Kelan korvaamien lääkkeiden kustannusten alueittainen vaihtelu

Maria Valaste*, Hennamari Mikkola*, Reijo Sund** ja Jaana E. Martikainen*

*Kelan tutkimusosasto, **Helsingin yliopisto

Terveystaloustieteen päivä 2015

Taustaa (1/2)

• Sote-uudistuksen tavoitteena on supistaa

kestävyysvajetta eli hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon

menoja.

• Lääkekustannusten hillitsemiseksi on viime vuosina

tehty useita uudistuksia, mm.

• geneerisen substituution ja viitehintajärjestelmän käyttöönotto,

• lääkekorvauksien tason alentaminen sekä

• lääkkeiden tukkuhintojen alentaminen.

• Alueellinen kustannusvastuu saattaa olla yksi

tulevaisuuden vaihtoehto hillitä lääkekustannusten

ja -korvausten kasvua.

2

Taustaa (2/2)

• Aikaisempien tutkimusten perusteella on havaittu, että

erityisesti alle 20 000 asukkaan kunnissa

erikoissairaanhoidon kokonaiskustannusten

vuosittainen vaihtelu voi olla suurta.

• Kustannusvaihtelu oli suurta myös tätä suuremmissa

väestöpohjissa, jos mukana oli psykiatrinen

erikoissairaanhoito somaattisen erikoissairaanhoidon lisäksi.

(Mikkola ym. 2003.)

• Oletettavaa on myös, että lääkkeiden

kokonaiskustannusten vaihtelu voi olla suurta.

• Kalliiden lääkkeiden osalta erityisesti

yksittäistapausten merkitys saattaa korostua

kustannusten vaihtelussa. 3

Tavoite

• Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Kela

korvaamien avohoidon lääkekustannusten vaihtelua

ja niiden aiheuttamaa taloudellista riskiä erilaisilla

aluetasoilla, kuten

• kunnittain,

• maakunnittain ja

• sairaanhoitopiireittäin.

• Lisäksi tavoitteena on lääkekustannusten vaihtelua

kuvaavan riski-indikaattorin kehittäminen.

4

Aineisto ja menetelmät (1/2)

• Tarkastelujen pohja-aineistona käytettiin Kelan

vuoden 2013 apteekkien reseptitiedostoa, joka

sisältää tiedot apteekeista ostetuista sv-korvatuista

lääkeostoksista.

• Jokaiselle lääkekustannuksia omaavalle laskettiin

summa vuosittaisista lääkekustannuksista.

• Kunnittaisten (n=320 vuonna 2013) kustannusten

arvioinnissa käytettiin bootstrap-simulointia.

• Lääkekustannusten jakauma on hyvin vino.

• Noin 5 % vakuutetuista aiheuttaa melkein puolet avohuollon

lääkekustannuksista (Saastamoinen ja Verho 2013).

5

Aineisto ja menetelmät (2/2)

• Riski-indikaattori on aineiston ominaisuuksiin

perustuva variaatiokertoimen sovellus (Bachman ja

Bevan 1996; Mikkola ym. 2003).

• Kuntatasoinen riski-indikaattori muodostettiin

seuraavasti:

• ensin laskettiin kunnittainen absoluuttinen kustannusten

vaihtelu 95 persentiilin ja 5 persentiilin erotuksena.

• Tämän jälkeen edellä saatu absoluuttinen kustannusten

vaihtelu jaettiin kustannusten jakauman odotusarvolla.

• Lisäksi laskettiin keskimääräinen riski-indikaattorin

arvo sote-alueille.

6

Tulokset

• Alustavissa tuloksissa kunnittainen riski-indikaattori sai

arvoja välillä 3,3 % ja 98,6 % ja suuremmalla

simulointimäärällä päivitetyissä ajoissa [3,0 %, 122,7 %].

• Riski-indikaattorin suuruus on selvästi yhteydessä

kunnan väkilukuun.

• Erityisesti hyvin pienet alle 1000 asukkaan kunnat erottuvat

suurilla riski-indikaattorin saamilla arvoilla.

7

Simuloidut lääkekustannukset kunnittain, vuosi 2013, päivitetty ajo

8

Simuloidut lääkekustannukset kunnittain, vuosi 2013, aiempi pienempi simulointi

9

Simuloitujen lääkekustannusten jakautuminen, vuosi 2013

10

Simuloidut lääkekustannukset sote-alueilla, vuosi 2013, päivitetty ajo

11

Lopuksi (1/2)

• Lääkekustannusten hillitsemiseksi on viime vuosina tehty

useita uudistuksia.

• Alueellinen kustannusvastuu saattaa olla yksi

tulevaisuuden vaihtoehto hillitä lääkekustannusten

ja -korvausten kasvua.

• Alustavat tulokset osoittivat selvästi, että riski-

indikaattorin suuruus on yhteydessä kunnan väkilukuun.

• Havaittiin kuitenkin, että kaikissa tapauksissa pelkästään

kunnan koko ei kuitenkaan selitä riski-indikaattorin

suuruutta.

• Sote-alueilla keskimääräiset riski-indikaattorin arvot olivat

yhteydessä sote-alueen väkilukuun.

12

Lopuksi (2/2)

• Nykyjärjestelmässä sairausvakuutus kattaa

avohoidossa määrättyjen lääkkeiden kustannusriskin.

• Sote-alueiden tulevassa rahoitusmallissa saattaisi olla,

että sote-alue ja sen tuotantovastuualueet voisivat

kantaa lääkekustannuksiin liittyvän riskin.

• Sote-alueiden tuotantovastuualueilla olisi

todennäköisesti vastuu lääkekustannusten

muodostumisesta potilaiden koko hoitoprosessissa ja

sitä kautta lääkehoidon kokonaiskustannuksissa.

• Tulostemme perusteella väestöltään miljoonapiirinä

sote-alue pystyy kantamaan sekä erikoissairaanhoidon

että lääkkeiden kustannusten vaihtelusta aiheutuvan

riskin.

13

Pohdintaa

• Pitäisikö…

• Soten tuotantovastuualueille muodostaa erillinen kalliiden

hoitojen kustannusriskin tasausjärjestelmä?

• tai ainakin ottaa huomioon kustannusten mahdollinen

vaihtelu tuotantovastuualueiden rahoituksen

kannustejärjestelmissä?

• Jos työterveyshuolto ja yksityinen terveydenhuolto

jäävät soten järjestämispäätöksen ulkopuolelle,

kenellä on kustannusvastuu soten ulkopuolisten

organisaatioiden lääkäreiden määräämien

lääkkeiden kustannuksista?

14

Lähteet

Bachmann, M. O., & Bevan, G. (1996). Determining the size of a total purchasing site to

manage the financial risks of rare costly referrals: computer simulation model. BMJ, 313(7064),

1054-1057.

Efron B. and Tibshirani R. (1993). An Introduction to the Bootstrap. Chapman & Hall, New York.

Mikkola, H., Sund, R., Linna, M., & Häkkinen, U. (2003). Comparing the financial risk of bed-day

and DRG based pricing types using parametric and simulation methods. Health care

management science, 6(2), 67-74.

Saastamoinen, L. K., & Verho, J. (2013). Drug expenditure of high-cost patients and their

characteristics in Finland. The European Journal of Health Economics, 14(3), 495-502.

STM 2013. http://www.stm.fi/palvelurakenneuudistus/kasitteet#sotealue.

SLT 2012 (2013). Suomen lääketilasto 2012. Fimea ja Kansaneläkelaitos, Helsinki.

http://uudistuva.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/SLT_2012/$File/SLT%202012_net.pdf

15

Kiitos!

16