Terveyden ja hyvinvoinnin taustoja terveydenhuoltolain valmistelussa

Terveyden ja hyvinvoinnin taustoja terveydenhuoltolain valmistelussa

Valtakunnallinen terveyden ja Valtakunnallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimijoiden yhteistyöseminaari Pirkanmaalla11.5.2011

Kerttu Perttilä, STM

Käsittely

� Terveys kannattaa - terveyden edistäminen on

hyvinvoivan kunnan investointi

� Terveyden edistämisen kehittämistyö, rakenteet ja

työvälineettyövälineet� Hyvinvointikertomus

� Ennakkoarviointi (IVA)

� Terveydenhuoltolaki ja alueellinen yhteistyö

� Kaste -hankkeet alueellisessa kehittämistyössä

Kerttu Perttilä 11.5.2011

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on

� kaikkia niitä tehtäviä joiden tavoitteena kuntalaisten

hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn

lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy ja

osallisuuden vahvistaminen

� väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämistä

� tietoista voimavarojen kohdentamista kuntalaisten

hyvinvointiin ja terveyteen


Terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla

1. Kuntalaisten omaehtoista toimintaa• kunta luo edellytyksiä

2. Työntekijöiden ammatillista toimintaa• terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ydintehtäviä

4

• terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ydintehtäviä• muilla hallinnonaloilla omiin ydintehtäviin sisältyviä

osatehtäviä • kunta tukee ammattitaidon kehittämistä ja luo

edellytyksiä

3. Strateginen valinta• tavoitteena kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden

lisääminen ja terveyserojen kaventaminen


Terveydenhuollon suorista

kustannuksista selittävät

seuraavat sairausryhmät

noin puolet

sydän- ja verisuonitaudit 17 %

mielenterveyshäiriöt 13 %

Työpanosmenetyksistä kolme

neljännestä selittyy

seuraavilla sairausryhmillä


tuki- ja liikuntaelinsairaudet 21 %

5


hengityselinsairaudet 11 %



vammat ja myrkytykset 16 %

sydän- ja verisuonitaudit 14 %


Ehkäisevällä työllä voi vaikuttaa kustannuksiin…

� Lastensuojelu

– laitoshoitoon sijoitetun lapsen hoito noin 70000

€/vuosi, perhehoito noin 16 000 €/vuosi

– jos nuorella päihde- tai huumeongelmia, hoito noin

90 000 €/vuosi90 000 €/vuosi

– perhehoito noin 16 000 €/vuosi

� Pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytynyt – nuori henkilö, kustannukset 60-ikävuoteen mennessä

noin 1 milj. €


Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina 1991−2009Lähde: Lastensuojelu 2009 − Barnskydd 2009 − Child welfare 2009. Tilastoraportti 29/2010, Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 2010. THL.


Terveyden edistämisellä voi vaikuttaa kustannuksiin…

� Diabetes– Sairaanhoidon kustannukset 1,30 mrd €/vuosi

– Muu tuottavuuden menetys 1,33 mrd €/vuosi

� Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat– Kaikki kustannukset noin 4 mrd €/vuosi


Terveyden edistämisellä voi vaikuttaa kustannuksiin…

� Tupakointi – Välittömät terveydenhuollon kustannukset noin 250

milj. € /vuosi

� Alkoholi� Alkoholi– Välittömät kustannukset (sis. mm. terv.huolto) noin 1

mrd € /vuosi

– Välilliset kustannukset (ml.menetetty työpanos) noin 4 mrd €/vuosi


Elinajanodote tuloryhmittäin 35 vuotta täyttäneillä vuosina 1988–2007


Lähde: Tarkiainen, Martikainen, Laaksonen & Valkonen. 2011. Journal of Epidemiology &Community Health

Yleisiä vaikuttamisen tapoja terveyserojen kaventamiseksi

• Yleinen kuntapolitiikka (koulutus, elinolot, työttömyys, syrjäytyminen)

• Elintapoihin vaikuttaminen• Terveydenhuolto• Terveydenhuolto• Henkilöstön koulutus (terveyseronäkökulma esiin

koulutuksessa)• Interventiot (seuraaminen ja mahdollisesti uudelleen

kohdentaminen)

Palosuo H ym., kirjassa: Eriarvoisuus ja terveyspolitiikka. STM:n julkaisuja 12/2004


Terveyden edistämisen rakenteet ja työvälineettyövälineet


TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA JOHTAMINENVastuut, työnjako, osaamisen ja prosessien johtaminen

TIETOTerveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojenseuranta, arviointi ja raportointi- Hyvinvointikertomus ja indikaattorit

RESURSSIT- Henkilöstövoimavarat

KUNTASTRATEGIATHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet osana kuntastrategiaa jatoimialojen suunnitelmia

TOIMEENPANO JA TOTEUTUS

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEET JA TOIMEENPANO KUNNASSA

13

- Henkilöstövoimavarat- Muut voimavarat

OSAAMINEN, KOULUTUS- Ammatillinen- Strateginen

HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN TYÖKALUPAKKI- Toimintamallit ja käytännöt- Työvälineet ja menetelmät

TOIMEENPANO JA TOTEUTUSToimeenpanorakenteet; HV&TE ohjaus-/työryhmä, teemakohtaiset työryhmät- Koordinaatio ja yhteistyö

HANKKEET - moniammatilliset työryhmät

TOIMIALAKOHTAISETtavoitteet ja tehtävät

13Kerttu Perttilä 11.5.2011

SitoutuminenHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

hyväksytään kunnan/kuntayhtymän strategiseksi

painoalueeksi– Hyväksyessään kuntastrategian valtuusto sitoutuu asetettuihin

tavoitteisiin ja osoittaa niiden toteuttamiseen tarvittavat voimavarattavoitteisiin ja osoittaa niiden toteuttamiseen tarvittavat voimavarat

– Kuntakohtaiset tavoitteet täsmennetään kunkin hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnitelmissa ja toimeenpano-ohjelmissa konkreettisiksi tavoitteiksi ja tehtäviksi ja niiden seuraamiseksi määritellään seurantaindikaattorit

– Toimialakohtaiset vastuutahot nimetään


Esimerkkejä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisista tavoitteista kunnassa

� Kaupunkirakenne mahdollistaa kuntalaisten hyvinvoinnin kaikilla alueilla ja vähentää alueellista eriarvoisuutta

� Kulttuurielämän tasapuolinen vahvistuminen ja yhteisöllisyyden voimistuminen lisäävät hyvinvointia ja vähentävät hyvinvointieroja

� Kansantauteja ehkäisevät elämäntavat vahvistuvat� Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi lisääntyy ja terveyserot

15

� Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi lisääntyy ja terveyserot vähenevät

� Perheiden varhainen tuki vahvistuu ja ongelmiin tartutaan ennakkoon� Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy vahvistuu � Työssä jaksaminen paranee ja työhyvinvointi lisääntyy� Ikäihmisten toimintakyky lisääntyy � Yhteisöllisyys ja osallisuus vahvistuvat


Kunnan johtamisjärjestelmä tukemaan hyvinvointijohtamista

� Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänätoimii kunnan johtoryhmä tai laajennettu kunnan

johtoryhmä

1616

� Kuntajory nimeää poikkihallinnollisen hyvinvointi-työryhmän (ohjausryhmän), jäsenet ovat toimialojen

vastuuhenkilöitä

� Hyvinvointiryhmä nimeää teemakohtaiset työryhmättarpeen mukaan (esim. päihde, ikäihmiset, mielenterveys..)

Kerttu Perttilä, THL

KUNNAN JOHTORYHMÄtoimii myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

johtoryhmänä

Sivistystoimi

Kulttuurivapaa-

aika

Tekninentoimi

Ympäristötoimi

Sosiaali-toimi

Hyvinvointi-

ryhmän pj/

prosessin

PTH

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen kunnan johtamisjärjestelmässä

aikaprosessin

johtaja

Työryhmä

teema 1

Työryhmä

teema 2

Työryhmä

teema 3

Kunnan hyvinvointiryhmä= terveyden edistämisen ohjausryhmä

Toimeenpano ja toteutus

� Strategiset valtuustokauden tavoitteet konkretisoidaan eri

toimialojen ja yksiköiden tehtäviksi

toimeenpanosuunnitelmassa/ -ohjelmassa

– mitä kukin toimiala tekee omiin perustehtäviin sisältyen

1818

– mitä kukin toimiala tekee omiin perustehtäviin sisältyen

– mihin tavoitteisiin vastataan toimialojen/yksiköiden kanssa yhdessä

� Määritellään hyvinvointityön mittarit ja onnistumisen

kriteerit

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Vastuut Seuranta

Terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee

Nuorille turvataan tukitoimet koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheessa

Nuorisopalvelut

Työllisyyspalvelut

Perusopetus

Koulu-/opiskelija terveydenhuolto

Järjestöt ja

Nuorten saaman yksilöllisen tuen määrä työelämään siirtymisessä

Nuorisotyöttömien määrä

Esimerkki toimeenpano-ohjelmastaTavoitteena terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee

Järjestöt ja elinkeinoelämä

Aikuisten, lapsiperheiden ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään

Sosiaali- ja terveystoimi

Nuorisotoimi

Järjestöt

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma valmistuu

Järjestöyhteistyö

Arvioidaan pitkäaikaistyöttömien sosiaalinen ja terveydellinen tilanne

Työllisyyspalvelut

Sosiaalipalvelut

Mielenterveys- ja päihdeyksikkö

Pitkäaikaistyöttömien määrä

Terveydentilan kartoitusten määrä


Alueellinen terveyden edistäminen

� Vastuu väestön terveydestä ja hyvinvoinnista aina kunnalla, alueorganisaatioilla alueellinen vastuu

� Kuntien hyvinvointitavoitteiden ja alueellisten

20

� Kuntien hyvinvointitavoitteiden ja alueellisten hyvinvointisuunnitelmien yhteen sovittaminen - kirjataan järjestämissuunnitelmaan


Hyvinvointikertomus suunnittelun, seurannan ja raportoinnin välineeksi(TH-laki 12 §)

21

Seuranta ja raportointi (12§)

Kunnan on seurattava asukkaittensa

- terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia

tekijöitä väestöryhmittäin

- kunnan palveluissa toteutettuja - kunnan palveluissa toteutettuja

toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten

hyvinvointitarpeisiin


Seuranta ja raportointi (12§)

Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista

sekä toteutetuista toimenpiteistä on

raportoitava valtuustolle vuosittain,

minkä lisäksi valtuustolle on kerran minkä lisäksi valtuustolle on kerran

valtuustokaudessa valmisteltava laajempi

hyvinvointikertomus


Hyvinvointikertomuksen tarkoitus

� Koota oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan

suunnittelua ja päätöksentekoa varten

� Koota eri hallinnonalojen näkemykset väestön

terveydestä ja hyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisen terveydestä ja hyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisen

mahdollisuuksista

� Luoda asiantuntijanäkemys johtopäätöksiksi

strategiseen suunnitteluun

� Toimii järjestämissuunnitelman tietopohjana


Mihin kysymyksiin hyvinvointikertomuksen tulisi vastata?

1. Miten kuntalaiset voivat?

2. Mitkä ovat keskeisimmät hyvinvointi ja terveysongelmat

ja vahvuudet?

3. Miten palvelujärjestelmä vastaa tällä hetkellä 3. Miten palvelujärjestelmä vastaa tällä hetkellä

hyvinvointitarpeisiin?

4. Taloudellinen arviointi

5. Johtopäätökset, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

painotukset tulevaisuudessa

www. thl.fi/hyvinvointikertomus

www.hyvinvointikertomus.fi

25

Kunnan sähköinen hyvinvointikertomus

� Tausta, tarkoitus ja tavoitteet

� Väestön terveyden ja hyvinvoinnin kuvaus,

palvelujen/palvelujärjestelmän toimivuus

� Yhteenveto hyvinvoinnin ja palvelujen � Yhteenveto hyvinvoinnin ja palvelujen

kuvauksesta

� Johtopäätökset

� Viestit strategiatyöhön

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvioiminen (11§)

� Kunnan ja sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän on päätöksenteon ja

ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja

otettava huomioon tehtävien päätösten ja

ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin

� Menetelmänä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA)

� Ennakkoarvioinnin käsikirja: www.thl.fi/iva

TOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA (esim. SALO)

• Arvio ennakkoarvioinnin tarpeesta tehdään aina. Vastuu tarvearvioinnista on esittelijällä.

• Ennakkoarviointia ei tarvita: yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimukset, viranhaltijoiden nimeämiset ja tiedoksi merkittävät asiat

• Ennakkoarviointi tulee tehdä ainakin, jos• päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuntalaisten • päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuntalaisten

hyvinvointiin ja terveyteen, eri ihmisryhmille,

• kaupungin eri alueille tai väestöryhmien välisiin terveyseroihin

• päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan (esim. palvelurakenteeseen, alueen vetovoimaisuuteen, yksittäisin yrityksiin ja/tai yritysilmapiiriin)

• päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä

• kyseessä merkittävä muutos palveluissa tai uusi palveluiden järjestämistapa

Suppean ennakkoarvioinnin työlista(Esimerkki Salo)

1.Vaihtoehtojen kuvaaminen: – Hanki tietoja esiteltävästä asiasta ja konsultoi asiantuntijoita eri

toimialoilta.

– Kuvaa vaihtoehtoisia ratkaisuja (nykytilan lisäksi 1 - 3) esiteltävään

asiaan.

2.Vaihtoehtojen tunnistaminen:– Huomioi mahdolliset vaikutukset strategian, asiakkaiden, – Huomioi mahdolliset vaikutukset strategian, asiakkaiden,

henkilökunnan ja osaamisen, toimintaprosessien, talouden ja

yrittäjyyden näkökulmasta

3.Vertaile ja arvioi eri vaihtoehtoja:– Kirjaa vaihtoehdot ja niiden vaikutukset taulukkoon ja liitä se

päätösesityksen liitteeksi

4.Ennakkoarviointimallin kerääminen ja kehittäminen

– Lähetä ennakkoarviointilomake myös yhdyshenkilölle siinäkin

tapauksessa, että ennakkoarviointi on päätetty jättää tekemättä.

Arvioinnit tallennetaan intranetin case-pankkiin.

Esittelijä päättää

ennakkoarvioinnin

tarpeellisuudesta

Esittelijä tutustuu

dokumentteihin ja kuulee asian

parissa työskenteleviä tahoja.

Kriteerit:

Päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia ihmisiin.

Päätös liittyy kaupungin strategisiin tavoitteisiin

Ennakkoarvioinnin toteuttaminen

3131

Esittelijä kokoaa eri vaihtoehdot

ja arvioi niiden vaikutuksia

Esittelijä laatii esityksen

lautakuntapäätökseen ja liittää

mukaan

vaihtoehtojen arviointitaulukon

V0 V1 V2

Esimerkki laitosruokailun järjestämisen arvioinnista (1)

VAIKUTUKSETVaihtoehto 0

Nykytilanne ei muutoksia

Laitoskohtaiset keittiöt

Vaihtoehto 1Alueelliset suurkeittiöt

Vaihtoehto 2

Alueelliset keittiöt erikseen päiväkoti, koulu, vanhustenpalvelut, terveyskeskus

3232

Esimerkki arvioinnista (2)

VAIKUTUKSETVaihtoehto 0

Nykytilanne ei muutoksia

Laitoskohtaiset keittiöt

Vaihtoehto 1Alueelliset suurkeittiöt

Vaihtoehto 2

Alueelliset keittiöt erikseen päiväkoti, koulu, vanhustenpalvelut, terveyskeskus

Vaikutukset päiväkodin kannalta

Vaikutukset koulujen

3333

Vaikutukset koulujen kannalta

Vaikutukset vanhuspalvelujen kannalta

Vaikutukset kuntatalouden

kannalta

Vaikutukset

henkilöstön kannalta

Vaikutukset laadun

kannalta

Idea lautakuntapäätösten ennakkoarvioinnistaMALLI KUNNALLISEN PÄÄTÖKSEN ENNAKKOARVIOIMISESTAEsittelijä täyttää lomakkeen tarvittaessa sisältöasiantuntijan kanssa ja liittää esittelyn perusteeksi

Asia

Esittelijä

1.Esitys

Esityksen vaikutukset

3434

Esityksen vaikutukset

2.Millaisia vaikutuksia aiheutuu, jos toimintaa jatketaan ennallaan

3. Vaihtoehtoinen esitys

Vaihtoehtoisen esityksen vaikutukset

KASTE -hankkeet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja työvälineiden kehittäjinätyövälineiden kehittäjinä


Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinenkehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

� Valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan lakisääteinen ohjausväline, valtioneuvosto vahvistanut 31.1.2008

� Hallitusohjelman täsmentäjä

17.5.201136

� Hallitusohjelman täsmentäjä

� Toimii sateenvarjona muille ohjelmille

� Ohjelmassa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet

� Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäkestoinen muutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi

1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee

2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi-ja terveyserot kaventuvat

Tavoitteet19 tavoiteosoitinta

1. Ehkäistään ennalta ja puututaan varhain

2. Varmistetaan henkilöstönriittävyys ja osaaminen

Keinot39 toimenpidettä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet

Teema-alueet

17.5.201137

kaventuvat

3. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat

riittävyys ja osaaminen

3. Luodaan sosiaali-ja terveydenhuollon eheät palvelu-kokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit

Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vahvistaminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy (sis. pitkäaikaisasunnottomuus, vaikeasti työllistyvien kuntoutus)

Vuosina 2008-2010 myönnetyt valtionavustuksetteemoittain

� Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja

10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen

toimintaan, yhteensä yli 82 miljoonaa euroa

– Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 29 milj.

– Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 milj.

17.5.201138

– Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 milj.

– Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 milj.

– Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 milj.

– Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja

työhyvinvointi (2 kpl) 5 milj.

– Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 milj.

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 milj.

– Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 4 milj.

– Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl) 2 milj.

Valtionavustusten painopisteet vuonna 2011

� Valtionavustusta on jaettavana yhteensä noin 27 miljoonaa euroa.

Tästä summasta on varattu 4 milj.

pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen.

17.5.201139

� Vuoden 2011 avustusten painopisteinä:

� Sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallin kokeilu (sisältää myös

seuraavat teemat)

� Perusterveydenhuollon (toimiva terveyskeskus) ja sosiaalihuollon vahvistaminen

� Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen

� Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden vahvistaminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hankkeina (1)

Terveempi Pohjois-Suomi -hanke 2009-2011

– PPSHP, Kainuu, Kuusamo, Oulu, Oulun Eteläinen, Oulunkaaren seutukunta, Raahen seutu;

– Tavoitteena

– hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden luominenluominen

– tietopohjan ja seurantajärjestelmän kehittäminen

– johtamisen uudistaminen

– uusien toimintakonseptien rakentaminen ja

– kuntalaisten omatoimisuuden vahvistaminen

17.5.2011

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hankkeina (2)

Kanerva KASTE I-II: 2008-2012

– KYS-Erva-alueen sairaanhoitopiirit (5)

– Tavoitteena:

– kansansairauksien ilmaantumisen vähentäminen

– kroonisten sairauksien hoitomallien kehittäminen

– omahoidon tukeminen ja

– terveyden edistämisen hallinnollisten rakenteiden yhdenmukaistaminen ja vahvistaminen KYS-Erva-alueella

Etelä-Suomen Ester-hanke, käynnistyy 2011

Terveyden edistäminen sisällöllisenä kehittämisen

kohteena useissa hankkeissa

17.5.2011

Kaste II - Kaste-ohjelmasta pääohjelma

� Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n informaatio-ohjauksessa vuosina 2012-2015.

� Kaste-ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmän pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi.

17.5.2011

– Osana lakisääteistä Kaste-ohjelmaa osaohjelmat saavat:

1) valtioneuvoston vahvistuksen,

2) valtionavustukset kehittämistoimintaan,

3) Kaste-organisaation tuen (neuvottelukunta, aluejohtoryhmät)

4) keskushallinnon asiantuntijatuen ja ohjauksen

� Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä.

� Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokylä-ohjelman kanssa)

42

Kaste II -ohjelman (2012-2015) valmisteluaikataulu

Loka- joulukuu 2010

Organisointia

Aikataulutusta

Arviointitiedon ja aluejoryjen aineiston

Tammi-maaliskuu 2011

Sisältö hahmottuu

Asiantuntijoiden

Huhti-kesäkuu2011Eduskuntavaalit 17.4.2011

Hallitusohjelman linjaukset

Kehykset

Elo-lokakuu2011

Ohjelman viimeistely

Konsensus-kokous/viimeinen

kuuleminen

Marras-joulukuu 2011

Valtioneuvoston vahvistus

Ensimmäinen

valtionavustus-

kierros,

Tammi-maaliskuu

2012

Tiedottaminen

Aluekierros

Toimeenpano-

suunnitelman

laatiminenArviointitiedon ja aluejoryjen aineiston hyödyntämistä

Kuulemis-tilaisuuksia

Käsittelyä eri elimissä

Asiantuntijoiden valmistelutyötä

(THL:n asiantun-tijatiimit)

Kuulemis-

tilaisuuksia

Käsittelyä eri elimissä

Kehykset toukokuussa

Kuulemis-tilaisuuksia

Asetetaan uusi neuvottelukunta, jaokset ja aluejohtoryhmät

kuuleminen

Käsittelyä eri elimissä:

- STM:n joryt

- Neuvottelukunta ja jaokset

- Kuthanek

- Sosiaalipoliittinen ministerivaliokunta

hakuaika päättyy 31.12.2011

laatiminen

Etunimi Sukunimi17.5.2011

Terveydenhuoltolaki vahvistaa ja vakiinnuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja alueellista yhteistyötä yhteistyötä


Terveydenhuoltolain painotukset

� Asiakaskeskeisyys

� Laatu ja potilasturvallisuus

� Perusterveydenhuollon vahvistaminen� Perusterveydenhuollon vahvistaminen

� Eri toimijoiden välinen yhteistyö

� Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

� Kustannusten kasvun hillitseminen


Terveydenhuoltolain tarkoitus (2§)

� edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia,

työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta

� kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja

� toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhden-

vertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuuttavertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta

� vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä

� vahvistaa perusterveydenhuollon

toimintaedellytyksiä ja parantaa… toimijoiden

yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä


Perusterveyden-huollon vahvistaminen

Hyvinvoinnin ja

Terveydenhuoltolain tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä

Terveyden-huollossa

PTH & ESH Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen

TH ja alueen muiden

toimijoiden kesken

Kunnan toimialojen

kesken

Yhteistyötä ohjaavia säädöksiä (1/4)

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (12 §)

� Kunnan eri toimialat, muut kunnassa

toimivat julkiset sekä yksityiset ja

yleishyödylliset yhteisöt

Yhteistoiminta-alueet

Neuvolapalvelut (15 §)� Perusterveydenhuollon

neuvolapalvelut, varhaiskasvatus,

lastensuojelu ja muu sosiaalihuolto

Erikoissairaanhoito ja muut tarvittavat

tahot


Kouluterveydenhuolto

(16 §)

Opiskeluterveydenhuolto

(17 §)

� Perusterveydenhuolto, vanhemmat, huoltajat sekä muu oppilashuolto- ja opetushenkilöstö

� Perusterveydenhuolto, alueen oppilaitokset, alaikäisten opiskelijoiden vanhemmat ja

Työterveyshuolto (18 §)

Iäkkäiden neuvonta-palvelut (20§)

opiskelijoiden vanhemmat ja huoltajat, muu opiskelijahuolto ja opetushenkilöstö

� Terveyskeskus, alueella toimivat työnantajat ja yrittäjät

� Perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto


� Mielenterveystyö (27 §): …muodostaa toimivan

kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja

terveydenhuollon kanssa

� Päihdetyö (28 §): …muodostaa toimivan kokonaisuuden

muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön

kanssa

Yhteistyötä ohjaavia säädöksiä terveyden edistämisen näkökulmasta (4/4)

Terveyden

edistämisen

kunta-

ja

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö (32 §)

2. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (34 §)• VNA järjestämissuunnitelmastaja

alueellinen

yhteistyö

(luku 4)

• VNA järjestämissuunnitelmasta

4. Perusterveydenhuollon yksikkö (35 §)

4. Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen (36 §)

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö

� Perusterveydenhuollon tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on oltava hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä terveyden edistämistä sekä

terveydenhuoltopalveluja järjestäessään

yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa silloin kun

tehtävien ja potilaan hoidon ja sosiaali- ja

terveyspalvelujen tarve edellyttää.

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (34§)

SHP:n alueen kunnat laativat terveydenhuollon

järjestämissuunnitelman kuntien

perusterveydenhuollon lähtökohdista (asetus)

� Sovitaan mm.

– kuntien välisestä yhteistyöstä

– terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja – terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuutahoista

– yhteistyöstä pth:n, esh:n, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken

� Hyväksytään sairaanhoitopiirin päätöksenteossa

� Kunnat ja kuntayhtymä arvioivat vuosittain yhdessä

suunnitelman toteutumista

VNA terveydenhuollon järjestämis-suunnitelmassa sovittava mm.

� kuntien tavoista toimia laaja-alaisessa

yhteistyössä terveyden edistämisessä

� yhteistyöstä pth:n kehittämisessä ja sen

tueksi tarvittavan arvioinnin ja tutkimuksen tueksi tarvittavan arvioinnin ja tutkimuksen

toteuttamisessa

� moniammatillisen pth:n yksikön toiminnasta

ja ohjauksesta; mm. järjestämissuunnitelman

laatiminen, palvelutarpeen arviointi,

seuranta, koulutus, tutkimus ja kehittäminen

sekä pth:n, tth:n ja esh:n yhteistyön toteutus

Perusterveydenhuollon yksikkö (35 §)

� SHP:ssä oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

jossa moniammatillinen terveysalan asiantuntemus

� Antaa asiantuntemusta mm.� Antaa asiantuntemusta mm.

� tukemalla järjestämissuunnitelman laatimista

� tarjoamalla täydennyskoulutusta

� tukemalla pth:n tutkimus- ja kehittämistyötä

� ennakoimalla henkilöstötarpeita

� rakentamalla hoito- ja kuntoutusketjuja

� yhteen sovittamalla esh:n ja pth:n ja soveltuvin osin sosiaalitoimen tehtäviä

Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti (36§)

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille

� järjestämällä koulutusta � järjestämällä koulutusta

� kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä

� levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä

Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti (36 §)

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssaottaen huomioon kunnan eri toimialojen ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta.

Sovitaan ja määritellään tarkemmin järjestämissuunnitelmassa

Yhteistyö terveyden edistämiseksi - mikä muuttuu?

• Alueellinen terveyden edistämisen johtaminen, suunnittelu, toteutus ja seuranta – voimavarat

• Peruspalvelujen suunnittelu ja toteutus – työnjako vahvistaa osaamista ja säästää resursseja

Kuntayhteistyö

• Palvelut lähtevät enemmän asiakkaiden tarpeista -• Palvelut lähtevät enemmän asiakkaiden tarpeista -vaikuttavuus paranee

• Sote –yhteistyö tiivistyy tarpeista lähtien

Eri toimialojen yhteistyö

• Terveyden edistämisen käytännöt yhdenmukaistuvat ja perustuvat enemmän arvioituun näyttöön

• Tietopohja yhdenmukaistuu ja osaaminen kasvaa

PTH ja ESH

yhteistyö

Terveydenhuoltolaki

vahvistaa ja vakiinnuttaa kunnissa ja alueilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua, seurantaa, johtamista, toimeenpanoa suunnittelua, seurantaa, johtamista, toimeenpanoa ja yhteistyötä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen systemaattisuus ja vaikuttavuus paranevat


Terveyttä edistävää kevättä!

Kiitos!

Health & Medicine

Terveyden ja hyvinvoinnin taustoja terveydenhuoltolain valmistelussa