Erikoistutkija, Eero Siljander, STM. 04/14/15

Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä- onko Suomella malttia kerätä tuotot?

2 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

Johdanto

Valtioneuvoston kanslian ikääntymisraportin 1/2009 mukaan:

Väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen edellyttää terveysnäkökulman kytkemistä laaja-alaisesti eri politiikkoihin ts. ”terveys kaikissa politiikoissa”.

Terveyden ja toimintakyvyn keskeinen edistämisympäristö ovat kunnat.

Erityinen painopiste tulee olla sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien elintapamuutosten tukeminen (päihdeongelmat ja tupakointi).

3 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset – SOME-malli

Sosiaalimenojen kehityksen ennustamiseen on STM:ssä kehitetty ns. SOME-malli.

SOME-mallissa voidaan ottaa huomioon: terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksikkökustannukset, käyttäjämäärät, etuuksien indeksointi jne. keskeiset muuttujat.

SOME-mallin tulokset ovat absoluuttisia euromääriä, BKT-osuuksia, sektorikohtaisia rahoitusosuuksia ja väestö-osuuksia.

Mallin tuottamat ennusteet pohjautuvat väestöennusteisiin sekä oletuksiin talous- ja työllisyyskehityksestä.

Talouden tuottavuuskehityksen oletetaan hidastuvan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.

Inflaation ja työttömyyden oletetaan pysyvän lähellä nykytasoa. Työllisyyttä edistävän talouspolitiikan ansiosta ja väestön

ikääntymisestä johtuen työllisyysasteen oletetaan kasvavan. Huom.! Terveys- ja sosiaalipalveluiden menokehitys indeksoitu

asukasta kohden lasketun BKT:n kasvun mukaiseksi.

4 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

SOME-malliskenario: EU:n AWG-komitea

5 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

Terveet ja sairaat elinvuodet menojen kannalta

- Terveenä elettyjen lisäelinvuosienosuus vaikuttaa huomattavasti menokehitykseen (50 tai 100 %).- STAKESin Death related cost –malli viimeisiltä 2 elinvuodelta viittaa samaan.

6 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

Taulukko 1. Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla.

Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista Hampaattomuus 80 %Hengityselinsairaudet: kuolemat 50–75 %Alkoholikuolemat 50–60 %Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve 50 %Sepelvaltimotautikuolemat 30–50 %Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat 20–45 %Diabetes 30 %Selkäsairaudet 30 %Nivelrikko 30 %Aivoverisuonisairauskuolemat 20–40 %Syöpäkuolemat 20–30 %Näkö- ja kuulovammat 20 %

Lähde: Koskinen ja Martelin 2007

7 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

Taulukko 2. Terveydenhuollon kustannukset eräiden keskeisten elintapariskien osalta suuruusluokaltaan:

Elintapariski Terveydenhuollolle aiheutuneet kustannukset

–Lihavuus 190 milj. €

–Liikkumattomuus 200 - 250 milj. €

–Tupakointi 246 milj. €

–Alkoholi 123 - 226 milj. €

–Tapaturmat 207 - 240 milj. €

Yhteensä vähintään 966 milj. €

Lähde: Kiiskinen 2008

8 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus

Kolme vaihtoehtoista skenariota:

a) kaikki sosioekonomiset ryhmät saavuttavat korkeakoulutettujen tason v.2020 -> menot 1 mrd. € per vuosi pienemmät nykyhinnoin.

b) kaikki sosioekonomiset ryhmät saavuttavat parhaan teollisuusmaan sairaus-ryhmittäisen tason v.2020 -> menot 2 mrd.€ pienemmät.

c) status quo - ei muutoksia -> menot yli 10 % BKT:sta.

9 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

Yhteenveto terveyden edistämisen vaikuttavuudesta

Skenario A. Korkeakoulutettujen suomalaisten terveystaso v.2020 lähtien kaikilla:

80 000 henkilötyövuotta välittömästi saavutettavissa. Työllisyysaste 75 %:iin v.2050 mennessä. Mahdolliset terveydenhuollon säästöt 1,5-2 Mrd.€ vuosittain (15-20 % menoista).

Skenario C. Status quo – ”nykymeno jatkuu kansanterveyden ja erityisesti terveyserojen kehityksessä”:

Työllisyysaste n. 73 % vuonna 2050. Terveydenhuoltomenot / BKT n. 1-2 % korkeammat kuin

vaihtoehdoissa A. tai B. Terveydenhuollon kustannukset 2-3 Mrd. € korkeammat kuin

myönteisen kehityksen vaihtoehdoissa.

10 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

Miten terveyttä voidaan edistää kunnissa? Liikuntahankkeet: esim. Kainuussa –liikunnan mallimaakunta- ja

TELIRANE –terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli-hankkeet.

Savuton maakunta: pyrkimyksenä on vä hentä ä kainuulaisten tupakointia tarjoamalla maksutonta tupakkavieroitushoitoa sekä haastamalla mukaan maakunnan alueen työnantajat.

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen suunnittelussa kaikkien uudistusten tavoitteena on terveyserojen kaventaminen. Perhetyössä painotetaan varhaista puuttumista ja palveluja kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville.

Maankäytössä, kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa turvallisen liikenteen ja liikkumismahdollisuuksien huomioiminen (toimivat liikuntapaikat, pyörätiet, ali-/ylikulut, risteykset).

Liikkumisen esteettömyyden huomiointi ikääntyneiden asumisessa ja palveluissa.

Paltamon ”kaikki töihin” –hanke -> pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy.

Toimiva työnjako: maakunta-kuntayhtymät-kunnat + järjestöt ja seurat -> KASTE-, ESR-, ym. hankkeet.

11 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus:esim. korkea kolesteroli.

Verrattuna moniin käytössä oleviin terveydenhuollon menetelmiin elintapoja muokkaavat toimenpiteet ovat erittäin kustannusvaikuttavia, esim:

– Liikuntainterventioiden kustannukset laatupainotettua elinvuotta kohti

€ 1 780 – 17 000 (esim. liikuntaresepti € 1 780 /QALY), – Ravitsemus- ja painonhallintaneuvonta € 7 000 – 30 000, – Tupakoinnin vähentäminen edelleen yksi kustannusvaikuttavimmista

alueista. Terveydenhuollon ammattilaisen (lääkäri, terveydenhoitaja) antaman lopettamisohjauksen kustannukset vaihtelevat kirjallisuuden mukaan välillä € 500 – 4 000 lisäelinvuotta kohti.

Vertailun vuoksi esim. kolesterolitason alentaminen lääkehoidolla (statiinit): – Korkean riskin väestössä € 2 000 – 50 000 / QALY, – Matalan riskin väestössä (primaaripreventio) jopa > € 200 000

lisäelinvuotta kohden ! lähde: Kiiskinen 2008.

12 04/14/15 Erikoistutkija, Eero Siljander, STM.

KIITOS MIELENKIINNOSTA !

lisätiedot:

STM-selvityksiä 7:2009

STM:n TEROKA-hanke