaisen osaamisen numerointi:

1. Ajattelu ja oppiminen

2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

4. Monilukutaito ja tietoja viestintäteknologinen osaaminen

5. Osallistuminen ja vaikuttaminen

Käytetyn rakenteen tarkoituksena on sitoa laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sisälle kuvattuun

pedagogiseen toimintaan sekä helpottaa vasun käyttöä käytännön kasvatus- ja opetustyössä.

1.2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa oleville lapsille. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sisältää seuraavat asiat: • lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet • lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä toteutumisen arviointi • lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki • mahdollinen lääkehoitosuunnitelma • lasten, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat • suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat • tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran. Lisäksi: •Lapsen ja huoltajien näkemykset kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai sitä tukevaan

materiaaliin1,5

•Lapsi otetaan ikätaso huomioiden mukaan varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan ja arvioinnin kaikkiin

vaiheisiin1,5 •Henkilöstöllä on vastuu jokaisen lapsen osallistamisesta ja keinojen löytämisestä lapsen mielipiteen

tavoittamiseksi1,5 •Tavoitteet asetetaan varhaiskasvatuksen toiminnalle •Lapsen vasun arviointi kohdistuu toiminnan, järjestelyjen ja pedagogiikan arviointiin

3


Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan ja suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy. Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla henkilöstöltä, muulta viranomaiselta, jonka kanssa on tehty lapsen asioissa yhteistyötä, tai lapsen huoltajalta.

2. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Kokkolassa

Kokkolan varhaiskasvatuspalvelut ovat osana sivistystoimea. Varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluista

päättää sivistyslautakunta. Palvelut on jaettu paikallisesti viidelle toiminta- alueelle. Kaupunki tuottaa

suurimman osan varhaiskasvatuspalveluista omana toimintana päiväkodeissa, kotona toteutettavana

perhepäivähoitona, ryhmäperhepäivähoitona ja avoimena varhaiskasvatuksena.

Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan suomen ja ruotsin kielellä. Pikiruukin yksikössä on kielikylpyopetusta

(englanti, ruotsi). Laajennetulla toiminta-ajalla toimivat kolme päiväkotia; Pajulintu Kälviällä, Kiviniitty, ja

Svenska daghemmet. Vuorohoitoa tarjotaan Länsipuiston päiväkodissa.

Kaupungin varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa ja yksiköissä lapsiryhmät muodostetaan lain ja

asetuksen mukaan tilat ja lasten tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatuksen henkilökuntarakenne ja

kelpoisuusvaatimukset määritellään varhaiskasvatuslaissa. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat

(KELTO:t) toimivat varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tuen asiantuntijoina muun henkilöstön

tukena. Kaupunki valvoo ja ohjaa yksityisiä varhaiskasvatuspalveluiden tuottajia. Kokkolassa toimii sekä

yhdistysten että yksityisten ylläpitämiä varhaiskasvatuksen yksiköitä ja muutama yksityinen

perhepäivähoitaja. Näihin huoltajat voivat anoa ja käyttää yksityisen hoidon tukea (em. tarkemmin

nettisivuilta www.kela.fi).

Lisätietoja varhaiskasvatuspalveluista, toimintayksiköistä ja mm. varhaiskasvatukseen hakemisesta löytyy

kaupungin nettisivuilta; www.kokkola.fi > palvelut > opetus ja kasvatus >varhaiskasvatus ja päivähoito.

Erilaisia kaavakkeita on saatavilla sähköisen eKokkola- palvelimen kautta.

2.1 Varhaiskasvatusyksiköiden välinen yhteistyö Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kautta kehitetään myös yksiköiden välistä

yhteistyötä sekä lapsille ja perheille tarjottavia palveluja. Yhteistyötä tehdään paikallisesti ja alueellisesti.

Paikallisella ja alueellisella yhteistyöllä kehitetään laadukasta varhaiskasvatusta erilaisissa

toimintaympäristöissä, vastataan lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin sekä saadaan aikaan joustavuutta.

Varhaiskasvatuksen yksiköiden välille hyvällä suunnittelulla muodostetaan tiivis ja toimiva yhteistyö eli

verkostoituminen. Monia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia toteutetaan toimintakauden aikana yhdessä2,3.

Henkilökunnan vahvuuksia ja osaamista hyödynnetään yli yksikkörajojen esim. pajatyöskentelyn puitteissa.

Varhaiskasvatusyksiköiden välinen yhteistyö ilmenee myös esimerkiksi loma- aikoina, jolloin eri yksiköiden

toimintoja ja henkilöstöä yhdistetään kulloinkin tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla eri toimipisteisiin.

Perhepäivähoidossa oleville lapsille nimetään varahoitopaikka.

Varhaiskasvatuksen sisällä kehitetään hyvien käytäntöjen ja ideoiden jakamista yksiköiden välillä.

Varhaiskasvatusyksiköillä on lukuisia muita yhteistyötahoja, jotka kirjataan yksikön toimintasuunnitelmiin.

2.2 Siirtymäkäytännöt osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua Varhaiskasvatuksen aloittaminen on perheessä suuri muutos ja siirtyminen tutusta paikasta toiseen voi

herättää monenlaisia tunteita. Erityisesti aloitusvaiheessa on perheen toiveiden kuuntelu ja lapsen etu

4


huomioitava3. Tutustumiskäyntejä voidaan sopia useampia ennen varsinaista hoidon aloittamista.

Aloituskeskusteluissa saadaan tärkeää tietoa sekä perheen arvoista että lapsesta ja samalla henkilökunta voi

kertoa yksikön toiminnasta ja vastata heille esitettyihin kysymyksiin. Mahdollisuuksien mukaan voidaan

yksikössä huomioida se, että lapsen ensimmäisenä hoitopäivänä häntä on vastaanottamassa kasvattaja, joka

on ollut paikalla tutustumiskäyntien aikana. Perheen tilanteen salliessa voi lapsi

aloittaa hoidossa ”pehmeästi” mm. lyhennetyin hoitoajoin.2,3,5

Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksen ryhmästä toiseen varmistetaan, että tarpeellinen tieto sekä lapsen

varhaiskasvatussuunnitelma siirretään uuteen ryhmään tai yksikköön. Tehostettua/ erityistä tukea

tarvitsevien lasten kohdalla on hyvä pitää yhteinen keskustelu, jossa on mukana molempien ryhmien

kasvatushenkilöstöä ja lapsen huoltajat (katso luku 5). Yksikön sisällä lasten kanssa tutustuminen uuteen

ryhmään ja ryhmän tiloihin voidaan toteuttaa ryhmien välisellä yhteistyöllä. Toiseen varhaiskasvatuksen

yksikköön siirtyvälle lapselle ja hänen huoltajilleen järjestetään samanlainen mahdollisuus käydä

tutustumassa uuteen paikkaan kuin kotoa tulevalle lapselle. Säännöllisellä yhteistyöllä ja päivittäisillä

keskusteluilla huoltajien kanssa varmistetaan, että toimimme yhdessä lapsen parhaaksi. Erityisesti lapsen

siirtyessä varhaiskasvatusyksiköstä toiseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvät lasta koskevat

tiedot huoltajien kanssa sovitulla tavalla. Tavoitteena on joustava ja turvallinen siirtyminen

varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksessa sekä edelleen esi- ja perusopetukseen.

2.3 Varhaiskasvatuksen arvoperusta ja oppimiskäsitys Leikki > Leikin merkitys lapsen oppimisessa on suuri ja erilaisissa leikkitilanteissa voidaan kerrata,

kokeilla ja opetella asioita. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänä on mahdollistaa lasten leikki niin yksin kuin ryhmässä. Leikkiin innostava monipuolinen toimintaympäristö ja leikin

mahdollistaminen ovat tärkeitä ja näihin kiinnitetään varhaiskasvatusyksikössä huomiota.1,2,3,4,5

Yhteisöllisyys > Varhaiskasvatuksessa opitaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa, erilaisia ilmaisun keinoja käyttäen. Samalla opitaan huolehtimaan itsestä, lähimmäisistä ja ympäristöstä. Varhaiskasvattajien ohjauksessa ja tukemina lapset saavat myönteisiä

oppimiskokemuksia, ja he haluavat oppia ja kokeilla lisää.1,2,3,4,5

Turvallinen oppimisympäristö > Varhaiskasvatuksessa lapsen etu ja lapsen hyvinvoinnin turvaaminen on toiminnan keskiössä. Kasvattajien vastuulla on turvata ja edistää lapsen kasvua ja kehitystä, hänen yksilölliset lähtökohtansa ja toimintaedellytyksensä huomioiden. Kaikille lapsille taataan yhtäläiset oikeudet varhaiskasvatukseen. Jokainen lapsi saa kokea olevansa tärkeä juuri

omana itsenään.3,5

Yksiköiden toimintasuunnitelmissa kirjataan arvoperusta ja painopistealueet. Suunnittelussa

korostuu eheytetty pedagoginen toiminta, missä huomioidaan lasten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet.

2.4 Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus Varhaiskasvatuksen käytännön toiminnassa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat saumattoman

kokonaisuuden, jossa lapset, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa

keskenään.2 Pedagoginen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta edellyttää henkilöstön ammatillista

osaamista, jatkuvaa lasten havainnointia ja heidän ajatustensa ja tunteidensa ymmärrystä, sekä yhdessä

sovittujen pelisääntöjen mukaan toimimista.3

Yhteistyössä tiimit suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa niin, että lasten hyvinvointi ja oppiminen

toteutuvat. Yksikkökohtaisesti sovitaan, miten ja milloin kasvatushenkilöstö voi sekä tiimeittäin että

yksikkötasolla suunnitella ja arvioida säännöllisesti. Yksiköissä on myös hyvä miettiä ja sopia siitä, miten

lasten ja huoltajien ääni saadaan kuuluviin toimintaa ja toimintaympäristöjä suunniteltaessa sekä

5


arvioitaessa.5 Henkilökunnan perehdyttämisellä on käytännön työn sujumiselle suuri merkitys. Huolehditaan,

että jokainen päivä olisi ”hyvä päivä” niin lapsille kuin aikuisillekin.

Käytännön toiminnassa eri osa-alueiden painottuminen riippuu osittain lapsen iästä. Tunnetaidot ja

psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ovat tärkeitä kaikenikäisille.3 Yhdessä tutkitaan erilaisia lasta

kiinnostavia asioita ja ilmiöitä.1

Nyt käytettävät ja toimintaa ohjaavat yksikön toimintasuunnitelma (tosu) ja lapsen VASU-kaavakkeet ovat

tämän paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä.

Arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon ja niitä syvennetään

luvuissa, joissa käsitellään varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria, varhaiskasvatuksen pedagogisen

toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia sekä kehityksen ja oppimisen tukea.

3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja

arvioinnin käytännöt

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri rakentuu lapsilähtöisyydelle, kokonaisvaltaisuudelle ja monipuolisuudelle. Yhteisön toimintakulttuuri on jatkuvasti muuttuva ja sitä tulee arvioida ja kehittää säännöllisesti. Kehittämisessä on tärkeää toisia arvostava, koko yhteisöä osallistava ja luottamusta rakentava vuoropuhelu. Kaiken kehittämisen lähtökohtana on lapsen etu.

Johtamisella on keskeinen merkitys toimintakulttuuriin ja sen kehittämiseen. Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuksessa johtajuuteen liittyy yksikön toimintakulttuurin kehittäminen yhdessä lasten, huoltajien

ja henkilöstön kanssa5. Päämääränä on, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät käytännöissä. Johtaja vastaa siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä tehdään näkyväksi ja että niitä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti.

Käytännössä ennen toimintakauden alkua laaditaan esimiehen johdolla yksikkökohtainen toimintasuunnitelma (tosu). Toimintasuunnitelmassa tulee näkyä yksikköä ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus sekä toimintakauden kehittämiskohde. Tämän pohjalta tiimit laativat omat toimintasuunnitelmansa, jossa

on huomioitu lasten osallisuus.5 Toimintasuunnitelma tuodaan myös huoltajille tiedoksi.

Toimintasuunnitelma tulee kirjata ja dokumentoida ja siihen sitoutuu koko henkilöstö. Tiimit arvioivat toimintakulttuuria, oppimisympäristöä, lasten osallisuutta ja työtapojaan neljännesvuosittain ja muokkaavat niitä vastaamaan sen hetkisten ryhmiensä tarpeita ja mielenkiinnon kohteita. Arviointi sisältää myös itsearvioinnin. Yksikkökohtaisessa toimintasuunnitelmassa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös

huoltajille ja lapsille suunnattujen arviointikyselyjen tulokset. 1,5

3.1 Varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät

käytännöt Varhaiskasvatuksessa toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä ja toinen toisiltaan.1,5

Kaiken perustana on myönteinen ilmapiiri, jossa on tilaa erilaisille tunteille ja mielipiteille.3 Pienryhmätoiminta on yksi tärkeä toimintamuoto, jota hyödynnetään monipuolisesti. Pienryhmät voidaan muodostaa esimerkiksi lasten kehityksellisten tarpeiden, sosiaalisten taitojen sekä lasten kiinnostuksen ja toiminnan mukaan. Pienryhmässä lapsi ja hänen mielipiteensä voidaan huomioida paremmin kuin suuressa

ryhmässä.1,2,5 Toiminta pienryhmissä edistää lapsilähtöistä toimintaa. Tavoitteena on tarjota monipuolista

6


tekemistä ja tutkimista sekä mahdollisuuksia rauhalliseen oleiluun.1,2,3 Pienryhmätyöskentelyssä tavoitteet laaditaan lapsilähtöisesti ja toiminta on aina tavoitteellista, johon koko henkilökunta sitoutuu.

Kokkolan kaupungin varhaiskasvatuksessa kiinnitetään huomiota uusiin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin. Riittävä fyysinen aktiivisuus on pohjana lasten normaalille kasvulle ja

kehitykselle.1,3 Fyysiset taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään yhdessä muiden lasten

kanssa erilaisissa toimintaympäristöissä eri vuodenaikoina.1,3 Kaiken tämän mahdollistaa huoltajien osallisuus, liikkumiseen kannustava ilmapiiri, liikuntavälineiden monipuolisuus ja niiden tarjoaminen lasten

käyttöön sekä lasten liikuntatoiveiden kuunteleminen ja havainnoiminen.3,5 Henkilöstön tulee opastaa lapsia liikuntavälineiden käytössä sekä sisällä että ulkona ja osallistua toimintaan yhdessä lasten kanssa. Myös lähiluonto ja rakennettu ympäristö tarjoavat monenlaisia oppimisympäristöjä, joita tuleekin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan.

Monipuolinen yhteistyö paikallisten liikunta- ja kulttuuritoimijoiden kanssa rikastaa lasten

oppimisympäristöjä.1,2 Kokkolassa on hyvät lähiliikuntapaikat, joiden hyödyntäminen on tärkeää. Huoltajia kannustetaan tukemaan lasten liikunnallisten taitojen kehittymistä liikkumalla yhdessä lastensa kanssa.

Kokkolan varhaiskasvatuksessa tavoitteena on leikkiin kannustava toimintakulttuuri ja oppimisympäristö,

jossa ymmärretään leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle.1,3 Toiminnassa hyödynnetään yksikön tiloja monipuolisesti ja mahdollistetaan leikki vaihtuvassa ympäristössä. Monipuolisten ja muunneltavien

leikkivälineiden, materiaalien ja tarvikkeiden tulee olla lasten saatavilla.4,5 Henkilöstön on tärkeää tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsille tulee suoda mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin. Henkilökunta myös osallistuu lasten leikkeihin ja tukee lasten leikkitaitojen kehittymistä. Lapsilla ja henkilöstöllä on näin mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

3.2 Yhteistyön tavoitteet ja käytännöt varhaiskasvatuksen toteuttamisessa, huoltajien kanssa

sekä siirtymävaiheissa Yhteistyö varhaiskasvatuksessa mahdollistaa sen, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Lapsen kannalta kaikkein tärkeintä on huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyö perustuu luottamukseen, keskinäiseen kunnioitukseen sekä tasapuoliseen kohtaamiseen puolin ja toisin. Hyvällä ja toimivalla yhteistyöllä on positiivinen vaikutus lapseen, silla se vaikuttaa hänen

hyvinvointiinsa sekä turvallisuuden tunteeseensa.2,3 Se myös yhdistää lapsen, hänen perheensä sekä varhaiskasvattajat yhteisen kokemuksen äärelle.

Kokkolan varhaiskasvatuksessa henkilöstön ja huoltajien väliselle yhteistyölle luodaan pohja jo ennen lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta. Yhteistyön alkuvaiheessa varhaiskasvatuksen henkilöstön aktiivisuus ja myönteinen suhtautuminen perheeseen on tärkeää. Tämä jatkuu koko hoitosuhteen ajan. Henkilöstön ja huoltajien molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus mahdollistavat yhteisten tavoitteiden asettamisen

lapsen oppimiselle ja kehitykselle, hänen etujensa mukaisesti.2,3,5 Tämä edesauttaa varhaista puuttumista ja huolen puheeksi ottamista.

Erimuotoisia huoltajien tapaamisia pidetään tärkeänä yhteistyön muotona kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. Yhteistyömuotoja huoltajien kanssa ovat mm. päivittäiset kohtaamiset, joissa vaihdetaan kuulumiset, huomioidaan lapsen omat kokemukset päivästä, sekä annetaan kannustavaa ja positiivista palautetta. Lisäksi reissuvihot, sähköpostit, puhelinkeskustelut, vasu-keskustelut, päikky-viestit ja tapahtumat ovat esimerkkejä yhteistyömuodoista.

Yhteistyön merkitys korostuu siirtymävaiheissa. Tavoitteena on, että lapsen siirtyminen ryhmästä toiseen, yksiköstä toiseen ja varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on mahdollisimman sujuvaa. Henkilöstö huolehtii siitä, että tarpeellinen tieto siirtyy ajantasaisesti. Kts. luku 2.

7


3.3 Monialaisen yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja käytännöt Kokkolassa tehdään monipuolista yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa kuten seurakunnan, opetustoimen, nuoriso- ja kulttuuritoimen, liikuntatoimen, perhepalveluiden sekä terveydenhuollon kanssa. Yhteistyömuodot ja tavoitteet kirjataan yksikkökohtaiseen toimintasuunnitelmaan. Lapsen kehityksen tukemisen kannalta ensiarvoisessa asemassa on yhteistyö neuvolan, perhepalveluiden sekä terapeuttien

kanssa.2,3

Kokkolan neuvoloissa Lene (leikki-ikäisten lasten neurologinen arvio) laaditaan 4-vuotiaille lapsille hyödyntäen huoltajilta ja varhaiskasvatuksen henkilöstöltä saatavia tietoja. Lenen tavoitteena on löytää mahdollisimman varhain sellaiset kehitykselliset haasteet, jotka voivat ennakoida oppimisvaikeuksia kouluiässä. Viisivuotiaan lapsen kehityksen kartoitus "KEHU!"-materiaalia hyödynnetään varhaiskasvatushenkilöstön työvälineenä. KEHU kartoittaa lapsen vahvuudet ja ne kehityksen osa-alueet, jotka tarvitsevat vielä tukea.

Yhteistyömuotojen arvioinnissa käytetään yksiköissä huoltajille ja lapsille suunnattujen arviointikyselyjen tuloksia.

4. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja

toteuttaminen

Kokkolan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa koko kaupungin varhaiskasvatusta (päiväkodit,

perhepäivähoito, ostopalvelu, yksityinen toiminta sekä avoin varhaiskasvatus).

Yksiköissä laaditaan yksikkökohtainen toimintasuunnitelma Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelman

mukaisesti. Toimintasuunnitelman tekemiseen osallistuu koko henkilöstö ja myös lasten ja huoltajien

osallisuus mahdollistetaan.5 Päiväkodissa suunnitelmasta vastuu on päiväkodinjohtajalla ja

perhepäivähoidossa perhepäivähoidonjohtajalla. Toimintasuunnitelmaa arvioidaan vuosittain.

Lapsiryhmätasolla vastuu toimintasuunnitelman toteutumisesta, sekä jatkuvasta arvioinnista ja

kehittämisestä on päiväkodissa lastentarhanopettajalla yhdessä tiimin kanssa sekä perhepäivähoidossa

perhepäivähoitajalla yhdessä aluetiimin kanssa. Vasun arvopohjan mukaisesti toimintasuunnitelman

pedagogiikassa tulee näkyä lapsen oikeus oppia leikkien, iloita oppimastaan, tulla kuulluksi, kasvaa ja kehittyä

omana ainutlaatuisena itsenään rikkaassa ja turvallisessa oppimisympäristössä.1,2,3,4,5

Toimintasuunnitelmassa huomioidaan Kokkolan historia, luonto, kulttuuri, kaupungin alueelliset

omaleimaisuudet sekä kaksikielisyys ja monikulttuurisuus varhaiskasvatusikäisen lapsen

näkökulmasta.1,2,3,4,5

4.1 Pedagoginen dokumentointi ja osallisuus Kokkolan varhaiskasvatus painottaa pedagogista dokumentointia keskeisenä työmenetelmänä. Jatkuvan

pedagogisen dokumentoinnin avulla saadaan monipuolista tietoa lapsen elämästä, ja näin ollen lisätään

lapsen kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Lapsen osallisuus tulee huomioida pedagogisessa dokumentoinnissa.

Lasta tai lapsiryhmää havainnoidaan päivän eri vaiheissa, kuten hoidon ja huolenpidon tilanteissa, leikeissä,

oppimis- ja siirtymätilanteissa sekä lasten välisissä tai lapsen ja kasvattajan välisissä

vuorovaikutustilanteissa.1,2,3 Kasvattajat käyttävät lapsesta saatuja tietoja ja tekemiään havaintoja

8


pedagogiseen dokumentointiin. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita

edistymistään.1,2,3,4,5 Dokumenttien avulla lapsen kasvu ja oppiminen tulee näkyväksi lapselle ja huoltajille.

Jokaisen varhaiskasvatusyksikön tulee kirjata toimintasuunnitelmaan dokumentoinnin periaatteet ja

käytännöt. Lastentarhanopettaja vastaa dokumentoinnin pedagogisista tavoitteista. Koko

varhaiskasvatustiimi osallistuu dokumentoinnin toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Kokkolan

varhaiskasvatus kannustaa nykyaikaiseen ja ympäristöä säästäviin digitaalisiin menetelmiin dokumentoinnin

osalta, varhaiskasvatusyksikön resurssien mukaisesti.4

Kokkolan varhaiskasvatus painottaa lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusyksikön

toimintasuunnitelmasta tulee käydä ilmi, millä tavoin lapsen ja perheiden osallisuus huomioidaan.5

Osallistava pedagogiikka on jatkuvaa, arjessa tapahtuvaa dialogia lapsen ja perheiden sekä

varhaiskasvattajien välillä.5 Lapsen vasu:n tulee tukea lapsen ja perheen osallisuutta, lapsen vahvuuksia

painottaen.5

4.2 Monipuoliset työtavat Työtapoja ohjaa varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten ikä, tarpeet, edellytykset ja

kiinnostuksen kohteet. Kokkolassa painotetaan toiminnallisiin sekä luovuutta ja osallisuutta edistäviin

työtapoihin, jotka ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja.1,5 Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään

toiminnassa resurssien mukaan, yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa tehden.4 Henkilöstö ohjaa lapsia

kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja erikokoisissa ryhmissä sekä itsenäisesti. Lapsia rohkaistaan

ongelmanratkaisuun työskenneltäessä yhdessä kyselemällä, ihmettelemällä ja päättelemällä asioita.1,2,4

Henkilöstöllä tulee olla herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedagogiset mahdollisuudet.

Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan sensitiivisen läsnäolon tärkeys, jonka kautta lapset opitaan tuntemaan ja

heidän tarpeisiinsa vastaamaan. Tuntemisen kautta kehollisten ja sanattomien viestien ymmärtäminen

helpottuu. Näitä taitoja lapset ja aikuiset harjoittelevat yhdessä.2,4 Lapsia tuetaan ja ohjataan osallisuuteen

myös suunnittelussa, heidän edellytystensä mukaisesti.1,5 Erilaisia työtapoja kokeillaan monipuolisissa

oppimisympäristöissä. Lasten kanssa iloitaan onnistumisista ja samalla kannustetaan olemaan lannistumatta

epäonnistumisista.1,3

4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä Kokkolan varhaiskasvatuksessa rakennetaan leikkiä tukevaa toimintakulttuuria.1,2,3,4,5 Lapset ja aikuiset

yhdessä rikastavat leikin eri muotoja ja mahdollisuuksia, niin sisällä kuin ulkona. Leikille varataan aikaa ja

mahdollisestaan leikin jatkuvuus. Leikin iloa, riemua ja yhteistä mielihyvää tuottavat piirteet tuodaan

näkyviksi ja niistä keskustellaan yhdessä.1,2,3,4,5

Lasten kiinnostuksen kohteista nousevaa leikkiä käytetään pedagogisessa suunnittelussa ja sitä

dokumentoidaan monipuolisesti.

9


Kokkolan lasten ajatuksia: Mistä on hyvä leikki tehty?

Mistä on hyvä leikki

tehty?

Voi auttaa pienempiä

Iloinen mieli ja iloinen ilme on tärkeää

Kotileikki, ruokailuvälineitä,leikkika

lut ja pikkuhuone

Ei riehumista, ei riitelyä

Aina ulkona ja

vesilätäköissä

Että saa kaverin mukaan leikkiin

Piirtäminen itsekseen rauhassa

On tehty ilosta

Isin kanssa piilosilla

Saa leikkiä mitä tykkää

On tärkeää, että piirtää ja opettelee

Vauvoista , Aatoksen

kaa, palapeleistä paloautoista

Einolla on hyvä leikki lumiukon kanssa

Leikki, jossa on hyviä leluja

Kavereiden kans

varsinki pihalla ja

tutkarissa

Pitää olla hauskaa

Pitää leikkii ihan

kunnolla

Että saa hyvää mieltä,

hauskuutta, saa liikkua

Porukalla Dublo legoilla

leikkiminen

Tarvitaan kavereita Kuuluu

vähän jännitystä

Että on kavereita

Tehdään jotain

hauskaa ja kiinnostavaaHippa

10


4.4 Oppimisen alueet Oppimisen alueet on ryhmitelty viideksi kokonaisuudeksi. Nämä kokonaisuudet kuvaavat varhaiskasvatuksen

keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä.

Kielten rikas maailma

Ilmaisun monet muodot

Minä ja meidän yhteisömme

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Kasvan, liikun ja kehityn

Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä

yhdistetään ja sovelletaan monipuolisesti lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Osa-

alueet täydentävät toisiaan päivittäin oppimiskokemuksissa, leikeissä ja arjessa muodostaen lapsen kasvua

ja kehitystä tukevan pedagogiikan. Oppimisen alueiden tehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista.

Oppimisen alueiden tavoitteissa ja sisällöissä Kokkolan varhaiskasvatus noudattaa perustetekstissä avattuja

sisältöjä ja tavoitteita. Mahdolliset yksikkökohtaiset painotukset kirjataan yksiköiden

toimintasuunnitelmaan.

Oppimisen alueet

Kasvan, liikun ja kehityn

Minä ja meidän

yhteisömme

Tutkin ja toimin

ympäristössäni

Ilmaisun monet

muodot

Kielten rikas maailma

Lasten mielenkiinnon kohteet ja osaaminen

11


4.5 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia Ruotsinkielinen ja englanninkielinen kielikylpy

Kokkolan varhaiskasvatuksessa järjestetään ruotsinkielistä ja englanninkielistä kielikylpyä 5-vuotiaille lapsille

Pikiruukin päiväkodissa.2 Ottaessaan vastaan lapselle paikan kielikylpyryhmästä huoltajat sitoutuvat

jatkuvuuteen perusopetuksen loppuun saakka. Päiväkodista lapset jatkavat omana ryhmänään

kielikylpykielellä toteutettavaan esiopetukseen, joka järjestetään Hollihaan koululla. Kielikylpyryhmät

jatkavat yhdessä aina perusopetuksen loppuun asti.

Vieraskielisten ja monikielisten lasten varhaiskasvatus

Kaikille lapsille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi/ruotsi tehdään henkilökohtainen suomi/ruotsi toisena

kielenä -suunnitelma.1,2 Tämä suunnitelma on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Suomen/ruotsin

kielen opetusta annetaan kaikille vieraskielisille ja monikielisille lapsille ja opetuksessa huomioidaan jokaisen

lapsen lähtötaso. Pedagogisesti suunniteltua ja säännöllisesti toteutettua suomen/ruotsin kielen opetusta

voidaan antaa ryhmä-, pienryhmä tai yksilöopetuksena.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma Kokkolan varhaiskasvatuksessa tavoitteena on

ollut luoda yhteiset linjaukset maahanmuuttajataustaisten lasten kasvatuksesta, opetuksesta ja hoidosta.

Kokkolan varhaiskasvatuksessa on käytössä monikulttuurisuus- (MONIKU) kansiot, mistä löytyy tietoa eri

kulttuureista ja tulkkipalvelusta. Kokkolan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelee työntekijä,

joka toimii koko varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustyön yhtenä asiantuntijana.

5. Kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisen käytännöt Kokkolan

varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa painotetaan lapsen tuen tarpeen ennaltaehkäisyä ja tuen järjestämistä varhaisessa vaiheessa lapsen tarpeiden mukaisesti. Henkilöstö ottaa lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät huolenaiheensa puheeksi huoltajien

kanssa heti asian havaittuaan. Yhteistyö lähtee aina liikkeelle lapsen vahvuuksien kartoittamisesta.1,5 Myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa tehdään yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa. Inkluusio -periaate varhaiskasvatuksessa tarkoittaa sitä, että lapsen tarvitsema kehityksen ja oppimisen tuki järjestetään pääsääntöisesti lapsen lähipäiväkodissa tai -perhepäivähoidossa. Tukitoimien suunnittelussa ja arvioinnissa hyödynnetään "Tukitoimien seuranta" -lomaketta.

5.1 Lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt Tuen tarpeen arvioinnin pohjana ovat säännöllinen havainnointi ja havaintojen kirjaaminen (mm. havainnointilomakkeet, lapsen kasvun kansio). Havainnointia tehdään moniammatillisesti. Varhaiskasvatuksessa toteutettava pienryhmätoiminta mahdollistaa tarkempien havaintojen tekemisen ja toiminnan toteuttamisen lasten tarpeiden mukaan. Havainnoista keskustellaan huoltajien ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Huoltajien havainnot ovat tärkeitä lapsen tuen tarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa. Lasta tuetaan myös itse arvioimaan omaa oppimistaan ikä- ja kehitystaso huomioiden; mitä

osaan ja mitä harjoittelen sekä tuetaan hänen itsetuntoaan ja -luottamustaan.1,2,3,5 Myös muiden asiantuntijatahojen tekemät arvioinnit otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa; lapsella voi olla jo varhaiskasvatukseen tullessaan asiantuntijalausunto tuen tarpeestaan.

12


5.2 Tuen toteuttaminen päiväkodissa ja perhepäivähoidossa: pedagogiset, rakenteelliset ja

hyvinvointia tukevat järjestelyt Kun lapsen tuen tarve on havaittu, ryhmän henkilökunta ja esimies tarkastelevat ensimmäiseksi ryhmän toimintatapoja ja oppimisympäristöä sekä sen muokkaamisen tarvetta yhteistyössä konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Tarvittaessa käytetään vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä (kuvat, tukiviittomat, esinekommunikointi) tukemaan lapsen kommunikointia ja vuorovaikutusta sekä

selkiyttämään toimintaa.1,2,3,4,5 Avustamispalveluiden järjestämisestä vastaavat konsultoivat erityislastentarhanopettajat yhteistyössä varhaiskasvatuksen esimiesten kanssa. Hallinnollisen päätöksen tekee varhaiserityiskasvatuksen hallinnollisista tehtävistä vastaava kelto varhaiskasvatustoimenjohtajan delegointipäätöksellä. Avustamisen suunnitelmassa määritellään avustajan tehtävät ja työn tavoitteet sekä menetelmät ja toimintatavat. Avustajatarvetta ja työn kohdentamista arvioidaan säännöllisesti. Mikäli avustamisen tarve ilmenee kesken toimintavuotta, ryhmän henkilökunta ja esimies laativat avustaja-anomuksen, johon kirjataan perustelut avustajatarpeelle sekä toteutetut tukitoimet. Yhteistyössä terapeuttien ja kuntoutusohjaajien kanssa arvioidaan apuvälineiden tarvetta. Tulkitsemispalveluita käytetään tarvittaessa lähinnä viittomakielisille lapsille. Tukea voidaan järjestää myös ryhmän lapsimäärää pienentämällä tai henkilöstömitoitusta tai -rakennetta muuttamalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden antamaa ohjausta ja konsultaatiota voidaan hyödyntää lapsen tuen järjestämisessä.

5.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät

käytännöt tuen aikana Yleinen tuki tarkoittaa laadukasta varhaiskasvatusta, joka on pohjana kaikelle tuelle varhaiskasvatuksessa. Yleinen tuki toteutuu Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti myös avoimessa varhaiskasvatuksessa. Yleisen tuen tukimuotoja ovat:

o ympäristön mukauttaminen henkilöstö-, tila- ja materiaalijärjestelyt

o kasvatustoiminnan mukauttaminen lapsen hyvinvoinnin tukeminen sekä tietojen ja taitojen kehittäminen lapsen

kehitystason mukaisesti; eriyttäminen, yksilö- ja pienryhmätoiminta, toimintatavat ja -kulttuuri, toiminnan sisältöjen ja muotojen mukauttaminen, perustaitojen

harjaannuttaminen, myönteisen minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen1,2,3 o kuntouttavat elementit

selkeä struktuuri, esim. päivärytmi, lasten keskinäinen sekä lasten ja kasvattajien välinen hyvä vuorovaikutus (välittäminen, huolenpito, turvallisuus, myönteinen ilmapiiri, puhetapa, ilmeet, eleet, lapsen kuuntelu sekä psyykkinen läsnäolo), lapsen oman toiminnan suunnittelu ja toteutus, lapsen kokonaiskehityksen tukeminen sekä

mahdollisuus toimia yhdessä toisten lasten kanssa, tekemisen ilo1,2,3,5 o kasvattajien välinen yhteistyö, konsultoivan erityislastentarhanopettajan konsultaatio ja tuki o moniammatillinen/monialainen yhteistyö.

Jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. Tehostettua ja erityistä tukea toteutetaan vain päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa, avoimen

13


varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tarvittaessa konsultoida erityislastentarhanopettajia palvelutarpeen selvittämiseksi.

Tehostettu tuki Lapsen tehostetun tuen aloittaminen perustuu henkilöstön, kelton ja muiden asiantuntijoiden tekemään monialaiseen arviointiin yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Tehostettu tuki on säännöllistä ja pitkäjänteistä tukea ja sisältää useita tukimuotoja.

Tehostetun tuen tukimuotoja ovat yleisen tuen tukimuotojen tehostaminen, kasvatusyhteistyön tehostaminen huoltajien kanssa, kelton konsultaation ja tuen lisääminen, moniammatillisen/monialaisen yhteistyön lisääminen sekä mahdolliset avustajapalvelut keltotiimin suosituksen mukaan. Tehostettu tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, esiopetuksessa olevien lasten osalta oppimissuunnitelmaan. Laatimisesta vastaa päiväkotiryhmän lastentarhanopettaja/perhepäivähoidon ohjaaja yhteistyössä lapsen huoltajien, kelton ja mahdollisesti muiden asiantuntijoiden kanssa.

Erityinen tuki Lapsen erityisen tuen aloittaminen perustuu henkilöstön, kelton ja muiden asiantuntijoiden tekemään monialaiseen arviointiin yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Erityinen tuki on yksilöllistä, kokoaikaista ja jatkuvaa tukea. Lääkärin/psykologin lausuntoihin pohjaten lapselle voidaan anoa pidennettyä oppivelvollisuutta sinä vuonna, kun lapsi täyttää 5v tai viimeistään ennen oppivelvollisuuden alkamista.(Liite 2.) Sivistystoimen kehittämispäällikkö/ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen, jonka valmistelusta vastaa konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Erityisen tuen tukimuotoja ovat erityispedagogisen osaamisen lisääminen ja vahvistaminen, ryhmäkoon pienentäminen, avustajapalvelut ja asiantuntijayhteistyön tiivistäminen. Lastentarhanopettaja kirjaa kelton tuella lapsen tarvitseman erityisen tuen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Esiopetuksessa olevien lasten erityinen tuki kirjataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Lapsen huoltaja sekä mahdolliset muut asiantuntijat osallistuvat tuen järjestämistä koskeviin palavereihin. Tuen ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan jatkuvasti, vähintään kerran vuodessa. Tavoitteiden saavuttaminen kirjataan ja tavoitteita muutetaan uutta tarvetta vastaavaksi. Suunnitelmaan kirjataan, jos tuen tarve ja toimenpiteet ovat päättyneet.

5.4 Lasten ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt tuen aikana Varhaiskasvatuksessa tuetaan mahdollisimman pysyviä vuorovaikutussuhteita lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä.2,3 Huoltajien kanssa tehdään varhaiskasvatuksessa luottamuksellista yhteistyötä, johon lapset osallistuvat tarkoituksenmukaisella, ikäänsä ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla.3,5 Tarvittaessa voidaan tehdä tutustumiskäynti lapsen kotiin aloituskeskustelun merkeissä jo ennen päivähoidon alkamista. Huoltajien kanssa sovitaan lapsen tuen suunnittelu- ja/tai arviointipalaveriin kutsuttavat tahot. Tarvittaessa palavereissa käytetään tulkkipalveluita.

5.5 Monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken tuen järjestämisessä

sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa Monialaisessa yhteistyössä noudatetaan tietojen antoa ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Monialaisen yhteistyön tavoitteena on varhaiskasvatuksen toteutuminen lapsen tarpeita vastaavasti. Lasta tutkineita ja kuntouttavia tahoja voidaan huoltajien suostumuksella kutsua mukaan palavereihin, joissa

14


suunnitellaan/arvioidaan lapsen tuen järjestämistä. Monialaisia yhteistyön toimintamalleja arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Neuvolayhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstö kirjaa 4-vuotiaasta lapsesta tehdyt havainnot tiedonsiirtolomakkeelle neuvolakäyntiä edeltävästi. Lomake siirtyy huoltajien mukana neuvolaan. Lomakkeesta otetaan kopio varhaiskasvatusyksikköön. Viisivuotiaan lapsen kehityksen kartoitus "KEHU!"-materiaalia hyödynnetään varhaiskasvatushenkilöstön työvälineenä. Perhetukipalveluiden kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä. Mahdollisen yhteistyösuunnitelman laatimisesta perheen, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välillä vastaa perheen kanssa työskentelevä sosiaalityöntekijä. Varhaiskasvatuksesta voidaan huoltajien suostumuksella siirtää havainnointi- ja arviointitietoa tutkivaan/kuntouttavaan yksikköön. Erikoissairaanhoidon tutkimuksiin ohjautuneesta lapsesta tutkiva taho voi pyytää tarvittaessa lisätietoja. Mahdollisista asiakirjoista otetaan kopio varhaiskasvatukseen.

5.6 Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen

aikana ja siirryttäessä esiopetukseen Lapsen siirtyessä varhaiskasvatusyksiköstä toiseen, siirtyy hänen varhaiskasvatussuunnitelmansa hänen mukanaan. Perheen mahdollisesti muuttaessa toiselle paikkakunnalle, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy vanhempien välityksellä. Tällöin alkuperäinen suunnitelma arkistoidaan Kokkolassa. Esiopetukseen siirryttäessä varhaiskasvatussuunnitelma on arkistoitava varhaiskasvatusyksikössä ja yhteistyössä huoltajien kanssa huolehditaan tarpeellisen tiedon siirtymisestä esiopetukseen. Keväällä tarvittaessa järjestettävään tiedonsiirtopalaveriin kutsutaan mukaan tulevan esiopetusryhmän lastentarhanopettaja.

15


Liite 1.

Tukimuodot varhaiskasvatuksessa (vrt. perusopetuksen kolmiportainen tuki) 1,2,3,4,5

HYVÄ VARHAISKASVATUSPÄIVÄ: lapsilähtöisyys, turvallisuus, monipuolisuus, leikkiin kannustava

toimintakulttuuri, yhteistyö huoltajien kanssa...

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA + HOJKS

TUKIMUODOT

Ympäristön mukauttaminen

Kasvatustoiminnan mukauttaminen

Kuntouttavat elementit

Kasvattajien välinen yhteistyö, konsultoivan erityislastentarhanopettajan konsultaatio ja tuki

Moniammatillinen/monialainen yhteistyö

Yleisen tuen tukimuotojen tehostaminen

Kasvatusyhteistyön tehostaminen huoltajien kanssa

Kelton konsultaation ja tuen lisääminen

Moniammatillisen/monialaisen yhteistyön lisääminen

Mahdolliset avustajapalvelut keltotiimin suosituksen mukaan, ryhmäkoon pienentäminen tai henkilöstömitoituksen/-rakenteen muuttaminen

Erityispedagogisen osaamisen lisääminen ja vahvistaminen

Ryhmäkoon pienentäminen tai henkilöstömitoituksen/-rakenteen muuttaminen

Avustajapalvelut

Asiantuntijayhteistyön tiivistäminen

TUEN JÄRJESTÄMINEN: "Tukitoimien seuranta"-lomakkeen hyödyntäminen

16


PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS

PIDENNETYN OPPIVELVOLLISUUDEN ANOMINEN + ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS -anotaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää 5 v. tai viimeistään ennen oppivelvollisuuden alkamista -psykologin/lääkärin lausunto -anomus toimitetaan (kelto) sivistystoimeen -kehittämispäällikön/ ruotsinkielisen koulutoimenjohtajan hallinnollinen päätös

MALLI 1

Esiopetus -maksuton -voidaan toteuttaa päiväkotiryhmässä *HOJKS

Esiopetus/ 1. oppivelvollisuusvuosi -osallistuminen on velvoite -maksuton *HOJKS

Perusopetus 1-9 lk (mahd. lisäopetus, erillinen päätös) * HOJKS

MALLI 2


Perusopetus 1-9 lk (mahd.lisäopetus, erillinen päätös) * HOJKS

MALLI 3


Esiopetus / 2. oppivelvollisuusvuosi -osallistuminen on velvoite -maksuton * HOJKS

Perusopetus 1-9 lk *HOJKS

5 v. 6 v. 7 v. 8 v.

Kokkolan kaupunki/Erit.ph-08/ P. Harjupatana, päivitetty 2017

PERUSOPETUKSEN POIKKEUKSELLINEN ALOITTAMINEN-ANOMUS -kehittämispäällikön/ ruotsinkielisen koulutoimenjohtajan päätös

Liite 2.

17


6. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen

perustuva varhaiskasvatus

Kokkolassa toimii yksi yksityinen, kristillinen ryhmäperhepäiväkoti, jota ylläpitää Kokkolan kristillinen

kasvatus ry. Muuta vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvaa

varhaiskasvatusta ei tällä hetkellä järjestetä. Kaikessa varhaiskasvatuksessa noudatetaan laissa, sopimuksissa

ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa varhaiskasvatukselle asetettuja yleisiä tavoitteita ja

toimintaperiaatteita. Nämä tavoitteet ja toimintaperiaatteet koskevat myös vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan

tai erityiseen katsomukseen perustuvaa varhaiskasvatusta.

Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva toimintasuunnitelma voi olla

omaleimainen, mutta se ei voi olla ristiriidassa varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön tai

varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tai Kokkolan vasun kanssa. Järjestäjä toimittaa

toimintasuunnitelman vuosittain Kokkolan varhaiskasvatustoimenjohtajalle.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää ja kuvaa suunnitelmassa sen lisäksi, mitä perusteasiakirjassa

aiemmin määrätään,

• mitkä ovat vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen liittyvät

varhaiskasvatuksen arvoperustaa, pedagogisia periaatteita ja ratkaisuja täydentävät

näkökulmat

• miten nämä näkökulmat tulevat esille varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, työtavoissa

ja pedagogisessa toiminnassa.

7. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Kokkolan varhaiskasvatuksessa

Kokkolan varhaiskasvatuksessa arviointia ohjaa varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma (liite), jonka

mukaisesti toimintaa sekä samalla Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan

säännöllisesti lasten, henkilöstön ja huoltajien toimesta.5 Arviointia toteutetaan varhaiskasvatuksen kaikilla

tasoilla.

Kokkolassa varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, noudattaen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016) määriteltyjä arvioinnin kohteita. Arviointisuunnitelmassa

kuvataan, mitä varhaiskasvatuksen kokonaisuutta kulloinkin arvioidaan, milloin arviointi toteutetaan sekä

ketkä kuhunkin arviointiin osallistuvat (lapset/huoltajat/henkilöstö). Arviointisuunnitelman laatii sekä

arvioinnin toteutusta koordinoi varhaiskasvatuksen arviointityöryhmä. Varhaiskasvatustoimenjohtaja

nimeää arviointityöryhmän, jonka kokoonpano on tarpeen mukaan muuntuva ja siihen on mahdollista kutsua

asiantuntijoita mukaan. Arviointityöryhmään kuuluu varhaiskasvatustoiminnan koordinaattori sekä edustajia

varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmistä.

Arviointityöryhmä tiedottaa arviointitoiminnasta, käy läpi ja jakaa varhaiskasvatuksen arvioinnin tuloksia

sekä nostaa esille kehittämiskohteita. Osa arvioinnista tehdään sähköisen järjestelmän kautta. Näihin

sisältyvät myös lasten ja huoltajien tekemät arvioinnit.2,3,5 Yksikkö-, tiimi- ja työntekijätasolla jatkuvaa

arviointia tehdään myös erilaisten varhaiskasvatuksen pedagogisten työkalujen avulla.

Päiväkodin ja perhepäivähoidon johtajan vastuulla on johtaa yksikkönsä arviointiprosessia, läpikäydä

arviointien tuloksia omassa yksikössään henkilöstön kanssa, tuoda esille kehittämisen kohteita sekä luoda

rakenteet jatkuvalle kehittämiselle. Arviointien tulokset julkistetaan myös huoltajille.

18


Arviointia toteutetaan myös monialaisessa yhteistyössä esim. yhteisten keskustelujen, toiminnan

suunnittelun ja tavoitteiden asettamisen kautta. Yhteisten työmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen

on jatkuvaa, pedagogista toimintaa, jota myös arvioidaan.

Kansallisen tason arvioinnin tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä arviointia ja laadunhallintaa

koskevissa asioissa. Näiden arviointien tulokset viedään sivistyslautakunnalle tiedoksi.

7.1 Arviointi lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukena Varhaiskasvatuksessa toiminnan arvioinnin tavoitteena on lapsen kasvun, oppimisen ja kehityksen

tukeminen.1,2,3,4,5 Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin arviointi kuuluu pedagogiseen vastuuseen

lastentarhanopettajalle, päiväkodin johtajalle ja perhepäivähoidon johtajalle. Arvioinnissa tulee huomioida

erityisesti lapsen näkökulma ja se, millaisen toimintaympäristön varhaiskasvatus tarjoaa lapselle.

Oppimisympäristön ja sen käytänteiden arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten lapsi voi

toteuttaa leikkimistä, liikkumista, tutkimista ja taiteellista ilmaisuaan varhaiskasvatuksessa ja kehittää

hänelle ominaisia toimintatapojaan.1,2,3,4,5,

Arviointi käsittää koko varhaiskasvatuksen toiminnan, sisältäen oppimisympäristön, toimintakulttuurin sekä

lasten ja henkilökunnan itsearvioinnin. Lasten mielenkiinnon kohteet ja vahvuuksien tukeminen ohjaavat

yhteistä tavoitteiden asettamista sekä toiminnan suunnittelua. Lapsia ohjataan positiivisen ja rohkaisevan

palautteen kautta. Varhaiskasvatuksessa toiminnan arviointia harjoitellaan yhdessä lasten kanssa.5

7.2 Pedagoginen dokumentointi osana toiminnan arviointia Lasten kehittyminen ja oppiminen tehdään näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta.1,2 Dokumentointi

on vahvasti mukana joka vaiheessa, mm. lasten mielipiteiden, kokemusten ja tuotosten muodossa.1,2,4,5

Myös lapsen toimijuus dokumentoinnin toteuttajana on tärkeää.5 Monipuolista lasten kehittymisestä ja

oppimisesta koottua tietoa käsitellään säännöllisesti sekä lasten että huoltajien kanssa. On tärkeää, että lapsi

itse oppii havaitsemaan vahvuutensa ja edistymisensä ja että huoltajat voivat tukea lastaan.1 Tieto- ja

viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään paitsi pedagogisessa dokumentoinnissa, myös

toiminnan näkyväksi tekemisessä huoltajille.4 Pitkäkestoinen dokumentointi on oleellinen osa toiminnan

arviointia ja henkilöstön toiminnan itsearviointia.

19


Kuva: Lähtökohtia arviointiin (yhtenevä Kokkolan esiopetussuunnitelman kanssa)

7.3 Henkilöstön itsearviointi ja huoltajilta saatu palaute Kokkolassa varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi lasten oppimisympäristöä ja työtapojaan jatkuvasti ja

muokkaavat niitä vastaamaan sen hetkisen lapsiryhmän tarpeita ja mielenkiinnon kohteita.

Henkilöstön itsearviointi, reflektio ja osaamisen kehittäminen on jatkuvaa, pedagogiseen toimintaan

sisältyvää. Arviointi kohdistuu varhaiskasvatuksen toteuttamiseen, oppimisympäristöön, toimintakulttuuriin

sekä opettajan/ muun henkilöstön omiin ja työyhteisön pedagogisiin toimintaperiaatteisiin. Tärkeitä

työmenetelmiä ovat mm. tiimipalaverit, yhteispalaverit ja kehityskeskustelut. Lapsen sensitiivinen

huomioiminen varhaiskasvatuksessa on aikuisen velvollisuus joka päivä ja sen toteutumista tulee arvioida

tiimissä säännöllisesti.3 Arviointitietoa hyödynnetään oppimisympäristöä, toimintakulttuuria sekä

henkilöstön toimintatapoja kehitettäessä. Myös henkilöstön koulutusten suunnittelussa ja kohdentamisessa

hyödynnetään eri menetelmin saatua tietoa kehittämistarpeista.

Varhaiskasvatuksessa henkilöstön päivittäiset kohtaamiset lasten huoltajien kanssa antavat hyvät

lähtökohdat osallisuuden lisäämiselle, huoltajilta saadun palautteen keräämiselle ja sen hyödyntämiselle.

Hyvän, luottamuksellisen yhteistyön luominen huoltajien kanssa edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä

aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Huoltajille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia antaa palautetta sekä

osallistua toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin yhdessä lasten ja henkilöstön kanssa.1,5

Lapsen mielenkiinnon

kohteet

Tavoite

Suunnittelu, lapset ja huoltajat

osallisina

Toteutus ja havainnointi

Arviointi ja suunnitelman kehittäminen

Pedagoginen

dokumentointi

Documents

Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma · 7.2 Pedagoginen dokumentointi osana toiminnan arviointia ... keskenään.2 Pedagoginen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta edellyttää